ISSN 0780-7090 http://www.tn-lehti.fi e-mail: toimitus@tn-lehti.fi 35.vuosikerta 12-13 /2017 12-13 /2017 12-13 /2017 12-13 /2017 12-13 /2017 HT Laser kasvaa metallin myötä Viiden tähden kehitystyötä 20vuotiaalla Botnia Mill Servicellä Suomen ja Skandinavian ensimmäinen Salvagninin FlexCell tuotantosolu Casemetille Alihankinta-messut 2017 Schneider Electric ja Insta Automation Oy Kenttähuolto solmivat yhteistyösopimuksen Tehokkaampaa porausta Secon uudistetulla Perfomax™kääntöteräporalla
2 Teollisuuden Näytelehti 12-13 / 2017 Teollisuuden Näytelehden internet -palveluosoitteisto www.laakeri-center.fi www.satateras.fi www.tukituote.fi www.zeiss.fi www.teijopesu.fi www.spraytec.fi www.tn-lehti.fi Lisätietoja: Puh. 09-8622 0100 www.guehring.fi
4 Teollisuuden Näytelehti 12-13 / 2017
Toteutus Toimitusjohtaja: RAIJA NIEMINEN Päätoimittaja: JOUKO NIEMINEN Toimittajat: THERESA KETOKOSKI SATU NYBERG Toteutuksessa mukana: HT Laser Oy / Matti Seppälä Suomen Hyötytuuli Oy/ Harri Suutari Fredko Oy / Pasi Pitkänen Tempereen Messut / Jani Maja Botnia Mill Service Schneider Electric, Insta Automation Oy Tekes, Aga, Aliko, Nanocomp, Seco Tools Oy, SFS jne. Toimitus/ ilmoitusmyynti: Teollisuuden Näytelehti Turuntie 3 III krs. 24100 SALO Puhelin:(02) 7318 373 Telefax:(02) 7318 372 e-mail: toimitus@tn-lehti.fi http://www.tn-lehti.fi SISÄLTÖ Teollisuuden Näytelehti on teollisuuden ammattilaisten hyötylehti. Lehden aluetta ovat kotimaisen valmistavan teollisuuden sektorit: metalli, muovi, elektroniikka, automaatio, mekatroniikka, hydrauliikka ja pneumatiikka, valimo, kunnossapito, alihankinta jne. Teollisuuden Näytelehti julkaisee sitoumuksetta kirjoituksia ja kuvia edustamiltaan alueilta. Tilaamatta lehdelle lähetetyt aineistot: Teollisuuden Näytelehti ei varastoi taikka säilytä, eikä myöskään palauta sille tilaamatta lähetettyjä aineistoja. Mikäli lehti kuitenkin julkaisee, joko painetussa muodossa taikka Internetissä, tilaamatta lähetettyjä kuvia taikka tekstejä, katsotaan tekijän toiminnallaan luopuneen tekijän oikeuksistaan, edellä mainittujen aineistojen ja materiaalien osalta. Kaikkia aineistoja koskevaa: Mikäli teksti-, kuva,taikka ilmoitusaineisto pitää sisällään sellaisia lainauksia minkä käyttöön ei lähettäjällä ole ollut tekijän oikeuksia, vastaa lähettäjä niistä yrityskohtaisesti / henkilökohtaisesti, kuten laissa säädetty on. Teollisuuden Näytelehti ei vastaa taloudellisesti tekstien sisällön-, kuvien tai piirrosten virheettömyydestä. Ilmoitusasiakas on vastuussa ilmoituksen sisällöstä, myös muille osapuolille, sekä vahingonkorvaus-velvollinen kolmannelle osapuolelle sekä lehdelle. Edellä mainittu koskee myöskin ilmoitukseen kytköksissä olevia kirjoituksia, täysin riippumatta siitä, kuka ne on tehnyt. Mikäli ilmoitusta ei voida lehdestä johtuvista syistä julkaista määrätyssä numerossa määräaikana, esimerkiksi aineiston myöhästymisen, kirjapainosta johtuvan myöhästymisen taikka lakon johdosta tahi muun vastaavan syyn johdosta, lehti ei ole korvausvelvollinen ilmoittajalle tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Mikäli on mahdollista voidaan ilmoitus julkaista seuraavassa lehdessä. Lehden vastuu julkaisematta jääneestä ilmoituksesta rajoittuu ilmoituksesta maksettuun hintaan, joka luonnollisesti palautetaan asiakkaalle, mikäli ilmoituksen julkaisemista seuraavassa numerossa ei voida tehdä. Maksamattomien ilmoitusten julkaisematta jättämisestä lehti ei kanna mitään vastuuta. Virallinen reklamaatio aika on kahdeksan vuorokautta lehden ilmestymisestä. Myöhemmin tehdyt valitukset voidaan jättää käsittelemättä. Teollisuuden Näytelehti HT Laser kasvaa metallin myötä....s.8 Annankankaan tuulipuisto vihittiin käyttöön Raahessa....s.10 Viiden tähden kehitystyötä 20-vuotiaalla Botnia Mill Servicellä....s.12 Suomen ja Skandinavian ensimmäinen Salvagninin FlexCell -tuotantosolu Casemetille....s.14 .Wienissä vietetään suomalaista lokakuuta muotoilun merkeissä....s.16 Työilmapiiri työhyvinvoinnin tärkein tekijä....s.17 Alihankinta-messut 2017....s.19 PulPaper katsoo metsäteollisuuden tulevaisuuteen....s.25 Elintarviketeollisuuden toimijat kokoontuivat messuille Tampereelle....s.26 Schneider Electric ja Insta Automation Oy Kenttähuolto solmivat yhteistyösopimuksen....s.27 Tehokkaampaa porausta Secon uudistetulla Perfomax™-kääntöteräporalla....s.28 digitalisoituva maailma tarvitsee standardeja....s.29 Sisällysluettelo 12-13 / 2017 Sisällysluettelo 12-13 / 2017 Nanocomp Oy kasvaa Kiinassa Nanocomp Oy on perustanut Kiinaan myyntiyhtiön, joka myynnin ohella palvelee olemassa olevia ja uusia paikallisia asiakkaita. Yhtiön suunnitelmien mukaan tuleva kasvu tulee globaalista toiminnasta ja erityisesti Kiinasta ja sen lähialueilta, kuten Taiwanista. Yhtiön useat asiakkaat ja toimitusketjut, joihin tuotteita Suomesta toimitetaan, sijaitsevat Aasiassa. Yhtiön 10.10.2017 julkistamassa tiedotteessa todetaan, että uusi myyntiyhtiö sijaitsee Dongguan Cityssä, Guangdongin provinssissa. Hermia Yrityskehitys Oy on ollut Nanocompin yhteistyökumppanina Kiinaan perustetun uuden yhtiön perustamisessa ja projektin toteuttamisessa. Käytännön työtä on paikallisesti tehnyt erityisesti Hermia Yrityskehityksen Shanghain toimisto. Usealla eri paikkakunnalla Kiinassa järjestetyn Road Shown toteuttamiseen osallistui lisäksi Hermia Yrityskehitys Oy:n Kiina-toimintojen johtaja Timo Hahtala. Nanocompin toimitusjohtaja Veli-Pekka Leppänen antaa positiivista palautetta yhteistyöstä: ”Melko monen erilaisen projektin kokemusten pohjalta arvioin, että tämä projekti meni läpi sujuvasti. Hyvä etukäteissuunnittelu ja yrittäjämäisen tehokas, tulokseen sitoutunut toteutus tyydytti ja toi vastinetta panostukselle. Tavoitteena on jatkaa yhteistyötä pitkäjänteisesti.” ”Toteutamme tehokkaiden ja käytännöllisten peruskonseptien sisällä räätälöityjä toimeksiantoja erilaisille Kiinaan meneville ja Kiinassa jo oleville yhtiöille. Ammattimaisen asiakkaan Nanocompin kanssa on ollut ilo tehdä töitä!”, kertoo Timo Hahtala.
6 Teollisuuden Näytelehti 12-13 / 2017 Päätoimittaja Jouko Nieminen PÄÄTOIMITTAJALTA MESSUISTA ja TURVALLISUUDESTA 17-12-13-6-1-2 Tänä vuonna Alihankinta-messuilla kysyttiin, että koska ensimmäiset Alihankinta-messut Suomessa olivat ? Tässä tulee vastaus. Teollisuuden Näytelehti kertoi numerossa 18 / 1988 sivulla 7 alkaen seuraavaa: “Valtakunnan ensimmäiset teollisuuden Alihankintamessut 12-14.10.1988 pidettiinTempereella.” Kuvakatsaus teksteineen oli 4 sivun mittainen. Ennen tuota messutapahtumaa oli Tampereen Messut alkuperäisen idean mukaisesti ilmoittanutTeollisuuden Näytelehdessä tuosta tapahtumasta. Ensivuonna tulee siis kuluneeksi 30 vuotta ensimmäisistä Alihankintamessuista. Vuoden 2017 Alihankintamessut olivat siinä mielessä poikkeukselliset, että messuvieraiden ja jopa näytteilleasettajien kasvoilla näkyi hymy ja tyytyväisyys. Siitä on lähes 10 vuotta, kun viimeksi on messuilla näkynyt niin tyytyväisiä ja hyväntuulisia ihmisiä. Toiset tekivät kauppaa, toiset taas keräsivät tilauksia tulevia tavarantoimituksia varten. Teollisuuden Näytelehden jakoa suorittivat Nokian Urheilijoitten ringettejoukkueen jäsenet. Heillä oli pelipaidat päällä ja Teollisuuden Näytelehden lakki päässä, joten heidät huomattiin ja huomioitiin koko messujen alueella. Kiitos, tehokkaasta toiminnasta. Kun maailmalla niin poliisit kuin armeijan yksiköt komennetaan valtioiden päämiesten toimesta nousemaan kansaa vastaan, niin mitä tekee Suomen armeijan ylipäällikkö ja presidentti Sauli Niinistö? Hän sallii sotilaiden avustaa esimerkiksi ykköstien tulvapenkereiden teossa, jotta liikenne sujuu paremmin myös luonnosta johtuvien poikkeusolojen aikana. Pitäisikö nämä pienet Suomen kansaa hyödyttävät asiat huomioida, kun niitä suuria päätöksiä tehdään? Minun mielestäni pitäisi. Teknologia 17 messutapahtumassa puhuttiin messujen turvallisuudesta ja osastojen sijoittelusta. Julkinen kysymys kuuluu, voiko messut joutua terroristiteon kohteeksi? Koska kysymys on julkinen, annan toisten ottaa siihen kantaa ja vastata kukin omalla tavallaan. Osastojen järjestely puhutti ja erään näytteilleasettajan mielestä Teknologia-messujen järjestäjän pitää ottaa oppia elintarvikekaupoista. “ Jos elintarvikekauppojen maito ja leipähyllyt ovat kassan vieressä se vähentää kyllä asiakkaiden kulkemaa matkaa, mutta laskee välittömästi tuon kauppaliikkeen liikevaihtoa. Kun kauppaliikkeen vaikkapa maito-osasto viedään sinne perimmäiseen nurkkaan, niin ostajan kävelymatka pitenee, ja samalla heräteostojen määrä lisääntyy ja liikevaihto kasvaa. Saman lainalaisuuden alla toimii myöskin messut, tosin tuo myynnin heikkeneminen ja liikevaihdon lasku näkyy vasta muutaman vuoden kuluessa. Merkkeinä siitä voi olla vaikkapa tyhjilleen jätetyt osastot”. Siinä siis eräältä näytteilleasettajalta tullutta rakentavaa kritiikkiä. Teollisuuden Näytelehden pieni osasto oli hyvin rauhallisella paikalla ja hyödynsimme tilaisuuden kutsumalla sinne asiakkaitamme keskustelemaan kiireettömästi tulevan yhteistyön mahdollisuuksista. Lopputulos oli kaupallisesti yllättävän hyvä.
Teollisuuden Näytelehti 7 Aliko Oy Ltd:n omistuksesta merkittävä osuus siirtyi avainhenkilöille Aliko Oy Ltd:n omistus on ollut jakautuneena tasan Javasko Oy:n ja yrityksen perustajan Hannu Alitalon kesken. Uuden kaupan myötä Javasko Oy:n 50 %:n osuus siirtyy Alikossa pitkään työskennelleille avainhenkilöille, toimitusjohtaja Stanislav Deminille ja tuotantopäällikkö Katja Alitalo-Kotsalolle, sekä Aliko Oy Ltd:n ulkopuolella talouden asiantuntijatehtävissä työskentelevälle Heidi Alitalolle. Katja Alitalo-Kotsalo ja Heidi Alitalo ovat Hannu Alitalon tyttäriä ja olleet mukana Alikon toiminnassa tavalla tai toisella lähes koko ikänsä. Näin ollen jatkossa Aliko on myös yhä enemmän perheyhtiö. Stanislav Demin puolestaan on ollut alikolainen kuuden vuoden ajan, josta toiminut yhtiön toimitusjohtajana reilut kaksi vuotta. Hannu Alitalo jatkaa edelleen enemmistö-omistajana 50 %:n osuudellaan. Cleantech-yritys leikkasi tuotantoaikoja kolmanneksen Econet-konserniin kuuluva Oy Slamex Ab nopeutti jo kahden tuotteensa valmistusaikaa kolmanneksen. Lahtelaisen konepajan tulos on uuden leantuotantomenetelmän käyttöönoton ja Kemppi Oy:n kanssa toteutetun yhteistyön ansiota. Uudella omistusjärjestelyllä saadaan nuoria, innokkaita ammattilaisia sitoutumaan yritykseen ja kehittämään sekä toimintaa että pitkäjänteisiä asiakassuhteita. Toisaalta yrityksestä löytyy myös tärkeää tietotaitoa vuosikymmeniä Alikolla työskennelleiltä. ”Aika rientää ja siinä pitää pysyä mukana”, toteaa yrityksen perustaja Hannu Alitalo. Aliko täyttää ensi vuonna 40 vuotta ja henkilöstön keski-ikä on nyt noin 35 vuotta. Tämä viestii siitä, että yhtiöllä on takanaan pitkä ja värikäs historia, mutta myös kirkas tulevaisuus. Aliko kehittää, valmistaa ja myy särmäyspuristimia, jotka ovat puristusvoimaltaan 200 tonnista aina neljääntuhanteen tonniin asti. Aliko-tuotteet ovat tunnetusti lujaa tekoa ja laadukkaiden huoltopalveluiden ansiosta koneet ovat myös pitkäikäisiä. Viime vuosien suuret tuotekehityspanostukset särmäysteknologiaan turvaavat kilpailukyvyn kansainvälisesti suurien kilpailijoiden kanssa myös jatkossa. Yhtiön tuotteisiin kuuluvat itse koneiden lisäksi särmäyspuristinten kaikki lisävarusteet ja palvelut, kuten esimerkiksi särmäystyökalut, bombeerauslaitteet, ohjauspäivitykset ja huollot. Aliko edustaa Suomessa myös Saksalaisen Messer Cutting Systems GmbH:n kaasu-, plasmaja laserleikkauskoneita. Yhteistyö Messerin kanssa on kestänyt vuodesta 2000 lähtien. 17-12-13-7-1-2 Uuden tuotantomenetelmän ja yhteistyön tuomat tulokset ovat olleet erinomaisia. Aloitimme tuotantomenetelmien uudistamisen vasta vuoden alussa ja on ollut hienoa nähdä tuotannon kehitys, kertoo Slamexin tehtaanjohtaja Janne Hiironen(kuv.) Slamex kehittää hitsausprosessejaan yhdessä Kempin kanssa. Tuotteiden valmistusajan nopeutumisen lisäksi tuotteiden laatu on kasvanut ja hitsausjälki on nyt entistä parempi. Meillä on Kempin kanssa jatkuvasti käynnissä 2-3 kehityskohdetta eri hitsausprosessien kehittämiseksi. Kerromme Kempille jo etukäteen millaisia töitä meille on tulossa ja mietimme yhdessä tulevien töiden ratkaisuja, kertoo Hiironen. laadukkaammilla tuotteilla, sanoo Hiironen. Yhteistyö Slamexin kanssa on ollut merkittävä myös Kempille. Loppukäyttäjien kanssa toteutettu yhteistyö on arvokasta, koska saamme ensikäden tietoa, jota emme saa muualta. Jokainen yhteistyö on ainutlaatuinen ja palautteen ansiosta pystymme kehittämään omia tuotteitamme ja palveluitamme. Meille on tärkeää kehittyä ja tarjota tuottavuutta kasvattavia ratkaisuja, kertoo Kempin kotimaan myynnin, projektimyynnin ja OEM-toimintojen johtaja Mikko Väisänen. 17-12-13-7-2-2 Ketterän tuotantomenetelmän ydinidea on maksimoida tuotteen tai palvelun arvo asiakkaalle poistamalla kaikki tarpeettomat osat koko prosessiketjusta. Tulevaisuuden tavoitteena on jatkaa tällä linjalla ja seuraavaksi alamme luoda omia tuotesarjoja. Pyrimme palvelemaan asiakkaita paremmin nopeammilla tuotantoajoilla ja Kuvassa vasemmalta Hannu Alitalo, Stanislav Demin, Katja Alitalo-Kotsalo ja Heidi Alitalo.
8 Teollisuuden Näytelehti 12-13 / 2017 HT Laser kasvaa metallin myötä ”Kapasiteettimme on nyt ”Kapasiteettimme on nyt ”Kapasiteettimme on nyt ”Kapasiteettimme on nyt ”Kapasiteettimme on nyt suur suur suur suur suurempi kuin k empi kuin k empi kuin k empi kuin k empi kuin koskaan” oskaan” oskaan” oskaan” oskaan” Teollisuuden järjestelmäja leiketoimittaja HT Laser Oy on vahvasti mukana metalliteollisuuden nousuvireessä. Lamavuodet tuntuvat olevan takana, ja laskusuhdanteen aikaiset toimenpiteet ja investoinnit tuottavat nyt tulosta ja yhtiö pystyy vastaamaan asiakkaiden ja kumppaneiden kasvaviin tarpeisiin. Elokuussa toimeen nimitetty, tuore toimitusjohtaja Matti Seppälä kertoo, että HT Laser on pysynyt metalliteollisuuden hurjassa kasvuvauhdissa mukana ja kasvua on tapahtunut HT Laserilla niin henkilöstöpuolella, koneja laiteinvestoinneissa kuin tehokkuudessakin. Esimerkiksi Tampereen toimipiste on pystynyt viimeisen vuoden aikana tuplaamaan tavaravirran ja liikevaihdon sekä lähestulkoon henkilökuntamääränkin. Hannu Teiskosen 1989 perustaman ja perheomisteisen Teiskonen-konserniin kuuluvan HT Laser Oy:n kotipaikka sijaitsee edelleen Keuruulla. Toimipisteitä on Keuruun lisäksi Kaarinassa, Jyväskylässä, Tampereella, Vieremällä, Vaasassa, Torniossa ja Puolan Poznanissa. Liiketoiminta-ajatuksena on toimia lähellä asiakasta. HT Laserin toimipisteet muodostavat kattavan palveluverkoston käsittäen yli 40 000 m 2 :n teollisen kokonaisuuden. Yhtiö onkin vakiinnuttanut asemansa järjestelmäja osakokonaisuustoimittajana maailmanlaajuisesti tunnetuille konepajayhtiöille. Pääasiakasryhmän muodostavat koneja laiterakentajat sekä eri teollisuudenalat. Laserin lisäksi leikkuumenetelminä ovat plasma-, vesi ja polttoleikkaus. HT Laser tarjoaa myös kattavat särmäys-, hitsaus-, koneistus-, kokoonpanoja pintakäsittelypalvelut. Tuore toimitusjohtaja Matti Seppälä on vahva metallin osaaja. Hänen polkunsa HT Laseriin on kulkenut mm. Rolls-Roycen, Sandvikin ja Koneen kautta. -Työtilanteemme on hyvä. Olemme joustava ja pystymme reagoimaan nopeisiinkin tarpeisiin. Työ voidaan toimittaa asiakasta lähellä sijaitsevasta toimipisteestä tai kiireellisissä tilanteissa sieltä, missä on tarvittavaa kapasiteettia vapaana. Tuotekehitysja menetelmäammattilaisemme ovat tarvittaessa asiakkaidemme tuotekehityksen tukena. Henkilökuntamme rakentuu metallialan vahvoista osaajista. Tällä hetkellä haemme HT Laserille mm. menetelmäkehityksen päällikköä ja tuotantoinsinöörejä. Laserpuolella yliopistotason tutkimus on Suomessa hyvässä tilanteessa, mutta itse laserleikkaajille ei ole juurikaan koulutusta saatavilla, vaan se opetus on jäänyt hyvin pitkälti yritysten vastuulle. Jatkuvan kehittämisen periaatteella Esimerkiksi Tampereella HT Laserin kehittämistyö näkyy käytännössä; tavaravirrat on tuplattu, samoin liikevaihto ja lähestulkoon henkilökuntakin. ”Olemme jatkuvasti kehittäneet toimintaamme niin tuotannon, laadunhallinnan kuin tilaus-toimitus -prosessin suhteen. Teemme nykyisin yhä valmiimpia järjestelmäja osakokonaisuuksia toimittavaksi suoraan asiakkaan tuotantolinjalle. Ryhmäkuvassa Tampereen toimipisteeltä vasemmalta: tuotannonohjauksen Paul Gustafsson, toimitusjohtaja Matti Seppälä, projektipäällikkö Janne Tuominen, yksikön päällikkö Matti Koskinen, myyntipäällikkö Heidi Halkio ja TTP Janne Koivulahti.
Teollisuuden Näytelehti 9 Leikkuupalveluiden lisäksi hitsaamme, särmäämme, porakierteytämme, pintakäsittelemme sekä kokoonpanemme sopimuksen mukaisesti. Ja etsimme kumppanuuksia, joissa tarvitaan kokonaisvaltaista ja joustavaa palveluamme. Alihankintana ostamme pintakäsittelyt ja tietyt komponentit auditoimiltamme toimijoilta. Olemme panostaneet laadunhallintaan ja ottaneet käyttöön uusia käytännön prosesseja ja työkaluja, jonka avulla pääsemme kiinni mahdollisten ongelmien varsinaisiin syihin, emmekä jää paikkaamaan vain oireita.” Tampereen yksikön kehitystyössä on kiinnitetty huomiota myös työn teon tehokkuuteen ja terveellisyyteen: virtausta on parannettu ja paikat laitettu entistäkin parempaan järjestykseen. Nämä toimenpiteet ovat osaltaan olleet mukana tuomassa parempaa tulosta ja uutta ilmettä Tampereen tehtaalle. HT Laserilla asiat tehdään kestävän kehityksen mallilla fiksusti, josta kertovat myös ISO-sertifioinnit; ISO 9001 ja ISO14001. Myös yhtiön päämiehet edellyttävät, että yhteistyökumppaneilla on samanlaiset arvot. HT Laserin ytimessä on vuosien ajan säilynyt alkuperäinen ajatus; koneiden kanssa mennään aina “aallon harjalla” koko ajan etsitään ja arvioidaan uusinta uutta teknologiaa tehostamaan tuotantoa. HT Laserin Tampereen toimipisteen hitsausosastolla Mari Uunila ja Tuomas Järvinen. Metallien työstössä panostetaan asiakaslähtöisen palvelun lisäksi alan tehokkaimpaan teknologiaan ja huolehditaan siten myös kilpailukyvystä. 17-12-13-8-1-2 Suojapeitotja verhot puh. 03 6372270 Teollisuustie 3, 13720 Parola email: posti@parolanteltta.fi www.parolanteltta.fi www www www www www.tn-lehti.f .tn-lehti.f .tn-lehti.f .tn-lehti.f .tn-lehti.fiiiii
1 Teollisuuden Näytelehti 12-13 / 2017 Annankankaan tuulipuisto vihittiin käyttöön Raahessa Suomen Hyötytuuli Oy juhli kymmenestä Vestaksen 3,45 megawatin tuulivoimalasta koostuvan Annankankaan tuulipuiston vihkiäisiä tiistaina 17.10. Tuulipuiston arvioitu vuosituotanto on noin 115 000 megawattituntia, joka vastaa noin 6200 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista sähköntarvetta. Tuulipuisto sijaitsee Raahen eteläosassa noin 25 kilometrin päässä keskustasta. Puisto rakentui aikataulunmukaisesti noin vuodessa. Napakorkeudeltaan 147-metriset ja roottorin halkaisijaltaan 126-metriset tuulivoimalat toimitti Vestas Wind Systems. Tuulipuiston pääurakoitsijana toimi Eltel Networks. Puisto liitettiin sähköverkkoon ABB:n sähkötekniikalla. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 50 miljoonaa euroa. Hanke kehitettiin yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. ”Annankankaan tuulipuisto valmistui aikataulun ja budjetin mukaisesti. Projekti on vastannut hyvin pitkälle läheisen, vuotta aiemmin rakennetun Nikkarinkaarron tuulipuistomme rakentamista, joten meillä oli toimiva konsepti valmiina”, kertoo Suomen Hyötytuuli Oy:n projektipäällikkö Harri Suutari. ”Nyt päättyy tuulivoimarakentamisen yksi aikakausi. Annankankaan tuulipuisto on viimeisiä nykyiseen syöttötariffijärjestelmään hyväksyttyjä tuulipuistoja. Syöttötariffi on vaikuttanut tuulivoima-alaan merkittävästi, muun muassa kannustamalla turbiinivalmistajia voimakkaaseen kehitystyöhön. Suurempien ja tehokkaampien voimaloiden ansiosta tuulivoiman kustannustehokkuus on parantunut viime vuosien aikana merkittävästi”, kertoo Suomen Hyötytuulen toimitusjohtaja Toni Sulameri. Vuoden sähköt 30 000 omakotitalolle Kuluvan syksyn aikana Suomen Hyötytuuli on viimeistellyt myös maailman ensimmäisen jääolosuhteisiin suunnitellun merituulipuiston rakennustyöt Porin Tahkoluodossa. Yhtiöllä on tämän lisäksi Porissa Reposaaren tuulipuisto sekä Raahessa Kuljunniemen ja Nikkarinkaarron tuulipuistot. Kaikkiaan yhtiöllä on nyt 50 uusiutuvaa energiaa tuottavaa tuulivoimalaa. ”Annankankaan ja Tahkoluodon puistojen käyttöönoton myötä Suomen Hyötytuuli tuottaa vuodessa noin 500 gigawattituntia tuulisähköä”, Toni Sulameri toteaa. Tuotetulla sähköllä voitaisiin kattaa noin 30 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuinen sähköntarve. Suomen Hyötytuuli Oy on kotimainen tuulienergian tuottaja, jolla on tuulipuistoja Porissa ja Raahessa sekä useita tuulipuistohankkeita eri puolilla Suomea. Yrityksen omistavat Helen (Oy Mankala Ab), Jyväskylän Energia, Lahti Energia, Lappeenrannan Energia, Pori Energia, Tampereen Sähkölaitos, Turku Energia ja Vantaan Energia. 17-12-13-10-1-2
Teollisuuden Näytelehti 11 www.tn-lehti.fi www.tn-lehti.fi www.tn-lehti.fi
1 2 Teollisuuden Näytelehti 12-13 / 2017 Viiden tähden kehitystyötä 20-vuotiaalla Botnia Mill Servicellä Caverionin ja Metsä Fibren yhteisomistuksessa olevalle metsäja prosessiteollisuuden kunnossapidon ja suunnittelun syväosaajalle Oy Botnia Mill Service Ab:lle (BMS) myönnettiin viime vuonna Suomen Laatupalkinto. Kyseessä on merkittävä tunnustus, mutta myös konkreettinen osoitus siitä, että BMS on onnistunut kehittämään toimintakulttuuria ja luomaan hyviä käytäntöjä tulevan menestyksen pohjaksi. Koko organisaation toiminnan kattavissa arvioinneissa merkittävimmiksi vahvuuksiksi nostettiin strategian asiakaslähtöisyys, henkilöstön kattava osallistuminen sekä johtamisen johdonmukaisuus. Systemaattinen kehittäminen aloitettiin EFQM-mallin mukaisesti vuonna 2012. Kehityksen kulmakivenä on ollut strateginen kumppanuus Metsä Fibre Oy:n kanssa. Strateginen kumppanuus mahdollistaa tehokkaan resurssien, osaamisen ja oppimiskokemusten jakamisen sekä mahdollisuuden tehdä pitkän tähtäimen suunnitelmia. Yhteisesti määriteltyihin tavoitteisiin pohjaavan strategisen yhteistyön avulla molempien osapuolten on mahdollista saavuttaa myös pidemmän aikavälin kilpailuetuja. Kehitystyön ytimessä ovat olleet asiakaslupauksesta lähtevä strateginen suunnittelu sekä johtamisjärjestelmän uudistaminen. Strategiasta ei ole juurikaan hyötyä, ellei sitä saada käytäntöön. Siksi erityistä huomiota on kiinnitetty myös strategian jalkauttamiseen ja siinä avainasemassa on työntekijöiden sitouttaminen. Johdon ja henkilöstön välistä Top-down-topmenetelmää systemaattisesti hyödyntämällä on onnistuttu sitouttamaan henkilöstö uuteen strategiaan ja sitä kautta myös sen jalkauttamisen. Myös henkilöstöä osallistavat toimintatavat sekä yrityskulttuurin avoimuus nousivat arvioinneissa esiin positiivisesti. Fokuksessa johtamisputken avaaminen ja muutosviestintä Johtamisen laatu on suoraan verrannollinen asioiden jalkauttamiseen ja siksi myös Botnia Mill Servicen johtamisjärjestelmää on kehitetty ja johtamisputkea pyritty avaamaan systemaattisesti. Huomiota on kiinnitetty muun muassa sisäiseen viestintään: on erityisen tärkeää, että viesti kulkee tehokkaasti yrityksen johtoryhmästä paikallisjohtoryhmiin, viikkokokouksiin ja aina yksittäisiin työnjohtoryhmiin asti sekä vastaavasti myös toiseen suuntaan eli kentältä organisaation läpi johtoon asti. Henkilöstöltä ei voi odottaa sitoutumista tai itseohjautuvuutta, jos viestiä ei kyetä viemään eteenpäin ilman katkoksia tai väärintulkintoja. Kohti itseohjautuvia tiimejä Eräs suurimmista henkilöstöä koskevista muutoksista on ollut muutos kohti entistä itseohjautuvampaa organisaatiota. Siinä missä perinteisesti suuri osa esimiesten työajasta kuluu tiimin työn ohjaamiseen, uudessa toimintamallissa on pyritty kohti itseohjautuvia tiimejä. Työntekijöille annetaan mahdollisuus toimia ja tehdä päätöksiä itsenäisesti, jolloin toimihenkilöiden aikaa puolestaan vapautuu asiantuntijatyöhön ja työn suunnitteluun. Todellinen itseohjautuvuus vaatii luonnollisesti myös panostusta työntekijöiden jatkuvaan kouluttamiseen ja moniosaamisen lisäämiseen. Mallin avulla on kuitenkin mahdollista paitsi tehostaa työtä, myös saada käyttöön piilevää osaamista ja potentiaalia, jota perinteisesti ylhäältä johdetuissa tiimeissä saattaa jäädä hyödyntämättä. Itseohjautuva organisaatiorakenne mahdollistaa myös työn suunnitelmallisuuden lisäämisen sekä aiempaa paremman ennakointikyvyn ja reagointinopeuden. Kaikki mihin ei panosta, rämettyy Systemaattisella ja yhdenmukaisella johtamisella on päästy erinomaisiin tuloksiin eri osa-alueilla. Muutoksen haasteena on aina kyky ylläpitää uusia hyväksi todettuja toimintamalleja sekä varmistaa johtamisjärjestelmän toimivuus käytännön tasolla. Paitsi kehitystyöhön, myös raportointija seurantakäytäntöihin on siksi panostettu. Kehitystyötä tehdään jatkuvasti, sillä kaikki mihin ei panosta, rämettyy: jos haluamme nauttia menestyksestä myös seuraavat 20 vuotta, laakereille ei ehdi jäädä lepäämään. 17-12-13-12-1-2
Teollisuuden Näytelehti 13
1 4 Teollisuuden Näytelehti 12-13 / 2017 Suomen ja Skandinavian ensimmäinen Salvagninin FlexCell -tuotantosolu Casemetille Mikkeliläinen Casemet Oy on ottanut käyttöönsä täysin automatisoidun Salvagninin L3kuitulasersolun. Lisäksi tämän entisen Enston tehtaan ostaneet omistajaperheet fuusioivat myös omistansa Mikemet Oy:n yhdeksi kokonaisuudeksi kesällä ja samalla Mikemetin käytössä ollut P4Lean -taivutusautomaatti integroitiin kuitulaserratkaisuun muodostaen Suomen ja Skandinavian ensimmäisen FlexCell -tuotantosolun. Uuden tuotantolinjan esittelyssä ja laserin käynnistyksessä olivat mukana mm. oikeusministeri Antti Häkkinen sekä kaupunginjohtaja Timo Halonen. Ministeri Antti Häkkinen kommentoi Casemetin vahvaa investointipanostusta suomalaisen työn hyväksi esimerkillisenä hyvää on tarkoitus tehdä priimaa tulee. Kaupunjohtaja puolestaan komentoi rohkeaa miljoonainvestointia erinoinomaisena osoituksena yrityksen sitoituneisuudesta paikkakunnalle jatkossakin. Nyt tehty investointi vahvistaa kilpailukykyä entisestään ja luo työpaikkoja Mikkelin seudulle. Casemetin toimitusjohtaja Jukka Kokkonen kertoi avajaisissa yrityksen kilpailukyvyn kehityksestä ja tavoitteista. L3 automatisoitu kuitulasersolu Casemetin kuitulaseriin liitettiin niin ikään Suomen ensimmäinen MTWautomaattinen levyvarastojärjestelmä. Modulaarisessa varastossa on kymmenen max. 3 tonnin levynippupaikkaa kahdessa kompaktissa minitornissa sekä yksi varaston ulkopuolinen syöttövaunu erikoismateriaaleille. Levynippujen lataus on sujuvaa, sillä paketti voidaan ladata varastoon puulavoineen. Tuotantotilausten mukaisesti varastojärjestelmä panostaa ja poistaa levynippuja laserleikkauksen aikana minimoiden odotusajat. Erillinen arkinpanostusja ranganpoistolaite ADL toimii myös leikkauksen aikana, jolloin levyarkin vaihdosta johtuva odotusviive laserille on pelkkä leikkuupöydän edestakainen liikeaika. Kuitulaserin leikkuulähteeksi valikoitu 4 kW:n IPG:n resonaattori, jolla saavutetaan sama tai nopeampi kokonaisleikkuunopeus kuin mitä suuremmilla tehonlähteillä aina 8 mm levypaksuuteen asti, tosin leikkuukapasiteettia löytyy manuaalisen syötön kautta 25 mm asti. Oleellista todellisen suorituskyvyn osalta on lentävän leikkuupään interpoloivat kiihtyvyysja pysähtyvyysominaisuudet. Nämä dynaamiset suoritusarvot ovat Salvagninin patentoiman Airplane -runkorakenteen ansioista huippukorkeat suhteessa leikkuuarvoihin. Erityinen hyöty syntyy suuria reikäryhmiä leikatessa Cut on Flyperiaatteella eli leikkuupään liikkuessa materiaalin pinnassa ilman pystyliikettä lasersädettä käynnistämällä ja sammuttamalla leikkuugeometrian mukaisesti. Leikkuukustannuksia on pienennetty uudella, myös patentoidulla Dry Cooling -jäähdytysjärjestelmällä eli sähkömagneettikenttien avulla ilman typpeä, joka vähentää vuositasolla yli kymmenellä tuhannella eurolla arvosta kaasunkulutusta. Lasersolun todellisen miehittämättömän tuotannon mahdollistaa edelleen ainutlaatuinen Salvagninin MCL -irrotusja niputuslaite. Yli 150 maailmanlaajuisesti toimitetun MCLjärjestelemän ansiosta Salvagnini on markkinajohtava kuitulaserien leikkuun jälkeisen, yksittäisen kappaleiden irrottamisen ja niputtamisen automatisoinnissa, joiden paksuusalue on 0,4…8 mm. Casemetin tarpeiden mukaisessa ratkaisussa kappaleen irrottamisen jälkeen voidaan aihiot niputtaa vapaasti kolmelle eri lavapaikalle, pienemmät kappaleet pudottaa kolmeen eri laatikkoon tai siirtää leikattu aihio kuljetinta pitkin suoraan P4Lean taivutusautomaatille. Lisäksi rankojen haarukkahihnapurkulaitetta pöytää voidaan käyttää myös leikattujen kappaleiden poistoon, mikä mahdollistaa sekä katkeamattoman että miehittämättömän automaattiajon yöja viikonloppuvuoroina. Kaupunginjohtaja Timo Halonen seuraamassa P4Leantaivutusautomaatin työkiertoa.
Teollisuuden Näytelehti 15 Integroitu P4Lean taivutusautomaatti Vuoden 2015 syksyllä käyttöön otettu P4Lean-2116 taivutusautomaatti siirrettiin osaksi L3 kuitulaserjärjestelmää, jolloin Casemetille muodostui Lean periaatteiden mukainen Salvagninin FlexCelltuotantosolu. P4Lean taivutusautomaatissa on patentoitu MAC-järjestelmä, joka mittaa ja korjaa taivutuskulman oikeaksi materiaalin takaisinjouston mukaisesti ilman viivettä. Näin jokainen ja vaikka peräkkäinen eri materiaaleista tai paksuuksista syötetty ja taivutettu yksittäiskappaleita on mittatarkka kertaajolla. FlexCell solusta saadaan ajettua läpi tilausohjautuvasti ja kerta-ajolla jopa yksittäiskappaleet ilman asetusaikoja vain ohjelmallisin muutoksin. Joustavan automaation ja oppivan sekä itsekorjaavan teknologian ansiosta tuottavuustaso pysyy samana, tehtiinpä FlexCellissä sitten yhden, kymmenen tai sadan jne. eräkoon tuotantoa. Casemetin soluun on varattu vielä mahdollisuus lisätä automaatiotasoa leikattujen aihioiden käsittelyyn sekä taivutettujen kappaleiden pinontaan erillisen robotin avulla. 17-12-13-14-1-2 Ministeri Antti Häkkänen ja Salvagninin aluepäällikkö Enrico Lovato käynnistässä kuitulaseria. Jukka Kokkonen pitämässä Flexcell tuotantosolun avajaispuhetta.
1 6 Teollisuuden Näytelehti 12-13 / 2017 Lisätietoja: Puh. 09-8622 0100 www.tn-lehti.fi www.tn-lehti.fi www.tn-lehti.fi www.tn-lehti.fi www.tn-lehti.fi www.tn-lehti.fi Wienissä vietetään suomalaista lokakuuta muotoilun merkeissä Scandinavian Design House Wienissä juhlii satavuotiasta Suomea viettämällä “suomalaista lokakuuta”. Lähtölaukaus lokakuun tapahtumalle annettiin 5.10., kun Scandinavian Design House yhteistyössä Suomen suurlähetystön ja Finpron kanssa kutsui liikkeeseensä asiakkaitaan. Noin 500 Suomen ja muotoilun ystävää valtasi pohjoismaiseen muotoiluun erikoistuneen liikkeen sohvat ja nautti rennosta tunnelmasta keskellä kauneinta designmaisemaa. Suomen Itävallan-suurlähettiläs Hannu Kyröläinen iloitsi, että Suomen juhlavuosi voitiin näin yhdistää suomalaisille niin rakkaaseen asiaan eli hyvään, korkealaatuiseen designiin. Kuun loppuun saakka Scandinavian Design House tarjoaa suomalaista muotoilua asiakkailleen kampanjahinnoin. Alennuksia on luvassa mm. Adean sohvista, Artekin valaisimista ja huonekaluista, Iittalan Aaltomaljakosta, Marimekon uusista Unikko-tyynyistä ja huovista, Secton ja Tunton lampuista sekä Woodnotesin matoista ja asusteista. Designyritysten edustajat olivat paikalla avajaistilaisuudessa. Scandinavian Design Housen toimitusjohtaja Michael Frost piti tilaisuutta suurena menestyksenä. Avajaistilaisuutta sponsoroivat myös Itävallan markkinoille vastikään tullut oululainen, kalatuotteisiin erikoistunut firma Hätälä sekä Kyrö Distillery, joka tarjoili tilaisuudessa kansainvälisesti palkittua Napue-giniään. Kuvat: Suomen suurlähetystö, Wien 17-12-13-16-1-2
Teollisuuden Näytelehti 17 Tutkimus: työilmapiiri työhyvinvoinnin tärkein tekijä Suomalaiset uskovat, että työhyvinvoinnin tärkeimmät tekijät ovat hyvä työilmapiiri, motivoiva työ ja mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön ja toimenkuvaan. Valtaosa, 96 prosenttia, suomalaisista on lisäksi sitä mieltä, että jokaisen työntekijän tulee kantaa vastuuta oman työyhteisönsä hyvinvoinnista. Tulokset selviävät Suomalaisen Työn Liiton Made by Finland -tutkimuksesta. Suomalaisten mielestä työhyvinvointi syntyy hyvästä työilmapiiristä, motivoivasta työstä ja mahdollisuudesta vaikuttaa omaan työhönsä. Häntäpäähän jäävät työhyvinvointitekijöinä sen sijaan palkka ja uralla eteneminen. Suomalaiset näkevät vastuunkannon oman työyhteisön hyvinvoinnista jokaisen työntekijän tehtävänä. Erityisesti kaikkein nuorimmat ja vanhimmat vastaajaryhmät painottivat oman vastuun merkitystä. Lähes saman verran, 93 prosenttia suomalaisista, on puolestaan sitä mieltä, että organisaatioiden tulee kantaa vastuuta työntekijöidensä hyvinvoinnista myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Tätä mieltä olivat erityisesti naisvastaajaryhmät, kaikkein nuorinta ja vanhinta ikäryhmää lukuun ottamatta. – Työilmapiirillä on suuri merkitys työhyvinvointiin ja myös aiemmat tutkimukset osoittavat, että henkilöstöön ja tuotekehitykseen panostavat yritykset ovat muita useammin voitollisia, kertoo Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala. On kiinnostavaa, että tuottavat työntekijät ovat tyytyväisimpiä työntekijöitä ja sama pätee myös toisinpäin, eli tyytyväiset työntekijät ovat tuottavampia. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että työhyvinvointi näyttäisi olevan kaiken perusta ja sitä kehittämällä organisaatiot ja yritykset pääsevät parempiin tuloksiin, jatkaa Eljala. Suomalaisten mielestä työ luo hyvinvointia. Tätä mieltä oli 94 prosenttia suomalaisista ja eritoten miehet ikähaitarin molemmista päistä sekä yli 35 vuotiaat naiset. – Suomalainen työ perustuu yhteistyölle ja luottamukselle. Se on hyvinvoinnin lähde, joka pitää meidät maailmankartalla myös seuraavat 100 vuotta. Yhdessä tekeminen ja jakaminen sekä toisten ihmisten auttaminen luovat uusia ideoita ja hyvinvointia, summaa Eljala. – Myös Työterveyslaitoksen selvitys nuorten työntekijöiden työelämäodotuksista tukee näitä Suomalaisen Työn Liiton kyselyn tuloksia. Kun kysyimme nuorilta heidän näkemyksiään hyvästä työpaikasta, nousivat työyhteisöön liittyvät asiat listan kärkeen, sanoo erikoistutkija Auli Airila Työterveyslaitoksesta. Mitkä ovat mielestäsi työhyvinvoinnin tärkeimpiä tekijöitä? -Hyvä työilmapiiri 52 % -Motivoiva työ 37 % -Mahdollisuus vaikuttaa oma työn sisältöön ja toimenkuvaan 29 % -Turvattu työpaikka 24 % -Joustavuus työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa 22 % -Alaisiinsa luottava esimies 21 % -Mahdollisuus hyödyntää omia vahvuuksia 20 % -Viihtyisä ja toimiva työympäristö 16 % -Yhdessä tekemisen henki 16 % -Hyvät työtoverit 15 % -Välittävä esimies 14 % -Itsensä kehittämisen mahdollisuudet 13 % -Hyvä palkka 12 % Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Made by Finland -kampanjatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin helmikuussa 2017 ja siihen vastasi 2 219 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Suomalaisen Työn Liiton, sen jäsenten ja yhteistyöorganisaatioiden yhteinen Made by Finland -kampanja juhlistaa suomalaista työtä ja sen menestystarinoita. Mukana on yli 80 yritystä ja organisaatiota. 17-12-13-17-1-2 Siirry uuteen aikakauteen laserleikkauksen typpijakelussa. Laserleikkaustyppi 4.6 12*50/300. Laserleikkauksessa tarvitaan hyvälaatuista, puhdasta typpeä suuria määriä. Kulutuksen ollessa vielä kohtuullisella tasolla, on pullopaketti hyvä ja toimiva ratkaisu kaasunjakeluun, mutta perinteisten pullopakettien kapasiteetti on kuitenkin rajallinen. AGA on tuonut markkinoille uuden Laserleikkaustyppi 4.6 -typpipaketin, joka siirtää laserleikkauksen tuottavuuden uusille lukemille. Uusi paketti perustuu 300 barin täyttötekniikkaan, mikä tarkoittaa yli 40 % suurempaa kaasusisältöä perinteiseen pullopakettiin verrattuna. Uuden paketin käyttöönotto on helppoa – mitään muutoksia olemassa oleviin kaasunjakelujärjestelmiin ei tarvita, sillä paketissa on 300 barin ulosoton lisäksi 70 barin ulosotto, jossa voidaan käyttää samoja varusteita ja keskuksia kuin vanhoillakin paketeilla. Optiona 300 barin ulosottoon voidaan liittää 140 barin paineenalennin. Suurempi kaasusisältö tarkoittaa säästöjä mm. vähentyneissä kuljetuksissa ja käsittelyissä, sekä tehokkaampaa kaasun hyödyntämistä per paketti. Paketin käsittely on helppoa: sen ulkomitat ovat samat kuin vanhassakin paketissa ja täyden paketin paino on lähes sama. Hyödyt: • mahdollisuus vähentää pakettimäärää: säästöt vuokrakuluissa • vähemmän kuljetuksia: säästöä kuljetuskustannuksissa ja pienempi ympäristöjalanjälki • vähemmän käsittelyä: säästöä työkustannuksissa • suurella jäännöspaineella hyödynnettävän kaasun osuus on suurempi kuin 200 barin paketissa: säästöt kaasukustannuksissa 17-12-13-17-2-2
1 8 Teollisuuden Näytelehti 12-13 / 2017 Lisätietoja: Puh. 09-8622 0100 Santalantie 25, 10960 Hanko Puh. 0400-471 039 Puh. 0400-471 039 Puh. 0400-471 039 Puh. 0400-471 039 Puh. 0400-471 039 Suuri työteho litiumioniakun ja mikroprosessorielektroniikan ansiosta. Tehokas litiumioniakku (140Wh / 5 Ah) toimii täydellä teholla tyhjenemiseen saakka. Akun jännite pysyy älykkään ja patentoidun mikroprosessorielektroniikan ansiosta tasaisena, joten vääntömomentti on taattu akun tyhjenemiseen saakka.
Teollisuuden Näytelehti 19 Teollisuuden positiivinen vire näkyy Alihankinta-messujen kansainvälistymisenä Tampereella syyskuun lopulla järjestetyillä Alihankinta 2017-messuilla vieraili 17684 kävijää. Messuilla oli tuhat näytteilleasettajaa 20 maasta. Seuraavat Alihankinta-messut toteutetaan 25.–27.9.2018, jolloin juhlistetaan Alihankinnan 30-vuotista tapahtumataivalta. Alihankinta 2018 keskittyy valmistavan teollisuuden tuottavuuden kehittämiseen. Kasvuyrityksiä esille nostava AlihankintaHEAT-tapahtuma toteutetaan myös ensi vuonna ja liitetään yhä merkittävämmäksi osaksi messujen sisältöä. IFPSM World Summit 2018 -huippukokouksen vieraat tutustuvat messuihin ensi syksynä. Alihankinta-messujen ensimmäisenä messupäivänä Arttu Alvari (Alvarin Metalli Oy) ja Ari Kotiranta (Satateräs Oy) kättelivät kaupat seitsemästä uudesta nosturista Alvarin Metalli Oy:n laajennukseen. Alvarin Metallilla on käynnissä mittavia investointihankkeita, joilla kasvatetaan tuotannon kapasiteettia, tehostetaan toimitusvarmuutta ja monipuolistetaan tuotantotiloja. Hallilaajennuksemme myötä tuotantomme lattiapinta-ala kasvaa 2500 neliötä ja nostokapasiteetin tarjoaa Satateräksen nosturit. Koneistuspuolella uutta on esimerkiksi TOS Varnsdorfin lattiamallinen avarruskone TOS WRD130. Uusia työstökoneita ovat myös: • CNC Pitkäjyrsin • Vaakakarainen työstökeskus • 3D mittakone • Levymankeli 4M x 25 • CNC-särmi 4m, 320t – Mukava huomata aidot hymyt ihmisten kasvoilla sekä se, että ihmisten mielissä vellonut pitkä murheenalho on katkennut. Näytteilleasettajat ja kävijät olivat hyvällä tuulella ja tunnelmasta välittyi usko alan tulevaisuuteen. Puheensorina kantautui myös useilla eri kielillä. Kansainvälisten vieraiden kiinnostus tapahtumaa kohtaa kertoo, että Suomen markkinat ja teollisuus kiinnostavat maailmalla. Alihankinta-messut täyttävät ensi vuonna 30 vuotta. Juhlavuonna katsomme taaksepäin sitä hienoa tuottavuuden kehitystä, joita alihankkijamme ovat tehneet. Tarkoitus ei ole tuijottaa vain peruutuspeiliin vaan keskiössä ovat ne asiat, joilla koko valmistava teollisuus pärjää Suomessa myös seuraavat 30 vuotta, sanoo myyntiryhmäpäällikkö Jani Maja Tampereen Messut Oy:stä. – Suomen Ostoja Logistiikkayhdistys LOGY ry toteuttaa yhteistyössä The International Federation of Purchasing and Supply Managementin (IFPSM) kanssa kansainvälisen IFPSM World Summit 2018 -huippukokouksen 26.–29.9.2018 Helsingissä. Osana huippukokousta tapahtumaan osallistuvat hankinta-alan ammattilaiset ja päättäjät tutustuvat Alihankinta-messuihin keskiviikkona 26.9. www.tn-lehti.fi
2 Teollisuuden Näytelehti 12-13 / 2017 Alihankintamessujen näytteilleasettajien vaihtuvuudesta puhuttaessa on todettava, että vuosittain Alihankinta-messuilla on n. 20% eli 200 uutta yritystä ja näistä uusista yrityksistä pääosa tulee messuille yhteisosastojen kautta, kertoo Tampereen Messuilta Jani Maja. Odotamme hankintajohtajia Euroopasta, Kauko-Idästä ja Afrikasta, kertoo LOGYn toimitusjohtaja Markku Henttinen. AlihankintaHEATista kehitetään yhä paremmin vanhoja ja uusia yrityksiä törmäyttävä tapahtuma – Startupeja esille nostavassa AlihankintaHEATissa oli 17 startupia ja 14 kumppania. Ohjelmaa ja sisältöjä nostettiin esille myös pääaulan HeatCornerissa. Haluamme tuoda kasvuyrityksiä yhä vahvemmin mukaan Alihankintamessuille jatkossakin, jotta yritykset kohtaavat täällä uudet, ketterät tekijät ja innovatiiviset toimintatavat. Toinen kerta antoi paljon eväitä HEATin kehittämiseen ja teemme ensi vuodeksi isoja parannuksia kokonaisuuteen, toteaa tapahtumaja viestintäpäällikkö Tanja Järvensivu Tampereen Messut Oy:stä. Palkitut 2017: Vuoden Päähankkija ja Alihankkija: John Deere Forestry Oy sekä Oy Darekon Ltd. Kuva: Merja Ojala