Turun ylioppilaslehti 01/2023

Kahviloita kaamokseen ?7 Kahviloita kaamokseen ?7 | | Vastalääkettä terveyshuuhaalle ?10 Vastalääkettä terveyshuuhaalle ?10 Pidennettyjen aukioloaikojen opiskelutilat – hitti vai huti? ?16 Pidennettyjen aukioloaikojen opiskelutilat – hitti vai huti? ?16 | | Kesätöiden metsästyskausi ?32 Kesätöiden metsästyskausi ?32 1/2023 1/2023
koko ohjelma: barkuka.fi BAR KUKA / LINNANKATU 17 avoinna joka päivä klo 18-04.30 PPEE 33..22.. N NEEG GA ATTIIIIVVIISSEETT N NU UO OR REETT & & FFA ATT R RA AB BB BIITTSS LLA A 44..22.. A ASSA A ((A AK KU USSTTIIN NEEN N TTR RIIO O)) PPEE 1100..22.. SSA AM MM MA ALL & & G GR RA AN ND DEE M MA AH HO OG GA AN NYY PPEE 1177..22.. SSC CA AN ND DIIN NA AVVIIA AN N M MU USSIIC C G GR RO OU UPP ((TTR RIIO O)) PPEE 2244..22.. A AIIVVO OVVU UO OTTO O LLA A 2255..22.. K KN NIIPPII LLA A 44..33.. K KA AU UR RIIIIN NM MEETTSSÄ ÄSSTTÄ ÄJJÄ ÄTT LLA A 1111..33.. A AA AVVIIK KK KO O TTO O 1166..33.. LLXXA AN ND DR RA A PPEE 1177..33.. TTEEIIN NII--PPÄ ÄÄ Ä & & R RA AD DIIO O SSU UPPEER RN NO OVVA A LLA A 1188..33.. LLYYÖ ÖM MÄ ÄTTTTÖ ÖM MÄ ÄTT PPEE 2244..33.. FFIIG GA AR RO O & & YYR RJJÄ ÄN NÄ Ä PPEE 3311..33.. LLYYYYTTII PPEE 77..44.. B BU USSIIN NEESSSS C CIITTYY VIIKONLOPPUISIN DJ’T KLO 04.30 ASTI TORSTAISIN YOUTUBEJUKEBOKSI YLÄKERTA AINA AUKI PE & LA Avoinna: to-la 21-05 ennakkoliput: Dynamo app, ticted & 8raita www.dynamoklubi.com ikäraja keikoille 18 vuotta KE 8.2. KUKAN LEVYRAATI (19.00) TI 14.2. BÄNGERBINGO YSTÄVÄNPÄIVÄ EDITION (19.00) PE 17.2. LIVE: ITE EEROLA (20.00) PE 24.2. LIVE: KAASUA A. HALONEN (21.00) AVOLAVA OPEN MIC SUNDAY WITH WALTTERI PAHLAMA JOKA SUNNUNTAI! DJ’t VIIKONLOPPUISIN RUNSAS OLUTJA PELIVALIKOIMA! Opiskelijan Föli-kortti vain 38 €/kk föli.f /opiskelijat Matkalla sivistykseen. Kauppatieteiden maisteriksi PORISSA! utu.fi/haeporiin > HAE 15.-30.3.2023 Seuraa Turun ylioppilaslehteä Instagramissa @TYLKKARI
18. turunkesayliopisto.fi KIELIKURSSEJA • Korean alkeita & K-POP • Kreikan alkeet • Japania nuorille • Latinan alkeet ja antiikin kulttuuria 5 op • Virkamiesruotsi 5 op Turun kesäyliopisto kevät -23 lähiopetus • etäopetus • verkko-opinnot LYHYTKURSSEJA • Opiskelijahintaiset Excelja Word-tehokurssit • HTMLja CSS-koodaus • 3D-grafiikkaa Blenderillä • Adobe After Effects • Videokuvaus & editointi AVOIN YLIOPISTO-OPETUS tutustu yliopisto-opintoihin! • Markkinointi: Brändijohtaminen 6 op verkko-opinnot 20.3. alkaen • Kasvatusja aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op etänä 9.5. alkaen • myös johtamisen, palvelumuotoilun ja ravitsemustieteen opintojaksoja ABIKURSSIT! + LUKION JA PERUSKOULUN KERTAUS • helmikuussa abeille: pitkä matematiikka, ruotsi, psykologia • kesä-elokuu: englanti, ruotsi, matem., fysiikka, kemia, biologia, äidinkieli tutustu ja ilmoittaudu netissä • lisätiedot myös p. 02 232 3302 katso koko kurssivalikoima netistä! Kansanopistolinjat 2023–24: monimediatoimittajakoulutus, elokuvaja tv-ala, kasvatustiede, kestävä yhteiskunta, näyttelijäntyö, psykologia ja valokuvaus. Meillä voit suorittaa myös media-alan ammatti– tutkinnon (av-ala ja valokuvaus). voitsi.fi Haku Voitsille alkaa maaliskuussa! Tervetuloa opiskelemaan Tampereelle Voionmaan koulutuskeskus sijaitsee Tampereen yliopiston Keskustakampuksella. Järjestämme avointa yliopisto-opetusta. Kysy lisää: info@kio.fi www.muurlanopisto.? valokuva | animaatio taide | sarjakuva & kuvittaminen HAKU KANSANOPISTOKOULUTUKSIIN KÄYNNISSÄ! Verkkosivut palanneet osoitteeseen www.tylkkari.fi!
TYLKKÄRI – Turun ylioppilaslehti 27.1.2023 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 93. vuosikerta, perustettu 1930, ensimmäinen numero julkaistu 1931, tylkkäri.fi TOIMITUS Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl-paatoimittaja@utu.fi, puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari Instagram: @tylkkari Facebook: Tylkkari PÄÄTOIMITTAJA Hermanni Sankelo, tyl-paatoimittaja@utu.fi TOIMITTAJAT Kira Kokko ULKOASU Toimitus KANSIKUVA Toimitus ILMOITUSMYYNTI Kari Kettunen, puh. 0400 185 853, kari.kettunen@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi PAINO Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209 (printti), ISSN 1458-0217 (verkko) PAINOS 8000 kpl SEURAAVA NUMERO ilmestyy 17. maaliskuuta 2023. Aivojen aallonharjalla Ympäri vuorok auden Terveyshuuh aata v astaan Kampuksella sijaitsee pidennettyjen aukioloaikojen opiskelutiloja. Henell lähti selvittämään niiden käyttöastetta. Manninen suuntasi neurologian tutkimuksen pariin. Turkulaisten opiskelijoiden ylläpitämä verkkosivusto korjailee virheellisiä terveysväittämiä. 16 16 10 10 24 24 Pääkirjoitus Valot pimeydessä ? 5 Uutiset Uusia henkilövalintoja Kahvilat testissä Opiskelijaravintolan uudistus hämmentää ? 6, 7 Tutkija Miten päädyit väitöskirjatutkijaksi, Suvi Vepsä? ? 8 Lukijoilta Elämme kovia aikoja ? 9 Essee Uudistunut opiskelijavalinta tuskien tulikasteessa ? 30 Kolumni Ei Myllymäki unohtua saa ? 31 Essee Kesätöiden metsästyskausi alkanut ? 32 Luottoresepti Tomaattikeittoa purevaan pakkaseen ? 34 Näkökulma Söpöt eläinkuvat vieraannuttavat luonnosta ? 35 sisältö 1/2023 P aikka P aikka mieliPidekirjoituksille ! mieliPidekirjoituksille ! ??
Pääkirjoitus he rmanni sanke lo Päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi U utisoinnin parissa työskennellessä huomaa negatiivisten asioiden valtaavan päivittäin merkittävän määrän palstatilaa. Tiiliseiniä ja kriisejä tuntuu tulevan vastaan joka suunnassa. Siihen voi helposti sokaistua, jos ei ole varuillaan. T avaT T i e d oT Ta a ja puhua maailman kriiseistä ovat herättäneet Suomessa keskustelua. Nuoren silmin nämä tuntuvat rakentuvan valitettavan monesti mustavalkoisuuden ja yhden totuuden ympärille. On olemassa sankareita ja syntipukkeja. Syyllinen täytyy aina saada jostain. Muulla ei sitten väliä olekaan. Kaksinaismoralismi antaa teemoihin oman mausteensa. Esimerkiksi ilmasto on muutoksessa. Siitä kertovat lisääntyneet ääri-ilmiöt ja napajäätikön sulaminen. Samaan aikaan kuitenkin kiivaasti asian tiimoilta kasvisruokavaliosta muille julkisesti saarnaavalla voi olla kotonaan lemmikki, jonka lihan kulutus vastaa päästömäärältään maastoautoa. Ympäristöministerit lentelevät maita ja mantereita ristiin rastiin kertoakseen, kuinka kansalaisten tulisi tehdä ilmastotekoja. Kerrassaan hämmentävää. T o i n e n To i s T u va piirre tuntuu olevan maaninen uhkakuvien levittäminen. Viime vuosien tapahtumasarjojen lopputulemien perusteella niitä maalailemalla ja moraalilla hurskastelemalla ei ole pitkälle pötkitty. Mitä paniikinlietsonta on saanut aikaan? Koronan kohdalla muodostui pelkotiloja. Ympäristöasioiden parissa on alkanut ilmetä ilmastoahdistusta erityisesti nuorten keskuudessa. Lopputulokset hysteerisyyden ilmapiiristä eivät suoranaisesti imartele. Johtopäätöksenä voi vetää, että jos asioiden annostelu unohdetaan täysin ja tavaraa pusketaan määrä, missä ihmisillä käsityskyky ei pysy enää mukana, saadaan aikaan vain masennusta ja apatiaa. Se ei ole kenenkään etu. T u p u T Ta m a l l a ja syyllistämällä varsinkin nuoria asioilla, joihin heillä ei tällä hetkellä ole valitettavasti aitoja vaikutusmahdollisuuksia ei muodostu ratkaisuhakuisuutta. Ei taida olla kaukaa haettua erilaisten vastareaktioiden juontavan juurensa samaan alkupisteeseen. Median ja viestinnän on tärkeä tuoda esille yhteiskunnallisia epäkohtia. Ihmisten motivoiminen muutokseen vaatii kuitenkin kannustavampaa suhtautumista. s a m a a n a i k a a n , kun valtakunnassa pääasiallinen vellominen on keskittynyt kauhuskenaarioihin, monta positiivista asiaa on saattanut jäädä oivaltamatta. Aurinkopaneelien ja tuulivoiman tehokkuus kasvaa päivä päivältä. Sijoittajat ovat entistä enemmän kiinnostuneita uusiutuvasta energiasta. Koronaan on kehitetty rokote, joka tulee aina vain useampien saavutettavaksi. Terveysturvallisuus kehittyi Suomessa valtavan harppauksen muutaman vuoden sisällä. Näitä luetellessa mieleen muistuu, että maailman kriiseihin itse asiassa haetaan tälläkin hetkellä jatkuvasti ratkaisuja. Toivo herää. Pimeydessä parasta on valo. k r i i s e jä ko s k e va viestintä Suomessa kaipaa jonkinlaisen laajemman julkisen jälkipyykin osakseen viime ajoilta. Kuka sen voisi ottaa asiakseen, onkin sitten huomattavasti monimutkaisempi kysymys. Taitaa 0lla lopulta niin, että ennemmin kovasta kallionsyrjästä lähtee kiven muru kuin osa kansasta pohjoisen taivaan alla myöntää tehneensä asiat väärin. Valot pimeydessä
uutiset T urkulainen Akseli Tiitta on valittu edustajiston kokouksessa TYYn hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2023. Edustajisto päätti asiasta yksimielisesti marraskuussa. T i i T Ta k e r To o päättäneensä itse hakeutua puheenjohtajan tehtävään. Ensimmäisen kerran asia nousi hänen ajatuksiinsa keväällä. –Kesän lähentyessä rupesin tunnustelemaan tilannetta. On ollut kannustavaa ja tsemppaavaa, kun ihmisten kanssa asiasta puhuessa he ovat sanoneet näkevänsä minut sopivana tehtävään, Tiitta kiittelee. Tiitan johdolla vuoteen Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto valitsi hallitukselleen uuden puheenjohtajan ensi vuodelle. p u h e e n j o h Ta ja n i m e ä ä kaksi asiaa, joihin TYYn hallitus tulee hänen johdollaan keskittymään. –Toimintasuunnitelmassa on paljon kaikkea. Päällimmäisenä mielessä ovat kuitenkin isot teemat, kuten eduskuntavaalit ja strategiaprojekti, Tiitta linjaa. Vuoden aikana Tiitan tavoitteena on saada aikaan ylioppilaskunnasta entistä vaikuttavampi kokonaisuus. Ensimmäisenä teesinä on luoda TYYstä näkyvämpi. Tässä eduskuntavaalit kulkevat hänen mukaansa käsi kädessä. T i i T Ta a rv i o i Turun yliopiston ylioppilaskunnan olevan jo tälläkin hetkellä näkyvä, mutta asioita voi tehdä vieläkin paremmin. –Ihmisille pitää saada enemmän tietoon tätä meidän toimintaamme. Suurin osa Turun yliopiston opiskelijoista ei välttämättä tiedä ollenkaan mitä me teemme, Tiitta sanoo. –Meidän velvollisuutemme on tehdä kaikkemme sen eteen, että opiskelijat pääsevät paremmin perille siitä työstä, jota toteutamme, Tiitta jatkaa. j o h Ta ja n a T i i T Ta arvioi olevansa parhaimmillaan yhteishengen nostattajana. –Hallitus tekee paljon asioita yhdessä. Pyrin parhaani mukaan mahdollistamaan innostavan ympäristön, jotta kaikki kykenevät loistamaan omilla vahvuuksillaan, Tiitta painottaa. Littoisista kotoisin oleva Tiitta opiskelee kauppatieteitä Turun yliopistossa. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Arvi Tolvanen. TOIMITUS Nämä kahvilat auttavat kestämään kaamoksen k au P u n g i n k i r ja s toa va s ta Pä ätä sijaitseva Unican Kulma on monelle opiskelijalle tuttu ydinkeskustan ainoana opiskelijaravintolana. Lounaan lisäksi Kulmasta saa myös aamupalaa, kuumia juomia ja alkoholijuomia opiskelijahintaan. Kulma on auki arkisin iltayhdeksään ja lounasta saa nykyään seitsemään asti illalla. Tunnelmaa luovat kellertävä valaistus ja suuret rottinkituolit, joihin voi käpertyä katselemaan pimenevää iltaa. Lounasaikaan Kulmaa voisi kuvailla kaoottiseksi. Paikalla on varsinkin rapeiden kalapalojen päivinä paljon nälkäisiä opiskelijoita ja istumapaikkaa voi olla hankalaakin löytää. Iltaisin ravintola on kuitenkin aivan erilainen rennossa ilmapiirissään. Paikalla ei ole usein muutamaa pöytäseuruetta enempää. Silloin Kulma sopii hyvin opiskeluun tai muutaman kaverin kanssa hengailuun. Kulmasta saa myös hyvää kaakaota, joka koristellaan kermavaahdolla ja vaahtokarkeilla. 6 Tiitta toimi edellisen vuoden TYYn hallituksen varapuheenjohtajana. t i i r i k k a l a s i ja i t s e e tois puol jokkee lähellä tuomiokirkkosiltaa sympaattisessa vanhassa puutalossa. Anniskelukahvilassa on kaksi kerrosta ja varsinkin yläkerrassa on hyvin tilaa suuremmallekin kaveriporukalle. Tiirikkala on auki viikon jokaisena päivänä, pilkku tulee arkisin vasta kymmeneltä illalla. Paikasta saa erilaisia leivonnaisia, kuumia juomia ja drinkkejä. Kahvilatarjonnan lisäksi Tiirikkala tarjoaa myös ruokaa, jota tilatakseen opiskelijan pitää ehkä avata kukkaronnyörejä tavallista enemmän. Ainakin savulohikeitto (13,90€) on kuitenkin kokeilemisen arvoinen. Tiirikkala on rento illanviettopaikka silloin, jos haluat viettää kavereiden kanssa iltaa menemättä baariin. Paikassa on erityisen kätevää, että halukkaat voivat tilata itselleen myös alkoholillisia juomia. Tiirikkalassa soi taustamusiikkina niin sanottua geneeristä poppia, mutta viikonloppuisin on välillä tarjolla myös livemusiikkiakin. C a f é s i r i u s sijaitsee Turun kaupunginkirjastossa. Sisäänkäynti kahvilaan on alakerran lukusalin tai kirjaston sisäpihan kautta. Sirius on auki arkisin iltakahdeksaan ja viikonloppuisin viiteen. Torstai-iltapäivänä tunnelma on rauhallinen. Paikalla on tusinan verran opiskelijoita ja eläkeläisiä. Tila on muun kirjaston tavoin hiljainen, mutta taustalla soi verkkainen poppi. Siriuksessa on laaja valikoima perinteisiä kahvilatuotteita täytetyistä sämpylöistä paikan päällä paistettuihin munkkeihin. Juomalistalla on erikoiskahvien lisäksi haudutettua teetä, virvoitusjuomia ja jopa vodka russian. Kahvilan tuotteista saa opiskelijakorttia näyttämällä viidentoista prosentin alennuksen. Café Sirius on täydellinen paikka opiskelulle, jos kaipaa rauhallista tilaa mutta ei muun kirjaston tarjoamaa ajoittain painostavaa hiljaisuutta. Paikka sopii myös kaverin kanssa kahvitteluun, mutta ei ilmapiirinsä vuoksi isommille porukoille. Turussa on monia paikkoja, joissa voi viettää aikaa iltaisin myös ilman alkoholia. Esittelyssä niistä kolme. IIRIS JOUHILAMPI Café Siriuksessa cappuccinon hinnaksi opiskelijakortilla tulee alle kolme euroa.
Tyyn uusi johTo Tulevalle vuodelle Tylkkärin uusi johTokunTa verkkosivuT vanhaan osoiTTeeseen A ssarin ullakolle on avattu anniskelubaari Bar Brygge. Assarin ullakon ravintolapäällikön Julien Boulangerin mukaan uudistuksessa on kyse viimeisten vuosien muutoksiin vastaamisesta. Korona muutti asiakaskuntaa ja opiskelijoiden rutiineja lounaalla käymisen suhteen. Lisäksi Assarilla oli huomattu hämmennystä kasvislinjasto Bryggen ja Assarin sekaruokalinjaston suhteen. B ryg g e Pä ät e t t i i n siirtää kokonaan eri paikkaan, ja samalla ilmoille nousi idea baarin avaamisesta. Assarin paikalla on kymmeniä vuosia aiemmin ollut baari ja disko, joten sama konsepti haluttiin tuoda takaisin. Uudistusideat yhdistettiin. Syntyi ravintola ja baari Brygge. Uudistuksessa haasteeksi nousi, että vanhaan ja suojeltuun rakennukseen ei ollut mahdollista tehdä suuria muutoksia tai remontteja. Seiniin ei voinut tehdä reikiä eikä vanhalle puolelle ollut mahdollista saada vettä tai viemäriä. Uusi ilme on luotu seinäprinteillä. Boulanger kertoo, että kaikki Bryggelle tulleet huonekalut ovat kierrätettyjä. Suurin osa niistä on työntekijöiden vanhoja. Ensi vuonna Assarille on kuitenkin tulossa remontti, jolla paikkaa ollaan uudistamassa entisestään. o P i s k e l i jat ovat suhtautuneet uudistukseen myönteisesti, vaikka uusi ilme on aiheuttanut ihmetystä. Boulanger ker7 too, että opiskelijoita pyrittiin ottamaan mukaan uudistukseen workshopin avulla, mutta osallistujia ei ollut. Hän kuitenkin painottaa opiskelijoiden ideoiden olevan edelleen arvostettuja uudistuksiin liittyen. Jos jokin ei tunnu toimivalta, opiskelijoilta toivotaan palautetta. Boulanger jatkaa, että Bryggessä on haluttu huomioida opiskelijat, ja esimerkiksi juomien hinnat on pyritty pitämään alhaisina. – Musiikki on meille tärkeää, ja haluamme tuoda sitä vielä enemmän mukaan, Boulanger kuvaa tulevaisuudensuunnitelmia. B ryg g e e n h a lu ta a n jatkossa jollain tavoin tuoda enemmän vanhan diskon tunnelmaa. Boulanger toteaa odottaneensa baarille suurempaa suosiota, mutta toivoo opiskelijoiden havaitsevan paikan suuremman markkinoinnin myötä. Brygge vaikuttaa toistaiseksi hiljaiselta. Proffan kellarin läheinen sijainti aiheuttanee uusien asiakkaiden kanssa haasteita eikä uudella baarilla ole mahdollisesti niin paljoa tarjottavaa, että asiakkaat vaihtaisivat kantapaikkojaan ja kiipeäisivät portaat ylös Assarille. Paikka on auki iltaisin vain kuudesta kymmeneen eli illanistuminen Bryggessä jäisi melko lyhyeksi. Proffan kellari luo selkeästi kilpailua ja nähtäväksi jää, löytääkö Brygge samalla tavoin asiakkaansa kuin esimerkiksi Unican Kulma. Turun ylioppilaslehden johtokunnassa puheenjohtajan nuijaa tulevan vuoden käyttää Laura Kallio. Muut johtokunnan jäsenet ovat Linda-Liisa Kelokari, Linnea Frisk, Antti Hakamaa, Annsofi Salo, Juho Pitkäranta ja Jukka Väisänen. Johtokunta vastaa muun muassa Tylkkärin journalistisen tuotannon tukitoimien toteuttamisesta, kuten henkilövalinnoista ja lehden jakelun järjestämisestä. Tylkkärin verkkosivut siirtyvät beta-alustana toimineelta tylkkari.tecci.fi sivustolta alkuperäiseen osoitteeseensa tylkkari.fi. Palvelut pysyvät ennallaan. Toimitus pahoittelee muutoksesta mahdollisesti aiheutuvaa vaivaa. Lisätietoja asiasta saa olemalla yhteydessä Turun ylioppilaslehden toimitukseen. SAGA MAJANLAHTI T ammikuun 24. päivä järjestettiin Turun kauppakorkeakoulun tiloissa jo perinteeksi muodostuneet ContactExpo -rekrytointimessut. 33. kertaa järjestettävät messut ovat Varsinais-Suomen suurin poikkitieteellinen rekrytointimessutapahtuma. Messut keräävät vuosittain noin 3000 kävijää Turun kauppakorkeakoulusta ja muista yliopiston tiedekunnista aina Turun ammattikorkeakouluun ja Åbo Akademiin asti. Messujen järjestäjinä toimivat KKOY, KY-Kasino sekä ELSA yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun sekä Turun KY:n kanssa. C o n TaCT e x p o j e n m e s s u pä ä l l i k kö Santeri Kauppinen kertoo yli puoli vuotta kestäneen messuprojektin sujuneen hyvin. –Olemme onnistuneet erityisesti myyntityössä saaden messuilla monipuolisen yrityskattauksen. Hienoa on ollut nähdä tiimiläisten tekevän lähes saumatonta yhteistyötä ja osoittavan venymiskykyä sitä vaativissa tilanteissa, Kauppinen sanoo. Tapahtuman voidaan olettaa tulevaisuudessa Kauppisen mukaan jatkavan muovautumistaan yhä poikkitieteellisemmäksi tapahtumaksi. –Erityisesti oikeustieteellisen ja teknillisen alan messukävijöiden sekä työllistäjien tavoittamisen eteen on tehty paljon töitä. Itse näen tämän luonnollisena kehityssuuntana myös tulevaisuutta ajatellen., Kauppinen toteaa. k au P u n g i n k i r ja s toa va s ta Pä ätä sijaitseva Unican Kulma on monelle opiskelijalle tuttu ydinkeskustan ainoana opiskelijaravintolana. Lounaan lisäksi Kulmasta saa myös aamupalaa, kuumia juomia ja alkoholijuomia opiskelijahintaan. Kulma on auki arkisin iltayhdeksään ja lounasta saa nykyään seitsemään asti illalla. Tunnelmaa luovat kellertävä valaistus ja suuret rottinkituolit, joihin voi käpertyä katselemaan pimenevää iltaa. Lounasaikaan Kulmaa voisi kuvailla kaoottiseksi. Paikalla on varsinkin rapeiden kalapalojen päivinä paljon nälkäisiä opiskelijoita ja istumapaikkaa voi olla hankalaakin löytää. Iltaisin ravintola on kuitenkin aivan erilainen rennossa ilmapiirissään. Paikalla ei ole usein muutamaa pöytäseuruetta enempää. Silloin Kulma sopii hyvin opiskeluun tai muutaman kaverin kanssa hengailuun. Kulmasta saa myös hyvää kaakaota, joka koristellaan kermavaahdolla ja vaahtokarkeilla. Turun yliopiston ylioppilaskunta on päättänyt valita marraskuun kokouksessa edustajiston puheenjohtajaksi Siiri Turusen. Turunen toimi kuluneen vuoden ajan Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa. Edustajiston varapuheenjohtajaksi valittiin Aino Marjamaa. Ylioppilaskunnan hallituksen muodostavat vuonna 2023 Akseli Tiitta. Katie Astin, Kerttu Hurvi, Anton Kultanen, Aino Rönkä, Jimi Salonen, Julia Simento ja Arvi Tolvanen. Uusi ilme on herättänyt hämmennystä opiskelijoiden keskuudessa. IIRIS JOUHILAMPI TOIMITUS uutiset Opiskelijaravintola uudistunut TOIMITUS Syksyllä Assarin ullakolle lounaalle mennessä ei ole voinut olla huomaamatta seinien suuria printtitekstejä. Poikkitieteellisille messuille mukavasti osanottoa. KIRA KOKKO Rekrymessut kauppakorkeakoululla TOIMITUS
V äitöskirjatutkija Suvi Vepsä tekee tutkimusta taidehistorian oppiaineessa. Vepsä paneutuu tutkimuksessaan siihen, millaisia uusia toiminnan ja ajattelun tapoja monilajisessa taiteessa tällä hetkellä kehitetään vastauksena nykyajan ekologisiin ja poliittisiin haasteisiin, kuten ilmastokriisiin. Monilajinen taide Vepsää alkoi kiinnostaa jo gradua tehdessä. Termillä viitataan taiteeseen, jossa erilaiset ei-inhimilliset toimijuudet osallistuvat teoksen tuottamiseen sen sijaan, että ne olisivat vain teoksen aihe tai materiaali. Vepsä lähestyy aihettaan hoivan, yhteistyön ja yhteisöllisyyden käsitteiden kautta. Ne myös ohjaavat Vepsän tapaa tehdä tutkimusta. –Teen tutkimuksessani yhteistyötä taiteilijoiden kanssa, sillä olen kiinnostunut itse teosprosessista, Vepsä kertoo. k i i n n o s T u s y h T e i s T yö h ö n ja sen nostamiseen tutkimuksen ytimeen sai alkunsa kesällä 2021 Mäntän kuvataideviikoilla, joilla Vepsä oli harjoittelussa. Harjoittelun aikana hän avusti taiteilija Egle Oddon Performative Habitats -nimisen puutarhateoksen valmistelussa. –Olin mukana tekemässä töitä kädet mullassa ja kiinnostuin, mitä tällaisesta yhteistyöstä voi syntyä. Tutkijan ura ei kuitenkaan ole ollut Vepsälle itsestäänselvyys. Vepsä on valmistunut ylioppilaaksi Tampereen kuvataidelukiosta. Vaikka hän alun perin hakeutui kuvataidelukioon taiteen tekemisen vuoksi, lukion aikana kiinnostus muutti muotoaan. –Kuvataidediplomia tehdessä huomasin, ettei taiteen tekeminen ollutkaan mun juttu, kirjoittaminen kiinnosti enemmän. Diplomiteos oli todella yksinkertainen, mutta kirjallisesta osuudesta tuli kattava ja pitkä. l u k i o d i p lo m i a T e h d e s sä ä n Vepsä tutustui taidehistoriaan. Hän etsi teoksia hakusanoilla ”taide” ja ”feminismi” ja löysi Katve-Kaisa Kontturin Feminismien ristiaallokossa -teoksen. Samalla selvisi, että Kontturi oli toiminut taidehistorian opettajana Turun yliopistossa. –Ei se ollut ratkaiseva tekijä, mutta loi kuvaa siitä, minkälaista tutkimusta taidehistoriassa tehdään. Yliopisto oli Vepsälle kuitenkin vieras maailma. Kukaan hänen lähisuvustaan ei ollut opiskellut yliopistossa. Vanhempiensa tukemana Vepsä päätti kuitenkin hakea. –Kun ei ole kotoa saanut sellaista kulttuurillista tai tiedollista pääomaa kuin moni muu, tuntui aluksi siltä, etten aloita muiden kanssa samalta viivalta, Vepsä sanoo. Huoli osoittautui kuitenkin turhaksi. –Yliopistossa huomasin, että kyllä täällä on ihan kaikenlaisia ihmisiä – perhetausta ei tee kenestäkään parempaa tai fiksumpaa. o p i n To j e n a lu s sa Vepsä ei vielä haaveillut väitöskirjan tekemisestä, mutta syventävien opintojen aikana tutkijan ura alkoi kiinnostaa. Hän kertoo saaneensa opetushenkilökunnalta tukea ja kannustusta jatko-opintosuunnitelmiinsa. Syksyllä Vepsälle myönnettiin Koneen säätiön nelivuotinen apuraha väitöskirjan tekemistä varten. Vepsän mukaan yliopistosta saa eniten irti, kun keskittyy siihen mikä kiinnostaa eikä vain opettele saamaan hyviä arvosanoja. Mutta mistä sitten tietää, mikä kiinnostaa? Yliopistojen opintotarjonta voi tuntua hengästyttävältä. Opiskelupaikkaa valitessa on myös hyvä ottaa huomioon, että samaa oppiainetta saatetaan opettaa eri painotuksin eri oppilaitoksissa. Selvennystä opintotarjontaan saa kuitenkin yliopistojen nettisivuilta. Niiden kautta löytyvillä oppiaineiden omilla alasivuilla esitellään oppiaineessa tehtävää tutkimusta. Netissä avoimesti saatavilla olevat opinto-oppaat kurssikuvauksineen piirtävät niin ikään konkreettista kuvaa opintojen sisällöstä. –Lisäksi henkilökunnan jäseniä googlaamalla voi saada ideaa kyseisessä yliopistossa tehtävästä tutkimuksesta sekä tarjottavan opetuksen painotuksista, Vepsä lisää. Miten päädyit väitöskirjatutkijaksi, Suvi Vepsä? Vepsän mukaan tutkijaksi ei kannata ryhtyä ainakaan sellaiselle alalle, joka ei kiinnosta itseä tippaakaan. Aivan aluksi tutkijaksi aikovan kannattaa hakeutua yliopistoon hakemaan itselle mieluista ainetta. tutkija 8 LAURA MILLASNOORE 22.1. 1992/2 LUKUKAUSIMAKSUT, ITKUA JA HAMMASTENKIRISTELYÄ E d U S K U N TA H Y vÄ K SY I v U o d E N -93 b U d J E T T I I N 60.608.00 M A R K K A A T U LoA K E R ÄT TÄvÄ K S I LU K U K AU S I M A K S U I N A Ko R K E A Ko U LU J E N o p I S K E L I J o I LTA J A R U o K A I LU M A K S U I N A N o R M A A L I Ko U LU J E N LU K I o L A I S I LTA . o I K E U S K A N S L E R I N S E Lv I T Y K S E N p E R U S T E E L L A o N LU K U K AU S I M A K S U J E N K E R Ä Ä M I N E N TÄ L L Ä K E vÄT LU K U K AU d E L L A K U I T E N K I N M A H d oTo N TA J A E N S I SY YS LU K U K AU d E L L A K I N J U R I d I S E S T I o N g E L M A L L I S TA . M I T E N LU K U K AU S I M A K S U J E N p E R I N TÄ K ÄY TÄ N N ö S S Ä J Ä R J E S T E T TÄ I S I I N ? E L I M I T E N K E R ÄTÄ Ä N R A H A A I H M I S I LTÄ , J o I L L A E I o L E R A H A A ? o p I N ToT U E N vA R A S S A E L ÄvÄ L L E o p I S K E L I J A L L E o N T U H A N N E N M A R K A N L I S Ä L A S K U LU K U K AU T TA Ko H T I M E L Ko I N E N R A S I T E . MITÄ TAPAHTUI 30 VUOTTA SITTEN TYLKKÄRISSÄ? historian havinaa historian havinaa
22.1. 1992/2 LUKUKAUSIMAKSUT, ITKUA JA HAMMASTENKIRISTELYÄ E d U S K U N TA H Y vÄ K SY I v U o d E N -93 b U d J E T T I I N 60.608.00 M A R K K A A T U LoA K E R ÄT TÄvÄ K S I LU K U K AU S I M A K S U I N A Ko R K E A Ko U LU J E N o p I S K E L I J o I LTA J A R U o K A I LU M A K S U I N A N o R M A A L I Ko U LU J E N LU K I o L A I S I LTA . o I K E U S K A N S L E R I N S E Lv I T Y K S E N p E R U S T E E L L A o N LU K U K AU S I M A K S U J E N K E R Ä Ä M I N E N TÄ L L Ä K E vÄT LU K U K AU d E L L A K U I T E N K I N M A H d oTo N TA J A E N S I SY YS LU K U K AU d E L L A K I N J U R I d I S E S T I o N g E L M A L L I S TA . M I T E N LU K U K AU S I M A K S U J E N p E R I N TÄ K ÄY TÄ N N ö S S Ä J Ä R J E S T E T TÄ I S I I N ? E L I M I T E N K E R ÄTÄ Ä N R A H A A I H M I S I LTÄ , J o I L L A E I o L E R A H A A ? o p I N ToT U E N vA R A S S A E L ÄvÄ L L E o p I S K E L I J A L L E o N T U H A N N E N M A R K A N L I S Ä L A S K U LU K U K AU T TA Ko H T I M E L Ko I N E N R A S I T E . MITÄ TAPAHTUI 30 VUOTTA SITTEN TYLKKÄRISSÄ? historian havinaa historian havinaa Elämme kovia aikoja Elämme kovia aikoja Muutokset Euroopan turvallisuusympäristössä muistuttavat meitä siitä, kuinka tärkeä rooli kansallisella maanpuolustuksella on. P residentti Risto Ryti kirjoitti syksyllä 1946 kärsiessään tuomiota, jonka Suomen pelastamisesta seuranneet toimet hänelle aiheuttivat. ”Isänmaan palveluksessa ei paikka ole ratkaiseva, vaan tahto. Se voi yhtä hyvin käydä päinsä vankilassa kuin presidentinlinnassa!” Heille, joilta Suomen historia on päässyt unohtumaan kerrottakoon mistä Ryti Neuvostoliiton painostuksessa tuomittiin. Ryti varmisti Saksan ruoka -ja aseavun jatkumisen henkilökohtaisella sopimuksella siitä, että Suomi ei irtaudu sodasta Neuvostoliittoa vastaan. Tämä apu oli Suomen sodankäyntikyvyn kannalta kriittistä. Sopimus tehtiin Rytin nimissä, jotta Suomi valtiona voisi irtaantua sopimuksesta ja sodasta tarpeen tullen. Vuonna 1944 tällainen tilanne tuli vastaan. Ryti erosi ja presidentiksi noussut Mannerheim sai solmittua aselevon. Sopimus, joka piti Suomen pinnalla vei sen tehneen presidentin kiven sisään, kun hänet tuomittiin Neuvostoliiton painostuksesta kuritushuoneeseen. u k r a i n a n s o da n myötä presidentin viesti tahdosta on noussut jälleen ajankohtaiseksi. Onneksi Suomessa tätä tahtoa on. Suomalaisten maanpuolustustahto on historiallisen korkea ja kansa on osoittanut myös vahvan tukensa Natolle. Kuitenkin myös vastakkaisia mielipiteitä nousee entistä äänekkäämmin esiin. Esimerkkinä tästä voi mainita siviilipalveluksen poisrajaavana totaalikieltäytymisenä. Presidentti Ryti palveli siis isänmaata sellissään. Valitettavasti palvelemisen lisäksi isänmaata voi myös pettää vankilassa, mikäli kieltäytyy suorittamasta perustuslaissa määriteltyä jokaista kansalaista koskevaa velvoitetta osallistua isänmaan puolustukseen. Suljetun kivitalon sijaan rangaistus tosin suoritetaan usein panta nilkassa valvontarangaistuksena. Puolustustahto on silti jo menetetty. Ajatus aseettomasta maailmasta on kaunis. Kuitenkin jälleen kerran tapahtumat maailmalla, tällä kertaa koti-Euroopassamme ovat osoittaneet ajatuksen olevan irrallaan todellisuudesta. Ehkä maailma ei ole valmis tälle ajatukselle. Toistaiseksi jokaisessa maassa on armeija, joko oma tai vieras. VALTTERI VUORI KAUPPATIETEEN OPISKELIJA TURKU 9 lukijoilta o sa l l i s T u k e s k u s T e lu u n ! To i m i T u s p i däT Tä ä i T s e l l ä ä n o i k e u d e n va l i Ta j u l k a i s TavaT k i r j o i T u ks e T . T u r u n y l i o p i s To n o p i s k e l i j a ! m i k ä m äT Tä ä o p i s k e l i j a m a a i l m a s s a Ta i m u u T e n va a n ? k i r j o i Ta m i e l i p i T e e s i j a l ä h e Tä s e oT s i k o l l a " m i e l i p i d e " s ä h k ö p o s T i i n . T y l pa aTo i m i T Ta ja @ u T u . f i Aina mielessä.
Vastalääkettä misinformaatiolle M edialukutaito on tällä hetkellä tärkeämpää kuin koskaan, koska väärältä informaatiolta on miltein mahdotonta välttyä nykymediassa. Niin sosiaalinen kuin perinteinenkin media on täynnä kokemusasiantuntijoita sekä klikkiotsikoita, joiden virtaan on helppo hukkua. Turun lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat kyllästyivät väärän terveystiedon leviämiseen ja perustivat professori Juhani Knuutin johdolla Vastalääke ry:n vuonna 2018, jonka tarkoituksena on toimia sloganin mukaisesti “tutkitulla tiedolla huuhaata vastaan”. Yhdistyksen jäsenet kirjoittavat yleistajuisia juttuja ja vastaavat kysymyksiin kuten: “onko kahvinjuonnista hyötyä terveydelle?” tai “alentaako fluorihammastahna älykkyyttä?”. n e l j äT Tä v u oT Ta Turun yliopistossa lääketiedettä opiskeleva Sara Ingalsuo on toiminut Vastalääke ry:n puheenjohtajana nyt kuluvana vuonna 2022. Hän liittyi yhdistyksen jäseneksi jo heti aloittaessaan opinnot vuonna 2019. Ingalsuo pitää Vastalääke ry:n toimintaa merkityksellisenä ja tärkeänä. Hän kertoo Vastalääkkeen päätarkoitukseksi toimia luotettavana alustana tutkitulle terveystiedolle. “Olisi joku luotettava paikka, josta käydä lukemassa semmosta tieteellistä tietoa joka olisi niin helpossa muodossa, että sitä kaikki pystyisi ymmärtämään”. Pääsääntöisesti opiskelijat kirjoittavat jutut, mutta Vastalääke.fi sivustolle kirjoitettujen artikkeleiden paikkansapitävyys on tarkistettu lääketieteen asiantuntijoiden toimesta ja kielellinen asu puolestaan journalismin ammattilaisilla. Näin taataan laadukas ja helppolukuinen sisältö, jonka sisältämät faktat perustuvat tutkittuun tietoon. Terveysalan tieteellinen kirjallisuus voi olla välillä haastavaa luettavaa monimutkaisten käsitteiden ja latinankielisen termistön takia. Vastalääke pitääkin ensisijaisen tärkeänä sitä, että jutut ovat yksinkertaisia ja helposti ymmärrettäviä. “Tarkoituksemme on edistää julkista keskustelua tieteistä ja parantaa ihmisten medialukutaitoa. Tämän lisäksi haluamme lisätä keskustelua asiantuntijoiden ja kaikkien muiden ihmisten välillä,” Ingalsuo kertoo. Niille jotka eivät työskentele lääketieteen parissa voi olla hankalaa ymmärtää alan vaikeatajuista terminologiaa. Niin kutsuttu terveyshuuhaa on usein kirjoitettu yksinkertaistetusti ja sitä on korostettu ihmisten omilla kokemuksilla. Tällainen informaatio on helppo sisäistää, vaikka alaan liittyvä terminologia olisi tuntematon. Tieteellisten artikkeleiden lukeminen vaatii usein harjoittelua ja perehtyneisyyttä käsiteltävään aiheeseen. Onkin monesti helpompaa uskoa väitteitä, jotka on esitetty yksinkertaistetusti ja jotka sisältävät tunteisiin vetoavaa retoriikkaa, kuin käyttää aikaa tieteellisten artikkeleiden läpikäymiseen ja niiden paikkansapitävyyden tarkistamiseen. v a s Ta l ä ä k e r y : n toiminta pyörii pitkälti avustusrahojen varassa. Tieteen tiedotuksen vuonna 2020 saatu apuraha on auttanut paljon toiminnan kehittämisessä. Tämän lisäksi yhdistykselle tulee varallisuutta jäsenmaksuista sekä esimerkiksi haalarimerkkien myynnistä. ”Muita pienempiä tulovirtoja on esimerkiksi kymmenen euron jäsenmaksu, kun liittyy jäseneksi,” Ingalsuo selventää. Rahoituksen saaminen ei aina ole yksinkertaista, koska yhdistys haluaa pysyä poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomana. Vastalääke ei tee yhteistyötä myöskään lääketeollisuuden kanssa, sillä yhdistykselle on tärkeää säilyttää sen asema riippumattomana sekä taata mahdollisimman luotettava sisältö. v a s Ta l ä ä k e r y pyrkii edistämään ihmisten medialukutaitoa sekä herättämään keskustelua yleisesti tieteestä, tutkimuksesta ja erilaisista terveysväitteistä. Yhdistys haluaa toimia vastapainona nopeasti leviävään väärään informaatioon. Vastalääke ottaa kantaa terveysasioihin myös sosiaalisessa mediassa ja erityisesti Instagramissa, jossa se julkaisee lyhyempiä “mikä homma” postauksia. Näiden avulla yhdistys pyrkii toimimaan lähempänä lukijoita sekä vastaamaan yksinkertaisesti ja nopeasti ajankohtaisiin asioihin. Muun muassa vappuna Vastalääkkeen Instagram tilille oltiin postattu infoa lääkkeiden sekä alkoholin yhteisvaikutuksista. ”Olisi joku luotettava paikka, josta käydä lukemassa semmosta tieteellistä tietoa joka olisi niin helpossa muodossa, että sitä kaikki pystyisi ymmärtämään" KIRA KOKKO KUVAT SARA INGALSUO, VASTALÄÄKE RY Ei tutkittuun tietoon perustuvan informaation nopea leviäminen niin sosiaalisessa kuin perinteisessäkin mediassa huolestuttaa laajalti. Lääketieteen opiskelijat vastasivat tähän huoleen perustamalla Vastalääke ry:n vuonna 2018. 11
m e d i a lu k u Ta i d o n o p e T T e l e m i n e n on ajankohtaista aivan jokaiselle. Se on yhä tärkeämpi yleissivistyksellinen taito, minkä takia olisi tärkeää opettaa lapsia ja nuoria mediakriittisyyteen. On tärkeää osata suhtautua vastaan tulevaan informaatioon kriittisesti, koska mediatulva on valtava. “Mä ite koen että tällä hetkellä on tosi paljon pinnalla medialukutaito, lähdekriittisyys ihan niinku senki takia että on ensin ollu tää koronapandemia missä pyöri kaikennäköstä juttua netissä ja heti sen jälkeen tuli tää Ukrainan sota, mikä myöskin on aiheuttanut sen että ollut kaikenlaista tietoa liikkeellä,” Ingalsuo toteaa. s u o m a l a i s i a p i d e Tä ä n usein lähdekriittisinä ja kouluissa opetetaan medialukutaitoa jo ala-asteella. Kuitenkin harjaantuneellekin silmälle joidenkin väittämien paikkansapitävyyden tutkiminen voi olla vaikeaa. Sosiaalisen median algoritmien myötä ihmiset näkevät omia ajatusmalleja tukevia väitteitä yhä enemmän, mikä vahvistaa heikkojenkin lähteiden luotettavuutta lukijan silmissä. Virheelliset terveysväittämät naamioidaan uskottaviksi, ja kun niitä tulee uutisvirrassa jatkuvasti eteen, alkavat ne tuntua todellisilta. Tieteellisiä artikkeleita on julkaistu lukuisia ja mielipiteille on helppo löytää tukea. Saman tiedon löytyminen useasta lähteestä ei kuitenkaan välttämättä ole osoitus tiedon luotettavuudesta. Nykymedian aikana kuka vaan pystyy tuottamaan useaan eri kanavaan sisältöä. Onkin tärkeää opetella tunnistamaan oikea tutkimustieto sekä suhtautua myös tieteellisiin artikkeleihin kriittisesti. Ihmisluonnolle on tyypillistä etsiä vahvistusta omille mielipiteelleen. Nykymedia mahdollistaa kaikenlaisen tiedon leviämisen ja sosiaalisen median algoritmit vahvistavat kuplautumista entisestään. Kriittisen ajattelun sekä medialukutaidon puute voivat myös vauhdittaa väärän tiedon leviämistä. Onkin siis ensisijaisen tärkeää, että medialukutaitoa opetetaan laajalti. “Yks juttu mistä itse erityisesti tykkään on noi kouluvierailut. Koska jotenkin tuntuu, että itsekin olisi lukioikäisenä kaivannut sitä että olisi herätelty ajattelemaan medialukutaito asioita vielä enemmän,” Ingalsuo kertoo. Voi olla vaikeaa tunnistaa, mitkä tiedot ovat totta ja ”On tärkeää osata suhtautua vastaan tulevaan informaatioon kriittisesti, koska mediatulva on valtava" 12
“Yks juttu mistä itse erityisesti tykkään on noi kouluvierailut. Koska jotenkin tuntuu, että itsekin olisi lukioikäisenä kaivannut sitä että olisi herätelty ajattelemaan medialukutaito asioita vielä enemmän” mitkä eivät. Monesti jutut on naamioitu näyttämään luotettavilta, mikä vaikeuttaa lähteen luotettavuuden selvittämistä entisestään. Vastalääke tekee vierailuja kouluihin sekä tilauksesta erilaisia puhuja keikkoja. Näiden tarkoituksena on erityisesti kehittää ihmisten medialukutaitoa ja herättää kiinnostusta kriittiseen ajatteluun. “Tehdään vierailuja lukioihin, jossa järjestetään interaktiivinen oppitunti. Ne oppitunnit keskittyy lähinnä medialukutaitoon ja just siihen että miten erilaisia väittämiä voi arvioida ja miten kannattaa selvittää lähteitä” k o r o n a pa n d e m i a o n hyvä esimerkki siitä, että myös perinteisen ja yleisesti luotettavan median uutisointia pitää katsoa kriittisesti. Korona oli niin uusi ja tuntematon, että siitä tuli jatkuvasti uutta tutkittua tietoa ja vanhoja ajatuksia kumottiin ja uutisointi oli runsasta kaikin tavoin. Klikkiotsikoilla pyritään saamaan lukijoita ja näyttökertoja uutisille. Koronapandemian aikaan tilanteen kyseenalaistavia jopa raflaafia otsikoita löytyi monen tutun median otsikoista. Itse sisältö ei ollut pandemian olemassaoloa kritisoivaa, mutta otsikko oli. Tällainen uutisointi on harhaanjohtavaa ja vahvistaa väärän tiedon leviämistä. v a s Ta l ä ä k e r y : n toiminta on säilynyt opiskelijalähtöisenä ja se perustuu vapaaehtoisuuteen. Innokkaita kirjoittajia löytyy jäsenistöstä useampia. Kirjoittaakseen Vastalääkkeelle kirjoittajan täytyy olla yhdistyksen jäsen. Kuitenkaan jäsenyys ei velvoita minkäänlaiseen sisällöntuotantoon: “Kaikki jäsenet saa kirjoittaa, jos haluaa, mutta se ei ole mikään edellytys,” Ingalsuo toteaa. 13
T u l e va i s u u d e n v i s i o Vastalääke ry:llä on sujuvoittaa toimintaa. Lähes heti perustamisen jälkeen maailmantilanne muuttui pandemian myötä, mikä laittoi jarrut myös Vastalääkkeen toiminnalle. Nyt on taas aloitettu koulutusten sekä kirjoitusiltojen pitäminen livenä. Tarkoitus olisi tehdä toiminnasta tulevaisuudessa entistä mielenkiintoisempaa jäsenistölle. Vastalääke käsittelee jutuissaan laajalti eri aiheita. Ideoita artikkeleihin tulee muun muassa lukijoilta. Kirjoittaminen saattaa välillä olla pitkäkin prosessi, koska kirjoittajat toimivat vapaaehtoisesti ja luovat juttuja muun muassa opiskeluiden ja muiden asioiden ohella. Ajankohtaisempia aiheita, kuten koronan aikana puhuttanutta käsienpesua tai vappu specialia käsitellään sosiaalisen median kanavissa lyhyemmin. Nettisivuille julkaistavan pidemmän artikkelin kirjoitusprosessi on paljon pidempi kuin sosiaalisen median postauksen luomiseen käytettävä aika, minkä takia ajankohtaiset aiheet on helpompi käsitellä nopealla aikataululla sosiaalisen median kanavissa. i n g a l s u o k e r To o , että merkityksellisyys sekä toiminnan hauskuus ovat Vastalääkkeen suurin anti. Hän toteaakin, että: “tää homma tuntuu kivalta ja merkitykselliseltä”. Uudet jäsenet ovat myös erittäin tervetulleita mukaan Vastalääkkeen toimintaan. Laadukkaan ja tutkittuun tietoon perustuvien terveysaiheisten juttujen takaamiseksi yhdistys on rajannut jäseneksi liittyviä opiskelualojen perusteella. Jäseneksi pääsee tällä hetkellä lääketieteen, hammaslääketieteen, hoitotieteiden, farmasian sekä biolääketieteen opiskelijat. “Jos jotain lääkisläistä kiinnostaa meidän toiminta niin ehdottomasti saa liittyä meidän jäseneksi” Ingalsuo muistuttaa. 14 Hämeenkatu 12, p. 050-470 9330, aukiolot ma-to 9-17, pe 9-16 Meiltä myös geelikynnet Roosa SUOJELE ELÄMÄÄ. ÄÄNESTÄ. Heidi Aaltonen Rene Ahonen Oona Foster Janna-Riia Koivu Essi Lindberg Riina Lumme Selinä Nera Mirva Salonen Aliisa Wahlsten Sofia Virta osastonhoitaja, aluevaltuutettu opiskelija, kunnanvaltuutettu poliittinen avustaja, Vihreiden naisten vpj työttömyysturva-asiantuntija, sairaanhoitaja viestintäpäällikkö, FM kaupunginvaltuutettu, pääsihteeri Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden pj, hallintotieteiden yo suomen kielen opettaja, hankekoordinaattori aluevaltuutettu, opiskelija kansanedustaja, KM Maksaja Varsinais-Suomen vihreät ry ”Tää homma tuntuu kivalta ja merkitykselliseltä."
Hämeenkatu 12, p. 050-470 9330, aukiolot ma-to 9-17, pe 9-16 Meiltä myös geelikynnet Roosa SUOJELE ELÄMÄÄ. ÄÄNESTÄ. Heidi Aaltonen Rene Ahonen Oona Foster Janna-Riia Koivu Essi Lindberg Riina Lumme Selinä Nera Mirva Salonen Aliisa Wahlsten Sofia Virta osastonhoitaja, aluevaltuutettu opiskelija, kunnanvaltuutettu poliittinen avustaja, Vihreiden naisten vpj työttömyysturva-asiantuntija, sairaanhoitaja viestintäpäällikkö, FM kaupunginvaltuutettu, pääsihteeri Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden pj, hallintotieteiden yo suomen kielen opettaja, hankekoordinaattori aluevaltuutettu, opiskelija kansanedustaja, KM Maksaja Varsinais-Suomen vihreät ry Eduskuntavaaliehdokas! Vuoden toinen Turun ylioppilaslehti ilmestyy 17. maaliskuuta. Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa kotimaassa 22. maaliskuuta.
Pidennettyjen Pidennettyjen aukioloaikojen aukioloaikojen opiskelutilat – opiskelutilat – hitti vai huti? hitti vai huti? Myöhäisillan kierroksella Turun yliopiston Myöhäisillan kierroksella Turun yliopiston opiskelutiloissa vastaan tuli yllättävän opiskelutiloissa vastaan tuli yllättävän monta opiskelijaa. He toivoisivat voivansa monta opiskelijaa. He toivoisivat voivansa lukea läpi yön kirjaston tiloissa. lukea läpi yön kirjaston tiloissa.
Kuvat & tekstit: Helmi Henell Kuvat & tekstit: Helmi Henell Grafiikat: Kira Kokko Grafiikat: Kira Kokko
18 O n marraskuun viimeinen viikonloppu, perjantain ja lauantain välinen yö, ja poljen ohi Teutorin opiskelutilan, jossa olen silloin tällöin nähnyt ihmisiä nenä kiinni tenttikirjoissa yötä myöten. Hiljennän vauhtia ja vilkaisen, olisiko sisällä ketään myöhäisyön kyöpeliä. Kello on muutaman minuutin yli kahdentoista. Tyhjältä näyttää. Olen liikkeellä myös seuraavana yönä samoihin aikoihin ja uteliaisuuttani koukkaan taas Teutorin ohi. Ei missään vieläkään ketään. Tuumaan, että ilmeisesti viikonloppujen yöt eivät ole kiihkeintä tenttikirjojen kahlausaikaa. Herään pohtimaan, kuinkakohan aktiivisessa käytössä nämä yöllisenkin opiskelun mahdollistavat tilat ovat. Marraskuun viimeisenä maanantaina, tenttikauden kolkutellessa uhkaavasti ovelle, lähden myöhäisillan kierrokselle katsomaan, kuinka ahkerassa käytössä opiskelutilat ovat kirjaston muiden palveluiden sulkeuduttua. Turun yliopiston kirjasto tarjoaa viisi niin sanottua pidennetyn aukiolon tilaa. Nämä ovat Calonian, Educariumin, Kauppakorkeakoulun ja Quantumin kirjastoissa. Lisäksi Teutorin uudelta puolelta löytyy opiskelutiloja, jotka ovat auki pidempään kuin kirjaston tilat. Pidennetyn aukiolon opiskelutilat ovat kirjaston aukioloaikojen puitteissa auki kaikille asiakkaille, mutta kirjastojen sulkeuduttua niihin pääsevät vain yliopiston opiskelijat ja henkilökunta. Sisään pääsemiseksi tarvitaan yliopiston kulkulupalätkä tai sirullinen opiskelijakortti. Toistaiseksi tilat ovat käytettävissä yhteen saakka yöllä. Aloitan kierrokseni Educariumilta hieman ennen iltayhdeksää. Kirjasto on pimeänä, mutta sen kyljessä olevassa lukuhuoneessa palavat valot. Opiskelutilassa näkyy olevan kourallinen keskittyneen näköisiä ihmisiä. Vedän syrjään yleistä kirjallisuustiedettä opiskelevan Jenni Väyrysen, joka kertoo olevansa pidennetyn aukiolon tilojen aktiivikäyttäjä ja lähtevänsä tiloihin pari kolme kertaa viikossa. Hän kuvailee omaa opiskelurytmiään ja -tyyliään sellaiseksi, että siihen sopii illemmalla ja irrallisessa ympäristössä opiskeleminen. Väyrynen harmittelee sitä, että koronan jälkimainingeissa tilat eivät enää ole ympäri vuorokauden auki, vaan menevät kiinni yhdeltä. ”Olen minä ollut täällä joskus ennen koronaa aamuneljäänkin”, Väyrynen nauraa. Väyrysen havaintojen mukaan tiloja käytetään hyvin vaihtelevasti, mutta useimmiten ihmisiä kuitenkin on ainakin iltakymmeneen saakka. Deadlinejen lähestyessä tilat kuitenkin kuulemma täyttyvät ahkerammin S euraava kohteeni on Calonian kirjaston opiskelutila, joka näyttää ensisilmäyksellä hyvin autiolta ja hiljaiselta. Tilan perällä on kuitenkin toisen vuoden oikeustieteen opiskelija Frans Vihmakoski. Hän kertoo opiskelevansa useimmiten juuri Calonialla, koska sietä löytyvät myös hänen opiskelutoverinsa. Vihmakosken mukaan iltaisin tiloissa saa kuitenkin olla usein yksin. Jonkin vaikean tentin lähestyessä tilassa saattaa olla iltaisin enemmänkin väkeä, mutta esimerkiksi tänään tila on käytännössä tyhjä Vihmakoskea lukuun ottamatta. Vihmakoski on huomannut, että uudet fuksit ovat löytäneet tiensä opiskelutiloihin paremmin kuin esimerkiksi hänen oma vuosikurssinsa, joka aloitti keskellä koronaa. ”Siinä mielessä täällä on ollut ehkä keskimäärin enemmän ihmisiä, mutta ei porukka mitään all-nightereita täällä vedä”, Vihmakoski pohtii. Hän itse aloittaa opiskelut yleensä aamusta, mutta viihtyy opiskeluiden äärellä kuitenkin iltaan saakka. Kauppakorkeakoulun opiskelutilassa on tänä iltana useampi pöytäryhmällinen opiskelijoita työn touhussa. Yksi heitä on Pegah Kazemian, joka opiskelee Global Innovation Management -maisteriohjelmassa ensimmäistä vuottaan. Hän kertoo hyödyntävänsä Kauppakorkeakoulun tiloissa olevia pidennetyn aukioloajan opiskelutiloja kahdesta kolmeen kertaan viikossa. Kazemia opiskelee myöhäisimmillään kahteentoista saakka yöllä. Myöhään illalla hän on usein ollut ainoa tai yksi ainoista opiskelutilan käyttäjistä. Kazemian sanoo, että kokee olevansa keskittyneimmillään ilta-aikaan, ja suosii siksi iltoja opiskeluissaan. Kun saavun Quantumin kirjastolle, näyttää se varsin rauhalliselta. Ikkunan äärellä istuu vain yksi opiskelija, joka näyttää kuitenkin eväiden perusteella siltä, että hän on valmistautunut viettämään opiskelujen parissa vielä tovin. Massimo Morello suorittaa toista maisterivuottaan Turun yliopistossa kyberturvallisuuden opintojen parissa. Hän tunnustautuu hyvin ahkeraksi opiskelutilojen käyttäjäksi. ”Tulen tänne yleensä lounasaikaan, ja olen yhteen saakka yöllä, kunnes minut käsketään täältä pois”, Morello kertoo nauraen. "Opiskelisin täällä varmaan läpi yön, jos se vain olisi mahdollista”, hän jatkaa.