Teollisuuden Näytelehti SSN 2737-2359 (Verkkojulkaisu) (ISSN 0780-7090 (aikoinaan painettu lehti) 43 vuosikerta Sisältö on sivulla 16 / Mediakortti 01-01-202531-12-2025 on sivulla 17. Numero 37-38 28.10.2025 43 vuosikerta Tallenna tämä linkki: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Mediakortti 01-01-202631-12-2026 on sivulla 3.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 2 Numero 37-38 / 2025 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -kokonaisuus juurruttaa liikunnallisen toimintakulttuurin osaksi korkeakoulujen arkea TNLehti Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoima Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -projektikokonaisuus saa jatkoa kolmannella Koko korkeakouluyhteisö liikkeelle! -projektilla, jossa liikunnallinen ja yhteisöllinen toimintakulttuuri juurrutetaan osaksi korkeakoulujen arkea. Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) koordinoimat Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -projektit ovat tuoneet fyysistä aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä keskisuomalaisille korkeakoulukampuksille sekä verkostoammattikorkeakoulu Humakille viimeisten kolmen vuoden ajan. Projektit on toteutettu yhteistyössä Jyväskylän yliopiston, Humanistisen ammattikorkeakoulun, Ilmasotakoulun sekä opiskelijakunta JAMKO:n kanssa. Kolmanteen projektiin mukaan liittyi myös opiskelijakunta HUMAKO. Kahdessa ensimmäisessä projektissa on kehitetty ja jalkautettu Aktiivisuutta ja opiskelukykyä edistävä korkeakoulu -toimintamalli, joka edistää opiskelijoiden ja henkilöstön fyysistä aktiivisuutta, opiskelukykyä sekä yhteisöllisyyttä. Malli on suunniteltu valtakunnallisesti sovellettavaksi ja osaksi korkeakoulujen arkea. “Hyvinvointi syntyy arjen valinnoista. Haluamme luoda korkeakouluista ympäristöjä, jotka tukevat aktiivista ja yhteisöllistä opiskelua ja työskentelyä”, projektipäällikkö Essi Heimovaara toteaa. Konkreettisia muutoksia korkeakoulujen arkeen Kolmannessa Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -projektissa vakiinnutetaan jo käynnistetyt prosessit korkeakoulujen arkeen ja juurrutetaan liikunnallinen toimintakulttuuri osaamisen kehittämisen ja mallintamisen keinoin. ”Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -projektien aikana on tehty varsin suuriakin konkreettisia muutoksia osallistuvien korkeakoulujen käytäntöihin. Näistä erinomaisia esimerkkejä ovat pedagogisten periaatteiden päivitykset, aktiivisuusagentti-toiminnan käynnistäminen sekä lukuisat erilaiset matalan kynnyksen aktiviteetit ja kampusympäristöjen kehittämistoimenpiteet, kuten esimerkiksi frisbeegolf-korien tuominen kampusalueiden pihoille,” Heimovaara kertoo. Kaikissa kolmessa Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -projektissa on panostettu koko korkeakouluyhteisön osallistamiseen – opiskelijoista johtoon. Käytännön keinoja ovat olleet esimerkiksi taukoliikuntavideot, hyvinvointikortit ja taukotarrat, jotka kannustavat liikkeelle päivän mittaan. Lisäksi projektien puitteissa on järjestetty erilaisia matalan kynnyksen tapahtumia, kuten taidemuseoja luontoretkiä sekä lajikokeiluita, jotka tukevat osallistujien kokonaisvaltaista hyvinvointia. Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -projekteja on rahoitettu opetusja kulttuuriministeriön Suomi liikkeelle -ohjelmasta. Tietoa julkaisijasta Jyväskylän ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti tunnustettu oppimisen uudistaja ja kilpailukyvyn kehittäjä. Teemme aktiivista yhteistyötä työelämän kanssa ja toimimme laajassa kansainvälisessä verkostossa. Opiskelijoita meillä on 8 500 ja henkilöstöä noin 900. Olemme osa eurooppalaista E³UDRES²-allianssia. E³UDRES² on yhdeksän eurooppalaisen korkeakoulun verkosto, jonka tavoitteena on edistää pienten ja keskikokoisten kaupunkien sekä niitä ympäröivien alueiden kehittymistä älykkäiksi ja kestäviksi alueiksi. E³UDRES²-korkeakouluissa on yhteensä yli 100 000 opiskelijaa ja n. 10 000 henkilöstön jäsentä. 25-37-38-2-1-2 Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Ulla Kaukola: Koulutus, osaaminen ja kohtuuhintainen asuminen ovat oleellisia Uudenmaan menestykselle Uudenmaan maakuntahallituksen uutena varapuheenjohtajana on aloittanut vantaalainen Ulla Kaukola (sd.). Hän painottaa koulutuksen, osaamisen ja sivistyksen tärkeyttä. Hän muistuttaa, että Uudenmaan menestys tukee koko Suomen menestystä. – Uudellamaalla on moninainen väestö. Tarvitsemme koulutusta ja koulutustason ylläpitoa ja vahvistamista, jotta ihmiset työllistyvät. Sekä jatkokoulutusta, niin ihmiset voivat vaihtaa uraa ja työpaikkaa. Myös tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoimintaan pitää panostaa, Kaukola sanoo. Kaukola tuo esiin, että Uudellamaalla korkeakoulujen aloituspaikkojen määrä ei vastaa alueella asuvien nuorten määrää. Suomessa on 0,92 korkeakoulupaikkaa yhtä toisen asteen tutkinnon suorittanutta kohti. Uudellamaalla suhdeluku on vain 0,75. Tämä käy ilmi muun muassa Helsingin seudun kauppakamarin tarkastelusta. Yhteen kietoutuvat kysymykset – Meidän on myös turvattava kohtuuhintainen asuminen sekä opiskelijoille että työssäkäyville. Tällä hetkellä asunnottomuus lisääntyy jopa työssä käyvien keskuudessa, Kaukola kertoo. Kaukolan mukaan meillä pitää olla monipuolisia asumisen mahdollisuuksia ja toimiva joukkoliikenne. Hyvä joukkoliikenne tukee myös ympäristötavoitteita. – Jo nykyisessä Uudenmaan kehittämistä ohjaavassa maakuntaohjelmassa yhtenä painopisteenä on hyvinvointia korostava Onnellisten Uusimaa ja se on mukana myös vuosien 2026–2029 maakuntaohjelman luonnoksessa, hän sanoo. Kaukolan mukaan koulutuspaikat ja kohtuuhintainen asuminen ovat asioita, joista Uudenmaan liitto voi pitää ääntä ja joihin se voi vaikuttaa aktiivisesti. – Koko Suomen pitäisi ymmärtää, että Uusimaa on kaiken moottori. Jos Uudellamaalla ei mene hyvin, se näkyy koko Suomessa, hän summaa. Malminkartanonhuipulta näkee pitkälle Kaukolan lempipaikka Uudellamaalla on Helsingin puolella sijaitseva Malminkartanonhuippu, josta on avarat näkymät. – Sieltä näkyy pitkästi Uuttamaata ja myös meri. Iltalenkkini kulkee Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella ja käyn usein mäen päällä. 25-37-38-2-1-2 Ulla Kaukola Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Toista kautta Uudenmaan maakuntahallituksessaVantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuuston jäsen-. Lehtori ammattikorkeakoulussa
Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 3 Numero 37-38 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / www.tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehti julkaistaan vain netissä. Julkaistaan e-lehtenä. Luettavissa osoitteessa: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Mediakortti on voimassa 01.01.2026 – 31.12.2026 Yhteystiedot: Teollisuuden Näytelehden julkaisija: TN Lehti Oy Osoite : Koimetsäntie 3, 24280 SALO Sähköposti: tuotanto@tn-lehti.fi Lehden koko: A4 (210x297 mm) Painopinta-ala: 185x275 mm Palstojen lukumäärä: 4 Palstojen leveys: 42 mm / 1 palsta 90 mm / 2 palsta 135 mm / 3 palsta 185 mm / 4 palsta Rasteritiheys 300 dpi Aineistovaatimus Sähköinen muoto (pdf) Hinnasto: Koot / Hinta 1/8 sivu / 350 eur sis. ALV 25,5% 1/4 sivu / 700 eur sis. ALV 25,5% 1/2 sivu / 1400 eur sis. ALV 25,5% 1/1 sivu / 2800 eur sis. ALV 25,5% 2/1 sivu / 5600 eur (aukeama) sis. ALV 25,5% Maksun saaja: TN-Lehti Oy, Koimetsäntie 3, 24280 SALO Reklamaatiot: Kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa ilmestymispäivästä. Myöhäisempää reklamaatiota ei käsitellä. Vastuu virheellisestä mainoksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ilmoitusten peruuttaminen: Viimeistään 2 vuorokautta ennen aineis topäivää. Myöhäisempää ilmoitusperuutusta ei käsitellä. Huom! Myöhästyneestä aineistosta emme voi ottaa vastuuta. Suurta tilaa vievät aineistot taikka kuvat tulee lähettää Wetransfer ohjelmalla tai muistitikulla. Noudatamme kaikessa julkaisutoiminnassa TN -Lehti Oy:n toimitusehtoja. Teollisuuden Näytelehteä voit lukea tietokoneella, tabletilla tai vaikka puhelimella osoitteessa: Teollisuuden Näytelehden löydät Lehtiluukusta osoitteesta: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Siellä on myös arkistolehdet noin 5 vuosikertaa. Asiakas voi tilata sähköpostiinsa ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, kohdasta “Ilmoita uusista numeroista”. Tämä on ulkoistettu, eli kyseessä on palvelu, jonka Lehtiluukku lähettää Teollisuuden Näytelehden lukijoille. Ilmoitusmyynti & Toimitus Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3, 24280 SALO Avoinna ark. 10.00 12.00 Päätoimittaja Jouko Nieminen Sähköposti: jouko.nieminen@tn-lehti.fi Myynti / kaupanvahvistus: markkinointi@tn-lehti.fi Ainesisto: tuotanto@tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehden ilmestyminen 2026: Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Tammikuu Numero 1 07.01.2026 / 08.01.2026 Numero 2 14.01.2026 / 15.01.2026 Numero 3 21.01.2026 / 22.01.2026 Numero 4 28.01.2026 / 29.01.2026 Helmikuu Numero 5 04.01.2026 / 05.02.2026 Numero 6 11.02.2026 / 12.02.2026 Numero 7 17.02.2026 / 18.02.2026 Numero 8 25.02.2026 / 26.02.2026 Maaliskuu Numero 9 04.03.2026 / 05.03.2026 Numero 10 12.03.2026 / 13.03.2026 Numero 11 19.03.2026 / 20.03.2026 Numero 12-13 26.03.2026 / 27.03.2026 Huhtikuu Numero 14 09.04.2026 / 10.04.2026 Numero 15 16.04.2026 / 17.04.2026 Numero 16 23.04.2026 / 24.04.2026 Numero 17 29.04.2026 / 30.04.2026 Toukokuu Numero 18-19 07.05.2026 / 18.05.2026 Numero 20 21.05.2026 / 22.05.2026 Kesäkuu Numero 21-22 04.06.2026 / 05.06.2026 Vuosiloma / Heinäkuu Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Elokuu Numero 23 06.08.2026 / 07.08.2026 Numero 24-25 13.08.2026 / 14.08.2026 Numero 26 20.08.2026 / 21.08.2026 Numero 27 27.08.2026 / 28.08.2026 Syyskuu Numero 28 03.09.2026 / 04.09.2026 Numero 29 10.09.2026 / 11.09.2026 Numero 30-31 17.09.2026 / 18.09.2026 Numero 32 24.09.2026 / 25.09.2026 Lokakuu Numero 33 01.10.2026 / 02.10.2026 Numero 34-35 08.10.2026 / 09.10.2026 Numero 36 22.10.2026 / 23.10.2026 Numero 37-38 29.10.2026 / 30.10.2026 Marraskuu Numero 39 05.11.2026 / 06.11.2026 Numero 40-41 12.11.2026 / 13.11.2026 Numero 42 26.11.2026 / 27.11.2026 Joulukuu Numero 43-44 08,12.2026 / 09.12.2026 Kuvaa QR-Koodi Niin voit aina lukea Teollisuuden Näytelehteä.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 4 Numero 37-38 / 2025 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Epävarmuus suomalaisilla työmarkkinoilla kasvaa TNLehti Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salon mielestä maan hallitus kylvää lisää myrkkyä suomalaisille työmarkkinoille esittämällä henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamista. Jos eduskunta hyväksyy hallituksen tänään sille antaman esityksen, jatkossa henkilökohtaisen irtisanomisen perusteeksi riittää pelkkä asiallinen peruste nykyisen asiallisen ja painavan perusteen sijaan. – Joskus yhden sanan merkitys on kokonaista lausetta suurempi. Painavan syyn poistuminen irtisanomisen perusteista horjuttaa vakiintunutta oikeudellista tilaa, kasvattaa epävarmuutta työmarkkinoilla ja johtaa henkilöperusteisten irtisanomisten määrän kasvuun, Salo sanoo. Suomessa on noin 12 400 henkilöperusteista irtisanomista vuodessa. Hallituksen esityksen perusteluissa mainittua lukua voi Salon mielestä arvioida suuntaan tai toiseen, mutta OECD:n tilastojen mukaan henkilöperusteinen irtisanominen ei Suomessa ole vaikeaa nykyisenkään lainsäädännön puitteissa. – Ilmeisesti tämä ei elinkeinoelämälle ja hallitukselle riitä, vaan entistä useampi työntekijä pitää pystyä laittamaan pihalle nykyistä helpommin. Maan hallituksen pitäisi keskittyä työelämän todellisiin ongelmiin eikä käyttää aikaansa epävarmuuden lisäämiseen suomaisilla työmarkkinoilla. Sitä suomalainen työelämä juuri nyt vähiten kaipaa, Salo sanoo. Vakiintuneen oikeudellisen tilan katoaminen tarkoittaa, että jatkossa sen paremmin työnantajat kuin työntekijät eivät tarkkaan tiedä, millä perusteella työntekijän voi irtisanoa tai joutua irtisanomisen kohteeksi. Salon mukaan tämä voi siihen, että yhä useamman henkilöperusteisen irtisanomisen laillisuus mitataan oikeudessa. Pahimmillaan oikeudessa käsitellään useita samanaikaisia riitoja siitä, onko irtisanomiseen ollut asiallinen peruste. Se on iso taloudellinen riski ja pitkäaikainen mainehaitta monelle työnantajalle. – Tilanne on absurdi, kun hallituksen esityksen perustelujen mukaan ei ole varmaa, että muutoksella on mitään vaikutusta julkiseen talouteen. Perusteluissa vain optimisesti todetaan, että positiivisia vaikutuksia voi olla. – Perustellusti voi kysyä, onko asiallista perustaa esityksen tarpeellisuus tällaiseen omaan, toivotaan toivotaan -uskosta lähtevään perusteeseen vai onko tässä vain kysymys yritysten haluun irtisanoa ihmisiä nykyistä helpommin. Ainakaan painavaa perustetta työntekijöiden irtisanomissuojan madaltamiseen ei ole, Salo sanoo. 25-37-38-4-1-2 Työministeri vieraili Salossa ja Paimiossa – Marttinen: Varsinais-Suomi on kasvu-uralla, nyt on tärkeä saada osaava työvoima liikkeelle Työministeri Matias Marttinen (kok.) vieraili perjantaina 24. lokakuuta Salossa ja Paimiossa tutustumassa alueen työllisyystilanteeseen, elinvoimaan ja ajankohtaisiin kehityshankkeisiin. Vierailun aikana keskusteltiin myös Suomen kansainvälisistä yhteyksistä sekä mahdollisuuksista laajentaa alueellista junaliikennettä Varsinais-Suomeen. Lisäksi ministeri kuuli alueen yritysten huolia ja nostoja kasvun pullonkauloihin. Ministeri aloitti päivän Salon kaupungintalolla, jossa hän tapasi kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton edustajia. Isäntinä toimivat kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Johanna Riski (kesk.), kaupunginhallituksen puheenjohtaja Simo Paassilta (sd.) ja kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen. Varsinais-Suomen liiton maakuntajohtaja Jyri Arponen ja edunvalvontajohtaja Malla Rannikko-Laine esittelivät ministerille maakunnan saavutettavuuden kehittämistarpeita. – Varsinais-Suomi on vahvalla kasvun uralla. Vientiteollisuuden, kuten merellisten toimialojen kasvu heijastuu koko valmistavan teollisuuden kenttään. On tärkeää, että osaava työvoima saadaan liikkeelle. Pyrimme löytämään yhdessä ratkaisuja, joilla investointeja saadaan vauhditettua ja työvoima ja sen tarve kohtaamaan, ministeri totesi tapaamisen yhteydessä. Iltapäivällä ministeri vieraili Paimion parantolassa, jossa hän tutustui kaupungin kehityshankkeisiin ja työllisyysasioihin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Markus Kaarlelan (kok.), kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mikko Lindbergin (kesk.) ja kaupunginjohtaja Nina-Mari Turpelan sekä toimialajohtajien johdolla. Vierailun yhteydessä käytiin läpi myös Paimion parantolan kehityshankkeen tilannetta. Tavoitteena on vahvistaa parantolan asemaa maailmanluokan vierailukohteena ja kulttuuriperintökohteena. Ajankohtainen työllisyystilanne oli vahvasti esillä vierailun aikana. Vaikka valtakunnallisesti työttömyys on noussut, on myönteisiä esimerkkejäkin olemassa. Paimiossa on yksi maakunnan matalimmista työttömyysasteista. Paimio on onnistunut työllisyyden hoidossa hyvin. Huomionarvoista on kuitenkin se, että vaikka työllisyyspalveluiden siirto kunnille oli tarkoitus toteuttaa kustannusneutraalisti, ylittyvät toteutuneet kustannukset nyt huomattavasti. Rahoitusjärjestelmää on muutettava, jotta uudistus vastaa tarkoitettua ja on kunnille oikeudenmukainen, korostaa Paimion kaupunginjohtaja Nina-Mari Turpela. – Toivomme, että kunnat saisivat säädösmuutoksilla aidot mahdollisuudet alentaa työttömyysturvamaksuja. Tähän päästään hyödyntämällä paikallisesti tunnistettuja työllisyyden edistämistoimia. Kuntouttavan työtoiminnan siirtyessä kuntien vastuulle on tärkeää varmistaa riittävät resurssit ja kunnon kannusteet, jotta uusi palvelu voidaan toteuttaa täysimääräisesti ja vaikuttavasti, esittää Salon kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen. Varsinais-Suomen yritysten liikevaihto kasvaa tällä hetkellä ennen kaikkea teollisuuden vetämänä. Kaikki teollisuuden alat kasvoivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yhteensä lähes 10 prosenttia, kun koko maassa teollisuuden kasvu oli vain 3,5 prosenttia (Lounaistieto 17.10.2025). Yritysten näkökulmasta kasvun keskeisimmät esteet ovat julkisten liikenneyhteyksien puutteet sekä tuottavuuden kasvun hidastuminen ja työikäisen väestön vähentyminen, jotka näkyvät osaavan työvoiman saatavuudessa. Ministeri vieraili kuulemassa yritysten näkemyksiä Salossa akkuvalmistaja IONCOR Oy:n toimipaikassa Salon IoT Campuksella sekä Paimiossa mekaniikan ja elektroniikan sopimusvalmistaja Stera Oy:n tehtaalla ja betonielementtejä valmistavan ASV Oy:n sementtivalimolla. Varsinais-Suomen liitto on maakunnan liitto, jonka tehtävänä on alueen kehittäminen, edunvalvonta, yhteistyön rakentaminen ja tulevaisuuden suunnittelu yhteistyössä kuntien, korkeakoulujen, viranomaisten, yritysten ja järjestöjen kanssa. Alueen 27 kuntaa omistavat meidät. 25-37-38-4-1-2 Insinööriliiton Puheenjohtaja Samu Salo Insinööriliitto
Teollisuuden Näytelehti Sivu 5 Numero 37-38 / 2025 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Yrittäjät: Irtisanomiskynnys alentuu?– hallitus antoi esityksen TNLehti Hallitus antoi tänään esityksen eduskunnalle henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamiseksi. Jatkossa irtisanomiseen riittäisi asiallinen syy. Esityksen tavoitteena on madaltaa työllistämisen kynnystä ja riskiä. – Irtisanomiskynnyksen alentaminen on tärkeä uudistus. Se rohkaisee pk-yrityksiä työllistämään, johtaja Atte Rytkönen-Sandberg Suomen Yrittäjistä sanoo. Hallituksen esityksen mukaan työntekijän henkilöön liittyvä irtisanomisperuste täyttyisi nykyistä helpommin. Syyn ei tarvitsisi olla enää asiallinen ja painava.?Suomen Yrittäjät pitää uudistusta tärkeänä. –?Suomessa on korkea henkilöperusteinen irtisanomissuoja. Sääntelyn keventäminen parantaa erityisesti pk-yritysten mahdollisuutta työntekijöiden palkkaamiseen ja tuo aktiivisuutta työmarkkinoille. Muutos on ehdottoman tervetullut, Rytkönen-Sandberg sanoo. Irtisanomiskynnyksen alentamisen tavoitteena on madaltaa työllistämisriskiä erityisesti pienissä yrityksissä. Muutoksen vaikutus nähdään oikeuskäytännössä myöhemmin.? Sääntely uudistuu kokonaisuudessaan Henkilöperusteista irtisanomista koskeva säännös uudistetaan kokonaan, eikä kyse ole pelkästään painava-sanan poistamisesta. Esityksen mukaan sääntelyssä avattaisiin tarkemmin myös sitä, mitä asioita irtisanomisperustetta arvioitaessa on otettava huomioon. – Esityksessä on paljon muutoksia, jotka vaikuttavat irtisanomiskynnyksen juridiseen arviointiin. Säännöksen sanamuotoon tehtyjen muutosten lisäksi tällaisia sisältyy kokonaisarviota koskevaan sääntelyyn sekä muun työn tarjoamisvelvollisuuteen, johtava asiantuntija Albert Mäkelä sanoo. Muun työn tarjoamisvelvollisuus rajattaisiin esityksellä koskemaan vain tilanteita, joissa työntekijän työntekoedellytykset ovat muuttuneet työsuhteen aikana. Alisuoriutuminen säilyy irtisanomisperusteena Alisuoriutumisen kirjaamisella lakiin tavoiteltiin nykytilan selkiyttämistä, mutta se jätettiin pois lopullisesta esityksestä. – Alisuoriutumista on pidetty oikeuskäytännössä nykyisinkin mahdollisena irtisanomisperusteena, eikä tätä ole tarkoitus muuttaa. Kun yleinen irtisanomiskynnys laskee, myös alisuoriutumistilanteissa sovelletaan jatkossa helpommin täyttyviä arviointikriteerejä, Mäkelä sanoo. Jatkovalmistelussa esityksestä poistettiin varoituskäytäntöä koskevat muutokset, joten nykyinen käytäntö säilyy ennallaan. Ministeriön aiemmassa luonnoksessa ehdotettiin, että irtisanominen olisi jatkossa ollut mahdollista myös silloin, kun työntekijä toimii moitittavasti eri tavalla kuin aiemmassa varoituksessa on kuvattu. – Varoitusta koskevat muutokset olisivat tarpeen. Eduskunta voi vielä korjata esitystä tältä osin, Mäkelä sanoo. 25-37-38-5-1-2 KAL Teboil-tilanteesta: Raskaan liikenteen polttoainejakelu turvattava koko maassa Polttoaineketju Teboilin toiminta Suomessa saattaa julkisuudessa olleiden tietojen perusteella häiriintyä. Teboilin omistajaan kohdennetut pakotteet saattavat vaikuttaa eri tavoin sen toimintaedellytyksiin. Yhtiön jakeluverkosto on Suomen kolmanneksi laajin ja raskaassa kalustossa toiseksi laajin. Kuljetuskaluston polttoaineen saatavuus tulee turvata eri keinoin myös harvaan asutuilla seuduilla. Mediatietojen mukaan polttoaineiden toimittaminen Teboilille on ainakin osin keskeytynyt. Eri arvioiden mukaan polttoaineiden saatavuus Suomessa ei ole vaarantumassa, mutta paikalliset jakeluongelmat Teboilin osalta ovat mahdollisia. Suomessa polttoaineen jakeluverkosto on harventunut viime vuosina. Esimerkiksi Itäja Pohjois-Suomeen on syntymässä alueita, joissa matkat seuraavalle tankkausasemalle ovat huomattavat. Tankkausmatkojen pidentyminen vaikeuttaa kuljetusreittien suunnittelua ja aiheuttaa suoria kustannuksia kuljetusyrityksille sekä elinkeinoelämälle. Jos käsillä oleva tilanne näyttää johtavan raskaan liikenteen polttoainejakelun vakavaan häiriintymiseen, tulee tilanteeseen puuttua nopeasti. Mahdollisesti syntyvä tilanne tulee pyrkiä hoitamaan ensisijaisesti markkinaehtoisesti ja siten, että polttoaineyhtiöt pystyvät halutessaan laajentamaan verkostoaan näille alueille nopeasti. Nopea toiminta on tärkeää, jotta raskaan liikenteen polttoainejakelu harvaan asutulla alueellakin säilyy kaupallisesti tuotettuna, sanoo Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja Anssi Kujala Viranomaisten tehtävä on tarkastella polttoainejakeluverkoston toimivuutta ja tunnistaa harvaan asuttujen alueiden kriittiset raskaan kaluston polttoainejakelupisteet sekä varmistaa polttoaineen saanti. Kujala muistuttaa myös, että polttoainejakelun turvaamisen ohella Suomen tulisi huolehtia kattavasta raskaan liikenteen taukopaikkaverkoston ja vaihtoehtoisten käyttövoimien energian jakeluinfran kehittymisestä. EU edellyttää AFIR-asetuksen myötä Suomelta toimia vuoteen 2030 mennessä vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran laajentamiseksi. Kilpailu ei saa vääristyä SKAL huomauttaa, että viranomaisten mahdolliset toimet eivät saa vääristää kilpailua muiden polttoaineyhtiöiden kanssa, jotta varmistetaan markkinaehtoisen toiminnan jatkumisen edellytykset koko Suomessa. Mikäli jokin alue Suomessa uhkaisi jäädä ilman polttoainejakelua, tulisi tällaisessa poikkeustilanteessa viranomaisen kuitenkin viime kädessä varmistaa polttoaineen saatavuus. Esityksemme viranomaistoimista liittyy logistiikan toimintavarmuuteen tässä poikkeustilanteessa. Teboililla on jakelupisteitä sellaisilla katvealueilla, jonne muiden palvelut eivät tällä hetkellä yllä, kertoo toimitusjohtaja Anssi Kujala. Osa kuljetusyrityksen riskienhallintaa on, että sillä esimerkiksi on käytössään useita toisistaan riippumattomia maksuvälineitä niin polttoainekuin muihinkin hankintoihin. Pitkäaikaisissa vakiintuneissa kumppanuuksissa tämä ei kuitenkaan välttämättä toteudu. SKAL tukee jäsenyrityksiään poikkeustilanteisiin varautumisessa ja toiminnan jatkuvuuden turvaamisessa neuvonnalla ja tarvittaessa lakipalveluilla. Yleispätevää tulkintaa sopimussuhteiden seurauksista kaivataan SKAL esittää, että viranomaiset tulkitsevat voiko nyt käsillä oleva tilanne johtaa siihen, että kuljetusyritykset joutuisivat pakotteiden kohteeksi toimiessaan taloudellisessa suhteessa Teboilin kanssa. Yksittäisen pk-yrityksen ei voi edellyttää tekevän kestäviä ratkaisuja ilman yleispätevää ohjeistusta. SKAL ei ota kantaa yksittäisten yritysten toimintaan tai pakotepäätöksiin. Kannanottomme ei kommentoi Teboilia tai sen kauppiasyrityksiä, vaan vallitsevaa tilannetta ja sen mahdollisia seurauksia kuljetusalalle. SKAL ry:llä ei ole kytköksiä Teboiliin. 25-37-38-5-1-2 Suomen Yrittäjien johtaja Atte RytkönenSandberg. Valokuvaaja: Johanna Erjonsalo
Teollisuuden Näytelehti Sivu 6 Numero 37-38 / 2025 Teollisuuden Näytelehden Päätoimittaja Jouko Nieminen Palautetta voi antaa s-postiin: tuotanto@tn-lehti.fi Eläke uudistus: Haluaako Suomen kansa tehdä töitä 70vuoden ikään asti? Tuskin, ellei ole jotakin kannustetta? Mutta mitä ne voivat olla? Tässä minun esitykseni: Henkilö tekee sitovan sopimuksen seuraavasti: Osa-aika eläke maksetaan kun henkilö täyttää 57 vuotta ja sitä maksetaan siihen asti kun hän täyttää 67 vuotta. Työnosuus osa-aika eläkemäisellä on 6 tuntia päivä, eli 30 tuntia viikossa. Palkka on 70%, työntekijän saamasta täydestä palkasta ja lisäksi työntekijälle tuleva osa-aika eläkkeen määrä on 30 %. Työntekijä jää eläkkeelle kun hän on täyttänyt 67 vuotta. Eläke lasketaan normaalisti kuten tälläkin hetkellä, kuittenkin siten, että palkka laskelmassa otetaan huomioon myös osa-aika eläke. Osa-aika eläke voi päättyä vain siinä tapauksessa, että henkilö jää sairas eläkkeelle tai henkilön omasta tahdosta. Mitä tämä eläke malli merkitsee yhteiskunnalle? Työntekijät jaksavat paremmin työelämässä kun vapaa aika lisääntyy. Työnantajan palkkakulut yhtä osa-aika eläkeläistä kohti pienenee. Palkkakulut eivät kuitenkaan kokonaan pienen, koska useasti joudutaan palkkaamaan lisää työvoimaa. Yhteiskunta hyötyy kun työllistenmäärä lisääntyy. On tietenkin selvää, että työnantajien mielipidettä kuunnellaan ennen lain valmistelua, mutta osa-aika eläkkeelle jäämisestä päättää henkilö itse. Tämä esimerkki kannattaa antaa minua viisaampien laskettavaksi, kuitenkin niin että siinä otetaan yhteiskunnallinen näkökulma huomioon. Varhan laskutus puhuttaa kansalaisia. Varhan laskutus on puhututtanut paikallisessa lehdessä tv uutisissa. Mistä on oikein kysymys? Vuosi taaksepäin sain Varhalta perintä kirjeen. Olin ollut tutkimuksissa jonka tarkoitus oli antaa heille sisäistä tietoa minun kuulostani. Syys oli se että olin joutunut aiemmin Tyksiin kuulo osastolle aiheetta. Silti se piti maksaa ( se oli noin 3 kertainen maksu, jonka olin siis suorittanut). Nyt kuuloni tutkittiin eikä siitä pitänyt tulla minulle mitään maksua, eikä niin muodoin laskua ole tullutkaan. Kulosaani ei ollut vkaa, sillä kirjallisen todistuksen mukaan kuloni oli oikein hyvä. Perintäkirje tuli normaalein uhkauksin varustettuna. Päätin maksaa sen. Yllätys pari viikkoa sen jälkeen minulle tuli lasku jossa oli sama numero kuin perintä kirjeessä, mutaa päivämäärä oli eri. Eli ensin perintäkirje ja sitten vasta lasku: Mitä me tästä opimme, väin ”hölmö” maksa Perittävää maksua, joista ei ole laskua vielä olemassa. Jos yritys tai yksityinen henkilö ryhtyy vastaavaan toimeen niin kyllä siinä on yhteiskunnan kihlat käsissä. Ilmeisesti kyseessä on epätoivoinen tapa hankkia rahaa toiminnan pyörittämiseen ja syy on valtiovallalla, koska he säätävät lakeja ja antavat tehtäviä joita alkeellisemmankin laskuopin mukaa ei olemassa olevin raha varoin kyetä toteuttamaan. Suosittelen lämpimästi kaikkia maksamaan ellei kyse ole aiheettomasta laskusta ai aiheettomasta perinnästä, mutta ne aiheettomat voi aina palauttaa aiheettomina kun on selvittänyt miksi ne ovat aiheettomia. Palautetta voi antaa s-postiin: tuotanto@tn-lehti.fi
Teollisuuden Näytelehti Sivu 7 Numero 37-38 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Vaasaan valmistui uusi nollapäästöisyyttä tavoitteleva tutkimusympäristö – WSTAR tuo ratkaisuja datakeskusten energiatehokkuuteen TNLehti Vaasaan on valmistunut uusi tutkimusympäristö, joka kehittää ratkaisuja datakeskusten energiatehokkuuteen ja vähäpäästöisyyteen. WSTAR yhdistää korkeakoulut, yritykset ja alueelliset toimijat kestävän datakeskusteknologian kehittämiseksi. Ihmisiä seisomassa sisätiloissa tutkimusympäristössä. Kuvassa uudessa tutkimusympäristössä (vas.): yliopettaja Ghodrat Moghadampour ja tekniikan yksikön johtaja Mira Grönvall VAMKista, projektipäällikkö Fredrik Hanstén Novialta, professori Jerker Björkqvist Åbo Akademista, professori Petri Välisuo Vaasan yliopistosta, dekaani Patric Granholm Novialta sekä vararehtori Mika Grundström Vaasan yliopistosta. Kuva: Vaasan yliopisto. Kuva vapaasti käytettävissä. WSTAR – Wasa Zero Emission Data Centre – on Vaasan yliopiston, Yrkeshögskolan Novian, Vaasan ammattikorkeakoulu VAMKin ja Åbo Akademin yhteinen tutkimusinfrastruktuuri. Sen tavoitteena on löytää kestäviä ratkaisuja nopeasti kasvavan datakeskusliiketoiminnan haasteisiin. Yhteiskunnan digitalisaation myötä datakeskuksia rakennetaan kiihtyvällä tahdilla. Ongelmaksi voi muodostua niiden kasvava energiankulutus, jos energiatehokkuutta ei samalla kehitetä. Arvioiden mukaan datakeskusten osuus sähkönkulutuksesta voi nousta Suomessa neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, ellei energiatehokkuutta paranneta. Suomessa datakeskukset kuluttavat jo nyt yli 2 terawattituntia sähköä, mutta hukkalämmöstä hyödynnetään vain noin kuusi prosenttia. Uusi EU:n energiatehokkuusdirektiivi (EED) edellyttää uusia ratkaisuja ja kestävyysmittareita, joita WSTAR kehittää ja testaa. – Tavoitteena on tutkia, miten datakeskuksia voidaan rakentaa ja käyttää energiajoustavasti ja vähäpäästöisesti, kun suuntaamme kohti nollapäästöisyyttä. WSTAR vahvistaa rooliamme kestävän teknologian kehittäjänä ja energiasiirtymän edistäjänä sekä tukee alueellista innovaatiotoimintaa, joka vastaa globaaleihin energiatehokkuuden ja digitalisaation haasteisiin, kertoo hankkeen vetäjä, professori Petri Välisuo Vaasan yliopistosta. Ainutlaatuinen infrastruktuuri energiatehokkaiden datakeskusten tutkimukselle WSTAR sijaitsee Vaasan yliopiston, Novian ja Vaasan ammattikorkeakoulun yhteisessä opetusja tutkimuslaboratorio Technobothniassa, jonne on rakennettu noin 20 kilowatin tehoinen datakeskus. Keskuksessa yhdistyvät ilmaja nestejäähdytteiset palvelimet, ja jäähdytysratkaisut on optimoitu hukkalämmön maksimaalisen hyödyntämisen tutkimiseen. – Suomesta ja Pohjoismaista on tullut houkuttelevia alueita datakeskuksille. Vähähiilinen sähköntuotanto, vakaa infrastruktuuri ja kylmä ilmasto mahdollistavat hukkalämmön tehokkaan hyödyntämisen enimmän osan vuodesta. Suomessa ei ole aiemmin ollut kansallista tutkimusinfrastruktuuria, joka tarjoaisi vertailuarvoja ja ohjeistusta vähäpäästöisten datakeskusten toteuttamiseen, sanoo informaatioteknologian professori Jerker Björkqvist Åbo Akademista. Monitieteinen yhteistyö tukee alueen elinkeinoelämää – WSTAR-verkosto tuo yhteen osaajat, ideat ja innovaatiot WSTAR yhdistää energiatekniikan, tietotekniikan ja tietoliikennetekniikan osaamisen. Sen tavoitteena on kehittää ratkaisuja, jotka tekevät datakeskuksista kestävämpiä ja energiatehokkaampia. – Tämä on uraauurtava hanke Suomessa. Rakennamme tutkimusympäristön, joka mahdollistaa kestävien datakeskusratkaisujen todellisen kehittämisen ja testaamisen, sanoo Fredrik Hanstén, projektipäällikkö Yrkeshögskolan Novialta. Tutkimusympäristö tarjoaa ainutlaatuisen alustan tutkia muun muassa kysyntäjoustoa ja sähkönkulutuksen optimointia, hukkalämmön hyödyntämistä, sähkön ja lämmön varastointiratkaisuja, datakeskusten komponenttien mallintamista ja simulointia, sisäisen sähköverkon optimointia, automaation kehittämistä sekä energiatehokasta jäähdytystä. – Valmistuva datakeskus on merkittävä lisä alueen tutkimus-, kehitysja koulutusinfraan. Datakeskus palvelee alueen tarpeita niin tutkimuksessa ja testaamisessa kuin osaamisen kehittämisessäkin. Hankkeessa kertyneellä osaamisella ja tulevilla tutkimuksilla pystymme vastaamaan ajankohtaisiin datakeskusten energiakulutuksen haasteisiin, toteaa tekniikan yksikön johtaja Mira Grönvall VAMKista. Infrastruktuuri palvelee sekä suuria energiatoimijoita että alueen pkyrityksiä ja toimii alustana uusille ideoille, innovaatioille ja kansainväliselle yhteistyölle. Korkeakoulujen yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat monet suomalaiset ja kansainväliset yritykset, tutkimuslaitokset ja kolmannen sektorin toimijat. Hankkeen päätyttyä yhteistyö jatkuu WSTAR-verkostossa, joka yhdistää korkeakoulut, yritykset ja alueelliset toimijat. Verkosto tukee uusien tutkimushankkeiden ja liiketoimintamahdollisuuksien syntyä. Suomen Akatemia ja NextGenerationEU ovat rahoittaneet infrastruktuurin rakentamista lähes 1,9 miljoonalla eurolla. 25-37-38-7-1-2 Kuvassa uudessa tutkimusympäristössä (vas.): yliopettaja Ghodrat Moghadampour ja tekniikan yksikön johtaja Mira Grönvall VAMKista, projektipäällikkö Fredrik Hanstén Novialta, professori Jerker Björkqvist Åbo Akademista, professori Petri Välisuo Vaasan yliopistosta, dekaani Patric Granholm Novialta sekä vararehtori Mika Grundström Vaasan yliopistosta. Kuva: Vaasan yliopisto.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 8 Numero 37 38 / 2025 TNLehti Lissabon, 24. lokakuuta 2025 Vakauskonteksti osoittaa, että OE26 voisi mennä pidemmälle julkisen talouden yksinkertaistamisen ja kasvun osalta – Valtion vuoden 2026 budjetin strategiset vaihtoehdot, jotka ovat linjassa maan kilpailukykyja kasvutavoitteiden kanssa, olivat mottona AESE Business Schoolin, Forum for Competitiveness ja Deloitten järjestämässä keskustelussa. Kilpailukyvyn foorumin puheenjohtaja Pedro Ferraz da Costa korosti tapahtuman yhteydessä seuraavaa: "Kilpailukykyfoorumin osalta maan kasvun puutetta ja tuottavuuden parantamisen puuttumista ei ole ratkaistu, ja se haittaa kouluttamiemme nuorten palkkojen ja työllisyyden kasvua erityisesti suurempien yritysten puutteen vuoksi, dynaamisempi ja innovatiivisempi. Tätä varten on välttämätöntä, että meillä on kilpailukykyinen verojärjestelmä ja että se ei ole alusta alkaen huonoimmalla tasolla, kuten kaikista rankingeista käy ilmi." Luís Belo, Deloitten Portugalin veroja lakiasiainjohtaja, joka osallistui yhteen keskustelupaneeleista, totesi: "Valtion talousarvio vuodelle 2026 arvostaa julkisen talouden vakauttamista, ja se voi olla kunnianhimoisempi finanssitasolla. Joka tapauksessa maa tarvitsee verojärjestelmän vakautta ja ennustettavuutta, jotka ovat välttämättömiä edellytyksiä investointien lisäämiselle ja kilpailukyvyn vahvistamiselle. Lähikustannusten asteittainen vähentäminen ja julkisen talouden yksinkertaistaminen olisi nähtävä talouspolitiikan rakenteellisina tekijöinä, jotka voivat vahvistaa kasvua ja Portugalin asemaa Euroopassa." AESE Business Schoolin dekaani Maria de Fátima Carioca päätti tapahtuman ja korosti, että on tärkeää koota nimetyt asiantuntijat yhteen maan tulevaisuuden kannalta keskeisen asiakirjan ympärille: "Portugalissa pieni keskikoko on edelleen yksi yritysten kilpailukyvyn jarruista ja siitä johtuvasta arvon luomisesta maalle. Vuoden 2026 talousarvion pohjalta käsittelimme muun muassa seuraavia kysymyksiä kuin "millä konkreettisilla toimenpiteillä, joissa keskitytään tuottavuuteen, innovaatioihin ja kansainvälistymiseen, voidaan edistää yritysten kehitystä?" ja "miten vahvistaa liiketoimintarakennetta, edistää yritysten kilpailukykyä, laajentumista ja pääomittamista?". Keskustelu tunnettujen asiantuntijoiden välillä, joilla on valtava kokemus liike-elämästä, hallinnosta ja akateemisesta toiminnasta, oli hyvä panos innovatiivisten ja kestävien ratkaisujen edistämiseen." Tapahtumassa oli kaksi pääpuhujaa. Entinen varapääministeri ja ulkoministeri Paulo Portas muistutti, että "toisin kuin muut maat, kuten Ranska, Saksa tai Espanja, Portugalin valtion talousarvio hyväksytään yleensä", kun viime kunnallisvaalien tulos "kiihtyy vakautta". Lisäksi "tämä on neljäs vuosi, jolloin Portugalin talous on kasvanut merkittävästi Euroopan keskiarvoon verrattuna" ja "jos Kansainvälinen valuuttarahasto ei erehdy ennusteissaan, Portugalin julkinen velka on ensimmäistä kertaa euroalueen keskiarvon alapuolella vuonna 2026". "Tuottavuusvaje työtuntia kohden, jonka pitäisi kannustaa meitä pyrkimään paremmiksi", on kuitenkin edelleen olemassa, ja tämä on myös yksi Euroopan haasteista, johon lisätään innovaatiovaje ja väestörakenteen muutos. London School of Economicsin professori Ricardo Reis omisti puheenvuoronsa Yhdysvaltojen talouteen keskittyvälle analyysille. "Ne ovat olleet maailmantalouden shokkien keskipisteessä viime kuukausina. Mutta mitä tulee julkiseen velkaan, Ranskalla tai Belgialla on yhtä vakavia tai vakavampia ongelmia", hän selitti. "Ulkomaalaiset myyvät amerikkalaista velkaa ennen kuin niitä verotetaan, ja siksi dollari on laskenut. Mutta viimeisen kuuden kuukauden aikana on tapahtunut, että tätä lievennetään, koska on olemassa voima toisessa mielessä, joka on tekoäly kansainvälisillä markkinoilla, joka on keskittynyt moniin yrityksiin Yhdysvalloissa. Tänään dollari on korkeampi. Mahdollisen kriisin sulake on tekoälyyn liittyvien omaisuuserien korjaus pörssissä", hän varoitti. Tilaisuus päättyi kahteen keskustelupaneeliin, joiden otsikko oli "Valtion talousarvio 2026 ja julkisen talouden kilpailukyky" ja "Miten valtion talousarvio 2026 voi edistää yritysten keskikoon kasvua ja edistää investointeja?". Näin Portugalissa, entä Suomessa, tässä hieman vertailtavia asioita, vai mitä. 25-37-38-8-1-2 Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Bentley Systems Bentleyn tytäryhtiö Cesium auttaa NASAa valmistautumaan seuraavaan kuumatkaan Buendean XR-simulaatiot ja Cesiumin paikkatietoteknologia tuovat NASA:n astronauttien käyttöön tarkan digitaalikaksoisen Kuusta ja Marsista. Digitaalisiin kaksosiin erikoistunut Bentley Systemsin tytäryhtiö Cesium on keskeisessä roolissa NASAn valmistautuessa Artemis-ohjelman tuleviin kuulentotehtäviin. Yhteistyössä laajennetun todellisuuden (XR) simulaatioihin erikoistuneen Brendaan kanssa Cesiumin geospatiaalinen teknologia mahdollistaa NASA:n astronauttien koulutuksen täysin virtuaalisessa ja tarkkaan mallinnetussa kuuympäristössä. Buendean kehittämä NASA XR Operations Support System (XOSS) yhdistää Cesiumin Moon Terrain -aineiston NASA:n korkearesoluutioisiin pintaskannauksiin ja fotogrammetriaan. Se luo reaaliaikaisen, tutkittavan digitaalikaksosen Kuun etelänavan alueesta, minne ihmiskunta on palaamassa yli 50 vuoden tauon jälkeen. “Cesiumin tarkka 3D-paikkatietoteknologia on ollut ratkaiseva, jotta NASA voi kouluttaa astronautteja Kuun todellisiin olosuhteisiin jo ennen laukaisua,” kertoo Julian Reyes, Buendean perustaja ja toimitusjohtaja. “Yhdessä Cesiumin kanssa olemme pystyneet puolittamaan kehitysaikamme ja nostamaan simulaatioiden todentuntua uudelle tasolle.” Reaaliaikainen digitaalikuu valmistaa astronautteja tulevaan Buendean ja NASA:n Advanced Operations Concepts Labin yhteistyössä kehittämä XOSS toimii Unreal Engine -pelimoottorin sisällä ja hyödyntää Cesiumin avointa Cesium for Unreal -laajennusta. Astronautit voivat harjoitella kuun painovoiman mukaisesti kävelyä, työskentelyä ja ajamista simuloidussa ja testata laitteita, pukuja ja ajoneuvoja, kuten Astrolab FLEX -kuukulkijaa ja Axiom Spacen AxEMU-avaruuspukua. Simulaatiot tukevat myös APACHE-projektia (Assessments of Physiology and Cognition in Hybrid Reality Environments), jossa tutkitaan astronauttien fyysistä ja kognitiivista suorituskykyä hybridiympäristöissä. VR-harjoitusten aikana kerätty fysiologinen data auttaa NASAa hienosäätämään tulevien tehtävien protokollia. XOSS toimii paitsi astronauttien koulutusalustana, myös tulevaisuuden kuun infrastruktuurin suunnitteluympäristönä. Simulaatioon on integroitu useita huippututkimukseen perustuvia konsepteja, kuten Hassellin ja Euroopan avaruusjärjestön (ESA) kehittämä modulaarinen 3D-tulostettava kuuasema. Buendea kehittää parhaillaan myös reaaliaikaisia fysiikkamalleja, jotka simuloivat kuupölyn (regoliitin) vaikutuksia ajoneuvoihin ja laitteisiin. Avoin alusta tutkimukselle ja innovaatiolle Buendea ja Cesium pyrkivät demokratisoimaan avaruusteknologian kehitystä avaamalla XOSSalustan tulevaisuudessa tutkijoille, arkkitehdeille ja yliopistoille. Osana AAVS Moonshot -ohjelmaa arkkitehdit voivat suunnitella ja testata esimerkiksi kuuhun sopivia asumiseen tarkoitettuja rakennuksia Cesiumin tarkkaan dataan pohjautuvassa virtuaaliympäristössä. “Yhdessä Bentleyn ja Cesiumin kanssa haluamme rakentaa avaruudesta yhteisen kehitysalustan – paikan, jossa suunnittelijat ja tutkijat voivat prototypoida tulevaisuuden infrastruktuuria kuussa,” Reyes sanoo. Bentley Systems – virtuaalinen kaksonen -osaamista myös kuuhun Bentley Systemsin hankittua Cesiumin vuonna 2024, sen paikkatietoteknologia on tuonut uuden ulottuvuuden myös avaruusinfrastruktuurin suunnitteluun. Cesiumin avoin ja yhteentoimiva 3D-paikkatietoplatformi yhdistää todellisen ja virtuaalisen maailman – nyt myös kuun pinnalla. “Yhteistyö Buendean ja NASA:n kanssa osoittaa, kuinka Cesiumin teknologia ulottuu aina maapallon infrastruktuurista avaruuteen asti,” toteaa Patrick Cozzi, Cesiumin perustaja ja toimi tusjohtaja. “ Tämä on todiste digitaalisten kaksosten voimasta: ne voivat auttaa ihmiskuntaa rakentamaan tulevaisuutta jopa kuussa.” 25-37-38-8-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 9 Numero 37-38 / 2025 TNLehti Metso toimittaa rautamalmin sintrauslaitoksen Intiaan Metso on saanut tilauksen kolmannen sintrauslaitoksen toimittamisesta Steel Authority of India Ltd. (SAIL) -yhtiön IISCO rautamalmilaitokselle (ISP) Asansoliin, LänsiBengaliin Intiaan. Tilaus on kirjattu Ferrous-liiketoimintaan vuoden 2025 kolmannen vuosineljänneksen aikana. Ferrous-liiketoimintaa ollaan parhaillaan divestoimassa ja se esitetään lopetettuna toimintona. Tilauksen arvo on noin 32 miljoonaa euroa. Metson toimitus sisältää uuden sintrauslaitoksen suunnittelun, laitetoimitukset, asennuksen sekä käyttöönoton valvonnan. Laitoksen kapasiteetti on 2,67 miljoonaa tonnia vuodessa, ja se on osa SAIL ISP:n merkittävää raakateräksen laajennusprojektia, jonka kapasiteetti on neljä miljoonaa tonnia vuodessa. Tilaus sisältää Metson päästöoptimoidun sintrausteknologian (EOS), joka vähentää huomattavasti kiinteän polttoaineen kulutusta ja leikkaa hiilidioksidipäästöjä yli 54 000 tonnilla vuodessa, edistäen SAILin tavoitetta pyrkiä kohti kestävämpää terästuotantoa. Uuden sintrauslaitoksen tuotantolinjan odotetaan olevan toiminnassa vuonna 2029, ja se tukee Intian pyrkimyksiä kohti tehokkaampaa ja kestävämpää tulevaisuutta. “Tämä on tärkeä askel kohti vähähiilisempää teräksenvalmistusta”, sanoo Surajit Mishra, SAILin Burnpur ja Durgapur teräslaitosten johtaja. “Olemme tyytyväisiä voidessamme tehdä yhteistyötä SAILin kanssa tässä merkittävässä projektissa. Yhteistyön kautta edistämme kestävää terästuotantoa. Olemme tyytyväisiä myös siksi, että projektiin sisältyy EOS-teknologiaamme, joka tukee SAIL ISP:n sitoutumista kestävämpään kehitykseen ja energiatehokkuuteen”, sanoo Attaul Ahmad, Metson Ferrous-teknologioitten johtaja. Metsolla ja SAILilla on pitkäaikainen kumppanuus ketjuarinasintrauslaitosten osalta, ja Metso on menestyksekkäästi toimittanut jo neljä sintrauslaitosta SAILille. Metson ketjuarinasintrausteknologia tuottaa tasalaatuisia pellettejä, varmistaen hyvän suorituskyvyn ja laadun alhaisilla investointija käyttökustannuksilla sekä pienemmillä päästöillä ja energiankulutuksella. Lisätietoa teknologiasta englanninkielisillä verkkosivuillamme. 25-37-38-9-1-2 Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Tutkimus selvitti: suomen kielen kielitaidon arvioinnissa voi piillä yllättäviäkin vinoumia – aksentti voi vaikuttaa testissä suoriutumiseen Jyväskylän yliopiston tutkijat selvittivät, millaisia arviointivinoumia Yleisten kielitutkintojen suomen puhutun kielen testissä voi piillä. Tutkimuksessa huomattiin, että kielitestin suorittajan aksentti ja siitä päätelty tausta voivat vaikuttaa arviointiin. Tutkimuksessa selvitettiin arabian, thain, venäjän, viron ja suomenruotsin kielien arviointia. Henkilö kirjoittamassa muistiinpanoja vihkoon. Kuvassa näkyy kädet, vihko, oppikirja ja henkilön ruutupaitaa. Jyväskylän yliopiston tutkijoiden mukaan kielitaitoa ei voi mitata täysin erillään muista vaikuttavista tekijöistä. Kuva: Yuri Arcurs (Mostphotos) Jyväskylän yliopiston hankkeessa “Rikkinäistä suomea: Aksenttien arviointi yhteiskunnallisena portinvartijana" tutkittiin suullisen kielitaidon arviointia Yleisten kielitutkintojen (YKI) suomen kielen testissä, ja erityisesti testin osallistujien äidinkielen ja sen tunnistamisen, niin sanotun vieraan aksentin vaikutusta, arviointiin. Hankkeessa tutkittiin viiden kieliryhmän – arabia, thai, venäjä, viro ja suomenruotsi, – arviointia. Hanketta rahoitti vuosina 2018–2024 Suomen Akatemia ja Jyväskylän yliopisto. Kielitestit yhteiskunnallisina portinvartijoina Yleiset kielitutkinnot eli YKI on virallinen, lakiin ja asetukseen perustuva aikuisille suunnattu toisen ja vieraan kielen kielitutkintojärjestelmä, jossa voi testata kielitaitonsa yhdeksässä kielessä. Valtaosa (85 %) osallistujista tekee suomen kielen testin kansalaisuuden hakua varten. YKIllä on siten suuri valta merkittävänä yhteiskunnallisena portinvartijana. Tutkimushankkeen tavoitteena oli valaista yleisesti arviointiprosessia ja erityisesti mahdollisia arviointivinoumia, jollaisia ei näin korkeiden panosten testissä saa olla. Aiemman tutkimuksen valossa on kuitenkin huomattu, että myös YKIn arvioijien kaltaisilla ammattiarvioijilla voi tällaisia vinoumia olla. Mahdollisten vinoumien tutkimista varten keskityttiin viiden kieliryhmän: arabia, thai, venäjä, viro ja suomenruotsi – osallistujiin. Nämä ryhmät valittiin, koska niihin kohdistuu Suomessa yleisesti erilaisia ennakkoluuloja ja stereotypioita; tutkijoiden hypoteesina oli, että mikäli YKIssä olisi itse kielitaitoon liittymättömiä vinoumia, nämä olisivat ryhmiä, joiden arvioinnissa ne näkyisivät. Tutkimus osoitti, että kielitaitoa ei voi mitata täysin erillään muista vaikuttavista tekijöistä. Kielitaidon mittaamiseen vaikuttaa todellisuudessa muun muassa niin testin osallistujan kuin arvioijan osaaminen ja ominaisuudet sekä osallistujajoukon ja arvioijayhteisön kokoonpano ja niiden muutokset. Tällaisiksi osoittautuivat ensinnäkin suuret muutokset osallistujajoukossa esimerkiksi taustojen ja ensikieliryhmien osalta. Hankkeen aineistonkeruu tehtiin vuosina 2015 ja 2016, jolloin Suomi kuten muukin Eurooppa vastaanotti muuttopiikin erityisesti Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän konfliktialueilta arabiankielisine muuttajineen. Tämä aiheutti Suomessa maahanmuuttovastaisen ilmapiirin vakavan jyrkkenemisen. Piikki näkyi myös Yleisissä kielitutkinnoissa: arabiankieliset olivat hetkellisesti YKIn suurin osallistujaryhmä. Hankkeen aineistonkeruu tehtiin vuosina 2015 ja 2016, jolloin Suomi kuten muukin Eurooppa vastaanotti muuttopiikin erityisesti Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän konfliktialueilta arabiankielisine muuttajineen. Tämä aiheutti Suomessa maahanmuuttovastaisen ilmapiirin vakavan jyrkkenemisen. Piikki näkyi myös Yleisissä kielitutkinnoissa: arabiankieliset olivat hetkellisesti YKIn suurin osallistujaryhmä. “Aineistossa näkyi selvä arabiankielisten ja etenkin miesten arvioinnin ankaroituminen vuosien 2015 ja 2016 välillä. Vaikka hankkeen aineisto ei suoraan vastaa miksi näin on, ankaroituminen vähintään osuu yhteen niin arabiankielisten määrän lisääntymisen kuin näihin kohdistuneen yhteiskunnallisen ilmapiirin kiristymisen kanssa”, kommentoi hanketta johtanut yliopistotutkija Mia Halonen. Vuosien 2015 ja 2016 suoran vertailun lisäksi tehdyn hankeaineiston mallinnuksessa osallistujien äidinkielen tunnistamisen vaikutus ei sen sijaan ollut minkään ryhmän kohdalla tilastollisesti merkitsevä. Tuloksista ilmeni trendinä, että ensikieleltään thainja suomenruotsinkieliset hyötyivät aksenttiensa tunnistamisesta, eli he saivat parempia arvioita, kun taas jo mainitut arabiankieliset saivat alempia arvioita silloin, kun heidän aksenttinsa tulivat tunnistetuiksi. Venäjänja vironkielisten tunnistaminen ei vaikuttanut arviointiin edes trendinomaisesti. “Koska nämä ryhmät ovat arvioijille erityisen tuttuja, tämän tuloksen voi nähdä vahvistavan sitä hankkeessa tehtyä havaintoa, että arvioijat osaavat tunnistaa ja myös korjata mahdollisia arviointivinoumiaan. Kuitenkin trendinomaisetkin vinoumat viittaavat siihen, etteivät ammattiarvioijatkaan ole vapaita arviointiin vaikuttavista arviointikriteerien ulkopuolisista tekijöistä, mahdollisesti asenteista.” Tuloksia voidaan hyödyntää YKIn lisäksi myös muiden kielitaidon arviointisysteemien kehittämisessä, etenkin arviointikriteerien toimivuuden ja oikeudenmukaisuuden parantamisessa. Tutkimuksen erityinen ansio on se, että se onnistui selvittämään aksenttien vaikutusta arviointiin, eli sitä, miten puhujan äidinkieli ja sen tunnistaminen voivat vaikuttaa arviointiin. 25-37-38-9-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 10 Numero 37-38 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Arvostetuin yrittäjäpalkinto kolmelle yritykselle: Kaikilla on kova tahto hakea kasvua TNLehti Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot on myönnetty Cor Group -konsernille, Sensofusion Oy:lle ja Versowood Oy:lle. Fennia ja Suomen Yrittäjät luovuttivat perinteikkään ja erittäin arvostetun palkinnon Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Tampereella. Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot on jaettu tänä vuonna kolmelle yritykselle. Tunnustuksen saivat terveyspalveluita tarjoava Cor Group Oulusta, puolustusteknologiaan erikoistunut Sensofusion Tuusulasta sekä sahatavaran tuottaja ja jalostaja Versowood Vierumäeltä. Voittajakolmikkoa yhdistää vahva halu kasvaa. Niin Cor Group kuin Versowood aikovat havitella lähitulevaisuudessa miljardin rajan rikkomista liikevaihdossa. Myös Sensofusionin kasvutahti on ollut reipas. – On hienoa myöntää tämä palkinto yrittäjille, joilla on kova kasvuasenne. Heidän johtamissaan yrityksissä on tehty rohkeasti investointeja ja panostettu tuotekehitykseen sekä laatuun. Lisäksi palkituilla on paljon kansainvälistä liiketoimintaa. Yrittäjät ovat ottaneet myös vastuullisuuden tosissaan, sanoo Fennian toimitusjohtaja ja palkintolautakunnan jäsen Hanna Hartikainen. Fennian lisäksi raadin muodostavat Suomen Yrittäjät, Suomalainen työ ry ja Yksityisyrittäjäin säätiö. Cor Group: Lääkärien luotsaama kasvuyhtiö Cor Group luo uusia palveluja terveyteen ja hyvinvointiin. Suomalainen yhtiöperhe on kasvanut neljän lääketieteen opiskelijan perustamasta opaskirjoja julkaisevasta yrityksestä monialaiseksi terveysja hyvinvointialan konserniksi. Cor Group on enemmistöomistajana muun muassa Coronariaja Silmäasema-ketjuissa sekä Kuntokeskus Liikussa. Oululaisyritys on myös vähemmistöomistaja useissa startupeissa, jotka ovat erikoistuneet terveyspalveluihin. Toimitusjohtaja Teppo Lindénin mukaan omistajien tavoitteena on tarjota laajasti laadukkaita terveysja hyvinvointipalveluita suomalaisille. Menestyksen taustalla on yrittäjien vahva näkemys, rohkeus haastaa vallitsevia toimintamalleja, asiakaslähtöisyys ja yrittäjähenkinen kulttuuri. – Meidän omistajakolmikollamme on kaikilla lääkärikoulutus ja teemme asioita innostuksesta yrittäjyyteen. Tämän kokoista ja näköistä palvelua ei tarjoa mikään muu yritys Suomessa, Lindén kertoo. – Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto on yksi tärkeimmistä palkinnoista. On todella hienoa, kun meidät noteerataan vuosien työstä ja urasta, hän jatkaa. Cor Group -konserni Perustettu: 1988Perustajat: Jarmo Kangas, Olli Karhi, Ilari Kerola ja Teppo Lindén Toimitusjohtaja: Teppo Lindén Kotipaikka: Oulu Työntekijöitä: 4 100Liikevaihto: 471 miljoonaa euroa (2024)Liikevoitto: 31 miljoonaa euroa (2024) Sensofusion: Droonien vartija teknologiakilpailun eturintamassa Sensofusion suunnittelee ja valmistaa korkean teknologian järjestelmiä, joilla torjutaan autonomisia aseita kuten drooneja. Yhtiön päätuote on Airfence, jonka teknologia perustuu ympäristössä kulkevien radiosignaalien havaitsemiseen ja droonien tunnistamiseen sekä paikantamiseen. Tuotteista 97 prosenttia menee vientiin. – Haluamme olla autonomisten aseiden torjunnassa paras yritys ja kasvumme on enemmän seurausta siitä. Tavoitteemme on kymmenkertaistaa tuotekehityskapasiteettimme, sillä tämä on teknologiakilpailua. Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto on todella arvokas tunnustus, joka on myönnetty monelle yrittäjälle, joita katson ylöspäin. Otamme palkinnon ilolla vastaan, sanoo toimitusjohtaja Tuomas Rasila. Yrityksen tämän vuoden kasvuennuste on positiivinen. Sensofusion Oy Perustettu: 2016 Toimitusjohtaja: Tuomas Rasila Kotipaikka: Tuusula Työntekijöitä: 65 Liikevaihto: 21 miljoonaa euroa (2024) Liiketulos: 15 miljoonaa euroa (2024) Versowood: Jalostettua sahatavaraa maailmalle Versowood on kotimainen perheyritys, jota johtaa Ville Kopra. Hän edustaa kolmatta sukupolvea. Suomen suurin yksityinen sahatavaran tuottaja ja jalostaja vie puutavaraa yli 60 maahan. Raaka-aine tulee kuitenkin sataprosenttisesti suomalaisista metsistä. Kopran mukaan suomalaisen kuusen ja männyn laatua arvostetaan maailmalla, ja itse sahatavara on nykyään pitkälle jalostettua. – Kasvu on tärkeää, sillä koko ajan pitää kehittyä. Orgaaninen kasvu on vaikeampaa tässä kokoluokassa, mutta isommat hypyt saadaan aikaiseksi yritysostoilla. Yritän katsoa jatkossakin, että mistä ne kasvuhypyt löytyvät. Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto on upea arvostuksen osoitus. Se kertoo, että olemme onnistuneet työssämme, Kopra kertoo. Versowoodin liikevaihto oli 564 miljoonaa euroa ja liiketulos 34,5 miljoonaa euroa. Tälle tilikaudelle liikevaihtoennuste on 600–700 miljoonaa euroa. Versowood Oy Perustettu: 1946 Toimitusjohtaja: Ville Kopra Kotipaikka: Vierumäki Työntekijöitä: Noin 900 Liikevaihto: 564 miljoonaa euroa (7/2024–6/2025) Liiketulos: 34,5 miljoonaa euroa (7/2024–6/2025) Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto on Fennian ja Suomen yrittäjien perustama palkinto, joka jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1968. Palkinto on myönnetty yli 200 yritykselle ja yrittäjälle. Valintaraati painottaa kriteereissään yrityksen kasvua, kannattavuutta, kansainvälistymistä ja liikeideaa. Nykyään valintaraatiin kuuluvat Fennian ja Suomen Yrittäjien lisäksi Suomalainen työ ry sekä Yrityisyrittäjäin säätiö. Palkinnot jaettiin Valtakunnallisten yrittäjäpäivien juhlagaalassa Tampereella lauantaina 25. lokakuuta. Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto on yrittäjien keskuudessa arvostetuin palkinto, jonka historia ulottuu vuoteen 1968. Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto on Fennian ja Suomen yrittäjien perustama palkinto, joka jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1968. Palkinto on myönnetty yli 200 yritykselle ja yrittäjälle. Valintaraati painottaa kriteereissään yrityksen kasvua, kannattavuutta, kansainvälistymistä ja liikeideaa. Nykyään valintaraatiin kuuluvat Fennian ja Suomen Yrittäjien lisäksi Suomalainen työ ry sekä Yrityisyrittäjäin säätiö. 25-37-38-10-1-2 Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot on myönnetty: Cor Group -konsernille, Sensofusion Oy:lle ja Versowood Oy:lle. Fennia ja Suomen Yrittäjät luovuttivat perinteikkään ja erittäin arvostetun palkinnon Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Tampereella. Kuva: Petri Siikanen
Teollisuuden Näytelehti Sivu 11 Numero 37-38 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Business Finland Kansainvälisten osaajien rekrytointi polarisoitunut TNLehti Business Finlandin tuore tutkimus osoittaa, että kansainvälisiä osaajia palkkaavat teknologiateollisuuden yritykset kasvavat muita nopeammin. Hyödyt kuitenkin kasautuvat yhä harvemmille yrityksille, sillä rekrytointi on polarisoitunut: osa yrityksistä lisää kansainvälisten osaajien palkkaamista, kun taas monessa rekrytointi on vähentynyt ja suomen kielen asema pääasiallisena työkielenä on vahvistunut. Tutkimuksen mukaan rekrytointi on edelleen vahvasti tarvepohjaista ja sen tavoitteena on turvata työvoimaa ja erityisosaamista. Sen sijaan uusia markkinoita ja uusia ideoita haetaan huomattavasti harvemmin, vaikka juuri niissä olisi suurin kasvupotentiaali. Business Finlandin vuonna 2025 toteuttama tutkimus näyttää, miten kansainvälisten osaajien merkitys suomalaisissa yrityksissä on muuttunut. Vertailukohtana on vuonna 2022 tehty ensimmäinen selvitys. – Merkittävästi kasvaneet yritykset ovat palkanneet kansainvälisiä osaajia muita useammin myös asiantuntija-, esihenkilö-, ylempi toimihenkilösekä johtotehtäviin. Vastaava ilmiö näkyi myös vuoden 2022 aineistossa, Work in Finlandin asiantuntija Joonas Halla kertoo. Liikevaihtoa tarkastellessa havaittiin, että yhteenlaskettu liikevaihto oli noussut niissä yrityksissä, joissa kansainvälistä työvoimaa hyödynnettiin, ja vastaavasti laskenut niissä yrityksissä, joissa kansainvälistä työvoimaa ei ole hyödynnetty. Polarisaatio näkyy toimialoilla Yritykset, jotka ovat palkanneet kansainvälisiä osaajia, palkkaavat heitä nyt aiempaa enemmän. Nämä yritykset myös näyttävät kasvavan nopeammin kuin yritykset, joissa kansainvälistä työvoimaa ei hyödynnetä. Samaan aikaan monessa yrityksessä rekrytointi on vähentynyt ja englannin kielen käyttö työssä laskenut. – Tulokset ovat yllättäviä ja päinvastaisia kuin olisi voinut odottaa. Kansainvälistä työvoimaa on kokonaisuutena käytetty hieman harvemmin, mutta niissä yrityksissä, jotka sitä tekevät, käyttö on vahvistunut, Halla kertoo. Suomalaisten yritysten kasvu on yleisesti hidastunut, mikä näkyy myös tuloksissa: edelleen 49 % (2022: 64 %) yrityksistä näkee kansainvälisten osaajien tuoneen kasvua. ICT-toimialalla kasvu on säilynyt lähes ennallaan (60 % vs. 63 % vuonna 2022), mutta teollisuudessa lasku on jyrkkä (44 % vs. 65 %). Ylempiin tehtävänkuviin rekrytoineissa yrityksissä kansainvälisten rekrytointien on kuitenkin koettu luoneen useammin merkittävää kasvua. Syyt ja esteet kansainväliseen rekrytointiin Kansainvälisen rekrytoinnin vaikutukset työkulttuuriin nähdään edelleen lähtökohtaisesti positiivisina. Tärkeimmät syyt ovat työvoiman ja erityisosaamisen varmistaminen. Tänä vuonna uutena merkittävänä syynä nousi esiin myös motivoitunut työvoima. Esteitä kansainvälisten osaajien palkkaamiselle on nyt 7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin aiemmin, eikä maahanmuuttopolitiikalla näytä olevan kielteisiä vaikutuksia rekrytointimahdollisuuksiin. Sen sijaan kielitaidon puute on noussut merkittäväksi esteeksi, ja sen osuus on kasvanut 15 prosenttia. Yritykset arvioivat kansainvälisen henkilöstön kasvun olevan huomattavasti maltillisempaa kuin vuonna 2022. – Kansainvälistä työvoimaa rekrytoidaan pääasiassa Suomesta. Vuoden 2022 tutkimuksessa tätä ei kysytty, joten muutosta ei voida arvioida. On hienoa, että suomalaiset yritykset ovat löytäneet Suomessa jo olevien kansainvälisten osaajien potentiaalin, Halla summaa. Tietoja julkaisijasta Work in Finland tukee kansainvälisten osaajien työperäistä maahanmuuttoa ja auttaa suomalaisia yrityksiä houkuttelemaan ja löytämään kansainvälisiä osaajia. Se tarjoaa myös palveluja yritysten kansainvälisen kulttuurin ja monimuotoisuuden kehittämiseen. Work in Finland on osa Business Finlandia. https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/ohjelmat/talent-boost Business Finland on suomalainen julkinen toimija, joka tarjoaa innovaatiorahoitusta ja kansainvälistymispalveluita, edistää matkailua ja investointeja sekä osaajien houkuttelua Suomeen. Organisaatiossa työskentelee 650 asiantuntijaa noin 40 toimipisteessä maailmalla ja 16 toimipaikassa Suomessa. Business Finland on osa Team Finland. 25-37-38-11-1-2 Kuvateksti: Kansainvälisten Osaajien rekrytointi polarisointunut Kasvupotentiaali jää Hyödyntämättä Mikko Törmänen / Keksi
Teollisuuden Näytelehti Sivu 12 Numero 37-38 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Teknologia 25 Helsingin Messukeskuksessa 4.–6.11.2025 TNLehti Teknologia 25 esittelee kolmen päivän aikana 4.–6.11.2025 uusimmat älykkään ja kestävän teollisuuden teknologiat aina teollisten prosessien automatisoinnista ja digitalisoinnista kunnossapidon sekä energian ratkaisuihin. Tapahtuma kokoaa yhteen teknologian ja teollisuuden johtavat yritykset, päättäjät, asiantuntijat sekä ammattilaiset. Tapahtuman teemoina ovat kestävä teollisuus, teknologia turvallisuuden edistäjänä, tekoälyllä kilpailuetua ja vetytalous ja teollisuuden modernit energiaratkaisut. Mukana on 400 näytteilleasettajaa, 13 keynote-puheenvuoroa ja yhteensä 140 ohjelmanumeroa. Tunnelmia Teknologia 23 -messuilta. Tiistaina 4.11. tapahtumassa nähdään startup-kilpailu, jonka voittaja palkitaan Suomen Messusäätiön 10 000 euron palkinnolla. Kilpailussa etsitään seuraavaa teknologia-alan menestystarinaa. Keskiviikkoiltana 5.11. tapahtuma jatkuu verkostoitumisen merkeissä Teknologia Partyissa, joka huipentuu klo 19 Tuure Kilpeläisen ja bändin esiintymiseen. TEKNOLOGIAN AVAJAISPÄIVÄNÄ 4.11. JAETTAVAT PALKINNOT Startup-kilpailun finaali – viiden finalistin pitchaukset kuullaan MXSystem Stagella klo 12–13. Kilpailun raati valitsee lopullisen voittajan pitchausten pohjalta. Startup-kilpailun palkintojen jako – kilpailun voittaja saa Suomen Messusäätiön lahjoittaman 10 000 euron palkinnon. / MX-System Stage klo 16.00 Ällistyttävät robotit -kilpailun finaali – korkeakoulujen joukkueiden robotiikkakilpailun finaali klo 15 Robotics Stagella. Kilpailun järjestää TiES ry. Ällistyttävät robotit -kilpailun palkintojen jako Voittajajoukkue palkitaan 10 000 € rahapalkinnolla, toinen sija 5000 € ja kolmas sija 2000 € / Robotics Stage klo 15.45. POIMINTOJA OHJELMASTA Tiistai 4.11. Työkoneet autonomiseksi: Missä mennään ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan? – Esityksessä teknologiajohtaja tohtori Jari Saarinen (GIM Robotics) jakaa näkemyksiä liikkuvan työkoneautomaation nykytilasta eri toimialoilla sekä niistä keskeisistä tekijöistä, jotka ajavat automatisointia eteenpäin. Käsittelyssä on kysymyksiä, kuten missä automatisoinnin kehityksessä tällä hetkellä ollaan, minkälaisia konkreettisia käyttötapauksia on jo olemassa ja mitä rajoitteita automaatiolla on – sekä pohditaan, miksi autonomisia ratkaisuja ei vielä näy laajemmin arkielämässämme. Lopuksi tarkastellaan, onko tekoälyllä potentiaalia mullistaa koko toimiala. / Robotics Stage klo 11.00 Suomen kvanttistrategia ja kvanttiekosysteemi – VTT:n mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian tutkimuksesta vastaava johtaja Pekka Pursula avaa puheenvuorossa kuullaan Suoman kvanttistrategin ajankohtaiset kuulumiset. Miksi Suomen kannattaa investoida juuri kvanttiteknologiaan? Millainen on Suomen kvanttiekosysteemi ja millaisia kasvumahdollisuuksia kvanttiteknologia tarjoaa? Pursula on mukana kehitystyössä, kun VTT:n ja suomalaisen IQM Quantum Computers –yritysten suurtyö: 50 kubitin suprajohtava kvanttitietokone avautui suomalaisten yritysten ja tutkimuslaitosten käyttöön. / MX-System Stage klo 11.00 Yliopistot ja korkeakoulut ICT-alan yritysten ilmastoja ympäristötyön apuna – Ohjelmistotuotannon professori Jari Porras avaa ICTalan yritysten kestävän kehityksen ESG-raportoinnin haasteita. Puheenvuorossa kuullaan konkretiaa siitä, kuinka yliopistot ja korkeakoulut tutkivat aihepiiriä ja voivat auttaa yrityksiä saavuttamaan omat tavoitteensa ESG:n näkökulmasta. / Tivia Stage klo 13.00 Suomen vetytalouden avaaminen – P2X Solutionsin toimitusjohtaja ja Suomen vetyklusterin johtaja Herkko Plit kuvaa esityksessään P2X Solutionsin kasvutarinaa, joka johti Suomen vetytalouden avaamiseen Harjavallan vihreän vedyn tuotantolaitoksen myötä. Lisäksi kuvataan Suomen vetytalouden mahdollisuuksia ja yrityksen jatkosuunnitelmia. / Energy, Hydrogen and Maintenance Stage klo 13.00 Keskiviikko 5.11. Tehoelektroniikan merkitys vihreässä siirtymässä – ABB:n teknologiajohtaja ja kunniatohtori Matti Kauhasen puheenvuoro käsittelee, miten tehoelektroniikka tekee uusiutuvasta energiasta käytännöllisempää ja tehokkaampaa ja luo edellytykset kestävälle energiajärjestelmälle. Tehoelektroniikka on keskeinen teknologia vihreässä siirtymässä kohti vähähiilistä energiajärjestelmää. / MX-System Stage klo 11.40 Role of Robotics and AI in transforming European Economies – Oulun yliopiston sulautettujen järjestelmien professori ja euRoboticsjärjestön varapuheenjohtaja Juha Röning kertoo puheenvuorossaan, miten Euroopan murroksessa olevat robotiikkamarkkinat tulisi rakentaa uudelleen. / Robotics Stage klo 12.00 Puolustusvoimat muuttuneessa puolustusmateriaalimarkkinatilanteessa – Insinööriprikaatikenraali Juha-Matti Ylitalo on toiminut Puolustusvoimissa 38 vuotisen uran aikana sotilasilmailun kunnossapidon ja hanketoiminnan, materiaalilaitosten ja logistiikkalaitoksen asiantuntijaja johtotehtävissä sekä HX materiaaliprojektin johtajana. Puheenvuoro käsittelee Puolustushallinnon logistiikkaja puolustusmateriaalitoimintaa muuttuneessa turvallisuustilanteessa. / Energy, Hydrogen and Maintenance Stage klo 13.00 Torstai 6.11. Puolustusvoimien dataja tekoälystrategia – Tietojohtamisen sektorijohtaja everstiluutnantti Jussi Tuovinen esittelee ensimmäistä kertaa julkisessa tilaisuudessa puolustusvoimien dataja tekoälystrategiaa. Päätöksiä tehdään aina perustuen tietoon tai dataan, joka yhdistetään päätöksentekijän kokemukseen. Kuinka Puolustusvoimat kykenee jatkossa tekemään päätöksiä paremmalla datalla tekoälyavusteisesti ja turvallisesti? Tämä kerrotaan Puolustusvoimien tuoreessa dataja tekoälystrategiassa. / Energy, Hydrogen and Maintenance Stage klo 10.30 Eternal Machines: How Asset Management and Lifecycle Strategies Drive Sustainable Performance – Dr. Diego Galar (Chairman EFMNS and Professor, LTU, Luleå University of Technology) avaa, kuinka kehittyneellä laitteiden elinkaaren hallinnalla ja elinkaaristrategioilla pidennetään omaisuuden käyttöikää, vähennetään hukkaa ja maksimoidaan arvo. Viesti on selvä: tehokas omaisuudenhallinta on strateginen vipuvoima, joka muuttaa kunnossapidon kestävyyden, joustavuuden ja teollisen huippuosaamisen ajuriksi. / Energy, Hydrogen and Maintenance Stage klo 11.00 Y3K, tekoälytransformaation johtaminen – Puheenvuorossaan yksi Suomen johtavista AI-strategeista Timo Savolainen käsittelee otsikon aihetta laajasti ja eteenpäin katsoen. Läpi käydään muun muassa AI-agentteja, AGI:a, humanoidirobotteja, tekoälytransformaation johtamista, hyperpersonoitua asiakaskokemusta, ja saadaan esimerkkejä eri toimialoilta. / Tivia Stage klo 12.00 Robotiikka viihdeteollisuudessa – Suorasukainen yrittäjä Lauri Vuohensilta avaa, miten Hydraulic Press Channel käyttää teollisuusrobottia videotuotannossaan ja miksi? Onhan kuvaustuotantoon suunniteltuja robottejakin markkinoilla. Maailmanlaajuiseksi hitiksi noussut Hydraulic Press Channel on kerännyt jo 30 miljoonaa tilaajaa ja pelkästään viime vuonna huimat 7 miljardia katselua. / Robotics Stage klo 12.30 25-37-38-12-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 13 Numero 37-38 / 2025 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Euroopan patenttiviraston EPOn patenttija teknologiaobservatori TNLehti Euroopan patenttiviraston EPOn patenttija teknologiaobservatorion ja Fraunhofer ISI -instituutin tekemän tutkimuksen mukaan julkiset tutkimusorganisaatiot (Public Research Organisations, PROs) ovat olleet mukana yli 63 000 EPOon tehdyssä eurooppapatenttihakemuksessa kahden viime vuosikymmenen aikana. ”Julkinen tutkimus on yksi Euroopan suurimmista vahvuuksista. Tämä tutkimus korostaa julkisten tutkimusorganisaatioiden ja tutkimussairaaloiden ratkaisevaa roolia Euroopan kilpailukyvyn vahvistamisessa,” sanoo EPO:n pääjohtaja António Campinos ja jatkaa: ”Jotta voimme hyödyntää tämän potentiaalin täysimääräisesti, meidän on lisättävä yhteistyötä ja nopeutettava tutkimustulosten siirtymistä käytännön teknologioiksi.” Tutkimus vahvistaa suomalaisten julkisten tutkimusorganisaatioiden kyvyn innovoida Euroopan patenttiviraston EPOn julkaisema tutkimus osoittaa, että Suomessa aktiivisin toimija on ollut Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Se oli mukana 740 EPOon tehdyssä patenttihakemuksessa vuosina 2001–2020. Kansainvälisessä vertailussa VTT sijoittui Euroopan 14. aktiivisimmaksi julkiseksi tutkimusorganisaatioksi ja on ainoa pohjoismainen toimija viidentoista kärjessä Euroopassa. Toinen aktiivinen suomalainen toimija on ollut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 30 patenttihakemuksella. Tutkimuslähtöiset startupit menestyvät rahoituksessa ja kaupallistamisessa Tutkimuksessa tuodaan esiin myös tutkimuslähtöisten startupien taloudellinen merkitys. Vaikka startupit, joiden taustalla on julkisista tutkimusorganisaatioista tai tutkimussairaaloista tulevia keksijöitä, muodostavat vain neljäsosan kaikista eurooppalaisista patenteista hakevista startupeista, ne menestyvät muita selvästi paremmin. Tutkimuslähtöiset startupit ovat saaneet noin puolet kaikesta startup-rahoituksesta ja vastaavat kolmanneksesta kaikista yrityskaupoista ja exiteistä. Suomessa toimii 89 startupia, joiden patenttihakemukset liittyvät eurooppalaisiin tutkimusorganisaatioihin tai sairaaloihin. Tutkimussairaalat kasvattavat rooliaan innovaatioiden kehittäjinä Myös eurooppalaiset tutkimussairaalat ovat aktiivisia patentoinnissa: ne ovat olleet mukana yli 17 400 eurooppalaisessa patenttihakemuksessa. Viime vuosina tutkimussairaalat ovat siirtyneet yhä useammin tekemään omia patenttihakemuksiaan säilyttäen kuitenkin keskeisen roolinsa kliinisten innovaatioiden ja potilaskeskeisten teknologioiden kehittämisessä. Koko tutkimus on luettavissa EPOn sivuilla (englanniksi). Tietoa EPO:sta Euroopan patenttivirasto (EPO) on yksi Euroopan suurimmista julkisista palveluorganisaatioista, jossa työskentelee noin 6 300 henkilöä. EPO:n pääkonttori sijaitsee Münchenissä, ja toimipisteitä on myös Berliinissä, Brysselissä, Haagissa ja Wienissä. EPO perustettiin vahvistamaan eurooppalaista patenttiyhteistyötä. Sen keskitetyn patenttihakuprosessin ansiosta keksijät voivat saada korkealaatuista patenttisuojaa jopa 46 maassa, noin 700 miljoonan ihmisen markkina-alueella. EPO on myös maailman johtava viranomainen patenttitiedon ja -hakujen alalla. Väylävirasto: Talvija pimeän ajan nopeusrajoitukset käyttöön maanteillä Maanteillä siirrytään tällä viikolla talvikauden nopeusrajoituksiin. Alennetut rajoitukset parantavat liikenneturvallisuutta, kun siirrytään vuoden pimeimpään aikaan, vaikkei varsinaista talvikeliä vielä kaikkialla olisikaan. Alueelliset päätökset talvikauden nopeusrajoituksista tekevät paikalliset ELYkeskukset. Talvija pimeän ajan nopeusrajoitukset otetaan käyttöön Suomessa tällä viikolla pääasiallisen vaihtopäivän ollessa keskiviikko 29.10. Rajoitukset vaihdetaan viimeistään perjantaina 31.10. ELY-keskukset tekevät alueelliset päätökset talvikauden nopeusrajoituksista, ja nopeusrajoitusmerkkien vaihdot voi aloittaa jo maanantaina 27.10, jos paikalliset olosuhteet sitä edellyttävät. Maanteillä nopeusrajoitukset lasketaan pääosin 80 kilometriin tunnissa, joillakin tieosuuksilla 70 kilometriin tunnissa. Moottoriteillä nopeusrajoitukset laskevat 100 kilometriin tunnissa. Viime vuosien tapaan Fintraffic voi kuitenkin käyttää vaihtuvien nopeusrajoitusten moottoriteillä 120 km/h -rajoitusta aina marraskuun loppuun asti, jos sääja keliolot sekä tiekohtainen nopeusrajoitus sen sallivat. ”Tien korkea turvallisuustaso tai pienet liikennemäärät mahdollistavat joitakin poikkeuksia talvirajoitusten pääsääntöihin. Esimerkiksi sadan kilometrin nopeusrajoitus voi jäädä voimaan maanteillä, joissa ajosuunnat on erotettu toisistaan kaiteella”, kertoo tieliikenteen ohjauksen asiantuntija Tuomas Österman Väylävirastosta. Normaaleihin nopeusrajoituksiin palataan tavallisesti taas huhtikuun alkupuolella, kun päivät pitenevät ja ajokelit paranevat. Suuri osa talviajan liikkumisesta pimeällä – kaasujalan keventäminen kannattaa Talvija pimeän ajan nopeusrajoitukset pienentävät onnettomuusriskiä, joka muuten kohoaisi pimeällä kaksinkertaiseksi ja liukkaalla moninkertaiseksi verrattuna päivänvalossa ja sulalla kelillä ajamiseen. Kesäajan päättymisen jälkeen suuri osa liikkumisesta tapahtuu pimeällä, ja siksi talvikauden nopeusrajoituksiin siirrytään lokakuun lopussa, vaikka varsinaiset talvikelit antaisivatkin vielä odottaa itseään. Jos pimeyteen yhdistetään vielä vesitai räntäsade, voi näkyvyys olla ajoittain erittäin huono. Silloin muita tielläliikkujia, kuten kävelijöitä ja pyöräilijöitä, on vaikeampi erottaa. Kaasujalan keventäminen ratin takana auttaa tähänkin ongelmaan. "Alempi ajonopeus antaa kuljettajalle enemmän aikaa havaita ja toimia yllättävissäkin tilanteissa. Suurin sallittu nopeus ei useinkaan ole sama asia kuin turvallinen ajonopeus, etenkään talvikaudella. On parasta höllätä kaasua entisestään, jos olosuhteet sitä edellyttävät", sanoo tieturvallisuuden johtava asiantuntija Noora Airaksinen Väylävirastosta. Nopeusrajoituksien noudattaminen on tärkeää paitsi liikenneturvallisuuden takia, mutta myös siksi, että ajettaessa nastarenkailla päällysteen kuluminen kiihtyy jo ajonopeuden ylittäessä 80 km/h. Talvikauden alennettujen rajoitusten myötä myös polttoaineenkulutus ja päästöt vähenevät. "Ajomatkaan on yksinkertaisesti varattava enemmän aikaa. Varmista myös, että auton alla on keliin sopivat renkaat ja että takavalotkin varmasti palavat myös hämärässä ja huonolla ajokelillä. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kannattaa puolestaan kiinnittää heijastimet viimeistään nyt sekä hoitaa pyörän valot kuntoon, etuvalon lisäksi myös pakollinen punainen takavalo", Airaksinen muistuttaa. 25-37-38-13-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 14 Numero 37-38 / 2025 TNLehti Loihde ostaa kameravalvontaliiketoiminnan Lounealta Loihde Trust Oy ja Lounea Yritysratkaisut Oy ovat sopineet liiketoimintakaupasta, jolla Loihde ostaa Lounean kameravalvontaliiketoiminnan. Kaupan toteutumisajankohta on 1.1.2026. Kauppa sisältää Lounean asiakkailleen toimittamat videovalvontaja kameravalvontapalvelut, jotka siirretään Loihteen tuotettaviksi loppuvuoden aikana. Kaupassa ei siirry henkilöitä. ”Nyt toteutettava kauppa tukee strategiaamme, jossa keskeistä on jatkuvien palveluiden kasvattaminen. Yhä useammin asiakas haluaa hankkia turvateknologiaa, kuten kameravalvontaratkaisuja palveluna, jolloin palvelun tuottaja vastaa sen ylläpidosta ja tietoturvasta. Määrätietoisen kehitystyömme ansiosta Loihde pystyy hyvin vastaamaan näihin odotuksiin. Lounealta hankittava liiketoiminta tuo kameravalvontapalveluihimme lisää volyymiä ja synergioita”, kertoo Loihteen Turvaratkaisut-liiketoiminnan johtaja Marko Järvinen. Loihde on liiketoiminnan jatkuvuuden mahdollistaja. Autamme asiakkaitamme luomaan kestävää kilpailukykyä datan, tekoälyn ja digitalisaation avulla, hyötymään pilven mahdollisuuksista ja suojautumaan sekä fyysisen että verkkomaailman uhilta. Näiden osaamistemme yhdistäminen tekee Loihteesta ainutlaatuisen ja kokonaisvaltaisen kumppanin. Asiantuntijoita meillä on noin 760, ja Loihteen liikevaihto vuonna 2024 oli 140 miljoonaa euroa. 25-37-38-1-2 Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa SKF uudelleenorganisoi toimintojaan Argentiinassa lopettamalla tuotannon Tortuguitasin tehtaallaan Göteborg, 27. lokakuuta 2025: SKF jatkaa tuotantonsa sopeuttamista keskittämällä tuotannon suurempiin laitoksiin, joissa on enemmän teknologiaa ja innovaatioita. Osana tätä strategiaa, jonka tavoitteena on optimoida toimintojaan maailmanlaajuisesti, SKF ilmoittaa tänään päätöksestään siirtää osia toiminnoistaan Argentiinaan. Tämä tarkoittaa, että tuotanto Tortuguitasin tehtaalla loppuu. Päätös on tehty laajan strategisen ja toiminnallisen analyysin jälkeen, jossa on otettu huomioon useita tekijöitä, mukaan lukien taloudelliset, tuotannolliset ja markkinanäkökohdat. Tuotanto Tortuguitasissa lopetetaan välittömästi ja tuotanto siirretään muihin SKF:n maailmanlaajuisen tuotantokapasiteetin tehtaisiin. SKF on toiminut Argentiinassa vuodesta 1917 lähtien ja jatkaa paikallista läsnäoloaan tukeakseen asiakkaitaan kattavalla valikoimalla lisäarvoa tuottavia ratkaisuja. "Useiden ehdotusten huolellisen arvioinnin jälkeen emme valitettavasti ole löytäneet toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa Tortuguitasin tehtaan sulkemiselle. Se on tietenkin vaikea päätös, mutta välttämätön pitkän aikavälin maailmanlaajuisen kilpailukykymme varmistamiseksi. Haluan esittää SKF:n puolesta syvät kiitoksemme Tortuguitasin työntekijöille heidän monivuotisesta omistautumisestaan", sanoo Manish Bhatnagar, Amerikan ja Australian teollisuusalueen johtaja. Tortuguitasin tehtaalla on tällä hetkellä noin 145 työntekijää. SKF on täysin sitoutunut ja käy aktiivista vuoropuhelua työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa tukeakseen heitä koko prosessin ajan. 25-37-38-14-1-2 ASSA ABLOY ostaa yhdysvaltalaisen Metal Products Inc ASSA ABLOY on ostanut yhdysvaltalaisen Metal Products Inc:n ("MPI"), joka valmistaa räätälöityjä metalliovia ja -karmeja. "Olen iloinen voidessani toivottaa MPI:n tervetulleeksi ASSA ABLOYyn. Tämä yritysosto on linjassa strategiamme kanssa, jonka tavoitteena on vahvistaa asemaamme kypsillä markkinoilla lisäämällä ydinliiketoimintaamme täydentäviä tuotteita ja ratkaisuja", sanoo ASSA ABLOYn toimitusjohtaja Nico Delvaux. "MPI on rakentanut alallamme vahvan maineen luotettavista toimituksistaan ja poikkeuksellisesta asiakaslähtöisyydestään", sanoo Lucas Boselli, ASSA ABLOYn varatoimitusjohtaja ja Americasdivisioonan johtaja. "Räätälöityjen metalliovien ja -karmien huippuluokan toimitusajat yhdistettynä strategiseen läsnäoloon Yhdysvalloissa tekevät heistä arvokkaan lisäyksen divisioonaamme. Yrityskauppa vahvistaa tuotevalikoimaamme ja kykyämme palvella asiakkaitamme nopeasti, luotettavasti ja alueellisella asiantuntemuksella." MPI on perustettu vuonna 1980 ja sillä on noin 170 työntekijää. Sen pääkonttori ja tehdas sijaitsevat Corbinissa, Kentuckyssa, Yhdysvalloissa. Liikevaihto vuonna 2024 oli noin 230 miljoonaa Ruotsin kruunua (22 miljoonaa dollaria) hyvällä liikevoittomarginaalilla. Yritysosto vaikuttaa positiivisesti osakekohtaiseen tulokseen alusta alkaen. Tietoja ASSA ABLOYsta ASSA ABLOY on maailman johtava kulunvalvontaratkaisujen toimittaja. Autamme ihmisiä tuntemaan olonsa turvalliseksi päivittäin ja kokemaan avoimemman maailman. Meillä on 63 000 työntekijää ja liikevaihtomme 150 miljardia Ruotsin kruunua, ja olemme johtavia sellaisilla aloilla kuin tehokkaat oviratkaisut, turvalliset identiteetit ja sisäänkäyntiautomaatio. Innovaatiomme mahdollistavat turvallisen, suojatun ja kätevän pääsyn fyysisiin ja digitaalisiin paikkoihin. 25-37-38-14-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 15 Numero 37-38 / 2025 TNLehti Kolme erityistä rohkeutta osoittanutta palkittiin hengenpelastusmitaleilla Turussa Emily Keränen, Sami Hamilo ja Miska Rosenberg ovat osoittaneet erityistä rohkeutta ja neuvokkuutta pelastaessaan toisen henkilön hengenvaarallisesta tilanteesta. Emily, 11, pelasti isoäitinsä palavasta autosta Emily Keränen matkusti kesällä 2023 isoäitinsä kanssa Suomusjärven mökiltä Helsinkiin. Emily oli tuolloin 11-vuotias. Arpalahden tiellä Särkisalossa isoäiti ajoi liian lähelle oikeanpuoleista tien pengertä, minkä seurauksena auto vieri jyrkkää rinnettä alas noin kuusi metriä. Kun auto pysähtyi rotkon pohjalle, auton sisäpuolella näkyi liekkejä ja kuului tulen äänen. Isoäiti huusi Emilylle, että tämän täytyy välittömästi poistua autosta; hän itse ei päässyt pois kuljettajan puoleiselta puolelta. Emily sai matkustajan puoleisen oven auki sen verran auki, että mahtui siitä ulos. Isoäiti yritti päästä ulos samaa reittiä, muttei mahtunut kapeasta aukosta. Silloin räjähti auton ensimmäinen akku ja tulipalo voimistui. Autosta pois päässyt Emily siirsi maasta puunrungon, joka esti ovea avautumasta, ja auttoi isoäidin ulos autosta. Emily raahasi isoäitiään poispäin palavasta ja räjähtelevästä autosta. Isoäiti oli saanut rintalastan ja selkänikaman murtuman eikä pystynyt kiipeämään jyrkkää rinnettä ylös takaisin tielle. Hän jäi makaamaan lähelle palavaa autoa peläten palavansa sen mukana. Emily juoksi tielle, pysäytti miehen ja pyysi tätä auttamaan. Yhdessä he saivat isoäidin raahattua tielle odottamaan ambulanssia. Sami pelasti jäihin polkupyörällään pudonneen miehen Sami Hamilo pyöräili tammikuussa 2024 jäätiellä Makholmassa, Porissa. Reitti kulki avomerellä noin kahden kilometrin päästä rannasta. Pyöräillessään hän havaitsi, että mies oli pudonnut pyörineen jäihin. Sami riensi apuun ja yritti nostaa miehen ylös. Koska jäihin pudonneen miehen vaatteet olivat märät ja painavat, Sami ei yksin jaksanut nostaa tätä vedestä. Samilla on puhelimessaan 112-sovellus, millä hän sai hälytettyä apua. Kesti noin puoli tuntia ensihoidon saapumiseen. Sen ajan Sami oman henkensä kaupalla piti miestä pinnalla; hän käskytti ja ohjeisti miestä siihen saakka, kunnes apu saapui. Jäihin pudonnut kuljetettiin tehohoitoon. Sami itsekin paleltui auttaessaan. Miska, 14, pelasti noin 12-vuotiaan hukkumiselta Miska Rosenberg, iältään 14 vuotta, oli kesällä 2024 ystävineen viettämässä lauantaiiltaa Noormarkun urheilukentän rannalla. Kyseinen ranta on tunnettu hyvänä uimapaikkana, mutta myös erittäin voimakkaista joen virtauksista. Noin iltayhdeksältä ystäväporukka kuuli joelta avunhuutoja. Huutaja osoittautui arviolta 12-vuotiaaksi pojaksi. Hän oli joutunut voimakkaaseen virtaukseen joen keskivaiheille. Miska toimi tilanteessa nopeasti. Hän ei epäröinyt hetkeäkään, vaan riisui paitansa ja hyppäsi pelastamaan poikaa. Miska sai kiinni pojasta ja toi hänet rantaan. Lounais-Suomen aluehallintovirasto onnittelee hengenpelastusmitalin saajia lämpimästi. ”Toisen ihmisen hengen pelastaminen on todellinen sankariteko”, kiittelee ylijohtaja Ilkka Horelli. 25-37-38-15-1-2 Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Hengenpelastusmitalien saajat Miska Rosenberg, Sami Hamilo ja Emily Keränen poseeraavat yhdessä (kuvassa keskeellä). Lounais-Suomen aluehallintoviraston johtaja Tero Kuusiston ja ylijohtaja Ilkka Horellin kanssa. Kuva: Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Tallenna linkki https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Sisältö numero 37 /38 / 2025 Kansi ( teksti näihin kuviin löytyy sisäsivuilta) 1 Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -kokonaisuus juurruttaa … 2 Koulutus, osaaminen ja kohtuuhintainen asuminen ovat oleellisia 2 Mediakortti 01.01.2026 31.12.2026 3 Epävarmuus suomalaisilla työmarkkinoilla kasvaa 4 Varsinais-Suomi on kasvu-uralla... 4 Irtisanomiskynnys alentuu?– hallitus antoi esityksen 5 Raskaan liikenteen polttoainejakelu turvattava koko maassa 5 Tekstiä päätoimittajalta 6 Vaasaan valmistui uusi nollapäästöisyyttä tavoitteleva... 7 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa 8-9 Arvostetuin yrittäjäpalkinto kolmelle yritykselle 10 Kansainvälisten osaajien rekrytointi polarisoitunut 11 Teknologia 25 Helsingin Messukeskuksessa 4.–6.11.2025 12 Euroopan patenttiviraston 13 Talvija pimeän ajan nopeusrajoitukset käyttöön maanteillä 13 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa 14-15 Sisältö numero 37/38 / 2025 16 Mediakortti 01.01.2025 31.12.2025 17 Teollinen resurssienhallinta on kyvykkyyksien … 18 Murrosteknologiat synnyttävät uusia yrityksiä ja uudistavat… 18 PostNord Tanska on ensimmäisten postioperaattoreiden joukossa… 19 Netlight Consulting, IKEA, Famifarm ja Helsingin yliopisto... 20 Neste laajentaa kumppanuutta United Airlinesin kanssa toimittamalla… 21 Yhdysvaltoihin ja Puerto Ricoon kaikille asiakkaille Startup-yritykset… 22 NIB rahoittaa Baltian suurinta maatuulipuistoa 23 Metsä-Multia vastaanotti 200. PONSSE-metsäkoneensa 23 Takakani 24 Teollisuuden Näytelehti Sivu 16 Numer 37/ 38 2025 Kuvaa QR Koodi puhelimen ja voitte lukea Teollisuuden Näytelehden numeroita aina silloin kun haluatte. Voitte lähettää sen myös liikekumppanille jotta hän voi myös lukea sen tekstin jonka haluatte hänen näkevän
Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 17 Numero 37 -3 8 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / www.tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehti julkaistaan vain netissä. Julkaistaan e-lehtenä. Luettavissa osoitteessa: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Mediakortti on voimassa 01.01.2025 – 31.12.2025 Yhteystiedot: Teollisuuden Näytelehden julkaisija: TN Lehti Oy Osoite : Koimetsäntie 3, 24280 SALO Sähköposti: tuotanto@tn-lehti.fi Lehden koko: A4 (210x297 mm) Painopinta-ala: 185x275 mm Palstojen lukumäärä: 4 Palstojen leveys: 42 mm / 1 palsta 90 mm / 2 palsta 135 mm / 3 palsta 185 mm / 4 palsta Rasteritiheys 300 dpi Aineistovaatimus Sähköinen muoto (pdf) Hinnasto: Koot / Hinta 1/8 sivu / 325 eur sis. ALV 25,5% 1/4 sivu / 650 eur sis. ALV 25,5% 1/2 sivu / 1300 eur sis. ALV 25,5% 3/4 sivu / 1950 eur + ALV 1/1 sivu / 2600 eur sis. ALV 25,5% 2/1 sivu / 5200 eur (aukeama) sis. ALV 25,5% Maksun saaja: TN-Lehti Oy, Koimetsäntie 3, 24280 SALO Reklamaatiot: Kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa ilmestymispäivästä. Myöhäisempää reklamaatiota ei käsitellä. Vastuu virheellisestä mainoksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ilmoitusten peruuttaminen: Viimeistään 2 vuorokautta ennen aineis topäivää. Myöhäisempää ilmoitusperuutusta ei käsitellä. Huom! Myöhästyneestä aineistosta emme voi ottaa vastuuta. Suurta tilaa vievät aineistot taikka kuvat tulee lähettää Wetransfer ohjelmalla tai muistitikulla. Noudatamme kaikessa julkaisutoiminnassa TN -Lehti Oy:n toimitusehtoja. Teollisuuden Näytelehteä voit lukea tietokoneella, tabletilla tai vaikka puhelimella osoitteessa: Teollisuuden Näytelehden löydät Lehtiluukusta osoitteesta: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Siellä on myös arkistolehdet noin 5 vuosikertaa. Asiakas voi tilata sähköpostiinsa ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, kohdasta “Ilmoita uusista numeroista”. Tämä on ulkoistettu, eli kyseessä on palvelu, jonka Lehtiluukku lähettää Teollisuuden Näytelehden lukijoille. Ilmoitusmyynti & Toimitus Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3, 24280 SALO Avoinna ark. 10.00 12.00 Päätoimittaja Jouko Nieminen Sähköposti: jouko.nieminen@tn-lehti.fi Myynti / kaupanvahvistus: markkinointi@tn-lehti.fi Ainesisto: tuotanto@tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehden ilmestyminen 2025: Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Tammikuu Numero 1 03.01.2025 / 07.01.2025 Numero 2 10.01.2025 / 14.01.2025 Numero 3 17.01.2025 / 21.01.2025 Numero 4 24.01.2025 / 28.01.2025 Helmikuu Numero 5 31.01.2025 / 04.02.2025 Numero 6 07.02.2025 / 11.02.2025 Numero 7 14.02.2025 / 18.02.2025 Numero 8 21.02.2025 / 25.02.2025 Maaliskuu Numero 9 28.02.2025 / 04.03.2025 Numero 10 07.03.2025 / 11.03.2025 Numero 11 14.03.2025 / 18.03.2025 Numero 12-13 21.03.2025 / 25.03.2025 Huhtikuu Numero 14 28.03.2025 / 01.04.2025 Numero 15 04.04.2025 / 08.04.2025 Numero 16 11.04.2025 / 15.04.2025 Numero 17 25.04.2025 / 29.04.2025 Toukokuu Numero 18-19 09.05.2025 / 13.05.2025 Numero 20 16.05.2025 / 20.05.2025 Kesäkuu Numero 21-22 06.06.2025 / 10.06.2025 Vuosiloma / Heinäkuu Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Elokuu Numero 23 01.08.2025 / 05.08.2025 Numero 24-25 08.08.2025 / 12.08.2025 Numero 26 15.08.2025 / 19.08.2025 Numero 27 22.08.2025 / 26.08.2025 Syyskuu Numero 28 05.09.2025 / 09.09.2025 Numero 29 12.09.2025 / 16.09.2025 Numero 30-31 19.09.2025 / 23.09.2025 Numero 32 26.09.2025 / 30.09.2025 Lokakuu Numero 33 03.10.2025 / 07.10.2025 Numero 34-35 10.10.2025 / 14.10.2025 Numero 36 17.10.2025 / 21.10.2025 Numero 37-38 24.10.2025 / 28.10.2025 Marraskuu Numero 39 07.11.2025 / 11.11.2025 Numero 40-41 14.11.2025 / 18.11.2025 Numero 42 21.11.2025 / 25.11.2025 Joulukuu Numero 43-44 05.12.2025 / 10.12.2025
Teollisuuden Näytelehti Sivu 18 Numero 37-38 / 2025 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Väitös: Teollinen resurssienhallinta on kyvykkyyksien, ei materiaalien hallintaa TNLehti Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Jarmo Uusikartano tarkastelee teollisen resurssienhallinnan määritelmää uudesta näkökulmasta. Tällöin resurssi ei viittaa yksittäisiin esineisiin tai asioihin, vaan ihmisten ja luonnon väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tutkimus tuo esiin nykyisen resurssienhallinnan käsitteistön puutteet ja ehdottaa resurssienhallinnalle uutta määritelmää, joka huomioi ympäristöllisen kestävyyden resurssienhallinnalle asettamat reunaehdot. Valtamerissä kelluvat muovilautat, jätevuoret ja kiihtyvä ilmastonmuutos – ihmisten ja luonnon epävakaa yhteiselo on johtanut useisiin resurssikriiseihin. Näissä kriiseissä on pohjimmiltaan kyse ihmistoiminnasta, joka ylittää maapallon kantokyvyn rajat. Jos koko maapallon väestö käyttäisi resursseja esimerkiksi kuten suomalaiset, se tarvitsisi noin neljän maapallon luonnonvarat. Väitöskirjassaan Jarmo Uusikartano pureutuu resurssin ja resurssienhallinnan nykykäsityksiimme, jotka eivät tue yritystoiminnan sovittamista luonnon kantokyvyn rajoihin. Yleisesti resurssi nähdään yhteiskunnissamme joksikin luonnosta peräisin olevaksi materiaksi, jota ihmiset muokkaavat tarkoitusperiinsä sopivaksi. Niin ikään kapitalismin ajatus perustuu pitkälti luonnonvarojen kulutuksella aikaansaatavaan talouskasvuun. – Kyseinen ajattelutapa on ongelmallinen, sillä se kohtelee ihmisiä ja luontoa toisistaan irrallisina ja näin sivuuttaa näiden väliset monimutkaiset ja elintärkeät vuorovaikutusja riippuvuussuhteet, Uusikartano toteaa. Uusikartano teoretisoi väitöskirjassaan teollisen resurssienhallinnan tavalla, joka huomioi ihmisten ja luonnon välisen vuorovaikutuksen. Hän yhdistää tuotantotalouden ja teollisen ekologian näkökulmia yhteiskuntatieteellisiin toimijaverkkoteoriaan ja sosiomateriaalisuuteen. Väitöskirjassa tarkastellaan resurssienhallinnan käsitteistöä näitä teorioita vasten. Tutkimus hyödyntää tapaustutkimuksia muun muassa kierrätetystä betonikiviaineksesta, nollakuidusta ja kierrätysravinteista. Väitöskirjan keskeinen väite on, ettei resurssi ole jotakin ennalta annettua vaan alati ilmeentyvää. – Resurssi ilmenee tietyssä ajassa ja paikassa esimerkiksi tuotannolle tarpeellisina raaka-aineina, mutta se ei ole ominaisuus, joka varastoituisi materiaaleihin. Yksikään materiaali sinällään ei siis ole resurssi. Tämä tarkoittaa, että resurssienhallinnassa on materiaalien sijaan pohjimmiltaan kyse ihmisten kyvystä löytää merkityksellisiä vuorovaikutussuhteita materiaalien kanssa, Uusikartano kiteyttää. Resurssin ja resurssienhallinnan käsitteiden teoreettisella tarkastelulla on käytännöllistä merkitystä, sillä käyttämällämme sanastolla ja kielellä voi olla hyvin konkreettisia seurauksia. Esimerkiksi ”ei enää jätettä” -lainsäädäntö, jossa ennen jätteeksi luokiteltu nähdään uudelleen resurssina, on mahdollista vain, kun resurssikäsitettä lähestytään vuorovaikutuksen, ei materialististen ominaisuuksien kautta. Vaikka ajattelutapaa ei ole aiemmin teoretisoitu, sitä sovelletaan jo muun muassa kiertotaloudessa. Tavoitteena on, että toisen jätteestä, hukasta tai sivuvirrasta voi tulla toisen raaka-aine. Uusikartanon väitöstutkimus tarjoaa tutkijoille uusia konseptuaalisia välineitä lähestyä ja ratkaista aikamme haastavia resurssikriisejä. Väitöstilaisuus keskiviikkona 29. lokakuuta Diplomi-insinööri Jarmo Uusikartanon tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirja Metatheoretical Exploration of Resource Management Concept in Industrial Ecology tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa keskiviikkona 29.10.2025 Hervannan kampuksella. Paikkana on Festia, Pieni sali (Korkeakoulunkatu 8, Tampere). Vastaväittäjinä toimivat apulaisprofessori (Assistant Professor) Samuli Patala Aalto-yliopistosta sekä Postdoctoral Fellow Mathias Lindkvist Stavangerin yliopistosta Norjasta. Kustoksena toimii professori Leena Aarikka-Stenroos Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta. 25-37-38-18-1-2 Tiedotteeseen korjattu linkki: // VTT julkaisi näkemyksensä Suomen kasvuun: Murrosteknologiat synnyttävät uusia yrityksiä ja uudistavat teollisuutta Suomen talous ei ole kasvanut 17 vuoteen, joten käänteen tekemiseen tarvitaan sekä teollisuuden uudistumista että uusia kasvuyrityksiä. VTT:n tuore raportti esittelee näkemyksen, mistä Suomeen syntyy uutta liiketoimintaa ja talouskasvua. Suomessa on tärkeää tarttua mahdollisuuksiin, joita useat teknologiapohjaiset osaamisalueet tarjoavat. ”Suomen talous kääntyy kasvuun vain, jos kokonaistuottavuus kasvaa eli samoista resursseista saadaan aikaan enemmän tai korkeamman jalostusarvon tuotantoa. Tähän tarvitaan teknologiaa, osaamista ja rohkeutta uudistua”, sanoo VTT:n uusi toimitusjohtaja Kalle Härkki. Globaali kasvu on viime vuosina perustunut teknologiseen uudistumiseen, ja sama ilmiö pätee Suomeen. Suomalaisyritysten kasvumahdollisuudet pohjautuvat vahvasti kykyyn kehittää ja hyödyntää teknologioita menestyvien tuotteiden, palveluiden ja yritysten luomisessa. Tämä vaatii investointeja uudistavaan tutkimukseen ja kehitykseen (T&K). ”Lupaavaa on, että yksityiset T&K-investoinnit ovat kääntyneet kasvuun vajaan kymmenen viime vuoden aikana ja Suomessa on kasvukykyisiä yrityksiä. Mutta taso ei vielä ole riittävä kasvukäänteelle. Julkisia T&K-panostuksia tarvitaan jakamaan riskiä ja vivuttamaan yksityisiä investointeja”, VTT:n strategiajohtaja Laura Juvonen sanoo. Suomalainen startup-kenttä on kehittynyt valtavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Puhumme yli 10 miljardin euron liikevaihdolla toimivasta sektorista, jonka kasvu on nopeaa. ”Uusia kasvunäkymiä avaa startup-sektorille syntynyt deep tech -kenttä. Eli olemme saaneet Suomeen tutkimuslähtöisiä uusia teknologiayrityksiä, ja osa näistä on jo kansainvälisesti alansa johtavia, esimerkiksi Oura, Bluefors ja IQM. Jotta useampi kasvuyritys pääsee läpi kuolemanlaakson, eli vaiheen, jossa uutta innovaatiota skaalataan ja kaupallistetaan, tarvitaan rahoitusta, kumppaneita ja tutkimusympäristöjä”, Juvonen kertoo. Suomella on maailmanluokan osaamista, vahvuuksia ja resursseja – ja kaikki edellytykset nousta kasvu-uralle. Talouskasvun vauhdittamiseksi tarvitsemme Suomessa tiivistä tutkimusja yritysyhteistyötä sekä strategisia investointeja osaamiskeskittymiin. Näin saamme aikaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä, korkean arvonlisän tuotteita ja palveluita sekä uusia kasvukykyisiä yrityksiä. Pysyäkseen kilpailukykyisenä myös teollisuusyritysten on tärkeää tarttua teknologiseen uudistumiseen. VTT on visionäärinen tutkimus-, kehitysja innovaatiokumppani. Tartumme globaaleihin haasteisiin ja luomme niistä kestävän kasvun mahdollisuuksia. Autamme yhteiskuntaa kehittymään ja yrityksiä kasvamaan teknologisten innovaatioiden avulla – ajattelemme beyond the obvious. Meillä on yli 80 vuoden kokemus huippututkimuksesta ja tieteeseen perustuvista tuloksista. VTT luo vaikuttavuutta, kun innovaatiot ja liiketoiminta kohtaavat. 25-37-38-18-1-2 Kuvateksti: ” Lupaavaa on, että yksityiset T&Kinvestoinnit ovat kääntyneet kasvuun vajaan kymmenen viime vuoden aikana ja Suomessa on kasvukykyisiä yrityksiä. Mutta taso ei vielä ole riittävä kasvukäänteelle. Julkisia T&Kpanostuksia tarvitaan jakamaan riskiä ja vivuttamaan yksityisiä investointeja”, VTT:n strategiajohtaja Laura Juvonen sanoo . Kuvateksti: ”Suomen talous kääntyy kasvuun vain, jos kokonaistuottavuus kasvaa eli samoista resursseista saadaan aikaan enemmän tai korkeamman jalostusarvon tuotantoa. Tähän tarvitaan teknologiaa, osaamista ja rohkeutta uudistua”, sanoo VTT:n uusi toimitusjohtaja Kalle Härkki
Teollisuuden Näytelehti Sivu 19 Numero 37-38 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote PostNord Tanska on ensimmäisten postioperaattoreiden joukossa, joka jatkaa toimituksia Yhdysvaltoihin ja Puerto Ricoon kaikille asiakkaille TNLehti PostNord jatkaa tavarakuljetuksia Yhdysvaltoihin ja Puerto Ricoon 23. lokakuuta 2025. PostNord on yksi ensimmäisistä kansainvälisistä postitoimijoista, joka jatkaa palvelua kaikille asiakkaille otettuaan käyttöön PDDP (Postal Delivered Duties Paid) -palvelun, joka täyttää Yhdysvaltain elokuussa käyttöön otetut uudet tullivaatimukset. Yhdysvaltain tullivaatimukset otettiin käyttöön elokuussa. Lokakuun 23. päivästä alkaen asiakkaat Tanskassa ja Ruotsissa voivat jälleen lähettää lähetyksiä Yhdysvaltoihin ja Puerto Ricoon PostNordin PDDP (Postal Delivered Duties Paid) -palvelun kautta. Palvelun jatkaminen on seurausta Yhdysvaltain tullisääntöihin tehdyistä viimeaikaisista muutoksista, jotka tulivat voimaan 29. elokuuta, jolloin vähäarvoisten tavaroiden tuonnilta poistetaan de minimis -vapautus. \u2012 Tämän lyhyen ajan kuluessa olemme työskennelleet intensiivisesti mukauttaaksemme palvelujamme vastaamaan Yhdysvaltojen uusia vaatimuksia, koska sekä yksityishenkilöt että yritykset arvostavat tätä palvelua. Olemme testanneet ratkaisua pienellä asiakasryhmällä ja olemme nyt tyytyväisiä voidessamme tuoda sen kaikkien Yhdysvaltoihin ja Puerto Ricoon tavaraa kuljettavien saataville, varsinkin kun Black Friday ja joulusesonki ovat aivan nurkan takana, sanoo PostNordin brändija viestintäjohtaja Björn Bergman. Uusien säännösten mukaan lähes kaikkiin Yhdysvaltoihin ja Puerto Ricoon tuotaviin tavaroihin sovelletaan nyt tuontitulleja, jotka on maksettava ennen lähetyksen saapumista. Uusi menettely tarkoittaa, että PostNord käsittelee nämä verotuspäätökset lähettäjän puolesta, varmistaa maksun oikea-aikaisesti ja varmistaa, että vastaanottajilta ei veloiteta ylimääräisiä maksuja toimituksen yhteydessä. Yhdysvaltain tulli vaatii nyt lähettäjältä tarkempia tietoja, mikä tarkoittaa, että tarkkojen sähköisten tullitietojen on oltava saatavilla tilaushetkellä. Se sisältää tuotekuvaukset, ilmoitetun arvon, alkuperämaan ja muut tärkeät toimitustiedot. Vastatakseen näihin uusiin vaatimuksiin PostNord on ottanut käyttöön päivitetyt verkkopalvelut suoraan maksaville asiakkaille. Näin on helppo syöttää tullitiedot, tarkastella automaattisesti laskettuja veroja ja maksaa kaikki asiaankuuluvat maksut suoraan kassalla. Laskutusasiakkaat voivat jatkossakin käsitellä lähetyksensä PostNordin liiketoimintajärjestelmien kautta, ja heitä laskutetaan lähetyksen jälkeen Yhdysvaltain tullija rajavartiolaitokselle (CBP) maksetun lopullisen tullimaksun perusteella. Näiden muutosten myötä PostNord tarjoaa edelleen luotettavia ja tehokkaita toimituspalveluita Yhdysvaltoihin ja Puerto Ricoon suuntautuville lähetyksille de minimis -poikkeuksen poistamisen jälkeen käyttöön otettujen uusien tullisääntöjen mukaisesti. Uusien sääntöjen mukaan alle 800 dollarin arvoisista tavaroista on maksettava tulli, kun taas alle 100 dollarin arvoiset yksityishenkilöiden väliset lahjat sekä kirjeet ja henkilökohtainen kirjeenvaihto ovat edelleen verovapaita eivätkä vaadi tulli-ilmoitusta. Vähämerkityksistä tukea koskevan säännön poistaminen Yhdysvaltojen vähämerkityksistä tukea koskeva vapautus, joka aiemmin mahdollisti alle 800 Yhdysvaltain dollarin arvoisten tavaroiden tullittoman tuonnin, kumottiin 29. elokuuta 2025. Uusien vaatimusten vuoksi PostNord keskeytti väliaikaisesti tietyt toimitukset Yhdysvaltoihin ja Puerto Ricoon 23. elokuuta, mutta jatkaa niitä 23. lokakuuta 2025. Muutos tarkoittaa, että lähetyksiin sovelletaan nyt tulleja ja tiukempia tullitietovaatimuksia. 25-37-38-19-1-2 Kuluttaja paketin kanssa Y hdysvaltoihin ja Puerto Ricoon tavaraa kuljettavien saataville, varsinkin kun Black Friday ja joulusesonki ovat aivan nurkan takana, sanoo PostNordin brändija viestintäjohtaja Björn Bergman.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 20 Numero 37-38 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Suomen Nuorkauppakamarit ry Netlight Consulting, IKEA, Famifarm ja Helsingin yliopisto ovat Suomen kansainvälisimmät työnantajat – Savas Säätiö saa kunniamaininnan TNLehti Suomen Nuorkauppakamarit ry:n järjestämän kilpailun International Employer of the Year 2025 -kilpailun voittajat ovat Netlight Consulting, IKEA, Famifarm ja Helsingin yliopisto. Lisäksi Savas Säätiö on saanut kunniamaininnan erinomaisesta toiminnastaan. Kilpailussa nostetaan esille suomalaisia työnantajia, jotka ovat panostaneet kansainväliseen rekrytointiin ja monimuotoisuuden edistämiseen työyhteisössään. Kilpailu toteutettiin yhdessä Business Finlandin Work in Finland -yksikön ja Business Helsingin kanssa. Kansainvälistyminen on väistämätöntä, mutta sen toteuttaminen vaivattomasti on edelleen haastavaa Talent Boost -ohjelman osana Work in Finland -yksikön Diversity & Talent Boost Network Manager Regina Ainla on kehittänyt diversiteettimittarin, jonka perusteella on havaittu, että suomalaisten pk-yritysten sisäistä kansainvälistymistä saattaa jarruttaa yritysten ja johdon valmius kohdata muutoksen tuomat haasteet. Tähän haasteeseen Work in Finland tarjoaa useita työnantajia tukevia palveluja – esimerkiksi johtajuusmentorointia, joka vahvistaa johdon kykyä toimia monimuotoisessa ja muuttuvassa toimintaympäristössä. "Uskomme, että hyvän palkitseminen tuottaa parempia tuloksia. Siksi Work in Finland on tukenut International Employer of the Year -kilpailun kriteerien kehittämisessä. Kilpailun tavoitteena on vahvistaa yritysten ja niiden johdon valmiuksia rakentaa sisäisesti kansainvälistä ja monimuotoista työyhteisöä. Näin kilpailuun osallistuvat yritykset voivat kehittyä entistä vetovoimaisemmiksi ja pitovoimaisemmiksi työnantajiksi." Netlight Consulting ja IKEA ovat suuryrityssarjan voittajat Suomessa perustettu kansainvälinen teknologiakonsultointiyritys Netlight Consulting on yksi kahdesta suuryritysten sarjan voittajasta. Kilpailuraati vakuuttui yrityksen panostuksesta kansainväliseen rekrytointiin ja monimuotoisen yrityskulttuurin kehittämiseen. Netlightin yli 2000 asiantuntijaa edustaa 60 eri kansallisuutta yhdeksässä maassa, ja Helsingin toimistolla työskentelevistä konsulteista 22 % on kansainvälisiä osaajia. Monimuotoisuus ja osallisuus ovat olennainen osa Netlightin toimintaa, mikä näkyy mm. tiiviinä yhteistyönä eri markkinoiden välillä ja yhteisöllisen “belonging”-kulttuurin vaalimisena. "Olemme todella iloisia palkinnosta. On hienoa saada tunnustusta pitkäjänteisestä työstämme kansainvälisen rekrytoinnin ja osallistavan yrityskulttuurin parissa. Monimuotoisuus ruokkii luovuutta ja innovaatioita, mikä taas auttaa meitä ja asiakkaitamme aidosti onnistumaan ja kasvamaan." sanoo Netlightin toimitusjohtaja Katri Junna. Kansainvälinen sisustusja kodinratkaisuyritys IKEA oli toinen suuryritysten sarjan voittajista. Tuomarit arvostivat yrityksen pitkäjänteistä työtä yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden edistämiseksi. IKEA on perustanut coworker-ryhmiä eri taustoista, ja toimintakyvyiltään erilaisille työntekijöille sekä käynnistänyt Equal Start -ohjelman, joka tarjoaa monikulttuurisille työntekijöille mahdollisuuksia kehittyä myynnin ja asiakaspalvelun tehtävissä. Ohjelman myötä IKEA on onnistunut vahvistamaan monimuotoisuuttaan ja luomaan entistä inklusiivisempia tiimejä. "Visiomme on luoda parempaa arkea mahdollisimman monille. Tasaarvo, monimuotoisuus ja osallistaminen ovat osa kaikkea toimintaamme ja International Employer of the Year -palkinto on hieno tunnustus siitä, että arvot näkyvät todella arjessamme. Olemme ylpeitä siitä, että voimme yhdessä muiden hienojen yritysten kanssa rakentaa monimuotoisempaa tulevaisuutta." kertoo Anna Valkjärvi, Country People & Culture Manager. PK-yritysten sarjan voittaja Famifarm panostaa sisäiseen viestintään Monikulttuurisuutta arjessaan vahvasti hyödyntävä Famifarm Oy voitti pienten ja keskisuurten yritysten sarjan. Yritys tarjoaa suomalaisille tuoreita salaatteja ja yrttejä ympäri vuoden. Tuomaristo arvosti yrityksen kansainvälistä rekrytointia, sillä yli 70 % uusista työntekijöistä tulee Suomen ulkopuolelta. Famifarmissa monikulttuurisuus ei ole erillinen kehittämiskohde, vaan olennainen osa arkea: henkilöstöhallinto ja esihenkilöt käyttävät säännöllisesti aikaa kehittääkseen käytäntöjä, jotka toimivat monikulttuurisessa ympäristössä, ja kaikki keskeinen viestintä tapahtuu sekä suomeksi että englanniksi. Yritys investoi jatkuvasti selkeisiin, monikielisiin perehdytysmateriaaleihin, tulkkauspalveluihin ja valmennuksiin varmistaen, että monimuotoiset tiimit voivat menestyä työssään. "International Employer -voitto tarkoittaa, että meidät on tunnustettu poikkeuksellisen hyväksi työnantajaksi kansainvälisessä vertailussa. Se kertoo, että meidän kulttuurimme, johtamisemme ja ihmislähtöiset käytäntömme erottuvat edukseen myös Suomen rajojen ulkopuolella. Kyse ei ole vain palkinnosta, vaan vahvasta viestistä: kun ihmiset voivat hyvin, myös yritys menestyy. Tämä voitto on tunnustus meidän yhteisöllemme ja tavallemme tehdä työtä aidosti ja arvostaen. " toteaa Pia Honkanen, Famifarmin Group HR Manager. Julkisorganisaatioiden sarjan voittaja Helsingin yliopisto tukee kansainvälisyyttä kaikilla organisaation tasoilla Helsingin yliopisto palkittiin julkisorganisaatioiden sarjassa. Yliopisto on aidosti monikulttuurinen ja monikansallinen yhteisö, jossa noin 30 % opetusja tutkimushenkilökunnasta on kansainvälistä taustaa ja edustajia lähes sadasta eri kansallisuudesta. Tuomaristo arvosti yliopiston pitkäjänteistä työtä kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden integroitumiseksi suomalaiseen yhteiskuntaan, muun muassa kansainvälisten harjoitteluohjelmien kautta työllistämällä vuosittain 30–40 ei-suomea puhuvaa opiskelijaa. Helsingin yliopisto edistää monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kaikessa toiminnassaan ja on laatinut uuden tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelman, joka konkretisoi nämä arvot arjessa ja tukee kansainvälisten osaajien sitouttamista yliopistoon ja Suomeen. ”Voitto tuntuu upealta! On hienoa saada tunnustusta pitkäjänteisestä työstämme sen eteen, että Helsingin yliopisto olisi paras mahdollinen paikka opiskella ja työskennellä meidän monimuotoiselle yhteisöllemme.” iloitsee Tiia Tuomi, henkilöstöjohtaja, Helsingin yliopisto. International Employer of the Year -kilpailu toteutettiin 1.5.-15.6.2025. Suomen Nuorkauppakamarit ry on toteuttanut kilpailua kansallisesti vuodesta 2023 lähtien. Voittajat juhlistetaan Talent Boost Summit 2025 -tapahtumassa 29.10.2025. Nuorkauppakamari on kansainvälinen alle 40-vuotiaiden jäsentensä kehittymisja johtamiskouluttautumisjärjestö sekä kontaktiverkosto. Suomen Nuorkauppakamarit ry kehittää yhteiskuntaa ja johtajuutta paremman tulevaisuuden turvaamiseksi. Suomen Nuorkauppakamarit ry on perustettu vuonna 1957. Varsinaisia jäseniä on yli 2 000 ja yhdessä alumnien kanssa muodostamme yli 5 000 henkilön verkoston. Suomen Nuorkauppakamarit on osa kansainvälistä JCI järjestöä. JCI toimii yli sadassa maassa yli 200 000 jäsenen voimin. 25-37-38-20-1-2