Tero Kaukosen harrastus pelastaa ihmishenkiä. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun yleisin tehtävä on etsiä metsään eksyneitä. 8 Neuvottelukierros käyntiin 10 Miten palkita oikein? 26 Aluteciläiset luovivat myrskyssä 38 Ajankohtaispäivillä vakava tunnelma 48 Avtalsrörelsen i gång 53 Tough negotiations ahead Tero Kaukonen pystytti VHF-antennia Tampereen messuja urheilukeskuksen katolle ISLA24harjoituksessa syyskuussa. Hälytys! TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 10/2024 Tekijä_2024_10_kansiarkki.indd 1 Tekijä_2024_10_kansiarkki.indd 1 1.10.2024 15.04 1.10.2024 15.04
Liitto tiedottaa: Syyskokoukset 1.10.–31.12. Luottamusmiesvaalit 1.11.–31.12. Valitaan luottamusmies! Teollisuuden työpaikoilla valitaan luottamusmiehet marras–joulukuussa. Pääluottamusmiehen lisäksi valitaan varapääluottamusmies sekä luottamusmiehet. Luottamusmiesten toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan. Luottamusmiehet edustavat työpaikoilla ammattiosastoa ja liittoa. Luottamusmies saa käyttää työaikaansa työntekijöiden asioiden hoitamiseen. Lue lisää ja lataa vaalimateriaalia: www.teollisuusliitto.fi/luottamusmiesvaalit Osallistu syyskokoukseen! Nyt on Teollisuusliiton ammattiosastojen syyskokousten aika. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan syyskokous on pidettävä loka–joulukuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Syyskokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa oman ammattiosastonsa toimintaan esimerkiksi valitsemalla ammattiosaston hallitus seuraavalle vuodelle (tai kaksivuotiskaudelle, jos ammattiosasto on niin päättänyt). Kokouksessa hyväksytään myös toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastojen-toiminta Tekijä_2024_10_kansiarkki.indd 2 Tekijä_2024_10_kansiarkki.indd 2 1.10.2024 13.51 1.10.2024 13.51
10/2024 Tekijä 3 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA PÄÄJUTTU Palkitsemisjärjestelmien on tarkoitus kannustaa parantamaan yrityksen tulosta. Usein työntekijät eivät kuitenkaan pääse vaikuttamaan palkkioiden perusteisiin. Keskeistä resilienssin kannalta on, kuinka työkuormituksesta palaudutaan. VESA KOTAVIITA Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö sivu 20 54 HARRASTAJA Tero Kaukonen kuuluu Vapaaehtoiseen pelastuspalveluun ja on mukana etsimässä metsiin eksyneitä. JY RK I LU U KK O N EN EM ILIE UG GL A TYÖPAIKALLA Pääluottamusmies Veikko Nurkkala ja toimitusjohtaja Kari Salonsaari sopivat asioista Alutecilla. ES KO KE SK IVÄ H Ä LÄ 26 KANNESSA 10 / 24 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – INDUSTRIFACKETS MEDLEMSTIDNING – INDUSTRIAL UNION MEMBER MAGAZINE WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 9.10.2024 10 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 3 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 3 2.10.2024 14.49 2.10.2024 14.49
4 Tekijä 10/2024 SISÄLTÖ 26 TYÖPAIKALLA Ylivieskan Alutecilla uskotaan rakennusalan uuteen nousuun 34 TYÖYMPÄRISTÖ Laitteiden huolto ja kunnossapito unohtuu liian usein 38 TAPAHTUMA Sisä-Suomen ajankohtaispäivillä vakavat tunnelmat 40 EDUNVALVONTA Mekaanisen metsäteollisuuden neuvotteluurakka kiihtyy 42 LUOTTAMUSMIESVAALIT Luottamusmiehen valinta entistä tärkeämpää 45 MAAILMA Työaika lyhenee monessa maassa 54 HARRASTAJA Vapepa-harrastaja Tero Kaukonen 57 HISTORIA Vuonna 1966 58 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 HETKESSÄ Eteläranta, Helsinki 08 AVAAJA Maan hallituksen toimet painostavat tes-neuvotteluita 10 PÄÄJUTTU Työntekijöiden palkitsemisessa vaihtelevia käytäntöjä 18 NÄKIJÄ ILO:n apulaispääjohtaja Mia Seppo 20 KATSAUS Resilienssi on ennakointia ja kykyä erottaa olennainen 24 KÄSITE Kestävyysvaje on menojen ja tulojen tasapainoilua 48 AVTALSRÖRELSEN Facket vill dämma regeringens lagändringar i förhandlingsborden 50 MEDLEMSUNDERSÖKNING Resultaten publiceras på svenska 52 MEMBER SURVEY Results now in English AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA IN ENGLISH LIITOSSA VAPAALLA KA N N EN KU VA : JY RK I LU U KK O N EN Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta PE TT ER I KO KK O N EN ”Tärkeintä olisi hoitaa asioita niin, ettei eriarvoisuus pääsisi kasvamaan maiden sisällä eikä niiden välillä”, toteaa ILOn apulaispääjohtaja Mia Seppo. Seuraava numero ilmestyy 13.11. TU O M A S IKO N EN 46 LYHYET 53 COLLECTIVE BARGAINING The round of negotiations gets underway Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 4 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 4 2.10.2024 14.49 2.10.2024 14.49
10/2024 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Leikkaaminen ei luo kasvua Y hdysvaltojen taloudellisen menestymisen yksi taustatekijä on ollut sen toisen maailmansodan jälkeinen panostus keskiasteen koulutukseen. Jo 1950-luvulla liki 80 prosenttia maan nuorista osallistui keskiasteen koulutukseen, kun vastaava lukema Englannissa oli noin 20, Ranskassa noin 30 ja Saksassa ja Ruotsissa noin 40 prosenttia. Nämä neljä maata saavuttivat Yhdysvaltojen tason vasta 1980–1990-luvuilla. Japani nousi Yhdysvaltojen rinnalle jo 1970-luvulla. Yhdysvaltojen nouseva talous pärjäsi ja jätti kilpailijamaita jälkeensä selvästi enemmän koulutetun työvoimansa ansiosta teollisuudessa, palveluissa ja esimerkiksi myös myynnissä ja markkinoinnissa. Puntit maiden välillä ovat sittemmin tasoittuneet, mutta koulutuksen merkitys kasvun rakentajana on ja pysyy. Myös Suomessa on aikaisempina vuosikymmeninä osattu rakentaa kehityksen polkua koulutukseen panostamalla. Katse on pidetty kokonaisuudessa. On nähty huippulahjakkuuksien ja -osaajien tarve, mutta samalla on ymmärretty, että sen varaan menestyksekästä tulevaisuutta ei yksin rakenneta. Pärjääminen on saavutettu ja voidaan edelleen tavoittaa vain siten, että tavalliset ihmiset eli niin kutsutut ”keskinkertaisuudet” kouluttautuvat, ja saavat sen myötä tilaisuuden tavoitella rajojaan ja mahdollisuuksiaan ihmisinä, työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Tavallisuuden korostus voi kuulostaa oudolta, mutta selitys on yksinkertainen. Kun suuri joukko ihmisiä kokoontuu, heistä valtaosa on ominaisuuksiltaan muihin verrattuna keskitasoa. Kun tämän havaitsee, näkee myös asetelman vahvuuden. Keskitaso on yhtä kuin suuri enemmistö, jonka oppimisen ja osaamisen kehittämisen lähtökohdat ovat keskimäärin niin korkealla, että koulutukseen panostaminen osuu hedelmälliseen maaperään. Menestyksen ja hyvinvoinnin rakentamiseen tarvitaan erityisesti Suomen kaltaisessa väkiluvultaan pienessä maassa kansakunnan levyiset osaamisen hartiat. Kaikkia tarvitaan, jotta pärjätään. Siksi kaikille pitää antaa taloudelliset, kannustavat ja tasavertaiset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen ja opiskeluun. Koulutuspolitiikka on Suomessa mennyt viime aikoina päin honkia. Leikkaaminen ei luo kasvua. Kiristäminen ei kannusta. Tämän sijaan tarvitaan pitkäjänteistä koulutuksen kasvuja kehityspolitiikkaa. Se tarkoittaa myös ammatillista koulutusta ja aikuiskoulutusta, ei vain korkeakoulutusta, lukioita ja perusastetta. Koulutukseen investoiminen on erinomaista kasvuja yhteiskuntapolitiikkaa. Näin on myös siksi, että suomalaisten tutkimuksissa esiin nousseen onnellisuuden yksi selitys on juuri siinä, että ihmiset ovat saaneet kouluttautua, tavoitella potentiaaliaan, kasvaa ja kehittyä, elättää itsensä ja perheensä työtä tekemällä ja löytää paikkansa yhteiskunnassa. ? ”Kaikkia tarvitaan, jotta pärjätään.” PETTERI RAITO Päätoimittaja Pääkirjoitus Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 5 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 5 2.10.2024 14.49 2.10.2024 14.49
6 Tekijä 10/2024 HETKESSÄ Kuva Antti Hyvärinen 12.9.2024 kello 9.40 Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (oik.) ja varapuheenjohtaja Turja Lehtonen saapuivat teknologiateollisuuden työehtosopimusneuvottelujen alkutapaamiseen työnantajaliittojen rakennukseen Eteläranta 10:ssä. Eteläranta, Helsinki Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 6 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 6 2.10.2024 14.49 2.10.2024 14.49
10/2024 Tekijä 7 AJASSA Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 7 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 7 2.10.2024 14.49 2.10.2024 14.49
8 Tekijä 10/2024 Neuvottelukierros käyntiin T yöehtosopimusten neuvottelukierros pyörähti vauhtiin 12.9.2024, kun teknologiateollisuuden neuvotteluosapuolet Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry istuivat neuvottelupöytään Eteläranta 10:ssä Helsingissä. Ensimmäisessä tapaamisessa osapuolet kertoivat omista neuvottelutavoitteistaan. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto arvioi, että edessä on tiukka neuvottelurupeama. – Neuvotteluissa työnantajilla on aina vähintään yhtä monta tavoitetta kuin meillä, ja ne ovat pääsääntöisesti hyvin eri suuntaisia, Aalto sanoo. Teknologiateollisuuden voimassa oleva työehtosopimus päättyy marraskuun lopussa. Tällä kierroksella neuvottelupöytään puskee myös Orpon-Purran oikeistohallituksen tekemiä ja suunnittelemia työelämää koskevia lakimuutoksia, jotka ovat säännönmukaisesti työntekijävastaisia. – Pyrimme estämään lakimuutosten vaikutuksia työehtoihin, mutta kaikkeen ei työehtosopimuksilla voi ottaa kantaa. SOPIMISEN JÄRJESTELMÄ UHATTUNA Syyskuun 2024 alussa maan hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksensä paikallisen sopimisen laajentamisesta. Lakimuutos on avaamassa portteja työehtojen polkemiselle ja työntekijöiden hyväksikäytölle. Tähän saakka laaja paikallinen sopiminen on perustunut valtakunnallisiin työehtosopimuksiin, ja paikallista sopimista ovat saaneet tehdä järjestäytyneet yritykset ja ammattiliittoon kuuluvat pääluottamusmiehet. Tällaisessa paikallisessa sopimisessa on ollut mahdollista poiketa myös osasta työlainsäädäntöä: esimerkiksi työaikajärjestelyistä on voitu sopia lain vaatimuksia vapaammin. Oikeistohallitus on tuomassa laajan paikallisen sopimisen myös työnantajajärjestöihin kuulumattomiin yrityksiin ja mahdollistamassa sen, että työntekijöiden puolesta sopii joku muu kuin ammattiliittoon kuuluva pääluottamusmies. – Käsityksemme on, että lakimuutokset tulevat merkittävästi muuttamaan työelämän suuntaa. Tällä tavalla murretaan sopimisen järjestelmää ja yleissitovuutta, Aalto toteaa. Teollisuusliitto on laskenut, että teknologiateollisuuden työehtosopimus mahdollistaa huomattavat työehtojen heikennykset, jos työntekijäpuolen neuvotteluasema on heikko. Jos työnantaja pääsisi sanelemaan heikennykset, työntekijän tulot voisivat pudota jopa 20 000 euroa vuodessa. – Se on teoreettinen maksimi, mutta leikkaukset voivat olla merkittäviä. Neuvottelupöydässä mietitään, miten näitä asioita voidaan ratkaista. MUUTOSTURVAA PAIKKAAMASSA Maan hallitus on leikannut ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Syyskuun 2024 alussa voimaan tullut työttömyysturvan heikennys tarkoittaa muun muassa, että kahden kuukauden työttömyyden jälkeen työttömyyspäiväraha pienenee 20 prosenttia. Muutosturva on heikkenemässä myös yt-lakiin suunniteltujen muutosten takia. Jos suunnitelmat toteutuvat, palkanmaksu katkeaa entistä nopeammin irtisanomisja lomautustilanteessa. Teollisuusliitto pyrkii paikkaamaan muutosturvan heikennyksiä työehtosopimuksen keinoin. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoo, että maan hallituksen työntekijävastainen politiikka tuo paineita työehtosopimusneuvotteluihin. Tavoitteena on liiton jäsenten ostovoiman parantaminen. TEKSTI JA KUVA ANTTI HYVÄRINEN AVAAJA Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 8 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 8 2.10.2024 14.49 2.10.2024 14.49
10/2024 Tekijä 9 Perinteinen kaava työehtosopimusneuvotteluissa on, että ensin sovitaan tekstimuutoksista ja arvioidaan muutosten kustannusvaikutukset. Tämän jälkeen neuvotellaan palkankorotuksista. Viime vuosina hinnat ovat nousseet ja heikentäneet suomalaisten työntekijöiden ostovoimaa. Pandemia ja sota ovat kurittaneet myös yrityksiä. Heikkojen aikojen jälkeen suhdannetilanne on paranemassa ja vienti elpymässä, mutta nousu on vielä alkutekijöissään. – Tilanne totta kai asettaa paineta palkankorotustoiveille. Pyrimme saamaan ratkaisut, jotka nostavat jäsenten ostovoimaa, Aalto sanoo. TYÖTAISTELU EI OLE ITSETARKOITUS Teknologiateollisuudessa kolmella edellisellä neuvottelukierroksella on tarvittu työtaistelutoimia ja ratkaisut on haettu valtakunnansovittelijan toimiston kautta. Aalto toteaa, että hyvään neuvottelukulttuuriin kuuluu, että sopimuksia saadaan aikaan myös ilman työtaisteluja, mutta taisteluihin on joka kerta valmistauduttava huolella. – Jos sopimusta ei synny neuvotteluteitse, ihmiset ovat valmiita puolustamaan omia etujaan. Työtaistelu ei ole itsetarkoitus, vaan tarkoitus on tehdä hyvät sopimukset jäsenillemme. Isossa kuvassa työmarkkinaneuvotteluissa on kyse myös sopimusyhteiskunnan ja yhteiskuntarauhan kannattelusta. – Työehtosopimukset pitävät yllä järjestäytynyttä tapaa toimia, jotta työmarkkinat, palkat, kustannukset ja työrauha olisivat ennustettavia, Aalto sanoo. ? Pyrimme estämään lakimuutosten vaikutuksia työehtoihin. AJASSA – Muutosturvan parantaminen voisi tarkoittaa esimerkiksi irtisanomisaikojen pidentämistä, Aalto antaa esimerkin. Työnantajapuoli koordinoi liittojensa neuvottelutavoitteita vahvasti. Yhteistyötä tehdään myös työntekijäpuolella. – Koordinoimme SAK:laisessa liittoperheessä ja meidän tapauksessamme myös toimihenkilöiden kanssa tiiviisti työehtosopimusneuvotteluja. On tärkeää, että huolehdimme keskinäisestä tiedonvaihdosta, Aalto sanoo. PALKANKOROTUKSET KYMMENILLE ALOILLE Neuvottelukierroksen päänavaajana toimiva teknologiateollisuus on yksi Teollisuusliiton 35:stä sopimusalasta. Neuvottelukierros sisältää kymmeniä valtakunnallisia työehtosopimuksia ja loppuvuoden 2024 aikana on katkolla noin 80 mekaanisen metsäteollisuuden yrityskohtaista työehtosopimusta. Teollisuusliiton neuvottelutavoitteet perustuvat liiton ammattiosastojen tekemiin esityksiin. – Olemme kiitollisia ja iloisia, että ammattiosastot ovat kiinnostuneita työehtojen kehittämisestä. + DU HITTAR ARTIKELN PÅ SVENSKA på sidorna 48–49. AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai viestipalvelu X:ssä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. + ALSO IN ENGLISH English translation on page 53. Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 9 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 9 2.10.2024 14.49 2.10.2024 14.49
AJASSA Tulospalkkioiden ja muiden palkitsemisjärjestelmien tarkoituksena on parantaa yrityksen tulosta ja kannustaa työntekijöitä. Käytännöt yrityksissä vaihtelevat suuresti, ja usein työntekijät eivät pääse vaikuttamaan palkkioiden perusteisiin. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVITUS EMILIE UGGLA KUVAT PEKKA ELOMAA, JOHANNES TERVO, ANTTI HYVÄRINEN JA TEOLLISUUSLIITTO >> Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 11 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 11 2.10.2024 14.50 2.10.2024 14.50
12 Tekijä 10/2024 Jukka Saviluodolla on luottamusmieskurssien opettajana hyvä näppituntuma siihen, millaisia palkitsemisjärjestelmiä yritykset käyttävät. >> PÄÄJUTTU M inä kysyn usein Murikkaopistossa luottamusmiesten peruskurssin osallistujilta, miten monen työpaikalla on käytössä palkitsemisjärjestelmä. Yleensä noin puolet käsistä nousee. Kun kysyn, moniko tietää sen perusteet, käsien määrä vähenee, kertoo Teollisuusliiton teknologiasektorin sopimusja talousasiantuntija Jukka Saviluoto. Palkitsemisjärjestelmän pitäisi ideaalitilanteessa kannustaa sen piirissä olevaa henkilöstöä parempiin työsuorituksiin. Ongelma kuitenkin on, että mittarit ovat usein työnantajien yksipuolisesti päättämiä. – Monissa yrityksissä työntekijät saavat tulospalkkiojärjestelmän tiedoksi ilmoituksena. En tiedä, mikä sellaisen järjestelmän motiivi on tai miten työnantaja ajattelee, että se kannustaa. Mutta osa työnantajista kehittää järjestelmää neuvottelemalla työntekijöiden kanssa ja ymmärtää, että ihmisten pitää tietää, mitä heidän halutaan tekevän sen palkkion eteen, Saviluoto sanoo. MONENLAISIA MITTAREITA Palkitsemisjärjestelmistä käytettävät nimitykset vaihtelevat. Tulospalkkiot, palkkiopalkat, voittopalkkiot, tuotantopalkkiot ja bonukset saattavat eri aloilla ja eri työpaikkojen puhekielessä merkitä hieman eri asioita. Tulospalkkio on jollain tavalla kytketty koko yrityksen tai esimerkiksi tietyn yksikön tulokseen, tuotantopalkkio on sidottu tuotannon määrään tai laatuun. Mittareina onnistumiselle voivat olla vaikkapa työturvallisuuden taso, tuotantoprosessin sujuvuus tai raaka-ainehävikin määrä. Palkkio voi määräytyä useamman mittarin perusteella. Rahan sijasta palkitsemisen välineenä voidaan käyttää esimerkiksi vapaapäiviä. Joskus koko yrityksen henkilöstöön sovelletaan samoja sääntöjä, joskus työntekijöillä on henkilökohtaista suoriutumista arvioivat mittarit. Saviluoto toteaa, että tulospalkkioidenkin perusteet voi määrittää monin tavoin. – Palkkiotaso voi määräytyä esimerkiksi liikevaihdon, liikevoiton tai käyttökatteen perusteella. Näitä ei aina työntekijöille avata kunnolla, ja joissain yrityksissä tekstejä ei edes ole suomeksi saatavissa. Yksi Saviluodon kuulema kritiikin aihe on, että työnantajat muuttavat herkästi ”kallista” järjestelmää. – Jos tulospalkkio alkaa tuottaa merkittävästi rahaa työntekijöille, se laitetaankin leikkuriin. TYÖNANTAJAT NIHKEITÄ TES-KIRJAUKSILLE Teollisuusliitolla ei ole tarkkaa tietoa siitä, moniko jäsen on saanut tulospalkkioita tai työskentelee palkitsemisjärjestelmää käyttävässä yrityksessä. Suuntaa antaa työnantajia edustavan Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n tilasto. Sen mukaan teollisuuden työntekijöistä 38 prosentille maksettiin tulospalkkioita vuonna 2022, ja ne muodostivat keskimäärin 3,7 prosenttia työntekijän vuosiansioista. Monet Teollisuusliiton työehtosopimukset eivät sano palkkioiden kriteereistä ja tasosta mitään. – Työnantajien asenne neuvottelupöydissä on ollut sellainen, että he ovat halunneet pitää asian mahdollisimman pitkälle päätösvallassaan. Me olemme tehneet esityksiä siitä, Palkitsemisjärjestelmän pitäisi ideaalitilanteessa kannustaa sen piirissä olevaa henkilöstöä parempiin työsuorituksiin. ” T EO LL ISU US L IIT TO Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 12 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 12 2.10.2024 14.50 2.10.2024 14.50
10/2024 Tekijä 13 Toni Laiho on todennut työnantajien olevan haluttomia keskustelemaan palkkiojärjestelmistä työehtosopimuksen yhteydessä. AJASSA >> Työnantajien asenne neuvottelupöydissä on ollut sellainen, että he ovat halunneet pitää asian mahdollisimman pitkälle päätösvallassaan. >> että tesseihin voitaisiin kirjata käytäntöjä, joiden pohjalta palkkiojärjestelmistä sovitaan työpaikoilla, mutta tähänkään vastapuolella ei ole ollut halua, kertoo Teollisuusliiton kemian sektorin johtaja Toni Laiho. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa on pykälä, jonka mukaan työnantajan pitää antaa ennen tulospalkkiojärjestelmän käyttöön ottamista työntekijöille ”riittävä selvitys” järjestelmän tavoitteista ja palkkioiden määräytymisperusteista. Lisäksi mainitaan tulospalkkiolisän vaikuttavan vuosilomapalkkaan ja lomakorvaukseen. Mitään velvoitetta tai kehotusta neuvotteluun pääluottamusmiehen kanssa pykälä ei kuitenkaan sisällä. Laiho arvioi, että tulospalkkiot ovat yleisimpiä Teollisuusliiton suurimmilla sopimusaloilla. AN TT I H YV Ä R IN EN Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 13 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 13 2.10.2024 14.50 2.10.2024 14.50
Työntekijöiden palkkiosummat ovat Sami Ryynäsen mukaan vuositasolla noin 1 000–3 000 euroa. >> PÄÄJUTTU Jalostamolla käyttöaste ja vuodot vaikuttavat tulospalkkioon Jos on liikaa ylätason mittareita, niin helposti ajatellaan, että palkkio vain tulee sieltä jostain. – Turvallisuus, tehokkuus, jalostamon käyttöaste, vuodot, luettelee pääluottamusmies Sami Ryynänen palkitsemisjärjestelmän kriteereitä. – Jalostamoympäristössä kaikkia vuotoja on aina syytä välttää, koska täällä on hiilivetyjä, kaasuja ja muita syttyviä aineita. Nesteen jalostamolla Porvoon Kilpilahdessa tulospalkkiojärjestelmänä on käytössä STI (Short Term Incentive) eli lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä, jonka tavoitteena on parantaa taloudellista ja operatiivista suoritusta. Tietyt järjestelmän mittarit ovat kaikille samat, lisäksi eri tuotantolinjoilla on käytössä linjakohtaisia mittareita. – 40 prosenttia palkkion määrästä perustuu kriteereihin, jotka ovat koko henkilöstölle samat. 60 prosenttia perustuu muuttuviin tavoitteisiin, joissa voi olla vaihtelua osastokohtaisesti. Osana järjestelmää ovat työntekijöiden henkilökohtaiset tavoitekeskustelut esimiehen kanssa. Keskusteluissa käydään läpi tulospalkkion tasoa määrittävät mittarit. DUUNARILLE TALVIRENKAAT, JOHTAJALLE MERSU Ryynäsen mukaan on positiivinen asia, että tulospalkkiojärjestelmä on olemassa. Henkilökunnan mahdollisuus vaikuttaa järjestelmän sisältöön on kuitenkin rajallinen. – Kyllä se enemmän tai vähemmän annettuna johdolta on tullut. Pääluottamusmiehen mielestä palkitsemisen kriteerien pitäisi olla sellaisia, että työntekijät kokevat 14 Tekijä 10/2024 voivansa vaikuttaa tulospalkkioon omalla toiminnallaan. Muuten järjestelmän ohjaavuus työntekoon jää vähäiseksi. – Jos on liikaa ylätason mittareita, niin helposti ajatellaan, että palkkio vain tulee sieltä jostain. Ei yksittäinen työntekijä pysty vaikuttamaan vaikka siihen, jos laitoksella tapahtuu jokin ulkopuolisesta tahosta riippuva, ennakoimaton laiterikko ja sen seurauksena joudutaan ajamaan yksikkö alas. Myös palkkioiden taso suhteessa muiden henkilöstöryhmien ja varsinkin johtoon on herättänyt tyytymättömyyttä. Työntekijöiden saamat palkkiosummat ovat vuositasolla 1 000–3 000 euron haarukassa, arvioi Ryynänen ja havainnollistaa eroa johdon palkkiotasoon autovertauksella. – Työntekijä voi bonusrahoillaan ostaa autoonsa ehkä uuden rengassarjan. Jos hyvin menee, niin sekä kesäettä talvirenkaat. Seuraavilla tasoilla edetään käytetyistä autoista aina luksusautoihin asti. Johtajat voivat ostaa Mersun. Nesteen muut palkitsemisjärjestelmät ovat pitkän aikavälin kannustinohjelma, joka kuitenkin koskee vain johtoa, sekä henkilöstörahasto. – Henkilöstörahastoa on työntekijöiden parissa pidetty hyvänä. Yhtiö maksaa voittopalkkiota henkilöstörahastoon, mikäli tietyt kriteerit täyttyvät. Joinain yksittäisinä vuosina ne ovat jääneet täyttymättä, mutta useimpina vuosina voittopalkkiota on maksettu. Jos työntekijä vuosien varrella ei käytä vuotuista nosto-oikeuttaan, siitä voi saada ihan hyvän potin eläkkeelle jäädessä, sanoo Ryynänen. PE KK A EL O M A A Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 14 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 14 2.10.2024 14.50 2.10.2024 14.50
10/2024 Tekijä 15 AJASSA >> Palkitsemiseen liittyviä kysymyksiä tulee oikeudelliseen yksikköön satunnaisesti, kertoo Susanna Holmberg. >> – Teknologiateollisuudessa ja kemiassa ne ovat varmaan eniten käytössä. Ja isoissa firmoissa yleensä enemmän, mutta on niitä pienempiäkin, joissa tuloksentekoa yritetään vahvistaa palkkioiden avulla. Saattaa olla, että tapa yleistyy tulevaisuudessa, kun kilpailu työvoimasta kiristyy. TERVEYTEEN LIITTYVÄT KRITEERIT ONGELMALLISIA Menneen kesän aikana mediassa oli uutisia yritysten palkitsemisjärjestelmistä, joiden laillisuutta on pidetty kyseenalaisena. Kyse voi olla syrjinnästä, jos yritys esimerkiksi palkitsee rahalla tai ylimääräisillä lomapäivillä työntekijöitä, joilla ei ole lainkaan sairauspoissaoloja. Tällöin sairastuneet työntekijät asetetaan eri asemaan kuin terveet. Toinen tapa on kollektiivinen: palkitsemista tai palkitsematta jättämistä ei tehdä yksittäisen työntekijän vaan esimerkiksi yksikön tasolla. Jos sairauspoissaoloja ei ole, yksikköä palkitaan ja jos niitä on paljon, kaikkien yksikköön kuuluvien tulospalkkaus pienentyy. Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön väliaikainen päällikkö Susanna Holmberg pitää tätäkin ongelmallisena. – Siinähän ei epäedullisia seuraamuksia tule pelkästään sairastuneelle vaan koko yksikölle. Kyseenalaista se on silti, koska eihän sairastuminen ole työntekijän tahdosta kiinni, ja käytäntö voi aiheuttaa sen, että henkilö tulee sairaana töihin. Ja kyllähän työpaikan ilmapiirikin on vaarassa, kun muiden henkilöiden sairauspoissaolot vaikuttavat oman tulospalkkion suuruuteen. Tulospalkkion pitäisi olla nimenomaan palkkio tuloksesta. Kyseenalaisella palkitsemisjärjestelmällä saattaa olla työntekijöiden enemmistön tuki. Tulospalkkion pitäisi olla nimenomaan palkkio tuloksesta. Sen vaihtoehtona ei välttämättä olisi malli, jossa kaikki työntekijät saavat rahaa tai jotain muita etuja, vaan vaihtoehto saattaisi olla, että kukaan ei saa mitään. – Asiaa voi kuitenkin ajatella niin, että mitä jos se sairastuminen osuu omalle kohdalle ja jää itse ilman palkkiota, jonka toiset saavat, sanoo Holmberg. TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSESTA: 13.1. TULOSPALKKIOJÄRJESTELMÄN LAATIMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO ? Työnantaja voi täydentää aikaja suorituspalkkoja tulospalkkiolla, jonka perusteena ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet, kuten tuottavuuden parantaminen ja kehitystavoitteiden saavuttaminen. ? Tulospalkkion käyttöönotosta sovitaan paikallisesti ja se kirjataan. ? Ennen tulospalkkiojärjestelmän käyttöönottoa työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävä selvitys sen sisällöstä, tarkoituksesta ja tavoitteista sekä maksuperusteista. 13.2. TULOSPALKKION KÄSITTELY PALKKAHALLINNOSSA ? Työntekijälle maksettu tulospalkkiolisä otetaan huomioon laskettaessa vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta, mikäli tulospalkkiolisän laskentaperuste ei näitä sisällä. T EO L L IS U U S LI IT T O Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 15 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 15 2.10.2024 14.50 2.10.2024 14.50
16 Tekijä 10/2024 PÄÄJUTTU LAKIPYKÄLISTÄ EI LÖYDY YKSISELITTEISIÄ VASTAUKSIA Juristien kannalta haasteita tuottaa se, että sen paremmin työehtosopimuksissa kuin lainsäädännössäkään ei juuri säädellä tulospalkkioita tai muuta palkitsemista. Vastauksia siihen, mikä on laillista ja mikä ei, onkin haettu oikeudesta ennakkotapauksien kautta. – Toki työnantajan velvollisuus työntekijöiden tasapuoliseen kohteluun ja syrjinnän kielto koskevat myös palkitsemisjärjestelmiä, Holmberg muistuttaa. Yksi mahdollinen kiistanaihe on määräaikaisten ja osa-aikaisten työntekijöiden oikeus tulospalkkioon. – Voi olla esimerkiksi tilanne, että ihminen on ollut vuoden töissä, mutta työsuhde päättyy ennen tulospalkkioiden maksamisajankohtaa. Tällaisenkaan tapauksen ratkaisua ei ole suoraan lakiin kirjattu, mutta korkeimman oikeuden päätöksessä vuodelta 2008 (KKO 2008:28) työntekijät voittivat kiistan työnantajaa vastaan. – Korkein oikeus linjasi, että pelkkä määräaikaisuus ei ole hyväksyttävä syy jättää työntekijää bonusohjelman ulkopuolelle. Päätöksen perusteluissa tuotiin esiin, että määräaikaiset olivat osallistuneet ohjelman mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen siinä kuin yhtiön vakituisetkin työntekijät. Myös perhevapaalla olevia työntekijöitä palkkiojärjestelmät saattavat kohdella kaltoin. Tasa-arvovaltuutettu antoi asiasta tammikuussa päätöksen, jonka mukaan perhevapaata pitävällä on sama oikeus tulospalkkioon kuin muilla työntekijöillä (ks. oheinen juttu). ? Tasa-arvovaltuutettu: Perhevapaa ei vie oikeutta tulospalkkioon Työntekijä jäi ilman tulospalkkiota oltuaan äitiysja vanhempainvapaalla. Yrityksen tulospalkkiojärjestelmän säännöt epäsivät oikeuden tulospalkkioon kokonaan työntekijöiltä, jotka olivat tarkasteluvuoden aikana yli kuuden kuukauden perhevapaalla. Äitiysvapaan ajalta työssäolon veroiseksi ajaksi luettiin vain 30 päivää. Tasa-arvovaltuutetun mukaan yrityksen järjestelmä oli syrjivä ja tasa-arvolain vastainen. Pitkäkään perhevapaa ei saa viedä työntekijältä oikeutta tulospalkkioon. Työnantaja sai tasa-arvovaltuutetulta kehotuksen muuttaa tulospalkkiojärjestelmää. Työntekijälle piti maksaa hänen osuutensa tulospalkkiosta siltä ajalta, jonka hän oli tehnyt töitä ennen perhevapaalle jäämistä; tämä aika katsottiin työnteoksi taannehtivan palkanerän eteen. Lisäksi äitiysvapaa on luettava työssäolon veroiseksi ajaksi, joten sen ajalta tulospalkkio-osuus piti maksaa kokonaisuudessaan. Työntekijällä oli lakiin perustuva oikeus saada työnantajalta rahallinen hyvitys, koska hän oli joutunut syrjityksi. Syrjintäkiellon rikkomisesta säädetty minimihyvitys on 3 740 euroa. Tasa-arvovaltuutettu antoi rahoitusalan yritystä koskeneen ratkaisunsa (TAS 301/2023) tammikuussa 2024. Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 16 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 16 2.10.2024 14.50 2.10.2024 14.50
MSK Cabins Oy:n palkitsemisjärjestelmänä on tuotantopalkkio. Sen tärkeimmät määräytymisperusteet ovat tuottavuus, laatu sekä toimitusvarmuus. Palkkiot määräytyvät tiimikohtaisesti, kertoo pääluottamusmies Mathias Pukkila. – Perusduunarin tuntipalkassa palkkio on ehkä 1,80–3,50 euroa. Esimerkiksi kokoonpanossa sen osuus on selvästi isompi kuin hitsaamossa. Työ on erilaista luonteeltaan: kokoonpanossa on helpompi mitata laatua ja toimitusvarmuutta, mutta hitsaamossa tuotantopalkkio ja koko palkkasumma on tällä hetkellä kiinteä. Ylihärmässä Etelä-Pohjanmaalla toimiva MSK Cabins Oy valmistaa turvaohjaamoita muun muassa traktoreihin ja trukkeihin. Tätä juttua kirjoitettaessa yrityksessä oli juuri käyty muutosneuvottelut, joiden taustalla oli asiakkaalta tullut ilmoitus tilausten merkittävästä vähenemisestä. – Koko henkilöstö tekee vuoroviikkoa ja lyhennettyä viikkoa loppuvuoden ajaksi. Me olemme hyvin asiakasriippuvainen yritys, sanoo Pukkila. TYÖNTEKIJÄT MUKANA MALLIN RAKENTAMISESSA Tuotantopalkkiojärjestelmä on MSK Cabinsilla luotu työnantajan ja työntekijöiden yhteistyönä, Turvaohjaamoiden valmistajalla käytössä tuotantopalkkio paikallisesti neuvotellen. Ero moneen muuhun yritykseen on huomattava. – Mallia on vuosien varrella kehitetty ja kehitetään koko ajan. Tästä molemmat osapuolet ovat yhtä mieltä, Pukkila sanoo. Järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2009. – Sitä ennen oltiin suoran urakan talo. Mutta se tuli tiensä päähän, kun urakka ei oikein palvellut kokonaisuutta tällaisessa linjatuotannossa. Haluttiin sellainen järjestelmä, joka tukisi työntekijöiden ansiotason nousua. Työntekijät ovat olleet tuotantopalkkiomalliin kohtuullisen tyytyväisiä, vaikkakin palkkiotasoa on arvosteltu turhan heikoksi. Pukkilan mielestä palkitsemiseen olisi tulevaisuudessa hyvä tuoda mukaan tulospalkkion elementtejä. – Me olemme olleet työnantajalle hyvin joustavia, niin siinä mielessä olisi perusteltua, että työntekijätkin pääsisivät hyötymään suoraan tuloksesta. Toinen tavoite järjestelmälle on, että se tukisi työntekijöiden sitoutumista yritykseen. – Lähivuosina on tarkoitus investoida todella paljon uusiin koneisiin. Viiden vuoden suunnitelmiin on kirjattu konsernina kasvaminen. Tässä tavoitteessa osaavien työntekijöiden sitoutuneisuus on iso asia. 10/2024 Tekijä 17 Mathias Pukkila näkee tuotantopalkkion yhdeksi tavoitteeksi työntekijöiden sitouttamisen. >> Haluttiin sellainen järjestelmä, joka tukisi työntekijöiden ansiotason nousua. JO H A N N ES TE RV O Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 17 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 17 2.10.2024 14.50 2.10.2024 14.50
18 Tekijä 10/2024 ”ILOn tehtävä on tässä ajassa entistä tärkeämpi ” M ia Sepon Geneven kodin seinällä oleva taidejuliste kuvaa Bangladeshin Cox Bazaria telttoineen. Paratiisimaisesta palmurannasta tuli vuonna 2018 maailman suurin pakolaisleiri, jossa asui yli miljoona Myanmarista paennutta Rohinga-pakolaista. Kuva muistuttaa Seppoa hänen neljästä työvuodestaan ennen nykyistä työtä Genevessä. – Aloitin työni YK:n maaedustajana Bangladeshissa juuri, kun pakolaiskriisi oli pahimmillaan. Siellä kävi silloin paljon väkeä presidenteistä ja pääministereistä elokuvatähtiin. Sitten käy usein niin, että kriisit unohtuvat, kun median huomio siirtyy muualle, Seppo toteaa. – Kriisit kestävät nykyään entistä pitempään, mikä tarkoittaa sitä, että ihmisten väliaikaiseksi tarkoitettu oleskelu pakolaisleirillä voi kestää hyvin pitkään. Humanitaarinen apu ei ole silloin ratkaisu, jos sinne jäädään viideksitoista vuodeksi. Bangladeshin lisäksi Seppo on työskennellyt pitkään Afrikassa ja Keski-Aasiassa. Hän ei ole kaihtanut koskaan haasteita eikä vaikeita paikkoja, mikä vaatii toisinaan myös veronsa. Koronaaikana hän ei päässyt tapaamaan kahteen vuoteen aikuisia lapsiaan, jotka asuvat Yhdysvalloissa. SUOMEN TILANNE TARKASTELUUN Kansainvälinen työjärjestö ILO on YK:n erikoisjärjestö, jonka päätavoitteena on ihmisarvoisen työn toteutuminen maailmanlaajuisesti. Se tarkoittaa sitä, että työoikeuksia kunnioitetaan, ihmisille taataan sosiaaliturva ja että heillä on kokoontumisja liittymisvapaus. ILOlla on yli kolmetuhatta työntekijää. Pääjohtajan alaisuudessa työskentelee Genevessä NÄKIJÄ neljä apulaispääjohtajaa, joista Mia Sepon vastuulla ovat työllisyyteen, sosiaaliturvaan ja yrityksiin liittyvät kysymykset. Suomea on yleensä pidetty demokratian, sananvapauden ja ihmisoikeuksien mallimaana, mutta kuva on nyt muuttunut. Keväällä ILO vetosi Suomen hallitukseen, joka vei eteenpäin lakko-oikeutta rajoittavaa lainsäädäntöä. Hallitus muun muassa lyhensi poliittisten lakkojen kestoa ja rajoitti tukilakkoja. ILO piti lain valmistelun kolmikantaisuutta puutteellisena. – ILOn puuttuminen asiaan on hyvin, hyvin harvinaista Suomelle. Miten tässä tulee käymään, se on käynnissä oleva prosessi, jonka tulosta ei vielä tiedetä. Asiantuntijakomitea katsoo erilaisia näkökulmia, Seppo toteaa. Vain kahdesti aiemmin, 1920-luvulla ja 1960-luvulla, on ILO ollut yhteydessä Suomeen ammattiliittojen toimintaoikeuksista. Molemmilla kerroilla asioihin löydettiin ratkaisu ennen kuin ILO ehti viedä niitä eteenpäin käsittelyissään. – Tähän saakka Suomi on toiminut Euroopassa mallina muille maille. Sen maine on nyt muuttumassa, mikä on huolestuttavaa. Suomen kolmikantajärjestelmän rakentaminen on kestänyt vuosikymmeniä. On helpompi purkaa kuin rakentaa, vaikka pitäisi kehittää osaamista ja rakentaa luottamusta, Seppo esittää. – Käydäänkö Suomessa tarpeeksi keskustelua siitä, minkälaisia seurauksia työelämän heikennykset tuovat mukanaan pitemmällä tähtäimellä, kun yhteiskunnan heikompia ei tueta? Kansainvälinen työjärjestö ILO perustettiin yli sata vuotta sitten. Apulaispääjohtaja Mia Sepon mukaan järjestöllä riittää – edistysaskelista huolimatta – yhä haasteita maailmassa, jossa kansalaisyhteiskunnan tila kutistuu jatkuvasti. TEKSTI RIITTA SAARINEN KUVA PETTERI KOKKONEN ILO piti lakkolain valmistelun kolmikantaisuutta puutteellisena. Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 18 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 18 2.10.2024 14.50 2.10.2024 14.50
AJASSA 10/2024 Tekijä 19 IHMISKUNTA MURROSKOHDASSA ILOn päämaja sijaitsee Genevessä. Omia maatoimistoja sillä on neljässäkymmenessä maassa. Suurimmat maaohjelmat ovat Bangladeshissa, Turkissa, Jordaniassa, Libanonissa ja Vietnamissa. – Julkaisimme äskettäin nuorisotyöllisyyden trendeistä kertovan raportin. Se nosti esiin, että nuoret eri puolella maailmaa kokevat toivottomuutta, koska eivät löydä sellaista työtä, joka heitä kiinnostaisi. Yhä useammat syrjäytyvät kokonaan ja jäävät paitsi koulutusta ja työtä. ILO yrittää auttaa ennakoinnissa, mitkä ovat työmarkkinoiden vaatimukset, mitä tulee osaamiseen ja kykyihin, Seppo sanoo. – Ihmiskunta on tällä hetkellä monin tavoin murroskohdassa, koska muutokset ovat niin isoja. Kuinka uusi teknologia, digitalisaatio ja tekoäly tulevat vaikuttamaan työelämään? Entä vihreä siirtymä? Puhumattakaan väestön ikääntymisestä. Vuonna 2050 Afrikka on maailman ainoa nuori manner, kun muu maailma vanhenee kovaa vauhtia. SOLIDAARISUUS KOETUKSELLA – Globaali solidaarisuus on juuri nyt koetuksella, sillä taloudellinen tilanne on hyvin tiukka monissa maissa. Elinkustannukset ovat nousseet, ja ihmisten luottamus instituutioihin on murenemassa. Polarisoituminen on jatkunut entisestään. Kansalaisyhteiskunnan tila on kutistunut jatkuvasti. Kansalaisjärjestöjen, median ja ammattiliittojen toimintaedellytykset ovat heikentyneet monissa maissa. – Tärkeintä olisi hoitaa asioita niin, ettei eriarvoisuus pääsisi kasvamaan maiden sisällä eikä niiden välillä. Sosiaaliset epäkohdat johtavat helposti konflikteihin. Oikeudenmukainen siirtymä, siihen pitää panostaa. Näen siksi ILOn tehtävän tässä ajassa entistä tärkeämpänä. ILO eroaa työskentelytavaltaan kaikista muista YK-järjestöistä siinä, että kolmikantaisuus on rakennettu sisään sen toimintaan. Työnantajaja työntekijäjärjestöjen edustajat osallistuvat järjestön työhön tasavertaisina valtioiden hallitusten edustajien kanssa. – Se muuttaa keskustelua ratkaisevasti. Yhteisen mielipiteen rakentaminen vaatii työtä, mutta sitten kun sopimus saadaan aikaan, on se vahvempi ja sitä on helpompi lähteä toteuttamaan. Työmarkkinajärjestöt ovat mukana ILOn toiminnassa myös kentällä. ? Nyt pitäisi saada visio uudenlaisesta, globaalista yhteiskuntasopimuksesta. MIA SEPPO Työskentelee apulaispääjohtajana Kansainvälisessä työjärjestössä ILOssa (International Labour Organization) Genevessä. Aloitti tehtävässään ILOssa keväällä 2023. Toimi sitä ennen neljä vuotta YK:n maaedustajana Bangladeshissa. Aloitti YK-uransa vuonna 1995. Työskennellyt erilaisissa tehtävissä YK:n palveluksessa New Yorkissa sekä Tadžikistanissa, Sierra Leonessa, Malawissa ja Zimbabwessa. Kotoisin Pernajasta Uudeltamaalta. Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 19 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 19 2.10.2024 14.50 2.10.2024 14.50