• TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA 6 / JOULUKUU 2016 – TAMMIKUU 2017 TUKILINJA 20 VUOTTA Kyselytutkimus kertoo tuen perillemenosta s. 12 DIDA-TAPAHTUMASSA juhlitaan Vammaisten päivää 3.12. s. 18 SIGNGIRLS Hittikappaleita sähäköinä viittomatulkintoina s. 6 NUORTEN PETER PAN -MUSIKAALI VALLOITTAA HELSINGISSÄ S. 26
• TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 6/2016 Julkaisija / Kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki (VKTT) ry. Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki Apurahat: ks. takakansi Päätoimittaja Iris Tenhunen Toimitusneuvosto Sari Heino-Holopainen Sanni Purhonen Pasi Päivinen Heini Saraste Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Paino Arkmedia Oy ISSN 1458-6304 20. vuosikerta Tukilinja ilmestyy 6 kertaa/v. Seuraava nro 3.2.2017. Tilaajapalvelu Puh. 09–4155 1500 ma-pe klo 8.30–15.00 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 39 e 6 kk 49 e 1 v 89 e Kesto 89 e/v Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Lehden tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. Kansikuva: Jukka Kolari 44 %:LLA TÄMÄN NUMERON TEKIJÖISTÄ ON JOKIN TOIMINTARAJOITE 26 s. Tämä Peter Pan -musikaali on nähtävä! Tavastialla räpätään 3.12.! Ajassa s. 4 Valokeilassa PKN lopettaa ja muita näkyviä ilmiöitä. s. 10 Syrjintä niellään yhä Harva vammainen jaksaa valittaa. s. 11 7 kysymystä työstä Vastaajina Tukilinjan työntekijät. s. 18 DiDa – yhtä juhlaa! Vammaisten päivänä 3.12. ohjelmaa koko perheelle Helsingin keskustassa. s. 20 DiDan ohjelma Ota mukaan ja osallistu yleisötapahtumiin! Artikkelit s. 6 Signgirls YouTube-hitiksi Viitotut hittikappaleet hurmaavat lavoilla. s. 22 Taiteella ulos kuplasta Jenni-Juulia Wallinheimo-Heinonen vaikuttaa performansseilla. s. 26 Peter Pan -joulumusikaali Marco Bjurström ohjasi nuorisomusikaalin Tukitoiminta s. 9 Tukilinjasta tuotteeksi Lehdestä syntyi hyrrä, koru ja kirjanmerkki. s. 12 20 vuotta tukea Tuensaajilta toiminnalle huippuarvosana. s. 15 Minun Tukilinjani -kilpailu Voiton vei tuensaajan musiikkivideo. s. 16 Tukipointti DiDan kulissien takana. s. 16 Tukitori s. 29 Startti urheiluharrastukseen s. 30 Saeid maalaa kauneutta s. 32 OmaPolun teoksia Tukilinjaan s. 34 Vippe ja Liinu Sosiaalityötä koiran kanssa. s. 39 Tukipäätöksiä Tukilinjan apurahoja elo–syyskuussa 2016. Vakiot 5 Ruudussa 17 Tulilinjalla 21 Kirjavinkki 25 Välinevinkki 33 Leffafriikki 36 Lukijafoorumi 38 Blogilinjalla 41 Ristikko 43 Jaloittelua 2 Tukilinja 6/2016
• 20 VUOTTA sitten olin tekemässä tätä samaa hommaa: valmistelin uutta Tukilinja-lehteä painokuntoon. Silloin tehtiin ensimmäistä lehteä, nyt käsissänne on 120:s. KYSYIN TÄNÄÄN työtovereiltani, mikä heistä on töissä mukavinta. Vastaukset löytyvät sivulta 11, ja minua ne ainakin koskettivat: pieni porukkamme kokee tekevänsä merkittävää, monipuolista työtä mukavassa ilmapiirissä. Sillä selviää vaikka läpi viimaisen marraskuun. JOS SE ei auta, voimme katsella iloisia ja kauniita teoksia, jotka tamperelaisen OmaPolun pajanuoret seinillemme tekivät (s. 32). KYSELIMME MYÖS tuensaajilta, mitä he työstämme ajattelevat. Heidän ajatuksiaan voit lukea jutusta 20 vuotta tukea. KUN MIETIMME tapaa juhlistaa pyöreitä vuosiamme, keksimme auttaa alkuun kansalaisjuhlan, jolla Kansainvälistä vammaisten päivää 3.12. voitaisiin tänä ja tulevina vuosina tuoda paremmin esiin. Siitä tuli verkostotapahtuma DiDa 2016, josta voit lukea lisää tästä lehdestä. Ota ohjelma talteen ja tule mukaan! Tapahtuma sopii koko perheelle, ohjelma on hauskaa – ja enimmäkseen ilmaista. Joulumyyjäisiin kannattaa silti ottaa kukkaro mukaan. Tapaat siellä meidätkin. Sanna kertoo DiDan järjestelyistä lisää Tukipointti-palstalla. MUTTA LOPUKSI minun on ihan pakko saada vastata samaan kysymykseen kuin muutkin, eli: Mikä saa minut viihtymään tässä työssä? NO ONHAN tämä koko paketti niin mielenkiintoinen! Olen haastatellut toimittajan urallani niin julkisuuden henkilöitä kuin tavallisiakin ihmisiä, ja kokemukseni on, että elämässään haasteita kokeneet, niistä selvinneet ihmiset ovat parhaita juttukumppaneita. He ovat joutuneet ajattelemaan asioita vähän pidemmälle. Ainakin heillä on aina jotain mielenkiintoista kerrottavaa! Tätä lehteä on ollut hieno tehdä. MYÖS TUKITYÖHÖN osallistuminen ja sen arvojen ja keinojen pohdinta yhdessä työtovereiden kanssa tuo aina sisältöä päivään. Työyhteisömme on kasvanut vuosien mittaan toimivaksi ”työperheeksi”. MYÖS TE lukijat olette meille tärkeä yhteistyöverkosto. Saamme teiltä vinkkejä, palautetta, kirjeitä ja soittoja, ja olemme niistä iloisia. Kiitos näistä vuosista kaikille! Jatketaan samaan malliin. Iris Tenhunen, päätoimittaja www.tukilinja.fi/toimituselamaa toimitus@tukilinja.fi SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 3.2.2017. ”Keksimme juhlavuotenamme auttaa alkuun kansalaisjuhlan.” Tukilinja 6/2016 3 20 vuotta – eikä suotta
• VALOKEILASSA / TEKSTI Iris Tenhunen Tukilinja päivittää jatkuvasti FB sivuilleen uusia vinkkejä. Tykkää, ja pysyt menossa mukana! www.facebook.com/tukilinja Neliraajahalvautunut ratissa Yhdysvalloissa myönnettiin syyskuussa ensimmäinen ajolupa neliraajahalvautuneelle ajajalle, joka ohjaa autoa päänliikkeillä, hengityksellä ja äänikomennoilla. Ohjaamisessa auttaa it-teknologia, neljä infrapunakameraa ja nettiyhteys. Ajokortin sai Nevadan osavaltiossa asuva Sam Schmidt, entinen kilpa-autoilija, joka vammautui kolarissa. Nyt hän voi ajaa erikoisvarusteltua Corvette Stingray Z06 -autoaan, kunhan mukana on matkustaja ja edellä ajaa avustava auto. Jos joku kiilaa kahden auton väliin, matkustajan on otettava Schmidtin auton ohjaus vastuulleen. Ajatuksena on se, että jos Schmidt menettää auton hallinnan, se kolaroi avustavan auton perään eikä vaaranna muita tiellä liikkuvia. Nyt irtoo kunnon tilutukset! 4 Tukilinja 6/2016 PKN VIIMEISET KEIKAT Pertti Kurikan nimipäivät lopettaa keikkailun tapaninpäivänä 2016, koska Pertti täyttää 60 vuotta, jää eläkkeelle ja menee askartelukerhoon. Keikalle pääsee ennakkotietojen mukaan vielä 9.12. Hämeenlinnassa (Suisto-klubi), 16.12. Kuopiossa (Henry’s Pub), 17.12. Joensuussa (Kerubi) ja 26.12. Helsingissä (On the Rocks). TOKASIKAJUTTU Musiikinedistämissäätiö antoi viime keväänä suurimman apurahansa, 50 000 euroa, Jukka Kärkkäisen ja J-P.Passin käsikirjoittamalle ja ohjaamalle dokumenttielokuvalle Tokasikajuttu, jota odotetaan teattereihin vuonna 2017. Se jatkaa palkitun Kovasikajuttu-elokuvan (2012) tarinaa ja kertoo Pertti Kurikan nimipäivät -yhtyeen menestyksen vuosista. Fiilismusaa Monipuolisen muusikonuran mm. jazzkitaristina ja ravintolamuusikkona tehnyt Matti Syrjälä on julkaissut toisen levynsä Aika kulkee, jossa hän myös laulaa. Kappaleina on sekä omia että covereita mm. Kasevan, Juicen, Roy Woodin sekä Rollareiden tuotannosta. Näkövammainen Syrjälä esiintyy sekä itsenäisesti että bändinsä kanssa. Levyjä ja keikkoja voi tilata osoitteesta masa.syrjala@me.com. KEMUT Finlandia-talossa pidetään 28.1.2017 KeMuT-konsertti, jossa esiintyy kehitysvammaisia muusikoita, tanssijoita, kuvataiteilijoita ja runoilijoita. Konsertin järjestää Helsingin Kehitysvammatuki 57. Vastaavanlainen valtakunnallinen konsertti on järjestetty jo vuodesta 1973, KeMuT-nimen se sai viime vuonna. Vuosien varrella tunnetut juontajat ja nimekkäät vierailevat esiintyjät ovat luoneet tunnelmaa konserttisaliin. Kunniavieraina on nähty myös eturivin vaikuttajia Urho Kekkosesta Tarja Haloseen. TEATTERIIN! Svenska Teater esittää 2.12. alkaen sekä ruotsinettä viittomakielistä näytelmää Näktergalen. Mikkelin teatterissa esitetään 10.12. asti Kaikki tahtoo rakastaa, jossa esiintyy myös kehitysvammaisia harrastajia. Joulukuussa Helsingissä nähtävästä Peter Pan -musikaalista kerrotaan lisää tämän lehden sivuilla 26–28. Helsingin kaupunginteatterin Isä (kuvassa) kertoo muistisairaan miehen arjesta. Palkittu ranskalainen musta komedia nähdään 19.1. alkaen Studio Pasilassa. MEGAMIND Jos käyt vuodenvaihteessa Tukholmassa, älä ohita kiiteltyä Tekniska museetin näyttelyä MegaMind. Se kertoo aivojen toiminnasta, ja näyttely on tehty sataprosenttisen esteettömäksi kaikille. Saavutettavuudessa käytettiin uusinta teknologiaa. Näyttely on erittäin toiminnallinen koko perheen käyntikohde.
• MITÄ EMPATIA ON? TV1, 29.12., 30 PV AREENASSA Ranskalaisessa tiededokumentissa monitieteellinen tutkimus selvittää, mitä kehossamme tapahtuu empatian kokemisen aikana. Voiko myös eläin tuntea empatiaa vai tekeekö juuri tämä kyky ihmisestä ihmisen? CHARLES DICKENSIN IHMEMAA TV1, 2.12. ALKAEN, 14 PV AREENASSA 10-osainen BBC:n historiallinen draamasarja sijoittuu viktoriaaniseen Lontooseen, jossa tapaamme Charles Dickensin romaanien mieleenpainuvimmat ja oudoimmat henkilöhahmot. Heitä yhdistävässä juonessa tapahtuu murha jouluyönä. Sitä alkaa tutkia uuden ammattikunnan edustaja, poliisietsivä Bucket. LOLA YLÖSALAISIN YLE FEM, 28.12. ALKAEN, 30 PV AREENASSA 6-osainen, Monika Fagerholmin samannimiseen romaaniin perustuva, suomeksi tekstitetty draamasarja kertoo neljästä tytöstä. He kasvavat patriarkaalisessa, suomenruotsalaisessa pikkukaupungissa, jossa tapahtuu kaksi murhaa. Yksi tytöistä on vammainen. Energinen Minnie on hienostoperheen tytär. Sisaruksilla Ca ja Anita Bäck on vaatimaton tausta. Ca pakenee tylsiä kotioloja, älykäs Anita käyttää pyörätuolia ja ihmisten pahuus kiehtoo häntä. 15-vuotias Lilja Marton etsii paikkaansa. INHIMILLINEN TEKIJÄ TV1, 7.12. Miten elää jokapäiväisen kivun kanssa? Anna Giss ei tunne kivutonta hetkeä ja Eveliina Heikkilä sai selkärankareuman. Kipututkija Helena Miranda uskoo myös mielen lääkitsevään voimaan. UUSI MAHDOLLISUUS TV2, 12.12. ALKAEN Anna Lundberg tapaa 10-osaisen, suomeksi tekstitetyn sarjan aloitusjaksossa neljä nuorta, joiden tulevaisuudensuunnitelmat vakava loukkaantuminen iski pirstoiksi. Mitä Charlotte, Pontus, Nora ja Tomas suunnittelevat nyt? Sarjassa seurataan heitä vuoden ajan. SOTA JA MIELENRAUHA TV1, 6.12. Miten sota vaikuttaa ihmisen mieleen? Päiväkirjamerkinnät, tallenteet ja kirjeet kertovat sodan ääritilanteista, mm etulinjan kokemuksista, joista on puhuttu hyvin vähän. Dokumenttiprojektissa nähtävän elokuvan on ohjannut Ari Matikainen. RUUDUSSA / TEKSTI Iris Tenhunen Emmyjä vammaisaiheisille tv-sarjoille Amerikkalainen laatukanava HBO keräsi syksyll ä tv-palkinto Emmyjä ennätysmäärän. Pari niistä osui ohjelmiin, joissa esiintyy vammaisia tai toimintarajoitteisia henkilöhahmoja. Parhaana draamasarjana palkittiin Game of Thrones, jonka yhtä pääroolia esittää lyhytkasvuinen näyttelijä Peter Dinklage. Draamasarja Mr. Robot sai kaksi Emmyä, toisen niistä parhaasta draamasarjan miespääosasta. Rami Malek (kuvassa) esittää sarjassa epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivää tietokonehakkeria. Julkkikset elinluovuttajina Suomessa elinsiirtoa odottaa tällä hetkellä 450 ihmistä. Yksi luovuttaja voi pelastaa peräti 6 ihmisen hengen, silti vain neljännes meistä on allekirjoittanut elinluovutuskortin. Nyt sen voi tehdä myös lataamalla Elinluovutus-sovelluksen älypuhelimeensa. Luovuttaja-kampanjalle ovat antaneet kasvonsa vapaaottelija Teemu Packalén, Jokereiden pelaaja Pekka Jormakka, Yle Puheella juontava Tuija Pehkonen, fitnessbloggaaja Janni Hussi (kuvassa) ja laulaja Kim Herold. Tukilinja 6/2016 5 Toimituksen valinta
• 6 Tukilinja 6/2016 SATA SALAMAA VIITTOMINA Signgirls Nina Kukkaslahti ja Alisa Nissinen esittävät hittikappaleita viittomilla. Esityskieli Suomen kieli, viittomilla tulkittuna. Signgirlsit ovat itse kuulevia. Ammatti Molemmat ovat valmistuneet viittomakielen ohjaajiksi.
• Tukilinja 6/2016 7 Nämä tytöt iskevät tulta viittoen. Pikavauhtia parrasvaloihin ja YouTubehitiksi noussut Signgirls esittää iskelmiä, räppiä, poppia ja heviä viittomalla ne rytmikkäästi. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVAT Jukka Kolari H elsinki Areenalla Tubecon-tapahtuman lavalla Pihlaja laulaa kappalettaan Flippaan, mutta hänen vieressään sitä esittävät myös Signgirls – kaksi kuopiolaista viittomakielen ohjaajaa, jotka tulkkaavat laulajan sanat viittomalla. Signgirlsit eli Nina Kukkaslahti ja Alisa Nissinen eläytyvät kappaleeseen valovoimaisesti ja saavat aplodeja. Rytmikäs, tanssillinen viittominen imee yleisön mukaansa niin, että se yrittää valaisevine kännyköineen mukailla viittomia. Ei ihme – musiikin rytmissä viittominen on voimallista ja kaunista katsottavaa. Tytöillä on Youtubessa jo 3500 seuraajaa ja lisäksi oma fb-fanisivusto, jonne laitetaan aina linkki uusimmasta videosta. FB-seuraajiakin on jo 2500. ”Meillä vaikuttaa olevan moninainen kirjo tykkääjiä, kuuroja ja kuulevia, kaikenlaisia ja -ikäisiä ihmisiä”, Nina kertoo. Fanit kiittelevät tulkintoja Tytöt ovat saaneet paljon positiivista ja yllättävääkin palautetta: ”Alle kaksivuotiaan down-tytön mumma kiitti fb-sivullamme, että Antti Tuiskun Sata salamaa viitottuna on tytön suosikki. Ja että tämä pieni tyttö, joka ei osaa puhua, osaa jo muutamia viittomia ja nyt salaman!” Mumma toivoo heiltä lisää reippaita videoita, jotka ovat tyttösen ja mumman yhteinen juttu, ja kutsuu Alisaa ja Ninaa supertytöiksi. Myös Sannin biisistä Mitä jos ne näkee tulee palautetta: ”Ihanat tytöt, ihanasti esitetty ja viitottu. Sannin biisi avautui jotenkin syvemmällä tasolla.” Lokakuussa levisi Signgirlsien versio Laura Voutilaisen kappaleesta Miks ei. Tällä videolla eläytyminen on huippuluokkaa. Radiokanava Voice kutsui esityksiä ”hypnoottisiksi”. Viittomia suomen kielelle Signgirlsit viittovat kappaleet suomen kielelle, mikä heidän mielestään sopii laulujen tulkintaan. ”Emme tulkkaa lauluja viittomakielelle, vaan esitämme niitä viitotullla suomen kielellä. Sekään ei mene aina sanasta sanaan, vaan
• 8 Tukilinja 6/2016 käytämme aika paljon elekieltä ja keksimme erilaisia ratkaisuja”, Alisa kertoo. Moni faneista ajattelee, että Youtube voisi räjähtää tykkääjistä, jos he viittoisivat kappaleet kansainvälisellä viittomakielellä. ”Kansainvälistä viittomakieltä ei juurikaan käytetä, emmekä me sitä osaa. Olemme opiskelleet suomen viittomakieltä. Kysyntää voisi netissä olla ennemminkin amerikkalaiselle viittomakielelle, mutta tämä riittää nyt oikein hyvin”, Alisa vastaa. Molemmat pitää kiireisinä päivätyö: Nina on töissä päiväkodissa, missä hoidetaan viittomakieltä käyttäviä erityislapsia. Alisa on Kuopion Parkour Akatemian vastaava ohjaaja. Sattuma korjasi satoa Kaikki alkoi viittomakieltä opiskellessa. Alisalle ja Ninalle tuli tehtäväksi viittoa jokin laulu. ”Viitottiin sitten luokan edessä Tean Tytöt tykkää -biisi. Laitettiin siinä sitten vähän överiksi, ja luokkakaverit innostuivat ja sanoivat, että tämä täytyy laittaa nettiin.” Suosio yllätti. Signgirls on sen jälkeen esiintynyt jo Maija Vilkkumaan kanssa Kuopiossa. Viime kesän Maailma kylässä -festivaaleilla Helsingissä he esiintyivät sekä Scandinavian Music Groupin kanssa että kahdestaan Inhimillisiä Uutisia -kampanjan teltassa Helsingin Rautatientorilla. Tubeconiin, YouTube-väen vuosittaiseen kokoontumiseen, Alisaa ja Ninaa pyydettiin esittämään Pihlajan kanssa tämän kappale Flippaan. ”Rakastan esiintymistä, on hienoa olla lavalla ja viittoa sekä tanssia”, Alisa sanoo. Nina on samaa mieltä. Ja se näkyy. Alisan ja Ninan rytmitaju, lavakarisma ja innostus ovat varmaan osa suosion salaisuuksista. Alusta alkaen he ovat kiinnittäneet videoilla huomiota myös vaatteisiin ja kokonaisilmeeseen, joka myötäilee aina kappaleen tunnelmaa. Tukilinjalle onnittelubiisi! Alisa toivoo suosion vaikuttavan siihen, ettei kuuroutta tai jotakin muu vammaa enää pidettäisi outona, tabuna. Että mitään erilaista ei enää tarvitsisi pelätä. ”Kyllä varmaan monelle tulee semmoinen olo, että kuurous ei olekaan niin kamala asia, kun meidän biisien kautta pääsee tutustumaan kuurojen maailmaan.” Tukilinja-lehden kuvauksessa Tubeconissa Alisa ja Nina tulkitsivat Kaija Koon biisiä Korkkarit kattoon. Toimittajakin yritti tulkita ”korkkareita”, ja huomasi, että jopas on tavallisella ihmisellä jäykät sormet: viitotut korkkarit olivat työn takana. Mutta jäämme odottamaan lisää suomeksi viitottuja biisejä, sillä Signgirlsit viittovat myös Tukilinja-lehdelle omistetun 20-vuotisjuhlabiisin! ”Viittomakielinen kultuuri on ihan oma maailmansa, josta kuulevakin voi löytää uusia ulottuvuuksia elämäänsä”, Signgirlsit vinkkaavat. Miks ei? Tukilinjan 20-vuotisjuhlien onnittelulaulu, Signgirlsin versio Ellinooran Leijonakuningas -kappaleesta, löytyy Tukilinjan YouTube-sivulta. ”Kyllä varmaan monelle tulee semmoinen olo, että kuurous ei olekaan niin kamala asia.” YouTubessa Alisa Nissisen (vas.) ja Nina Kukkaslahden tulkitsema Antti Tuiskun Sata salamaa on kerännyt jo 253 000 näyttöä. Myös Flippaan-tulkinta on suosittu: 26 000 näyttöä 3 kuukaudessa.
• UUTISIA Tukilinja 6/2016 9 Lehti muuttui hyrräksi Tukilinjasta tuotteeksi -kilpailun voittivat hyrrä, kirjanmerkki ja rannekoru. Kaikki valmistettiin vanhoista lehdistä. TEKSTI JA KUVAT Iris Tenhunen Vanhasta lehdestä saa paljon irti, kun osaa. Tukilinjassa kierrätetään nyt tarmokkaasti! JUHLAVUOTEMME KUNNIAKSI päätimme vaihtaa tiedotustoiminnassamme käytetyt messukarkit ja muut houkuttimet omista arvoistamme kertoviin pikkuesineisiin. Olemme jo pitkään miettineet sitäkin, mitä tehdä toimitukseen pakostakin kertyville vanhoille lehdille. Yhdistimme nämä kaksi pohdintaa ja julistimme kilpailun siitä, mitä hauskoja ja hyödyllisiä pikkutavaroita kädentaiturit osaisivat valmistaa meille vanhoista Tukilinja-lehdistä. Taka-ajatuksena oli sekin, että tällä tavoin voisimme tukea kilpailuun todennäköisesti osallistuvien erityisluokkien leirikouluja ja vammaisurheilujoukkueiden varainhankintaa. Omalla kekseliäisyydellä ja ahkeruudella ansaittu raha on tuplasti hyödyllisempi onnistumisen kokemus! Mainioita ehdotuksia Jännitimme kovasti, miten kilpailu ottaisi tuulta siipiinsä, mutta tulos ylitti odotuksemme. Osallistujia tuli 10, ja heiltä saatiin yhteensä 17 erilaista tuote-ehdotusta: kirjekuoria, rasioita, koreja, koruja, kirjanmerkkejä, onnittelukortteja, himmeleitä ja jääkaappimagneetteja, toinen toistaan kekseliäämpiä ja kauniimpia! Jokainen tuote, joka meille saapui, aiheutti riemunpurkauksia. Meistä on hienoa, että Tukilinja-lehtiä voi hyödyntää näin monipuolisella tavalla. Samalla todistimme, että vanha lehti todellakin kelpaa muuhunkin kuin kalankääreeksi! Kun messuilla, lehden haastattelukäynnillä, vieraita vastaanottaessa tai tutustumiskäynnillä voi antaa toiselle lahjaksi Tukilinja-lehdestä valmistetun hyrrän, rannekorun tai kirjanmerkin, se ilahduttaa niin meitä kuin saajaakin paljon enemmän kuin jokin jätekuormaa lisäävä turhake. Voittajille tuli töitä Voittajaksi valitsimme Tampereen TPV:n sähköpyörätuolijalkapallojoukkueen Hyrrän, toiseksi tuli Tapiolan Hongan pyörätuolikoripallojoukkueen Kirjanmerkki ja kolmanneksi lohjalaisen vanhempainyhdistysaktiivi Heidi Savisalon Rannekoru, lyhyempi versio kuvan kaulakorusta. Jokaiselta tilattiin 500 kappaletta ehdotettuatuotetta. Nyt tätä tarpeellista pikkutavaraa riittää vuosiksi eteenpäin! Haluamme olla ystävällinen ja huomaavainen vammaisalan verkostotoimija ja yhteistyökumppani. Se, että voimme tehdä sen tavalla, joka kertoo arvoistamme ja toiminnastamme, on meille tärkeää. Lämmin kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille! Kaikki ehdotukset voit käydä katsomassa Tukipointti-blogista. JULKISET VERKKOSIVUT MUUTTUVAT ESTEETTÖMIKSI Julkisten verkkosivustojen saavutettavuutta määrittävä direktiivi on vihdoin lokakuussa hyväksytty Euroopan parlamentissa, iloitsi Kehitysvammaliitto tiedotteessaan. Verkkopalvelujen helppokäyttöisyys, käytettävyys ja tekninen saavutettavuus on tärkeää, sillä yhä useampi tieto ja palvelu on tarjolla vain verkossa. Jos sivuja on hankala käyttää, tieto esitetään vaikeatajuisesti tai sivut eivät toimi apuvälineillä, jäävät monet ihmisryhmät kokonaan tiedon ja palvelujen ulkopuolelle. ”Kansallista lainsäädäntöä ryhdytään varmasti muokkaamaan piakkoin. Olisi tärkeää huomioida myös palvelujen helppokäyttöisyys ja käytettävyys teknisen saavutettavuuden lisäksi. Direktiivin määrittämä taso on kansallisesti myös mahdollista ylittää”, totesi Kehitysvammaliiton Saavutettavuusyksikön johtaja Sami Älli. KAIKILLE OIKEUS MAKSUPALVELUIHIN Pankista saa jatkossa entistä varmemmin perusmaksutilin ja siihen liittyvät maksupalvelut. EU-direktiivin edellyttämän lakimuutoksen mukaan pankkien on mukautettava palvelujaan toimintarajoitteisille ja varmistettava niiden toimivuus apuvälineillä. Oikeus koskee perusmaksutiliä, johon kuuluvat vähimmäismaksupalvelut, esimerkiksi maksukortti, käteisen nostaminen ja tilisiirrot verkkopankissa. Maksuhäiriömerkintä ei ole hyväksyttävä syy kieltäytymiseen. Lakimuutosten myötä myös pankin vaihto ja niiden kustannusten vertailu helpottuu. UUSI TOIMIELIN VAMMAISILLE Uusi vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta aloittaa toimintansa vuoden 2017 alussa, jolloin se korvaa nykyisen valtakunnallinen vammaisneuvoston. Neuvottelukunnan tehtävänä on helpottaa vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen täytäntöönpanoa valtionhallinnon ja yhteiskunnan eri tasoilla. Se toimii STM:n yhteydessä. Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 16 muuta jäsentä. He edustavat eri ministeriöitä sekä vammaisia henkilöitä tai heidän omaisiaan, alueja paikallishallintoa sekä työmarkkinajärjestöjä. Muista jäsenistä vähintään viiden on edustettava vammaisia henkilöitä tai heidän omaisiaan. Heidät nimetään vammaisjärjestöjen esityksestä. Neuvottelukunnan asettaa valtioneuvosto neljäksi vuodeksi kerrallaan.
• 10 Tukilinja 6/2016 Syrjintä niellään yhä Vammaisten ihmisten syrjintä on edelleen jokapäiväistä. Vammaiset tietävät oikeutensa, mutta harva jaksaa tilanteesta valittaa. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVAT Henri Lotsari ja Iris Tenhunen YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU TEKI kesällä 2016 selvityksen vammaisten kokemasta syrjinnästä arjessa – tavaroiden ja palveluiden tarjonnassa, työhönotossa ja työelämässä sekä sähköisissä palveluissa. Tutkimus toi yllättäen esiin kaksi asiaa: vammaisten kokemien kielteisten asenteiden ja syrjinnän yleisyyden ja syrjinnästä tehtyjen kantelujen vähäisyyden. Syrjintää on siis enemmän kuin yleisesti tiedostetaan, mutta siihen puuttumisen kynnys on korkea. Pinnan alla kuitenkin porisee. Tutkimuksen tehnyt ylitarkastaja Mikko Joronen kertoo, että yhteydenotot yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon ovat vuoden 2015 jälkeen lisääntyneet, samoin yhdenvertaisuusja tasa-arvolautakunnalle osoitetut hakemukset syrjinnän oikaisemisesta. Uusi yhdenvertaisuuslaki on tehonnut. Ostokset ja asiointi tökkivät ”Yksityisten tavaroiden ja palveluiden tarjonnassa vastaajat kertovat kokeneensa paljon syrjintää”, kertoo Mikko Joronen. 23 prosenttia vastanneista kertoi tulleensa syrjityksi matkustaessaan. Etenkin lippujen hankkiminen verkosta oli hankalaa ja lippu jouduttiin usein hankkimaan palvelunumeron kautta. Vammaisten torjunta yleistä Syrjintäselvityksillä tavoitetaan vastaajia, joiden kokemukset eivät muuta kautta välity esimerkiksi kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten tietoisuuteen. Tutkimukset antavat hiljaiselle tiedolle luotettavan esilletulokanavan – äänen. Tämän tuoreen selvityksen mukaan vammaiset ihmiset kokevat asenneilmapiirin heitä kohtaan hyvin negatiivisena. ”Tuloksen pitäisi toimia yhteiskunnallisena herätyskellona. Jatkossa on huolehdittava siitä, ettei kukaan pääse painamaa torkkunappia ja lakaisemaan ongelmaa maton alle”, painottaa ylitarkastaja Mikko Joronen. ”Tarvitaan yhteiskunnallinen asenneloikka, jolla vammaiset ihmiset osallistetaan täysimääräisesti yhteiskunnan rakentamiseen ja puretaan epäoikeudenmukaiset rakenteet.” Ainakin tällä kerralla hiljainen tieto siirtyy oikeaan paikkaan: Mikko Jorosen seuraavana työnä on toimia Ihmisoikeuskeskuksen vammaisasiantuntijana. 13 prosenttia vastanneista koki syrjintää kahvilaja ravintolapalveluissa, ja joka kymmenes päivittäistavarakaupoissa, median käytössä ja pankkipalveluissa. Syrjinnäksi koettiin useimmin tilojen ja palvelujen esteellisyys. Verkkokauppaostoksiakin oli toimintarajoitteisena vaikea tehdä. Oliko tutkittavilla ongelmia erottaa huono kohtelu syrjinnästä? ”Lainvastaisen syrjinnän ja huonon kohtelun raja on välillä kuin veteen piirretty viiva. Niiden erottaminen toisistaan on vaikeaa paitsi maallikolle, myös usein ammattilaisille. Tämä on iso haaste”, Joronen vastaa. Selvää apatiaa oli Jorosen mukaan havaittavissa oikeusturvaelinten käyttämisessä. Sen sijaan vastaajat olivat hyvin tietoisia eri toimijoiden velvoitteesta tehdä kohtuullisia mukautuksia. ”Tietoa siis on, mutta ei aina aktiivisuutta puuttua syrjintään tai epäkohtiin.” Tarvitaan asenneloikka Yhteenvetona Mikko Joronen toteaa, että yhdenvertaisuuslaki on sinänsä toimiva, haasteena on saada ihmiset käyttämään oikeusturvaansa. Tutkimustuloksessa hänet yllätti nimenomaan se, että vaikka vammaiset ihmiset olivat tietoisia oikeuksistaan, he eivät siitä huolimatta lähde peräänkuuluttamaan niitä aktiivisesti. Kynnys ilmoittaa syrjinnästä millä tahansa arjen alueella on edelleen liian korkea. Ennen valituksen tekemistä kannattaa kuitenkin muistaa, että kyseessä on rakenteellinen syrjintä vasta silloin, kun tilanteeseen voidaan soveltaa yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa. Isossa osassa vammaisten kokemaa eriarvoista kohtelua on kyse laajemmasta yhteiskunnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta, johon yhdenvertaisuuslain syrjintäkielto ei yllä. ”Tuoreen selvityksen mukaan vammaiset ihmiset kokevat asenneilmapiirin heitä kohtaan hyvin negatiivisena.” KYSELYTUTKIMUS = Yhdenvertaisuusvaltuutetun kyselytutkimus vammaisten kokemasta syrjinnästä tehtiin verkkokyselyllä, johon kesällä 2016 vastasi yli 450 henkilöä. Lisäksi haastateltiin yli 20 vammaista. Oikeusturvan toteutumista selvitettiin aiemmasta materiaalista. Vamma vaikuttaa edelleen siihen, missä voi käydä ostoksilla, saako matkalipun verkosta tai kutsutaanko työhaastatteluun.
• 7 kysymystä TEKSTI JA KUVA Iris Tenhunen Töissä parasta? 20 toimintavuoden kunniaksi Tukilinjan Helsingin toimiston väki sai puntaroitavakseen kysymyksen: ”Mikä on työssäsi mielenkiintoisinta?” Alla seitsemän vastausta. 1. Iitu Poikela, freetoimittaja, kuva-arkistointi: ”Mahdollisuus oppia uusi työtehtävä. Lightroom-kuvaohjelma ei ollut aluksi yhtään tuttu. Nyt kun olen tehnyt sillä töitä muutaman kuukauden, käytän sitä jo kotonakin.” ”Se on ollut mukavaa, että tämä työ on monipuolista. Toimittajana olen voinut tehdä myös juttukeikkoja ja Blogilinjalla-blogia.” 2. Timo Kähkönen, it-koordinaattori: ”Tämä on ehkä monipuolisin työ, mitä it-alalla olen kuullut kenenkään tekevän. Kollegat ihmettelevät, kun kerron että huoltoviikko voi muuttua remonttihommaksi tai kankaan asennukseksi tai löydän itseni yhtäkkiä Porvoosta. Olen täällä oikea joka paikan höylä.” ”Tuensaajat ovat yhteistyökumppaneina kommunikoinnin kannalta joskus haastavia, esimerkiksi jos puhutaan puhetulkin välityksellä. Mutta he ovat myös tosi mielenkiintoisia.” 3. Sanna Nupponen, tukikoordinaattori (yhteisöapurahat): ”Vaihtelevuus, ja että saa työkseen edistää itselle tärkeitä asioita. Viimeksi innosti käynti Tampereella tutustumassa OmaPolun nuoriin, jotka tekevät meille taideteoksia. Sain kuulla nuorten esimerkiksi miettivän, mitä he tekevät työpalkkiollaan. Se oli monelle heistä ensimmäinen.” 4. Kirsi Tuovinen, tukikoordinaattori (yksityishenkilöiden apurahat): ”Mielenkiintoiset elämäntarinat, jokainen työpäivä hakemusten parissa on erilainen. Tuottaa iloa, kun pystymme oikeasti vaikuttamaan ihmisten elämään.” 5. Heikki Laukkarinen, talous ja hallintoasiat: ”Monipuoliset työtehtävät pienessä organisaatiossa.” ”Mahdollisuus saada olla mukana rakentamassa organisaatiota, jolla on yhteiskunnallista merkitystä ja joka rakentaa tasa-arvoisempaa Suomea.” 6. Ismo Seppä, it ja logistiikka -asiat: ”Työssäni ovat parasta työtoverit täällä Pasilassa ja kentällä.” ”Antoista on ollut myös ohjelmien kehittäminen siten, että tylsät rutiinityöt hoituvat nykyään aika lailla automaattisesti. Viime vuosien aikana on ollut mielenkiintoista myös se, miten olemme voineet korvata itse tehtyjä ohjelmistoja pilvipalveluilla. Vastuu laitteistojen ja ohjelmistojen ylläpidosta on vähentynyt.” 7. Eija Hiltunen ja Ritva Oinas, tilaajapalvelu: ”Hyvä työkaveri! Eihän me muuten olisi näin kauan jatkettu yhdessä. Myös mukavista asiakkaista tulee hyvä fiilis.” Tukilinja-lehteä ja sen tukitoimintaa tehdään Pasilasta käsin. Toimistosta löytyivät haastattelupäivänä Timo Kähkönen, Sanna Nupponen, Kirsi Tuovinen, Ismo Seppä, Ritva Oinas, Eija Hiltunen, Heikki Laukkarinen ja Iitu Poikela sekä avustajakoira Jitra. On tärkeää tehdä työtä, josta tykkää! Tukilinja 6/2016 11
• 20 VUOTTA TUKEA – TUENSAAJILTA HUIPPUARVOSANA ”Olette uskomaton tukilinja, joka aukaisee ne lukitut ovet, jotka muut sulkee vammaisilta!” 12 Tukilinja 6/2016
• Kyselytutkimus kertoi, että 99 prosenttia tuensaajista on tyytyväisiä Tukilinjalta saamaansa tukeen. Apurahoja kiiteltiin tarpeellisiksi, niiden hakua sujuvaksi ja työntekijöitä ystävällisiksi. TEKSTI Iris Tenhunen KUVAT Tukilinjan arkisto T ukilinja-lehti teki syksyllä 2016 kyselytutkimuksen, joka kohdistettiin siltä apurahan saaneille yksityishenkilöille ja yhteisöille. Halusimme 20-vuotisen toimintamme merkkivuotena tietää, mitä vaikutusta tukitoiminnallamme on. Value Clinicin toteuttama tutkimus tehtiin sähköisellä kyselyllä, joka lähetettiin kaikille niille tukea saaneille tahoille, joille meillä oli sähköpostiosoite. Toiminnan alkuvuosinahan sellaisia ei kaikilla ollut, joten tulos painottuu 2000-lukuun. Vastaajia kertyi 535 henkilöä eli 32 % niistä, joille tutkimuspyyntö lähti. Kun otetaan huomioon vanhentuneet osoitteet, joista kysely palautui, vastausprosentti nousi käytännössä lähemmäs 40 prosenttiin. Tutkijat pitivät sitä poikkeuksellisena. Kiitettävä arvosana Saamissamme arvioissa Tukilinjan tukitoimintaan oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Asteikolla 4–10 tuensaajien yleisarvosana oli keskimäärin 9,3 eli jos kyseessä olisi kouluarvosana, olisi se kiitettävä! Työntekijöiden toimintaan oltiin myös pääsääntöisesti erittäin tai melko tyytyväisiä (72 %). Vain 6 prosenttia oli melko tai erittäin tyytymätön. Tuen hakemista pidettiin enimmäkseen sujuvana. Suurin osa (63 %) piti hakuprosessia erittäin toimivana ja lähes kaikki muutkin (27 %) olivat melko tyytyväisiä. Taustatiedoksi mainittakoon, että olemme viimeisten 3 vuoden aikana kehittäneet hakuprosessia helpommin hahmotettavaksi. Suurin osa (73 %) vastasi kyselyyn itsenäisesti. Viidesosan (19 %) puolesta vastasi toinen henkilö, esimerkiksi lapsen vanhempi tai kehitysvammaisen henkilön läheinen. 7 prosenttia vastasi jonkun toisen avustamana. Avustaja oli useimmiten perheenjäsen (76 %), avustaja (11 %) tai jokin muu ammattihenkilö (4 %). Apurahat toimivia 99 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että Tukilinjan tuella oli joko erittäin (78 %) tai melko (21 %) myönteinen vaikutus heidän elämäänsä. Merkittävää eroa tyytyväisyydessä ei eri vammalajien tai sairausryhmien välillä ollut. Onnistuimme siis jakamaan tukea tasapuolisesti. Kun tukena oli myönnetty väline (esim. tietotekninen laite tai jokin apuväline), se oli vastannut hakijan tarvetta enimmäkseen täysin (88 %), ja lopuillakin osittain (12 %). Osa vastaajista oli hakenut tukea useamman kerran ja saanut joskus myös kielteisen päätöksen. Heistä 45 % ymmärsi sen erittäin hyvin ja 26 prosenttiakin osittain. Vain 19 % oli sitä mieltä, että päätös oli täysin väärä. ”Harvoin tutkimuksissamme on näin myönteiset arviot”, toteaa Value Clinicin toimitusjohtaja Teemu Rennola. Mitä tuki mahdollisti? Halusimme erityisesti tietää, miten apurahoista ja apuvälineistä oli hyödytty opinnoissa ja työssä tai työnomaisessa toiminnassa. Alla olevissa prosenttiosuuksissa kannattaa ottaa huomioon, että osa vastaajista hyötyi yhdestä tukimuodosta useammassa toiminnassa tai sai samanaikaisesti tukea useampaan kuin yhteen toimintaan: Ammattitasoinen harrastaminen (26 %), tutkintoon johtava opiskelu (24 %), vapaaehtoistyö (19 %), aikuisopinnot tai täydentävä opiskelu (19 %), peruskouluopinnot (18 %), työnomainen toiminta (17 %), työelämään pääsy (12 %), valmentavat opinnot (11 %), työelämään palaaminen (8 %), työelämässä pysyminen (7 %), työpajassa tai työkeskuksessa työskentely (6 %) ja yritystoiminta (5 %). Vammaisten ihmisten työllistyminen tähän yhteiskuntaan on haaste, ja se käy näistäkin tuloksista ilmi. Tuki oli hyödyttänyt saajia myös arjessa ja vapaa-ajalla seuraavasti: Virikkeellisempi vapaa-aika (64 %), aktiivisempi sosiaalinen elämä (57 %), harrastustoiminta (50 %), itsenäinen asiointi ja yhteydenpito (50 %), arjen hallinta (47 %), elämänpiirin laajentaminen (41 %) ja tasa-arvoiset toimintamahdollisuudet (33 %). Vapaa palaute Toki oletimme, että vastauksissa tulisi esiin tyytyväisyys saadusta tuesta. Yleensä saadaan kuitenkin myös reippaasti risuja. Tutkimuksessa tuli esiin kriittistä palautetta vain vähän . Toki sitäkin tuli: Ei oltu tyytyväisiä tuen määrään tai olisi toivottu parempaa välinettä. Moni toivoi, että tukea voisi hakea useammin kuin 4 vuoden välein. Vuosia sitten tukea saaneet ehdottivat, että säästäisimme suosimalla tietokoneissa ilmaisohjelmia. Tämä onkin jo toteutettu: Office-ohjelma ei enää kuulu perus-tietokonepakettiimme vaan sitä haetaan erikseen. Uusia toimintamuotojakin ehdotettiin. Palaute käsitellään huolellisesti tulevassa toiminnassamme. Kiitos siitä! Enin osa vapaasta palautteesta sisälsi kertomuksia elämänmuutoksista, ilosta ja kiitollisuudesta. Niiden lukeminen oli suorastaan mykistävää meille, jotka olemme olleet tätä toimintaa suunnittelemassa ja tekemässä . Tuellamme on ilmeisesti ollut todella merkittävä vaikutus monen saajan elämässä. Etenkin tietotekniikan piiriin pääseminen näyttää vuosien mittaan avanneen uusia toimintamahdollisuuksia ja myönteisiä kehityskulkuja monelle. Lukekaa itse. Ja muistakaa, että mitään tästä ei tapahtuisi ilman teitä! Tukilinja 6/2016 13
• OPISKELU AUKESI ”Kameran saaminen motivoi ja innosti opiskelemaan ja harjoittelemaan itsenäisesti. Vuoden kuluttua hain Nakkilan Sataeduun opiskelemaan valokuvaajan ammattitutkintoa, pääsin sisään ja nyt opiskelen!” ”Lukio-opinnot ovat olleet haaveenani pitkään. Tukilinjan tuki ja muu apu elämässäni auttoi minua saavuttamaan tämän. Olen erittäin tyytyväinen tähän. Olen löytänyt nyt elämäni suunnan.” ”Pystyin ottamaan täydentävän opiskelupaikan vastaan. TE-toimisto ja Kela eivät opiskeluani lähteneet tukemaan mitenkään vaan vaikeuttivat ja estivät byrokratiallaan ja en siten ilman Tukilinjan tukea olisi voinut aloittaa opiskeluani.” ”Tämä tuki on ollut aivan mahtava, jota ei voi sanoin kuvailla. Päätöksessä luki, että ne on myönnetty opiskelua varten, joten se on tukenut minua vaikeinakin hetkinä jatkamaan.” TYÖELÄMÄSSÄ MUKANA ”En voi sanoin kuvata miten iso juttu on voida olla mukana työelämässä. Pelkäsin jo, että se mahdollisuus lipuu käsistäni pois.” ”Maailma aivan avautui, sillä olin ollut liikuntarajoitteisena kotona yksin. Kouluttauduin sitten kokemusasiantuntijaksi ja minulla on ollut paljon työtehtäviä.” ”Olisi ollut mahdotonta ottaa lainaa hankintoihin, vaikka olivat yritykselle täysin välttämättömiä.” ”Helpotti huomattavasti toiminimen perustamisen paineita, jolloin taloudellisesti on vielä tiukkaa.” ITSENÄINEN ARKI ”Paras milloinkaan saamani lahja. Kannettava on joka päiväisessä käytössä. Hoidan pankkiasiat, haen tietoa, ruokaja leivontareseptejä, haen kumppania jne.” ”Minulle myönnettiin sähköpöytään osa-apuraha, ja tämä sähköpöytä on mahdollistanut minun ammattimaisen harrastukseni jatkumisen sekä mahdollistaa mm. itsenäisen ruokailun pöydällä silloin, kun ei ole apua kotona. Kiitos että mahdollistatte minulle nämä!” ”Käyn laulattamassa vanhuksia ja minulla on jatkuvasti nuotit hukassa tai en muista ottaa mukaan, tabletilla ne seuraa mukana aina.” ”Ilman tätä minun arjen hallinta olisi ihan metsässä. Minulla on kaikki muistiin liittyvät asiat koneella. Teen musiikkia ja hoidan päivittäiset asiat koneella. Teen työtä ja harrastukset hoidan koneella. Minun elämä on tämä tietokone.” ELÄMÄSSÄ ETEENPÄIN ”Ilman tukea teiltä olisi tyttömme taantunut ja kehitys olisi jäänyt puolitiehen.” ”Olen koko ikäni urheillut, ja tämän tuen saaminen oli jos voi sanoa unelmien täyttymys.” ”Autistinen tytär hyötyi kannettavasta hyvin paljon. Nyt hän jo opiskelee työssä olemista.” ”Ensikuussa olen ollut 1000 päivää ilman röökiä ja 220 ilman rahapelejä.” ”Olen saanut kansainvälisiä kontakteja.” ”Sain toteutettua yhden elämäni suurista unelmista, mikä olisi ollut täysin mahdotonta ilman Tukilinjan tukea. Olen siitä ikuisesti kiitollinen ja elämäni jollain tapaa muuttui parempaan suuntaan tämän unelman myötä. Tätä muistelen vielä kiikkutuolissakin!” HENKISTÄ TUKEA ”Olen jo pelkästään siitä niin iloinen, että ajattelitte siellä että tämä on minulle hyväksi, se todellakin on.” ”Jokainen meidän luokalta sai stipendin, paitsi minä. Tuntui niin epäreilulta, koska opettaja sanoi kaikkien sen saavan, mutta näin ei ollutkaan. Lisäksi opettaja sanoi, että koulu myöntää parhaimmalle todistukselle stipendin. Minulla oli parhain todistus, mutta stipendi annettiinkin toiselle oppilaalle. Tuli tosi pettynyt olo. Onneksi oli mahdollisuus tämä (ammattitutkintostipendi) saada.” TSEMPPIÄ ELÄMÄÄN ”Se on avannut koko maailman eteeni ja kaiken tiedon <3 Teen päivittäin koneella ”työtä” n. 6–8 tuntia. En pärjäisi ilman konetta ja nettiyhteyttä. Pystyn myös auttamaan paljon ihmisiä pelkällä tiedon kaivamisella heille ja hoitamaan omaa nivelreumaani aivan uudella tavalla.” ”Tuen saaminen oli osaltaan auttamassa lastani ymmärtämään, että hänen lukivaikeutensa otetaan tosissaan ja että se ei ole merkki tyhmyydestä, vaan erilaisten tukimuotojen avulla hän voi opiskella kuten muutkin.” ”Down-poikamme loistaa koulussa! Myös itsenäisyyttä kone on tuonut, kun hän on halutessaan voinut ’mennä koneelle’ niinkuin muutkin perheenjänenet.” YSTÄVIEN PARIIN ”Neliraaja halvaus vuonna 2000, tavallinen tietokone ei onnistu käyttö, mutta tabletilla onnistuu!! Kiitos sydämellisesti teille! Sosiaalinen media tullut tutuksi, ja kavereita tullut.” ”Kendo on minulle harrastus, mutta myös samalla ahdistuneisuuden ja sosiaalisen pelon siedättämiselle tärkeä asia. Jos se jäisi pois arjestani, niin sairauteni vain syvenisivät vielä pahemmaksi kuin jo nyt ovat.” ”Nikolle läppärin saaminen on ollut lottovoitto. Facebook on tosi tärkeä asia. Siellä voi pitää yhteyttä ystäviin. Tiedon hankinta on myös helppoa. Kirjoittaminen onnistuu nykyään koneella tosi hyvin.” ”Kun on välillä vaikeasti sairaana, ei kodin ulkopuolelle jaksa lähteä. Kannettava on ollut hänelle henkireikä ja ainut väylä ulos hänen asuessa itsenäisemmin.” KULKUVÄLINE: ”Olen pystynyt tapaamaan paremmin kauempanakin asuvia ystäviä ja perheenjäseniä, kun pyörällä liikkumalla pääsee kätevämmin kuin kävellen. Myös koulu ja harjoittelumatkat kuljin pyöräillen.” ”Pyöräily on ollut erittäin motivoivaa ja mahdollistanut myös perheen yhteisen harrastuksen. On siis vaikuttanut erittäin positiivisesti koko perheeseen!” 14 Tukilinja 6/2016 ”Aivan kuin olisi auennut uusi maailma.” ”Se on niin, että ilman sitä en olisi tässä.”
• Tukilinja 6/2016 15 Palkinnot soittajille Tatu Varis soittaa videolla tunnetun kitarateoksen Recuerdos de la Alhambra eli Muistoja Alhambrasta. KUN KEVÄÄLLÄ Tukilinjafoorumissa mietimme, miten juhlistaisimme Tukilinjan 20-vuotista taivalta, päätimme pyytää kokemuksia lehdestä ja sen tukityöstä lukijakilpailun avulla. Minun Tukilinjani -kilpailuun osallistui sekä tuen saajia että lehden tilaajia. Tukilinjafoorumi valitsi voittajaksi videon, jossa Tatu Varis soittaa klassisella kitaralla kauniin Alhambra-teoksen. Hän soittaa kahdessa bändissä, joista toisessa on mukana työttömiä ja toinen on osa mielenterveyskuntoutujia palvelevan Niemikotisäätiön Elvis-vertaistukiprojektia. Tämä bändi on nyt tekemässä ensimmäistä levyään. Tukilinjalta saatu videokamera auttaa laadukkaiden musiikkivideoiden kuvaamisessa ja äänityksessä. Tatu Varis esittää tunnelmallisen espanjalaisen kitarakappaleen taidokkaasti itse kuvaamallaan videolla. Halusimme jakaa kokemuksen kanssanne, joten video Minun Tukilinjani: Alhambra löytyy nyt Tukilinjan YouTube-kanavalta! Vinkki: Tatulta voi tilata kitaraesityksen tilaisuuksiinsa. Yhteystieto löytyy videon lopusta. Takaisin musiikin pariin Toiseksi nostimme Pertti Kallion kirjeen: ”Hain Tukilinjalta iPadia, että pääsisin toteuttamaan entistä työtäni harrastuksen merkeissä, eli musiikin tekoa, josta olin vammauduttuani vuonna 2000 joutunut luopumaan. Yllätyin, kun ei mennyt kauaakaan, niin kotiini tuli postiosoitus. Lähdin postiin ja hain paketin, joka sisälsi iPadin ja musiikinteko-ohjelman. Hakemukseni oli käsitelty todella nopeasti, ja ilokseni huomasin, että nyt minulla olisi kaikki mahdollisuudet haaveeni toteuttamiseen. Tutustuin iPadiin ja Garage bandsovellukseen, ja näin alkoi musiikin teko. Koska soittamisesta ja musiikinteosta oli kulunut jo noin 20 vuotta, haasteita riitti. Päässäni soi musiikki, mutta saadakseni sen toteutettua oikeaan muotoon koneella, työ vaatii rutkasti harjoittelua ja kokeiluja. Päivittäin tulee vietettyä useita tunteja koneella musiikkia luoden, ja aika lentää siivillä. Tämä mahdollisuus musiikin tekoon on tuonut päiviini sisältöä ja elämäniloa, ja aion jatkaa vakavissani musiikin tekoa hamaan tulevaisuuteen. ”Tosi kiva juttu tämä kilpailu! Olen tosi iloinen siitä että minut valittiin.” Tatu Varis Haluan kiittää Tukilinjaa saamastani tuesta ja toivon, että mahdollisimman moni muukin saa tuen tulevaisuudessa Tukilinjalta.” Monipuolista tukea Kolmannen palkinnon sai kuntoutujille työnomaista toimintaa tarjoavan Haminan Klubitalon jäsenten kertomus: ”Jännittynein mielin ja suurella sydämellä olemme usealle klubitalon jäsenelle tehneet yhdessä avustushakemuksia, ja aina meidät on palkittu iloisella yllätyksellä. On kuulunut riemunkiljahduksia ja hypitty onnesta! Tietokoneita on saanut moni. Niistä on ollut suuri hyöty arjen asioinneissa, laskujen maksamisessa ja vapaa-ajan vietossa. Uusia asioita on opittu ja innostuttu opettelemaan lisää. Klubitalon Facebook-sivujen päivitys, tietojen etsiminen, mainosten tekeminen yms. sujuu jo monelta jäseneltä. Paljon käydään keskusteluja asian tiimoilta ja kokeneemmat atk-osaajat opastavat aloittelijoita. Tukilinjan avustukset ovat olleet monipuolisia. Yksi jäsen sai mahdollisuuden kehystää ison määrän maalauksiaan, ja siitähän alkoi melkoinen näyttelykierre! Paljon on tauluja myytykin. Yksi jäsen sai digikameran ja on osallistunut kuvillaan kansainvälisiin kilpailuihin sekä ottanut klubilehteen kuvia. Yhdelle jäsenelle saimme Tukilinjalta sähkökitaran ja vahvistimen, jotka ovat olleet kovassa käytössä, myös talomme Musaklubissa, jota ammattilainen ohjaa.” Kiitos myös muille kilpailuun osallistuneille! Oli hienoa lukea kokemuksianne saadusta tuesta ja ajatuksianne tukitoiminnasta. Voittajat saivat 300:n, 200:n ja 100:n euron lahjakortit. Osallistujien kesken arvotun tablettitietokoneen voitti Ilpo Pynnä. Minun Tukilinjani -kilpailulla etsittiin koskettavia kokemuksia, jotka liittyvät Tukilinjaan. Voitto meni meni Tatu Variksen musiikkivideolle, jonka voit katsoa lehden YouTube-sivulta! TEKSTI Iris Tenhunen
• Tukipointti Tukipointti Teksti: Sanna Nupponen it-tukiluuri@tukilinja.fi Blogi: Digimaailmassa (www.tukilinja.fi) DiDan kulissien takana TÄNÄ SYKSYNÄ olen päässyt ensimmäistä kertaa elämässäni seuraamaan läheltä yleisötapahtuman tuottamista, kun olen osallistunut DiDa 2016 -tapahtuman ohjausryhmään. En voi muuta sanoa kuin että onpa ollut mielenkiintoista, vauhdikasta ja ennen kaikkea kivaa! Tapahtuman tuottaja Mervi Leivo on alansa rautainen ammattilainen niin kuin muutkin ohjausryhmän jäsenet omissa ammateissaan. Lisäksi kaikilla on aikuisten oikeasti yhteinen määränpää, jota kohti kulkea. Olen saanut toimia tuottajan apuna erityisesti yhteydenpidossa vammaisalalla toimiviin järjestöihin, kun olemme organisoineet Tavastian pääohjelman lisäksi muita tapahtumia. Niitä on syntynyt niin Tavastian aulaan kuin toiseksi päätapahtumapisteeksi muodostuneeseen Laituri-tilaan Kampin Narinkkatorin laidalla. Tässä työssä minua on ilahduttanut erityisesti se, miten innokkaasti uuteen tapahtumaan on joka puolella suhtauduttu. Vaikka resurssit ovat tiukalla, on osallistuminen uuteen vammaisten päivän yhteiseen yleisötapahtumaan koettu niin merkittäväksi, että mukaan on haluttu lähteä. Luomme nyt verkostoa tuleviakin vuosia varten. Yhteydenpito on poikinut tapahtumaan myös lisäideoita. Kyselin vapaaehtoisia Helsingin Kehitysvammatuki 57 Vekkari-toiminnasta, joka tukee kehitysvammaisia ihmisiä toimimaan vertaisryhmien vetäjinä ja vapaaehtoistoimijoina. Nyt meillä on DiDassa vapaaehtoisia, jotka jakavat mainoksia tapahtumapäivänä Helsingin keskustan alueella. Eikä siinä kaikki: yksi heidän vapaaehtoisista vertaisryhmien vetäjistään tulee pitämään taidepajaa Tavastian DiDa-juhlaan! Ohjausryhmä oli yhtä mieltä siitä, että vapaaehtoisille tulee tarjota jonkinlainen pieni kiitos työpanoksestaan. Ainakin lämmintä suuhunpantavaa keskellä pimeää ja kylmää vuodenaikaa pitää löytyä, kun osa työstä tapahtuu ulkona. Eikä tapahtuman muukaan tekijäkunta kaloreitta selviä. Siitä se ajatus sitten pop up -kahvilastakin lähti, kun ei vammaisia leipureita tai kahvilatyöntekijöitä työllistävää kahvilaa tapahtumapaikan läheltä löytynyt. Ystävyyden kahvilaketjusta löytyi yhteistyökumppaniksi Pasilan toimintakeskus, joka lähti mielellään toteuttamaan tapahtumaan pop up -kahvilaa. Se on auki myös yleisölle! Vammaisten päivä sijoittuu tänä vuonna joulukuun ensimmäiseksi lauantaiksi. Se aiheutti hieman päänvaivaa, sillä kauppakeskusten pop up -liikepaikat oli varattu. Onneksi yhtenä tapahtumapaikkana toimiva Helsingin kaupungin infoja näyttelytila Laituri ilmoitti, että kahvila voidaan järjestää heidän tiloissaan. Joulukuun alku tarjosi myös mahdollisuuksia. Yksi niistä oli järjestää taideja käsityöpainotteiset myyjäiset, joissa tarjolla olisi laadukkaita vammaisten taiteilijoiden ja käsityöläisten tuotteita. Idea sai siivet alleen, ja ensimmäisen DiDan joulumyyjäisiin ovat tulossa ainakin Lyhty ry:n tekstiilityöpaja Luovilla, joka tarjoaa käsityöja taidepainotteista työpajatoimintaa kehitysvammaisille henkilöille, sekä autismisäätiön kohtaamispaikka Keppulin taidekäsitöiden myymälä. Muidenkin kanssa neuvotellaan. Keskusteluissa syntyi ajatus suuremmistakin vammaisalan käsityötaiteilijoiden joulumyyjäisistä. Tämä jää vielä odottamaan tulevia DiDa-tapahtumia ? . JH TUKKU – APUA YRITYKSELLE Tarjoan asiantuntijapalveluita yritystoimintaa suunnitteleville. Asiakas kohdataan yksilöllisesti, kokonaisvaltaisesti ja ehdottoman luottamuksellisesti. Asiantuntija on itse vammaisyrittäjä. TUOTTEET: Yrityksen perustaminen Liiketoimintasuunnitelma Työkalujen hankinta BillMate-laskutusohjelma Memphis-jäsenrekisteriohjelma 3G/4G-ratkaisut Hankkeiden vetäminen Myyntija markkinointi NÄIN TILAAT: P. 0400 653372 tai e-mail: jh_tukku@luukku.com RUNOKIRJA Anais Lehdonvalo on 23-vuotias energinen nuori nainen, joka on kirjoitellut pöytälaatikkoonsa jo useampia vuosia. Kasvamisia-teos koostuu pienistä hetkistä ja oivalluksista. Kauniisti kuvitettu, selkokielinen teos kertoo siitä, ettei unelmia kannata jättää toteuttamatta vain siksi, että on hieman erilainen kuin muut. Anais on asperger-nuori. TUOTE: Kasvamisia-runoteos, hinta 20 euroa sisältää alv:n ja postituskulut. NETTISIVUT: http://vaijerit.com NÄIN TILAAT: Tilaa sähköpostitse osoitteella: anais@vaijerit.com tai info@vaijerit.com 16 Tukilinja 6/2016 Tukilinja sponsoroi DiDaa!
• TULILINJALLA / KOLUMNI Maija Karhunen Toiminnan mahdollisuus ei ole sama kaikille TUKILINJA VIETTÄÄ parhaillaan 20-vuotisjuhliaan. Jäin miettimään, miten kuluneina kahtena vuosikymmenenä vammaisten asemassa on tapahtunut muutosta parempaan: Vammaisten oikeuksien YK-sopimus on allekirjoitettu ja henkilökohtainen apu laajentunut useampien kuin vain aktiivisimpien taistelijoiden oikeudeksi. AJAN KULUMISEN näkökulmasta minua on sykähdyttänyt myös CP-vammaisen Tuuli Helkky Helteen elämänkaari ja se, mitä se heijastelee yhteiskuntamme kehityksestä. Vuonna 1933 syntynyt Tuuli joutui odottamaan vuosikymmeniä, ennen kuin osasimme yhteiskuntana jatella vammaisia muunakin kuin holhoamisen kohteina. Vasta elämänsä jälkipuoliskolla Tuuli pääsi käyttämään kuljetusja avustajapalveluja, jotka mahdollistivat hänelle itsenäisemmän, omaehtoisemman elämän. ONNEKSI SAATIIN äskettäin torjuttua ehdotus siitä, että yli 75-vuotiailta vammaisilta olisi viety nämä palvelut taas pois. MIETIN MYÖS muutamia vuosia ennen Tuulia syntynyttä mummoani: Hän muistelee edelleen lapsuusvuosiltaan sukulaismiestä, jolta polio oli vienyt kävelykyvyn. Mies piilotteli kotitalossaan ja liikkui siellä konttaamalla huoneesta toiseen. Ainoaksi apuvälineeksi kehitysmaa-Suomessa hänen housuihinsa ommeltiin nahkapaikat, jottei kangas pääsisi kulumaan puhki. Tässä valossa voin ymmärtää mummoani paremmin, kun hän yhä vieläkin hämmästelee niitä mahdollisuuksia, joita minulla vammaisena ihmisenä on, ja asioita – omasta ajallisesti kapeammasta katsannostani aivan tavallisia – joita olen pystynyt elämässäni tekemään. KUN PUHUTAAN siitä, millaisten asioiden tekeminen on vammaiselle ihmiselle mahdollista, mediatarinoissa tuntuu edelleen korostuvan yksilön tahdonvoima ja hänen kykynsä ajatella positiivisesti. Itse koen moiset tarinat ongelmallisiksi, usein ahdistaviksikin. Ne tuntuvat usein kertomuksilta eliittivammaisista: niistä näteistä, kilteistä ja karismaattisista, jotka itseasiassa ehkä ovat vain saaneet kotoa vahvan itsetunnon, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista pääomaa sekä kyvyn ja energian luovia palveluviidakossa ja vaatia hyvää hoitoa. NÄISSÄ TARINOISSA jää näkymättömiin yhteiskunnan vammaisille tarjoamat (toki usein epätasa-arvoisesti jakaantuvat ja riittämättömät) koulutus-, sosiaali-, vammaisja terveyspalvelut. Ne hyvinvointivaltion rakenteet, jotka yksilön elämää ylläpitävät ja mahdollistavat. Puhumattakaan kaikista muista ihmisistä, jotka ovat valokeilassa paistattelevia sankarisisupusseja ympäröineet, auttaneet, kannustaneet ja vahvistaneet. YKSILÖIDEN SANKARITARINAT luovat turhilta ja tukehduttaviltakin tuntuvia hierarkioita ”selviytyjien” ja ”epäonnistujien”, vahvuuden ja heikkouden, positiivisten ja negatiivisten tunteiden ja kokemusten välille. Ne luovat koko yhteiskuntaa läpäisevän haitallisen illuusion siitä, että yksin on mahdollista pärjätä, jos vain ottaa roolin oman elämänsä sarasvuona. EN USKO, että vammaisuus jalostaa ketään, mutta se voi luoda perspektiiviä siihen, ettei mikään ole itsestään selvää, ei arkisessa selviytymisessä eikä elämässä ylipäätään. Se voi luoda tietoisuutta siitä, kuka milloinkin ja mitenkin on etuoikeutettu ja kuka ei. JO MANTRAKSI muodostuneen totuuden toistamisen uhallakin kirjoitan: Oman mahdollisen etuoikeutetun aseman näkeminen voi olla vaikeaa, etenkin jos näkökulma maailmaan on ollut suvereenin, kahdella jalalla kävelevän, heteroseksuaalin, valkoihoisen, mieleltään järkkymättömän mieshahmon näkökulma. TÄHÄN RYHMÄÄN kuuluvien etuoikeutetun aseman myöntäminen on kuitenkin lähtökohta sille, että yhteiskunta voi muuttua entistä paremmaksi elää muillekin – niin sukupuolija seksuaalivähemmistöille, ei-valkoisille, uskonnollisille vähemmistöille ja kaikenkarvaisille toisenlaisille – myös tältä listalta useissa yhteyksissä vielä unohtuville vammaisillekin. Tukilinja 6/2016 17 Kuka? Maija Karhunen, 29 v., Helsinki Toimintarajoite Luustonhauraus, käyttää sähköpyörätuolia. Työ Tanssija, esiintyjä, Liikekieli. com-verkkolehden päätoimittaja. ”Mediatarinoissa tuntuu edelleen korostuvan yksilön tahdonvoima.”
• Vammaisten päivä on nyt yhtä juhlaa! DiDa 2016 tarjoaa monipuolista, hauskaa ohjelmaa Helsingin keskustassa 3.12. lauantaina. Tavoitteena on luoda vammaisten päivän yleisötapahtumasta perinne. TEKSTI Sanni Purhonen KUVAT DiDa 2016 K ansainvälisen vammaisten päivän juhlaa vietetään joulukuun alussa Helsingissä ensimmäistä kertaa toden teolla. Vammaisjärjestöjen, kulttuurilaitosten ja Tukilinja-lehden yhteisvoimin järjestämä verkostotapahtuma DiDa 2016 (Disability Day Art and Action) on uusi, avoin verkostotapahtuma, joka kokoaa kaikki juhlimaan päivää yhdessä. DiDa alkaa puoliltapäivin useissa eri tapahtumapaikoissa Helsingin keskustassa ja jatkuu iltaan saakka. Koko perhe on tervetullut suurelle yleisölle – niin vammaisille kuin vammattomillekin –suunnattuihin tapahtumiin. Päivän päänäyttämönä on Tavastia-klubi, jossa riittää ohjelmaa ja taidekäsitöiden myyntipöytiä klo 12–15.00. Tavastialla ohjelmanumeroihin kuuluu muun muassa temppurata: Voimakaksikon nimeltä Rajoitteet ovat vain omassa päässä! muodostavat kuulantyöntäjä, keihäänheittäjä ja pyörätuo18 Tukilinja 6/2016 Mikä? DiDa-verkostotapahtuma tarjoaa ohjelmaa Helsingissä 3.12. Miksi? On aika ryhtyä juhlimaan Kansainvälistä vammaisten päivää. Lisätietoa www.disabilityday.fi ja sivu 20. Tamperelainen SirkusRakkausPUMPUM ottaa Tavastian haltuunsa Pelleorkesteri ja klovnit huolehtivat siitä, ettei kenelläkään ole tylsää!
• ”Vammaisten päivä ei ole aiemmin ollut Suomessa kauhean näkyvästi esillä.” litemppuilija Aleksi Kirjonen sekä ratakelauksen tuore paralympiamitalisti Henry Manni. Kaksikon juontaman ja suunnitteleman radan tarkoituksena on päästää ihmiset kokeilemaan taitojaan pyörätuolin käsittelyssä ja kohtaamaan pyörätuolinkäyttäjän arkipäivää, kuten mukulakiviä, kynnyksiä, ramppeja ja tavaroiden kuljetusta. Kirjonen ja Manni ovat kutsuneet tapahtumaan seurakseen myös räppäävän Hulttioveljekset -duon, joka nostattaa kierroksia lavalla samalla, kun temppurata aukeaa yleisölle. Voimakaksikko tsemppaa Saimme puhelimen päähän Henry Mannin ja kysyimme, mitä voimakaksikko ja Hulttioveljekset haluavat esityksellään sanoa. “Toivoisin, että Rajoitteet ovat vain omassa päässä -mottomme tsemppaa ihmisiä eteenpäin, ja he saavat siitä voimaa. Meille on tärkeintä yrittää auttaa ihmisiä ja antaa vinkkejä, että jokainen löytäisi oman juttunsa. Saamme paljon viestejä Facebookiin. Esimerkkinä vaikkapa eräs 13-vuotias pyörätuolinkäyttäjä, joka äskettäin kiinnostui kauttamme urheilusta. Sellainen antaa motivaatiota omaankin tekemiseen.” Kerro vähän yhteistyöstänne Hulttioveljesten kanssa – keitä he ovat ja mistä kaikki lähti liikkeelle? “Hulttioveljeksetkin löysivät meidät Facebookista. He ovat siis ihan oikeasti veljeksiä, räppäreitä ja tosi symppis-tyyppejä. He kysyivät, voisiko meistä tehdä biisin, ja siitä yhteistyö lähti kehittymään. Nyt biisiin kuvataan musiikkivideota, joka toivottavasti valmistuu tässä ihan pian.” Lastensirkus ja pellebändi Millainen show on luvassa, Piritta Suominen? “Ohjelmanumerossamme tekevät yhteistyötä Pirkanmaan pyörätuolitanssijat ja improvisaatiolauluja esittävä pellebändi. Emme vielä itsekään tiedä, mitä kaikkea on luvassa. Odotamme innolla tapahtumaa, on tosi hienoa päästä esiintymään sinne!” Tavastialla esiintyy myös tekstiilija käsitetaiteilija Jenni-Juulia Wallinheimo-Heinonen Tickle the Cripple -performanssinsa kanssa. Teos kertoo eri kuplissa elämisestä, kohtaamisen ja koskettamisen vaikeudesta ja viittaa myös seulontoihin ja lääketieteelliseen tapaan suhtautua vammaisuuteen. Taiteilija on kuplan alla ja erillisen tason päällä – osallistujien kutitettavana ja tuottamassa vuorovaikutteista liikettä kutittajien kanssa. Taiteilija kuplan sisällä Mistä teoksessasi on kysymys, Jenni-Juulia? ”Kohtaamisen hankaluudesta. Haluan tehdä kutittajan olon ehkä vähän vaivaantuneeksi ja herätellä ajattelemaan sitä, miten vammaisiin yleensä suhtaudutaan, miten meitä esimerkiksi kosketetaan. Mutta kyllä teoksen voi ottaa ihan huumorilla, jos tällaista kohtaamista ei synny!” Mitä toivoisit 3.12. juhlalta? ”Vammaisilla ei ole omaa juhlaa, joka puhuttelisi myös valtaväestöä, niin kuin vaikka Pride-kulkue. Tuntuu, että vähemmistönä meidät ja syrjintämme yhä ensimmäiseksi unohdetaan. Toivoisin siis solidaarisuutta ja sitä, ettei tämä jää vain pienen piirin jutuksi.” Mainittujen taiteilijoiden ja tähtien lisäksi Tavastian ohjelmassa voi ihailla integroidun tanssin ryhmän KaaosCompanyn teosta Rikkinäinen puhelin / Chinese Whispers. Tanssijat Jonna Lehto ja Gunilla Sjövall leikkivät eri tulkinnoilla käyttäen hyödykseen esineteatteria ja tekstiä. Narinkkatorilla nauretaan Tapahtumia ympäri kaupunkia Kampissakin tapahtuu: Naura Tanssi Hengitä -työpajassa Narikkatorin Laituri-yleisötilassa kaivetaan esiin sisäinen lapsi, annetaan lupa ilolle ja kohtaamisille. Valmentaja Noora Västisen vetämän pajan menetelminä käytetään naurujoogaa, luovaa tanssia, liike-, hengitysja -rentoutusharjoituksia. Harjoitukset soveltuvat kaiken ikäisille, apuvälineen kera tai ilman. Monet tunnetut taiteen toimijat ovat mukana päivän menossa yhteistyökumppaneina: Ateneumin taidemuseossa voi luoda savesta muotokuvansa, Kiasmassa osallistua keskustelevaan opastukseen ja Sanomatalon Art Galleria Kaarisillassa tuunata hassua huonekalua. Kansallisteatterin lastennäytelmä Mauri ja vähä-älypuhelin kohtaa katsojansa myös viittomin. Lapinlahden Lähde julistaa marginaaliryhmien kulttuurisia oikeuksia esityksin ja työpajoin. Päivän viralliset päätösbileet pidetään Kansallisteatterin Lavaklubin Omatuntoklubilla runouden merkeissä. Koko tapahtuma on tietysti mahdollisimman saavutettava ja esteetön – ja suurelta osin ilmainen. Lisäksi on syytä olla kuulolla: SosPed-säätiön Mieletöntä valoa -hankkeen mediapaja toimittaa radio-ohjelmaa nettiin suoraan tapahtumien sykkeestä. Verkostoyhteistyötä tarjolla Tukilinja on mukana tuottamassa ja organisoimassa tapahtumaa yhteistyössä Kynnys ry:n, Kulttuuriyhdistys Suomen Eucrea ry:n ja Kulttuuria kaikille -palvelun kanssa. Verkostoon ovat jatkossa tervetulleita kaikki teemaan sopivat tapahtumat ja toimijat! Tarkemmat tiedot päivän tapahtumista löydät netistä os.: www.disabilityday.fi sekä www. facebook.com/DiDay/. Voit myös repäistä mukaasi ohjelman tämän lehden sivulta 20! Voimakaksikko Henry Manni ja Aleksi Kirjonen näyttävät Tavastian pääjuhlan temppuradalla esimerkkiä. Yleisökin voi kokeilla pyörätuolin käsittelyä radalla. Runoilija Sanni Purhonen esiintyy Dida-päivänä Lavaklubilla. Juhlan aihetta riittää Vammaisten päivä ei ole aiemmin ollut Suomessa kauhean näkyvästi esillä. Mistä luulet, että se johtuu ja miksi päivää kannattaa juhlia? “Vaikea sanoa, aiemmin päivää ei varmaan vaan olla tuotu esiin tarpeeksi. Myös media voisi tuoda päivää enemmän tietoisuuteen. On erittäin hienoa, että tällainen upea juhla nyt järjestetään ja mahtavaa saada olla siinä mukana!” Lastenkulttuuriyhdistys SirkusRakkausPumPum puolestaan tuo tapahtumaan pellejä ja pyörätuolitanssijoita sisältävän musiikki-akrobatia-tanssishown. Pirautimme yhdistyksen toiminnanjohtaja Piritta Suomiselle ja kysyimme häneltäkin, miksi 3.12. on syytä juhlaan. “Yhteisten elämysten kautta voidaan edistää tasa-arvoa, häivyttää ihmisryhmien rajoja ja varmistaa, että kaikki huomioidaan. Eikä tämä tietenkään rajoitu vain yhteen päivään vuodessa – koko toimintamme perustuu yhdessä tekemiseen ja hauskanpitoon. Tukilinja 6/2016 19
• Tapahtuman monipuolinen kattaus kutsuu mukaan kaikkia vauvasta vaariin! Päätapahtumassa Tavastia-klubilla on tarjolla koko perheelle mm. sirkusesityksiä, pyörätuolitemppurata, performanssi, maalauspaja, lahjatuotemyyntiä, tanssiteatteria ja kulttuuripalkinto Vimman jakotilaisuus. Kampin Laiturissa voit heittäytyä luovaan pajaan ja nauttia popup-kahvilan herkuista. Päivän ohjelmayhteistyössä ovat mukana myös Kansallisteatteri, Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma, Galleria Art Kaarisilta ja Lapinlahden Lähde. Suureksi osaksi maksuttomat tapahtumat ovat keskustassa kävelymatkan päässä toisistaan, ja hauska päivä jatkuu Kansallisteatterin Lavaklubilla. DiDa 2016 tapahtuman tuottavat Kynnys ry, Tukilinja-lehti, Kulttuuriyhdistys Suomen Eucrea ry sekä Kulttuuria kaikille -palvelu. TAVASTIA-KLUBI 12–15.00 Sirkus RakkausPUMPUM tarjoaa koko päivän ajan esitystauoilla klovneriaa, ja Pellebändi luo tunnelmaa! 12.00 Kaaos Company: Tanssiesitys Chinese Whispers 12.30–13.00 ja 13.00–13.30 Temppurata ja Hulttioveljekset Hulvaton toimintakaksikko TFP eli eturivin vammaisurheilijat Aleksi Kirjonen ja Henry Manni esittelevät pyörätuolin käsittelyä temppuradalla, ja yleisökin pääsee kokeilemaan taitojaan. Radalla kohtaat mukulakiviä, kynnyksiä, pieniä ramppeja ja tavaroiden kuljetusta! Temppuradan tapahtumia juontaa rapartisti-duo Hulttioveljekset, jotka esiintyvät myös itse. 13.30 Teatteri Totti: Lastennäytelmä Puff ja kaukaiset kaverit 12.30–14.00 Maalauspiste. Koko perheen luova paja. Seija Suokko ja Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry. 12.00–15.00 Tickle the Cripple eli Rapsuta rampaa. Taiteilija Jenni-Juulia Wallinheimon vuorovaikutteinen kuplaperformanssi. 12–15.00 Mieletöntä valoa -radiolähetys kertoo Tavastia-klubin tapahtumista koko päivän! Lähetysstudio paikan päällä. Kuuntele netissä: www.sosped.fi/mieletontavaloa. 12-15.00 Käsityöja taidemyyjäiset Lyhty ry, Autismisäätiö, NEOTT OmaPolku OHJELMA ON ILMAINEN NARINKKATORI 13-14.00 Naura Tanssi Hengitä, Noora Västisen ja Vea Vainion luovassa työpajassa kaivetaan esiin sisäinen lapsi ja annetaan lupa ilolle ja kohtaamisille! Laituri-tila, Narinkkatori, Narinkka 2, (Kampin vanha linja-autoasema) Pajaan mahtuu 20 henkilöä. Ilm: vea_vainio@hotmail.com. 12–15.00 Diaesitys kehitysyhteistyöstä vammaisten parissa. Kampin kappeli ILMAINEN 12–15.00 PopUp-kahvila Anna Ystävyyden kahvilassa työskentelee kehitysvammaisia henkilöitä Pasilan toimintakeskuksesta. Laituri-tila, Narinkkatori, Narinkka 2, (Kampin vanha linja-autoasema) YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN OHJELMA Kansallisteatteri 14.00 Lastennäytelmä Mauri ja vähä-älypuhelin. Esitys tulkataan viittomakielelle. Liput teatterin lippumyymälästä tai Lippupisteestä. Kansallisteatteri, Willensauna, Bergbominkuja 2, 00100 Helsinki 20.00 Omatunto-klubi. Kerran kuussa pidettävä poikkitaiteellinen hyväntekeväisyysklubi. Mukana mm. runoilija Sanni Purhonen. Kansallisteatteri, Lavaklubi, Läntinen teatterikuja 1 PÄÄSYLIPUN HINNALLA Nykytaiteen museo Kiasma NÄYTTELYT: Meeri Koutaniemi ja Arman Alizad, Pahan jälkeen. Brittitaiteilija Mona Hatoumin näyttely sekä Kiasman kokoelmanäyttely. pe 2.12. klo 10–20.30 Ilmainen pääsy kaikkiin näyttelyihin. Klo 18–19.00 maksuton yleisöopastus. Suomenkielinen, ei ennakkoilmoittautumista. la 3.12. klo 13–14.00 Keskusteleva, maksuton opastus aikuisille (max. 15 henkeä, ilmoittaudu ja kerro mahdolliset erityistarpeesi 2.12. mennessä: info.disabilityday@gmail.com. Mannerheiminaukio 2, 00100 Helsinki OSITTAIN ILMAINEN Ateneumin taidemuseo NÄYTTELYT: Suomen taiteen tarina. Amedeo Modigliani. 11–14.00 NonStop-savipaja: Karnevalistinen muotokuva. Ei ennakkoilmoittautumista, pääsylipun hinnalla. Sisäänpääsy klo 13.30 saakka. 14.00 Amedeo Modigliani -näyttelyn kuvailutulkattu opastus. Ei ennakkoilmoittautumista, pääsylipun hinnalla. Kaivokatu 2, 00100 Helsinki PÄÄSYLIPUN HINNALLA Galleria Art Kaarisilta 12–18.00 Joulumyyntinäyttely 15–18.00 Tuunaustyöpaja Hassut huonekalut on kaikille avoin non-stop hengessä. Pajassa tuunataan 2–3 vanhaa huonekalua kierrätysmateriaaleilla mielikuvituksellisiksi esineiksi. Sanomatalo, 1.krs, Elielinaukio 2, 00100 ILMAINEN Lapinlahden Lähde 12–14.30 Keskustelutilaisuus: Taidetta kohderyhmille ja yli kohderyhmärajojen. 15–17 Taidetyöpajat Taidetyöpajojen esityskooste. Lapinlahden Lähde juhlistaa kulttuurisia oikeuksia esityksin ja työpajoin. (www.lapinlahdenlahde.fi). Lapinlahdentie 1, 00180 Helsinki ILMAINEN Vietä hauska DiDa-päivä! DiDa – Disability Day Art & Action tarjoaa Helsingissä ensimmäistä kertaa laajan kattauksen taidetta ja tapahtumia Kansainvälisenä vammaisten päivänä, lauantaina 3.12.2016. Katso eri ohjelmapisteiden saavutettavuustiedot ja päivitetty ohjelma: www.disabilityday.fi
• KIRJAVINKKI Vahvoja kertomuksia naisista taiteen tekijöinä. VAIETUT SALAISUUDET LOPETA TOUHOTUS VALOA MYRSKYSSÄ PAHATAPAISET KURIIN TERVEYTTÄ LUONNOSTA Toimituksen valinta RIITTA JALONEN: KIRKKAUS Romaani. Tammi, 2016. 352 s. Uusiseelantilaisen Janet Framen (1924–2004) elämä kuulostaa ihmeellisemmältä kuin fiktio. Köyhässä perheessä kasvaneen tytön sisaruksista kaksi kuoli hukkumalla, veli kamppaili epilepsian ja alkoholismin kanssa. Frame itse kärsi mielenterveysongelmista ja sai virheellisen skitsofrenia-diagnoosin. Hän oli lähes lobotomia-leikkauspöydällä, kun operaatio peruttiin menestyksekkään esikoisteoksen tultua julki. Näistä aineksista ja keksityistä tapahtumista Riitta Jalonen kutoo kauniin ja kielellisesti erittäin taitavan romaanin. Janet kantaa menneisyyttään mukanaan, ja teosta voikin pitää puheenvuorona inhimillisemmän mielenterveyshoidon puolesta. Paljon enemmän kuin sairaskertomus, kokonaisuus on kuitenkin luovuuden ja elinvoiman ylistys. Sanni Purhonen RIIKKA PULKKINEN: PARAS MAHDOLLINEN MAAILMA Romaani. Otava, 2016. 358 s. Teatterikorkeakoulusta valmistunut Aurelia on saman ikäinen kuin vapaa Eurooppa: syntynyt Berliinin muurin murtumisen päivänä. Taiteilijana hän on läpimurtonsa kynnyksellä saatuaan kutsun kulttiohjaajan näytelmän pääosaan. Samaan aikaan Aurelian sairauskohtauksen saanut isä makaa sairaalassa puhumattomana, kenties kohta saattohoidossa. Äitinsä puheluihin Aurelia ei suostu vastaamaan. Mitä isä ehti kertoa ennen sairauskohtaustaan? Ja alkaako Aurelian mielenterveys pettää, vai kulkeeko joku hänen kannoillaan? Riikka Pulkkinen käsittelee viidennessä romaanissaan jälleen suuria teemoja, perhettä, vanhemmuutta, rakkautta ja muistamista. Kirjan keskeinen salaisuus paljastetaan vähä vähältä kuin jännityskertomuksessa. Tämä pitää mielenkiintoa yllä, vaikka välillä Pulkkinen tuntuu jo hukuttavan perhedraaman monien aiheittensa alle ja kokonaisuuden jännite lopahtaa. Teos rullaa eteenpäin taitavalla, joskin hieman teatraalisella kielellä. Tällaisessa maailmassa teatraalisuus on varmasti myös tietoinen valinta. Sanni Purhonen YHTEISKUNNAN TAHRA. KOULUKOTIEN KASVATTIEN VAIETUT KOKEMUKSET Vastapaino, 2016286 s. Oululaiset sosiologit Marjo Laitala ja Vesa Puuronen Oulusta kirjoittivat haastattelututkimuksensa pohjalta kantaaottavan kirjan siitä, miten”pahatapaiset” lapset Suomessa 1900-luvulla laitettiin ruotuun. Kirjan alaotsikkona on: Koulukotien kasvattien vaietut kokemukset 1940–1985. Jos lapsi tuli köyhästä kodista ja niskuroi koulussa, oli huostaanotto lähellä. Siihen riitti jo äidin yksinhuoltajuus tai huono maine, joka noissa oloissa syntyi helposti. Laitoksissa henkilökunnan otteet olivat väkivaltaisen simputtavat. Karujen kokemusten lisäseurauksena tuli vielä laitosleima, eikä koulutukseen ja työelämään siirtyminen sujunut moneltakaan laitosnuorelta ongelmitta. Taustalla saattoi olla kehityshäiriöitä ja neurologisia ongelmia, joihin vastattiin rotyhygienialla ja älykkyystesteillä. Suomen valtio pyysi kohtelua anteeksi lasten oikeuksien päivänä 20.11.2016. Kirjan pohjalta myös korvauksia olisi syytä harkita. Monessa muussa maassa, esimerkiksi Ruotsissa, sellaisia jo maksetaan. Iris Tenhunen HELI NURMI: TYÖUUPUMUKSEN ITSEHOITO Tietokirja. Duodecim, 2016.295 s. Psykologi ja psykoterapeutti Heli Nurmen käytännönläheinen kirja antaa vinkkejä, harjoituksia, tietoa ja varoituksia sille, jolla on taipumusta kuormittua töissä liikaa. Jos taipumuksenasi on reagoida stressiin kiukuttelemalla, eristymällä, väsyneenä touhuamalla, syöpöttelyllä tai juopottelulla, hanki tämä kirja. Et sinä sitä heti läpi lue, mutta selaa sentään silloin tällöin… Ensimmäiseksi kannattaa tutustua lepäämisvinkkeihin! Iris Tenhunen VIHREÄ HOIVA JA VOIMA Tietokirja, Helsingin Majakka, 2016. 153 s. Luonto, eläimet ja puutarhanhoito ovat monen itsehoitomenetelmiä. Tutkimuskin vahvistaa tämän: paljon luonnossa liikkuvilla on puolet vähemmän mielenterveysongelmia. Tätä perinnettä kutsutaan nyt nimellä green care eli vihreä hoiva. Kahden monipuolisen ammattilaisen, Asta Suomen ja Mervi Juusolan teos kertoo tiiviisti eläinja luontoterapioista sekä minkätyyppisiin oireisiin niistä on hyötyä. Neuvoja saa myös tavallinen luonnon ystävä. Iris Tenhunen Kirjailija Riitta Jalonen Tukilinja 6/2016 21
• Taiteen avulla ulos kuplasta! Kuka? Jenni-Juulia WallinheimoHeinonen, 42 v. Toimintarajoite Luustonhaurastumistauti OI. Ammatti Taiteilija Taiteilija muovikuplan sisällä pyytää rapsuttamaan – onko se taidetta? Kyllä, nimittäin käsitetaidetta ja performanssi! Kuvassa Jenni-Juulia Wallinheimo-Heinonen teoksessaan KuplaB. 22 Tukilinja 6/2016
• Tukilinja 6/2016 23 Jenni-Juulia WallinheimoHeinonen istuttaa työkseen puistoihin pyörätuolin taimia ja yrittää viestiä ihmisten kanssa muovikuplan läpi. Vammaispoliittinen taide herättelee huomaamaan, miten helposti lokeroimme toisiamme. TEKSTI Kaisa Rautio KUVAT Jukka Kolari V anhassa puutalossa Helsingin liepeillä asuvan Jenni-Juulia Wallinheimo-Heinosen vuosi on ollut kiireinen. Hän sai nimittäin vuosi sitten Koneen Säätiöltä tuntuvan apurahan voidakseen tehdä taidetta vammaisten ihmisten osallisuudesta. ”Viime vuonna kasvatin pihalla perunaa ja porkkanaa, mutta tänä vuonna minulla ei ole ollut aikaa siihen.” 42-vuotias Jenni-Juulia on opiskellut tekstiilitaidetta Taideteollisessa korkeakoulussa, ja ammatiltaan hän on tekstiilija käsitetaiteilija. Työt syntyvät sekä kotona että työhuoneella: ”Nousen aamulla viiden, puoli kuuden aikaan. Talvella menen aamukahvin jälkeen yleensä työhuoneelleni, joka minulla on vuokralla kodin lähellä sijaitsevassa vanhassa tehdasrakennuksessa”, Jenni-Juulia kertoo. ”Kesäaikana teen isoja rakenteita usein myös talomme pihalla, jossa on tilaa työskennellä.” Muu perhe heräilee myöhemmin, ja lapset lähtevät kouluun ja päivähoitoon isän kanssa. Puoliso Jorma Heinonen ja lapset tekevät oman osansa kotitöistä. He auttavat Jenni-Juuliaa joskus myös taiteen tekemisessä. Taiteilija paistaa jauhelihaa ”Haluaisin olla enemmän äiti kuin taiteilija, mutta tässä vaiheessa, kun lapset ovat jo isompia, olen välillä varmaan enemmän taiteilija kuin äiti. Pyrin kuitenkin olemaan läsnä niin paljon kuin mahdollista”, Jenni-Juulia pohtii. Taideprojekteihin liittyvät kysymykset pyörivät kuitenkin usein mielessä arkisten askareidenkin keskellä. ”Joskus ruokaa tehdessä voin olla vähän poissaoleva, kun aivot työskentelevät jonkun muun asian parissa. Mutta kun lapset juoksentelevat kotona ja minä paistan jauhelihaa, voin mielestäni aivan hyvin miettiä vaikka seuraavan päivän aikataulua tai sitä, mitä tekisin takapihalla purkamista odottavalle vanhalle painolle.” OI = Osteogenesis imperfecta, synnynnäinen luustohaurastumistauti. KÄSITETAIDE = Taidetta, joka ei tuota taide-esinettä vaan työstää ajatusta sille sopivaan muotoon. Keinona voi olla esim. installaatio tai performanssi. INSTALLAATIO = Tilan tai paikan ominaisuuksia hyväksi käyttävä taideteos, joka voi koostua moniaistisista aineksista. PERFORMANSSI = Yleisölle esitettävää taidetta, tavoitteena luoda visuaalinen ja ajatuksellinen kokonaisuus. Jenni-Juu lian kuplaperf ormanssi on tarjolla DiDa-tapa htumassa (ks. sivu 18-20).
• ”Yritän tehdä teoksia, joissa me tulemme näkyviksi.” 24 Tukilinja 6/2016 Jenni-Juulialla on synnynnäinen OI-luustonhaurastumistauti, ja fyysisesti raskaimpia tehtäviä varten hänellä on henkilökohtainen avustaja kaksitoista tuntia viikossa. Kuvataideakatemiasta on apuna opiskelijaharjoittelija Titta Aaltonen, ja Jenni-Juulia kertoo heidän työskentelevän taideprojekteissa kollegoina. Rapsuta rampaa kuplassa ”Apuraha mahdollistaa taiteen tekemisen aivan eri tavalla. Sen avulla voin esimerkiksi tilata osia työhöni”, selittää Jenni-Juulia. Silti hän kertoo tekevänsä melkein kaiken työn itse: ”Suunnittelen, rakennan, esiinnyn performansseissa, kuvaan, leikkaan videoita, haen tavaroita, hoidan paperiasioita, siivoan työtiloja. Eri ihmiset voivat olla auttamassa ja muita vammaisia on joskus esiintymässä. Apurahasta ei kuitenkaan ole varaa maksaa muille palkkoja.” Jenni-Juulian tällä hetkellä työstämien teosten kattonimenä on Resitatiivi osallisuudelle – performatiivisia teoksia ja mediataidetta julkisessa tilassa. Teokset käsittelevät vammaisten kohtaamia osallisuuden esteitä, ja ne tarjoavat joskus yllättäviäkin osallistumisen tapoja. Monitaiteilijana Jenni-Juulia ei ole riippuvainen teoksen materiaalista – keskeistä on aihe. Osana kuluvan vuoden teemaa on syntynyt KuplaB-projekti, jossa Jenni-Juulia tarkastelee läpinäkyvän muovikuplan avulla, miten saada kosketusta kuplassa eläviin ihmisiin. Kuplassa olijaa on saanut esimerkiksi rapsuttaa (Rapsuta rampaa eli Tickle the cripple). Kuplaan on myös voinut huutaa tai jättää viestejä. Performanssit ovat usein tallentuneet videoiksi. Päämääränä osallisuus Jenni-Juulia näkee oman taiteen tekemisensä olevan ensisijaisesti viestintää ja kannanotto. ”En ajattele, että minun pitäisi tuottaa kauneutta ympärilleni. Viime vuonna sain apurahan valtiolta, joten pakkohan minun on ottaa kantaa.” Osallisuudessa keskeistä on se, että kokee olevansa tasaveroinen yhteisön jäsen, joka pääsee vaikuttamaan itseään koskeviin päätöksiin ja tulee kuulluksi. Osallisuus ja erityisesti sen puute mietityttää Jenni-Juuliaa. ”Se on yläkäsite tämän vuoden taiteen tekemiselleni, ja sitä yritän aamusta iltaan kelata päässäni. Teosteni sisältö lähtee kuulluksi tulemisesta – vammaisen omasta näkemyksestä siitä, millaista on olla vammainen. Yritän tehdä teoksia, joissa me tulemme näkyviksi, saamme itse kertoa, mitä ja milloin elämässämme tapahtuu”, hän selventää. Jenni-Juulian mielestä osallisuuden puute on syrjintää. Yksi tekeillä olevista töistä on video, jossa osallisuutta tutkitaan vammaisen naisen ja hänen palvelusuunnitelmansa kautta. ”Videossa on kyse siitä, millaisena sinut nähdään. Päähenkilönä on keski-ikäinen aktiivinen, vammainen nainen, jolle on tärkeää päästä liikkumaan kodin ulkopuolella ja tekemään asioita, mutta palvelusuunnitelmassa osallisuuteen liittyvät teemat jäivät kauhean ohuiksi.” Pyörätuolin taimia Vaikka käsiteltävä aiheet ovat vakavia, töissä näkyy usein myös huumoria. Hyvä esimerkki tästä on pyörätuolin taimien kasvatus. ”Minun osallisuuttani on esimerkiksi se, että kasvatan jatkossa apuvälineeni itse. Olen kasvattanut pyörätuolin taimia kotona ja olemme käyneet istuttamassa niitä esimerkiksi Helsingin puistoihin. Niistä on kova kysyntä”, Jenni-Juulia naurahtaa. Tätä ja muitakin Jenni-Juulian projekteja voi seurata esimerkiksi hänen bloginsa (rampyla. vuodatus.net) ja YouTube-videoiden kautta. Jenni-Juulia pyydetään usein puhumaan vammaisuuden kuvaamisesta taiteessa ja mediassa. Hän painottaa kuitenkin, että kaikki, mitä vammainen ihminen tekee tai miten hän itsensä näkee, ei suinkaan liity vammaisuuteen: ”Suurinta väkivaltaa meitä kohtaan on tällä hetkellä medikaalinen käsitys, jonka mukaan kaikki, mitä teen, liittyisi kroppaani tai omassa tapauksessa OI:hin. Vammaisuus syntyy vasta sosiaalisissa suhteissa, se ei ole minun ominaisuuteni.” Oma ääni esiin Esteettömyydessä ja saavutettavuudessa on Jenni-Juulialle ennen kaikkea kyse tahdosta löytää ratkaisut, ei siitä ettei ratkaisuja olisi olemassa. ”Hissit on keksitty jo 1800-luvulla ja autot ovat olemassa. Ei voida ajatella, että vammani oikeuttaa kohtelemaan minua huonommin tai eri tavalla kuin muita”, Jenni-Juulia Wallinheimo-Heinonen muistuttaa. Vammaispalveluissa kuulluksi tuleminen olisi erityisen tärkeää. ”Esimerkiksi hoivarobottien suunnittelemisessa käytetään asiantuntijoina lääkäreitä ja fysioterapeutteja. Mitä, jos kysyttäisiin apuvälineiden tarpeesta välineiden käyttäjiltä?” Karuselliteoksen nimi on ”Tervetuloa vammaisten oikeuksien kansainväliseen karuselliin!” Se juhlistaa YK:n vammaissopimusta.
• Välinevinkki Apuväline: Palovaroittimen paristokotelo Edustaja: www.icas.fi Hinta: 20 euroa TEKSTI: Clas von Bell Palovaroittimen pariston saa alemmas seinälle PALOVAROITTIMEN ERILLINEN paristokotelo jatkojohdon kera helpottaa varoittimen pariston vaihtoa. Kotelo laitetaan sopivalle korkeudelle kiinni seinään ja siitä vedetään johto kattoon sijoitetun varoittimen johtoliitäntään. Näin pariston vaihtoa varten ei tarvitse enää ylettyä varoittimeen, vaan pariston voi vaihtaa lattialta käsin. PAKETTIIN KUULUU kotelo, 4 metriä johtoa, 2 ruuvia ja 20 pientä naulaa johdon kiinnittämistä varten. Johdon päissä on 9 voltin pariston liitäntä. Johdon pituus voi olla ongelma, jos varoitin on kaukana seinästä. Vaikka kotelo siksi jäisikin seinän yläosaan, on pariston vaihto tuolin kanssa kuitenkin helpompaa kuin varoittimen irrottaminen katosta vaihtoa varten. ASENNUS KÄY helposti etenkin puurakenteisissa taloissa. Kotelo ruuvataan seinään ja johto kiinnitetään nauloilla. Kiviseinään kotelon voi kiinnittää kaksipuolisella teipillä ja johdon kaapelikourulla. JOHDON TOINEN pää kytketään varoittimen paristoliitäntään ja toinen pää kotelon paristoon. Sitten kokeillaan varoittimessa olevasta kokeilunapista, että varoitin toimii. Lähetä vinkkejä toimivista apuvälineistä osoitteeseen: valinevinkki@tekstiviestit.fi Tukea vammaisille yrittäjille TE-toimistot tarjoavat uudenlaista mentorointia yrittäjyyttä suunnitteleville vammaisille. Vammaisia yrittäjiä tuetaan kahdessa muussakin hankkeessa. Kotelo on kahden tulitikkurasian kokoinen. Asennuksen jälkeen valkoinen kansi laitetaan paristoalustan päälle. YRITTÄJÄKSI RYHTYMISEN mahdollisuudet ja esteet ovat samanlaisia kaikille yrittäjille. Vammaisen tai osatyökykyisen henkilön yhteiskunnallinen asema saattaa kuitenkin vaikuttaa siihen, ettei hänellä ole yrittäjyyden vaatimaa kokemusta, sosiaalisia verkostoja ja omaa alkupääomaa samassa suhteessa kuin väestöllä keskimäärin. TE-toimistojen kautta löytyy nyt heille entistä tehokkaampaa tukea. TE-toimisto sparraa TE-toimisto toimii asiakkaan ja hänen yritysideansa sparraajana ja taloudellisena neuvonantajana. ”Aloittelevalle yrittäjälle voidaan myöntää starttirahaa yrityksen toiminnan käynnistämiseen. Järjestämme myös erilaisia yrittäjäkoulutuksia”, kertoo työkykykoordinaattori Ilkka Rantanen Pirkanmaan TE-toimistosta. TE-toimisto tekee yhteistyötä Kelan, uusyrityskeskuksen sekä vakuutuslaitosten kanssa. Näillä tahoilla on käytössä vammaisille henkilöille suunnattu elinkeinotuki, jota myönnetään pääsääntöisesti yrityksen perustamiskustannuksiin. Yhteistyötä tehdään myös vammaisjärjestöjen kanssa. TE-toimisto, Invalidiliitto sekä muut vammaisjärjestöt järjestävät eri paikkakunnilla Työ kuuluu kaikille -tapahtumia. TE-keskuksessa uutta toimintamallia on kehitetty Euroopan sosiaalirahaston ja ELY-keskuksen rahoituksella. Uusi tukimalli kehitteillä Huhtikuussa käynnistyneen Vammaisten henkilöiden yrittäjyys ja sen tuki -hankkeen (VNK) päätavoitteena on kehittää uusi toimintamalli Tukea tarvitaankin, sillä osatyökykyisten starttirahojen määrä on vähentynyt. v2013 v2014 v2015 1-6/2016 KOKO MAA 325 282 254 158 Osatyökykyisten starttipäätökset TE-toimistoissa vuosina 2013 – 2016 Voisinko minä ryhtyä yrittäjäksi? lisäämään vammaisten henkilöiden yrittäjyyttä. Sen pohjaksi tehdään selvitys yrittäjyyden esteistä ja mahdollisuuksista. Hanke on Valtioneuvoston kanslian tilaama ja sen vastuuministeriönä toimii STM. Päävastuullisena vetäjänä on Nordic Healthcare Group kumppaneinaan Vates sekä Turun yliopiston kauppakorkeakoulu. Samaan aikaan valtakunnallisen Yritystä!-projektin (RAY) tarkoituksena on kehittää vammaisten henkilöiden työllistymistä yrittäjyyden keinoin sekä edistää yrittäjien hyvinvointia. Invalidiliiton projektipäällikkö Sinikka Winqvist kertoo, että projektiin osallistuvat henkilöt saavat kannustusta, ideoita ja apua projektihenkilöstöltä sekä vertaistukea jo yrittäjinä toimivilta henkilöiltä. Tukilinja 6/2016 25
• Näyttämö kuuluu kaikille Niko on yksi kymmenestä vammaisesta nuoresta, joka esiintyy Peter Panin joukoissa. 26 Tukilinja 6/2016 Mikä? Osallistava nuorten musiikkiteatteriesitys Peter Pan, ohjaus Marco Bjurström. Toimintarajoite 10 nuorella esiintyjällä sadasta on liikuntarajoite. Lisätietoa Esitystä on harjoiteltu vuosi. Tuotantoa sponsoroi Elisa Oyj ja toiminta jatkuu 2017.
• Lontoolaista ChickenShedteatteria esikuvanaan pitävä Shed Helsinki tuottaa Marko Bjurströmin, teatterin ammattilaisten ja 100 nuoren voimin musiikkiteatteriesityksen Peter Pan. Tavoitteena on käynnistää jouluinen teatteriperinne. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVAT Vesa Linna K ymmenet nuoret lähestyvät joukkona näyttämön keskipistettä. Lauletaan voimallisesti ”Jou-hou-hou!”. Pyörätuolilla liikkuvat saapuvat kärjessä. Nämä Koukun merirosvot ovat päättäneet saada Peter Panin käsiinsä. Ohjaaja Marco Bjuström eläytyy nuorten mukana. Harjoituksissa etsitään nyt lavalle rytmiä, ja lauletaan yhdessä ja erikseen. ”Katsokaa soolojen aikana aina siihen, joka esiintyy. Jokainen ansaitsee huomion!” Marco huutaa musiikin, laulun ja puheen yli. Nyt on mahdollisuus esiintyä omina, ainutkertaisina yksilöinä, vaikkakin roolihahmoissa merirosvoina, intiaaneina, keijuina ja lapsina. Peter Pankin oppii lentämään onnellisten ajatusten ja keijupölyn voimalla, löytää Mikä-Mikä-Mikä– maan, jossa vain mielikuvitus on rajana. 100 nuorta eri puolilta ShedHelsingin Peter Pan -esityksessä Aleksanterin teatterissa on mukana yli 100 nuorta neljästä eri koulusta. Valterin koulun (entisen Ruskeasuon koulun) nykyisiä ja entisiä vammaisia oppilaita on mukana kymmenen. Muita, asuinalueiden mukaan valittuja kouluja ovat Vuosaaren Tehtaanpuiston koulu, Munkkiniemen yhteiskoulu ja Korson Lumo-lukio. ”Halusimme saada mahdollisimman moninaisen kirjon nuoria esiintyjiä lavalle”, kertoo projektijohtaja Riikka Kannas. Mitään valintakriteeriä oppilaiden suhteen ei ollut. Ne otettiin mukaan, jotka halusivat. ”Shed-teatterin ajatuksena on, että kaikkien nuorten kuuluu tulla nähdyksi. Näyttämö kuuluu kaikille.” Nyt kiireellä ostamaan liput ensi-iltaa n! Tukilinja 6/2016 27
• Sovitus saatiin Lontoosta Musikaalin sovitus on sama kuin alkuperäisesityksessä lontoolaisessa ChickenShed teatterissa. Päärooleissa ovat StepUpin Skene-musiikkiteatterikoulun opettajat ja oppilaat, mutta jokaisen panos on tärkeä. Peter Pania esittää seitsemän vuotta Skenen musiikkiteatterikoulua käynyt näyttelijälupaus Alvari Stenbäck. Kapteeni Koukkuna nähdään StepUpin teatterityön opettaja, näyttelijä Raine Heiskanen. Lavalla esiintyy nuorten joukossa myös muita StepUp-koulun ammattilaisia,. He tukevat Shed-oppilaita, jotka vaihtuvat esityksissä Helinä-keijun ja lasten rooleissa. Nuoret kertovat olevansa tosi innoissaan Marcon ja muiden opettajien valmennuksesta. ”Tämä on nuorille matalan kynnyksen pääsy taiteeseen. Tämä ei maksa mitään eikä taitoja tarvitse olla valmiina”, kertoo Marco. ”Täysillä mennään ja esityksen ehdoilla. Läsnä ollaan! Jokainen tuo lavalle omat taitonsa.” ”Jou-hou-hou”, laulavat merirosvot. Valterilaisista Niki tanssii ja hyppelehtii musiikin tahtiin pyörätuolissaan. Zerian on innoissaan lauluista. Noel kiitää pyörätuolillaan ympäri näyttämöä kädessään tabletti ja mikrofoni, joilla hän tallentaa laulut ja repliikit. Noelin on keskityttävä olemaan myös Koukun kello, joka tikittää krokotiilin vatsassa. ”Klik-klak, klik-klak.” Yhteinen matka Marco Bjurströmille hienointa projektissa on yhteinen matka kohti hyvää esitystä. ”Täällä on erilaisia ja moninaisia tyyppejä, jotka auttavat ja tukevat toisiaan. Lopulta kaikki ovat enemmän samanlaisia kuin erilaisia. Apua tarvitsevia avustetaan oma-aloitteisesti eikä kukaan kummastele, että esimerkiksi Eetu kommunikoi tekstityslaitteella.” Harjoituksissa näkee, miten kaikki tukevat toisiaan – ihmettelevätkin kenties jonkun persoonallista ulostulemista tai jännää yksilöllistä ominaisuutta, mutta haluavat samalla näyttää oman osaamisensa, josta muut innostuvat. ”Nyt eivät ole pääosassa taiteellisesti huikeat saavutukset, vaan tunnelma ja yhdessä tekeminen. Tarkoitus on, että katsomossa syntyy suuriakin oivalluksia uuden teatterimuodon myötä. Toivon yleisön myös liikuttuvan”, Marco kertoo. Produktion tukijana toimiva Elisa Oyj on luvannut, että ShedHelsingin toiminta jatkuui. Näin nuorten taidot yhdessä tekemisen myötä kehittyvät yhä monimuotoisempiin esityksiin. Peter Pan Aleksanterin teatterissa Helsingissä 13.–18.12.2016 ”Tarkoitus on, että katsomossa syntyy suuriakin oivalluksia uuden teatterimuodon myötä.” Zerian tanssii ja laulaa muiden tyttöjen mukana musikaalissa. 28 Tukilinja 6/2016
• Startti harrastukseen VAU ry:n ja Tukilinjan yhdessä myöntämät Startti-stipendit ovat jo parissa vuodessa osoittaneet tarpeellisuutensa. TEKSTI Heidi Lehikoinen KUVAT VAU ry VUODEN 2015 alussa käynnistyneellä stipendijärjestelmällä tuetaan vammaisurheilua ja -liikuntaa harrastamisen alkuvaiheessa. Stipendejä haetaan kahdesti vuodessa ja hakemuksia tulee noin 80 hakukierrosta kohden, kertoo Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n koulutuskoordinaattori Piia Korpi. Noin 30 hakijoista saa stipendin, jonka summa vaihtelee parista sadasta useampaan sataan euroon, tarpeen mukaan. ”Selkeästi tälle on ollut kysyntää. Stipendin saaneet lähettävät aina kuvan ja pienen kertomuksen stipendin käytöstä. Niiden perusteella jaetusta tuesta on ollut kyllä paljon hyötyä ja iloa”, Korpi kertoo iloisena. Millainen sitten on stipendin tyypillinen hakija? Sellaista ei oikeastaan ole, niin moninainen joukko stipendin saajista muodostuu. Uudessa lajissa alkuun ”Mukana on luonnollisesti melko paljon lapsia ja nuoria, jotka hakevat stipendiä usein välinehankintaan tai leiritykseen. Yksilöhakijoissa on myös esimerkiksi aikuisiällä vammautuneita ja toisinaan myös lajia vaihtavia henkilöitä. Osalla hakijoista on selkeästi kilpaurheilullisia tavoitteita, osalle harrastuksella on enemmän sosiaalista ja muuta merkitystä.” Yhteisöhakijoina ovat olleet lähinnä vammaisyhdistykset ja urheiluseurat, joissa aloitellaan uutta liikuntatoimintaa. Stipendiä haetaan usein välineiden tai varusteiden hankkimiseen tai perehdytykseen lajissa alkuun pääsemiseksi. ”Sartti-stipendijärjestelmä on ollut merkittävä tuki ja kannustin uuden toiminnan aloittamiseen seuroissa ja yhdistyksissä. Se on lisännyt liikkumismahdollisuuksia eri puolilla Suomea”, Piia Korpi kertoo. ”Yksilötasolla on voitu tukea esimerkiksi todella kalliiden välineiden hankinnassa ja auttaa tätä kautta vammaisia henkilöitä urheilijan tai harrastajan polun alkuvaiheessa.” Eeliksestä tuli uimari Eelis Salo sai syksyllä 2015 Startti-stipendin uinnin kuluihin. Hänen isänsä Pentti Salo kertoo stipendin merkinneen paljon. Uinnista on tullut pojalle mieluisa ja kuntouttava harrastus. ”Eelis on saanut uintiin ohjausta ja harjoittelemme edelleen kaksi kertaa viikossa. Eelis osaa nyt uida itsenäisesti ilman apuvälineitä ja sukeltaa. Tästä on ollut iloa myös päiväkodin uimahallikäynneillä, joihin hän on voinut osallistua tasavertaisena ikätovereidensa kanssa.” 6-vuotta täyttänyt Eelis suoritti viime keväänä viralliset uintimerkit pituuksilla 25 ja 50 metriä. Tänä syksynä menee jo 100 metriä. ”Uinti on tukenut Eeliksen fysioterapiakuntoutusta hyvin. Eelis on nyt mukana myös Valtti-projektissa kokeilemassa uusia liikuntalajeja uinnin rinnalle”, Pentti Salo kertoo. Peliasuja ja ratsastuskylttejä Kokkolalainen salibandyseura Nibacos hankki stipendillä peliasut erityisryhmille suunnatulle joukkueelleen Team Lelulle, johon kuuluu noin 25 pelaajaa. ”Harjoittelemme kerran viikossa ja pelaamme neljästä kuuteen peliä kaudessa. Peliasut tulevat tarpeeseen”, kiittää joukkueenjohtaja Janne Järvelä. Vantaan autismija Aspergeryhdistys ry hankki apuvälineitä ja varusteita Vantaanpuiston Ratsutallilla toimiville kolmelle erityisratsastajien ryhmille. Lasten ja nuorten ryhmien ratsastajat ovat pääsääntöisesti autismin kirjon henkilöitä ja iältään 7–16-vuotiaita. Aikuiset ratsastajat tulevat Rinnekodin asumisyksiköstä. Erityisratsastajilla on usein hahmotushäiriöitä tai vaikeuksia kehonhallinnassa. ”Heille soveltuvilla välineillä harrastaminen on turvallisempaa”, kertoo puheenjohtaja Hanna Lindy. Välineet kaventavat myös eroa muiden ratsastajien ja erityisratsastajien välillä. Esimerkkinä ovat värilliset kouluradan kirjaimet. Kehotus ”Kokorata leikkaa punaisesta M:stä punaiseen C:hen” tai ”voltti sinisessä C:ssä” toimii monelle paremmin kuin jos käytössä olisivat tavalliset, mustavalkoiset kirjainkyltit. Nibacos-joukkue kisaa nyt yhtenäisissä peliasuissa. Eelis Salo innostui urheilusta. ”Selkeästi tälle on ollut kysyntää.” Tukilinja 6/2016 29 STARTTI-STIPENDI = Tukilinjan ja VAU ry:n yhdessä jakamilla stipendeillä tuetaan alkuvaiheen liikuntaja urheiluharrastusta.
• Iranista Suomeen muuttanut, vankilassa vammautunut arkkitehti Saeid Ahmadgoly keskittyy nykyään tekemään persialaista perinneornamentiikkaa. TEKSTI: SISKO MIETTINEN KUVAT: ARI KORKALA Saeid rakentaa nyt kauneutta Tashib tarkoittaa muinaisesta Persiasta periytynyttä, tarkalla pensselillä maalattua koristetaidetta. 30 Tukilinja 6/2016
• T oissa keväänä Saeid Ahmadgoly Tampereelta tuli iloiseksi. Tukilinja antoi hänelle mahdollisuuden hankkia uusia välineitä taiteensa tekemiseen, kuten keramiikkauunin, sekä kehystyttää teoksiaan. Näyttelytila löytyi pääkirjaston galleriasta. Nyt Saeidilla oli taas aikaa ja työvälineitä keskittyä tashib-taiteen tekemiseen. Tashib on vanha persialainen taidetyyli, jossa käytetään ornamentteja ja värejä, mutta sitä ei tehdä valmiin mallin mukaan, vaan jokainen työ on yksilöllinen. Saeidilla on kotonaan useampi työ aina kesken. Työskentely vaatii hyvää valaistusta ja erittäin tarkkaa pensseliä, numeroa nolla! Harrastus alkoi lukiossa Ensimmäisen tashib-teoksensa Saeed teki jo 16-vuotiaana lukiossa, jonka hän kävi kotikaupungissaan Teheranissa, Iranissa. 57-vuotias Saeid muistaa vieläkin, millainen ensimmäinen teos oli: ”Koulun omaan sanomalehteen laitettiin oppilaiden teoksia esille, ja piirsin sinne setelin reunakoristeiksi linnun kuvia. Aloin nähdä mielessäni reunuskuvioita ympäristössä oleville esineille ja muodoille. Yritin alkuun luoda kuvioita ihan ilman opettajaa, ja opin itsekseni katsomalla ympärilleni. Kävin eri kaupungeissa, kuten Isfahanissa, ja ihailin siellä olevia vanhoja taideteoksia, joissa oli ornamentteja. Keskustelin myös mosaiikin maalaamiseen erikoistuneiden taiteilijoiden kanssa ja kyselin heiltä yksityiskohtia ja ohjeita, kuinka he työtään tekevät.” Opintoja ja perinnekeruuta Saeid kertoo, ettei tuohon aikaan käytetty mosaiikkien tekemiseen koneita vaan ihmistyötä, ja työ tehtiin usein savuavien saviuunien lähettyvillä. ”Aloitin ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen opiskelun arkkitehdiksi ja harrastus tashibiin jatkui. Kiersimme opiskelutoverini kanssa maaseudulla monta kuukautta keräten siitä kokemuksia, ihan omasta kiinnostuksestamme teimme näin. Tämä oli osa opiskeluamme ja teimme siitä kirjallisen työn.” Sittemmin Saeid Ahmadgoly siirtyi työelämään ja keskittyi isojen rakennusten suunnitteluun ja rakennuttamiseen.” ”Tashib-taide unohtui.” Politiikka vei vankilaan Kun elämä vei hänet vähitellen osallistumaan myös yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja politiikkaan, hän lopulta päätyi vankilaan. Siellä Saeid palasi taas tashibin pariin. Vankilassa olot olivat vaikeat. Saeid vammautui. Tuon ajan teoksista tärkein oli Koraanin kuvitus, jota syntyi yhteensä 54 taulua. Työtä oli tekemässä useampi vanki. Joku toinen teki kirjoitukset, Saeid kuvituksen. Kirjoituksen tekijä saikin Saeidin mukaan palkinnoksi työstään vapautuksen vankilasta. ”Saimme työstä päivärahaa, jolla pystyin ostamaan esimerkiksi saippuaa, hammasharjan, Entinen arkkitehti, Suomeen asettunut pakolainen Saeid Ahmadgoly harrastaa perinteisten ornamenttien maalaamista. Se pitää ajatukset poissa ikävistä asioista. ja joskus vaikkapa sokeria”, Saeid kertoo. Vankilan olosuhteet olivat kuitenkin erittäin vaikeat, ja lopulta Saeid onnistui pakenemaan Iranista Turkin kautta Suomeen. Elämäntyönä tashib Suomessa viimeisten 8 vuoden aikana tashib-taide on muodostunut Saeidin elämässä keskeiseksi asiaksi. Hänellä on ollut Tampereella jo kolme näyttelyä, 2011 ja 2013 Galleria Emilin Studiossa ja 2015 pääkirjasto Metsossa. Hän maalaa nyt tashib-kuvioita paperin lisäksi myös keramiikalle. Omassa keittiössä on Tukilinjan avulla hankittu pieni uuni, jonka avulla Saeid saa poltettua värikuvioita keramiikkalaattoihin. Kokeilunhalua ja viitseliäisyyttä Saeidilla riittää elämän vastoinkäymisistä ja vaikeista vankilakokemuksista huolimatta. Hän kertoo esimerkiksi kantaneensa uunipaketin kaupasta itse, yhden käden voimin. Kuljettaessaan hän joutui lopulta vetämään laatikkoa maata pitkin bussista kotiin saakka. Oikean käden vamma on nimittäin parantumaton eikä sillä saa nostaa tai kantaa yhtä kiloa enempää. Mutta taiteen vuoksi Saied tekee mitä tahansa! Saied haluaa kiittää Tukilinjaa taidetarvikkeistaan, jotka mahdollistivat näyttelyn valmistumisen sekä rakkaan harrastuksen jatkamisen ja kehittämisen. Tukilinja 6/2016 31
• 32 Tukilinja 6/2016 Tilausteokset loivat juhlatunnelman Tamperelaisen NEO-OmaPolun pajatoiminnassa mukana olevat nuoret tekivät puupiirrosja keramiikkateosten kokonaisuuden 20. toimintavuottaan juhlivalle Tukilinjalle. Teokset kertovat siitä, mitä apurahat saajilleen mahdollistavat. Tukilinja on tukenut myös OmaPolkua. TEKSTI Sanna Nupponen KUVA NEO-OmaPolku Tamperelaisen OmaPolku ry:n intensiivija taidepajojen nuoret toteuttivat jokainen oman osuutensa kahteen tilausteokseen. ”Jännittävää, mutta lähetään tähän.” ”OOTTEKO MIETTINY, jos joku muukin haluaa puupiirrosta?” kyseli OmaPolun nuori taiteilija Sami Hukka, kun OmaPolun tilaustaideteokset julkistettiin keväällä 2016 Kehitysvammaisten Palvelusäätiössä Tampereella. Ei oltu mietitty, mutta nyt alettiin miettiä – ainakin meillä Tukilinjassa, jossa valmistauduimme toiminnan 20-vuotisjuhlien viettoon. Meilläkin riitti toimistossamme valkoisia seiniä, joita taideteokset voisivat piristää. Kun otimme OmaPolkuun yhteyttä kysellen mahdollisuutta ryhtyä toteuttamaan uutta tilaustyötä, idea otettiin vastaan innostuneesti. Taideohjaaja Hannele Ala-Keskisen kanssa neuvoteltiin aikataulu ja budjetti, jossa myös nuoret taiteentekijät saisivat korvauksen työstään. Päädyimme tilaamaan kaksi teosta: intensiivipajalta puupiirrosgrafiikalla toteutetun teoksen ja taidepajalta keramiikkateoksen. Teosten aiheiden sovittiin liittyvän Tukilinjan perustehtävään teemalla ”Unelmat todeksi”. Tiivistä suunnittelua Elokuussa ohjaajat tulivat muutaman nuoren taiteilijan kanssa käymään Helsingissä. Otimme seinistä mittoja, tutkimme värimaailmoja sekä sitä, millaisia tukimuotoja teokset voisivat kuvata. Kävimme läpi työn ja opiskelun, liikkumisen ja harrastusten apuvälineitä ja tuntui, että soittimet innostivat nuoria kauniilla muodoillaan. ”Jännittävää, mutta lähetään tähän”, totesi taidepajalainen Minja yhteisen ideointipalaverin jälkeen, ja tiivisti näin meidän kaikkien tuntemukset. Keramiikkateosten aiheiksi valittiin soittimet, puupiirroksiin koottiin erilaista toimintaa, jonka apurahat mahdollistavat. Sähköposti toi pian luonnoksia. Kävin Tampereella tutustumassa nuoriin ja kuulemassa työn etenemisestä. Keramiikkateoksia varten oli katsottu musiikkivideoita ja bongattu soittimia, joista oli Google-haulla etsitty kuvia malliksi. Jokainen nuori sai tehdä 10 luonnosta eri soittimista, ja kultakin valittiin toteutettavaksi yksi. Teosten takaa löytyi myös omakohtaista kokemusta: Jukka, jolta valittiin haitari, kertoi soittaneensa itsekin lapsena haitaria. Palkkio työstä ilahdutti Tilaustyöhön osallistuville 13 nuorelle maksetaan teoksista palkkio. Palkkioiden käytöstä olikin jo suunnitelmia: listan kärjessä olivat suosikkiherkut ja harrastukset. Sami kertoi ostavansa cd-levyjä, Vesa suunnitteli junamatkaa Helsinkiin katsomaan Yayoi Kusaman näyttelyä, Kristiina rahojen säästämistä ja Jukka X-box -pelien ostamista. Teosten julkistamistilaisuus marraskuussa tuntui etukäteen jännittävän vähän meitä kaikkia – Tukilinjassa olisi paikalla nimittäin koko henkilökunta 20-vuotisjuhlan merkeissä. Nuoret miettivät, miten päästään Helsinkiin, millaiset vaatteet laitetaan ja kuinka teokset saadaan ehjinä perille. Hannele kertoi pakkaavansa ne nuorten kanssa kuplamuoviin ja vakuutti kuljettavansa teokset itse perille, jossa ne kiinnitettäisiin seinään odottamaan juhlallisuuksia. Minä puolestani lupasin nuorille kaakaotarjoilun. Luopumisen tuskaa helpotti tieto siitä, että jokainen nuori saisi itselleen kaksoiskappaleen teoksestaan. Bongaa teokset blogista Tämän lehden ilmestyessä taideteokset koristavat jo toimistomme seiniä. Niiden iloiset värit ja tunnelmat pitävät työvirettämme yllä ja tavoitteet kirkkaina mielessä. Lehden painoaikataulun vuoksi eivät kuvat valmiista teoksista lehteen ehtineet, mutta ne löytyvät Tukipointti-blogistamme. Toivotan kaikki lukijat erittäin lämpimästi tervetulleiksi ihastelemaan valmiita taideteoksia blogin puolelle! NEO-OMAPOLKU = NEO-OmaPolku on yksi Setlementti Tampereen toimintamuodoista.
• LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT TV-ELOKUVAT NETTIELOKUVAT FESTIVAALIT Juhlakausi tarjoaa huumoria, jännitystä ja Churchillin salaisuuden Höpsö isä ja hurja esi-isä ISÄNI TONI ERDMANN, 16.12. Maren Aden draamakomedia kilpaili Cannesissa ja nousi festivaalin puhutuimmaksi filmiksi ihmissuhteita ja mielenterveyttä käsittelevällä tarinallaan. Keskiössä on omalaatuisen Winfriedin ( Peter Simonichek) ja tämän tyttären Inesin ( Sandra Hüller) suhde. Kun henkilöt ajautuvat umpikujaan, kuvaan astuu isän alter ego, mauttomaan pukuun, outoon peruukkiin ja tekohampaisiin sonnustautunut Toni Erdmann. Toni änkeää tyttärensä elämäntapavalmentajaksi, ja kenties tämän kautta Ines alkaa ymmärtää, että isä saattaisi ansaita paikan hänen elämässään. ASSASSIN’S CREED, 28.12. Assassin’s Creed perustuu suosittuun toimintapeliin. Mullistavan teknologian avulla Callum Lynchin ( Michael Fassbender) muistiin on tallentunut hänen esi-isänsä, Aguilarin ( Fassbender) elämä 1400-luvun Espanjassa. Elokuvan on ohjannut Justin Kurzel. DOOMSDAY, 4.1. JA 7.1.2017 Elokuva-arkisto Orionissa esitetään tammikuussa Neil Marshallin synkkä tulevaisuudenkuva vuodelta 2008. Brittiviranomaiset pysäyttävät kuolettavan Reaper-viruksen Skotlantiin säälimättömän karanteenipolitiikan avulla. Virus löytyy kuitenkin uudelleen vuoden 2033 Lontoossa, ja eristyksessä eläneet selviytyjät alkavat kiinnostaa muuta maailmaa. THE DESCENDANTS, 25.12. MTV3-kanavalla nähdään Alexander Paynen Oscar-palkittu draamakomedia vuodelta 2011. Keski-ikäinen Matt King ( George Clooney) jää kahden tyttärensä yksinhuoltajaksi vaimon jouduttua veneonnettomuuteen. Vaimon maatessa koomassa Matt saa kuulla, että tällä oli suhde toiseen mieheen. HÄN RAKASTI ELÄMÄÄ, 25.12. Teeman Kirk Douglas -sarjassa esitetään Vincente Minnellin ohjaama elämäkertaelokuva Vincent Van Goghista (Lust for Life, USA 1956). Taiteilija ( Kirk Douglas) koki jatkuvasti epäonnistumisia ja myi elinaikanaan vain yhden maalauksen. CHURCHILLIN SALAISUUS, 1.1. Iso-Britannian pääministeri Winston Churchill ( Michael Gambon) sai kesällä 1953 sairauskohtauksen kesken illalliskutsujen. Lähipiiri oli kauhuissaan: uutinen terveyden romahtamisesta tietäisi skandaalia. Pääministerin puoliso Clementine ( Lindsay Duncan) sekä avustajat vievät hänet maaseutukotiinsa toipumaan. Lääkäri ja huolella valittu hoitaja Millie Appleyard ( Romola Garai) yrittävät pelastaa Churchillin. Tv-elokuvan (Churchill´s Secret, 2016) ohjasi Charles Sturridge. I AM THE PRETTY THING… Netflixin uutuuksiin kuuluu Oz Perkinsin kauhuelokuva I am the pretty thing that lives in the house (2016), jossa sairaanhoitaja Lily ( Ruth Wilson) pestataan huolehtimaan vuoteenomasta, kummitustarinoita kirjoittavasta kirjailijasta ( Paula Prentiss), joka asuu vanhassa kartanossa. JARHEAD, HBO NORDIC HBO:n elokuvapalveluun on tullut katsottavaksi Sam Mendesin ohjaus vuodelta 2005. Se perustuu Yhdysvaltain merijalkaven entisen tarkka-ampujan Anthony Swaffordin (roolissa Jake Gyllenhaal) romaaniin, ja kertoo hänen mielenterveyttään koetelleista kokemuksista Persianlahden sodassa. 16. DocPoint järjestetään 23.– 29.1.2017. Suomen ainoa vain dokumenteille omistettu tapahtuma tuo Helsingin valkokankaille parhaat dokumentit Suomesta ja maailmalta. Elokuvien lisäksi ohjelmistoon kuuluu keskustelutilaisuuksia, seminaareja ja klubeja. Toimituk sen Valinta Tukilinja 6/2016 33
• Vippe ja Liinu – taiteellinen tehokaksikko Kun Virpi Marttila oli masentunut, hän eristäytyi kotiinsa. Liinu-koira ja Lohjan Kulttuuripaja auttoivat hänet takaisin ihmisten ilmoille. Tukilinjalta hän sai vapaaehtoistyön tueksi tietokoneen ja videotykin. TEKSTI Kaisa Rautio KUVAT Jukka Kolari R auhallinen mutta vireä Liinu-koira on iso osa 35-vuotiaan lohjalaisen aktiivikansalaisen Virpi ”Vippe” Marttilan elämää. Liinu on pieni, pirteä sekoitus yorkshirenja silkkiterrieriä. ”Meillä oli koira, kun olin pieni, ja olin halunnut pitkään hankkia oman koiran. Sitten muutin asuntoon, johon sai ottaa lemmikin ja löysin netti-ilmoituksen sopivan pienestä koirasta”, kertoo Vippe. Kun Virpi Marttila oli vakavasti masentunut, hän eristäytyi kotiinsa. Koiran kanssa on pakko lähteä kotoa ulos joka päivä ja Liinun kanssa toimiminen vei Vipen myös ihmisten pariin. Vippe ottaakin nykyään koiran mukaan aina, kun se on mahdollista. Vain, kun hän käy kaupassa, Liinu jää kotiin. ”Se pärjää hyvin kotona yksinkin ja on kiva, että joku tulee vastaan, kun menee kotiin.” Vapaaehtoistyöt aktivoivat Koiran läsnäolo on tuonut paljon hyvää Vipen elämään, ja hän haluaa jakaa sitä muillekin. Vippe kävi tukikoirakko-koulutuksen ja osallistuu usein koirakahvilaan, joka järjestetään joka toinen lauantai. Kahvilassa Vippe osallistuu järjestelyihin. Liinua voi siellä paijata tai vain nauttia sen läsnäolosta. Parivaljakko on toiminut vuoden verran myös kulttuurikoirakkona, jonka pohjustukseksi Vippe kävi Sosiaalipedagoginen koiratoiminta -koulutuksen. Hän on ollut aina kiinnostunut taiteesta ja käsillä tekemisestä. Yhdessä toisen vetäjän kanssa Vippe pitää nyt taidepainotteista koirakerhoa koululaisille. Koira rauhoittaa lapsia ja lapset oppivat koiran kanssa olemista. Vaikka kaikki eivät voi omaa koiraa hankkia, kerhossa voi viettää aikaa koirien kanssa. Siellä tehdään taidetta, ja välillä voi vaikka rapsutella koiraa. ”Syksyllä kävimme kerhossa läpi sateenkaaren värit. Mietimme yhdessä, mitä kustakin väristä tulee mieleen. Lapset maalasivat sitten kullakin sateenkaaren värillä.” Vippe on mukana myös Koiratoiminnasta hyvinvointia ry:ssä. Hän on pitänyt yhdistykselle koirataideleirin ja vastaa yhdistyksessä visuaalisesta suunnittelusta. Aikaisemmin Vippe kävi mielenterveyskuntoutujille tarkoitetussa Lohjan päivätoimintakeskuksessa, mutta se on jäänyt. ”Toiminta oli siellä minulle liian byrokraattista. Ihmiset eivät saaneet itse toimia ja päättää asioista.” TUKIKOHDE ”On kiva, että joku tulee vastaan, kun menee kotiin.” Mekin ollaan hyvä työpari! 34 Tukilinja 6/2016
• Monipuolinen Kulttuuripaja Sosped-säätiön Lohjan Kulttuuripaja Hiiden toiminnassa Vippe on ollut mukana alusta alkaen. Hiisi tarjoaa tekemistä ja tukea mielenterveyteen 18–35-vuotiaille. Vertaisohjaajakoulutuksen saatuaan Vippe on toiminut siellä taideja askarteluryhmien vapaaehtoisena ohjaajana. Hän ohjaa Aski-kädentaitoryhmää ja on mukana vetämässä Varttihullut-nukketeatteriryhmää. Yhdessä toisen vapaaehtoisen kanssa he tekevät käsikirjoitukset teatteriesityksiin ja joskus nukkejakin. ”Ennen pajaa en olisi uskaltanut lähteä vetämään ryhmiä. Täällä saamme itse ehdottaa ja päättää, mitä haluamme tehdä. Hiidestä on tullut minulle toinen koti ja tänne on kiva tulla. Vietän täällä paljon vapaa-aikaa.” Kulttuuripaja Hiisi pääsi vuoden 2016 alusta uusiin tiloihin kauniiseen vanhaan puutaloon. Järven rannalla sijaitsevassa talossa toimii myös nuorisokeskus. Tietokone auttaa töissä Tukilinjakin on menossa mukana: Kun Vipen vanha tietokone hajosi, hän osti Tukilinjalta saadulla apurahalla uuden tietokoneen ja datatykin. Vippe tekee sillä esimerkiksi käsikirjoituksia nukketeatteria varten, pitää ryhmien päiväkirjoja ja hoitaa yhteydenpitoa. Tietokoneelle hän saa tallennettua myös upeat valokuvansa. Datatykki on apuna kuvataideprojekteissa. Sillä voi myös näyttää videoita koirakerhoissa. Vippe on taiteellinen ihminen ja pitää käsillä tekemisestä. Hän on käynyt monenlaisia kädentaidon kursseja ja on nyt innostunut keramiikasta. Hän on käynyt raku-kurssin ja haaveilee raku-uunin rakentamisesta äitinsä luo. Tilaa koirapotretti Akryylija vesiväreillä Vipeltä syntyy voimakkaita ja iloisia töitä. ”Väreistä tulee minulle iloinen mieli. Käsillä tekeminen auttaa myös keskittymään.” Vippe on kehittänyt scrabbookista eli luonnoskirjasta, monen taiteilijoiden käyttämästä luonnoslehtiön ja päiväkirjan yhdistelmästä, oman versionsa. Kauniissa kirjassa on Vipen tekemiä ja muualta löydettyjä kuvia ja vähän tekstiäkin. Toinen Vipen oma juttu ovat luovat koirapotretit: Hän maalaa valokuvien perusteella koirista värikkäitä muotokuvia. Voit tilata häneltä potretin omastakin lemmikistäsi, ja yhteystiedot löydät Tukilinjan Tukitori-nettipalvelusta! Liinun, vapaaehtoistyön ja taiteen kautta Vippe on löytänyt tasapainoisen tavan olla ja elää ihmisten keskellä. 16.–30.1.2017 Vipen ja muiden Lohjan kulttuuripajalaisten töitä on esillä Lohjan kirjastossa. Liinu sai Virpi Marttilan lähtemään kotoa ja osallistumaan vapaaehtoistöihin. Tukilinja 6/2016 35 KOIRAKKO = Koulutetun ohjaajan ja koiran työpari RAKU = Perinteinen, japanilainen tapa tehdä keramiikkaesineitä karkeasta savesta. Kuka? Virpi Marttila, 35. Toimintarajoite Mielenterveyskuntoutuja. Toimenkuva Aktiivinen vapaaehtoistyöntekijä sekä koiraettä taidetoiminnan ohjaajana. Tekee lemmikeistä muotokuvia tilaustyönä.
• LUKIJAFOORUMI / KIRJEET JA KUVAT VOI LÄHETTÄÄ OSOITTEESEEN: Tukilinja/Lukijafoorumi, Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki tai toimitus@tukilinja.fi Kirjoittamaan! Kiitos, kiitos, Tukilinjafoorumi! Oi… Kiitos. Olen todella onnellinen saadessani uuden tietokoneen, joka mahdollistaa kirjoittamisen. Innolla odotan konetta. Mielelläni kirjoitan lehteen muitakin kuulumisia. Liedossa Hannele Vasama Kiitos Tukilinjalle tietokoneesta ja kamerasta! Ihan upeaa!!! Ilman tukeanne niiden hankkiminen ei olisi ollut mahdollista. Vielä kerran sydämelliset kiitokset! Terveisin Sanna BLOGIPOIMURI ”Julkisissa avustajapalveluissa lähdetään liian usein liikkeelle sillä asenteella, että asiakkaan on oltava kiitollinen avusta, joka vähillä resursseilla kyetään järjestämään. Vanhempi naisavustaja saattaa hyvinkin monesti suhtautua nuoremman asiakkaan avustusohjeisiin ”kyllä minä tiedän pikkulikkoja paremmin, kun olen tätä työtä niin paljon tehnyt” -tyyppisellä asenteella ja miesavustaja saattaa avautua naisten turhamaisuudesta hiuksia kammatessa.” Blogilinjalla Vappu-Tuuli, 22.20.2016 (www.tukilinja.fi) HYVÄ TUKILINJAN TOIMITUS! Kiitokset hyvästä lehdestä. Viimeisimmässä numerossa oli paljon ja monipuolisista näkökulmista asiaa. Itseäni ilahdutti ja kosketti mm. Aaro mestarin opissa -juttu. Keihäänheitto on meidän suomalaisten lempijuttu! Lehtenne ulkoasukin on oikein raikas ja moderni. Perheeseeni on tullut Tukilinja jo monta vuotta, seuraan avustusten saajia hellyydellä, tukirahat menevät tarpeeseen. Työssäni MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön johtajana tapaan paljon perheitä, joissa on lapsella jokin toimintarajoite. Tuotamme vuosittain noin 500-600 perheelle avoja laitosmuotoisia kuntoutuspalveluja vaikeavammaisille lapsille ja heidän perheilleen. Yhtenä osana kuntoutusta tarjoamme perheille palveluohjausta, jossa myös osalle perheitä annetaan vinkki hakea Hannele Vasama. avustusta Tukilinjalta esimerkiksi kommunikaatioapuvälineisiin tms. Syysterveisin Katariina Pärnä MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön johtaja MONIPUOLINEN TIETOKONE Hei, tässä Beataleea Kuoppala kirjoittaa Teille! Haluan vielä lämpimästi kiittää järjestöänne minulle myönnetyistä apurahoista kannettavaa tietokonetta ja siihen liittyviä oheisohjelmistoja varten! Nyt minulla on uusi Lenovon tietokone suurella näytöllä, Windows 10 -käyttöjärjestelmällä, Microsoft Word Student -toimistopaketilla, kattavalla huoltoja vakuutussopimuksella yms. Myös haittaohjelmien torjunta on kunnossa. Eron koneen nopeudessa ja helppokäyttöisyydessä huomaa heti. Nyt pystyn katselemaan tv-ohjelmia netin kautta pelkäämättä, että kone sammuu kesken kaiken. HDMI-liitännän ansiosta tietokone on helppo liittää televisioon. Lisäksi erilaisten asioiden hoitaminen, kuten sähköpostin läpikäyminen, laskujen maksaminen ja yhteydenpito ystäviin käy helpommin, kun tietokoneen nopeus ja toiminnot ovat ajan tasalla. Arkisten asioiden hoito on muuttunut uuden tietokoneeni ansiosta paljon miellyttävämmäksi. Kiitos siitä kuuluu Teille! Tuttavapiirissäni on paljon sellaisia ihmisiä, joille Teidän tarjoamastanne apurahasta voisi olla paljon hyötyä erilaisten arjen apuvälineiden yms. hankinnassa. Aionkin suositella Tukilinjaa jatkossa myös heille! Kiitos vielä kerran avustanne ja mukavaa talven odotusta! Ystävällisin terveisin Beataleea Kuoppala, kirjastovirkailija 36 Tukilinja 6/2016
• MIELIPIDEKYSELY KYSYMYS Terveyskeskusjonossa viereesi istuu näkövammainen henkilö. Mitä sanot tai teet? VASTAUKSET 1. ”Oletko sinä ihan koko ikäsi ollut sokea?” 1 % 2. ”Hei. Tuolla kauempana on lehtiä, haluaisitko että haen?” 5 % 3. Istun tuppisuuna. 37 % 4. ”Hei. Kauan tämä kestää, mutta eipä tarvitse olla ulkona räntäsateessa.” 57 % Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan sivuilla. Vastaajia oli lokakuussa 110. Ulla Koistinen kiitti sähköpyörästä lehti-ilmoituksella. ”Tuntuu uskomattomalta. Tunnen, että minusta välitetään.” Aino piirsi kirjeeseensä ruusun kiitokseksi. Tukea opintoihin Hei, Tukilinja. Kiitos valtavan paljon tekemästänne työstä ja minulle myöntämästänne apurahasta. Tärisin ja itkin avatessani kirjettänne. Sen lisäksi, että teidän kauttanne saamani tietokone auttaa minua opiskelussa ja sitä kautta työllistymisessä ja ammatillisten haaveiden toteuttamisessa, se myös sai minut tuntemaan itseni tärkeäksi ja arvokkaaksi. Tuntuu uskomattomalta. Tunnen, että minusta välitetään. Minulla on merkitystä. Olen niin tärkeä, että minua autetaan. Se luo myös toivoa ja innostaa ja kannustaa opiskelemaan. Kiitos. Terveisin Aino Luokkaretki Ähtäriin ”Kiitämme saamastamme apuyhden AUT-oppilaan kirjoittaman tekstin retkestä sekä YPRb-luokkamme oppilaiden ottamia valokuvia ja heidän piirtämiään kuvia. ”Teimme yhteisen luokkaretken kolmen luokan kanssa 17.5.2016 Ähtärin eläinpuistoon. Me menimme Bussilla sinne. Bussi hajosi menomatkalla ja jouduimme vaihtamaan Bussia. Se ei haitannut meitä. Perillä Ähtärissä me kierrettiin eläinpuistossa, syötiin hyvää ruokaa ja vierailtiin kotieläinpihassa. Minä näin ahmoja, ilveksiä, karhuja, peuroja, kurkia, lumileopardin, joutsenia ja kärpän. Luokkaretki onnistui hyvin ja kaikilla oli kivaa.” Luokkaretkeläiset rahasta Ähtärin eläinpuistoon”, kirjoittaa erityisluokanopettaja Ulla Heikura-Pulkkinen. ”Vietimme vaihtelevassa säässä mieleenpainuvan koulupäivän. Oppilaat tutustuivat innostuneesti sekä metsän eläimiin että kotieläimiin, joita voitiin koskettaa ja ruokkia. He silminnähden nauttivat kokemuksestaan ja oppivat lisää eläimistä. He esittivät runsaasti kysymyksiä, mikä viestitti että opintokohde oli hyvä ja kiinnostava valinta. He myös harjoittelivat ravintolassa käyttäytymistä. Linja-automme vapaille paikoilla istahtivat koulumme yläkouluikäiset YPR-oppilaat (pääasiassa kehitysvammaisia) ja AUT-luokan autistiset oppilaat. (Laitan oheen KIITOKSET Suuret kiitokset tietokoneesta ja oikein mukavaa loppuvuotta! Katariina OPISKELIJALLE TYÖVÄLINE Olen hyvin kiitollinen Tukilinjalta saamastani avusta. Se mahdollistaa aktiivisen työskentelyn kotona ilman, että tarvitsee lähteä jonnekin kauas etsimään ns. vapaita koneita, joiden ääressä työskennellä. Hyvää Joulun odotusta! Taneli Logren Sähköpyörällä työtoimintaan Hei! Ulla Koistisen sähkökolmipyörän hankinta onnistui kolmen tahon yhteistyönä: Tukilinja, Keski-Uudenmaan kehitysvammaisten tuki ry ja Keravan kaupunki. Erittäin iso kiitos kaikille jotka mahdollistitte tämän! Syysterveisin Hannu Minkkinen Keravan kaupungin työkeskuksen johtaja Tukilinja 6/2016 37
• BLOGILINJALLA / Aino Ikävalko Vihdoin opiskelemaan! on hyville aluille tyypillistä, ja viime aikoina on ollut helppoa olla onnellinen. Unelmointi on tuntunut siltä, mitä sen olen aina olettanut olevan. Kenties, koska viimein unelmani ovat muuttuneet tavoitteiksi ja toisaalta tavoitteista arkielämäksi. Nyt, kun saan opintojen ohella kirjoittaa teille elämästäni, tuntuu ihanasti siltä, että minulla on kaikki, mitä mielekkääseen elämään sisällytän. Joku saattaa muistaa, että pidin täällä ensimmäistä kertaa blogia 14-vuotiaana. Muistan ensimmäisen tekstin julkaisua edeltäneen illan hyvin: istuin lapsuudenkotini olohuoneessa ja sommittelin päähäni villaista lätsää, jonka olin ostanut ulkomaanmatkalta. Oletuskuvan valinnassa minulla oli kaksi kriteeriä: otsa ei saisi näyttää korkealta tai pyörätuoli näkyä muille. Jälkimmäisestä olen yhä tarkka. Vaikka en ole koskaan ollut erityisen häpeileväinen, en myöskään ole ”vammainen ja ylpeä siitä”. CP-vamma ei ole minulle mitään sellaista, mistä olla ylpeä, mutta sen kanssa on pääosin helppoa. Haluan tulla nähdyksi muutenkin kuin vamman kautta, mutta toisaalta antaa sille vapauksia: voin itse vaikuttaa siihen, millaisena olen esillä. Onneksi on, mistä valita. 23 VUOTTA täyttäneillä on kai jo lupa sanoa, että minuus on ehtinyt hyvään vaiheeseen. Kun on kuopus kahdelle ja sisarus neljälle, on ainakin suurisydäminen ja huumorintajuiseksi koulittu. Olen pieneltä paikkakunnalta kaupunkiin muuttanut nuori, joka tahtoo vaatimattomasti pelastaa maailman – tai ainakin pitää siitä hyvää huolta. Nimeni on useiden järjestöjen ja toimikuntien osallistujalistoissa ja kierrän seminaareissa ja opinahjoissa puhumassa itsestäni, erityistarpeistani ja ennen kaikkea kaikesta siitä mistä kulloinkin halutaan kuulla. Uskon, että aina on mahdollisuus muutokseen, mutta sen toteutumiseen tarvitaan osallistumista. Silloin, kun haluan kaiken pysyvän ennallaan, asetun valoilmiöissä ja äänissä kieppuvan keikkalavan välittömään läheisyyteen ja laulan mukana niin kovaa kuin ikinä osaan. Joskus liikutun, on sellaisiin paikkoihin niin selkeästi merkitty minut. Silloin muistan Elina Salmisen ihanan runon: ”Tällaisen elämän olen saanut itselleni. Tällaisen perheen, tällaisen kodin. Tällaisen sohvan ja nämä olohuoneen verhot. Tämän verran silmää kauneudelle. Kenenkään muun elämää en saanut. En toisen työtä, en lepoa. En lahjoja, en unelmia, kipuja, en kiusauksia, en vaiettuja vaikeuksia. Mutta minä sain tällaisen elämän ja sille sanon nyt lujasti niin kuin alttarilla, että tahdon.” Aino Ainon blogin löydät osoitteesta www.tuklinja.fi/blogit. Aino Ikävalko piti Tukilinjan vierasblogia ensimmäistä kertaa 14-vuotiaana. Nyt hän on 23-vuotias viestinnän opiskelija. MINULLA ON eloisat silmät ja korkeat poskipäät. Jos useita on uskominen, olen kovasti isäni näköinen. Silmät ovat silti ehdottomasti äidiltä peräisin, ja samanlaiset siunaantuivat aikoinaan myös kaksosveljelleni. Olen utelias, nauran paljon ja hymyilen vielä enemmän. Helposti lähestyttävä, summaavat toiset, ja minä hihkun ilosta ja itsevarmuudesta: mitäpä muutakaan sitä haluaisi olla? Olen minä, halusin tai en – paljonkin. Olen suorittaja, miellyttäjä ja aina huolissani huomisesta. Pyrin täydellisyyteen niin monella elämän osa-alueella, että uuvun helposti. Sellaiset huojuvat tunteet suojaan muilta ja annan arvoa aikatauluille, jotka raamittavat arjen tiettyyn muotoon. Kiireen rytmiä minä rakastan ja elämää sitäkin enemmän. Elämä on nimittäin lahja ja vieläpä sellainen, jonka sain hyvissä ajoin. Kun kirjoitan syntymästä, käytän usein päivänvalon käsitettä. Minun syntymäni ja sitä seuranneet hetket, viikot ja kuukaudet taisivat silti olla enimmäkseen loisteputkivaloa, sairaalan valkoisia seiniä ja happikaapin välittömässä läheisyydessä keinahtelevaa toivoa. Enemmän kuin aluista minä haluan kertoa teille siitä, mitä tapahtuu niiden jälkeen. Vastaus on yksinkertainen: sitten tapahtuu se kaikki tärkeä, se minusta minut muovaava ja toivottavasti olosuhteisiin nojaamaton. Ihan ensimmäisen alun jälkeen olen saanut monta uutta alkua lisää, ja yhtä ainutlaatuisimmista elän juuri nyt. KESKIKESÄLLÄ SAIN hyviä uutisia: opiskelupaikka Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksella on vastaanotettavissa. Syyskuun ensimmäisenä päivänä siivitin tätä odotettua ajanjaksoa jännittynein huokauksin ja sitten puheviestinnän opinnot alkoivat rytmittää arkea. Olin niin uskomattoman tietämättömänä, mutta silti nainen omalla paikallaan. Sellainen 38 Tukilinja 6/2016 Kuka? Aino Ikävalko, 23 v. Toimintarajoite Käyttää pyörätuolia. Ammatti Korkeakouluopiskelija. Harrastukset Järjestötoiminta ja tilaisuuksissa puhuminen. “Nyt, kun saan opintojen ohella kirjoittaa teille elämästäni, tuntuu ihanasti siltä, että minulla on kaikki, mitä mielekkääseen elämään sisällytän.”
• TUKIPÄÄTÖKSIÄ / MYÖNNETYT APURAHAT Elokuu ja syyskuu 2016 ELOKUU 2016 APUOMENA RY, LOHJA Apuraha nuorten mediapajassa tarvittavan järjestelmäkameran hankintaan yhdistykselle, joka toimii paikallisten sosiaalija terveysalan toimijoiden edunvalvojana ja yhteen saattajana. MediaOmenan tavoitteena on kehittää yhdistysten viestintää ja tarjota eri tavoin toimintarajoitteisille nuorille pitkäaikaistyöttömille mahdollisuus kehittää osaamistaan media-alalla. H. HILTUNEN, NUPPULINNA Apuraha pienyrittäjän tarvitsemien tietoteknisten laitteiden hankintaan. Yritys tuottaa ravintoneuvontaa, ravintoterapiaa ja alan koulutusta sekä yksityishenkilöille että yhdistyksille. TURUN SEUDUN AUTISMIJA ADHD-YHDISTYS AISTI RY, TURKU Kannettava tietokone ja Boardmaker-ohjelma paikallisyhdistykselle, joka avaa omat toimitilansa elokuussa ja tarvitsee tietokonetta yhdistystoiminnassa. Yhdistys toimii kohderyhmänsä edunvalvojana ja järjestää harrasteja vertaistukiryhmiä sekä lapsille että aikuisille. S. HAUKKA, VIHTAVUORI Tablettitietokone ja näppäimistöllinen suojakuori 7-vuotiaalle lapselle, jolla on kielellinen erityisvaikeus. Tabletin sovellusten avulla hän voi harjoitella kielellisiä taitoja ja itseilmaisua. Hän ei voi saada tablettia lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. A.M., LAPPI Apuraha järjestelmäkameraan kuntoutujalle, joka on koulutukseltaan media-assistentti. Oma kamera mahdollistaa ammattitaidon ylläpitämisen ja kuvauskeikkojen tekemisen. N. REPO, TAMPERE Pöytätietokone 24-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden ja keskittymisen rajoitteita. Tietokoneen avulla hän voi harrastaa 3D-mallinnusta. Siitä on apua myös verkkoasioinnissa, yhteydenpidossa ja tulevissa opinnoissa. J. SAARELA, VUOKATTI Pöytätietokone ja osa-apuraha älypuhelimeen näkövammaiselle henkilölle. Tietokone on tarpeen verkkoasioinnissa, yhteydenpidossa ja tiedonhaussa. Puhelimen Blind Square -sovelluksen avulla hän voi liikkua itsenäisesti kodin ulkopuolella. Kunnan vammaispalvelu maksaa osan älypuhelimen hankinnasta. Tietokoneen laitteisto ja apuohjelmat ovat NKL:n näkövammaisille suosittelemia. T. KELA, KAJAANI Apuraha järjestelmäkameran hankintaan 21-vuotiaalle kuntoutujalle, joka toimii vertaisohjaajana kulttuuripajan valokuvausryhmässä. A. SALO, MÄNTTÄ Tablettitietokone 23-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen, kommunikoinnin ja liikkumisen rajoitteita. Hän hyötyy valokuvista kommunikoinnin tukena mutta ei voi saada laitetta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. J.K., ITÄ-SUOMI Kannettava tietokone, monitoimilaite ja apuraha kuntosalikorttiin kuntoutujalle. Tietokone on hänelle tarpeen yhteydenpidossa, asioinnissa ja tulevissa opinnoissa. Kuntosaliharjoittelu edistää toimintakykyä. P. DEGERTH, EKENÄS Kannettava tietokone ja tulostin henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita ja jolle kynällä kirjoittaminen on vaikeaa. Hän tarvitsee tietokonetta verkkoasioinnin ja kirjoittamisen apuvälineeksi. Kunnan vammaispalvelu osallistuu tietokoneen hankintaan. M. MIILUNIEMI, LAPUA Kannettava tietokone kuulovammaiselle pikkulapselle tukiviittomien opettelun tueksi. V. LEHTOVAARA, KUOPIO Kannettava tietokone 23-vuotiaalle kuntoutujalle tueksi ammatilliseen koulutukseen valmentavissa opinnoissa. J.K., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone, Open Office -opas ja monitoimilaite 16-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta musiikin kuunteluun, yhteydenpitoon ja opiskeluun. E.K., ESPOO Kannettava tietokone ja järjestelmäkamera 23-vuotiaalle kuntoutujalle ammatillisten opintojen ja harrastamisen tueksi. M.S., JOENSUU Kannettava tietokone ja värilasertulostin 18-vuotiaalle kuntoutujalle ammatillisten opintojen tueksi. A. HYVÖNEN, HELSINKI Kannettava tietokone, Open Office -opas ja monitoimilaite kuntoutujalle valmentavan koulutuksen sekä tulevien ammatillisten opintojen tueksi. M.O., VANTAA Kannettava tietokone ja Open Office -opas kuntoutujalle itsenäisen verkkoasioinnin tueksi sekä työelämässä tarvittavien tietoteknisten taitojen opetteluun. K.K., KAARINA Kannettava tietokone ja monitoimilaite henkilölle, jolla on liikkumisen ja käsien käytön rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta aktiiviseen yhdistystoimintaan ja verkkoasiointiin. U.T., VANTAA Kannettava tietokone kuntoutujalle itsenäisen verkkoasioinnin opetteluun. Hän saa ohjausta tietokoneen käytössä. T.H., VARKAUS Kannettava tietokone kuurosokealle henkilölle verkkoasioinnin, yhteydenpidon ja järjestötoiminnan apuvälineeksi. Kunnan vammaispalvelut eivät tue hankintaa. J. LEHTINEN, TURKU Kannettava tietokone henkilölle, jolla on käsien käytön ja liikkumisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta aktiivisessa yhdistystoiminnassaan. V. HÄKKINEN, MÄNTTÄ Kannettava tietokone ja Open Office -opas henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta verkkoasioinnissa, yhteydenpidossa ja kirjoitusharrastuksen välineenä. L.M., ETELÄ-SAVO Kannettava tietokone ja monitoimilaite henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta itsenäisen verkkoasioinnin, yhteydenpidon ja tiedon saamisen apuvälineeksi. A. PUMPERI, JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone ja monitoimilaite näkövammaiselle henkilölle itsenäiseen asioiden hoitoon ja yhdistystoimintaan. A. KATAJA-AHO, HELSINKI Kannettava tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle itsenäiseen verkkoasiointiin ja tietotekniikkataitojen opetteluun. Hän on osallistunut keväällä tietotekniikkakurssille. Tukilinja 6/2016 39
• Tukilinja-lehden tuotolla jaettiin vuonna 2015 apurahoja ja apuvälineitä 599 000 euron arvosta eli lähes 50 000 euroa/kk. Tukitoiminta jatkuu. Apurahoja voivat anoa kaikki syrjäytymisuhan alaiset vammaiset ja pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on tarveharkintaista. TUKIPÄÄTÖKSIÄ / MYÖNNETYT APURAHAT K. TIAINEN, HELSINKI Pöytätietokone, hiiri ja Office-ohjelma näkövammaiselle henkilölle verkkoasioinnin, yhteydenpidon ja tiedon saamisen apuvälineeksi. Hän tarvitsee tietokonetta myös kirjoitusharrastuksessaan. Laitteisto ja apuohjelmat ovat NKL:n näkövammaisille suosittelemia. J. LAPPI, SORSAKOSKI Tablettitietokone ja näppäimistöllinen suojakuori näkövammaiselle henkilölle verkkoasioinnin, yhteydenpidon ja tiedon saamisen apuvälineeksi. S. VIRTALA, MÄNTSÄLÄ Apuraha taidetarvikkeisiin kuntoutujalle, joka harrastaa maalaamista. N. KANNINEN, NAANTALI Kannettava tietokone ja järjestelmäkamera henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta työn hakemiseen, sosiaalisen median käyttämiseen sekä blogin ja runojen kirjoittamiseen. Kameralla hän ottaa valokuvia blogiinsa. M.R., LAUKAA Apuraha kuntosalikorttiin kuntoutujalle, jolle liikunta on toimintakykyä edistävä harrastus. J.M., TAMPERE Järjestelmäkamera, tietokone sekä apuraha para-agilityn MM-kilpailujen matkakuluihin henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Kevyempi kamera ja tehokas tietokone mahdollistavat ammatillisen valokuvaamisen jatkamisen. Agilityharrastus tukee kuntoutumista. U. KOISTINEN, KERAVA Osa-apuraha sähköavusteiseen kolmipyörään henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Pyörällä hän voi hoitaa asiointimatkat ja käydä työtoiminnassa. T.K., POHJOIS-SAVO Osa-apuraha polkupyöräilyn varusteisiin henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Liikunta on hänelle toimintakykyä ylläpitävä harrastus. Kunnan vammaispalvelu tukee hankintoja. S. SIMOU, KAJAANI Tietokone ja piirtopöytä 25-vuotiaalle kuntoutujalle, joka harrastaa digitaalista piirtämistä ja kirjoittamista. Hän toimii vertaisohjaajana nuorille tarkoitetussa kulttuuripajassa. H. HULKKONEN, MIKKELI Apuraha para-agilityharrastukseen henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Agility on hänelle kuntouttava harrastus. P. BLÅFIELD, VAASA Apuraha huuliharppuun ja musiikkiesitysten oheislaitteisiin kuntoutujalle pitkäaikaisen ja kuntouttavan harrastuksen tueksi. Tavoitteena on bänditoimintaan osallistuminen. V.-P. KUJALA, LAHTI Apuraha valokuvausja musiikkialan freelancetyöhön soveltuvaan tehokkaaseen tietokoneeseen kuntoutujalle, jonka töitä on ollut esillä useissa valokuvanäyttelyissä. Valokuvauksen lisäksi hän tekee musiikkia ja keikkailee. M. SALO, HYVINKÄÄ Kannettava tietokone, Office-ohjelma, tulostin, piirtopöytä ja apuraha graafisen alan ohjelmistolisenssiin 18-vuotiaalle kuntoutujalle ammatillisten opintojen tueksi. P.L., ETELÄ-POHJANMAA Tablettitietokone, suojakuori ja kuulokkeet 8-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen ja toiminnanohjauksen vaikeuksia. Oppimispelit, kuten Ekapeli, edistävät äidinkielen ja matematiikan oppimista. N. LAHTI, TUUSULA Kannettava tietokone ja järjestelmäkamera 19-vuotiaalle kuntoutujalle ammatillisten opintojen ja harrastamisen tueksi. R. KESKINEN, HELSINKI Älypuhelin 23-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän tarvitsee puhelinta verkkoasiointiin ja yhteydenpitoon. Laitteen kalenteritoiminnot auttavat ajanhallinnassa ja asioiden muistamisessa. A. OKSANEN, TAMPERE Tablettitietokone henkilölle, jolla on liikkumisen ja käsien käytön rajoitteita. Hän tarvitsee tablettia itsenäisen verkkoasioinnin, yhteydenpidon, kirjojen lukemisen ja tiedon saamisen apuvälineeksi. Toimintaterapeutti ohjaa laitteen kuntouttavassa käytössä. T.P., JOENSUU Apuraha uimahallikorttiin henkilölle, jonka toimintakykyä liikunta edistää. R. VÄLIAHO, HELSINKI Osa-apuraha tehokkaaseen, kannettavaan tietokoneeseen henkilölle, jolla on vuorovaikutuksen haasteita ja tarkkaavuuden rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta radio-ohjelmien tekemiseen ja media-alan taitojen opetteluun. Hän on aktiivisesti mukana Lyhty ry:n mediapajan toiminnassa. S.P. KUPILA, JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone, monitoimilaite ja Open Office -opas kuntoutujalle pitkäaikaisen kirjoittamisharrastuksen tueksi. Tavoitteena on teosten julkaiseminen. T. HEISKANEN, JOENSUU Kannettava tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden ja keskittymisen rajoitteita sekä vuorovaikutuksen haasteita. Hän tarvitsee tietokonetta verkkoasioinnin ja yhteydenpidon tueksi. SYYSKUU 2016 J.M. KAUPPINEN, HELSINKI Apuraha musiikkiohjelmaan ja kuulokkeisiin kuntoutujalle pitkäaikaisen musiikkiharrastuksen tueksi. S. AUVINEN, HELSINKI Apuraha järjestelmäkameraan 24-vuotiaalle nuorelle, jolla on toimintakyvyn rajoite. Valokuvaus on hänelle kuntouttava harrastus. 40 Tukilinja 6/2016
• R IS T IK K O 6 /2 16 / R IS T IK O N LA AT I Ja ri H aa p aah o Lähetä ratkaisemasi ristikko tammikuun loppuun mennessä postitse osoitteella: Tukilinja-lehti/Ristikko, Pasilanraitio 5, 00240 Hki. Sähköpostitse ratkaisulauseet lähetetään osoitteella toimitus@tukilinja.fi. Kirjoita viestin aihekenttään sana ”Ristikko”. Oikein vastanneiden kesken arvotaan palkkiona 30 euroa verottomana, joten laita mukaan nimi, osoite ja pankkitilisi IBAN-numero. Myös kommentit ristikosta ovat tervetulleita! Ristikon 6/2016 ratkaisu löytyy seuraavasta lehdestä 1/2017. Timo Vuorisalon mukaan ristikossa 5 oli sopivasti haastetta. ”Kiva ristikko”, tuumasi Kerttu Tiippana. Palkkioarvonnan voitti Kirsti Valtonen Siurosta. R IS T IK O N 5/ 20 16 R A TK A IS U Tukilinja 6/2016 41
• TUKIPÄÄTÖKSIÄ / MYÖNNETYT APURAHAT T. VAARA, JOENSUU Apuraha polkupyörään 19-vuotiaalle kuntoutujalle, jonka toimintakykyä edistää mahdollisuus liikkua kodin ulkopuolella. L.D., ESPOO Apuraha täydennyskoulutuksen maksuihin näkövammaiselle hierojalle, jonka tavoitteena on kehittää ammattitaitoaan. A. JÄRVENPÄÄ, KAUHAVA Älypuhelin liikuntarajoitteiselle henkilölle itsenäisen asioinnin apuvälineeksi. SIGNGIRLS, SIILINJÄRVI Apuraha kameran ja kannettavan tietokoneen hankintaan kahden viittomakielen ohjaajan yhtyeelle, joka tekee viitottuja musiikkivideoita nettiin. Katsojapalautteen mukaan videot ovat hauska ja helppo tapa opetella viittomaan. V. VÄYRYNEN, KAJAANI Apuraha sähkörumpuihin kuntoutujalle, jolla on vuorovaikutuksen haasteita. Musiikki on hänelle kuntouttava harrastus. M. VESIKANSA, HELSINKI Apuraha pelituolin hankintaan pyörätuolikoripallopelaajalle, joka pelaa maajoukkuetasolla. T. LASSILA-LEHTONEN, PIHLAJAVESI Tablettitietokone ja apuraha käsityöja taidetarvikkeisiin kuntoutujalle, jonka toimintakykyä harrastukset edistävät. S. ANTTILA, SEINÄJOKI Kannettava tietokone ja erillinen hiiri 25-vuotiaalle opiskelijalle, jolla on liikkumisen ja käsien käytön rajoitteita ja joka tarvitsee tietokonetta lukio-opintojen apuvälineeksi. Kela ei myönnä välineitä opiskelun apuvälineiksi. J. HYTTINEN, KERAVA Tehokas tietokone ja osa-apuraha pyörätuolikoripallon pelituoliin opiskelijalle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta ammattikorkeakouluopintojen ja työllistymisen tueksi. Pyörätuolikoripallo on hänelle kuntouttava harrastus. Kunnan vammaispalvelu osallistuu pelituolin hankintaan. M. RIVASTO, HELSINKI Kannettava tietokone henkilölle, jolla on kielellinen toimintarajoite ja liikkumisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta kuntouttavan harjoittelun, yhteydenpidon ja verkkoasioinnin apuvälineeksi. T. GRANLUND, PUDASJÄRVI Kannettava tietokone ja monitoimilaite 20-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta itsenäisen verkkoasioinnin ja yhteydenpidon tueksi. S. NISSILÄ, JOENSUU Kannettava tietokone, Open Office -opas ja monitoimilaite kuntoutujalle verkkoasioinnin, työn hakemisen ja kirjoitusharrastuksen tueksi. L. OJA, JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone kuntoutujalle ammattikorkeakouluopintojen tueksi. K. KOIVISTO, SAVONLINNA Kannettava tietokone näkövammaiselle henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. Tietokone on hänelle välttämätön apuväline yhteydenpidossa, tiedon saamisessa sekä lehtien ja kirjojen lukemisessa. Laitteisto ja apuohjelmat ovat NKL:n näkövammaisille suosittelemia. L.H., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone henkilölle, jolla on liikkumisen ja kommunikoinnin rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta verkkoasioinnin, yhteydenpidon ja puheterapiaharjoitusten apuvälineeksi. M.R., TURKU Kannettava tietokone työtoimintaan osallistuvalle henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän toimii asumisyksikkönsä asukasyhdistyksen puheenjohtajana ja tarvitsee tietokonetta puheenjohtajan tehtävien hoitamisen lisäksi myös verkkoasiointiin, yhteydenpitoon ja valokuvauksen harrastamiseen. S.S., ETELÄ-SUOMI Kannettava tietokone sokealle kulttuurituottajalle, jolle se on välttämätön apuväline tiedon saamisessa, työssä ja yhteydenpidossa. Hän järjestää tapahtumia ja näyttelyitä, toimii kuvailutulkkina ja vetää työryhmää, joka valmistaa lukumateriaalia näkövammaisille lapsille. VÄYLÄ RY, ESPOO Apuraha kannettavaan tietokoneeseen, puhelimeen ja markkinoinnin kustannuksiin vasta toimintansa aloittavalle yhdistykselle, jonka tarkoituksena on työllistää toimintarajoitteen vuoksi vaikeasti työllistyviä henkilöitä yleisten työehtosopimusten mukaisiin työsuhteisiin. Tavoitteena on tarjota kotiapua ja yrityssiivousta. T. LINDEMAN, TAMPERE Apuraha laulutuntien maksuihin ja musiikkilaitteisiin 17-vuotiaalle kuntoutujalle, jonka toimintakykyä musiikkiharrastus edistää. N. ROUKALA, VANTAA Osa-apuraha omakustanteisiin urheiluhierojan opintoihin 19-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on urheilutausta. M. AHONEN-LEHMUS, YLÄ-VÄÄRI Apuraha eläinavusteisen terapeuttisen valmentajan koulutukseen kuntoutujalle, jonka työllistymistä ja harrastamista opinnot edistävät. Koulutuksen järjestää kesäyliopisto. M. SARKKINEN, ESPOO Apuraha tanssitunteihin kuntoutujalle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Harrastus tukee kuntoutumista. A. TURUNEN, JOENSUU Apuraha polkupyörään 25-vuotiaalle kuntoutujalle, jonka toimintakykyä liikuntaharrastus edistää. Pyörä mahdollistaa hänelle myös liikkumisen kodin ulkopuolella. M.H., LAPPI Apuraha saumuriin kuntoutujalle ompeluharrastuksen välineeksi. L. YLÖNEN, HELSINKI Osa-apuraha pyörätuolirugbyn pelituoliin henkilölle, joka on kuulunut pitkään maajoukkueeseen. Maajoukkueen lisäksi hän on pelannut rugbysarjoissa myös Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. M.KIVINIEMI, YLIVIESKA Kannettava tietokone 23-vuotiaalle nuorelle, jolla on liikkumisen ja oppimisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon ja tiedonhaun apuvälineeksi. 42 Tukilinja 6/2016
• JA LO IT T E LU A / SA R JA K U VA K ais a Le ka Kuka? Kaisa Leka Mitä? Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja niitä peittelemättä. J. RIITAMÄKI, YLISTARO Kannettava tietokone, dvd-asema ja monitoimilaite henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita ja kielellinen erityisvaikeus. Hän tarvitsee tietokonetta yhdistystoimintaan, verkkoasiointiin, ajankohtaisten asioiden seuraamiseen ja elokuvien katseluun. A. SIVULA, LUMIJOKI Tablettitietokone ja näppäimistöllinen suojakuori 10-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen vaikeuksia. Hän tarvitsee tablettia oppimispelien, kuten Ekapelin pelaamiseen. Oma tabletti mahdollistaa kotona tapahtuvan harjoittelun. M.S., SIPOO Pöytätietokone, Office-ohjelma ja kaiuttimet näkövammaiselle kuntoutujalle. Tietokone on hänelle välttämätön apuväline tiedon saamisessa, yhteydenpidossa sekä lehtien ja kirjojen lukemisessa. Hän käyttää tietokonetta myös kirjoittamisja piirustusharrastuksissa. Laitteisto ja apuohjelmat ovat NKL:n näkövammaisille suosittelemia. J. KUIKKA, LAHTI Tablettitietokone ja suojakuori kuntoutujalle, joka keikkailee ja ohjaa yhteislauluhetkiä. Tabletille hän voi tallentaa ohjelmistoja ja nuotteja. J.LAAKSONEN, PORI Kannettava tietokone kuntoutujalle, jolla on käden käytön rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta ammattikorkeakouluopintojen tueksi. P.S., KUOPIO Kannettava tietokone kuntoutujalle, jonka on vaikea asioida kodin ulkopuolella. Tietokone mahdollistaa itsenäisen asioiden hoitamisen ja yhteydenpidon. T. MÄKELÄ, VANTAA Kannettava tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon ja verkkoasioinnin apuvälineeksi. Se mahdollistaa myös vertaistuen saamisen. S. PARVIAINEN, HOLLOLA Kannettava tietokone 22-vuotiaalle näkövammaiselle nuorelle perusopintojen suorittamisen tueksi. Tietokone on hänelle välttämätön apuväline asioinnissa, yhteydenpidossa ja tiedon saamisessa. K. KARKIA, OULU Kannettava tietokone ja laskin kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden ja keskittymisen rajoitteita. Hän tarvitsee välineitä lukio-opinnoissaan. J. KRAFT, HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta verkkoasiointiin, yhteydenpitoon sekä vertaistukija harrastusmahdollisuuksien selvittämiseen. Loput elo–syyskuun tukipäätökset löytyvät Tukilinjan nettisivuilta WWW.TUKILINJA.FI Tukilinja 6/2016 43
• Olennaista ei ole diagnoosi vaan se, miten se rajoittaa toimintakykyä. Henkilökohtaisia apurahoja myönnetään kymmeniä kuukausittain. Yksityishenkilöiden apurahojen suuruutta rajoittaa lahjaverotus, joten ne ovat arvoltaan alle 4000 euron suuruisia. Muille kuin yksityishenkilöille myönnettävät apurahat voivat olla suurempiakin, ja osa niistä jaetaan yhteistyössä vammaisalan yhteisöjen ja Tukilinjan lukijoiden kanssa. Vuosina 1996–2015 Tukilinja-lehden tuotolla jaettiin apurahoja 7,89 miljoonan euron arvosta. Vuonna 2015 tukea myönnettiin noin 50 000 euroa kuukaudessa. Ennen tuen hakemista tutustu hakuohjeisiin ja tukimuotoihin nettisivuilla www.tukilinja.fi. Mikäli sen jälkeen jää kysyttävää, ota yhteys tukityöntekijöihimme. Tukilinja on jo vuodesta 1996 tukenut apurahoillaan toimintarajoitteisten ihmisten aktiivista elämää ja tasa-arvoa. Apurahoja jaetaan sekä yksityishenkilöille että yhteisöille. Tavoitteena on edistää koulutusta, opiskelua, ammatillista kuntoutumista ja sijoittumista työelämään. Tukea voi hakea myös itsenäisen toimintakyvyn edistämiseen, harrastustoimintaan ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Tuki on tarveharkintaista ja se myönnetään pääsääntöisesti joko välineinä tai laskutuslupana haettuun asiaan. Seuraamme aina, että tuki menee perille. Henkilökohtaisia apurahoja voivat hakea sekä fyysisesti että psyykkisesti toimintarajoitteiset henkilöt. Liikuntatai aistivamman lisäksi rajoitteen voi aiheuttaa pitkäaikaissairaus, mielenterveysongelma tai neurologinen poikkeavuus. OHJEET TUEN HAKUUN: www.tukilinja.fi / apurahat HENKILÖKOHTAISET APURAHAT: p. 09-415 515 08, apurahat@tukilinja.fi HANKEJA RYHMÄAPURAHAT: p. 09-415 515 10, yhteisoapurahat@tukilinja.fi TIETOTEKNISET APUVÄLINEET: p. 09 415 515 06, it-tukiluuri@tukilinja.fi TUKILINJAN APURAHAT STARTTI-STIPENDIT NYT HAUSSA TUKILINJA TUKEE LIIKUNTAA Startti-stipendeillä. Niillä tuetaan toimintarajoitteisia, innokkaita liikkujia, joilla ei ole riittäviä taloudellisia resursseja harrastukseensa. Hakea voivat sekä yksityishenkilöt että yhteisöt – iästä ja kunnosta riippumatta. Hakuaika on kahdesti vuodessa, ja kevään stipendejä voi hakea nyt! ETUSIJALLA STIPENDIN SAAJINA ovat aloittelevat, harrastukseensa paneutuneet liikunnan harrastajat, kilpaurheilu-uraa aloittelevat sekä seurat, jotka aloittavat uudenlaista toimintaa. Tukea ei ole tarkoitettu kansainvälisen tason huippu-urheilun kuluihin tai seuratoiminnan peruskuluihin. Stipendit rahoittaa Tukilinja-lehti. Esivalinnan saajista tekee VAU ry. STARTTI-STIPENDIEN SUURUUS on enintään 500 euroa/yksilöhakija ja 1000 euroa/yhteisöhakija. Stipendejä jaetaan noin 80 vuosittain. Hakemukset tehdään VAU:n nettisivuilta löytyvällä sähköisellä hakulomakkeella. Hakuajat ovat vuosittain helmikuun loppuun ja lokakuun loppuun mennessä. LISÄTIETOA: www.tukilinja.fi – Apurahat – Hakuohjeet.