Tekijä 10/2019 - Lehtiluukku.fi

Masennus ajaa yhä useamman työelämästä eläkkeelle TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 10/2019 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 2 Valitaan työsuojeluvaltuutettu! 14 Tekijä tunnetaan omaksi 28 Hirrestä syntyy talo kuin talo 50 Flyttlådan packad på SBA 56 Metsästyksestä yhteistä aikaa 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten Tekijä_2019_10_kansiarkki.indd 1 8.10.2019 14.50
LÄHDE SYYSKOKOUKSEEN! l Teollisuusliiton ammattiosastojen syyskokoukset lähestyvät. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan syyskokous on pidettävä loka–marraskuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. l Syyskokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa oman ammattiosastonsa toimintaan esimerkiksi valitsemalla ammattiosaston hallitus seuraavalle vuodelle (tai kaksivuotiskaudelle, jos ammattiosasto on niin päättänyt). Kokouksessa hyväksytään myös toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. l Syyskokouksen järjestelyissä on hyvä ottaa huomioon, että kokouksen henkilövalinnoista on pidettävä erillinen ehdokasasettelukokous, jos ammattiosaston kevätkokous on niin päättänyt. NYT VALITAAN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU! l Työpaikoilla valitaan työsuojeluhenkilöt marras–joulukuussa. Työsuojeluhenkilöiden toimikausi on pääsääntöisesti kaksi vuotta kerrallaan. l Työsuojelun yhteistoiminta työpaikoilla perustuu lainsäädäntöön ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksiin. Tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin. l Vähintään kymmenen työntekijän työpaikoille on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua sekä sovittu määrä työsuojeluasiamiehiä. LIITTO TIEDOTTAA SYYSKOKOUKSET 1.10.–30.11. TYÖSUOJELUVAALIT 1.11.–31.12. ARBETARSKYDDSVAL 1.11–31.12. Katso ammattiosastosi syyskokous: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta Lue lisää ja lataa vaalimateriaalia: www.teollisuusliitto.fi/ tyosuojeluvaalit Läs mera och ladda ner valmaterial: www.teollisuusliitto.fi/ arbetarskyddsval Tekijä_2019_10_kansiarkki.indd 2 8.10.2019 14.50
KANNEN KUVA: KITI HAILA 10/2019 Tekijä 3 SISÄLTÖ 28 LIIMATEN JA HÖYLÄTEN Honkarakenteella Karstulassa tehdään liima hirsistä niin kerrostalo, kirkko kuin sairaalakin. Työtä keventää hirsinen huumori. 16 NÄIN TESSISTÄ NEUVOTELLAAN Työehtosopimus on Teollisuusliiton jäsenen tärkein jäsenetu. Miten sopimukset syntyvät Teollisuusliiton ja työnantajaliittojen neuvotteluissa? Så här går förhandlingarna vidare ? ”Meillä on asiat kunnossa. Töitä on mukava tehdä, kun on hyvä ilmapiiri”, sanoo höyläri Juha Valkeinen. 53 SOPIMUS SYNTYY Liiton hallitus hyväksyy neuvottelutuloksen sopimusalan uudeksi työehtosopimukseksi, astuu se voimaan sopimuksessa määrättynä päivänä. 6 ONKO VIKA MEISSÄ VAI TODELLISUUDESSA? KANSI Yli puoli miljoonaa suomalaista syö masennuslääkkeitä, ja yhä useampi joutuu masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Miten työelämää ja yhteistä todellisuuttamme pitäisi parantaa? Tekijä_2019_10_sisus.indd 3 9.10.2019 11.21
4 Tekijä 10/2019 ? HARRASTAJAT Suomenpystykorva Joiku on yhdistänyt Virpi Juslinin ja Jani Ropposen niin metsästyksessä kuin rakkaudessakin. ? VÄITTÄJÄT Riittävätkö eläkevarat tuleviin eläkkeisiin? Keskustelemassa Liberan Tere Sammallahti ja Telan Nikolas Elomaa. ? OIVALTAJA Sirpa Ikonen kävi Taitava työnhakija -verkkokurssin, teki työhakemuksen sen opeilla – ja sai työpaikan. AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 14 LUKIJATUTKIMUS Tekijä koetaan omaksi ja hyödylliseksi 18 KOKIJA Kylmälaiteasentaja Jarkko Saarela 21 VIERAILIJA Tutkimusprofessori Tommi Hoikkala 22 VÄITTÄJÄT Nikolas Elomaa vs. Tere Sammallahti 24 ILMIÖ Päästökauppa 27 Lyhyet TYÖSSÄ 36 TYÖYMPÄRISTÖ Valosta tulosta ja hyvinvointia 38 Miten kävi Björkbodan lakkautetun lukko tehtaan työntekijöille? 50 SBA Interior i Raseborg flyttar medan produktionen är igång 41 Lyhyet LIITOSSA 42 Liitossa ei jää yksin, kertoivat jäsenet tervetulokurssilla 44 MAAILMA Brexit huolestuttaa liittoja 45 Koulutuksen siirto työpaikoille yskii 47 OIVALTAJA Sihteeri Sirpa Ikonen 48 OIKEUS Syrjityille lakkoilijoille korvauksia 49 Lyhyet 54 Brief in English 55 Työttömyyskassa/ A-kassan VAPAALLA 56 HARRASTAJAT Metsästäjät Virpi Juslin ja Jani Ropponen 58 Pulmat 59 Sarjakuva Seuraava numero ilmestyy 13.11. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Oy Painos 215 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Tekijä_2019_10_sisus.indd 4 9.10.2019 11.22
10/2019 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 16.10.2019 Eroon epäreiluudesta K un suomalaisesta työelämästä etsii viime vuosien suurimpia harmituksen aiheita työntekijöille, tarvetta hienosyiseen seulontaan ei ole. Ilmiselvä vastaus on kilpailukykysopimus eli kiky ja sen mukainen 24 tunnin ylimääräinen palkaton työaika. Sellaista työpaikalla käyntiä tai työntekijöiden yhteisissä tilaisuuksissa vierailua ei ole vastaan tullut, jossa ei vähintään jossain vaiheessa olisi noiduttu kikyä maanrakoon. Viimeisin vahvistus kikyn ennemmin haitalliseksi kuin hyödylliseksi kokemisesta saatiin SAK:n elokuussa toteuttamasta luottamushenkilö kyselystä. Enemmän kuin yhdeksän kymmenestä luottamushenkilöstä arvioi, että työajan palkaton pidennys oli työntekijöiden kannalta epäreilu ratkaisu. Sen rinnalla kuusi kymmenestä luottamusmiehestä oli havainnut kikyn vaikeuttaneen työn ja yksityiselämän yhteensovittamista. Noin kolmannek sessa työpaikoista työajan pidentäminen oli lisännyt ristiriitoja työnantajan ja työntekijöiden välillä. Myönteisiä vaikutuksia luottamus henkilöt eivät juuri raportoineet. Yritysten pärjääminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen ovat tavoitteita, joiden taakse moni mielellään asettuu. Hyvinvointia haluavat kaikki, mutta eri asia on, millä keinoilla sitä tavoitellaan. Yksi selitys kikyn poikkeuksellisen suureksi nousseelle vastustukselle voikin olla siinä, että palkattoman lisätyön rakenteellisen pakon kautta toteutettu läpiajaminen upposi liian syvälle sen kohteena olleiden työntekijöiden henkilökohtaisen kontrollin alueeseen. Kuusi minuuttia päivässä ei enää ollutkaan vain kuusi minuuttia päivässä. Kysymys oli yksilöiden itsemääräämisoikeuden loukkauksesta. Edellä kuvatun kokemuksen syntyminen on ymmärrettävää. Yksi arvokkaimmista asioista, jonka ihminen elämänsä aikana omistaa, on aika. Sen arvo on jakamaton ja kaikille sama. Siihen kytkeytyy saumattomasti päätösvalta, kuinka aikansa käyttää. Myydäkö se esimerkiksi palkkaa vastaan työnantajalle vai käyttääkö jollain muulla tavalla? Tätä valinnan mahdollisuutta ei työajan palkattoman lisäyksen ylhäältä pakotetussa toteuttamisessa ihmisille annettu. Kysymys siitä, onko ihminen olemassa taloutta vai talous hyvinvoinnin rakentamista varten, piirtyi vastakkainasetteluna niin terävästi esiin, että jännitteiden ja ristiriitojen lisääntyminen oli väistämätöntä. Juuri siinä muodostui myös se perusta, jonka pohjalta epäreiluuden kokemuksista raportoidaan edelleen. Palkattoman lisätyön tekemiseen ei ole totuttu tai mukauduttu. Se korventaa tunteita yhä. Osansa kritiikistä ovat saaneet myös ammattiliitot, jotka nurkkaan ajettuina päättivät karvain mielin hyväksyä kikyn torjuakseen siihen nähden maan edellisen hallituksen kaavai luissa olleet paljon suuremmat uhat eli pakkolait, irtisanomissuojan heikentä misen ja vielä pidemmän ylimääräisen palkattoman työajan. Kun työntekijöiltä kysytään, kikystä halutaan päästä yksiselitteisesti eroon. Se on taustatekijä, jonka huomioon ottamista ei käynnissä olevalla neuvottelu kierroksella voi sivuuttaa. Samalla se voi olla avain sen miettimiseksi ja siitä sopimiseksi, mitä reilu työelämä on. PETTERI RAITO Päätoimittaja Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Oy Painos 215 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. TEKIJÄ KUUNTELEE JA KEHITTÄÄ Tekijän kesällä tehty lukijatutkimus osoittaa, että lehti on reilun puolentoista vuoden ilmestymisensä aikana saavuttanut vankan jalansijan jäsenten ja luottamushenkilöiden keskuudessa. Tekijä koetaan omaksi, hyödyllistä tietoa tarjoavaksi ja keskustelua herättäväksi lehdeksi. Lukijatutkimusta käytetään Tekijän kehittämisen apuna. Lue tutkimuksesta sivulta 14. Toimitukselle voi muutenkin antaa palautetta ja ideoita tai lähettää mielipidekirjoituksia: tekija@teollisuusliitto.fi Tekijä_2019_10_sisus.indd 5 9.10.2019 13.11
Älkää säätäkö päätänne, vika lienee todellisuudessa Maailman onnellisimmaksi maaksi väitetyssä Suomessa määrättiin viimeisimmän tilaston mukaan masennuslääkkeitä 559 000 henkilölle. Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien luku nousi kolmatta vuotta peräkkäin. Lääkitseminen ei merkitse terveeksi tulemista, varsinkaan, jos ”sairaus” ei ole ihmisessä. Pitäisikö työelämä ja todellisuus parantaa? TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT KITI HAILA 6 Tekijä 10/2019 Tekijä_2019_10_sisus.indd 6 9.10.2019 11.22
Älkää säätäkö päätänne, vika lienee todellisuudessa ? Maailman onnellisimmaksi maaksi väitetyssä Suomessa määrättiin viimeisimmän tilaston mukaan masennuslääkkeitä 559 000 henkilölle. Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien luku nousi kolmatta vuotta peräkkäin. Lääkitseminen ei merkitse terveeksi tulemista, varsinkaan, jos ”sairaus” ei ole ihmisessä. Pitäisikö työelämä ja todellisuus parantaa? TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT KITI HAILA Elämäni M:n kanssa Yritän nousta sängystä, mutta M vetää minut takaisin sänkyyn: ”Ei kannata, liian raskasta. Mitä hyötyä siitä edes on, mitä hyötyä sinustakaan kenellekään on”, hän sanoo tuhahtaen ja kääntää selkänsä ikkunasta paistavaa aurinkoa vasten. Niinpä makoilemme siinä monta tuntia, tuijottaen ikkunasta hiljalleen huojuvia puita. Yritän muutaman kerran saada M:n kanssani nousemaan ylös, mutta ajatuskin kahvinkeitosta saa hänet kiroamaan ja luettelemaan kuinka monta erilaista asiaa pitää tehdä, jotta saa sen kahvin vihdoin suuhunsa. Ei kannata vaivautua, minä alistun tyynesti ja jatkan tuijottelua... Elämäni M:n kanssa Yritän nousta sängystä, mutta M vetää minut takaisin sänkyyn: ”Ei kannata, liian raskasta. Mitä hyötyä siitä edes on, mitä hyötyä sinustakaan kenellekään on”, hän sanoo tuhahtaen ja kääntää selkänsä ikkunasta paistavaa aurinkoa vasten. Niinpä makoilemme siinä monta tuntia, tuijottaen ikkunasta hiljalleen huojuvia puita. Yritän muutaman kerran saada M:n kanssani nousemaan ylös, mutta ajatuskin kahvinkeitosta saa hänet kiroamaan ja luettelemaan kuinka monta erilaista asiaa pitää tehdä, jotta saa sen kahvin vihdoin suuhunsa. Ei kannata vaivautua, minä alistun tyynesti ja jatkan tuijottelua... 10/2019 Tekijä 7 AJASSA Tekijä_2019_10_sisus.indd 7 9.10.2019 11.22
... Vihdoin puolen päivän jälkeen potkin M:n väkisin ylös sängystä. Keitän kahvit vastustelusta huolimatta. Sitten alkaa se paniikin omainen hössötys, kun ei mitään ole saatu aikaiseksi. Ei ole imuroitu, ei pesty pyykkiä, tiskitkin tiskaamatta… Silmät pyörii päässä, hiki pukkaa otsalta, kiire, kiire, kiire… Kunnes lysähtää itkien pöydän ääreen. Ei tästäkään mitään tullut… Niin on huono ja laiska ihminen, kun ei sen vertaa saa itseään niskasta kiinni. Mitäpä tuohon sanoisi, vastaan on turha väittää, tuommoinen saamaton nahjus se on ollut jo pidemmän aikaa. Jotain sillä on päässä vikaa, ryhdistäytyisi ja ajattelisi positiivisesti. Maailmassa on paljon muita, joilla on oikeastikin syytä surra, hyvinhän tuolla kaikki on. Lähtisi ulos välillä, ja laittaisi elämänsä kuntoon. Mitä ihmisetkin ajattelisivat, jos tietäisivät kuinka likaista täällä on... 8 Tekijä 10/2019 L ääkealan turvallisuusja kehittämiskeskus Fimean ja Kelan vuosittain keräämä Suomen lääketilasto kertoo, että mielenterveysongelmat yleistyvät ja kroonis tuvat eli pitkittyvät. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että iso osa kansasta syö mieleen ja kehoon vaikuttavia psyykelääkkeitä. Pahojakin sivuvaikutuksia aiheuttavia lääkkeitä syödään ainakin Suomessa osin siksi, että psyko terapiaa ei ole helposti saatavilla. Masennus on suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Viime vuonna masennuksen perusteella jäi työkyvyttömyyseläkkeelle 3 500 henkilöä. Heistä naisia oli yli kaksi kolmasosaa, ja naisista kolme viidestä oli yli 45-vuotiaita. Kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä naisista yli viidesosalla työ kyvyttömyyden syynä oli masennus. Masennuksen perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski vuosina 2007–2015. Kolmena viime vuotena määrä on taas noussut, erityisesti naisilla. Mielenterveyssyistä jäädään usein eläkkeelle keskimäärin nuorempana, ja myös paluu työelämään on muihin sairausryhmiin verrattuna harvinaisempaa. NUORETKIN VÄSYVÄT Raija-Riitta Luiro-Piippo on ABB Drivesin Helsingin Pitäjänmäen tehtaan pitkäaikainen pääluottamusmies. Hän on yrityksen yhteistyöryhmän jäsen. Luiro-Piippo kuvaa, että yrityksessä on hyvin toimiva ja laaja työterveyshuolto vakinaisille työn tekijöille. Työterveyshuollonkin toimintaa käsitellään yt-ryhmässä säännöllisesti. Samalla paljastuvat työntekijöiden sairauksien trendit ja lääkitykset. – Masennus ja muut mielenterveyden ongelmat nousevat esiin, varsinkin keskivaikeaa masennusta on paljon. – Minä seuraan luonnollisesti ennen kaikkea tuotannon työntekijöitä. Mielenterveyden horjumisen takana on paljon erilaisia asioita, esimerkiksi ihmissuhdeongelmia. Mutta olen erityisen huolissani siitä, että yhä nuoremmat näyttävät väsyvän. – Väsymyksestään kertovat työntekijät valittavat, että työ on stressaavaa. Työ on kuormittavaa ja staattisesti raskasta. Tulosta seurataan herkeämättä, ollaan hyvin tiukkoina. Jos saavut kaksi–kolme kertaa muutaman minuutin myöhässä ruokatunnilta, saat suullisen varoituksen. – Meille sanotaan, että pelisääntöjen on oltava samat kaikille. Mutta onko tämä työhyvinvointia? Luiro-Piippo kysyy. Kattava työterveyshuolto merkitsee myös mahdollisuutta käydä psykologilla. – Ei meillä loppumattomiin esimerkiksi unilääkkeitä määrätä. Jos käynnit työterveyshuollossa jatkuvat, kyllä ryhdytään kyselemään hyvässä mielessä selityksiä. Työterveyshuollossa haetaan myös tarpeen mukaan osa-aikatyötä ja viimeiseen asti yritetään välttää työkyvyttömyyseläke, Luiro-Piippo alleviivaa. Pääluottamusmies onkin enemmän huolissaan vuokratyöntekijöistä, joilla on vielä usein nollatuntisopimuksia ja joilla ei ole oikeutta ABB:n työterveyshuollon palveluihin. – Vuokratyöntekijät vain katoavat, jos he väsyvät. Meille ei tule tietoa syistä tai sairauksista. Heillä on oma työterveys palvelunsa, josta emme saa tietoja, Luiro-Piippo toteaa. – Pitää kysyä, mistä nämä kaikki mielenterveysongelmat oikein johtuvat, pääluottamusmies jatkaa. – Nollatuntisopimukset ja vuokratyö saattavat sopia opiskelijan elämäntilanteeseen. Mutta useimmat eivät tee vuokratyötä vapaaehtoisesti. Vuokratyöntekijälle ei ole kiinnekohtaa elämässä eikä hän voi välttämättä tehdä normiasioita, kun ei tiedä, saako huomenna tulla töihin. Ei voi perustaa perhettä eikä pankista saa lainaa. Pääluottamusmies ei ylipäänsä hyväksy sitä, että tavallista työntekijää syyllistetään tai että hänet jopa ajetaan sairauteen yhteiskunnallisten ongelmien takia. – Matala palkkataso on valtava stressi. Nuoret perheet ovat todella lujilla. Ei ole aikaa eikä rahaa, kun vanhemmat tekevät ylitöitä. Suomen asunto politiikka on aivan sairasta. Ajattelepa, Wienissä kolmen huoneen vuokra-asunnon saa 700 eurolla, täällä 1 400 eurolla. Täällä maksetaan asumistukea työssä käyvillekin. Pitäisi puuttua siihen, miksi vuokrat ovat korkeat. MITÄ OLISI TEHTÄVISSÄ? Luiro-Piippo sanoo, että jokainen meistä saattaa tunnistaa työtoverinsa masennusoireet. – Tulee ylivilkkautta tai ennen sosiaalinen ihminen vetäytyy vain omiin oloihinsa. Perisuomalainen ”masennuslääke” eli alkoholi näkyy sekin selvästi. – Ihmisen elämänhallinta menee, myöhästelyt yleistyvät, koko persoona muuttuu. Mutta jokaisen pitää olla niin rohkea, että ottaa asian puheeksi. Mikset voisi puhua työtoverisi kanssa asiasta ja olla mukana hoitoonohjauksessa? Sinähän pelastat sen ihmisen! Pääluottamusmies toteaa, että jokaisen pitäisi pystyä kysymään työkaveriltaan: ”Miten menee?” Myös esimiehellä pitäisi olla niin luottamukselliset välit alaisiinsa, että hän pystyy esimerkiksi masennuksen oireiden ilmestyessä ohjaamaan tätä Yleisimmät työkyvyttömyys eläkkeelle siirtymisen syyt: Tukija liikunta elinsairaudet 33 % ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 31 % LÄHDE: Eläketurvakeskus Tekijä_2019_10_sisus.indd 8 9.10.2019 11.22
”Tulosta seurataan herkeämättä, ollaan hyvin tiukkoina. Jos saavut 2–3 kertaa muutaman minuutin myöhässä ruokatunnilta, saat suullisen varoituksen” . 10/2019 Tekijä 9 ? AJASSA työterveyshuoltoon ja avun ääreen. Samaten esimies on mukana työn sopeuttamisessa tarpeen mukaan. ABB:lläkin on tarjolla mitä moninaisimpia harrasteryhmiä. Luiro-Piippo yllyttää kaikkia työntekijöitä nappaamaan kiinni oman yrityksensä tukemista tai järjestämistä ryhmistä. Toiset ihmiset ja ryhmässä tekeminen on tutkimustenkin mukaan ehdottomasti paras lääke ja ennaltaehkäisyn keino mielenterveysongelmiin. ONKO LÄÄKKEISTÄ MITÄÄN APUA? Masennuslääkkeen ja plasebon eli lumelääkkeen vaikutusten välillä ei ole eroa kuin äärimmäisen syvästi masentuneiden ryhmässä. Silloinkin ero syntyy ilmeisesti vain siksi, että lumelääke ei tehoa äärimmäisen syvästi masentuneisiin yhtä hyvin kuin se tehoaa kaikkiin muihin masentuneisiin. Tällaiseen analyysiin on päätynyt useampikin yhteenveto lukuisista yksittäisistä tutkimuksista. Vastaavanlaisia analyysejä on viime vuosikymmeninä ilmestynyt lääketieteellisissä aikakauslehdissä. Muissa länsimaissa on jo yleistä tietoa, että masennus lääkkeet eivät tehoa lievään tai keskivaikeaan masennukseen sen paremmin kuin lumelääke. Jotkut masentuneet tuntevat olonsa kyllä helpottuvan lääkkeiden myötä, mutta mitä suurimmalla todennäköisyydellä he saavat apua niistä siksi, että he uskovat saavansa niistä apua. Psykoterapia, liikunta, vertaistuki ja monet muut lääkkeettömät hoidot ovat osoittautuneet kerta toisensa jälkeen vähintään yhtä hyviksi, elleivät paremmiksi masennuksen hoitomuodoiksi kuin lääkkeet. Toisin kuin psyykelääkkeillä, lääkkeettömillä hoidoilla on käytännössä vain ja ainoastaan hyviä sivuvaikutuksia. Skitsofrenian hoitamiseen käytetyt ”uuden polven antipsykoottiset” lääkkeet eivät nekään kestä vertailua lääkkeettömyyteen. WHO eli YK:n alainen Maailman terveysjärjestö käynnisti vuonna 1969 seurantatutkimuksen skitsofreenikkojen hoidosta länsimaissa ja niin sanotuissa kehitysmaissa. Viiden vuoden jälkeen kehitysmaiden skitso freenikot olivat paljon todennäköisemmin oireettomia ja heidän sosiaalinen tilanteensa oli poikkeuksellisen hyvä. ”WHO:n tutkimus oli länsimaiden psykiatri yhteisölle kiusallinen (…) tutkimuksessa on täytynyt olla jokin virhe!” kirjoittaa mielenterveyden hoidon historiaa tutkinut professori Petteri Pietikäinen ironisesti kirjassaan Hulluuden historia . Pietikäinen kertoo, että näinpä WHO käynnisti uuden tutkimuksen vuonna 1978. Paljastui, että suurin syy siihen, että kehitysmaiden potilaat voivat jatkuvasti paremmin kuin länsimaiden, oli kuitenkin lääkkeiden vähäinen käyttö. Kaikkein parhaiten näyttivät voivan potilaat Agrassa Intiassa. Siellä jatkuvaa lääkehoitoa sai vain 3 prosenttia potilaista, kun länsimaissa luku oli 61 prosenttia. Pietikäinen toteaa, että tutkimusten viesti on selvä: niissä maissa, joissa skitsofreniapotilaita ei sairauden varhaisvaiheessa pidetty säännöllisesti lääkehoidossa, enemmistö toipui sairaudestaan ja pärjäsi hyvin 15 vuotta myöhemmin. Pietikäinen tekee historiakirjassaan tämän johtopäätöksen: ”Perinteisesti vallan kohteena ollut mielenterveyspotilas on (…) siirretty mekaanisista rajoitteista, pakkopaidasta ja lobotomiasta kemiallisiin pakotteisiin ja farmakologiseen pakkopaitaan. Kyse on valtavasta ihmiskokeesta, jossa pitkäaikaislääkitty antaa kasvot modernille biokemialliselle kontrollille.” Pietikäinen on vain yksi monista, jotka epäilevät pelkkiin lääkkeisiin perustuvan psykiatrian tulokselli suutta. Vaihtoehto on olemassa, ja Suomestakin sellainen löytyy; Keroputaan malli . Pietikäinen toteaa: ”Torniossa sijaitseva Keroputaan sairaala on viime vuosina herättänyt kansainvälistä kiinnostusta hyvien hoitotulostensa ansiosta. Hoidon salaisuus ei ole sen kummempi kuin että hoitoon pääsee nopeasti, siihen tulevat mukaan myös sairastuneen läheiset ja lääkkeiden tyrkyttämisen sijaan hoito rakentuu tasa-arvoisen keskustelun ympärille. Sairastunut ei koe olevansa yksin tai että häntä ei kuunnella tai että hän olisi pelkkä ylhäältä annetun hoito intervention kohde.” PE KK A EL O M A A RAIJA-RIITTA LUIRO-PIIPPO Pääluottamusmies ABB Drives, Helsinki Tekijä_2019_10_sisus.indd 9 9.10.2019 11.22
10 Tekijä 10/2019 HOITO POTILAAN TARPEEN MUKAAN Psykologi Aku Kopakkala toimi Mehiläisessä työpsykologian ja psykoterapian palveluiden johtajana 10 vuotta ja sen jälkeen neljä vuotta kuntoutusjohtajana. Kopakkala on pitänyt esillä muun muassa sitä, että SSRI-lääkkeet eli selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät eivät sovellu pitkäaikaiskäyttöön ja saattavat kroonistaa masennuksen. Kopakkala on nyt yksi Mielipalvelut Oy:n työntekijöistä ja puheenjohtajana avoimessa kansalaisryhmässä, joka perusti Tarpeenmukainen hoito (Taho) yhdistyksen 2016 joulukuussa. Taho ylläpitää Mad in Finland -nimistä nettisivustoa. Kopakkala aloittaa Tekijälle antamansa haastattelun siteeraten Pekka Saurin lausumaa: ”Älkää säätäkö päätänne, häiriö on todellisuudessa” , josta tämän artikkelin otsikkokin on mukailtu. Pitkän kokemuksensa Kopakkala tiivistää tähän: ”Hoidettu masennus paranee usein huonommin kuin hoitamaton.” Psykologin mielestä koko terveydenhoito järjestelmämme katsoo asioita ammattilaisten ja heidän työpaikkojensa, ei potilaan, näkökulmasta. – Hämmästelen sitä, miten vähän lääkärit tietävät serotoniinilääkkeiden haittavaikutuksista tai jos tietävät, miksi he eivät kerro niistä potilaille. Potilaiden kokemusten pitäisi kuitenkin olla tärkeitä terveydenhoidolle. – Serotoniinilääkkeiden varmin vaikutus on seksuaalisen halun tai kyvyn katoaminen. 96 prosenttia lääkkeiden käyttäjistä kärsii eriasteisesti näistä sivuoireista, Kopakkala kertoo. Siinä mielessä serotoniinilääkkeillä on vaikutuksia ihmisen mieleenkin, että ne vähentävät tunne kokemusten skaalaa. – Ihminen tuskin itkee. Mikään ei tunnu oikein miltään. Lääke kietoo käyttäjänsä kelmuun, jossa masennuksen ja ahdistuksen kestää paremmin. Ihminen voi saada joksikin aikaa helpotuksen, mutta vaikutus ei kestä. Kopakkala luettelee lääkkeettömiä, hyvin tehoavia hoitoja masennukseen: psykoterapiat, lyhytterapiat, liikunta ja ryhmäliikunta, tietyt lisäaineet ja preja probiootit, masennusta helpottava ruokavalio, kirkasvaloja muut valohoidot, aikabiologiset hoidot, ekspressiivinen kirjoittaminen. Kopakkala naurahtaa, että esimerkiksi liikunta on pomminvarma tuki masennuksesta toipumiseen. Kopakkalan mukaan ihmiset olisivat ”vallankumouksellisempia”, jos jopa miljoona suomalaista ei söisi turruttavia mielialalääkkeitä. Yhteiskunnallisista ongelmista, kuten nuorten syrjäyttä misestä tai ilman elvyttävää, tiivistä työyhteisöä tehtävästä liian pakkotahtisestä työstä, tehdäänkin yksilön ongelmia. Vuosikausia työterveyshuollon potilaita vastaanotta neella psykologilla ei ole ruusuista kuvaa kaikkien suomalaisyritysten toiminnasta. – Oli työpaikkoja, joissa tavattoman monet söivät masennuslääkkeitä. Yritykset, jotka jakoivat hyvää tulosta omistajilleen, eivät välttämättä kohdelleet hyvin työntekijöitään. Työntekijät vaihdettiin vain aina uusiin työntekijöihin. Kopakkala toteaa, että ahdistus ja masennus ovat täysin todellisia tunteita ja ne aiheuttavat täysin todellista tuskaa. Hän kuitenkin toivoo, etteivät potilaat enää uskoisi nopeaan pilleriparantumiseen, sillä sellaista ei ole olemassa. Jos masennuksen taustalla on esimerkiksi työn stressaavuus, epäoikeudenmukainen johtaminen, kiusaaminen tai muu selkeästi työstä johtuva syy, Kopakkala kehottaa käyttämään joukkovoimaa. – Älä jää yksin, vaan puhu työkavereille ja luottamusmiehille. Suomen lain mukaan jokaisella työntekijällä on oikeus työn psyykkisen kuormittavuuden mittaamiseen. Käyttäkää tätä oikeutta! Puhukaa myös työterveyshuollossa siitä, että haluatte vierottua masennuslääkkeistä. Kertokaa, että haluatte muunlaisia ratkaisuja. On tärkeää, että tavalliset ihmiset ryhtyvät vaatimaan muutosta. JOS EI SAIRASTUTTAISI OLLENKAAN? Tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta pitää psykoterapian ja lääkehoidon yhdistelmää parhaimpana keinona parantaa vakava masennus. Sitä lievempiin masennustiloihin riittää psykoterapia eikä lääkehoitoa tarvita. Hänestä on myös paljon keinoja, joilla mielenterveysongelmia ehkäistään jo ennakolta. – Järkevintä olisi satsata iältään nuorimpiin ja lapsiin. Parhaimmassa tilanteessa tukea tarvitsevat perheet saisivat sitä helposti ja jonottamatta jo äitiysneuvolassa. Tukea voisi saada kotiinkin. Päiväkodeissa olisi työntekijöillä niin hyvät oltavat, etteivät lasten hoitajat koko ajan vaihtuisi. Päiväkotien ryhmäkokoja ei olisi kasvatettu liian suuriksi, eikä työn tekijöillä olisi näin ollen stressiä tai kiirettä. Koulussa ja opiskelun aikana mielenterveyden ensiapua olisi saatavilla nopeasti. – Työelämäkin voi varmasti altistaa mielenterveyden ongelmille. Jos vaatimukset koko ajan vain kasvavat ja kasvavat, yhä useampi murtuu paineen alla, Partonen arvioi. – Nykyajan tekniikka mahdollistaa työnantajalle työntekijöiden jatkuvan valvonnan. Ihmisen mielelle ei ole hyväksi, että jokin suorite pitää tehdä pakotetusti tietyssä ajassa ja että suoritteiden määrää jatkuvasti kasvatetaan. – Työ voi vielä jäädä kesken tai työ tehdään hutaisten, Partonen kuvailee. Partonen antaa myös julkisuudelle ja toimittajille roolia mielenterveyden ylläpidossa. – Ihmisillä on aina omiakin voimavaroja selviytyä mielenterveyden ongelmista. Julkisuudessa pitäisi painottaa enemmän näitä hyviä asioita, puhua osallistumisesta myönteisyyteen. Ihminen voi hyvin, jos hän tuntee olevansa merkityksellinen osa yhteisöä eikä häntä jätetä yksin. Partonen kehottaa käyttämään yhteisön voimaa työpaikalla myös silloin, kun esimerkiksi esimiehen taitamattomuus tai tämän omat ongelmat luovat sinne sietämättömän tilanteen. – En minä nyt ihmisiä kapinoimaan yllytä, mutta on jo eri asia, jos kaksikin ihmistä ottaa ongelmat yhdessä esiin. Tekijä_2019_10_sisus.indd 10 9.10.2019 11.23
... Ilta alkaa hämärtää, kämppäkin näyttää pimeässä paremmalta, vain pieni valo loistaa ikkunasta sekaiselle pöydälle. Varjo ilmestyy valoon ja katoaa sitten. Se saa M:n ajattelemaan kuolemaa. Kuinka suuri helpotus se olisikaan, ei olisi muuta kuin tyhjyyttä, ei ääntä, ei valoa, ei mitään… Minä säikähdän tuollaista ajattelua ja lähden nopeasti kauppaan karkuun. Mutta tietenkin M seuraa perässä, kuin tuo nopeasti välähtänyt varjo. Kaupassa on pakko kulkea nopeasti, pää alaspäin painuneena, ettei vaan kukaan tunnista ja tule juttusille. Tunnen M:n paniikin itsessäni, paiskon ostokset kärryyn ja suorastaan juoksemme takaisin autolle. Kotona kauppakassin sisällön nähdessään M purskahtaa uudelleen itkuun. Valittaa, ettei ole mitään, mikä maistuisi ja julistaa ruokalakon. Yritän houkutella ja maanitella, mutta en minäkään oikeastaan halua syödä. Istumme vaitonaisina keittiön pöydän ääressä, jossa olemme tänään viettäneet lähestulkoon koko päivän. Suihkuunkaan en häntä saa, joten väsyneenä rojahdamme sänkyyn. Uni välttelee tuloaan, vihdoin aamuyöllä nukahdamme levottomaan uneen. Herätyskello soi 5.15. Väsyttäisi niin kovin, mutta velvollisuudet kutsuvat. M seuraa vastahakoisesti perässäni keittiöön. Eväsleipien teon aikana M alkaa vastustella, kompromissina laitan leivän päälle pelkkää juustoa, se on mietoa, sen saa ehkä syötyä päivän mittaan. Työpäivä on yhtä taistelua: On minä, joka olen aina iloinen, puhelias, nauravainen ja aikaansaava. Sitten on M, joka ei puhu, ei halua nähdä ketään, synkistelee ja unohtelee asioita. Hänen on vaikea keskittyä tai aloittaa mitään uutta tehtävää. Koko ajan M häiritsee minua negatiivisuudellaan ja halutto muudellaan. Hän vetää minua päivän edetessä yhä enemmän omaan maailmaansa, syvemmälle ja syvemmälle. Jossain vaiheessa yritän pyytää työkaverilta apua, mutta sanat juuttuvat kurkkuuni... 10/2019 Tekijä 11 ? AJASSA Työterveyshuollosta Partonen sanoo, että se toimii kyllä hyvänä ”sisäänheittäjänä” systeemiin, kun on kyse psyykkisistä ongelmista. Mutta seuranta puuttuu. – Työterveyshuollon pitäisi seurata paljon tiiviimmin potilasta sen jälkeen, kun hän on ensimmäistä kertaa käynyt vastaanotolla. On otettava huomioon työ. Ehkä työssä vaaditaan tukitoimia? Soittelua puolin ja toisin olisi myös hyvä olla ja sopimus siitä, milloin seuraavaksi tavataan. TOIVO ON TOISISSAMME Leelo Raamat Meyerin telakalta on Teollisuusliiton työympäristöja tasa-arvojaoston jäsen. Virolaistaustaisena Raamat on joutunut hämmästelemään, miten ensisijaista lääkkeiden määrääminen mielenterveysongelmiin nimenomaan nuorille Suomessa on. – Terveyskeskuslääkäri voi kirjoittaa psyyke lääkkeitä, vaikka minusta ensisijaisesti pitäisi tarjota terapiaa. On helppo keino kirjoittaa jonojen vähen tä mi seksi lääkkeitä. Kokemukseni mukaan terapiaa on tarjolla liian vähän, mutta joskus lääkkeet ovat tarpeellisia, Raamat arvioi. Masennus on usein eri ongelmien vyyhti. Yksinäisyys tiedetään kuitenkin henkisesti hyvin murskaavaksi, ja siihen Raamatkin viittaa. – Ihminen jää usein hyvin yksin. Pohjoismaalainen yhteiskunta on hyvin suorituskeskeinen. Teollisuusliitto tekee Raamatin mielestä tavallaan jo mielenterveystyötä niin, että liitto järjestää tapahtumia ja toimintaa, joihin kaikki ovat tervetulleita. – Näin ihmiset löytävät toisia ihmisiä. Tässä lienee asian ydin, suurin toivo löytyy toisistamme. Kuten mielenterveyskuntoutuja Mauri Kukkonen Pietikäisen kirjassa asian ilmaisee: ”Moni tabletti tarvis syödä vähemmän, kun olis ystäviä, tuttavia, joiden kanssa vois elää sitä elämäänsä… Mä olisin varmaan kaivannut enemmän ystävää ja vaikeuksien jakajaa kun jotain semmosta terapeuttia.” LÄHTEITÄ : Petteri Pietikäinen: Hulluuden historia. Gaudeamus. Tallinna 2013. Iris Pasternack: Tautitehdas . Miten ylidiagnostiikka tekee meistä sairaita. Atena. Keuruu 2015. Peter Gotzsche: Tappava psykiatria ja lääkinnän harha. Sitruuna Kustannus. Norhaven 2016. Aku Kopakkala: Masennus, suuri serotoniinihuijaus . Basam Books. Tallinna 2015. LEELO RAAMAT Hitsaaja-asentaja Meyer, Turku Tekijä_2019_10_sisus.indd 11 9.10.2019 11.23
...Kotimatkalla M usuttaa minua kiihdyttämään auton vauhtia, irrottamaan turvavyön ja ajamaan päin puuta. Ohikiitävän hetken haluan totella, haluan niin kovin totella, mutta jokin minussa kieltää. Päästän hitaasti auton vauhdin laskemaan, vapisen. Ihmettelen, kuinka kauan pystyn torjumaan tuo hypnoottisen äänen, joka kuiskailee hiljaisuudesta ja rauhasta. Kuinka kauan vielä minussa on elossa se jokin, joka ei anna periksi? En tiedä vastausta ja se saa minut pelkäämään entistä enemmän. Kotiin päästyäni olen jo rauhoittunut tuon välikohtauksen aiheuttamasta kauhusta ja sulkenut sen pois mielestäni. En kuitenkaan pääse eroon M:stä, joka nyt syyllistää minua siitä, etten saanut töissä tarpeeksi tehtyä. Kuinka monta asiaa unohdin tehdä, kuinka monta puhelua minun piti soittaa. Jatkuva nalkutus, hän seuraa perässäni suihkuun, puhua pälpättää, kun yritän katsoa TV:tä. Puhe jatkuu vielä sängyssäkin, aihe tosin on jo vaihtunut siihen, etten saanut töiden jälkeenkään tehtyä kotitöitä vaan makasin vain sohvalla apaattisena. Ruokaakin olisi voinut tehdä ja syödä… Yritän nukahtaa, päivä on vienyt voimani täydellisesti. M kuitenkin jatkaa, nyt hän on jo siirtynyt siihen, kuinka laiminlyön niitä harvoja ystäviä ja sukulaisia, joita minulla on... 12 Tekijä 10/2019 Kurssilta ensiapu mielelle Wärtsilässä Vaasassa pyritään ylläpitämään henkilöstön työhyvinvointia erilaisten vapaaehtoisten koulutusten ja harrastuskerhojen avulla. Tarjolla on koulutusta myös henkisen hyvinvoinnin vahvistamiseen. TEKSTI JOHANNA HAVERI KUVA JOHANNES TERVO l Wärtsilä Finlandin Vaasan yksikössä on toteutettu henkisen hyvinvoinnin vahvistamiseen tarkoitettuja Mielenterveyden ensiapukurssi 1 -koulutuksia jo seitsemän kertaa. Suomen Mielenterveysseuran kehittämästä kurssista on paikallisten Pohjanmaan Kriisikeskus Valon kouluttajien kanssa räätälöity työyhteisölle soveltuva koulutus, johon kuka tahansa Wärtsilän työntekijöistä tai toimihenkilöistä voi ilmoittautua. Koulutus on suunnattu kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita oman tai läheisten henkisen hyvinvoinnin vahvistamisesta ja ylläpitämisestä. – Koulutus on ollut hyvin suosittua ja siitä on tullut hyvää palautetta. Vuodesta 2016 lähtien yhteensä 130 henkilöä on osallistunut tähän koulutukseen, kertoo työntekijöiden hyvinvointipalveluista vastaava Tarja Kuja-Panula. Kiinnostuksen herääminen tapahtui normaalin kaavan mukaan: ensin siitä innostuivat naiset ja sen jälkeen miehet. Nyt kiinnostus on levinnyt toimihenkilötasolta tehtaalle työntekijöiden pariin, mihin on varmasti vaikuttanut hyvä palaute. Tekijä_2019_10_sisus.indd 12 9.10.2019 15.08
... Otan unilääkkeen toivoen saavani edes muutaman tunnin unen ennen seuraavaa päivää. Hyvää yötä seuralaiseni, hyvää yötä Masennus! Huomenna aloitamme taas uuden päivän taistellen. Joku päivä jompikumpi meistä voittaa, ja salaa toivon, että se olen minä. Julkaisemme Teollisuusliiton jäsenen kirjoittaman tarinan poikkeuksellisesti nimettömänä. 10/2019 Tekijä 13 AJASSA Kurssilta ensiapu mielelle Wärtsilässä Vaasassa pyritään ylläpitämään henkilöstön työhyvinvointia erilaisten vapaaehtoisten koulutusten ja harrastuskerhojen avulla. Tarjolla on koulutusta myös henkisen hyvinvoinnin vahvistamiseen. TEKSTI JOHANNA HAVERI KUVA JOHANNES TERVO – Kiire ja keskeytykset työssä, työn tuoma vastuu, epävarmuustekijät, työyhteisön vuorovaikutus, runsas matkustelu, palautumisen puute ja tietysti myös kotiasiat vaikuttavat siihen, miten paljon työ kuormittaa henkisesti, pohtii työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Ari Rintala. Työn ja vapaa-ajan rajan häviäminen ja jatkuva tavoitettavissa oleminen vain lisäävät henkistä kuormitusta. Miten työtä tai työntekotapoja sitten pitäisi muuttaa, jotta työ ei olisi niin kuormittavaa? Nyholm, Rintala ja Kuja-Panula keskustelevat asiasta ja ovat lähes liikuttavan yksimielisiä. Työnkuvan muuttu minen ei saisi aiheuttaa uupumusta. Palautu minen on tärkeää ja se pitäisi ottaa huomioon myös työn suunnittelussa. Työn onnistumisista pitäisi pystyä iloitsemaan yhdessä ja muutoksiin suhtautua avoimesti. Omalla suhtautumisella työhön ja sen muutoksiin on siis väliä. – Monesti esimies on avainasemassa tässäkin asiassa, Rintala toteaa. Wärtsilä tarjoaa koulutusta myös esimiehille, jotta he kehittyisivät esimiehen roolissaan. TYÖHYVINVOINTI ON TÄRKEÄÄ Rintala toivoo, että Suomessa otettaisiin oppia ruotsalaisesta työelämästä ja keskusteltaisiin enemmän työhön liittyvistä asioista. Ehkä se nostaisi myös työhyvinvointia. Mielen hyvinvointi ei ole vakio, vaan siihen vaikuttavat monet asiat. Jokaisen täytyy itse pyrkiä löytämään omat voimavaransa, joiden avulla pääsee eteenpäin. Ehkä mielenterveyskurssin käyneet osaavat paremmin tunnistaa myös läheistensä ongelmat ja ottaa ne puheeksi heidän kanssaan. – Pääsääntöisesti meillä jokaisella on vastuu omasta työnhyvinvoinnistamme. Kannattaa miettiä, mitä itse tekee, eikä vain odottaa jonkun muun tekevän jotain, Rintala miettii. Rintala ja Kuja-Panula laskeskelevat, että Wärtsilässä on paljon työnantajan tarjoamia koulutusmahdollisuuksia. Henkistä hyvinvointia pyrkii lisäämään myös tuttu yrityspappi, joka kiertää tehtaalla joka viikko ja jolle työntekijät ovat vuosien varrella oppineet puhumaan. ”Omaa pappia” pyydetään monesti papiksi myös wärtsiläläisten perhetapahtumiin. Mielenterveyden ensiapukoulutuksia joka tapauksessa jatketaan, ja uusia tulijoita rohkaistaan osallistumaan niihin. Ehkä riittävällä toistojen määrällä koulutukseen saadaan myös niitä henkilöitä, joille koulutus olisi erittäin tärkeä. – Niitä, jotka ulospäin hehkuvat, mutta ovat sisältä aivan rikki, Nyholm miettii. l RYHMÄSSÄ OLI HELPPO PUHUA Viiteen kolmen tunnin tapaamiskertaan jaettu koulutus ei ole pelkkää luentoa. Tapaamisissa annetaan riittävästi aikaa asioiden pohtimiseen, käytännön harjoitusten tekemiseen ja ennen kaikkea keskusteluun. – Tunnelma ryhmässä oli avoin ja lämmin, ja käydyissä keskusteluissa oli helppo avautua toisille ryhmäläisille, kertoo sähköasentaja Jarkko Nyholm, joka osallistui koulutukseen viime vuoden lopulla. Nyholmin mukaan ryhmän sisäinen luottamus syntyi todella nopeasti. Jopa niin nopeasti, että kouluttajakin ihmetteli sitä. Vahva ryhmähenki johti siihen, että ryhmäläiset ovat tavanneet vapaa-aikanaan myös koulutuksen päätyttyä. Mielenterveyskoulutus sai Nyholmin miettimään sekä tämänhetkistä hyvinvointiaan että myös asioita, jotka ovat tapahtuneet menneisyydessä, mutta jääneet painolastiksi nykyisyyteen. Koulutuksessa ihmistä käsiteltiin kokonaisuutena eikä esimerkiksi eroteltu työja kotiasioita toisistaan. WÄRTSILÄ ON PIONEERI Pohjanmaan Kriisikeskus Valon johtaja Anne Salovaara-Kero kiittelee Wärtsilän päätöstä ryhtyä toteuttamaan koulutusta yrityksen sisäisenä koulutuksena. Hän sanoo Wärtsilän olleen pioneeri tässä asiassa ainakin Pohjanmaalla, ehkä jopa koko maassa. – Mielenterveyden ensiapukurssi sopii hyvin työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitoon. Se on ennaltaehkäisevää työtä parhaimmillaan ja antaa osallistujilleen mahdollisuuden avautua ja saada vertaistukea, hän toteaa. Erityisesti Salovaara-Keroa ilahduttaa, että viimeksi Wärtsilän työhyvinvointitapahtumassa Kriisikeskus Valon pisteessä kävi useita henkilöitä, jotka kehuivat koulutusta parhaaksi koulutukseksi, johon he ovat osallistuneet. Wärtsiläläiset saavat kiittää Tarja Kuja-Panulaa siitä, että koulutus on otettu osaksi Wärtsilän laajaa koulutustarjontaa. Työhyvinvoinnin eteen oli aiemmin järjestetty useita fyysisen terveyden tietoiskuja ja koulutuksia. Koska ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, Kuja-Panula etsi myös henkisen hyvinvoinnin vahvistamiseen liittyviä toimenpiteitä. Mielenterveyden ensiapukurssi oli yksi hänen löytä mistään vaihtoehdoista. Kuja-Panula on ollut mukana kehittämässä Suomen Mielenterveysseuran koulutusohjelmiston Työelämän mielenterveys -kurssia. TYÖ RASITTAA MYÖS HENKISESTI Monesti työn rasittavuudesta puhutaan lähinnä sen fyysisen rasittavuuden lähtökohdista. Nykyinen hektinen työelämä kuitenkin rasittaa henkisesti niin duunareita kuin johtajia. Lue lisää Mielenterveyden ensiapu kurssin saamasta palautteesta: www.tekijälehti.fi Mielenterveyden ensiapukurssi on saanut työntekijöiltä hyvää palautetta Vaasan Wärtsilällä, kertovat sähköasentaja Jarkko Nyholm, hyvinvointipalveluista vastaava Tarja Kuja-Panula ja työsuojeluvaltuutettu Ari Rintala. ? Tekijä_2019_10_sisus.indd 13 9.10.2019 11.23
LOMA EI KUULU KAIKILLE 20 Lapset ja työaika 26 Ensi talven sukset tehdään nyt 36 Muksut mukana Murikassa 42 Sömn, motion och näring 46 Sahurit kilpasilla 51 Sarjakuva: Tapio Tomsten TEOLLISUUSL IITTOLAISEN LEHTI NRO 7/2018 TEKIJÄLEHTI. FI TEKI1807_ka nnet.indd 1 29.6.2018 9:21:03 Kuona käyttöön KIERTOTALO US TOIMII MERI-LAPISS A TEOLLISUUS LIITTOLAISE N LEHTI NRO 8/2019 WWW.TEKIJ ÄLEHTI.FI 20 Millä palkalla elää? 26 Kesäduuni pikahuolloss a 36 Tätä jäsentapahtu milta odotetaan 42 Björkboda – vad hände sen? 48 Rautalankaa ja kaipuuta 51 Sarjakuva: Tapio Tomsten Tekijä_2019_8_k ansiarkki.indd 1 13.8.2019 12.59 TEOL LISUU SLIIT TOLA ISEN LEHT I NRO 5/20 18 TEKIJ ÄLEH TI.FI Idän isänn ät tuliva t suom alaisi lle työpa ikoille . Mahd ollisu us vai uhka ? 18 Soten valuv iat 30 Sylin tereit ä siisti nä sisät yönä 42 Järjes tämis ellä uusia toimi joita 50 De sår årlige n 18 miljo ner frön 56 Laval la Irwin inä 59 Sarja kuva : Tapio Toms ten KIIN ALA INEN JUT TU TEKI 1805 _kan net.in dd 1 8.5.2 018 7:25: 51 TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 01/2019 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 18 Amisuudistus kaipaa korjausta 28 Tuulilaseja tarkkuudella 36 Taidonnäyte: Pelastautumispuku 50 Ekeri satsar på egen produktion 56 Käsitöiden tuhattaituri 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten MITÄ TEHDÄ MUOVILLE Tekijä_2019_01_kansiarkki.indd 1 7.1.2019 15.55 14 Tekijä 10/2019 Omaksi koettu, hyödyllinen ja luettu Teollisuusliiton jäsenlehti Tekijä on omaksi koettu, hyödyllistä tietoa tarjoava, luettu ja keskustelua herättävä lehti. Painettu lehti on tunnetumpi kuin verkkolehti. TEKSTI PETTERI RAITO LEHTI TAVOITTAA JÄSENET Tekijän kesäkuussa toteutettu lukijatutkimus osoittaa, että lehti on verrattain lyhyen ilmestymisensä aikana saavuttanut vankan jalansijan jäsenten ja luottamushenkilöiden keskuudessa. Painettua lehteä lukee usein tai silloin tällöin 83 prosenttia jäsenistä ja 91 prosenttia luottamusmiehistä. Tarkemmin eroteltuna jäsenistä lehteä lukee usein noin 47 prosenttia, silloin tällöin noin 36 prosenttia, harvoin 11 prosenttia ja ei koskaan noin 4 prosenttia. Luottamusmiehistä Tekijää lukee usein 60 prosenttia, silloin tällöin noin 30 prosenttia, harvoin 9 prosenttia ja ei koskaan alle prosentti. Lehden lukemisen aktiivisuus vaihtelee ikä ryhmittäin. 55 vuotta täyttäneistä jäsenistä lehteä ilmoittaa lukevansa usein tai silloin tällöin 91 prosenttia, 35–54-vuotiaista 81 prosenttia ja alle 35-vuotiaista noin 73 prosenttia. Liiton jäsenenä lehden tuntee omaksi tai osittain omaksi hieman yli 80 prosenttia jäsenistä. Alle 35-vuotiaista tämän arvion antaa 40 prosenttia, 35–54-vuotiaista 45 prosenttia ja yli 55-vuotiaista 50 prosenttia. Luottamusmiehistä lehden omaksi tai osittain omaksi kokee 91 prosenttia. Liki 86 prosenttia jäsenistä arvioi Tekijän kokonaan tai osittain itselleen hyödylliseksi. 21 prosenttia alle 35-vuotiaista pitää lehteä hyödyllisenä ja 65 prosenttia osittain hyödyllisenä. Vanhemmista ikäryhmistä yli 30 prosenttia pitää lehteä hyödyllisenä ja 50 prosenttia osittain hyödyllisenä. Luottamusmiehistä noin 93 prosenttia arvioi Tekijän hyödylliseksi ja osittain hyödylliseksi. TYÖPAIKKAJUTUT JA HAASTATTELUT KIINNOSTAVAT Hieman yli 91 prosenttia jäsenistä ja 96 prosenttia luottamusmiehistä arvioi Tekijän jutut kokonaan tai osittain kiinnostaviksi. Viisi kiinnostavinta aihepiiriä ovat työpaikka jutut ja haastattelut, työehtoja koskevat asiat, liiton kannanotot ja päätökset, alueelliset aiheet ja työaikakysymykset. Niistä kiinnostuneiden osuus vaihteli 57 ja 74 prosentin välillä. Vähiten kiinnostavat aihepiirit olivat tasa-arvo, muiden maiden teollisuustyöläiset, kansainvälinen ammattiyhdistystoiminta sekä sarjakuva ja pulmat. Näistä kiinnostuneiden osuus vaihteli 13 ja 26 prosentin välillä. Luottamusmiehet ovat jäseniä enemmän kiinnostuneita ay-liikkeen toiminnasta ja tulevaisuudesta, ammattiosastojen ja liiton toiminnasta, ammatillisesta koulutuksesta ja työpaikoilla tapahtuvista muutoksista. Sitä vastoin jäsenet ilmaisivat esimerkiksi suuremman kiinnostuksen kansain välistä ay-toimintaa kohtaan kuin luottamusmiehet. Nuorten alle 35-vuotiaiden vastaajien keskuudessa muista ikäryhmistä erottuvat kiinnos tuksen aiheet ovat tulevaisuus ja keksinnöt, Suomen taloudellinen kehitys ja poliittinen tilanne sekä nuoret. Tietoa liiton toiminnasta kertoi saavansa 93 prosenttia jäsenistä ja 97 prosenttia luottamusmiehistä. YMMÄRRETTÄVÄ JA LAADUKAS Vastaajilta kysyttiin mielipidettä painetun lehden koosta, painojäljestä, paperin laadusta, valokuvien, värien ja grafiikan käytöstä, tekstin luettavuudesta ja ulkoasusta kokonaisuutena. 89–94 prosenttia jäsenistä ja 87–95 prosenttia luottamusmiehistä arvioi nämä laatutekijät erinomaiseksi tai hyväksi. Heikon arvion antavien osuus vaihteli 0,6 ja 1,6 prosentin välillä molemmissa ryhmissä. Lehdessä käytetty kieli arvioitiin 97 prosentin painoarvolla helposti ymmärrettäväksi. Juttuja, kuvia, tekstiä ja sivuja arvioitiin olevan sopivasti niin, että vastausprosentit vaihtelivat 76 ja 83 välillä. Lopuista vastaajista suurempi osa arvioi kaikkia edellisiä olevan ennemmin liian vähän kuin liikaa. TEOLLISUUSLIITTOL AISEN LEHTI NRO 8/2018 TEKIJÄLEHTI.FI Mestarin ja kisällin paluu Toni Ahonen valmensi Joonas Halmeesta eristyspeltisepän Kotkan Lämpösululla 18 Kojamo: Vastauksia kysymyksiin 26 Purjeveneitä maailmalle 36 Tutkimalla tietoa liitolle 42 Nautor har vind i seglen 48 Viimeinen nyrkkeilyottelu 51 Sarjakuva: Tapio Tomsten TEKI1808_kannet.in dd 1 7.8.2018 10:40:08 TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 9/2018 TEKIJÄLEHTI.FI 2 Lähde syyskokoukseen! 18 Työvoimapalvelut mullistuksessa 28 Työnä tehdä puhdasta 50 Stor frihet i skogsarbete 56 Kaneista eettistä lihaa 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten Mihin katosi duunarin arvo? Ay-liike päätti lähteä järjestöllisin toimin vastustamaan työelämän kurjistamista TEKI1809_kannet.indd 1 4.9.2018 13:20:24 LUKIJATUTKIMUS 2019 LUKIJATUTKIMUKSEN TULOKSET Tekijä_2019_10_sisus.indd 14 9.10.2019 11.23
Kuona käyttöön KIERTOTALO US TOIMII MERI-LAPISS A TEOLLISUUS LIITTOLAISE N LEHTI NRO 8/2019 WWW.TEKIJ ÄLEHTI.FI 20 Millä palkalla elää? 26 Kesäduuni pikahuolloss a 36 Tätä jäsentapahtu milta odotetaan 42 Björkboda – vad hände sen? 48 Rautalankaa ja kaipuuta 51 Sarjakuva: Tapio Tomsten Tekijä_2019_8_k ansiarkki.indd 1 13.8.2019 12.59 TEOLLISUUSL IITTOLAISEN LEHTI NRO 2/2019 WWW.TEKIJÄ LEHTI.FI Kun reiluus katosi työstä PAKKOYRITTÄ JYYS HIIPI VARHAISJAKE LUUN 2 Lähde kevätkokouks een! 16 Työllisyys edellä vaaleihin 30 Villasta lankaa neulojille 50 Sågen går het på Alholmen 56 Bändi on kuin parisuhde 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten Tekijä_2019_02_ kansiarkki.indd 1 5.2.2019 14.17 10/2019 Tekijä 15 AJASSA Arviot muuttuvat jonkin verran juttujen pituuksista kysyttäessä. Noin 65 prosenttia vastaajista katsoi lyhyitä ja pitkiä juttuja olevan sopivasti, mutta hieman yli 20 prosentin mielestä lyhyitä juttuja on liian vähän ja hieman yli 15 prosentin mielestä pitkiä juttuja on liikaa. Mainosten määrää piti sopivana 58 prosenttia vastaajista. 23 prosenttia arvioi niitä olevan liikaa. Tekijä ilmestyy 12 kertaa vuodessa. Tätä piti sopivana hieman yli 80 prosenttia vastaajista. Liian suureksi sen arvioi yli 10 prosenttia ja liian vähäiseksi 4 prosenttia vastaajista. JUTUISTA KESKUSTELLAAN TÖISSÄ JA KOTONA Tekijä herättää keskustelua ennen muuta työvoima poliittisista aiheista. Keskustelua Tekijän jutuista kertoi heränneen usein tai silloin tällöin 56 prosenttia luot tamusmiehistä ja 28 prosenttia jäsenistä. Suurin osa keskusteluista, 58 prosenttia, tapahtui työpaikalla. Loput 42 prosenttia keskusteluista tapahtui kotona, ammatti osastossa, Murikassa ja sosiaalisessa mediassa. Eniten keskustelua aiheuttaneita aiheita olivat esimerkiksi aktiivimalli, kiky, työehtosopimukset, laki asiat, lakko, vaalit ja työpaikkavierailut. Keskusteluja käytiin työkavereiden, ayaktiivien ja puolisojen ja kave reiden kanssa. Luottamushenkilöt keskustelevat Tekijän jutuista enemmän töissä kuin jäsenet. Naiset keskus televat jutuista miehiä todennäköisemmin muualla kuin töissä. Mielenkiintoinen tulos on se, että kotimaisten suur alueiden perusteella tarkasteltuna tutkimuksessa annetut vastaukset ovat varsin lähellä toisiaan. Sama pätee sektoreihin. Eroja on melko vähän. Nähtävissä kuitenkin esimerkiksi on, että eniten lehti tunnetaan kokonaan omaksi puutuotesektorilla 52 prosentin vastausosuudella ja vähiten erityisalojen sektorilla 37 prosentin osuudella. VERKKOLEHTEÄ EI VIELÄ TUNNETA Tekijän verkkolehti on luottamusmiehille ja jäsenille vielä melko tuntematon kanava. Sitä lukee usein tai silloin tällöin 31 prosenttia luottamusmiehistä ja 13 prosenttia jäsenistä. Heistä selvästi suurin osa arvioi verkkolehden hyväksi tai erinomaiseksi. Verkkolehden lukemisessa ero ikäryhmien välillä on pieni. Miehet ja naiset lukevat printti ja verkko lehteä toisiinsa verrattuna tasaisesti. Sama pätee eri sopimus sektoreilla työskenteleviin jäseniin. Verkkolehden lukemi sessa käytetyt välineet ovat tietokone, matkapuhelin ja tabletti. Mitä nuoremmasta ikäryhmästä on kysymys, sitä useammin lukemisessa käytetään kännykkää. l TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tekijän lukijatutkimuksen toteutti Teollisuusliiton tutkimusyksikkö. Kysely lähetettiin liiton jäsen ja luottamuspaneelille. Vastausaika oli 28.5.–11.6.2019. Kyselyyn vastasi 960 jäsentä ja 245 luottamus miestä eli yhteensä 1 205 henkilöä. ETEENPÄIN ASKEL KERRALLAAN Lukijatutkimusta käytetään Tekijän kehittämisen apuna. Esimerkiksi viestit lyhyiden juttujen jossain määrin koetusta vähäisyydestä ja pitkien juttujen liiallisuudesta sekä suoraan eri sopimusalojen työpaikoilta ja jäsenten asioista nousevien juttu aiheiden lisäämisestä on asetettu toimituksessa suunnittelu pöydälle. Uudistukset toteutetaan liukuvasti pala kerrallaan. ANNA PALAUTETTA, KERRO MISTÄ SINÄ HALUAISIT LUKEA! tekija@teollisuusliitto.fi LUOTTAMUSMIEHET Luen painettua lehteä USEIN SILLOIN TÄLLÖIN 60 % 31 % HARVOIN EN KOSKAAN 9 % 0,4 % Luen verkkolehteä USEIN TAI SILLOIN TÄLLÖIN 31 % JÄSENET Luen painettua lehteä USEIN SILLOIN TÄLLÖIN 47 % 36 % HARVOIN EN KOSKAAN 11 % 5 % Luen verkkolehteä USEIN TAI SILLOIN TÄLLÖIN 13 % JÄSENET Koen lehden omaksi KYLLÄ OSITTAIN EN 46 % 35 % 13 % Koen hyödylliseksi KYLLÄ OSITTAIN EN 33 % 52 % 10 %. Jutut kiinnostavat KYLLÄ OSITTAIN EI 29 % 62 % 10 % Saan tietoa liiton toiminnasta KYLLÄ EN 93 % 4 % Kieli on helposti ymmärrettää KYLLÄ EI 97 % 2 % LUOTTAMUSMIEHET Koen lehden omaksi KYLLÄ OSITTAIN EN 67 % 24 % 7 % Koen hyödylliseksi KYLLÄ OSITTAIN EN 50 % 43 % 4 %. Jutut kiinnostavat KYLLÄ OSITTAIN EI 44 % 52 % 4 % Saan tietoa liiton toiminnasta KYLLÄ EN 97 % 2 % Kieli on helposti ymmärrettää KYLLÄ EI 98 % 0,4 % TEOLLISUU SLIITTOLA ISEN LEHTI NRO 6/2018 TEKIJÄLEH TI.FI Ihmisen kokoinen terve elämä Marilla Hokkanen hakee hyvinvointia unesta, ravitsemuk sesta ja liikunnasta 18 Yksityistäm inenkö tehokasta? 30 Pommeja pakoon Suomeen 42 Jäsenristeil y keräsi yhteen 50 Står stadigt på tre ben 56 Kalastukse n polte 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten TEKI1806 _kannet.in dd 1 5.6.2018 12:35:05 TEOLLISUUSLIIT TOLAISEN LEHTI NRO 1/2018 TEKIJÄLEHTI.FI ”Aitaus, josta ei pääse ulos” TOMI MARJUAHO Pitkäaikaistyött ömänä eriarvoisessa Suomessa 20 Cobotista työkaveri 28 Karhulan valimon uusi nousu 40 Valtuusto ärähti aktiivimallista 50 Nytänk på gammal fabrik 56 Metsuri sahaa bluesia 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten TEK1801_kann et.indd 1 9.1.2018 8:50:44 TYÖVOIMAPULA TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 9/2019 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 2 Lähde syyskokoukseen! 16 Miten kiky vaikutti? 26 Painotalon pidempi toimintalinja 50 Hur påverkade kiky? 56 Kuraa, pärinää ja laatuaikaa 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten Väärässä paikassa tai väärin koulutettuja? Vai onko työnantaja haluton maksamaan ammattitaidosta? Tekijä_2019_9_kansiarkki.indd 1 10.9.2019 10.58 Tekijä_2019_10_sisus.indd 15 9.10.2019 11.23
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 16 Tekijä 10/2019 TES on tärkein jäsenetusi l Työehtosopimus (tes) on liiton sopimus aloilla tehtävää työtä ja sen teettämisen ehtoja määrittelevä perus sopimus. Työehtosopimuksen sisältämät ehdot ovat luonteeltaan minimiehtoja, joita työnantajan pitää vähintään noudattaa kaikkiin työntekijöihinsä. Työehtosopimus sisältää määräykset esimerkiksi palkasta, työajasta, sairausajan palkasta ja arkipyhäkorvauksista. l Teollisuusliitto neuvottelee ja solmii työehtosopimukset yhdessä työnantajaliittojen kanssa. Neuvottelukierros etenee vakiintunutta kaavaa noudattaen. l Työehtosopimuksista on neuvoteltu vuosikymmenten ajan. Niistä on tullut suomalaisen työelämän sääntelyn ja kehittämisen kivijalka. Samalla niiden yhteyteen on ajan saatossa versonut oma kielellinen viidakkonsa. SANASTOA EUROTAI SENTTILINJA tarkoittaa kaikille palkansaajille sovittuja eurotai senttimääräisiä korotuksia prosentuaalisten korotusten asemasta. LIITTOERÄ on yleiskorotuksen lisäksi sovittava palkkojen korotuserä, jonka työehtosopimusosapuolet voivat sopia siirrettäväksi paikallisesti sovittavaksi. LIITTOKIERROKSELLA ammattiliitto ja työnantajaliitto neuvottelevat ja sopivat palkkaratkaisusta. Liittokierroksella neuvotteluihin eivät osallistu keskusjärjestöt eikä maan hallitus. PALKKARATKAISU on ammattiliiton ja työnantajaliiton työehtosopimus neuvotteluissa tehty sopimus palkoista. PERÄLAUTA tarkoittaa työehtosopimusmääräystä, jossa on määritelty menettelytavat, ellei asiasta ole paikallisesti toisin sovittu. REAALIPALKKA on palkan ostokyky. Se kertoo, kuinka paljon palkalla voi ostaa tavaroita ja palveluja. SOPIMUSKAUSI on työehtosopimuksen voimassaoloaika. VALTAKUNNANSOVITTELIJAN tehtävänä on sovitella ammattija työnantajaliiton välisiä työehtosopimuksiin liittyviä riitoja. TYÖEHTOSOPIMUS on ammattiliiton ja työnantajaliiton neuvottelema sopimus kyseisen alan työntekijöiden työsuhteiden vähimmäisehdoista. Se pitää sisällään muun muassa palkat, työajat ja lomat. YLEISSITOVUUS ja yleissitova työehtosopimus tarkoittavat sopimusta, jota jokaisen kyseessä olevalla alalla toimivan työnantajan on noudatettava. Yleissitovan työehtosopimuksen soveltamisessa ei ole väliä kuuluuko työnantaja työnantajaliittoon tai työntekijä ammattiliittoon. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ay-sanasto SOPIMUSTEN VOIMASSAOLO Malmikaivokset 31.10.2019 Peltija teollisuuseristysala 31.10.2019 Puolustusministeriön työpaikat 31.10.2019 Teknologiateollisuus 31.10.2019 Autoalan kauppaja korjaamoala 31.10.2019 Jalometalliala 31.10.2019 Huolto ja kunnossapito 31.10.2019 Kemian perusteollisuus 30.11.2019 Kenkäja nahkateollisuus 30.11.2019 Kumiteollisuus 30.11.2019 Lasikeraaminen teollisuus 30.11.2019 Muovituoteja kemiantuote teollisuus 30.11.2019 Öljy-, maakaasuja petrokemianteollisuus 30.11.2019 Mekaaninen metsäteollisuus 30.11.2019 Fiskarsin työntekijät 30.11.2019 Lasitus-, rakennuslasitus ja lasinjalostus 30.11.2019 Tekstiilija muotiala 30.11.2019 Taimitarha-ala 31.12.2019 Tekstiilihuoltoala 31.12.2019 Autonrengasala 31.1.2020 Harjaja sivellinalat 31.1.2020 Veneenrakennusteollisuus 31.1.2020 Bioteollisuus 31.1.2020 Puusepänteollisuus 31.1.2020 Jakajat 31.1.2020 Maaseutuelinkeinot 31.1.2020 Mediaja painoala 31.1.2020 Metsäala 31.1.2020 Metsäkoneala 31.1.2020 Puutarha-ala 31.1.2020 Turkisala 31.1.2020 Viestintäalan toimihenkilöt 31.1.2020 Viherja ympäristorakentamisala 31.1.2020 Turvetuotantoala 31.10.2020 Jos optio-oikeutta käytetään sopimukset päättyvät *31.12.2020 tai **31.1.2021 Teknologia sektori Kemian sektori Puutuotesektori Erityisalojen sektori Teknologiasektori avasi tes-neuvottelut 29.8. Takaa vasemmalta sektori johtokunnan puheenjohtaja Janne Vainio ja johtaja Jyrki Virtanen, liiton puheenjohtaja Riku Aalto ja 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sekä sektori johtokunnan varapuheenjohtaja Juha Pöllänen. Selin Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle ja toimitusjohtaja Jaakko Hirvola. Kemian sektorin neuvottelut käynnistyivät 17.9, erityisalojen sektorin 7.10. ja puutuotesektorin 8.10. * ** ** ** ** PE KK A EL O M A A Tekijä_2019_10_sisus.indd 16 9.10.2019 14.50
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 10/2019 Tekijä 17 AJASSA NÄIN TES-NEUVOTTELUT ETENEVÄT Tietoa työehtosopimuksista ja käynnissä olevista neuvotteluista löydät liiton verkkosivuilta ja Tekijän tulevista numeroista. ESITYKSISTÄ TAVOITTEIKSI l Liitto pyytää ammattiosastoilta esityksiä työehtosopimusmuutoksiksi. l Keskustoimisto ja sektorijohtokunnat johtavat osastojen esityksistä liiton yleiset ja sopimusalakohtaiset neuvottelutavoitteet. l Hallitus käsittelee kokonaisuuden ja lyö lukkoon keskeiset linjat ja tavoitteet niin, että sopimusalojen alakohtaisille tavoitteille jää tilaa. IRTOSANOMISESTA KOHTI NEUVOTTELUJA l Hallitus irtisanoo sektorijohtokuntien esityksestä sopimusalojen työehtosopimukset päättymään niiden sopimuskausien lopussa. l Irtisanomiset toteutetaan kussakin työehtosopimuksessa määriteltyä irtisanomisaikaa noudattaen. l Tieto irtisanomisista toimitetaan asianosaisiin työnantajaliittoihin ja valtakunnansovittelijalle. VALMISTELUA JA TUNNUSTELUA l Neuvotteluja valmistellaan A liiton toimistolla, B sopimusalojen työehtoneuvottelukunnissa ja C sektorijohto kunnissa. l Työnantajaliittojen kanssa käydään tunnusteluja ja sovitaan neuvottelujen aloittamisajankohdista sopimusaloittain. . . . . . . NEUVOTTELUT SOPIMUSALOITTAIN KÄYNNISTYVÄT . . . . . . . SOPIMUS SYNTYY Jos hallitus hyväksyy neuvottelutuloksen sopimusalan uudeksi työehtosopimukseksi, astuu se voimaan sopimuksessa määrättynä päivänä. HYLKÄÄMISESTÄ JATKOTOIMENPITEISIIN l Jos neuvottelut eivät johda Teollisuusliittoa tyydyttävään tulokseen, hallitus päättää jatkotoimenpiteistä kyseessä olevan sopimusalan sektorijohtokunnan esityksestä. NEUVOTTELUTULOKSESTA HYVÄKSYNTÄÄN/HYLKÄÄMISEEN l Jos neuvottelutulos syntyy, työehtoneuvottelukunta esittää sektorijohtokunnalle sen hyväksymistä. l Sektorijohtokunta tekee hallitukselle esityksen joko neuvottelutuloksen hyväksymisestä tai sen hylkäämisestä. l Hallitus joko A hyväksyy tai B hylkää esityksen tai C voi lähettää asian liiton valtuuston päätettäväksi. Erityisten tilanteiden varalta myös liittoäänestys on liiton sääntöjen mukaan mahdollinen. NEUVOTTELUA TYÖTAISTELU-UHAN ALLA l Jos julistetaan työtaistelutoimenpide kuten ylityökielto tai lakko, siitä tehdään ilmoitus valtakunnansovittelijalle ja asianosaiselle työnantajaliitolle. Tässä vaiheessa kyse on työtaistelu-uhasta. l Liiton keskuslakkotoimikunta organisoi mahdollisen työtaistelun toteuttamisen. l Neuvotteluja pyritään jatkamaan työnantajaliiton kanssa. SOVITELLEN SOPIMUKSEEN l Jos neuvottelut eivät etene, valtakunnansovittelija ottaa yhteyttä ja käynnistää johdollaan neuvottelut. Valtakunnansovittelija antaa sovintoehdotuksen työehtosopimukseksi. l Sektorijohtokunta tekee liiton hallitukselle esityksen ehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. l Hallitus päättää sovintoehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. l Jos sovintoehdotus hyväksytään, työtaistelu-uhka perutaan ja solmitaan uusi työehtosopimus. HYLKÄÄMISESTÄ JATKOTOIMENPITEISIIN l Jos sovintoehdotus hylätään, sovittelu keskeytetään ja työtaistelu aloitetaan tai yritetään sopua liittojen keskinäisin neuvotteluin. SOVITELLEN SOPIMUKSEEN l Jos liittojen neuvottelut eivät edelleenkään tuota tulosta, valtakunnansovittelija pyrkii tekemään uuden sovintoehdotuksen, jonka osapuolet voivat hyväksyä. Tekijä_2019_10_sisus.indd 17 9.10.2019 11.23
18 Tekijä 10/2019 KOKIJA Asentaja Saarela muutti Rovaniemelle Jarkko Saarelan tie Hyvinkäältä Rovaniemelle rakentui pala kerrallaan todeksi. TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT JOUNI PORSANGER K irkkonummella syntynyt Jarkko Saarela asui työuransa alkutaipaleen Hyvinkäällä. Työpaikkoina olivat Ritaspuu Oy:n saha ja siellä erilaiset sahatyöt sekä koneistajan tehtävä Pivatic Oy:ssä. Vuonna 1999 Saarela havaitsi, että puolustusvoimat haki asentajaa Riihimäen elektroniikkalaitokselle huoltotehtäviin. – Vaikka olin kouluttautunut Konecranesilla koneistajaksi, en pitänyt ammattia omanani. Se oli silloin alkujaan pakko ottaa se työ, minkä sai. Toisaalta ajattelin, että valtion leipä on pitkä ja kapea. Tuntui, että siinä olisi varma työnantaja. Pistin hakemuksen sisään, mutta en saanut paikkaa, Saarela kertoo. Parin päivän kuluttua puhelin kuitenkin pirahti. – Puolustusvoimista soittivat. Samalla Riihimäen varikolla oli lvi-asentajan paikka vapaana. Kysyivät, ottaisinko pestin? Otin, vaikka en tiennyt lvi-töistä juuri mitään. Saarela suuntautui kylmälaitteiden asentamiseen ja huoltoon. – Kävin kylmälaiteasentajan kursseja, opiskelin laitteita itse ja tein töitä niiden kanssa. Tehtävänkuva sisälsi puolustusvoimien koko Suomen alueella käytössä olleen erilaisen kaluston ja miehistötilojen jäähdytysjärjestelmien asennukset, huollot ja kunnossapidon. Tekijä_2019_10_sisus.indd 18 9.10.2019 11.24
10/2019 Tekijä 19 AJASSA ? "Jos yhtään työn perässä muuttamista harkitsee, kannattaa riski ottaa. Elämänpiiri laajentuu, kokee ja näkee asioita, mitä ei muuten tapahtuisi." MILLOGIN LEIPIIN Vuonna 2009 puolustusvoimat ulkoisti varikkotoimin tojaan Millog Oy:lle. Saarela siirtyi uuden työnantajan palvelukseen. Työt pysyivät entisellään. Sen myötä jatkuivat myös komennustyömatkat Rovaniemen varuskuntaan. – Komennusreissut saattoivat kestää pari viikkoa kerrallaan. Paikkakunta alkoi tulla tutuksi. Ajan myötä tapahtui sitten niin, että tapasin nykyisen vaimoni Rovaniemellä. Sitä seurasi tiivis matkustelu Hyvinkään ja Rovaniemen väliä parin vuoden ajan, oli komennus reissuja tai ei. Se alkoi tuntua jatkuvalta lentokoneessa istumiselta ja lompakossa. Vuonna 2015 puolustusvoimat ulkoisti myös korjaamo toimintojaan Millogille. – Siinä vaiheessa olin ensimmäisenä käsi ojossa valmiina siirtymään Rovaniemelle, jos sopiva tehtävä löytyisi. Vasta suorittamani kylmälaiteasentajaluvat tekivät siirron säännösten puolesta mahdolliseksi. Työnantaja puolestaan näki synergiahyödyn siinä, että Rovaniemellä olisi oma kylmälaiteasentaja sen sijaan, että työt hoidettaisiin komennustehtävinä Riihimäeltä käsin. – Asia hoitui työnantajan puolelta hienosti ja kiitoksen arvoisesti. Meikäläiselle siirto Rovaniemelle oli lottovoitto. SUTJAKKA MUUTTO Perheettömänä miehenä Saarelan päällimmäisin muuttamiseen liittynyt huolenaihe oli saada omistus asunto Hyvinkäältä myytyä. – No, sekin järjestyi, joten ainoaksi urakaksi jäi ylimääräisistä tavaroista eroon pääseminen ja muutto kuorman kuskaaminen Rovaniemelle. Muuton hoiti rovaniemeläinen yrittäjä, jolla oli sopivasti toimitus Hyvinkään suuntaan niin, että minun kamppeeni kulkivat paluukuormassa. Tavaraa siirtyi puoli kuormaautollista. –Siitä kun kuulin, että Rovaniemeltä löytyy työpaikka, vierähti pari kuukautta ja muutto oli hoidettu. Puolentoista viikon ajan majailin vanhempien luona, kun omaa asuntoa ei Hyvinkäällä enää ollut. Se oli kaikkinensa nopea ja yllättävän helppo projekti. SOPEUTUMINEN OTTI AIKANSA Kun Saarelan tutut Hyvinkäällä kuulivat, että tämä on muuttamassa pohjoiseen, arvelivat he, että veikkonen ei taida tietää, mihin on ryhtymässä. – Mitä sinä sinne pakkasten ja pimeyden sekaan muutat, kummastelivat. Vastasin, että pakkasta on, jos pakkasia tulee. Kaikkeen tottuu. Asettuminen uudelle paikkakunnalle ei kuitenkaan tapahtunut ilman totuttelua. Muutos on muutos, myös silloin, kun sen pohjavire on myönteinen. – Ensimmäinen vuosi oli hankala. Rovaniemi oli paikkana tuttu, mutta uusia ystävyyssuhteita ei ollut vielä muodostunut. Esimerkiksi pitkien pyhien aikana huomasin kaipaavani kavereita ja sukulaisia. Silloin tuli käytyä aika usein Hyvinkäällä tuttuja tapaamassa. Siitä on jo päästy yli. Pidämme kuitenkin vanhojen kaverien kesken edelleen yhteyksiä. Kuulumiset pitää vaihtaa. Yllättävän hienosti asiat menivät siinäkin suhteessa. Saarela on löytänyt Rovaniemellä ystäviä harras tusten kautta. – Hommasin esimerkiksi Rovaniemen Palloseuran ja Rovaniemen Kiekon kausikortit. Etenkin kiekkojouk kuetta seuraan tarkasti. Paikallisia seuroja on mukava kannattaa ja siinä samalla tapaa uusia ihmisiä. – Muita harrastuksiani ovat kuntosali ja vesijetti. Kaupungin läpi virtaava joki on hieno elementti itses sään ja hyvä paikka harrastaa. Kun työpäivän jälkeen päästelee jetillä kunnon lenkin joella, niin siinä ne työajatukset karisevat. KODIN PAIKKA Saarelan kokemuksen mukaan elämänmeno on Rovaniemellä erilaista kuin mihin hän oli Hyvinkäällä tottunut. – Jo ensi kokemus komennusreissuilla oli, että ihmiset ovat hyvin ystävällisiä. Ventovieraidenkin kanssa jutellaan pitkät pätkät. Tuntuma ei ole muutaman vuoden aikana muuttunut. – Toinen ero on se, että pohjoisessa kaikkialle on pitkä matka. Sen havaitsi heti, kun lähti autolla ajelemaan sillä ajatuksella, että käynpä vähän paikkoja katselemassa. Esimerkiksi Inari on taipaleen takana, mutta maisemat ovat upeita. Eikä se pimeyskään ole Saarelaa rassannut. – Rovaniemellä on vuoden mittaan enemmän pimeätä aikaa kuin EteläSuomessa. Kesällä puoles taan on enemmän valoa, kun aurinko ei laske lainkaan. Eivät ne ole minua häirinneet, eikä pakkanenkaan. Kaikkeen tottuu. Saarelan mukaan koti on siellä, minne sen tekee. – Koskaan ei voi sanoa jääkö tänne, mutta tällä hetkellä koti on yhdessä vaimon kanssa Rovaniemellä ja Rovaniemi tuntuu kotoisalta paikalta asua. – Kokemuksesta voin sanoa, että jos yhtään työn perässä muuttamista harkitsee, niin riski kannattaa ottaa. Elämänpiiri laajentuu, kokee ja näkee asioita, mitä ei muuten koskaan tapahtuisi, Saarela tiivistää. TYÖT PÄIVÄVUOROSSA Saarela arvioi töidensä muuttuneen myönteiseen suuntaan. – Tehtävänkuvani on laajentunut. Riihimäellä tein yhtä ja samaa hommaa eli töitä kylmälaitteiden parissa, mutta täällä olen päässyt opettelemaan Tekijä_2019_10_sisus.indd 19 9.10.2019 11.24
20 Tekijä 10/2019 uusia asioita. Niitä ovat esimerkiksi hinattavien ja kiinteiden voimakoneiden huollot, niihin liittyvä koekäyttö ja paperityöt. – Oppi on karttunut pääasiassa kokeneempien työkaverien neuvoja kuuntelemalla ja itse tekemällä, mutta koulutukseenkin lähtemistä voisin harkita. Millogin Rovaniemen toimipaikassa on 13 työntekijää. Työt hoidetaan päivävuorossa. Toisinaan tehdään ylitöitä. Työmatkoilla käydään vuorotellen. Varuskunnan harjoitusten aikana osa työntekijöistä on jatkuvassa valmiudessa. – Työ tuntuu mielekkäältä, kun ei tarvitse keskittyä vain yhteen tehtävään. Se on kasvattanut ammattitaitoa ja tuonut mielenkiintoa työhön. Nälkää on edetä uralla eteenpäin. Haluaisin erikoistua ja ottaa stepin asentajasta esimerkiksi johonkin järjestelmäkohtaiseen asiantuntijatehtävään. ALUEELLINEN LUOTTAMUSMIES Saarela on Millogin Rovaniemen, Tervolan ja Sodankylän alueen luottamusmies. Hänen mukaansa yritys on edistynyt alkuaikojensa toiminnan osin yskähdelleestäkin käynnistämisestä runsaasti. – Vaikka meille yritettiin markkinoida, että mikään ei muutu, kun siirrytään puolustusvoimista Millogiin, niin muutosvaihehan siinä oli kysymyksessä. Oli erilaisia käsityksiä, tulkintoja ja särmikkäitäkin kantoja, joita piti selvitellä, sovitella ja neuvotella. Nuo vaiheet ovat jo takanapäin. – Aina tulee pieniä juttuja, mutta kaikkinensa olen aika tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen yrityksessä ja suhteisiin työnantajan kanssa, Saarela sanoo. l ? Jarkko Saarela tarkistaa MPV-25 -maston vaijerin. "Koskaan ei voi sanoa jääkö tänne, mutta tällä hetkellä koti on yhdessä vaimon kanssa Rovaniemellä ja Rovaniemi tuntuu kotoisalta paikalta asua." Tekijä_2019_10_sisus.indd 20 9.10.2019 11.24