Menneisyys voi haavoittaa meitä – ja se on täysin tarpeetonta L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A TUNTEET ELÄMÄN TAITEKOHDISSA MITÄ UUTTA? Luontoäänet rauhoittavat pikkupotilaita KANSSAKULKIJA Yhteinen suru yhdisti Eevan ja Anninan HYVÄN MIELEN VINKKI Huumori suojaa mieltä hankalissa paikoissa 1 / 2 1 9 Diagnoosit auttoivat hyväksymään KATARIINA SOURI itseni
Lahjoita 10 euroa mielenterveystyöhön! Soita 0600 14455 Kiitos tuestasi! Palvelun hinta 10,26€/puh (+pvm/mpm), josta lahjoituksen kohteelle jää 9,34€/puh Mielenterveyden keskusliiton rahankeräyslupa: Poliisihallituksen lupa nro Rahankeräyslupa RA-2018-173. Keräysaika: 1.4.2018–31.3.2020 koko maassa lukuunottamatta Ahvenanmaata.
Kokemuksia Miltä jutun tekeminen tuntui? AINO HEIKKONEN JUTUN KIRJOITTAJA Sami on rauhallinen, ystävällinen ja analyyttinen tyyppi. Hänen kuvailunsa avasivat havainnollisesti sitä, minkälaista on elää pakko-oireisen häiriön kanssa. Toivon, että juttu avaa lukijoillekin sairastuneen sisäistä kokemusta. En kuitenkaan halunnut kertoa jutussa vain sairaudesta, vaan Samista ihmisenä ja hänen elämänvaiheistaan. Sairastelut ovat olleet vain osa hänen polkuaan. On paljon muutakin.” SAMI TARMIO HAASTATELTAVA Jutun tekeminen jännitti alkuun, mutta nopeasti ymmärsin kuitenkin olevani oman elämäni paras asiantuntija. Kaikkiaan haastattelun aikana ja kuvaussessioissa vallitsi lämmin ja ammattimainen ilmapiiri.” ANNINA MANNILA VALOKUVAAJA Työkeikka alkoi mukavissa merkeissä, sillä ensivaikutelma Samista oli lämmin ja avoin. Tuntui kuin olisin tavannut vanhan tutun. Analyyttisyys, jolla hän puhui kokemuksistaan, teki vaikutuksen ja sai minut pohtimaan myös omia käyttäytymismallejani. Kuvaustilanteeseen Sami toi olemuksellaan läsnäolon ja rauhan tuntua. Kärsivällisesti hän antoi minun häärätä kameran kanssa eikä kertonut, että oli kirpeässä talvisäässä jo ihan kylmissään. Olosuhteista huolimatta muistikortille tallentuivat nauravaiset silmät.” Sami Tarmion haastattelu alkaa sivulta 22. Tämän lehden tekijät K uv at : 1 Pe tr i A ho , 2 A nt ti Vo ut ila in en 2 1 ELINA YLITERVO ruokatoimittaja ANNE SALOMÄKI toimittaja ANNA-KAISA PITKÄNEN toimittaja HENNA TARJANNELEKOLA toimittaja MIRJA AARNIO toimittaja OLLI URPELA valokuvaaja SAARA AUTERE valokuvaaja AINO HEIKKONEN vt. päätoimittaja ATTE KALKE ulkoasu ANNINA MANNILA valokuvaaja EEVA ANUNDI valokuvaaja T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 3
Olin ailahtelevainen, emotionaalisesti rajoittunut, impulsiivinen ja halusin eristäytyä kaikesta. Katariina Souri, s. 12 S I S Ä L L Y S 1 / 2 1 9
20 Eeva Litmanen & Annina Holmberg Kun surusta puhuu, se on helpompi hyväksyä Ohjaaja Ritva Holmberg sairastui keuhkosyöpään viisi vuotta sitten. Ritvan tyttären Annina Holmbergin ja ystävä Eeva Litmasen perhetuttavuus syveni ystävyydeksi vaikeina saattohoitokuukausina. 30 Sami Tarmio Silti mitään pahaa ei tapahdu Sami Tarmio on opiskellut ympäristöpolitiikkaa yliopistossa, myynyt kirjoja yrityksille ja pitänyt omaa kirjakauppaansa. Nyt hän kirjoittaa kirjaa pakko-oireisesta häiriöstä, jotta voisi auttaa heitä, jotka jäävät ajatustensa vangeiksi ja ahdistuvat. 30 54 22 26 Kanssakulkijat 6 Mitä uutta? 8 Menneisyys voi haavoittaa meitä tarpeettomasti 16 Oikean diagnoosin löytyminen vaatii malttia Käden murtuma todetaan usein röntgenkuvasta, mutta mielenterveyden häiriöiden diagnosointi ei ole aina yhtä yksinkertaista. Selvitimme kuvitteellisen esimerkin avulla, millaisia eri vaiheita mielenterveyden häiriön diagnosointiin sisältyy. 26 Omannäköisissä kengissä Janne Laxille oma kenkämerkki on tapa hankkia elanto siitä, mistä hän eniten nauttii. Työpöydälle tulee toki myös vähemmän mieluisia hommia, joten yrittäjänkin on osattava levätä. 29 Kolumni: Mirja Aarnio Entä, jos ei ole varaa sairastaa? 36 Hassuttelu on hyödyllinen taito – heittäydy huumorin vietäväksi Huumori suojaa mieltä, ja nauru vapauttaa kehoon hyvää oloa. 38 Mieli & tieto Otsikoiden takana Pauliina Mattila-Holappa tutkii sitä, mitä piilee nuorten aikuisten työkyvyttömyyden taustalla. Moni putoaa kelkasta jo ennen kuin pääsee kunnolla kiinni työelämään. Tutkijan mukaan nuorten aikuisten työkyvyttömyyksiä ehkäistäänkin parhaiten jo lapsena. 42 Tutkittua tietoa terveydestä 54 Pelkoa vastaan Simo Järvisalo käy nollaamassa pään sirkuksen parissa. Hänen välineensä on parikymmentä kiloa painava cyr-rengas, jolla voi tehdä hurjia temppuja. 58 Minun arkeni: Esa Korhonen Päivittäiset rutiinit selkeyttävät arkea M ie le n harjoitust a 55 VÄRITYSKUVA 56 KRYPTO 57 SANATEHTÄVÄ 57 SUDOKUT 58 RISTIKKO TYÖHYVINVOINTI HYVÄN MIELEN VINKKI Kannen kuva: Saara Autere 10 ”Tarvitsen elämääni vähän epävakautta” Monien mielenterveyden häiriöiden ja alkoholiriippuvuuden kanssa elänyt Katariina Souri etsi pitkään tasapainoa elämäänsä monia eri polkuja pitkin, tuloksetta. Lopulta hän ymmärsi, että tasapainoon hän tarvitsee myös epävakautta. Vuosien terapia, sopivat elämäntavat ja kyky nauraa itselle ovat olleet avuksi.
Pikkupotilaiden oloa rauhoitetaan luontoäänillä L uonnon äänet voivat rauhoittaa ja herättää mukavia ajatuksia ja muistoja. Tätä ilmiötä hyödynnetään nyt Uudessa Lastensairaalassa, jonka tiloihin on upotettu muun muassa erilaisia luontoääniä. Äänimaiseman tarkoitus on esimerkiksi vähentää lasten levottomuutta hoitotoimenpiteitä tai tutkimuksia odotellessa. Uuden Lastensairaalan äänet ovat luoneet Aaltoyliopiston Medialaboratorion Sound in new media -ohjelman maisteriopiskelijat lehtori Antti Ikosen ohjauksessa. Ikonen kertoo, että äänten suunnitteluvaihe kesti kaksi ja puoli vuotta ja niiden tekeminen opiskelijoiden kanssa vuoden. Mukana yhteistyössä oli laaja porukka arkkitehdeista sähköinsinööreihin, lääkäreihin ja lapsiin. Uuden Lastensairaalan eri kerrokset on nimetty alhaalta ylös seuraavasti: Meri, Ranta, Viidakko, Metsä, Laakso, Taika, Vuori, Avaruus ja Tähti. Äänetkin vaihtelevat näiden teemojen mukaan. Tärkeä syy ääniteeman valintaan on Ikosen mukaan sairaalan ulkoasu, jonka väreissä, kuvissa ja muodoissa on luontoviittauksia. Maisemaan on upotettu esimerkiksi lintujen liverrystä, lokin kiljahtelua ja meren ääniä. Mukana on aitoja luontoääniä vaikkapa Harakan saaresta Helsingistä tai oikeasta viidakosta Indonesiasta. Yhtenä ääniteemana ovat Muumi-tarinat, joihin liittyviä kuulokuvia on luotu viidakon huhuilijoista aina avaruuden lauluun. Muumeilla on sairaalaympäristöissä pitkä perinne: jo 1950-luvulla Tove Jansson maalasi niitä Auroran sairaalan lastenpoliklinikan porraskäytävään. Janssonin työstä tehtiin kopio Lastenklinikalle 1990-luvun lopulla. Nyt Uudessa Lastensairaalassa hyödynnetään laajasti Muumi-kuvituksia ja -tekstejä pikkupotilaiden ilahduttamiseksi. Antti Ikonen pohtii, että Muumit toivat mielikuvituksen mukaan myös äänten suunnittelemiseen. – Ne antoivat meille luvan olla luovia ja kuvitella Muumien metsä, ranta, niitty tai muu luonnonympäristö. Kun sairaalan rakentaminen oli vielä kesken, opiskelijat rakensivat äänikokeiluja Aalto-yliopiston käytäviin. Nyt äänet soivat sairaalan tiloissa. Myöhemmin käyttäjien kokemuksia seurataan tutkimuksessa, jonka pohjalta rakennuksen sointia voidaan vielä päivittää. Uuden Lastensairaalan äänimaisemaan voit tutustua verkossa osoitteessa: newchildrenshospital.aalto.fi. K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N Mitä uutta? K U VA : SH U T TE R ST O C K TEKSTI AINO HEIKKONEN 6 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
Kun lapsi oireilee, vanhemmille suositellaan ohjausta Jos alle kouluikäisellä lapsella on käytöshäiriöitä, tuloksellisinta hoitoa on opettaa vanhemmuustaitoja hänen vanhemmilleen. Näin ohjeistetaan lasten ja nuorten käytöshäiriöiden valtakunnallisessa, tutkittuun tietoon perustuvassa Käypä hoito -suosituksessa, joka julkaistiin joulukuussa. Vanhemmuustaito-ohjauksessa tuetaan lapsen ja vanhemman suhdetta ja tuetaan lapsen myönteistä käytöstä. Jo kouluikään ehtineelle lapselle keinovalikoimaan kannattaa suosituksen mukaan lisätä omaakin ohjausta. Nuorten kohdalla puolestaan parhaiten tepsivät nuorelle itselleen, hänen vanhemmilleen ja muuhun ympäristöön suunnatut toimet. Lääkkeitä ei suositella ensisijaisena hoitomuotona. Käytöshäiriöitä, siis pitkäkestoista uhmakasta, aggressiivista tai epäsosiaalista käytöstä, joka aiheuttaa ongelmia ihmissuhteissa ja suoriutumisessa, on noin viidellä prosentilla lapsista ja nuorista. Niitä voidaan ehkäistä edistämällä lapsen tunne-, vuorovaikutusja ongelmanratkaisutaitoja. Lue lisää: www.kaypahoito.fi IHMISEN HAVAINNOINTI JATKUU YLELLÄ Toimittaja Satu Kivelän Havaintoja ihmisestä -radio-ohjelma jatkuu uusin jaksoin vuonna 2019. Helmikuussa 2018 alkaneessa ohjelmassa käsitellään ihmisen käytöstä sekä tutkimustiedon että ihmisten aitojen kokemusten avulla. Viime vuonna radioaalloilla ja Yle Areenassa pohdittiin esimerkiksi häpeää, surua ja parisuhteita. Tänä vuonna puidaan muun muassa ystävyyttä ja ilkeyttä. Tunne & Mieli -lehti tekee vuonna 2019 sarjan kanssa yhteistyötä julkaisemalla osan jaksoista verkkosivuillaan lehden oman kolumnin kera. Havaintoja ihmisestä -ohjelmaa voi kuunnella Yle Areenassa sekä Yle Radio 1 -kanavalta torstaisin kello 12.10. Tunne & Mielen kolumnit ilmestyvät osoitteessa www.tunnejamieli.fi. Tulevaisuuden työelämä näyttäytyy yrittäjämäisenä, projektiluontoisena ja digitaalisena – ainakin, jos kysytään Nuorkauppakamarien alle 40-vuotiailta jäseniltä. Muutoksista huolimatta hyvä työyhteisö on heidän mukaansa tärkeää tulevaisuudessakin, ja 84 prosenttia kyselytutkimukseen vastanneista on sitä mieltä, että sisäisen empatian merkitys työryhmissä kasvaa. Kyselytutkimukseen vastasi 240 Suomen Nuorkauppakamarien 18–40-vuotiasta jäsentä, ja sen toteuttivat ajatushautomo Demos Helsinki ja Keskuspuiston Nuorkauppakamari. Nuorkauppakamarit ovat järjestöjä, joiden toimintaan kuuluu esimerkiksi erilaisia työelämäaiheisia koulutuksia. Jäsenet ovat alle 40-vuotiaita eri alojen ammattilaisia. Perhekuntoutus vähensi stressiä P erhekuntoutuksesta näyttäisi olleen hyötyä niissä perheissä, joissa lapsella on todettu ADHD tai autismikirjon häiriö sekä ongelmia tunteiden säätelyssä ja käyttäytymisessä. Tieto käy ilmi Kelan perhekuntoutusta käsittelevästä tutkimuksesta. Siinä lasten huoltajat arvioivat, että lasten empatiakyky vahvistui ja tunteiden säätelyn ja käyttäytymisen haasteet vähentyivät perhekuntoutuksen aikana. Myös vanhemmuuteen liittyvä stressi aleni ja perheen myönteinen vuorovaikutus lisääntyi. Lapset itse arvioivat, ettei heidän hyvinvoinnissaan ollut eroa kuntoutuksen alussa ja lopussa. Lasten ja huoltajien arviot kuitenkin lähenivät toisiaan kuntoutuksen lopussa, mikä voi tutkijoiden mukaan viitata ristiriitatilanteiden vähenemiseen kotona. Avovastauksissa lapset mainitsivat perhekuntoutuksen hyötyinä esimerkiksi myönteisen muutoksen perhesuhteissa, itsehillinnässä ja kiukun käsittelyssä. Tutkimuksessa oli mukana Kelan perhekuntoutukseen osallistuneita 5–12-vuotiaita lapsia ja heidän perheitään. Perheitä oli mukana yhteensä 198. Ohjelmaan kuului muun muassa erilaisia tapaamisia ja perheviikonloppuja. Tutkimusasetelman vuoksi tutkijat eivät pysty erittelemään tarkasti sitä, missä määrin myönteiset muutokset ovat kuntoutuksen ansiota. Tulokset ovat kuitenkin linjassa aiemman tutkimustiedon kanssa. K U VA : SH U T TE R ST O C K 84 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 7
M ieli on kuin tavaratalo, jonka eri osastoilla on tarjolla muistoja, mielikuvia, ajatuksia ja tulevaisuudenkuvia. Kimmo Takasen Päästä irti – vapaudu tunne lukoista (Kirjapaja 2018) kutsuu lukijan etsimään tunnelukkoja mielen sisäisestä tavaratalosta läsnäolotaidon oppien avulla. Kirja on uudistettu painos vuonna 2013 ilmestyneestä Päästä irti – vapaudu läsnäoloon -kirjasta. Uudessa laitoksessa on mukana uusia lukuja sekä läsnäolosta että tunnelukoista. Tunnelukot ovat Takasen mukaan meissä olevia tunteiden siemeniä, jotka on kylvetty meihin lapsuudessa. Toisia siemeniä on ravittu enemmän kuin toisia. Tunnelukkojen tuottamat tunteet, ajatukset ja toimintatavat ovat useimmiten tiedostamattomia. Tunteemme kertovat tarpeistamme, ja tunnelukot taasen ovat esteitä tarpeiden tyydyttymiselle. Takasen mukaan menneisyys voi haavoittaa meitä ja se on täysin tarpeetonta. Aikuisina Menneisyys voi haavoittaa meitä tarpeettomasti Tunnistamalla menneisyyden vaikutukset on mahdollista kasvaa vahvemmaksi ja tasapainoisemmaksi ihmiseksi. 1 Tunteiden kohdalla tarvitsemme puutarhurin taitoja. Hyvä puutarhuri osaa toimia erilaisten kasvien kanssa. On tärkeää sekä kohdata epämukavat tunteet että kastella ja ravita mukavien tunteiden siemeniä. 3 Kolme ajatusta tunnelukoista Millainen reppu selässäsi taivallat elämän polkua? Oletko ottanut paljon mukaasi, jotain mitä ajattelet vielä tarvitsevasi? Voisiko jostakin jo luopua? Irti päästäminen on luopumista jostakin, jota on kuvitellut mielessään tärkeäksi. Muuten olisit siitä jo luopunut. OTE KIRJASTA T U N NE & MIE LI K I R J A T Hyvän mielen vinkki K U VA : SH U T TE R ST O C K Kimmo Takanen: Päästä irti – vapaudu tunnelukoista (Kirjapaja 2018) voimme suhtautua ymmärtäväisesti lapsena koettuun kärsimykseen. Menneisyyden hyväksymisestä ja läsnäolosta alkaa sisäisen lapsen matka kohti sisäistä vanhemmuutta – itsenäisyyttä ja vastuunottoa omasta elämästä. Kirja kannustaa läsnäolon harjoitteluun aistiankkurien avulla. Hengityksen aaltoliikkeen äärelle rauhoittumisen lisäksi toimivia aistiankkureita ovat alusta ja äänimaisema. Joka tilanteessa istut, makaat tai seisot jonkin alustan päällä. Voit keskittyä tuntemaan, miten kehosi asettuu alustaa vasten. Ja milloin voit sulkea silmät ja rauhoittua kuulemaan ympärilläsi olevat äänet. Kirja on osa Kimmo Takasen tuotantoa, jossa hän on 2010-luvulla käsitellyt laajasti tunnelukkoteemaa. Lisälukemistoa aiheesta on koottu myös hänen verkkosivuilleen, josta löytyy myös esimerkiksi Testaa tunnelukkosi -kysely. Lue lisää: www.tunnelukkosi.fi. TEKSTI HENNA TARJANNE-LEKOLA Sisällämme elää perhe. Olemme kuin maatuska-nukke, jonka sisällä on eri kerroksia, kuten tarvitseva leikki-ikäinen lapsi ja itsenäisyyteen tähyävä murrosikäinen lapsi. 2 K U VA : SH U T TE R ST O C K 8 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
Katso peiliin, koska olet kaunis ja arvokas. Näe se, miten silmäsi katsovat tarkasti ja tarkkaavaisesti. K U VA : SH U T TE R ST O C K Ylen tuottaja Anna-Maria Talvio pyysi erilaisia ihmisiä kirjoittamaan kirjeen tuntemattomalle nuorelle osana nuorten Sekasin-mielenterveyskampanjaa, johon liittyy sekä chat-palvelu, some-kampanja että draamasarja. Ja nyt myös kirja. Kirjeitä tuntemattomalle nuorelle -teoksessa (Like 2018) äänessä ovat kymmenet eri henkilöt erilaisista taustoista aina myyjästä fysioterapeuttiin ja rap-artistista filosofiin. Herkkiä, koviksia, tavallisia, massasta erottuvia. Samoin kuin henkilöiden taustat, kokemukset ja persoonat eroavat toisistaan, niin myös heidän kirjoituksensa. Yksi kehottaa puhumaan, toinen uskomaan itseen. Moni lohduttaa. 17-vuotiaan Merihelmi Kuosmanen kirjoittaa, että sen sijaan, että jättäisi ajattelematta sitä, mitä muut ajattelevat, kannattaa todellakin ajatella heidän mielipiteitään. ”Ota hetki sille, kuinka niin moni, niin aidosti ja suoraan sydämestä, sinua arvostaa, ihailee ja rakastaa.” Mitä, jos ajatteletkin muiden mielipiteitä? K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N Hauskasti ankeudesta Sisko Savonlahden Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu -romaani (Gummerus 2018) on kuvaus kolmekymppisen kaupunkilaisen elämästä. Kun rahavaikeuksissa oleva ja olemattomilla kirjoitustöillä elävä vapaa toimittaja tilaa kahvilassa järkyttävän kalliin kahvin tai nostaa lainaa lentääkseen New Yorkiin, olisi päähenkilön valintoja helppo paheksua. Savonlahti rakentaa kuitenkin inhimillistä kuvaa siitä, kuinka vaikeaa järkevien valintojen tekeminen päämäärättömältä tuntuvassa elämässä on – vaikka kuinka tietäisi, kuinka periaatteessa kannattaisi toimia. Ote lipsuu, kun ahdistus ja unettomat yöt syövät ihmistä. Parisuhdehuolet tekevät elämästä entistä tahmeampaa. Epävarmuuden ja ajelehtimisen kuvauksesta huolimatta kirja on oikeastaan hauska. Ankea ja harmaa arki koostuu itse asiassa monista huvittavista yksityiskohdista, kun katsoo tarpeeksi läheltä. Sisko Savonlahti: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu (Gummerus 2018) Anna-Mari Talvio (toim.): Kirjeitä tuntemattomalle nuorelle (Like 2018). Jokaisesta myydystä kirjasta lahjoitetaan euro nuorille suunnatulle Sekasin.fi-chatille. Pahaa päivää! Keksi kolme tapaa, jolla voisit ärsyttää vanhempiasi. Listaa tuttavia tai julkkiksia, jotka ovat päässeet elämässä liian helpolla. Kirjaa ylös katkeruuden aiheet ja ärsyttävimmät sosiaalisen median päivitykset. Äläkä unohda suunnitella rumaa tapettia, piirtää voodoo-nukelle naamaa tai värittää kakkasymbolia! Lotta Sonnisen Pieni pahan mielen kirja (Otava 2018) on hupaisa parodia mielen tehtäväkirjoista. Kirjan luvataan kääntävän myönteisyysvaatimus päälaelleen. Tälle näyttää olevan tilausta, sillä kirjan käännösoikeuksia on myyty lukuisiin maihin Australiasta ja Yhdysvalloista lähtien. Eikä ihme, sillä samalla, kun kirja tarjoaa paikan velloa omissa ärsytyksen tunteissa, se saa nauramaan ääneen. Olo kevenee kummasti. Vain huumorintajuisille! Lotta Sonninen: Pieni pahan mielen kirja (Otava 2018) K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 9
Kanssakulkija K A T A R I I N A S O U R I Monien mielenterveyden häiriöiden ja alkoholiriippuvuuden kanssa elänyt Katariina Souri etsi pitkään tasapainoa elämäänsä monia eri polkuja pitkin, tuloksetta. Lopulta hän ymmärsi tarvitsevansa tasapainoon myös epävakautta. Vuosien terapia, sopivat elämäntavat ja kyky nauraa itselle ovat olleet avuksi. TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT SAARA AUTERE ”Tarvitsen elämääni vähän epävakautta” 10 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
? T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 11
V uosikausia Katariina Souri ajatteli, että ainoa tapa saavuttaa tasapaino elämässä on jokin mystinen henkisyys ja siihen liittyvä suuri oivallus. Niitä hän etsikin vuosia ja alkoi tulla epätoivoiseksi, kun mitään ei löytynyt. Ei, vaikka hän kokeili kaikkea: mindfulnessia, shamanismia, meditaatiota. Enää hän ei niitä etsi. – Voin minä silti yhä käydä shamaanirumpuja soittelemassa, ihan vaan huvin vuoksi, Katariina sanoo ja nauraa. On alkutalven pilkkopimeä maanantai ja Katariina istuu ruokapöydän ääressä Sipoossa kotitalossaan, jota ympäröivät punamulta-aitat, metsät ja pellot. 8-vuotias dobermanni Ella pötköttää olohuoneen matolla ja katselee herkeämättä emäntäänsä. Katariina nauraa paljon ja puhuu jopa hengästyttävän paljon. – Tiedän, että alan helposti luennoimaan asioista silloin, kun olen innostunut. Ymmärrän kyllä, että se voi kuulostaa aika hypomaaniselta, hän sanoo – ja nauraa taas. Kepeä viittaus hypomaniaan eli kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvään vauhdikkuuteen, kertoo siitä, että Katariina osaa nauraa itselleen, vaikka aihepiirit olisivat raskaita. Kaksi vuotta sitten marraskuussa Katariina istui psykiatrin huoneessa ja kuuli neljä diagnoosia: epävakaa persoonallisuushäiriö, kaksisuuntainen mielialahäiriö, ahdistuneisuushäiriö ja alkoholiriippuvuus. Kolme niistä oli hänelle jo ennestään tuttuja ja aiemmin vuosien varrella todettuja. Kaksisuuntainen mielialahäiriö oli ainut uusi. Juuri se kuulosti Katariinasta ahdistavalta. Ei niinkään siksi, että itse diagnoosi olisi ollut hänelle ongelma, vaan siksi, että sen hoitosuositukset kuulostivat painajaiselta. Hänen pitäisi alkaa syödä kolmea eri psyykenlääkettä ja ottaa niitä todennäköisesti loppuelämän ajan. Lisäksi psykiatri suositteli, että Katariina aloittaisi terapian – taas kerran. – Tilanne oli ihan absurdi. Lääkäri, jota en ollut koskaan aiemmin tavannut, lateli minulle kasan diagnooseja ja todella raskaan setin lääkkeitä, vaikka minulla oli psyykenlääkkeistä aiemmin vain huonoja kokemuksia. Olin käynyt elämäni aikana terapiassa jo yhteensä 7,5 vuotta. Ahdisti ajatuskin, että taas pitäisi aloittaa uudestaan. DIAGNOOSIT AUTTOIVAT YMMÄRTÄMÄÄN ITSEÄ Viime keväänä julkaistiin Katariinan kirja Sarana – tun nustuksia taitekohdassa (Teos 2018), joka on omaelämäkerrallinen, päiväkirjamainen teos yhdestä vuodesta hänen elämässään. Kyse on juuri siitä vuodesta, jolloin hän kuuli myös neljä diagnoosiaan. Kirjoittamalla hän alkoi avata elämäänsä, kokemiaan traumoja, menneisyyden tapahtumia, mielialan heilahteluja ja epävakaata käyttäytymistään, vahvaa riippuvuuttaan viinistä ja lukuisia yrityksiään raitistua ja polkua kohti itsensä ymmärtämistä ja hyväksymistä. Kirjaa kirjoittaessaan Katariina pohti myös suhtautumistaan saamiinsa diagnooseihin ja lääkitykseen. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireisiin kuuluu, että mielialat vaihtelevat vauhdikkaasta hypomaniasta tai sitä voimakkaammasta psykoottisesta maniasta masennukseen ja ahdistukseen. Katariina ei ollut koskaan ollut maaninen tai pidempiä jaksoja masentunut, ja hän oli lähes varma, että hänen kohdallaan diagnoosi ei ollut oikea. Lopulta käytyään useita kertoja tutun psykiatriterapeutin vastaanotolla, diagnoosi muuttui mielialan aaltoiluhäiriöksi, joka on kaksisuuntaisen mieliala häiriön kaltainen, mutta oireiltaan selvästi lievempi. Muut saamansa diagnoosit hän itsekin allekirjoitti. Katariinan ahdistuneisuus liittyi persoonallisuushäiriöön ja liialliseen alkoholin käyttöön, joka oli jatkunut jo pitkään. Persoonallisuushäiriö on pitkäaikainen, joustamaton käyttäytymisen tapa, joka muun muassa vaikeuttaa ihmisen tunne-elämää, vuorovaikutustaitoja ja ihmissuhteita ja aiheuttaa käytöshäiriöitä. Se kehittyy lapsuudessa tai nuoruudessa usein traumaattisten kokemusten seurauksena. Niin myös Katariinalla, joka joutui jo muutaman vuoden ikäisestä alkaen kokemaan voimakasta hylätyksi tulemisen tunnetta. – Persoonallisuushäiriön oireet yleensä iän myötä lievenevät, mutta minulla stressi, alkoholi, vääränlainen ruokavalio ja vaihdevuodet vain pahensivat sitä. Olin ailahtelevainen, emotionaalisesti rajoittunut, impulsiivinen ja halusin eristäytyä kaikesta. Jollain lailla nämä diagnoosit, jotka Katariina itsekin tunnisti, rauhoittivat häntä. Hän ajatteli, että ne ovat yksi osa hänen persoonaansa. Ne auttoivat häntä hyväksymään itsensä sellaisena kuin on ja antoivat selityksen monelle asialle. K A N S S A K U L K I J A K A T A R I I N A S O U R I 12 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
Kun kirja oli valmistumassa, elämässä tuli eteen uusia vastoinkäymisiä. Isän kunto romahti, ja rakas Beni-koira kuoli. Silloin Katariina masentui, ehkä ensimmäistä kertaa elämässään kunnolla. Yhtäkkiä hän alkoi tehdä surutyötä, jota ei aiemmin ollut kyennyt tekemään, kun omat psyykkiset ongelmat olivat olleet niin pinnassa. – Kävin läpi kauheaa luopumisen prosessia, jossa jätin taakseni kaikki menneet, entiset kodit, kuolleet lemmikit, lapsuuden muistot. Katariina uskoo, että aika oli vihdoin oikea surutyölle. Tiettyjä kipeitä asioita ei pysty käsittelemään ennen kuin sille on tilaa ja voimia. Vaikka masennus jatkui lähes puoli vuotta, Katariina ajattelee, että se oli oikeastaan normaalia surutyötä, joka kuuluu elämään. Pitää päästää irti kaikesta, jotta voin lähteä keveämmin eteenpäin. KOHTI TASAPAINOA Masennus alkoi väistyä viime kesänä. Valoisampi vaihe sai alkunsa, kun hän oli ollut pitkään juomatta ja päätti muuttaa myös päivittäisiä elintapojaan sekä ruokavaliotaan radikaalisti. Kimmokkeen muutokseen hän sai, kun kyllästyi jatkuvasti kipeään ja turvonneeseen vatsaan ja epämiellyttävään oloon. – Olin ajatellut turvotuksen ja hiipivän keskivartalolihavuuden liittyvän vain vaihdevuosiin ja keski-ikään. Mutta sitten aloin etsiä tietoa suoliston merkityksestä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Minulle oli suuri oivallus, että suolisto ja aivot ovat niin vahvasti ? T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 13
K A N S S A K U L K I J A K A T A R I I N A S O U R I yhteydessä toisiinsa. Kävi ilmi, että olin todennäköisesti elänyt jo pitkään niin, että kehossani oli matala-asteinen tulehdus, mikä aiheutti osittain myös mielen epävakautta ja ahdistusta. Katariina jätti ruokavaliostaan pois kaikki gluteenia ja lektiiniä sisältävät viljat ja palkoja koisokasvit. Entinen vegaani alkoi lisätä lautaselleen myös hieman eläinperäisiä ruokia. Uusi ruokavalio auttoi ja vatsa rauhoittui – ja myös mieli alkoi tehdä niin. Ruokavalion muutoksen lisäksi Katariina alkoi liikkua enemmän. Päivittäiset lenkit Ella-koiran kanssa metsässä ovat korvaamattomia. – Jos en joka aamu lähtisi metsään koiran kanssa, en pärjäisi. Oloni on aamuisin usein aika vaikea, mutta kun pääsen luontoon ja metsään, niin kotiin palatessa mieli on kymmenen kertaa parempi kuin lähtiessä. Viiniä hän juo nykyään muutaman lasin viikossa pitkän alkoholittoman vaiheen jälkeen. Hän tiedostaa, kuinka helposti hänellä on taipumusta jäädä siihen kiinni jo muutamassa päivässä. Kun on alttius riippuvuudelle, täytyy olla koko ajan vähän skarppina. TRAUMOJEN AVAAMISEEN TARVITAAN TERAPIAA Katariina pohtii, että ruokavalion muuttaminen ja muut elämänmuutokset eivät olisi auttaneet, ellei hänellä olisi taustalla vuosien terapiaa. Kuuden vuoden psykodynaamisessa psykoterapiassa ja puolentoista vuoden jungilaisessa analyysissa hän on tonkinut, käsitellyt ja analysoinut lapsuuttaan ja traumojaan ja hyväksynyt menneisyytensä. – Terapioilla on hirveän suuri merkitys toipumisessa ja paranemisessa. Vaikka kuinka hoitaisit suolistoa, niin ei se auta, jos et ole käsitellyt traumojasi, jotka määrittelevät hyvin paljon sitä, miten käyttäydymme. Mutta molemmat osa-alueet ovat tärkeitä. Vaikka Katariina ei itse ole kokenut saavansa apua lääkkeistä, hänkin uskoo, että välillä myös ne ovat tärkeä osa hoitoa. Jos ihminen on psykoosissa tai itsetuhoisen masentunut, tietenkin hän tarvitsee myös lääkkeitä. Hän kuitenkin sanoo, että hän on aika lääkevastainen ja että lievemmissä tapauksissa lääkäreiden pitäisi tarjota myös lääkkeettömiä hoitovaihtoehtoja, kuten terapiaa ja tietoa elintapojen vaikutuksista. – Jos lääkitys aloitetaan, lääkäreiden pitäisi ottaa vastuu myös sen purkamisesta silloin, kun ihminen ei enää tarvitse sitä. Katariina uskoo, että psyykkisistä sairauksista voi olla mahdollisuus myös oikeasti parantua – eikä vain saada niitä oireettomiksi. Hän on myös oivaltanut, miten suuri merkitys omilla valinnoilla on mielenterveyden ylläpitämisessä. – Onhan persoonallisuushäiriö varmasti sillä tavalla sisäänkirjoitettu, jatkuva tila, että sille on aina olemassa alttius ja taipumus. Mutta mielenterveysongelmat voivat olla myös rikkaus, mahdollisuus muutokseen, saranakohta elämässä. SOPIVASTI EPÄVAKAUTTA ELÄMÄSSÄ Nyt Katariina kokee voineensa jo pitkään paremmin kuin ehkä koskaan, sekä fyysisesti että henkisesti. Vain kaksi kertaa aiemmin hän on elämässään tuntenut olonsa yhtä tasapainoiseksi ja hyväksi: ensimmäisen kerran silloin, kun hän odotti poikaansa Kasimiria ja toisen kerran, kun vatsassa kasvoi tytär Kiana. Tasapaino, jota hän pitkään etsi monenlaisia henkisiä polkuja pitkin, on löytynyt hyväksymisestä ja elämäntavoista. – Henkisyys on tärkeää, mutta ei se ole ainut parantava tekijä. Minulle luonto on henkistä ja saan voimaa sieltä. Kaikki sellainen psykologinen etsintä, että mistä löydän rauhan, on vähentynyt. Ehkä siksi, että olenkin sen jo löytänyt. Kaikessa yhtäkkisessä tasapainossa on ailahtelevaan mielialaan ja inspiraatioon tottuneelle luovan alan työläiselle myös haastetta. Viime kesän jälkeen elämä alkoi olla jo liiankin vakaata, eikä Katariina tehnyt pitkään aikaan mitään luovaa. Kun hän sitten tietoisesti hellitti liiallisesta kurinalaisuudesta ja rutiineista, luovuudenvimma tuli takaisin. Elämä on jatkuvaa tasapainottelua. – Jos alkaisin toden teolla taas syödä pastaa, juoda liikaa viiniä, stressata ja jättäisin liikunnan, olisin psyykkisesti todella huonossa kunnossa parissa viikossa. Mutta luovuuteen, ja etenkin vimmaiseen inspiraatioon, Katariina tarvitsee edelleen myös sitä epävakautta. Sen hän myöntää ihan suoraan. Ja purskahtaa iloiseen nauruun. 14 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
Katariina Souri y syntynyt 1968 Hyvinkäällä y kirjailija, käsikirjoittaja ja kuvataiteilija y asuu Sipoossa 15-vuotiaan tyttärensä Kianan ja aviopuolisonsa Eliya Zweygbergin kanssa, 26-vuotias poika Kasimir asuu Helsingissä y julkaissut yli 10 kirjaa ja ollut käsikirjoittamassa lukuisia televisiosarjoja ja elokuvia y aviopuolison kanssa yhteinen Zouri-taidegalleria Helsingin Kruununhaassa. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 15
Oikean diagnoosin löytyminen vaatii malttia Netistä löytyy paljon testejä, jotka auttavat tunnistamaan oireita ja niiden voimakkuutta ja ohjaavat tarvittaessa hakeutumaan hoitoon. Diagnooseja ei kuitenkaan pidä itse tehdä, sillä se edellyttää lääkärin ammattitaitoa. 1 ? Diagnoosit ovat ensisijaisesti lääkärin apuvälineitä. Potilaalle diagnoosi merkitsee sitä, että häntä voidaan auttaa parhaalla mahdollisella tavalla. Muuta tarkoitusta niillä ei lääketieteessä ole. Oli diagnoosi mikä hyvänsä, tärkeintä on pyrkiä siihen, että ihminen voi elää mahdollisimman normaalia, hyvää elämää, sanoo sosiaalipsykiatrian professori, dosentti Sami Pirkola. Koska lääkärin on mahdotonta lyhyessä ajassa kartoittaa potilaan koko elämäntilannetta, ovat testit hyviä apuvälineitä. ? Diagnoosin tekeminen edellyttää tiettyjen oireiden täyttymistä. Psykiatrisena sairaanhoitajana työskennellessäni huomasin, että usein vain murto-osa potilaan oireista havaitaan ensimmäisellä lääkärikäynnillä, sanoo kuntoutuspäällikkö Kimmo Hane Mielenterveyden keskusliitosta. Olet huolissasi ja etsit tietoa itse. Olosi on ollut kuukausia voimaton ja alakuloinen ja heräilet öisin. Keskittymiskykysi on nollassa etkä saa oikein mitään aikaiseksi. Koet syyllisyyttä ja huonommuudentunnetta, etkä nauti juuri mistään. Alat etsiä netistä tietoa ja mietit, pitäisikö varata aika lääkäriin. 2 Menet lääkäriin. Lääkäri kartoittaa tilannetta kyselemällä ja kuuntelemalla sekä usein teettää esimerkiksi BDI-masennustestin. Sinulla todetaan keskivaikea masennus. Lääkäri suosittelee lääkityksen aloittamista, kahden viikon sairauslomaa ja keskusteluapua psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Käden murtuma todetaan usein röntgenkuvasta, mutta mielenterveyden häiriöiden diagnosointi ei ole aina yhtä yksinkertaista. Selvitimme kuvitteellisen esimerkin avulla, millaisia eri vaiheita masennuksen tai kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnosointiin sisältyy. TEKSTI MIRJA AARNIO KUVITUS SHUTTERSTOCK, ATTE KALKE 16 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
Oikean diagnoosin löytyminen vaatii malttia Se, tehoaako lääkitys toivotulla tavalla, vahvistaa osaltaan diagnoosia ja korostaa sen tärkeyttä. Lääkityksen pitäisi alkaa vaikuttaa yleensä kahdessa viikossa, mutta viimeistään 4–8 viikon kuluessa. Tämä riippuu kuitenkin paljon siitä, mikä mielenterveyden häiriö ja lääke on kyseessä. Lääkärin seuranta on siksi tärkeää. Diagnoosia tarvitaan sairauteen liittyvien tukien, kuten sairauspäivä rahan tai psykoterapiatuen hakemiseen. Esimerkiksi työuupumus ei ole virallinen diagnoosi, vaan sairauspäivärahaa varten selvitetään uupumuksen aiheuttanut tai siitä seurannut diagnoosi. Usein se on lievä, keskivaikea tai vaikea masennus. 3 Seuranta-aika lääkärille. Lääkäri kartoittaa, ovatko lääkitys ja keskusteluapu alkaneet tehota. Mielialasi on hieman kohentunut, joten hoitoa jatketaan. Sairauslomaa jatketaan kuukaudella. 4b 5 Masennut uudelleen Parin kuukauden päästä ylikierroksilla käynyt mieliala romahtaa. Masennus on syvää ja ahdistus on voimakasta. Se, mikä hetki sitten oli vielä helppoa ja ihanaa, tuntuu nyt ylivoimaiselta ja mahdottomalta. Puhut lääkärin kanssa päihteiden käytöstä, ja hän arvelee voinnin huonontuneen liiallisen juomisen seurauksena. Sinulla todetaan toistuvan masennuksen keskivaikea jakso. Lääkitystä lisätään ja lääkäri kirjoittaa B-lausunnon Kelan kuntoutuspsykoterapiatukea varten. Jäät uudelleen sairauslomalle. Vointisi muuttuu vauhdikkaaksi. Tunnet olevasi voimissasi, ja elämä tuntuu inspiroivammalta kuin koskaan. Nukut vähän, jaksat tehdä töitä, aloitat uusia projekteja ja laihdut, kun ruoka ei maistu. Nostat lainoja toteuttaaksesi ideoitasi ja alat juoda alkoholia aiempaa enemmän. Läheisesi ilmaisee huolensa, että käyttäydyt oudosti ja juot liikaa, mutta et usko, sillä elämä tuntuu niin hyvältä. 4a Hoito tehoaa ja vointisi kohenee. Päivä päivältä masennusoireet alkavat helpottaa. Olo tuntuu välillä todella hyvältä ja tajuat, kuinka masentunut aiemmin olit, sillä ero aiempaan on suuri. Käyt kontrollikäynnillä lääkärissä ja palaat töihin. Jatkat käyntejä psykiatrisella sairaanhoitajalla, ja lääkäriaika sovitaan kuukauden päähän voinnin ja lääkityksen arvioimiseksi. Yleensä masennuslääkitystä suositellaan jatkettavan 3–6 kuukautta, jotta varmistetaan toipuminen. Masennustilalla on 50 prosentin riski uusiutua, hoitamattomana riski on tätäkin suurempi. E n si m m ä in en p o lk u to ip u m is ee n T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 17
8 Aloitat psykoterapian. Sairausloma ja terapia alkavat auttaa ja olosi alkaa vähän kohentua pikkuhiljaa. Palaat töihin. 7 Tapaat psykiatrin. Psykiatri haastattelee ja teettää syvällisempiä testejä. Käy ilmi, että kyseessä saattaa olla kaksisuuntainen mielialahäiriö, mutta oireet eivät ole riittävän varmoja diagnoosin tekemiseksi. Lääkitystä muutetaan ja vointia seurataan. 9 Käytöksesi muuttuu jälleen vauhdikkaaksi. Kesken jääneet projektit alkavat taas kiinnostaa ja haalit lisää hommia. Sisustat asuntosi uusiksi ja nostat lisää lainaa. Juhlit ja juot enemmän kuin yleensä. Puhut nopeammin kuin ennen. Terapeuttisi sanoo, että vaikutat hypomaaniselta ja ehdottaa lääkärikäyntiä. Et halua mennä, sillä et tunne oloasi huonoksi, vaan mahtavaksi. Myös läheisesi toivoo sinun menevän lääkäriin ja riitaannutte. Sairaudentunnottomuudeksi sanotaan tilaa, jossa ihminen ei itse tunnista olevansa sairas. Esimerkiksi hypomaniassa, joka on kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä yliaktiivinen tila tai maniassa, joka on hypomaniaa voimakkaampi, usein psykoottinen tila, olo voi itsestä tuntua tavalliselta ja hyvältä, vaikka muut huomaisivat vakavan oireilun. Jos tila on vaaraksi ihmiselle itselleen, joskus hänet joudutaan ottamaan tahdosta riippumattomaan hoitoon. Tätä kuitenkin pyritään välttämään, sillä tahdonvastaisuuteen voi liittyä myös traumaattisia kokemuksia. 6 Ahdistuksesi lisääntyy. Isompi lääkeannos ei auta. Olet vuorotellen energinen ja ahdistunut. Olosi on levoton ja passivoitunut. Lääkäri kirjoittaa lähetteen psykiatrian erikoislääkärille. Masennuksen lisäksi sinulla todetaan yleinen ahdistuneisuushäiriö. 18 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
Toinen polku toipumiseen 10 Toinen käynti psykiatrilla. Oireet ovat nyt selkeät ja hän diagnosoi kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Aiempaa lääkitystä puretaan ja vaihdetaan mielialaa tasaavaan lääkkeeseen. Masennustilaan auttava lääke ei ole sinulle oikea, vaan saa sinut hypomaaniseksi. Siksi se ei ole auttanut riittävän hyvin myöskään masennuskausiin. Juttua varten on haastateltu seuraavia asiantuntijoita: Sami Pirkola, sosiaalipsykiatrian professori ja psykiatrian erikoislääkäri ja dosentti Tampereen yliopistosta Kimmo Hane, psykiatrinen sairaanhoitaja, TTM, kuntoutuspäällikkö Mielenterveyden keskusliitosta Päivi Rissanen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, VTT, Recovery-toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa -hanke (ESR), Mielenterveyden keskusliitosta Jutun kirjoittajaja, freelance-toimittaja Mirja Aarnio työskentelee lisäksi Mielenterveyden keskusliiton viestinnän suunnittelijana. Mielenterveyden keskusliitto on Tunne & Mieli -lehden julkaisija. Toisinaan diagnoosia muutetaan, jos ilmenee uudenlaisia oireita tai se on tehty väärin perustein. Monia mielenterveyden häiriöitä on vaikea tunnistaa ennen pidemmän aikavälin seurantaa. Masennus tai psykoosi voivat liittyä moneen diagnoosiin, kuten persoonallisuushäiriöön tai dissosiaatiohäiriöön. Joskus oireiden syyksi paljastuukin ensisijaisesti jokin muu kuin mielenterveyden häiriö, kuten ADHD tai autismi kirjon häiriö. Mielenterveyden häiriön diagnoosi voi olla ihmiselle helpotus tai järkytys – tai molempia. Monia helpottaa se, että he saavat oireilleen syyn ja nimen ja usein myös selityksen käyttäytymiselleen, joka on saattanut aiheuttaa voimakasta häpeää ja syyllisyyttä. Järkytys johtuu usein mielenterveyden häiriöihin liittyvistä ennakkoluuloista ja leimautumisen pelosta. ? Diagnoosi ei määrittele koko loppuelämää, vaan se on vain pieni osa ihmistä. Diagnooseja tarvitaan, mutta välillä ne on myös hyvä unohtaa ja sen sijaan korostaa ihmisen voimavaroja, vahvuuksia, toivoa ja hyvää elämää, sanoo tutkija, VTT Päivi Rissanen, joka on itsekin kokenut useita mielenterveyden häiriötä elämässään ja tehnyt väitöskirjan omasta toipumisestaan. 11 Mielialasi tasaantuu vähitellen. Uusi lääke alkaa tepsiä ja vointisi muuttuu vakaammaksi. Diagnoosi auttaa ymmärtämään paremmin menneitä vaiheita ja tapahtumia. Terapeutin kanssa mietitte keinoja pitää arki tasaisena ja hyvänä ja ehkäisemään masennuksen tai hypomanian laukeamista sekä tunnistamaan merkkejä jo ennalta. Terapian ja sopivan lääkityksen avulla kaksisuuntaisen mielialahäiriö on mahdollista saada pysymään lähes oireettomana, ja elämä jatkuu normaalisti. Säännöllinen lääkärissäkäynti ja oman voinnin tarkkaileminen on kuitenkin suositeltavaa jatkossakin. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 19
E E V A L I T M A N E N J A A N N I N A H O L M B E R G Kanssakulkija Kun surusta puhuu, se on helpompi hyväksyä Mielen hyvinvointi on myös kohtaamisia. Yhdessä Kanssakulkijajutussamme läheiset ihmiset kertovat toisistaan. 20 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
Ohjaaja Ritva Holmberg sairastui keuhkosyöpään viisi vuotta sitten. Ritvan tyttären Annina Holmbergin ja ystävä Eeva Litmasen perhetuttavuus syveni ystävyydeksi vaikeina saattohoitokuukausina. TEKSTI ANNA-KAISA PITKÄNEN KUVAT EEVA ANUNDI ? T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 21
K A N S S A K U L K I J A E E V A L I T M A N E N J A A N N I N A H O L M B E R G Eeva Litmanen • 74-vuotias, syntyisin Lappeenrannasta, runonlaulaja Larin Parasken jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa • asuu Helsingissä • näyttelijä, esiintynyt lukuisissa suomalaissa teatterija tv-tuotannoissa, palkittu naispääosan Jussilla elokuvasta Rakkaudella Maire ja esiintynyt monissa rakastetuissa tv-sarjoissa, esimerkiksi Veli Puolikuussa ja Kotikadussa • tänä syksynä julkaissut kirjan Yksi talvi, kaksi kesää (Kirjapaja 2018) Annina Holmbergin kanssa, kirja kertoo ohjaaja Ritva Holmbergin sairastumisesta keuhkosyöpään ja viimeisestä puolesta toista vuodesta tyttären ja ystävän näkökulmasta • perheeseen kuuluu tytär. 22 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
T ammikuussa 2013 Ritvalta tuli puhelu. Hän ilmoitti olevansa keuhkokuumeessa ja joutuvansa jättämään harjoitukset väliin. Teimme hänen ohjauksessaan Kapsäkki-teatteriin näytelmää Ootsä Onnelli nen. Esitimme naiskirjoittajien naisnäyttelijöille tekemiä tekstejä. Ajattelin, että se oli pitkittyneen flunssan jälkitauti. Tietysti hän palaa. Helmikuun 15. tuli uusi puhelu. Ritva ilmoitti olevansa Eiran sairaalassa vuodeosastolla. Menin katsomaan häntä. Siellä hän kertoi kauniilla matalalla äänellään: ’Vie terveisiä työryhmälle. Nyt on etsittävä uusi ohjaaja.’ Keuhkosyöpädiagnoosi tuli juuri ennen ensi-iltaa. Muistan työryhmän hiljaisuuden, kun kerroin, että syöpää ei voinut leikata. Olen huomannut, että kieltäminen on minun ensireaktioni ikäviin uutisiin. Ajattelin, että varmasti sairauteen löytyy jokin parannuskeino. Nyt on vähän hankalaa, mutta kyllä se tästä. Näytelmän takia yhteys Ritvaan pysyi poikkeuksellisen tiiviinä myös sairauden aikana. Ritva oli kuitenkin minulle ystävä jo vuosikymmenten ajalta. Meidän ammatissamme ihmiset ottavat yleensä yhteyttä silloin, kun tehdään jotain yhdessä. Ritva oli poikkeus, koska hän saattoi soitella muuten vaan. Hän huolehtii ja välitti ihmisistä. Annina oli minulle aluksi perhetuttava, Ritvan tytär. Sairauden myötä aloimme olla enemmän tekemisissä keskenämme. Ritva sai aluksi tavalliseen tapaan sytostaattihoitoja. Kun tapasimme Ritvan hoitojen aikana, en ajatellut kuolemaa. Moni ystäväni oli selvinnyt rintasyövästä. Ystävän sairastaessa on vaikeaa kestää toisen ihmisen ahdistusta. Ritvan sairastaessa yritin ja yritän edelleen opetella kuuntelemaan hiljaa, kommentoimatta. Usein riittää, kun kuuntelee ja kysyy, voisinko tehdä mitään puolestasi. Yritin auttaa Ritvaa laittamalla ruokaa, vaikka en ole mikään ruuanlaittaja. Onneksi olin aivan sattumalta sinä talvena opetellut tekemään sushia ja ostanut riisinkeittimen sitä varten. Kun Ritvan oireet taas pahenivat hoidoista huolimatta, minun oli vaikeaa alkaa kysellä taudin etenemisestä. Tuntui mahdottomalta tivata selityksiä ystävältä, joka tietää sairastavansa parantumatonta syöpää. Ritva eli viimeiset kuukautensa saattohoitoon erikoistuneessa Terho-kodissa Helsingissä. Ensimmäinen käynti siellä oli pelottava. Ritvan huone oli kuitenkin kodikas ja ikkunasta näkyi luontoa. Ritva piti viimeiseen asti toivoa yllä ja ajatteli pystyvänsä elämään syövän kanssa. Hän osasi olla läsnä ihmisten kanssa viimeisiin tapaamisiin asti ja järjesti jopa 70-vuotisjuhlat Terho-kodissa. Ritva oli aina kiinnostunut muista Terho-kodin asukkaista ja puhui heistä lämmöllä. Ritvan kuoleman jälkeen olen surrut eniten hänen huolenpitonsa menettämistä. Samalla olen miettinyt, eikö se ole tavallaan aika itsekästä. Tulee myös ajatuksia siitä, osasinko itse olla yhtä hyvä ystävä hänelle. Minun ja Anninan on ollut helppo ymmärtää ja tukea toisiamme. Meidän surussamme on paljon yhteistä ikävää samaan ihanaan ihmiseen. Olemme myös menettäneet monta läheistä ihmistä Ritvan kuoleman jälkeen. Kuitenkin tyttären ja ystävän suru on myös erilaista. Äidin kuollessa ihmisen oma rooli muuttuu täysin, kun ei olekaan kenenkään tytär. Ystävänä ikävöin eniten Ritvan läsnäoloa, hänen tapaansa puhua, huumoriaan ja ammatillista tinkimättömyyttään. Kun ystävä kuolee, alkaa miettiä mikä elämässä on arvokasta ja tärkeää. Kysyn nykyään toistuvasti itseltäni, täytyykö almanakan todella olla niin täynnä, ettei minulla muka olisi aikaa tavata läheisiäni.” E E V A L I T M A N E N : Meidän surussamme on paljon yhteistä samaan ihanaan ihmiseen. ? T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 23
Annina Holmberg • 54-vuotias, syntynyt Helsingissä, ohjaaja Kalle ja Ritva Holmbergin tytär • asuu Helsingissä • kirjailija ja käsikirjoittaja, kirjoittanut kirjoja lapsille, nuorille ja aikuisille, käsikirjoittanut tv-sarjoja, esimerkiksi 1990-luvulla suositun draamasarjan Sydänten akatemia, tehnyt laulunsanoituksia sekä dramatisoinut näytelmiä • tänä syksynä julkaissut kirjan Yksi talvi, kaksi kesää (Kirjapaja 2018) Eeva Litmasen kanssa • perheeseen kuuluu aviopuoliso ja kolme lasta. K A N S S A K U L K I J A E E V A L I T M A N E N J A A N N I N A H O L M B E R G 24 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
T alvi 2013 oli kylmä, ja äiti kertoi palelevansa usein teatteri Kapsäkissä, jossa hän ohjasi Ootsä onnelli nen -näytelmää. Hän yski koko ajan. Aluksi me omaiset luulimme, että hän sairasti tavallista, poikkeuksellisen hankalaa flunssaa. Se paljastui kuitenkin keuhkosyöväksi. Ensin tuli pakokauhu ja sitten huoli. Ystäväpariskunta vei minut kauppareissulle ja kahville. Totesimme yhdessä, että nyt taitaa olla ohi tämä meidän huoleton elämämme. Vanhempamme ovat tulleet siihen ikään, että on varauduttava mihin tahansa. Meillä oli poikkeuksellisen tiivis perhe. Koen saaneeni äidiltä paljon tukea vielä aikuisena. Kun vanhempi sairastuu vakavasti, lapsen on otettava perheessä aikuisen rooli. On huolehdittava vanhemmista ja asioista, jotka ennen olivat heidän vastuullaan. Ajoittain se väsyttää ja tuntuu kipeältä. Onneksi oli ystäviä, jotka auttoivat. Eeva oli ja on yksi heistä. Syöpä on sana, joka aiheuttaa aluksi pakokauhua. Minulle pahimpia olivat mielikuvat tuskasta ja kivusta. Pelkäsin ennalta kipuja, joita äiti saattaisi joutua kokemaan. Alkujärkytyksen jälkeen tuli kuitenkin tarve toimia. Minulle oli tärkeintä tukea äitiä. On parempi pyrkiä auttamaan toista kuin lillua surussa. Sanotaan, että vakavasti sairastuneen läheinen elää erilaisia vaiheita. Itse tunnistan jälkikäteen alun shokin, sitä seuraavan toiveikkuuden ja lopulta luopumisen hetket. Ei näitä vaiheita kuitenkaan ajattele tapahtumahetkellä. On vain mentävä päivä kerrallaan eteenpäin. Alussa halusin uskoa, että pahinta voi lykätä. Se ei tule ihan vielä. Äiti kävi hoidot läpi taistelutahtoisesti ja periksi antamatta. Lopulta oli kuitenkin hyväksyttävä se, että hoidot tehosivat, mutta niillä oli myös sivuvaikutuksia, eivätkä ne tuoneet parantumista. Äiti oli hyvä tekemään tuskallisista tilanteista draamaa ja näki niissä paljon huumoria. Vaikeissa tilanteissa huumori auttoi. Nauroimme välillä tosi synkille jutuille. Äiti iloitsi saadessaan hoitoja ja halusi nähdä niissä toivoa myös viimeisinä aikoinaan. Sen takia pahalta tuntuivat tilanteet, joissa näitä tunteita ei huomioitu mitenkään. Kerran eräs lääkäri totesi suorasukaisesti, että saa niitä keuhkoja puhdistella, mutta ihan lopussa ne ovat. Se satutti. Minua hämmästyttää se, että sairaaloissa kitsastellaan kuolevien kipulääkityksessä. Mitä riippuvuusriski merkitsee, jos tiedetään, että potilas menehtyy joka tapauksessa pian. Äidin puolesta tuntuivat tuskallisilta tilanteet, joissa hän joutui taistelemaan helpotettavissa olevia kipuja vastaan. En voi olla ajattelematta, että kun ihmistä parannetaan, empatia ei jostain syystä kuulu siihen yhteyteen. Joillakin työntekijöillä sitä on sisäsyntyisesti. Äidin viimeisten kuukausien asuinpaikka Terho-koti poikkesi sairaaloista. Siellä riitti empatiaa ja ymmärrystä. Kipuja lääkittiin riittävästi ja tarpeen mukaan. Vaikka äidin oli hyvä olla Terhokodissa, aika siellä oli myös hyvin raskas. Kahdeksaan ja puoleen viikkoon mahtui koko tunteiden kirjo. Äidin kuoleman jälkeen olin pitkään hyvin väsynyt. Lähes vuosi meni uupumuksesta selviämiseen. Puhdas suru ja aito kaipuu ovat tulleet vasta myöhemmin. Kyyneleet voivat tulla yhtäkkiä, vaikka ulkona kaupungilla kävellessä, kun muistan jotain koskettavaa. Onneksi kesällä saattoi kävellä kaduilla aurinkolasit päässä. Menetys on hyväksyttävä. Muuta ei voi. Menetin äidin ja isän, kun he eivät olleet vielä kovin vanhoja. Isä kuoli kaksi vuotta äidin jälkeen. Olen iloinen siitä, että meille ei jäänyt selvittämättömiä asioita tai luurankoja kaappiin. Äidin elämänohjeet ovat jääneet elämään omassa arjessani. Hän neuvoi, että naisten tulee pitää toistensa puolta eikä miehistä saa jäädä riippuvaiseksi. Ja tosikko ei saa olla. ’Paistaa se päivä risukasaankin’ on suosikkini äidin elämänohjeista.” Äidin kuoleman jälkeen olin pitkään hyvin väsynyt. A N N I N A H O L M B E R G : T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 25
? Janne Laxille oma kenkämerkki on tapa hankkia elanto siitä, mistä hän eniten nauttii. Työpöydälle tulee toki myös vähemmän mieluisia hommia, ja yrittäjänkin on osattava levätä. TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVAT OLLI URPELA K ahdeksan kilometriä on riittävän pitkä matka unohtaa työasiat – varsinkin, jos kulkupelinä on polkupyörä ja naamaan sataa vaakasuoraan räntää. – Siinä unohtuu muotihommat, kenkäsuunnittelija ja Saint Vacant -merkin luoja Janne Lax toteaa naurahtaen. Pyöräillessä ei voi keskittyä muuhun kuin fyysiseen rasitukseen. Lax huomauttaa, että pahimpia ovat raitiovaunut ja muu julkinen liikenne: kun joku muu on kuskina, ehtii plärätä puhelinta ja vaikka lähetellä sähköposteja. Silloin työpaikan ovi menee kiinni, mutta työmoodi jää päälle. Yrittäjän on itse osattava pistää piste sille, milloin paahtaa hommia ja milloin on levon vuoro. Rajanveto voi olla vaikeaa varsinkin silloin, kun oma ala on intohimo. Laxille kengät ovat olleet aina iso juttu. Lapsuudenkodissakin jalkineista pidettiin aina hyvää huolta ja isä painotti pojalleen, että herrasmiehen tunnistaa kengistä. Palo ei kuitenkaan löytynyt etsimättä. Lukioaikoina Lax ajatteli haluavansa ryhtyä radiotoimittajaksi. Hän opiskeli alaa, teki muutaman harjoittelun ja sai työpaikankin, mutta työn sisältö ei silti tuntunut omalta. – Ihmiset pelkäävät mikkiä ja kameraa. En halunnut olla se, joka ammatikseen kiusaa ihmisiä. PUNA POSKILLA KUIN IHASTUNEENA Saint Vacant ei ole Laxin ensimmäinen yritys. Parikymppisenä hänellä oli ystäviensä kanssa osakeyhtiö, jossa hän kuvailee tehneensä hanttihommia tapahtumajärjestäjien alihankkijana esimerkiksi roudarina ja fanitavaran myynnissä. Lax kaipasi kuitenkin käsillä tekemistä ja luovuutta: ei kuvataidetta, vaan esineitä, joilla on jokin käyttötarkoitus. Kotona isä teki nahkatöitä, toinen isoisä oli valuseppä, puuvajassa oli ruuvipenkki ja läjä työkaluja. – Halusin tehdä itse jotain, mistä syntyisi tuote. Omannäköisissä kengissä Työhyvinvointi 26 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 27
Jalkinealan opinnoissa olo oli kuin ihastuneella. – Fiilis oli ihan huikea, sellainen puna poskilla -tyyppinen. Niin sen ainakin muistan. Työskenneltyään ensin muiden opissa Lax perusti Saint Vacantin vuonna 2005. Monien vaiheiden jälkeen muuttuvat mallistot vaihtuivat vuonna 2016 viiteen pysyvään kenkämalliin, jota Lax pyrkii jatkuvasti parantamaan. ARVOT YLÄHYLLYLLÄ Viidellä kenkäparillaan Lax kulkee täysin muodin pikasyklejä vastaan. Yrittäjälle on tärkeää, että työ ja tuotanto tapahtuvat omien arvojen mukaisesti, ja Lax haluaa kannustaa kestävään kuluttamiseen. Saint Vacantin varastoja ei kärrätä kaatopaikalle muotivillitysten vaihtuessa. – Arvot ovat aivan ylähyllyllä tässä hommassa. Ei minulla olisi pokkaa tehdä töitä niin, että tehdään paljon, että saadaan paljon rahaa. Kestävyys on mielessä omassa jaksamisessakin. Lax sanoo olevansa hyvä lomailemaan silloin, kun tilaisuus sallii. Taloudellista stressiä lieventää se, että nelihenkisessä perheessä on toinen tienaaja. Yllättävissä tilanteissa on kannattanut myös tuuri. Lax kertoo parikin kertaa käyneen niin, että jo unohtuneesta apurahahausta on tullut myönteinen päätös hetkellä, kun yrittäjä on ollut lähellä laittaa hanskat – tai kengät – tiskiin. – Jälkikäteen ajateltuna se oli vähän hulluutta, mutta niin kaikki uuden aloittaminen aina on. LAXIN VINKIT LUOVILLE HAAVEILIJOILLE Mitä kannattaa tehdä hyvälle idealle? En kannusta ryntäämään toteuttamaan mitään, mutta ota ideasi tosissasi ja tutki sitä monelta kantilta. Mieti, mitä kaikkea idealla voisi tehdä. Onko se jotain, mikä helpottaisi nykyistä työtäsi ja voisit kehittää sitä työsi ohella, vai onko syytä harkita yrittäjyyttä? Pystytkö elättämään sillä itsesi? Mistä tietää, onko idea realistinen? Starttirahan ja yrityshautomoiden avulla voi testata ideaa ammattilaisten parissa ja saada matalan kynnyksen sparrausta. Kannattaa kuunnella bisnesvainulla varustettuja ihmisiä. Jos viisi kuudesta sanoo idean olevan kukkua, he saattavat olla oikeassa. Mihin yllätyksiin luovan yrittäjän on syytä varautua? Jos ryhdyt yrittäjäksi palkkatyöstä, hallinnollisen homman määrä kasvaa hurjasti. Oman suosikkiasian osuus jää lopulta aika pieneksi kaiken muun säädön ohessa. Lisäksi on syytä tehdä raaka katelaskelma ja miettiä, mikä on oikea hinta, jotta voit maksaa itsellesi palkkaa. Ehdottomasti ulkoista kirjanpito! 28 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
J ouduin viime vuonna kolmen viikon sairauslomalle töistä. Onneksi en pidemmäksi aikaa, sillä siihen minulla ei olisi ollut varaa. Huonommin kävi toissa vuonna, kun kaularangan välilevypullistuman aiheuttama hermosärky piinasi viikosta toiseen. Silloin kuukausipalkkani muuttui pitkän sairausloman aikana Kelan päivärahoiksi, ja yhtäkkiä tuloni olivat vain 60 prosenttia normaalista. Musertava tilanne taloudessa, jossa on kaksi kouluikäistä lasta ja yksi aikuinen – ja vain yksi palkka, joka normaalistikaan ei meinaa riittää arjen pyörittämiseen. Saman pulman eteen joutuu moni muukin. Se, kuinka pitkältä ajalta voit saada täyttä palkkaa sairauslomalla, riippuu muun muassa työnantajasta, työehtosopimuksesta ja työsuhteen pituudesta. Kun palkka muuttuu päivärahoiksi, moni joutuu pohtimaan, palatako puolikuntoisena töihin. Järki sanoo tietysti, että terveys edellä: pitää uskoa lääkäriä ja toipua kaikessa rauhassa. Mutta entä, jos siinä kaikessa rauhassa toipuessa taloudellinen tilanne romahtaa niin, että vuokrat ja laskut jäävät maksamatta? Pahimmillaan sairastuminen voi ajaa ihmisen velkakierteeseen. Harvalla kun oikeasti on säästötilillä sitä talousneuvojien suosittelemaa kolmen kuukauden palkkaa kaiken varalta. Osa sairastuneista on onnekkaassa asemassa: he saavat täyttä palkkaa, kesti sairausloma kuinka kauan hyvänsä, ja osalla on säästöjä tai tukiverkostoja, jotka voivat auttaa. Mutta osalla ei ole mitään, mihin turvautua taloudellisesti sairauden kohdatessa. Kukaan ei tietenkään itse päätä sairastumisestaan eikä siitä, kauanko toipuminen vie aikaa. Vakava sairaus – on kyse sitten fyysisestä tai psyykkisestä, syövästä tai masennuksesta – on useimmiten huonoa tuuria, sattumaa. Se voi osua kehen tahansa. Suurimpaan osaan sairauksista pätee tämä: mitä aiemmin se havaitaan, sitä parempi ennuste ja nopeampi toipuminen. Siksi meillä on esimerkiksi mammografiat ja kohdunkaulansyövän seulonnat. Mutta psyykkiset sairaudet jäävät usein huomaamatta ajoissa, sillä moni ei myönnä edes itselleen saati muille, ettei voi hyvin. Että on masentunut, uupunut tai ahdistunut. Tai saa päivittäisiä paniikkikohtauksia, jotka lusitaan työpaikan vessassa. Tai että on päihdetai peliriippuvainen. Mielenterveyshäiriöt on usein helppo piilottaa pitkäksikin aikaa. Mitä aiemmin tilanteen uskaltaa ottaa esille esimerkiksi työterveyshuollossa, sitä nopeampi ja parempi toipumisennuste. Ja sitä suuremmalla todennäköisyydellä sairausloman kesto ei romahduta taloutta ja työhön palaaminen aikaistuu. Masennuksen tai muun mielenterveyden häiriön puhkeaminen johtuu usein monesta tekijästä, eikä se ole koskaan ihmisen oma syy, että sairastuu. Siksi kenenkään ei pitäisi hävetä sairastumistaan, vaan puhua ääneen voinnistaan ja hakea ajoissa apua. Se ei ole keneltäkään pois, päinvastoin. Jos sairauslomat lyhenevät, on se kaikkien etu. Ai niin, sen kolmen viikon sairauslomani syy oli krooninen unettomuus ja keskivaikea masennus. Onneksi tajusin mennä ajoissa lääkäriin. Sain heti apua ja tukea, ja hoito pääsi alkamaan välittömästi. Kolmen viikon aikana palauduin työkykyiseksi, eikä laskujenmaksu ollut sairastumisen vuoksi uhattuna – vaikka sitä hetken ehdin jo pelätäkin. Entä, jos ei ole varaa sairastaa? Kolumni Moni ei myönnä edes itselleen saati muille, ettei voi hyvin. Kirjoittaja on freelance-toimittaja ja Mielenterveyden keskusliiton viestinnän suunnittelija. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 29
S A M I T A R M I O Kanssakulkija 30 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
? Silti mitään pahaa ei tapahdu Sami Tarmio on opiskellut ympäristöpolitiikkaa yliopistossa, myynyt kirjoja yrityksille ja pitänyt omaa kirjakauppaansa. Nyt hän kirjoittaa kirjaa pakko-oireisesta häiriöstä, jotta voisi auttaa heitä, jotka jäävät ajatustensa vangeiksi ja ahdistuvat. TEKSTI AINO HEIKKONEN KUVAT ANNINA MANNILA T uut, tuut, tuut, tuut, tuut. Puhelu katkeaa useampaan kertaan ennen kuin se ehtii alkaakaan. Kun saamme linjan auki, pohdin ääneen, että meillä taitaa olla teknisiä ongelmia. Toisessa päässä Sami Tarmio sanoo, että jollekulle muulle hän voisi sanoa, että asian laita on juuri näin. Mutta koska olemme sopimassa haastattelua hänen elämästään, hän kertoo asian todellisen tolan. Hänen oli pakko katkaista, koska soittaminen ei mennyt oikealla tavalla. Samin pakkooireet ovat ennen haastattelun sopimista pahentuneet. Pakko-oireinen häiriö, eli OCD, tarkoittaa mielenterveyden häiriötä, jossa pakkoajatukset tai -toiminnot aiheuttavat merkittävää kärsimystä, vievät aikaa tai häiritsevät ihmissuhteita. Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkevia epämiellyttäviä tai ahdistavia mielikuvia. Pakkotoimintojen on puolestaan tarkoitus helpottaa ajatusten tuottamaa ahdistusta tai esimerkiksi estää jokin pelottava tapahtuma. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 31
Sami on usein pelännyt, että jos hän ei tee jotakin tiettyä asiaa, pikkuveljelle tapahtuu jotain pahaa. – Se on klassinen ajatusmalli OCD:ssa. Ei siinä ole mitään järkeä. Samin lapsuudenkodissa oli seinälle kiinnitettävä lankapuhelin. Jossain vaiheessa hän alkoi kopauttaa sitä joka kerta, kun hän käveli puhelimen ohi. – Näin jälkeenpäin, kun ajattelen, se oli ensimmäisiä oireita, jotka voivat viitata pakko-oireiseen häiriöön. Tuolloin se ei tietenkään näyttäytynyt näin. On ihan tavallista, että lapsi haluaa koputella paikkoja tai vaikka kivetyllä kävelykadulla astua vain tietyn värisille ruuduille. Se on leikkiä. Lievät pakkotoiminnot tai -ajatukset, kuten asioiden tarkistamisen pakko, ovat hyvin yleisiä. Pakko-oireinen häiriö on sen sijaan pahimmillaan hyvin rajoittava – esimerkiksi silloin, jos jää jumiin ylittämään yhtä ja samaa suojatietä 40 minuutiksi. Näin Samille kävi kerran, kun hän oli menossa töihin. ILTALUKIOSTA YLIOPISTOON 36-vuotias Sami on syntyisin Tampereelta, mutta perhe muutti Orimattilaan äidin vanhempien lähelle, kun hän oli viiden vanha. Hän kertoo, että niin ikään Lahden seudulla sijaitseva mökkimaisema ja luonto ovat olleet hänelle tärkeitä – jo lapsuuden ensimmäiset muistikuvatkin liittyvät niihin. Myöhemmin kuulumisten vaihtaminen, vanhojen juttujen muisteleminen ja järvelle tuijottelu isovanhempien kanssa muodostuivat tärkeiksi tavoiksi. Ala-asteella hän vaihtoi koulua, kun perhe muutti keskustasta pienempään kylään. Koulu oli ihan kodin lähellä – käytännössä sinne pystyi talvisin laskemaan suksilla kotipihasta. Paikkaa Sami kuvaa ihanteelliseksi. – Mutta oli kauhea sokki, kun piti vaihtaa koulua. Tuli fyysisiä oireita, oksentelin. Jännitin niin paljon uutta tilannetta. K A N S S A K U L K I J A S A M I T A R M I O ? 32 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
? Jännitys kyllä laantui, ja Sami sai kavereitakin. Silti hän muistaa, kuinka joutui pahasti kiusatuksi aivan mitättömästä syystä – paksusta ja kiharasta tukasta. Koulun Sami sanookin menneen, miten meni. Siitä huolimatta hän pääsi Orimattilan lukioon, josta hän vaihtoi myöhemmin töihin ja iltalukioon. – Mun mielestä oli turha istua siellä koko päivän. Ajattelin, että voin lukea sen saman muutamassa tunnissa, Sami toteaa. Lukio meni Samin sanoin jotenkuten, mutta hän kuitenkin kirjoitti ylioppilaaksi ja pääsi armeijan jälkeen yliopistoon opiskelemaan ympäristöpolitiikkaa. Sami pohtii, että yliopistossa hän otti kaiken irti sen yleissivistävyydestä. Sami luki aineita, jotka häntä kiinnostivat, kuten historiaa ja filosofiaa. – Yliopistossa oppii lähinnä sen, kuinka vähän maailmaa tuntee. Hän oli hirvittävän tarkka. Olisi pitänyt saada parhaita arvosanoja – tai sitten hän antoi kurssien olla. Syksy muuttui raskaaksi. Kesken joulunvieton Sami lukittautui vessaan pitkäksi ajaksi. – Tuli totaalinen täysstoppi, että nyt on kaikki voimat käytetty, Sami muistelee. Hän ei edes jaksanut nousta ylös avaamaan lukkoa, kun perheenjäsenet tulivat huolehtimaan hänestä. Ensimmäistä kertaa hän oli saanut masennusoireita jo 16–20-vuotiaana. Opiskelusyksyä olivat leimanneet univaikeudet sekä syömisen kontrollointi. Vuonna 2006 hän pääsi hoitojaksolle Pitkäniemen sairaalaan, jossa hän on myöhemmin ollut useita kertoja. KIRJA-ALA TEMPAISI MUKAANSA Ensimmäisen sairauslomansa jälkeen Sami meni töihin kirjakauppaan. Hän kertoo, että kiinnostus kirjoihin oli herännyt jo nuorempana. Vaikka Aku Ankalle olikin vaikea löytää voittajaa, esimerkiksi nuoren seikkailuja ja aikuistumista kuvaava J. D. Salingerin Sieppari ruispel lossa nappasi mukaansa. Aikuisiän tärkeimmäksi kirjaksi on muodostunut Aleksis Kiven Seitsemän veljestä. Samin sukellus kirjojen maailmaan oli kokonaisvaltainen. Hän alkoi myydä kirjoja jälleenmyyjille ja kiertää kirjamessuja. – Parasta on messumyynti, kun pääsee keskustelemaan kirjoista, hän sanoo innostuneena. Ja olihan myös kaikenlaisia bileitä: sivuhuomioina Sami mainitsee messutapahtumien aamuun asti venähtäneet illanvietot, kirjakaupan vodkanjuontisessiot ja yöttömät yöt kirjailijoiden kanssa. Sami alkoi unelmoida omasta yrityksestä kirjamyynnin parissa, ja hän pistikin tuulemaan. Ympäristöpolitiikan opiskelijana hän osti ensin varastoon ympäristöja luontoaiheisia kirjoja retkeilystä ympäristöfilosofiaan. Pian toiminta laajeni yritysmyynniksi. Sami kiersi yrityksensä nimissä eri kustantamoja ja kävi läpi, mihin kunkin kustantamon kirjoja voisi myydä. – Sitten se vähän levähti. Siihen aikaan pakko-oireet olivat häiritseviä. Sami kuvailee pakko-oireita siten, että päässä on koko ajan kaksi kelaa. Toinen kela yrittää pysyä kärryillä siinä, mitä nykyhetkessä juuri tällä hetkellä tapahtuu. Toisella kelalla pyörivät pakkoajatukset, jotka voivat esimerkiksi kieltää tekemästä sitä, mitä juuri on tekemässä. Jatkuva kahden kelan pyörittäminen syö koko ajan hirveästi energiaa. Pahimmillaan se lamauttaa. Voi pysähtyä täysin risteykseen, jossa mikään ilmansuunta ei tunnu oikealta. Tai myöhästyä töistä, koska jumittaa T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 33
K A N S S A K U L K I J A S A M I T A R M I O 34 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
suihkuun tunniksi. Tai palata takaisin tunnin matkan ohittaakseen yhden tietyn liikennemerkin uudelleen. – Varmasti ihminen, jolla ei ole OCD:ta, voi nauraa, että olipa tyhmä ajatus. OCD:ssa se voi jäädä vaivaamaan viikoiksi, Sami kuvailee. Pakko-oireisessa häiriössä ihminen jää ikään kuin ajatustensa vangiksi. Jossain vaiheessa Sami huomasi, että kun joi neljä kaljaa, ajatukset lakkasivat häiritsemästä. Lopulta hän muistelee olleensa työhuoneellaan koko ajan kaljatölkki kädessä. Sami oli löytänyt oireisiinsa helpotuksen, joka vei hänet vain huonompaan kuntoon. Juominen ei enää liittynyt hauskanpitoon. Hän alkoi pyristellä eroon alkoholista ja päätyi sairaalajaksoille. OMA KIRJA TEKEILLÄ Kirjakaupan Facebook-sivun sympaattisessa valokuvassa kaksi poikaa harjaa vierekkäin hampaita kesäpäivänä. Siinä ovat Sami ja hänen veljensä vuosia sitten. Vuonna 2014 kaksikko avasi kirjakaupan Tampereelle mediahuomion saattelemana. Valikoimassa oli uutuuksien ja klassikoiden lisäksi unohdettuja kulttikirjoja ja äänilevyjä sekä musiikkikirjallisuutta. Kaupan nimi Miekkakala pasuuna viittasi Tom Waitsin levyyn, joka oli julkaistu Samin syntymävuonna 1983. Sami oli nuoresta saakka ahminut musiikkia. Samin arvion mukaan myynti lähti vilkkaasti käyntiin. Entisenä kirjojen yritysmyyjänä hän sanoo kuitenkin tilanneensa liikaa yksittäisten kirjojen niteitä. Samalla hänen vanha maksamatta jäänyt laskunsa varjosti taloutta. – Ensimmäisinä kuukausina kirjat liikkuivat, mutta en pystynyt kuitenkaan maksamaan velkaa. En saanut enää tilata kirjoja. Yritys meni nurin omien hölmöilyjen takia, ja siitä saan kärsiä edelleen. Sami pohtii, että lainan pyytäminen vaikka muutamalta kaverilta olisi ollut hyvä vaihtoehto, mutta hän yritti sitkeästi hoitaa asian itse. Sami pohtii, että silti kirja-alan yrittäjyys oli hyvä kokemus. Itseironiseen sävyyn hän kuitenkin toteaa, että voisi aivan hyvin kirjoittaa ansioluetteloonsa kaiken sen, missä hän on epäonnistunut. – Olen mokannut monta kertaa ja yrittänyt ottaa opiksi. Kesken haastattelun Samin puhelin piippaa ja värisee. Hän naurahtaa, sillä sattumoisin kyse on toisen toimittajan yhteydenotosta. Sami kirjoittaa parhaillaan kirjaa pakko-oireisesta häiriöstä. Siinä on tarkoitus käsitellä sekä hänen omia kokemuksiaan että faktatietoa sairaudesta. Hänellä on jo kustannussopimuskin. Viime keväänä palanneet univaikeudet ovat tosin vaikeuttaneet kirjoitustyötä. Silti Sami tahtoo saada kirjan valmiiksi lähitulevaisuudessa. – Toivon, että pystyisin auttamaan muita nyt, kun olen siinä kunnossa, että pystyn tolkullisesti puhumaan. 10 vuodessa oppii aika paljon sairauden kanssa elämisestä. Sen aikaa on vierähtänyt hänen diagnoosistaan. Oireita ei silti ole saatu täysin hallintaan. Nyt hänellä on toiveikas olo. Lääkäri oli kirjoittanut lausuntoon, että vaikka hoitoa ja lääkitystä ei ole saatu optimoitua, edellytykset toipumiseen ovat olemassa ja täysipainoinen paluu työelämään on mahdollista. Sami kuvailee, että vielä vuosi sitten hänen lääkityksensä oli ”kirjava kourallinen kädessä aamuin illoin”. Lääkitystä on hänen toiveestaan alettu purkaa. Hän on päässyt myös dialektiseen käyttäytymisterapiaan, jossa pyritään muuttamaan vaikeuksia aiheuttavia toimintamalleja ja harjoittelemaan uusia. Sami kertoo, että läheisten ihmisten tuki on ollut hänelle ratkaiseva apu. Riittävän tuttu ihminen voi sanoa sopivalla hienotunteisuudella, että lopeta nyt tuo sekoilu. Yhdessä voi jopa nauraa omille ajatuksille tai teoille. Puoliso ei pelästynyt, vaikka seurustelun alkuaikoina Sami poistui paikalta juuri samalla hetkellä, kun kadulla tuli vastaan joku tuttu. Pakkotoiminnon vuoksi hänen täytyi kääntyä takaisin ja kävellä uudestaan tietynlaisten viivojen ylitse. Vaikutti siltä kuin Sami ei olisi halunnut, että heitä nähdään yhdessä. Sellaisia pakkoajatukset ovat – ne eivät avaudu ulkopuoliselle, ellei niistä kerro. Puoliso on ollut Samin elämän tärkein tuki. Nyt pariskunnalla on 2-vuotias tytär, Samin mukaan ”maailman ihanin pikku tyttö”. Perhe on muuttanut Tampereelta rauhallisempiin maisemiin Kangasalle. – Tärkeä syy muuttamiseen oli, että lapsella olisi mukava ympäristö kasvaa. Kaksivuotias on omalla tavallaan pakottanut päästämään kontrollista. Sami kärjistää, että kun ennen julkinen vessa oli hänelle kauhun paikka, jossa ei voinut koskea mihinkään, nykyisin lapsi voi suunnilleen työntää päänsä vessanpyttyyn. Silti mitään pahaa ei tapahdu. Riittävän tuttu ihminen voi sanoa, että lopeta nyt tuo sekoilu. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 35
TU NN E & MIE LI Hyvän mielen vinkki HASSUTTELU KUNNIAAN! Psykoterapeutti Maaret Kallio kirjoittaa Lujasti lempeä – mielen työ kirja -teoksessa, että hulluttelun ja leikin taito pitäisi nostaa suurempaan arvoon. ”Hömpöttely” on hänen mukaansa tärkeä mielenterveystaito, jota ei kannata vähätellä. Huumorintaju tuo väljyyttä hankaliin tilanteisiin. Kallion mukaan huumori on tärkeä ja kehittynyt mielen suojamekanismi hankalissa paikoissa. Sen avulla voi esimerkiksi keventää tukalaa tilannetta, nauraa omalle mokalle, saada etäisyyttä ja kohdata muita. Silloin, kun naurattaa, jo pelkkä fyysinen ponnistus on hyödyllinen. Terveyskirjaston mukaan nauru muuttaa ihmisen elimistön toimintaa: naurunpurskahduksessa pulssi kiihtyy, verenpaine nousee, lihasjännitys kasvaa ja hengittäminenkin muuttuu usein puuskuttamiseksi. Lisäksi verenkiertoon vapautuu endorfiineja, hormoneja, jotka muun muassa vähentävät kipua. Nauru myös rentouttaa ja tarjoaa lepopaikan ikävistä tuntemuksista. Mistä sitten saada hauskoja hetkiä arkeen? Tietokirjailija Heidi Holmavuo kirjoittaa Uskalla nauraa – ajatuksia arjen huumoriin -kirjassa, että kaikki yllättävät tilanteet ovat hyvä maaperä tilannekomiikalle. Hän kehottaakin tarttumaan hauskoihin hetkiin ja tekemään esimerkiksi kahvihuonejäyniä työpaikalla. Huumori suojaa mieltä, ja nauru vapauttaa kehoon hyvää oloa. Tällä aukeamalla vaalimme iloa ja huumoria. Pidä hauskaa! TEKSTI AINO HEIKKONEN KUVITUS SHUTTERSTOCK Hassuttelu on hyödyllinen taito – heittäydy huumorin vietäväksi TIESITKÖ? Englannin sana wit (suomeksi sutkautus) ja saksan sana der Witz (vitsi) tarkoittavat vitsin lisäksi myös älyä ja viisautta. 36 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
Huumori on yleiskäsite, jonka alle sujahtaa loputon määrä hassuttelun muotoja, kuten vitsailua, komediaa ja komiikkaa. Näin kirjoittaa tutkijatohtori Jarno Hietalahti Jyväskylän yliopistosta kirjassaan Huumorin ja naurun filosofia. Huumori ei silti välttämättä ole yksi yhteen naurun kanssa. Huumorintaju ja huumorimaku ovat eri asioita, ja tämä olisi Hietalahden mukaan hyvä huomioida arkielämässäkin. Vähän samaan tapaan kuin ihminen hahmottaa sävelkulun musiikiksi, vaikka hän ei pitäisikään kyseisestä musiikkityylistä, olisi hyvä hahmottaa huumorin olemassaolo, vaikka vitsi ei itseä miellyttäisikään. Hietalahti kuvailee huumoria monimuotoisena, sykkivänä ja mystisenä ilmiönä, jolle on vaikea antaa yksiselitteistä määritelmää. x Huumori tarjoaa huojennusta. x Huumori pohjautuu yllätykseen. x Huumorin ytimessä on ristiriita. x Huumori on poikkeama. x Huumori tarkoittaa asioiden välistä yhteensopimattomuutta. x Huumori on kulttuuristen kategorisointien risteymä. x Huumori on kriittistä. x Huumori on konservatiivista. x Huumori on maallistava voima. x Huumorissa on jumalallisia piirteitä. x Huumori merkitsee ylemmyydentunnetta. x Huumori kytkeytyy vastarintaan. x Huumori on asenne. x Huumori tarkoittaa vinoa näkökulmaa. x Huumorista löytyy suojautumismekanismi. x Huumori on alistamista. x Huumori on utopiaa. Jutun lähteet: Maaret Kallio: Lujasti lempeä – Mielen työkirja (WSOY 2018) Nauramisen mahtavat muskelit -artikkeli Terveyskirjastossa (www.terveyskirjasto.fi) Jarno Hietalahti: Huumorin ja naurun filososfia (Gaudeamus 2018) Heidi Holmavuo: Uskalla nauraa – ajatuksia arjen huumoriin (Fitra 2017) Huumorin olemuksesta Hietalahti tekee seuraavan listan: Kun olet muistanut vitsin, kerro se jollekulle. Kirjoita tähän mikä tahansa vitsi: HAUSKA VITSI, HUONO VITSI TAI PUUJALKAVITSI! Muistele jotakin huvittavaa tilannetta elämässäsi. Jos siihen liittyi joku henkilö tai henkilöitä, kerro muisto hänelle tai heille. MILLOIN MOKASIT? MONIMUOTOINEN ILMIÖ T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 37
Otsikoiden takana Pauliina Mattila-Holappa tutkii sitä, mitä piilee nuorten aikuisten työkyvyttömyyden taustalla. Moni putoaa kelkasta jo ennen kuin pääsee kunnolla kiinni työelämään. Tutkijan mukaan nuorten aikuisten työkyvyttömyyksiä ehkäistäänkin parhaiten jo lapsena. TEKSTI JA KUVAT AINO HEIKKONEN K un Pauliina Mattila-Holappa alkoi tehdä tutkimusta nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöistä johtuvista työkyvyttömyyseläkkeistä, nuorista oli lehtiotsikoita tyyliin viisi nuorta päivässä jää eläkkeelle. Keitä he ovat, millaisesta taustasta he tulevat ja mitä ennen eläkepäätöstä on tapahtunut – siitä ei juuri ollut tietoa. Kelan rahoittamassa tutkimuksessa tähän haluttiin vastaus. Aivan yksinkertaista sen hankkiminen ei ollut, sillä aineisto, josta asian olisi voinut selvittää, puuttui. Tarkan tutkimuslupaprosessin jälkeen Mattila-Holappa tallensi käsityönä noin vuoden ajan eläkelaitosten työkyvyttömyyseläkehakemusten ja niihin liittyvien lääkärintodistusten tietoja tilastolliseen muotoon. Mukana oli kaksi Työterveyslaitoksen kollegaa. Yhdistämällä eläkehakemusten tiedot Eläketurvakeskuksen tietoihin ansaintapäivistä saatiin tietoa myös siitä, mitä eläkepäätöksen jälkeen tapahtui. Seurantajakso oli viisi vuotta, ja mukana oli lähes 1200:n iältään 18–34-vuotiaan tiedot. Mattila-Holappa on työskennellyt Työterveyslaitoksella tutkijana ja erityisasiantuntijana koko 2010-luvun. Jo opiskeluaikana hän oli siellä assistenttina ja myöhemmin projektitutkijana. Sosiaalipolitiikkaa ja psykologiaa opiskellut Mattila-Holappa on erikoistunut työja organisaatiopsykologiksi. Hän on tehnyt lisäksi käytännön psykologin töitä, ja maanläheinen näkökulma on mukana myös Työterveyslaitoksen hommissa. – Yritän aina miettiä, miten tutkimusta voisi hyödyntää käytännössä, eli mitä työpaikoilla pitäisi tehdä, kun tutkimuksesta tiedämme tietyt asiat. Nuorten aikuisten taustojen, kuntoutumisen ja töihin palaamisen tutkimiseen Mattila-Holappa käytti kolmen vuoden ajan noin puolet työajastaan. Tutkimuksen käytännön tekemisessä ei tullut vastaan mitään erityisen yllättävää – toisin kuin tutkimustuloksissa. Selvisi, että monet nuoret päätyvät sivuun töistä tai opinnoista jo vuosia ennen työkyvyttömyyseläkkeen alkamista. Vain joka kolmas työeläkepäätöksen saaneista oli töissä ja joka viides opinnoissa ennen eläkettä. Se, että osuus on näin pieni, on Mattila-Holapan mielestä odottamatonta. – Ennen tutkimuksen alkua ilmiöstä puhuttiin välillä niin, että työelämä on niin kamalaa, että nuoret joutuvat eläkkeelle kuormituksen takia. Isompana ongelmana näyttäytyy kuitenkin se, että nuorena sairastuneen työelämään pääseminen voi olla hyvin vaikeaa ja työsuhteet katkonaisia, hän sanoo. Kuten Mattila-Holappa tuo ilmi, pätkätyöläisellä ei välttämättä ole oikeutta työterveyshuollon palveluihin tai mahdollisuutta räätälöidä työtä omaan tilanteeseen sopivaksi. Siten myös tuki puuttuu. – Monelle työnteko olisi mahdollista, jos nämä asiat toteutuisivat. Moni tutkimuksen nuori aikuinen oli tehnyt esimerkiksi puhelinmyyntityötä, jota on helppo saada. Mattila-Holappa pohtii, että työ on varsin kuormittavaa ja vähän palkitsevaa sekä vaatii henkisiä voimavaroja. Sellainen ei sovi kaikille. Mielenterveyden häiriöihin sairastuneet nuoret jäävät eläkkeelle selkeistä syistä. Niistä tutkimuksessa pystyttiin erottamaan kolme eri ryhmää. Ensimmäisessä ryhmässä työkyvyttömyyden syy on yleensä masennus, ja taustalta löytyy usein kuormittavia lapsuudenkokemuksia. Toisessa ryhmässä nuorilla on useita samanaikaisia psykiatrisia diagnooseja, joista päädiagnoosina on usein ? TU NN E & MIE L I Mieli & tieto J U T T U S A R J A 38 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 39
kaksisuuntainen mielialahäiriö. Tässä ryhmässä ilmeni paljon päihteiden käyttöä ja itsemurhayrityksiä. Kolmannessa ryhmässä päädiagnoosina on psykoosisairaus, ja heistä aineistossa on hyvin vähän taustatietoja. Todennäköisesti taustat eivät Mattila-Holapan mukaan valjenneet tutkijoille sen vuoksi, että jos ihminen on psykoosin takia sairaalassa, työkyvyttömyyteen liittyvät lääkärinlausunnot ovat niukkoja. USEAMPI HYÖTYISI TERAPIASTA Ennen työkyvyttömyyseläkkeiden alkamista joka kolmas nuori aikuinen oli osallistunut psykoterapiaan. Mattila-Holappa sanoo, että useampi hyötyisi siitä. Tutkimuksessa mukana olleiden nuorten aikuisten työkyvyttömyyseläke alkoi vuonna 2008. Kolme vuotta myöhemmin Kelan kuntoutuspsykoterapiasta tuli lakisääteistä, ja kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden määrä onkin kaksinkertaistunut vuosina 2011–2017. Mattila-Holappa arvelee, että psykoterapiaan päässeiden osuus nuorista eläkeläisistä voi nykyisin olla suurempi kuin hänen tutkimusaineistossaan. – Kaikki, jotka saavat lausunnon psykoterapiaan, pääsevät sinne. Ei voi tapahtua niin, että siihen varatut rahat loppuvat. Tutkimuksessa joka neljäs niistä, jotka eivät olleet opiskelijoita, olivat saaneet työhön suuntaavaa kuntoutusta. Aivan kuin psykoterapiastakin, huomattavasti useampi hyötyisi Mattila-Holapan mukaan myös ammatillisesta kuntoutuksesta. Sitä järjestävät esimerkiksi työeläkelaitokset, mutta oikeus päästä niiden järjestämään toimintaan riippuu tuloista. Työeläkelaitoksen ammatilliseen kuntoutukseen päästääkseen täytyy tienata viiden vuoden aikana yhteensä lähes 35 000 euroa, siis noin 7000 euroa vuodessa. Mattila-Holapan mukaan usein työkyvyttömyyseläkkeellä olevien nuorten aikuisten ansiotulot jäävät tämän alle. Jos kriteerit eivät täyty, vaihtoehdoksi jää Kelan tai TE-toimiston järjestämä kuntoutus. Mattila-Holapan tutkimuksen jälkeen kuntoutukseen pääsy on helpottunut. Esimerkiksi tämän vuoden alusta vailla opiskelutai työpaikkaa oleva tai opintojen kanssa ongelmia kokeva 16–29-vuotias voi hakea Kelan ammatilliseen kuntoutukseen ilman lääkärinlausuntoa ja suullisesti. Yksi nuorten ammatillisen kuntoutuksen hankauskohta on Mattila-Holapan mukaan se, että sen toteuttajia on paljon, ja rahoitus on usein projektiluontoista. Nuoria aikuisia hoidetaan yleensä psykiatrian poliklinikoilla. Tutkija pohtii, että niiden on vaikea pysyä kartalla siitä, mitä kuntoutusmahdollisuuksia nuorille olisi tarjolla. Yhteistyöhön työtai opiskelupaikkojen kanssa ei ylipäätään ole aikaa, ja henkilökunta vaihtuu usein. – Suunnitelmallista prosessia työelämään pääsemiseksi on vaikea tehdä, kun kaikki palikat vaihtuvat koko ajan. 40 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
Tutkituista vain joka viides palasi työelämään. Mattila-Holappa sanoo, että luku vastaa aiempien tutkimusten tuloksia. Parhaiten työllistyivät ne, joille oli tehty suunnitelma sekä psykoterapiasta että työelämään suuntautuvasta tuesta. Tulos säilyi, vaikka aineistosta suljettiin pois korkeakoulutuksen kaltaisia taustatietoja. – Psykoterapian ja työhön suuntaavien tukitoimien yhdistelmää pitäisi tarjota aikaisempaa useammalle, Mattila-Holappa toteaa. Hänen mukaansa kansainvälisistä tutkimuksista tiedetään, että tehokkaimmin työhön palaamiseen auttaa työpaikoilla tapahtuva kuntoutus. Repaleisessa työelämässä nuorella aikuisella on kuitenkin harvoin työpaikkaa, johon palata. Työkokeilupaikan etsiminen taas voi olla työlästä. – Nuorten aikuisten kuntoutukseen tulisi olla selkeitä rakenteita ja pysyvää rahoitusta. HENKISET VAATIMUKSET KOVENTUNEET Pauliina Mattila-Holapan tutkimuksesta syntyi väitöskirja Helsingin yliopistoon. Se tarkastettiin vuoden 2018 lopulla. Nyt otsikoihin on noussut työhön palaamiseen tarvittavan tuen ja työn muokkauksen kaltaisia asioita. Tutkimustyön pohjalta Mattila-Holappa pohtii, että nuorten aikuisten työkyvyttömyyseläkkeitä ehkäistään jo lapsena. Osalla työkyvyttömyyseläkkeen saaneista on taustalla lapsuuden perheen ongelmia, oppimisvaikeuksia ja kiusaamiskokemuksia. Mielenterveyden häiriöt ovat nuorena suhteellisen yleisiä, ja tuolloin nopea hoitoon pääseminen on hyvin tärkeää. – Vanhempien oireilu ja jaksaminen vaikuttavat myös lasten tilanteisiin. Pikkulapsiperheiden tuki on tosi oleellista, Mattila-Holappa lisää. Nuorten aikuisten työkyvyttömyyseläkkeet ovat yleistyneet 30 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015. Tutkijan mukaan ilmiöön vaikuttaa se, että työelämän henkiset vaatimukset ovat koventuneet. – Meiltä ovat kadonneet ammatit, joissa ei vaadita kovin monimutkaista asioiden hallintaa ja tiedon käsittelyä, Mattila-Holappa pohtii. Hän tahtoo nähdä työelämässä enemmän sellaista ajattelua, että voimavarojen vaihtelu on osa kaikkien elämää. Työtilannetta tulee voida muokata. Jatkossa Mattila-Holappa haluaa tutkia niitä esteitä, joita nuoret itse näkevät omalle työllistymiselleen. Hän pohtii, että työkyvyttömyyteen johtaneita polkuja pitäisi valaista vielä tarkemmin. Löytyykö sieltä hyödyntämättömiä kohtia, joissa olisi voitu tukea paremmin? Vaikka Mattila-Holapan tutkimustyö tarjoaa paljon tietoa käytännön ratkaisujen pohjaksi nimenomaan työelämää ajatellen, hän painottaa, että työhön pääsemistä ei tule nähdä ainoana tavoitteena mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden nuorten aikuisten elämässä. Oma mielekäs arki on sekin hyvä tavoite. PAULIINA MATTILA-HOLAPPA • Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija • koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri, työja organisaatiopsykologi ja psykologian tohtori • väitöskirja Nuorten aikuisten mielenterveys ja työmarkkinoille osallistuminen hyväksyttiin Helsingin yliopistossa syksyllä 2018. Nuorten aikuisten työkyvyttömyyteen liittyy seuraavia myyttejä: Työkyky on yksilön ominaisuus. Ihminen on joko työkykyinen tai työkyvytön. Mielenterveys on joko–tai-ominaisuus: joko mielenterveyttä on tai ei. Sen sijaan: Työkyky muodostuu yksilön ja työympäristön suhteessa. Lisäksi siihen vaikuttavat elinympäristö ja työn ulkopuoliset voimavarat. Työkyvyssä on monta ”astetta”. Työpaikka voi tukea työkykyä monin tavoin. Mielenterveys on jatkumo, ja jokaisen ihmisen matkalle mahtuu monenlaisia tilanteita ja monenlaisia oireita. PAULIINAN TEESIT T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 41
U U T I S P A L V E L U D U O D E C I M Tutkittua tietoa terveydestä K aupunkien joutotonttien ja -alueiden vihertäminen ja kunnostaminen voi yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan heijastua myönteisesti alueen asukkaiden mielenterveyteen. Tähän riittää jo roskien siivoaminen, nurmikon ja puiden istuttaminen ja pieni ylläpito. Tulokset perustuvat Philadelphiassa tehtyyn kokeeseen, jossa joutotontteja kunnostettiin runsaassa sadassa paikassa ympäri kaupunkia. Vihertämiseen satunnaistetut tontit siivottiin kunnolla, minkä jälkeen nurmikko uusittiin ja alueelle istutettiin puita. Lopuksi tontin ympärille pystytettiin matala, tontille pääsyn salliva puinen aita ja aluetta ylläpidettiin kuukausittain. Lopuista tonteista kolmannes siivottiin ja siistittiin kuukausittain ja kolmannes jätettiin vertailun vuoksi ennalleen. Vihertämisen vaikutuksia selvittääkseen tutkijat värväsivät asuinalueilta runsaat neljäsataa miestä Joutomaan vihertäminen voi parantaa kaupunkilaisten mielenterveyttä ja naista, joiden vointia seurattiin puolentoista vuoden ajan. Osallistujat olivat keskimäärin 44-vuotiaita. Kun seurannan päättyessä tutkijat vertasivat eri alueiden osallistujia keskenään, he havaitsivat vihertämiseen valittujen tonttien lähellä asuvien mielialan parantuneen selvästi enemmän kuin muilla alueilla. Ero oli suuri, sillä masennusta kokevien osuus pieneni 40 prosenttia ja kokemus arvottomuudesta 50 prosenttia verrattuna verrokkiseutujen asukkaisiin. Ero oli vielä huomattavampi köyhimmillä asuinseuduilla. Tutkijat eivät pystyneet selvittämään, mikä tarkalleen oli tulosten takana, mutta viheralueiden on osoitettu parantavan mielialaa myös aiemmissa tutkimuksissa. Muun muassa alakuloisuus, ahdistuneisuus ja stressi voivat vähentyä ja verenpaine laskea puistojen ja viheralueiden ansiosta. Tutkimus ilmestyi JAMA Network Open -julkaisussa. K U VA : SH U T TE R ST O C K 42 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
Liikunta ehkäisee masennusta kaikenikäisillä L iikuntaa harrastavat sairastuvat masennukseen muita harvemmin, tutkimuksista tiedetään. Tuore tutkimus vahvistaa näyttöä entisestään ja osoittaa yhteyden koskevan kaikkia iästä riippumatta. Siinä yhdistettiin ja analysoitiin uudelleen 49 aikaisemman tutkimuksen aineistot. Tutkimuksiin oli osallistunut yhteensä 270 000 ihmistä eri puolilta maailmaa. Analyysin perusteella säännöllisesti ja runsaasti liikuntaa harrastavien riski sairastua masennukseen on noin viidenneksen pienempi kuin samanikäisten, jotka eivät harrasta liikuntaa. Yhteys havaittiin kaikissa ikäryhmissä sekä eri puolilla maailmaa. Hiljattain julkaistiin myös toinen tutkimus, jossa keski-ikäisten kuntotestitulosten todettiin kuvastavan heidän tulevaa masennusriskiään. Hyväkuntoisten sairastumisriski oli tässä tutkimuksessa hieman alle viidenneksen pienempi kuin huonokuntoisten. Suomessa noin joka seitsemäs sairastuu masennukseen elämänsä aikana. Usein masennus alkaa jonkin suuren elämänmuutoksen, kuten avioeron, työttömyyden tai läheisen kuoleman jälkeen. Tutkimus julkaistiin American Journal of Psychiatry -lehdessä. K U VA : SH U T TE R ST O C K Lannistuminen ja motivaation puute voivat viitata alkavaan dementiaan Apaattisuus saattaa tuoreen tutkimuksen mukaan olla varhainen merkki kehittymässä olevasta dementiasta. Havainto perustuu 7 300 keskimäärin 72-vuotiaan seurantatietoihin 16 aikaisemmasta tutkimuksesta. Apaattinen ihminen on lannistunut eikä innostu tai löydä motivaatioita asioiden tekemiseen. Usein myös tunne-elämä lamaantuu ja esimerkiksi harrastukset saattavat vähitellen jäädä. Apatiaa kokevien riski sairastua dementiaan seuraavien 1–5 vuoden aikana oli tutkimuksen perusteella noin kaksi kertaa suurempi kuin osallistujien, joita ei arvioitu apaattisiksi. Erityisesti tämä koski hieman nuorempia osallistujia. Kaikilla osallistujilla oli jo jonkinasteista muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymää. Yhteydet eivät selittyneet mahdollisella masennuksella. Yhdessä aikaisempien tutkimusten kanssa nyt julkaistut tulokset viittaavat apaattisuuden olevan varhainen merkki dementiasta, mutta asian varmistaminen edellyttää lisätutkimuksia. On myös hyvä muistaa, että kaikki apaattiset vanhukset eivät sairastu dementiaan, vaan taustalla voi olla monia muitakin seikkoja ja sairauksia. Muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot ovat lievästi heikentyneet arviolta 120 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä monella on jonkinasteinen dementia. Tulokset julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 43
U U T I S P A L V E L U D U O D E C I M Tutkittua tietoa terveydestä K U VA : SH U T TE R ST O C K Psykoosilääkkeet vaikuttavat lasten ja nuorten painoon Lasten ja nuorten paino voi nousta psykoosilääkityksen sivuvaikutuksena. Myös kielteiset vaikutukset insuliiniherkkyyteen ovat mahdollisia. Jos muutokset jäävät pysyviksi, ne voivat altistaa nuoret sydänja verisuonitaudeille ja diabetekselle, tutkijat kirjoittavat. Tuoreiden tutkimustulosten perusteella painon nouseminen on yleistä varsinkin olantsapiinia käyttävillä, mutta myös risperidonia tai aripipratsolia käyttävillä. Samoin insuliiniherkkyyden haitalliset muutokset havaittiin kyseisillä lääkityksillä olevilla. Psykoosilääkkeitä käytetään lasten ja nuorten skitsofrenian hoidossa, mutta Yhdysvalloissa vielä useammin niillä hoidetaan häiriökäyttäytymistä ja ADHD-oireita. Samanlaisia tuloksia on saatu aiemmissakin tutkimuksissa, mutta niissä lihomista ja insuliinimuutoksia on harvoin mitattu suoraan. Tutkimukseen osallistui 144 iältään 6–18-vuotiasta, jotka M asennukseen sairastuneille sydänpotilaille kannattaa antaa masennuslääkkeitä pian sairastumisen jälkeen. Tuoreen tutkimuksen perusteella se pienentää potilaiden riskiä saada uusia sydänoireita. Tutkimuksen perusteella puolen vuoden essitalopraami-masennuslääkitys pienensi uuden sydäninfarktin, pallolaajennuksen sekä sydänperäisen kuoleman riskiä seuraavien kahdeksan vuoden ajan. Erityisesti tämä koski sydäninfarkteja, joiden riski oli jopa puolet pienempi osallistujilla, jotka saivat masennuslääkkeitä, tutkijat havaitsivat. Masennuksen tiedetään heikentävän sydänpotilaiden ennustetta ja suurentavan riskiä sairastua sydänja verisuonitauteihin sekä aivoverenkiertohäiriöihin. Sydänoireisiin sairastuvat ovat myös alttiita masentumaan, tutkimuksista tiedetään. Tutkimukseen osallistui 300 masennukseen ja äkilliseen sepelvaltimo-oireyhtymään sairastunutta. Osana tutkimusta heistä puolet sai masennuslääkkeitä ja puolet toimi verrokkeina. Tulokset julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä. Sydänpotilaan masennus kannattaa lääkitä – pienentää uusien sydänoireiden riskiä tutkimuksen alussa satunnaistettiin saamaan 12 viikon ajan joko olantsapiinia, risperidonia tai aripipratsolia. Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA Psychiatry -lehdessä. 44 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
S kitsofrenian uusiutumisriskin on ajateltu pienenevän, kun henkilön tilanne on saatu vakaaksi. Tämän jälkeen lääkitys on vähitellen lopetettu. Tuoreen suomalaistutkimuksen perusteella lääkityksiä kannattaisi kuitenkin todennäköisesti jatkaa, sillä uusiutumisriski ei pienentynyt ainakaan kahdeksan vuoden seurannassa. Tutkimustulokset perustuvat 8 700 suomalaisen skitsofreniaan sairastuneen henkilön rekisteritietoihin. He olivat sairastuneet skitsofreniaan vuosina 1996–2014. Uusiutumisen lisäksi tutkijat tarkastelivat kuolleisuutta. Seurannan aikana pienin uusiutumisen tai menehtymisen riski oli henkilöillä, jotka olivat jatkuvalla psykoosilääkityksellä. Riski oli jonkin verran suurentunut heillä, joiden lääkitys oli lopetettu heti sairaalahoidon päätyttyä, mutta tämän jälkeen todennäköisyys alkoi selvästi kasvaa. Verrattuna jatkuvalla lääkityksellä oleviin ensimmäisten 1–2 vuoden aikana lopetettu lääkitys liittyi kaksinkertaiseen, 2–5 vuoden kuluttua lopetettu kolminkertaiseen ja yli 5 vuoden kuluttua lopetettu peräti seitsemänkertaiseen uusiutumisen tai menehtymisen todennäköisyyteen. Lääkityksen jatkamisesta uutta tietoa Pitäisikö skitsofrenian hoitokäytäntöjä tarkistaa? Riski menehtyä seurannan aikana oli noin kaksinkertainen henkilöillä, jotka eivät olleet lääkityksellä tai joiden lääkitys oli lopetettu varhain, kun heitä verrattiin henkilöihin, joita oli lääkitty tauotta jopa 16 vuoden ajan. Tulokset eivät paljasta, mistä nyt havaitut mekanismit tarkalleen johtuvat, mutta ne viittaavat siihen, ettei skitsofrenian uusiutumisriski pienene tasaisesti lääkityksen lopettamista seuraavina vuosina. Jos havainnot varmistuvat tulevissa tutkimuksissa, skitsofrenian hoitokäytäntöjä kannattaa todennäköisesti miettiä uudelleen. Skitsofreniaan sairastuu noin yksi ihminen sadasta. Miehet sairastuvat skitsofreniaan yleensä 20–28 vuoden iässä ja naiset keskimäärin muutamaa vuotta vanhempina. Varsinkin miehillä skitsofrenia voi johtaa syrjäytymiseen, naimattomuuteen ja alhaiseen sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan. Tutkimuksen tekivät Jari Tiihonen, Antti Tanskanen ja Heidi Taipale. Tutkimuksen tulokset julkaistiin American Journal of Psychiatry -lehdessä. K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 45
K ansainvälinen selvitys paljastaa, että alkoholin aiheuttamat sairaudet, väkivalta ja tapaturmat johtavat noin 3 miljoonan ihmisen kuolemaan joka vuosi. Alkoholin haitat ihmiskunnalle voivatkin tulosten valossa olla luultua mittavampia. Tulokset perustuvat 195 maassa vuosina 1990– 2016 kerättyihin aineistoihin, ja niiden perusteella alkoholin käytössä ei terveyden kannalta ole olemassa turvallisia rajoja. Alkoholi suurentaa riskiä sairastua ja menehtyä moniin sydänja verisuonitauteihin, syöpiin, maksakirroosiin, diabetekseen, epilepsiaan, haimasairauksiin sekä tuberkuloosiin ja hengitystietulehduksiin. Lisäksi itsetuhoisuus, väkivalta, Alkoholin haitat ovat jopa luultua mittavampia tapaturmat, myrkytykset ja liikenneonnettomuudet liittyvät usein alkoholiin. Analyysin perusteella alkoholin käyttö ja sen aiheuttamat kuolemat ovat harvinaisimpia Lähi-idässä ja yleisimpiä Itä-Euroopassa ja joissain Afrikan maissa. Alkoholikuolemien kymmenen kärkimaata ovat Venäjä, Ukraina, Liettua, Valkovenäjä, Mongolia, Latvia, Kazakstan sekä Lesotho, Burundi ja Keski-Afrikan tasavalta. Suomalaiset ovat määrällisesti alkoholinkulutuksessa eurooppalaista keskitasoa, mutta erityispiirteitä ovat humalajuominen ja suuret kertaannokset. Lähde: The Lancet -lehti U U T I S P A L V E L U D U O D E C I M Tutkittua tietoa terveydestä K U VA : SH U T TE R ST O C K 46 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
TU NN E & MIE L I V Ä R I T Y S K U VA Mielen harjoitusta T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 47
Lähetä ratkaisusi 11.3.2019 mennessä osoitteella: Tunne & Mieli -lehti, Krypto, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Krypton ratkaisseiden kesken arvotaan taiteilija Kikka Nyrénin kauniit postikortit. Voit myös osallistua sähköpostilla: lähetä ratkaisukirjaimet yhteystietojen kera osoitteeseen tunnejamieli@mtkl.fi. Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. NIMI OSOITE 11 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 1 8 1 9 22 10 11 3 11 10 7 11 22 5 5 17 13 3 17 9 22 13 11 11 9 5 11 9 7 13 11 11 22 5 7 16 22 17 7 3 1 22 9 5 11 2 9 13 9 5 1 11 1 20 11 11 17 22 11 17 19 7 12 22 1 1 19 7 22 22 1 10 2 9 18 9 7 8 5 11 4 12 6 23 9 3 7 9 16 23 13 5 7 22 6 9 9 9 10 15 15 11 9 5 13 8 7 19 6 9 23 11 23 9 23 10 11 7 5 17 5 9 9 22 11 11 10 22 9 1 9 3 5 11 17 5 15 5 21 11 22 10 6 9 19 5 22 18 9 5 11 11 22 10 5 22 7 7 5 22 9 6 5 9 5 22 10 9 13 8 9 17 9 3 22 5 7 8 18 9 9 13 8 17 22 1 9 5 9 22 11 10 11 19 8 2 5 5 20 10 22 21 22 9 1 8 11 19 8 5 2 12 9 10 4 5 22 10 7 5 3 23 14 5 9 10 9 7 5 7 9 3 13 8 23 22 11 11 5 8 9 5 9 9 3 1 17 9 5 16 9 1 4 1 5 1 9 6 9 11 5 10 6 5 8 13 9 5 9 5 18 13 7 3 13 6 1 5 ww w. ris tik ko tu ul i.f i www.ristikkotuuli.fi Krypto Originaali Kikka Nyrén. Kiitokset tuestasi Mielenterveyden keskusliitolle! O rig in a a li K ik k a N y ré n . K iit o k s e t tu e s ta s i M ie le n te rv e y d e n k e s k u s lii to lle ! Originaali Kikka Nyrén. Kiitokset tuestasi Mielenterveyden keskusliitolle! Originaali Kikka Nyrén. Kiitokset tuestasi Mielenterveyden keskusliitolle! Originaali Kikka Nyrén. Kiitokset tuestasi Mielenterveyden keskusliitolle! 48 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
Mielen harjoitusta Sanatehtävä Sudoku KARI JUNTUNEN A B C D E F G H I J 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 A-1 VARAS A-2 "JOHTO" B-1 UUSINTA B-2 OIVA B-3 MUUT C-2 KOLMIC-3 HEISIMATO X 2 C-4 UPEUS D-3 VENEETKIN D-4 MANNERHEIMILLA D-5 JÄÄE-4 KIRVEELLÄ E-5 VENNAMON KAIMAT E-6 MATTI RAILI F-5 VAKUUTUKSIA F-6 "VOIDAAN MENETTÄÄ" F-7 RAHAPAIKKOJA G-6 MAANALAISIA G-7 KALLIO + T G-8 SAMANNIMISIÄ H-7 NAISIA H-8 KIINNITYKSIIN H-9 PÖYDILLE I-8 TUULIA I-9 KEINU I-10 VÄKEVIÄ J-9 VIETTÄÄ J-10 SINISALO Sanahaarakassa ratkaisusanat sijoitetaan ruutujonoihin siten, että sanojen osat sopivat toisiinsa. Vihjeet on merkitty kirjaimella ja numerolla: Ratkaisusanan kolme ensimmäistä kirjainta tulevat kirjaimella ja kolme viimeistä numerolla merkittyyn ruutujonoon. VAIKEUSASTE: ? VAIKEUSASTE: ?? VAIKEUSASTE: ??? 1 5 3 8 6 9 8 3 5 8 9 2 7 9 7 8 5 2 2 3 7 6 9 8 6 4 7 3 5 2 5 Puzzle 1 (Easy, difficulty rating 0.41) Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Tue Jan 15 09:25:33 2019 GMT. Enjoy! 9 5 2 8 2 4 5 1 4 8 7 6 9 4 1 9 5 3 1 2 8 9 7 4 2 5 5 9 3 2 Puzzle 1 (Medium, difficulty rating 0.55) Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Tue Jan 15 09:26:20 2019 GMT. Enjoy! 7 5 3 7 5 8 4 1 2 2 8 5 9 8 6 5 2 7 5 2 1 8 1 9 5 3 4 6 4 8 Puzzle 1 (Hard, difficulty rating 0.66) Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Tue Jan 15 09:27:01 2019 GMT. Enjoy! Ratkaisut seuraavalla aukeamalla. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 49
ww w.ris tikk otu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + ? SUOJAAVAT : ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA 1 5 4 10 2 7 9 3 6 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ww w.r istik ko tuu li.fi HAUSJÄRVEÄ KOTIT Y Ö PITKÄÄN HAAVEILIJA ÖLJYVALTIO KESTÄVÄ PORVOON SAARI NÄYTTELI TORIN KALTAISIA KIRJOITUS SULKEA PÖNTÖSTÄ “KAPTEENI” OITIS ANSIO TÄLLIT JUSSI ILMAN APUA ÄLINÄT LATU NENISTÄ SUMU KUKA SILEÄ KATOLLA KOROILLA ERONEN “SUTI” MUSTIA TULO LAURI POIKIA ELLEN EI JÄÄSSÄ ! KOHOKOHTA LÄNSILIITTO LAINALLE POIS VAIN -KIEVARI LIIKE KIERRENUOTAT PUINTIIN KORUKIVI NÄET TYTTÖJÄ AUTOJA LIATA ENNAKOT SAARIJONO ARA MYRDALIN KAIMAT TIP TOP LAULETAAN TAAS! ELOKUVATEATTERI APEAILMEINEN PERSO -LAINA HEIKKI SARVETON REUMATISMIT NAISIA -TUOTE -TUOTE SARJISLINTU HYPPYPAIKKA TUPAKOINTI TEESI KANAVA AUTOJA & MIETE VOI LUNTA OHJAAJAT KERRASSAAN SAIRAITA ? 8 VOIMAKAS i Lähetä ratkaisusi 11.3.2019 mennessä osoitteella: Tunne & Mieli -lehti, Ristikko, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan taiteilija Kikka Nyrénin kauniit postikortit. Voit myös osallistua sähköpostilla: lähetä ratkaisukirjaimet yhteystietojen kera osoitteeseen tunnejamieli@mtkl.fi. Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. NIMI OSOITE Ristikko Originaali Kikka Nyrén. Kiitokset tuestasi Mielenterveyden keskusliitolle! O rig in a a li K ik k a N y ré n . K iit o k s e t tu e s ta s i M ie le n te rv e y d e n k e s k u s lii to lle ! Originaali Kikka Nyrén. Kiitokset tuestasi Mielenterveyden keskusliitolle! Originaali Kikka Nyrén. Kiitokset tuestasi Mielenterveyden keskusliitolle! Originaali Kikka Nyrén. Kiitokset tuestasi Mielenterveyden keskusliitolle! 50 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
ww w.ris tikk otu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + ? SUOJAAVAT : ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA RISTIKON 6/2018 RATKAISU SUDOKU ? SUDOKU ?? SUDOKU ??? KRYPTON 6/2018 RATKAISU F O B I A A M E E B A O D K H T O I M Ä K I T L U S L A N N U N N A T I E H Y T I P R Ö G D G T E I N E O J V Y Ä F A N O P I T I I L I T B E M O E S U T K I T K E M I Ö P S A L M I T E T A N A Ä D T T A N A K A R L A M E E H U V I T L A T A A J A M E R K O V A T J A T R I U M V I S A I O H O T A O T S A A E T S A U S S A V E T V K O L E A T N A L I K A T K Ä R T V A E A N T A V A O S I T T A A Ä Y R I T R I S A K A S S Y S I T V S I R E T E L E E T K O U S A N G E E L I L O T U S A N D I T R I E V Ä S U T R A A R O R L O V T I E R A P A N D A G E Ä L Y T A J A A T F I N N O T S E I T A S I E N I I R A K P U H E L U J A O P U S O N A S S E I S I S T A K A P U T A U T I S E T P A H E P A A S A T S U L O E T U U S S K I S K U R I T L U U T E L U E K O T I S K U T S I L O L E I N I T U O T I V L A P E A N T I L L I T A P A T I A T O P A A L I T E E T U A N N I T U E A L V A T R A J U A R I N A N I I T P E R Ä T I Ä L Ä T S I I S T I V Ä I T T Ä M Ä I N T O U T U A S O T A T A O T A T U S K I E L K O T A K A U S A R A V A P I A N O A R T E K I H A A A S K A R K E S T I I N A T O I T T I K A U A N H A A T T A I O T T U U T O P I S T I T N R I P A Ä K U L Originaali Kikka Nyrén. Kiitokset tuestasi Mielenterveyden keskusliitolle! O rig in a a li K ik k a N y ré n . K iit o k s e t tu e s ta s i M ie le n te rv e y d e n k e s k u s lii to lle ! Originaali Kikka Nyrén. Kiitokset tuestasi Mielenterveyden keskusliitolle! Originaali Kikka Nyrén. Kiitokset tuestasi Mielenterveyden keskusliitolle! Originaali Kikka Nyrén. Kiitokset tuestasi Mielenterveyden keskusliitolle! Puzzle 1 (Easy, difficulty rating 0.41) 2 4 9 1 6 3 5 8 7 3 8 6 7 5 2 4 1 9 5 1 7 8 4 9 2 6 3 6 5 8 9 2 1 3 7 4 9 7 3 6 8 4 1 5 2 1 2 4 5 3 7 6 9 8 8 3 5 4 7 6 9 2 1 4 6 1 2 9 8 7 3 5 7 9 2 3 1 5 8 4 6 Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Tue Jan 15 09:25:33 2019 GMT. Enjoy! Puzzle 1 (Medium, difficulty rating 0.55) 9 5 6 7 1 2 8 4 3 7 8 2 3 4 5 6 9 1 3 1 4 8 6 9 7 2 5 5 2 7 6 9 4 3 1 8 6 3 1 2 8 7 4 5 9 4 9 8 5 3 1 2 6 7 2 6 3 1 5 8 9 7 4 1 7 9 4 2 3 5 8 6 8 4 5 9 7 6 1 3 2 Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Tue Jan 15 09:26:20 2019 GMT. Enjoy! Puzzle 1 (Hard, difficulty rating 0.66) 4 2 1 9 6 7 8 5 3 9 3 7 5 8 2 6 4 1 5 8 6 4 3 1 2 7 9 1 6 2 3 7 8 5 9 4 8 9 4 6 1 5 7 3 2 3 7 5 2 9 4 1 8 6 6 5 8 1 4 9 3 2 7 2 1 9 7 5 3 4 6 8 7 4 3 8 2 6 9 1 5 Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Tue Jan 15 09:27:01 2019 GMT. Enjoy! Tehtävien ratkaisut SANATEHTÄVÄN (S. 49) RATKAISU Ristikkoja kryptoarvontojen voittajille on lähetetty Kikka Nyrénin postikortit. Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistuneille! A B C D E F G H I J 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 R O I T O I L O I P U I V E I K A S K A I L I I V I I T A I S T O K K A S E T S T O K O T V O T S A T M A T N A T S T O T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 51
vatruskat TU N N E & M IEL I JUT TU SA R J A Lohturuoka RESEPTI, TEKSTI JA KUVA ELINA YLITERVO ”Luokallani oli vielä 26 oppilasta, kun konepaja lomautti. Sen jälkeen pyyhekumitkin puolitettiin, mutta ei se mitään – tiedän, millaiseksi elämä kodeissa muuttui. Ei tullut pieneen mieleen valittaa siitä, että oli yksin kotona töiden takia. Lisäksi meille oli raatsittu ostaa mikro: iso ja ruskea. Yhä, jos on kylmä ja kovin väsyttää, alkaa tehdä mieli eineskarjalanpiirakoita, joiden päällä on sulaa Oltermannia. Syön piirakat ällöttävällä tavalla, ihan samoin kuin lapsena. Käännän tulikuumat piirakat lautaselle nurinpäin, revin kuoret ja reunat irti ja syön ne. Lopuksi nypin suuhun kuuman riisipuuro-juustosotkun. Syömisen jälkeen sormet ovat melkein palovammoilla ja rasvaiset, mutta olo on lämmin ja unelias.” Kaisa Ylhäinen, Kokemäki 52 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
Mikä ruokamuisto tuo sinulle lohtua? Jaa se kanssamme, niin toimittaja laatii sen pohjalta reseptin: tunnejamieli@mtkl.fi Vatruskat 20 kpl taikina: 1 kg jauhoisia perunoita 1 dl vehnäjauhoja 1 tl suolaa 25 g voita 1 kananmunaa täyte: 4 dl vettä 1/2 tl suolaa 1 1/2 dl puuroriisiä 25 g voita Voiteluun 30 g voita sulatettuna x Keitä hyvin pestyt perunat kuorineen kypsiksi. Valmista sillä aikaa täyte. Kuumenna vesi kiehuvaksi, lisää suola ja riisi. Keitä 15–20 minuuttia miedolla lämmöllä kannen alla. Sekoita voi riisin sekaan ja anna jäähtyä kannella peitettynä. x Kuori perunat kuumina ja survo tasaiseksi seokseksi. Anna jäähtyä. Lisää vehnäjauhot, suola, voi ja kananmuna perunasurvoksen sekaan. Sekoita käsin tasaiseksi taikinaksi. Jauhota alusta hyvin ja kumoa taikina pöydälle. Tee taikinasta pitkä tanko ja jaa 20 palaan. Taputtele palat halkaisijaltaan noin 10 cm pyöreiksi levyiksi. x Lisää levyn toiselle puolelle ruokalusikallinen täytettä. Taita puolikuun muotoiseksi. Painele reunat tiiviisti kiinni ja siisti reunat lasin reunan avulla. Paista 250 asteessa 15 minuuttia kunnes vatruskat ovat saaneet väriä pintaan. Voitele voisulalla ja tarjoa munavoin kanssa. K arjalanpiirakka on yksinkertaisuudessaan lyömätön yhdistelmä: sisältä pehmeä ja päältä rapea. Jos sorminäppäryyttä vaativa piirakoiden rypyttäminen jännittää, voi kokeilla toista karjalalaista klassikkoa. Riisitäyte piilotetaan perunataikinan sisään ja tuloksena on herkullinen karjalanpiirakan ja pasteijan välimuoto: vatruska. Juuri uunista tulleet voisulalla valellut vatruskat eivät kaipaa seurakseen kuin nokareen munavoita. Halutessaan täytettä on kuitenkin helppo varioida. Kokeile riisin sekaan fetaa ja pinaattia, savuporoa ja tuorejuustoa tai loimulohta. Tai vaikkapa Kaisan lapsuuden suosikkia, juustoa. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 53
S imo Järvisalo aloitti harrastuksensa sieltä, missä aita on korkea. Ensin hän taivutti alumiinista kaaren, sitten leikkasi sen viiteen tarkasti mitattuun osaan, sorvasi ja taivutti liittimet, porasi reiät ja lopulta päällysti alumiinin muoviputkella. Lopputuloksena oli itse tehty cyr-rengas, joka on sirkuksessa käytettävä akrobatiaväline. Painoa ensimmäiselle renkaalle tuli 30 kiloa. Aikaa sen rakentamiseen kului pari vapaapäivää ja viimeistelyt päälle. – Renkaan päällystämisessä meni kolme Game of thrones -jaksoa, Simo kertoo ja nauraa. Sirkus oli pitkään Simon salainen haave. Parikymppisenä opiskelijana Tampereen teknillisellä yliopistolla hän meni akrobatiakurssille ja alkoi sen jälkeen harrastaa aikuisten telinevoimistelua. Sirkuksen luovuus kuitenkin veti puoleensa. Cyr-renkaan Simo näki ensimmäistä kertaa muutama vuosi sitten tamperelaisessa Sorin sirkuksessa. Lajissa mennään alumiinista tai teräksestä rakennetun renkaan sisäkehälle, otetaan vauhtia ja tehdään temppuja renkaan pyöriessä. Painonsiirrolla rengas saadaan liikkumaan haluttuun suuntaan. Varsinaisesti idea cyr-renkaan kokeilemisesta tuli, kun Simo pelleili kavereidensa kanssa traktorin sisäkumilla. Myöhemmin hän kokeili oikeaa cyr-rengasta ja löysi itsensä rakentamasta omaa välinettä. Renkaita saa valmiinakin, mutta ne maksavat satoja euroja. – Mulla on vähän sellaista vikaa, että kaikki pitää tehdä itse. Sittemmin hän on tehnyt itselleen parannellun välineen. Uusi rengas painaa noin 20 kiloa ja on päällystetty kumilla. Pelkoa vastaan T U N NE & MIE LI J U T T U S A R J A Intohimoni Renkaat Simo rakensi työpaikallaan Pursolla, joka on metallialan yritys. Hän työskentelee siellä kehityspäällikkönä. Päivät ovat vaihtelevia: puheluita, palavereita, raporttien kirjoittamista, suunnittelua, työmatkoja ja ihmisten kanssa työskentelyä. Hänen vastuullaan on myös Purson työkaluverstas. Aina tapahtuu paljon asioita yhtä aikaa. – Se vaatii joskus nollauksen tällaisilla jutuilla sitten. KORKEA OPPIMISKÄYRÄ Cyr-renkaalla Simo on treenannut kaksi ja puoli vuotta. Opettelua ovat avittaneet Youtube-videot. Hän sanoo, että temppuilu näyttää tosi helpolta, mutta todellisuus on toinen. Ensimmäistä kokeilukertaansa hän kuvailee toivottomaksi ja sitä seuraavia treenikertoja hoiperteluksi. Haastetta tulee renkaan käsittelystä, joka vaatii täsmällistä ajoitusta sekä oikeaa painopistettä ja painonsiirtoa. Joskus tuskastuttaa, kun mikään ei suju tai onnistu. – Mutta tämä on sellainen laji, johon jää helposti koukkuun, ja oppimiskäyrä on aluksi aika korkea. Ehkä kymmenennellä kerralla se alkoi jo näyttääkin joltain. Simo kiittää sirkuksen kannustavaa ilmapiiriä. Onnistumisia tuuletetaan ja hurrataan yhdessä. Hän käy tamperelaisen Sirkus Faktorin avoimissa treeneissä. Lisäksi hän harjoittelee paikallisessa liikuntahallissa voimisteluvuorojen päätyttyä. Cyr-rengas on Simon päälaji. Hän on opetellut vähän jongleeraustakin. Simo pitää cyr-renkaalla temppuilun tarjoamasta fyysisestä rasituksesta, joka auttaa pysymään hyvässä kunnossa. Kiehtovaa on itsensä ylittäminen. Renkaan pyörimisvauhti on varsin kova, ja tempuissa voidaan Simo Järvisalo käy nollaamassa pään sirkuksen parissa. Hänen välineensä on parikymmentä kiloa painava cyr-rengas, jolla voi tehdä hurjia temppuja. TEKSTI JA KUVAT AINO HEIKKONEN 54 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
Pelkoa vastaan T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 55
esimerkiksi kieppua pää alaspäin tai irrottaa jalat renkaan kehältä. Simo pohtii, että joidenkin asioiden tekeminen pelottaa häntä. – Pelon voittamista voi fiilistellä. Jos tulee jokin läheltä piti -tilanne, jota vähän säikähtää – sellaista on vaikea saada muista jutuista. NAUTINTOA ESIINTYMISESTÄ Simo saa nautintoa myös esiintymisestä. Viimeksi Simo esiintyi Sirkus Faktorin näytöksessä, joka järjestettiin Tampereella Kuivaamolla. Se on entisen sellutehtaan kuivauskonehalliin perustettu kulttuuritila. Näytös houkutteli paikalle runsaasti yleisöä. Simo kertoo, että Kuivaamon näytös oli ensimmäinen, josta hän nautti oikein kunnolla. Lavalla oli hauskaa. Aiemmin esiintymisjännitys on syönyt osan tunnelmasta. – Ensimmäisellä kerralla Sorin sirkuksella oli varmaan 200 henkilöä yleisöä isossa katsomossa. Kyllä siinä oli aika totista poikaa. Hiljalleen esiintyminen on lähtenyt sujumaan, ja Simo on oppinut olemaan lavalla rennommin. Hän kuvailee, että yleisöstä saa omaan tekemiseen ”ekstrabuustin”, ylimääräisen piristysruiskeen. Jo esityksen suunnittelu haastaa, sillä yksittäiset temput eivät vielä muodosta kokonaisuutta. Tarvitaan sopivia siirtymiä ja hyvää musiikkia. Esiintymiset kirittävät myös Simon harjoittelua. Jokaiseen show’hun olisi hauska tuoda jotain uutta. Viimeisimmässä esityksessä hän teki ”supermaniksi” kutsutun tempun, jossa roikutaan pyörivässä renkaassa käsien varassa. Jalat ovat suorina taakse päin kuin supersankareilla heidän lentäessään elokuvissa ja sarjakuvissa. Simo sanoo, että kyseinen temppu on vaikein, jonka hän osaa tällä hetkellä. Tai oikeastaan se ei enää ole vaikea, sillä kun tempun oppii kerran, sen toistaminen muuttuu helpoksi. Vaikeita ovat ne temput, joita hän ei vielä osaa. Parhaillaan Simo opettelee marssia, joka näyttää siltä, että renkaan sisällä kävellään paikallaan. Myös käsien päällä olisi mukava oppia pyörimään kunnolla. Intohimo Simo Järvisalon mukaan Intohimo merkitsee minulle… pelon voittamista. Sirkus on tarjonnut minulle… kanavan päästä esiintymään. Ilman sirkusta… olisin keksinyt jotain muuta uutta. 56 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
Ydinperheen ideaali on yhteiskunnassa läsnä aina perhepitsoista ja uimahallien perhelipuista verotusja perintölainsäädäntöön asti. Arjessa tärkeintä perhesuhteissa on kuitenkin tunneside ja elämänvaihe: jollekulle perhe ovat kämppikset, toiselle lauma kissoja. TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVITUS MARIA VILJA Kenen joukoissa seisot? K aikilla on oikeus valita perheensä – ja niin usein teemmekin. Perhe määrittyy paitsi sukulaissuhteiden, myös elämäntilanteen kautta, ja yhdellä ihmisellä voi olla useita perheitä sekä elämän eri vaiheissa että samanaikaisesti. Yhteiskunnassa vallitseva perhekäsitys on kuitenkin paljon rajatumpi ja tiukempi kuin se, jonka kukin saa itse vapaasti itselleen luoda. Vaikka viralliset asiakirjat muotoillaan usein niin, että kaikki perhemuodot pyritään huomioimaan, käytännössä perheen ideaali rakentuu yleensä kahden työssäkäyvän vanhemman ja heteronormatiivisuuden ympärille. Kyse ei ole ainoastaan varhaiskasvatuksesta tai koulusta, vaan muun muassa terveydenhuollosta ja armeijastakin: kuka on soveliasta kutsua omaisten päivään? T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 17 16 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 PALAUTUS 11.3.2019 MENNESSÄ Osoitteella: Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki, tai netissä: www.tunnejamieli.fi – Äänestä paras juttu. Ristikkoja kryptovastauksen ja Paras juttu -kupongin voi lähettää samassa kirjeessä. Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu? SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten? SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE Ydinperheen ideaali on yhteiskunnassa läsnä aina perhepitsoista ja uimahallien perhelipuista verotusja perintölainsäädäntöön asti. Arjessa tärkeintä perhesuhteissa on kuitenkin tunneside ja elämänvaihe: jollekulle perhe ovat kämppikset, toiselle lauma kissoja. TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVITUS MARIA VILJA Kenen joukoissa seisot? K aikilla on oikeus valita perheensä – ja niin usein teemmekin. Perhe määrittyy paitsi sukulaissuhteiden, myös elämäntilanteen kautta, ja yhdellä ihmisellä voi olla useita perheitä sekä elämän eri vaiheissa että samanaikaisesti. Yhteiskunnassa vallitseva perhekäsitys on kuitenkin paljon rajatumpi ja tiukempi kuin se, jonka kukin saa itse vapaasti itselleen luoda. Vaikka viralliset asiakirjat muotoillaan usein niin, että kaikki perhemuodot pyritään huomioimaan, käytännössä perheen ideaali rakentuu yleensä kahden työssäkäyvän vanhemman ja heteronormatiivisuuden ympärille. Kyse ei ole ainoastaan varhaiskasvatuksesta tai koulusta, vaan muun muassa terveydenhuollosta ja armeijastakin: kuka on soveliasta kutsua omaisten päivään? T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 17 16 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 8 Anna palautetta lehdestä ja voita! Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Arvontaan osallistumisen aika on 7.2.–11.3.2019. Yhteystietonsa jättäneiden kesken Tunne & Mieli arpoo Minna Huotilaisen ja Mona Moisalan Keskittymiskyvyn elvytysoppaan (arvo 29 euroa). Mikä oli mielestäsi tämän lehden paras juttu? Lehden 6/2018 Paras juttu -äänestyksessä Keskittymiskyvyn elvytysoppaan voitti Eija Ekroos Ulvilasta. Onnea voittajalle! Viime lehden parhaaksi jutuksi lukijaäänestyksessä valittiin perheen ihannetta koskeva ”Kenen joukoissa seisot?”. Juttu käsitteli sitä, kuinka sukulaissuhteet eivät ole ainoa perhettä määrittelevä tekijä. Kiinnostavia näkökulmia esiin tuova artikkeli. Tämä juttu koskettaa myös minua. Aiheena mielenkiintoinen! Tabuaiheeseen uutta näkökulmaa. Tällaista ole armollinen -juttua Suomi tarvitsee. Hyvän mielen vinkki s. 40 Ei kiinnosta aihe ja julkkikset. Kansijuttu s. 10 Kaikki jutut olivat tällä kertaa kiinnostavia. Lehti parantunut kovasti vuosien varrella, aion tilata. Tämä on tosi hyvä lehti – hintansa väärti – odotan innolla uutta lehteä. RISUT JA RUUSUT – LUKIJOIDEN PALAUTETTA EDELLISESTÄ LEHDESTÄ T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 57
Päivittäiset rutiinit selkeyttävät arkea TEKSTI HENNA TARJANNE-LEKOLA KUVAT HENRIIKA MAIKKU Millainen on tavallinen arkipäiväsi? Elän pääsääntöisesti iltavirkkuna, mutta väliin mahtuu myös usein aamuvirkkuilua. Herään kuuden ja kymmenen välillä, yleensä noin kahdeksalta. Uni-Jukka tulee usein kylään kello 23–02. Tykkään ottaa omaa aikaa öisin. Kuuntelen musiikkia, luen ja katson dokumentteja sekä uutisia maailmalta, kun muut nukkuvat. Kuvaile työtäsi. Työni on suunnitella ja pitää hevosavusteisia ja hevosten käsittelyyn liittyviä valmennuksia yhdessä puolisoni kanssa. Tarjoamme hevosavusteisia ammatillisia täydennyskoulutuksia erityisesti vuorovaikutukseen liittyviin teemoihin. Lisäksi työtäni ovat maatilamme kunnossapito, hoito ja rakennustyöt sekä hevosten hoito. Millaisia rutiineja sinulla on? Varsinaiset työrutiinit liittyvät eläimiin ja niiden huolenpitoon. Koulutan hevosiamme päivittäin sekä hoidan hevosvalmennettavien tukemiseen liittyvät asiat. Niiden lisäksi tavallisia arkirutiineja on paljonkin, kuten esimerkiksi päivittäinen saunominen sekä yhteydenpito kauempana asuvien läheisten kanssa. Miten kuvailisit rutiinien merkitystä arjessasi? Päivittäiset rutiinit selkeyttävät päivää ja tuovat siihen rakennetta. Osa rutiineista helpottaa arkea ja osa tuo mukavia, rentouttavia hetkiä päivään. Hevostemme kanssa tehtävät rutiinit syventävät suhdettamme ja ovat tärkeä osa niiden kanssa elämistä ja sosiaalista liittymistä. Osa rutiineista on välttämättömiä arjen toimimiseksi, eivätkä ne itsessään tuota iloa. Mistä rutiinista et luopuisi, mistä taas voisit hyvin luopua? F1-kisojen seuraamisesta, Nesteen baarissa kahvilla käynneistä sekä lusikassa nukkumisesta vaimoni kanssa en luovu. Pakko pitää kiinni jostain ”jonninjoutavasta”, ettei hyödyllinen elämä peitä ihmistä itsensä alle. Luopuisin mielelläni välillä itseohjautumisesta, antaisin muiden välillä ohjata rutiineja. Mikä on tällä hetkellä ajankohtainen, arkinen ongelmasi? Meillä on remontti kesken, joten tämän hetken polttavin arkinen ongelma on tunne ajan puutteesta sekä keskeneräisyyden tunne ajan riittämättömyyden takia. Mikä on arjessa parasta? Perhe ja läheisyys. Tykkään tunteesta, kun heräämme vaimoni kanssa yhdessä. Mikä on arjessa haastavinta? Perhe. Koska teemme töitä yhdessä kotona, välillä on vaikea erottaa työminä henkilökohtaisesta itsestä sekä työja yhteinen vapaa-aika toisistaan. Mihin haluaisit enemmän aikaa? Haluaisin enemmän aikaa joutilaisuuteen ja jonninjoutavaan sekä perheen yhteiseen vapaa-aikaan. Mikä on hyvän arjen vinkkisi Tunne & Mieli -lehden lukijoille? Kunnioittakaa omaa aikaanne. ESA KORHONEN Minun arkeni Olen Esa Korhonen, 63-vuotias valmentaja, hevostaito-opettaja ja hevosten kouluttaja. Perheeseeni kuuluu puolisoni, 16-vuotias tytär ja 18-vuotias poika. Teen pääasiassa kaikki työt kotona tilallamme Läyliäisissä Lopella. Vain pieni osa työstäni sisältää matkustamista asiakkaiden luo tai koulutusten pitämistä muualla. 58 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
Toimintamme tukee mielenterveystyötä Julkaisija Mielenterveyden keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki Puh. (09) 565 7730 www.mtkl.fi Kustantaja Oy MTKL Vireä Mieli Ab (yhtiön omistaa julkaisija) Tilaajapalvelu Puh (09) 85668349 tilaajapalvelu@mtkl.fi Vt. päätoimittaja (1.2.–28.2.2019) Aino Heikkonen aino.heikkonen@mtkl.fi 050 407 5448 Ilmoitusmyynti Markku Karjalainen 045 173 5102 Ilmoitusaineistot aineisto@vitale.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay Painopaikka Forssaprint Painosmäärä 8 000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen Lehden kustantaja on yhteiskunnallinen yritys OY MTKL Vireä Mieli Ab, jonka omistaa Mielenterveyden keskusliitto. Lehden toiminta tukee liiton työtä: ? julkaisemalla laadukkaita sisältöjä, jotka käsittelevät ratkaisukeskeisesti erilaisia mielen ilmiöitä ? purkamalla mielenterveyden ongelmiin liittyvää stigmaa ? edistämällä mielenterveydestä käytävää faktapohjaista keskustelua ? tarjoamalla työmahdollisuuksia muun muassa mielenterveyskuntoutujille ja eläkeläisille ? ohjaamalla liitolle vuokraja hallintomaksuja sekä lehden toiminnasta mahdollisesti saatavan tuoton. Mielenterveyden keskusliitto on vuonna 1971 perustettu valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka valvoo ja ajaa mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien sekä heidän läheistensä etuja yhteis kunnassa, toimii asiantuntijana heitä koskevissa kysymyksissä ja kehittää tarvittavia palveluja. Katuosoite Postinumero ja toimipaikka Sähköposti Puhelinnumero Tilaaja Etunimi Sukunimi Katuosoite Postinumero ja toimipaikka Sähköposti Puhelinnumero Maksaja (jos eri kuin tilaaja) Etunimi Sukunimi ? Saamme lähettää sinulle tietoja Tunne ja Mieli –lehden uusista tarjouksista. Emme luovuta tietojasi muille tahoille. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Tilaajalla on kuluttajasuojalain mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Tilaan Tunne & Mieli -lehden Edullisena kestotilauksena 3 numeroa / 30 euroa, tilaajalahjana vuoden 2019 seinäkalenteri. Kuponki on voimassa 31.5.2019 asti. itselleni lahjaksi Tunne & Mieli -lehti Tunnus 5000901 00003 VASTAUSLÄHETYS VASTAANOTTAJA MAKSAA POSTIMAKSUN Teen osoitteenmuutoksen Tunne & Mieli kertoo monipuolisesti ja luotettavasti mielenterveydestä, kehon ja mielen hyvinvoinnin lisäämisestä, ihmissuhteista ja henkisestä kasvusta. Lehden perussisältöä ovat selviytymistarinat, tietojutut ja hyvän mielen vinkit. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1972 vuoteen 2015 nimellä Käsikädessä. Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Tilaukset joko verkkokaupastamme holvi.com/shop/tunnejamieli tai alla olevalla tilauskupongilla. LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA
T U N N E & M I E L I L E H D E S S Ä ? TUNNE & MIELI on lehti jokaiselle mielen hyvinvoinnista ja terveydestä kiinnostuneelle. Lehden aiheita ovat muun muassa mielenterveys, ihmissuhteet, itsensä kehittäminen ja henkinen kasvu, kouluja työhyvinvointi, ihmisten selviytymistarinat sekä hyvän mielen vinkit. Tunne & Mieltä julkaisee Mielenterveyden keskusliitto. Lehti on oiva paikka näkyä silloin, kun haluat tavoittaa hyvinvoinnista kiinnostuneen kohderyhmän. Lukijoita Tunne & Mieli -lehdellä on ympäri Suomen! Lehden ilmestymispäivät keväällä 2019 1/2019 7.2. Tunteet elämän taitekohdissa 2/2019 4.4. Luovuus valloilleen! 3/2019 6.6. Seksuaalisuus voimavarana Soita ja kysy lisää: Ilmoitusmyynti Markku Karjalainen, Oy MTKL Vireä Mieli Ab markku.karjalainen@mtkl.fi, puh. 045 173 5102 HALUATKO NÄKYVYYTTÄ Hinnasto ja lisätiedot mediakortista: www.tunnejamieli.fi