• Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min) attendo.fi Attendo tarjoaa ympärivuorokautista ja yhteisöllistä palveluasumista, tuettua asumista sekä kotikäyntejä mielenterveysja päihde asiakkail le. Toimintamme keskittyy asiakkaan voima varojen, arjen taitojen ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseen. Lähestymme työtämme toipumisorientaation kautta, jossa asiakas voi elää täyttä omannäköistä ja mielekästä elämää. Meille on tärkeää asiakkaidemme osallisuus, sekä toivon ja positiivisen mielenterveyden edistäminen. Asiakkaan omat kokemukset, tarpeet, ja unelmat ovat keskiössä. Otamme asiakkaamme mukaan toiminnan kehittämiseen. Esimerkiksi kokemusasiantuntijana toimiminen lisää yhteisöllisyyttä ja auttaa vahvistamaan asiakkaan omaa toimijuutta, vaikuttamisen mahdollisuuksia ja elämänhallintaa. Me autamme eteenpäin. Kuntouttavaa asumispalvelua ja ammattitaitoista tukea Askelia oikeaan suuntaan
• MERI NYKÄNEN meri.nykanen@tunnejamieli.fi Meri Pääkirjoitus O lin pitkästä aikaa juhlissa, joissa oli paljon tuttuja vuo­ sien takaa. Puheensorina oli iloista, juomia kilisteltiin, syksyinen aurinko lämmitti vielä. Ihmiset tulivat ja menivät, keskustelut pysyivät yleisellä tasolla. Kevyttä ja ihanaa, sellaista sen täytyy isoissa juhlissa ollakin. Aloin kuitenkin miettiä, miten kiinnostavaa olisi tietää, mitä oikeasti kuuluu niille paikalla oleville ihmisille, joiden kanssa olen joskus jakanut elämää enemmänkin. Kuin yhteisestä sopimukses­ ta maltoimme mielemme ja pitäydyimme tasolla, jolla ei tapahtu­ nut suuria henkilökohtaisia avautumisia. Se olisi sulkenut muut juhlijat ulkopuolelle – eikä ole kohteliasta lähteä nurkan taakse kaksin tilittämään. Seuraavana päivänä sain vanhalta kaveriltani viestin. Hän sa­ noi olleensa viime aikoina masentunut ja oli siksi hiljainen ja läh­ ti ajoissa kotiin. Hän oli kuitenkin rohkaistunut lähtemään juh­ liin ja myös nauttinut niistä sen ajan kuin jaksoi. Keveydelle oli ol­ lut tilausta, eikä hän halunnut jutella juhlissa sen syvällisempiä. Kun aurinko laski ja ulos jäi tiivistynyt porukka vielä istumaan, hiljaisuudesta alkoi nousta aitoja kuulumisia. Pienen pöydän ääressä oli helppoa kaivautua syvemmälle, ja keveyden jälkeen oli tarvetta puhua mieltä vaivaavista ajatuksista, joille ei ollut mah­ dollisuutta isommassa seurueessa. “Mitä sulle oikeasti kuuluu?” on melkein aina hyvä kysymys. Mutta on myös tilanteita, joissa kysyminen saattaa olla toiselle vai­ vaannuttavaa. Kysymyksen voi esittää sitten, kun kuulumisia on mahdollista aidosti kertoa ja myös kuunnella. ? Kevyttä ja painavaa Kun aurinko laski ja ulos jäi tiivistynyt porukka istumaan, hiljaisuudesta alkoi nousta aitoja kuulumisia. attendo.fi Attendo tarjoaa ympärivuorokautista ja yhteisöllistä palveluasumista, tuettua asumista sekä kotikäyntejä mielenterveysja päihde asiakkail le. Toimintamme keskittyy asiakkaan voima varojen, arjen taitojen ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseen. Lähestymme työtämme toipumisorientaation kautta, jossa asiakas voi elää täyttä omannäköistä ja mielekästä elämää. Meille on tärkeää asiakkaidemme osallisuus, sekä toivon ja positiivisen mielenterveyden edistäminen. Asiakkaan omat kokemukset, tarpeet, ja unelmat ovat keskiössä. Otamme asiakkaamme mukaan toiminnan kehittämiseen. Esimerkiksi kokemusasiantuntijana toimiminen lisää yhteisöllisyyttä ja auttaa vahvistamaan asiakkaan omaa toimijuutta, vaikuttamisen mahdollisuuksia ja elämänhallintaa. Me autamme eteenpäin. Kuntouttavaa asumispalvelua ja ammattitaitoista tukea Askelia oikeaan suuntaan Pimeä aika on täällä, joten ylimääräiselle valolle on taas tarvetta. Toiset kaivavat esiin kirkasvalolampun, ja hyvä niin, sillä se todistetusti taltuttaa väsymystä ja virkistää. Itse ripustin jo syyskuun puolella tunnelmalliset kausivalot ikkunaan piristämään mieltä. Kyse on siis teoriassa eri asiasta kuin jouluvalot, vaikka käytännössä valot ovat samat. Jouluvaloiksi niitä kutsutaan kuitenkin vasta joulukuussa, muutenhan niistä olisi vaikea nauttia silloin, kun puissa on vielä lehdet. Jopa vihertävät sellaiset. Siitä viis, kausivalot napsahtavat päälle heti, kun vähänkin hämärtää! Kausivalot PARASTA JUURI NYT 3 TUNNE & MIELI 5/2024
• Tässä numerossa Diagnoosin saaminen tuntui samalta kuin koko elämän kestäneelle vatsakivulle olisi viimein löytynyt selitys. Oli vapauttavaa tajuta, etten olekaan viallinen, vääränlainen tai paha ihminen, vaan aivoni ovat aina toimineet hieman normaalista poikkeavalla tavalla. PIRJO LONKA 12 24 36 Vihdoin oma itsensä. Pirjo Lonka sanoo, että adhddiagnoosi antaa hänelle luvan olla sellainen kuin on: äänekäs, nauravainen, kaikenlaista hääräävä. Yhdessä päivä kerrallaan. Aulis Räsänen sairastaa muistisairautta, joka on edennyt melko hitaasti. Yhteiset hetket Liisa-puolison kanssa mökillä ovat tärkeitä. Iloa kauneudesta. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava Anna Pölkki saa lohtua ja tasapainoa kauniista asioista sekä luonnossa liikkumisesta. 20 24 /0 5 4 TUNNE & MIELI 5/2024
• ALUKSI 3 Pääkirjoitus Kevyttä ja painavaa. 6 Mitä uutta? Mistä työuupumus johtuu? 8 Kirjat Irti liiasta miellyttämisestä. KANSSAKULKIJAT 12 Työuupumus pysäytti suorittamisen kierteen Kun Pirjo Lonka sai viisikymppisenä adhddiagnoosin, hän antoi itselleen viimein luvan olla juuri sellainen kuin on ja lopettaa anteeksipyytelyn. 24 ”Murehtiminen ei auta muistisairauteen” Aulis Räsänen oli vasta kuusikymppinen, kun ensimmäiset muistisairauden oireet ilmaantuivat. Liisa-puolison kanssa mennään päivä kerrallaan. 31 Jokainen matka on opintomatka Soili Pohjalaisen kolumni. 36 Kauneus tuo voimaa Anna Pölkki sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Luonto, kauneus ja kirjat tuovat lohtua masennukseen ja tyynnyttävät kiihtynyttä mieltä. ILMIÖ & TIETO 18 Vapaaksi roolien kahleista Jos oma rooli parisuhteessa tai työelämässä ahdistaa, kannattaa pohtia, miten se sopii yhteen itselle tärkeiden arvojen kanssa. 32 Miksi nuori vahingoittaa itseään? Nuoren viiltelyn tai muun oireilun takana on pyrkimys saada helpotusta ahdistaviin tunteisiin, joiden jäljille on tärkeä päästä. 42 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. HYVÄN MIELEN TEKOJA 41 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. 50 Kysy asiantuntijalta Miksi itsestä huolehtiminen unohtuu niin helposti kiireen ja muiden huolten keskellä? 57 Voimaa arkeen Laulaja ja lauluntekijä Rebekka Holi nauttii kauniista yksityiskohdista ja saa lohtua huumorista. Va l v o v o j a Va lvo ja Taidemuseossa avataan veistosnäyttely, jonka jokainen teos kuvaa ihmistä. Samaan aikaan museovalvoja istuu penkillään ja tarkkailee kävijöitä. Näyttely on esillä kahdeksan kuukauden ajan. Samanpituinen on ihmissuhde, jota museovalvoja käy nyt mielessään läpi. Toisen ihmisen läheisyys voi olla erinomainen lääke unettomuuteen, mutta voiko ihmissuhteen muovailla itselleen mieluisaksi samalla tavalla kuin veistoksen? Voiko ihmistä – itseä ja toista – valvoa samalla tavalla kuin taideteosta? Maisku Myllymäki (s. 1982, Alavus) on Helsingissä asuva kirjailija ja filosofian maisteri. Hänen esikoisromaaninsa Holly (2021) oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaana. Intensiivinen yhdenpäivänromaani eräästä taidemuseosta – ja valvomisesta "Koska olin hyväksynyt Peterin kaveripyynnön, näin yhtäkkiä kaikki hänen kuvansa ja päivityksensä. Niiden seuraaminen vei paljon aikaani. Olin ottanut tavakseni käydä säännöllisesti katsomassa hänen kaverilistaansa, ja huomasin heti, kun sinne oli tullut joku uusi ihminen. Uusia ihmisiä tuntui tulevan jatkuvasti. Ihmettelin, missä Peter oikein tutustui heihin, sillä hänhän vietti valtaosan ajastaan joko töissä tai minun kanssani. Olin varma, että minä olin ainoa, kenelle hän oli koskaan lähettänyt kaveripyynnön tuntematta ihmistä entuudestaan. Peter on järkevä ihminen, eivätkä järkevät ihmiset tee sellaista." Kansi Anna Makkonen Kuva Tomi Reunanen ISBN 978-951-0-50141-2 84.2 www.wsoy.fi 9 789510 501412 www.tunnejamieli.fi Tunne & Mieli on fiksu lehti mielen hyvinvoinnista – iloa, oivalluksia ja uusia näkökulmia. Päätoimittaja Meri Nykänen p. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Kannen kuva Susanna Kekkonen Mainosmyynti Markku Karjalainen p. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. 040 577 8850 leena.joutsen@kemiamedia.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. 050 549 6751 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Seuraa meitä somessa: @tunnejamieli Aikakausmedia ry:n jäsen Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 5.12. 48 Värityskuva 52 Krypto 53 Sanatehtävä 53 Sudokut 54 Ristikko PU UH AA AI VOIL L E AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta 5 TUNNE & MIELI 5/2024
• Miksi uuvumme töissä? Mitä uutta? KOONNU T MERI NYKÄNEN T yöuupumus johtuu ensisijaisesti työhön liittyvistä kuormitustekijöistä ja voima­ varatekijöiden puutteesta, ei henkilön per­ soonasta tai yksityiselämään liittyvistä ongel­ mista. Tuore tutkimustulos on peräisin Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen hank­ keesta Työuupumuksen alkulähteillä. Hankkeessa on selvitetty työuupumuksen syitä haastattelemal­ la vakavia itsearvioituja työuupumusoireita koke­ via sekä toteuttamalla kyselytutkimus, johon on vastannut 13 000 työntekijää. – Yhteiskunnassa on jo useita vuosia keskus­ teltu siitä, kietoutuuko esimerkiksi somen käyttö tai suorituskeskeinen vapaa­aika työuupumuk­ seen. Tämän tutkimushankkeen tulosten valossa kyse on hyvinkin työperäisestä ilmiöstä, sanoo professori ja Työelämän tutkimuskeskuksen joh­ taja Anne Mäkikangas. Työuupumusta aiheuttavat etenkin työn si­ sältöön liittyvät asiat, kuten kiire ja aikapaineet työssä. Moni myös kertoi, että työhön kuuluu ”tur­ hakkeita” eli tehtäviä, joiden ei pitäisi kuulua omaan työnkuvaan. Toiseksi tärkeäksi syyksi nousivat johtamiseen liittyvät puutteet. Jatkuvat muutokset kuormitta­ vat ja aiheuttavat epätietoisuutta oman organisaa­ tion suunnasta. Se voi rapauttaa luottamusta ylim­ pään johtoon. – Lähijohtamisen osalta esiin nousivat tuen puute ja mikromanageeraus. Esihenkilöllä ei ole aikaa johtaa, keskustella eikä sparrata, mutta toi­ saalta saatetaan puuttua hyvinkin pieniin asioi­ hin, Mäkikangas kuvailee. Esihenkilöt painivat usein itsekin työkiireen kanssa ja kokevat työuupumuksen oireita. Niitä ovat väsymys, henkinen etääntyminen työstä sekä kognitiivinen oireilu, kuten muistin ja keskitty­ Keskeneräiset Työuupumusta aiheuttavat etenkin työn sisältöön liittyvät asiat, kuten kiire ja aikapaineet. 6 TUNNE & MIELI 5/2024
• peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista ei ole koskaan käyttänyt alkoholia. Lähde: THL Masennustila, joka ilmenee toistuvasti syksyisin ja talvisin. Lievempi tila on kaamosrasitus, johon kuuluu esimerkiksi väsymysoireita muttei diagnosoitavaa masennusta. Psykologi Nina Lyytinen haastattelee asiantuntijoita eri aiheista Psykopodiaapodcastissaan. Jaksoja on jo yli 150, joten joukosta voi valita itselleen kiinnostavan ja ajankohtaisen jakson. Haluatko tietoa ja näkökulmia häpeän kokemiseen, tunnesyömiseen, itsemyötätuntoon tai työuupumukseen? Kuunneltavissa eri palveluissa. Kaamosmasennus Fiksuja keskusteluja 35 % Luku Sanaselitys Luureissa KU VA : SH U TT ER ST O C K Kolme ajatusta työpaikalle 1 Työuupumuksen ehkäisy kuuluu jokaiselle työpaikalla – myös uupumusoireita kokevalle. Jos työ vie liikaa voimia, esihenkilön on tärkeä saada tietää asiasta mahdollisimman varhain. Varhaisiin merkkeihin tulee myös puuttua. miskyvyn ongelmat. Tyypillisiä oireita ovat myös tunteiden säätelyn häiriöt, jotka voivat näkyä vaik­ ka yllättävinä itkuun purskahtamisina tai suutah­ duksina. – Voi olla masentuneisuutta, surullisuutta ja itkuisuutta ja toisessa ääripäässä taas vaikka ärty­ neisyyden ja vihan tunteita. Tutkimukseen osallistuneista moni oli sairas­ tanut jo yhden tai usean työuupumuksen aiem­ min urallaan. Työuupumuksella on siis taipumus uusiutua, mitä Mäkikangas pitää hälyttävänä tu­ loksena. Hänestä se kertoo siitä, etteivät ennalta­ ehkäisy ja hoito toimi kuten pitäisi. – Työuupumusta ei ratkaista yksin työterveys­ huollossa eikä sillä, että ihmistä kehotetaan jump­ paamaan ja palautumaan nykyistä paremmin. Sii­ hen tulisi ennen kaikkea puuttua työpaikoilla, ja tässä asiassa on vielä paljon kehitettävää. HELINÄ KUJALA Tutkimushanketta on rahoittanut AMI-säätiö. Hankkeen loppuraportti julkaistaan tammikuussa 2025. 2 Työuupumuksen oireet saavat helposti näkemään oman työn kielteisessä valossa. Työpaikalla on hyvä kiinnittää huomiota myös voimavaratekijöihin ja vahvistaa niitä. Mikä tuottaa iloa omassa työssä? Mitä vahvuuksia meillä on? 3 Vakavan työuupumuksen hoito vaatii usein paitsi lepoa myös työn tai työolojen muokkausta. Jos työ on uuvuttanut kerran, se todennäköisesti uuvuttaa uudelleen, jos olosuhteet säilyvät ennallaan. 7 TUNNE & MIELI 5/2024
• M iellyttäminen ei ole mikään supervoima – vaan jopa tuhoisa käyttäytymismalli. Näin sanoo Johanna Pohjola, joka kuvailee itseään toipuvaksi miellyttä­ jäksi. Inspiraatio kirjan kirjoittami­ seen lähti omasta oivalluksesta ja toi­ pumismatkasta. Mikä miellyttämisessä sitten on niin haitallista? Eikö se tee sekä ihmi­ sen omasta että ympärillä olevien elä­ mästä mukavaa ja vaivatonta ? Miellyt­ täjän ei ehkä ole helppoa kuulla Poh­ jolan suoria sanoja: liika miellyttäminen on itsekästä, epäaitoa ja haitallista ihmissuhteille sekä hyvinvoinnille. On kuitenkin inhimillistä, että miellyttämisestä tulee ihmiselle luon­ teva selviytymismalli. Pohjola käy esi­ merkkien kautta läpi, millaisten syi­ den takia miellyttäjäksi kasvetaan ja millaisin eri tavoin miellyttäminen voi tulla näkyviin. Miellyttäminen on usein ihmisen tiedostamaton suoja­ keino. Mikäli elämästään haluaa aitoa ja rehellistä, omaa miellyttämistään kan­ nattaa pysähtyä pohtimaan. Vaikka miellyttäjä uskoo olevansa erityisen ystävällinen ja huomaavainen, liialli­ sessa miellyttämisessä on kyse epä­ rehellisestä manipuloinnista. Sillä yri­ tetään vaikuttaa muiden tunteisiin ja saada hyväksyntää. Miellyttämisestä ja hyväksynnän hakemisesta voi lopul­ ta tulla riippuvaiseksi. Miellyttäjä ei siis ole toiselle ystä­ vällinen siksi, että haluaa auttaa, vaan koska haluaa itselleen turvaa ja hyvää mieltä. Hän haluaa saada kaikki ihmi­ set pitämään itsestään ja kuvittelee ole­ vansa taitava ihmissuhteissaan, ken­ ties vähän parempi kuin muut. Miksi liiallinen miellyttäminen sit­ ten uhkaa hyvinvointia? Ainakin sik­ si, että sen keinoin ihminen sivuuttaa itsensä ja omat tarpeensa. Miellyttä­ minen voi alkaa ohjata kaikkea ajatte­ lua, tunne­elämää ja käyttäytymistä. Ulkopuolisesta hyväksynnästä tulee tärkein asia elämässä. Miellyttäjä ei tule nähdyksi aitona omana itsenään, hän ei ole totta. Kiinnostavaa luettavaa on myös se, millä tavalla miellyttäminen ja her­ mosto ovat yhteydessä toisiinsa. Miel­ lyttäminen voi näkyä keskusteluissa Oletko sinäkin miellyttäjä? KU VA : M A R KO H Ä M Ä LÄ IN EN vaikkapa pakonomaisena ja yliaktii­ visena nyökkäilynä, hymyilynä ja eleh­ timisenä. Kasvot voivat tapaamisten jälkeen tuntua jopa kipeiltä. Pohjola haastattelee kirjassaan sekä asiantuntijoita että miellyttämi­ sestä ja läheisriippuvuudesta toipu­ via ihmisiä. Kirjan sävy on lempeä ja viisas, se ei syyllistä miellyttäjiä vaan kehottaa tutkailemaan asiaa – ihan ihmisen oman hyvinvoinnin takia. Kirjailijan omakohtaiset ja rehelliset esimerkit tuovat uskottavuutta sekä vertaistukea. Kirjat KOONNU T MERI NYKÄNEN Johanna Pohjola Johanna Pohjola: Vapaaksi miellyttämisestä (Gummerus 2024) 8 TUNNE & MIELI 5/2024
• Va l v o v o j a Va lvo ja Taidemuseossa avataan veistosnäyttely, jonka jokainen teos kuvaa ihmistä. Samaan aikaan museovalvoja istuu penkillään ja tarkkailee kävijöitä. Näyttely on esillä kahdeksan kuukauden ajan. Samanpituinen on ihmissuhde, jota museovalvoja käy nyt mielessään läpi. Toisen ihmisen läheisyys voi olla erinomainen lääke unettomuuteen, mutta voiko ihmissuhteen muovailla itselleen mieluisaksi samalla tavalla kuin veistoksen? Voiko ihmistä – itseä ja toista – valvoa samalla tavalla kuin taideteosta? Maisku Myllymäki (s. 1982, Alavus) on Helsingissä asuva kirjailija ja filosofian maisteri. Hänen esikoisromaaninsa Holly (2021) oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaana. Intensiivinen yhdenpäivänromaani eräästä taidemuseosta – ja valvomisesta "Koska olin hyväksynyt Peterin kaveripyynnön, näin yhtäkkiä kaikki hänen kuvansa ja päivityksensä. Niiden seuraaminen vei paljon aikaani. Olin ottanut tavakseni käydä säännöllisesti katsomassa hänen kaverilistaansa, ja huomasin heti, kun sinne oli tullut joku uusi ihminen. Uusia ihmisiä tuntui tulevan jatkuvasti. Ihmettelin, missä Peter oikein tutustui heihin, sillä hänhän vietti valtaosan ajastaan joko töissä tai minun kanssani. Olin varma, että minä olin ainoa, kenelle hän oli koskaan lähettänyt kaveripyynnön tuntematta ihmistä entuudestaan. Peter on järkevä ihminen, eivätkä järkevät ihmiset tee sellaista." Kansi Anna Makkonen Kuva Tomi Reunanen ISBN 978-951-0-50141-2 84.2 www.wsoy.fi 9 789510 501412 UNET KERTOVAT. Unet voivat rikastuttaa elämää ja lisätä luovuutta. Kirja herättelee löytämään unista elämään sisältöä ja uutta suuntaa. Kimmo Svinhufvud: Unien salat (Otava 2024) PERFEKTIONISTEILLE. Täydellisyyden tavoittelu aiheuttaa stressiä sekä ahdistusta. Miten perfektionismista voi vapautua? Thomas Curra: Täydellisyyden ansa (Atena 2024) HAUSKUUTTA SYKSYYN. Mitä tapahtuu, kun hiljaisuutta arvostava ihminen astuu yleiseen saunaan ja kohtaa kaikenlaisia juttelijoita? Heikki Aittokoski: Kunnon kansalainen (Gummerus 2024) Lue myös! Takaisin tähän hetkeen Taidemuseossa tarkkaillaan YRITÄT KESKITTYÄ LUKEMAAN pidempää tekstiä, ja yhtäkkiä huomaatkin olevasi kännykkä kädessä, somessa ärsyyntyneenä. Ahdistus alkaa vallata leppoisaa lukuhetkeäsi. Kuulostaako tutulta? Kenelläpä meistä ei olisi vaikeuksia keskittyä tai pysyä rauhallisena kaiken ärsyketulvan keskellä. Hetkellisistä ryhtiliikkeistä huolimatta jatkuvat ärsykkeet ja päässä sinkoilevat ahdistavat ajatukset vievät helposti mennessään. Toivoa kuitenkin on, kun opettelemme suuntaamaan huomiomme tietoisesti siihen, mitä itsessämme ja ympärillämme tapahtuu juuri nyt. Kaikkiin ärsykkeisiin ja OLETKO KOSKAAN kiinnittänyt huomiota taidenäyttelyn nurkassa istuvaan valvojaan? Maisku Myllymäen romaanissa pääsemme yhden valvojan matkaan, kun hän tarkkailee osuvasti veistosnäyttelyn kävijöitä. Romaani sijoittuu yhdellä tasolla näyttelyn viimeiseen päivään ja toisella valvoja-Maian rakkaussuhteeseen Peterin kanssa. Molemmilla tasoilla pohditaan, millä tavalla ihminen muovautuu ja voiko toisia muokata omia tarpeitaan varten. Tarkan valvojan syyniin joutuvat sekä ihmiset että sosiaalinen media – eivätkä uhkaaviin ajatuksiin ei tarvitse lähteä mukaan, sanoo Salla-Maarit Volanen kirjassaan. Hän on filosofian tohtori ja ensimmäisiä läsnäolon tutkijoita Suomessa. Kirjailijan viesti on, että elämästä voi tulla kevyempää ja onnellisempaa, kun opimme erottamaan itsemme ajatuksistamme. Emme ole sama asia kuin jatkuvasti vaihtuvat vaikeat ajatuksemme ja tunteemme. Kirjasta löytyy ajatuksia, kokemuksia ja harjoituksia syvemmän läsnäolon löytämiseen ja stressittömämpään elämään. Salla-Maarit Volanen: Huomio hetkeen (Kirjapaja 2024) aina niin kauniissa valossa. Onko koko veistosnäyttelyä edes olemassa, jos se ei näy mahdollisimman monen somessa kiinnostavina kuvina? Ja mikä meidät saa tavoittelemaan koko ajan ja hermostuneesti jotain uutta? Maisku Myllymäki: Valvoja (WSOY 2024) Emme ole sama asia kuin jatkuvasti vaihtuvat vaikeat ajatuksemme ja tunteemme. Tarkan valvojan syyniin joutuvat sekä ihmiset että sosiaalinen media. 9 TUNNE & MIELI 5/2024
• Pirjo Lonka pääsi adhdtutkimuksiin sinnikkään yrittämisen jälkeen. – Diagnoosin saaminen tuntui kuin koko elämän kestäneelle vatsakivulle olisi viimein löytynyt selitys. Kanssakulkija PIRJO LONKA 12 TUNNE & MIELI 5/2024
• ”Ymmärsin vihdoin, etten ole viallinen” Jo lapsena Pirjo Lonka tunsi itsensä vääränlaiseksi ja erilaiseksi kuin muut. Viisikymppisenä hän päätti selvittää, miksi. Kun syyksi vahvistui adhd, Lonka antoi itselleen viimein luvan olla juuri sellainen kuin on ja lopettaa anteeksipyytelyn. TEKSTI MIRJA AARNIO KU VAT SUSANNA KEKKONEN 13 TUNNE & MIELI 5/2024
• M iksi en ole poika? Olisi niin paljon helpompaa. Ajatus pulpahti alakouluikäisen Pirjo Longan mieleen erityisesti nii­ nä hetkinä, kun hän kökötti jälki­ istunnossa tai oli suorittamassa jotain muuta saamaansa rangaistusta – mitä tapahtui usein. – Olin levoton, impulsiivinen ja uh­ makas lapsi. En pysynyt paikoillani koulussa enkä kotona, olin koko ajan äänessä ja häiriköin levottomuudella­ ni muita. Pojille sellainen oli paljon sallitumpaa, mutta koska olin tyttö, käytöstäni pidettiin ongelmana. Lonka asui 1980­luvulla Kouvolas­ sa ja Valkealassa vanhempiensa ja kak­ si vuotta nuoremman pikkusiskonsa kanssa. Kouluissa ja monissa kodeis­ sakaan ei tuohon aikaan tarjottu on­ gelmien selvittämiseksi kovinkaan pal­ jon muita vaihtoehtoja kuin erilaiset rangaistukset ja jäähyt, eikä ongelmis­ ta juuri puhuttu ääneen. Rangaistukset ruokkivat Longan uhmakkuutta ja saivat hänet häiriköi­ mään entistä enemmän. – Mutta eihän lapsi ymmärrä tuol­ laista syy­seuraus­mekanismia omas­ sa käytöksessään vaan alkaa ajatella olevansa vääränlainen. Niin minäkin ajattelin: olin erilainen kuin muut ty­ töt, mutta en kuulunut poikienkaan joukkoon. Lonka sai selityksen levottomuu­ delleen vasta noin kaksi vuotta sitten. Silloin hän sai kuulla, että hänellä on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö adhd. Diagnoosin saaminen oli hänelle suuri helpotus. Heittäytymiskyky on rikkaus Kun seitsemäsluokkalainen Pirjo Lonka meni ensimmäisen kerran teatteri­ harjoituksiin, hän tunsi vihdoin ole­ vansa oikeassa paikassa. – Teatterissa ja näytellessä jokainen päivä on erilainen ja ihmiset ovat sa­ manhenkisiä ja yhtä kummallisia kuin itsekin olen. Näyttelijän työssä pitää olla koko ajan läsnä ja voi antaa im­ pulssien viedä. Tuntuu edelleen niin hienolta saada tehdä tätä työtä, jossa voin olla oma itseni. Marraskuussa 53 vuotta täyttävä Lonka on tehnyt jo kolmenkymmenen vuoden uran lukuisissa teattereissa, tv­sarjoissa ja elokuvissa. Hän on myös viisilapsisen uus­ perheen äiti. Tosin nykyään kotona asuu enää Longan ja hänen puolison­ sa Jani Volasen yhteinen 10­vuotias tytär. Longan kaksi vanhempaa tytär­ tä ja poika sekä Volasen poika ovat jo aikuisia ja asuvat omillaan. Äitiys on tuntunut Longasta aina luontevalta, ja raskauksien aikana hän tunsi olonsa rauhallisemmaksi ja vä­ hemmän impulsiiviseksi kuin tavalli­ sesti. Perheenäidin roolin ja näytteli­ jän työn yhdistäminen on usein aika­ taulujen palapeliä, mutta Lonka sanoo olleensa jopa innostunut haastavista aikatauluista. – Ehkä kaikki se hektisyys ja aktii­ visuus on sopinut luonteelleni ja adhd­piirteilleni. Mitä monimutkai­ sempi aikataulu, sitä enemmän olen ollut fiiliksissä, että tämähän laitetaan onnistumaan! Toisaalta monesti Longan kalente­ rissa on ollut merkintöjä, joista hä­ nellä ei ole ollut mitään käsitystä. Ja toisinaan puhelimen soidessa iskee hetkellinen paniikki, että missäköhän häntä nyt odotetaan. Kun lapset olivat pienempiä, Lonka koki, että hänen on haastavaa olla lap­ sille auktoriteetti ja ylläpitää sääntöjä. Sen sijaan hän innostui itsekin lasten päähänpistoista ja ideoista ja juoksi leik­ kipuistoissa heidän kanssaan keinu­ maan ja pomppimaan trampalla mui­ den äitien istuessa penkeillä. – Pidän heittäytymiskykyäni rik­ kautena äitiydessäni. Mutta vaikkapa koulun vanhempainilloissa tunsin it­ seni usein oudoksi – ajattelin, että mi­ ten nuo muut ovat tuollaisia hillityn näköisiä aikuisia ja itse säntään pai­ kalle kuin pikkupoika t­paidassa ja rik­ kinäisissä farkuissa. ”Mihin tarvitset diagnoosia?” Mahdollisen adhd­diagnoosin selvit­ täminen alkoi kiinnostaa Pirjo Lonkaa, kun hänen viisikymmenvuotispäi­ vänsä alkoi lähestyä. Yksi syy oli se, että hän huomasi uupuvansa aiem­ paa helpommin. Jatkuva impulsiivisuuden aiheut­ tama aktiivisuus alkoi käydä kuormit­ tavaksi. Yhtenä päivänä energiaa oli vaikka muille jakaa ja Lonka käynnis­ ti monta uutta projektia ja askaretta. Seuraavana päivänä hän makasi sän­ gyssä eikä jaksanut liikahtaakaan. – Muistan päivän, jolloin olin saa­ nut päähäni, että kodin tapetit pitää vaihtaa. Illalla löysin itseni alas revit­ tyjen tapettien keskeltä ja mietin, että en kyllä jaksaisi jatkaa tätä hommaa. Silloin tuli mieleen, että ehkä omaa käytöstä voisi tutkia vähän lisää. Diagnoosin selvittämiseen kannus­ ti myös Longan perhe sekä se, että ”Näyttelijän työssä pitää olla koko ajan läsnä ja voi antaa impulssien viedä. Tuntuu edelleen niin hienolta saada tehdä tätä työtä, jossa voin olla oma itseni.” 14 TUNNE & MIELI 5/2024
• Parikymppisenä Pirjo Lonka työskenteli laitosavustajana Lapinlahden sairaalassa. Hänet kuvattiin entisen sairaalan maisemissa. – Käyn täällä edelleen aina, kun mahdollista. Paikka rauhoittaa ja tekee hyvää mielelleni. hänen aikuisella tyttärellään todettiin adhd, joka on voimakkaasti periytyvä. Ensimmäinen yhteydenotto tervey­ denhuoltoon ei mennyt hyvin. Lonka soitti julkisen terveydenhuollon ajan­ varaukseen ja sanoi, että haluaisi al­ kaa selvittää, voisiko hänellä olla adhd. Puhelimen toisessa päässä tivattiin, mihin Lonka kuvittelee tarvitsevansa sellaista diagnoosia. Lonka suuttui ja sanoi, että tästä hän ei keskustele ajanvarauspuheli­ messa vaan lääkärin vastaanotolla. Hänestä on vaikea ymmärtää, miksi terveyshuoliinsa apua hakeva ihminen käännytetään pois. – Ihminen ei mene hakemaan diag­ noosia vaan etsimään syytä huonolle ololleen. Jokaisen, joka kokee tarvitse­ vansa apua ja tutkimuksia, pitäisi nii­ tä saada ilman kyseenalaistamista. Pelkkä soittaminen on iso kynnys, ja moni jättää avun hakemisen kesken, kun se on tehty niin vaikeaksi. Paniikkikohtaus pysäytti Sinnikkään yrittämisen jälkeen pääsy tutkimuksiin aukesi. Samalla aukesi myös portti lapsuudenmuistoihin ja moniin ikäviin kokemuksiin, jotka Lonka oli jo kuvitellut jättäneensä menneisyyteen. Yhtäkkiä hänen piti kaivella esiin lapsuuden aikaisia todis­ tuksia ja muita koulupapereita sekä lukuisia terveydenhoidon lausuntoja, joista kaikkia ei kovin helposti edes löytynyt. Kun Lonka luki näitä merkintöjä, hän ahdistui. – Oli raskasta palata aikoihin, jol­ loin minua rangaistiin kaikesta. Ei ole helppoa lukea raportteja omista toilai­ luista, rötöksistä ja yrityksistä vahin­ goittaa itseään, vaikka ne kaikki muis­ tinkin. Eräänä yönä tutkimusprosessin ol­ lessa käynnissä Lonka heräsi ja huo­ masi, ettei pysty liikkumaan sängys­ tään. Hän pelkäsi saaneensa sairaus­ kohtauksen ja halvaantuneensa. Hän sai soitettua työhuoneessa olevalle puo­ lisolleen, vaikka pystyi hädin tuskin puhumaan. Ambulanssi haki Longan sairaalaan. – Silloin ajattelin, että tähänkö minä nyt kuolen. Päivystyksessä tehtiin kaikki tar­ vittavat tutkimukset, mutta oireille ei löytynyt mitään fyysistä syytä. Lopul­ ta lääkäri sanoi, että todennäköisesti kyseessä oli voimakas paniikki­ kohtaus. 15 TUNNE & MIELI 5/2024
• Lonka arvelee, että lapsuuden aikaisten asioi­ den kaivelu oli saanut hänen traumansa aktivoi­ tumaan. Pelottavan kokemuksen hyvä puoli oli, että sen vuoksi hän pääsi nopeasti terapiaan. Terapia toimi Longan tukena adhd­tutkimusten aikana, jotka kestivät lopulta lähes vuoden. – Diagnoosin saaminen tuntui ehkä samalta kuin koko elämän kestäneelle vatsakivulle olisi viimein löytynyt selitys. Oli vapauttavaa tajuta, etten olekaan viallinen, vääränlainen tai paha ih­ minen, vaan aivoni ovat aina toimineet hieman normaalista poikkeavalla tavalla. Adhd ilon lähteenä Diagnoosi antoi Pirjo Longalle vihdoin luvan olla oma itsensä niin, ettei sitä tarvitse koko ajan pyy­ dellä anteeksi. Mutta kun on koko elämänsä teh­ nyt niin, se ei katoa hetkessä. Uusia ajattelutapo­ ja on pitänyt tietoisesti opetella. – Enää en loukkaannu, kun minulle huomau­ tetaan muiden päälle puhumisesta, liian kovaa nauramisesta tai kotona lieden jäämisestä päälle. Läheisteni on entistä helpompaa ymmärtää, että perun usein tapaamisia, kun en jaksakaan lähteä jonnekin, mihin olen impulsiivisuudessani lupau­ tunut. Lääkitykseen ja sen hyötyihin Lonka suhtau­ tui aluksi epäröiden. Lopulta hän kokeili adhd­lää­ kettä pienellä annostuksella, ja nykyään hän käyt­ tää sitä tarvittaessa. – Oli ihmeellistä huomata, että lääkkeen avulla pystyn yhtäkkiä keskittymään yhteen asiaan ilman, että koko ympäröivän maailman äänet jys­ kyttävät päässäni. Ikävuosien kertymisen Lonka kokee pelkäs­ tään positiivisena asiana. Tai no, yksi asia har­ mittaa. – En enää voi saada lisää lapsia! Lonka huu­ dahtaa nauraen. Iän kertymisen hän huomasi konkreettisesti myös silloin, kun vaihdevuosioireet alkoivat rei­ lu vuosi sitten. Lonka alkoi heräillä keskellä yötä eikä nukahtanut enää uudelleen. Ihmiselle, joka on aina nukkunut hyvin, yhtäkkinen unettomuus oli vaikea pala. Sittemmin tilanne on korjaantu­ nut estrogeenihoidon ansiosta. Pirjo Lonka sanoo adhd:n olevan hänelle ny­ kyään ilon lähde. Ei niin, että se olisi mikään su­ pervoima – sitä ilmaisua Lonka inhoaa – vaan enem­ mänkin se on hänelle lupa olla sellainen kuin on. – Ei minkään diagnoosin taakse tai piikkiin voi tietenkään laittaa mitään huonoa käytöstä, mut­ ta on upeaa ymmärtää itseään ja käytöstään. Saan olla äänekäs, nauraa kovaa ja häärätä kaikenlais­ ta ilman, että ajattelen koko ajan olevani jotenkin huono. Elämä on ihanaa juuri nyt, juuri tällaise­ na kuin olen. ? LUKEMINEN ”Luen joka päivä pitkiä aikoja, usein kylvyssä. Lukeminen rauhoittaa hermostoani, ja kirjallisuus on minulle taidemuodoista rakkain. Jos voisin, en tekisi muuta kuin lukisin kirjoja.” VASTAMELUKUULOKKEET ”Terapeuttini vinkkasi, että vastamelukuulokkeet voisivat rauhoittaa tilanteissa, joissa kaipaan hiljaisuutta – eli usein. On ihanaa tietää, että niiden avulla pääsen hiljaiseen tilaan missä vain.” SUOLAKELLUNTA ”Kun kellun kapselissa kehonlämpöisessä suolavedessä hiljaisuudessa ja painottomuudessa, tunnen rauhaa. Tunnin kellunta ilman velvoitteita ja ulkoisia ärsykkeitä on tärkeä rutiinini.” Näin huollan mieltäni ”Muistan päivän, jolloin olin saanut päähäni, että kodin tapetit pitää vaihtaa. Illalla löysin itseni alas revittyjen tapettien keskeltä ja mietin, että en kyllä jaksaisi jatkaa tätä hommaa. Silloin tuli mieleen, että ehkä omaa käytöstä voisi tutkia vähän lisää.” 16 TUNNE & MIELI 5/2024
• PIRJO LONKA Syntynyt 1971 Imatralla, asuu Helsingissä. Näyttelijä ja käsikirjoittaja. Näytellyt useissa eri teattereissa, tv-tuotannoissa ja elokuvissa, muun muassa Mieheni vaimo, Eroja ja sovintoja, Nyrkki, Karkurit ja Ylikävely. Perheeseen kuuluvat puoliso, käsikirjoittaja Jani Volanen, ja parin 10-vuotias tytär. Longan kolme aikuista lasta ja Volasen aikuinen poika asuvat jo omillaan. Ruuhkavuodet haastavine aikatauluineen saivat Pirjo Longan jopa innostumaan. – Mitä monimutkaisempi aikataulu, sitä enemmän olin fiiliksissä, että tämähän laitetaan onnistumaan! 17 TUNNE & MIELI 5/2024
• Vapaaksi roolien kahleista Jos oma rooli parisuhteessa tai työelämässä ahdistaa, kannattaa pohtia, miten se sopii yhteen itselle tärkeiden arvojen kanssa. Estääkö rooli elämästä mielekästä elämää, vai tukeeko se sitä? TEKSTI HELINÄ KUJALA KU VI TUS MARIA VILJA 18 TUNNE & MIELI 5/2024
• 19 TUNNE & MIELI 5/2024
• Lapsuudessa annettu rooli voi jäädä elämään MILLAINEN SAIT KUULLA OLEVASI lapsena ja nuo­ rena? Sanottiinko sinua runotytöksi, koomikoksi tai tiedemiehen aluksi? Miten tämänkaltaiset luonnehdinnat ovat vaikuttaneet elämääsi, vai ovatko ollenkaan? Useimmilla ne vaikuttavat jollain tavoin, Maarit Lassander arvioi. – Joskus läheisen tai kaverin kommentti on saattanut jäädä koko elämän ajaksi soimaan kor­ vissa, vaikka se olisi ollut vain pieni huomio jos­ tain ominaisuudesta tai vahvuudesta. Ihminen on alkanut kirjoittaa tarinaansa ja rakentaa elämään­ sä sen mukaan, vaikka monia muitakin mahdol­ lisuuksia olisi ehkä ollut. On tärkeää huomioida lapsen vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita, mutta myös antaa hänen rauhassa sovitella itselleen erilaisia viittoja. Lap­ si voi olla taitelijasielu, humoristi ja matikkatai­ turi samassa paketissa. Tai joissain tilanteissa ujo ja arka, toisissa rohkea ja aloitteellinen. Usein lasta kehutaan hyvistä ominaisuuksista ja onnistumisista, mutta Lassander painottaisi etenkin sitä, miten lapsi on osannut toimia eri ti­ lanteissa. – Hän on ehkä jatkanut sitkeästi yrittämistä vaikkei olisikaan heti onnistunut, sietänyt epäon­ nistumisia tai jaksanut olla ystävällinen väsymyk­ sestään huolimatta. Enemmän kuin sitä, että lapsi on tietynlainen tai hyvä jossain, vahvistaisin tämän­ kaltaisia hyviä toimintamalleja. OIVALLUS 1 O letko hyvä kuuntelija silloinkin, kun ys­ tävän jutut alkavat jo puuduttaa? Kump­ pani, joka hoitaa aina yhteiset laskut? Usein ylitöihin jäävä työmyyrä? Roolit ovat osa ihmiselämää: ne vaikuttavat identiteettimme kehittymiseen ja siihen, miten it­ seämme ilmaisemme. Roolit rakentuvat sekä omis­ ta että ympäristön odotuksista – ja joskus myös siitä, mitä oletamme muiden meiltä odottavan. Tämä voi näkyä esimerkiksi korostuneena velvol­ lisuudentuntona. Omien roolien pohdintaan tulee usein tarve elämän muutoskohdissa, sanoo psykologian toh­ tori, psykoterapeutti Maarit Lassander. Hän kä­ sittelee teemaa kirjassaan Roolivapaus – miten haastaa itsensä ja muiden odotukset (Atena 2024). – Kriiseissä ja käännekohdissa moni alkaa miet­ tiä, millaisiin rooleihin hän on vaikkapa perhees­ sään ja työelämässään asettunut ja millaisia koke­ muksia ne itselle tuottavat. Olenko tehnyt asioita, joista olen unelmoinut? Olenko tyytyväinen sii­ hen, missä olen tässä hetkessä? Jos mieltä kaihertaa muutoksen tarve, voi olla aihetta tutkia, millaisiksi omat roolit ovat muo­ dostuneet ja miten ne vaikuttavat omaan hyvin­ vointiin. Parhaimmillaan itsestään löytää uusia puolia, mikä avartaa suhtautumista myös muihin ihmisiin. 20 TUNNE & MIELI 5/2024