Teollisuuden Näytelehti SSN 2737-2359 (Verkkojulkaisu) (ISSN 0780-7090 (aikoinaan painettu lehti) 43 vuosikerta Sisältö on sivulla 16 / Mediakortti 01-01-202531-12-2025 on sivulla 17. Numero 39 11.11.2025 43 vuosikerta Tallenna tämä linkki: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Mediakortti 01-01-202631-12-2026 on sivulla 3.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 2 Numero 39 / 2025 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Seminaari virtuaalituotannoista ja alan tulevaisuudesta Lapissa Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston yhteisessä Virtuaalituotantostudioteknologiat-hankkeessa on rakennettu Lapin yliopiston tiloihin virtuaalituotantostudio sekä testattu ja pilotoitu virtuaalituotantoja ja niihin liittyvää teknologiaa yhteistyössä yritysten kanssa. Virtuaalituotantoja Lappiin -seminaari esittelee studiota, sen käyttömahdollisuuksia sekä virtuaalituotantojen tulevaisuutta pohjoisessa. Kaikille avoin seminaari on Lapin yliopistolla 21. marraskuuta 2025. TNLehti Virtuaalituotantoja Lappiin -seminaarissa virtuaalituotantojen asiantuntijat kertovat, miten Lapin yliopistoon rakentui Lapin ainoa virtuaalituotantostudio, miten sitä on käytetty ja miltä virtuaalituotantojen tulevaisuus näyttää pohjoisessa. Virtuaalituotannot ovat viime vuosina muuttaneet audiovisuaalisen alan tuotantoja työskentelytapoja. Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston yhteisen Virtuaalituotantostudioteknologiat-hankkeen projektipäällikkö Samuli Valkama kertoo, että virtuaalituotannot ovat nouseva teknologia myös muilla aloilla. – Virtuaalituotannot ovat ennen kaikkea tapa yhdistää digitaalinen ja oikea maailma ja siten luoda aivan uusia ratkaisuja millä tahansa alalla, Valkama sanoo. – Elokuvan lisäksi matkailun ja esittävien taiteiden parissa virtuaalituotannot ovat jo pysyvä osa alan liiketoimintaa. Virtuaalituotannot eivät ole kuitenkin jotakin, mitä tehdään vain kaukana jossain, vaan meillä Lapissa on jo nyt vankkaa alan osaamista ja yksi Suomen suurimmista virtuaalituotantostudioista, Valkama painottaa. Virtuaalituotantoja Lappiin -seminaarissa osallistujat pääsevät tutustumaan hankkeessa tehtyihin virtuaalituotantoihin, kuulemaan puheenvuoroja alan ammattilaisilta eri puolilta Suomea, näkemään Lapin yliopistolla sijaitsevan virtuaalituotantostudion ja testaamaan sen käyttöä sekä verkostoitumaan alan ammattilaisten kanssa. Seminaarin pääpuhujina ovat Adrian Weber Fireframelta ja Samuli Homanen Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Seminaari on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille ja maksuton, mutta edellyttää ilmoittautumisen 13. marraskuuta kello 12.00:een mennessä. Ilmoittaudu seminaariin. Virtuaalituotantoja Lappiin -seminaari Aika: Perjantaina 21.11.2025 kello 9.00–14.00 (Kahvitarjoilu kello 8.00 alkaen, virtuaalituotantostudion esittelyt kello 16.00:een asti.) Paikka: Lapin yliopiston Esko ja Asko -sali (F1011) sekä virtuaalituotantostudio (F1100), Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Seminaarin pääkieli on suomi. Puheenvuorot suomeksi ja englanniksi. Maksuton ja avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille, mutta edellyttää ilmoittautumisen. Ilmoittautuminen on avoinna 13.11.2025 kello 12.00:een saakka tai kunnes kaikki paikat ovat täyttyneet. Ilmoittaudu seminaariin. Katso seminaarin tarkka ohjelma VTST-hankkeen verkkosivuilta: www.virtuaalituotantohanke.fi Hanke: Virtuaalituotantostudioteknologiat (VTST) Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston yhteishanke 1.8.2023– 31.12.2025 Rahoittajana Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), kokonaisbudjetti noin 1,7 miljoonaa euroa Hanke on rakentanut Pohjois-Suomeen Rovaniemelle Lapin ensimmäisen ja tähän mennessä ainoan virtuaalituotantostudion. Lapin yliopiston tiloissa sijaitseva studio mahdollistaa reaaliaikaisen liikekaappauksen sekä lavasteiden ja ympäristöjen luomisen ja manipuloinnin, striimatuista livelähetyksistä ja esityksistä aina elokuvatason tuotantoihin. Hankkeen aikana on rakennettu myös virtuaalituotantojen testiympäristö Lapin ammattikorkeakoulun FrostBit-ohjelmistolaboratorioon. Lisäksi hankkeessa on testattu ja pilotoitu virtuaalituotantoja ja siihen liittyvää teknologiaa yhteistyöyritysten kanssa. Hankkeen ensimmäisessä työpaketissa tehty teatterituotanto Julius – kaukaisella planeetalla oman päänsä sisällä voitti viime vuonna arvostetun Thaliapalkinnon. 25-39-2-1-2 Lapin ammattikorkeakoulu hakee rehtori-toimitusjohtajaa elokuusta 2026 alkaen Nykyisen rehtorimme jäädessä eläkkeelle, haemme strategista visionääriä johtamaan Lapin ammattikorkeakoulua ja ainutlaatuista korkeakouluyhteisöämme. Lapin ammattikorkeakoulu on arktiseen olosuhdeosaamiseen profiloitunut korkeakoulu, jonka erityisosaaminen kohdistuu globaaliin arktiseen vastuullisuuteen, kestävään matkailuun sekä tulevaisuuden palveluihin ja etäisyyksien hallintaan. Yhdessä Lapin yliopiston kanssa muodostamme Lapin korkeakoulukonsernin, joka on kansallisesti ja kansainvälisesti johtava arktisen tutkimuksen ja osaamisen toimija ja edelläkävijä. Rehtori Riitta Rissasen jäädessä eläkkeelle, etsimme rehtori-toimitusjohtajaa johtamaan Lapin ammattikorkeakoulua strategiamme ja arvojemme mukaisesti 1.8.2026 eteenpäin. Rehtori-toimitusjohtaja on korkeakouluyhteisömme visionäärinen johtaja, joka viitoittaa Lapin ammattikorkeakoulun strategista suuntaa ja vahvistaa toiminnallaan profiiliamme pohjoisena luovana edelläkävijänä. Hän johtaa ammattikorkeakoulun vastuullista, taloudellista, tehokasta ja tuloksellista toimintaa. Rehtori-toimitusjohtajan keskeisiä tehtäviä on pitää yllä suhteita sidosryhmiin ja vahvistaa ammattikorkeakoulun vaikuttavuutta alueellisesti sekä kansallisissa ja kansainvälissä verkostoissa. Tehtävässä menestyminen hyvää korkeakoulumaailman ja elinkeinoelämän tuntemusta. Lapin ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtaja edistää osaltaan Lapin korkeakoulukonsernin toimintaa vastuullisena arktisena korkeakouluyhteisönä. Haemme rehtoria, joka paitsi johtaa ammattikorkeakoulua, myös osaltaan rakentaa Lapin korkeakoulukonsernia eteenpäin yhteistyössä omistajatahojen ja muiden sidosryhmien kanssa, toteaa hallituksen puheenjohtaja Antti Syväjärvi Lisätietoja: Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Antti Syväjärvi, p. 0400 606 244, antti.syvajarvi@ulapland.fi Henkilöstöjohtaja Pia Satta, p. 040 726 3471, pia.satta@ulapland.fi Koulutus Tietoa julkaisijasta Lapin ammattikorkeakoulu on Euroopan unionin pohjoisin ammattikorkeakoulu. Sijainti on meille mahdollisuus erikoistua: vahvuutemme on arktinen olosuhdeosaaminen. Hyödynnämme pohjoisen tarjoamia rajattomia mahdollisuuksia niin opetuksessa kuin TKI-toiminnassammekin. Toimipaikkamme sijaitsevat Kemissä, Rovaniemellä ja Torniossa. 25-39-2-1-2
Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 3 Numero 39 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / www.tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehti julkaistaan vain netissä. Julkaistaan e-lehtenä. Luettavissa osoitteessa: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Mediakortti on voimassa 01.01.2026 – 31.12.2026 Yhteystiedot: Teollisuuden Näytelehden julkaisija: TN Lehti Oy Osoite : Koimetsäntie 3, 24280 SALO Sähköposti: tuotanto@tn-lehti.fi Lehden koko: A4 (210x297 mm) Painopinta-ala: 185x275 mm Palstojen lukumäärä: 4 Palstojen leveys: 42 mm / 1 palsta 90 mm / 2 palsta 135 mm / 3 palsta 185 mm / 4 palsta Rasteritiheys 300 dpi Aineistovaatimus Sähköinen muoto (pdf) Hinnasto: Koot / Hinta 1/8 sivu / 350 eur sis. ALV 25,5% 1/4 sivu / 700 eur sis. ALV 25,5% 1/2 sivu / 1400 eur sis. ALV 25,5% 1/1 sivu / 2800 eur sis. ALV 25,5% 2/1 sivu / 5600 eur (aukeama) sis. ALV 25,5% Maksun saaja: TN-Lehti Oy, Koimetsäntie 3, 24280 SALO Reklamaatiot: Kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa ilmestymispäivästä. Myöhäisempää reklamaatiota ei käsitellä. Vastuu virheellisestä mainoksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ilmoitusten peruuttaminen: Viimeistään 2 vuorokautta ennen aineis topäivää. Myöhäisempää ilmoitusperuutusta ei käsitellä. Huom! Myöhästyneestä aineistosta emme voi ottaa vastuuta. Suurta tilaa vievät aineistot taikka kuvat tulee lähettää Wetransfer ohjelmalla tai muistitikulla. Noudatamme kaikessa julkaisutoiminnassa TN -Lehti Oy:n toimitusehtoja. Teollisuuden Näytelehteä voit lukea tietokoneella, tabletilla tai vaikka puhelimella osoitteessa: Teollisuuden Näytelehden löydät Lehtiluukusta osoitteesta: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Siellä on myös arkistolehdet noin 5 vuosikertaa. Asiakas voi tilata sähköpostiinsa ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, kohdasta “Ilmoita uusista numeroista”. Tämä on ulkoistettu, eli kyseessä on palvelu, jonka Lehtiluukku lähettää Teollisuuden Näytelehden lukijoille. Ilmoitusmyynti & Toimitus Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3, 24280 SALO Avoinna ark. 10.00 12.00 Päätoimittaja Jouko Nieminen Sähköposti: jouko.nieminen@tn-lehti.fi Myynti / kaupanvahvistus: markkinointi@tn-lehti.fi Ainesisto: tuotanto@tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehden ilmestyminen 2026: Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Tammikuu Numero 1 07.01.2026 / 08.01.2026 Numero 2 14.01.2026 / 15.01.2026 Numero 3 21.01.2026 / 22.01.2026 Numero 4 28.01.2026 / 29.01.2026 Helmikuu Numero 5 04.01.2026 / 05.02.2026 Numero 6 11.02.2026 / 12.02.2026 Numero 7 17.02.2026 / 18.02.2026 Numero 8 25.02.2026 / 26.02.2026 Maaliskuu Numero 9 04.03.2026 / 05.03.2026 Numero 10 12.03.2026 / 13.03.2026 Numero 11 19.03.2026 / 20.03.2026 Numero 12-13 26.03.2026 / 27.03.2026 Huhtikuu Numero 14 09.04.2026 / 10.04.2026 Numero 15 16.04.2026 / 17.04.2026 Numero 16 23.04.2026 / 24.04.2026 Numero 17 29.04.2026 / 30.04.2026 Toukokuu Numero 18-19 07.05.2026 / 18.05.2026 Numero 20 21.05.2026 / 22.05.2026 Kesäkuu Numero 21-22 04.06.2026 / 05.06.2026 Vuosiloma / Heinäkuu Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Elokuu Numero 23 06.08.2026 / 07.08.2026 Numero 24-25 13.08.2026 / 14.08.2026 Numero 26 20.08.2026 / 21.08.2026 Numero 27 27.08.2026 / 28.08.2026 Syyskuu Numero 28 03.09.2026 / 04.09.2026 Numero 29 10.09.2026 / 11.09.2026 Numero 30-31 17.09.2026 / 18.09.2026 Numero 32 24.09.2026 / 25.09.2026 Lokakuu Numero 33 01.10.2026 / 02.10.2026 Numero 34-35 08.10.2026 / 09.10.2026 Numero 36 22.10.2026 / 23.10.2026 Numero 37-38 29.10.2026 / 30.10.2026 Marraskuu Numero 39 05.11.2026 / 06.11.2026 Numero 40-41 12.11.2026 / 13.11.2026 Numero 42 26.11.2026 / 27.11.2026 Joulukuu Numero 43-44 08,12.2026 / 09.12.2026 Kuvaa QR-Koodi Niin voit aina lukea Teollisuuden Näytelehteä.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 4 Numero 39 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote ”ICEYE nostaa suomalaisen softaosaamisen maailmankartalle” – Vuoden Ohjelmistoyrittäjä 2025 -palkinto deep tech -yhtiön perustajille TNLehti Vuoden Ohjelmistoyrittäjä 2025 -palkinnon ovat voittaneet ICEYE:n perustajat ja maailmanmenestykseen johtaneet Rafal Modrzewski ja Pekka Laurila. ”ICEYE on koko Suomelle tärkeä menestystarina. Suomalainen deep tech -yritys on onnistunut rakentamaan ohjelmistovetoisen data-alustan, josta on tullut kriittinen osa valtioiden, vakuutusyhtiöiden ja humanitaaristen toimijoiden päätöksentekoa – ja tekee sen globaalissa mittakaavassa”, kuvailee Software Finland ry:n hallituksen puheenjohtaja Taija Engman. Kun Venäjä valtasi Krimin ja aloitti sodan Ukrainaa vastaan vuonna 2014, ICEYE oli vielä pieni Aalto-yliopiston tutkimusprojektin spinoffista ponnistava yritys. Nyt sillä on Espoossa pääkonttori, puoli miljardia kerättyä rahoitusta sekä toimintaa ja yli 900 työntekijää ympäri maailmaa. ICEYE:n menestyksen taustalla ovat ratkaisujen tarjoaminen sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden kanssa selviämiseen että suuriin kansainvälisiin turvallisuushaasteisiin esimerkiksi Venäjän vuoden 2022 suurhyökkäyksen seurauksena. Toinen yrityksen perustajista ja Vuoden Ohjelmistoyrittäjä -palkinnon saajista jakaa kuitenkin erityistä kiitosta ICEYE:n softaosaajille. ”Tämä palkinto on ennen kaikkea tunnustus ICEYE:n softakehitystiimin poikkeukselliselle osaamiselle. Yrityksen perustamisesta lähtien käytännössä kaikki on tehty omalla tiimillä, ja olemme kasvaneet todella hurjaa vauhtia. ICEYE:n teknologiaketju sisältää maailmanluokan innovaatioita aina avaruudessa toimivista sulautetuista järjestelmistä ja signaalinkäsittelyalgoritmeista maan päällä tapahtuvaan satelliittikapasiteetin optimointiin ja aina tehokkaisiin verkkokäyttöliittymiin asti. Tästä syntyy järjestelmä, jolla pystymme tuottamaan tietoa, joka tukee valtioita ja yrityksiä maailmanlaajuisesti tekemään nopeampia ja objektiivisia tietoon perustuvia päätöksiä”, kuvailee Pekka Laurila, joka on alusta asti vienyt ICEYE:ta maailmalle. Perustaja Laurilan kiitokset ICEYE:n softakehitystiimille ovat täysin linjassa palkinnon myöntävän ohjelmistoalan kattojärjestön Software Finland ry:n (SF) ajattelun kanssa. SF:n hallituksen puheenjohtaja Taija Engman liittää valinnan perusteet ICEYE:n peruskiveen, ohjelmistoihin. ”Valinnassamme ratkaisevaa oli se, että ICEYE:n ydin on ohjelmistossa. Satelliittien keräämä raakadata muunnetaan reaaliaikaiseksi analytiikaksi ja jaetaan asiakkaille ohjelmistoalustan kautta Data-asa-Service -mallilla. Tämä on ohjelmistoliiketoiminnan kannalta puhtaimmillaan skaalautuvaa, jatkuvalaskutteista palvelua, jonka päällä on erittäin vaikea avaruusteknologinen toteutus. Ilman tätä ohjelmistoalustaa ja sen ympärille rakennettua tietoturvallista infrastruktuuria ICEYE ei olisi tänään se kansainvälisesti arvostettu toimija, joka se on. On upeaa saada todeta, että ICEYE nostaa suomalaisen softaosaamisen maailmankartalle”, Engman alleviivaa. ICEYE operoi maailman suurinta kaupallista SAR-satelliittilaivastoa ja on viime vuosina noussut keskeiseksi toimijaksi mm. säälähtöisten katastrofien hallinnan, puolustuksen ja vakuutusalan reaaliaikaisessa tilannetiedossa. Suomalainen ohjelmistolähtöinen avaruusyhtiö on kerännyt rahoitusta jo yli 500 miljoonaa dollaria ja sitä voi pitää globaalisti uraauurtavana, nopeasti kasvavana yksisarvisena. Ilmastoja puolustustarpeet siivittävät miljardikasvuun ICEYE:n perustajat Rafal Modrzewski ja Pekka Laurila ovat onnistuneet strategisella johtajuudellaan yhdistämään akateemisen huipptiedon ja kaupallisen tuotemallin ohjelmistopohjaiseksi DaaS-liiketoiminnaksi, joka vastaa maailman akuutteihin tarpeisiin. Ilmastonmuutoksen kiihdyttämät, entistä vaarallisemmat sääilmiöt sekä kansainvälinen turvattomuus ovat vauhdittaneet ICEYE:n nopeaa laajentumista. SF:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha pitää ICEYE:n tarinaa esikuvallisena. ”ICEYE kulkee oman huippuosaamisensa ja maailman epävarmuuden siivittämänä nopeasti kohti monen miljardin arvoisten yhtiöiden kategoriaa. Se rakentaa ohjelmistolla ja datalla liiketoiminnan, jota maailma kipeästi tarvitsee – ja tekee sen tavalla, joka skaalautuu globaaliksi alustaksi. Tässä on verraton esikuva koko suomalaiselle ohjelmistoalalle. Haluan myös painottaa johtajuuden merkitystä, sillä Rafal ja Pekka ovat onnistuneet verrattoman hienosti todella monimutkaisen menestysyhtälön rakentamisessa”, kiittää Roiha Modrzewskin ja Laurilan strategista työtä. Software Finland ry on vuonna 1993 perustettu ainutlaatuinen yritysjohdon yhteisö ja ohjelmistoalan vaikuttaja. Toimintamme tärkein tavoite on jäsenyritystemme ja koko ohjelmistoalan kukoistus. Suomessa nimittäin tehdään huippulaadukasta ja kansainvälisesti kilpailukykyistä softaa, ja me uskomme, että sen avulla ratkaistaan maailman isotkin ongelmat. Mukana alaa koskevaan päätöksentekoon vaikuttamassa, tutkimusta ja koulutusta tukemassa sekä liiketoimintaansa kehittämässä on yli 600 softayritystä Suomesta. Software Finland ry tunnettiin vuoden 2023 alkuun asti nimellä Ohjelmistoja ebusiness ry ja vuoteen 2018 nimellä Ohjelmistoyrittäjät ry. 25-39-4-1-2 ICEYE:n perustajat ja maailmanmenestykseen johtaneet Rafal Modrzewski ja Pekka Laurila (kuvassa) ovat Vuoden Ohjelmistoyrittäjä 2025 -palkinnon voittajat. Kuva: Mikke Pöyhönen, Photomikke
Teollisuuden Näytelehti Sivu 5 Numero 39 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Teknologia 25 -tapahtuma täyttyi kohtaamisista ja onnistumisista – kävijämäärä kasvoi edellisestä TNLehti Teknologian ja teollisuuden ammattitapahtuma Teknologia 25 esitteli uusimmat älykkään ja kestävän teollisuuden teknologiat Helsingin Messukeskuksessa olivat 4.–6.11. Tapahtuma kasvatti kävijäja näytteilleasettajamäärää vuodesta 2023. Tunnelmia Teknologia 25 -tapahtumasta. Teknologia 25 -tapahtumassa vieraili kolmen päivän aikana 13 067 alan ammattilaista ja päättäjää. Osastoilla esittäytyi yli 400 näytteilleasettajaa, ja ohjelma sisälsi 11 keynote-puheenvuoroa ja yhteensä 140 ohjelmanumeroa. Tapahtuman avainaiheita olivat kestävä teollisuus, teknologia turvallisuuden edistäjänä, tekoälyllä kilpailuetua ja vetytalous ja teollisuuden modernit energiaratkaisut. ‘’Messut ovat olleet oikein hyvät – meillä on ollut hyvä tasapaino laadussa ja määrässä osastollamme vierailleissa kävijöissä läpi messujen. Ensimmäisen päivän yleisömäärä sai aikaan todella hienon energian tapahtumaan, ja erityisesti viimeisen päivän kävijöiden laatu oli todella korkea. Tulemme varmasti uudelleen Teknologiaan’’, kommentoi Lenzen myyntija liiketoiminnan kehitysjohtaja Kim Veng. Lämmönhallintaratkaisuihin erikoistunut Lumikko Oy oli ensimmäistä kertaa Teknologiassa ja esitteli ratkaisujaan sähköistymisen ja puolustusteollisuuden tarpeisiin sekä lanseerasi uusia tuotteita. Samalla Lumikko edusti tapahtumassa vuodelle 2025 uutta kaksikäyttöteknologioiden tuoteryhmää. ‘’Messut menivät osaltamme erinomaisen hyvin ja Teknologia oli meille oikea paikka lähteä tekemään tuotejulkistusta. Vieraita oli todella paljon ja pääsimme tapaamaan sekä esittelemään tuotteita niin vanhoille asiakkaille kuin hyvin monelle uudellekin. Tämä oli päämäärämme ja se toteutui hyvin’’, kommentoi Lumikon myyntijohtaja Mika Sorri. Tulevaisuuden työnantaja -teema toi opiskelijat ja työnhakijat verkostoitumaan alan yritysten kanssa sekä tapaamaan rekrytoijia tapahtuman avauspäivänä. Älykkäiden sähkönhallintaratkaisujen valmistaja Eaton sai paljon irti rekrytointipäivästä. “Tapahtuma oli erittäin onnistunut. Opiskelijapäivän aikana tapasimme Eatonin ständillämme kymmenittäin teknologiaja sähköalan opiskelijoita laajalti koko Suomesta. Kokonaisuudessaan saimme ilahduttavasti näkyvyyttä ja tavoitimme satoja opiskelijoita ja työnhakijoita”, kertoo Eatonin vanhempi HR-partneri Riikka Fagerström. ”Tapahtumassa käytyjen keskustelujen perusteella näytteilleasettajamme ovat saavuttaneet erinomaisia tuloksia. Meille on erittäin tärkeää, että olemme teollisuussektorin eturintamassa kohtauttamassa yrityksiä, luomassa talouskasvua ja myös auttamassa yrityksiä löytämään tulevaisuuden huipputekijät. Tämä vuosi osoitti Teknologian vahvistavan asemaansa ja merkitystä entisestään”, kertoo tapahtumasta vastaava liiketoimintapäällikkö Anssi Rajala. Tietoja julkaisijasta Helsingin Messukeskus on Suomen elämyksellisin tapahtumakortteli ja vaikuttavin kohtaamismedia. Suomen suurin tapahtumajärjestäjä tuottaa laadukkaita tapahtumia sekä vuokraa tilojaan ja palvelujaan erilaisten tapahtumien areenaksi. Messukeskuksen itse tuottamia tapahtumia ovat mm. Habitare, Helsingin Kirjamessut, Educa, FinnBuild, Matkamessut ja Vene Båt. Vierastapahtumina Messukeskuksen tiloissa järjestetään mm. Slush, Nordic Business Forum, Assembly, Koiramessut sekä lukuisia kansainvälisiä kongresseja ja yritystapahtumia vuosittain. Messukeskus toi vuonna 2024 pääkaupunkiseudulle 245 miljoonan euron tulovirran ja toiminnan työllisyysvaikutus oli 3335 henkilötyövuotta. Tilat käsittävät 7 hallia, 40 muuntuvaa kokoustilaa, 21 ravintolaa ja oman tapahtumahotellin. Omistajayritys Suomen Messut Oyj perustettiin vuonna 1919. | Messukeskus. The real social media. | www.messukeskus.com @messukeskus 25-39-5-1-2 Tapahtuman avainaiheita olivat kestävä teollisuus, teknologia turvallisuuden edistäjänä, tekoälyllä kilpailuetua ja vetytalous ja teollisuuden modernit energiaratkaisut, sekä robotiikka.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 6 Numero 39 / 2025 Teollisuuden Näytelehden Päätoimittaja Jouko Nieminen Palautetta voi antaa s-postiin: tuotanto@tn-lehti.fi Nyt ovat kaupanliitto ja työja elinkeinoministeriö päässeet yhteisymmärrykseen mistä pitää aloittaa kehitystoiminta. Jotta tiedämme mistä on kysymys olen ottanut osalaineuksen heidän tiedotteestaan. Osalainaus alkaa: "Kaupan liitto pitää erittäin myönteisenä, että työja elinkeinoministeriö päätti perustaa työryhmän etsimään ratkaisuja viime aikoina erittäin voimakkaasti kasvaneisiin EU:n ulkopuolisen etäkaupan aiheuttamiin ongelmiin. Kaupan ala toivoo selkeämpää ja reilumpaa toimintaympäristöä, josta hyötyvät niin kotimaiset yritykset kuin kuluttajatkin. Kaupan liiton pitää tärkeänä, että EU:n ulkopuolisen etäkaupan aiheuttamia ongelmia ryhdytään vihdoin selvittämään koordinoidusti. Tähän asti teema on ollut seitsemän eri ministeriön vastuulla, mikä on hajauttanut ohjausta ja vaikeuttanut kokonaiskuvan muodostamista sekä vaikuttavien politiikkatoimien toteutusta. “On hienoa, että hallitus tarttuu aidosti tähän yhteiskunnalliseen haasteeseen ja pyrkii löytämään siihen hallinnonalat ylittäviä ratkaisuja. Työja elinkeinoministeriön rooli asiakokonaisuuden vastuutahona on luontevin, sillä verkkokauppa liittyy suoraan yritysten kilpailukykyyn, toimiviin markkinoihin ja kestävän kasvun edellytyksiin”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto sanoo. EU:n ulkopuolelta toimivat myyjät ja niiden tuotteita välittävät alustat noudattavat usein eri sääntöjä kuin EU:n sisämarkkinoilla olevat toimijat. Monet näistä EU:n ulkopuolisista toimijoista välttelevät muun muassa EU:n tuoteturvallisuusja kuluttajansuojavelvoitteita sekä kierrätysvelvoitteita, mikä vääristää kilpailua ja antaa niille perusteetonta kilpailuetua. Kaupan liiton mukaan samat säännöt on saatava koskemaan kaikkia markkinoilla toimivia yrityksiä liiketoimintamallista riippumatta. Samojen sääntöjen aikaansaaminen edellyttää pikaisia toimia sekä EU-tasolla että kansallisesti. "Nyt kun työryhmän toimikausi on määritelty varsin lyhyeksi, on erittäin tervetullutta, että saamme nopealla aikataululla konkreettisia ehdotuksia, jotka auttavat parantamaan kilpailun tasapuolisuutta ja sääntelyn toimivuutta”, Luoto jatkaa. Ratkaisuehdotusten kartoittamisessa tulee kuulla sidosryhmiä Kaupan alan yritykset ovat kärsineet merkittävästi ilmiön laajenemisen aiheuttamista kilpailun vääristymistä. Ala on menettänyt viime vuosina tuhansia työpaikkoja, ja valtio jää vuosittain vaille jopa satoja miljoonia euroja verotuloja. Kaupan liitto on jo pitkään peräänkuuluttanut tehokkaita toimia ongelman ratkaisemiseksi ja tasapuolisen kilpailutilanteen aikaansaamiseksi. “Työryhmän on tärkeää kuulla sidosryhmien näkemyksiä ratkaisuehdotuksia pohtiessaan”, Luoto painottaa. Lainaus päättyy. Toinen päivän polttava kysymys on etätyöt. Korona pakotti Suomalaiset etätöihin, eikä siinä ehditty edes katsomaan mikä on epäsopivaa etätyön tekoon, pääasia oli, että saatiin toiminta jatkumaan edes jollakin lailla. Nyt on herätty tarkastelemaan mitä on parempi tehdä työpaikalla ja mitä etätyönä. Hallitus kiihdytti etätyöstä luopumalla kun poisti työtila vähennyksen. Näyttää siltä, että jälleen mennään pakonsanelemana aivan toiseen suuntaan. Tuo työtilan vähennys oli ilmeisesti harkitsematon teko, koska matkakustannukset työpaikalle vähentävät valtion verotuloja enemmän kuin mitä työtila vähennys on. Herää kysymys onko Valtionvarainministeri lainkaan laskenut kuinka paljonvaltion verotulot vähenevät tämän laki muutoksen ansiosta. Ilmeisesti ei ole. Ilmeisesti ministeri on kuullut sen vitsin, että kotona on hyvä vetää lonkkaa kun palkka etätyöstä kilisee tilille. Niin asia ei todellakaan ole käytännössä, sen takaa työnseuranta tulosten perusteella, sekä muita työn seuranta tapoja. Katson, että valtion ei pidä lähteä sotkeutumaan työn tekijän ja työn antajan välisiin käytännön asioihin, josta heidän tulee sopia keskenään siten kuin se parhaiten kunkin työntekijän ja tehtävän työn k annalta on parasta .
Teollisuuden Näytelehti Sivu 7 Numero 39 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Suomi ja Chile käynnistävät yhteisen innovaatio -ohjelman puhtaan siirtymän vauhdittamiseksi TNLehti Suomi ja Chile ovat käynnistäneet viisivuotisen yhteistyön, jonka tavoitteena on vauhdittaa kestävien teknologioiden kehitystä ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntyä. Chile–Finland Binational Platform for Development and Technology Transfer -ohjelma tarjoaa suomalaisille yrityksille ja tutkimuslaitoksille mahdollisuuden kehittää, testata ja kaupallistaa ratkaisujaan Chilen innovaatioympäristössä. Erityisessä fokuksessa ovat kestävän kaivostoiminnan, vetyteknologian ja metsäbiotalouden alat. Ohjelman virallinen avajaistilaisuus järjestetään Helsingissä Team Finland Housessa marraskuun alussa. Ohjelman toteuttavat yhdessä VTT ja innovaatiokeskus Fundación Chile. Chilen kehitysvirasto CORFO tarjoaa pilottien käynnistykseen 20 miljoonan dollarin siemenrahoituksen. Tämä jälkeen ohjelma kokoaa julkista ja yksityistä yhteisrahoitusta Chilestä, Suomesta ja kansainvälisistä lähteistä, jolloin kokonaisrahoitus nousee huomattavasti alkurahoitusta suuremmaksi. ”Ohjelma on suunniteltu konkreettista tekemistä varten. Tavoitteena on saada aikaan pilotteja ja konkreettisia ratkaisuja, jotka vastaavat sekä Suomen että Chilen tarpeisiin ja joita voidaan hyödyntää maailmanlaajuisesti”, sanoo Jussi Manninen, VTT:n hiilineutraalit ratkaisut -liiketoiminta-alueen johtaja. Yhteisenä tavoitteena on kilpailukykyinen globaali hiilestä irtautuminen, yhteisten arvoketjujen rakentaminen sekä Chilen ja Suomen asemoiminen vihreän siirtymän teknologioiden yhteisiksi tarjoajiksi. Ohjelman yhteistyöalusta tukee yritysten ja tutkimuslaitosten välistä kehitystyötä, osaamisen siirtoa ja uusien teknologioiden käyttöönottoa. Mukaan kutsutaan suuryrityksiä, pk-yrityksiä, startupeja sekä tutkimusja kehitysorganisaatioita. ”Uskomme vahvasti kansainvälisen yhteistyön voimaan, kun halutaan edistää tiedettä, teknologiaa ja vaikuttavia innovaatioita. Yhteisrahoitus, ketterät hallintomallit ja pääsy tuotantolaitoksiin ja muihin kohteisiin ovat omiaan kiihdyttämään yritysten tutkimusja kehitystoimintaa. CORFOn julkisen rahoituksen turvin voimme yhdistää Suomen teknologiaosaamista Chilen tuotantopotentiaaliin sekä synnyttää kestäviä ratkaisuja yhteisiin haasteisiin”, toteaa Andro Lindsay, VTT:n hiilineutraalin liiketoiminnan kehityspäällikkö. Puhtaan energian testausta Etelä-Chilessä Magallanesin alue Chilen eteläosassa Kap Hornin luona toimii konkreettisena esimerkkinä kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksista. Alueella on käynnistetty NEMa-innovaatioalusta, jossa VTT ja Fundación Chile yhdessä paikallisten yliopistojen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa kehittävät ja pilotoivat puhtaan energian ratkaisuja, kuten vihreää vetyä, satamien ja merilogistiikan päästövähennyksiä sekä kiertotalouden ja datakeskusten energiaratkaisuja. ”Magallanes yhdistää ainutlaatuiset tuuliolosuhteet vahvaan sitoutumiseen, mikä tekee siitä erinomaisen toimintaympäristön suomalaischileläisille innovaatioille Etenemme pelkistä energiapiloteista alueellisesti vaikuttaviin ratkaisuihin, jotka parantavat ihmisten elämänlaatua ja tuottavat merkittäviä kaupunkirakenteellisia ja sosiaalisia hyötyjä sekä ympäristöhyötyjä”, Andro Lindsay kertoo. Paljon mahdollisuuksia suomalaiselle teollisuudelle Ohjelman tavoitteena on luoda vientikelpoisia teknologiatuotteita ja -ratkaisuja, houkutella investointeja sekä edistää taloudellista, sosiaalista ja ympäristöllistä kehitystä molemmissa maissa. Yhteistyöalustan turvin yritykset pääsevät kehittämään, pilotoimaan ja skaalaamaan vaikuttavia teknologioita yhdessä chileläisten kumppaneiden kanssa. Yritykset saavat jalansijaa kasvavilla kestävän kehityksen sektoreilla ja verkostoituvat julkisen, yksityisen ja alueellisen ekosysteemin toimijoiden kanssa, vahvistaen samalla Suomen innovaatiobrändiä maailmalla. Ensimmäisen vuoden painopisteitä ohjelmassa ovat muun muassa: • Kestävä ja kiertotalouteen perustuva kaivostoiminta • Vetyja Power-to-X-ratkaisut • Metsäbiotalous, biopohjaiset materiaalit ja puurakentaminen VTT on visionäärinen tutkimus-, kehitysja innovaatiokumppani. Tartumme globaaleihin haasteisiin ja luomme niistä kestävän kasvun mahdollisuuksia. Autamme yhteiskuntaa kehittymään ja yrityksiä kasvamaan teknologisten innovaatioiden avulla – ajattelemme beyond the obvious. Meillä on yli 80 vuoden kokemus huippututkimuksesta ja tieteeseen perustuvista tuloksista. VTT luo vaikuttavuutta, kun innovaatiot ja liiketoiminta kohtaavat. 25-39-7-1-2 Kuvateksti: Suomen ja Chilen edustajien delegaatiot. Kuvalähde: Entreprenerd Media
Teollisuuden Näytelehti Sivu 8 Numero 39 / 2025 TNLehti Hämeen kauppakamarin puheenjohtajaksi Sami Kotiniemi Hämeen kauppakamarin puheenjohtajaksi on valittu Forssassa kotipaikkaa pitävän teknologiayhtiö DA-Groupin hallituksen puheenjohtaja Sami Kotiniemi. Valinta hyväksyttiin Vaalivaliokunnan esityksestä kauppakamarin syyskokouksessa 6.11.2025 Lahdessa ja Kotiniemen kausi puheenjohtajana alkaa 1.1.2026. Hän on toiminut Hämeen kauppakamarin hallituksen jäsenenä useiden vuosien ajan. Hämeen kauppakamarin nykyinen, puheenjohtajan tehtävänsä jättävä Osuuskauppa Hämeenmaan toimitusjohtaja Olli Vormisto on toiminut kauppakamarin hallituksen jäsenenä kymmenen vuoden ajan, josta puheenjohtajana viimeiset neljä vuotta. ”On ollut hienoa nähdä läheltä, miten tärkeää ja merkittävää edunvalvontatyötä Hämeen kauppakamarissa tehdään. Iso kiitos osaavalle henkilökunnalle ja kaikille Hämeen kauppakamarin jäsenille hyvästä yhteistyöstä menneinä vuosina!”, Vormisto to teaa. ”Olen ollut pitkään mukana Hämeen kauppakamarin toiminnassa ja hallitustyössä, ja otan nyt innolla vastaan hallituksen puheenjohtajan tehtävän. Haluan omalta osaltani edistää Hämeen – ja sitä kautta koko Suomen – elinkeinoelämän menestystä. Hämeen kauppakamarin aktiivinen toiminta tarjoaa tähän erinomaisen ja vaikuttavan kanavan”, Kotiniemi korostaa. Toimikaudeksi 2025–2026 valittu Konecranes Oyj:n Director Supply Chain Timo Mattila jatkaa varapuheenjohtajana. Uusiksi Hämeen kauppakamarin hallituksen jäseniksi valittiin Hevosopisto Oy:n toimitusjohtaja Heli Kivimäki ja Osuuskauppa Hämeenmaan markettoimialajohtaja Jouni Viljanen. Hämeen kauppakamarin hallituksen jäsenet vuonna 2026: Puheenjohtajisto Puheenjohtaja Sami Kotiniemi, hallituksen puheenjohtaja, DA-Group (uusi pj.) Varapuheenjohtaja Mika Kivimäki, toimitusjohtaja, Hämeen Osuuspankki (uusi varapj.) Varapuheenjohtaja Timo Mattila, Director Supply Chain, Konecranes Oyj Varapuheenjohtaja Johanna Vuopala, konsernin toimitusjohtaja, Makron (uusi varapj.) Jäsenet: Anders Ek, tehtaanjohtaja, SSAB Europe Oy Jarkko Haukilahti, paikallisjohtaja, Hämeen Media Oy Riku Heino, toimitusjohtaja, Linnan Kehitys Oy Pekka Järvi, kunnanjohtaja, Hattulan kunta Janne Kartano, toimitusjohtaja, Kultakeskus Oy Heli Kivimäki, toimitusjohtaja, Hevosopisto Oy (uusi) Mikko Koivulehto, toimitusjohtaja, Kiertokapula Oy Niko Kyynäräinen, kaupunginjohtaja, Lahden kaupunki Marika Mesimäki, Senior Advisor, yrittäjä, Mesimäki Company Oy Pär-Gustaf Relander, hallituksen puheenjohtaja, Polttimo Oy Riikka Riihimäki, toimitusjohtaja, Forssan Yrityskehitys Oy Jan Räsänen, toimitusjohtaja, Heinolan Sahakoneet Oy Kari Simolin, toimitusjohtaja, Dieffenbacher Panelboard Oy Tommi Sneck, Sahateollisuuden johtaja, Koskisen Oyj Tomi Tura, toimitusjohtaja, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy JouniViljanen,markettoimialajohtaja, Osuuskauppa Hämeenmaa (uusi) Janne Virtanen, aluejohtaja, Kesko Oyj, Varsinais-Suomi ja Häme Annamaria Väli-Klemelä, HRja Vastuullisuusjohtaja, Luhta Sportswear Company 25-39-8-1-2 Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Yrittäjägallup: Joka viides pk-yritys rekrytoimassa P ienten ja keskisuurten yritysten rekrytointinäkymät ovat lupaavat: reilu joka viides (22 %) pk-yritys suunnittelee palkkaavansa uusia työntekijöitä seuraavan vuoden aikana. Erityisen aktiivisia ovat vähintään 10 henkilöä työllistävät yritykset, joista jopa 62 prosenttia aikoo rekrytoida. Itäinen Suomi rekrytoi aktiivisimmin. Suhteellisesti eniten uusia työntekijöitä palkkaavia yrityksiä löytyy itäisestä Suomesta. Alueelliset erot ovat merkittäviä, ja erityisesti rakentamisen alalla korostuvat henkilöverkostot rekrytoinnin lähteenä. ”Itäinen Suomi erottuu edukseen rekrytointihalukkuudessa, mikä on hyvä merkki itäisen Suomen kehityksen kannalta,” johtaja Atte Rytkönen-Sandberg Suomen Yrittäjistä sanoo. Työmarkkinauudistukset madaltavat työllistämisen kynnystä “Arvioisin pk-yritysten nyt kokevan, että työllistämisen kynnystä madaltavat toimet, kuten henkilöperusteisen irtisanomisen ja määräaikaisten työsopimusten helpottaminen, lisäävät valmiutta palkata,” Rytkönen-Sandberg sanoo. Orpon hallitus on juuri antanut eduskunnalle esityksen henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta ja määräaikaisuuksia koskeva esitys tulee vielä syksyn aikana. Rytkönen-Sandberg arvioi uudistusten nopealla toimeenpanolla olevan erityinen merkitys nuorten ja työmarkkinoilla heikossa asemassa olevien työllistymisen kannalta. ”Määrätietoiset työmarkkinauudistukset ovat avainasemassa. Kun työllistämisen esteitä puretaan, yritykset uskaltavat rekrytoida,” RytkönenSandberg sanoo. Verkostojen merkitys kasvaa – julkiset palvelut menettävät suosiotaan Uusien työntekijöiden löytämisessä verkostojen merkitys on korostunut. Kollegat ja tuttavat ovat tärkein tietolähde lähes puolelle pk-yrityksistä. Tammikuussa 2025 vastaava osuus oli kolmannes, joten kasvu on huomattava. Digitaalinen media on toiseksi tärkein lähde (27 %) ja henkilöstöpalveluyritykset kolmanneksi (22 %). ”Yritykset luottavat yhä vahvemmin omiin verkostoihinsa rekrytoinnissa. Tämä kertoo luottamuksesta henkilökohtaisiin suosituksiin ja alan sisäiseen tietoon. Samalla työpaikat eivät tule ollenkaan julkisen työnvälityksen kautta haettavaksi", johtaja Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä sanoo. Julkisten työllisyyspalveluiden käyttö on laskussa Tammikuussa 2025 julkisia työvoimapalveluita käytti 13 prosenttia pk-yrityksistä, nyt vain yhdeksän prosenttia. Myös tyytyväisyys palveluiden käyttäjien keskuudessa on heikentynyt: tyytyväisten osuus on pudonnut 69 prosentista 58 prosenttiin. "Julkiset työllisyyspalvelut ovat olleet kuntien vastuulla vaajaan vuoden. Jo ennen uudistusta Yrittäjät korostivat, että työvoimapalvelut olisi syytä tehdä elinkeinopolitiikka edellä ja tiiviimmässä yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kesken. Nyt on ensimmäisen analyysin aika ja jo tämä selvitys todistaa, että tarvitsemme ripeitä toimia julkisten työvoimapalveluiden kehittämiseksi ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi", Jaskari sanoo. Yrittäjägallupin toteutti Verian Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1 175 pk-yrityksen edustajaa 1.–8.10.2025. Tulosten luottamusväli on kokonaistulosten osalta 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa. 25-39-8-1-2 Kuvassa vasemmalta DA-Groupin hallituksen puheenjohtaja Sami Kotiniemi, Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Anne Vanhala ja Osuuskauppa Hämeenmaan toimitusjohtaja Olli Vormisto. (Kuva: Tiina Halmeenmaa)
Teollisuuden Näytelehti Sivu 9 Numero 39 / 2025 TNLehti Euroopan puolijohdealueiden allianssin varapuheenjohtajuus siirtyi Pirkanmaalle, puheenjohtajuus tulossa 2027 Pirkanmaa toimii ensi vuonna Euroopan puolijohdealueiden allianssin (ESRA) varapuheenjohtajana. Puheenjohtajuus maakunnalle on tulossa vuonna 2027. Pirkanmaata edusti Barcelonassa 7.11. järjestetyssä puheenjohtajuuksien vaihtotilaisuudessa maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto. – Pirkanmaa on ylpeä voidessaan liittyä ESRA:n puheenjohtaja-alueiden kolmikkoon. Olemme iloisia mahdollisuudesta toimia aktiivisesti eurooppalaisen sirutulevaisuuden hyväksi. Teemme sen menestyksekkään Chips from Tampere -ohjelman ja uudistetun Brysselin EU-toimiston kautta, Pirkanmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto kertoo. -EU:n keskeiset alueelliset ekosysteemit tulevat olemaan yhä tärkeämpiä puolijohdeyritysten asiakkaina, mikä tarjoaa kasvavaa kysyntää siruinnovaatioille ja -ratkaisuille. Roolissamme voimme hyödyntää ESRA:n potentiaalia ja yhdessä rakentaa kilpailukykyisen ja vahvan eurooppalaisen siruekosysteemin. -Aktiivinen viestintä Euroopan komission ja parlamentin kanssa on olennaista, kun olemme matkalla kohti Chips Act 2.0:aa, Roope Lehto painotti Barcelonan kokouksessa kansainväliselle medialle. Pirkanmaan liiton maakuntahallitus päätti 22.9.2025 pidetyssä kokouksessaan hakea Pirkanmaan liitolle Euroopan puolijohdealueiden allianssin (ESRA) varapuheenjohtajuutta vuodelle 2026 ja puheenjohtajuutta vuodelle 2027. Ensi vuonna ESRA:n puheenjohtaja on Katalonia Espanjasta. Pirkanmaa yksi ESRA:n perustaja-alueista Euroopan puolijohdealueiden allianssi (ESRA) perustettiin virallisesti syyskuussa 2023. Pirkanmaa on yksi 23 perustaja-alueesta ja Pirkanmaan liitto yksi perustamisasiakirjan allekirjoittajista. Saksin osavaltion talous-, työ-, energiaja ilmastoministeri Dirk Panter, Pirkanmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto ja Baijerin osavaltion talousministeriön valtiosihteeri Tobias Gotthardt Barcelonan kokouksessa. Petri Räsänen, Business Tampere Suomesta muita jäseniä ovat Uusimaa ja PohjoisPohjanmaa. Käytännön työtä ESRA:ssa on hoitanut Business Tampere ja sen siruohjelma yhteistyössä Tampereen kaupungin, Pirkanmaan liiton ja näiden yhteisen EU-toimiston kanssa. Pirkanmaan EU-toimiston johtaja Harri Airaksinen on huomannut reilu kuukausi sitten tehdyn valinnan ESRA:n puheenjohtajistoon lisänneen yhteydenottoja jo nyt. Otamme tehtävän virallisesti vastaan nyt Barcelonan kokouksessa. Olemme jo nyt saaneet runsaasti yhteydenottoja ja kiinnostuksenilmaisuja niin julkisen kuin yksityisen sektorin toimijoilta. Ne koskevat yhteisiä vaikuttamistavoitteitamme ja kumppanuuksia esimerkiksi EU-konsortioihin, Airaksinen kertoo. Odotamme innolla tulevaa kolmea vuotta voidaksemme parantaa tunnettuuttamme ja vaikuttaa kannaltamme tärkeään European Chips Act 2.0:n valmisteluun. Business Tampereen siruteknologian ohjelmajohtajan Petri Räsäsen mukaan valinta ESRA:n puheenjohtajistoon on tunnustus Tampereen ja Pirkanmaan siruosaamiselle. Aktiivinen roolimme Suomen siruosaamiskeskuksen sekä EU-sirupilottilinjan ja -suunnittelualustan tekemisessä on tuonut laajaa luottamusta meitä kohtaan, Räsänen sanoo ja jatkaa: Odotamme, että voimme vaikuttaa ESRA:n kautta merkittävästi EU:n uudistuvaan sirusäädökseen Suomen tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteemme on, että puheenjohtajuus parantaa mahdollisuuksia uusiin siruinvestointeihin osana Tampereen siruohjelman jatkoa. ESRA edistää Tampereen ja Pirkanmaan sirutavoitteita Allianssin turvaa sirukehityksen resursseja, vahvistaa paikallista ja alueellista näkökulmaa EU:n sirupolitiikan kehittämisessä sekä lisää alueiden välinen yhteistyötä EU:ssa ja globaalisti. ESRA:lle on muodostunut rooli EU-instituutioiden alueiden näkemyksiä edustavana kumppanina. Perustajajäsenyys on vahvistanut Pirkanmaan profiilia ja houkuttelevuutta yhteistyöja hankekumppanina. ESRA:n toimintaa johtaa ja siitä vastaa operatiivisesti puheenjohtajisto, johon kuuluu vuodeksi kerrallaan valittava puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa, joista toinen on edeltävä ja toinen seuraava puheenjohtaja. Käytännön toimintoja ovat asiantuntijaryhmien kokoukset, vuoropuhelun käyminen ja näkyvyyden edistäminen sekä EU-tason tapahtumat Brysselissä ja puheenjohtaja-alueella. 25-39-9-1-2 Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Euroopan komission varapuheenjohtaja ja EU:n digiasioista vastaava komissaari Henna Virkkunen tervehti ESRA:n kokousta etäyhteyden välityksellä. Kuva: Petri Räsänen, Business Tampere Pirkanmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto vastaanotti ESRA:n varapuheenjohtajuuden Barcelonassa perjantaina 7.11.2025. Kuva:Petri Räsänen, Business Tampere Saksin osavaltion talous-, työ-, energiaja ilmastoministeri Dirk Panter, Pirkanmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto ja Baijerin osavaltion talousministeriön valtiosihteeri Tobias Gotthardt Barcelonan kokouksessa. Kuva:Petri Räsänen, Business Tampere
Teollisuuden Näytelehti Sivu 10 Numero 39 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Uusi teknologia ja ajankohtaiset puheenaiheet esillä Apuväline 2025 -tapahtumassa Tampereella TNLehti Apuvälineala elää muutoksen aikaa, mutta suunta on selvä: kohti yksilöllisempää, osallistavampaa ja hyvinvointia tukevaa tulevaisuutta. Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa 6.–8.11. järjestetyssä Apuväline 2025 -tapahtumassa vieraili kolmen päivän aikana yhteensä noin 8100 alan ammattilaista, apuvälineiden käyttäjää ja vaikuttajaa. Tapahtumassa korostuivat mm. uuden vammaispalvelulain tuomat muutokset henkilökohtaiseen apuun, apuvälinealan teknologiset uutuudet sekä vahva viesti: katse on tulevaisuudessa ja käyttäjien osallisuudessa. Vuoden alussa voimaan tullut vammaispalvelulaki herätti keskustelua. Invalidiliitossa lain toimivuutta on seurattu tarkasti. – Laki ei saa olla säästölaki, sillä esimerkiksi henkilökohtaisen avun käyttö on subjektiivinen oikeus. Kyse on hallituksen tahtotilasta ja siitä, että hyvinvointialueilla on lain soveltamiseen sekä osaamista että tarvittavat resurssit, myös taloudelliset, totesi Invalidiliiton juristi Henrik Gustafsson. Laki tuli voimaan Gustafssonin mukaan raakileena, ja onkin hyvä, että sen soveltamisalaa nyt täsmennetään. Mukaan tarkasteluun on tulossa mm. elämänvaiheen käsite. – Muuttuvat tilanteet lapsuudesta nuoruuteen, aktiiviseen aikuisuuteen ja vanhuusikään tulee huomioida yksilöllisesti. Esimerkiksi henkilökohtainen apu ei voi katketa elämän nivelkohdissa, hän sanoi. Gustafsson uskoo kuitenkin tulevaan, sillä uusi laki on kokonaisuutena valmisteltu YK:n vammaissopimuksen ratifioinnin jälkeen. – Yleissopimus toimii vankkana tukena, kun edistetään vammaisten henkilöiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta arjessa ja palveluissa, hän lisäsi. Tekoäly muuttaa apuvälinealaa Messujen näyttelyosastoilla esiteltiin uusia innovaatioita, niistä monessa tekoäly oli isossa roolissa. – Tekoälystä on tullut tärkeä apuri, ja yhä useampi näkövammainen käyttää tekoälypohjaisia ääniavustajia arjen hallintaan, kuten valojen säätöön tai ympäristön kuvailuun, kertoi Näkövammaisten liiton työelämäpalvelujen digitalisaatioasiantuntija Ville Lamminen. Lamminen esitteli tapahtumassa uudenlaista tekoälypohjaista kuvailuapua, ja seuraavaksi odotukset kohdistuvat älylaseihin. Ne antavat näkövammaiselle liikkujalle reaaliaikaista opastusta suoraan näkökenttään. Älylasien esiinmarssia Lamminen ennustaa jo seuraavilla messuilla. – Tekoäly on hyvä apu ja se antaa lisää vapautta ja turvallisuutta, mutta se ei kuitenkaan korvaa avustajaa, ystävää tai opaskoiraa, Lamminen muistutti. Myös liikkumisen apuvälineet, kuten vaikkapa Ottobockin käsiproteesit, hyödyntävät tekoälyä. Uuden sukupolven käsiproteesien ohjausjärjestelmä käyttää monimutkaisia algoritmeja proteesin intuitiiviseen ohjaukseen. – Tekoälyn avulla proteesin käyttäjä saa vaivattomammin itselleen sopivan apuvälineen, sillä joustava järjestelmä oppii suoraan käyttäjän yksilöllisistä liikekomennuksista ja tottumuksista. Käyttäjä voi myös itse hienosäätää proteesin ohjausta älypuhelinsovelluksen kautta, kertoi Ottobockin tuotespesialisti Kalle Lindfors. Luontoliikuntaa, soveltavaa liikuntaa ja paraurheilua Suomen Paralympiakomitean Liikuntamaa järjestettiin Apuvälinetapahtuman yhteydessä. Liikuntamaassa sai vinkkejä paraurheilusta ja soveltavasta liikunnasta yli 20 lajipisteellä. Lauantain perhepäivänä kannustettiin koko perhettä tutustumaan erilaisiin liikuntamuotoihin ja apuvälineisiin. Perjantaina järjestettyyn parapenkkipunnerruksen kisaan oli kutsuttu vuoden 2025 kisojen parhaita nostajia. Voittajiksi selviytyivät Harri Kauppila (tulos 170 kg) ja Nelli Kinnunen (tulos 68 kg). Kilpailun järjestäjänä oli Suomen Paravoimailijat ry. Esteettömästä luontoliikunnasta sai tietoa Liikuntamaassa ja Kehitysvammaisten Tukiliiton Malike-toiminnan osastolla. Malikkeen esittelemät maastoliikkumisen apuvälineet mahdollistavat pääsyn kivikkoisille ja juurakkoisille poluille, joihin tavallisilla pyörätuoleilla tai rollaattoreilla ei pääse. Apuväline 2025 Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa oli 6.–8.11.2025. Järjestäjinä Expomark Oy ja Invalidiliitto yhteistyössä Healthtech Finlandin, Näkövammaisten liiton, Sailab – MedTech Finland ry:n ja Suomen Paralympiakomitean kanssa. Joitakin valmistavan teollisuuden edustajia oli lähtenyt messuille katsomaan löytyykö sieltä joitakin tuotteita, joita myös he voisivat valmistaa. Vastaukset tuohon asiaan löytyy varmimmin vasta seuraavilla messuilla. 25-39-10-1-2 Apuvälinetapahtuma kokosi apuvälinealan, kuntoutuksen, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen ammattilaiset sekä apuvälineiden käyttäjät jälleen Tampereelle. Kuva: Anna-Kaisa Noki-Helmanen
Teollisuuden Näytelehti Sivu 11 Numero 39 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Suomalainen tiedonhallinnan osaaja Norrin laajentuu yrityskaupalla Pohjoismaihin TNLehti Suomen nopeimmin kasvanut IT-konsulttiyritys Norrin Oy iskee nopeasti kasvavaan markkinaan Pohjoismaissa. Yritysten tekoälyn hyödyntämisen painopiste siirtyy teknisestä insinöörityöstä liiketoiminnan kehittämiseen. Tekoälytuetun tiedonhallinnan konsulttiyhtiö Norrin ostaa ruotsalaisen dataan ja analytiikkaan erikoistuneen BizOnen. BizOne työllistää noin 30 datateknologioiden ja analytiikan osaajaa. Yhtiön merkittävimpiä asiakkaita ovat muun muassa tanskalainen Kicks sekä ruotsalaiset Boliden ja Martin & Servera. ”Olemme hakeneet sillanpääasemaa pohjoismaiseen markkinalaajennukseen jo useamman vuoden. Tunnistimme BizOnessa samaa datan ja analytiikan erikoisosaamista, jonka pohjalta myös Norrinin tarjoomakehitys lähti liikkeelle”, Norrinin toimitusjohtaja Seppo Kuula kertoo. ”Tekoäly on osoittanut, että yritysten liiketoimintaa ei kannata kehittää vanhaan tapaan IT-keskeisesti. Norrin on rakentanut kokonaisuuden, jolla kykenemme kilpailemaan globaalien suuryhtiöiden kanssa Ruotsin suurimmista asiakkaista”, BizOnen toimitusjohtaja David Arenbo sanoo. “Norrinin palveluvalikoima vastaa kasvavaan tarpeeseen ja luo kilpailuedun Ruotsissa, mutta myös laajemmin Pohjoismaissa ja Euroopan markkinoilla”, Arenbo jatkaa. Norrin on tehnyt kolme yrityskauppaa kahden viimeisen vuoden aikana. Samaan aikaan yhtiö on kiihdyttänyt orgaanista kasvuaan. Yhtiön liikevaihto kasvoi orgaanisesti 42 prosenttia lähes 20 miljoonaan euroon viime vuonna. Norrin työllistää yrityskaupan jälkeen lähes 210 IT-alan ammattilaista. Norrin arvioi pro forma –liikevaihdon kasvavan 26 miljoonaan euroon vuonna 2025. Kasvun taustalla on tekoälyvetoinen tietojärjestelmäkehitysmarkkina, jossa liiketoimintakehitys ja teknologiaratkaisut yhdistyvät käytettävyyteen ja muutosjohtamiseen. ”Ruotsissa kaivataan uudistajaa” Ruotsissa yrityskauppamarkkina on Pohjoismaiden vilkkain. Teknologia-alan yrityskaupoista valtaosa tehdään ruotsalaisten osapuolien kesken. Useat ruotsalaiset ostajaehdokkaat havittelivatkin BizOnea. Suomalaisyhtiöllä oli tarjota kaupan myötä jotain, mitä muilla ei, Arenbo kertoo. ”Ruotsissa kaivataan uudistajaa, joka keskittyy kaikessa työssään asiakasarvon ja tuottavuuden kasvuun, tukemaan yritysten johtoa oikeiden päätösten tekemiseksi. Norrin on ollut edelläkävijä Suomessa ja näyttänyt, miten pienemmät kasvuhaluiset yhtiöt voittavat suurten asiakkaiden luottamuksen perustamalla kaiken toimintansa asiakasarvon maksimoimiseen.” Kuulan mukaan tekoälyssä nähdään nyt ilmiö, joka on toistunut kaikissa 2000-luvun teknologiamurroksissa. ”Teknologia näyttää suunnan, mutta ihmisten yhteistyö ja muutoskyky ratkaisevat, minkälaiseksi tekoälyn mahdollisuudet kehittyvät yrityksissä. Työmme arvo perustuu entistä enemmän yritysjohdon päätöksenteon tukemiseen ja erilaisten osaamisten yhteensovittamiseen”, Kuula sanoo. Epäonnistumisen pelko hidastaa Tekoäly on nostanut esiin tarpeen tukea yritysten ylintä johtoa, jolta vaaditaan tuloksia, mutta jonka epäonnistumisen pelko hidastaa investointipäätöksiä. Vaikka odotukset yritysjohtoa kohtaan ovat nousseet ennennäkemättömiksi, perusasioiden tekeminen vaatisi nyt malttia ja oikea-aikaisia päätöksiä. ”Tyypillistä on, että investointi tekoälyyn paljastaa noin 3–4-kertaisen investointitarpeen dataan, mikä puolestaan vaatii prosessien muokkaamista ja inhimillisen muutoksen johtamista. Teknologia on jo olemassa, mutta ihmisten muutos ei ole koskaan seurannut digitaalisen teknologian muutosnopeutta. Teknologia kehittyy eksponentiaalisesti, ihmisten rooli lineaarisesti,” Kuula havainnollistaa. ”Datan käsite vaatii usein ensin yhteisen ymmärryksen muodostamista, jotta organisaatiossa tiedetään, mistä tarkalleen ottaen puhutaan, kun puhumme datasta”, Arenbo täydentää. IT-konsultointi Ruotsissa Ruotsissa IT-konsulttimarkkinan koko on yhteensä lähes 13 miljardia euroa. Tekoälymarkkinan arvioidaan kasvavan 5 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. Suurimmat yhtiöt ovat Tietoevry, Knowit, Capgemini, CGI, AFRY, Sigma, HiQ, Nexer. Suurin osa julkisen sektorin ja suuryhtiöiden hankinnoista tehdään välittäjän kautta. Hankintaperusteena käytetään yleisesti tuntihintaa ja asiantuntijan ansioluetteloa. Arvoperusteinen myynti kasvaa erityisesti liiketoimintajohdon neuvonannon ja teknologisen erikoisosaamisen yhdistävissä palveluissa. 25-39-11-1-2 Tekoäly on nostanut esiin tarpeen tukea yritysten ylintä johtoa, jolta vaaditaan tuloksia, mutta jonka epäonnistumisen pelko hidastaa investointipäätöksiä. Vaikka odotukset yritysjohtoa kohtaan ovat nousseet ennennäkemättömiksi, perusasioiden tekeminen vaatisi nyt malttia ja oikea-aikaisia päätöksiä. ”Tyypillistä on, että investointi tekoälyyn paljastaa noin 3–4kertaisen investointitarpeen dataan, mikä puolestaan vaatii prosessien muokkaamista ja inhimillisen muutoksen johtamista. Teknologia on jo olemassa, mutta ihmisten muutos ei ole koskaan seurannut digitaalisen teknologian muutosnopeutta. Teknologia kehittyy eksponentiaalisesti, ihmisten rooli lineaarisesti,” Norrinin toimitusjohtaja Seppo Kuula havainnollistaa.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 12 Numero 39 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Vastaperustettu teollisuusyritys kokoaa tuotantoa Ruotsiin ja Viroon TNLehti Nordiqon on hiljattain perustettu teollisuusyritys, joka harjoittaa edistynyttä CNC-koneistusta ja mekaanista alihankintaa. Konserni muodostetaan yhdistämällä kolme vakiintunutta liiketoimintaa: Mora CNC, Edvin Larsson Maskinteknik Falunissa ja HME Tallinnassa, Virossa. Emoyhtiön rekisteröity kotipaikka on Morassa, ja konsernin liikevaihdon vuonna 2026 arvioidaan olevan 200 miljoonaa Ruotsin kruunua. "Investointi on hyväksi koko Taalainmaalle, luomme uusia työpaikkoja alueelle ja kasvu hyödyttää myös paikallisia alihankkijoitamme asiakaskunnan laajentamisessa. Laajennamme jo toimitiloja Morassa", kertoo konsernin toimitusjohtaja Patrik Eriksson. Yhdessä yritykset luovat tuotantoverkoston, jossa on moderni ja pitkälle automatisoitu konekanta, johtava tekninen osaaminen ja kapasiteetti sekä prototyyppiettä sarjatuotantoon. Sekä Ruotsissa että Virossa toimiva Nordiqon yhdistää automaation ja tarkkuuden kustannustehokkaaseen volyymituotantoon, ohutlevyn käsittelyyn ja kokoonpanoon. "Kokoamalla liiketoiminnat yhteisen brändin alle luomme vahvemman kokonaisuuden sekä nykyisille että uusille asiakkaille. Nordiqon on pitkäaikainen kumppani, joka tarjoaa laatua, joustavuutta ja kilpailukykyä jokaisessa toimituksessa", sanoo hallituksen puheenjohtaja Karl Gudmundson. Konserni keskittyy vahvasti kestävään kehitykseen ja dokumentoituun laatuun. Ruotsissa tuotanto pyörii fossiilivapaalla sähköllä, ja asiakkaat voivat seurata tuotantoa ja laadunvarmistusta digitaalisten ratkaisujen avulla. Virolla on kapasiteettia ja resursseja kustannustehokkaaseen tuotantoon suuremmissa määrissä sekä ohutlevyjen käsittelyyn ja kokoonpanoon. – Näemme kasvavan tarpeen toimittajille, jotka pystyvät yhdistämään teknologian, läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden. Nordiqon on vastauksemme tähän kehitykseen", Karl Gudmundson jatkaa. Nordiqon jatkaa investointeja koneisiin, automaatioon ja osaamisen kehittämiseen. Tavoitteena on olla luonnollinen kumppani teollisuusyrityksille, jotka etsivät korkealaatuisia, kestäviä tuotantotekniikoita ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Sulautuneet yritykset Mora CNC – pitkälle automatisoitu CNC-työstö ja prototyyppien valmistus Morassa. E.L. Maskinteknik – joustava ja volyymisuuntautunut valmistus ja kokoonpano Falunissa. HME EE – pitkälle automatisoitu CNC-koneistus, prototyyppien valmistus ja kustannustehokas ohutlevyn työstö ja kokoonpano Tallinnassa. Huippumoderneissa laitoksissamme Ruotsissa ja Virossa kokoamme yhteen CNC-koneistuksen ja alihankinnan johtavan asiantuntemuksen. Mahdollistamme asiakkaillemme kestävän kasvun toimittamalla tarkkoja, automatisoituja ja skaalautuvia tuotantoratkaisuja, jotka perustuvat kumppanuuteen, teknologiaan ja luottamukseen. 25-39-12-1-2 Kuva kooste
Teollisuuden Näytelehti Sivu 13 Numero 39 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Tekoälyviikko tuo Turkuun Maailmanluokan tekoälytapahtumia – Turku pyrkii Suomen tekoälypääkaupungiksi TNLehti Tekoälyviikko 17.–21.11. tuo Turkuun monipuolisia tekoälyyn keskittyviä tapahtumia. Maanantaina 17.11. Turku isännöi merkittävää kansainvälistä AI Summit -tekoälyhuippukokousta. Tapahtuman rinnalla järjestetään myös AI TURUUS VAI -oheistapahtuma, jossa esitellään lukuisia konkreettisia esimerkkejä tekoälyn hyödyntämisestä ja ratkaisuista. Turku on ollut jo Suomen pääkaupunki, ruokapääkaupunki ja joulukaupunki, ja nyt se tavoittelee myös Suomen tekoälypääkaupungin asemaa. Matka tekoälypääkaupungiksi toteutetaan yhdessä turkulaisten yritysten, tutkijayhteisöjen ja muiden kaupunkien kanssa. Esimerkiksi marraskuun puolivälissä järjestettävä tekoälyviikko tuo Turkuun peräti noin 1500 tekoälytoimijaa Suomesta ja ulkomailta. Logomossa järjestetään 17.11. tekoäly-yhtiö AMD Silo AI:n toimitusjohtaja Peter Sarlinin johdolla AI Summit -huippukokous, joka kokoaa Logomoon suuren joukon kansainvälisiä tekoälytutkijoita. Huippukokousta järjestävät AI Finland, Foundation PS ja ELLIS Intitute Finland. AI Summit -tapahtuman rinnalla Turun kaupunki järjestää yhdessä Business Turun kanssa AI TURUUS VAI -oheistapahtuman, jossa kuullaan puheenvuoroja ja käytännön esimerkkejä tekoälyn hyödyntämisestä. Oheistapahtumassa on mahdollista myös seurata Logomossa järjestettävää AI Summitia suorana lähetyksenä. Merkittävät tapahtumat tukevat Turun tavoitetta olla Suomen tekoälypääkaupunki. – Tekoälytoiminnan kehittäminen on meille vahva tavoite. Tavoite perustuu omaan tekemiseemme sekä muun muassa Turun yliopiston toimintaan tekoälyn kehittämisessä ja hyödyntämisessä. Tekoälypääkaupunki sopii myös Turun 800-vuotisjuhlavuoteen, jonka teemoja ovat ensimmäisyys ja osaamisen kaupunki, kertoo Turun kaupungin tietohallintojohtaja Rami Savila. Turun kaupungilla selkeä suunnitelma tekoälyn hyödyntämisessä Kahden viime vuoden aikana Turku on luonut edellytykset tekoälyn käyttöönottoon kaupungin omassa organisaatiossa. Tavoitteena on tehostaa työtä ja työhyvinvointia sekä parantaa kaupunkilaisille suunnattuja palveluja ja helpottaa niiden käyttöä. – Seuraavien vuosien aikana keskitymme johtamisen tukemiseen ottamalla käyttöön muun muassa tekoälypohjaiset päätöksenteon tukityökalut. Tavoitteena on myös hyödyntää niin sanottua hyperautomaatiota, jossa yhdistetään tekoäly ja koneoppiminen perinteisempiin automaatiotyökaluihin, Rami Savila kertoo. Tekoäly tekee tuloaan vaiheittain kaikille Turun palvelutuotannon osa-alueille. – Lista käynnissä olevista kokeiluista ja pilottihankkeista on pitkä: kaupungin työntekijöiden henkilökohtaisista tekoälyavustajista nuorille suunnattuun liikunnan harrastebottiin sekä puunkaadon arvioinnista laskujen käsittelyyn. Kaupunkiympäristön teknisessä toiminnassa tekoäly pystyy esimerkiksi jo nyt tunnistamaan liikennevirtoja tai laajan datapohjan perusteella löytämään uusia näkökulmia asuinalueiden kasvuennusteisiin. Start up -maailmasta Turun kaupungin elinvoimajohtajaksi siirtynyt Vesa Palander haluaa vahvistaa Turun Government Technology -ajattelua ja viedä suunnitelmia käytäntöön mahdollisimman nopeasti. Government Technology tarkoittaa teknologioita, joilla kehitetään ja tehostetaan julkisten sektorin toimintaa. – Tärkein tavoite on, että johdamme toimintaa tiedolla ja sitä kautta vauhditamme palvelujen tuotantoa ja parannamme niiden laatua. Myös julkisella sektorilla on tärkeä hypätä rohkeasti hyödyntämään tekoälyä – muuten mahdollisuudesta tulee uhka, painottaa Palander. Palander painottaa myös yhteistyötä muiden kaupunkien ja yritysten kanssa. – Elinvoima syntyy siitä, että aktivoidaan, mahdollistetaan ja otetaan kehittämiseen mukaan yrityksiä ympäri Suomen ja maailman. Tämä pätee tietenkin myös tekoälykehitykseen. Turkulainen PALL0 ottaa tekoälyllä koppia ihmisälystä AI TURUUS VAI -tapahtumassa esitellään useita tuoreita tekoälyinnovaatioita. Yksi tapahtumassa kuultavista innovaatioista on turkulaisen AI2AI Oy kehittämä PALL0-teknologia, jossa tekoälyä hyödynnetään kuntoutuksessa hyvinvoinnin ja ihmisen motivaation tukemiseen. PALL0 on nimensä mukaisesti pallon muotoinen tekoälyohjattu ja puhuva kuntoutusväline, joka mukautuu käyttäjän liikkeisiin ja tunnetiloihin reaaliajassa. Käteen sopiva pallo seuraa muun muassa käyttäjän puristusvoimaa, liikerataa ja -kulmaa sekä reaktioaikaa. Kohderyhminä ovat muun muassa neurologisen ja kognitiivisen kuntoutuksen ammattilaiset, varhaisen vaiheen dementiapotilaat sekä moniaistista vuorovaikutusta tarvitsevat käyttäjät. – Tekoäly on ollut mukana PALL0ssa alusta lähtien. Jokainen laite sisältää opittuja malleja, jotka analysoivat käyttäjän toimintaa ja auttavat parantamaan kuntoutuksen laatua ja sitoutumista, kertoo AI2AI Oy:n toimitusjohtaja Henrik Terävä. Vuonna 2020 perustettu AI2AI valmistautuu parhaillaan uuden tuoteversion tuotantoon ja hakee kasvua laajentamalla pilotointia Pohjoismaissa. Seuraavat investoinnit tähtäävät tekoälyn kustomointiin käyttäjädatan perusteella – tavoitteena entistä henkilökohtaisempi ja vaikuttavampi kuntoutuskokemus. 25-39-13-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 14 Numero 39 / 2025 TNLehti Markku Multamäki Kuusakosken uudeksi toimitusjohtajaksi Kuusakoski Oy on nimittänyt Markku Multamäen toimitusjohtajaksi 10.11.2025 alkaen. Kuusakoski on pohjoisen Euroopan johtava kierrätysalan yritys ja kansainvälinen kiertotalouspioneeri, joka on toiminut alalla jo 111 vuotta. Kuusakoski Oy:n uutena toimitusjohtajana aloittaa Markku Multamäki, joka tuo mukanaan laajan kokemuksen teollisuudesta ja strategisesta johtamisesta. Hän on työskennellyt aiemmin toimitusjohtajana Lantmännen Agrolla, useissa johtotehtävissä terästeollisuudessa SSAB:lla sekä strategiakonsulttina Boston Consulting Groupissa. ”Olen erittäin innostunut luotsaamaan Kuusakoskea, joka on toimialan suunnannäyttäjä ja vahva kansainvälinen toimija”, sanoo Multamäki. ”Kierrätystoimiala on kiinnostavassa tilanteessa: erityisesti kuparin kysyntä kasvaa energiasiirtymän, teollisuuden ja liikenteen sähköistymisen ja datakeskusten kasvun myötä. Terästeollisuuden suunnitellut investoinnit taas tulevat lisäämään kierrätysteräksen tarvetta.” Multamäki työskentelee Kuusakosken pääkonttorilla Espoossa ja vastaa konsernin kaikista maayksiköistä tittelillä President and CEO. Kuusakoski Oy Kuusakoski on pohjoisen Euroopan johtava kierrätyspalveluja tarjoava yritys. Yhtiön visiona on olla asiakkaiden valittu kumppani kierrätyspalveluissa ja liiketoiminnan vastuullisuuden kehittämisessä. Kuusakosken vahvuus perustuu materiaalien, kierrätyksen ja ympäristöteknologian osaamiseen. Yhtiön suurin vaikutus globaaliin ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön tulee vältetyistä päästöistä kierrätystuotteiden korvatessa neitseellisiä materiaaleja. Tästä positiivisesta vaikutuksesta huolimatta yhtiö on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen saada oma toiminta hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä, ja koko arvoketju hiilineutraaliksi vuoteen 2045 mennessä. Kuusakoski Group Oy:n liikevaihto vuonna 2024 oli 646,7 M€ ja se työllisti keskimäärin 1 742 henkilöä. Yritys on perustettu vuonna 1914. Lue lisää osoitteesta kuusakoski.com 25-39-14-1-2 Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Vattenfall ja Industrikraft allekirjoittivat sopimuksen uudesta ydinvoimasta Ruotsiin Vattenfall ja teollisuuskonsortio Industrikraft ovat allekirjoittaneet yhteisinvestointija yhteistyösopimuksen, joka mahdollistaa seuraavan askeleen uuden ydinvoiman kehittämisessä Ruotsissa. Seuraavaksi Industrikraftista tulee projektiyhtiö Videberg Kraft AB:n osakas. Industrikraft i Sverige AB perustettiin kesäkuussa 2024 tukemaan Ruotsin sähköntuotannon laajentamista. Industrikraft käynnistää nyt ydinvoimainvestointien seuraavan vaiheen seuraavien yhtiöiden kanssa: ABB, Alfa Laval, Boliden, Hitachi Energy, Höganäs AB, SSAB, Saab, Stora Enso ja Volvo Group. Vattenfall ja Industrikraft ovat nyt allekirjoittaneet sopimuksen, jonka avulla osapuolet voivat ottaa seuraavan askeleen uuden ydinvoiman mahdollistamiseksi Kärön niemellä Ringhalsissa. Sopimus koskee useita eri aloja, kuten vastuukysymyksiä, vaikutusvaltaa ja rahoitusta. Seuraava askel yhteistyössä on, että Industrikraftista tulee 20 prosentin osakas Videberg Kraft AB:ssa. Hallitus on aiemmin ilmoittanut, että myös valtio aikoo ryhtyä yhtiön osakkaaksi. "Industrikraft ja Vattenfall ovat päässeet yhteisymmärrykseen tärkeimmistä kysymyksistä", sanoo Industrikraftin hallituksen puheenjohtaja ja Alfa Lavalin toimitusjohtaja Tom Erixon. Ensimmäisessä vaiheessa Industrikraft investoi hankkeeseen 400 miljoonaa Ruotsin kruunua. Hankeyhtiön yhteisrahoituksen lisäksi teollisuus tuo resursseja ja kyvykkyyksiä projektiosaamiseen ja teknologiavalintoihin. Ruotsalainen teknologia on saanut paikkansa kilpailuympäristössä vahvan toimittajaklusterin kehittämisessä Euroopassa. "On erittäin ilahduttava uutinen, että Vattenfall ja Industrikraft ottavat nyt seuraavan askeleen viedäkseen hanketta eteenpäin yhdessä. Teollisuus on tärkeä toimija uuden ydinvoiman mahdollistamisessa Ruotsissa. Näiden yritysten sitoutuminen ja halukkuus omistaa hanke Väröllä on merkki siitä, että uudelle fossiilivapaalle sähkölle on kysyntää. Seuraavassa vaiheessa Videberg Kraft AB valmistelee hakemusta valtion riskinjakoa varten", sanoo Vattenfallin toimitusjohtaja Anna Borg. Kuvateksti: Anna Borg, Vattenfallin toimitusjohtaja ja Tom Erixon, Industrikraftin hallituksen puheenjohtaja ja Alfa Lavalin toimitusjohtaja
Teollisuuden Näytelehti Sivu 15 Numero 39 / 2025 TNLehti Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Patria ja Puolustusvoimat ovat uusineet strategisen kumppanuussopimuksensa. Sopimus varmistaa, että Puolustusvoimien käytössä oleva sotilasilmailun kalusto, meripuolustuksen järjestelmät sekä johtamisjärjestelmät pysyvät toimintakykyisinä koko elinkaarensa ajan kaikissa turvallisuustilanteissa. Strateginen kumppanuus on Puolustusvoimien ja palveluntuottajan välisen yhteistyön syvällisin muoto, jolla Puolustusvoimat turvaa kriittiset palvelut ja suorituskyvyt pitkäjänteisesti. Strateginen kumppanuus tarkoittaa sopimuksiin perustuvaa tiivistä ja pitkäkestoista yhteistyösuhdetta, jonka keskiössä ovat yhteiset pitkäaikaiset kehittämistavoitteet, varautuminen rauhan ajan valmiuden kohottamisen eri vaiheisiin sekä toimintaan poikkeusoloissa. Uuden strategisen kumppanuussopimuksen allekirjoittivat Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja kenraalimajuri Tero Ylitalo ja Patrian toimitusjohtaja Esa Rautalinko. ”Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen muuttuvassa toimintaympäristössä on tärkeä osa strategista kumppanuutta. Nyt allekirjoitettu kumppanuussopimus tukee tätä tavoitetta”, sanoo Ylitalo. Patrian ja Puolustusvoimien välinen tiivis yhteistyö on alkanut jo yli sata vuotta sitten. 2000-luvulla alettiin käyttää termiä strateginen kumppanuus. Strategisen kumppanin tuottamat palvelut mahdollistavat Puolustusvoimille sen ydintehtävien toteuttamisen. Rautalinko kommentoi: “Patria on sitoutunut huolehtimaan pitkäjänteisesti Puolustusvoimien sotakalustojen toimintakyvystä niin rauhan kuin kriisien aikana. Kumppanuussopimus sisältää uutena osa-alueena myös teknologiakumppanuuden, mikä mahdollistaa uusien suorituskykyjen kehittämisen tiiviissä yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa.” Kumppanuuteen kuuluu laaja tiedonvaihto, varautuminen sekä tiivis yhteistyö palvelujen, toimintatapojen, teknologioiden ja suorituskykyjen kehittämiseksi rauhan aikana valmiuden eri kohottamisen vaiheita varten. Strategisen kumppanin kanssa solmitaan aina myös sotataloussopimus, joka takaa henkilöstön, tilojen ja tuotantokapasiteetin käytettävyyden myös poikkeusoloissa. Patria on kansainvälinen puolustusteollisuusja teknologiayhtiö, jolla on yli 100 vuoden kokemus alalta. Patrian huippuluokan osaajien ja Protected Mobility, Defence and Weapon Systems ja Sustainment Solutions -liiketoimintaalueiden avulla varmistamme asiakkaillemme luotettavan toiminnan ja olemme kumppanina kriittisissä toiminnoissa maalla, merellä ja ilmassa kun kaiken on pakko toimia. Patrialla on toimipisteitä Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Belgiassa, Alankomaissa, Saksassa, Latviassa ja Japanissa. Patrian omistavat Suomen valtio (50,1 %) ja norjalainen Kongsberg Defence & Aerospace AS (49,9 %). Patria omistaa 50 % Nammosta, ja yhdessä nämä kolme yritystä muodostavat johtavan pohjoismaisen puolustuskumppanuuden. 25-39-15-1-2 Patria ja Suomen puolustusvoimat vahvistavat strategista kumppanuuttaan Kuva: Patrian toimitusjohtaja Esa Rautalinko (vas.) ja kenraalimajuuri, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja Tero Ylitalo. Kuva: Puolustusvoimat / Heta Korkonen
Tallenna linkki https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Sisältö numero 39 / 2025 Kansi ( teksti näihin kuviin löytyy sisäsivuilta) 1 Seminaari virtuaalituotannoista ja alan tulevaisuudesta Lapissa 2 Mediakortti 01.01.2026 31.12.2026 3 – Vuoden Ohjelmistoyrittäjä 2025 -palkinto 4 Teknologia 25 -tapahtuma täyttyi kohtaamisista ja onnistumisista – kävijämäärä kasvoi edellisestä 5 Tekstiä päätoimittajalta 6 Suomi ja Chile käynnistävät yhteisen innovaatio-ohje 7 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa 8-9 Uusi teknologia ja ajankohtaiset puheenaiheet esillä Apuväline 2025 -tapahtumassa Tampereella 10 Suomalainen tiedonhallinnan osaaja Norrin laajentuu yrityskaupalla Pohjoismaihin 11 Vastaperustettu teollisuusyritys kokoaa tuotantoa Ruotsiin ja Viroon 12 Tekoälyviikko tuo Turkuun Maailmanluokan tekoälytapahtumia …. 13 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa 14-15 Sisältö numero 39 / 2025 16 Mediakortti 01.01.2025 1.12.2025 17 Riskien välttely on teollisuusjohtajien mielestä 18 Nortalin omistukseen siirtyy Accelan Lähi-idän … 19 Takakani 20 Teollisuuden Näytelehti Sivu 16 Numer 39 2025 Kuvaa QR Koodi puhelimen ja voitte lukea Teollisuuden Näytelehden numeroita aina silloin kun haluatte. Voitte lähettää sen myös liikekumppanille jotta hän voi myös lukea sen tekstin jonka haluatte hänen näkevän
Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 17 Numero 39 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / www.tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehti julkaistaan vain netissä. Julkaistaan e-lehtenä. Luettavissa osoitteessa: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Mediakortti on voimassa 01.01.2025 – 31.12.2025 Yhteystiedot: Teollisuuden Näytelehden julkaisija: TN Lehti Oy Osoite : Koimetsäntie 3, 24280 SALO Sähköposti: tuotanto@tn-lehti.fi Lehden koko: A4 (210x297 mm) Painopinta-ala: 185x275 mm Palstojen lukumäärä: 4 Palstojen leveys: 42 mm / 1 palsta 90 mm / 2 palsta 135 mm / 3 palsta 185 mm / 4 palsta Rasteritiheys 300 dpi Aineistovaatimus Sähköinen muoto (pdf) Hinnasto: Koot / Hinta 1/8 sivu / 325 eur sis. ALV 25,5% 1/4 sivu / 650 eur sis. ALV 25,5% 1/2 sivu / 1300 eur sis. ALV 25,5% 3/4 sivu / 1950 eur + ALV 1/1 sivu / 2600 eur sis. ALV 25,5% 2/1 sivu / 5200 eur (aukeama) sis. ALV 25,5% Maksun saaja: TN-Lehti Oy, Koimetsäntie 3, 24280 SALO Reklamaatiot: Kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa ilmestymispäivästä. Myöhäisempää reklamaatiota ei käsitellä. Vastuu virheellisestä mainoksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ilmoitusten peruuttaminen: Viimeistään 2 vuorokautta ennen aineis topäivää. Myöhäisempää ilmoitusperuutusta ei käsitellä. Huom! Myöhästyneestä aineistosta emme voi ottaa vastuuta. Suurta tilaa vievät aineistot taikka kuvat tulee lähettää Wetransfer ohjelmalla tai muistitikulla. Noudatamme kaikessa julkaisutoiminnassa TN -Lehti Oy:n toimitusehtoja. Teollisuuden Näytelehteä voit lukea tietokoneella, tabletilla tai vaikka puhelimella osoitteessa: Teollisuuden Näytelehden löydät Lehtiluukusta osoitteesta: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Siellä on myös arkistolehdet noin 5 vuosikertaa. Asiakas voi tilata sähköpostiinsa ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, kohdasta “Ilmoita uusista numeroista”. Tämä on ulkoistettu, eli kyseessä on palvelu, jonka Lehtiluukku lähettää Teollisuuden Näytelehden lukijoille. Ilmoitusmyynti & Toimitus Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3, 24280 SALO Avoinna ark. 10.00 12.00 Päätoimittaja Jouko Nieminen Sähköposti: jouko.nieminen@tn-lehti.fi Myynti / kaupanvahvistus: markkinointi@tn-lehti.fi Ainesisto: tuotanto@tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehden ilmestyminen 2025: Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Tammikuu Numero 1 03.01.2025 / 07.01.2025 Numero 2 10.01.2025 / 14.01.2025 Numero 3 17.01.2025 / 21.01.2025 Numero 4 24.01.2025 / 28.01.2025 Helmikuu Numero 5 31.01.2025 / 04.02.2025 Numero 6 07.02.2025 / 11.02.2025 Numero 7 14.02.2025 / 18.02.2025 Numero 8 21.02.2025 / 25.02.2025 Maaliskuu Numero 9 28.02.2025 / 04.03.2025 Numero 10 07.03.2025 / 11.03.2025 Numero 11 14.03.2025 / 18.03.2025 Numero 12-13 21.03.2025 / 25.03.2025 Huhtikuu Numero 14 28.03.2025 / 01.04.2025 Numero 15 04.04.2025 / 08.04.2025 Numero 16 11.04.2025 / 15.04.2025 Numero 17 25.04.2025 / 29.04.2025 Toukokuu Numero 18-19 09.05.2025 / 13.05.2025 Numero 20 16.05.2025 / 20.05.2025 Kesäkuu Numero 21-22 06.06.2025 / 10.06.2025 Vuosiloma / Heinäkuu Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Elokuu Numero 23 01.08.2025 / 05.08.2025 Numero 24-25 08.08.2025 / 12.08.2025 Numero 26 15.08.2025 / 19.08.2025 Numero 27 22.08.2025 / 26.08.2025 Syyskuu Numero 28 05.09.2025 / 09.09.2025 Numero 29 12.09.2025 / 16.09.2025 Numero 30-31 19.09.2025 / 23.09.2025 Numero 32 26.09.2025 / 30.09.2025 Lokakuu Numero 33 03.10.2025 / 07.10.2025 Numero 34-35 10.10.2025 / 14.10.2025 Numero 36 17.10.2025 / 21.10.2025 Numero 37-38 24.10.2025 / 28.10.2025 Marraskuu Numero 39 07.11.2025 / 11.11.2025 Numero 40-41 14.11.2025 / 18.11.2025 Numero 42 21.11.2025 / 25.11.2025 Joulukuu Numero 43-44 05.12.2025 / 10.12.2025
Teollisuuden Näytelehti Sivu 18 Numero 39 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Kysely: Riskien välttely on teollisuusjohtajien mielestä uhka Suomen kilpailukyvylle TNLehti Teollisuusjohtajat myöntävät Goforen teettämässä tutkimuksessa, että riskien välttely ja yritysten keskittyminen osingonjakoon tuhoavat Suomen kilpailukykyä. Yli puolet vastaajista näkee, että kun yritykset jakavat tuloksestaan merkittävän osan osinkoina, ei tuotekehitykseen, digitalisaatioon ja kasvuun jää riittävästi rahaa. Suomalaisyrityksissä panostetaan teollisuusyritysten johtajien mielestä liian vähän uusiin ideoihin ja liian paljon osingonjakoon. Yli puolet (57 %) teknologiayhtiö Goforen teettämään tutkimukseen osallistuneista teollisuuspäättäjistä näkee, että riskin välttely innovoinnissa ja teknologiavalinnoissa on merkittävä haaste Suomen kilpailukyvylle. "Suomessa eletään varman päälle, ei oteta riskejä, ja siksi ei kasveta. Tämä on paljon omistajista kiinni. Meillä moni tuijottaa osinkoja ja lyhyen tähtäimen kurssiliikkeitä. Jos me tuloutetaan 60% osikoina, kertoohan se siitä ettei yrityksen kehittämiseen ja innovointiin jää silloin rahaa”, eräs tutkimukseen osallistunut päättäjä sanoo. Tulokset ovat peräisin suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä koskevasta tutkimuksesta, jonka Gofore teetti kesän ja alkusyksyn 2025 aikana tutkimusyhtiö Verianilla. Tutkimuksessa on mukana yli 30 teollisuusyrityksen johtajan näkemyksiä aiheesta. Varovaisuus kostautuu: digitalisaation perusteet olisi pitänyt rakentaa vuosia sitten Teollisuuspäättäjät antavat tutkimuksessa kritiikkiä varovaisille omistajille, koska yrityksissä on suosittu voitonjakoa investointien sijaan. Kun rahaa jaetaan osinkoina sen sijaan että investoitaisiin digitalisaatioon ja tuotekehitykseen, on tämä suoraan pois yrityksen kilpailukyvystä. "Nyt tarvitaan uskallusta tehdä investointeja. Suomalainen teollisuus on kaivautunut poteroihin ja on nipistetty kustannuksista. Epävarmat tulevaisuuden näkymät on saaneet firmat laittamaan rahahanat kiinni, vaikka nyt pitäisi päinvastoin innovoida”, toinen haastateltu päättäjä sanoo tutkimuksessa. Goforen älykkään teollisuuden liiketoiminnan johtaja Outi Määtän mukaan ongelma on, että jos teollisuusyrityksissä herätään digitalisaatioinvestointeihin vasta nyt, kilpailijat ovat jo vuosia edellä. ”Tuotteen digitaalinen elinkaariajattelu pitäisi olla rakennettu jo aikoja sitten. Jos koko ajan pelataan varman päälle eikä digitalisaation perusteita ole luotu, ollaan auttamattomasti myöhässä”, Määttä toteaa. Tuotteen digitaalinen elinkaariajattelu on toimintatapa, joka mahdollistaa uudenlaista arvoa synnyttävän dataohjatun ja tekoälyn kiihdyttämän liiketoiminnan, nopeat tuoteja palveluinnovaatiot ja niiden tuomisen käyttäjille laadukkaasti sekä turvalliset autonomiset laitteet. llman systemaattista innovointia teollisuusyritykset eivät pysy perässä Asiakkaiden odotukset vaikuttavat teollisuusyrityksiin ja pakottavat ne muuttumaan jatkuvasti. Koneiden, laitteiden ja ajoneuvojen valmistajilta edellytetään uusia ominaisuuksia ripeällä tahdilla ja laadukkaasti. Enää ei riitä, että vain fyysinen tuote on laadukas. Asiakkaat osaavat vaatia käyttöliittymiltä ja digipalveluilta samaa tasoa ja turvallisuutta kuin mitä parhaat kuluttajille suunnatut ratkaisut tarjoavat. "Tämä merkitsee jatkuvaa teknologista kehitystä ja samalla yhä monimutkaisempia koneita ja laitteita. Niissä on enemmän koodia ja entistä vaativampia teknisiä yhdistelmiä. Ilman systemaattista innovointia ja nopeaa sekä ketterää tuoteja palvelukehitystä yrityksillä ei pidemmän päälle ole edellytyksiä olla pelissä mukana", Määttä painottaa. Tutkimuksen vastaajina suomalaisten teollisuusyritysten avainhenkilöitä Verian toteutti tutkimuksen Goforen toimeksiannosta kesällä ja syksyllä 2025. Kaikki osallistujat olivat Suomen markkinoilla toimivien teollisuusorganisaatioiden avainhenkilöitä kuten johtajia ja päälliköitä. Kyselyyn osallistui 30 organisaatiota, joista 14:llä liikevaihto ylitti 150 miljoonaa euroa, 14:llä jäi sen alle ja kahdelta tieto puuttui. Haastatteluihin osallistui 8 organisaatiota, joista 5:llä liikevaihto ylitti 150 miljoonaa euroa ja 3:lla jäi sen alle. Goforen teettämä tutkimus keskittyi osa-alueisiin, joihin yritykset voivat itse vaikuttaa, vaikka kilpailukykyyn vaikuttavat myös ulkoiset tekijät kuten sääntely, teollisuusja vientipolitiikka sekä julkisrahoitteinen tutkimus ja kehitys. Gofore on kansainvälinen digitaalisen muutoksen konsulttiyhtiö. Meillä on lähes 1 800 asiantuntijaa kaikkiaan 23 kaupungissa Suomessa, Saksassa, Itävallassa, Tšekissä, Virossa ja Espanjassa. Teknologian ja liiketoiminnan asiantuntijamme rakentavat toimivaa, turvallista ja yhdenvertaista digitaalista yhteiskuntaa palveluineen sekä kestäviä älykkään teollisuuden ratkaisuja. Monimuotoista osaajajoukkoamme yhdistävät pioneerihenkisyys sekä halu luoda inhimillisempää ja vastuullisempaa digimaailmaa. Toimintaamme ohjaavat vahvat arvomme: olemme jokaiselle hyvä työpaikka, ja elämme asiakkaidemme onnistumisista. Liikevaihtomme vuonna 2024 oli 186,2 miljoonaa euroa. Gofore Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Visiomme on olla merkittävin eurooppalainen digitaalisen muutoksen asiantuntijayritys. 25-39-18-1-2 Teollisuuden liiketoiminnan johtaja Outi Määtän mukaan ongelma on, että jos teollisuusyrityksissä herätään digitalisaatioinvestointeihin vasta nyt, kilpailijat ovat jo vuosia edellä.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 19 Numero 39 / 2025 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Nortalin omistukseen siirtyy Accelan Lähi-idän divisioonan toiminnot TNLehti Pilvipohjaisia palveluita julkishallinnolle kehittävän Accelan Lähi-idän divisioona siirtyy Suomessakin toimivan kansainvälisen IT-yhtiö Nortalin omistukseen 1.10.2025. Nortal on Accelan pitkäaikainen digitaaliseen transformaatioon erikoistunut strateginen kumppani. Muutoksen myötä Nortal omistaa nyt Accelan Lähi-Idässä toimivan yhtiön ja toimii yksinoikeudella Accelan ohjelmistoratkaisujen lisenssien tarjoajana Lähi-idän alueella. Kaikki nykyisten tiimien toiminnot, operatiivinen työ ja käynnissä olevat projektit jatkuvat saumattomasti, jotta asiakkaille voidaan taata jatkuva palvelu ja tuki. Accelan toimintojen siirtyminen Nortalille on strateginen liike tuoda Accelan palvelut lähemmäs asiakkaita Lähi-idässä, vahvistaa yhteistyötä, saavuttaa tehokkuutta sekä nopeuttaa ja parantaa palveluiden toimitusta. Accelan tekoälyyn perustuvien ratkaisujen ansiosta asiakkaat hyötyvät automaatiosta ja älykkäistä ominaisuuksista vauhdittaakseen IT-infrastruktuurin modernisointia ja parantaakseen kansalaisten kokemuksia. Omistuksen vaihtumisen myötä päivittäinen yhteydenpito, asiakassuhteet ja kumppanuudet siirtyvät Nortalin paikallisen tiimin hoidettavaksi. Accelan ja Nortalin tavoitteena on varmistaa sujuva siirtymä. Accelan operatiivinen johtaja Jonathon Knight sanoo: “Olen innoissani globaalista strategisesta yhteistyöstämme Nortalin kanssa ja Lähi-idän liiketoimintoja koskevasta muutoksesta. Kumppanuus tuo yhteen Accelan julkishallinnolle kehitetyn teknologia-alustan ja Nortalin vahvan paikallisen osaamisen. Tämän ansiosta voimme toimittaa ratkaisuja, jotka vastaavat julkishallinnon tarpeita Lähi-idässä. Olemme sitoutuneita tuomaan julkishallinnolle turvallisia, skaalautuvia ja innovatiivisia työkaluja. Jatkamme yhteistyötämme myös Pohjois-Amerikassa ja teknologian kehittämisessä.” Nortalin Lähi-idän toimitusjohtaja Taavi Einaste kommentoi: “Olemme todella innoissamme yhteistyöstämme ja että toimimme yksinoikeudella Accelan lisenssien tarjoajana Lähi-idässä. Missiomme on kirittää digitaalisaatiota ja tarjota mitattavaa vaikuttavuutta alueen julkishallinnolle ja yhteisöille. Nortalin paikallisen läsnäolon ja markkinaymmärryksen yhdistäminen Accelan ohjelmistoratkaisuihin ja alustaan luo meille ainutlaatuisen aseman auttaa julkishallinnon toimijoita modernisoimaan digipalvelujaan ja tarjoamaan erinomaisia kansalaispalveluita.” Nortal Nortal on strateginen innovaatioja teknologiayritys, jolla on poikkeuksellinen yli 25 vuoden kokemus onnistuneista transformaatioprojekteista. Yrityksellä on toimistoja Euroopassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Amerikassa, minkä ansiosta se on lähellä asiakkaitaan ja samalla hyödyntää laajaa yli 2000 asiantuntijan kansainvälistä osaajaverkostoa. www.nortal.com Accela Accela on valtionja paikallishallinnon tehokkuutta ja modernisaatiota edistävien pilvipohjaisten ohjelmistopalveluiden tarjoaja. Viranomaiset ympäri maailmaa luottavat Accelan kykyyn modernisoida toimintaa ja mahdollistaa innovaatio. Lisätietoja: www.accela.com. 25-39-19-1-2 Sarlin laajentuu Pohjoismaissa yritysostoilla Sarlin tavoittelee kannattavaa kasvua ja suuria teollisuusasiakkaita laajentuneella tuoteja palvelutarjoomalla Ruotsissa ja Norjassa. Kestävän teollisuuden kumppani Sarlin Oy Ab laajentaa paineilmaliiketoimintaansa ostamalla Granzow-yhtiöt Ruotsista ja Norjasta. Yrityskauppa tukee Sarlinin strategista tavoitetta kiihdyttää kannattavaa kasvua Pohjoismaiden markkinoilla. Molemmat osapuolet hyötyvät jakamalla parhaita käytäntöjä toimintojensa kehittämiseksi ja muodostamalla näin entistä vahvemman yhtiön, jolla on paremmat valmiudet kasvaa ja kilpailla alueella. ”Granzowilla on vuosikymmenten kokemus ja erinomainen maine Ruotsin ja Norjan markkinoilla, joten saamme siellä vahvan jalansijan tällä yritysostolla. Se avaa myös uusia mahdollisuuksia Balance Pro -paineilman optimointijärjestelmällemme, turbokompressoreille ja elinkaaripalveluille. Tavoitteenamme on viedä myös projektiosaamistamme näille markkinoille”, sanoo Sarlinin toimitusjohtaja Jiri Viholainen. Sekä Sarlinille että Granzowille laajentuva tuoteja palveluvalikoima sekä yhtenäinen asiakastuki mahdollistavat asiakassuhteiden syventämisen ja laajentamisen entistä suurempiin hankkeisiin erityisesti suurissa teollisuusyrityksissä, joilla on toimintaa kaikissa kolmessa maassa. Sarlinin ratkaisut auttavat asiakkaita vähentämään päästöjä ja kustannuksia kestävällä tavalla. Yritysoston ansiosta Sarlinin vuosittainen liikevaihto kasvaa yli 11 miljoonalla eurolla. Viime vuonna Sarlinin liikevaihto oli 26 miljoonaa euroa. Yrityskaupan jälkeen Sarlin Group Oy Ab:n liikevaihto on 94 miljoonaa euroa ja konserniyhtiöt työllistävät yhteensä 450 henkilöä. Sarlinin ja Granzowin liiketoimintojen lisäksi konserniin kuuluu maailman johtava kalibrointiteknologian asiantuntija Beamex Group. ”Päätavoitteemme on kasvaa kannattavasti. Tässä järjestelyssä emme hae synergiaa kustannussäästöistä, vaan saamme hyötyjä yhteistyön tiivistämisellä esimerkiksi toimitusketjussa ja projektiosaamisessa ”, toimitusjohtaja Jiri Viholainen selittää. Hallituksen puheenjohtaja Fredrik Wikströmin mukaan Sarlin ja Granzow ovat tunteneet toisensa jo pitkään. ”Tunnemme toisemme hyvin, ja uskon, että yrityskulttuurimme ja arvomme sopivat hyvin yhteen. Yhdistämällä yhtiöiden parhaat puolet voimme auttaa asiakkaitamme kasvamaan ja tarjota heille entistä parempaa palvelua”, sanoo Fredrik Wikström. Kaikki yhtiöt jatkavat toimintaansa omilla brändeillään ja nykyisellä henkilöstöllään. Toimintojen yhtenäistäminen etenee vähitellen tiiviissä vuoropuhelussa henkilöstön kanssa. 25-39-19-1-2
Teollisuuden Näytelehteä luetaan myös ulkomailla lähinnä Googlen avulla. Sen johdosta voimme julkaista ilmoituksia myös englannin -ja ruotsinkielellä, Jos haluaa varmistaa, että lehdistötiedotteessa julkaistaan myös yhteystiedot niin kannattaa ottaa meihin yhteyttä. On myös eräs tapa varmentaa tiedotteen julkaiseminen mahdollisimman useassa lehdessä ja se onnistuu parhaiten jos tiedote on jo valmiiksi taitettu tiettyyn kokoon ja siten helpottaa taittajan työtä. Tämän toiminnan mahdollistaa nykyiset tekstinkäsittelyohjelmat. Lukuisat teollisuuslaitokset teettävät lehdistötiedotteita joita siten jaetaan asiakkaille. Tämä on tietenkin hyvä asia, jo pelkästään sen johdosta, että lehdistötiedotteet lisäävät myyntiä, sen johdosta, että ostajien tietomäärä lisääntyy. Toisin sanoen tietävä asiakas on myös se ostava asiakas. Tietoa pitää saada myös hieman laajemmalle lukijakunnalle, jotta markkinointi pysyy hyvällä tasolla. Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3 24280 salo Sähköposti osoite on: markkinointi @tn-lehti.fi Ota QR koodi käyttöön,vaikka ”kännykkään” niin Teollisuuden Näytelehti kulkee aina mukanasi.