t u n n e & m i e l i t u n n e j a m i e l i t u n n e j a m i e l i . f i M I E L E N T E R V E Y S H Y V I N V O I N T I T U N T E E T – O N N E L L I S U U S H Y V Ä M I E L I Onko sinullakin touhuaddiktio? Tehosta työtäsi hidastamalla! LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA RISTIKKO KRYPTO SANATEHTÄVÄ SUDOKU KIIRA KORPI Ahdistus vei ilon luistelusta ja elämästä ILMAJOOGAN TERVEYSVAIKUTUSTA 7 HYVÄÄ Mitä hyötyä DIGIPELEISTÄ on mielenterveydelle? Raakakakku on terveellinen jälkiruoka 6 / 2 1 6 Laura, 29: Raittius toi elämään ilon ja vapauden Marko, 37: Moni asia sai selityksen bipolaarihäiriöstä Mika, 43: Pakko-oireet ja ajatukset hallitsivat mieltäni jo lapsena SELVIYTYMISTARINAA: MUKANA RESEPTI
ELINA JÄRVI TOIMITTAJA, KIRJAILIJA Tunne & Mieli -lehti julkaisee ERROR – Mielen häiriöitä -kirjamme elämäntarinoita. Tässä lehdessä on mukana kirjoittamani teksti 37-vuotiaasta Markosta, joka kertoo kaksisuuntaisen mielialahäiriön vaikutuksista elämässään. Haluan teksteissäni antaa äänen ihmisten kokemuksille heidän kertomanaan lisätäkseni tietoutta siitä, mitä psyykkinen sairastuminen tarkoittaa yksilön ja yhteiskunnan kannalta. Uskon joukon voimaan: aina kun yksi ihminen rohkaistuu puhumaan kokemuksistaan, saa se liikkeelle hyvän lumipalloefektin. Haluan työlläni välittää sanomaa siitä, että jokainen ihminen on täydellinen omana itsenään ja jokainen elämä on arvokas. Itselleni arjessa voimaa tuo tieto siitä, että vaikeiden päivien jälkeen aina koittaa lopulta myös ne paremmat päivät. Riität sellaisena kuin olet HELI HIRVELÄ VALOKUVAAJA Kuvasin tähän lehteen kansijutun Kiira Korvesta. Tapasimme Kiiran kanssa jo toistamiseen ja tunnelma kuvauksissa oli sen mukainen. Meitä nauratti se, että olimme sattumalta pukeutuneet ja laittautuneet nutturoitamme myöten tällä kertaa melkein identtisesti! Haastatteluihin usein liittyvä voimakas läsnäolo tekee lyhyistäkin kohtaamisista parhaimmillaan hyvien ystävysten kesken vietetyn juttuhetken kaltaisia tilanteita. Kuvauskeikalta muistoksi jää kauniiden kuvien lisäksi asioita ja oivalluksia, jotka kulkevat mukana läpi koko elämän. Tällä kertaa sain keskittymiseen liittyen hyvän vinkin (lue jutusta) jota aloin heti käyttämään. R eippaan tytön tarina on monelle tuntematon, koska reippaiden tiedetään pärjäävän hyvin itsekseen, psykoterapeutti Maaret Kallio kirjoitti taannoin blogissaan. Hän muistutti, että nimenomaan pärjäävän ja vastuuta kantavan reippaan on tärkeää saada tulla kohdatuksi myös heikkona ja tarvitsevana. Ja ”joskus kaikkein reippainta on tunnistaa oma jaksamattomuutensa” . Kansikuvassamme esiintyvä Kiira Korpi kertoo sivulta 8 alkavassa haastattelussa, kuinka hän kilpaurheiluaikoinaan eli jatkuvan ahdistuksen vallassa. Omaa ja luistelijan identiteettiään oli vaikeaa erottaa toisistaan, ja hän opetteli elämään muiden ihmisten odotusten mukaan. Pahimmat vaatimukset tulivat kuitenkin hänen oman päänsä sisältä. Mielen hallinnalla on yhä suurempi rooli työelämässä, jossa luovimme aina vain kasvavien ulkoisten ja sisäisten paineiden keskellä. Mindfulnessia onkin alettu hyvällä menestyksellä hyödyntää myös yrityksissä. Haastattelin tähän lehteen kolmea henkilöä, jotka kertoivat tietoisuustaitojen harjoittelun vähentäneen stressiä ja parantaneen läsnäolokykyä niin työssä kuin vapaa-ajalla (sivut 28–31). Uskon, että elämän eri osa-alueiden suhteen kannattaa pyrkiä itselle parhaiten sopivaan tasapainoon. On myös hyvä aika ajoin päivittää itselleen, kuka minä oikeastaan olen ja mitkä asiat ja arvostukset ovat minulle tärkeitä. Kiiran elämään onnellisuus ei tullut suoritusten vaan hyväksyvän mielen kautta. Hän uskalsi elää hetkessä – jopa epäonnistumisen hetkellä. Hyväksyvää mieltä jouluun ja tulevaan vuoteen. SARI SAKALA TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ TEKIJÖILTÄ K uv a: A nt ti Vo ut ila in en Ps. Myös hyvinvointipyörä-kolumnin viimeisessä osassa sivulla 17 pohditaan sisäisiä arvoja. Aiemmissa osissa kolumnistimme Henna on tarkastellut tunteita, ajatuksia, fyysisistä hyvin vointia, tahdonvoimaa ja vuorovaikutusta. Voit palata vuoden aikana ilmestyneisiin kirjoituksiin nettiosoitteessa mtkl.fi/tunnejamieli/hyvinvointipyora.
Kanssakulkijat SISÄLLYS 6/2016 8 Kiira Korpi Paineen alla Suorituspaineet ahdistivat Kiiraa vuosikausien ajan, eikä hän kyennyt nauttimaan luistelusta tai elämästä jään ulkopuolella. Nyt hän kertoo, miltä paineet tuntuivat ja kuinka hän oppi elämään niiden kanssa. 18 Laura Elk Nyt nautin elämästä Jo nuorena alkanut juominen sai Lauran käyttäytymään itsetuhoisesti ja sai aikaan paljon häpeää. ”Enkö minä tässäkään onnistunut”, hän ajatteli itsemurhayrityksen jälkeen. Irti pääseminen oli vaikeaa, mutta lopulta alkuun auttoivat talonmiehen sanat. 42 Marko Melavuori Diagnoosi auttoi ymmärtämään, miksi olen tietynlainen Moni asia Markon elämässä sai selityksen, kun hänellä todettiin tyypin I kaksisuuntainen mielialahäiriö. Perhe ja ystävät hyväksyvät Markon sellaisena kuin hän on, mutta vieraat ihmiset katsovat välillä pitkään. 60 Mika Hamari Pakko-oireista vapaa Lapsena Mika salasi pakkooireensa, eikä kertonut niistä edes vanhemmilleen. Tänä päivänä hän haluaa levittää tietoa OCD:stä auttaakseen kohtalotovereitaan.
KANNEN KUVA: HELI HIRVELÄ 8 3 Tekijöiltä 6 Mitä uutta 14 Mieli lentoon ilmajoogasssa Ilmajooga tarjoaa monia, yllättäviäkin terveysvaikutuksia. Jotkut käyvät tunnilla vain viimeisten minuuttien vuoksi. 28 Tehosta työtäsi hidastamalla Monet ovat löytäneet mindfulness-tekniikoista apua työelämän paineiden käsittelyyn ja keskittymiskyvyn parantamiseen. Vaikutukset heijastuvat myös vapaa-ajalle. 50 Tutkittua tietoa terveydestä 55 Kysy psykologilta: Miten käsittelen toisen loukkauksen? 66 Minun arkeni: Lealiisa Kivikari 67 Talven terveelliset herkut: Mustikka-appelsiini-raakajuustokakku 18 14 Teknologia terveydessä 24 Apu voi löytyä myös netistä tai kännykästä Digipelaaminenkin voi edistää hyvinvointia. Monet mobiilija nettisovellukset on suunniteltu mielenterveyden tueksi. 32 Peli nimeltä Tony Yläasteikäisen, koulusta ja kavereista eristäytyvän Tonyn elämä mullistui, kun kotiin ostettiin Commodore 64 -tietokone. Tänä päivänä hän uskoo, että pelien maailma pelasti hänen henkensä. 36 Robotiikka hoitotyössä – mitä me haluamme? Teknologia ulottuu hoitotyöhön monella tapaa. Robotiikasta keskusteltaessa on hyvä määritellä, mikä on robottien suhde meihin potilaisiin ja inhimilliseen hyvinvointiimme. Kolumnit 17 Henna Tarjanne-Lekola: Vuoro vaikutus on siltojen rakentamista 27 Jarmo Vuorinen: Ihmiskansan parviäly 41 Teemu Ollikainen: Tärkeintä on hyvä meininki Kerran ajoin nuorimman tyttäreni kanssa ostoskärryillä rallia kaupassa. Totta kai ihmiset tuijottivat. s. 42 24 Mielen treeniä 56 Krypto 57 Sanatehtävä 58 Ristikko 59 Sudoku
Vuodenaikojen seuraaminen vahvistaa hyvinvointia O nko sinulla lempivuodenaika? Sellainen aika vuodesta, jolloin elämä tuntuu mutkattomalta ja kannattelevalta? Moni meistä kokee olevansa omassa elementissään ja voimissaan tiettyyn aikaan vuodesta. Vastakohtaisesti joku toinen vuodenkierron kohta voi olla pohjavireeltään haastava tai alavireinen. Eri vuodenaikoina kehomme tarvitsee erilaisia asioita vahvistuakseen; hyvää ravintoa, toiminnallisuutta, liikuntaa, sosiaalista kanssakäymistä, taukoja tai lepoa. Tämä on otettu huomioon myös Tunne & Mieli -seinäkalenterissa 2017. Joka kuukauden aukeama tarjoaa vuodenaikaan sopivan hyvinvointivinkin tai voimaannuttavan lauseen. MITÄ UUTTA KOONNUT SARI SAKALA Vuodenaikakalenteri voi parhaimmillaan antaa vinkkejä tai vahvistusta itsensä hoitamiseen ja kuulemiseen. – Itselleni vuodenaikojen herättämien tunteiden ja vaikutusten ymmärtäminen on kehittänyt itsetuntemusta ja auttanut elämän tasapainon löytämisessä, kertoo kalenterin suunnitellut Henna TarjanneLekola. Kalenteria voi lukea kirjasena ja pohtia kuvien ja lauseiden välittämiä viestejä. Jokaisen kuukauden kohdalla voi tunnustella, onko kuukauden välittämä viesti itselle merkityksellinen. Tarjanne-Lekola on ammatiltaan vuorovaikutuksen mahdollistaja ja helsinkiläisen Eheys-keskuksen vetäjä. Hän tekee monipuolista työtä kehomielen hyvinvoinnin ja itsetuntemuksen kehittämisen parissa. Aikaisemmin hän on työskennellyt yhdistysja yritysviestinnän parissa ja ohjannut tanssillista liikuntaa. Tunne & Mieli -vuosikalenteri 2017 ilmestyy kestotilaajille tämän lehden mukana. Sen voi myös ostaa 25 euron hintaan nettiosoitteesta mtkl.fi/julkaisut/tunnejamieli-vuosikalenteri/ tai puh. (09) 8566 8349. Tunne & Mieli -kalenterin aiheet nousivat tekijänsä Henna Tarjanne-Lekolan kokemuksesta siitä, miten oma jaksaminen ja mielentila seuraa vuodenkiertoa. K uv a: E lla Le ko la Kalenteri 2017 L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A 6 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
Täydempää ja maistuvampaa elämää HIDASTA ELÄMÄÄ -sivuston perustajan uutuuskirja sisältää arjen makuja ja oivalluksia Teoksen kirjoitukset ja reseptit auttavat suhtautumaan lempeästi itseen, muihin ja omaan elämään. Kirjan kantavana voimana ovat suuret värikuvat. Hyppää siis mukaan makustelemaan omaa elämää, sen karvaita kohtia ja makeimpia hetkiä. Samalla voit nautiskella kirjan mukana myytävää, virkistävää ja rentouttavaa Hetki itselle -luomuteetä, joka on valmistettu Hidasta elämää -tuoteperheen osaksi. Sanna Wikström: Hyvän elämän reseptejä. Readme 2016. Googlasin Eino (Leino)n ja kävi ilmi, että runoilija kärsi bipolaarisesta mielialahäiriöstä. Niin kuin minäkin. Rap-artisti Cheek HS-Kuukausiliitteessä 10/2016 T eknologia-alan kansainvälinen suurtapahtuma Slush kokoaa vuosittain Helsingin Messukeskukseen kasvuyrittäjiä ja sijoittajia. Tänä vuonna Slushin alatapahtumana 29. marraskuuta järjestettiin maailman ensimmäinen liikuntaan, terveyteen ja urheiluun keskittyvä startup-tapahtuma, Smash. Taustalla on valtava ja alati kasvava bisnes, mutta hyvinvoinnin liittäminen osaksi Slushia kertoo myös ihmisten lisääntyneestä mielenkiinnosta terveyttään kohtaan. Hyvinvointi houkuttaa start-upeja Huumeet melko harvinainen ongelma Suomessa Huumeiden käyttö on Suomessa väestötasolla melko harvinaista. Syksyllä 2014 toteutetussa väestökyselyssä joka viides suomalainen ilmoitti käyttäneensä elämänsä aikana jotain huumausainetta. Nuorista aikuisista 38,4 % ilmoitti joskus käyttäneensä kannabista. Nuoria ongelmakäyttäjiä on nyt vähemmän kuin 2000-luvun alussa. Marraskuisilla Mielenterveysmessuilla luennoineen A-Klinikkasäätiön Antti Weckrothin mukaan huumeiden aiheuttamat haitat ovat edelleen vähäisiä verrattuna esimerkiksi alkoholin aiheuttamiin. Tämä saattaa jäädä niistä tehtävän uutisoinnin varjoon. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 7
Paineen alla KANSSAKULKIJA Vuosikausia Kiira Korpi hymyili jäällä ja mainoskuvissa, mutta oikeasti häntä ahdisti, usein ja paljon. Nyt Korpi kertoo, miltä paineet tuntuivat – ja miten hän oppi sietämään niitä. TEKSTI RAISA MATTILA KUVAT HELI HIRVELÄ I stuin perheeni ja valmentajani kanssa ravintolassa. Vuosi oli 2012, ja olimme juhlimassa voittoani taitoluistelun GP-kisoissa Moskovassa. Minun paikkani oli pöydän päässä. Istuin tuolillani ja katselin läheisiäni. Vaikka ravintolassa oli hämärää, kaikkien silmät loistivat. Niin onnellisia he olivat. Minä en ollut onnellinen. Pystyin ajattelemaan vain yhtä ajatusta. Sitä, kuinka olin saattanut mennä kaatumaan jäällä. Soimasin itseäni ja kyselin pääni sisällä, miten ja miksi niin oli käynyt. Olin saanut kisoissa siihenastisen urani parhaat pisteet, mutta pistesaldoni oli parantunut vain kolmella pisteellä. Mielessäni takoi, että olihan sellainen pistemäärä aika huono suoritus, eikä minulla ole syytä juhlia sitä. * * * ALOIN LUISTELLA VIISIVUOTIAANA. Vuosikausiin en kokenut jäällä paineita. Halusin menestyä, mutta en ajatellut, että minusta pitäisi tulla taitoluistelun maailmanmestaria. En, ennen kuin pääsin toisiin aikuisten arvokisoihini. Ne olivat Torinon olympialaiset vuonna 2006, ja niiden jälkeen suhtautumiseni luisteluun alkoi pikkuhiljaa muuttua. Kuukausi Torinon kisojen jälkeen luistelin Calgaryn MM-kisoissa. Seuraavana vuonna voitin ensimmäisen EM-pronssimitalini. Yhtäkkiä olin 19-vuotias arvokisamitalisti. Sain hetkessä useita sponsoreita, ja ulkonäköäni hehkutettiin lehdissä. K I I R A K O P R I 8 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
Paineen alla Ahdistuneina aikoinaan Kiira sain korvaamatonta tukea perheeltään, ystäviltään ja valmentajiltaan. Heidän viesteistään huolimatta Kiiran oli vaikea uskoa, kuinka arvokas hän on, meni jäällä miten tahansa. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 9
Siitä tuli huono omatunto. Tiesin, että monet urheilijat joutuvat tekemään tosi paljon töitä ennen kuin saavat kasaan yhden sponsorieuron. Koska minulle suorastaan vyöryi huomiota, ajattelin, että vastineeksi minun pitäisi pystyä koko ajan parempiin ja parempiin suorituksiin. Luistelusta tuli nopeasti totista hommaa. * * * MENIN JOKA PÄIVÄ treeneihin vähintään kohtalaisen ahdistuneena siitä, millaiseen suoritukseen tällä kertaa venyisin. Usein olin jopa todella ahdistunut. En kyennyt vapautuneesti iloitsemaan jäällä liitelystä, enkä pystynyt nauttimaan ohjelmieni musiikeista, jos niiden tahtiin suorittamani vaikeat hypyt eivät onnistuneet täydellisesti – ja täydellisiä onnistumisia tapahtui aika harvoin. Siitä, oliko jäällä mennyt hyvin vai huonosti, päättelin myös sen, voisinko olla itseeni tyytyväinen jään ulkopuolella. Jos treenit menivät huonosti, minusta tuntui siltä, että ihan kaikki on pilalla. Se johtui siitä, että koko identiteettini oli kiinni luistelussa. Tavallaan se on ymmärrettävää, sillä en elänyt tavallista elämää edes ammattiurani alkuaikoina, parikymppisenä. Treenasin jäällä kaksi kertaa päivässä myös ylioppilaskirjoitusten jälkeisenä keväänä ja kesänä, kun luin kauppakorkeakoulun pääsykokeisiin. Elin minuuttiaikataulun mukaan, eikä siihen aikatauluun kuulunut sekuntiakaan vapaa-aikaa. Silloin asuin vielä kotona, mutta en juuri osallistunut kotitöihin, koska luistelu meni kaiken edelle. Vähitellen asetelmasta tuli normaalitilanne kotonamme. Siivouspäivänä vanhempani saattoivat sanoa, että ’Kiiran ei tarvitse osallistua, koska ennen treenejä on tärkeää levätä’. Hiljaa mielessäni kaipasin tavallista elämää. Leffailtoja ilman huolta siitä, mihin aikaan joudun heräämään treeneihin seuraavana aamuna. * * * KOVASTA TREENAAMISESTA HUOLIMATTA minulla ei ollut ikinä täysin luottavainen olo kisoihin lähtiessäni. Olin negatiivisen mieleni vanki. Ajattelin usein, että suoritukseni jäällä on täysin hiuskarvan varassa. Tiesin, K A N S S A K U L K I J A K I I R A K O R P I Kiira viettää nykyään aikaisempaa rennompaa elämää New Yorkissa ja työskentelee kiertävien luistelunäytösten tähtenä. Stressi hallitsee hänen mieltään ”ehkä noin 10-prosenttisesti”, jos aikaisemmin lukema oli 90. 10 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 10 Tu n n e & m i e l i 6 / 2 1 6
että sijoitukseni tippuu heti, jos keskittymiseni jäällä herpaantuu ja edes horjahdan. Asetelma oli vaikea, koska kansainvälinen vaatimustaso oli oikeasti kova. Suoritukset, joihin olin venynyt treeneissä, eivät useinkaan riittäneet kisajäällä. Kisoissa minun piti lähes aina koettaa ylittää itseni ja suoriutua paremmin kuin harjoituksissa. Joskus kolmois-kolmois-hypyt ja muut vaativat liikkeet onnistuivat, mutta aika usein ne myös epäonnistuivat. Ihailin salaa urheilijoita, jotka näyttivät ulospäin siltä, että pystyivät tekemään treenien ulkopuolella huolettomasti muita, tavallisia asioita. Minä en pystynyt. Koko ajan mietin seuraavia treenejä ja sitä, miten ne menevät. Varsinkin ahdistuneimpina aikoinani mietin ihan kaiken luistelun kautta. Jos menin juhliin, ajattelin, että en voi laittaa kahviin sokeria tai santsata kakkua, jotta painoni ei nouse. Pohdin, moneltako pitäisi lähteä kotiin, jotta seuraavan päivän treenit eivät vaarannu väsymyksen takia. En pystynyt rentoutumaan oikeastaan koskaan, mutta esitin normaalia. Tavallaan asenne kuuluu taitoluisteluun. Stereotyyppisesti ajateltuna se on perfektionistityttöjen laji, joka perustuu vahvasti esteettisyydelle, kauniille liikkeille ja puvuille. Muistan, kun tein ensimmäisissä olympialaisissani jäällä pettymystä kuvaavan ilmeen ja eleen osittain epäonnistuneen suoritukseni päätteeksi. Myöhemmin sain kurinpalautuksen siitä, että taitoluistelija ei koskaan näytä pettymystään jäällä. Epäonnistuneenkin suorituksen jälkeen pitää hymyillen kiittää yleisöä ja tuomareita. Haluni miellyttää oli voimakas. Opettelin siis käyttäytymään niin kuin kuvittelin, että muut haluavat minun käyttäytyvän. * * * AHDISTUNEINA AIKOINANI sain korvaamatonta tukea perheeltäni, ystäviltäni ja valmentajiltani. He yrittivät viestiä minulle monin eri tavoin, kuinka arvokas ja rakas olen, meni jäällä miten tahansa. Minä vain en kyennyt uskomaan sitä. Normaalisti ihminen ehkä tajuaisi, että jos olo huononee mistä tahansa syystä, kannattaa ottaa hetki rauhallisemmin. Minä toimin toisin. Jos huomasin, että treeneissä meni huonosti ja paineet alkoivat kasautua, ajattelin, että minun pitää yksinkertaisesti yrittää kovemmin. Nykyään uskonkin, että monet loukkaantumiseni olivat luonnon keino pysäyttää minut. Treenitauoilla oli kivaa pystyä näkemään enemmän kavereita ja käymään vaikka ulkona. Kuvittelin, että haluaisin elää tavallista nuoren naisen rentoa elämää. Kokeilinkin tavallista elämää yhden syksyn ajan. Pääsin kauppakorkeakouluun ja aloitin opinnot. Melko pian huomasin, että tentit ja kokeet eivät kiinnostaneet minua. Yliopistolla mietin vain, mistä nämä ihmiset saavat kiksejä elämäänsä, kun kaikki on samaa tasapaksua puurtamista päivästä toiseen. Kaipasin huippuurheilun tarjoamia voimakkaita kokemuksia, sekä ahdistusta että ajoittaista onnistumisen huumaa. Sellaisia fiiliksiä tavallinen arki ei pystynyt minulle tarjoamaan. Niihin aikoihin tajusin ensimmäisen kerran sen, että omassa suhteessani urheiluun on jotakin outoa. Että ei se ihan tervettä pelkästään ole. ? Tajusin, että suhteessani urheiluun on jotakin outoa. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 11
Suorituspaineet ahdistivat Kiiraa vuosikausien ajan, eikä hän kyennyt nauttimaan luistelusta tai elämästä jään ulkopuolella. Hän osasi arvostaa itseään ainoastaan urheilusuoritusten kautta. Nykyään hän osaa taas nauttia jään pinnalla liukumisen tunteesta. K A N S S A K U L K I J A K I I R A K O R P I Kiira Korpi y Tampereella vuonna 1988 syntynyt taitoluistelija. y Voittanut kilpaurallaan viisi suomenmestaruutta ja kolme EM-mitalia. y Ilmoitti elokuussa 2015 lopettavansa kilpauransa. y Teki kesällä 2016 teatteridebyyttinsä Uudessa Iloisessa Teatterissa y Asuu nykyään poikaystävänsä kanssa New Yorkissa ja toimii luisteluammattilaisena eli kiertää esiintymässä taitoluistelunäytöksissä ympäri maailmaa. Esiintynyt syksyn aikana Italiassa, Brasiliassa ja eri puolilla Yhdysvaltoja. 12 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
Huippu-urheilussa kunnianhimoisesta asenteesta on tietysti hyötyä. Mutta liiallisia paineitani olisi varmasti helpottanut se, jos olisin pystynyt vakuuttamaan itseni siitä, että riitän omana itsenänikin. Ettei koko ihmisarvoni riipu siitä, miten jäällä menee. Opinnot jäivät, kun treenasin pian entiseen malliin. * * * YHDEKSÄN VUOTTA JAKSOIN, välillä paremmin ja välillä huonommin. Lopulta tuli iso romahdus. Shanghain MM-kisat keväällä 2015 jäivät viimeisiksi kisoikseni. Olin ollut vuosia poissa MM-jäiltä loukkaantumisteni takia. Shanghain kisoja varten olin muuttanut yksin Saksan Oberstdorfiin treenaamaan. Kuukausiin en kerta kaikkiaan tehnyt mitään muuta kuin luistelin tai ajattelin luistelua. Voin henkisesti todella huonosti. Silti ajattelin, etten voi antaa itselleni anteeksi, jos jätän MM-kisat väliin. Kisoihin oli siis pakko mennä. Jäällä kaaduin jo ensimmäisen hyppyni. Tein ohjelman loppuun, vaikka epäonnistuneita kohtia tuli lisää ja lisää. Vuosien aikana olin rakentanut luistelusta oman identiteettini. Kuoren itseni päälle. Nyt epäonnistuin jäällä niin pahasti, että kuori tavallaan särkyi. Tiesin jo jäällä suoritukseni olevan niin heikko, että pystyin tavallaan irtautumaan itsestäni ja täydellisyyttä tavoitelleesta mielestäni luistellessani ohjelmaani läpi. Se oli jopa hengellinen kokemus. Kun ohjelma oli ohi, ohi oli myös tavoite, jonka eteen olin tehnyt koko urani ajan töitä. Sain niin huonot pisteet, että karsiuduin jatkosta saman tien. Mutta vaikka olin epäonnistunut jäällä, olin kävellyt omin jaloin jäältä pisteaitioon. Siitä tajusin, että olen yhä olemassa, myös totaalisen epäonnistumiseni jälkeen. En voi olla yhtä kuin suoritukseni, vaikka niin olin koko urani ajan ajatellut. Myöhemmin tajusin myös sen, että en voisi jatkaa kisaamista, tai tulisin hulluksi. Vaikka voittaisin sata miljoonaa olympiakultaa, tyydytys olisi hetkellistä, ja sen jälkeen tulisi uusi ahdistus. Pidin monen kuukauden tauon treenaamisesta. Oivalsin, että haluan olla tyytyväinen tässä hetkessä, en joskus tulevaisuudessa. Ilmoitin lopettavani kisaamisen. * * * NYKYÄÄN TUNTUU SILTÄ, että minulla on ollut kaksi elämää. On kisaurani aikainen entinen elämä, jonka melkein vieläkin pystyn tuntemaan kehossani ahdistuksena. Ja sitten on nykyinen elämäni. Muutin elokuussa New Yorkiin poikaystäväni työn takia. Päätyöni ovat nyt luistelunäytökset, joissa kierrän esiintymässä. Jos stressi hallitsi mieltäni ennen 90-prosenttisesti, nykyinen lukema voisi olla kymmenen. Minua jo vähän naurattaakin se, kuinka aikaisemmin koin asiassa kuin asiassa suurta riittämättömyyden tunnetta. Aivan kuin mieleni olisi ollut kone, joka oli ohjelmoitu toimimaan automaattisesti negatiivisella tavalla. Jos vaikka tilasin kahvilassa kahvin, ääni sisälläni kyseenalaisti päätöksen heti. Mieleni kysyi, olisiko sittenkin kannattanut ottaa teetä. Lopettamispäätökseni aikoihin tajusin alkaa tarkkailla sisäistä ääntäni. Mitä enemmän tarkkailin ääntä, sitä paremmin pystyin jättämään sen sanomiset omaan arvoonsa. Oloni parani myös sillä, että lakkasin vastustelemasta pahaa oloani. Lopettamispäätökseni aikoihin itkin tosi paljon, usein ilman varsinaista syytä. Vuosien aikana kehooni varastoinutta huonoa energiaa piti päästää ulos. Ennen ajattelin jäällä kaatuessani automaattisesti, että huonosti meni. Nyt, kun en enää arvostele itseäni niin paljon, voin miettiä sitä, miltä tuntuu liukua jään pinnalla – tai miltä kaatuminen tuntuu fyysisesti kehon eri osissa. Tyytyväisyys ei tule sitten kun -asenteella. Kaikki, mitä tarvitset, sinulla on jo. Tällä tavalla olen alkanut ajatella.” 1 Liiku luonnossa ”Katso puuta. Ei sillä ole ongelmia. Voisinko minäkin joskus vain olla?” KIIRA KORVEN VINKIT PAINEIDEN SIETOON: 3 Pysähdy ”Yhdestä kirjasta luin vinkin, että kiireen keskellä mielensä voi tyhjentää tarkkailemalla esimerkiksi omaa hengitystään.” 2 Hanki perspektiiviä ”Urani aikana luin paljon urheilijoiden elämäkertoja ja hengelliseen kasvuun liittyviä kirjoja. Auttaa, kun saa tietää, että ihmismielen ongelmat ja mekanismit ovat universaaleja ilmiöitä.” 4 Ammattiapu ”Lopettamispäätökseni aikoihin löysin itselleni hyvän psyykkisen valmentajan, jonka kanssa puhuin läheisteni lisäksi. Minulle tuli keskusteluista kirkkaampi ja selkeämpi olo.” T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 13
14 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
Ilmajooga luo mahdollisuuden tutustua todelliseen minään. Onnistuminen haastavissa liikkeissä antaa voimaa ja lisää itsevarmuutta kohdata tulevia kokemuksia ennakkoluulottomammin. TEKSTI KATJA NYGÅRD KUVAT SAARA AUTERE ILMAJOOGAN 7 HYVÄÄ TEKEVÄÄ VAIKUTUSTA: 1 Aktivoi verenkiertoa koko kehossa, erityisesti lantionpohjassa. 2 Kiihdyttää nestekiertoa. 3 Vaikuttaa mahalaukun nesteiden toiminnallisuuteen. 4 Lisää selkärangan liikkuvuutta. 5 Tasaa verenpainetta pitkällä tähtäimellä. 6 Lisää itsetuntemusta. 7 Rentouttaa. H elsingin keskustan iltapäiväruuhka on vasta heräilemässä, mutta astuessani joogastudio Yoga Nordiciin kiire ja stressi alkavat irrottaa otteestaan. Olen tullut kokeilemaan ilmajoogaa, eli airjoogaa, kuten lajia täällä kutsutaan. Ilmajooga syntyi 2000-luvun alkupuolella, kun sirkustaiteeseen ja ilma-akrobatiaan perehtyneet yhdysvaltalaiset joogit Michelle Dortignac ja Christopher Harrison keksivät tahoillaan ja toisistaan tietämättä ottaa käyttöönsä liinan avulla tehtävät joogaharjoitukset. Vaikka toisin voisi kuvitella, narut ja roikkumiset eivät joogassa ole mitään uusinta uutta. Kautta aikojen joogit ovat käyttäneet apunaan erilaisia välineitä, ja jo Hippokrates’n aikaan selkävaivaisia hoidettiin roikottamalla heitä pää alaspäin. Joogaseinä, eli joogawall, on sekin monille joogasta kiinnostuneille tuttu. PERHONEN KOTELOSSAAN Harjoitussalin katosta roikkuu parikymmentä kiiltäväkankaista liinaa, joista jokainen riittää kannattelemaan monta sataa kiloa painoa. Tunnin opettaja, Petri Linnankivi, kehottaa valitsemaan liinan, joka käsillä venyttäessä ylettyy lantion kohdalle. Ensimmäiseksi siirrytään auki levitetyn liinan sisälle alkurentoutukseen. Aluksi liinaan pääseminen, ja ennen kaikkea siellä pysyminen, epäilyttää. Vaikka pudotus olisi tuskin puoltakaan metriä, ajatus mätkähtämisestä lattialle ei varsinaisesti houkuttele. Liinasta putoaminen on Linnankiven mukaan käytännössä mahdotonta, jos vain luottaa ohjaajan antamiin ohjeisiin – ja ennen kaikkea itseensä. Liinan sisällä maatessa olo on levollinen. Harvoin aikuisiällä pääsee kokemaan, miltä tuntuu roikkua ilmassa ja tuntea samalla olonsa turvalliseksi. Mieli lentoon ilmajoogassa Kaikilla ei ole anatomisia edellytyksiä mennä päällätai käsilläseisontaan ilman apuvälineitä. Liinan avulla se onnistuu keneltä tahansa. ? T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 15
Kuten missä tahansa joogalajissa, tässäkin hengittäminen on tärkeässä roolissa. – Joogassa hengitys on sielun peili, Linnankiven rauhallinen ääni kertoo samalla, kun yritän ohjeiden mukaisesti saada hengittämällä kylkikaareni avautumaan äärimmilleen. Alkurentoutuksen jälkeen totuus lajista alkaa paljastua. Se ei totisesti ole pelkkää rentouttavaa pussissa köllöttelyä, vaan töihin joutuu koko kroppa. Erityisesti keskivartalon voimaa (tai voimattomuutta) koetellaan. Liina auttaa saavuttamaan hyvin haastavatkin liikkeet, joita ilman liinaa normi-ihminen tuskin pystyisi edes tekemään. Jäykkää ja kankeaa lohduttaa myös se, että liinan varassa venytykset eivät tunnu tai ainakaan näytä aivan yhtä epätoivoisilta kuin paljaalla lattialla tehtävät liikkeet. OMA HETKI Ilmajoogan vaikutukset mielen hyvinvointiin ovat kiistattomat. Monille hektisessä elämänrytmissä elävälle joogaharjoittelu on tärkeä henkireikä. Se tarjoaa hetken, jolloin saa olla hiljaa itsekseen ja voi löytää itsestään jopa uusia puolia. – Harjoitus antaa mahdollisuuden tutustua todelliseen minään ja päästää irti tarpeestamme seurata toistemme heikkouksia tai sättiä itseämme omistamme, Linnankivi sanoo. Hänen mukaansa meissä jokaisessa on olemassa lapsellinen riemu, jonka yleensä onnistumme aikuisina vahvasti tukahduttamaan. – Tällaiset harjoitukset, jotka eivät ole niin jyrkkiä ja vakavamielisiä, antavat mahdollisuuden löytää omaa eloisaa itseään uudelleen. HELPOTUSTA JUMEIHIN Fyysisesti lajista hyötyvät ehkä kaikkein eniten selkävaivoista kärsivät. Ilmajoogassa sidekudosverkostolle annetaan sekä painetta että venytystä. Sitä kautta nestevirtaus kiihtyy, jolloin moni kiputila ja jännite purkautuvat. Roikkuminen ja selkärangan venyminen antavat helpotuksen tunteen välittömästi. Linnankivi kertoo joidenkin, etenkin miesasiakkaiden, käyvän tunneilla vain niiden muutaman viimeisen minuutin vuoksi, jolloin roikutaan pää alaspäin. Huomaan, että kehossani on alkanut harjoituksen aikana tapahtua. Tuntuu siltä, kuin jotain olisi lähtenyt liikkeelle, koska oloni on alkanut keventyä. – Riittävästä nesteytyksestä on hyvä huolehtia ennen harjoitusta. Isojen lihaskalvojen venytykset pumppaavat kehon nesteitä liikkeelle, liuottavat pois kuonaa ja tuovat korvaavaa nestettä tilalle, Linnankivi selventää. Tunti huipentuu siihen odotettuun liikkeeseen, joka tehdään pää alaspäin roikkuen. Alussa tunnen, kuinka veri kohisee päähäni ja pelkään saavani päänsäryn. Linnankiven mukaan toleranssi pää alaspäin olemiseen kasvaa kokemuksen myötä. Kun tunnin päätteeksi laskeudutaan alas liinoilta, olo on kummalla tavalla voimaantunut. Kehossa kaikki virtaa vapaammin. Olo on samaan aikaan sekä rentoutunut että virkeä. Tätä on pakko saada lisää. Ilmajooga sopii kenelle tahansa, ikään katsomatta. Poikkeuksena ovat silmänpainetautia sairastavat. Lajia ei suositella uutena harrastuksena raskauden aikana. Myös kuukautisten aikana ylösalaisin tehtäviä liikkeitä kannattaa välttää. Roikkumalla vetreämmäksi ”Tältäkö mahtaa tuntua perhosentoukasta, joka odottaa kotelossa kuoriutumistaan?” 16 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
KOLUMNI H E N N A T A R J A N N E L E K O L A Kirjoittaja on vuorovaikutuksen mahdollistaja, eheyttävän liikkeen ohjaaja ja kolmen lapsen äiti. Kirjoituksissaan hän pohtii oman keskeneräisyyden pohjalta itsetuntemusta, kehomielen yhteyksiä ja hyvinvointipyörän eri alueita. Hyvinvointipyörän eri osat tukevat toisiaan. Tämänkertainen kolumni käsittelee arvoja ja henkisyyttä. Lue sarjan kaikki kuusi osaa netistä: mtkl.fi/tunnejamieli/ hyvinvointipyora. Arv ot ja hen kis yys Tah don voi ma Ke ho Ajatukset Vuorovaikutus Tun tee t Tun tee t O lo on tyhjä ja kurja. Missä on ilo ja täyttymyksen tunne? Olin juuri saanut päätökseen monta kuukautta kestäneen työurakan. Ehkä tyytyväisyyden tunne löytyy muutaman hyvin nukutun yön jälkeen? Ei – ontto ja puhki kulunut tunnetila pitää pintansa. Ulkoisesti työurakka meni nappiin. Sisäinen olo kuiskii päinvastaista. Mistä johtuu epäsuhta ulkoisen todellisuuden ja sisäisen kokemuksen välillä? – Elämän tyydytys riippuu siitä, kuinka hyvin saavutukset vastaavat sisäisiin todellisiin arvoihin ja merkityksiin, kirjoittaa Camilla Tuominen tunteiden ymmärtämistä käsittelevässä Tunnekuvakirjassa. Täyttymyksen tunne jää kokematta, jos ulkoisesti hienot saavutukset eivät saa meitä tyydytetyksi. Silloin, kun saavutukset eivät vastaa todellisia henkisiä arvojamme, jäämme yksin tyhjän tunteen päällä. Elämä tuo mukanaan yllätyksiä ja kriisejä, joiden myötä sisäinen paha olo, levottomuus ja uupumus valtaavat mielen. Kriisin aikana tai jälkeen pohdimme syviä kysymyksiä kuten, mihin suuntaan haluan kehittyä ihmisenä tai mikä on elämän merkitys? Ihminen etsii luontaisesti vastauksia kysymyksiin ja tietä ulos epävarmuuden tunteesta. Kaikkeen ei löydy järjellistä selitystä. Moni saa turvaa hengellisyydestä ja uskonnosta. Ihminen voi olla vahvasti henkinen, ilman uskonnollista sitoumusta. Henkisyys on kykyä herkistyä elämälle ja ymmärrystä siitä, että olemme osa suurempaa kokonaisuutta. Henkisyys voi rakentua monin eri tavoin, kuten luonnon tai taiteen äärellä saatuihin ylevöitymisen kokemuksiin. Voimme päästä kosketuksiin itsemme kanssa musiikin, kirjallisuuden, kirjoittamisen, luovan tekemisen tai liikkumisen avulla. Henkinen hyvinvointi kumpuaa itsensä toteuttamisen kokemuksesta ja kyvystä elää omien arvojensa näköistä elämää. Inhimilliset arvot ovat sisällämme vaikuttavia aineettomia ankkureita. Arvojen pohjalta tehty päätös tuntuu oikealta, niin kehossa, pään sisällä kuin tunnetasollakin. Elämä tuntuu sopusointuiselta, kun arjen toiminta ankkuroituu arvoihimme. Arvoja kartoittamalla voimme tuntea elämän enemmän valittuna. Siinä missä keho tarvitsee terveellistä ravintoa, niin terveellistä tarvitsee sielukin. Olennaisia kysymyksiä ovat: mitä henkistä ravintoa annan sisäisyydelleni? Mistä saan – mitä ja miten tekemällä – itselleni täyttymyksen tunteen? Henna Tarjanne-Lekola Arvot ankkureina T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 17
”Nyt nautin elämästä” L A U R A E L K I KANSSAKULKIJA Helsinkiläinen Laura Elki, 29, koukuttui alkoholiin jo nuorena. Raittius on tuonut elämään ilon ja vapauden. TEKSTI MARJO HENTUNEN KUVAT EEVA ANUNDI 18 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
? T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 19
L aura oli 10-vuotias, kun hän kiinnostui kotonaan olevista viinipulloista. Viinin maistamisesta tuli heti hauska, jännittävä, lämmin ja hihisyttävä olo. Kuudennen luokan kotibileissä Laura joi Ofelia -viiniä, ja jäi siitä siskolleen kiinni. Sisko piti tiukan puhuttelun Lauran kaverille. – Tiesin, että tein väärin, mutta pakenin päihteisiin epävarmuutta ja pelkoja, halusin olla cool ja rohkea, hyväksytty. Humalassa voimaannuin ja tunsin, että pystyn mihin vain. Lopulta oksentelin ja itkin puistoissa. Yläasteella juomisesta tuli hyvin suunnitelmallista. Elämä pyöri juomisen ympärillä, elimme vain viikonlopuille ja varastimme alkoholia kotoa ja kaupasta. Koulua käytiin, mutta kehnolla menestyksellä, Laura muistelee. Laura kokeili myös hasista, koska oli kuullut, että se olisi alkoholia ”terveellisempi” vaihtoehto. Hasiksen polttamisesta tuli kuitenkin pelkoja paniikkitiloja. Yläasteen Laura läpäisi nipin napin, mutta päättäjäispäivänä hän makasi kotonaan krapulassa ja liikuntakyvyttömänä. K A N S S A K U L K I J A L A U R A E L K I Pelkotilat syvenivät. Laurasta tuntui, ettei hän saa happea ja oli välillä kotinsa vanki. Laura kävi jonkin aikaa terapiassa ja sai mielialalääkityksen, mutta juomishimoa ne eivät vieneet. – Olimme kerran kaverini kanssa terveydenhoitajan luona ja kaverini totesi, että Laura on huonoa ryyppyseuraa, kun siltä menee aina muisti. Terveydenhoitaja katsoi minua paheksuvasti. Kymppiluokalla Laura haaveili vaatetusalasta ja muotisuunnittelijan urasta. Viikolla hän oli välillä juomatta. Syksystä jouluun menikin hyvin, mutta sitten Laura ajatteli rentoutua, ehtisi sitä opiskella myöhemminkin. – Joululoma venähti, en enää palannut kouluun. Välillä tein siivouskeikkoja. HÄPEÄÄ JA ITSETUHOA Laura juhli täysi-ikäiseksi tuloaan niin pitkään, että lopulta hänen äitinsä totesi, että ihan hienoa saavuttaa tuollainen ikä, mutta milloin ajattelit tehdä jotain muuta kuin juhlia. Yläasteella Laura sai humalasta voimaantumisen tunteen. Jokaisella illalla oli kuitenkin surkea loppu. 20 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6