Tekijä 10/2022 - Lehtiluukku.fi

Tehtaat käynnissä Teollisuus on varautunut sähköpulaan. Westaksen sahalla energiakriisi ei huoleta. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 10/2022 6 Liiton vahvuus jäsenistössä 28 Maalia 160 vuoden kokemuksella 42 Valitaan luottamusmies 50 På turné med regionombudsmannen 56 Maailma etsimen läpi 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten EETU SINTONEN Rimoittaja Westas Raunio Oy Koski Tl Tekija?_2022_10_kansiarkki.indd 1 Tekija?_2022_10_kansiarkki.indd 1 4.10.2022 13.17 4.10.2022 13.17
LÄHDE SYYSKOKOUKSEEN! ? ? Nyt on Teollisuusliiton ammattiosastojen syyskokousten aika. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan syyskokous on pidettävä loka–marraskuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. ? ? Syyskokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa oman ammattiosastonsa toimintaan esimerkiksi valitsemalla ammattiosaston hallitus seuraavalle vuodelle (tai kaksivuotiskaudelle, jos ammattiosasto on niin päättänyt). Kokouksessa hyväksytään myös toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. VALITAAN LUOTTAMUSMIES! ? ? Teollisuuden työpaikoilla valitaan luottamusmiehet marras–joulukuussa. Pääluottamusmiehen lisäksi valitaan varapääluottamusmies sekä luottamusmiehet. Luottamusmiesten toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan. ? ? ? Luottamusmiehet edustavat työpaikoilla ammattiosastoa ja liittoa. Luottamusmies saa käyttää työaikaansa työntekijöiden asioiden hoitamiseen. Yli 400 työntekijän yrityksissä on kokopäivätoiminen pääluottamusmies. ? ? Ammattiosastot voivat tilata luottamusmiesvaalien järjestämiseen tarvittavaa materiaalia liiton verkkosivuilta: www.teollisuusliitto.fi/luottamusmiesvaalit LIITTO TIEDOTTAA SYYSKOKOUKSET 1.10.–30.11. LUOTTAMUSMIESVAALIT 1.11.–31.12. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta Tekija?_2022_10_kansiarkki.indd 2 Tekija?_2022_10_kansiarkki.indd 2 4.10.2022 13.41 4.10.2022 13.41
10/2022 Tekijä 3 SISÄLTÖ JA N I LA U KK A N EN JU H O KU VA KA N N EN KU VA JA N I LA U KK A N EN TASA-ARVOA PERHEISIIN JA RAKENTEISIIN Palkkojen epätasa-arvossa on pääosin kysymys miesten ja naisten palkkojen eroista. Naiset työskentelevät useammin matalapalkkaisilla aloilla. TALVI TULEE, TEOLLISUUS VARAUTUU KANSI Yritykset ovat erilaisissa asemissa uhkaavan sähköpulan edessä. Osa tehtaista on lähes omavaraisia, toiset täysin riippuvaisia valtakunnanverkosta. Westaksen Raunion sahalla omaa energiaa saadaan kuorihaketta polttamalla. TYÖTÄ KAIKISSA SÄVYISSÄ Tikkurilan Vantaan maalitehtaalla on tehty maaleja jo 160 vuoden ajan. Tehtaan tulevaisuus on epävarma, sillä Vantaan kaupunki haluaisi rakentaa tehtaan paikalle asuintaloja. 8 ? Jukka Hermansson täyttää väripastasäiliöitä maalitehtaan sävyttämössä. 28 TU O M A S IK O N EN 22 Tekija?_2022_10_sisus.indd 3 Tekija?_2022_10_sisus.indd 3 5.10.2022 15.06 5.10.2022 15.06
4 Tekijä 10/2022 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 16 .11 . 28 Tikkurilalla ilona vaihteleva työ ja hyvä porukka 36 TYÖYMPÄRISTÖ Tapaturmat vähentyneet pitkällä aikavälillä 38 SOPEUTUJAT Tulipalo ei lannistanut Toijala Worksin väkeä 41 Lyhyet 42 LIITOSSA Luottamusmies on työpaikan tärkeä edunvalvoja 44 PERHEPÄIVÄ Sirkus veti Uudenmaan jäsenet yhteen 45 LIITTOKOKOUS 2023 Ilmoitukset liittokokouksesta 47 OIVALTAJA Työsuojeluvaltuutettu Arttu Jokikota 56 HARRASTAJA Valokuvaaja Ursula Kuula 58 Pulmat 59 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 AVAAJA Strategian kulmakivet, osa 2: Järjestöllinen vahvuus 08 KANSI Teollisuudessa vielä monta paikkaa säästää energiaa 16 KEKSINTÖ Led-valot säästävät ja kestävät 18 NÄKIJÄ Tatsin toiminnanjohtaja Peppi Tervo-Hiltula 20 VIERAILIJA Professori Niina Lilja 22 Mataliin palkkoihin apua työehtosopimuksilla 27 Lyhyet ? HARRASTAJA ”Kun lähtee kameran kanssa tuttuunkin paikkaan, sitä katsoo eri tavalla”, sanoo valokuvausta harrastava Ursula Kuula. ? SOPEUTUJAT Toijala Worksin puomiverstaan tehdashalli paloi tämän vuoden tammikuussa. Onneksi kukaan ei loukkaantunut, työt on saatu uudelleen käyntiin väistötiloissa ja uutta hallia suunnitellaan jo. 56 38 48 MAAILMA Ruotsissa edelleen halu sopia 49 Lyhyet 50 FACKET Regionombudsmannens uppgift är att vara där det händer 52 FACKET Snart väljer vi förtroendemän 54 BRIEF IN ENGLISH Time to elect shop stewards 55 A-kassa / A-kassan AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA JY RK I LU U KK O N EN A N TT I H YV Ä RI N EN Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. Tekija?_2022_10_sisus.indd 4 Tekija?_2022_10_sisus.indd 4 5.10.2022 15.06 5.10.2022 15.06
10/2022 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 12.10.2022 Tarvitsemme oikean sosiaalisen median S osiaalista mediaa markkinoidaan viestintää ja vuorovaikutusta edistävänä välineenä. On innostavaa ajatella, että kotisohvalta käsin voi milloin vain olla yhteydessä vaikka maailman ääriin ja vaihtaa ajatuksia miltei kenen kanssa tahansa. Vetoava on myös lähes rajattomalta vaikuttava mahdollisuus poimia vuolaista tietovirroista mitä mielenkiintoisimpia kohokohtia. Kun sosiaalinen media oli uusi, muutos verrattuna aikaisempaan valtamedian hallitsemaan viestintäkenttään tuntui mahtavalta. Osallistuminen laajaan keskusteluun ei enää edellyttänyt mittavia resursseja, kuten lehden tai internet-sivuston perustamista. Tehokkaat sähköiset viestinnän välineet tulivat helposti kaikkien verkkoon pääsevien käytettäviksi. Hedelmällisen vuorovaikutuksen, toisilta oppimisen ja viestinnän demokraattisuuden teemat houkuttelivat sosiaalisen median tilien avaamiseen ja verkostojen rakentamiseen. Eikä se niin haitalliselta tuntunut, että verkossa toimiessaan tästä kaikesta joutuisi vastineeksi vastaanottamaan muutaman kohdennetun mainoksen. Eikä jännittänyt sekään, että luovutti henkilökohtaisia tietoja palveluntarjoajille. No, mitä sitten. Paras viestintä on henkilökohtaista. Ja kaikkihan, jotka tunnen, tietävät nimeni, ja naamasta näkyy, minkä ikäinen olen. Jotain jäi kuitenkin huomaamatta. Kuten esimerkiksi se, että yksittäinen ihminen ei ole sosiaalisen median palveluja käyttäessään asiakas, vaan tuote. Tuote, jota sosiaalisen median firmat myyvät kolmansille osapuolille mielipidevaikuttamisen kohteiksi tietämättä, mitä ne kolmannet osapuolet ovat, ja mitkä niiden tarkoitusperät ovat, kun ne pyrkivät ohjaamaan ihmisten käyttäytymistä. Tai se, että Neurovelhon ja Matrixin kaltaiset aikanaan etäisiltä tuntuneet tieteiskuvaukset, joissa ihmisille voi käydä virtuaalisesti huonosti, ovat muuttuneet todeksi. Yksinomaan maalittaminen ja kiusaaminen ovat vakavia ongelmia, joita ei voi mitätöidä sanomalla, että älä huoli ystäväiseni, eihän se ole kuin höpinää bittiavaruudessa. Sapettava, pimentoon häivytetty seikka oli se, mille sosiaalisen median firmat ansaintalogiikkansa rakensivat. Sille psykologiselle tiedolle, jonka mukaan ihmiset reagoivat herkemmin kielteisiin ja uhkaaviin asioihin kuin myönteisiin ja rauhoittaviin. Alustojen tietoliikennettä hallinnoivat algoritmit jakavat tai jättävät jakamatta viestejä juuri tällä kielteisyyden logiikalla, koska se on tehokkain tapa tuottaa rahaa. Algoritmit puolestaan ovat firmojen suojattua omaisuutta, joita ei asiakkaille, siis tuotteille, paljasteta siksi, että se vaarantaisi ansaintalogiikan. Tämä on tyrmistyttävä vedätys. Sosiaalisen median alkuperäiset ajatukset ja tavoitteet ovat edelleen hienoja. Nyt tarvitaan toimijoita, jotka tekevät niistä toden. Kysyntää on uskoakseni runsaasti. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja BLOGI www.tekijalehti.fi/blogi ”Ammatillisen koulutuksen kiinnostavuus on kiinni alan vetovoimatekijöistä. Meillä on ammattiyhdistysliikkeessä ja erityisesti työnantajien kanssa yhteinen tehtävä lisätä teollisuuden ammattien vetovoimaa.” KARI HYYTIÄ Teollisuusliiton ammatillisen koulutuksen asiantuntija Tekija?_2022_10_sisus.indd 5 Tekija?_2022_10_sisus.indd 5 5.10.2022 15.07 5.10.2022 15.07
Painoarvoa neuvottelupöytiin T eollisuusliiton uusi strategia vuosille 2023–2028 käsitellään ja hyväksytään toukokuun 2023 liittokokouksessa. Strategiaan kirjataan liiton tavoitteet sekä tavoitteisiin vievät työkalut. Uuden strategian kulmakiviä on neljä: työmarkkinatoiminta, järjestöllinen vahvuus, yhteiskuntavaikuttaminen ja mahdollistajat. Teollisuusliiton järjestöpäällikkö Vesa Aallosvirta kertoo, että järjestöllinen vahvuus kumpuaa aktiivisesta jäsenistöstä. – Koko liiton toiminta perustuu hyvään järjestäytymiseen ja kattavaan luottamushenkilöorganisaatioon, Aallosvirta sanoo. Aktiivisuutta voidaan kasvattaa lisäämällä tietoa siitä, mikä liitto on, miksi siihen kannattaa kuulua ja miksi on oltava valmius myös työtaistelutoimiin. – Jäsenhankinta ja järjestämistoiminta ovat se paras lääke. Luodaan toimipaikkatasoisia toimintamalleja, joilla huolehditaan omasta edunvalvonnasta työpaikalla, Aallosvirta sanoo. VARAUTUMISTA ERILAISIIN TULEVAISUUKSIIN Strategiaa valmistellaan tulevaisuuden kehityskulkuja ennakoiden. Yksi mahdollinen haaste on työmarkkinakentän jakautuminen entistä pienempiin osiin. Mekaanisessa metsäteollisuudessa työnantajapuoli lopetti valtakunnallisten työehtosopimusten tekemisen, mikä johti yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin. – Oliko se päänavaus, vai kokeilu, josta palataan takaisin keskitettyyn sopimiseen, Aallosvirta pohtii. Järjestöllisen vahvuuden rakentaminen on työntekijöiden aktivoimista ja saamista mukaan ammattiyhdistystoimintaan. – Toimipaikkatasolla työntekijöistä pitää huolehtia siten, että otetaan hyvin vastaan, kerrotaan liiton merkityksestä sekä työpaikan edunvalvonnasta ja pyydetään jäseneksi, Aallosvirta sanoo. Monipuoliset osallistumismahdollisuudet auttavat uusien jäsenten hankintaa ja heidän kiinnittymistään ammattiosaston ja liiton toimintaan. Nuoret ovat yksi ryhmä, johon kannattaa panostaa. – Rutiinikokoukset eivät kiinnosta kaikkia. Tulisi olla matalan kynnyksen tilaisuuksia, joissa tulee asiaa, mutta on myös vapaampaa ohjelmaa, Aallosvirta pohtii. ÄÄNI KUULUVIIN LIITTOKOKOUSVAALEISSA Teollisuusliiton vuoden 2023 liittokokous ja liittokokousvaalit ovat mahdollisuus kehittää järjestöllistä vahvuutta ja näyttää sitä ulospäin. Korkea äänestysprosentti kertoo, että liitolla on vahva valtuutus neuvotella jäsentensä puolesta. – Työnantajapuolella seurataan tarkasti, mikä meidän äänestysaktiivisuutemme on, Aallosvirta sanoo. Teollisuusliiton uusi strategia rakentuu neljästä kulmakivestä. Järjestöllinen vahvuus lähtee liikkeelle työpaikkatason edunvalvonnasta ja luo liitolle painoarvoa. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN GRAFIIKKA VELI-PEKKA HEINO JA EMILIE UGGLA 10 AVAAJA 6 Tekijä 10/2022 Tekija?_2022_10_sisus.indd 6 Tekija?_2022_10_sisus.indd 6 5.10.2022 15.07 5.10.2022 15.07
Koko liiton toiminta perustuu hyvään järjestäytymiseen ja kattavaan luottamushenkilöorganisaatioon. Ammattiosastoja pyydetään keskustelemaan syksyn aikana liiton strategiasta ja tekemään strategiaan liittyviä liittokokousesityksiä. – Toivoisin, että esityksissä tulisi näkemystä, mikä ammattiosaston rooli on tulevaisuudessa ja mitkä ovat sen tärkeimmät tehtävät, Aallosvirta sanoo. Strategia linjaa koko liiton toimintaa tulevalle viisivuotiskaudelle, joten osastoilta toivotaan esityksiä suunnasta, johon liittoa halutaan kehittää. – Liitolla pitää olla peruslinja, johon kaikki tulevat päätökset perustuvat. Ei voi olla niin, että tehdään vain yksittäisiä päätöksiä ilman näkemystä liiton linjasta. Siitä tulisi sekametelisoppa, Aallosvirta sanoo. JÄSENHANKINTA KAIKEN YTIMESSÄ – Kootaan ihmisiä yhteen, luodaan vahva yhteisvoima ja edistetään jäsenten asiaa työmarkkinoilla, kehityssuunnittelija Veli-Pekka Heino Teollisuusliiton kehittämisyksiköstä kuvailee järjestöllistä vahvuutta. Teollisuusliitolla on jäseniä yli 11 000 työpaikassa. Edunvalvonnan perusta on luottamushenkilöiden ja muiden aktiivijäsenten toiminnassa. – Konkreettisesti järjestöllinen vahvuus on jäsenhankintaa ja jäsenten toimintaa, Heino sanoo. Liiton aloitteesta järjestetään yrityskohtaisia ja laajempia järjestämiskampanjoita, mutta liiton henkilökunta ei voi olla kaikkialla paikan päällä. Alkamassa on pilottihanke, jolla pyritään vahvistamaan ammattiosastojen roolia työpaikkatason toiminnassa. – Ammattiosastot ovat vastuussa järjestäytymisestä ja toimivan jäsenyhteyden rakentamisesta paikallisella tasolla, Heino sanoo. Kriisit tuovat usein esille järjestöllisen vahvuuden. Esimerkiksi mekaanisessa metsäteollisuudessa järjestäytymisaste on saatu nousemaan kohisten sen jälkeen, kun työnantajapuoli romutti valtakunnallisen työehdoista sopimisen. Heino pohtii, että aktiivisuus on tärkeää myös tavallisessa arjessa kriisien ja kampanjoiden välillä. Elinvoimaiset ammattiosastot ja monipuolinen toiminta ovat aktiivisuuden avaimia. ? AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai Twitterissä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. 10/2022 Tekijä 7 AJASSA JÄRJESTÖLLINEN VAHVUUS YH TE ISK UN TA VA IK UT TA MI NE N TYö MA RK KIN ATO IM INT A MAHDOLLISTAJAT: Jäsenet Osaaminen Viestintä Tietojärjestelmät Liiton talous Osa 2: Järjestöllinen vahvuus Juttusarja esittelee Teollisuusliiton uuden strategian neljä kulmakiveä. STRATEGIAN KULMAKIVET Tekija?_2022_10_sisus.indd 7 Tekija?_2022_10_sisus.indd 7 5.10.2022 15.07 5.10.2022 15.07
8 Tekijä 10/2022 Teollisuus on varautunut tulevaan sähköpulaan. Monille se ei ole edes ongelma, koska tehtaiden energialaitokset tuottavat ilmaista lämpöä ja sähköä jopa yli niiden oman tarpeen. Tekija?_2022_10_sisus.indd 8 Tekija?_2022_10_sisus.indd 8 5.10.2022 15.33 5.10.2022 15.33
10/2022 Tekijä 9 ? AJASSA Puunjalostusteollisuuden laitokset tuottavat yleensä enemmän energiaa kuin ne käyttävät. Sähköpula ei sulje tehtaita Suomessa TEKSTI JUKKA NORTIO KUVAT JANI LAUKKANEN
10 Tekijä 10/2022 K uorimakoneen nystyröitä täynnä olevat rautaiset rullat vetävät ja pyörittävät puuta samalla kun kuoren repijä kiskoo tukin pintakerrosta irti. Kuoriaines kasataan Westaksen Koski Tl:ssä sijaitsevan Raunion sahan pihalla oleviin valtaviin kasoihin kuivumaan. Kuorta kertyy vuosittain 110 000 kuutiota, josta poltetaan tehtaan lämpölaitoksessa 65 prosenttia. Loput myydään muun muassa lähiseudun lämpölaitoksille. Eikä tässä vielä kaikki: kun tukki jalostetaan lautatavaraksi, syntyy prosessissa haketta ja sahanpurua. Hake myydään sellutehtaalle ja puru lämpölaitoksille energialähteeksi. ISO OSA OMAA ENERGIAA Lämpövoimalan sisällä on valtava kattila, jonka sisällä oleville arinoille kuoriaines syötetään palamaan. Näin saadaan lämpöä veden lämmitykseen. Polttolaitos tuottaa kaiken sahan tarvitseman lämpöenergian, joka on noin 80 prosenttia sahan energiankulutuksesta. Varalla on myös kymmenen megawatin öljykattila, jos hakkeen saanti häiriintyy. Lämpölaitoksessa tapaamme remonttimies Kari Heikkilän, joka tuntee 14 vuoden kokemuksella liki jokaisen ruuvin, mutterin ja kojeen sahalla. Parhaillaan työn alla on paineilmaventtiilin vaihto. Työntekijöiden keskuudessa ei tunneta huolta energiakriisin vaikutuksista työpaikkaan. – Poltamme täällä omaa kuorta ja sähkön hinnoillehan me emme voi mitään, Heikkilä sanoo. Lämpölaitoksen kuuma vesi on tehtaan monen prosessin lämmön lähde. Lämpöä tarvitaan varsinkin kuivaamossa, jossa vahvat puhaltimet kierrättävät ilmaa vesilämmitteisten pattereiden säleköiden läpi kohti kuivattavia lautapinoja. Kuivausaika ja -lämpötila määräytyvät sahatavaran paksuuden ja muiden ominaisuuksien mukaan. – Kuivaamonhoitaja valitsee oikean kuivauskaavan kullekin tuotteelle. Se on hänen ammattitaitoaan, Westaksen tuotantojohtaja Sakari Virtanen sanoo. SAHALINJAT SYÖVÄT ENITEN SÄHKÖÄ Sahalinjat käyttävät koko sahalaitoksella eniten sähköä. Niillä on runsaasti väkivahvoja moottoreita, jotka ohjaavat puiden kulkua ja sahausta prosessin eri vaiheissa. Työntekijöitä ei sahauksessa juuri näy, vaan prosessia valvoo pääluottamusmies ja prosessinhoitaja Jukka Kleme valvomohuoneessa yli kahden vuosikymmenen kokemuksella. Samalla kun hän pitää silmällä paria kymmentä monitoria, ohjaa hän koneita varmoin ottein kahdella joystick-ohjaimella. – Vaikka prosessi on automatisoitu, pitää sitä jatkuvasti seurata ja tarvittaessa puuttua työn etenemiseen. Erityisesti särmäyskonetta pitää ohjata, Kleme sanoo. Energiakysymykset eivät ole tulleet hänen pöydälleen. Enemmän keskusteluja käydään johdon kanssa tulevan talven työtilanteesta, koska sahatavaran kysyntä on laskenut. Sahan työntekijät ovat säästyneet vuosikymmenet lomautuksilta muutamia lyhyitä jaksoja lukuun ottamatta. NIUKASTI SÄÄSTÖKOHTEITA Westaksen Koski Tl:n saha käyttää vuodessa noin 15 000 megawattituntia sähköä ja 60 000 megawattituntia lämpöä. Sähkön hinnasta osa on kulutusarvioon perustuen kiinteähintaista ja ylimenevä osa pörssisähköä. Westaksella ei juurikaan ole käyty keskusteluja työn painottamisesta yöaikaan, jolloin sähkö on halvempaa. – Teemme muutenkin töitä kolmessa vuorossa. Myös lämpölaitoksemme käy jatkuvasti läpi vuorokauden, Westaksen talousjohtaja Minna Saaranluoma-Carpelan sanoo. Myös omaa sähköntuotantoa on mietitty. Aurinkoenergia ei kuitenkaan olisi paras vaihtoehto, koska sähköä tarvitaan jatkuvasti ja korkealla teholla. Tekija?_2022_10_sisus.indd 10 Tekija?_2022_10_sisus.indd 10 5.10.2022 15.42 5.10.2022 15.42
10/2022 Tekijä 11 ? Remonttimies Kari Heikkilä ei usko, että energiapula uhkaa hänen työpaikkaansa. ? Westas tuottaa raakapuusta yli jäävästä kuoresta tarvitsemansa lämpöenergian. Sahauksessa yli jäävä hake menee selluteollisuuteen ja puru lähistön lämpölaitosten energialähteeksi. ? Kuivaamon valvomossa ovat kuivaamon hoitajat Markus Nuotio ja Heikki Hahko. Heillä on yhteensä noin 50 vuotta kokemusta sahatavaran käsittelystä. Kuivaamo on energiankäytön kannalta mielenkiintoinen paikka. Siellä käytetään valtaosa sahan lämpöenergiasta ja suuret puhaltimet ovat nekin melkoisia sähkön kuluttajia. AJASSA Tekija?_2022_10_sisus.indd 11 Tekija?_2022_10_sisus.indd 11 5.10.2022 15.09 5.10.2022 15.09
Suuri kuluttaja säästää isosti Polttoaineiden jalostaja Neste saa merkittävän osan energiastaan raakaöljyn ja muiden syöteaineidensa mukana. Tätä energiaa käytetään paljon jalostusprosessin eri vaiheissa. Neste tarvitsee sähköä, lämpöä ja höyryä, joita saadaan useista lähteistä. – Kilpilahden voimalaitos (KPP, Kilpilahti Power Plant) ostaa sivuvirtojamme ja vastaanottaa prosessilämpöämme. Tuotamme lämpöä noin 30 megawatin teholla, josta riittää Kilpilahden muillekin teollisuuslaitoksille, Nesteen Öljytuotteiden johtaja Markku Korvenranta sanoo. GIGALUOKAN KULUTUS Sähköä kuluu Porvoon jalostamolla noin 1 000 gigawattituntia vuodessa muun muassa raskaiden koneiden käyttöön läpi jalostusprosessin. Tämä energiamäärä vastaa noin 50 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuoden sähkönkulutusta. Paljon voidaan kuitenkin säästää. Yhtiö on ilmoittanut, että se saavutti esimerkiksi vuonna 2021 kokonaisuutena 98,5 gigawattitunnin energiansäästön. Se merkitsi sähköä noin 5 000 sähkölämmitteiselle omakotitalolle. Neste on turvannut sähkönsaantia pitkäaikaisilla tuulivoiman hankintasopimuksilla Fortumin, Ilmattaren ja Statkraftin kanssa. Sopimuksista osa on markkinahintaista sähköä ja osa on tehty erilaisilla suojautumistoimilla hinnanvaihteluja vastaan. Lämpöenergiaa ja polttoaineita kuluu puolestaan noin 8 000 gigawattituntia vuodessa. Neste on korvannut maakaasun lähes kokonaan maailmanmarkkinoilta ostetulla propaanilla. Vaihdon suurin vaikutus on Nesteen vetylaitoksella, jossa muutos tehtiin odotettua nopeammin. SÄHKÖ KORVAA MUITA ENERGIALÄHTEITÄ Korvenranta uskoo sähkön kilpailukykyiseen hintaan tulevaisuudessa. Pääsyy tähän on nopeasti kasvava tuulivoimatuotanto. Sen myötä tuotetaan myös vihreää vetyä, jota voidaan hyödyntää monin tavoin energialähteenä. – Sähkö on vedyn raaka-aine, jolla korvaamme maakaasun ja propaanin. Kilpilahden teollisuusalue, missä Nesteen jalostamo on suurin toimija, tuottaa merkittävästi enemmän lämpöenergiaa kuin siellä kulutetaan. Keskustelu hukkalämmön käytöstä pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuottajana jatkuu. – Hanke on edelleen harkinnassa, Korvenranta tiivistää. JATKUVAT ENERGIATALKOOT Porvoon jalostamolla on erikoistunut tiimi, joka arvioi kaikissa yksiköissä ja kaikkien energiamuotojen osalta, miten energiatehokkuutta voidaan parantaa. – Paljon työtä on tehty, mutta edelleen löytyy parannettavaa. Nesteen prosessit ovat sellaisia, ettei niitä voi ajaa alas sähkönsaantiongelmien vuoksi. – Emme voi ajaa mitään laitoksiamme ilman sähköä. Oletuksemme onkin, että saamme tarvitsemamme sähkön tuotannon ylläpitämiseen, vaikka sähkömarkkinoilla olisikin ajoittaista niukkuutta, Korvenranta sanoo. – Pari vuotta sähkö on turvattu nykyisillä hintakiinnityksillä, ja ainakaan toistaiseksi ei ole suunnitelmia siirtyä omaan sähköntuotantoon, Saaranluoma-Carpelan sanoo. Merkittäviä sähkön säästömahdollisuuksia ei Westaksella juuri ole. Westas on mukana Motivan energiansäästöohjelmassa, jonka tavoitteena on saada teollisuuden energiankäyttöä vähennettyä. Yrityksen tärkein energiansäästökohde on ollut lämpökeskuksen savukaasujen puhdistuslaitokseen asennettu Economizerlaite. Se nappaa savukaasuista lämpöenergian talteen. Kallistuva sähkö kasvattaa sahatavaran hintapaineita. – Kysyntä on vielä tällä hetkellä melko hyvä, mutta näköpiirissä on, että sekä kysyntä että hinnat lähtevät laskemaan. Tilanne muuttuu haastavammaksi. En kuitenkaan usko, että sähkön hinta vaikuttaa meillä siihen, pidämmekö sahan pyörimässä vai emme, Saaranluoma-Carpelan pohtii. AUTOMAATIOTA JA KÄSITYÖTÄ Työntekijäpulaa Westaksella ei kärsitä, vaan nuoria tulee tasaisesti eläköityvien tilalle. Vaikka automaatio on lisääntynyt, ei työntekijöiden määrä ole laskenut, koska tuotanto on vastaavasti kasvanut. Kuorta kertyy vuosittain 110 000 kuutiota, josta poltetaan tehtaan lämpölaitoksessa 65 prosenttia. 12 Tekijä 10/2022 Tekija?_2022_10_sisus.indd 12 Tekija?_2022_10_sisus.indd 12 5.10.2022 15.09 5.10.2022 15.09
AJASSA Rimoittaja Eetu Sintonen on työntekijöiden nuorempaa sukupolvea. Hän työskentelee tuotantolinjan loppupäässä valmiin sahatavaran parissa. Sintonen ohjaa rimoituskonetta, jossa lautojen väliin asetetaan rimat vastakkaiseen suuntaan lautojen kanssa. Rimoja tarvitaan, jotta lautapinot ovat sopivan ilmavia, kun niitä kuivataan. – Kun kaikki toimii, ei automaatioon tarvitse paljoa puuttua. Harvoin niin kuitenkin on, vaan aika paljon pitää päivän aikana painaa hommia. Työ on kuitenkin rentoa, kun saa tehdä omaan tahtiin. Neljä vuotta Westaksella työskennelleen Sintosen mukaan paikkakunnalla ei ole juuri muita työpaikkoja. – Olin teurastamolla määräaikaisena neljä vuotta. Se alkoi tympimään. Siksi tulin tänne heti, kun vakituinen paikka vapautui. OTAVALLA OSATAAN SÄÄSTÄÄ Jokainen yritys pyrkii energiansäästämiseen aina kun säästäminen on kaikin puolin järkevää. – Siirryimme neljä vuotta sitten älykkääseen led-valaistukseen, olemme toteuttaneet kompressorihuoneen lämmön talteenoton ja paransimme painohallin kattoremontin yhteydessä eristyksiä, Otavan Kirjapaino Oy:n toimitusjohtaja Marko Silventoinen kertoo konkreettisista energiatehokkuustoimista. Painotalo käytti viime vuonna energiaa 5 500 megawattituntia, josta reilu 40 prosenttia tuli Keuruun Energialta kaukolämpönä. – Kaukolämpömme on vihreää energiaa ja sähkö ekoenergiaa, vaikka ne ovat hieman tavallista energiaa kalliimpia, Silventoinen sanoo. Sähkön hinnan Otavan Kirjapaino turvaa koko Otava-konsernin hankintasopimuksilla. – Kiinteähintaiset sopimuksemme ovat huomattavan edullisia verrattuna nykyiseen sähkön hintaan. Ensi vuodeksi vähän yli puolet sähköstä hankitaan sovitulla kiinteällä hinnalla ja lopun joudumme neuvottelemaan. Seuraaville vuosille hintasuojatun sähkön määrä vähenee vuosittain, Silventoinen sanoo. Kulunut vuosi ei ole muuttanut Otavan tapaa tehdä energianhankintasopimuksia, mutta paperin hankintaongelmiin on varauduttu saatavuusongelmien vuoksi. Varastossa on aiempaan verrattuna huomattavasti enemmän paperia, koska toimitusajat ovat pidentyneet. Samalla kun paperin hinnan nousu on nostanut kirjojen materiaalikustannuksia, on energiakustannus pysynyt edelleen muutamassa prosentissa. Kirjapainon 12 miljoonan euron liikevaihdosta energian osuus on 300 000–400 000 euroa. – Merkittäviä nousupaineita suojaamattomalle sähkölle toki on. Kaukolämmössä odotettavissa olevat hinnankorotukset ovat maltillisemmat, Silventoinen sanoo. AINA ON VARAA PARANTAA Energiansäästötoimet ovat Otavalla jokapäiväistä työtä. Tämän lisäksi on käynnistetty energian säästöön tähtäävä projekti. – Vaikka energiansäästö on hyvässä mallissa, aina on parannettavaa, Silventoinen sanoo. Koneiden, kuten sidontalaitteiden tai painokoneiden, hankinnoissa energiatehokkuus ei ole toistaiseksi ollut hankintakriteeri. Tärkeintä on ollut se, että koneet soveltuvat parhaalla mahdollisella tavalla käyttötarpeeseen. Otava harkitsee parhaillaan aurinkosähköjärjestelmää. Se voisi tuottaa 5–10 prosenttia painon tarvitsemasta sähköstä. Investoinnin takaisinmaksuajaksi on arvioitu 7–10 vuotta. ”Kallistuva sähkö kasvattaa sahatavaran hintapaineita.” Rimoittaja Eetu Sintonen on tyytyväinen, että saha on tarjonnut hänelle vakituisen työpaikan. 10/2022 Tekijä 13 ? Tekija?_2022_10_sisus.indd 13 Tekija?_2022_10_sisus.indd 13 5.10.2022 15.10 5.10.2022 15.10
14 Tekijä 10/2022 PUU JA TUULI KORVAAVAT FOSSIILISTA ENERGIAA Parhaillaan ajankohtaisen kaasun rooli on vaihdellut suomalaisen teollisuuden energianlähteenä. Sen käyttö nousi voimakkaasti 50 vuotta sitten. Vuosituhannen alussa käyttö alkoi hiipua ja nyt se lopahtaa kokonaan. Samoin käy hiilen energiakäytölle. Samalla teollisuus on rakentanut melkoisesti biomassavoimaloita. Tuulen merkitys teollisuuden voimanlähteenä on pieni. METSÄTEOLLISUUS TUOTTAA RUNSAASTI ENERGIAA Energiantuotannon ja ostetun energian osuus vaihtelee melkoisesti teollisuuden eri alojen välillä. – Kemianteollisuudessa ei ole juurikaan omaa energiantuotantoa, mutta metsäteollisuus tuottaa energiaa jopa yli oman tarpeen, Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston energiatekniikan professori Esa Vakkilainen sanoo. Isojen tehtaiden yhteydessä olevat energialaitokset ovat pääasiassa itsenäisiä yrityksiä, mutta tehtaat omistavat niistä suurimman osan. Tällä järjestelyllä tehdas saa edullista energiaa, josta riittää usein kaukolämpöä lähiseudun kotitalouksiin. Vakkilainen muistuttaa, että suomalainen teollisuus maksaa huomattavasti vähemmän sähköstä kuin esimerkiksi saksalainen. – Suomessa ja Ruotsissa on paljon vesivoimaa, bioenergiaa ja ydinvoimaa. Niiden avulla sähkön hinta on alempi. Saksassa sähköntuotanto on perustunut kalliiseen fossiilienergiaan. Teollisuuden sähkönkäyttö periytyy Vakkilaisen mukaan ajalta, jolloin Imatran Voima ja sittemmin Fortum hinnoitteli sähkön hinnan korkealle. Sen seurauksena teollisuus alkoi rakentaa omaa, voittoa tavoittelematonta sähköntuotantoa, kuten ”Yhteiskunnan kannalta se, että puuta käytetään suoraan energiaksi, ei ole suunta mihin pitäisi mennä.” Teollisuuden Voiman Olkiluodon ydinvoimalan. Jos Olkiluodon kolmosreaktori ei ole talvella käytössä, kohtaamme ongelmia. Vaikka sähkö laskennallisesti riittäisi, hinta nousee. Tilanne kärjistyy, jos Saksassa loppuu kaasu, sillä se heijastuu myös suomalaiseen sähkön hintaan. – Osa sähkön tuotannosta on erittäin kallista, ja tämä nostaa sähkön hintaa kaikkialla. Todennäköisesti ensi talvi on pahempi kuin viime talvi. Paljon on kiinni sääoloista, Vakkilainen sanoo. KILPAILUKYKY VAARASSA Korkea sähkön hinta vaikuttaa suomalaisen teollisuuden hintakilpailukykyyn, koska energiakriisi on pääasiassa eurooppalainen ilmiö. Amerikkalaiset ja kiinalaiset tehtaat saavat näissä oloissa kilpailuetua, kun energian hinta ei nouse siellä. Energiaomavaraiseen metsäteollisuuteen kriisi ei iske, mutta konerakentajien ja metallinjalostajien energialaskussa muutos näkyy. Vakkilaisen mukaan teollisuus on varautunut tähänkin kriisiin niin hyvin kuin voi, mutta sekään ei riitä. – Sähkön hinnannousu on ollut täysi yllätys kaikille ja se vaikuttaa kaikkiin energiaintensiivisiin aloihin koko EU-alueella, hän sanoo. TUULTA, EI PUUTA Kun sähkön hinta nousee, parantaa se puun kilpailukykyä energialähteenä. Metsäteollisuuden pitkäaikainen huoli siitä, että kilpailu puusta kiihtyy, on nyt totta. Tähän saakka energiateollisuus on käyttänyt lähinnä metsätähteitä ja sahojen ylijäämäpuuta. – Näillä sähköhinnoilla kannattaa energiapuusta maksaa liki sama hinta kuin tukkipuusta. Yhteiskunnan kannalta se, että puuta käytetään suoraan energiaksi, ei kuitenkaan ole suunta mihin pitäisi mennä. Siksi on hyvä, että tuulivoimaa rakennetaan paljon, koska se tuottaa uusiutuvaa sähköä, Vakkilainen sanoo. ? ENERGIAN KÄYTTÖ TEOLLISUUDESSA 1 000 TJ 50 100 150 200 2019 2020 Puupolttoaineet Sähkön nettohankinta Hankittu lämpö Öljy Hiili Maakaasu Muut energialähteet Turve Lä hd e: Ti la st ok es ku s Tekija?_2022_10_sisus.indd 14 Tekija?_2022_10_sisus.indd 14 5.10.2022 15.10 5.10.2022 15.10
10/2022 Tekijä 15 AJASSA Teollisuus pärjää tiukassakin paikassa Energiamarkkinoiden ketjureaktio on realisoitunut karmealla tavalla: kun Venäjä laittoi kaasuhanat kiinni, piti Saksan turvata kotien kaasunsaanti. Voimalaitokset saavat vähemmän kaasua, jolloin kivihiilivoimaloita käynnistettiin korvaamaan puuttuvaa energiaa. Kivihiili tarvitsee tuplaten päästöoikeuksia verrattuna maakaasuun, joka on nostanut päästöoikeuksien hinnan Euroopassa pilviin. Tämä vaikuttaa suoraan sähkön hintaan myös meillä. – Maksamme sähköstä ylihintaa. Se haittaa teollisuuden prosessien kehittämistä, eli trendiä, jossa siirrytään polttoaineiden käytöstä sähkön käyttöön, Teknologiateollisuus ry:n energiapolitiikan johtava asiantuntija Martti Kätkä sanoo. Kun sähkön hinta nousee, perustetaan turpeen varmuusvarastoja ja metsähakkeen käyttöä lisätään valtion tuella. Vaikka teollisuuden muutostrendi nyt hidastuu ja jopa kääntyy, pitkällä aikavälillä sähkönkäyttö lisääntyy. Samalla se korvaa fossiilisia polttoaineita ja turvetta. Energiapuun saanti turvataan Kätkän mukaan sillä, että se koostuu metsäteollisuuden sivuvirroista ja tähteistä sekä nuoren metsän harvennuspuusta. Vaikka puuntuonti Venäjältä loppui, saadaan nuoren metsän hoitohakkuista korvaava puumassa. – Tavoitteena on, että kaikki kaukolämpö voidaan tuottaa SisäSuomessa metsähakkeella, Kätkä sanoo. METALLINJALOSTAJAT JA KONEPAJAT ONGELMISSA Teollisuuden energiankäytöstä metallin jalostajat ovat suuria sähkönkuluttajia. Tornion jaloterästehdas on Pohjoismaiden suurin sähkönkuluttaja yli kolmella terawattitunnilla vuodessa. Metallijalostuksen ohella myös kemianteollisuudessa on sähköintensiivisiä prosesseja kuten kloraatin valmistus. Toisaalla on metsäteollisuus, joka tuottaa suuret määrät teollisuushöyryä, lämpöä ja sähköä – usein jopa yli oman tarpeen. Teollisuus tuottaa valtavat määrät hukkalämpöä. Sen hyödyntämisessä on Kätkän mukaan vielä paljon parannettavaa. Modernit kaukolämpöverkot pystyvät lämpöpumppujen avulla käyttämään hyödyksi aiempaa tehokkaammin alemman lämpötilan hukkalämpöjä. TEOLLISUUS ON VARAUTUNUT Teollisuus on varautunut poikkeusaikoihin polttoaineiden velvoitevarastoilla ja sähkön hintasuojauksilla. Suojauksilla taataan sähkön kattohinta. Polttoainehankinnassa käytetään useita lähteitä. Kysyntäjoustot ovat tehokas keino energiakustannusten hillinnässä. – Jos esimerkiksi prosessissa on elektrolyyseri, laite sammutetaan korkean sähkönhinnan ajaksi ja käynnistetään, kun sähkö on halvempaa. Samaa voivat tehdä esimerkiksi valimot. Mutta jatkuvatoimiset prosessit, kuten masuunit, eivät tällaista keinoa voi käyttää, Kätkä sanoo. Varautumista ovat myös teollisuuden LNG-terminaalit, joita on Kemissä ja Porissa sekä rakenteilla Haminassa. Vaikka energiakriisi kehkeytyy kuinka pahaksi, ei Kätkä usko tulevana talvena tehtaiden sulkemiseen energianhinnan vuoksi. – Hintasuojaukset pitää tehdä ajoissa eli ennen kuin näemme suuria hintoja. Kun piikkihinnat ovat ilmaantuneet, saa kyllä suojauksen, mutta se maksaa, Kätkä sanoo. Toinen asia on tehoreservin, eli esimerkiksi Meri-Porin voimalan, käyttöönotto. Kolmas ja viimeinen tie ovat kiertävät parin tunnin sähkökatkot, jotka eivät aiheuta tuotannolle vakavaa haittaa. – Teollisuus tekee kantaverkkoyhtiö Fingridin kanssa ennakkoon sopimuksia osallistumisesta säätösähkömarkkinoille joko tarjoamalla omaa sähköntuotantoaan tai vähentämällä sähkönkulutustaan, joista ne saavat korvausta, Kätkä kertoo. LUE LISÄÄ: Korkea sähkön hinta syö tuhansien leipää Kemianteollisuus ry:n jäsenkyselyssä yrityksistä 19 prosenttia kertoi, että heillä on tuotannon supistamisesta johtuen käynnissä tai odotettavissa lomautuksia, ja 10 prosenttia ilmoitti todennäköisesti irtisanovansa työntekijöitään. www.tekijalehti.fi/uutiset Tekija?_2022_10_sisus.indd 15 Tekija?_2022_10_sisus.indd 15 5.10.2022 15.10 5.10.2022 15.10
16 Tekijä 10/2022 KEKSINTÖ UV-LEDIT SUOJAAVAT IHMISIÄ VIRUKSILTA Ultraviolettisäteilyn desinfiointikykyä on jo pitkään hyödynnetty tilojen haastavassa desinfioinnissa. Tyypillisiä desinfioivien valaisinten käyttökohteita ovat olleet muun muassa sairaaloiden leikkaussalit. Uuden valaistustekniikan myötä UV-ledit voivat tehdä ilmassa olevista ja pintoihin kiinnittyneistä taudinaiheuttajista vaarattomia muutamassa minuutissa, myös silloin kun paikalla on ihmisiä. Terveydenhuollon lisäksi UV-ledejä voidaan hyödyntää muun muassa kouluissa, tapahtumatiloissa ja elintarviketeollisuudessa. Led-valot kehitettiin väri kerrallaan Kun etsitään uusia valaistusratkaisuja, on led-valo nykyään ykkösvaihtoehto. Tämän päivän ledit ovat energiatehokkaita, ekologisia ja edullisia, kun niitä vertaa hehkulamppuihin tai loisteputkiin. Niiden etuna on lisäksi pitkäikäisyys, pienikokoisuus ja mekaaninen kestävyys. LED tai ledi (englanniksi light-emitting diode ) on puolijohdekomponentti, joka säteilee valoa, kun sen läpi johdetaan sähkövirta. Puolijohteessa on sekä eristeen että johteen ominaisuuksia. Diodi päästää sähkövirtaa vain yhteen suuntaan. Ledin valmistusmateriaali määrää komponentin lähettämän valon, jota voidaan muokata edelleen ledin pintaan lisätyillä kalvoilla ja pinnoitteilla. Ledien yleistymistä on siivittänyt hehkulamppukielto, joka tuli voimaan Suomessa syyskuussa 2011. Siitä lähtien 60-wattisia hehkulamppuja ei ole saanut enää valmistaa eikä maahantuoda EU:n alueelle. Ensi vuoden elokuussa tilanne muuttuu vielä entisestään, kun loisteputket poistuvat käytöstä EU:n alueella. Tähän asti EU:ssa on ollut sallittua käyttää vielä T8ja T5-loisteputkia, vaikka ne sisältävät elohopeaa, jota pidetään yhtenä kaikkein vaarallisimmista ympäristömyrkyistä. Ledien kehittämisen takana on vuosikymmeniä kestänyt tutkimus. Toden teolla ne alkoivat valaista maailmaa 2000-luvulla. Jo vuonna 1907 oli kokeissa havaittu, että piikarbidikide, jonka läpi johdetaan sähkövirta, hohtaa heikkoa valoa. Havainnon teki englantilainen insinööri Joseph Round työskennellessään italialaisen radioneron Guglielmo Marconin avustajana. Nykyisetkin ledit perustuvat tähän ilmiöön, joka tunnetaan nimellä elektroluminenssi. Ilmiötä tutkittiin edelleen 1920-luvulla, ja 1950-luvulla tutkijat havaitsivat Yhdysvalloissa, että eräät puolijohdemateriaalit lähettivät infrapunaeli lämpösäteilyä. Toimiva, näkyvää valoa lähettävä ledi syntyi ensimmäisen kerran amerikkalaisen General Electric -yhtiön laboratoriossa lokakuussa 1962, eli kuusikymmentä vuotta sitten. Ensimmäinen nykyaikainen LED-valaisin oli väriltään kirkkaanpunainen. Ledejä käytettiin pitkään lähes pelkästään kohdevaloina ja elektronisten laitteiden merkkivaloina sekä näyttötauluissa ennen kuin niiden käyttö laajeni esimerkiksi autojen valoihin ja niistä työvalaistukseen ja kotien käyttöön. Varsinainen vallankumous ledien kanssa tapahtui vuonna 1993, jolloin japanilainen insinööri ja tutkija Shuji Nakamura esitteli kirkkaansinisen LED-valon suurelle yleisölle. Värivalikoiman laajentumisen myötä kyettiin tuottamaan myös valkoista LED-valoa. LED-valojen yhtenä heikkoutena on ollut se, että ne eivät kestä korkeita lämpötiloja. Nykyään markkinoilla on kuitenkin jo ledejä, jotka sopivat myös vaikka saunaan. SUOMALAISILLA LEDEILLÄ PIENI HIILIJALANJÄLKI Kajaanilainen yritys Valtavalo tarjoaa yrityksille ja julkishallinnolle energiatehokasta valaistusta vaihdettavilla valonlähteillä. Näin valaistusta ei tarvitse uusia kokonaan. Asiakas säästää valaistuksen kustannuksissa ja pienentää hiilijalanjälkeään. Valtavalo on mukana SITRAn listalla, jolla on Suomen kiinnostavimpia kiertotalousyrityksiä. Yritys siirsi toimintansa vuonna 2012 Kiinasta Suomeen. Suurin osa maailman ledeistä valmistetaan Kiinassa ja muualla Aasiassa. Maailman suurimpia ledien valmistaja ovat Signify (Philips), Samsung LED, Acuity Brands, Cree ja Nichia. MAAILMAN SUURIN LED-KYLTTI THAIMAASSA Maailman suurin LED-valorakennelma löytyy Guinness World Recordsin mukaan Thaimaan Phuketista. Kyse on thai-kulttuuria esittelevän Carnival Magic -teemapuiston logosta, joka käsittää yli 400 000 lediä. Logo valmistui puistoon kesäkuussa 2022. Puistossa on erilaisia alueita, joista Kingdom of Lights, Valojen valtakunta, säteilee valoa ja värejä. Kaikkiaan alueelta löytyy yli 40 miljoonaa lediä. Ennätysmäisen LED-valorakennelman lisäksi puistoon on rakennettu maailman suurin LED-valoveistos. TEKSTI RIITTA SAARINEN KUVA ISTOCK Tekija?_2022_10_sisus.indd 16 Tekija?_2022_10_sisus.indd 16 5.10.2022 15.10 5.10.2022 15.10
12:44 Mitäs sinne? 09:20 Mukavaa kalareissua rakas! 09:22 16:15 Hei missä meet kun et vastaa? Hirvee keli. Onko kaikki ok? 09:12 Kamat purettu. Nyt vavat kyytiin ja veneelle. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Turvassa-henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Elämä voi pysähtyä yhtäkkiä, mutta arki jatkuu Läheistesi muuttunutta arkea helpottaa henkivakuutus. Turvassa-henkivakuutus on erityisesti ammattiliiton jäsenelle edullinen henkivakuutus. Hankit sen helposti osoitteessa: turva.fi/henkivakuutus 6,77 €/kk Teollisuusliito n jäsenelle vain Hintaesimerk ki vuonna 2022: 30-vuotias Teollisuusliito n jäsen, korvaussumm a 100 000 €. Tekija?_2022_10_sisus.indd 17 Tekija?_2022_10_sisus.indd 17 5.10.2022 15.10 5.10.2022 15.10
18 Tekijä 10/2022 NÄKIJÄ ”Minua kiinnostaa ihan hirveän paljon, mitä meidän liittojen työttömille jäsenille kuuluu”, sanoo Peppi Tervo-Hiltula. Hyvä mieli sähköpostin saamisesta M elko harva ihminen kertoo ilahtuvansa, kun inboxiin kilahtaa uusi työsähköposti, kun puhelin soi tai piippaa tekstiviestin merkiksi. Mutta toiminnanjohtaja Peppi Tervo-Hiltula ilahtuu, varsinkin kun viestit tulevat Tatsin eli Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistykseen kuuluvien ammattiliittojen työttömiltä jäseniltä. – Jäsenten yhteydenotot vievät eteenpäin omassa työssä. Niistä saa uusia ideoita, joiden pohjalta voi kehittää Tatsin toimintaa. Tervo-Hiltula on ollut Tatsin toiminnanjohtajana reilun vuoden. Hän siirtyi tehtävään ammattioppilaitoksen media-alan opettajan virasta. 36-vuotiaana hänelle on jo kertynyt kokemusta erilaisista nuorisotyöhön ja järjestötoimintaan liittyvistä tehtävistä, ja lisäksi osaamista on tuonut ahkera opiskelu työn ohessa. – Töitä olen tehnyt noin kolmen vuoden pätkissä. Olen noudattanut Maija Poppasen urafilosofiaa: On aika vaihtaa, kun koen, että oma työ senhetkisessä paikassa on tehty. Ja aina on tullut jotain uutta vastaan. Ammattiyhdistystoimijan taustaa Tervo-Hiltulalla ei ole. Hän kuitenkin näkee, että liittojen säilyminen vahvoina toimijoina on yhteiskunnalle hyväksi. Eikä ainoastaan siksi, että ne puolustavat jäsentensä palkkoja ja muita työehtoja. – On hyvin tärkeää, että järjestäytymisprosentit ovat mahdollisimman korkealla. Työelämä on sirpaleista, mutta ammattiliittojen kautta ihmiset kokevat kuuluvansa johonkin porukkaan. Vaikkapa koneistajalla tai automaatioteknikolla on usein vahva ammatti-identiteetti, ja liitot voivat tukea tätä. Liitto on kotipesä. TYÖTTÖMÄN ENSIAPUPAKETTI SANOITTAA TUNTEITA Tatsin tekemistä asioista iso osa on projektiluonteisia, mikä sopii toiminnanjohtajan työskentelyfilosofiaan hyvin. Elokuun lopussa julkaistiin Työttömän ensiapupaketti , joka on tarkoitettu työttömille, lomautetuille ja työttömyyden uhkaamille. – Paketti on nyt saatavilla verkossa ja sitä on mainostettu koulutuksissa ja uutiskirjeissä, kertoo Tervo-Hiltula. Työttömän ensiapupaketissa on käytännön toimintaohjeita esimerkiksi omien talousasioiden järjestämiseen ja uuden työn hakemiseen. Erityistä siinä on, että kun työttömyyttä yleensä lähestytään haettavien etuuksien kautta, paketti sanoittaa myös tunnereaktioita, elämäntilanteen kriisiä sekä työttömyyttä kokemuksena. – Ensiapupaketin avulla oppii ehkä tunnistamaan omia tunteitaan, joita työttömäksi jäämiseen liittyy. Tunteet kulkevat vaiheittain. Usein alussa tulee shokkivaihe, sitten reaktiovaihe, käsittelyvaihe, uudelleen suuntautumisen vaihe. Muutoksen keskellä pitää toisaalta pystyä tekemään päätöksiä ja toisaalta käsittelemään tunteita. Tatsin lisäksi Työttömän ensiapupaketin tekemiseen osallistui kolme muuta järjestöä: Suomen mielenterveysseura MIELI ry, velkaantuneita ja talousongelmaisia auttava Takuusäätiö sekä Työttömien keskusjärjestö. Työpaikkojen luottamushenkilöille on oma pakettinsa, jonka saa pyynnöstä Tatsilta. Järjestö tarjoaa muutenkin tukea luottamushenkilöille vaativissa tilanteissa, ja mahdollisia toimenpiteitä voidaan miettiä yhdessä. – Luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu saavat usein huolipuheluita ja heidän pitää vastata monenlaisiin kysymyksiin, kun työntekijät haluavat heiltä tietoa, sanoo Tervo-Hiltula. KORTTELIKEITTIÖ JA PÄIHDERIIPPUVAISTEN KOTIPESÄ Tatsin hankkeita ovat myös Lahden Homebase ja Porvoon Korttelikeittiö. Homebase on päihdetoipujien päihteetön, matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jonka ideana on yhteisöllinen vertaistuki. Kolme vuotta sitten avattu tila syntyi päihdetoipujien omasta aloitteesta. Korttelikeittiö puolestaan on avoin paikka, jossa tiistaisin tarjotaan lounasta, torstaisin järjestetään kahvilatoimintaa. Leiritoimintaakin Tatsi käynnistelee jälleen. Se ehti olla koronan takia pari vuotta tauolla, ja kiinnostus on herännyt nyt uudestaan. – Aluksi ihmiset olivat koronan jälkeen arkoja lähtemään mihinkään. Nyt taas uskalletaan, ja on selvästi tarve kohdata toisia, Tervo-Hiltula kertoo. Myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen kuuluu Tatsin tehtäviin, ja toiminnanjohtajan työhön kuuluu paljon tapaamisia jäsenliittojen edustajien ja muitten yhteistyötahojen kanssa. Kesän ja alkusyksyn aikana Tervo-Hiltulaa on työllistänyt toukokuussa voimaan TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA KITI HAILA ”On aika vaihtaa työtä, kun koen, että oma työ senhetkisessä paikassa on tehty.” Tekija?_2022_10_sisus.indd 18 Tekija?_2022_10_sisus.indd 18 5.10.2022 15.10 5.10.2022 15.10
10/2022 Tekijä 19 AJASSA AJASSA tullut pohjoismainen työvoimapalvelumalli, jonka soveltaminen on herättänyt keskustelua. Mallin tarkoitus on antaa työttömälle yksilöllisempää tukea työnhaussa, mutta se on johtanut harmillisen kirjaviin tulkintoihin. – Eri puolilla Suomea työvoimatoimistoissa on eroja siinä, millä perusteilla voi hakea opiskelemaan tai milloin pitää hakea töitä. Lopputuloksena voi olla, että työnhakija joutuu jännittämään ansiosidonnaisensa jatkoa. TYÖTTÖMILLE LÖYDETTÄVÄ KIIREESSÄKIN AIKAA – Harrastan vaikuttamista vapaallakin erilaisissa järjestöissä. Esimerkiksi lapseni koulun johtokunnan puheenjohtajana yritän vaikuttaa siihen, millaista pikkukoululaisten iltapäivätoiminta on, kertoo Tervo-Hiltula. Hän luonnehtii itseään toiminnan käynnistäjäksi, joka tarttuu parannuksia vaativiin asioihin. – Mottoni taitaa nykyään olla, että tarttis varmaan tehdä jotain . Monesti itse pitää tarttua toimeen ja houkutella sitten muitakin mukaan. Kuvaavaa Tervo-Hiltulan asenteelle on, että kun Tatsi haki toimistotyöntekijää palkkatukipaikkaan, hän kävi puhelimessa läpi työllistymisvaihtoehtoja kaikkien hänelle soittaneiden hakijoiden kanssa – myös niiden, joilla ei ollut mahdollisuutta tulla valituksi, koska tehtävä oli jo täytetty. – Yritimme puhelimessa miettiä yhdessä, mistä soittajalla olisi kokemusta. Ihmiset kun eivät aina tunnista omia vahvuuksiaan eivätkä tule harkinneeksi, voisivatko mahdollisesti mennä jollekin ihan toiselle alalle töihin. Muutama hakija lähetti jälkeenpäin sähköpostia ja kiitti Tervo-Hiltulaa. – On valitettavasti paljon työnantajia, jotka eivät vastaa edes, että kiitos hakemuksesta, mikä on tosi epäkohteliasta. Mutta jos minulla ei olisi 10–15 minuuttia aikaa tällaiseen, olisin väärässä ammatissa ja väärässä järjestössä. Aina saa soittaa. Aina ei ehdi vastata, mutta soitan kyllä takaisin tai laitan tekstarin. Ihmiset ovat tässä työssä parasta. ? TATSI ? Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry ? Edunvalvontaja palvelujärjestö, perustettu 1996 ? Järjestää tukitoimintaa, koulutusta ja tapahtumia jäsenjärjestöjensä työttömille jäsenille, tuottaa tietoa, rakentaa uusia toimintamalleja hankkeiden kautta ? Jäsenjärjestöinä 13 ammattiliittoa, myös Teollisuusliitto ? Työntekijöitä 5–10, toimisto Helsingin Hakaniemessä www.tatsi.fi ”Jos minulla ei olisi varttia aikaa keskustella työttömän kanssa, olisin väärässä ammatissa.” PEPPI TERVO-HILTULA Tatsin toiminnanjohtaja (2021–). Media-alan opettaja Stadin AO:ssa (ammattija aikuisopisto) 2018–21. Aiemmin työskennellyt muun muassa nuorisojärjestöissä ja mediakasvatuksen parissa. FM (filosofian maisteri), kulttuurituottaja (AMK), ammatillinen opettaja, nuorisoja vapaa-ajan ohjaaja. Suorittanut opetushallintoon, johtamiseen, digitaaliseen markkinointiin ja myyntiin liittyviä koulutuskokonaisuuksia. Tekija?_2022_10_sisus.indd 19 Tekija?_2022_10_sisus.indd 19 5.10.2022 15.11 5.10.2022 15.11
20 Tekijä 10/2022 VIERAILIJA Kielitaito on osa ammattitaitoa NIINA LILJA Kirjoittaja on asiantuntijaviestinnän professori Tampereen yliopistossa. Hän johtaa rakennusalan kieltä koskevaa tutkimushanketta ja on kiinnostunut työntekijäammattien kielestä. Kirja Aikuiset maahanmuuttajat arjen vuorovaikutustilanteissa ilmestyi Vastapainon kustantamana 2022. S uomessa elää tällä hetkellä enemmän muista maista muuttaneita henkilöitä kuin koskaan aikaisemmin ja ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat osa työpaikkojen arkea. Työperäisen maahanmuuton lisäksi Suomeen muutetaan myös muista syistä, ja kotoutumispolitiikkamme kärkiajatuksena on tukea aikuisten maahanmuuttajien mahdollisimman nopeaa työllistymistä. Työllistymisessä suomen kielen oppiminen on avainasemassa. Työelämässä tarvittavaa kieltä opitaan nykyajattelun mukaan tehokkaimmin työtä tehtäessä. Kielitaito on osa ammattitaitoa. Ammattilainen taitaa paitsi työnsä myös siitä puhumisen. Vain rakentamisen ammattilainen osaa kunnolla selittää, miten holvimuotti rakennetaan tai miten ja miksi kerrostalon elementit asennetaan tietyssä järjestyksessä. Ammattitaidon ja kielitaiton yhteenkietoutuminen on yksi syy siihen, miksi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksesta osa toteutuu nykyisellään työharjoitteluina, ja miksi ammatillisessa koulutuksessa korostuu työpaikoilla oppiminen. Suomeen muuttaneet aikuiset ja monikielisistä taustoista tulevat opiskelijat ovat työpaikoilla oppimassa ammatillisten taitojen lisäksi myös kieltä. Suuri osa aikuisista maahanmuuttajista työllistyy työntekijäaloille. Tutkimusta työntekijäalojen kielestä ja kielitaitotarpeista on kuitenkin olemassa vasta vähän niin meillä Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Omassa rakennusalan kieltä koskevassa tutkimuksessamme olemme toistuvasti havainneet, miten olennainen osa ammattitaitoa monipuolinen kielitaito on. Työturvallisuuden näkökulmasta riittävä ymmärtämisen taito on välttämätöntä. Kieltä tarvitaan kuitenkin myös ohjeiden antamiseen ja ymmärtämiseen, työn seuraavista vaiheista neuvotteluun ja ongelmien ratkaisemiseen. Jotta pääsisi osaksi työyhteisöä, täytyy osata myös rupatella – mielellään muustakin kuin säästä. On kuitenkin utopistinen ajatus, että jokaisen työntekijän tulisi osata suomen kieli ennen kuin voi aloittaa työn. Utopiaa tämä on siksi, että kieltä voi oppia vain sitä käyttämällä. Telakkatyössä tarvittavaa kielitaitoa voi oppia vain telakalla ja rakentajan sanaston oppii kunnolla vasta rakennustyössä. Työpaikoilla ja työporukoilla onkin tärkeä rooli siinä, että suomea oppivat työntekijät pääsevät puhumaan ja oppimaan suomea. Useissa työtehtävissä työn logiikan ymmärtäminen ja taito työssä tukee myös kielen oppimista. Kielen oppiminen työn lomassa vaatii kuitenkin hyvin aktiivista otetta eikä oppimaan yleensä pysty ilman työkavereiden apua. Kirjassamme Aikuiset maahanmuuttajat arjen vuorovaikutustilanteissa raportoimme tutkimusta siitä, millaisia mahdollisuuksia kielen oppimiseen tarjoutuu arjessa ja työpaikoilla. Yksi havainto on selvä: kieltä ei voi oppia ilman keskustelukumppaneita. Suomalaisten helmasynti on kääntää keskustelu englanniksi tai jollekin toiselle kielelle, jos keskustelukumppani puhuu suomea vain vähän. Oppimisen näkökulmasta parempi olisi pysytellä suomessa ja tukea ymmärtämistä elehtimällä ja osoittelemalla. Me tarvitsemme osaavaa työvoimaa, ja siksi opiskelijoiden ja uudelle alalle kouluttautuvien aikuisten auttaminen myös kielellisesti on tärkeää. Kielitaito on olennainen osa jokaisen työntekijän ammattitaitoa. ”Kieltä voi oppia vain sitä käyttämällä.” Tekija?_2022_10_sisus.indd 20 Tekija?_2022_10_sisus.indd 20 5.10.2022 15.11 5.10.2022 15.11