Teollisuuden Näytelehti 17/2025

Teollisuuden Näytelehti SSN 2737-2359 (Verkkojulkaisu) (ISSN 0780-7090 (aikoinaan painettu lehti) 43 vuosikerta Sisältö on sivulla 16 / Mediakortti 01-01-202531-12-2025 on sivulla 17. Numero 17 29.04.2025 43 vuosikerta Tallenna tämä linkki: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti
Teollisuuden Näytelehti Sivu 2 Numero 17 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Tampereen seudun ammattiopiston Tredun opiskelijat entisöivät historialliset Frenckellin konttorin ovet TNLehti Tampereen keskustassa sijaitsevan Frenckellin konttorin koristeelliset puuovet entisöidään Tredun opiskelijoiden käsissä. Teollisen pintakäsittelyn opiskelijat kunnostavat ovia osana opintoihinsa kuuluvaa käytännön projektia. Työ tarjoaa arvokasta työkokemusta ja konkreettisen mahdollisuuden nähdä oman työnsä jälki osana kaupungin katukuvaa. Ammattiopettaja Pekka Ranssin mukaan projekti tukee oppimista poikkeuksellisen monipuolisesti. Työvaiheita on paljon ja opiskelijat pääsevät kokeilemaan erilaisia materiaaleja ja välineitä. Tavallisista oppitunneista poiketen sivellintyö tuo tekemiseen lisää tarkkuutta ja huolellisuutta. Yhteistyöllä kohti merkityksellistä oppimista Yhteistyö paikallisten toimijoiden, kuten Frenckellin konttorin kanssa, on Tredulle tärkeä osa työelämälähtöistä opetusta. – Frenckellin konttori on yksi merkittävimmistä yhteistyökumppaneistamme. Tämä on sekä opettajien että opiskelijoiden näkökulmasta hieno mahdollisuus oppia ja kehittyä, Ranssi kiittelee. Valmiin työn näkeminen paikoillaan on opettajalle erityinen hetki. – Onhan se palkitsevaa kulkea joskus ohi ja ajatella: "Hei, me kunnostettiin nuo ovet." Opiskelijoiden kädenjäljen näkeminen tekee vaikutuksen joka kerta. Opettajat pitävät aina pienen teoriaosuuden ennen uutta vaihetta. Tällä varmistetaan, että ylikuormitusta ei tule ja että opiskelijat ymmärtävät koko prosessin kulun. Projektin eri vaiheet käydään huolellisesti läpi yhdessä opiskelijoiden kanssa sekä käytännössä että teorian kautta. – Olemme poistaneet vanhat maalit kuumapuhaltimella, hioneet, kitanneet, pohjamaalanneet ja nyt teemme pintamaalausta siveltimellä. Tämä on ollut ihan eri tavalla tarkkaa kuin ruiskumaalaus, jota yleensä tehdään, Sohvi kertoo. Projektin aikana myös tiimityötaidot ovat karttuneet. – Meillä yhteistyö toimii hyvin. Vaikka välillä tulee eriäviä mielipiteitä, niistäkin selvitään, Ella naurahtaa. Oppia, ylpeyttä ja yhteistä onnistumista Projektin vaikutus näkyy opiskelijoissa myös pidemmällä tähtäimellä. – Nyt tietää, mitä tällaisissa vanhoissa puuovissa pitää ottaa huomioon. Tätä oppia ei teoriasta saa, Sohvi toteaa. – On mahtavaa ajatella, että joskus voi kulkea näiden ovien ohi ja tietää olleensa osa niiden kunnostamista. Siitä voi olla ylpeä, Ella lisää. 25-17-2-1-2 Ammattiopettaja Pekka Ranssin mukaan projekti tukee oppimista poikkeuksellisen monipuolisesti. Kuva:Mette Happo, Meijou Oy Valmis ovi. Kuva: Mette Happo, Meijou Oy. Tampereen keskustassa sijaitsevan Frenckellin konttorin koristeelliset puuovet entisöidään Tredun o piskelijoiden käsin.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 3 Numero 17 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Ruotsi: Yhä useammat kulttuurikoulut panostavat uusien kohderyhmien tavoittamiseen TNLehti Ruotsin taideneuvosto jakaa yli 95 miljoonaa kruunua kehitysavustuksia maan kulttuurikouluille. Hakemukset osoittavat, että yhä enemmän pyritään tavoittamaan nuoria, jotka eivät ole koskaan aiemmin olleet tekemisissä kulttuurikoulun kanssa. Kulttuurikoulujen kehittämisavustuksen tarkoituksena on auttaa kulttuurikouluja kehittymään muun muassa kokeilemalla uusia avauksia, kehittämällä olemassa olevaa toimintaa ja laajentamalla tarjontaa. Tämän vuoden haku osoittaa, että valtaosa maan kunnista käyttää avustusta lasten ja nuorten vapaa-ajan kehittämiseen musiikkija kulttuurikouluissa. Avustusta hakee tai on mukana kanssahakijoina 275 yksittäistä kuntaa. Tänä vuonna kunnat saivat hakea musiikkija kulttuurioppilaitosten kehittämisavustusta 7.1.–4.2.2025 välisenä aikana. Hakemuksia saatiin 330, yhteensä 251 984 388 kruunua. Aiempien vuosien tapaan kehittämisavustusta haettiin suuremmalle summalle kuin 95 miljoonan kruunun avustus riittää. Luottamuksen rakentaminen Hakemuksista käy ilmi, että yhä useampi panostaa sellaisten nuorten tavoittamiseen, jotka eivät ole koskaan aiemmin olleet tekemisissä kulttuurikoulun kanssa. Tämä tapahtuu ottamalla yhteyttä lasten vanhempiin ja erityisillä aloitteilla, joilla lisätään luottamusta kulttuurikoulujen järjestämään toimintaan. "Näemme, että kulttuurikoulut ovat tehokkaasti ja ajan myötä kehittäneet näiden aloitteiden kautta käytännön tietoa pitkäjänteisestä edistämistyöstä uusien kohderyhmien parissa, suhteita rakentavasta vuoropuhelusta ja ennen kaikkea siitä, miten vastata erilaisiin syrjäytymisen muotoihin. Tämä voi selittää myös sosioekonomisiin tekijöihin liittyvien aloitteiden määrän kasvua", sanoo Ruotsin taideneuvoston yksikönpäällikkö Veronica Lamppa Lönnbro. Kulttuurikoulujen toiminnan laajentaminen ja sirkusaineiden kehittäminen houkuttelevat lapsia ja nuoria liikkumaan, mielikuvitukseen ja avaamaan polkuja taiteen, kulttuurin ja liikunnan välille. Kulttuurikoulujen digitaalisen toiminnan kehittämisaloitteita on nähtävissä esimerkiksi musiikin, elokuvan ja kuva-aineissa, mutta myös peleissä, joissa on usein enemmän taiteellisia ja kulttuurisia ilmaisumuotoja. Aloitteet sisältävät toimintaa ja ilmaisumuotoja ja tavoittavat uusia kohderyhmiä, jotka löytävät tiensä kulttuurikoulun toimintaan pelikiinnostuksensa kautta. Terveyden edistäminen Muut tämän vuoden haun kehittämishankkeet liittyvät kulttuurikoulujen lasten ja nuorten terveyden edistämiseen ja mielenterveysongelmien torjumiseen. Usein hankkeet suunnitellaan yhdessä koulun opiskeluterveysjärjestön kanssa. Esimerkki kulttuurin ja hyvinvoinnin yhdistämisestä on Dance for Health -konsepti. Aiempien vuosien tapaan suurin osa hakee rahoitusta osallistumisen laajentamiseen ja uusien kohderyhmien tavoittamiseen. Tämän vuoden hakemuksissa myös monet kunnat haluavat käyttää avustuksen kulttuurikoulun kehittämiseen syvällisen toiminnan kautta. Ruotsin taideneuvosto myöntää 95 miljoonaa kruunua kehittämisavustuksia kunnille, joissa on musiikkija kulttuurikouluja. Musiikkija kulttuurikoulut hakivat lähes 252 miljoonaa kruunua. On mahdollista hakea aloitteiden toteuttamista omassa kunnassa, mutta myös toteuttaa aloitteita yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Yhteensä 275 kuntaa jakaa hieman yli 95 miljoonaa Ruotsin kruunua. Kaiken kaikkiaan apurahalla edistetään lasten ja nuorten taidetta ja kulttuuria 95 prosentissa maan kunnista. Faktaa kehittämisavustuksesta Taideneuvosto myöntää musiikkija kulttuurioppilaitoksille valtionavustuksista annetun asetuksen (2019:470) mukaisesti kulttuurikoulutoimintaa harjoittaville kunnille. Kehittämisavustuksen tarkoituksena on edistää kunnan kulttuurikoulun mahdollisuuksia tarjota lapsille ja nuorille laadukasta kulttuurija taide-ilmaisukoulutusta. Tietoa kulttuurikoulukeskuksesta Kulttuurikoulukeskus on Ruotsin taideneuvoston yhteyteen perustettu tietokeskus. Kulttuurikoulukeskus osallistuu kulttuurikoulun kehittämiseen keräämällä ja levittämällä tietoa tilastojen, tutkimusten, tutkimusten ja oppimisesimerkkien muodossa sekä jakamalla valtion kehittämisavustuksia. 25-17-3-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 4 Numero 17 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Hämeen kauppakamari mukana FRUSHissa ja palkitsi StartUp-kilpailun voittajat TNLehti Hämeen kauppakamari palkitsi torstaina Forssassa järjestetyn Frush-tapahtuman yhteydessä StartUp -kilpailun voittajat. ”Kaksipäiväinen kestävään kehitykseen ja innovaatioihin keskittyvä tapahtuma huipentui StartUp -kilpailun finaaliin. Finaalissa voitosta kilpailivat kolme hyvin erilaista kestävän kehityksen liiketoimintaratkaisua. Tuomaristo valitsi voittajaksi selluteollisuuden sivuvirroista liimapinnoitteita kehittävän LignoSpheren, toiseksi tuli ruokahävikkisovelluksen kehittänyt Code Ananas ja kolmannen sijan sai hiuksettomille ekologisen ratkaisun kehittänyt MyClips. Hämeen kauppakamari oli yksi tapahtuman kumppaneista ja onnittelee kilpailun voittajia”, kertoo Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Anne Vanhala. Tämän vuoden Frush-tapahtumassa olivat esillä kestävä kasvu, liiketoimintamahdollisuudet, teknologian kehitys, yritysten välinen yhteistyö ja rohkeus kasvuun. Kaksipäiväinen tapahtuma huipentui StartUp-kilpailun finaaliin, johon tuomaristo valitsi kolme hyvin erilaista kestävän kehityksen liiketoimintaratkaisua. StartUp-kilpailun voitti LignoSphere, joka aikoo valmistaa puupohjaisia, ekologisia ja hiilineutraaleja liimoja, pinnoitteita ja maaleja. Toiseksi sijoittui mobiilisovellus Code Ananas, joka auttaa kuluttajia vähentämään ruokahävikkiä ja säästämään rahaa. Kolmannen palkinnon sai My Clips Hair, joka on kehittänyt luonnollisista hiuksista ekologisen ratkaisun hiuksettomille. Hämeen kauppakamari palkitsi kilpailun kolme parasta rahapalkinnoilla. Voittaja sai 3 000 euroa, toinen 1 500 euroa ja kolmas 500 euroa. Lisäksi voittaja pääsee alan potentiaalisimpien startup-yritysten Pitch Finland-tapahtumaan. ”Kilpailulla on tarkoitus tehdä näkyväksi kestävän kehityksen innovaatioita ja kannustaa niiden kehittämiseen”, toteaa Vanhala. Frush-tapahtuman järjestää Forssan Yrityskehitys ja Hämeen kauppakamari on yksi tapahtuman kumppaneista. StartUp-kilpailun tuomariston puheenjohtajana toimi Riihimäen kaupungin teknologiaja innovaatiojohtaja Teemu Seppälä ja jäseninä Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Anne Vanhala, Commun hallituksen puheenjohtaja Karoliina Kauhanen, Fibanin Deal Flow Manager Miikka Miettinen ja Sofokuksen Head of Startup Investments Turo Numminen. Hämeen kauppakamari Hämeen kauppakamarin tehtävänä on edistää yritysten toimintaedellytyksiä ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon yritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi. Lisäksi Hämeen kauppakamari edistää alueensa yritysten verkostoitumista ja yhteistyötä sekä tarjoaa jäsenilleen tietoa, palveluja ja kontakteja. Hämeen kauppakamarin toiminta-alueeseen kuuluvat PäijätHämeen maakunta, Kuhmoinen sekä Kanta-Hämeen maakunnasta Hämeenlinnan ja Forssan seutukunnat. 25-17-4-1-2 Kaksipäiväinen tapahtuma huipentui StartUp -kilpailun finaaliin, johon tuomaristo valitsi kolme hyvin erilaista kestävän kehityksen liiketoimintaratkaisua.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 5 Numero 17 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Yrittäjägallup: Kesätyöntekijöitä palkataan eniten kaupan alalla ja teollisuudessa TNLehti Kesätöitä on kokonaisuutena tarjolla hieman viime vuotta vähemmän, Yrittäjägallup kertoo. Pk-yrityksistä 23 prosenttia aikoo palkata kesätyöntekijöitä. Viime vuonna vastaava osuus Yrittäjägallupissa oli 26 prosenttia. Eniten kesätyöntekijöitä palkataan teollisuuden ja kaupan alalla. Pienten ja keskisuurten yritysten näkemyksiä selvittävään Yrittäjägallupiin vastasi maaliskuussa 1128 pk-yritysten edustajaa.? Mitä suuremmasta yrityksestä on kyse, sitä useammin kesäntyöntekijöitä aiotaan palkata. 10 henkilöä tai enemmän työllistävistä yrityksistä 65 prosenttia kertoo aikovansa palkata kesätyöntekijöitä. Useimmin kesätyöntekijöitä otetaan kaupan alalla, jossa 38 prosenttia pk-yrityksistä aikoo palkata kesätyöntekijöitä. Teollisuudessa alan yrityksistä 36 prosenttia palkkaa kesätyöntekijöitä. Kesätyöntekijöitä palkkaavat yritykset aikovat palkata keskimäärin 5,2 kesätyöntekijää. Viime vuonna luku oli 5,6 ja vuonna 2023 vain 2,3. – Kyselyn tuloksissa heijastuu osaltaan talouden epävarma tilanne. Suuremmissa yrityksissä mahdollisuus kesätöiden tarjoamiseen on luonnollisesti suurempi kuin pienempien työnantajien kohdalla, Suomen Yrittäjien johtaja Atte Rytkönen-Sandberg sanoo. – On tärkeää, että yritykset panostavat kesätyöntekijöiden perehdytykseen ja tarjoavat heille mahdollisuuden kesäpestiin. Monelle kesätyö on ensimmäinen kokemus työelämästä. Lisäksi toivon, että yritykset vastaavat jokaiselle kesätyötä hakevalle. Nuoret kesätyöntekijät ovat tulevaisuuden työntekijöitä ja mahdollisesti myös tulevia yrittäjiä. Heihin kannattaa suhtautua sen mukaisesti, Rytkönen-Sandberg jatkaa. Näin rekrytoit kesätyöntekijän oikein Kartoita työtehtävät. Kartoita ne työtehtävät, joihin kesätyöntekijöitä tarvitaan. Mieti, mitä työtehtävien tekeminen vaatii ja millaista työntekijää haet. Pohdi jo etukäteen, miten uudet työntekijät saadaan mukaan työyhteisöön ja miten heitä voidaan työssä parhaalla tavalla tukea. Hoida rekrytointiprosessi oikein Suhtaudu rekrytointiprosessiin avoimesti ja huolehdi, että jo työpaikkailmoitus houkuttelee työntekijöitä hakemaan ja huomioi mahdolliset hakijat yhdenvertaisesti. Tarkista työja elinkeinotoimistosta, onko kesätyöntekijöiden palkkaamiseen mahdollista saada esimerkiksi palkkatukea tai tukeeko kaupunki jollakin tavalla nuorten palkkaamista. TE-toimistoista voi myös saada apua kesätyöntekijöiden hakemiseen. Muista ilmoittaa kesätyöntekijöiden valinnasta myös työnhakijoille, jotka eivät tulleet valituksi. Tee kirjallinen työsopimus Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti. Työsopimukseen on syytä kirjata ainakin palkan määrä, työaika, työtehtävät, työsuhteen kesto ja alkamisajankohta, mahdollisesti sovellettava työehtosopimus sekä määräaikaisuuden peruste. Tarkista lisäksi, onko työehtosopimuksessa esimerkiksi nuoriin työntekijöihin liittyviä velvoitteita tai määräyksiä palkan osalta. Perehdytä työntekijä kunnolla Kesätyöntekijä kannattaa perehdyttää yhtä huolellisesti kuin muutkin työntekijät, vaikka hän on töissä vain määräaikaisesti ja huolehtia siitä, että nuori tietää, kenen puoleen voi kääntyä, mikäli työhön liittyen esiintyy kysymyksiä tai haasteita. Muista palkkalaskelma ja työtodistus Palkanmaksun yhteydessä tulee antaa myös palkkalaskelma. Kun kesätyöntekijän työsuhde loppuu, muista antaa hänelle työtodistus. Lisäksi palkat tulee ilmoittaa tulorekisteriin myös lyhytaikaisista työsuhteista. Näin kysyttiin Yrittäjägallupin toteutti Verian Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Gallupiin vastasi 1 128 pk-yritysten edustajaa 12.–19.3.2025. Tulosten luottamusväli on 2,9 prosenttiyksikköä. 25-17-5-1-2 Suomen Yrittäjien johtaja Atte Rytkönen-Sandberg. Valokuvaaja: Johanna Erjonsalo
Teollisuuden Näytelehti Sivu 6 Numero 17 / 2025 Teollisuuden Näytelehden Päätoimittaja Jouko Nieminen Palautetta voi antaa numeroon 0465892070 Rakennusalan ihme on tänä päivänä todella hyvin menestynyt yritys. Koska Suomi on luvattu start-up yritysten maa, jossa yrityksiä syntyy ja kuolee lähes samaa tahtia koska riittävää rahoitusta niille ei kuitenkaan ole ollut saatavilla. Kun tuota asiaa peilataan Ruotsiin, niin sielläkin syntyy uusia yrityksiä ehkä suhteessa ei nyt aivan samaan tahtiin kuin Suomessa, mutta siellä ne eivät lopeta toimintaansa yhtä nopeasti kuin Suomessa. Ehkä siellä rahoitus on hieman toisenlainen. Ruotsissa ostettavien yritysten kärjessä on sellaiset vanhat yritykset jotka tuovat omistajalleen rahaa muullakin tavalla kuin pelkästään osinkoina. Yhä useampi vanha yritys on siirtynyt ja siirtymässä ruotsalaiseen omistukseen siten, että ostaja ensin rahoittaa yritystä ja jossakin vaiheessa tuo suomalainen yritys siirtyy ruotsalaiseen omistukseen. Jostain kumman syystä tuo Ruotsi onnistuu aina olemaan liiketoiminnoissa edellä suomalaisia rahoittajia. Suomen valtion ja Euroopan unionin rahaa ei suomalaisille yrityksille riitä samassa mittaluokassa kuin ruotsalaisille yrityksille. On tietenkin hyvä, että ruotsalaiset rahoittavat suomalaisia yrityksiä, mutta parempi on jos sen tekee esimerkiksi Euroopan unioni. Rakennusalan raketin tavoin on nousu kiidossa oleva Fondion Oy tarjoaa ohjelmistoja, todelliseen tarpeeseen. On ilmeistä, että sellaiseen yritykseen kannattaisi sijoittajien kiinnostua. On aivan eri asia, ovatko nykyiset omistajat kiinnostuneita omistajapohjan laajentamisesta. Tässä kuitnekin osalainaus heidän lehdistötiedotteestaan. "Fondion Oy kasvaa huimaa vauhtia – uusmyynti kasvoi 600 % vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä Rakennusalan digitalisaation edelläkävijä Fondion Oy jatkaa nopeaa kasvuaan. Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä yhtiön uusmyynti kasvoi 600 % verrattuna vuoden 2024 vastaavaan ajanjaksoon. Kasvun taustalla ovat asiakaslähtöinen tuotekehitys, innovatiiviset ohjelmistoratkaisut ja syvällinen ymmärrys rakennusalan muuttuvista tarpeista. – “Rakennusala käy läpi suurinta murrostaan vuosikymmeniin. Fondion on mukana muovaamassa sitä digitaalisen johtamisen edelläkävijänä,” kertoo Fondionin liiketoimintajohtaja Mauno Valli. – “Rakennusala on valtavan murroksen keskellä. Kustannuspaineet, tiukentuva kilpailu ja kasvavat laatuvaatimukset ajavat yrityksiä digitalisoitumaan nopeasti. Meidän tehtävämme on tarjota siihen parhaat mahdolliset työkalut,” kertoo Fondionin liiketoimintajohtaja Mauno Valli. Teknologia, joka ratkaisee aidot haasteet Fondion on kehittänyt ratkaisun, jossa kaikki keskeiset asiat ovat suorassa yhteydessä toisiinsa. Eri yritysten tarpeisiin mukautuva kustannuslaskenta muodostaa tarjousja sopimusdokumentit automaattisesti tarvittaessa työselosteineen yrityksen ilmeen mukaisena. Kustannuslaskenta muodostaa myös litteratason kustannusseurantaan automaattisesti budjetin, jolla yritys voi ennustaa toteumaa projektin edetessä kirjaamalla kustannusmuutokset helposti. Yritys voi myös seurata koko projektimassan taloudellista tilannetta esimerkiksi katsomalla kannattavuutta tietyn projektipäällikön tai vaikka lisätöiden osalta uudessa projektiraportti-näkymässä, johon kaikkien projektien kustannukset päivittyvät reaaliajassa. 2025 julkaistuun aikataulutus ja resursointityökaluun saadaan automaattisesti kustannuslaskennasta työtunnit, jolloin nähdään projektia aikataulutettaessa automaattisesti vertailu laskettujen tuntien ja aikataulutettujen tuntien osalta. Resursointityökalussa työntekijälle resursoidut työmaat päivittyvät reaaliajassa jokaisen työntekijän mobiilinäkymään, jolloin tiedonkulun haasteilta vältytään. Uudessa aikataulutus ja resursointi-työkalussa voidaan vapaasti lisätä projektille työvaiheita sekä resursointiin esimerkiksi alihankkijoita sekä koneet ja kalustot, yrityksen omien työntekijöiden lisäksi. Fondion on kehittänyt talouden toiminnallisuuksiin paljon rakennusalalla tarvittavia asioita myös toteuman mukaan laskutusta varten, mitä tarvitaan esimerkiksi lisätöiden osalta. Tästä uusimpana esimerkkinä on asiakasja projektikohtainen hinnoittelumalli sekä tähän liittyvät automaatiot. Fondion toteutti aikaisemmin mm. ostolaskujen automaattisen projektikohdistuksen sekä laskutusautomatiikan. – “Olemme rakentaneet taloushallintoon integroidun järjestelmän, joka yhdistää kaikki keskeiset osa-alueet keskenään. Näiden avulla rakennusalan yritykset voivat johtaa projektejaan tarkalla datalla ja reaaliaikaisesti yhdestä paikasta,”sanoo Fondionin tuotejohtaja Jarmo Valli. Reaaliaikainen raportointi ja käytettävyys keskiössä Fondionin uusi projektiraportoinnin näkymä mahdollistaa keskitetyn, tarkkaan ja reaaliaikaiseen dataan perustuvan johtamisen. Käyttäjäystävällisyys ja läpinäkyvyys ovat kehitystyön keskiössä. – “Helppokäyttöisyys ja tehokkuus kulkevat meillä käsi kädessä. Rakennusalan yritykset etsivät nyt ratkaisuja, jotka eivät vie aikaa – vaan säästävät sitä ja tuovat tulosta. Uusi projektiraporttinäkymä auttaa yrityksiä löytämään poikkeamat ja tekemään tarvittavat muutokset nopeasti” Jarmo Valli jatkoi. Lainaus päättyi. Koska rakennusalaa pyyhkii laaja konkurssiaalto, on kiinnostavaa lukea myös onnistuneen ja positiivisesti menestyneen rakennusalaa auttavan yrityksen menestys taarinaa.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 7 Numero 17 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Teknologiateollisuus: Hallitus teki merkittävän kasvulähdön – Rapistuva osaamispääoma yhä iso kasvun uhka TNLehti Hallituksen puoliväliriihessään tekemä veropaketti on merkittävä avaus Suomen kasvuhaasteen ja valtiontukikilpailun taklaamiseksi, Teknologiateollisuus ry toteaa. Verotus on tehokas työkalu, kun talouskasvua pyritään tukemaan parantamalla Suomen houkuttelevuutta ja yritysten investointihalukkuutta. Kasvun iso uhka on kuitenkin edelleen rapistuva osaamispääoma. Hallitus teki puoliväliriihessään veronalennuspaketin, joka on ollut pitkään toivottu kasvuavaus. Veropaketti tukee yritysten keinoja tehdä uusia innovaatioita ja investointeja, ja se voi houkutella Suomeen uutta pääomaa herättämällä kansainvälisten yritysten kiinnostusta Suomea kohtaan. – Verotuksen kokonaisuus tuo Suomelle positiivista huomiota nyt, kun protektionismi ja valtiontukikilpailu käyvät kuumana. Yhteisöveron alennus vahvistaa yritysten kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia ja sitä kautta työllisyyttä ja hyvinvointia, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Minna Helle toteaa. Viimeaikaisista geopoliittisista vaikeuksista huolimatta globaali vihreä siirtymä on lähitulevaisuudessa yhä Suomen suurimman vientialan, teknologiateollisuuden, merkittävimpiä liiketoiminnan kasvattamisen mahdollisuuksia. Siten investointikannustimien kohdentaminen uudistuvaan teollisuuteen, T&K-määrärahojen oikea suuntaaminen sekä kohdennukset tekoälyn kehittämiseen ja digitalisaation hyödyntämiseen ovat hallitukselta oikea ratkaisu. Ansiotuloverotuksen keventäminen ja ylimpien marginaaliverojen laskeminen kannustavat ihmisiä lisäämään osaamistaan ja etenemään urallaan. Alempi veroaste houkuttelee myös paluumuuttajia. – Suurten kestävien investointien verokannustimen voimassaoloa jatketaan – hyvä! Pk-yritykset on kuitenkin jätetty investointikannustimissa paitsioon, ja myös niiden kestävän siirtymän investointien tukemiseksi olisi vielä löydettävä keinoja. Osaamispääoman rapistuminen on otettava vakavasti Hallitusohjelmassa sitoudutaan toimenpiteisiin, joilla korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä pyritään nostamaan mahdollisimman lähelle 50:tä prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen ja korkeakoulutukseen pääsyn helpottaminen ovat tähän tervetulleita keinoja, mutta korkeakoulujen perusrahoitukseen samalla tehtävät leikkaukset antavat niiden kanssa ristiriitaisen viestin. – Yhä suurempi osa uusista työpaikoista edellyttää korkeakoulutusta, mutta suomalaisten nuorten koulutustaso ei ole juuri noussut yli 20 vuoteen. Suomen kunnianhimoinen tavoite on olla korkean osaamisen ja jalostusarvon vientimaa. Tämä ei kuitenkaan onnistu meidän nykyisellä osaamispääomallamme, joka on pahasti rapistumassa, Helle muistuttaa. Ongelmaa pahentaa Suomen nurinkurinen väestörakenne. –?Työhön johtavalle maahanmuutolle ei ole enää olemassa talouskasvua takaavaa, kestävää vaihtoehtoa. Kasvupaketissa mainitut Suomen houkuttelevuuden lisääminen ja maahanmuuton prosessien sujuvoittaminen yhden luukun periaatteella ovat tärkeitä toimia, ja ne pitäisi käynnistää viipymättä, Helle toteaa. Datateollisuuden ja ilmastopolitiikan tietopohjan vahvistaminen tarpeen Hallituksen päätös laatia Suomelle oma datatalouden tiekartta yhdessä alan yritysten kanssa on tärkeä avaus. Keskustelu datateollisuuden investointien näkymistä, energian riittävyydestä sekä sähköjärjestelmän kestävyydestä on tarpeen, jotta investointeja korkean lisäarvon datatalouteen ja tekoälyn kehittymiseen voidaan aidosti vauhdittaa. Myös hallituksen selvitys kansallisen ilmastolain vaikutuksista on tervetullut. Tämä yhdessä hiilinielujen ja hiilivarastojen laskennan kehittämiseen tehtävien panostusten kanssa synnyttää ilmastopolitiikan kaipaamaa, luotettavaa tietopohjaa. Ilmastotoimissa tarvitaan kaikkien toimialojen ja yhteiskunnan sektoreiden panos, ja syntynyttä päästökuilua on kirittävä kustannustehokkain keinoin. – Teknologiayritysten tuottamat ratkaisut auttavat vähentämään päästöjä myös globaalisti, joten alalla on suuri vientipotentiaali. Suomalaisten yritysten mainetta johtavana puhtaiden ratkaisujen toimittajana on olennaisesti tukenut kunnianhimoinen kansallinen ilmastotavoite. Hallituksen päätös pitää hiilineutraalisuustavoitteesta vuoteen 2035 mennessä on oikea, Helle sanoo. Teknologiateollisuus ry on elinkeinoja työmarkkinapoliittinen vaikuttajaorganisaatio, joka edistää Suomen keskeisimmän vientialan kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialoja ovat elektroniikkaja sähköteollisuus, koneja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka. Teknologiateollisuus vastaa 50 prosentista Suomen viennistä ja 65 prosentista tutkimusja kehitysinvestoinneista. Ala työllistää suoraan noin 330 000 ja välillisesti noin 700 000 suomalaista. Jatkuvasti kehittyvä ja ajassa elävä teknologiateollisuus luo perustan suomalaiselle hyvinvoinnille. 25-17-7-1-2 Teknologiateollisuuden toimitusjohtataja Minna Helle Kuva:Liisa Takala Teknologiateollisuus
Teollisuuden Näytelehti Sivu 8 Numero 17 / 2025 TNLehti Verohallinto – Skatteförvaltningen Verovelka kasvoi yli kuusi prosenttia viime vuodesta, konkurssihakemuksissa yli 50 prosentin nousu Verohallinnon tilastojen mukaan sekä verovelka että konkurssien määrä kasvoivat voimakkaasti vuoden 2025 ensimmäinen vuosineljänneksen aikana. Konkurssihakemuksia Verohallinto teki 57 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2024. Riskivastaava Tuomas Hurskainen Verohallinnosta kertoo, että verovelka on kasvanut reippaasti vuoden 2024 alusta lähtien. Vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen lopussa kokonaisverovelka oli 3,9 miljardia euroa. Kasvua vuoden 2024 vastaavaan ajankohtaan on noin 240 miljoonaa euroa eli yli kuusi prosenttia, Hurskainen sanoo. Verovelka on kasvussa sekä henkilöasiakkailla että yrityksillä ja kaikissa verolajeissa. Henkilöasiakkailla oli maaliskuun lopussa tuloverovelkaa, johon sisältyvät myös ennakonpidätykset, noin 1,24 miljardia euroa eli 36 miljoonaa euroa enemmän kuin vuosi sitten. Yritysten tuloverovelkaa on noin 404 miljoonaa euroa eli kasvua viime vuoden vastaavaan ajankohtaan oli kolme miljoonaa euroa. Euromääräisesti eniten verovelkaa oli arvonlisäverossa, reilut 1,78 miljardia euroa eli lähes puolet kokonaisverovelasta. Arvonlisäverovelan määrä on kasvanut vuoden takaisesta 133 miljoonaa euroa eli kahdeksan prosenttia. Arvonlisäverovelan kasvua selittää yleinen taloudellinen tilanne. Yritystoiminta sakkaa, toteaa Hurskainen. Konkurssit keskittyvät pieniin yrityksiin ja toiminimiin Verohallinto teki vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä 611 konkurssihakemusta, mikä on peräti 57 prosenttia enemmän kuin vuoden 2024 vastaavana ajankohtana. Tuomas Hurskainen sanoo, että konkurssien määrä kasvaa erityisesti pienien yritysten ja toiminimien keskuudessa. Kaksi kolmasosaa veroveloista on konkurssiin menneillä tai maksukyvyttömiksi todetuilla asiakkailla. Kun yleistä arvonlisäverokantaa korotettiin syksyllä 2024, pienet palvelualan yritykset ovat olleet vaikeuksissa. Ne eivät ole voineet lisätä korotettua arvonlisäveroa kokonaisuudessaan hintoihin, Hurskainen toteaa. Konkurssien määrä on poikkeuksellisen suuri. Vastaavaa ei ole nähty tällä vuosikymmenellä. Toimialoista eniten konkursseja oli rakentamisessa sekä tukkuja vähittäiskaupan toimialalla. Maksujärjestelyjä tehdään entistä enemmän, silti verovelka kasvaa Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä tehtiin yli 17 000 maksujärjestelyä, 1 675 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli puolet (56 %) maksujärjestelyn tehneistä oli henkilöasiakkaita. Tuomas Hurskainen pitää hyvänä sitä, että asiakkaat haluavat hoitaa veroasiansa vaikka maksujärjestelyn kautta. Huolestuttavaa sen sijaan on se, että vaikka maksujärjestelyjen määrä on ollut kasvussa jo useampana vuonna, verovelan määrä kasvaa silti koko ajan. Se tarkoittaa sitä, että yhä harvempi pystyy maksamaan velkojaan, hän sanoo. Lue lisää: Tilastoja veroveloista ja maksuvaikeuksista (vero.fi) 25-17-8-1-2 Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Keskustanuoret Hallitus hylkäsi koulutuksen ja omat tavoitteensa. Orpon hallitus tiedotti eilen loppukauden talouspoliittisista tavoitteistaan puoliväliriihen tuloksena. Keskustanuoret kiittävät siitä, että tuloksissa näkyy oikeasuuntaisiakin toimia, kuten veroalennus pienija keskituloisille. Olisi kuitenkin tarpeen miettiä, ovatko suurituloisten näin merkittävät veronkevennykset tässä taloudellisessa tilanteessa todella tarpeen? Kokonaisvaltaisesti hallituksen ote tuntuu lipsuvan, ja edessä lienee yhä suurempi sotku siivottavaksi. “Pääministeripuolueen viesti eduskuntavaaleissa tiivistyi velkaantumisen pysäyttämiseen. Riihessään se kuitenkin pumppasi suurituloisimpien taskut ja pörssiyhtiöiden osingot täyteen valtion velkarahaa. Petteri Orpon olisi jo korkea aika myöntää vaalipuheiden olleen liioittelua”, Keskustanuorten puheenjohtaja Jere Tapio vaatii. Keskustanuoret pitää pienija keskituloisille suunnattuja veroalennuksia oikeasuuntaisina, mutta suurituloisten merkittäviä verokevennyksiä vastuuttomana arpapelinä tässä taloudellisessa tilanteessa. Keskustanuoret on myös samaa mieltä siitä, että kasvu käynnistyy yrityksistä, mutta pitää järkyttävänä priorisointina tehdä se yhteisöveroalennuksella, joka kohdentuu suurimmille yrityksille pkja kasvuyritysten sijaan. Erityisesti Keskustanuoret kyseenalaistaa päätösten tosiasiallisia perusteita, sekä koulutukseen kohdistuvia jättileikkauksia. “Tiedämme kaikki sen, että Suomi elää osaamisesta. On aivan uskomatonta, että kasvuriihen työkalupakista kaivettiinkin pihalle osaamismoukari, jonka alle murskataan koulupolkua päiväkodista yliopistoon saakka. Peruskouluja puolustettiin vielä vaalitenteissä vimmaisesti, mutta puheita ei nyt toden totta pidetty. Vähintään yhtä karua on korkeakoulutuksen kohtelu, jossa surullisenkuuluisa “erityissuojelu” tarkoitti tällä kierroksella tuplaleikkureita. Tiettyihin aloihin kohdistettavat lisäykset eivät lämmitä, jos laadukkaan koulutuksen perustaa murennetaan samaan aikaan”, Tapio puhahtaa. Tämän lisäksi puheissaan ideologiavapaata politiikkaa usein haaveilevan oikeistohallituksen toimissa oli erikoisen tunnevetoista värinää. “Kuntien valtionosuuseikkaukset tuntuvat suoraan sanoen kiukuttelulta vaalitulosta kohtaan ja olevan keskisormi työtään aloittaville (oppositiovetoisille) kunnanvaltuustolle. Sen lisäksi kansanterveytemme huomioiden työsuhdepyöriin kajoaminen tuntuu perussuomalaiselta lällättelyltä vihreitä kohtaan. Oltiinko nyt siivoamassa valtiomme tilaa vai kiukuttelemassa hiekkalaatikolla?” Tapio päättää. 25-17-8-1-2 Saga Furs Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätökset: Saga Furs Oyj, yhtiökokouksen päätökset 25.4.2025 klo 12.15 Saga Furs Oyj:n 25.4.2025 kokoontunut yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen tilikaudelta 1.11.2023?31.10.2024 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle . Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen jakaa osakkeenomistajille osinkoa 0,71 euroa A-osaketta ja 0,71 euroa C-osaketta kohden, yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa. Osingonmaksun täsmäytyspäivä on 29.4.2025 ja osingon maksupäivä 7.5.2025. Lisäksi yhtiökokous hyväksyi yhtiöjärjestyksen 3 §:ään perustuvan hallituksen ehdotuksen siitä, että tilikauden voitosta 559.000 euroa siirretään vapaaseen omaan pääomaan kuuluvaan suhdannerahastoon. Toimielinten palkitsemisraportti vahvistettiin. Yhtiökokous hyväksyi yhtiön palkitsemisvaliokunnan esitykseen perustuvan ehdotuksen hallituksen jäsenten palkkioista. Yhtiökokous vahvisti yhtiön nimitysvaliokunnan tekemän esityksen mukaisesti, että hallitus koostuu yhteensä kahdeksasta (8) jäsenestä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Saga Furs Oyj:n hallitukseen valittiin Daniel Blomqvist (varahenkilö Johan Ljung), Jari Isosaari (Harri Kuorikoski), Mikko Mäkipelkola (Jouni Koskinen), Jussi Kniivilä (Esa Rantakangas), Anders Kulp (Jonathan Asplund), Juha Kärkäinen (Pentti Lipsanen), Erika Ottela (Marja Tiura) ja Markus Sjöholm (Mikael Knuts). Tilintarkastajan palkkio päätettiin maksaa yhtiön hyväksymän laskun mukaan. Tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. Yhtiökokouksen jälkeisessä hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jari Isosaari ja varapuheenjohtajaksi Anders Kulp. SAGA FURS OYj / Hallitus 25-17-8-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 9 Numero 17 / 2025 TNLehti Autoalan Tiedotuskeskus Hallitus ei päättänyt romutuspalkkiosta autokannan vanhenemiskehitys jatkuu Hallitus julkisti eilen puoliväliriihensä toimenpiteet. Autoala pitää hallituksen päätöstä merkittävästä tuloveron alennuksesta kannatettavana. Yhdessä korkojen laskun kanssa se vahvistaa kansalaisten ostovoimaa ja siten edistää yksityisen kulutuskysynnän elpymistä. Myös hallituksen panostukset perusväylänpitoon ja investointihankkeisiin ovat perusteltuja. Romutuspalkkio jäi piippuun – autoala pettyi Autoala on talven ja kevään aikana pitänyt esillä ajatusta autokantaa uudistavasta romutuspalkkiosta. Se on toteutettu aiemmin vuosina 2015, 2018 ja 2020-2021. Romutuspalkkio olisi niin sanottu matalan oksan hedelmä, joka hallituksen kannattaisi poimia. Romutuspalkkio myös maksaa omat kulunsa eli se kasvattaa valtion autoja arvonlisäverotuottoa enemmän, kuin mitä hankkeen budjettitarve on. Tämän päälle tulevat liikenneturvallisuushyödyt, jotka voidaan myös laskea miljoonissa euroissa. Suomi on vaipumassa Itä-Euroopan maiden kastiin Autokantamme vanheni viime vuonna enemmän kuin kertaakaan aiemmin 1990-luvun laman jälkeen. Uusien autojen myyntimäärä on jo kuudetta vuotta peräkkäin ennätyksellisen alhainen. On mentävä aina 1960-luvulle asti, että uusia autoja on vuosikymmenen aikana rekisteröity keskimäärin yhtä vähän tai vähemmän kuin 2020-luvulla tähän mennessä. Romutuspalkkio olisi tehokas keino myös autokaupan kysynnän elvyttämiseen. Suomi tarvitsee talouteensa positiivisia signaaleja. Romutuspalkkio voi tästä näkökulmasta olla numeroitaan suurempi talouskasvun käynnistäjä. Autokannan hidas uudistuminen ei ole ongelmallista vain ilmastoja päästökehityksen kannalta, vaan se on haitallista myös liikenneturvallisuuskehityksen näkökulmasta. Viime vuonna tehtiin jälleen uusi kaikkien aikojen ennätys autokannan keski-iässä (13,6 vuotta). Tuhatta asukasta kohden uusia autoja Suomessa myydään enää vain noin puolet siitä, mitä muissa Länsi-Euroopan maissa. Jopa Virossa rekisteröitiin suhteellisesti Suomea enemmän uusia autoja viime vuonna. Romutuspalkkio lisää sosiaalista oikeudenmukaisuutta Aiempien romutuspalkkioiden seurantatutkimusten perusteella tiedetään, että romutuspalkkiolla uuden auton hankkineet useammin naisia, keskiiältään nuorempia ja tulotasoltaan pienituloisempia kuin uuden autojen ostajat normaalisti. Noin 60 prosenttia romutuspalkkion hyödyntäneistä ilmoitti, ettei olisi ilman romutuspalkkiota ostanut uutta autoa. Romutuspalkkio siis lisää myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja vähentää liikenneköyhyyttä erityisesti haja-asutusalueilla, jossa ajetaan vanhemmilla autoilla ja auto on monelle välttämättömyys. Autoalan ehdotus romutuspalkkioksi on, että viedessään vanhan auton kierrätykseen, kuluttaja saisi uuden ladattavan auton ostoon 2 500 euron hankintakannustimen. Alle 140 g/km päästävän polttomoottoriauton hankintaa vauhditettaisiin puolestaan 1 500 euron kannustimella. Näillä ehdoin romutuspalkkiolla hankitun auton keskipäästöksi tulisi noin 85 g/km, kun autokantamme keskipäästö on 182 g/km. Autoala toivoo, että hallitus valmistelisi lain romutuspalkkiosta vielä tämän vuoden aikana. Sen positiiviset vaikutukset ovat kiistattomat. Suomalaiset tarvitsevat ja ansaitsevan uudempia, turvallisempia ja vähäpäästöisempiä autoja. 25-17-9-1-2 Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Päästään irti jätteistä. Ja kohti kiertotalouteen perustuvaa tulevaisuutta yhdessä. Me Kiillolla ymmärrämme, että kiertotalouden saavuttaminen edellyttää tietoista innovointia, yhteistyötä ja yhteistä sitoutumista materiaalien käytön ja uudelleenkäytön miettimiseen. Tämä eetos on juurtunut syvälle historiaamme. Vuonna 1919, pian Suomen itsenäistymisen jälkeen, perustetussa maassa oli vakava pula välttämättömistä hyödykkeistä ja materiaaleista. Kauppareittien häiriintyminen johti laajalle levinneeseen niukkuuteen, mikä pakotti ihmiset omaksumaan kekseliäimpiä ja kestävämpiä käytäntöjä välttämättömyydestä. Kiilto syntyi tässä ympäristössä ja kehitti tuotteita, jotka vastasivat kriittisiin tarpeisiin kekseliäisyydellä ja huolella. Sama joustavuuden henki ohjaa edelleen tutkimustamme, tuotekehitystämme ja kumppanuuksiamme alan johtajien kanssa. Sidoksen purkaminen pyynnöstä. Kiertotalouden muuttaja. Olemme ylpeitä voidessamme esitellä Debonding on Demand (DoD), testatun ja hyväksi havaitun liimatekniikan, joka liimaa materiaalit turvallisesti ja vapauttaa ne helposti tarvittaessa. Se on käytännöllinen ratkaisu, joka auttaa teollisuutta siirtymään pois tuhlaavista käytännöistä kohti kiertotaloutta. Toisin kuin perinteiset liimat, DoD perustuu edistyneeseen kemialliseen koostumukseen, joka säilyttää sidoksensa tiettyyn lämpötilaan asti. Se pysyy yhtä tukevasti kiinni kuin perinteiset liimat, mutta nyt voimme hallita, milloin sidos vapautuu. Kiertotalouden laajentaminen eri toimialoille. Kiertotalous ei sovi kaikille. Se vaatii syvällistä ymmärrystä, alan yhteistyötä ja oikeita kumppaneita. DoD-teknologia tarjoaa muutospotentiaalia monilla aloilla; rakentamisessa, kunnostamisessa, laivanrakennuksessa, tekstiileissä ja muualla. Kuvittele mahdollisuudet: Jätteettömät remontit – Irrota liimatut materiaalit, kuten laatat, helposti vahingoittumatta. Kestävä laivanrakennus – Käytä helposti irrotettavia liimoja yksinkertaistaaksesi korjauksia ja pidentääksesi alusten elinkaarta. Vähennä tekstiilijätettä – Mahdollistaa liimattujen kangaselementtien uudelleenkäyttö ja kierrätys. Tule mukaan muuttuviin toimialoihin Jos yrityksesi on valmis ottamaan todellisia askeleita kohti kiertotaloutta, teemme mielellämme yhteistyötä. Irtaudutaan yhdessä jätteestä ja rakennetaan kestävämpää tulevaisuutta. Oletko valmis tekemään muutoksen? Puhutaanpa siitä, miten Debonding on Demand voi auttaa yritystäsi ajattelemaan jätettä uudelleen. Kiilto edistää kiertotalouteen perustuvien ja kestävien rakennusmateriaalien innovaatioprosessia. 25-17-9-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 10 Numero 17 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Pääomasijoitusmarkkina piristyi vuonna 2024 – epävarma toimintaympäristö jarruttaa kehitystä TNLehti Vuoden 2024 jälkipuolisko toi piristystä suomalaiselle pääomasijoitusmarkkinalle. Irtautumisia nähtiin eniten sitten alkuvuoden 2022, ja rahastoihin kerättiin noin miljardin euron potti, selviää Pääomasijoittajat ry:n tuoreista tilastoista. Vaikka sijoituskohteiden määrä jäi historiallisen alhaiseksi, kasvuyrityksiin suunnatut sijoitukset nousivat ennätystasolle, mihin vaikutti poikkeuksellisen suuri yksittäinen sijoitus. Markkina osoittaa potentiaalia, mutta suunta kuluvalle vuodelle riippuu toimintaympäristön vakaudesta. Suomalaiset buyoutja growth-sijoittajat tekivät pääomasijoituksia yhteensä 683 miljoonalla eurolla vuoden 2024 aikana. Kasvuyrityksiin suunnattujen sijoitusten määrä kasvoi euromääräisesti 31 % edellisvuoteen verrattuna, mihin vaikutti merkittävästi poikkeuksellisen suuri yksittäinen sijoitus. Sijoituspotin jakautuminen kuitenkin vain 55 yrityksen kesken kertoo investointikohteiden määrän jääneen poikkeuksellisen alhaiseksi verrattuna aiempiin vuosiin. Suomalaiset buyoutja growth-sijoittajat tekivät pääomasijoituksia yhteensä 683 miljoonalla eurolla vuoden 2024 aikana. Kasvuyrityksiin suunnattujen sijoitusten määrä kasvoi euromääräisesti 31 % edellisvuoteen verrattuna, mihin vaikutti merkittävästi poikkeuksellisen suuri yksittäinen sijoitus. Sijoituspotin jakautuminen kuitenkin vain 55 yrityksen kesken kertoo investointikohteiden määrän jääneen poikkeuksellisen alhaiseksi verrattuna aiempiin vuosiin. Vuoden 2024 neljäs neljännes oli suomalaisille buyout-sijoittajille aktiivisin yli kolmeen vuoteen, selviää Pääomasijoittajat ry:n tilastoista. Irtautumisia tehtiin peräti yhdeksän, mikä vastasi 43 prosenttia koko vuoden exit-määrästä – yhtä aktiivista jaksoa ei ole nähty sitten alkuvuoden 2022. Irtautumiset palauttivat merkittävästi pääomaa rahastosijoittajille ja loivat edellytyksiä uusille varainkeruukierroksille. Vuoden 2025 alkuun heijastuva epävarmuus kuitenkin jarruttaa markkinaa juuri, kun olisi ollut aika kiihdyttää. Buyoutja growth-rahastojen varainkeruu oli vuonna 2024 erittäin vahvaa. Yhteensä suomalaiset sijoittajat keräsivät rahastoihinsa noin miljardi euroa, mikä tekee vuodesta kolmanneksi suurimman koko tilastohistoriassa – suurempiin lukemiin on päästy vain vuosina 2007 ja 2021. Uusia rahastoja markkinoille toivat CapMan, DevCo, Sponsor Capital ja Evli. Markkina näytti kuluvan vuoden alussa lupaavalta, mutta globaalit epävarmuudet – geopoliittiset jännitteet, korkoympäristö ja talouden yleinen hermostuneisuus – ovat jälleen kerran nostaneet päätään. Suomalaisilla sijoittajilla olisi valmiuksia toimia, mutta maailma laittaa kapuloita rattaisiin. Sijoitusrintamalla vuosi oli kaksijakoinen. Suomalaiset buyoutja growth-sijoittajat tekivät pääomasijoituksia yhteensä 683 miljoonalla eurolla vuoden 2024 aikana. Kasvuyrityksiin suunnattujen sijoitusten määrä kasvoi euromääräisesti 31 % edellisvuoteen verrattuna, mihin vaikutti merkittävästi poikkeuksellisen suuri yksittäinen sijoitus. Sijoituspotin jakautuminen kuitenkin vain 55 yrityksen kesken kertoo investointikohteiden määrän jääneen poikkeuksellisen alhaiseksi verrattuna aiempiin vuosiin. Esteet pois kasvun tieltä Vaikka vuoden 2025 alku on tuonut markkinoille epävarmuutta, Suomella on yhä erinomaiset edellytykset nousta kasvuyrittäjyyden ja teollisen uudistumisen kärkimaaksi. Ala on valmis toimimaan – tarvitaan vain toimintaympäristö, joka tukee ja kannustaa kasvuun, ei estä sitä. ”Esteet, jotka voidaan poistaa, on nyt poistettava. Pääomasijoittajien aktiivisuutta ei saa jarruttaa tarpeettomasti, sillä meillä on sekä halua että osaamista rakentaa kestävää kasvua”, kertoo Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja Anne Horttanainen. Hallituksen päätökset kasvun vauhdittamiseksi ovat tervetulleita. On tärkeää, että kasvua tukevat ratkaisut muuttuvat nyt mahdollisimman nopeasti käytännön toimenpiteiksi – erityisesti rahastorakenteiden, verotuksen ja osaavan työvoiman saatavuuden osalta. ”Samalla tavoitetason on oltava riittävän kunnianhimoinen, ja kasvua tukevien päätösten vietävä Suomea määrätietoisesti eteenpäin. Meidän ei tule tyytyä kohtalaiseen kilpailukykyyn, vaan tähdätä maailman parhaaseen toimintaympäristöön pääomasijoittamiselle ja kasvuyrittäjyydelle”, jatkaa Horttanainen. 25-17-10-1-2 Suomalaiset buyoutja growth-sijoittajat tekivät pääomasijoituksia yhteensä 683 miljoonalla eurolla vuoden 2024 aikana. Kasvuyrityksiin suunnattujen sijoitusten määrä kasvoi euromääräisesti 31 % edellisvuoteen verrattuna, mihin vaikutti merkittävästi poikkeuksellisen suuri yksittäinen sijoitus. Sijoituspotin jakautuminen kuitenkin vain 55 yrityksen kesken kertoo investointikohteiden määrän jääneen poikkeuksellisen alhaiseksi verrattuna aiempiin vuosiin. Anne Horttanainen, Pääomasijoittajat ry toimitusjohtaja
Teollisuuden Näytelehti Sivu 11 Numero 17 / 2025 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Piia Sormuselle talotekniikan professuuri TNLehti Tampereen yliopistossa alkaa Suomen ensimmäinen talotekniikan professuuri toukokuussa, kun apulaisprofessorina aloittaa Piia Sormunen. Hän siirtyy uuteen rooliinsa rakennetun ympäristön tiedekunnan talotekniikan teollisuusprofessorin tehtävistä. Professuurin myötä yliopisto voi vastata entistä paremmin rakennusalan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin. Piia Sormunen on innoissaan uudesta tehtävästään, jossa hän vastaa uuden talotekniikan opintosuunnan käynnistämisestä ja kehittämisestä. Talotekniikan maisterikoulutus alkaa Tampereella elokuussa 2025. Uuteen talotekniikan opintosuuntaan otetaan noin 20 opiskelijaa. Pääsyvaatimuksena on talotekniikan ammattikorkeakoulututkinto tai vastaava. Opiskelijat valmistuvat rakennustekniikan diplomi-insinööreiksi talotekniikan opintosuunnasta. – Koulutukseen oli enemmän hakijoita kuin voidaan ottaa. Talotekniikan koulutus keskittyy talotekniikan projektijohtotehtäviin rakentamisessa ja talotekniikkateollisuudessa, Sormunen selvittää. Apulaisprofessorina Piia Sormunen on ns. tenure track -polulla, joka tarkoittaa uran etenemistä kohti täyttä professuuria. Talotekniikan professuuriin oli hakijoita ympäri maailmaa. Piia Sormusen valintaan vaikuttivat muun muassa hänen laaja ja pitkäaikainen kokemuksensa erilaisissa tehtävissä talotekniikan alalla. – Tutkimuksen ja opetuksen laajentuminen talotekniikkaan on yksi osoitus tiedekunnan ja yksikön tahtotilasta vastata rakennusalan muuttuviin tarpeisiin. Olemme ylpeitä saadessamme Piian vakituiseksi professoriksi vastaamaan talotekniikan tutkimusalasta, kertoo rakennustekniikan yksikönjohtaja Sami Pajunen. Vahvaa tukea professuurille, koulutukselle ja tutkimukselle Tampereen teknillisen yliopiston tukisäätiö sr:n rahastoihin kuuluva Paavo V. Suomisen rahasto on myöntänyt professuurille 800 000 euron rahoituksen viidelle vuodelle. Talotekniikan opintosuunnan kehitystä tukee Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry. – Paavo V. Suomisen rahasto tukee Tampereen yliopiston piirissä harjoitettavaa jäähdytystekniikan ja sen aihepiiriin liittyvää tutkimusta, kertoo tukisäätiön toiminnanjohtaja Mira Toroi. Piia Sormunen haluaa kiittää myös talotekniikka-alan yrityksiä ja järjestöjä, erityisesti Rakennustuotteiden Laatu Säätiötä suurimpana tukijana, merkittävästä tuesta teollisuusprofessuurille. Ilman ulkopuolista rahoitusta alan tutkimuksen ja koulutuksen tilanne ei olisi yhtä hyvä kuin nyt. Sormunen iloitsee myös talotekniikan tutkimuksen aseman vahvistumisesta yliopistossa ja koko alalla. Tällä hetkellä Sormusen tutkimusryhmä keskittyy tutkimaan digitaalisuutta ja dataa talotekniikan rakentamisessa, sisäilman terveysturvallisuutta sekä hiilineutraalia rakentamista. 25-17-11-1-2 VTT:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty tekniikan tohtori Kalle Härkki Tekniikan tohtori Kalle Härkki on nimitetty Teknologian tutkimuskeskus VTT:n uudeksi toimitusjohtajaksi 13.8.2025 alkaen. VTT:n hallitus painotti haussaan vahvaa kokemusta tutkimuksen ja liiketoiminnan yhdistämisestä sekä tuloksellista näyttöä johtamisesta kansainvälisessä organisaatiossa. Härkki siirtyy VTT:lle Resand Oy:n toimitusjohtajan paikalta, jossa hän on työskennellyt vuodesta 2021 lähtien. Kalle Härkki on tehnyt pitkän kansainvälisen uran Outotec Oyj:ssä useamman liiketoimintayksikön johtajana. Hän on toiminut Outokumpu Research Oy:n / Outotec Research Oy:n toimitusjohtajana sekä Outokumpu Oyj:ssä myynnin, tuotannon sekä tuotekehityksen globaaleissa rooleissa. Sen lisäksi Härkki on toiminut usean yhtiön ja säätiön hallituksen puheenjohtajana tai jäsenenä, mm. useita vuosia Helsingin Fysiikan tutkimuslaitoksen neuvottelukunnan ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön hallituksen jäsenenä. ”On hienoa saada Kalle Härkin vahva osaaminen luotsaamaan VTT:tä ja vaikuttavia innovaatioita ja sitä kautta tukemaan koko Suomen kestävää kasvua. Kallella on erittäin vahva ja monipuolinen kokemus tutkimusorganisaation johtamisesta ja kansainvälisestä liiketoiminnan johtamisesta teknologia-alalta. Lisäksi hänellä on syvää tieteellistä tuntemusta oman tohtorintutkintonsa pohjalta materiaalitieteestä. Toivotan koko VTT:n hallituksen puolesta Kallen tervetulleeksi yhtiöön ja paljon onnea uuteen tehtävään”, sanoo VTT:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Tiitinen. ”On upeaa päästä osaksi VTT:tä, joka on innovaatiokentän näköalapaikka Suomessa ja vahva toimija myös kansainvälisesti. VTT:ssä minua kiinnostaa erityisesti mahdollisuus vaikuttaa monipuolisen tutkimuksen ja osaamisen kautta yhteiskunnallisesti merkittäviin asioihin. Odotan innolla, että pääsen aloittamaan yhtiössä, jolla on vahva maine ja joka on työnantajana houkutteleva”, sanoo Kalle Härkki. VTT uutisoi tammikuussa, että sen nykyinen toimitusjohtaja Antti Vasara siirtyy yhtiön ulkopuolelle kesäkuun lopussa. VTT:n väliaikaisena toimitusjohtajana siirtymäaikana toimii yhtiön talousjohtaja Vesa Leino. 25-17-11-1-2 Vaaleahiuksinen nainen nojaa seinään ja katsoo hymyillen kameraan. Mikko Mäntyniemi / Ateljee Mäntyniemi. Piia Sormunen on innoissaan uudesta tehtävästään, jossa hän vastaa uuden talotekniikan opintosuunnan käynnistämisestä ja kehittämisestä.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 12 Numero 17 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Verisure on luokiteltu yhdeksi Ruotsin parhaista työpaikoista 2025 TNLehti Great Place to Work® on valinnut Verisuren yhdeksi Ruotsin parhaista työpaikoista 2025. Palkinto perustuu maailman suurimpaan henkilöstötutkimukseen, jossa organisaatioita arvioidaan ja arvostellaan työntekijöiden kokemusten perusteella muun muassa johtamisesta ja luottamuksen tasosta. Tämän vuoden rankingissa, joka esiteltiin Bernsissä Tukholmassa 24. huhtikuuta järjestetyssä gaalassa, Verisure sijoittuu sijalle 13 suurten organisaatioiden, joissa on yli 250 työntekijää. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Verisure on Great Place to Workin® nimeämällä Ruotsin parhaiden työpaikkojen™ listalla. "Palkinnon saaminen yhtenä Ruotsin parhaista työpaikoista on meille Verisurella suuri kunnia. Olen ylpeä omistautuneista työntekijöistämme, jotka osallistuvat joka päivä asiakkaidemme todelliseen muutokseen. Heidän intohimonsa ja työnsä luo turvallisuutta tuhansille kodeille Ruotsissa. Tämä palkinto osoittaa, että olemme paitsi menestyneitä alallamme, myös loistava työpaikka", sanoo Verisure Swedenin toimitusjohtaja Jonas Lindström. Tunnustus työntekijöiden kokemusten perusteella Sweden's Best Workplaces -palkinnon™ on nimittänyt Great Place to Work,® joka on maailman johtava työpaikkakulttuurin analysointi ja kehittäjä. Sijoitus perustuu heidän vuosittaiseen henkilöstökyselyynsä, jossa työntekijät jakavat kokemuksiaan työkulttuurista. Arvioituja kriteerejä ovat johtajuus, oikeudenmukaisuus, kunnioitus, uskottavuus, ylpeys ja yhteisöllisyys. Tuhansista tutkituista organisaatioista vain 65 organisaatiota on nimetty Ruotsin parhaiksi työpaikoiks"Verisure on osoittanut olevansa yksi Ruotsin parhaista työpaikoista pitkäjänteisellä työllään luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden luomiseksi. He ovat roolimalleja alallaan, ja olemme ylpeitä voidessamme nostaa heidän nimensä yhdeksi ehdottomasti parhaista työpaikoista", sanoo Great Place to Workin® toimitusjohtaja Jeanette Bergvall. Verisure on työpaikka, jossa ihmiset kokevat vaikuttavansa Great Place to Workin® tekemä tutkimus osoittaa, että Verisuren työntekijät kertovat ylpeänä muille työskentelevänsä Verisurella ja uskovansa vaikuttavansa työssään. Verisurella on vahva yhteisöllisyyden tunne, työkaverit välittävät toisistaan ja olet ylpeä siitä, mitä saavutat. Lisäksi työpaikka edistää ympäristöä, jossa jokainen työntekijä voi olla aidosti oma itsensä. Tietoa Ruotsin parhaista työpaikoista Ruotsin parhaat työpaika 2025 listaa 65 organisaatiota Ruotsissa, jotka ovat parhaita luomaan positiivisen, kestävän ja terveellisen työpaikkakulttuurin kaikille työntekijöille. Sijoitus perustuu Great Place to Workin® vuosittaiseen henkilöstökyselyyn, jolla on 40 vuoden kokemus työpaikkakulttuurin analysoinnista yli 170 maassa. Sijoitus perustuu työntekijöiden omiin kokemuksiin ja mittaa hyvinvointiin, innovatiivisuuteen ja pitkän aikavälin menestykseen vaikuttavia tekijöitä. Ruotsin parhaiden työpaikkojen listaa on julkaistu vuodesta 2003 lähtien, joten se on kaksikymmentäkolmas vuosi. Tietoja Verisuresta Verisure on Euroopan johtava ammattimaisesti valvottujen hälytysjärjestelmien toimittaja, jolla on yli 5,6 miljoonaa asiakasta 17 maassa Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Yritys perustettiin Ruotsissa vuonna 1988, ja sen tehtävänä on suojella sitä, mikä on tärkeintä, ja visiona, että on ihmisoikeus tuntea olonsa turvalliseksi ja tarjota parasta suojaa perheille ja pienyrityksille. Ruotsissa Verisurella on toimistot Tukholmassa ja Linköpingissä sekä kansainvälinen kehityskeskus Malmössä. Malmön toiminnoilla on keskeinen rooli innovaatioiden ja teknisen asiantuntemuksen edistämisessä globaalissa liiketoiminnassa, sillä ne tarjoavat laajan valikoiman insinööritehtäviä ja houkuttelevat lahjakkuuksia eri teknologia-aloilta eri puolilta aluetta yhteistyöhön perustuvalla ja rajat ylittävällä lähestymistavalla. Verisure Ruotsissa on LGBTQI-sertifioitu työpaikka, ja Ruotsin urayritysten liitto on nimennyt sen Career Company 2025 -yritykseksi. Organisaatio sijoittaa Verisuren myös äskettäisessä tutkimuksessa viiden houkuttelevimman yrityksen joukkoon teknologia-alan naisille. Tietoja Great Place to Work® -yrityksestä Great Place to Work® on maailmanlaajuinen työpaikkakulttuurin asiantuntija, joka auttaa organisaatioita luomaan työympäristöjä, joissa ihmiset viihtyvät ja suoriutuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Arvioinnin ja kehittämisen avulla Great Place to Work® tarjoaa organisaatioille oivalluksia, työkaluja ja huomiota, jotka vahvistavat yrityskulttuuria sekä houkuttelevat ja pitävät osaajia. 1980-luvulta lähtien Great Place to Work® on tehnyt yli 100 miljoonaa työntekijätutkimusta ja toimii nyt yli 170 maassa. 25-17-12-1-2 Great Place to Work® on valinnut Verisuren yhdeksi Ruotsin parhaista työpaikoista 2025.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 13 Numero 17 / 2025 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Laki muuttuu: Maanmittauslaitos hoitamaan itärajan esteaidan korvausmenettelyt 1.5. alkaen TNLehti Suomen itärajalle nousevaan esteaitaan liittyvää korvausmenettelyä tehostetaan siten, että Maanmittauslaitos ratkaisee 1.5. lähtien korvausasiat Rajavartiolaitoksen sijaan. Tasavallan presidentti vahvisti lakimuutoksen perjantaina 25.4. Itärajalle rakennetaan 200 kilometriä pitkää esteaitaa Kaakkois-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Koillismaan ja Lapin alueille. Esteaita koostuu metalliverkkoaidasta, sen viereisestä tiestä ja teknisestä valvontajärjestelmästä. Alueella on noin 1 000 maanomistajaa, joilta Rajavartiolaitos lunastaa tarvittavan alueen käyttöoikeuden julkisen edun takia. Valtio maksaa korvauksia näiden maaja vesialueiden omistajille rajavyöhykkeelle rakennettaviin pysyviin esteisiin liittyvien rakennusja raivaustöiden aiheuttamasta vahingosta ja haitasta. 1.5. alkaen korvauksista päätetään lunastuslain mukaisesti, minkä takia Maanmittauslaitos tulee hoitamaan korvausmenettelyt, kuten muissakin lunastuksissa Suomessa. Roolimuutokset nojaavat Maanmittauslaitoksen asiantuntemukseen ? Maanmittauslaitos on tähän asti vastannut itärajan aitahankkeen lunastusprosessiin liittyvistä mittaustöistä ja muista valmistelutöistä, mutta korvauksista alueen maanomistajille on päättänyt Rajavartiolaitos, kertoo lunastuskorvausten käsittelystä Maanmittauslaitoksessa vastaava johtaja Mauri Asmundela. Maanmittauslaitoksen maanmittausinsinöörin johtama lunastustoimikunta ratkaisee jatkossa korvauskysymykset. Rajavartiolaitos tekee jatkossakin rakennusja raivaustöitä koskevat päätökset rajavartiolain mukaisesti. Lisäksi Rajavartiolaitos toimii korvausten maksajana kuten tähänkin saakka. Lakimuutoksen taustalla on se, että Maanmittauslaitoksella on Rajavartiolaitokseen verrattuna enemmän asiantuntemusta ja kokemusta erilaisista kiinteistöihin liittyvistä erityiskysymyksistä, jotka on otettava korvausten arvioimisessa huomioon. ? On hienoa, että lunastuksen osaamisemme on tunnistettu ja meihin luotetaan. Maanomistajien oikeudenmukainen kohtelu on ollut tärkeä periaate tässä aitahankkeessa. Lakimuutos antaa hyvät puitteet toimivalle yhteistyölle Rajavartiolaitoksen kanssa tästä eteenpäinkin, Asmundela sanoo. Lunastuskorvausten taso on tarkasti laissa säädelty. Lunastuslain mukaan maanomistajan kuuluu saada kaikista taloudellisista menetyksistään täysi korvaus. Rajavartiolain muutokset tulevat voimaan 1.5.2025. 25-17-13-1-2 Suomalainen työ ry Laulaja Katri Helenalle on myönnetty Elämäntyö-Avainlippu Suomalainen työ ry on myöntänyt Elämäntyö-Avainlippu-palkinnon suomalaisen musiikin ikonille, laulaja Katri Helenalle. Rautainen Avainlippu-tunnustus myönnettiin hänen mittavasta ja merkityksellisestä työstään suomalaisen työn ja kulttuurin eteen. Avainlippu-tunnus syntyi vuonna 1965 Kotimaisen tuotannon valtuuskunnan työn tuloksena, ja samana vuonna Katri Helena esitti "Avainasemassa"-jenkan osana ”Osta suomalaista” -kampanjaa. Kappaleen sävelsi ja sanoitti Saukki eli Sauvo Puhtila. Laulun sanoma, suomalaisen työn ja kotimaisuuden arvostamisesta ja suosimisesta, on säilynyt ajankohtaisena sen syntyajoista lähtien ja pätee yhä tänäkin päivänä. Katri Helenan sinivalkoinen ääni ja rakastetut kappaleet ovat kulkeneet suomalaisten rinnalla vuosikymmenten ajan. Hänen laulunsa ovat muovanneet kansallista identiteettiämme ja toimineet yhteisenä tunnekielenä sukupolvesta toiseen. Palkinnonluovutustilaisuus järjestettiin Suomalainen työ ry:n toimesta 14.4. Katri Helena kertoi suomalaisuuden ja kotimaisen työn tukemisen olleen hänelle tärkeä teema läpi elämän. "Meidän suomalaisten tulisi pitää entistä enemmän huolta siitä, että käytetään suomalaisen työn tulosta. Suomalainen työ on tullut maailmalla tunnetuksi ja suomalaiset tekijät ja suunnittelijat ovat maailmankuuluja, eikä tarvitse yhtään hävetä kenenkään rinnalla", kannusti Katri Helena palkinnonluovutustilaisuudessa. Tänä vuonna Katri Helena päättää poikkeuksellisen upean laulajauransa, samana vuonna kuin Avainlippu täyttää 60 vuotta. "Kaikki nämä 60 vuotta olen ajatellut niin, että suomalaista ensin ja ostan vain kotimaista, jos se vain suinkin on mahdollista. On hienoa, että nuoret ihmiset löytävät suomalaisuuden, koska sehän on takuu sille, että menestymme edelleenkin." Takorautaisen Avainlippu-palkinnon Katri Helenalle luovutti Suomalainen työ ry:n toimitusjohtaja Katri Viippola. "Katri Helenan tekemä työ kotimaisen musiikin ja suomalaisen identiteetin vahvistamiseksi on ainutlaatuista. Hän on sukupolvia yhdistävä artisti, jonka musiikki soi tänä päivänä kaiken ikäisten soittolistoilla. Haluamme tällä palkinnolla kiittää häntä elämäntyöstä, joka tulee jäämään osaksi suomalaista musiikkihistoriaa", kertoo Katri Viippola. Katri Helenan lisäksi rautaisen Avainlipun ovat aiemmin vastaanottaneet mm. euroviisuvoittaja Lordi ja Suomen jääkiekkomaajoukkue Leijonat sekä Suomen miesten jalkapallomaajoukkue Huuhkajat. Avainlippu täyttää tänä vuonna 60 vuotta. https://suomalainentyo.fi/avainlippu-60-vuotta/ 25-17-13-1-2 Kaksi rajavartiolaitoksen työntekijää selin aidan edessä / Rajavartiolaitos. Elämäntyö-Avainlippu -palkinnon saaja Katri Helena ja Suomalainen työ -yhdistyksen toimitusjohtaja Katri Viippola
Teollisuuden Näytelehti Sivu 14 Numero 17 / 2025 TNLehti Linda Häkkilä nimitetty Konecranesin sijoittajasuhdejohtajaksi Linda Häkkilä (KTM, CEFA) on nimitetty Konecranes Oyj:n sijoittajasuhteista vastaavaksi johtajaksi 16.6.2025 alkaen. Hän siirtyy Konecranesille Outokumpu Oyj:n sijoittajasuhdejohtajan tehtävästä. Hänellä on aiempaa työkokemusta myös Stora Enso Oyj:stä ja OP Ryhmästä. ”Toivotan Lindan lämpimästi tervetulleeksi Konecranesille ja IR-tiimimme johtajaksi”, sanoo Minna Aila, Konecranesin yhteiskuntasuhdeja brändijohtaja. Konecranesin nykyinen sijoittajasuhdejohtaja Kiira Fröberg lopettaa tehtävässään toukokuun lopussa siirtyäkseen toisen yhtiön palvelukseen, ja sen jälkeen väliaikaisena sijoittajasuhdejohtajana toimii sijoittajasuhdepäällikkö Ruusa Vallin. ”Haluan jo tässä vaiheessa kiittää Kiiraa hänen erinomaisesta työstään Konecranesilla ja toivotan hänelle onnea ja menestystä jatkossa”, Minna Aila sanoo. Konecranes on materiaalinkäsittelyalan globaaleja johtajia. Palvelemme laajaa asiakasjoukkoa useilla eri toimialoilla. Olemme kerta toisensa jälkeen määrittäneet alan parhaat käytännöt, jokapäiväisistä parannuksista isoihin läpimurtoihin kriittisillä hetkillä. Tiedämme, että voimme aina löytää turvallisemman, tuottavamman ja vastuullisemman tavan toimia. Siksi 16 700 työntekijäämme yli 50 maassa ovat ansainneet asiakkaiden luottamuksen, ja olemme päivittäin mukana nostamassa, käsittelemässä ja siirtämässä asioita, joita maailma tarvitsee. Vuonna 2024 konsernin liikevaihto oli 4,2 miljardia euroa. Konecranesin osake on listattuna Nasdaq Helsingissä (tunnus: KCR). 25-17-14-1-2 Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Sisäpiiritieto: Positiivinen tulosvaroitus – Raute päivittää ohjeistustaan tuloksen osalta Uusi ohjeistus vuodelle 2025: Rauten vuoden 2025 liikevaihdon arvioidaan olevan 190–220 miljoonaa euroa ja vertailukelpoisen käyttökatteen olevan 20– 27 miljoonaa euroa. Aiempi ohjeistus vuodelle 2025 (julkaistu 13.2.2025): Rauten vuoden 2025 liikevaihdon arvioidaan olevan 190–220 miljoonaa euroa ja vertailukelpoisen käyttökatteen olevan 17– 24 miljoonaa euroa. Uuden ohjeistuksen perustelut: Rauten projektitoimitukset ovat edistyneet ennakoitua paremmin, mikä on johtanut positiiviseen tuloskehitykseen ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Tämän johdosta Raute nostaa tuloksen ohjeistusta koko vuoden osalta. Rauten aikaisemmin saama tilauskanta on tukenut liiketoiminnan positiivista kehitystä huolimatta matalasta uusien tilausten kertymästä ensimmäisellä vuosineljänneksellä poikkeuksellisen haastavassa markkinaympäristössä. RAUTE OYJ Mika Saariaho toimitusjohtaja JAKELU: Nasdaq Helsinki Oy, Keskeiset tiedotusvälineet, www.raute.com Finnwatch Yritysvastuudirektiivin vesittämisen käsittely eduskunnassa alkaa Eduskunta on aloittanut yritysvastuudirektiivin vesittämistä koskevan, Euroopan komission laatiman Omnibus 1 -ehdotuksen käsittelemisen. Eduskunta ottaa kantaa Petteri Orpon hallituksen U-kirjelmässä esiteltyyn valtioneuvoston kantaan, jossa puolletaan yritysvastuudirektiiviin tehtäviä heikennyksiä. – Suomen pitkäaikainen linja yritysvastuusääntelyn edistämisessä on ottamassa täyskäännöksen. Hallitus on valmis heikentämään yritysvastuudirektiivin tavoitteiden toteutumista, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér. Valtioneuvoston kanta on monelta osin ristiriidassa sen omien aikaisempien kantojen kanssa. Keväällä 2024 pääministeri Orpo kertoi eduskunnalle Suomen saaneen läpi juuri sellaisen yritysvastuudirektiivin kuin se halusi. Alle vuotta myöhemmin hallitus on kuitenkin valmis tukemaan sen vesittämistä. Mikäli Omnibus 1 -ehdotus hyväksytään komission esittämässä muodossa, yritysvastuudirektiiviin sisältyvää ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevaa huolellisuusvelvoitetta rajataan, yritysten tietojensaantia toimitusketjuista vaikeutetaan ja uhrien oikeussuojaa heikennetään. Eduskunnassa Omnibus 1 -ehdotusta koskeva valtioneuvoston kanta on Suuren valiokunnan käsittelyn jälkeen lähetetty talousvaliokuntaan, työelämäja tasa-arvovaliokuntaan sekä ympäristövaliokuntaan. Asia on lähetetty tiedoksi myös maaja metsätalousvaliokuntaan. Finnwatch on yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö. Finnwatchin taustalla vaikuttaa yksitoista suomalaista kehitys-, ympäristö-, ayja kuluttajajärjest öä. 25-17-14-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 15 Numero 17 / 2025 TNLehti Uusi laki mahdollistaa pihasaunat ilman lupaa saunapaketeissa saattaa kuitenkin piillä tulipaloriski Pohjola Vakuutuksen tilastojen mukaan valmispaketista rakennetut pihasaunat ovat aiheuttaneet palovahinkoja. Vuoden vaihteessa voimaan tulleen lain mukaan alle 30 neliömetrin kokoisen piharakennuksen voi rakentaa ilman rakentamislupaa, kunhan kiinteistöllä on riittävästi rakennusoikeutta jäljellä ja noudattaa rakentamismääräyksiä ja -asetuksia. Monelle suomalaisille tämä mahdollistaa kauan haaveillun pihasaunan rakentamisen. Pihasauna saattaa kuitenkin sisältää tulipalovaaran. – Olemme Pohjola Vakuutuksessa törmänneet tapauksiin, joissa asiakas on ostanut valmiin saunapaketin, ja vahinkotilanteessa on käynyt ilmi, että tulisijan sijoittelu ei ole täyttänyt määräyksiä, kertoo Pohjola Vakuutuksen korvauspäällikkö Sini Kujala. Valmiille pihasaunapaketeille ei ole kokonaisuutena olemassa EU:n rakennustuoteasetuksen mukaisia vaatimuksia. Kiukaiden ja savupiippujen lämmönkestävyysluokissa, suojaetäisyyksissä ja savupiipun korkeudessa saattaa olla puutteita. – Tämän takia on tärkeää varmistaa, että kiukaista, savupiipuista ja yhdysputkista löytyy pakolliset CE-merkinnät. CE-merkinnällä tuotteen valmistaja vakuuttaa, että tuote on EU-lainsäädännön vaatimusten mukainen, Kujala neuvoo. Jos esimerkiksi saunan hormi asennetaan väärin ilman vaadittavia turvaetäisyyksiä, saattaa kuumuus sytyttää ympäröivät rakenteet palamaan. Myös tulisijaan sopimaton savupiippu aiheuttaa paloriskin. Pihasauna on suunniteltava huolellisesti – Pihasaunan on oltava vähintään kahdeksan metrin päässä muista rakennuksista. Jos etäisyys on pienempi, rakennuspalon leviämisen estämisestä on pidettävä huolta rakenteellisilla tai muilla keinoilla, Kujala kertoo. Saunan voi rakentaa paikan päälläkin itse tai ammattilaisen toimesta. Jos itsellä ei ole rakentamiseen vaadittavaa osaamista, on käytettävä ammattilaisia, joilla on kokemusta tulisijojen ja savupiippujen rakentamisesta. Uusi rakentamislaki edellyttää myös ilman rakentamislupaa toteutettavien kohteiden osalta, että niillä on nimetyt suunnittelijat, tarvittavat suunnitelmat muun muassa hormin osalta on tehtynä ja että tarvittavat tarkastukset on suoritettu. – Pihasaunan turvallisuudesta ei kannata tinkiä: vahingot voivat olla mittavia etenkin, mikäli palo pääsee leviämään. Vakuutus ei korvaa rakennusja asennustyövirheistä aiheutuvia vahinkoja, joten huolimattomasti tehty työ voi tulla kalliiksi. Kannattaakin aina varmistaa, että ostettava valmispaketti on laadukas ja turvallinen sekä käyttää ammattilaisia rakentamiseen, Kujala neuvoo. Pohjola Vakuutus on Suomen johtava vahinkovakuuttaja, jolla on yhteensä 2,5 miljoonaa henkilöja yritysasiakasta. Se tarjoaa kattavat vahinkovakuuttamisen palvelut niin henkilö-, yritys-, kuin yhteisöasiakkaille. Pohjola Vakuutus on osa OP Ryhmää, joka on Suomen suurin finanssiryhmä. 25-17-15-1-2 Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Visit Tampere Oy Tampere ja Vöyri vievät suomalaisen saunan Baseliin – Erika Vikmania ja KAJ’ta kannustetaan viisuissa koko viikko Tamperelaislähtöinen Erika Vikman ja vöyriläinen KAJ saavat toukokuussa kisattaviin euroviisuihin yhteiset kannustusjoukot kotikentiltään. Baseliin keskeiselle paikalle rakentuva Suomi-lounge pitää sisällään muun muassa aidon saunan. Baselin kisakadun ja muiden virallisten tapahtumapaikkojen viereen sijoittuvaa aluetta koristaa lisäksi erilaiset suomalaiset elementit ja esimerkiksi artistien omat kuvausseinät. Suomi-alueelle odotetaan useita kymmeniä tuhansia vieraita. – Tampere on ollut UMK:n kotikaupunki jo pari vuotta. Heti Erika Vikmanin voiton jälkeen aloimme suunnitella kannustusmahdollisuuksia Baseliin, sillä halusimme ehdottomasti koko kaupunkina olla mukana kannattamassa Ich kommea viisuvoittoon. Koska Tampere on maailman saunapääkaupunki, ajatuksissa kävi jo tuolloin sauna. Saunan Suomi-alueelle toimittaa Suomen Saunaseura, aiemmin euroviisuedustajana olleen Hanna Pakarisen johdolla, kertoo Tampereen kaupungin tapahtumapäällikkö Saara Saarteinen. – KAJ’n Melodifestivalen-voiton myötä Vöyrillä on eletty koko kevät varsinaista saunahuumaa ja samoin meillä lähdettiin suunnittelemaan, kuinka voisimme olla KAJ’n tukena Baselissa. Sauna on ollut olennainen osa suunnitelmia. Kun kuulimme Tampereen suunnitelmista, päätimme yhdistää voimamme ja lähteä yhteisenä rintamana Sveitsiin saunomaan, sanoo Vöyrin kunnanjohtaja Jan Finne. Sauna lämpiää Baselin Kaserne Basel -puistossa koko viisuviikon. Saunan lämmittämisestä vastaa Suomen Saunaseuran oma lämmittäjämestari. Artistien kannatuksen lisäksi alue nostaa näkyvällä tavalla Suomea ja sen matkailumahdollisuuksia. Projektia tukevatkin artistien lisäksi esimerkiksi ulkoministeriö, Suomen suurlähetystöt Saksassa ja Sveitsissä ja Suomen kulttuuri-instituutti Berliinissä sekä Visit Finland. – Saunakulttuuri on tällä hetkellä nosteessa ympäri maailmaa. Suomen Saunaseura kokee erittäin tärkeänä olla mukana tuomassa aidon suomalaisen saunaelämyksen mukanaan Baseliin. Suomalaisessa saunakulttuurissa olennainen osa on sen tasavertaisuus. Samalla tavalla yhdistää musiikki euroviisuissa. Sauna puolestaan yhdistää Suomea ja Ruotsia, Tamperetta ja Vöyriä, kommentoi Hanna Pakarinen Suomen Saunaseurasta. 25-17-15-1-2
Tallenna linkki https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-nayteleht Sisältö numero 17 / 2025 Kansi ( teksti näihin kuviin löytyy sisäsivuilta) 1 Tampereen seudun ammattiopiston Tredun opiskelijat entisöivät historialliset Frenckellin konttorin ovet 2 Yhä useammat kulttuurikoulut panostavat uusien kohderyhmien tavoittamiseen 3 Hämeen kauppakamari mukana FRUSHissa ja palkitsi StartUp-kilpailun voittajat 4 Kesätyöntekijöitä palkataan eniten kaupan alalla ja teollisuudessa 5 Tekstiä päätoimittajalta 6 Hallitus teki merkittävän kasvulähdön – Rapistuva osaamispääoma yhä iso kasvun uhka 7 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa 8-9 Pääomasijoitusmarkkina piristyi vuonna 2024 – epävarma toimintaympäristö jarruttaa kehitystä 10 Piia Sormuselle talotekniikan professuuri 11 VTT:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty tekniikan tohtori Kalle Härkki 11 Verisure on luokiteltu yhdeksi Ruotsin parhaista työpaikoista 2025 12 Maanmittauslaitos hoitamaan itärajan esteaidan korvausmenettelyt 1.5. alkaen 13 Laulaja Katri Helenalle on myönnetty Elämäntyö-Avainlippu 13 Uutisia Tiedotteita Ajankohtai sta asiaa 14-15 Sisältö numero 17 / 2025 16 Mediakortti 01.01.2025 31.12.2025 17 Q1 2025 kasvuputken kasvu ensimmäisten FID:n, EU-hakemusten ja suuren asiakkaan vauhdittamana 18 GF voitti Red Dot Design Award -palkinnon Uponor FastGuard -kaapelinsuojajärjestelmällä 18 Eteläsuomalaiset yritykset ovat löytäneet YK:n valtavan ostokoneiston 19 Metso Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätökset 20 Componenta Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen ja hallituksen päätökset 21 Ensimmäiset ajoneuvonosturikuljettajien EM-kisat järjestetään Maxpo 2025 -messuilla 22 Haussa vuoden lupaavimmat teknologia-alan kasvuyritykset – Teknologia-messujen startup-kilpailu käynnistyy toukokuussa 23 Takakansi 24 Teollisuuden Näytelehti Sivu 16 Numero 17 / 2025 Kuvaa QR Koodi puhelimen ja voitte lukea Teollisuuden Näytelehden numeroita aina silloin kun haluatte. Voitte lähettää sen myös liikekumppanille jotta hän voi myös lukea sen tekstin jonka haluatte hänen näkevän
Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 17 Numero 17 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / www.tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehti julkaistaan vain netissä. Julkaistaan e-lehtenä. Luettavissa osoitteessa: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Mediakortti on voimassa 01.01.2025 – 31.12.2025 Yhteystiedot: Teollisuuden Näytelehden julkaisija: TN Lehti Oy Osoite : Koimetsäntie 3, 24280 SALO Puhelin 046 589 2070 Sähköposti: tuotanto@tn-lehti.fi Lehden koko: A4 (210x297 mm) Painopinta-ala: 185x275 mm Palstojen lukumäärä: 4 Palstojen leveys: 42 mm / 1 palsta 90 mm / 2 palsta 135 mm / 3 palsta 185 mm / 4 palsta Rasteritiheys 300 dpi Aineistovaatimus Sähköinen muoto (pdf) Hinnasto: Koot / Hinta 1/8 sivu / 325 eur sis. ALV 25,5% 1/4 sivu / 650 eur sis. ALV 25,5% 1/2 sivu / 1300 eur sis. ALV 25,5% 3/4 sivu / 1950 eur + ALV 1/1 sivu / 2600 eur sis. ALV 25,5% 2/1 sivu / 5200 eur (aukeama) sis. ALV 25,5% Maksun saaja: TN-Lehti Oy, Koimetsäntie 3, 24280 SALO Reklamaatiot: Kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa ilmestymispäivästä. Myöhäisempää reklamaatiota ei käsitellä. Vastuu virheellisestä mainoksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ilmoitusten peruuttaminen: Viimeistään 2 vuorokautta ennen aineis topäivää. Myöhäisempää ilmoitusperuutusta ei käsitellä. Huom! Myöhästyneestä aineistosta emme voi ottaa vastuuta. Suurta tilaa vievät aineistot taikka kuvat tulee lähettää Wetransfer ohjelmalla tai muistitikulla. Noudatamme kaikessa julkaisutoiminnassa TN -Lehti Oy:n toimitusehtoja. Teollisuuden Näytelehteä voit lukea tietokoneella, tabletilla tai vaikka puhelimella osoitteessa: Teollisuuden Näytelehden löydät Lehtiluukusta osoitteesta: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Siellä on myös arkistolehdet noin 5 vuosikertaa. Asiakas voi tilata sähköpostiinsa ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, kohdasta “Ilmoita uusista numeroista”. Tämä on ulkoistettu, eli kyseessä on palvelu, jonka Lehtiluukku lähettää Teollisuuden Näytelehden lukijoille. Ilmoitusmyynti & Toimitus Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3, 24280 SALO Avoinna ark. 10.00 12.00 puh 046 589 2070 Päätoimittaja Jouko Nieminen Sähköposti: jouko.nieminen@tn-lehti.fi Myynti / kaupanvahvistus: markkinointi@tn-lehti.fi Ainesisto: tuotanto@tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehden ilmestyminen 2025: Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Tammikuu Numero 1 03.01.2025 / 07.01.2025 Numero 2 10.01.2025 / 14.01.2025 Numero 3 17.01.2025 / 21.01.2025 Numero 4 24.01.2025 / 28.01.2025 Helmikuu Numero 5 31.01.2025 / 04.02.2025 Numero 6 07.02.2025 / 11.02.2025 Numero 7 14.02.2025 / 18.02.2025 Numero 8 21.02.2025 / 25.02.2025 Maaliskuu Numero 9 28.02.2025 / 04.03.2025 Numero 10 07.03.2025 / 11.03.2025 Numero 11 14.03.2025 / 18.03.2025 Numero 12-13 21.03.2025 / 25.03.2025 Huhtikuu Numero 14 28.03.2025 / 01.04.2025 Numero 15 04.04.2025 / 08.04.2025 Numero 16 11.04.2025 / 15.04.2025 Numero 17 25.04.2025 / 29.04.2025 Toukokuu Numero 18-19 09.05.2025 / 13.05.2025 Numero 20 16.05.2025 / 20.05.2025 Kesäkuu Numero 21-22 06.06.2025 / 10.06.2025 Vuosiloma / Heinäkuu Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Elokuu Numero 23 01.08.2025 / 05.08.2025 Numero 24-25 08.08.2025 / 12.08.2025 Numero 26 15.08.2025 / 19.08.2025 Numero 27 22.08.2025 / 26.08.2025 Syyskuu Numero 28 05.09.2025 / 09.09.2025 Numero 29 12.09.2025 / 16.09.2025 Numero 30-31 19.09.2025 / 23.09.2025 Numero 32 26.09.2025 / 30.09.2025 Lokakuu Numero 33 03.10.2025 / 07.10.2025 Numero 34-35 10.10.2025 / 14.10.2025 Numero 36 17.10.2025 / 21.10.2025 Numero 37-38 24.10.2025 / 28.10.2025 Marraskuu Numero 39 07.11.2025 / 11.11.2025 Numero 40-41 14.11.2025 / 18.11.2025 Numero 42 21.11.2025 / 25.11.2025 Joulukuu Numero 43-44 05.12.2025 / 10.12.2025
Teollisuuden Näytelehti Sivu 18 Numero 17 / 2025 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Capsol Technologies ASA: Q1 2025 kasvuputken kasvu ensimmäisten FID:n, EU-hakemusten ja suuren asiakkaan vauhdittamana TNLehti Capsol Technologies ASA, johtava hiilidioksidin talteenottoteknologian toimittaja, raportoi tänään jatkuvasta kasvusta kypsässä projektiputkessaan. Ostosopimusten ja Ruotsin rahoituksen myöntämisen sekä sitä seuranneen lopullisen investointipäätöksen (FID) myötä Stockholm Exergin laajamittaisesta bioenergiasta hiilidioksidin talteenotolla ja varastoinnilla (BECCS) -hankkeessa asiakkaiden kiinnostus Capsolin teknologiaa käyttävien projektien edistämiseen on kasvanut. Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä Capsolin kypsä putkisto ylittää 21 miljoonaa tonnia vuotuista hiilidioksidin talteenottokapasiteettia, mikä vastaa 65 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. , 24. huhtikuuta, oli määräaika hakea EU:n 2,4 miljardin euron innovaatiorahaston tukea nettonollateknologioille. Capsol on toimittanut suunnittelutöitä tukemaan sovelluksia projekteissa, joissa on yhteensä noin kaksi miljoonaa tonnia potentiaalista hiilidioksidin talteenottoa, ja yli miljoona tonnia on tuottunut uusista projekteista, jotka lisättiin kypsään putkistoon vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. "Teollisuusasiakkaat valitsevat Capsolin energiaja kustannustehokkaiden hiilidioksidin talteenottoratkaisujemme vuoksi, joita tukee vahva turvallisuusja ympäristöprofiili. Stockholm Exergi FID on selvästi osoittanut, että Capsolin teknologiaa käyttävät hankkeet voivat olla kannattavia. Tämän seurauksena näemme suunnittelutuen kysynnän kasvavan, kun asiakkaat valmistelevat rahoitushakemuksia", sanoi Capsol Technologiesin toimitusjohtaja Wendy Lam. Samanaikaisesti Capsol on toimittanut suunnittelutöitä kahteen yhdysvaltalaiseen projektiin BECCSja kaasuturbiinisegmenteissä, joiden yhteenlaskettu potentiaali on 500 000 tonnia. Työ on osa käynnissä olevaa hankekehitystoimintaa. Putkiston kasvua vauhditti laajentunut laajuus olemassa olevan suuren sementtiasiakkaan kanssa, mikä lisäsi noin neljä miljoonaa tonnia, kun yhtiö kypsyttää uusia projekteja hiilidioksidin talteenottoon. Samaan aikaan yhtiö on tehnyt perusteellisen putkiston tarkastelun ja poistanut projekteja, joiden eteneminen on epätodennäköisempää, jolloin nykyinen putkilinja on 21 miljoonaa tonnia vuotuista hiilidioksidin talteenottokapasiteettia vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen lopussa. Capsol Technologies julkaisee Q1 2025 osavuosikatsauksensa 13.5.2025. Tietoja Capsol Technologiesista Capsol Technologies ASA on hiilidioksidin talteenottoteknologian toimittaja, jonka tavoitteena on nopeuttaa maailman siirtymistä nettonollatulevaisuuteen. Teknologia yhdistää luontaisen lämmön talteenoton ja tuotannon itsenäisessä yksikössä, joka perustuu todistettuun ja turvalliseen liuottimeen. Capsolin teknologia lisensoidaan suoraan asiakkaille tai teollisten kumppaneiden kautta maailmanlaajuisesti. Keskeisiä segmenttejä ovat sementti, biomassa, jätteestä saatava energia ja kaasuturbiinit. Capsol Technologies on listattu Euronext Oslo Børsissä (kaupankäyntitunnus: CAPSL). Lisätietoja on osoitteessa capsoltechnologies.com. Saat Capsolin pörssija lehdistötiedotteet sähköpostitse tilaamalla capsoltechnologies.com/investors. 25-17-20-1-2 GF voitti Red Dot Design Award -palkinnon Uponor FastGuard -kaapelinsuojajärjestelmällä GF:lle on myönnetty Red Dot Design Award 2025 -palkinto kategoriassa Product Design for Industrial Equipment, Machinery and Automation. Uponor FastGuard pystyi vakuuttamaan kansainvälisen tuomariston toiminnallisella ja ergonomisella muotoilullaan ja tehokkaalla asennuksellaan. Red Dot Design Award, jossa on 43 kansainvälistä asiantuntijaa, on yksi maailman arvostetuimmista muotoilukilpailuista. Tuotesuunnittelukategoriaa arvioidaan muun muassa innovaatioasteen, toiminnallisuuden ja kestävyyden perusteella. Uponor FastGuard vastaa nykyaikaisten rakennusja infrastruktuuriprojektien tarpeisiin, joissa nopeus, turvallisuus ja luotettavuus ovat kriittisiä. Järjestelmä mahdollistaa nopean asennuksen ilman työkaluja, mikä vähentää työvoimaa ja minimoi seisokit. Rakenne soveltuu erityisen hyvin vaativiin maasto-olosuhteisiin ja ympäristöihin, joissa vaaditaan kestävyyttä ja kestävyyttä. GF:n infrastruktuurin globaali tuotepäällikkö Ellinor Hjelm kommentoi palkintoa: "Tehokkuus ja käyttäjäystävällisyys ovat olennaisia nykypäivän dynaamisissa rakennusprojekteissa. Uponor FastGuard noudattaa tätä filosofiaa ja sen muotoilu tukee nopeaa, helppoa ja hellävaraista asennusta ja on monipuolinen. Olemme tyytyväisiä, että pystyimme vakuuttamaan tuomariston ja olemme ylpeitä kehitystiimimme hienosta työstä." Uponor FastGuard koostuu kahdesta polypropeeniputken puoliskosta, joille on ominaista ergonominen ja työkaluton muotoilu. Ensimmäisessä vaiheessa asentajat yhdistävät metrin pituisten osien alaosat yksinkertaisella hylsy-tappijärjestelmällä. Kaapelin sijoittamisen jälkeen ne kiinnittävät yläosat ainutlaatuisella lukitusmekanismilla, jota voidaan käyttää käsin tai jalalla. Tämä mekanismi ei vain nopeuta asennusprosessia, vaan samalla vähentää työvoimakustannuksia ja suojaa asentajia. Uponor FastGuard toimitetaan purettuna, mikä säästää tilaa ja tehostaa logistiikkaa. GF Finlandin raaka-aineasiantuntija Neea Juvonen lisää: "Red Dot Design Award on hieno tunnustus Uponor FastGuardin eteen tekemästämme työstä. Lukitusjärjestelmä oli erityinen kohokohta kehityksen aikana. Ainutlaatuisen, patentoidun suunnittelumme ansiosta pystyimme tekemään asennusprosessista paitsi tehokkaamman myös ergonomisemman." Uponor FastGuard on saatavana DN110ja DN160-mitoina, ja se soveltuu sekä väliaikaisiin että pysyviin sovelluksiin, joissa tarvitaan joustavaa kaapelinsuojausjärjestelmää. Se ehkäisee kaapelivaurioita vaativissa ympäristöissä ja vähentää kaapeleiden leikkaamisen ja liittämisen tarvetta. Tyypillisiä käyttöalueita ovat: Suojaus epävakailta tai epätasaisilta lattioilta Asennukset, joiden täyttökorkeus on matala (? 0,25 m) Rakennuskoneiden törmäyssuojau. Tilapäinen suoja työskenneltäessä aktiivisten kaapeleiden vieressä. Herkkien alueiden ohittaminen minimaalisilla ympäristövaikutuksilla 25-17-18-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 19 Numero 17 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Business Finland @Business Finland Eteläsuomalaiset yritykset ovat löytäneet YK:n valtavan ostokoneiston TNLehti YK julkaisee myyntitietoa siitä, miten 25–30 miljardin dollarin arvoista markkinaa on hyödynnetty. "Läpimurtoja on tapahtunut, ja etenkin eteläsuomalaiset yritykset ovat löytäneet kanavan ja onnistuneet toimittamaan palveluitaan YK:n eri organisaatioille”, sanoo Marjukka Holopainen-Rainio Business Finlandista. – Jokaisella yrityksellä on oma tarinansa siitä, kuinka he aloittivat yhteistyön ja myymisen YK:lle. Yritysten myynnin säännöllisyys ja summat vaihtelevat. Joku onnistuu joka vuosi kovasta kilpailusta huolimatta, ja toisella on välivuosia. Suomesta on myyty eniten lääketieteellisiä laitteita, kuljetusja varastointipalveluita ja IT-laitteita, YK-hankintojen asiantuntija Marjukka Holopainen-Rainio sanoo. Hänen mukaansa myyntimenestyksen avaimia ovat yrityksen selkeä YK-strategia, kestävän kehityksen mukainen tarjoama, kansainvälinen kokemus, niche-tuote tai –palvelu sekä riittävät resurssit ja referenssit. Jos referenssejä löytyy myös kehittyviltä markkinoilta, se on lisäplussa. Suomalaisten mainetta innovatiivisena ja luotettavana toimittajana ei kannata vähätellä. – YK:n hankintaportaalin, United Nations Global Marketplace (UNGM), mukaan vuosina 2015–2023 myynnin kokonaisarvot ovat vaihdelleet noin yhdestä miljoonasta dollarista yli 13 miljoonaan dollariin. Suurin osa yrityksistä, jotka sijoittuvat kymmenen parhaiten myyvän joukkoon, on kuitenkin saavuttanut myynnin arvoja, jotka sijoittuvat yhden ja kuuden miljoonan dollarin välille. Kolme suurinta kategoriaa, joissa Suomi on menestynyt parhaiten 2015–2023 ovat lääketieteelliset laitteet ja tarvikkeet (USD 19 miljoonaa), kuljetus-, varastointija postipalvelut (USD 6,7 miljoonaa) sekä ITja viestintälaitteet (USD 5,6 miljoonaa). Suomen kymmenen eniten YK:lle myynyttä yritystä löytyvät Etelä-Suomen alueelta – Vuosien 2015–2023 kymmenen kärki osoittaa, että YK ostaa laajasti tuotteita eri sektoreilta ja melkeinpä minkä tahansa alan yritys voi olla YK:n yhteistyökumppani. YK:lta on leikattu rahoitusta, ja sen vuoksi yritysten olisi hyvä miettiä, kuinka heidän ratkaisunsa voisivat auttaa YK:n eri organisaatioita säästämään kustannuksia, Holopainen-Rainio vinkkaa. -Hollolainen ammattikylmälaitteita valmistava Porkka Finland Oy on Suomen menestynein myyjä YK:lle (USD 13,6 miljoonaa). -Kirkkonummelainen pakkausalan yritys Pa-Hu Oy (USD 6,7 miljoonaa). -Helsinkiläinen Naps Solar Systems Oy, joka tunnettiin myöhemmin nimellä Naps Solar Oy, on lopettanut toimintansa Suomessa. Yritys myi vuosina 2015–2023 YK:lle tuotteita ja palveluita yhteensä 6,1 miljoonan dollarin arvosta. -Vantaalainen tilauslentoyhtiö Jetflite Oy, joka kuuluu suomalaiseen Wihuri Group monialakonserniin (USD 5,2 miljoonaa). -Helsinkiläinen Finnish Overseas Consultants Oy (USD 2,7 miljoonaa), toimialana kestävän rakennetun ympäristön konsultointi. -Vantaalainen mittausteknologiayritys Vaisala Oyj (USD 2,4 miljoonaa). -Helsinkiläinen ohjelmistoyritys Siili Solutions Oyj (USD 2,3 miljoonaa). -Helsinkiläinen ballistisia suojavaatteita ja varusteita valmistava Verseidag Ballistics Protection Oy, nykyinen Sioen Ballistics Oy (USD 1,8 miljoonaa). -Helsinkiläinen kylmäaineiden kierrättäjä Eco Scandic Oy (USD 1,8 miljoonaa). -Helsinkiläinen tilintarkastusja lakipalveluja tarjoava KPMG Oy Ab (USD 1,4 miljoonaa). Suomelle kolme tärkeintä ostajaa olivat YK:n lastenrahasto: UNICEF (USD 23,7 miljoonaa), YK:n kehitysohjelma: UNDP (USD 8,7 miljoonaa) ja YK:n sihteeristö: UN Secretariat (USD 6,8 miljoonaa). Business Finland @Business Finland 25-17-19-1-2 Marjukka Holopainen-Rainio Business Finlandista.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 20 Numero 17 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Metso Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätökset TNLehti Metso Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 24.4.2025 Helsingissä. Tilinpäätöksen vahvistaminen Yhtiökokous päätti vahvistaa tilinpäätöksen tilikaudelta 2024 ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajille vastuuvapauden tilikaudelta 2024. Vuoden 2024 osinko Yhtiökokous vahvisti hallituksen ehdotuksen maksaa tilikaudelta 2024 osinkoa 0,38 euroa osakkeelta kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä 0,19 euroa osakkeelta maksetaan 6.5.2025 ja sen täsmäytyspäivä on 28.4.2025. Osingon toinen erä 0,19 euroa osakkeelta maksetaan lokakuussa 2025. Hallitus päättää 22.10.2025 pidettäväksi sovitussa kokouksessaan toisen erän täsmäytysja maksupäivän. Suomen arvo-osuusjärjestelmän nykyisten sääntöjen perusteella osingonmaksun täsmäytyspäivä olisi 24.10.2025 ja osingon maksupäivä 31.10.2025. Yhtiön toimielinten palkitsemisraportin vahvistaminen Yhtiökokous vahvisti neuvoa-antavalla päätöksellä yhtiön toimielinten palkitsemisraportin vuodelta 2024. Hallituksen kokoonpano Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi yhdeksän. Nykyisistä hallituksen jäsenistä Brian Beamish, Klaus Cawén, Terhi Koipijärvi, Niko Pakalén, Reima Rytsölä, Kari Stadigh ja Arja Talma valittiin uudelleen hallitukseen ja Anders Svensson ja Eriikka Söderström valittiin hallituksen uusiksi jäseniksi toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2026 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiökokous valitsi uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi Kari Stadighin ja hallituksen varapuheenjohtajaksi Klaus Cawénin toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2026 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen palkkiot Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten kiinteistä vuosipalkkioista seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle 176 500 euroa hallituksen varapuheenjohtajalle 88 300 euroa muille hallituksen jäsenille 71 500 euroa kullekin Lisäksi hallituksen jäsenistä valittaville hallituksen valiokuntien jäsenille maksetaan lisäpalkkiot seuraavasti: tarkastusja riskivaliokunnan puheenjohtajalle 26 300 euroa tarkastusja riskivaliokunnan jäsenille 10 850 euroa kullekin palkitsemisja henkilöstövaliokunnan puheenjohtajalle 13 200 euroa muille palkitsemisja henkilöstövaliokunnan jäsenille 5 430 euroa kullekin Vuosipalkkion saannin edellytyksenä hallituksen jäsenen tulee suoraan yhtiökokouksen päätökseen perustuen hankkia 20 prosentilla tai 40 prosentilla kiinteästä kokonaisvuosipalkkiostaan Metson osakkeita markkinoilta julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan ja että hankinta toteutetaan kahden viikon kuluessa tästä päivästä. Kokouspalkkiot Yhtiökokous hyväksyi myös hallituksen ja sen valiokuntien kokouksista maksettavat kokouspalkkiot seuraavasti: 900 euroa maksetaan kokoukselta, johon osallistuminen vaatii matkustamista enintään Pohjoismaiden sisällä, 1 800 euroa kokoukselta, johon osallistuminen vaatii mantereen sisäistä matkustamista, 3 000 euroa kokoukselta, johon osallistuminen vaatii mantereiden välistä matkustamista ja 900 euroa kokoukselta, johon osallistutaan etänä. Tilintarkastaja ja kestävyysraportoinnin varmentaja Tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy valittiin uudelleen yhtiön tilintarkastajaksi toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2026 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Ernst & Young Oy oli ilmoittanut yhtiön päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Toni Halosen. Ernst & Young Oy valittiin uudelleen yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajaksi toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2026 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Ernst & Young Oy oli ilmoittanut yhtiön päävastuulliseksi kestävyysraportointitarkastajaksi KRT Toni Halosen. Päätettiin että tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin varmentajan palkkiot maksetaan yhtiön hyväksymän laskun mukaan. Yhtiöjärjestyksen kohtien 8 ja 11 muuttaminen Yhtiökokous päätti muuttaa yhtiöjärjestyksen kohtia 8 ja 11 hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Muutokset koskivat kestävyysraportoinnin varmentajan valintaa ja toimikautta. Valtuutus omien osakkeiden hankkimiseksi Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 82 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Ehdotettu osakemäärä vastaa noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista nykyisistä osakkeista. Yhtiö ei kuitenkaan voi millään hetkellä yhdessä tytäryhtiöidensä kanssa omistaa enempää kuin 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Omia osakkeita voidaan tämän valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Omia osakkeita voidaan hankkia hankintapäivänä säännellyllä markkinalla tapahtuvassa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan tai muuten markkinoilla muodostuvaan hintaan. Hallituksella on oikeus päättää, miten osakkeita hankitaan. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankinta). Valtuutus päättää osakeannista ja erityisten oikeuksien antamisesta Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta seuraavasti: Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 82 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista nykyisistä osakkeista. Hallituksella on oikeus päättää kaikista osakeannin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, ja sillä on oikeus poiketa osakkeenomistajan merkintäetuoikeudesta (suunnattu anti). Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamista. Valtuutuksen oli ehdotettu olevan voimassa vuoden 2026 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallituksen valtuuttaminen päättämään lahjoitusten antamisesta Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 350 000 euron määräisten lahjoitusten antamisesta yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin. Lahjoitukset voidaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus voi päättää lahjoitusten saajista ja kunkin lahjoituksen määrästä. Valtuutuksen oli ehdotettu olevan voimassa seuraavan yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Yhtiökokouksen pöytäkirja on saatavilla viimeistään 8.5.2025 yhtiön verkkosivuilla osoitteessa metso.com/yk. Metso Metso on kestävää kehitystä edistävien teknologioiden sekä kokonaisvaltaisten ratkaisujen ja palvelujen edelläkävijä kivenmurskauksessa, mineraalien käsittelyssä ja metallinjalostuksessa kaikkialla maailmassa. Parannamme asiakkaidemme energianja vedenkäytön tehokkuutta, lisäämme toiminnan tuottavuutta ja vähennämme ympäristöriskejä tuoteja palveluosaamisemme avulla. Yhdessä luomme positiivista muutosta.?? Metson pääkonttori on Espoossa. Vuoden 2024 lopussa Metsolla oli lähes 17 000 työntekijää noin 50 maassa, ja liikevaihto vuonna 2024 oli noin 4,9 miljardia euroa. Metson osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. metso.com/fi 25-17-20-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 21 Numero 17 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Componenta Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen ja hallituksen päätökset TNLehti Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin tänään 23.4.2025 Vantaalla. Yhtiökokous kannatti kaikkia yhtiökokoukselle tehtyjä ehdotuksia ja hyväksyi neuvoa-antavalla päätöksellä palkitsemisraportin. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 1.1.2024?31.12.2024. Taseen osoittaman voiton käyttäminen Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella ei jaeta osinkoa. Hallituksen kokoonpano ja palkitseminen Yhtiökokous päätti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiona 50 000 euroa ja hallituksen jäsenille 30 000 euroa. Mahdollisten hallituksen alaisten valiokuntien jäsenille maksetaan vuosipalkkiona 5 000 euroa. Lisäksi muualla kuin Suomessa asuvalle ja Suomeen kokoukseen matkustavalle hallituksen jäsenelle maksetaan kokouskohtainen palkkio 1 000 euroa. Hallituksen jäsenten matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti. Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin neljä (4). Yhtiökokous valitsi hallitukseen uudelleen Tomas Hedenborgin, Anne Koutosen, Harri Suutarin ja Lars Wrebon. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajan valinta ja palkkio Yhtiökokous valitsi tilintarkastajaksi seuraavaksi toimikaudeksi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n. PricewaterhouseCoopers Oy:n nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Ylva Eriksson. Tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiön hyväksymän laskun mukaan. Kestävyysraportoinnin varmentajan valinta ja palkkio Yhtiökokous valitsi kestävyysraportoinnin varmentajaksi kestävyystarkastusyhteisö BDO Oy:n. BDO Oy:n nimeämänä päävastuullisena kestävyysraportoinnin varmentajana toimii KHT, kestävyysraportointitarkastaja Laura Castrén. Kestävyysraportoinnin varmentajan palkkio maksetaan yhtiön hyväksymän laskun mukaan. Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeannista Hallituksen ehdotuksen mukaisesti yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeanneista yhdessä tai useammassa erässä seuraavasti: Osakeanti voidaan toteuttaa joko uusia osakkeita antamalla tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita luovuttamalla Valtuutuksen nojalla annettavien tai luovutettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 961 563 osaketta, mikä vastaa noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta. Hallitus päättää kaikista uusien osakkeiden antamisen ja yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisen ehdoista. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää osakeannista myös suunnatusti eli osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen (suunnattu anti) osakeyhtiölaissa mainituin edellytyksin. Valtuutus sisältää myös oikeuden päättää uusien osakkeiden antamisesta maksutta yhtiölle itselleen. Hallitus voi käyttää valtuutusta esimerkiksi vastikkeena yrityskaupoissa, pääomarakenteen kehittämiseksi, omistuspohjan laajentamiseksi, yhtiön hankkiessa liiketoimintaansa liittyvää omaisuutta tai muiden liiketoimintaan liittyvien järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutusta ei kuitenkaan saa käyttää yhtiön johdon tai avainhenkilöiden kannustinohjelmien toteuttamiseksi. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen, mutta kuitenkin enintään 30.6.2026 asti. Selvyyden vuoksi todetaan, että valtuutus ei kumoa yhtiökokouksessa 13.4.2023 hallitukselle annettua valtuutusta päättää osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta kannustinjärjestelmiä varten, jonka nojalla voidaan antaa enintään 400 000 kappaletta osakkeita. Valtuutus kumoaa kuitenkin muut aiemmat käyttämättömät osakeantivaltuutukset. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen Hallituksen ehdotuksen mukaisesti yhtiökokous päätti muuttaa teknisluonteisesti yhtiöjärjestyksen kohtia 8 ja 11. Muutoksilla varaudutaan kestävyysraportointisääntelyn suunniteltuun keventämiseen siten, että yhtiön kestävyysraportoinnin varmentaja voidaan jatkossa valita tarvittaessa. Yhtiökokouksen pöytäkirja Yhtiökokouksen pöytäkirja on nähtävillä Componenta Oyj:n verkkosivuilla osoitteessa www.componenta.com viimeistään 7.5.2025. Hallituksen järjestäytymiskokouksen päätökset Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi Harri Suutarin ja varapuheenjohtajaksi Anne Koutosen. Componenta on kansainvälinen teknologiayhtiö, joka on Suomen johtava konepajateollisuuden sopimusvalmistaja. Vastuullisuus ja asiakkaiden tarpeet ovat yhtiön laajan teknologiaportfolion ytimessä. Componenta?valmistaa korkealaatuisia komponentteja asiakkailleen, jotka ovat globaaleja koneja laitevalmistajia. Yhtiön osake listataan Nasdaq Helsingissä. www.componenta.com COMPONENTA OYj toimitusjohtaja Sami Sivuranta 25-17-21-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 22 Numero 17 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Ensimmäiset ajoneuvonosturikuljettajien EM-kisat järjestetään Maxpo 2025 -messuilla TNLehti Golden Crane Competition 2025 Ajoneuvonosturikuljettajien Euroopan mestaruuskisat järjestetään Maxpo-messujen yhteydessä 29.–30.8.2025. Kisa ajetaan kahdella eri radalla ja ajoneuvonosturilla yhteistulos ratkaisee voittajan. Pääpalkintona on viikon matka Conexpo-messuille Las Vegasiin. Maxpo 2025 -messut järjestetään torstaista lauantaihin 28. – 30.8.2025 Hyvinkään lentokentällä. Uuden Golden Crane Competition -kisan järjestää INFRA ry:n Ajoneuvonosturija erikoiskuljetusjaosto yhteistyössä Forssan ammattiopiston kanssa. Jaosto tekee tiivistä yhteistyötä Eurooppalaisen nosturijärjestö ESTA:n kanssa ja tämä yhteistyö mahdollistaa Euroopan mestaruuskisojen järjestämisen. Kilpailijoita on jo nyt tulossa ainakin Hollannista ja Tanskasta. Forssan ammattiopisto on järjestänyt vastaavanlaisia kisoja pienimuotoisesti opiskelijoilleen aikaisemmin ja on nyt valmiina rakentamaan kilpailuun sopivat radat Maxpo-messuille. ”Kisassa on kaksi rataa ja kaksi nosturia, joita ajetaan. Tehtävään kuuluu kappaleiden nostamista, kuljettamista ja sijoittamista tiettyyn paikkaan. Yhteisaika ratkaisee. Erityisesti kisa vaatii tarkkuutta, kärsivällisyyttä ja sujuvaa toimintaa. Ilman näitä taitoja nopeudesta saattaa olla jopa haittaa” , toteaa INFRA ry:n Ajoneuvonosturija erikoiskuljetusjaoston sihteeri Antti Astrén. ”Ajosuoritukset tehdään modernilla nosturikalustolla. Vielä on hiukan avoinna, minkä merkkisillä ja kokoisilla nostureilla kisa ajetaan.” Ilmoittautuminen kisaan avautuu huhti-toukokuussa ja silloin kerrotaan myös tarkemmat tiedot kisasta. Voittaja on nopeamman yhteisajan ajanut kuski. Kisaan osallistuvilla on oltava ajoneuvonosturin ajolupa ja se tarkastetaan ennen ajon aloittamista. Pääpalkintona on viikon matka INFRA ry:n kanssa Conexpo-messuille Las Vegasiin. Palkintoina on myös tuoteja lahjakorttipalkintoja. Ilmoittautuminen kisaan tulee INFRA ry:n verkkosivuille ja www.maxpo.fi Maxpo – se on kone Suomen suurin maarakennusja ympäristönhoitokoneiden erikoisnäyttely Maxpo järjestetään torstaista lauantaihin 28. 30.8.2025 Hyvinkään lentokentällä. Maxpossa esitellään maarakennus-, ympäristönhoito-, tieja talonrakennuskoneita sekä teollisuuden materiaalinkäsittelykoneita kaikissa kokoluokissa. Maxpo-messut järjestää Helsingin Messukeskus Rakennuskonealan Näyttely-yhdistys ry:n toimeksiannosta. Tapahtuma on avoinna torstaina ja perjantaina klo 9-17 ja lauantaina klo 9-16. 25-17-22-1-2 Maxpo 2025 -messut järjestetään torstaista lauantaihin 28. – 30.8.2025 Hyvinkään lentokentällä.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 23 Numero 17 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Haussa vuoden lupaavimmat teknologia-alan kasvuyritykset – Teknologia-messujen startup-kilpailu käynnistyy toukokuussa TNLehti Teknologia 25 -messujen startup-kilpailu etsii uusia ja kekseliäitä ratkaisuja teknologian alalla. Voittajalle on luvassa Suomen Messusäätiön lahjoittama 10 000 euron palkinto, joka jaetaan Helsingin Messukeskuksessa 4.–6.11. järjestettävässä tapahtumassa. Teknologia-messut järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 4.-6.11.2025 Startup-kisan hakuaika alkaa toukokuun aikana ja jatkuu elokuun loppuun saakka. Hakuajan päätyttyä raati valitsee potentiaalisimmat kilpailijat pitchaus-finaaliin, joka järjestetään Teknologia-tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa 4.11.2025. Kilpailun tarkoituksena on tuoda esille uusia ja merkittäviä teknologisia innovaatioita. Kisaan voivat osallistua esimerkiksi uudet kaupalliset tuotteet, menetelmät ja sovellukset. Finalistit ja voittajan valitsee raati, johon kuuluvat seuraavat henkilöt: Pia Erkinheimo on Nordic Nanon partneri sekä sijoittajasuhteiden ja ESG-asioiden johtaja. Hän toimii myös enkelisijoittajana FiBANissa (Finnish Business Angel Network) ja hallitusammattilaisena muun muassa LUT-yliopistossa. Tiina Laisi-Puheloinen työskentelee FiBANin (Finnish Business Angel Network) toimitusjohtajana. Hänellä on laaja kokemus johtotehtävistä, ja hän on työskennellyt muun muassa digitaalisten liiketoimintojen ja puolustusvoimien parissa. Mikko Virta toimii Tekniikka&Talouden päätoimittajana. Hän on työskennellyt aiemmin useissa päällikkötehtävissä media-alalla ja seurannut vuosien ajan suomalaista teknologiaja startup-kenttää. Anni Vepsäläinen on Suomen Messut Oyj:n toimitusjohtaja. Hän on myös aktiivinen luottamustehtävissä ja toimii useiden yritysten ja organisaatioiden hallituksissa. Kim Väisänen on itäsuomalaislähtöinen yrittäjä, startup-sijoittaja, sarjaepäonnistuja, tietokirjailija, hallitusamatööri ja keynote-puhuja. Työkseen hän kiertää, kirjoittaa ja osallistuu yritysten kehittämiseen monin eri tavoin. Kilpailu käynnistyy toukokuussa nettisivulla www.teknologia25.fi/startup-kilpailu. Teknologia 25 järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 4.–6.11. Tapahtuma koostuu useista osa-alueista, joita ovat automaatio, elektroniikka, energia, hydrauliikka ja pneumatiikka, kaksikäyttöteknologiat, koneenrakentaminen, kunnossapito, kvanttiteknologia, robotiikka, ICT, 3D, energia ja vety. Helsingin Messukeskus on Suomen elämyksellisin tapahtumakortteli ja vaikuttavin kohtaamismedia. Suomen suurin tapahtumajärjestäjä tuottaa laadukkaita tapahtumia sekä vuokraa tilojaan ja palvelujaan erilaisten tapahtumien areenaksi. Messukeskus toi vuonna 2024 pääkaupunkiseudulle 245 miljoonan euron tulovirran ja toiminnan työllisyysvaikutus oli 3335 henkilötyövuotta. Omistajayritys Suomen Messut perustettiin vuonna 1919. www.messukeskus.com @messukeskus 25-17-23-1-2
Ota QR koodi käyttöön,vaikka ”kännykkään”, niin Teollisuuden Näytelehti kulkee aina mukanasi. Teollisuuden Näytelehteä luetaan myös ulkomailla lähinnä Googlen avulla. Sen johdosta voimme julkaista ilmoituksia myös englannin -ja ruotsinkielellä, Jos haluaa varmistaa, että lehdistötiedotteessa julkaistaan myös yhteystiedot niin kannattaa ottaa meihin yhteyttä. On myös eräs tapa varmentaa tiedotteen julkaiseminen mahdollisimman useassa lehdessä ja se onnistuu parhaiten jos tiedote on jo valmiiksi taitettu tiettyyn kokoon ja siten helpottaa taittajan työtä. Tämän toiminnan mahdollistaa nykyiset tekstinkäsittelyohjelmat. Lukuisat teollisuuslaitokset teettävät lehdistötiedotteita joita siten jaetaan asiakkaille. Tämä on tietenkin hyvä asia, jo pelkästään sen johdosta, että lehdistötiedotteet lisäävät myyntiä, sen johdosta, että ostajien tietomäärä lisääntyy. Toisin sanoen tietävä asiakas on myös se ostava asiakas. Tietoa pitää saada myös hieman laajemmalle lukijakunnalle, jotta markkinointi pysyy hyvällä tasolla. Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3 24280 salo puh.0465892070 Sähköposti osoite on: markkinointi @tn-lehti.fi