Metsurin mielenilmaus Lakkorintama laajeni Kainuuseen TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 11/2018 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 14 Mitä lakoilla on saatu? 22 Luottamusmiehen oikeudet 28 Korunteko on käsityötä 40 Nuoret koolla Murikassa 56 Koiran kanssa pelastamassa 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten SOPU HAUSSA "Työllisyyden parantaminen irtisanomalla on huuhaata." Metsuri Kalevi Karppinen oli lakossa irtisanomissuojan puolesta 25.10. TEKI1811_kannet.indd 1 7.11.2018 9:57:35
NÄIN OTAT YHTEYTTÄ Helsingin ja Uudenmaan aluetoimisto Asematie 4–10, 01300 Vantaa Toimistosihteerit 020 774 1304, 020 774 1305 Varsinais-Suomen aluetoimisto Humalistonkatu 6, 3. krs, 20100 Turku Toimistosihteeri 020 774 1323 Satakunnan aluetoimisto Isolinnankatu 24, 2. krs, 28100 Pori Toimistosihteeri 020 774 1343 Hämeen aluetoimisto Kasarmikatu 7 B, 2. krs, 13100 Hämeenlinna Toimistosihteeri 020 774 1362 Pirkanmaan aluetoimisto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere Toimistosihteeri 020 774 1372 Kaakkois-Suomen aluetoimisto Matkakuja 6, 2. krs, 48600 Kotka Toimistosihteeri 020 774 1392 Savo-Karjalan aluetoimisto Kauppakatu 48, 2. krs, 78200 Varkaus Toimistosihteeri 020 774 1402 Keski-Suomen aluetoimisto Kauppakatu 18 B 19, 40100 Jyväskylä Toimistosihteeri 020 774 1412 Vaasan aluetoimisto Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 Oulun aluetoimisto Mäkelininkatu 31, 4. krs, 90100 Oulu Toimistosihteeri 020 774 1433 Lapin aluetoimisto Länsiranta 7 B 13, 95400 Tornio Toimistosihteeri 020 774 1441 TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi Jäsenpalvelu on torstaisin suljettu. TEOLLISUUSLIITTO Pl 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto teollisuuskassa.fi ? Sähköinen asiointi LIITTO TIEDOTTAA A LU ET O IM IS TO T K E S K U S TO IM IS TO Liiton ja kassan palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluetoimistot avoinna ma–pe klo 8.30–12 ja 13–16 TEKI1811_kannet.indd 2 7.11.2018 9:57:55
KANNEN KUVA: MISKA PUUMALA 11/2018 Tekijä 3 SISÄLTÖ 6 KIISTA IRTISANOMISLAISTA RATKEAMASSA KANSI Irtisanomislakikiistaan näytti olevan syntymässä sopuratkaisu, kun maan hallitus muutti lakiesitystään ja suostui kolmikantaisiin neuvotteluihin. ”Tavoite on, että työtaistelutoimenpiteisiin ei enää tarvitse lähteä”, puheenjohtaja Riku Aalto sanoo. 50 RIKU AALTO: VI GODKÄNNER INTE ATT UPPSÄGNINGSSKYDDET FÖRSÄMRAS 14 LAKKOON EI RYHDYTÄ HERKÄSTI Suomi on maltillisten työtaistelujen maa verrattuna esimerkiksi Ranskaan. 28 LAADUKAS TUOTE PALKITSEE TEKIJÄN Kalevala Korulla on käytössä nanotekniikka, robotit ja 3D-tulostus – mutta moneen tarvitaan ammattitaitoista käsityöläistä. TEKI1811_3-58.indd 3 8.11.2018 9:36:07
4 Tekijä 11/2018 ? NÄKIJÄ Hyvinvointi, työn tuloksellisuus ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen. ? HARRASTAJA Merja Ruuskanen kouluttaa rauniokoiria. Koira ja sen ohjaaja saattavat tositilanteessa pelastaa ihmishengen. AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 19 VIERAILIJA Toimittaja Joonas Pörsti 20 NÄKIJÄ Tutkimusprofessori Jari Hakanen 22 VÄITTÄJÄT Markus Äimälä vs. Ismo Kokko 24 ILMIÖ Valtiolla velkaa sata miljardia 27 JOULULAHJALISTA Kerätään oman liiton joululahjavinkkejä TYÖSSÄ 36 TYÖYMPÄRISTÖ Työhyvinvointiin haetaan kaavaa kemianteollisuudessa 39 Lyhyet LIITOSSA 40 Nuoret valmistautuivat vaaleihin Murikassa 43 Valitaan luottamusmies! 45 JÄSEN Talonmies Toni Laukkonen 47 OIVALTAJA Järjestäjäharjoittelija Sanna Järvinen 48 MAAILMA Ruotsissa Sundsvallin sulatto uhattuna 53 Vi väljer förtroendeman! 49 Lyhyet 54 Mielipide 55 Työttömyyskassa A-kassan VAPAALLA 56 HARRASTAJA Rauniokoirakouluttaja Merja Ruuskanen 58 Pulmat 59 Sarjakuva Seuraava numero ilmestyy 12.12. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Sirpa Närhisalo sirpa.narhisalo@ www.teollisuusliitto.fi 020 7741 183 TILAUSHINTA (12 NROA) kotimaahan 25 euroa, ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Painos 220 000 ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. LUE MIELIPIDE Soviteltu päiväraha poistettava kokoaikatyöstä Sivu 54 LÄHETÄ MIELIPIDE tekija@teollisuusliitto.fi tai Tekijä-lehti, Teollisuusliitto, PL 107, 00531 Helsinki TEKI1811_3-58.indd 4 8.11.2018 9:36:09
11/2018 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 14.11.2018 Työntekijä on arvostuksensa ansainnut PETTERI RAITO Päätoimittaja O lennainen kysymys työelämän kehittämisessä ei ole se, miten työntekijöistä päästään eroon, vaan se, miten yrityksiin saadaan osaavia ja motivoituneita työntekijöitä. Silti työlainsäädännön kärkihankkeeksi on kuluneen syksyn aikana maan hallituksen toimesta ja kautta nostettu irti sanomisten helpottaminen. Vieläpä niin, että työntekijät on nähty riski tekijöinä ja mahdollisina ongelmien aiheuttajina, mutta ei voima varana, mitä he todellisuudessa ovat. Ideologisten tavoitteiden savuverhoksi on nostatettu mekkala niin kutsutuista kelvottomista työntekijöistä, joita yritykset eivät juuri millään pysty irtisanomaan, minkä takia ennen muuta pienet yritykset eivät uskalla rekrytoida. Tämä lavealla pensselillä vedetty ilmiö on työmarkkinoiden kokonaisuuteen suhteutettuna marginaalinen. Toisaalta se on työelämää säätelevien lakien ja sopimusten perusteella arvioituna paikkansa pitämätön. Kolmanneksi keskustelua on lietsottu aivan kuin ansaintalogiikkansa asiakasyritystensä rekrytointiriskin madaltamiseen perustavia vuokratyöfirmoja ei olisi olemassa. Edellisen lisäksi hallituksen muutoinkin puutteellisesti valmisteltu ja perusteltu alkuperäinen esitys uudeksi irtisanomislaiksi olisi toteutu essaan rikkonut yhdenvertaisuutta ja tuottanut eriarvoisuutta työn tekijöiden ja yritysten keskuuteen. Siten ei ollut yllätys, että jäsentensä etuja ajavat ammattiliitot ryhtyivät vastatoimenpiteisiin tavoitteenaan ohjata asiakokonaisuus uomaan, jossa työelämän kehittäminen nykyistä parempaan suuntaan on mahdollista. Myönteisen kehityksen lähtökohdat ovat aiheutuneesta turbu lenssista huolimatta olemassa. Ensinnäkin tyypillinen suomalainen työntekijä on koulutettu, osaava, sitoutunut työnantajan asettamiin tavoitteisiin ja halukas kehittämään ammattitaitoaan. Tämä seikka on näkynyt ja kuulunut julkisessa keskustelussa aivan liian vähän. Toisaalta julkisuudessa on hyökätty myös luottamushenkilö järjestelmää kohti sen arvoa tunnistamatta tai tunnustamatta. Tutkimuksissa luottamushenkilöihin liitetty termi kaksoissitoutuminen pitää sisällään samanaikaisen sitoutumisen työntekijöiden ja työn antajan eduista huolehtimiseen. Luottamushenkilöt tyypillisesti ovat motivoituneita ja kiinnostuneita kehittämään työn tuottavuutta, työprosesseja ja työn mielekkyyttä yhteisen edun nimissä. Yhteisen edun ydin puolestaan on yrityksen pärjääminen niin, että töitä ja toimeentuloa riittää myös tulevaisuudessa. Se on hedelmällinen asetelma yritysten ja niissä tehtävän työn kehittämiselle. Tarjolla olevien töiden ja niihin soveltuvan ammattitaitoisen työvoiman yhteensovittamisessa on nyt ja tulevaisuudessa paljon tehtävää. Erilaiset työt edellyttävät erikoistumista. Sen myötä tiettyyn tehtävään sidottu ammattitaito on muissa töissä vain rajallisesti käytettävissä. Siksi työelämään kiinnittymisen ja työuran aikana tapahtuvan uusien töiden aloittamisen tueksi tarvitaan koulutusta, perehdytystä ja opastusta. Vastuu osaavan työvoiman hankkimisesta, kouluttamisesta ja kehittämisestä kuuluu myös yrityksille. Sitä osaa yrittäjäriskistä ei voi eikä pidä ulkoistaa yhteiskunnan tai työn tekijöiden kannettavaksi. l Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Sirpa Närhisalo sirpa.narhisalo@ www.teollisuusliitto.fi 020 7741 183 TILAUSHINTA (12 NROA) kotimaahan 25 euroa, ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Painos 220 000 ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. TEKI1811_3-58.indd 5 8.11.2018 9:36:13
6 Tekijä 11/2018 Sovintoa kohti Irtisanomislakikiistaan näytti olevan syntymässä sopuratkaisu marraskuun alussa, kun maan hallitus muutti lakiesitystään ja suostui kolmikantaisiin neuvotteluihin. l Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan tavoite on, että ratkaisu löytyy nyt neuvottelemalla, eikä työtaistelutoimiin tarvitse enää ryhtyä. l Lokakuun lopussa lakossa ollut metsuri ja pääluottamusmies Kalevi Karppinen näkee, että oli hyvä päästä asiassa neuvottelupöytään. l SAK vaatii, että irtisanomislaki on vietävä eduskuntaan kolmikannassa sovitussa muodossa. ”Minusta tiedotusvälineet ovat tuoneet tasapuolisesti asioita esiin hallituksen, työnantajan ja työntekijöiden näkökulmasta”, Kalevi Karppinen sanoo. Lakkopäivänä 25.10. metsuri oli kotonaan. ? IRTISANOMISSUOJAN PUOLESTA TEKI1811_3-58.indd 6 8.11.2018 9:36:16
11/2018 Tekijä 7 AJASSA ? TEKI1811_3-58.indd 7 8.11.2018 9:36:19
8 Tekijä 11/2018 RIKU AALTO: Irtisanomissuojan heikentämistä emme hyväksy ”Tavoite on totta kai se, että asia saadaan vietyä neuvotteluteitse siihen tilaan, että työtaistelutoimenpiteisiin ei enää tarvitse lähteä”, puheenjohtaja Riku Aalto linjaa. TEKSTI PETTERI RAITO KUVA KITI HAILA T eollisuusliiton hallitus päätti 30. lokakuuta pidetyssä ylimääräisessä kokouksessa pidät täytyä poliittisista mielenilmauksista toistai seksi. Näin päätettiin menetellä siihen asti, kunnes selviää, minkälaiseksi maan hallituksen kaavai lema irtisanomislakiesitys ja sen perustelut muotoutuvat. Näköala irtisanomislakiesityksestä syntyneen kiistan mahdollisesta ratkaisemisesta neuvotteluteitse aukesi lokakuun loppupuolella maan hallituksen annettua järjestyksessään kolmannen esityksensä uudeksi irtisanomislaiksi. – Lakiesityksestä poistui eriarvoisuutta tuottavia elementtejä kuten sen edellisessä versiossa ollut yritysten työntekijämäärän perusteella tehty yrityksiä ja työnteki jöitä erotteleva tiukka rajanveto. Sen sijaan tuli yleisempi ilmaus, joka on jo osa vallitsevaa oikeus käytäntöä. – Toisaalta pääministeri Juha Sipilä ilmaisi samassa yhteydessä, että tarkoituksena on muuttaa lakia vain niin, että se vastaa vallitsevaa oikeuskäytäntöä yritys koon huomioon ottamisessa, ja että yksilöperusteisen irtisanomisen helpottamiseen liittyviä lausahduksia ei lain perusteluihin tule. – Kun pääministeri edellisen lisäksi avasi väylän kolmikantaiselle valmistelulle, päätimme tarttua mahdol lisuuteen, ja katsoa, mitä neuvottelujen kautta voidaan saada aikaiseksi, Aalto kertaa asetelman taustat. TAVOITE JA TAHTOTILA ENNALLAAN Aallon mukaan Teollisuusliiton tavoite ja tahtotila irti sanomislain ja irtisanomissuojan suhteen ovat ennallaan. Irtisanomissuojan heikentämistä ei hyväksytä, eikä lain perusteluihin voida sisällyttää IRTISANOMISSUOJAN PUOLESTA TEKI1811_3-58.indd 8 8.11.2018 9:36:21
11/2018 Tekijä 9 AJASSA MIKSI NEUVOTELLAAN? ? Maan hallitus poisti laista eriarvoistavan kohdan. ? Sipilä lupasi uuden lain vastaavan nykyistä käytäntöä. ? Haluamme antaa kolmikannalle mahdollisuuden. ? Emme hyväksy heikennystä irtisanomissuojaan. Riku Aalto puheenjohtaja yksilö perusteista irtisanomista helpottavia aineksia. Muistissa on edelleen maan hallituksen ensimmäinen avaus irtisanomislaiksi, jonka mukaan työnantajan kokema luottamuksen horjuminen työntekijään olisi voinut toimia irtisanomisen perusteena. – Jo alun pitäen olemme tuoneet esille, että epä määräiset termit koetun luottamuksen heikenty misestä eivät meille käy. Siellä taustallahan voisi olla esimerkiksi ammattiliittoon kuuluminen. Tällaiset kirja ukset eivät siten meille edelleenkään kelpaa sen enempää itse lakitekstiä kuin sen perustelujakaan ajatellen. Kolmikantaisella valmistelulla Aalto ymmärtää ja tarkoittaa nimenomaan työmarkkinoilla tutuksi tullutta eri osapuolten näkökulmat ja tavoitteet huomioon ottavaa prosessia, jonka aikana sovituista asioista pidetään kiinni. – Olemme hakemassa aitoa kolmikantaista valmistelua ja lopputulosta. Se tarkoittaa sitä, että osapuolet tuovat neuvottelupöytään omat näkemyksensä ja esityksensä asian ratkaisemiseksi, minkä pohjalta niistä ruvetaan yhdessä argumentoimaan ja neuvottelemaan, että minkä laisella yhteisellä näkemyksellä asiaa voidaan edistää tai lainsäädäntöä tehdä. Jos yhteinen näkemys syntyy, niin sen mukaan mennään maaliin asti. – Kannattaa muistaa, että kolmikannassa valmis telluilla ja saavutetuilla tuloksilla on laajempi yleinen hyväksyttä vyys kuin maan hallituksen yksin ajamilla asioilla. Tästä hyvä esimerkki on viimeisin eläkeratkaisu. Se oli asiana vaikea ja siihen kohdistui kritiikkiä, mutta yhdessä saavutettu ratkaisu pitää. Kolmikanta on keino ohjata asioita niin, että poliittisia mielenilmauksia tai työtaisteluita ei tarvita. VALMISTELUT ENNALLAAN Irtisanomissuojasta marraskuun alussa käytyjen kolmi kantaisten neuvottelujen kuvailtiin sujuneen hyvässä hengessä. Sen pohjalta SAK:n hallitus otti 5. marras kuuta pidetyssä kokouksessa maan hallituksen uuteen irtisanomislakiesitykseen prosessia eteenpäin vievän, mutta kriittisen kannan, ja edellytti, että esitys anne taan eduskunnalle kolmikannassa sovitussa muodossa. Tekijän painoon mennessä 7. marraskuuta asian käsittely oli Teollisuusliiton hallinnossa kesken. – Tavoite on totta kai se, että asia saadaan vietyä kolmikantaisen prosessin mukaisesti siihen tilaan, että työtaistelutoimenpiteisiin ei enää tarvitse lähteä. – Valmistelut mahdollisiin työtaistelutoimenpiteisiin olemme kuitenkin pitäneet taustalla käynnissä. Tämä siltä varalta, että irtisanomislakiesityksessä ei päästäisi meidän kannaltamme tyydyttävään ratkaisuun eli toisin sanoen esitys perusteluineen ei lopulta vastaisi pää ministerin aikaisemmin antamaa ilmoitusta, Aalto sanoi ennen lehden painoon menoa. Maan hallituksen ilmoittaman alkuperäisen aika taulun mukaan irtisanomislakiesitys on tarkoitus jättää eduskunnalle viikolla 47. Teollisuusliiton hallitus käsitteli 30.10. pidetyssä ylimääräisessä kokouksessaan maan hallituksen esitystä uudeksi irtisanomislaiksi. ? TEKI1811_3-58.indd 9 8.11.2018 9:36:22
KEVÄT 2015 Hallitus muodos tetaan. Sen ohjelmaa arvostellaan yhteiskunnan heikompi osaisia syrjiväksi ja perustuslain vastaiseksi. l Leikkauslista julkistetaan. KESÄ Työmarkkinajärjestöille esitetään yhteiskuntasopimuksen solmimista. SYKSY Vaihtoehdoksi ehdotetaan pakkolaki pakettia. TALVI Yhteiskuntasopimusneuvottelut kariutuvat. SIPILÄN HALLITUKSEN TOIMET KEVÄT 2016 Vuorotteluvapaan ehtoja kiristetään. l Vanhempainvapaan päivä rahoja leikataan. l Omavastuupäivät palautetaan sairausajan vuosilomaan. l Äitiys-, isyysja vanhempainvapaan ajalta vähen netään vuosilomakertymää. l Perhevapailta karttuvaa vuosilomaoikeutta heikkennetään. l Työnäytepalvelun käyttöönottoa esitetään. KESÄ Kiky syntyy vaihto ehtona pakkolaeille. KEVÄT 2017 200 milj. euron työttömyysturvaleikkaukset voimaan. l Ansioturvan pituutta lyhennetään, korotusosia heikennetään ja oma vastuupäiviä lisätään. l Työsuhdeturvaa heikennetään. l Koulutuksesta leikataan rutkasti. l Palkkatukea, starttirahaa ja työttömien kulu korvauksia huononnetaan. KESÄ 1. esitys oma toimisen työnhaun mallista (aktiivimalli) lausunnoilla. KEVÄT 2018 Aktiivimalli voimaan 1.1. l Lakiesitykset alle 30-vuotiaiden työntekijöiden perusteettomien määrä aikaisten työsuhteiden sallimisesta sekä irtisanomissuojan heikentämisestä alle 20 hengen yrityksissä tuodaan kehysriihen. l Aktiivimalli II :n valmistelua jatketaan. KESÄ Työnantajan takaisinottoja lisätyön tarjoa misvelvollisuus eivät enää koske oppisopimusopiskelijoita. LÄHDE: SAK 10 Tekijä 11/2018 ? Neuvottelupöytään istuminen oli Kalevi Karppisen mielestä hyvä asia. IRTISANOMISSUOJAN PUOLESTA Irtisanomisen työllisyyttä parantava vaikutus on huuhaata ”Me puhuimme miesten kanssa, että jos irtisanomista pienillä työpaikoilla helpotetaan, niin ei tarvitse kuin jotain pientä hankaluutta tulla, niin on helppo nakata ukko pihalle”, metsuri Kalevi Karppinen sanoo. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT MISKA PUUMALA K alevi Karppinen, metsuri ja kainuulaisen Teollisuuden metsäpalvelun pääluottamusmies, pohti irtisanomislakiasiaa viettäessään lakko päivää kotonaan Ristijärvellä torstaina 25. lokakuuta. Teollisuuden metsäpalvelussa työskentelee yhdeksän vakituista metsuria. Hallituksen suun nittelema lakimuutos, jolla helpotettaisiin irti sanomista pienillä työpaikoilla, herätti huolta halli tuksen ”kohderyhmään” kuuluvan pienen työpaikan metsureissa. Hallitus markkinoi lakimuutosta työllisyyttä edistävänä uudistuksena. Karppinen ei ymmärtänyt, miten entistä löysempi irti sanominen, ylipäätäänkään potkut, edistäisivät työllisyyttä. – Eihän se paranna, jos ruvetaan miehiä panemaan pihalle. Se on ihan huuhaata semmoinen puhe. RAIHNAISTUVAT LIIPAISIMELLA Karppinen arveli, että jos metsäalalla irtisanomisen lievennys tulisi, sitä tilaisuuden tullen herkästi käytettäisiin vanheneviin metsureihin. Teollisuuden metsäpalvelun metsurien ikähaitari on 51:n ja 63:n ikävuoden välissä. – Kun näinkin kauan on ollut töissä, niin alkaa olla työkyky pikkuhiljaa menossa. Siitä seuraa, että ollaan helposti potkaisemassa pihalle niitä ukkoja, jotka ovat menettäneet parhaan teränsä jonkin firman hommissa. Se ei tunnu oikealta. – Jos irtisanomissuoja heikkenee, sieltä aletaan tämmöisiä vanhoja käppänäukkoja potkaista pois, eivätkä semmoiset enää löydä uutta työpaikkaa. – Ensin teet firmalle vuosikymmeniä kynsin hampain työtä! Kun tehot laskevat, niin se on helppo peruste sanoa irti, ja sitä käytetään hyväksi. Meillä on paras työtaito. Monella on 40 vuoden työ kokemus. Mutta nykypäivänä ei työnantaja näytä arvostavan sitäkään. Jos työpaikkansa ikääntyneenä menettää, on Karppisen mukaan lähes mahdoton löytää vakituista työtä, Kainuussa varsinkaan. PELLEILY PITÄÄ SAADA POIS Kaikki Teollisuuden metsäpalvelun työntekijät olivat kaksi päivää lakossa lokakuussa. Se merkitsi, että he jättivät väliin harvennustyömaat, jotka sijaitsevat kolmen maakunnan, Kainuun, PohjoisSavon ja PohjoisPohjanmaan, alueilla. – Jokainen ilmoitti ottavansa osaa lakkoon. He sanoivat, että oikealla asialla ollaan ja toivoivat, että hallitus perääntyisi. Teollisuusliitolta Karppinen toivoi lisää toimenpiteitä, mikäli lokakuun lopun lakko ei tehoa. – Sitten pitää katsoa jotakin muuta. Ei kai me periksi anneta. Suomen hallitukselle Karppinen suositteli tähänastista asiallisempaa politiikkaa. – Johan me kaikkiin kikysopimuksiin suostuttiin. Kun maailmantilanne on menossa parempaan suuntaan, ja työlli syystilastotkin paranevat, niin pitää saada pelleily pois. LAKOSTA TÖIHIN TEKI1811_3-58.indd 10 8.11.2018 9:36:24
TEOLLISUUSLIITON VASTATOIMET 11/2018 Tekijä 11 AJASSA 24. ELOKUUTA Päätetään mittavista, vaiheittain etenevistä toimista irtisanomissuojan yhdenvertaisuuden puolesta. Harkitaan painostustoimista luopumista, jos hallitus luopuu esityksestään uudeksi irtisanomis laiksi ja sitoutuu siihen, ettei se tuo enää uusia työelämää kurjistavia esityksiä eduskunnalle. 17. SYYSKUUTA 1. vaihe: Ylityökielto astuu voimaan ja jatkuu 26.10. asti. 3. LOKAKUUTA 2. vaihe: Lakkopäivä pysäyttää työt noin 150 liiton toimialojen työpaikalla. Lakossa lähes 22 000 työntekijää. 5. LOKAKUUTA Päätetään koventaa järjestöllisiä toimia. Yksityiskohdat ja toteutusaikataulu ilmoitetaan myöhemmin. 25.–26. LOKAKUUTA 3. vaihe: Kolmen päivän lakot valikoiduilla työpaikoilla. Lakossa 90 työpaikalla puutuoteja erityisalojen sektoreilla noin 7 000 työntekijää. 27. LOKAKUUTA Työtaistelutoimet keskeytetään. Suunnitelmat lakon laajenemisesta jäädytetään. 30. LOKAKUUTA Teollisuusliitto edellyttää, että uusi esitys työsopimuslain irtisanomispykälästä valmistellaan loppuun kolmikantaisesti. 5. MARRASKUUTA SAK:n hallitus käsittelee esitystä ja vaatii, että irtisanomislaki on vietävä eduskuntaan kolmikannassa sovitussa muodossa. ? Metsurit viettivät lakkopäivät kukin kodeissaan. NEUVOTTELURATKAISU TOIVEISSA Jo ensimmäisenä Karppisen lakkopäivänä Suomen hallituksen ja ayliikkeen konfliktissa tapahtui käänne. Pää ministeri Juha Sipilä ilmoitti, että hän oli valmis viilaamaan irtisanomis pykälää työntekijöiden näkökulmasta neutraalimpaan suuntaan. Pääministeri ilmoitti myös hallituksen valmiudesta kolmikantaneuvotteluun. Neuvottelurauhan turvaamiseksi ayliike keskeytti työtaistelut ehdollisina toistaiseksi. – Ihan hyvä, että istuttiin neuvottelupöytään, kommentoi lakosta metsänharvennustöihin palannut Karppinen. Hän muistutti, että projekti on vielä kesken. Työntekijäpuolta askarruttivat lakiesityksen perustelut, joita ei ollut julkaistu, vaan joista syntyvä yksimielisyys oli ayliikkeen ehtona sovulle. – Sellaisia perusteluja siinä paperissa ei saa olla, jotka ovat irtisanomissuojaa heikentäviä, painotti Karppinen. HALLITUS YLLÄTTI Karppinen antaa konfliktin käsittelystä tunnustusta tiedotusvälineille. – Minusta ne ovat tuoneet tasapuolisesti asioita esiin hallituksen, työnantajan ja työntekijöiden näkökulmasta. Prosessissa Karppista hämmästytti eniten hallituksen pitkään jatkunut omapäinen toiminta. – Se halusi yksinään viedä läpi hullulta tuntuvaa hanketta, eikä ajatellut sen pitemmälle. Oli kumma, että se ei pitkään aikaan tahtonut edes tuoda asiaa neuvottelupöytään. Metsurit olivat Karppisen mukaan yksimielisesti lakossa, ja heidän yhteinen toiveensa oli myös, että päästäisiin sopimukseen. He olivat myös valmiit jatkamaan toimia siinä tapauk sessa, että tilanne niin vaati. – Ihmiset liiton puolella osaavat harkita, mitä tehdään. Meidän pitää olla mukana. Jälkimmäisellä haastatteluhetkellä tiistaina lokakuun viimeisenä päivänä vallinnut välirauha miellytti Karppista. – On mukava tehdä töitä. Me tykätään olla metsässä, ei me muuten oltaisi näissä hommissa. Pahoja ilmoja on välillä. Nyt kelit ovat olleet tosi hyvät, ei vielä vettäkään sada. Me tykkäämme tehdä töitä, kun meidän vain annetaan tehdä. TEKI1811_3-58.indd 11 8.11.2018 9:36:27
12 Tekijä 11/2018 PÄÄLUOTTAMUSMIES MARKKU KARVINEN ”YRITTÄJILLE LAKIOPPIA” l Markku Karvinen suosittelee, että yrittäjien pitäisi tuntea nykylait ja työehtosopimusten sallimat oikeudet työsuhteen päättämisestä ja solmimisesta. Silloin vältyttäisiin monilta ristiriidoilta – ja laittomuuksilta. Karvinen on ollut esimerkiksi välillisesti mukana auttamassa pienen alkutuotantoyrityksen eli Teollisuusliiton erityisalojen firman työntekijöitä puolustamaan oikeuksiaan. – Siellä oli Teollisuusliiton jäseniä. Miehet painovat 10–12 tuntia töitä lauantait ja sunnuntait mukaan lukien tuntipalkalla. Työsopimus oli jo lain vastainen. Siihen oli kirjattu, että ylitöistä ei makseta kuin vain perustuntipalkka. Tiedotusvälineet ovat kirjoittaneet paljon irtisanomislain heikentämisyrityksistä. – Mediakriittisyyttä löytyy. Kyllähän sieltä huomaa, mitkä tiedotusvälineet puhuvat työnantajan pussiin. PÄÄLUOTTAMUSMIES MARKO KEMPPAINEN ”AY-LIIKE ON VAHVISTUNUT” l Syksy on tiivistänyt rivejä, Marko Kemppainen kuvailee. – Teollisuusliitto tekee nyt sitä työtä, mitä varten se perustettiin. Jäsenistön silmissä liitto on näyttänyt vahvalta. Ay-liike on ojentanut nyt yhteistyön kättä ja neuvotteluyhteys on luotu. Vaikeaa luottamuksen rakentaminen kuitenkin on, kun Sipilän hallituksen lakiraadot matkan varrelta luetaan. Esimerkiksi kelpaa hallituksen esitys siitä, että alle 30-vuotiaiden kanssa olisi saanut solmia määräaikaisia työsuhteita ilman perusteita. – En tahdo löytää sanoja… Nämä Sipilän ehdotukset ovat niin älyttömiä. Olisiko tämäkään voinut mennä edes maaliin asti, koska se oli perustuslain vastainen? Mitään ei tutkita, Kemppainen puuskahtaa. – Meidän on näytettävä, että me olemme edelleen tosissamme. Pitää olla korkea valmius työtaistelutoimiin. JO H A N N A KO KK O LA M A RT TI RO SE N D A H L Exel Composites Joensuu Stora Enso Kitee Tuhannet jäsenet ja sadat luottamusmiehet teollisuuden työpaikoilta ympäri Suomea ovat osallistuneet syksyn aikana työtaistelutoimiin yhdenvertaisen työsopimuslain puolesta. Tekijän haastattelemat luottamusmiehet kertovat tunnelmistaan mahdollisen sovun kynnyksellä. Lue lisää luottamusmiesten ajatuksia: www.tekijälehti.fi IRTISANOMISSUOJAN PUOLESTA TEKI1811_3-58.indd 12 8.11.2018 9:36:29
11/2018 Tekijä 13 AJASSA PÄÄLUOTTAMUSMIES PETRI SORVALI ”TYÖTAISTELUVALMIUS KANNATTAA SÄILYTTÄÄ” l Petri Sorvali toivoo hallituksen ja ay-liikkeen välisen konfliktin neuvotteluratkaisun toteutuvan, mutta kariutumisen varalta on työtaisteluvalmius hänen mielestään tarpeen. – On annettu ymmärtää, että kolmikantaisesti neuvotellaan. Toivottavasti saadaan tuloksia. Ei työtaistelu Suomessa kenenkään etu ole, sanoo Sorvali. Hänen mielestään Teollisuusliitolla pitää olla valmius puuttua peliin siinä tapauksessa, että lain perustelut eivät tyydytä työntekijäpuolta. – Mikäli heikennyksiä tulee työntekijän asemaan, mitä Sipilän hallitus on syöttänyt muutenkin koko hallituskautensa ajan, niin kyllä liiton pitää ilman muuta reagoida. Teollisuusliitto on sen verran iso tekijä työmarkkinoilla. – Pidän erinomaisen tärkeänä sitä, että työtaisteluvalmius on olemassa, ja lakkokoulutuksia ja muita tarpeellisia valmisteluja edelleenkin jatketaan. PÄÄLUOTTAMUSMIES NIINA MALM ”SIPILÄ HALUAA KAHDET TYÖMARKKINAT” l Irtisanomislain takana väijyy Niina Malmin mielestä kaksien työmarkkinoiden luominen yhdessä sen jo äänenkin lausutun tavoitteen eli yleissitovuuden purkamisen kanssa. – Ihmiset ajetaan sellaiseen ahdinkoon, että he joutuvat ottamaan töitä vastaan vaikka 4 euron tuntipalkalla. Kun ihminen joutuu tekemään noilla palkoilla töitä, menee hän seuraavaksi sosiaalitoimiston tukiluukulle. Näin työntekijä maksaa omista veroistaan tuon toisenkin työntekijän toimeentulon. Mikä vastuu jää yrittäjälle? Julkisuus on satanut ay-liikkeen laariin. – Meidän puolemme on esiintynyt maltillisesti ja hyvin, toisin kuin pääministeri tai Suomen Yrittäjät. Heidän toimintansa on ollut paras mahdollinen jäsenhankintakampanja, mitä ay-liike olisi koskaan voinut toivoa. A RI N A KA RI SI RP A KO SK IN EN SAK: IRTISANOMISLAKI VIETÄVÄ EDUSKUNTAAN KOLMIKANNASSA SOVITUSSA MUODOSSA SAK:n hallitus käsitteli 5.11. Sipilän hallituksen esitystä henkilö perusteisen irtisanomisen helpottamisesta pienissä yrityksissä. SAK:n hallitus totesi, ettei pidä lakiuudistusta edelleenkään tarpeellisena tai työllisyyttä parantavana toimena. – Nykyinen laki on ollut toimiva ja mahdollistanut jo asioita, joilla tätä lakiesitystä on myyty. Tämä ei ole myöskään toimivaksi todettu keino lisätä työllisyyttä. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta arvioi, että lakiuudis tuksessa on haettu enemmän nykyisen toimintamallin selkeytystä. SAK ja liitot ovat tehneet keväästä lähtien vaikuttamistyötä, että lakiin ei kirjattaisi mitään, mikä eriarvostaisi työmarkkinoita ja mahdollistaisi mielivaltaista irtisanomista. – Olemme päässeet kauas kevään tilanteesta. Sipilän hallitus luopui jo kesällä esityksestä, joka olisi mahdollistanut alle 30-vuotiaiden perusteettomat määräaikaisuudet. Syksyllä saimme pois irtisanomislain tekstistä myös luottamussuhteen heikentymisen irtisanomisen syynä ja tarkan henkilömäärän, jolla työntekijät olisi jaettu kahteen kastiin työsuhdeturvan vahvuuden mukaan. SAK:n hallitus totesi lokakuun lopulla, että Sipilän tuolloin työmarkkinaosapuolille antama uusi ehdotus työsopimuslain sisällöstä mahdollistaa sen, että liitot voivat keskeyttää työtaistelutoimet. SAK edellytti tuolloin, että lainvalmistelun jatkotyötä tehdään kolmikantaisesti. Nokian Renkaat Nokia Ovako Imatra Exel Composites Joensuu Tekijän mennessä painoon 7.11. Teollisuusliiton hallitus ei ollut vielä ehtinyt käsitellä Sipilän hallituksen esitystä työsopimuslain muuttamisesta perusteluineen. Katso viimeisin tilanne www.teollisuusliitto.fi ja www.tekijälehti.fi. TEKI1811_3-58.indd 13 8.11.2018 9:36:30
14 Tekijä 11/2018 14 Tekijä 11/2018 TEKI1811_3-58.indd 14 8.11.2018 9:36:34
11/2018 Tekijä 15 AJASSA ? I rtisanomisehtojen heikentämisuhka pienem missä yrityksissä on poikinut syksyllä monta lakkoa. Niillä on yritetty saada hallitus vetämään esityksensä takaisin. Hallitus perääntyi niin, että työsopimuslain muutoksia ryhdyttiin arvioimaan työmarkkinajärjestöjen kanssa. Poliittiset lakot ovat punainen vaate elinkeino elämälle. Yritysjohtajat katsovat, että työrauha on ostettu työehtosopimuksilla, eikä niiden voimassa ollessa sovi lakkoilla, ei mistään syystä. Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Yrittäjät ja porvaripuolueet haluavat rajata poliittisia lakkoja. Lakkosakkoja on vaadittu nostettaviksi ja lakkoi lijoille toivottu henkilökohtaisia lakkosakkoja. Poliittiset mielenilmaukset ovat kuitenkin taatut perustuslaissa. Työoikeuden professori emeritus Niklas Bruun sanoo, että vuoteen 2015 saakka poliittiset lakot olivat yleensä lyhytaikaisia ja suhteellisen harvinai sia. Nykyhallituksen aikana tilanne on muuttunut. – Olen sitä mieltä, että puolin ja toisin tulisi pyrkiä siihen, että poliittisia työtaisteluja ei tar vita ja että kynnys niiden aloittamiselle tulisi pitää suhteellisen korkeana. Sen sijaan työehtoneuvotteluihin liittyvä työ taisteluase on Bruunin mukaan olennainen osa Suomen työmarkkinajärjestelmää. POLIITTISET LAKOT HARVINAISIA Työmarkkinatutkijan ja ItäSuomen yliopiston dosentin Tapio Bergholmin mukaan poliittisista syistä lakkoillaan maltillisesti niin Suomessa kuin muuallakin. – Kun puututaan työntekijöiden ihmisoikeuk siin, eläkeetuuksiin tai työlainsäädäntöön, väki herää barrikadeille. Ennen Juha Sipilän (kesk.) hallitusta vastaavat tilanteet ovat 1990luvulta. Tuolloin asetettiin lakonuhka ensin Esko Ahon (kesk.) hallitusta ja sitten Paavo Lipposen (sd.) hallitusta vastaan. Näistä kumpikin oli heikentämässä muun muassa työttömyysturvaa. – Poliittisilla lakoilla on suuri yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys, ja ne vaikuttavat myös maan maineeseen. Bergholmia huolettaa, onko Suomi siirtymässä neuvottelevasta, ratkaisukeskeisestä yhteiskun nasta kohti konfliktiherkkää yhteiskuntaa. – Ratkaisu tässä on hallituksella. Sen tehtävänä on katsoa koko maan etua, ei puolueen tai yksit täisten eturyhmien etua. VAIHTOEHDOKSI VAIKUTUSVALTAA Valtaosa lakoista liittyy Pohjoismaissa työehtoihin. Pitkittyneitä työehtoneuvotteluja voidaan vauh dittaa työtaistelulla. Lisäksi irtisanomisten takia osoitetaan mieltä ulosmarsseilla. Bergholm tähdentää, että jos meille halutaan pohjoismainen työtaistelumalli, työntekijöiden myötämääräämisoikeutta tulee lisätä esimerkki maiden mukaisesti. – Heikennysten tilalle pitää antaa vastaavasti jotain. Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa työn tekijät tai heidän edustajansa voivat vaikuttaa suoraan yritysten toimintaan, muun muassa irtisanomisiin. Bruun kannattaa työntekijöiden osallistumis oikeutta yritysten hallintoon. Sen avulla pääs täisiin eroon ytneuvotteluista ja irtisanomisista johtuvista yrityskohtaisista protestilakoista. Lakko on epäonnistuneiden neuvottelujen tulos, Bergholm siteeraa Auto ja Kuljetusalan Työn tekijäliiton AKT:n entistä puheenjohtajaa Risto Kuismaa. – Onnistuneimmat lakot ovat ne, joita ei ole tarvinnut toteuttaa. Lakonuhka on riittänyt. Näin kävi Esko Ahon hallituksen ja myö hemmin Paavo Lipposen hallituksen heikennys esitysten kanssa. Yleislakon uhka sai hallitukset vetämään esityksensä pois. Paras lakko on lakonuhka Paras lakko on se, jonka uhka riittää neuvottelujen vauhdittamiseen tai sopuun pääsyyn. TEKSTI BIRGITTA SUORSA /UP KUVITUS TUOMAS IKONEN TEKI1811_3-58.indd 15 8.11.2018 9:36:37
16 Tekijä 11/2018 Suomessa lakkoillaan maltillisesti Eurooppaan verrattuna Ayliikkeen historiassa on sekä onnistuneita että epäonnistuneita työtaisteluita. Onnistuneiden lakkojen listaan työmarkkina tutkija Bergholm liittää vuoden 1986 SAK:n lakon, jonka avulla saatiin lisää palkallisia vapaita 40 tunnin työviikkoja tekeville. – Toimihenkilöt ja työnantajat olivat sopineet SAK:n ohi työajan lyhennyksestä. SAK pystyi rajulla ja lyhyellä työtaistelulla saamaan 68 tuntia lisää palkallista vapaata. Murikkaopiston edellisen rehtorin Aki Oja kankaan mukaan yksi merkittävimmistä oli vuoden 1971 Metallin lakko. Sen tuloksena saatiin muun muassa lomarahat. Sen sijaan vuoden 1956 yleislakolla saadut palkkojen kertakorotukset sulivat nopeasti veron korotuksiin ja hintojen nousuun. Samanaikainen MTK:n maataloustuotteiden luovutuslakko oli menestyksekkäämpi. Suomen onnistunein työtaistelu on Bergholmin ja Ojakankaan mukaan vuoden 1905 suurlakko, jolla saatiin äänioikeus ja vaalikelpoisuus rahvaan miehille ja kaikille naisille. Vuoden 1917 ”Me vaadimme”lakon tulokset ovat ristiriitaiset. Lakko toi torpparivapautuksen, kunnallislain ja 8 tunnin työpäivän niillekin, joilla sitä ei vielä ollut. – Vuoden 1917 lakossa on omat ongelmansa. Se vauhditti osaltaan vastakkainasettelua, joka johti kansalaissotaan, Bergholm sanoo. LAKKOASE PIDETTÄVÄ KUNNOSSA Kaikkia ayliikkeen saavutuksia ei suinkaan ole saatu lakoilla. – Huomattava osa työlainsäädännön paran nuksista on saatu neuvottelupöydissä. Mukana on ollut työtaisteluuhka, Bergholm toteaa. – Ayliike on uskottava, kun se kykenee tar vittaessa työtaistelutoimiin ja kun sen tekemät sopimukset pitävät. Toisinaan usko sopimusten pitävyyteen on ollut koetuksella. Turun telakalla lakkoiltiin 1970luvulla niin taajaan, että tilipussit jäivät vajaiksi kahden vuoden ajan, Ojakangas muis telee. Professori Niklas Bruun muistuttaa, että tuol loin elettiin täysin toisessa talouspoliittisessa ympäristössä kuin nykyisin. Inflaatio oli nopeaa ja palkkaliukumat isot. – Silloin paikallisilla sinänsä laittomilla työ taisteluilla vaadittiin lisää palkkaa teskorotusten päälle. Tällaisia lakkoja meillä ei enää ole eikä niitä tarvita. PAINEITA ON VÄLILLÄ PURETTAVA Ayaktiivit suhtautuvat lakkoihin eri tavoin. Oja kankaan mukaan heidät voidaan jakaa karkeasti kolmeen porukkaan. Lakkotorpedot ovat heti valmiit vetämään lakkoliivit ylleen, kun taas lakkorealistit koettavat saada tuloksia viimeiseen saakka neuvotellen, mutta tarvittaessa lakolla uhaten. Konfliktin välttelijät toivovat, ettei kah nauksia syntyisi. Ojakangas huomauttaa, että hyvin hoidetulla lakolla saadaan kentän paineita purettua halli tusti. Vaihtoehtona ovat villit työpaikkakohtaiset pistelakot, joita on vaikea saada loppumaan. – Suunnitellulla lakolla päästään nopeammin takaisin normaalitilaan. Vanhastaan tiedetään, että lakkoon mene minen on helppoa, mutta sen lopettaminen ei. Suunnitellutkin lakot voivat eskaloitua. Vuoden 2005 Paperiliiton pistelakot neuvottelujen vauh dittamiseksi johtivat lopulta siihen, että työn antajien Metsäteollisuus asetti työsulun, joka kesti kuusi viikkoa. KYSE ON SOLIDAARISUUDESTA Suomen poliittisetkin lakot vaikuttavat mal tillisilta verrattuna Ranskan lakkoihin. Vaikka ranskalaisten järjestäytymisaste on alhainen, he osallistuvat poliittisiin lakkoihin suomalaisia hanakammin. Ojakangas arvelee syyksi vallankumouksen perintöä ja kulttuurieroja. Solidaarisuus mielle tään vahvemmin; yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. – Jos Ranskassa olisi esitetty tämänkaltaista irtisanomisheikennystä, julkinen sektori olisi varmasti mennyt lakkoon. Työsuhdeturva on ay liikkeen suuria saavutuksia. Suomesta puuttuvat Ruotsin ja Tanskan tyy pilliset yritysten painostuslakot. Meillä monet työehtosopimuksista ovat yleissitovia, eli ne kos kevat myös kyseisen alan järjestäytymättömiä työnantajia. TEKI1811_3-58.indd 16 8.11.2018 9:36:37
11/2018 Tekijä 17 AJASSA Ruotsissa ja Tanskassa järjestäytymättömät työnantajat painostetaan yhtymään työehto sopimuksiin liityntäsopimuksilla. Bruun kertoo, että keskeisinä painostuskei noina ovat myötätuntotyötaistelut. Työntekijä puoli voi esimerkiksi saartaa yrityksen raaka ainekuljetukset, kunnes yritys allekirjoittaa liityntäsopimuksen. Tavallisesti työnantaja sitoutuu noudattamaan joko kaikkia tai keskei simpiä sopimuskohtia. – Pelkkä työtaistelujen uhka yleensä johtaa sopimukseen. TYÖTAISTELUT MUUTTUVAT Yleislakkoihin ryhdytään enää harvoin. Yksi syy on se, että SAK:n ja EK:n neuvotteluvalta on vähen tynyt. EK:lla ei ole enää jäsenliittojensa antamaa valtuutusta tehdä valtakunnallisia sopimuksia. Nykyisin lakkoon mennään suunnitellusti. Lakon alkamis ja päättymisajat ilmoitetaan hyvissä ajoin. Lisäksi työtaistelut kohdennetaan entistä tarkemmin. – Lakoilla halutaan ensisijaisesti vaikuttaa avainyrityksiin, usein niihin, joiden omistajat istuvat työnantajaliiton hallituksessa, Ojakangas sanoo. Bergholm huomauttaa, että työtaistelutoimet ovat aikaan sidottuja. Lainsäädäntö ja työnan tajien strategiat muuttuvat, niin myös työtais telutoimet. – Haetaan keinoja, joiden teho on maksimaa linen ja menetykset minimaalisia. Ylityö ja vuoronvaihtokielto ovat osoittau tuneet kekseliäiksi ja tehokkaiksi painostus keinoiksi. – Ne näyttävät purevan aloihin, joissa on työ voimapulaa ja joissa työntekijät ovat joustaneet hyvin paljon. Työntekijöiden ansionmenetykset ja liittojen lakkoavustukset ovat pienet. Toisaalta ulosmarssit ovat Bergholmin mukaan selkeämpiä ja reilumpia keinoja. – Lakko puree sekä työntekijöihin että työn antajaan. Koska myös liitot ja työntekijät menet tävät, aypuolellekin syntyy painetta hakea rat kaisua. Työmarkkinat ovat Ojakankaan mukaan muut tuneet niin, että osa alihankkijoista on täysin riip puvaisia yhden yrityksen tilauksista ja maksu aikataulusta. Sen takia perinteinen lakko ei saa välttämättä työntekijöidenkään kannatusta. – Globaali talous hillitsee työtaisteluja ja lisää työnantajan halukkuutta sopimiseen, Ojakangas sanoo. l TEKI1811_3-58.indd 17 8.11.2018 9:36:37
20 Tekijä 11/2018 NÄKIJÄ Ihminen on työnsä paras asiantuntija ”Työpaikat menestyvät sillä ehdolla, että henkilöstö voi hyvin ja kokee työn mielekkäänä”, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen toteaa. TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT PEKKA ELOMAA J ari Hakasen mukaan ihmisten hyvinvointi, työn tuloksellisuus ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä. – Kun ihmisistä pidetään hyvää huolta ja osoitetaan, että heitä arvostetaan, niin heistä tulee rohke ampia ja motivoituneempia. He luottavat enemmän itseensä ja tulevat itseohjautuvammiksi. Toisaalta kun työt sujuvat mielekkäällä tavalla, saadaan myös tulosta aikaiseksi. Se puolestaan on merkki siitä, että asioita on tehty järkevällä tavalla oikein. Työntekijät voivat olla ylpeitä aikaansaan noksistaan ja saavat lisää puhtia työn tekemiseen ja sen kehittämiseen. – Hyvinvointi, motivaatio ja tuottavuus vahvis tavat toisiaan. Tätä vuorovaikutteisuuden kehää meidän pitäisi ruokkia yrityksissä. PALVELEVA JOHTAMINEN JA TYÖN TUUNAAMINEN Hakanen kannustaa yrityksiä ja työpaikkoja kohte lemaan ihmisiä palvelevan johtamisen ohjenuoran mukaisesti omien töidensä asiantuntijoina, joille annetaan tilaa ja mahdollisuuksia kehittyä amma tillisesti ja kehittää työtapojaan. – Palvelevan johtamisen ideana on nähdä työn tekijät yksilöinä. Ihmisinä, joilla on eri elämäntilan teita ja vähän erilaisia työtä koskevia tavoitteita. Kun esimiesten tehtävänä on huolehtia parhaan työsuorituksen saavuttamisesta yritysten menesty miseksi, voivat he perinteisen käskytyskulttuurin sijaan virittää vuorovaikutuksen ihmislähtöisellä johtamisella myönteiseen perusvireeseen. – Ihmiset innostuvat ja motivoituvat, kun heille annetaan vapaus ja lupa miettiä itsenäisesti, miten omaa työtä voisi tehdä tai työ porukan toimintaa voisi toteuttaa entistä fiksummin, ja miten parhaita vahvuuksia voisi käyttää entistä enemmän. – Vaikka oman työn johtaminen voi vapaaseen toimintamalliin perehtymättömälle olla aluksi outoa, pystyvät työntekijät asiaan sisään päästyään ideoi maan ja tuunaamaan työtään aikaisempaa paremmalle tasolle. Se on yhteydessä työn imuun eli työhön liitty vään innostukseen, iloon ja tarmokkuuteen sekä työlle omistautumiseen ja siihen uppoutumiseen. Työn tuunaamisella tarkoitetaan tekemisen, toiminnan ja vuorovaikutuksen työntekijälähtöisiä pieniä muutoksia, joilla työt alkavat sujua työntekijöiden kannalta entistä mielekkäämmin ja yrityksen kannalta tuottavammin. Hakanen näkee palvelevan johtamisen ja työn tuunaamisen soveltamiselle löytyvän mahdolli suuksia myös teollisuudessa. – Aika vähiin ovat käyneet sellaiset suorittavat työt, jotka olisivat kuin Chaplinin Nykyaika leffassa, ”Ihmisten hyvinvointi, motivaatio ja tuottavuus vahvistavat toisiaan.” TEKI1811_3-58.indd 20 8.11.2018 9:36:41