• FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA JO 50 VUOTTA! SANO SE SUORAAN! Hyvää riitelyä voi opetella VAIKEA MASENNUS YLLÄTTI Uusi arki rakentuu pala palalta” KATI ”Liikkeessä pysyminen hoitaa myös mieltä” OUTINEN Ikä tuo rentoutta ja sallivuutta Vapaudu vanhoista taakoista Ihminen on muutakin kuin sairautensa MENNEISYYS VOIMAVARAKSI 5/2022 TAKAISIN ELÄMÄÄN ”Oli tärkeää, että itsetuhoisia puheitani kuunneltiin ” ”
• Hyvää oloa ja inspiraatiota Aina ei tarvitse jaksaa Kirja väsyneelle ANNI TURPEINEN Lempeä kirja suorittajille, jotka eivät osaa jarruttaa. Teos auttaa tunnistamaan uupumisen syitä ja löytämään tapoja hidastaa. OTAVA 21 95 Masennus ja tunnelukot MIIA MOISIO Kannustavassa kirjassa kerrotaan ensimmäistä kertaa 18 tunnetusta tunnelukosta masennuksen näkökulmasta. OTAVA 27 95 21 95 Helpotusta erityisherkän elämään SUVI BOWELLAN Rohkaisevan kirjan avulla tunnistat herkkyytesi erityispiirteet ja löydät harjoitukset ja reitit sujuvaan arkeen. OTAVA 27 95 Luopumisen kauneus Kirja hellittämisestä ja hyväksymisestä MARIKA ROSENBORG Myötätuntoinen kirja tarjoaa lohtua, vahvistusta ja itsetuntemuksen työkaluja elämän muutoksiin. OTAVA Tarot aloittelijalle Opi luottamaan intuitioosi SUKI FERGUSON, ANA NOVAES Helppo johdatus tarotkorttien maailmaan. Tarotpakkaa voi käyttää itsetutkiskeluun ja oman elämänpolun pohtimiseen. NEMO 19 95 Lumoava tyttö MERI MORT Sielukas tehtäväkirja kaikille tytöiksi itsensä kokeville. Kirja kannustaa nuoria kulkemaan kohti omanlaista, rohkeaa elämää. OTAVA 19 95 Irti överiempatiasta MARIKA VEPSÄLÄINEN Aistitko herkästi toisten tunteita ja eläydytkö niihin voimakkaasti? Asiantunteva opas auttaa keventämään tunteiden taakkaa. OTAVA 21 95 Va lik oi m a va ih te le e m yy m äl öi ttä in . Ka ts o m yy m äl äk oh ta in en sa at av uu s Su om al ai ne n. co m is ta .
• Sankaritarinoiden sijaan tarvitsemme tavallisia ja arkisia tarinoita siitä, miten mielenterveyden ongelmien kanssa voi elää ihan hyvää arkea. Välil­ lä menee paremmin, sitten voi taas tulla takapakkia. Mielen kanssa työskentely ja toi­ puminen kestävät usein vuosia, jopa loppuelämän. Siksi mielenterveyden ongelmista kertovat tarinat, joissa pa­ rannutaan nopeasti, oivalletaan suu­ ria asioita ja kiivetään vuorelle, eivät kerro tarpeeksi tai tuo tarvittavaa vertaistukea kovin monelle. Tarvitsemme siis edelleen viisas­ ta puhetta ja erilaisia tarinoita mielen­ terveydestä. Otamme haasteen vastaan ja lupaam­ me pohtia entistäkin tarkemmin sitä, millaisia ta­ rinoita lehdessä ja sen kanavissa jaetaan. Tänä vuonna viisikymppisiään viettävä Tunne & Mieli jatkaa fiksua puhetta mielenterveydestä. ? M ielenterveydestä puhutaan ja kirjoite­ taan enemmän kuin koskaan, mikä on hieno juttu. Aihe kun koskettaa meitä kaikkia jollain tavalla – jos ei omakohtaisesti, niin ehkä perheenjäsenen, sukulaisen tai työkaverin kautta. Vaikka asenteet muuttuvat koko ajan parempaan suuntaan, mielen­ terveyden ongelmat koetaan yhä lei­ maaviksi. Ahdistuksen tunteesta ei ole yhtä helppoa kertoa kahvipöydässä kuin kipeästä polvesta. Siksi yleistä puhetta mielenterve­ ydestä ei voi olla liikaa. Jokainen ko­ kee mielenterveyden myös omalla tavallaan, joten erilaiset tarinat ja kokemukset tuovat vertaistu­ kea ja lisäävät ymmärrystä. On kuitenkin väliä, millaisia kokemuksia ja kertomuksia saamme lukea, kuunnella ja katsoa. P Ä Ä K I R J O I T U S Viisikymppistä tarvitaan yhä Fiksua puhetta jo 50 vuotta! Tunne & Mieli -lehden ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1972. Silloin lehti tunnettiin nimellä Käsi kädessä, ja se oli Mielenterveyden keskusliiton jäsenlehti. Sittemmin lehdestä on tullut kotiin tilattava ja irtonumeromyynnistä löytyvä suuren yleisön lehti, ja sitä kustantaa Suomen ammattimedia Suoma. M E R I NYK Ä N E N Meri Kirjoittaja on Tunne & Mieli -lehden päätoimittaja Ahdistuksen tunteesta ei ole yhtä helppoa kertoa kahvipöydässä kuin kipeästä polvesta. TU NN E & MIE LI vuotta 50 3 TUNNE & MIELI 5/2022
• T Ä S S Ä N U M E R O S S A 5 / 2 2 Kanssakulkijat 03 Pääkirjoitus Viisikymppistä tarvitaan yhä. 06 Mitä uutta? Mistä peliraivo syntyy? 08 Kirjat Pääroolissa mielenterveys. 10 ”Luotan siihen, että kaikki järjestyy” Kati Outinen on iän myötä oppinut rajaamaan töitään, mutta sisäistä ääntään hän on osannut kuunnella aina. 29 Voiko onni löytyä kirjasta? Pauliina Vanhatalon kolumni. 32 Hoitajasta tulikin hoidettava Kun Anni Aaltonen sairastui Aluksi psykoottiseen masennukseen, hänestä tuli hoitajan sijaan hoidettava. 44 Toivo palasi elämään Pitkät masennuskaudet ajoivat Pinja Berkanin yrittämään itsemurhaa parikymppisenä. 10 ”Jos mielessä on lukkoja, se heijastuu heti roolityön laatuun. Siksi näyttelijän pitää osata selvittää, mistä jumi milloinkin johtuu.” Näyttelijä Kati Outinen TU NN E & MIE LI vuotta 50 4 TUNNE & MIELI 5/2022
• Päätoimittaja Meri Nykänen p. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. 040 577 8850 leena.joutsen@kemiamedia.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. 03 4246 5323 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakausmedia ry:n jäsen tunnejamieli.fi @tunnejamieli ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 3475 54 Hyvin riidelty! Rakentavan riidan kautta voi oppia jotain uutta itsestä tai toisesta. 65 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. 66 Voimaa arkeen Kirjailija Laura Honkasalo kertoo, mistä hän saa iloa arkeensa. 16 Vapaaksi menneisyyden taakoista Voiko traumaattisista kokemuksista toipua niin, että työkyky palaa ja elämä tuntuu mielekkäältä? 23 Fiksua puhetta mielenterveydestä Millaista puhetta tarvitaan lisää, ja millainen puhe loukkaa? 40 Vihdoinkin rento ikä! Ihminen ei välttämättä viisastu vanhetessaan, mutta rennompi hänestä luultavasti tulee. 46 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. Ilmiö & tieto Hyvän mielen tekoja Kannen kuva: Susanna Kekkonen 44 Valo on palannut Pinja Berkanin elämään pitkien masennuskausien jälkeen. 16 Mistä löytyy avain menneisyyden taakoista vapautumiseen? 52 Värityskuva 59 Krypto 61 Sanatehtävä 61 Sudokut 62 Ristikko Puuhaa aivoille 5 TUNNE & MIELI 5/2022
• KU VA T: SH U TT ER ST O C K M I T Ä U U T T A ? KOONNUT Meri Nykänen M iksi lapsi saattaa huutaa, kiroilla ja paiskoa tavaroita digipelejä pelatessaan? Monestakin syystä, ilmenee Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta. Siinä selvitettiin, miten 11–16-vuotiaat itse kokevat tunteiden kuumenemisen digipelaamisen yhteydessä. Peliraivoon johtavat esimerkiksi keskeytykset – nettiyhteys pätkii tai vanhempi muistuttaa läksyistä tai kotitöistä juuri, kun on voittamassa. Myös toistuva epäonnistuminen turhauttaa, samoin aloittelijoille häviäminen. Jotkin pelit herättävät ärtymystä herkemmin kuin toiset. – Sellaisia ovat etenkin nopeatempoiset, kilpailulliset pelit, joissa pelataan ihmisvastustajaa vastaan, kertoo projektitutkija Juho Kahila. Kahila yllättyi, miten hyvin lapset ja nuoret osasivat sanallistaa kokemuksiaan ja tarkastella niitä myös itsekriittisesti. Moni oli tunnistanut esimerkiksi pelaavansa normaalia huonommin vihamielisessä tilassa – pelitermein tiltissä. Tai havainnut, että huonona päivänä pinna kiristyy tavallista herkemmin. – Myös se tunnistettiin, ettei ole kovin kivaa muille eikä itsellekään, jos alkaa liikaa rageemaan , kuten he itse sanoivat. Moni ottaa silloin etäisyyttä peliin joko lopettamalla sen tai vaihtamalla rauhallisempaan peliin. Kasvattaja voi auttaa lasta tai nuorta keskustelemalla kiukuttavista tilanteista ja miettimällä yhdessä, miten selvitä niistä ilman turhia ylilyöntejä. Keskustelut kannattaa käydä rauhallisessa mielentilassa. Peliympäristön ilmapiirikin vaikuttaa alttiuteen raivostua. Joissain peleissä voi törmätä myrkyllisiin kommentteihin tai tulla kiusatuksi tai huijatuksi. Pelikulttuuriin liittyvä toksisuus onkin Kahilan mukaan yleisesti tunnistettu ongelma. Myös aikuiset pelaavat samoja digipelejä kuin lapset ja nuoret ja saattavat menettää malttinsa pelin tiimellyksessä. Niin käy välillä urheiluareenoillakin, esimerkiksi jääkiekkopeleissä. – Peliraivon syyt ovat varmaan ihan samoja lapsilla ja aikuisilla. Mutta mitä pienempi lapsi, sitä vähemmän hänellä on ollut aikaa kehittää itsehillinnän taitojaan, tutkija arvioi. Helinä Kujala Mistä peliraivo syntyy? 6 TUNNE & MIELI 5/2022
• KU VA T: SH U TT ER ST O C K Hyvien keskustelujen työpaikka O nko sinun hankala tuoda esiin omia näkemyksiäsi työyhteisössä? Psykologi Tony Dunderfeltin mukaan keskustelutaito paranee, kun muistaa viisi tärkeää asiaa. suomalaisista kokee, että yksinäisyydestä ja sen vaikutuksista tulisi puhua yhteiskunnassa nykyistä enemmän. Lähde: Helsinki Missio Terapiatakuun tavoitteena on taata nopea pääsy hoitoon mielenterveyden ongelmissa. Sen tarkoittamaa hoidollista psykoterapiaa tai muuta psykososiaalista hoitoa ovat esimerkiksi yksilöllinen lyhytpsykoterapia, ryhmäpsykoterapia tai perhe terapia. Haluatko lukea lisää ja useammin Tunne & Mieli -lehden aiheista? Tilaa maksuton hyvän mielen uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi. R tunnejamieli.fi/tilaa-uutiskirje Terapiatakuu Tilaa uudistunut hyvän mielen kirje! Luku Sanaselitys Uutiskirje 80 % Pysy konkretiassa On tärkeä muistaa pysytellä käytännön tasolla: Mistä eripura tarkalleen ottaen syntyi? Tämä tarkoittaa muun muassa syyttelyn, liian analysoinnin ja tulkintojen välttämistä. Olennaista on päästä kiinni siihen, mitä toinen oikeasti sanoi tai teki tai mistä osapuolet ovat eri mieltä. Keskity kuunteluun Kun luopuu turhista tulkinnoista ja oletuksista, myös kuuntelu sujuu paremmin. Dunderfelt kannustaa kokeilemaan ”30 sekunnin sääntöä”, jonka aikana annetaan tilaa toiselle ja läsnäolon hetkelle ilman arvottamista. Yleensä ajattelemme, että kaikilla on oikeus mielipiteeseensä, mutta käytännössä tämä usein unohtuu. Harjoittele jämäkkyyttä Kuten kaikkia mielen hyvinvoinnin taitoja, myös jämäkkyyttä voi opetella. Oikeanlainen jämäkkyys ei ole hyökkäävää eikä tuputtavaa, vaan ystävällistä päättäväisyyttä ja oman tilan ottamista. Kun toinen on puhunut, on hyvä oppia sanomaan mielipiteensä selkeästi tai tekemään tarkentavia kysymyksiä. Määritä yhteiset tavoitteet Keskustelun päätteeksi on tärkeä vetää yhteen, mihin on tultu ja mitkä yhteiset tavoitteet siitä eteenpäin ovat. Jos kyse on konfliktin ratkaisusta työyhteisössä, sovitaan tarvittaessa seuraava kokous tai tapaaminen. Pyri positiivisuuteen Jokaisessa tilanteessa on rakentavia tekijöitä, olivat asiat miten solmussa tahansa. Positiivisuus ei ole vaikeiden asioiden lakaisemista maton alle eikä pelkkää huulenheittoa. Se ei tarkoita myöskään pilvilinnamaista toiveikkuutta, että asiat olisivat hyvin, vaan sitä, että nähdään jo olemassa olevat hyvät asiat. 7 TUNNE & MIELI 5/2022
• Minna Maijala: Pirkko Lahti. Kuuntelija (Otava 2022) Pirkko Lahti ja Minna Maijala K I R J A T Tärkeintä on kohtaaminen N aisten elämäkertoihin erikois­ tunut tietokirjailija Minna Maijala on kirjoittanut kir­ jat muun muassa Minna Canthista ja Katri Valasta. Uusimman teoksen päähenkilönä on psykologi Pirkko Lahti. Lahti on yhteiskunnallinen vaikut­ taja, luennoitsija ja Suomen Mielen­ terveysseuran pitkäaikainen toiminnan­ johtaja. Hän on tehnyt myös terapia­ ja kriisityötä sekä ollut mukana Euroo­ pan kidutuksenvastaisessa toimi ­ kunnassa. Siis varsinainen Rouva Mielenterveys, kuten häntä on joskus kutsuttu. Kirjasta käy selväksi, että Lahti on aina ihmisen, inhimillisyyden ja aidon kohtaamisen puolella. Hän puhuu mie­ lellään mielenterveydestä osana hy­ vinvointia, joka koskee meitä kaikkia. Kiinnostavaa on myös se, miten Lahti kommentoi ajattelua, jossa ei ole ollenkaan harmaan sävyjä. Hän ker­ too ymmärtävänsä ensisijaisesti ihmis­ tä ja erilaisia tapoja katsoa maailmaa: olisi tylsää, jos kaikki olisivat saman­ laisia ja ajattelisivat samalla tavalla. Lahti kokee, että jyrkästi ja musta­ valkoisesti ajattelevien ihmisten kans­ sa toimiminen on hänelle henkilö­ kohtaisesti vaikeaa. On ihailtavaa, miten ahkerasti ja auktoriteetteja kunnioittamatta Lahti on vienyt tärkeäksi kokemiaan asioita eteenpäin. Hänestä piirtyy kuva nai­ sesta, joka on tarttunut puhelimeen ja alkanut hoitaa hommaa, kun on jos­ sain havainnut epäkohdan. Usein hän on ollut tiimeineen myös edellä aikaansa: huomannut ruohon­ juuritasolla ensimmäisiä signaaleja asioista, jotka ovat myöhemmin kas­ vaneet isoiksi yhteiskunnallisiksi ongelmiksi. Vaikka mielenterveyden hyväksi tehty työ on tuottanut tulosta vuosi­ kymmenten aikana, Lahden mukaan mielenterveyden ongelmiin liittyvä lei­ maaminen ei ole kadonnut mihinkään. Hän toivoo, että ihminen nähtäi­ siin terveydenhuollossa kokonaisena eikä häntä jätettäisi yksin hakemaan apua eri paikoista. Matalan kynnyksen apua ja kuuntelemista pitäisi olla tar­ jolla kaikille, jotka sitä tarvitsevat. Ensimmäinen askel on selvittää, onko kyseessä kriisi vai vakava sairaus ja millaista tukea tai hoitoa ihminen tarvitsee. Kriisiä ei tarvitse aina diag­ nosoida, jos se ei ole muuttunut vaka­ vaksi sairaudeksi. Pirkko Lahden mu­ kaan tärkeintä on kohdata ihminen ja mitoittaa tuki oikein. K o l m e s i t a a t t i a k i r j a s t a ”Ihmiset käyvät elämässään läpi erilaisia kriisejä. Harvoin ne muodostuvat vaikeiksi psykiatrisiksi ongelmiksi. Sen sijaan ne kyllä aina kuluttavat ihmistä ja saattavat ajoittain olla senkin asteisia, että edellyttävät ammatillista apua.” ”Tällä hetkellä yhteiskunnassa korostetaan suorituksia ja saavutuksia, mikä luo valtavia paineita. Nukkumaan mennessä ihmisen pitäisi miettiä, mitä hyvää tänään tapahtui.” ”Eri mielenterveysdiagnooseilla on erilainen leima. Toiset ovat melkein hyväksyttäviä, kuten masennus ja ahdistus, mutta esimerkiksi skitsofreniaan ja syömishäiriöön suhtaudutaan täysin toisella tavalla.” KOONNUT Meri Nykänen 8 TUNNE & MIELI 5/2022
• Väsyneelle lukijalle. Kirjassa pohditaan, mikä vie ihmisen uupumuksen partaalle ja miksi vauhtia on niin vaikea hidastaa. Mukana myös omakohtaisia tarinoita. Anni Turpeinen: Aina ei tarvitse jaksaa (Otava 2022) Yöllisiin hetkiin. Teoksessa tehdään tutkimusmatka unettomuuden maailmaan sekä henkilökohtaisena kokemuksena että kulttuurisena ja sosiaalisena ilmiönä. Päivi Rantala: Valvojat (Avain) Raha ja valta. Tietokirja tuo apua ja vertaistukea kaikille, jotka kokevat taloudellista väkivaltaa suhteessaan. Tiina Pollari: Raha ja rakkaus – Taloudellinen väkivalta parisuhteessa (Minerva 2022) L u e m y ö s Sukupolvensa edustaja Kun Asta Leppä tajusi kuuluvansa sukupolveen X eli 1961–1980 syntyneisiin, hän alkoi tarkkailla maailmaa uusin silmin. Millainen oma lapsuus ja nuoruus oli verrattuna tähän päivään? Miten entisen kapinallisen pitäisi oikein suhtautua koko ajan muuttuvaan maailmaan? Tarkkailusta ja pohdinnoista syntyi kirja Aivan äksänä – Kun huomasin kuuluvani sukupolveen. Tämän X-sukupolven sanotaan olevan viimeinen, joka ehti nähdä niin sanotun yhtenäiskulttuurin ajan. Kaikki elivät suunnilleen samaa elämää, katsoivat samoja tvkanavia ja matkustivat samoihin paikkoihin lomailemaan. Oli myös asioita, jotka olivat kirjoittajan lapsuudessa paljon villimpiä. Lapset saivat juosta päivät pitkät minne vain, eikä kukaan kysellyt, saati soitellut, perään. Villistä lapsesta ja nuoresta on tullut keski-ikäinen, jonka nuoruuden radikaaleista vaatteista ja ajatuksista onkin tullut ihan tavanomaisia. Maiharikengissä kävelevät nykyään kaikki! Mitä siitäkin pitäisi oikein ajatella? Kiireestä verkkaisuuteen J os kaipaat ajatuksia herät­ tävää lukuromaania syksyn iltoihin, niin Anna-Maria Eilittän Tämäkin hämärä katoaa on sellainen. Romaanissa verkkaista elämän­ rytmiä vaalivat isovanhemmat Vuokko ja Eino tulevat hoitamaan tyttärensä Lotan lapsia. Vanhemmat sanovat lähtevänsä parisuhdelomalle – mut­ ta reissaavatkin eri kohteisiin. He ovat työkiireestä ja arjen uurastuk­ sesta väsyneitä ja toisistaan etäänty­ neitä. Isovanhemmat ihmettelevät kau­ punkilaisperheen vauhtia ja viimei­ sen päälle viritettyä elämää. Miksi ydinperheen elämässä on niin vähän liikkumatilaa? Miten niin monen elä­ mästä on tullut sellaista suorittamis­ ta, ettei pysähtymiselle ja kohtaami­ selle jää aikaa? Mikä yhteiskunnas­ samme ajaa tähän? Leppoisan rytmin ja oravanpyörän törmäämisestä saadaan romaanissa irti muutakin kuin mustavalkoisia aja­ tuksia. Ääneen pääsevät vuorotellen Vuokko, Eino ja Lotta. Anna-Maria Eilittä: Tämäkin hämärä katoaa (Atena 2022) Miten niin monen elämästä on tullut sellaista suorittamista, ettei pysähtymiselle ja kohtaamiselle jää aikaa? Asta Leppä: Aivan äksänä – Kun huomasin kuuluvani sukupolveen (Kirjapaja) 9 TUNNE & MIELI 5/2022
• ”Luotan siihen, että kaikki järjestyy” Näyttelijä Kati Outinen on iän myötä oppinut rajaamaan töitään, mutta sisäistä ääntään hän on osannut kuunnella aina. Roolityö kärsii heti, jos mieltä vaivaa ratkaisematon elämäntilanne. TEKSTI Laura Pörsti KUVAT Susanna Kekkonen K A N S S A K U L K I J A K ATI O U TI N E N Kati Outinen on huomannut huolten helpottavan, kun ne saa asetettua oikeaan mittakaavaan. Siinä häntä auttavat esimerkiksi ystävät ja runous. 10 TUNNE & MIELI 5/2022
• 11 TUNNE & MIELI 5/2022
• H erttoniemi, metro­ asema, syksyinen aamupäivä. Sovit­ tuun tapaamisai­ kaan on kymmenen minuuttia, ja ison risteyksen toisella puolella huitoo jo kättään näyttelijä­ohjaaja­käsikirjoit­ taja Kati Outinen, 61. Hän on pieni, jäntevä ja kantaa pai­ navan näköistä kassia. Myöhemmin käy ilmi, että siellä on iso kasa kirjoja kirjastoon palautettavaksi. – Näyttelijänä olen tottunut siihen, että jos jokin alkaa kello 10, silloin on oltava valmiina, lämpimänä ja verrytel­ leenä, hän selittää aikataulukäsitystään. Oli tarkoitus mennä kävelylle hä­ nen rakastamilleen Herttoniemen ran­ noille tai istua ehkä ulkona, mutta Outinen on jättänyt hanskat kotiin ja sään kirpeys on yllättänyt. Hän ehdot­ taa kahvilaa, koska ei halua vilustua. Näyttelijä ei voi menettää ääntään eikä oikeastaan olla kipeäkään. – Tämä keho on mun työpaikka, Outinen kiteyttää, nauraa, taputtelee itseään. Koko aikuisikänsä hän on pyrkinyt pitämään työpaikkansa hyvässä kun­ nossa. Se on tarkoittanut huolehtimis­ ta myös mielestä. Aikaa latautumiseen Kati Outisen julkinen ura on kestänyt yli neljä vuosikymmentä, ja lukuisista roolitöistään hänet on moneen kertaan palkittukin. Nykyään Outinen on free­ lancenäyttelijä, joka haastatteluhetkel­ lä tietää työnsä puolitoista kuukautta eteenpäin. Loppuvuosi näyttää tyhjäl­ tä, mutta se ei häntä huolestuta. – Olen oppinut, että työssäni on ol­ tava myös keräämiskausia. En voi antaa, jos en säännöllisesti itse saa, hän sanoo. Keräämiskausina hän tekee pitkiä kä­ velyjä, sienestää ja marjastaa, tapaa ystä­ viään ja viettää aikaa lastenlasten kans­ sa. Nauttii elämästä ilman aikatauluja. Kun Outiselle tarjottiin reilu vuosi sitten unelmaproduktiota suomalai­ sesta teatterista, hän kieltäytyi, koska harjoitukset olisivat alkaneet kaksi viikkoa hänen muistelmateoksensa painoon menon jälkeen. – Latautumisaikaa ison kirjoitusu­ rakan jälkeen ei olisi jäänyt. Tiesin, että tarvitsen silloin ainakin kolmen kuu­ kauden tauon. Iän myötä Outinen on oppinut ra­ jaamaan, ja freelancerius on mahdol­ listanut sen. Toisaalta töitä tarjotaan kuusikymppiselle entistä vähemmän. Niinpä Outinen tekee nykyään paljon omia teoksia, sellaisia joissa hän itse on paitsi näyttelijän myös ohjaajan, kä­ sikirjoittajan ja joskus puvustajan ja la­ vastajankin roolissa. ”Liike on lääke” Kati Outinen on kiertänyt suomalaisia hoivakoteja muistisairaudesta kerto­ van monologiesityksensä Niin kauas kuin omat siivet kantaa kanssa vuodes­ ta 2014. – Niissä käydessäni olen tajunnut, miltä ikääntyminen tuntuu kehossa: avuttomuudelta. Hoivakodeista ei tah­ do löytyä käsinojattomia tuoleja, kos­ ka oletus on, että kaikki tarvitsevat apua ylös nousemisessa. Fyysisen rappeutumisen vääjäämät­ tömyys on tuntunut kehollaan työtä te­ kevästä ihmisestä hurjalta. Outinen on tajunnut, että pitääkseen mielensä kun­ nossa – välttääkseen itsemääräämisoi­ keuden katoamisesta seuraavaa nöy­ ryytystä – hänen on huolehdittava fyy­ sisestä kunnostaan entistä säntillisem­ min. Liike on lääke, hän sanoo. – Tämän ikäinen keho ei enää pa­ laudu, jos pidän lyhyenkin tauon tree­ naamisesta. Niinpä jos keskellä päivää kurkistaa Outisen kodin ikkunasta sisään, saattaa nähdä hänen tanssivan tai tekevän aika­ kauslehdestä löytämäänsä core­treeniä. Tukiverkosto kannatteli Kun kehon muutokset murrosiässä pohdituttivat Kati Outista ja hänen ys­ täviään helsinkiläisessä Oulunkylän yhteiskoulussa, he marssivat koulun kellariin. Siellä otti vastaan terveyden­ hoitaja joka päivä monta tuntia. – Terveydenhoitajan kanssa käytiin läpi kuukautiset, PMS­oireet ja kiusaa­ mistapaukset. Hänellä oli aina aikaa, Outinen muistaa. Hän on huolissaan siitä, että lapsil­ le ei enää ole vastaavaa helppoa apua tarjolla. Hän uskoo, että hän olisi itse tämän ajan nuorena aivan hukassa. – Ennen sellainen oli itsestäänsel­ vyys, mikä nykyään on ylellisyys. Ter­ veydenhoitajat, mahdollisuus saada heti apua ja myös yhteys oman asui­ nympäristön ihmisiin. En olisi pärjän­ nyt ilman sitä tukiverkostoa. Outinen sai lapsena harrastaa pal­ jon, kaikkea näytelmäkerhosta musiik­ kiin ja tanssiin. Kotona siihen kannus­ tettiin. Karjalasta evakkoon lähteneet isä ja mummo opettivat, että tavaran si­ jaan kannattaa hankkia henkistä pää­ omaa. – He eivät koskaan surkutelleet sitä, mikä jäi taakse. Isä oli aina onnellinen, että oli päässyt Helsinkiin kaiken kult­ tuurin keskelle. Outisellekin taiteesta tuli jo lapsena tärkeää. Hän kirjoitti lempirunojaan vihkoihin, nautti museoiden avaruu­ desta, vaikuttui lukemistaan romaa­ neista ja näytteli ja tanssi kaiken jäljelle ”Ennen sellainen oli itsestäänselvyys, mikä nykyään on ylellisyys. Terveydenhoitajat, mahdollisuus saada heti apua ja myös yhteys oman asuinympäristön ihmisiin. En olisi pärjännyt ilman sitä tukiverkostoa.” 12 TUNNE & MIELI 5/2022
• Lapsena Kati Outinen haaveili näyttelemisen lisäksi ammattitanssijan urasta. Hän liikkuu mielellään, mutta näytöspäivinä ei voi tehdä rankkaa treeniä. – Olen niin fyysinen näyttelijä, että kaikki paukut on ladattava näytökseen. 13 TUNNE & MIELI 5/2022
• jääneen ajan. Hänen viime vuonna il­ mestyneistä muistelmistaan Niin lähelle kuin muistan avautuu suorastaan hengästyttävä määrä touhua, tekemis­ tä, liikettä ja iloa siitä kaikesta. – Mun on vaikea olla paikallani, Outinen kuittaa. Välitila on pahin Tiukkojakin paikkoja on ollut. Tämä käy ilmi Kati Outisen muistelmia lukiessa. Teos, kuten myös sen kahvilan pöy­ dän ääressä istuva kirjoittaja, on kui­ tenkin jotenkin perusvaloisa. Outinen vaikuttaa ihmiseltä, joka ei jää tuleen makaamaan. – Mulla on vahva luottamus siihen, että kaikki järjestyy, hän myöntää. Ehkä hänellä on paljon sitä, mitä kutsutaan positiiviseksi mielenterve­ ydeksi: psyykkisiä voimavaroja, koke­ mus kyvystä vaikuttaa omaan elämään, myönteinen käsitys omasta itsestä. Hä­ nen ulkonäköään on eri roolitöiden kohdalla arvosteltu, mutta kysyttäes­ sä hän sanoo siitäkin vain, ettei ole jak­ sanut keskittyä kritiikkiin. Hän on to­ sin pysytellyt poissa somesta juuri täl­ laisista syistä. – Ratkaisuni on hengata läheisteni kanssa, ja niiden mielestä ulkonäköni on just jees. Eniten Outinen kärsii, kun jokin iso asia elämässä tuntuu olevan välitilassa, ratkaisua vaille. Silloin katoaa uni. Ny­ kyään hän juo valvoessaan kamomilla­ teetä ja lueskelee, on oppinut hyväksy­ mään asian, mutta niin ei ole ollut aina. – Valvoessani olen joskus pelännyt mielenterveyteni puolesta. Mutta ti­ lanne on aina helpottunut, kun ratkai­ su on tehty. En ole koskaan uupunut kunnolla. Mielen jumit pitää selvittää Nuorena Kati Outinen erosi lapsensa alkoholisoituneesta isästä ja jäi pienen tyttären yksinhuoltajaksi. Joitain vuo­ sia myöhemmin hän jätti vakituisen työpaikkansa Kom­teatterissa. Jokin tuntui olevan pielessä, joten ratkaisu oli tehtävä, vaikka ilmapiiri oli laman­ jälkeinen ja freelancetyöt epävarmoja. Outinen on asettunut omalle puo­ lelleen elämässään hyvin tietoisesti. – Jos mielessä on lukkoja, se heijas­ tuu heti roolityön laatuun. Siksi näyt­ telijän pitää osata selvittää, mistä jumi milloinkin johtuu. Olenko tehnyt lii­ kaa töitä, vietänkö liian vähän aikaa lapsen kanssa, vai onko ystävien kans­ sa sukset ristissä? Tila selvitystyölle on yleensä raivattava töistä. Kom­teatterista irtautumisen ai­ kaan hänestä tuntui, että hän näkee lastaan liian vähän. Illat oli varattu näy­ töksille, ja niiden aikana Iida oli papan hoivissa. – Halusin käydä lapseni kanssa ui­ mahallissa ja ehtiä kuuntelemaan hä­ nen todelliset kuulumisensa. Se tun­ tui tärkeämmältä kuin raha tilillä. Outista motivoi myös takaraivossa jatkuvasti sykkinyt ajatus, että yksin­ huoltajana hänen on pakko pysyä hen­ gissä vähintään siihen asti, että tytär pärjää omillaan. Siksi oma työpaikka, se kehosta ja mielestä koostuva koko­ naisuus, oli pantava etusijalle. – Tein lähtöratkaisun pitkän vatvo­ misen jälkeen nähtyäni unen omista hautajaisistani. Se varmisti intuitioni oikeaksi. Freelanceuran aluksi työt olivat kiven alla, mutta tärkeintä oli, että uni tuli ta­ kaisin. Ja että hän ehti sinne uimahalliin. Murheet mittakaavaan Dinot, peikot ja pokemonit, haltiat ja metsänhenget – Kati Outinen ihailee lasten luontaista mittakaavaa, jossa sa­ tuolennot asettuvat tasaveroisina tosi­ elämän rinnalle. Hän on tietoisesti ha­ lunnut palauttaa yhtä valtavan pers­ pektiivin elämäänsä aikuisiälläkin. Apu löytyi muutama vuosi sitten runoista. Outinen lukee niitä päivit­ täin vartista puoleen tuntiin, ääneen, muistuttaakseen itseään ihmisen pie­ nuudesta. – Monessa runossa mittakaava on universumin kokoinen ja yltää läpi N ä i n h u o l l a n m i e l t ä n i Liike ”Jos työ tai mieli jumii, kävelen korttelin ympäri tai lähden pitkälle metsäkierrokselle.” Musiikki ”Se on pikalääke, jolla voi nopeasti päästä pois jostain tunnetilasta tai vahvistaa sitä. Usein myös tanssin.” Runot ”Runot asettavat omat asiat sopivan laajaan mittakaavaan.” ”Minusta meidän pitäisi kääntää katse kohti toisia. Emme opi paljonkaan itsestämme vain suhteessa itseemme.” 14 TUNNE & MIELI 5/2022
• Jos kaikki kulkevat naama ruudus­ sa ja ajatukset omissa asioissa koko elämän läpi, vierellä kulkevien hätä jää huomaamatta. Outisen mielestä se on huolestuttavaa. – Tutkimuksetkin osoittavat, että eniten ihmisten onnellisuutta li­ sää toisten auttaminen, hän muis­ tuttaa. Sanoista tekoihin: Näyttelijän loppuvuoden suunnitelmissa on hoi­ taa 3­ ja 7­vuotiaita lapsenlapsia. Tukiverkosto kantaa. ? avaruuden ja merien. Esimerkiksi ilmastonmuutoskysymyksessä mua lohduttaa valtavasti ajatus siitä, että lopulta hajaannumme molekyyleik­ si ja hiiliyhdisteiksi. Perspektiiviä Outinen saa myös ys­ täviltään, joiden kanssa hän sanoo vatvoneensa kaikki asiat koko aikuis­ ikänsä. – Maratonpuhelut ystävien kanssa auttavat siinä, että mielessäni kärpä­ sestä härkäseksi muuttuneet asiat pa­ laavat taas oikean kokoisiksi. Katse kohti toisia ihmisiä Kun kahvilan ikkunan ulkopuolella ajelee lattianpesijä, Outinen huomaa sen heti ja kommentoi (”Tohonko se nyt jäi!”). Jos bussipysäkillä seisoo toi­ nen ihminen, hän ryhtyy juttusille vaik­ ka sitten säästä. Pelkkä ”oman navan kaivelu” kylläs­ tyttää Outista. Hänelle muut ihmiset ovat suurimpia inspiraation lähteitä. – Minusta meidän pitäisi kääntää kat­ se kohti toisia. Emme opi paljonkaan it­ sestämme vain suhteessa itseemme. K A T I O U T I N E N Freelancenäyttelijä, jolla on takana pitkä ura teatterien lavoilla ja yli 50 elokuvassa. Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön professori vuosina 2003–2013 ja Kajaanin runoviikon taiteellinen johtaja vuodesta 2018. Palkittiin Cannesin elokuvajuhlilla vuonna 2002 parhaasta naispääosasta elokuvassa Mies vailla menneisyyttä. Taideja mielenterveysjärjestö Taiteen Sulattamon hallituksen jäsen. Muistelmateos Niin lähelle kuin muistan (Karisto) ilmestyi viime vuonna. Kati Outinen sanoo olevansa taitava haaveilija. Päänsisäisten maailmojensa ansiosta hänellä ei ole koskaan tylsää. 15 TUNNE & MIELI 5/2022
• 16 TUNNE & MIELI 5/2022
• Voiko traumaattisista kokemuksista toipua niin, että työkyky palaa ja elämä tuntuu mielekkäältä? Ja mitä toipumisella edes tarkoitetaan? Toipumiseen ja menneisyydestä vapautumiseen saa erilaisia näkökulmia, kun kysymyksiin vastaavat psykologi, psykoanalyytikko, kirjailija ja kehollisuuteen perehtynyt traumapsykoterapeutti. TEKSTI Timo Teräsahjo ja Manu Vesterinen KUVITUS Maria Vilja Vapaaksi menneisyyden taakoista 17 TUNNE & MIELI 5/2022
• A rto Pietikäinen edustaa kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja on perehtynyt etenkin hyväksymis­ ja omistautumis­ terapiaan. Hän on kirjoittanut aiheesta muun muassa kirjat Joustava mieli ja Kohti arvoistasi. Pietikäinen sanoo olevansa oppimisoptimisti. Hän uskoo ihmisen kykyyn oppia selviämään vai­ keuksista. Sana toipuminen saa hänet leikittele­ mään ajatuksella, mistä meidän oikein pitäisi toi­ pua – elämästäkö. Ja milloin me siitä toivumme, haudassako? Elämä tuottaa jatkuvasti erilaisia vaikeuksia, joista selviäminen ei lakkaa koskaan, Pietikäinen muistuttaa. Siksi niiden yhteydessä on ongelmal­ lista puhua toipumisesta. – Jos kyse on nilkkamurtumasta, tiedämme täs­ mällisesti, mistä on kyse ja milloin nilkka on toi­ punut. Sen sijaan mielen ilmiöiden suhteen meil­ lä ei ole yhtä tarkkoja rajoja. Masennustakin on niin montaa eri lajia. Pietikäisen mielestä identiteetin ja minäkuvan samastumisella tiettyyn diagnoosiin tai oirekimp­ puun voi olla käyttäytymistä ja elämää kaventava vaikutus. Ihminen olisi kohdattava mieluummin kokonaisena kuin diagnooseista ja muista nimi­ lapuista koostuvana ongelmavyyhtinä. Pietikäinen pitää tärkeänä psykologisen vapau­ den kasvattamista ihmisen elämässä. Vapaus ei kuitenkaan ole sama asia kuin vapautuminen han­ kalista tunteista. Kukapa haluaisi elää elämää, jossa ei ole tunteita? Sen sijaan vapauteen liittyy psykologista jous­ tavuutta sekä omien arvojen tiedostamista ja nii­ den mukaista toimimista. – Psykologinen joustavuus on kykyä kohdata vaikeat ajatukset, tunteet, muistot ja kehon tun­ temukset uudella tavalla niin, ettei niistä muodos­ tuisi psykologista estettä ja elämän pääsisältöä. Esimerkiksi lapsuuden traumaattinen kokemus voi aktivoitua joissain tilanteissa vaikkapa pari­ suhteessa. Silloin elimistö siirtyy taistele tai pakene ­tilaan, vaikka tapahtumasta olisi kulunut vuosi­ kymmeniä. Tällöin on oleellista opetella uusia ta­ poja kohdata omaa sisäistä kokemusmaailmaansa. – Kun historiaa ei voi muuttaa, voi muuttaa suhdettaan siihen. Se, miten reagoi historiaan nyt, vaikuttaa elämänlaatuun todella paljon. Vapautta elää arvojensa mukaan Hyväksymis­ ja omistautumisterapiassa opetel­ laan uudenlaista suhdetta sisäiseen maailmaan erilaisin keinoin. Voidaan esimerkiksi opetella yh­ dessä terapeutin kanssa lähestymään muistoja ta­ valla, jolla niiden vaikutusvalta pienenee. Muistot eivät muutu miksikään, mutta reaktiot niihin muut­ tuvat. – Onko se sitten traumasta toipumista? Aina­ kin silloin saa uudenlaisen suhteen omaan histo­ riaan, jolloin menneisyyden merkitys muuttuu. Kyky kohdata tunteita kehittyy sallivaksi ja hyväk­ syväksi pakenemisen ja välttelyn sijaan. On myös oltava halukas tuntemaan eri tilanteissa heräävät tunteensa – se mahdollistaa psykologisen vapau­ den, Pietikäinen sanoo. Hänelle vapaus tarkoittaa myös sitä, että on va­ paus valita omien arvojen mukainen elämä. Se ei ole aina helppoa ja yksinkertaista, sillä ihminen ei välttämättä tunnista arvojaan tai ne voivat olla hautautuneet omien pelkojen, pettymysten ja vält­ telyn alle. Arvojen löytämiseen on satoja erilaisia teitä. Siihen voivat auttaa esimerkiksi taide ja musiik­ ki. Elokuvien hahmot, jotka tekevät vaikutuksen, voivat antaa vihjeitä omista arvoista. Voi myös miettiä, mistä toivoo muiden ihmisten muistavan itsensä. Arto Pietikäinen itse toivoo, että omat lapset muistaisivat hänet muusta kuin esimerkiksi työs­ tä ja kirjoitetuista kirjoista. – Voin vaikuttaa omalla käytökselläni siihen, minkä jäljen haluan jättää itselleni tärkeisiin ih­ misiin. Nämä ihmissuhteisiin liittyvät arvot ovat mielestäni kaikista eniten ytimessä. NÄKÖKULMA 1 ”Omaan historiaansa voi opetella suhtautumaan uudella tavalla” Psykologi ja psykoterapeutti Arto Pietikäinen: 18 TUNNE & MIELI 5/2022
• P sykoanalyytikko Milla Tammisen mu­ kaan toipuminen ja vapauden kasvu ta­ pahtuvat psykoanalyysissa pienin askelin. Hoito voi kestää useita vuosia ja on tiheydeltään intensiivistä, sillä tapaamiskertoja on kolmesta viiteen kertaa viikossa. Toipuminen alkaa näkyä terapiavastaanotolla niin, että vuorovaikutus muuttuu aiempaa eloi­ sammaksi. Arjessa se voi näkyä niin, että ihmisel­ lä on enemmän voimavaroja tehdä tärkeinä pitä­ miään asioita. – Ihminen oppii ja kasvaa parhaiten silloin, kun lähellä on toinen, jota voi käyttää apuna. Hyvä yhteistyösuhde on tärkeä. Psykoanalyytikkoa voi verrata kanssakulkijaan ja itsereflektion apulai­ seen. Analyytikko tulee asiakkaan mukaan ja näyt­ tää taskulampulla valoa sinne, missä näyttää pimeältä. Yhteistyössä voi kokea erityislaatuisia hetkiä, joista Tamminen ottaa esimerkiksi niin sanotut nyt-hetket. Ne vastaavat tilanteita, joissa vanhem­ pi ja lapsi ovat vuorovaikutuksessaan virittyneet samalle taajuudelle. Tällaiset erityislaatuiset ym­ märretyksi ja kohdatuksi tulemisen hetket voivat viedä toipumista voimakkaasti eteenpäin. Miksi mieli on täynnä esteitä? – Psykoanalyysissa tutkitaan niin sanottua vasta­ rintaa: Mikä meissä estää toipumista, eli mikä tu­ lee esteeksi, kun jokin asia tulee mieleen? Miksi emme halua sanoa mieleen tulevaa asiaa ääneen, vaikka psykoanalyysin ohjeena on juuri sanoa, mitä tulee mieleen? Miksi ihmisen mieli on täyn­ nä esteitä? Muutos vaatii aikaa usein juuri muutoksen vas­ tarinnan käsittelyn takia. Pitkän analyysiproses­ sin aikana asiakas tulee yhä tietoisemmaksi omis­ ta tavoistaan suojautua, ja suojien tunnistaminen lisää Tammisen mukaan vapautta valita. – Ilman tätä tunnistamista jää ymmärtämättä, miksi toimii tietyllä tavalla. Tähän tarvitaan aikaa ja tunnetta ajattomuudesta, mikä on mahdollista pitkän hoitosuhteen aikana. Mihin psykoanalyysilla sitten lopulta pyritään? Tammisen mukaan kyse on siitä, että ihminen olisi vapaammin yhteydessä sekä sisäiseen että ul­ koiseen todellisuuteen. – Psykoanalyysissa ei lähdetä poistamaan oireita, vaan päämääränä on poistaa esteitä ja va­ pauttaa ihminen ajattelemaan ja tuntemaan. Milla Tammisen mielestä yhtenä toipumisen edellytyksenä on se, että hyväksyy elämänsä ja sen tuomat vaikeudet. – Muussa tapauksessa on vaarana jäädä jumiin elämäntapahtumiin, joita ei voi hyväksyä. Kun ihminen alkaa toipua, hän väistämättä myös muuttuu. NÄKÖKULMA 2 ”Kun ihminen alkaa toipua, hän väistämättä myös muuttuu” Psykoanalyytikko Milla Tamminen: Psykoanalyysissa ei lähdetä poistamaan oireita, vaan päämääränä on poistaa esteitä ja vapauttaa ihminen ajattelemaan ja tuntemaan. 19 TUNNE & MIELI 5/2022
• Toipuminen on tarkoittanut myös mahdottomaksi koetun menneisyyden siteiden katkomista. Samalla suhde menneeseen muuttunut. – En voi vieläkään ymmärtää, että sellaista on voinut olla. Se on sellainen näytelmä, josta on päässyt hyppäämään pois. ”Omasta elämästä kirjoittaminen auttoi käsittelemään vaikeita asioita” Kirjailija Taija Tuominen: K irjailija Taija Tuomisen esikoisromaani Tiikerihai on osittain fiktiivinen tarina. Toinen romaani Kuningaskobra on autofik­ tiivinen, eli se perustuu omiin kokemuksiin. Molemmat romaanit käsittelevät karua lap­ suutta ja vanhempien hirmuvaltaa, mutta myös tuosta hirmuvallasta vapautumista ja vapauteen kasvamista. Elämä lapsuudenkodissa oli kaikin puolin kaoot­ tista. Siihen kuului sekä emotionaalista että fyy­ sistä väkivaltaa, usein silkkaa laiminlyöntiä. Ku­ kaan kotona ei kannustanut kirjojen maailmaan, mutta pieni Taija löysi luonnosta, eläimistä ja kirjoista itselleen turvapaikan. Hän ahmi kaiken luettavissa olevan, niin lääkärikirjat kuin koulun kirjaston kirjatkin, jotka oli säännöstelty lapsille erikoisesti hylly kerrallaan. Hän myös kirjoitti. livesaatio.fi Me liveläiset uskomme, että jokaisen Suomessa asuvan ihmisen panos yhteiskunnalle on yhtä arvokas. Liven ammatilliset koulutukset ja valmennuspalvelut tarjoavat mielenterveyskuntoutujille väylän työhön ja osallisuuteen. Tutustu lisää tarjontaamme. Täältä töihin NÄKÖKULMA 3 20 TUNNE & MIELI 5/2022