Tukilinja 2/2013 - Lehtiluukku.fi

Tukena 2 ? huhtikuu–toukokuu 2013 Turussa kesä alkaa Pihasoitolla ??18 Vammaiset äidit tukevat toisiaan ??24 Karvakaveri Mikko on sikamaisen mukava vieras! ??14 elämän haasteissa
TUKITOIMINNAN TUKILUURI Nro 2 huhtikuu–toukokuu 2013 JULKAISIJA Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki (VKTT) ry, vktt@tukilinja.fi Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki) APURAHAT Ohjeet tuen hakuun: www.tukilinja.fi Tukikoordinaattori p. 09-4155 1508 apurahat@tukilinja.fi Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki TILAAJAPALVELU P. 09–4155 1500 ma–pe klo 8.30–15.00, tilaajapalvelu@tukilinja.fi Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki TILAUKSET 4 kk 34 e 6 kk 44 e 1 v 77 e Kestotilaus 77 e Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Lehden tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille markkinointi- tai muihin tarkoituksiin. TUKILINJA.FI Verkkosivut tarjoavat tietoa tukitoiminnasta, artikkeleita, vierasblogin ja menovinkkejä. TOIMITUS Päätoimittaja: Iris Tenhunen, p. 09–4155 1504, toimitus@tukilinja.fi. AD Timo Saarinen / Pelagus substantiae infinitum ISSN 1458-6304 Paino Kirjapaino Jaarli Oy Kuva: Riitta Skytt Ilmestyy: 6 kertaa vuodessa, joista 2 kaksoisnumeroa. Seuraava lehti ilmestyy kesäkuun 1. viikolla. Tukikoordinaattori neuvoo tuen hakuun ja vammaispalveluihin liittyvissä kysymyksissä. P. 09-4155 1508 tiistaisin klo 10–12.00 sekä apurahat@tukilinja.fi. Sisällys Uutiset Ajassa mukana 7 kysymystä Maritasta tuli basisti 10 Vaikeat elämäntilanteet veivät Marita Soukan etsimään elämälle sisältöä taiteesta. Nyt hän soittaa bassoa Resonaarin bändissä. 8 Amigurumien virkkaaja ja tulevaisuustutkija Elina Hiltunen haluaa tehdä hyvää. Mutta miten presidentin Lennukoira tähän liittyy? Tai Hieno Åhlgreen? Vammaisia töihin K-kauppoihin 13 Kehitysvammaisille luodaan nyt palkkatöitä K-kauppiasliiton ja Kehitysvammaliiton yhteishankkeella. Teatteriin tekstitys Epilepsialähettiläät valittiin 22 Näyttelijä Riitta Piironen ja yrittäjä Mika Lokkila kertovat mielellään siitä, miten epilepsian kanssa pärjää töissä. Tukitoiminta Datero sai tietokoneluokan Tukilinja lahjoitti kannettavia tieto- Tukilinja ”Ouii, ihaana!” hihkuvat tato-luokan oppilaat, kun iso mutta lempeä villasika Mikko töpsöttelee luokkaan emäntänsä Jaana Ryhäsen ohjaamana. Lämmin, karheanvillainen siankylki kutsuu halailijoita. Karvakaveritoiminta on muutaman vuoden aikana levinnyt eri puolille Suomea piristämään laitosten, koulujen ja hoitoyhteisöjen arkea. Koira, laama, kissa, Joel Rönkää ei pelottanut marsu tai sika on monelle ystävystyä Mikon kanssa. ilahduttava tuttavuus. toimii myös netissä Tukilinjan nettisivuilla www.tukilinja. fi voit huhti-toukokuussa seurata vierasbloggarimme, sarjakuvantekijäksi ja nörtiksi esittäytyvän Vappu-Tuulin ajatuksia. Hän kertoo, millaista on tehdä tietokoneohjelmia ja osoittaa vastaan tuleville ihmisille tarvittaessa päivittäin, että järki voi juosta vaikka jalat eivät liikkuisi. Tukitorilta löydät vammaisten ihmisten valmistamia tuotteita. Nettisivuiltamme voit myös lukea tätä edellisen Tukilinja-lehden. 2 • 2013 10 22 Englannissa moni teatteriesitys jo tekstitetään. Kolmasosa katsojista hyötyy siitä. Teknisiä vaihtoehtoja on monia. Kansi 2 4–5 Lennu – avustajakoirien kummisetä; Seniorielokuvat nousussa; Taiteilijat Lontoossa; Autistinen Youtube-laulaja; Kaikki naiset lenkille; Lainaa äänikirja netistä; Pyörätuolitanssille täydet pisteet koneita ja ohjelmistoja selkokielisen atk-opetuksen liikkuvaksi luokaksi. 6 Tukipointti 8 IT-koordinaattori Timo Kähkönen etsii toimivia appseja tabletteihin. Osallistu etsintään! Tukitori 13 Jukka Torvela tarjoaa kehystystä. Kirsikodista voi hankkia tekstiili- ja sisustustuotteita. Tukipäätöksiä Tukilinjan myöntämiä apurahoja tammi- ja helmikuulta 2013. Vappu-Tuuli piirsi sarjakuvantekijänä omakuvansa. 32
Pääkirjoitus IT-TUKILUURI Tukilinjafoorumin IT-koordinaattori neuvoo tuen hakijoita tietotekniikan hankintaan ja käyttöön liittyvissä kysymyksissä P. 09-4155 1506 torstaisin klo 12.–14.00 sekä it-tukiluuri@tukilinja.fi Ennakkoluulo – näkymätön muuri E 18 Turun seudun perinteiseen Pihasoitto-tempaukseen toukokuussa osallistuu taas satoja vapaaehtoisia. Artikkelit Karvakaveri tuo piristystä Vakiot 14 Mikko on kiltti villasika, jota kaikki haluavat kouluvierailulla rapsuttaa. Karvakaveritoiminta tuo kuntouttavaa piristystä erilaisten yhteisöjen arkeen. Pihasoitolla toimintarahaa lapsille 18 Toukokuun viimeisenä maanantaina sadat muusikot ja talkoolaiset levittävät iloa ja elävää musiikkia Turun toreille ja kauppakeskuksiin. Vammaisia lapsia on tuettu Pihasoitolla jo 40 vuotta. Äidit tukevat toisiaan 24 Vammaiset äidit tarvitsevat vertaisryhmän tukea, jossa jaetaan yhdessä niin ilot, hyvät neuvot kuin vastoinkäymisetkin. Uusia äitiryhmiä ollaan perustamassa sekä nettiin että eri puolille Suomea. Lukija lähikuvassa 29 Nettivinkki 9 Tulilinjalla 12 Kolumnisti Pasi Päivinen pohtii vammaisten nuorisotakuuta. Blogilinjalla 17 Tukilinjan vierasbloggari esittäytyy. Kirjavinkki 21 Videovinkki 23 Välinevinkki 27 Ruudun takaa 28 Lukijafoorumi 30 Ristikko 33 Jaloittelua 35 Kaisa Lekan sarjakuva. Toimittaja Outi Lindroos etsii Tukilinjasta vammaisalan kuulumisia ja vertaistukea. nnakkoluuloisuus luokitellaan helposti elä män perusvakioksi, ja siksi jollain tapaa har mittomaksi. Siitä voi kirjoittaa mielipidekirjoi tuksen tai pitää puheen, mutta vain harva pitää sitä oikeasti vakavana ongelmana. Suvaitsemme saman laisuuden vaatimusta paljon paremmin kuin vaati musta saada olla erilainen, ja silti hyvin kohdeltu. Karmiva esimerkki tästä löytyi valtionkirkkom me sisältä, kun kirkkosaleja vuosikymmenien ajan kiertänyt maallikkosaarnaaja paljastui demonien jahtaajaksi. Ja keissä nämä paholaiset piileksivät? Mielenterveyspotilaissa, kehitysvammaisissa, fyy sisesti sairaissa ja homoseksuaaleissa. Kirkkosaleja on nyt suljettu saarnaajalta, mut ta myös puolustettu hänen toimintaansa sananva pautena. Onko kansanryhmän parjaaminen sanan vapautta, jota haluamme puolustaa? Eikö yhdenver taisuus ollut tässä paljon suuremmassa vaarassa? Ennakkoluulot pilaavat ihmiselämiä. Ne ovat kuin näkymättömiä muureja, jotka rajaavat joiden kin elämänpiirin hyvin ahtaaksi. Eräs sitkeä ennak koluulo esimerkiksi estää noin kymmenesosaa työ voimastamme saamasta järkevää työtä, vaikka ky kyä ja halua työntekoon olisikin. Se estää monia heistä myös kehittämästä tervettä itsetuntoa ja us komasta oikeuteensa elää, kuten muutkin. Tämä ennakkoluulo herää, kun katsomme rol laattorin, pyörätuolin, kommunikointivälineen, avustajan tai opaskoiran tuella liikkuvaa ihmistä. Tämä lasiseinä suorastaan ponkaisee maasta vä liin, kun katsomme henkilöä, jonka huomaamme mielenterveyspotilaaksi tai kehitysvammaiseksi. Näemme toisten ohjaaman ja huoltaman, passii visuuteen ja osattomuuteen tuomitun, säälittävän ihmisen. Se ei tunnu hyvältä. Ja kun tällaiset tunteet heräävät, haluamme tukahduttaa ne. Jos meidän on sanottava jotain, alamme lässyttää ohi. Tuttavuutta tai työpaikkaa ei ainakaan tule mieleen tarjota. Ulkopuolista ei myöskään tarvitse kohdella yh tä hyvin kuin sisäpuolista, vertaista. Viallisuuten sa vuoksi ulkopuolisille voi ja saa osoittaa heidän paikkansa, ja heidän pitää yrittää korjata viallisuu tensa kelvatakseen. Aika julmaa, kun sitä ajattelee. Iris Tenhunen 2 • 2013 3
Ajassa mukana Lennu – avustajakoirien kummisetä Koirien ja ihmisna Hiltunen kekten yhteistyö etesi pyytää Lennee. Liikuntavamnua. Se on samaa maisten ihmisrotua kuin dibiten avustajakoiritassujen kuninen koulutukseen gaskoira Kunktarvitaan rahaa, ja ku – ja ehkä vatulevaisuudentutlintaan vaikutkija Elina Hiltu- Lennu asuu ti myös se, että nen (katso haas- Mäntyniemessä. Lennu on presitattelu sivulta 8) dentti Sauli Niikeksi lahjoittaa uuden virk- nistön ja hänen puolisonsa kauskirjansa tuotosta euJennin koira. ron kirjaa kohden AvusHiltusen mukaan ittajakoirat ry:lle. Amiguruse tekeminen, erilaisuumivirkkauksen ABC ?kirja den hyväksyminen ja toisopastaaa pienten, söpöjen ten auttaminen ovat tueläinhahmojen eli amiguru- levaisuuden trendejä. Pamien virkkaukseen, ja hahrempaan tulevaisuuteen mot ovat aiheeseen sopivoi nyt suunnistaa trenvasti suomalaisen animaadikkäästi virkkuukoukultiosarja Dibitassujen koiria. la ja lankakerällä varustetHanke tarvitsi näkytuna. Kirja sopii myös aloitvän kummin, jollaiseksi Elitelijoille. Seniorielokuvat nousussa Elokuvien valtavirtaa ei kohta enää tehdä 15-vuo tiaiden poikien ajatusmaailmaan sopiviksi, sillä väestön ikäjakauma muuttuu. Se näkyy jo ikäihmisille suunnattujen elokuvien lisääntymisenä. Loppukevään uutuuksina ovat musiikkipitoiset Laulu Marionille ja Kvartetti. Jälkimmäisen tarina tunnetaan myös Helsingin kaupunginteatterin menestysnäytelmänä. Brittiläinen Laulu Marionille ei kerro ikinuorista ikäihmisistä vaan oikeista vanhuksista: teräsvaari Arthurista ja hänen kuolemansairaasta vaimostaan Marionista (Vanessa Redgrave), jonka elämää piristää osallistuminen pikkutuhmia rocklauluja esittävään kuororyhmään. Kärttyisä aviomies ei tätä hyväksy, mutta kuoron johtaja ei anna periksi, kunnes Arthuristakin laulu kajahtaa. Kvartetissa musisoidaan myös, kun entinen oopperatähti kyllästyy muusikoiden vanhainkodin uneliaaseen rauhaan. Mainion näytelmän on ohjannut elokuvaksi Dustin Hoffman, ja mukana ovat mm. taatut brittinäyttelijät Maggie Smith ja Michael Gambon. Vanessa Redgrave ja Maggie Smith esittävät Kvartetissa entisiä tähtilaulajia. Taiteilijat Lontoossa Suomalaisia kehitysvammaisia taiteilijoita osallistuu 16.3.–5.4.2013 pidettävään kansainväliseen näyttelyyn Royal Festival Hallissa Lontoossa. Mukana on 150 taiteilijaa 30 taiteilijaorganisaatiosta ympäri maailmaa. Esillä on maalauksia, piirroksia, veistoksia, elokuvia, animaatioita, musiikkia, installaatioita ja performansseja, jotka Virkattu DibitassuKunkku. oppimisvaikeuksista kärsivät ovat luoneet ja kuratoineet yhteistyökumppaneiden kanssa. Mukana ovat myös Kettuki ry:n taidetoimintaan osallistuvat taiteilijat Simo Huusko, Antti Korkeila ja Maria Eloranta. Valtakunnallisesti toimiva, Iittalassa sijaitseva Taidekeskus Kettuki tekee kehitysvammaisten taidetta tunnetuksi. Sitaatti On opettelun takana olla yhtä aikaa nöyrä ja vaativa, kiitollinen ja omanarvontuntoinen. Aino Ikävalko Blogilinjalla, www.tukilinja.fi 4 Kettukin Vuoden taiteilijaksi 2013 valittiin OmaPolku ry:n puupiirrosgrafiikan ryhmä. Kuvassa ryhmän kollaasi Pispalan poluilla. 2 • 2013 Autistinen Youtube-laulaja Jos haluat kuulla heleän, kauniin ja kaiken lisäksi viisaan laulun, kannattaa etsiä YouTubesta video Lou je m’appelle Lou. (Lou, nimeni on Lou). Sen laulaa pianolla säestäen sokea, autismin kirjoon kuuluva belgialainen nuorimies, jolla on ollut onni syntyä musikaaliseen perheeseen. Laulun ovat säveltäneet ja sanoittaneet hänen perheenjäsenensä – kaikesta päätellen musiikin ammattilaiset. Se kertoo herkästi Loun ajatuksista ja kokemuksista, siitä miten vaikeaa on elää rajoitteiden ja pelkojen kanssa, mutta miten hienoa se voi myös olla. Harvinaista De Morsierin oireyhtymää sairastava Lou levittää esiintymisillään tietoa harvinaisista sairauksista. Hänestä on tehty myös dokumentti Lettre à Lou.
Tiesitkö Sosiaalinen huono-osaisuus lapsena lisää aikuisiällä kokonaiskuolleisuutta, korkeaa verenpainetta sekä riskiä sydäninfarktiin. Käytöshäiriöt lapsena lisäävät paitsi kokonaiskuolleisuutta, myös syöpäkuolleisuutta aikuisena. Laura Kauhasen kansanterveystieteen väitöskirja, 2013 Pyörätuoli tanssille täydet pisteet sessa. Olemme parantaneet rakennetun ympäristön esteettömyyttä ja kommunikaation ulottuvuuksia. Alueelle on rakennettu ramppeja ja tapahtumassa voivat asioida helposti mm. viittomakieliset osallistujat. Avustajat pääsevät mukaan maksutta.” Lisätietoa: www.likkojenlenkki.fi TV2:n tanssikilpailuohjelmassa Pakko tanssia esiintyi 9.3. jaksossa pyörätuolitanssija Tuuli Harju, 28, yhdessä tanssi- ja seurustelukumppaninsa, pystytanssija Timo Pyykkösen, 46, kanssa. Uutinen oli se, että he saivat rauhallisesta ja sensuellista rumbastaan täydet pisteet! Molempien liikkeet olivat sulavia ja hallittuja ja tunnelma suorastaan keväisen ja iloisen romanttinen. Tanssijat kehuttiin ”tosi kauniiksi” ja ”tosi komeaksi”, ja ”enkelinpehmeän” esityksen ylistettiin saaneen kylmät väreet tuomariston selkäpiihin. Tänä vuonna mahdollistuu ääni- ja e-kirjojen lataus omalle koneelle ja niiden kuuntelu sieltä internet-selaimella. Uutuutena on myös yhdistetty ääni- ja tekstioppikirja, joka sopii erityisesti luki- ja oppimisvaikeuksisille oppilaille. He voivat seurata yhdistelmäoppikirjan tekstiä tietokoneen ruudulta ja kuunnella samalla kirjan tekstin ääneen luettuna. Koulut voivat ostaa yhdistelmäkirjoja Celian Oppari-verkkokaupasta syksyllä 2013. Vuosittain Celia tuottaa saavutettavaan muotoon n. 30 % kaikesta Suomessa julkaistusta kauno- ja tietokirjallisuudesta. Asiakkaaksi pääsee ilmoittautumalla ja lähettämällä asiantuntijan lausunnon lukemisesteestä. Yksityisille asiakkaille kirjaston palvelut ovat maksuttomia. Kaikki naiset lenkille! Likkojen lenkki on jo muutaman vuoden ajan järjestetty juoksu- ja kävelytapahtuma, joka tarjoaa kuntoilua ja viihdettä kaikille saavutettavalla tavalla. Lenkin voi juosta, hölkätä, kävellä tai kelata pyörätuolilla. Tapahtuma on tarkoitettu suurelle naisyleisölle, johon lasketaan siis mukaan myös erityisryhmien jäsenet. Tampereella Likkojen lenkki järjestetään 18.5., Jy- väskylässä 25.5. ja Oulussa 10.8. Lenkkivaihtoehtoja on niissä kaikissa kaksi: 7,5 km ja 2,5 km. Lyhyellä reitillä on tarjolla yleisavustajia vastaamassa lenkin turvallisuudesta ja antamassa apua. Se soveltuu hyvin myös lastenrattaiden kanssa kuntoileville. Näin saavutettavuutta mainostetaan: ”Järjestelyissä on huomioitu ihmiset, jotka tarvitsevat tukea esimerkiksi liikkumi- Lainaa äänikirja netistä Valtion erikoiskirjasto Celia palvelee kaikkia niitä, joille tavallisen painetun kirjan lukeminen on hankalaa. Hankaluus voi johtua luki- tai oppimisvaikeudesta, näkövammasta, tai huonosta lihaskunnosta, jolloin ratkaisuna ovat äänikirjat, elekt- roniset eli e-kirjat tai pistekirjat. Valtaosa lainatuista kirjoista on tähän asti ollut äänikirjoja, joita voi postin kuljettaman cd-romin ohella kuunnella myös suoratoistona netistä. E-kirjojen osuus kuitenkin kasvaa. 2 • 2013 5
Tukikohde Teksti: Marja-Sisko Paloneva Kuvat: Datero Ihan iisisti nettiin Kun palvelut karkaavat verkkoon, koulutus auttaa saamaan ne kiinni. Tukilinja lahjoitti liikkuvan tietokoneluokan laitteet selkokielisten koulutusten opetusvälineiksi. ”O len minä ollut monillakin tieto tekniikkakursseilla, mutta kun kurssin opettaja opettaa asian ja minä yritän tehdä saman, sattuu yhtäkkiä jotakin outoa ja minä olen ihan vää rässä ikkunassa. Opettaja menee eteenpäin, ja minä en enää tiedä, mitä hän on seuraa vaksi opettanut. Olen ihan pihalla! Kun näin käy pari kolme kertaa samalla kurssilla, kek sin jonkin menon, etten ’ehdi’ mennä kurssil le enää.” Näin kertovat kokemuksistaan monet ih miset, jotka löytävät ratkaisun Dateron tar joa masta selkokielisestä Tikas-tietokone kurssista. Oppimisvaikeudet eivät katso ikää, ja ke hittyvä teknologia muodostuu usein haas teeksi nuoremmallekin. Elämä on hanka laa, jos tietokonetta ei osaa käyttää. Palve lut ovat karanneet internetiin, ja niiden pe rässä pitäisi pysyä, oli kyse sitten Kelan pal velujen hakemisesta tai vaikka teatterilipun 6 tai junalipun varaamisesta ja tulostamisesta. Ilman tietokoneen käyttötaitoa moni palvelu voi jäädä löytämättä, etuus hakematta ja os tos tekemättä. Kun palvelut karkaavat verkkoon, kou lutus auttaa saamaan ne kiinni. Mutta lukitai oppimisvaikeuksiselle, vammaiselle, se niorille tai äidinkieleltään vieraskieliselle tie tokoneohjelman toimintatavan omaksumi nen voi olla ongelmallista. Kieliongelmista matikkapulmiin Tällaisten ongelmien ratkaisemiseksi Date ro on työskennellyt jo 14 vuoden ajan. Koko Pohjanmaata palveleva, Vaasasta käsin toi miva yhdistys lainaa opetusta ja kuntoutusta tukevia tietokoneohjelmia kirjastojen kautta sekä tarjoaa maksutonta ohjausta ja kursse ja tukea tarvitseville tietokoneen käyttäjille. Datero neuvoo esimerkiksi kielellisten valmiuksien, loogisen ajattelun ja visuaalis ten havaintotaitojen kehittämistä tukevien 2 • 2013 tietokoneohjelmien valinnassa ja käytössä. Lisäksi tarjotaan Tikas-kursseja sekä uusim pana tablettilaitteiden (kuten iPad) minikurs seja. Datero järjestää myös äänikirjapiirejä yh teistyössä kirjaston ja sosiaalitoimen vam maispalvelujen kanssa sekä työpajoja per heille, joiden lapsilla on ongelmia matematii kan oppimisessa. Ideana on auttaa vanhem pia tunnistamaan lasten yleisimpiä matikka pulmia ja tukemaan lapsia niistä selviytymi sessä. Kursseilla tehdään oppimateriaalia ja opetellaan sen käyttöä. Materiaalin saa mu kanaan kotiin. Kun perusteet on opittu, voi harjoittelua jatkaa kotona matikan harjoitus ohjelmilla, joita löytyy kirjastosta Dateron lai naushyllyistä. Niidenkin käyttöä opastetaan kursseilla ja henkilökohtaisissa ohjauksissa. Opetusta kaikille maksutta Ohjauspäiviä eli Datero-infoja järjestetään kerran kuukaudessa Vaasan kaupunginkir jastossa ja kaksi kertaa vuodessa muiden Pohjanmaan kirjastojen Datero-pisteissä. Kun mukaan lasketaan Vaasan kaupungin kirjastossa järjestettävät henkilökohtaiset oh jaukset (kerran kuussa ajanvarauksella), saa daan noin 75 tilaisuutta vuodessa saattaa yh teen asiakas ja asiantuntija. Oppimateriaalin lainausta hoitavat alueen kirjastot omana toimintanaan, ja oppimisoh jelmat lainataan tavalliseen tapaan kirjasto kortilla lainaustiskillä. Daterolle myönnettiin marraskuussa 2012 kansallinen Tikas-koulu -tunnustuspalkinto. Perusteluna oli se, että Dateron Tikas-kurs sit ovat kaikille avoimia, niillekin jotka ei vät opiskele missään oppilaitoksessa, kuten ikäihmiset, työssä käyvät tai työttömät. Li säksi Tikas-kursseja – kuten muitakin Date ron palveluita – järjestetään sekä suomeksi
Eija Mäenpää ja Juha Lindfors opiskelevat tietokonetaitoja Tikas-menetelmällä. Kuvassa heitä ohjaa Marja-Sisko Paloneva. Tikas-koulutus Datero ry »»Tikas on Kehitysvammaliiton 15 vuoden aikana kehittämä selkokielinen tietotekniikan opetusmenetelmä. Tikas-oppikirjat ovat havainnollisia, kuvitettuja ja selkeästi eteneviä. »»Datero on Pohjanmaalla toimivien vammais- ja intressijärjestöjen yhteinen yhdistys. Mukana ovat myös Vaasan kaupunki ja keskussairaalan kuntoutustutkimusyksikkö sekä Mustasaaren kunta. Datero edistää tietotekniikan käyttöä erityisryhmien parissa, ja sen palvelut ovat pääasiassa maksuttomia. »»Tikas sopii tietotekniikan opiskelun aloittamiseen kenelle tahansa, mutta mahdollistaa taitojen hankkimisen ja niissä kehittymisen myös erityisryhmille. »»Tikas-kursseja pitävät monet oppilaitokset ja yhteisöt. »»Datero toimii avustusten turvin. Päärahoittaja on RAY ja vuosittain etsitään lisärahoitusta eri säätiöiltä ja rahastoilta. »»Datero-pisteitä löytyy Pohjanmaalla 25 kirjastosta 17 kunnassa. Päätoimipiste on Vaasan pääkirjaston yhteydessä. että ruotsiksi. Uutena haasteena esiin nous sut iPadien käytön ja nettiturvallisuuden koulutustarve on myös otettu huomioon. Kokkolasta Kristiinankaupunkiin Vaikka Daterossa tiedettiin, että selko kielisille tietotekniikkakursseille on laaja tar ve, niiden kysyntä on silti yllättänyt. Dateron päätoiminta-alueena on koko Pohjanmaan maakunta Kokkolasta Kristiinankaupunkiin, ja matkaa pohjoisimmasta koulutuspaikasta eteläisimpään on yli 200 km. Kaikkia toivot tuja kursseja ei ole pystytty järjestämään, kos ka sopivia tietokoneluokkia ei ole saatu käyt 2 • 2013 töön niinä aikoina, kun kurssi olisi mahdol lista järjestää. Paikallisten toimijoiden laitteet ovat myös usein salasanojen takana eikä niiden asetuk sia saa muuttaa. Koulutuksen onnistuminen on usein vaatinut sen, että ohjaaja on tullut todella hyvissä ajoin paikalle ja asentanut tar vittavat ohjelmat. Kurssin jälkeen ohjelmaasennukset on vielä täytynyt poistaa. Tietokoneluokka pystyyn hetkessä Tukilinja mahdollistaa nyt Tikas- ym koulu tusten tarjoamisen sujuvasti laajalla alueel la. Se myönsi vuoden 2012 lopussa Daterol le 10 000 euron suuruisen avustuksen, jolla hankittiin kuuden kannettavan laitteen lii kuteltava ”tietokoneluokka” kuljetuslaukkui neen. Nyt 6–12 hengelle suunnattuja koulu tuksia ja ohjauksia voidaan järjestää aina siel lä, missä niitä tarvitaan. Tukilinjan rahoittamat laitteet ja laukut on nyt hankittu, ja ne ovat ahkerassa käytös sä useissa erilaisissa koulutuksissa. Kiitokset siitä! Kirjoittaja on Datero ry:n toiminnanjohtaja 7
Kysymystä Teksti: Riitta Skytt | Kuva: Elina Hiltunen Virkkaus parantaa maailmaa K avun tarvitsijoita. Tekemäni kirjan, Amigu 5. Mikä on Dibitassu amigurumi? auppatieteiden tohtori Elina Hiltunen kuvailee itseään sekatyöläi rumivirkkauksen ABC – söpöjä koira- ja kis ”Dibitassun muotoinen amigurumi. Amigu sahahmoja Dibitassumaailmasta, tuotosta rumeja virkkaavat sekä tytöt että pojat. Ne seksi, tulevaisuudentutkijaksi, kir jailijaksi ja virkkaajaksi. Harrastuk menee yksi euro per ostettu kirja avustaja ovat tuoneet piristävän nuorennusleikkauk sena hän tuunaa myös rollaattoreita ja pyöriä koirien tukemiseen. Tulevaisuudessa tällai sen käsitöihin, koska niissä yhdistyy popu sekä virkkaa pehmomaskotteja, amigurume sia kirjoja tulee vielä lisää. laarikulttuuri, kuten animaatiohahmot, ja ja. Mutta miten virkkauksella parannetaan käsityöt.” maailmaa, ja miten hän sai amigurumikirjan 4. Miksi valitsit kohteeksi juuri liikun”Dibitassut ovat suomalainen tv-ani sa suojelijaksi presidenttiparin Lennu-koiran? maatiosarja, jonka on kehittänyt kaksi las tavammaisten avustajakoirat? Onko ta. Siinä seikkailee liuta söpöjä koiria ja kis sinulla kokemusta omasta tai läheisen 1. Kuinka aloit tuunata rollaattoreita? soja Dibitassuplaneetalla. Sarja on levin toimintarajoitteesta? ”Tuttavani vetää vanhuusprojektia Proud ”Amigurumikirjan aihe liittyi koiriin, joten nyt moniin maihin, kuten Kiinaan ja muu Age, jonka ajatuksena on, että vanhuus on oli luonnollista, että hyväntekeväisyyskoh alle Aasiaan. Sitä voi katsoa Sub Juniorilla hieno juttu ja vanhuksia on erilaisia. Mie de olisi koiriin liittyvä. Itselläni on kaksi ja dvd:ltä.” tin, miksei se näy designissa? Tästä syntyi labradorinnoutajaa, joista toisesta piti tul ajatus Harley Parkinson -rollaattorista, jon la opaskoira, mutta se ei soveltunut siihen 6. Kuinka sait presidenttiparin Lennuluonteensa vuoksi. Ja mikä olisikaan pa ka sitten tuunasin.” koiran amigurumi-kirjasi suojelijaksi? rempaa hyväntekeväisyyttä kuin tukea yh ”Kysymällä. Tein Lennu-amigurumin (ks tä mä lehti s 4–5)ja lähetin sen presidenttipa distystä, jossa käytetään labbiksia ihmisten 2. Kuinka rollaattori päätyi Putousrille. Lennu innostui erityisesti hyvänteke auttamiseen?” ohjelman Hieno Åhlgreenille? ”Proud Age -projektin Anna Pylkkänen ”Olin vielä lukenut liikuttavan artikkelin väisyyskohteesta eli avustajakoiratoimin henkilöstä, jota oma avustajakoira auttoi nasta. Lennu kommunikoi presidentinkans ihastui Putouksen vanhushahmoon Hie lian kautta, ja sieltä tuli hyväksyvä ilmoitus.” niin fyysisesti kuin henkisestikin. Se kos noon, ja otti yhteyttä tv-ohjelman tuotta jaan. Kävin itse viemässä Harley Parkinson ketti. Avustajakoirien auttamisessa kaik -rollaattorin Hienoa näyttelevälle Riku Nieki palaset loksahtivat kerralla kohdalleen. 7. Olet tulevaisuuden tutkija ja kirjoitmiselle. Virkkasin muuten myös Hienon! Sain tukea asiaa, joka oli myös itselleni mo tanut kirjan Matkaopas tulevaisuuteen. nella tavalla läheinen.” Metsästät myös ns. heikkoja signaaleja. 3. Kehität Novitan kanssa hyväntekeväi”Oma isäni on invalidi, ja hän on ollut pe Onko vammaisuudesta tulossa trendi? rustamassa Keravan invalidiyhdistystä. Isä ”Näen, että erilaisuuden ymmärtäminen syysvirkkausta tunnuksella Virkkaus ni ei käytä apuvälineitä, mutta hän on kärsi yhteiskunnassamme kasvaa. Syvempi tren tekee hyvää. Miten toimitte? ”Virkkauksella voi tehdä monella tavalla hy nyt vuosikymmeniä kroonisista säryistä liit di on mielestäni se, että erilaisuus on hy vää: käsitöiden tekeminen piristää mieltä tyen niskan seudun vaurioitumiseen, ja hän väksytympää ja hienoa. Suuri kiitos kuuluu ja hyväntekeväisyydellä voi auttaa erilaisia on ollut pitkään sairaseläkkeellä.” niille rohkeille, erilaisiksi luokiteltavissa Appsit marssivat kuntoutukseen Appsit eli miniohjelmat ovat tulleet jäädäkseen. Ne olivat en nen älypuhelimien pieni hupi ja hyötylisä, mutta nyt tablettitie tokoneiden kautta se iso juttu vammaisalan tietoteknisessä ke hityksessä. Tätä vuotta voisi verrata ai kaan, jolloin kannettavat tietoko neet olivat lyömässä itseään läpi kuntoutuskäytössä. Mutta tällä kerralla laite- ja ohjelmistovali koima on isompi, paljon isompi. Aikaisemmin tietotekniikan avulla tapahtuvaan kuntouttami seen tarkoitetun laitteen valinta tapahtui lähinnä kannettavan tai pöytätietokoneen välillä, sillä lä 8 hes kaikki kuntoutusohjelmat oli tehty Windows-käyttöjärjestel mälle. Kun mukaan ovat tulleet tabletit ja niiden ohjelmasovel lukset eli appsit, olemme jo he ti alussa haastavammassa tilan teessa. Käyttöjärjestelmiä ja val mistajia on enemmän kuin tieto koneiden maailmassa. Kun puhutaan kuntoutuk seen soveltuvista pc-ohjelmis ta, ohjelmien määrä jää arviol ta muutamiin satoihin. Appsien määrä on sen sijaan jo nyt valta va! Lukema alkaa sadoista ja jat kuu useisiin tuhansiin, kun koko tarjonta otetaan mukaan. Vaikein valinta onkin nyt se, mikä niistä on juuri sinun käyt töösi soveltuvin. Tämä onkin tie toteknisen kuntoutusalan tämän hetken yleisin kysymys, johon niin vammaiset ihmiset, vam maisten lasten ja nuorten van hemmat kuin it- ja kuntoutusam mattilaisetkin etsivät vastausta. Ammattilaiset suosivat laa joja, yksilöllisesti muokattavia ohjelmistoja, joita he voivat sit ten soveltaa asiakkaisiinsa, mut Tabletti ei ole enää pyöreä ja valkoinen. Se on pieni ja kätevä taulutietokone, jota toimintarajoitteinenkin käyttäjä voi ohjailla helposti sormella painellen. 2 • 2013 Tuki pointti
Ensimmäinen opaskoira Elina Hiltunen (kuvassa) tuunasi rollaattorin Hieno Åhlgreenille, yhdelle Putous-ohjelman ikimuistoisimmista hahmoista. oleville ihmisille, jotka uskalta vat ja jaksavat olla esillä, ja tuo da sitä sanomaa, että loppujen lopuksi me kaikki olemme sa manlaisia.” ta tällaisten ohjelmien opiskelu ja käyttö on jo vaativaa päivätyötä. Entä kotona tapahtuva tietoteknii kan käyttö vanhempien ohjaukses sa, jotka tulevat töiden jälkeen ko tiin – viettävätkö he vapaa-aikansa sopivien appsien etsimiseen uuden tabletin saaneelle lapselle yrityksen ja erehdyksen menetelmällä? Tässä tilanteessa suosittelen vil kaisemaan Jaatiset ry:n nettisivus toa JaatisWikiä ja siellä esiin nos tettuja ohjelmia. Joten nyt rohkeasti testaamaan uusia eri käyttöjärjestel mien appseja. Esimerkkejä kuntout tavista peleistä (tarkkuuspelit, pii rustustehtävät, korttipelit jne.) voi käydä myös katsomassa ilmaises ta Papunetistä ja verrata niitä sitten kauppapaikkojen vastaaviin appsei Lisätietoa: Dibigurumiohjeita: www.dibitassut.fi Elina Hiltusen virkkausblogi: www.elinascrochet.blogspot.fi Vanhuusprojekti: www.proudage.fi Avustajakoirat: www.avustajakoira.fi hin. Ehkä se Papunetin suosikkipeli voi löytyä melkein identtisenä appsi na, jolloin sitä voidaan käyttää table tillakin, eikä kuntouttava pelaami nen rajoitu enää tietokoneen ääreen. Tutkiskelen kevään aikana tablettisovellusten eli appsien tar jontaa eri käyttöjärjestelmissä, ja kerron aiheesta enemmän Tukilin jassa 5/2013 (elo–syyskuu). Tähän artikkeliin toivoisin teiltä kotikäyt täjiltä ja alan ammattilaisilta vink kejä siitä, mitä ohjelmia olette jo löytäneet ja testanneet vammaisen käyttäjän kannalta toimiviksi. Tieto jakoon! Vinkit voi laittaa tulemaan minulle osoitteeseen: it-tukiluuri@ tukilinja.fi! Timo Kähkönen Tukilinjan IT-koordinaattori Nyt on mahdollista blogin kautta tutustua tilanteeseen, jossa näkövammainen henkilö saa ensimmäisen opaskoiransa. Karin Viitanen osallistuu ensin opaskoiran käyttäjän yhteistyökurssille. Sitä seuraa ns. kotipaikkakoulutus, ja sen jälkeen alkaakin arki ikioman karvaisen oppaan kanssa. Tätä kirjoitettaessa 12.3. blogissa oli jo Karinin ensimmäinen kirjoitus, jossa hän kertoo ensikohtaamisesta koiransa kanssa.Valmistautuminen alkoi tutustumisella kassilliseen koiran tarvikkeita, joista hän tunnisti vain ruokapussit ja turkinhoitovälineet. “Tällä hetkellä Ava makoilee oven vieressä, taitaa raukka ikävöidä kouluttajaansa, ja minulla mielessä päällimmäisenä on ajatus siitä, voiko tämä todella olla totta, että oikeasti tuosta rauhallisesta ja kaikin puolin mukavalta vaikuttavasta koiruudesta on tulossa minun oppaani.” Ensivaikutelmiin kuului ongelmiakin: Avalla oli karvanlähtöaika, ja turkkiaan nuoltuaan se oksensi. Koiran omistajan roolikin oli vielä hakusessa: “Selvästi Ava mietti, uskoako minua vai ei.” Avan ja Karinin elämä avautuu osoitteessa: www. avautuvanmaailma.blogspot. com. Tabletti aukeaa Kosketusnäytölliset tablettitietokoneet eli tabletit on havaittu hyväksi apuvälineeksi. Ne ovat kevyitä ja helppokäyttöisiä, ja niitä voi ohjata sormen kosketuksella kuvakkeeseen ilman monelle hankalaa hiiren ja näppäimistön käyttöä. Varsinkin kehitysvammaiset ja kielellisiä haasteita omaavat oppivat helpommin käyttämään tablettia kuin tietokonetta. Vammaisten lasten vanhempien yhdistys Jaatinen ry on kerännyt kätevää tietoa vammaisperheille nettiin. Tablettitieto löytyy otsikon 2 • 2013 NETTIVINKKI iPad-vinkkejä alta osoitteessa jaatiswiki.wikispaces.com. Ohjeista löytyy Aloittelijan starttipaketin lisäksi Kokeneen käyttäjän vinkit (iPad reissuvihkona, Apple TV, ohjaus pään liikkeillä jne). Tiedostojen siirto ja varmuuskopiointi neuvotaan myös niin pc- kuin mac-pohjaisillekin laitteille. Omia vinkkejä voi lisäillä liittymällä mukaan Jaatiswikin kehittäjiin. Rekrytoi vammainen! Upouusi ja kattava tietopankki vammaisen tai osatyökykyisen henkilön työntantajalle löytyy sivustolta Vammaiset duuniin. Sieltä löytyvät kaikki tiedot tuista ja esteettömyydestä sekä työsuhteen perustamisesta. Reilu Rekrytointi -projekti pitää puolestaan yllä verkkosivuja, joilta saa tietoa ja tukea vammaisen henkilön työnhakuun. Tietoa annetaan sielläkin työnantajille, mutta lähinnä linkkien muodossa. Reilun rekrytoinnin etusivulla esitellään työnantajien käyttöön kuitenkin yhdeksän ihkaoikeaa työnhakijaa, joihin voi halutessaan ottaa yhteyttä. Työnhakijoille ja alan ammattilaisille Reilu rekrytointi tarjoaa opastusta työnhakuvideon tekoon sekä sosiaalisen median hyödyntämiseen työnhaussa. Myös alueellisia tapaamisia järjestetään rekrytoinnin merkeissä. Jos sinulla on tarjolla harjoittelumahdollisuus tai työpaikka vammaisille nuorille tai aikuisille, voit ilmoittaa siitä Sisäänheitto työelämään ?sivuston kautta. Palvelu on ilmainen, ja sitä käyttävät jo monet eri alojen työnantajat. Iris Tenhunen 9
Kuvanveistäjä kuntoutui soittamalla Marita Soukka sai apurahan Tukilinjalta, ja entisestä kuvataiteilijasta tuli harrastajamuusikko. Basso on tullut tutuksi Resonaarin musiikkikoulussa, jossa tavallisten nuottien sijasta käytetään helpommin omaksuttavia kuvionuotteja. K Teksti ja kuvat: Heini Saraste ymmenen vuotta sitten Marita Soukka näki unen. Hän hitsasi suurta metallikappa letta ja teki siitä upean tai deteoksen. Se oli hieno ja voimaannuttava uni. Tästä unesta kahden lapsen kotiäitinä ja myöhem min yksinhuoltajana toiminut entinen fakto ri löysi uuden suunnan elämälleen. Hän alkoi tehdä metallitaidetta. Kuvat syntyivät ideois ta, jotka kypsyivät yön tunteina. Suuria lin tuja, kukkia, pillejä, soittimia, kauniita pu huttelevia töitä ja näyttelyitä Ranskan Lyo nia myöten. Isän ja äidin metallifirmasta löytyivät ti lat sekä laitteet ilmaiseksi, materiaalia Marita kävi hakemassa romuttamoilta ja K-raudasta. ”Välillä säpsähdin yöllä ylös ja piirsin idean paperille. Seuraavana päivänä panin toimeksi, ja kuin ihmeestä metalli taipui ja eli. Tunsin myös suurta riemua, kun näin, et tä minussa oli ”miestä” hitsaamaan migillä ja puikoilla sekä käyttämään plasmaleikkuria, lekaa, kirvestä sekä vannesahaa. Marita pääsi opiskelemaan Pekka Halo sen Akatemiaan. Hän sai kannustusta kor kealta taholta, kun professori Tapani Aartomaa kehui töitä, ja ensimmäinen näyttely vuonna 2004 arvosteltiin jopa Hesarissa. Aartomaa loihe lausumaan, että tässä tä mä nainen on ratkaissut elämäntilanteensa kääntymällä rohkeasti itseensä, ja käsittelee vaikeaa tilannetta veistoksissaan. Marita olikin joutunut avioeron seurauk sena taloudellisiin vaikeuksiin. Hänellä oli kaksi murrosikäistä lasta, ja suuri huoli omas ta ja lasten selviämisestä. Taide oli silloin se 10 elämänliekki, joka antoi voimia jatkaa jaksaa eteenpäin. ”Eräs työni kuvasi naista, joka ulkoisesti vielä piti kiinni roolistaan, mutta josta näkyi että luhistuminen oli tulollaan. Muistan, mi ten monet näyttelyssä käyneet naiset tunnis tivat teoksesta oman ahdinkonsa. Kun ker roin heille elämäntilanteestani, he ymmärsi vät, koska olivat kokeneet samaa. Ei enää voimia jatkaa Kolmisen vuotta sitten tuli kuitenkin niin sy vä depressio, että siitä ei enää selvinnyt il man sairaalahoitoa. Lapset olivat jo omilla ja loillaan, ja Marita haki apua. Neljä kuukaut ta Peijaksen sairaalan psykiatrisella osastolla koosti hitaasti. Marita sai sähköhoitoa, mut ta ennen kaikkea hän olisi kaivannut psyyk kistä turvaa. ”Jokainen meistä voi romahtaa”, Marita pohtii. Ylimääräinen annos tarpeeksi kovia vaikeuksia aikana, jolloin psyyken ohuet pa laset ovat liian hauraita, niin ihminen ei enää yksinkertaisesti jaksa. Kaikkein pahinta on Maritan mielestä psyykkisen turvattomuus, tunne että on vai keuksien keskellä yksin. Lasten harteille ei voi sysätä vaikeuksiaan. On yritettävä vain jaksaa. Jossain vaiheessa tulee sitten toppi, umpikuja. Tärkeintä masentuneelle Maritan mieles tä on, että häntä ei jätetä yksin. Että ihmiset läheiset jaksaisivat pyytää ja vetää mukaan yhteiseen toimintaan. Tuossa synkässä vaiheessa myös metalli menetti lumonsa, sen käsittely oli yksinker taisesti liian raskasta. Maritalla on edelleen työhuone Tattarisuolla, mutta siellä käydes 2 • 2013 sä kyyneleet tulvahtavat silmiin. Se on joten kin se reitti tukossa. Bändi antaa potkua Sitten kerran vieraillessaan mielenterveys yhdistys Helmin tilaisuudessa Marita sai kosketuksen Musiikkikoulu Resonaarin toimintaan.”Tuli hassu ajatus mieleen, et tä voisin soittaa kosketinsoittimia tai vaik ka bassoa. Ehkä minä, keski-ikäinen nainen,
Maritan voit nähdä soittamassa Resonaarin kevätkonsertissa 13.5. teatteri Savoyssa yhdessä ammattinäyttelijöiden ja muusikoitten kanssa. Konsertti nähdään myös netissä. Resonaari »»Musiikin erityispalvelukeskus Resonaari on musiikkikasvatuksen, musiikin erityispedagogiikan, musiikkiterapian ja musiikin avulla tapahtuvan kuntoutuksen asiantuntija sekä kuvionuottimenetelmän kehittämisyksikkö. »»Sen musiikkikoulu ja muut palvelut on tarkoitettu kaikille erityisryhmille, myös mielenterveyskuntoutujille. »»Osoite: Kulosaaren puistotie 26 00570 Helsinki Email: resonaari@resonaari.fi »»Resonaarin vuotuista konserttia Resonaari soi voi seurata 14.5. klo 19.00 alkaen suorana lähetyksenä nettisivuilta www.resonaari.fi. Luvassa on nimekkäitä yllätysesiintyjiä ja Resonaarin muusikkoja. Konsertti on nähtävissä 14.6.2013 asti. löytäisin siitä uuden suunnan elämälleni.” Ajatusta ryyditti Resonaarin johtaja Kaarlo Uusitalo, jonka mielestä Marita oli ilmei nen basisti. ”Tein hakemuksen Tukilinjafoorumiin. Muistan miten keskityin ja pistin kaikki pe liin. Perustelin, miksi juuri minun olisi saata va rahoitusta Resonaarin kursseille ja omaan bassoon.” Nyt Marita soittaa Mixer-bändissä yhdes sä kuuden muun naisen ja Paulin kanssa. ”Soittaminen antaa sellaista elämän pot kua, että siitä riittää iloa moneksi päiväksi eteenpäin. Soitamme vanhoja tuttuja biise jä Metsäkukkia, Monrepoota, Josef Josefia ja Sellainen on Viipuri. Jossain häämöttää rock ja vaikkapa Uriap Heep.” Ihan kokonaan Marita ei ole hylännyt aja tusta metallitöitten jatkamisesta, mutta vie lä se tuntuu liian raskaalta. Kuvataitelijan työ 2 • 2013 oli yksinäistä, samoin valokuvaus ja videoin ti, joita Marita on myös harrastanut. Bändissä soitetaan yhdessä. Sekin on hienoa. Elämäniloa antaa myös ihana lapsenlap si, jonka leikkikalut löytyvät makuuhuonees ta upean metallikukkasen vierestä. Maritalle se, että hän jaksoi kaiken ras kaan keskellä kasvattaa lapsensa ja tarjota heille harrastuksia ja turvaa, on hänen suuri ylpeyden aiheensa. 11
Tulilinjalla Kolumni ~ Pasi Päivinen Nuorisotakuu – osallisuutta osalle? V ” Osallisuudesta on aina joutunut taistelemaan, ja taistelun muodot muuttuvat. Pasi Päivinen on helsinkiläinen, näkövammainen kansainvälisen politiikan tutkija, joka on työskennellyt eri ministeriöissä ja hankkeissa. 12 uoden 2013 alusta on tullut voimaan se kä nuorten yhteiskuntatakuu että laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelus ta. Nuorisotakuun pitäisi taata jokaisel le alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaille vastaval mistuneille työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi jäämisestä. Ajatuksena on ollut, että nuorten yhteiskunta takuun pitäisi taata osallisuus kaikille nuorille ja kattaa kaikki mainitut mahdollisuudet yhdenver taisesti. Vammaisten nuorten kohdalla vaarana kuitenkin on, että takuu voi jäädä vajaaksi ja käsit tää todellisuudessa vain kuntoutuksen. Estääkö siis hallituksen kärkihankkeisiin lu keutuva nuorten yhteiskuntatakuu aidosti syrjäy tymistä ja koskeeko se kaikkia nuoria? Esimerkiksi näkövammaisten nuorten amma tillisen koulutuksen tilanne huolestuttaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa par haillaan ammattikoulutuksen supistusta. Sen vai kutuksesta katoaa vuoden 2016 loppuun mennes sä 7000 aloituspaikkaa. Samanaikaisesti opetus hallituksen tilastot osoittavat vuosittain noin 5 000 nuoren, joiden joukossa on prosentuaalisesti huo mattava määrä vammaisia, jäävän peruskoulun jäl keen ilman koulutuspaikkaa. Keskittämisen seurauksena säästöt väistämät tä vaikuttavat, vaikka erityisoppilaitoksissa usko taankin, ettei säästöleikkuri ulottuisi ammatillisiin erityisoppilaitoksiin. Vaikutukset kuitenkin näky vät jo nyt. Esimerkiksi näkövammaisten ammatilliseen koulutukseen erikoistuneessa Keskuspuiston am mattiopiston Arlan toimipaikassa näkövammais ten ehdoilla toteutettavaa opetusta, apuvälinei den käyttömahdollisuuksia, täydennyskoulutusta 2 • 2013 ja tukipalveluja on karsittu. Se on johtanut näkö vammaisten opiskelijoiden määrän laskuun. Arlan toimipisteen kokonaisopiskelijamäärä on samalla kasvanut 300 opiskelijaan. Heistä kuitenkin enää kolmannes on näkövammaisia, kun 2000-luvun alussa näkövammaisia oli heistä reilusti yli puolet. Syy on se, että näkövammaiset eivät enää ha keudu Arlaan yhtä aktiivisesti kuin ennen. Esimer kiksi lähihoitajalinjalla näkövammaisia ei ole enää moneen vuoteen ollut, vaikka sieltä valmistuneet näkövammaiset lähihoitajat ovat työllistyneet. Pe rinteisesti hierojan ammattitutkintoon on riittä nyt näkövammaisia opiskelijoita, ja hierojat ovat myös työllistyneet. Tammikuussa 2013 alkaneella kurssilla näkövammaisia opiskelijoita on kuiten kin ryhmässä vain 30 prosenttia. 1990-luvulla näkövammaisten osuus hieroja kurssilla on ollut 100 prosenttia, ja vielä 2000-lu vun alussakin suurin osa opiskelijoista oli näkö vammaisia. TE-toimistojen muututtua vuoden alusta TEpalveluiksi toiminnot jaettiin kolmeen palvelulin jaan, jotka ovat työnhakijoiden nopean työllisty misen tukeminen, osaavan työvoiman saatavuu den parantaminen ja yritysten toimintaedellytys ten turvaaminen. Vaikka palvelut siis pyritään jär jestämään asiakkaiden palvelutarpeiden mukai sesti, pystytäänkö kaikkia asiakkaita palvelemaan yhdenvertaisesti? Vammaisilla on jo pidempään ollut ongelmia saada yhdenvertaisesti julkisia työvoimapalvelu ja. Mikä muuttuu vammaisten kohdalla uudistuk sen myötä vai muuttuuko mikään? Konkreettisia suunnitelmia nuorten yhteiskuntatakuun toteut tamisesta vammaisille nuorille työvoimahallinnon tai kuntien toimesta en ole havainnut. Olisiko kol men palvelulinjan ohella mahdollisesti tarkoitus priorisoida ja synnyttää myös kolme asiakaspalve luluokkaa A, B ja C vammaisten päätyessä ”kaato luokkaan” C? TE-palveluissa on tehty säästöjä ja karsittu toi mintoja, mitä selitetään toiminnan tehostamisel la. Nuorten yhteiskuntatakuun käytännön toteutu misesta on tihkunut kokemuspohjaista tietoa: TEhallinto tulkitsee ”nuorisotakuuta” niin, että var sinaista paikkaa ei luvata kolmessa kuukaudessa, mutta sinä aikana luvataan muuta aktivointia. Tul kinta ei ota kantaa siihen, missä ajassa paikka jär jestyy, ja käsite ”muu aktivointi” on väljä. Vammaisten nuorten tilanne ei yhteiskuntata kuun myötä automaattisesti muutu paremmaksi, mutta sen ei tarvitse muuttua huonommaksikaan. Osallisuudesta on aina joutunut taistelemaan, ja taistelun muodot muuttuvat. Jokaisen nuoren kannattaa olla nyt itse aktiivinen ja vaatia yhden vertaista palvelua nuorten yhteiskuntatakuun ni missä.
Kehystyspalvelua Oulun seudulla Kuva: K-kauppiasliitto Kauppias Minna Lunden on tyytyväinen tunnolliseen työntekijäänsä ja kertoo, että koko työporukka otti Tiinan loistavasti vastaan. Kehitysvammaiset töihin K ehitysvammaisen Tiina Sulanderin haave oikeasta työpaikasta toteutui viime vuoden elokuussa. Hän työs kentelee Someron K-supermarketissa nel jä tuntia päivässä viitenä päivänä viikos sa. 29-vuotiaan Tiinan vastuulla on muun muassa juustojen hyllytys. K-kauppias Minna Lunden on tyytyväinen Tiinan työhön ja kertoo, että Tiina sai nopeasti kiinni kaupan töistä. ”Palkka on kivointa. Saan ostaa vähän vaatteita”, Minna sanoo. Byrokratiaa on kuitenkin kauppiaan mielestä liikaa. Hän on joutunut täyttämään Tiinan palkkatukihakemukset jo kaksi ker taa. Juhlaprojekti työllistää Huhtikuussa 2012 K-kauppiasliitto käyn nisti 100-vuotisjuhlansa kunniaksi Kehi tysvammaliiton kanssa yhteistyöhankkeen Monenlaisia tuloksentekijöitä. Tavoitteena oli luoda uusia työ- ja työharjoittelupaikko ja K-kauppoihin. Hankkeen varoilla Kehi tysvammaliittoon palkattiin työvalmenta ja saattamaan yhteen kauppiaat, kunnalli set työvalmentajat ja työtä hakevat kehitys vammaiset. Kyse ei ole hyväntekeväisyydestä vaan molemminpuolisesta hyödystä: Työnteki jä pääsee käyttämään osaamistaan sekä saa uusia taitoja. Kauppiaat saavat motivoitu neita ja sitoutuneita työntekijöitä. Työvalmentaja auttaa alkuun Työvalmentaja on avainasemassa. Hän tu lee mukaan työhaastatteluun, auttaa mää rittelemään työtehtävät ja laatimaan työso pimuksen. Hän myös opastaa työntekijän al kuun ja valmentaa työkavereita löytämään yhteisen sävelen uuden työtekijän kanssa. Palkkatuki kattaa 75 % työllistettävän palkasta, mutta työnantaja saattaa pelätä paperisotaa. Siinäkin työvalmentaja neu voo. Työvoimatoimistosta voi esimerkiksi tarvittaessa hakea työolosuhteiden järjeste lytukea. Tavoitteena uusi toimintamalli Suomessa on 1 218 K-kauppiasta, joista. 55 kiinnostui hankkeesta. Se johti viime vuon na 13 kehitysvammaisen ihmisen työllisty miseen. 13 yhteydenottoa ei johtanut työl listymiseen, ja 29 työnhakijan kohdalla töi hin pääsyn prosessi on kesken. Kehitysvammaisten työllistymistä on Suomessa vaikeuttanut se, että työvalmen nuspalvelu on puutteellista, ja on alueita, joilla ei lainkaan tarjota valmennusta avoi mille työmarkkinoille. Yhteistyö K-ryhmän kanssa jatkuu vuonna 2013, ja tavoitteena onkin luoda työllistämisestä selkeä toimin tamalli yritysten ja kunnallisten työvalmen tajien kanssa. Intoa ja koulutusta löytyy Painetta työmarkkinoille luo se, että suurin osa kehitysvammaisista ihmisistä suorittaa peruskoulun ja lähes kaikki osallistuvat sen jälkeen toisen asteen opintoihin valmenta vaan opetukseen. Monella on myös sen li säksi ammatillista koulutusta ja tutkinto. Näillä tuhansilla ihmisillä on suuri halu päästä oikeisiin palkkatöihin. Moni heistä soveltuu hyvin kauppojen avustaviin töihin. Riitta Skytt Lisätietoa: Youtubesta löytyy Kehitysvammaliiton ja Ammattiopisto Luovin video nimeltä Tuloksentekijöitä työllistämässä 2 • 2013 Kuvataiteilija Jukka Torvela tarjoaa joustavaa ja edullista kehystyspalvelua ja tarvikkeita, myös postitse. Tuotteet: – Taulujen ja muiden kehystystä vaativien kuvien tai asiakirjojen, kuten kunniakirjojen kehystyspalvelua. – Myös pelkkien paspisten ja kehyslistojen leikkausta Tukilinjan apurahan turvin hankituilla koneilla. Osoite: Linnunlaulu 5 B, Kello Nettisivut: www.jukankotisivut.fi Näin tilaat: – Voit tilata kehystuotteitani myös postitse, jos asut kauempana. – Voit kirjoittaa, soittaa tai tulla käymään. – Katso kotisivuiltani tarkempia tietoja ja kysy. – Tuotteeni ovat edullisia! Taidekäsitöitä Kirsikodista Jokainen käsityötuotteemme on uniikki ja teemme myös tilaustöitä. Sisustustekstiileiksi on käytettävissä Kirsikodin taiteilijoiden suunnittelemia kankaita. Tuotteita: Taulut, tarjottimet, vaatteet, peitteet, tyynyliinat, kankaat, vahakankaat, patakintaat, patalaput, pannumyssyt, laukut, kassit, kirjat, kortit ja paljon, paljon muuta. Taiteilijamme tekevät runsaasti tilaustöitä, esim. kodin sisustamisia. Kirsikoti on kehitysvammaisten taiteilijoiden yhteisö. Asukkaat huolehtivat kodin töistä, ostoksista ja ruoan valmistamisesta. Taidetyöpajassa he maalaavat tekstiilejä ja tauluja. Tekstiilejä myös työstetään myytäviksi tuotteiksi. Nettisivut: www.kirsikoti.fi Osoite: Saarivaarantie 48, 81700 Lieksa Näin tilaat: Tilauksista voidaan sopia puhelimitse p. 040 773 0007 tai 040 508 9084, sähköpostin välityksellä kirsikoti@kirsikoti.fi sekä käymällä Kirsikodissa. Myös nettisivuillamme on tilausmahdollisuus. 13
Mikko on niin iso, että montakin lasta mahtuu samaan aikaan halaamaan ja tutkimaan Mikon sorkkia. Mikon päivänokosia se ei yhtään häiritse. 14 2 • 2013
Sikamaisen hauska karvakaveri ”Ouiiii, ihaana!” ”Minääki haluun silittää!” Eteinen on täynnä naurua, meteliä ja vilskettä. Villasika Mikko ja sen emäntä, lastenohjaaja Jaana Ryhänen, ovat tulleet tervehtimään Matin ja Liisan koulun Tato-luokan oppilaita. Teksti ja kuvat: Riitta Skytt J uhani Ahon maisemissa, Lapinlah della, perusopetusta antavan Matin ja Liisan koulun yhteydessä on Tatoluokka, joka tarkoittaa toiminta-alu eittain tapahtuvaa opetusta. Oppilailla on eri asteisia laajoja oppimisvaikeuksia, joten he osallistuvat yksilöllisesti koulun yleisopetuk seen. Välitunnit ovat pääosin yhteisiä, ja tatoluokkalaiset ovat mukana kaikissa koulun ta pahtumissa ja juhlissa. Osana opetusta Tato-luokalaiset tekevät muun muassa maatilavierailuja, ja heillä käy silloin tällöin eläinvieraita. Ennen Mikkoa luokassa kopsuttelivat kukko ja kana. Koulutettua väkeä Mikko kuuluu pari vuotta sitten perustettuun Suomen Karva-Kaverit -yhdistykseen, jolla on toimintaa monessa kaupungissa. Karva kaverit käyvät omistajineen vapaaehtoisesti ilahduttamassa ihmisiä erilaisissa paikoissa, kuten esimerkiksi vanhainkodeissa. Karvaka vereita tapaa myös tapahtumissa ja tilaisuuk Satakiloinen Mikko-sika matkustaa omassa peräkärryssä patjalla köllötellen. Jaana Ryhänen kertoo sille, minne ollaan tällä kertaa menossa. sissa. Mikon lisäksi toiminnassa on muka na koiria, kissoja, marsuja ja Carlos-alpakka. Karvakaverin tunnistaa sen ohjaajan orans sista fleeceliivistä. Ennen kuin eläin hyväksytään karvakave ” Äiti varmaan ihmettelee, miltä sinä haiset, kun menet kotiin” 2 • 2013 riksi, sen soveltuvuus testataan huolellises ti. Eläimen on siedettävä erilaisten ihmisten koskettelua ja ääniä, eikä se saa olla arka tai agressiivinen. Mikko suoritti testit Kuopios sa. Mikon emäntä Jaana Ryhänen opiske lee eläinavusteiseksi valmentajaksi. Eläin avusteinen valmentaja voi hyödyntää eläin tä asiakastyöskentelyssään esimerkiksi tera pia-, valmennus- tai hoitosuhteessa. Jaana kertoo, että koulutus ohjaa hänen ja Mikon toimintaa tavoitteellisempaan suuntaan kuin vain tuomaan ilonpilkahduksia ihmisille. 15
” Hekin, jotka eniten arastelivat Mikkoa, kävivät sitä rapsuttelemassa” Karvainen kaveri Tato-luokassa Mikon aikaansaama riemu muistuttaa kyllä enemmän ilotulitusta kuin pilkahdusta. Kiharakarvainen Mikko ei ole mikään ta vallinen sika. Se on harvinainen unkarilainen villasika, jonka perusluonne on rauhallinen ja lempeä. Kesken vilinän ja vilskeen Mikko köl lähtää tyynesti vasten eteisen lämpöpatteria, ja sen silmät alkavat lupsua. ”Mikko ottaa aina päiväunet”, kertoo Jaa na. Eteisessä tuoksuu lämmin sika, mutta se ei häiritse ketään. Lapset vakuuttavat yhteen ääneen, ettei Mikko haise ollenkaan pahalle. ”Äiti varmaan ihmettelee, miltä sinä hai set, kun menet kotiin”, nauraa erityisluokan opettaja Helena Snellman-Kettunen Ris tolle, joka on painanut poskensa torkahtele van Mikon korvan juureen. Halipaikasta Mi kon kyljessä suorastaan kilpaillaan, ja opet tajat joutuvat raivaamaan ujoimmille rapsut tajille tilaa. ”Hekin, jotka eniten arastelivat Mikkoa, kävivät sitä rapsuttelemassa”, Helena sanoo. ”Ja he, joiden on ollut vaikeampi saada kontaktia, niin nyt tuli juttua vaikka kuinka ja he olivat avoimia ja reippaita”, Jaana lisää. Musikaalitähti Mallorcalla Mikon ura urkeni pari vuotta sitten, kun oh jaaja Ismo Apell tarvitsi pääosan esittäjää kansanmusikaaliin Jaakko Teppo goes to Mallorca. Tarttuvalla ja hersyvällä huumoril la rakennettu musikaali kertoi yli kolmekym mentä vuotta sitten alkaneesta maaseudun murroksesta ja sen pienistä ihmisistä kon sulttien ja köyhyyden koettelemalla Pörsän mäellä. Matkaoppaana toimi Mikko-sika, joka pääsi kummastelemaan luomakunnan kruu nujen ihmeellisiä seikkailuja. Esitys kiersi ympäri Suomea. Kiertueella 10-viikkoinen Mikko oli vielä sen verran pieni, että se sai nukkua hotellissa Ismo Apellin kainalossa. ”Mikko on enemmän nukkunu hotellissa kuin myö”, sanoo Jaana. Jaana kertoo, kuinka hän valitsi näytteli jäkoulutukseen juuri Mikon: ”Minä otin sen pienimmän, kun tiedän, että nämä kasvaa 16 Risto Paldaniuksesta tuli heti Mikon ystävä. isoiksi. Ja olisihan se ihan mahoton, jos se oli si leikkaamaton karju. Tätä on helpoin käsi tellä. Eikä se olisi voinut olla tyttö – ne on jos kus kiimoissaan sellaisia höyrypäitä.” Jaakko Tepon laulussa Mikko-sika lähtee Mallorcalle joulua karkuun, mutta Jaana va kuuttaa, ettei Mikon tarvitse ikinä olla siitä huolissaan. Keväällä uudestaan Mikko nousee patterin vierestä ja menee ovelle. ”Nytkö lähetään kottiin?” kysyy Jaana. Päättäväisen näköisenä Mikko seisoo 2 • 2013 ovella ja ottaa vastaan viimeiset halaukset. Lapset juoksevat ulos asti vilkuttamaan ja napsimaan viimeisiä kuvia. Mikko kävelee vanerilevyä pitkin peräkärryynsä ja jatkaa päivänokosiaan omalla patjalla. Mikko ja Jaana lupaavat tulla takaisin ke väällä pihavierailulle. Silloin kaikki Matin ja Liisan koulun oppilaat saavat tutustua Mik koon koulun pihalla. Tato-luokassa tästä sikamaisen ihanasta vierailusta puhutaan pitkään, ja Mikon kuvia katsotaan vielä moneen kertaan. Lisätietoa: www.suomenkarvakaverit.fi
Blogilinjalla Vappu-Tuuli Elämä pyörittää Ä iti päätti opettaa minulle joskus pikku naperona, miten kynää pidellään kä dessä. Hän tempaisi esille lyijykynän, asetti sen oikeaan kohtaan etusorme ni ja peukaloni väliin ja pani oman nyrkkinsä kä teni ympärille niin, että se puristui kynän ympäril le. Sitten hän päästi irti. Kuului kilahdus, kun sor meni ponnahtivat auki ja kynä tipahti lattialle. Äi ti asetteli kynän uudestaan. Taas kuului kilahdus, ja kynä oli lattialla. Sama toistui, uudestaan ja uu destaan, lukemattomia kertoja. Sitä jatkettiin tasan niin kauan, kunnes kynä jäi lopulta minun käteeni. ” Kuvitus: Vappu-Tuuli. Haluaisin, että voisin vielä joskus katsoa tv-sarjaa, jossa liikuntarajoitteinen hahmo on kuvattu tavallisena ihmisenä, ei säälin kohteena eikä suurena sankarina.” Vappu-Tuuli on 29-vuotias bloggari, sarjakuvittelija, nörtti ja usb-tikkukirjailija, joka käyttää sähköpyörätuolia. Hän bloggaa Tukilinjan nettisivuilla huhti-toukokuussa. Kohta piirtelin jo pääjalkaisia. Sanelin tarinoita, jotka muiden piti kirjoittaa ylös paperille. Opin kir joittamaan ja lisäilin ala-asteen tehtäväkirjojen vä liin ylimääräisiä paperiarkkeja, koska kirjoitusteh täville tarkoitettu viivasto loppui kesken. Tiimaris ta ostetut vihot täyttyivät vapaa-ajallakin itse se pustamistani tarinoista ja piirtämistäni piirroksis ta. Kun koulutehtäviä alkoi olla sen verran, että kä teni uuvahti jo niissä, sain avukseni tietokoneen. Levykkeitä täyttyi koulussa ja kotona. Kirjoitin ker tomuksia ja piirsin. Kirjoitin ylioppilaaksi. Kirjoi tin ammatti -ja ammattikorkeakouluissa, jotta et tä valmistuin kummastakin määräajassa. Nykyään kirjoitan päivittäin tietokoneohjelmia eräässä tun netussa suomalaisessa instituuti ossa, ja blogia Pyörii pyörii osoit teessa sit-up.blogspot.com. Blogi ni sisältää tekstejä ja sarjakuvia. Minulla on synnynnäinen, kes kosuudesta johtuva liikuntarajoite, joka vaikeuttaa jalkojen toimintaa ja käsien motoriikkaa. Liikun säh köpyörätuolilla. Toisinaan asia on aiheuttanut ihmetystä ja jopa epäi lyksiä siitä, olenko ylipäätään ky vykäs elämään ja toimimaan mui den ihmisten joukossa. Liikunta rajoitteisuus on valitettavasti vie lä tänäkin päivänä tabu, ja ennak koluulot osaavat olla ylpeitä. Epäi lijöille ja pessimisteille olen toivot tavasti onnistunut osoittamaan, että järki voi kyllä juosta, vaikkeivät jalat niin te kisikään. Ja toisekseen, jalkoja ei tarvita moneen. Usein ihmiset ajattelevat, ettei liikuntarajoittei nen voi tehdä sitä tai tätä, tai jos tekeekin, se ei ole 2 • 2013 sama asia. Todellisuudessa kysymys ”mitä” on sil ti tärkeämpi kuin ”miten”. Jos miettii esimerkiksi kalastamista, tuskin kukaan onkija arvostaa lajissa sitä, että laiturilla voi seistä. Saalis ja tunnelma rat kaisevat taatusti enemmän. Olen tällä hetkellä tyytyväinen elämääni. Majai len somassa poikamiestyttöboxissa ja minulla har rastuksia, mahtavia työkavereita ja ystäviä, joiden kanssa on kelpaa pyöriä. Arki sujuu neljän henki lökohtaisen avustajan turvin. Aina se ei ole help poa. Suurin härdelli on, kun joku avustajista sai rastuu tai joutuu muuten lopettamaan työt. Tilan teet vaativat pikaisia järjestelyjä, ja ne koettelevat sekä minun että avustajien rahkeita, siis aikatau luja ja hermoja. Uutta avustajaa ei saa hankittua yhdellä puhe linsoitolla. Se on haaste. Vaakakupissa painaa niin fyysisiä kuin henkisiäkin asioita, jotka vaikuttavat henkilökohtaisen avustajan työhön. Joskus rah keet tosin venyvät parhaidenkin avustajien kans sa. Voi esimerkiksi olla, että että invataksi on myö hässä tai minä itse olen aamutoimien tiimellyk sessä luiskahtanut vahingossa lattialle, ja olemme joutuneet odottamaan nostoapujoukkoja. Muuta maan otteeseen olen olosuhteiden pakosta syönyt, juonut, pukeutunut ja paiskinut töitäkin lattiata solta käsin. Ongelmia tulee eteen, mutta aina ovat keksittävissä keinot. En vaihtaisi päivääkään pois ajasta, jonka olen asunut itsenäisesti. Katselen mielelläni elokuvia, luen kirjoja ja pe lailen nettipelejä. Uusin aluevaltaukseni ovat ka kut ja muut leivonnaiset. Yleensä valmiit resep tit toimivat vain inspiraation lähteinä ja oma luo vuuteni hoitaa loput. Sitten ystäväni saavat kut sut kakkukesteille. Useimmiten kakusta jää jäljel le vain rääppeet. Kirjoittamisen lisäksi minulla on toinenkin asia, jota ilman en voisi elää. Se on musiikki. Sä velet kaikuvat ämyreistäni joka päivä, ja suosikki artistieni live-esiintymiset ovat tapahtumia, jotka tehoavat minuun paremmin kuin mitkään keino tekoiset piristeet. Minulta on silloin tällöin kysytty, eikö olisi mukava jos leipomuksiani olisi syömässä myös joku silmiinpistävän komea mutta kiltti mies. Sellaista ei ole kuulemma näkynyt. Tulevaisuuteni haaveita ovat ainakin se, että saan jatkaa elämääni pitkään ja terveenä. Tahdon jatkaa päivätyössä, josta pidän valtavasti, ja tahdon kokea lisää unohtumattomia hetkiä yksin ja ystä vieni kanssa. Haluaisin, että tekstini leviäisivät laa jemman yleisön tietoisuuteen. Haluaisin myös, et tä voisin vielä joskus katsoa tv-sarjaa, jossa liikun tarajoitteinen hahmo on kuvattu tavallisena ihmi senä, ei säälin kohteena eikä suurena sankarina. Jätän siis tämän miehiin liittyvän ja ehkä muu taman muunkin kysymyksen toistaiseksi mystee riksi. Ehkä ne selviävät, kun päästän teidät seuraa maan hetkeksi arkielämääni. Minusta on ihanaa päästä kirjoittamaan Tukilinjaan. Toivottavasti si näkin viihdyt juttujeni parissa! 17
Pihasoitto 27.5.2013 »»Pihasoitto on Turun Soitannollisen Kerhon hyväntekeväisyystapahtuma, jolla kerätään rahaa vammaisjärjestöjen lapsityölle. »»Tempaus järjestetään 27.5.2013 Turussa ja lähikunnissa 40. kerran. Tavoitteena on huipputulos, entistä enemmän kerääjiä ja näkyvyyttä. »»Viime vuonna tapahtumaan osallistui 9 yhdistystä, noin 400 muusikkoa sekä noin 300 vammaisjärjestöjen talkootyöntekijää. »»Tänä vuonna varoja keräävät Lounais-Suomen Diabetes, Turun Seudun autismi- ja ADHD-yhdistys Aisti r.y, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri, Kiwanis International Club of Raisio, Lounais-Suomen MS-yhdistys, Turun Seudun Kehitysvammaisten Tuki, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys, Turun Seudun Lihastautiyhdistys sekä Varsinais-Suomen Aivovammayhdistys. »»Keräyspaikkoina ovat kaikki Turun kauppakeskukset ja lähiöt sekä ympäristökunnat Naantali, Raisio, Kaarina, Lieto, Parainen ja Masku 18 2 • 2013
Pihasoitto aloittaa Turun kesän Toukokuun viimeisenä maanantaina eli 27.5. sadat muusikot ja talkoolaiset levittävät taas iloa ja elävää musiikkia Turun toreille ja kauppakeskuksiin. Pihasoitolla on jo 40 vuoden ajan kerätty varoja alueen vammaisjärjestöjen lapsityölle. Teksti: Mirja Lahnaviiki Kuvat: Vesa-Matti Väärä A amukymmeneltä on vielä pientä hil jaiseloa Turun Länsikeskuksen ison marketin käytävillä. Haitaristi Lauri Laurikainen laittaa esiintymispaik kaa kuntoon. Kari-Pekka ”K-P” Lehtonen pyy hältää sähkärillä paikalle ja saa keräyslippaan käteensä. Aulis Kotaviidan saapuessa paikal le onkin koko poppoo kasassa. Pihasoitto Tu run seudun kehitysvammaisten tukiyhdistyk sen vammaisten lasten hyväksi alkaa. Ensimmäisenä Aulis Kotaviidan useista bra vuureista kajahtaa Aamu Airistolla. Kotaviidan komea basso kantautuu kaupan kassapisteisiin, hedelmäosastolle ja pakastealtaille asti. Hiljal leen kerääntyy porukkaa kuuntelemaan miehen laulua, ja rohkeimmat uskaltautuvat esittämään toivekappaleita. Monet tulevat vuosi toisensa perään paikalle ihan Kotaviidan takia. Turun su rusilmä on aina laulettava, sitä ennen miestä ei päästetä miltään keikalta pois. Sitten onkin aika pitää pieni kaffetauko ja ju tuttaa miestä. Kuka on tämä mies, joka on ollut mukana joka ikisessä pihasoittotempaukses sa? Kyseessä ei olekaan mikä tahansa pillipiipa ri, vaan ansioitunut taiteilija ja musiikin ammat tilainen. Hän esiintyi Pihasoitoissa vuosikym menten mittaan usein yhdessä Turun soitan nollisen kerhon kunniapuheenjohtajan – ja ko ko tempauksen alullepanijan – Pekka Varjosen Pihasoitto-päivän avasi viime toukokuussa Timo Rautalan ja Turo Lehtosen musiikkiesitys. Mukana menossa oli myös MLL:n lipaskerääjä sähköpyörätuolissaan. 2 • 2013 19
kanssa, joka soitti harmonikkaa. ”Alkuun olivat esiintymis paikkoina Hepokulta, Nättinum mi, Mulli ja Palli. Kolmessa tun nissa kierrettiin kaikki paikat”, mies muistelee naureskellen. Vanhan pihasoittokonkarin mielestä tempaus on pysynyt melko saman luontoisena, vaikka onkin paisunut suureksi. Kaikki osallistujat esiintyjistä kuormaautoilijoihin ja talkkareihin teke vät työtä puhtaasta auttamisen halusta. ”Kukaan ei ole koskaan pyytänyt työstään korvausta!”, Aulis Kotaviita kiittelee. Taustalla talkoissa on oma kokemus. Sairastaessaan vai keaa syöpää Kotaviita näki pal jon pienten lasten sairastamista ja kärsimystä. ”Ajattelin, että jos tästä selviän, haluan auttaa näi tä lapsia. Vammaisjärjestöjen re surssit eivät yksin riitä, on hyvä, että saadaan jaettua rahaa mah dollisimman monelle.” Vuonna 1963 aloitettiin Ensimmäinen Pihasoitto järjes tettiin jo vuonna 1963, sitten seu rasi noin 10 vuoden tauko, ker too 30 kertaa itsekin mukana ol lut TSK:n puheenjohtaja Timo Rautala. ”Alussa soiteltiin aika pal jon akustisesti ja kierreltiin ja lan pihoilta toiselle. 1980-luvulla lähdettiin valtavana kuorma-au toletkana Kauppatorilta soitta maan ympäri lähiöitä. 2000-lu vulla ollaan siirrytty enemmän kauppakeskuksiin ja toreille, kun porraskäytäviin pääsy on vaikeu tunut.” Rappukäytävien kiertämi nen ja ovien soittelu on vähen tynyt siksikin, että kerääjät ovat nykyään usein itsekin ”krämp piä” eli joko vammaisia tai sitten jo valmiiksi ylirasittuneita vam maisten omaisia, Rautala kertoo. Alkuaikoina avustuskohteek si valittiin aina yksi yhdistys ker rallaan, jolloin se sai huolehtia keräyksestä. ”Nyt ei saada aina tarpeeksi kerääjiä edes yhdelle tai kahdelle alueelle. Siksi kaik ki halukkaat yhdistykset pääse vät mukaan”. Viime vuonnakin kuormaautoilijat luovuttivat autoja veloi tuksetta soittokäyttöön, ja monet marketit tarjosivat talkoolaisille purtavaa. Onhan Pihasoitto aitoa iloa levittävä kevään merkki! Yksi asia ei ole muuttunut. Pi hasoittotempauksen teemana on alusta asti ollut Auta vammaista lasta. Talkoohenki ei synny itsestään Harva tulee ajatelleeksi, kuinka paljon aherrusta vaatii yhden päi vän mittainen tempaus. TSK:n puheenjohtaja valaisee: ”Ensin päätetään syysko kouk sessa, pidetäänkö tempa us ensi vuonna. Sen jälkeen uusi hallitus käsittelee asian tammi kuussa, ja valitsee asioista vas taavat. Sitten lähetetään tiedote ja järjestetään hakuaika. Valitaan mukaan tulevat järjestöt ja pide tään perustamispalaveri. Sen jäl keen alkaakin kerääjien haku ja keräyspaikkojen katsastus sekä orkesterien, laulajien ja soitta jien haku. Nyt kasvatetaan uut ta kansaa soittamaan ilmaiseksi, ja se on vaikeampaa kuin ennen.” Janina Soinranta valloitti Varissuolla kuulijansa. Hän esiintyi Aisti-yhdistyksen hyväksi. Tässä vaiheessa ollaan vas ta puolessa välissä. On tehtä vä vielä lupahakemukset, pidet tävä lukuisia palavereita, han kittava lippaat ja niihin tar rat. Sitten on annettava ohjeet ja kartat kuljettajille, soittajil le ja kerääjille.”Tiedotus medial le ja ilmoitukset porraskäytäviin, kauppoihin ja ostoskeskuksiin, aikataulujen täsmäyttäminen, laskennan järjestäminen, pank kikulujen hoito, tilinumeroiden keruu ja tilisiirtokaavakkeiden jako. Jotain taisi vielä jäädäkin. Eli aikamoinen hommeli!”, Rau tala listaa. Jokainen keräystunti on kultaa Turun seudun kehitysvammaisten tukiyhdistyksen puheenjohtaja Veijo Lehtonen osallistuu mielellään Pihasoittoon. Sen tuloilla onnistuvat lasten leirit ja matkat taas vuoden verran. 20 Kun TSK ilmoittaa yhdistyksille tempaukseen mukaan pääsystä, on ilo suuri. Tämä on useimmille yhdistyksille vuoden tärkein va rainkeruutapahtuma. ”Jokainen keräystunti on kultaa”, kuten Tu run seudun kehitysvammaisten tukiyhdistyksen puheenjohtaja Veijo Lehtonen asian ilmaisee. ”Se on ylivoimaisesti isoin tuki meidän toiminnan jatkuvuudel le, ja sillä voidaan toteuttaa mat kat ja leirit.” Tukiyhdistys on ollut tem 2 • 2013 pauksissa mukana viitisentois ta kertaa, Lehtonen itse 11 kertaa. ”Muualta saadut tuet ovat erittäin pieniä, kun niitä vertaa siihen, mitä on joskus saatu. Kol mannelle sektorille on vielä työn netty sellaisia tehtäviä, jotka pi täisi hoitaa yhteiskunnan varoin”, Lehtonen kritisoi. Myös ensimmäistä kertaa mu kana olleelle Turun seudun autis mi- ja adhd-yhdistys Aisti ry:lle viimekeväinen pihasoittotem paus oli merkittävä lisä tuloihin. ”Koska olemme nuori yhdis tys, jokainen euro tulee tarpee seen. Mahdollisuutemme järjes tää harrastustoimintaa tänä en simmäisenä toimintavuonna riippuivat paljolti Pihasoiton on nistumisesta”, kertoo yhdistyk sen rahastonhoitaja ja vertaisoh jaaja Riikka Kennovaara. ”Tulos oli mahtava, yli kaksi tuhatta euroa, joka on meille ai van valtava summa.” Moni vammaisyhdistys ja kaa kuitenkin saman huolenai heen: mistä saada kerääjiä tem paukseen? Keräysmuodot ovat monipuolistuneet, mutta niihin kaikkiin tarvitaan aktiivisia ih misiä.