SELVIYTYMISTARINAA: Esa Ikävalko Luoti vei perheen elämän raiteiltaan Jenni Rotonen Paha olo piili pitkään pinnan alla Atte Korhola Erokriisi loi uuden yhteyden itseen ja muihin Yksinäisyys on osa RAAKEL LIGNELL minua LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA Yrittäjän työhyvinvointi koostuu useista paloista – kiinnitä huomio 11 seikkaan RISTIKKO KRYPTO SUDOKU SANATEHT ÄVÄ VÄRITYSKU VA TUNNETKO OLEVASI YKSIN? Yksinäisyyttä voi torjua pienillä asioilla Trauma voi johtaa persoonallisuuden jakautumiseen 6 / 2 1 7
Kelankaari 4 | puh. 02 57 333 | kuntke.fi Kuntoutusta myös mielen hyvinvointiin! Toteutamme Kelan maksamia kuntoutuskursseja nuorille ja aikuisille, joilla on masennustai ahdistuneisuusoireita. Saat tietoa, tukea ja ohjausta ammattilaisilta sekä vertaistukea muilta kurssilaisilta. Nuorille Itu-kuntoutuskurssit ja Nuppu-avokuntoutuskurssit 16–28-vuotiaille Aikuisille Oras-avokuntoutuskurssit Hakuohjeet ja lisätietoja saat kuntoutussihteeri Tarja Lammilta: p. 050 394 7524 tarja.lammi@kuntke.fi Kysy lisää! Masennuksen kanssa ei tarvitse jäädä yksin! MITEN VOIT TÄNÄÄN? KURSSITARJONTA VUONNA 2018 Kunnonpaikka tuottaa kuntoutuspalveluita mielenterveyden häiriöitä sairastaville henkilöille. Kuntoutuksen kesto on yhteensä 15 vrk. Toteutamme kursseja lieväätai keskivaikeaa masennusta ja ahdistuneisuushäiriötä sairastaville sekä työuupumuksesta kärsiville. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville tuotamme omia kursseja. Tervetuloa! OTA YHTEYTTÄ: Jani Heikkurinen p. 044 788 9493 jani.heikkurinen@kunnonpaikka.com www.kunnonpaikka.com Kylpylähotelli Kunnonpaikka Jokiharjuntie 3, 70910 Vuorela KÄRSITKÖ MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖSTÄ? – HAE KUNTOUTUKSEEN KUNNONPAIKKAAN! Kunnonpaikka on valtakunnan suurin ja monipuolisin kuntoutuspalveluiden tuottaja. Kuntoutuskurssit ovat kuntoutujille täysin maksuttomia
Haastattelin Raakel Lignelliä, joka puhui paljon pärjäämisestä: siitä miten on vain mennyt eteenpäin, hoitanut asioita ja vältellyt ahdistuksen kohtaamista. Kuulosti tutulta tarinalta. Freelancerina ajattelen, että töitä tehdään, kun niitä on, ja ongelmat ratkaistaan toiminnalla. Samaa periaatetta olen noudattanut kotioloissa. Se ei ole aina johtanut parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Ratkaisukeskeisyys on hyvästä, mutta elämä ei saa olla pelkkää kriisinhallintaa. Harjoittelen nyt uudenlaista aikatauluttamista: varaan kalenterista tilaa miettimiselle. Ehkä on hyvä suunnitella enemmän ja tehdä vähän vähemmän. NOORA VAARALA VAPAA TOIMITTAJA Tekijöiltä Pimeys saa vastaansa valoa V uosi sitten joulukuisena sunnuntaiaamuna lähetin perheemme Whatsapp-keskusteluun viestin: ”Eihän kukaan ollu yöelämässä Imatralla?? Ei voi ymmärtää.” Olin helpottunut, kun seudulla asuvat perheenjäseneni viestittivät, että kaikki on kunnossa. Myöhemmin päivällä luin kuitenkin verkkouutisista, että Imatralla tapahtuneessa ammuskelussa oli menehtynyt kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja kaksi toimittajaa. Ymmärsin nopeasti, että toimittajat olivat entisiä työkavereitani, sillä olin työskennellyt Imatran paikallisessa Uutisvuoksi-lehdessä joitakin vuosia aiemmin. Silloin itkin. Asiantuntijatietoon perustuvassa Trauma ja journalismi -oppaassa sanotaan, että journalismin ensimmäisessä näytöksessä kerrotaan juuri sattuneesta onnettomuudesta ja siitä, mitä ihmisille tapahtui. Toinen näytös, tarina siitä, mitä tapahtui myöhemmin, jää usein kertomatta. Siinä kuvataan haavojen umpeutumista, ihmisten toipumista ja käydään läpi mennyttä. Se voi auttaa yhteisöä, perheitä ja yksilöitä jättämään koetun taakse ja löytämään uusia merkityksiä elämäänsä. Siksi kirjoitin. Haastattelin Esa Ikävalkoa, jonka perheen elämän luoti lävisti. Kohtasin surua, huolta tulevasta, katkeruuttakin – menetyksen keskellä tunnekirjo on laaja. Löysin myös toivoa. Se versoo näkyvimmin Valon Vuoksi -yhdistyksessä, jonka uhrien omaiset perustivat pian tapahtumien jälkeen. Vuodessa he ovat lahjoittaneet rahaa esimerkiksi lapsille ja nuorille ja esittäneet apurahaa psykiatriseen tutkimukseen. Imatralla näyttää juuri nyt siltä, että pimeys on saanut vastaansa kirkkaan valonsäteen, mikä on koskettava osoitus ihmisen kyvystä selviytyä. Tästä näytöksestä meidän journalistien on muistettava kertoa. AINO HEIKKONEN TOIMITUSSIHTEERI
55 VÄRITYSKUVA 56 KRYPTO 57 SANATEHTÄVÄ 57 SUDOKUT 58 RISTIKKO Kanssakulkijat 10 Raakel Lignell Kunnes on pakko hidastaa Muusikko-juontaja Raakel Lignellillä on ollut tapana pysähtyä vain pakon edessä. Nyt viisikymppisenä hän totuttelee hiljaiseen maalaiselämään ja myönteiseen yksinäisyyteen. 22 Esa Ikävalko Kun aika karkasi raiteiltaan Imatralainen Esa Ikävalko eli tavallista arkea vaimon ja kolmen lapsen kanssa, kunnes joulukuussa 2016 luoti lävisti perheen elämän. 34 Jenni Rotonen Yksinäisten ääni Paha olo voi piillä kiiltävänkin pinnan alla. Jenni Rotonen sairastui masennukseen ja kärsi yksinäisyydestä, vaikka ulkoisesti asiat näyttivät olevan hyvin. Nyt hän kertoo siitä blogissaan. 50 Atte Korhola ”Syvin olemuksemme on rakkautta” Avioero nuoruuden kumppanista laukaisi Atte Korholan elämässä kriisin, joka vei syvälle, mutta auttoi myös löytämään uuden yhteyden itseen ja muihin ihmisiin. K A N N E N K U V A : S A A R A A U T E R E Mielen harjoitusta 50 34 62 TYÖHYVINVOINTI 33 Yrittäjän työhyvinvointi koostuu useista paloista – kiinnitä huomiosi 11 seikkaan 40 Trauma voi johtaa persoonallisuuden jakautumiseen Traumaattisista kokemuksista johtuvat dissosiaatiohäiriöt aiheuttavat paljon inhimillistä kärsimystä. Dissosiaatiohäiriötä ei välttämättä aina tunnisteta. 46 Tutkittua tietoa terveydestä 6 Mitä uutta? 8 Somessa puhuttaa 9 Kuinka ehkäistä yksinäisyyttä? 16 Toipumisen tiellä edetään askel kerrallaan Avun hakeminen mielen ongelmiin ei aina ole helppoa. Pyrimme selvittämään, kuinka avun hakemisen polku kulkee yleisimmissä mielenterveyden häiriöissä. 20 Mielenrauhan reitit, päätösosa Valintani on siinä, miten ota tapahtuneen vastaan Tommy Hellsten sallii itsensä oppia siitä, mitä elämä tuo eteen. Hänen pohdintansa mielenrauhasta päättää juttusarjan. 28 Psykologi vastaa: Mikä avuksi tunteiden vuoristorataan? 29 Kolumni: Rosa Meriläinen Väärin hoidettu HYVÄN MIELEN VINKKI 62 Syvärentoutusta keholle ja mielelle Restoratiivisessa joogassa pyritään palautumiseen sekä stressaavien ajatusten karkottamiseen. Asennot tehdään hitaassa rytmissä. 66 Minun arkeni: Anna-Riikka Carlson Arjesta voi haltioitua
Koen olevani kauhean onnekas, kun puoliso on myös paras kaverini. Raakel Lignell, s. 14 SISÄLLYS 6/2017
Suoraa puhetta masennuksesta Anni Saastamoinen pelkäsi ensin kertoa sairastumisestaan, mutta teki siitä lopulta kirjan. Hänen on yhä vaikea käsittää, että hän on tehnyt jotain hienoa. TEKSTI JA KUVA AINO HEIKKONEN O n sääli, ihmeellistä ja typerää, että siitä ei puhuta enempää. Näin sanoo Anni Saastamoinen masennuksesta. Juuri vaikeneminen sai Saastamoisen kertomaan omasta masennuksestaan muille. Sairastumista on raskasta kantaa yksin, joten mielenterveyden ongelmista pitäisi voida puhua ilman, että sitä pidetään erityisen rohkeana. Itsestään selvää puhuminen ei Saastamoisellekaan ollut. Syksyllä julkaistussa Depressiopäiväkirjat-nimisessä kirjassaan hän kuvailee, kuinka hän aluksi pimitti sairastumisensa. Hän ajatteli tuottavansa läheisilleen häpeää. Saastamoinen pohtii, että usein masennuksesta kerrotaan vasta silloin, kun sairaus on jo selätetty. Hän itse kirjoittaa, kuinka tekee mieli heittää maailma ikkunasta ja viskoontua jollekin kaltevalle pinnalle hakkaamaan itseään tai sitä kaltevaa pintaa nyrkeillä. Hän kertoo tuttavista, jotka vähättelevät sairastumista – ”Sullahan on työ ja mies ja kaikkea!” – ja Kelan papereista, joita hän jälleen loppuvuonna tulee täyttämään hakeakseen kolmannen vuoden psykoterapiaa. Depressiopäiväkirjojen tapahtumat sijoittuvat vuosiin 2014 ja 2015. Tekstiä hän alkoi luoda 2016. Saastamoinen kertoo, ettei hän pahimmassa vaiheessa olisi pystynyt kirjoittamaan. Tuona aikana hän piirsi muistikirjaansa vain yhden synkän kuvan. – Tekstin tyylilajissa olen koittanut etäännyttää itseni aiheesta komiikan keinoin. Silti kirjoittaminen oli hankalaa, koska se on ajalta, jolloin oli ihan hirveää. Saastamoinen kertoo kirjoittajana leikitelleensä ajatuksella kirjasta jo pitkään, mutta ei olisi uskonut, että se toteutuu oikeasti. Nyt, kun kirja on julkaistu, se on hänestä käsittämätöntä. – Osa sairautta on, että en pidä itseäni minään tai käsitä, että olen tehnyt jotain hienoa. En pysty käsittelemään tällaisia asioita vieläkään. Depressiopäiväkirjat (Kosmos 2017) julkaistiin syyskuun lopussa. Yle Areenassa on kuunneltavissa myös samanniminen podcast-ohjelma, joka on Saastamoisen käsikirjoittama. K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N Mitä uutta? Anni Saastamoinen on ammatiltaan toimittaja. Jatkossa hän toivoo säilyttävänsä saavuttamansa tasapainon, toipuvansa edelleen ja saavansa itsestään enemmän irti – ja kirjoittavansa lisää. 6 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
Tietoinen läsnäolo, se on hyvin vanha viisaus elämänhallintaan. Keskitytään enemmän siihen mikä on tässä ja nyt, eikä murehdita menneitä tai tulevia. Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja Yle Uutisten jutussa 22.10.2017 Kosmetiikkaketju lähti nuorten asialle KICKS-kosmetiikkaketju tahtoo edistää mielenterveyteen liittyvän tiedon leviämistä etenkin nuorille naisille. S.H.A.R.E-nimisessä hankkeessa kosmetiikkaketju lupaa taloudellista tukea Suomen Mielenterveysseuralle. Lisäksi ketju aikoo tarjota mentoroituja harjoittelupaikkoja nuorille, nostaa esiin myönteisiä esikuvia, kasvattaa tietoisuutta mielenterveysongelmista ja voimauttaa nuoria naisia. Tavoitteena on, että yhä useammat haluaisivat puhua mielenterveyden ongelmista ja pyytää niihin apua. S.H.A.R.E alkoi Ruotsissa jo keväällä 2016. Suomessa se käynnistettiin lokakuussa. TUUNAA TYÖSI, JAKSAT PAREMMIN Työn muokkaaminen omia tarpeita, vahvuuksia ja arvoja vastaavaksi saa työn tuntumaan mielekkäältä ja suojelee työuupumukselta, tiedottaa Työterveyslaitos. Työn tuunaamisen avain on aloitteellisuus: työntekijä voi pyrkiä lisäämään työnsä mielekkyyttä esimerkiksi kehittymismahdollisuuksien, palautteen, työtovereiden tuen ja uusien projektien avulla. Työn tuunaaminen lisää työn mielekkyyttä ja imua sekä kannustaa hyvään suoritukseen. Ilmiö selviää Työterveyslaitoksen ja Utrechtin yliopiston tutkimuksista. Nauretaanko enemmän? Kaikilla on olemassa kyky nauraa ja naurattaa. Tästä toteamuksesta lähtee liikkeelle kirja Uskalla nauraa – ajatuk sia arjen huumoriin. Siinä Heidi Holmavuo pohtii, olisiko huumorin keinoin mahdollista nähdä itsensä, vastoinkäymisensä ja arjen asiat valoisammin. Kirjassa on monta mielenkiintoista huomiota, kuten huumorin kokeminen stressin lievittäjänä. Tunnettujen koomikoiden haastatteluilla rytmitetty kirja tuo esiin myös sen, miten välttää vitsailun pahimmat sudenkuopat. Janne Kataja määrittelee sarkasmin ja ilkeilyn eron näin: sarkasmin voi sanoa kohteelleen katsomalla häntä silmiin, ilkeyttä ei. Heidi Holmavuo: Uskalla nauraa – ajatuksia arjen huumoriin (Fitra 2017) Ihmiset uskovat mielen parantumiseen I so osa suomalaisista pitää täysin mahdollisena tai jokseenkin mahdollisena, että psyykkisestä sairaudesta voi parantua kokonaan. Tämä selviää Mielenterveyden keskusliiton teettämästä Mielenterveysbarometrista, jossa 61 prosenttia vastaajista uskoo paranemiseen. Vielä useampi vastaajista on sitä mieltä, että mielenterveyden järkkymisestä ei tulisi syyttää itseään. Omaisista lähes 100 prosenttia tahtoo välttää mielenterveysongelmien kanssa painiskelevien syyllistämistä. Hieman pienempi osuus (82 prosenttia) mielenterveyskuntoutujista ajattelee samoin. Lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet ovat vakuuttuneita siitä, että hyvillä lääkkeillä, psykoterapialla tai muulla tuella mielenterveysongelman kanssa voi elää tavallista elämää. Mielenterveyden keskusliitto on Tunne & Mieli -lehden julkaisija. PSYYKKISESTÄ SAIRAUDESTA VOI PARANTUA TÄYSIN 18 % täysin samaa mieltä 43 % jokseenkin samaa mieltä 22 % jokseenkin eri mieltä 2 % täysin eri mieltä 15 % ei osaa sanoa T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 7
Amnesty International Suomen osasto 16. lokakuuta Me too. Naiset ympäri maailmaa tekevät naisiin kohdistuvaa seksuaalista häirintää ja väkivaltaa näkyväksi postaamalla sosiaalisen median kanaviin ”me too”, minä myös. Minä myös olen kokenut seksuaalista häirintää tai väkivaltaa. Seksuaalinen itsemääräämisoikeus on ihmisoikeus. Se ei hupene humalaan, ei huiviin, eikä kaula-aukon syvyyteen. Se tarkoittaa sitä, että me päätämme itse kumppaneittemme lukumäärän, sen milloin hymyilemme – kenelle ja miksi – ja kuka meidän kehoamme saa koskettaa tai kommentoida. Loppu naisiin ja tyttöihin kohdistuvalle seksuaaliselle häirinnälle ja väkivallalle. 3,6 t. Yhdessä häirintää vastaan Aihetunniste #MeToo (”Minä myös”) tuo esiin seksuaalisen häirinnän yleisyyden. Yhdysvaltalaisnäyttelijä Alyssa Milanon tekemä Twitter-päivitys sai aikaan pitkäkestoisen ja kansainvälisen sosiaalisen median ilmiön, jossa ihmiset kertoivat omista häirinnän kokemuksistaan. Suomessa ihmiset kertoivat lääppimisestä, ahdistavaksi koetuista sutkautuksista ja sopimattomista kommenteista – baareissa, kulkuvälineissä, kadulla, työpaikoilla. Myös uutismediat tarttuivat aiheeseen, ja muun muassa Helsingin Sanomien Nyt-liite ja Yle tekivät kattavat artikkelit siitä, mitä seksuaalinen häirintä on. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty muistutti siitä, että seksuaalinen itsemääräämisoikeus ei hupene humalaan, huiviin tai kaula-aukon syvyyteen. Lokakuussa Alyssa Milano summasi, että yksi tviitti kokosi yhteen 1,7 miljoonaa ääntä 85 eri maasta. ”Kun seisomme rinta rinnan, yhdessä, liikkeemme kasvaa yhä.” K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N Somessa puhuttaa Elina Nikulainen @ElinaNikulainen 16.10.2017 Kaikille niille, joista ei tunnu hyvältä sanoa julkisesti #MeToo Olette yhtä arvokkaita, kokemuksenne on tosi, se ei ollut teidän vikanne 148 32 Yhteiskunta-ala @Yhteiskuntaala 30.10.2017 Nollatoleranssi häirinnälle! Haastamme @AkavaRy’n, @ STTKMikonkatu’n ja @duunarit’n liitot mukaan. 25 4 Alyssa Milano @Alyssa_Milano 24.10.2017 One tweet has brought together 1.7 million voices from 85 countries. Standing side by side, together, our movement will only grow. #MeToo 25 4 Rain Kooli @rainkooli 16.10.2017 Ei sen puoleen, että se olisi hallitsevaa tai tarvitsisi erityishuomiota, mutta ehkä hyvä muistaa että miehetkin kokevat #ahdistelu:a #metoo 3 Facebook.com/tunnejamieli Instagram.com/tunnejamieli Twitter.com/tunnemieli Tunne & Mieli Löydä Helsingin Sanomat @helsinginsanomat helsinginsanomat Häirinnästä ei pidä vaieta! #MeToo-kampanja puhuttaa ympäri maailmaa, ja HS on mukana murtamassa tabuja. Lue kaikki juttumme aiheesta: HS.fi/metoo – linkki myös biossa! 269 8 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
1 2 3 4 5 Harrasta. Harrastusten kautta elämään voi löytää ihmisiä, joilla on samoja mielenkiinnon kohteita. Myös vapaaehtoisesta ystävätoiminnasta voi saada ystäviä yli ikäja kulttuurirajojen ja voi vastavuoroisesti auttaa toisia. Ystävätoimintaa järjestää esimerkiksi Punainen Risti. Mene ihmisten joukkoon. Yksinäisyydestä kärsivä alkaa helposti koteloitua kotiinsa, jolloin kynnys ihmisten lähestymiseen kasvaa entisestään. Vaikka pelottaisi, kannattaa mennä rohkeasti tilanteisiin, joissa on ihmisiä. Naapurin kanssa voi vaihtaa muutaman sanan hississä tai pitää vaikkapa ostoskasseja kantavalle ovea auki. Ihmisiä voi seurailla esimerkiksi kahvilassa tai puistonpenkillä, jolloin joku voi helposti tulla juttelemaan. Ei ole huono vaihtoehto mennä yksin elokuviin tai kirjan tai lehden kanssa kahvilaan. Hae apua. Joskus yksinäisyys voi liittyä masennuksen, ahdistukseen tai huonoon itsetuntoon. Jos olo tuntuu pahalta ja toivottomalta ja yksinäisyys murentaa elämänlaatua, kannattaa hakea ammattiapua, sillä yksinäisyydessä ei ole mitään hävettävää. Kun yksinäisyydestä puhuu ääneen, se lakkaa olemasta häpeällinen asia ja sille on helpompi tehdä jotain. Myös itsemurhien määrä väheni 1990-luvulla, kun niistä alettiin puhua. Terapia vahvistaa minäkuvaa ja opettaa tunnistamaan ajatusvääristymiä, joita yksinäisyyden taustalla saattaa olla. Katso silmiin, hymyile, ole läsnä. Tulkitsemme sosiaalisia tilanteita pitkälti sanattomien viestien, kuten katseen ja hymyn avulla. Tutkimusten mukaan hymyilevä ja silmiin katsova ihminen on helpommin lähestyttävä kuin ihminen, joka näyttää vihaiselta tai myrtyneeltä tai siltä, ettei halua olla muiden ihmisten kanssa. Hymyily vähentää stressiä ja ahdistusta, tuo läsnäolon tunnetta ja aktivoi aivoissa monia vuoro vaikutuksesta vastaavia alueita. Hymy tarttuu ja saa kehon erittämään hyvän olon hormoneja, endorfiineja. TU NN E & MIE L I Hyvän mielen vinkki Yksin oleminen voi olla parhaimmillaan voimauttava kokemus, kun taas pitkittyessään yksinäisyys imee voimavaroja ja laskee mielialaa. Yksinäisyyttä voi torjua pienillä asioilla. Pettymyksistäkään ei kannata lannistua. TEKSTI MARJO HENTUNEN Kuinka ehkäistä yksinäisyyttä? Asiantuntija: Kasvatus psykologian apulaisprofessori Niina Junttila Turun yliopistosta. K uv a: Sh ut te rs to ck Ole itsellesi armollinen. Olemme usein hyvin myötätuntoisia toisia kohtaan, mutta turhan armottomia ja tuomitsevia itsellemme. Saatamme vaatia itseltämme liikaa tai soimata itseämme pienistäkin asioista: ”Miten minä nyt taas näin mokasin?” Samalla tavalla emme puhuisi esimerkiksi ystävillemme. Tärkeää on hyväksyä oma keskeneräisyytensä ja se, että ihmis suhteiden kehittyminen vie aikaa. Yksinäisyys ei poistu sormia napsauttamalla. Käytännössä ei ole mahdollista, että olet tänään todella yksinäinen ja huomenna huippusuosittu. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 9
Kanssakulkija R A A K E L L I G N E L L Kunnes on pakko hidastaa Raakel Lignellillä on ollut tapana pysähtyä vain pakon edessä. Täysillä elänyt muusikko-juontaja totuttelee nyt hiljaiseen maalaiselämään ja myönteiseen yksinäisyyteen. TEKSTI NOORA VAARALA KUVAT SAARA AUTERE 10 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
? T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 11
K un Raakel Lignell oli kolme, hänestä tuli pärjääjä. Seitsemänvuotias isosisko kuoli leukemiaan. Kotiin jäi suru, joka väritti Lignellin koko lapsuutta. – Ensimmäisiä muistikuviani on, että lohdutan äitiä. Koska kaikki olivat surullisia, Raakelin piti olla reipas. Hän halusi olla avuksi, ei aiheuttaa vaivaa. Kouluun meno ei helpottanut tilannetta yhtään. Helluntailaisperheen viulunsoittajatytärtä tuupittiin välitunneilla. Raakelille oli selvää, ettei hän kuulunut joukkoon. Ensimmäisen luokan jälkeen Raakel sisuuntui ja rupesi antamaan kiusaajille samalla mitalla takaisin. Se hiljensi huutelijat, mutta kavereita oli vähänlaisesti. Seurakunnastakaan ei tahtonut löytyä läheisiä ystäviä. Oli kaksi tyttöä, joiden kanssa Raakel vietti mielellään aikaa – kunnes he muuttivat toiselle paikkakunnalle. Vanhemmat ja isovanhemmat pitivät Raakelin mieluiten kotona, turvassa. – Minulle on jäänyt käsitys, että minua haluttiin vähän suojella. Ei päästetty helposti leikkimään naapuritaloihin. Toisaalta soittoharrastus täytti kalenterin niin, ettei kyläreissuille olisi jäänytkään aikaa. Viulun kanssa Raakel pärjäsi, suorastaan loisti. Soittamisesta tuli koko ajan tärkeämpää. – Soittamalla sain ulos tunteita, joita en osannut nimetä. Harjoitellessa ahdistus hälveni. Sekään ei varsinaisesti haitannut, että harrastus antoi luvan olla poissa koulusta: yksitoistavuotiaana Raakel ryhtyi kulkemaan kerran viikossa soittotunneilla Helsingissä. Mikkelistä oli sinne matkaa, mutta pääkaupungista tuli nopeasti tuttu paikka. Helsingissä asui myös Raakelin vanhin sisko. Uskonnollisissa piireissä soittoharrastusta ymmärrettiin siihen saakka, kun Raakel pääsi esiintymään Mikkelin kaupunginteatteriin ja -orkesteriin. Siitä kehkeytyi hämmentävä tilanne. Helluntailaistuttavat tuomitsivat sen, minkä Raakel koki haaveensa toteutumiseksi. – Olin teatterista aivan lumoutunut. Se oli minulle taivas. Raakel oli jo aiemmin etääntynyt seurakunnasta, ja nyt pesäero kasvoi entisestään. Vanhemmat kuitenkin pysyivät tyttärensä puolella. He kävivät katsomassa esitykset, kehuivat ja kannustivat. Onnistumisista huolimatta Raakel ei tuntenut kuuluvansa mihinkään. Vaikka Mikkelin lukiosta löytyi ensimmäinen hyvä ystävä, mitään omaa porukkaa ei ollut. Ulkopuolisuuden tunteen kesti, kun ajatteli: jääkää te juntit tänne, minä lähden isoon maailmaan. K A N S S A K U L K I J A R A A K E L L I G N E L L 12 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
SÄÄNNÖT AHDISTAVAT Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Raakel muutti Helsinkiin, yksiöön. Outolintuus jatkui Sibelius-Akatemiassa. Raakel tykkäsi muodista ja meikeistä, eteni urallaan nopeasti, sanoi mielipiteensä ääneen. Sellainen ei käynyt klassisen musiikin opiskelijapiireissä laatuun. – Minun piti todistella, että olen hyvä viulisti, vaikka olen kiinnostunut ulkonäöstä. Olisi pitänyt keskittyä pelkästään soittamiseen ja varoa näkymästä yhtään. Raakel lakkasi yrittämästä. Hän oli saanut tarpeekseen muottiin ahtautumisesta. – Mutta jokin hiertymä siinä jatkuvasti tuntui. Piti tsempata, että jaksoi olla reipas. Soittamiseen liittyvät tavoitteet toteutuivat nopeammin kuin Raakel olisi uskaltanut toivoa. Hän teki unelmatöitä ja siirtyi opiskelemaan myös jazz-puolelle, kevyen musiikin osastolle. Siellä vastassa olivat ”uudet puritaanisuussäännöt”. Klassisen musiikin opiskelijat kyräilivät jazz-opiskelijoita ja toisinpäin. Olisi pitänyt valita puolensa. – Olen aivan varma, ettei se ole enää sellaista, yhtä tiukkaa. Raakel keikkaili ja tutustui ihmisiin. Hiljalleen oma kaveripiiri alkoi muodostua. Löytyi poikaystävä: kiltti mutta sellainen, jota vanhemmat eivät hyväksyneet. Raakel piti hänestä sisulla kiinni, vaikka tiesi suhteen toivottomaksi. – Se oli ensimmäinen vakava suhde ja kotileikki. Se varmaankin täytti jotakin turvattomuuden aukkoa minussa. VIULU EI SOI OIKEIN 1980-luvun lopulla viulu alkoi tuntua tahmealta. Se oli kummallista – Raakel oli aina pärjännyt melko vähäisellä harjoittelulla ja nauttinut soittamisesta. Nyt hän kaipasi muutosta ja erilaista treeniä, uutta tekniikkaa. Berliinissä asui opiskelukaverin suosittelema, arvostettu opettaja. Raakel meni koesoittoon. – Maikka sanoi, että jos olet valmis tekemään paljon töitä, saat tulla. Se tarkoitti kotileikin päättymistä poikaystävän kanssa. Suhde kuihtui välimatkaan. Berliinissä arki oli uudella tavalla itsenäistä. Naapureista löytyi tuttavia ja kavereita, mutta pohjimmiltaan Raakel tunsi olevansa yksin. Hän juhli ja soitti, teki asioita, jotka murrosiässä olivat jääneet tekemättä. Berliinin muuri tuli alas, eivätkä yökerhot sulkeneet oviaan liian aikaisin. Kaiken uuden ja jännittävän mukana tuli koti-ikävä. Se kasvatti puhelinlaskuja. – Tosi monta kertaa soitin kotiin ja kavereille suru puserossa. Raakelin vanhemmat kävivät kylässä Berliinissä. Vaikka poikaystävästä oli oltu eri mieltä, välit pysyivät lämpiminä. Pilkkuhiljaa kaukana kotoa olemiseen tottui. Raakel ajatteli jatkavansa ulkosuomalaisena, kiertävänsä maailmaa viulun kanssa. LAPSI ILMOITTAA SAAPUMISESTA Suunnitelmat muutti yllätysraskaus. Raakel oli seurustellut lapsen isän kanssa vasta vähän aikaa. – En todellakaan ollut ajatellut, että hankkisin perhettä, mutta päätin pitää lapsen. Suhde loppui, kun lapsi oli kolmen kuukauden ikäinen. Raakel palasi Berliinistä Helsinkiin ja aloitti yksinhuoltajan elämän. Ei ehtinyt murehtia, kun piti huolehtia lapsesta. – Lapsi oli ihana ja toi paljon iloa, mutta olin äitinä vähän puusta pudonnut. Ei minulla ollut mitään kokemusta vauvanhoidosta. Vanhemmista ja siskosta oli onneksi tukea, ja tietysti luonto opetti. Esikoinen oli vielä vauva, kun kahvilassa vastaan tuli Nicke. Pari rakastui, Raakel tuli jälleen raskaaksi. Ja kohta uudelleen. Neljä lasta syntyi tiiviiseen tahtiin. Sitten mentiin myös naimisiin. Yhtäkkiä Raakelilla oli suurperhe. – Se oli superonnellista ja kreisiä. Monesti sanotaan, että arki pienten lasten menee jotenkin sumussa, mutta minusta ei tuntunut siltä. Ne olivat ihania vuosia. Raakel ja Nicke muuttivat maalle, Sipooseen. Muuttoon saakka vanhemmuus oli jaettu tasan. Nicke oli pitänyt kaikki vanhempainvapaat, jotka isän oli mahdollista saada. Nyt Raakel halusi jäädä kokonaan kotiin. Freelance-muusikon projektityöt vaihtuivat täyspäiväiseen äitiyteen. – En ihan tajunnut, miten iso muutos se olisi. Uudessa talossa mietin monta kertaa, että mihin perseenreikään oikein olen muuttanut. Tuttavapiiriä ei ollut, vaan kaikki piti aloittaa nollasta. Kuopuksella oli korvatulehduskierre, unet jäivät väliin, Nicke teki pitkiä työpäiviä. Raakel pärjäsi mutta koko olonsa jälleen kerran yksinäiseksi. – Joskus laskin minuutteja siihen, että Nicke tulee kotiin. Kaipasin toisen aikuisen seuraa niin paljon. TYÖ VÄSYTTÄÄ TEKIJÄNSÄ Kotiäitikauden jälkeen Raakel palasi musiikin pariin. Uuden musiikin orkesterin tuottajan ja toiminnanjohtajan päivät venyivät pahimmillaan 20-tuntisiksi, mutta Raakel halusi todistaa, että suurperheen äiti voi tehdä vaativaa työtä. – Vastaukseni oli, että kysyisittekö mieheltä, pystyykö hän hoitamaan työnsä pienistä lapsista huolimatta. Raakel pystyi, ei halunnut uskoa uupuneensa. Lopulta oli pakko jäädä sairauslomalle. Ensin kahdeksi viikoksi, sitten pitemmäksi jaksoksi. Pelotti. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 13
K A N S S A K U L K I J A R A A K E L L I G N E L L – Ikinä ennen en ollut ajatellut, etten pärjäisi tai löytäisi ratkaisua. Pelkkä tietokoneen näkeminen sai Raakelin itkemään. Työ oli liian raskasta, loputon suo, ja ainoa tapa päästä kuiville oli irtisanoutua. Vasta siitä käynnistyi hidas toipuminen. Raakel kuvailee harmaata imua, joka vääristi mittasuhteet ja sai kyseenalaistamaan oman ihmisarvon. – Olin rakentanut itsentuntoni pärjäämisen varaan. Kun sitä ei ollut, ei ollutkaan yhtäkkiä mitään. Hän meni terapiaan ja yritti ymmärtää itseään. Kaikki ympärillä oli periaatteessa hyvin, mutta silti tuntui pahalta. – Vaikka läheiset tukivat, itse piti kömpiä eteenpäin. Onneksi minulla on puoliso, joka on osannut puhua tunteista ja on opettanut minutkin tekemään niin. Kun uupumus alkoi väistyä, Raakelin kalenteri täyttyi taas. Hän juonsi Levyraatia ja tuotti musikaaleja Svenska Teaternissa. Lapsia kuskattiin harrastuksiin. Monta vuotta elettiin hyvää, aktiivista elämää. Lauantai-iltapäivänä joulukuussa 2006 Nicke ja hänen äitinsä olivat palaamassa kotiin hyvästelemästä Nicken äkillisesti kuollutta isää, kun rattijuoppo törmäsi heihin. Kuolema oli millimetrien päässä. – Se pysäytti kaiken. Tajusin, miten älyttömän riippuvainen olin Nickestä. Jonkun piti huolehtia viidestä koululaisesta ja hoitaa arkirutiinit, joten Raakel toimi. Hiljalleen Nicke toipui, mutta menettämisen pelko ei kadonnut. Entisestään se paheni, kun Raakelin oma isä sai toisen infarktinsa, ohitusleikattiin ja oli komplikaatioiden vuoksi viikkoja koomassa. Samaan aikaan lapset kasvoivat aikuiseksi, eikä se käynyt kaikilla ihan helposti. Teini-ikäisen kanssa käytiin läpi koko tunteiden skaala. Raakel huolehti, pelkäsi, yritti täyttää lasten tarpeita. Väsymys syveni. Lakipiste tuli vuonna 2010. Silloin Raakel teki elämäntaparemontin ja ryhtyi harrastamaan liikuntaa. Huolet purkautuivat kuntosalilla, vähän samaan tapaan kuin soittaessa. Kun isä kuoli, Raakel selvitti päätään hakkaamalla nyrkkeilysäkkiä. Liikuntakavereista kasvoi tiivis yhteisö, ”oma jumppaperhe”. Se oli Raakelista ihmeellistä. – Oli hirveän vahva kokemus, kun ensimmäistä kertaa tunsin kuuluvani johonkin. Turvapesäke hajosi, kun Raakelin terveys petti. Pitkään vaivannut nivelrikko paheni niin, että Raakelille oli asennettava tekonivel. Kivut veivät voimia. Myös vaihdevuodet sekoittivat oloa. LAPSET LENTÄVÄT PESÄSTÄ Yksi kerrallaan lapset alkoivat pakata tavaroitaan omilleen muuttoa varten. Kun Lignellien kaksoset lähtivät, Raakel ja Nicke harkitsivat paluuta Helsinkiin. Sipoon hiljaisuus voitti. – Pihaan on aina niin mukava ajaa. Kotona on enää kuopus, joka aloittaa armeijan tammikuussa. Raakelia ei ahdista jäädä isoon taloon kahdestaan puolison kanssa. Hän on alkanut nauttia rauhasta vastapainona sosiaaliselle ja julkiselle työlle. – Minulla on aina ollut sellaisia yksinäisen suden kausia, ja minun pitää varoa, etten erakoidu. Erakoitumista estää freelancerin ammatti. Apulehden blogiaan Raakel voi kirjoittaa kotona, mutta juontoja luentokeikat vievät hänet jatkuvasti uusiin paikkoihin, tapaamaan uusia ihmisiä. Samaa sosiaalista hälinää tuovat lapset ja lapsenlapsi – ”kirsikka kakun päällä!” – tullessaan kyläilemään Sipooseen. Kun he lähtevät, omissa oloissa oleminen tuntuu mukavalta. Tasapainoa luo myös turvallinen ystäväpiiri. Tärkeitä ihmisiä on kertynyt sieltä täältä, vielä viime vuosinakin. Raakelilla on kaksi sellaista ystävää, joiden kanssa voi jakaa kaiken, ja muutama melkein yhtä läheinen. Ja tietysti Nicke. Hän ei ole Raakelille vain aviomies ja lasten isä. – Koen olevani kauhean onnekas, kun puoliso on myös paras kaverini. Raakel täytti vuosi sitten viisikymmentä. Puolimatkan krouvi, hän sanoo. Siihen oli hyvä pysähtyä miettimään, mitä on jäänyt taakse ja mitä on vielä edessä. Nyt Raakelista tuntuu, että tasapaino pärjäämisen, toisista huolehtimisen ja itsensä hyväksymisen välillä on löytymässä. – On olemassa myös hyvää uhrautumista. Sellaista, että ajattelee, mikä toiselle on hyväksi. Se kuuluu elämään. Samoin yksinäisyys. Oikeastaan siitä on tullut Raakelille rakas luonteenpiirre, suorastaan voimavara. – Yksinäisyys on osa minua. Ikinä ennen en ollut ajatellut, etten pärjäisi. 14 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
Raakel Lignell • Syntynyt 13. joulukuuta 1966 Mikkelissä • Asuu Sipoossa puolisonsa, näyttelijä Nicke Lignellin ja nuorimman lapsensa sekä kahden koiran kanssa • Työskennellyt viulistina, juontajana, tuottajana ja tvtoimittajana • Kirjoittanut kolme tietokirjaa liikunnasta ja hyvinvoinnista • Pitää blogia Apulehden verkkosivuilla T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 15
Avun hakeminen mielenterveyden ongelmiin ei aina ole helppoa. Pyrimme kuvitteellisen esimerkkitapauksen avulla selvittämään, kuinka avun saamisen polku voisi edetä yleisimmissä mielenterveyden ongelmissa. TEKSTI SARI SAKALA KUVITUS SHUTTERSTOCK, ATTE KALKE Toipumisen tiellä edetään askel kerrallaan Jopa kolmannes suomalaisista on kohdannut elämänsä aikana mielenterveyden ongelmia. Apua haetaan useammin liian myöhään kuin liian aikaisin, asiantuntijat uskovat. ? Ei tarvitse miettiä, onko asia kovin vakava. Se selviää, kun lähtee selvittämään avun tarvetta yhdessä, sanoo erikoispsykologi, psykoterapeutti Helena Service. 1 Tunnista avun tarve Voit miettiä esimerkiksi: y Onko jotain, mitä haluaisit muuttaa itsessäsi tai elämässäsi? y Oletko jatkuvasti tyytymätön elämääsi? y Koetko selittämätöntä alakuloa, joka ei mene ohi? y Koetko joskus tilanteeseen nähden kohtuutonta ahdistusta tai pelkoa? y Kärsitkö unettomuudesta, joka ei ole ohimenevää? y Kärsitkö selittämättömistä fyysisistä oireista, kuten särystä tai pahoinvoinnista? Avun hakeminen alkaa siitä, että puhuu jonkun kanssa. ? Omilta verkostoilta saatava apu on tärkeää ja voi joskus riittää ongelman ratkaisemiseen. Seuraava askel on omahoito. Nykyään on olemassa hyviä oppaita esimerkiksi masennukseen, ahdistukseen, pakko-oireisiin ja itsensä vahvistamiseen, sanoo tutkimusprofessori, psykiatrian dosentti Kristian Wahlbeck. Avun tarpeen tunnistaminen. Olet kokenut jo jonkin aikaa, että jokin ei ole kunnossa. Sinua mietityttää, onko ongelmasi vakavasti otettava vai menisikö se ohi vain lepäämällä. 2 Päätät etsiä apua olosi helpottamiseen, mutta sinua epäilyttää, kenen puoleen kääntyä. 16 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
Toipumisen tiellä edetään askel kerrallaan E n si m m ä in en p o lk u to ip u m is ee n Takaisin kohtaan kaksi Mielenterveyshäiriöiden hoidossa aikuisilla (yli 23-vuotiaat) on samat hoitoon pääsyn aikarajat kuin muussakin sairaanhoidossa. Hoitotakuun mukaan hoitoon on terveyskeskuksessa päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa. Kiireellistä hoitoa varten terveyskeskuksissa ja sairaaloissa on päivystysvastaanotot. Apua voi hakea samasta paikasta kuin flunssaan tai muihin terveysongelmiin – joillekin se on oma terveysasema, joillekin yksityinen lääkäriasema, työterveystai opiskelijaterveydenhuolto. Terapeuttinen keskustelu hoitajan tai muun hoitohenkilökunnan edustajan kanssa voi olla tehokasta. Riittävän aikaisin annettu lyhytpsykoterapia, jota esimerkiksi työterveyshuollossa tarjotaan, voi myös olla tehokasta. Perusterveydenhuolto voi ohjata potilaan nettiterapiaan, jonka on todettu olevan tehokasta lieviin ja keskivaikeisiin mielenterveysongelmiin. Ammattilaisia mielenterveyden hoidossa y Lähihoitaja y Sairaanhoitaja y Depressiohoitaja y Psykiatrinen sairaanhoitaja y Psykologi y Yleislääkäri y Työterveyslääkäri y Psykiatrian erikoislääkäri (psykiatri) y Psykoterapeutti y Toimintaterapeutti 3 Avun hakeminen. Toteat, että ammattiapu voisi olla tarpeen. Otat yhteyttä terveydenhuoltoon. 4 Käynti terveyskeskuksessa. Pääset puhumaan asiastasi terveyskeskuksen psykiatrisen hoitajan kanssa. Jos koet, että saat epä kunnioittavaa kohtelua eikä asiaasi oteta vakavasti, jatkuu tiesi kohtaan 5. Jos saat hyvän vastaanoton ja keskustelusta on apua, tulet uudestaan ja voit toipua jo muutaman kerran jälkeen. 5 Saat lääkärin ajan , joka on kahden viikon päästä. Yleislääkäri kirjoittaa sinulle mielialalääke reseptin ja sairauslomaa. Psykoterapian mahdollisuus mainitaan. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 17
Asiakas usein etsii itse itselleen psykoterapeutin. Oikean psykoterapeutin löytäminen on tärkeää hoidon onnistumiselle. Ensin kannattaa tehdä tutustumiskäynti 1–3 terapeutille. ? Kyseessä on kahdenvälinen vuorovaikutus, joten potilaan oma valinta on tärkeää. Jos ei alussa synkkaa, psykoterapeuttia kannattaa vaihtaa, Kristian Wahlbeck sanoo. Ensimmäinen polku toipumiseen T o in en p o lk u to ip u m is ee n Y ks ity inen te rv ey den huo lto 6 Palaat terveyskeskukseen , koska sairausloma päättyi mutta työssäkäynti ei vielä onnistu. Jo arjen hallinta tuntuu haastavalta. Lääkäri on eri kuin viimeksi. Kysyt mahdollisuutta psykoterapiaan, ja saat lähetteen psykiatriseen erikoissairaanhoitoon, eli psykiatrille, kahden kuukauden päästä. 8 Kelan psykoterapian hakeminen. Sinulla on aika psykiatrisen poliklinikan erikoislääkärille. Hän toteaa, että työkykysi on uhattuna ja että psykoterapiasta olisi sinulle hyötyä. Saat lähetteen kuntouttavaan psykoterapiaan (B-lausunto). Koska olet jo odottanut puolet ajasta, pääset aloittamaan 1,5 kuukauden kuluttua tai silloin, kun valitsemallasi psykoterapeutilla on vapaita aikoja. Sairauslomaasi jatketaan parilla viikolla. 7 Odotus. Alat olla turhautunut siihen, että useista kontakteista huolimatta tilanteesi ei ole parantunut. Lääkkeiden vaikutus ei vielä tunnu. Mietit yksityiselle lääkärille menoa, mutta maksut ovat suurempia kuin julkisessa terveydenhuollossa. Kela kustantaa kuntouttavaa psykoterapiaa, jonka edellytys on, että taustalla on muu hoitojakso. Käytännössä tämä tarkoittaa usein, että psykoterapiaa joutuu odottamaan vähintään kolme kuukautta. Masennuksessa ja ahdistuksessa tehokkain hoitomuoto on usein psykoterapian ja lääkityksen yhdistelmä. ? Liian usein psykoterapiaa ei tuoda vaihtoehtona esille. Se pitäisi päästä aloittamaan parin viikon kuluessa, Helena Service sanoo. Ta k a is in k o h ta a n k a k si SINUN VUORO SI 18 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
Kelan kuntoutuksena kustantamassa psykoterapiassa Kela maksaa osan psykoterapeutin palkkiosta. Omavastuuosuudeksi jää yleisimmin 8–40 euroa käyntikerralta. Kustannuksien kattamiseen voi tarvittaessa hakea Kelan vammaistukea. 12 13 9 Käynti terveys keskuksessa. Palaat terveyskeskukseen, mutta hoitava henkilö on jälleen vaihtunut. Ahdistut, koska elämäsi kipukohtien läpikäyminen on raskasta. 10 Romahdus. Palaat töihin, missä työsi ovat kasautuneet ja saat uudelleen pahoja oireita. Sinut viedään kiireellisesti päivystykseen ja sieltä sairaalaan. 12 Pääset sairaalasta kotiin kahden viikon jälkeen. Arki tuntuu jo paremmalta. Aloitat kuntouttavan psykoterapian uudelleen. 13 Toipuminen. Olet löytänyt omat voimavarasi uudelleen, ja valmistelet paluuta työhön. Tunnet itsesi ehkä paremmin kuin koskaan ennen. 11 Psykiatrisella osastolla. Sairaalassa sinusta tuntuu, että saat viimein levätä. Diagnoosisi ja lääkityksesi tarkistetaan. Saat säännöllistä keskusteluapua. Tutustut vertaisiin ja menet mukaan yhdistystoimintaan, josta saat voimavaroja. Alkuun tuntemasi häpeä omasta sairas tumisesta lievenee. Mielenterveysviidakossapeli pohjautuu nuorten aikuisten mielenterveyskuntoutujien arkeen. Järjestäjät voi tilata omaan yhteisöön vetämään peliä. Lisätietoa: www.facebook.com/ koalaryhma. MILTÄ SE TUNTUU? Lähteet Lähteinä on käytetty seuraavien asiantuntijan haastatteluita ja alla olevia sivustoja: Helena Service, erikoispsykologi, psykoterapeutti, Minduu Kristian Wahlbeck, psykiatri, kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura ja tutkimusprofessori, THL Milla Ristolainen, sosionomi YAMK, kuntoutusneuvoja, Mielenterveyden keskusliitto Lisätietoa aiheesta: Mielenterveystalo.fi Mtkl.fi – Tietoa mielenterveydesta ? Mistä apua Mielenterveysseura.fi – Tukea ja apua Mielenterveysseura.fi/oiva Stm.fi/mielenterveyspalvelut Terveyskirjasto.fi – Mielenterveyden häiriöt, Matti O. Huttunen Minduu.fi T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 19
T U N NE & MIE LI Mielenrauhan reitit -J U T T U S A R J A PÄ Ä T T Y Y Mielenrauha on kokemuksellinen, elävä asia. En tiedä, pitäisikö sitä lainkaan määritellä. Keskeistä on se, miten suhtaudumme elämässä eteen tuleviin tilanteisiin. Jos sidon mielenrauhan olosuhteisiin, silloin vastustan elämää ja en ole yhteistyössä sen kanssa, mitä elämässä tapahtuu. Miksi vaimoni kuoli parhaassa iässä, kun meillä oli kaikki hyvin? Puolisoni kuolema tuli puskien takaa. Ensin tulivat järkytys ja shokki. Tunteet muodostuivat väyläksi käsitellä tapahtunutta. Surussa kävin kaikki raastavat tunteet läpi. Menin syvälle sisälle tunteisiin, ja silloin elämänhallinnan tunne katosi hetkellisesti. Koin vahvasti, että väylä ei ollut tunteiden ohi, vaan niiden läpi. Ammattini ei vapauta minua raastavuuksista, joita ihmisen elämään kuuluu. Se ei anna sivustakatsojan asemaa. Pikemminkin toisinpäin. Se ehkä säilyttää muutaman aivosolun, jotka Hiljattain puolisonsa menettäneen kirjailija Tommy Hellstenin surutyön aikana kysymys ”miksi minulle tapahtui näin” on saanut muodon ”miksei minullekin voi tapahtua näin”. Hän sallii itsensä oppia siitä, mitä elämä tuo eteen. TEKSTI HENNA TARJANNE-LEKOLA ikään kuin tarkkailevat tilannetta etäämmältä. Mutta nuo aivosolut myös puskevat uskallukseen sukeltaa syvälle tunteiden sisälle. Mitä enemmän elän rakkaudellisessa ymmärryksessä, sitä helpommaksi hyväksyminen tulee. Ihmisten ja läheisten hyväntahtoisuudesta on löytynyt turvaa. En enää vastusta tapahtunutta, vaan kuuntelen ja olen yhteistyössä väistämättömän kanssa. Kärsimys jollain tapaa pehmenee. Miksi-kysymys menettää vähitellen merkityksensä, ja uusi polku avautuu. ROHKEUS, RAKKAUS JA INTUITIO Ajatellaan, että rohkeus on sitä, ettei pelkää. Se on päinvastoin: tarvitsemme rohkeutta, koska pelkäämme. Ihmisiltä puuttuu usein rohkeus nähdä totuus ja kokea asiat aitoina. Pelko voi estää antautumista vaikeille tunteille ja silloin ihminen jää helposti yksin umpikujaan. Joskus syvällä oleva pelko ikään kuin vapauttaa meidät vastuusta. Rakkautta ei voi vastaanottaa ennen kuin olemme kohdanneet heikkoutemme. Kun esteet poistuvat, syntyy aito yhteys ihmisten välille. Olet läsnä ja totta muille ihmisille ja rakkaudelle on tilaa. Syntyy kannettavana olemisen kokemus ja intuitio tulee esille. Intuitio on sen tietämistä, mitä ei voi tietää. Joskus se on sen tietämistä, mitä ei vielä uskalla tietää. Intuitioon kuuluu kuunteleminen, hiljaisuus ja läsnäolo. Intuitiivisella väylällä ego, eli ”pinnallinen minä” kokee tappion, ja ihmisen sielu kokee suurimman voittonsa. On oma valintani, miten otan tapahtuneen vastaan Mielenrauhan voi saavuttaa monin eri tavoin. Juttusarjassa on käsitelty aiheesta useita kirjoja kirjoittaneen Paul Wilsonin neljää reittiä mielenrauhaan: älyllinen, fyysinen, henkinen ja tunteellinen, joiden pohjalta eri asiantuntijat ovat pohtineet kokemuksiaan mielenrauhasta. Tommy Hellstenin pohdinta mielenrauhasta päättää juttusarjan. 20 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7