• Numero 3 / 2025 Työelämän kehittämisen erikoislehti 36 26 46 Oletko sinä perinteinen työmoraalin ammattilainen? Nuoret uskovat työelämässä arvoihin – ja tekoihin Sotakirjeenvaihtaja Antti Kuronen vie lukijan etulinjaan 15 Työuupumus sai kasvot
• 2 TELMA 3 ? 2025 KUVA T YÖVÄENMUSEO WERSTAS K U V A V E S A R A N TA K U V A A N T T I V E T T E N R A N TA Kukaan ei halua olla heikoin lenkki Ilman suojahäkkiä voi mennä henki 8 tunnin työaikaan siirryttiin 1917 Lisää kuuntelemista ja empatiaa Tarvitsen Tarvitsen tarkat deadlinet TÄMÄN OIVAL SIN Vasta adhd:n ymmärtäminen auttoi hahmottamaan, mikä saa jaksamaan ja toimimaan. TEKSTI JAANA HAAPALUOMA-HÖGLUND T YÖSSÄ JAKSAMINEN Voiko työuupumus todella hiipiä työelämään huomaamatta? Televisio-ohjaaja Tuomas ”Tunna” Milonoff tietää, että voi. TEKSTI SUSANNA CYGNEL NÄIN ENNEN Työssä jaksamisesta on puhuttu jo 100 vuotta sitten. TEKSTI NOORA-LIINA ORA SISÄLTÖ 3 2025 TEEMA 15 34 50
• 3 ? 2025 TELMA 3 K U V A JU H O P A A V O L A K U V A JU S S I E S K O L A Kukaan ei halua olla heikoin lenkki Ilman suojahäkkiä voi mennä henki 8 tunnin työaikaan siirryttiin 1917 Lisää kuuntelemista ja empatiaa Tarvitsen Tarvitsen tarkat deadlinet MINUN T YÖPÄIVÄNI Ada Ikäheimosen työ etätyöntekijöiden HR-johtajana vaatii uudenlaista osaamista. TEKSTI JUSSI ESKOLA ERIL AISET AMMATIT Raskaan renkaan asentaja Kai Sallankivi tietää, miksi työturvallisuus pitää ottaa vakavasti. TEKSTI JUHO PAAVOLA 5 Pääkirjoitus 6 Palat 15 Teema: Työssä jaksaminen 26 Infografiikka 28 Minun työpäiväni 32 Näkökulma 34 Näin ennen: Teollisesta uupumuksesta burn outiin 36 Oppilaitosyhteistyö 42 Ergonomia 46 Maailmalla 50 Tämän oivalsin 52 Hyvinvointivinkit 56 Julkaisut 58 Huoneentaulu: Telma-lehden teema 60 sekunnissa 59 Pähkinät 10 28 Kansikuva: Antti Vettenranta
• 4 TELMA 3 ? 2025 Mitä mieltä olet tämän Telmalehden jutuista? Lähetä palautetta osoitteeseen: telma@telma-lehti.fi. Kaikkien syksyn lehdistä palautetta antaneiden kesken arvomme vuoden lopussa 3 kappaletta Finnkinon 59 euron arvoista sarjalippua. Kevään lippupaketit arvottiin 30.6.25. Lämmin kiitos kaikille palautetta antaneille! Lehdessä nro 2 oli paljon mielenkiintoisia juttuja, myös eläkeläistä kiinnostavia, mm. Lossinkuljettaja . Lehdessä on paljon hyvää asiaa, 10 vinkkiä sulavaan käytökseen, täältä tullaan työelämä , ammattikertomuksia ym. muita pieniä ja isoja asioita eri-ikäisille ihmisille eri elämän vaiheisiin . Kiitos hyvistä jumppaohjeista ja näin kesän kynnyksellä raparperipiirakan ohjeesta! Pidän kovasti valitsemastanne linjasta, jossa asioita tuodaan esiin moninaisesti ja usein lyhyesti tietoiskun tavoin. PAL AUTE telma@telma-lehti.fi www.telma-lehti.fi #telma-lehti Kun keskustelet Telma-lehden jutuista somessa, lisää perään #telmalehti 3 2025 Getty Ja ergonomian anatomia myös ja onneksi teillä on lehti konkreettisesti kädessä pidettävä . Paljon tuli kiitosta ihan ansaitusti. Numerossa 2/2025 pidin erityisesti artikkelista ”Kuka olen ja mihin porukkaan kuulun” . Se herätti pohtimaan laajemminkin omaa työtä ja työyhteisöä . Nyt oli erinomainen artikkeli Multitaskauksesta , tosi mielenkiintoista tietoa. Kiitos mielenkiintoisesta numerosta! Erityisesti pidin ”Kesä muumina” -artikkelista. Moro Tampereelta! Kiitos hyvästä lehdestä jälleen! Infografiikka pääsi heti jakoon työpaikalla, osuu meihin todella hyvin. Mukava lehti, nautiskelin pienissä pätkissä. Mielenkiintoisin artikkeli oli Unelmien saarella s. 46–49. Telman artikkelit on kirjoitettu hienon positiivisesti . Hyvinvointiin liittyvät sivut olivat tosi mielenkiintoisia .
• 3 ? 2025 TELMA 5 #telma-lehti Työn voimavarat esiin! PÄ ÄKIRJOITUS Työ on meille tärkeä voimavara. Se tuo toimeentulon lisäksi arkeen rytmiä, merkitystä, yhteisöllisyyttä sekä mahdollisuuksia oppimiseen ja kehittymiseen. Silti uutisissa korostuvat yhä useammin huoli työelämän kuormittavuudesta ja kasvavat työuupumusluvut. Miten nämä kaksi todellisuutta voivat olla yhtä aikaa totta? Tutkijoiden mukaan työuupumus liittyy työympäristöön ja työn sisältöön. Epäselvät työroolit ja työn sirpaleisuus heikentävät työssä jaksamista. Työ ei kuitenkaan ole pelkästään kuormittavaa. Se voi olla innostavaa ja kehittävää. Siihen liittyy paljon myönteisiä piirteitä eli voimavaroja. Työn voimavarat, kuten merkityksellisyys, selkeät roolit ja hyvä johtaminen, lisäävät hyvinvointia ja suojaavat haitallisilta kuormitustekijöiltä. Erityisesti nuoret työuransa alussa hyötyvät selkeistä rooleista ja vastuista. Työhön liittyvistä odotuksista on tärkeää keskustella läpi koko työuran, ei vain rekrytoinnin yhteydessä. Kun työ, prosessit tai toimintaympäristö muuttuvat, myös odotukset on päivitettävä. Jokaisen tulee tietää, mitä häneltä odotetaan. On tärkeää, että tunnistamme myös jokaisen työntekijän vahvuuksia ja mahdollistamme niiden käyttämistä työssä. Johtamisella on tässä keskeinen rooli. ISS Palvelujen työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala kehottaa (s. 25) tekemään hyvän työelämän näkyväksi. Tämä on erinomainen lähtökohta. Kun vahvistamme työn voimavaroja ja etsimme toimivia ratkaisuja, luomme työelämää, joka tukee yksilöiden hyvinvointia ja koko työyhteisöä. Timo Koskinen Toimitusneuvoston puheenjohtaja Yksi pieni mutta merkityksellinen arjen teko voi olla yksinkertaisesti se, että kysyy työkaverilta, mitä hänelle kuuluu. Työpaikkatasolla tulee riittävästi tunnistaa, mikä toimii hyvin ja missä on kehittämisen tarvetta. Tässä Telma-lehdessä nostamme esille hyviä esimerkkejä työpaikoista, joissa on oivallettu, että parhaat ratkaisut syntyvät yhteistyössä. Kunnanjohtajan, työhyvinvointijohtajan ja työnohjaajan näkemykset valottavat, miten hyvä työelämä rakentuu. Lisäksi pääsemme kurkistamaan työuupumuksen kokeneen ajatuksiin. Kun työyhteisö tarkastelee yhdessä, mikä toimii ja mitä voisi tehdä toisin, syntyy oivalluksia, jotka kantavat pitkälle. Toivon sinulle oivaltavia lukuhetkiä! JULKAISIJAT Työturvallisuuskeskus Työpajankatu 13 A, 00580 Helsinki Puh. 09 616 261 Tuuli Vattulainen, viestintäasiantuntija Outi Heistman, viestintäpäällikkö www.ttk.fi Työsuojelurahasto Kaisaniemenkatu 1 C, 00100 Helsinki Puh. 09 6803 3311 Päivi-Maria Isokääntä, viestintäasiantuntija www.tsr.fi Päätoimittaja Kenneth Johansson, Työsuojelurahasto Toimitusneuvoston puheenjohtaja Timo Koskinen, Työturvallisuuskeskus Toimitus Genero Sisältöstrategi Katarina Cygnel-Nuortie Vastaava tuottaja Jouko Vuorela AD Tomi Metsä-Heikkilä Painopaikka UPC Print ISSN 1797-2841 (painettu) ISSN 1797-285X (verkkojulkaisu) ISSN 2342-3544 (äänilehti) Telma on Aikakauslehtien Liiton jäsen. Telma tuntee työelämän Telma on Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen julkaisema työelämän kehittämisen erikoislehti. Osoitteenmuutokset www.telma-lehti.fi/osoitteenmuutos Telma 4/2025 ilmestyy 26.11.2025.
• 6 TELMA 3 ? 2025 P A L A T Kesällä paukkupakkasessa Ulkona on helle, mutta Otto, 25, on pukeutunut töihin kuin naparetkeilijä. KWH Freezen pakkasvarastossa lämpömittari on tasaisen varmasti 23 miinusastetta. – Kesällä voi olla sellainen viiden kymmenen asteen lämpötilan muutos, kun täältä kävelee ulos. Posket vähän hohkaavat, kun kroppa tasoittelee lämpöjä, keräilijänä työskentelevä Otto kertoo. Tekemistä riittää, sillä tavaraliikenne ulkomaailman ja pakkasvaraston välillä on häkellyttävän vilkas. – Tänne tulee kolmisen tuhatta lavaa tavaraa vuorokaudessa ja suunnilleen saman verran lähtee ulos, kertoo KWH Freezen toimitusjohtaja Mika Halvorsen. Pelkästään tässä yhdessä KWH Freezen kolmesta varastohallista on viitisenkymmentä käytävää. Yhteensä viileäja pakkasvarastoa on Vantaalla lentoaseman kupeessa 8,5 hehtaaria. – Täällä tehdään fyysistä työtä kylmissä halleissa, joten työturvallisuuteen panostaminen on tärkeää, Halvorsen korostaa. Jussi Eskola 3 2025
• 3 ? 2025 TELMA 7 – Ei tässä kylmä tule, kun tekee hommia kunnolla, keräilijänä pakkasvarastossa työskentelevä Otto kertoo.
• 8 TELMA 3 ? 2025 ? Kauppatieteen tohtori Annemaija Summasen tutkimushanke tarkasteli yhden hyvinvointialueen johtoryhmän jäsenten kokemuksia työhyvinvoinnin eri ulottuvuuksista. Työsuojelurahaston tukeman tutkimuksen tehtävänä oli tuottaa johtamistyöhön lisäymmär­ rystä työhyvinvointia edistävistä ja heikentävistä työn voimavaroista dualistisessa johtamisympäristössä. Tutkimuksen kohteena oli yhden hyvinvointialueen 15 johtoryhmän jäsenen työhyvinvointikertomukset ja kolmen aluehallituksen puheenjohta­ jiston kertomukset. Narratiiviset haas­ tattelut sisälsivät heidän käsityksiään dualistisen johtamisen merkityksestä johtoryhmän jäsenten työhyvinvointiin. Johtoryhmän jäsenet kokevat työn imua hyvinvointialueella Työhyvinvoinnin kaksi polkua, työn imu ja työuupumus, muokattiin työn vaatimusten ja työn voimavarojen työhyvinvointia edistäviin ja heiken­ täviin voimavaroihin. Ensimmäisenä toimintavuonna työ opetti johtoryhmän jäseniä selviytymään johtamistyössään. Työstä selviydyttiin aluehallituksen puheenjohtajiston hyvällä ihmisten johtajuudella ja hyvällä esihenkilötuella. Johtoryhmän jäsenet työskentelivät koko valtuustokauden työn imussa. Tulokset korostavat johtoryhmän puheenjohtajan ja aluehallituksen puheenjohtajiston hyvää ihmisjohta­ juutta. Lisäksi tutkimus todentaa poliittisten päättäjien johtajuuden merkitystä työhyvinvointiin ja työpahoinvointiin. Tutkimuksen perusteella poliittisten päättäjien on hyvä kiinnostua enemmän johtoryhmän jäsenten ja johtoryhmän työhyvinvoinnista. Tulokset ovat hyödynnettävissä hallinto­ ja toimintakäytännön kehittä­ misessä uudella vaalikaudella. K U V A G E T T Y Kuvitukset Nina Bäck PALAT TYÖSUOJELURAHASTO Etätyö voi tarjota rauhaa keskitty­ miseen ja vapautta ajankäyttöön, mutta samalla se saattaa kaventaa kokemusta yhteisöllisyydestä ja luovuudesta. Työ­ terveyslaitoksen tuo­ reessa tutkimuksessa etätyön vaikutuksia on selvitetty vertaile­ malla tilastollisesti eri työntekijäryhmiä vuoden ajalta. Etätyön hyödyt näkyivät työn­ tekijöillä, joiden työ ei ole vahvasti sidok­ sissa muiden työhön eikä vaikuta suoraan muiden tekemiseen. He kokivat etätyössä vähemmän työn liiallista määrää ja ristiriitaisia odotuksia. WWW.TSR.FI: HAE NUMEROLLA 240358
• 3 ? 2025 TELMA 9 ? ? Nuorten mielenterveys­ perusteinen työkyvyttömyys ei ole kasvussa, vaan ennemminkin taittumassa laskuun. Sen sijaan työ­ kyvyttömyyseläkkeiden hakemusten määrä on kasvanut erityisesti työ­ elämän rajalla tai työelämän ulkopuolella olevien nuorten keskuudessa. – Ongelmana ei ole nuorten putoaminen työelämästä kuormituksen takia, vaan työllistymisen vaikeudet, tiivistää Ilmarisen asian­ tuntija psykologi Simo Levanto. Ilmarisen tutkimuksessa selvitettiin alle 35­vuotiaiden nuorten työkykyä ja työ elämä valmiuksia. Siinä ilmeni, että nuoret ovat kahtiajakautunut ikäryhmä. – Osa käy töissä palkan takia, eikä työ tai siinä kehit­ tyminen ole niin merkityk­ sellistä. Osa taas on erittäin tavoitteellisia, sosiaalisia ja innokkaita. Heillä on halu pärjätä, kehittyä ja edetä nopeasti. Työturvallisuuskortti suoritettu jo 3?000?000 kertaa ? 2000­luvun alussa suomalaisessa työelämässä syttyi kipinä, joka johti laajaan ja määrätietoiseen yhteistyöhön työturvallisuuden kehittämiseksi. Työpaikkojen työturvallisuutta päätettiin lähteä edistämään käytännönläheisesti. Näin syntyi vuonna 2003 teollisuus­ yritysten aloitteesta Työturvallisuus­ kortti­koulutus. Työturvallisuuskeskus lähti kehittämään koulutusta yhdessä työpaikkojen, työmarkkinajärjestöjen, vakuutusalan ja koulutustoimijoiden kanssa. Työturvallisuuskeskuksen hallinnoima Työturvallisuuskortti on vakiinnuttanut asemansa luotettavana ja laajasti tunnustettuna koulutusmallina suoma­ laisessa työelämässä. Koulutusta yli toimialarajojen Työturvallisuuskortti palvelee nykyään teollisuuden ja rakentamisen lisäksi laajasti eri toimialoja, kuten kuljetus­ ja logistiikka­alaa, sosiaali­ ja terveysalaa, kiinteistöpalveluita, maataloutta ja kult­ tuurialoja. Koulutusta on tarjolla useilla kielillä ja räätälöitynä eri toimialoille. Työturvallisuuskortti on kehittynyt aidosti työpaikkoja palvelevaksi työturvallisuuskoulutukseksi. Siinä yhdistyvät käytännönläheinen turvalli­ suusosaaminen, toimialojen tuntemus ja osallistava koulutustapa. Koulutuksen hyväksytystä suorittamisesta myön­ netään viisi vuotta voimassa oleva, henkilökohtainen Työturvallisuuskortti. Päivän mittainen koulutus varmistaa, että kaikilla työpaikalla toimivilla on perusymmärrys työturvallisuudesta riippumatta taustasta, työnantajasta tai työnkuvasta. Se toimii myös konk­ reettisena keinona työtapaturmien ja haitallisen kuormituksen ehkäisyssä. TYÖTURVALLISUUSKESKUS Kuormitus ei pudota nuoria työelämästä K U V A T Y Ö T U R V A L L IS U U S K E S K U S LUE LISÄÄ: TYOTURVALLISUUS­ KORTTI.FI
• 10 TELMA 3 ? 2025 ? – Rengastöissä valheellinen turvallisuudentunne tulee siitä, että yleensä ei tapahdu mitään, vaan kaikki menee hyvin, Kai Sallankivi sanoo. Juho Paavola PALAT
• 3 ? 2025 TELMA 11 ? Millainen on raskaan renkaan asentajan tavallinen työpäivä? ? Työtehtävät vaihtelevat sen mukaan, millaista kalustoa on rengastöiden tar­ peessa. Jos nyt jotakin pitää tavalliseksi sanoa, niin pulttipyssy laulaa kello 8.00 – 17.00 välissä tässä toimipisteellä. Töihini kuuluu renkaiden vaihtoa, korjauksia tai uusien renkaiden myymistä asiakkaille. Osa työajastani kuluu suosikkihommassani eli päivys­ tyksessä, jossa pelastamme liikkuvalla kalustolla tien päälle rengasrikon vuoksi jääneitä ajoneuvoja. Millainen on raskaan renkaan asentajan epätavallinen työpäivä? ? Varmasti sellainen, kun apuamme tarvitseva työkone sijaitsee jossakin kauempana. Kuorma­autojen renkaita huollamme enimmäkseen toimipis­ teessämme Helsingin Vuosaaressa, mutta suurten työkoneiden renkaita korjaamme ja vaihdamme paljon asiak­ kaan luona. Erikoisosaamistamme vaativat työt ovat vieneet minua satoja kilometrejä renkaiden luokse, viimeksi Tampereen lähelle Lempäälään. Minkälaisia asiakkaita teillä on? ? Lapin Kumi oy:ssä vaihdamme ja korjaamme kaikkea kottikärryjen pyöristä suuriin dumpperien eli maansiirtokoneiden renkaisiin. Toimipisteemme on Vuosaaren satama­alueella rekkojen kulkureittien varrella, ja kuorma­autojen renkaiden ohessa huollamme myös sataman työkoneiden renkaita. Välillä viran­ omaiset käännyttävät rekan laivasta renkaiden huonon kunnon takia. Pistämme sitten heidän renkaansa asianmukaiseen kuntoon. Mikä merkitys työturvallisuudella on työssäsi? ? Se on otettava tosi vakavasti. Rengastöissä valheellinen turvalli­ suudentunne syntyy siitä, että yleensä mitään ei tapahdu ja kaikki menee hyvin. Jos raskaan renkaan kanssa sitten käy vahinko, siinä voi silmänräpäyksessä käydä tosi pahasti. Pelkästään jo renkaiden satojen kilojen painon vuoksi ergonomisten ja turvallisten toimintatapojen pitää tulla selkäytimestä joka päivä. Mitkä ovat vaaranpaikat raskaan renkaan asentajan työssä? ? Hallissa työskennellessä renkaan täyttäminen eli paineistus, jonka teemme aina vankasta metallista valmistetussa paineistushäkissä. Jos renkaassa on piilevää vauriota, rengas voi räjähtää paineistaessa sellaisella voimalla, että ilman suojahäkkiä lähellä oleva ihminen voi kuolla siihen. Kun räjähdyksen on kerran kuullut ja nähnyt, ei halua olla lähellä. Entä kun töitä tehdään tien päällä? ? Suurin vaara on muu liikenne. Siksi käytämme nykyisin aina työautomme taakse sijoitettavaa ”törmäriä” eli törmäysautoa. Kirkkain värein ja vilkuin varustetussa törmäysautossa on alas laskettava patja, joka vaimentaa mahdollista törmäystä ja pitää rekan kanssa työskentelevän asentajan turvassa. Minkälainen turvallisuuskulttuuri rengasalalla vallitsee? ? Kun aloitin työt 12 vuotta sitten, työturvallisuudesta puhuttiin, mutta aina se ei näkynyt käytännössä. Sittemmin koko alan turvallisuus­ kulttuuri on muuttunut huomattavasti. Olemme suorittaneet Rengasturval­ lisuuskortin, työnantajalla on selvät ohjeet työtavoista sekä turvavarus­ teista ja nykyisin voi työkaverillekin reilusti sanoa, jos jokin suojavaruste on unohtunut. Kai Sallankivi Kai Sallankivi vastaa Lapin Kumin raskaan kaluston huoltoautojen toiminnasta pääkaupunkiseudulla. Hänen tehtävänään on koordinoida huoltoautoja, jotka menevät työmaille tai asiakkaan luo. Kai Sallankivi Raskaan renkaan asentaja Kai Sallankiven työnantaja on Lapin Kumi mutta työpaikka on etelässä Vuosaaren satamassa Helsingissä – paitsi silloin kun kumin erikoisosaajaa tarvitaan vaihtamaan rekan rengasta tien päälle tai korjaamaan työkoneen rengasta kaukaiselle työmaalle. Paikasta riippumatta työssä yksi ohje on ylitse muiden: työturvallisuudesta ei tingitä. Teksti Juho Paavola ERILAISET AMMATIT
• 12 TELMA 3 ? 2025 Työelämän murros näkyy myös toimistoissa Monipaikkainen työnteko, etäpalaverit ja palautumisen kasvava tarve haastavat perinteiset toimisto­ tilat. Arkkitehti Piia Markkasen väitöskirjassa Oulun yliopistossa esitellään teoriapohjainen viitekehys, joka laajentaa työtilojen yhteen­ sopivuuden tarkastelua. Empiiriset havainnot osoittavat, että etä palaverit lisäävät yksityi­ syyden tarvetta, mutta yhteistyö­ ja palautumistilanteissa tilan tunnelma korostuu. Työsuojelu karsii syrjintää Kuvitukset Nina Bäck Tekoäly kehittyy nopeasti, työn tekemisen muodot moninaistuvat, väestörakenteen muutos haastaa hyvinvointivaltion kestävyyttä ja vihreä siirtymä edellyttää uudenlaisia toimia. Muutosten keskellä tarvitaan yhteistä suuntaa ja aktiivista ennakointia, jotta työelämää voidaan kehittää kestävästi. Työterveyslaitoksen Työelämän suunta ­raporttisarja tarkastelee tulevai­ suuden työelämää vaihto ehtoisten skenaarioiden kautta. Työelämä voi kehittyä kohti hyvinvointia, osallisuutta ja kestä­ vää tuottavuutta – tai ajautua tilanteeseen, jossa työ pirstaloituu, eriarvoisuus kasvaa ja työn mielekkyys katoaa. Raporteissa esitetään toimen­ piteitä, joihin tarttu­ malla voi työpaikoilla ja päätöksenteossa tehdä suomalaisesta työelämästä maailman parasta. ? Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työvuorosuunnittelulla voi vähentää vuorotyöntekijöiden sairauspoissaoloja. Se kannustaa lisäämään työn­ tekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työaikoihinsa. ? Työsuojeluviranomainen sai viime vuonna 630 yhteydenottoa työsyrjin­ nästä. Määrä kasvoi yli 20 prosenttia vuodesta 2023. Usein yhteyttä ottivat työntekijät tai työnhakijat, jotka halusivat neuvoja tai pohtivat, voiko heidän kokemuksessaan olla kyse syrjinnästä. Osa yhteydenotoista eteni kirjallisiksi val­ vontapyynnöiksi, joiden perusteella työsuojeluviran­ omainen saattoi käynnistää työsuojelutarkastuksen. Syrjintään liittyviä pyyntöjä käsiteltiin 186 ja niistä 109 johti tarkastukseen. Vajaa puolet tarkastuk­ sista koski syrjinnän kiellon noudattamista työsuhteen päättämisessä. Reilu 40 prosenttia tarkastuksista koski syrjintää työ­ tai palvelussuhteen aikana ja noin joka kymmenes liittyi työhönottoon. Useimmiten työntekijä koki syrjintä­ perusteen vaikuttaneen esimerkiksi työtehtävien muuttamiseen, työvuoro­ jen määräytymiseen tai työsuhteen ehtoihin. Joustavat työajat toimivat vuorotyössä PALAT
• 3 ? 2025 TELMA 13 Tekoäly ja automaatio Yritykset investoivat yhä enemmän keinoälyyn ja automatisointiin. Lähes kaikki organisaatiot käyttävät AI-työkaluja, mutta harvat ovat saavuttaneet vielä kypsyystason. Sähköpostin käyttö sisäisessä viestinnässä Sisäinen viestintä siirtyy entistä enemmän reaaliaikaisiin työkaluihin, kuten Teams ja Slack. Työntekijöiden hyvinvointi ja monimuotoisuus (DEI) Mielen hyvinvointi, ergonomia ja työilmapiiri ovat keskeisessä asemassa. Samanaikaisesti odotetaan reiluutta ja monimuotoisuutta, vaikka DEI-keskustelu on saanut uusia käänteitä. Hiljainen hyväksyntä epäkohtiin Työntekijät puuttuvat entistä enemmän epäasialliseen kohteluun ja syrjintään. ? Fintech Engineer on asiantuntija, joka suunnittelee ja kehittää teknologisia ratkaisuja rahoitusalalle. Työ yhdistää ohjelmisto­ kehityksen, talousosaamisen ja uusien teknologioiden, kuten tekoäly ja lohkoketjut, hyödyntämisen. Kuluttajat odottavat häneltä nopeita, helppokäyttöisiä ja turvallisia ratkaisuja. NOUSUSSA LASKUSSA LUVUT AMMATTINIMIKE TUTUKSI Yli 50-vuotiaiden sairaus poissaolot vähenivät selvästi kunta-alalla ja hyvinvointialueilla. Tiedot perustuvat Kevan noin 183 000:een kunta-alan ja noin 271 000:een hyvinvointialueiden eläkevakuutetun sairauspoissaolotietoihin. Sairauspoissaolojapäiviä kertyi kunta-alan henkilöstölle vuonna 2024 keskimäärin päivää, mikä on hieman vähemmän kuin edeltävänä vuonna (13,3). Vastaavaa vähenemistä nähtiin myös hyvinvointialueilla, joiden henkilöstöllä oli keskimäärin sairauspoissaolopäivää viime vuonna (edeltävänä 16,2). Kunta-alalla 50–59 -vuotiailla ja hyvinvointialueilla kaikilla yli 50-vuotiailla kertyi selvästi vähemmän sairauspoissaolopäiviä edeltävään vuoteen verrattuna. 12,9 15,7
• 14 TELMA 3 ? 2025 ? Erityisesti keskisuurissa yrityksissä algoritmipomo on jo arkipäivää. Alle 10 henkilön yrityksissä raportoitiin vähiten kokemusta, kun taas 249?–?999 henkilön yrityksissä sitä koettiin olevan eniten. Työntekijät, jotka tekevät vähemmän tietotyötä, koke­ vat johtamisjärjestelmien olevan useammin käytössä työssään. Rutiininomaisempi työ on helpompi automati­ soida myös johtamisen näkökulmasta. Alle 40­vuotiaat työntekijät suhtautuvat positiivisemmin konejohtajaan, ja heillä ero ihmisen ja koneen välillä kaventuu kaikilla johtamis tavoilla. Nuoremmat työntekijät suostuvat helpommin jakamaan palk­ ka tietoja, äänitallenteita, videokuvaa ja jopa hyvin­ vointidataa automaattisille johtamisjärjestelmille. Kone saa kiitosta tasa­ arvosta. Kyselyyn vastanneet kokevat, että automaattinen järjestelmä on oikeuden­ mukaisempi, eikä se syrji ketään. Tämä näkyy tilastollisesti merkitsevästi kannustavassa johtamisessa ja kontrolloivassa tyylissä. Lähes 90 % uskoo algorit­ misen johtamisen yleistyvän viidessä vuodessa. Johtajat suhtautuvat kehitykseen vielä myönteisemmin kuin asiantuntijat ja toimihenkilöt. Yli 65­vuotiaat vastaajat halusivat osallistua johtamisjärjestelmän valintaan ja käyttöönottoon. Toiseksi aktiivisimpia olivat alle 30­vuotiaat. Vähiten johtamisjärjestelmän valinnasta kiinnos­ tuneita olivat 51–64­vuotiaat, joista 11,5 prosenttia ei halunnut osallistua ollenkaan valinnantekoon. Kuvitukset Nina Bäck Algoritmistä johtaja työpaikoille? Kone johtajana -tutkimus kertoo, että Suomessa jopa 49 prosenttia asiantuntija-, tietotai johtamistyötä tekevistä kokee kohdanneensa algoritmijohtamista työssään. 3 5 4 2 1 PALAT Lähde: Haaga­Helia
• 3 ? 2025 TELMA 15 K U V A A N T T I V E T T E N R A N TA Resilienssi Työnohjaaja ja kirjailija Krisse Lipponen kertoo, mitä on resilienssi ja miten se auttaa työyhteisöä selviä­ mään hakalistakin tilanteista. s. 21 Työhyvinvointi Kunnanjohtaja Jari Ranta­ pelkonen paljastaa, millä keinoilla Sodankylä on menestynyt erinomaisesti työhyvinvointikyselyissä. s. 22 10 vinkkiä ISS Palveluiden työhyvin­ vointijohtaja Sari Vainikkala tietää, miten työnantaja voi auttaa ehkäisemään työuupumusta. s. 25 T E E M A Työuupumuksen kasvot Tuomas Milonoff sairastui työuupumukseen huomaamattaan. Hänen tarinansa on monelle tuttu – ja siksi tärkeä: työuupumuksesta on aika puhua avoimesti. LUOVUUTTA, unelmatyö ja sydämen rytmihäiriöitä – voiko työuupumus todella hiipiä elämään huomaamatta? Televisio­ohjaaja Tuomas "Tunna" Milonoff tietää, että voi. Hän sairastui työuupumukseen, vaikka teki juuri sitä, mitä rakasti. Milonoff kertoo rehellisesti, miltä uupumus tuntui ja miten se vaikutti hänen luovuuteensa, identiteettiinsä ja arkeensa. Milonoffin tarina avaa, miten epäselvät roolit, etätyön yksinäisyys ja muutokset työpaikalla voivat yhdessä romahduttaa jaksamisen. Asiantun­ tijat Sampo Suutala ja Anne Mäki­ kangas selvittävät, miksi uupumus on lisääntynyt ja miksi erityisesti nuoret työntekijät ja esihenkilöt ovat yhä useammin vaarassa. Milonoffin kokemus osoittaa, että uupumus ei ole heikkoutta vaan merk­ ki siitä, että jokin työssä ei toimi. Ja että toipuminen on mahdollista – jopa kasvun paikka. Lue, miten hän löysi takaisin luovuuden äärelle ja miksi hän uskoo, että koko työyhteisö voi oppia jotain yhdestä romahduksesta. 3 2024
• 16 TELMA 3 ? 2025 Työuupumus sai kasvot TEEMA TYÖSSÄ JAKSAMINEN Televisio-ohjaaja Tuomas Milonoff sairastui työuupumukseen, vaikka teki rakastamaansa työtä. Hän kertoo, että uupumisen merkkejä on vaikea tunnistaa itse. Siksi työyhteisöllä voi olla ratkaiseva merkitys toipumisen käynnistymiselle. Teksti Susanna Cygnel TEEMA Antti Vettenranta
• 3 ? 2025 TELMA 17
• 18 TELMA 3 ? 2025 TEEMA TYÖSSÄ JAKSAMINEN L ” Luovuus on taas palannut televisioohjaaja Tuomas ”Tunna” Milonoffin elämään. – Luova prosessi on ihaninta työssäni, hän sanoo. Milonoff on viime aikoina antanut kasvot työuupumukselle – hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Liekki ja kertonut julkisesti siitä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun kuormitus käy ylitsepääsemättömäksi. Hän haluaa puhua työuupumuksesta, koska siitä ei voi hänen mielestään enää vaieta. – Työuupumukseen liittyvä häpeä on murskaavaa, koska ihmisen pitäisi olla tehokas ja pystyvä. Kukaan ei halua olla heikoin lenkki, mutta niin vain minustakin tuli sellainen, Milonoff sanoo. Yksin Milonoff ei ole. Vuonna 2019 työuupumuksesta kärsi 6 prosenttia suomalaisista työntekijöistä, mutta nyt luku on noussut 10 prosenttiin. Olisi siis tärkeää, että pandemian jälkeen alkanut kehitys saataisiin pysähtymään heti alkuunsa. – Olen aina huolehtinut kehostani ja mielestäni. Olen joogannut, meditoinut, käynyt terapiassa ja opiskellut itämaista filosofiaa. En voinut kuvitellakaan, että juuri minä sairastuisin. Nykyään Milonoff ajattelee, että heikkouden näyttäminen on itse asiassa vahvuutta eikä ihmisen pitäisi joutua esittämään jaksavansa aina vain. Hän ei Ajattelin, että ainahan sitä vähän väsyttää, kun on ruuhkavuosia ja hulinaa töissä. – Työnohjaaja lopulta kertoi, että kärsin työuupumuksesta. Menin työterveyshuoltoon ja jäin sairauslomalle. Milonoffin oireet olivat tyypillisiä työuupumukselle. Niitä ovat esimerkiksi krooninen väsymys, oppimisvaikeudet sekä muistin, tarkkaavaisuuden ja ongelmanratkaisukyvyn heikkeneminen. Myös etääntyminen työstä ja työnilon menettäminen kuuluvat moninaisten oireiden kirjoon. Monet voivat hyvin – miksi toiset sairastuvat? Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksesta selviää, että noin 75 prosenttia työntekijöistä ei kärsi mistään työuupumuksen oireista tai edes kuulu riskiryhmään. Suurella osalla siis menee ihan hyvin. – Keskimäärin työelämässä koetaan selkeästi enemmän työtä tukevia kuin kuormittavia tekijöitä, pohtii työkyvyn ja työurien tutkija Sampo Suutala Työterveyslaitokselta. Mistä työuupumuksessa sitten on kyse? Tutkijoiden mukaan työuupumus on tila, joka liittyy työhön – työympäristöön ja työn sisältöön. – Sitä ei pidä sekoittaa elämäntilanteiden aiheuttamaan uupumiseen tai yleiseen väsymykseen, korostaa työuupumuksen juurisyitä tutkinut professori Anne Mäkikangas Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksesta. Milonoff luuli alussa, että hänen työuupumuksensa oli seurausta liiallisesta työmäärästä. Jossain vaiheessa toipumista hän alkoi ymmärtää, että kyse olikin jostain aivan muusta. – Työssä oli jotain pielessä. Pandemian aikaan jäimme etätöihin, jolloin kohtaamiset työpaikalla loppuivat ja yhteydet työkavereihin katosivat. Teimme organisaatiomuutoksen, joka sekoitti pakkaa. Alkoi tulla kollegojen välisiä epäselvyyksiä ja monenlaista kitkaa, Milonoff kuvailee. Tutkimukset kertovat, että työuupumuksen riskitekijöitä on monia, kuten epäselvät työroolit, huono johtaminen, aikapaineet, työn sirpaleisuus, resurssien puute ja jatkuva muutos. Henkilökohtaiset piirteet, kuten perfektionismi tunnistanut työuupumuksen merkkejä itsessään, vaikka näin jälkikäteen oireet olivat hyvin selkeitä. Minullako muka työuupumus! Vuonna 2012 Milonoffin keho varoitteli ensimmäisiä kertoja sydämen eteisvärinäkohtauksella, mutta töitä oli valtavasti eikä edes nukkumiseen riittänyt oikein aikaa. Seuraavat oireet olivat kognitiivisia: muisti alkoi temppuilla ja päätöksenteko vaikeutui. – Ajattelin, että ainahan sitä ihmistä vähän väsyttää, kun on ruuhkavuosia ja hulinaa töissä. Välillä meni paremmin ja välillä huonommin. Sitten katosi luovuus, ja Milonoff alkoi pelätä muistisairautta. Ennen hän oli yhdistellyt ideoita mielessään kuin palapelin paloja, mutta enää ei ollut paloja, joita yhdistellä – oli pelkkää tyhjää. Tässä vaiheessa oli kulunut kymmenen vuotta ensioireista. – Seurasin muiden tekemistä töissä ikään kuin ulkopuolisena ja teeskentelin pysyväni menossa mukana. Kyynistyin. Sitten romahdin totaalisesti. En pystynyt edes kaupassa päättämään, mitä pitää ostaa, vaan palasin kotiin tyhjin käsin. Milonoff ei käsittänyt, mikä häntä vaivasi tai ainakaan sitä, että kyse oli työperäisestä sairaudesta, työuupumuksesta – tekihän hän intohimotyötään kiehtovien projektien parissa.
• 3 ? 2025 TELMA 19 – Työuupumukseen liittyvä häpeä on murskaavaa, Tunna Milonoff sanoo.
• 20 TELMA 3 ? 2025 – Seurasin muiden tekemistä töissä ikään kuin ulkopuolisena.