AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 9/2024 8 Muutoksissa voitava vaikuttaa 28 Akunvalmistus vaatii puhtautta 38 Kemikaaliriskit kuriin 46 Efter nedläggningen i Lappvik 51 Three month rule increases risks 52 Kyyhkyjä kyttäämässä Emerson Gutierrez pelaa koripalloa yhdessä vaunutehtaan filippiiniläisten työntekijöiden kanssa. Pallon toiselta puolen Škoda Transtechin Otanmäen vaunutehtaan työntekijöistä joka kolmas on tullut ulkomailta. Miltä elämä Kainuun korvessa tuntuu? Tekijä_2024_09_kansiarkki.indd 1 Tekijä_2024_09_kansiarkki.indd 1 3.9.2024 12.50 3.9.2024 12.50
Liitto tiedottaa: Syyskokoukset 1.10.–31.12. Luottamusmiesvaalit 1.11.–31.12. Valitaan luottamusmies! Teollisuuden työpaikoilla valitaan luottamusmiehet marras–joulukuussa. Pääluottamusmiehen lisäksi valitaan varapääluottamusmies sekä luottamusmiehet. Luottamusmiesten toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan. Luottamusmiehet edustavat työpaikoilla ammattiosastoa ja liittoa. Luottamusmies saa käyttää työaikaansa työntekijöiden asioiden hoitamiseen. Lue lisää ja lataa vaalimateriaalia: www.teollisuusliitto.fi/luottamusmiesvaalit Osallistu syyskokoukseen! Teollisuusliiton ammattiosastojen syyskokoukset lähestyvät. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan syyskokous on pidettävä loka–joulukuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Syyskokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa oman ammattiosastonsa toimintaan esimerkiksi valitsemalla ammattiosaston hallitus seuraavalle vuodelle (tai kaksivuotiskaudelle, jos ammattiosasto on niin päättänyt). Kokouksessa hyväksytään myös toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastojen-toiminta Tekijä_2024_09_kansiarkki.indd 2 Tekijä_2024_09_kansiarkki.indd 2 3.9.2024 12.50 3.9.2024 12.50
9/2024 Tekijä 3 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA 9 / 24 TYÖPAIKALLA Anastasija Cherednuchenko työskentelee Valmet Automotiven Uudenkaupungin akkutehtaalla. Työssä korostuvat puhtaus, järjestys ja hankaussähkön välttäminen. Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – INDUSTRIFACKETS MEDLEMSTIDNING – INDUSTRIAL UNION MEMBER MAGAZINE WWW.TEKIJÄLEHTI.FI Tarvitaan mukaan ottavaa vuoropuhelua, sillä ihmisillä on valtavan paljon kokemuksen kautta tullutta viisautta. MINNA MATTILA-AALTO Työtehoseuran tutkimusja kehittämispäällikkö siv u 18 10 PÄÄJUTTU Cesar Mortelin (selin) vapaapäivä vaunutehtaalta kului koripallokentällä. M IS KA PU U M A LA VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ 28 HARRASTAJA Ari-Pekka Vuoriselle metsästys on elämäntapa. JY RK I LU U KK O N EN 52 KANNESSA 11.9.2024 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 3 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 3 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
4 Tekijä 9/2024 SISÄLTÖ KA N N EN KU VA : M IS KA PU U M A LA 28 TYÖPAIKALLA Valmet Automotiven akkutehtaalla järjestäytyminen nousussa 36 TYÖYMPÄRISTÖ Päihdeohjelma ehkäisee riskikäytön haittoja 38 TAPAHTUMA Heskivan ay-koulussa opittiin kemikaaliturvallisuutta 40 EDUNVALVONTA Työtaistelun alaisista töistä palkitseminen oli syrjintää 43 MAAILMA Britanniassa uusi hallitus kumoaa lakkolain 52 HARRASTAJA Kyyhkynmetsästäjä Ari-Pekka Vuorinen 54 HARRASTAJAT Moottoripyöräkerho Metal Riders Finland 57 HISTORIA Vuonna 1930 58 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 HETKESSÄ Ruostejärvi, Tammela 08 AVAAJA Hallituksen aikeet kaventaisivat vaikuttamismahdollisuuksia 10 PÄÄJUTTU Töihin Suomeen tullaan eniten nyt Filippiineiltä 18 NÄKIJÄ Tutkimusja kehittämispäällikkö Minna Mattila-Aalto 20 KATSAUS Työn tuottavuus ja palkankorotukset kulkevat käsi kädessä 24 PÖRSSIKATSAUS Pörssiyhtiöillä meni huonommin 26 KEKSINTÖ Robottibussit kulkevat jo kaduilla 46 PÅ JOBBET Vad hände efter att SSAB lade ner fabriken i Lappvik? 49 HÖSTMÖTE Vill du påverka i facket? 51 THREE MONTH RULE A growing risk for exploitation AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA IN ENGLISH LIITOSSA VAPAALLA Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta För Säde Sundberg innebar SSAB:s nedläggning i Lappvik en flytt från metalljobb till kemiindustrin. TU O M A S IK O N EN 44 LYHYET A N TT I YR JÖ N EN Seuraava numero ilmestyy 9.10. Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 4 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 4 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
9/2024 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Työttömyyden kokemus kovenee T yönhakijoiden keskitulo SAK:n aloilla ennen veroja on 1 356 euroa kuukaudessa. Miehillä luku on 1 400 ja naisilla 1 300 euroa kuukaudessa. Verojen jälkeen käyttöön jää miehillä noin 1 050 ja naisilla 975 euroa kuukaudessa. Suomessa köyhyysrajaksi on määritelty noin 1 400 euroa kuukaudessa. Näin ollen SAK:laisten alojen työnhakijat sijoittuvat keskitulolla mitattuna rajan alapuolelle. Ei tarvitse olla erityisasiantuntija päätelläkseen, että elämä edellä mainituilla tuloilla on niukkaa. Asuminen, ruoka, terveydenhoito, vaatetus ja liikkuminen muodostavat menoerän, jonka hintalappu on armoton missä päin Suomea tahansa. Raha on pienituloiselle jatkuva murhe. SAK:n toteuttaman tuoreen tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta työnhakijasta arvioi, että 250 euroa vähemmän kuussa käteen tekisi heidän elämästään mahdotonta. Samansuuruinen yllättävä menoerä on pelottava näkymä ja toteutuessaan ahdinko. Jos kännykkä tai pesukone rikkoutuu, on todennäköisin ratkaisu olla pakon sanelemana hankkimatta uusia. Epävarmuus keikuttaa arkea, nakertaa jaksamista ja aiheuttaa pitkittyessään riskin terveyden heikentymiselle. Maan hallituksen päättämät syyskuun alussa voimaan astuneet ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaukset tarkoittavat 2 000 euron tuloilla 261 euron leikkausta kuukaudessa, kun työttömyyttä on kestänyt kaksi kuukautta. Jos työttömyys kestää kahdeksan kuukautta, on leikkaus 326 euroa kuukaudessa. Niiden rinnalla vaikuttavat hallituksen tekemät aikaisemmat sosiaaliturvan leikkaukset ja arvonlisäveron korotus. Alle 30-vuotiaista hälyttävän moni eli noin joka toinen raportoi siitä, että rahat eivät tahdo riittää ruokaan ja vaatteisiin. Vanhemmissa ikäryhmissä työttömyyden ongelmaan sisältyy myös kokemus ikäsyrjinnästä. Hallituksen toteuttamat leikkaukset ja esimerkiksi aikuiskoulutustuen lakkauttaminen koventavat työttömyyden kokemusta ja lisäävät syrjäytymisriskiä kaikissa ikäluokissa. Toteutunut syrjäytyminen on taakka yksilöille, julkiselle taloudelle ja yhteiskunnalle. Maan hallituksen toteuttamien leikkausten takana on ajatusmalli, jonka mukaan routa ajaa työttömät töihin. Todellisuudessa leikkaukset vaikeuttavat työnhakijoiden elämäntilannetta ja kaventavat mahdollisuuksia etsiä töitä, mikä sekin maksaa rahaa. Toisaalta työn tarjonta ei lisäänny työnhakijoita kurittamalla. Tarjonta on muutenkin olemassa. Työnhakijoiden ensisijainen tavoite on päästä töihin, mikäli terveys vain antaa myöten, tai ellei jokin muu seikka, kuten mahdottomat työmatkat, asetu esteeksi. Suomessa on yli 300 000 työtöntä työnhakijaa. Toiveet paremmasta tulevaisuudesta ovat valtion osoittaman tuen vähentyessä yhä enemmän työnantajien käsissä. Tehokas lääke työttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyttä vastaan on kokoaikainen työ, jolla tulee toimeen. ? Tehokas lääke työttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyttä vastaan on kokoaikainen työ, jolla tulee toimeen. PETTERI RAITO Päätoimittaja Pääkirjoitus Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 5 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 5 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
6 Tekijä 9/2024 HETKESSÄ Kuva Harri Nurminen 24.8.2024 kello 14.26 Forssan autoalan työntekijäin ammattiosasto 79 järjesti jäsenilleen mato-ongintakilpailun. Kisaan osallistuivat muun muassa Asko Saarinen (vas.), Keijo Syrjänen ja Keijo Sällinen. Ruostejärvi, Tammela Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 6 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 6 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
9/2024 Tekijä 7 AJASSA Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 7 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 7 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
8 Tekijä 9/2024 Aika aidoille muutosneuvotteluille hupenee V uoden 2022 alusta astui voimaan uusi yhteistoimintalaki, joka toi monille työpaikoille velvoitteen lisätä työnantajan ja työntekijöiden välistä säännönmukaista vuoropuhelua. Laki myös vahvisti henkilöstön edustajan oikeutta tehdä muutosneuvottelujen kuluessa ehdotuksia ja esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja. Myös henkilöstön edustusta yritysten hallintoelimissä koskevaa sääntelyä täsmennettiin. Pääministeri Petteri Orpon (kok) johtama hallitus haluaa muuttaa yhteistoimintalakia jälleen. Ensimmäisen vaiheen muutoksia koskeva lausuntokierros päättyi 23. elokuuta. Ensimmäisen vaiheen merkittävimpiä muutoksia on lain soveltamisrajan nosto. Aiemmin lain soveltamisen piiriin ovat kuuluneet vähintään 20 henkeä työllistävät yritykset. Nyt hallitus haluaa rajan nousevan vähintään 50 henkeä työllistäviin yrityksiin. Uudessa laissa 20–49 henkeä säännöllisesti työllistävät yritykset saisivat tiettyjä jatkuvaa vuoropuhelua ja muutosneuvotteluja koskevia, kevennettyjä velvoitteita. Useille työntekijöille juuri muutosneuvottelut ovat tilanteita, joissa yt-lain määräykset tuntuvat konkreettisimmillaan. Yt-laki määrää muun muassa mistä syistä neuvotteluita on käytävä, milloin ne pitää aloittaa, mitä asioita neuvotteluissa on käytävä läpi sekä neuvotteluiden kesto, jollei toisin sovita. Muutosneuvottelutermi saa monet säikähtämään, sillä usein neuvottelut aiheutuvat yrityksen halusta vähentää tai lomauttaa työntekijöitään. AITOJEN NEUVOTTELUIDEN MAHDOLLISUUS VÄHENEE Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön va. päällikkö Susanna Holmberg kertoo, että juuri muutosneuvottelut tuottavat edelleen yksikköön kyselyitä jäsenistöltä. Neuvotteluissa tapahtuneet menettelyvirheet ovat myös aiheuttaneet oikeustoimia. – Kyselyt liittyvät usein neuvotteluihin kutsumiseen, työnantajan tiedonantovelvollisuuksiin sekä neuvottelujen päättymiseen, kun työntekijöillä on tunne, että työnantaja oli tehnyt päätökset jo ennakkoon, Holmberg sanoo. Holmbergin mielestä muutosneuvotteluiden ongelmat aiheutuvat siitä, että edelleenkään joissakin yrityksissä neuvotteluiden käymistä ei pidetä merkityksellisenä. – Henkilöstön edustajat saattavat kokea, etteivät he ole aidosti saaneet mahdollisuutta vaikuttaa asioihin, vaan yrityksessä päätökset on tehty ennen neuvotteluiden aloittamista. Sitä lain mukaan ei saa tehdä. Henkilöstön tunne kaventuneista vaikutusmahdollisuuksista saattaa kasvaa edelleen. Hallitus esittää, että työvoimankäytön vähentämistä koskevissa muutosneuvotteluissa neuvotteluaika puolitettaisiin. Jatkossa laissa säädetty vähimmäiskesto neuvotteluissa käsiteltävistä asioista ja henkilöstömäärästä riippuen on joko kolme viikkoa tai seitsemän päivää. – Huoleni on, että neuvotteluaikojen puolittaminen vähentää aitojen neuvotteluiden mahdollisuutta. Hallitus on muuttamassa vasta kaksi vuotta vanhaa yhteistoimintalakia. Lakimuutokset ovat kaventamassa työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia. TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN GRAFIIKKA EMILIE UGGLA AVAAJA Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 8 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 8 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
9/2024 Tekijä 9 Neuvotteluaikojen pituudella on myös taloudellista merkitystä työntekijöille. Ajat vaikuttavat osaltaan siihen, milloin esimerkiksi irtisanotun tai lomautetun palkanmaksu loppuu yrityksestä. Teollisuusliitto katsoo lakiesitykseen antamassaan lausunnossa, että aikojen mittava muuttaminen tarkoittaa merkittävää tulonsiirtoa työntekijöiltä työnantajille. Holmberg muistuttaa, että lakimuutoksista huolimatta työehtosopimuksissa voi olla sovittuna neuvotteluajoista. Silloin neuvottelut käydään tes-määräysten mukaisesti. Hallituksen lakimuutosten tavoitteena on keventää yhtiöiden henkilöstöja hallinnollisia menoja. Pienet yritykset saavat vielä erityiskevennyksen. – 20–49 hengen yritysten ei tarvitse käydä muutosneuvotteluita, jos ne irtisanovat enintään 19 ihmistä 90 päivän aikana. Tällaiset aikarajoitteet johtavat helposti lainkiertoon, Holmberg sanoo. HENKILÖSTÖEDUSTUS MUUTOSLISTALLA Yhteistoimintalakia saatetaan muuttaa jälleen. Hallitus pohtii lain henkilöstön edustusta yritysten hallintoelimissä koskevien määräysten muutostarpeita ensi keväänä. Nykylain mukaan vähintään 150 henkeä työllistävissä yrityksissä henkilöstöllä on oikeus vaatia henkilöstöedustusta yrityksen toimielimissä, joissa käsitellään tärkeitä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä. Huoleni on, että neuvotteluaikojen puolittaminen vähentää aitojen neuvotteluiden mahdollisuutta. SUSANNA HOLMBERG Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön va. päällikkö AJASSA AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai viestipalvelu X:ssä (ent. Twitter) @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. Yt-lain soveltamisen ulkopuolella TYÖ-JA ELINKEINOMINISTERIÖLLE ILMOITETUT MUUTOSNEUVOTTELUT 2022 Lähde: Työja elinkeinoministeriö Yt-lain soveltamisen muutosten kohteena Yt-lakia sovelletaan 0–19 henkeä työllistävät 20–49 henkeä työllistävät 50+ henkeä työllistävät Kaikki yhtiöt yhteensä Muutosneuvotteluiden lukumäärä Muutosneuvotteluiden lukumäärä, joissa irtisanomistarve neuvottelujen alussa Muutosneuvotteluiden lukumäärä, joissa lomautustarve neuvottelujen alussa Henkilöstön määrä, henkilötyövuotta 386 221 162 468 289 1 078 631 438 191 367 2 500 1 621 858 838 534 3 964 2 474 1 458 1 498 190 – Lain mukaan henkilöstön on päästävä oikeasti päättävään elimeen, ei mihinkään näennäiseen, erillisenä luotuun kokoonpanoon, Holmberg muistuttaa. – On kuitenkin hyvä tiedostaa, että esimerkiksi yrityksen hallituksessa henkilöstön edustajilla on samat vastuut kuin muillakin hallitusjäsenillä. Lain mukaan henkilöstöedustajille on järjestettävä tarvittavaa koulutusta ja toivottavasti tämä myös ymmärretään. ? Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 9 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 9 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
10 Tekijä 9/2024 PÄÄJUTTU Maailmalta Kainuun korpeen Kajaanin Otanmäen asuinalue rakennettiin Kajaanin Otanmäen asuinalue rakennettiin aikoinaan Kainuun korpeen Suomen suurimman aikoinaan Kainuun korpeen Suomen suurimman rautakaivoksen kupeeseen. Pääkadun talojen rautakaivoksen kupeeseen. Pääkadun talojen nimet, kuten Happo, Lyhty ja Titaani muistuttavat nimet, kuten Happo, Lyhty ja Titaani muistuttavat yhä kaivostoiminnan historiasta. Tänä päivänä yhä kaivostoiminnan historiasta. Tänä päivänä alueella asuu väkeä ympäri maailmaa, ja moni heistä alueella asuu väkeä ympäri maailmaa, ja moni heistä työskentelee vaunuvalmistaja Škoda Transtechilla. työskentelee vaunuvalmistaja Škoda Transtechilla. TEKSTI TEKSTI RIITTA SAARINEN RIITTA SAARINEN KUVAT KUVAT MISKA PUUMALA MISKA PUUMALA Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 10 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 10 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
9/2024 Tekijä 11 AJASSA >> Nkemakolam Stanley ajattelee, että hänen elämänsä perusedellytykset täyttyvät hyvin, kun hän on työssä Transtechilla. O tanmäen kaivos perustettiin 1950luvulla. Se fuusioitui myöhemmin Rautaruukin kanssa. Kun kaivostoiminta päättyi 1985, alkoi Rautaruukki valmistaa kiskovaunuja. Kiskokaluston valmistusta jatkaa nykyään Škoda Transtech, joka toimittaa maailmalle junanvaunuja ja matalalattiavaunuja. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun uuden pikaraitiolinjan vaunut on valmistettu täällä. – Transtechilla on yli 700 työntekijää, joista noin 250 on tullut tänne ulkomailta. Joukossa on hitsaajia, mekaanikkoja ja sähköasentajia. Monet ovat tulleet tänne rekrytointifirmojen, kuten Baronan, SOL-Henkilöstöpalveluiden, Kipinän tai Sihdin kautta, kertoo Transtechin pääluottamusmies Jouni Lämpsä. – Ensimmäiset, venäläiset vuokratyöntekijät tulivat taloon vuonna 2008. Venäläiset ovat edelleen suurimpien kansallisuusryhmien joukossa, vaikka viime aikoina tänne on tullut enemmän filippiiniläisiä. Myös indonesialaisia on paljon. Kaikkiaan Transtechin työntekijät edustavat pariakymmentä eri kansallisuutta. Joukossa on ollut muun muassa ukrainalaisia, valkovenäläisiä, puolalaisia, romanialaisia, virolaisia, kazakstanilaisia ja uzbekistanilaisia. KARAOKEA JA KORIPALLOA Oliver Mortel on yksi niistä yli viidestäkymmenestä filippiiniläisestä hitsaajasta, jotka työskentelevät Transtechilla. Hän jakaa asuntonsa veljensä Cesarin kanssa. Filippiiniläiset ovat suurin yksittäinen kansallisuusryhmä Transtechilla. Heidän joukossaan on myös pari naista. Batangasin provinssista kotoisin oleva Oliver opiskeli hitsaajaksi lukion jälkeen ja työskenteli Mitsubishi Hitachin palveluksessa. Yritykset hakevat työntekijöitä internetilmoitusten kautta, minkä jälkeen sopivat hakijat pääsevät testeihin. Oliver tuli Suomeen 2022 vuoden marraskuussa, mutta ehti työskennellä sitä ennen vuoden Škodalla Tšekissä. Hänet kuten monet muut maanmiehensä rekrytoitiin Eurooppaan Baronan kautta. Haastatteluhetkellä Oliverin ja Cesarin tupa on täynnä, kun Leonard, Adrian, Marvin, Emerson ja Gerald ovat tulleet vieraisille. Miehet syövät yhdessä ja viihtyvät vapaaaikana muutenkin yhdessä. Toisinaan he kokoontuvat laulamaan karaokea tai pelaamaan shakkia tai koripalloa, joka on varsin suosittu urheilulaji Filippiineillä. Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 11 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 11 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
12 Tekijä 9/2024 Muhammad Fikri on löytänyt Suomessa uuden harrastuksen. Tiktok-videoiden avulla hän kertoo seuraajilleen, minkälaista elämä Suomessa on. >> PÄÄJUTTU Fikri työskentelee Transtechilla sähköasentajana. Hän on käynyt kotimaassaan lukion jälkeen nelivuotisen polyteknisen opiston, minkä jälkeen hän opetti pari vuotta islaminuskoa uskonnollisessa koulussa. Kaksi vuotta sitten hän meni naimisiin ja pyöritti sen jälkeen ruokabisnestä vaimonsa Miftahulin kanssa. He valmistivat monenlaisia herkkuja, joita myivät katukojussa. Mahdollisuudesta hakeutua sähköteknikon töihin Eurooppaan Fikri sai tiedon vanhan opinahjonsa kautta. Läpäistyään Škodan testit ja saatuaan viisumin Fikri pääsi lähtemään Tšekkiin viime vuoden marraskuussa. Siellä hän työskenteli maanmiestensä kanssa Plzeninissä, joka on Škoda Transport -konsernin kotipaikka. – Myöhemmin meiltä sitten kysyttiin, ketkä olisivat halukkaita lähtemään töihin Suomeen. Meitä oli kaikkiaan parikymmentä sähköasentajaa ja mekaanikkoa, jotka tulimme Baronan kautta tänne Otanmäkeen, kertoo Fikri, joka jakaa asuntonsa kolmen muun indonesialaisen kanssa. Suomessa Fikri on löytänyt uudenlaisen harrastuksen, mihin hänellä ei ollut aikaa kotimaassaan. Hän on halunnut kertoa maanmiehilleen elämänmenosta Suomessa ja on tehnyt täältä kymmenittäin TikTokvideoita. Niissä on esitelty muun muassa Oliverin perheeseen kuuluu vaimo Leni, 8-vuotias poika Sam ja 4-vuotias tytär Shamira, jotka jäivät Filippiineille. Siitä tulee marraskuussa kolme vuotta, kun Oliver on viimeksi tavannut perheensä. Tänä jouluna hän pääsee vihdoin käymään kotona. Kotiikävää lievittävät pitkät videopuhelut. – Olemme kaikki perheellisiä ja lähetämme kotiin rahaa aina, kun saamme palkan, joka maksetaan kahden viikon välein. Summat vähän vaihtelevat, mutta lähetämme keskimäärin puolet palkastamme perheelle. Tuemme sillä rahalla lasten koulutusta ja maksamme ruokaja lääkekuluja, miehet kertovat. – Olen pystynyt tukemaan lasteni yliopistoopintoja, kun olen työskennellyt ulkomailla, kertoo Gerald Sibuyo, joka ehti työskennellä kaksitoista vuotta Etelä-Koreassa ennen kuin palasi kotiin Filippiineille juuri ennen koronapandemiaa. – Tykkään laittaa ruokaa ja leipoa vaikka banaanileipää silloin, kun minulla on oikein kova ikävä perhettäni. Toivon, että sitten joskus, kun palaan kotiin, minulla on mahdollisuus matkailla yhdessä vaimoni kanssa. TIKTOK-VIDEOITA SUOMESTA Muhammad Fikri on kotoisin Acehista Indonesiasta. Huhtikuussa Suomeen tullut Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 12 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 12 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
9/2024 Tekijä 13 Nkemakolam Stanley toivoo voivansa perustaa vielä jonain päivänä perheen. AJASSA >> Täällä on hyvin hiljaista ja rauhallista ja sataprosenttisen turvallista. NKEMAKOLAM STANLEY kaupan pullonpalautusja punnitusjärjestelmiä, Kajaanin linnaa, mustikanpoimintaa ja pohjoisen yötöntä yötä. Fikrin eksoottisilla videoilla on tuhansia katsojia. – Hankin itselleni maastopyörän, jolla ajan aina lauantaisin Kajaaniin katselemaan paikkoja sekä tekemään ostoksia ja TikTokvideoita. Vajaan neljänkymmenen kilometrin ajomatkaan menee aikaa kaksi tuntia yhteen suuntaan, mutta minä pidän pyöräilystä. Otanmäestä ei kulje viikonloppuisin busseja Kajaaniin, joten silloin pitää järjestellä kimppakyytejä. Muslimina Fikri noudattaa halal-ruokavaliota. Kajaanissa on yksi kauppa, joka myy halal-ruokaa. Kotiin tullessa pyörän tarakalla kulkee isot kantamukset riisiä ja muuta ruokatavaraa. Kajaanissa sijaitseva moskeija on auki vain muslimien pyhäpäivänä perjantaina, joten siellä Fikri on käynyt vain pari kertaa. – Kun pääsen kotiin töistä, otan ensimmäiseksi esiin rukousmattoni ja pidän rukoushetken. Soitan sitten vaimolleni pitkän, joskus tuntikausia kestävän videopuhelun. En tiedä vielä, haluaisinko jäädä Suomeen, vaikka viihdyn täällä hyvin. Mahdollisesti, jos vaimoni tulisi tänne, miettii Fikri. – Tiesin Suomesta entuudestaan, että tämä on maailman onnellisin maa. Täällä on tilaa hengittää ja paljon mahdollisuuksia tehdä kaikenlaista. Koripallo on Filippiineillä hyvin suosittu urheilulaji. Sitä on mahdollista pelata myös Otanmäessä, kesällä ulkona ja talvella sisällä. Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 13 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 13 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
14 Tekijä 9/2024 Siitä tulee marraskuussa kolme vuotta, kun Oliver Mortel on viimeksi tavannut vaimonsa ja lapsensa. Tulevana jouluna hän pääsee vihdoin käymään kotimaassaan Filippiineillä. Muhammad Fikri on jo tottunut marjastaja. Mustikkaan pääsee miltei kotiovelta. Cesar Mortel laulaa karaokea, kun filippiiniläiset kokoontuvat yhteen. STIPENDIT AUTTOIVAT ALKUUN Nigerialainen Nkemakolam Stanley aloitti hitsaajana Transtechilla tämän vuoden toukokuussa. Sitä ennen hän oli ehtinyt työskennellä kotimaassaan jo pitkään suurten kansainvälisten yritysten palveluksessa. Ibon osavaltiosta kotoisin olevan Stanleyn elämän alkutaival ei ollut helppo, sillä hän menetti vanhempansa jo nuorella iällä ja muutti pikkuveljensä kanssa sen jälkeen isoäidin hoiviin. Silloin kun isä vielä eli, Stanley autteli tätä usein kaikenlaisissa korjaushommissa, joissa tarvittiin kädentaitoja. – Hain lukion jälkeen stipendiä, jotta pääsisin opiskelemaan Nigerdocktelakkayrityksen koulutuskeskukseen Lagosiin. Läpäisin stipendin edellyttämät kokeet, ja ensimmäisen opiskeluvuoteni maksoi Exxon Mobil -öljy-yhtiö. Kahden seuraavan opiskeluvuoden sponsorina toimi Nigerdock, jonka palvelukseen siirryin heti valmistumiseni jälkeen. Opiskelu oli koko ajan hyvin käytännönläheistä. Nigerdockin jälkeen Stanley työskenteli muun muassa eteläkorealaisen Samsungin ja italialaisen Saipemin palveluksessa. Välillä hän kävi lyhyellä työkomennuksella Kongon demokraattisessa tasavallassa. Ajatuksissa oli kuitenkin hakeutua töihin ulkomaille. – Hain työhön Kanadaan ja Yhdysvaltoihin, koska siellä maksetaan hitsaajille hyvää palkkaa. Sain kuitenkin takaisin kielteisiä vastauksia. Mietin myös Eurooppaa, ja sitten kun SOL haki hitsaajia Suomeen, päätin hakea tänne. Nyt Stanley asuu reilun 700 asukkaan Otanmäessä. Samassa huoneistossa asuu uzbekistanilainen työkaveri. Vapaa-aikana Stanley kuuntelee mielellään Bob Marleyn ja Akonin musiikkia tai katselee amerikkalaisia elokuvia. Toisinaan hän käy kuntoilemassa Otanmäen urheilukeskuksessa. – Sopeudun mielestäni hyvin erilaisiin olosuhteisiin. Täällä on hyvin hiljaista ja rauhallista ja sataprosenttisen turvallista. Elämän perusedellytykset täyttyvät hyvin. Täällä on tilaa hengittää ja paljon mahdollisuuksia tehdä kaikenlaista. MUHAMMAD FIKRI PÄÄJUTTU Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 14 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 14 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
9/2024 Tekijä 15 AJASSA >> ”Haluamme olla työyhteisössä samaa porukkaa kaikkien kanssa riippumatta kansallisuudesta”, toteaa Transtechin pääluottamusmies Jouni Lämpsä. Unelmoin vielä perheen perustamisesta, sillä olen jo aika vanha. Nigeriassa ihmiset avioituvat yleensä paljon nuorempina. JÄSENYYS KIINNOSTAA SELVÄSTI – Meillä on täällä sellainen tapa, että pyrimme ottamaan kaikki ystävällisesti vastaan. Haluamme olla työyhteisössä samaa porukkaa kaikkien kanssa riippumatta kansallisuudesta, pääluottamusmies Jouni Lämpsä toteaa. – Pääluottamusmiehenä haluan tiedottaa kaikille työntekijöille, mitä ammattiliiton ja ammattiosaston jäsenyys merkitsee: se vie kohti tasa-arvoisempaa työelämää. Ulkomaalaisten työntekijöiden kanssa puhutaan enimmäkseen englantia, joten Lämpsä on tiedottanut liiton asioista myös englanniksi. Kiinnostus ay-asioihin näyttää kasvavan koko ajan, sillä uusia työntekijöitä liittyy jäseniksi jatkuvasti. Ay-toiminta ei kuitenkaan välttämättä ole niin yleistä eikä aktiivista heidän omassa maassaan. Eikä aina edes sallittua. Lämpsä on työskennellyt Transtechilla vuodesta 1995 saakka ja toiminut yrityksessä pääluottamusmiehenä kahdeksantoista vuoden ajan. Mies luettelee pitkän listan jäsenyyden myötä tulevia hyötyjä. Viimeisenä hän nostaa esiin yhteisöllisyyden. – Siinä tulee se yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Liiton tuki ja SAK:n liitot yhdessä, siihen perustuu se meidän voima. Suomeen halutaan työntekijöitä Aasiasta Työperäinen maahanmuutto on jatkunut vielä tänä vuonna historiallisen korkealla tasolla. Eniten hakemuksia on tullut Filippiineiltä, Vietnamista, Intiasta, Thaimaasta ja Venäjältä. Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan Venäjä oli vuonna 2022 suurin yksittäinen maa työperäisissä oleskelulupahakemuksissa, mutta tämän ja viime vuoden aikana on ykköseksi noussut Filippiinit. Hallitusohjelmassa on nostettu kumppanuusmaiksi kansainvälisen työvoiman rekrytoinnissa Brasilia, Filippiinit, Intia ja Vietnam. Filippiinit liitettiin listalle viime vuonna. Baronan kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja Elina Koskela on huomannut muutoksen myös omassa työssään. Useissa maissa toimiva Barona on Suomen suurin henkilöstöpalveluyritys. Se on tehnyt kansainvälisiä rekrytointeja viidentoista vuoden ajan. – Vielä kymmenen vuotta sitten meille tuli eniten työntekijöitä itäisestä Keski-Euroopasta. Saamme sieltä työvoimaa edelleen, mutta kiinnostus hakeutua Suomeen on vähentynyt siellä elintason noustessa. Osaajille on myös avautunut enemmän mahdollisuuksia, kun yhä useammat maat tavoittelevat heitä töihin, Koskela toteaa. – Parin viime vuoden aikana me olemme rekrytoineet ulkomailta noin 700 työntekijää vuodessa. Eniten tulijoita on Filippiineiltä ja sen jälkeen eri Itä-Euroopan maista. Kolmanteen ryhmään kuuluvat intialaiset ja indonesialaiset. Tulijoista kolmasosa on sijoittunut hoitotyöhön, minkä lisäksi Suomeen on tullut paljon hotellija ravintola-alan työntekijöitä. Kolmas tärkeä ala on teollisuus. – Teollisuuden alan osaajat tulevat pääosin Filippiineiltä. Rekrytoinnit Venäjältä ja Ukrainasta ovat käytännössä kokonaan jäissä. Osaajia tulee konepajateollisuuteen ja elintarviketeollisuuteen. Tyypillisiä ammattinimikkeitä ovat hitsaaja ja koneistaja, Koskela toteaa. Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 15 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 15 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
PÄÄJUTTU Miksi sitten juuri Filippiinit on niin suuri lähtömaa? Kymmenkunta kertaa Filippiineillä käyneen Koskelan mukaan siihen on useita syitä. PERUSASIAT HOUKUTTELEVAT – Ensinnäkin Filippiineiltä on aina lähdetty ulkomaille töihin. Toisekseen maasta löytyy hyvää osaamista edellä mainittuihin ammatteihin. Kolmanneksi tulijat puhuvat poikkeuksetta hyvää englantia. Lisäksi on vielä kulttuurinen yhteensopivuus ja kyky sopeutua, mikä helpottaa Suomeen integroitumista, vaikka ei mikään varsinainen valintakriteeri olekaan, Koskela luettelee. Koskelan mukaan tilastot kertovat myös sen, että filippiiniläisten maakohtainen pysyvyys Suomessa on hyvin suuri: yli 90 prosenttia kymmenen vuoden jälkeen. – Kyllä Suomeen halutaan tulla. Filippiiniläisiä houkuttelevat Suomeen sellaiset perusasiat, jotka ovat meille itsestään selviä. Näitä ovat puhdas luonto, turvallisuus sekä vakaa, toimiva yhteiskunta. Filippiineillä valtio kontrolloi ja rekisteröi ulkomaisten yritysten rekrytointitoimintaa muun muassa siten, että niillä täytyy olla maassa paikallinen yhteistyökumppani. Kaikki työja muut ehdot tarkastetaan ja hyväksytetään viranomaisilla ennen rekrytointien aloittamista. – Olen saanut käydä kertomassa heille, kuinka suomalainen työelämä toimii. Toisinaan viranomaistenkin on vaikea uskoa sitä, että samasta työstä maksetaan Suomessa samaa palkkaa kaikille, Koskela toteaa. – Suomeen tullaan aina työluvalla ja työsuhteen ehdot pätevät kaikkiin. Täällä ei tunneta mitään erillistä vierastyöläisluokkaa, kuten vaikka joissain Lähi-idän maissa. Meillä ulkomailta tullut työntekijä voi hakea pysyvää oleskelulupaa ja hän voi saada Suomen kansalaisuuden. Myös perheen yhdistäminen on mahdollista, Koskela toteaa. Valitettavasti Koskelakin on kuitenkin joutunut kuulemaan tarinoita, että kaikki ei ole mennyt aina niin kuin olisi pitänyt. – Aina löytyy toimijoita, jotka eivät noudata sopimuksia, mikä on yksiselitteisesti tuomittavaa. Työsuojeluviranomaisten tehtävä on valvoa ja tehdä tarkastuksia, jos on aihetta epäillä, että palkka ja muut työsuhteen ehdot eivät noudata sopimuksia. – Olemme vähän huolissamme tilanteesta silloin, jos tulijalla ei ole kieltä, jolla integroituisi yhteiskuntaan. Esimerkiksi englannin taitoa, jotta ymmärtäisi ja jolla tulisi ymmärretyksi. Ilman sitä on vaikeaa päästä täysjäseneksi yhteiskuntaan. SIGNAALI MUUTOKSESTA? Tampereen ammattikorkeakoulussa erityisasiantuntijana työskentelevä Päivi Vartiainen on tutkinut väitöskirjassaan filippiiniläisten sairaanhoitajien polkuja Suomeen rekrytointiprosessien ja sopeutumisen näkökulmasta. – Silloin kun aloittelin väitöskirjan tekemistä viitisentoista vuotta sitten, herätti aihe vähän ihmetystä, koska filippiiniläisiä tuli Suomeen työhön silloin niin vähän. Tilanne on nyt aivan toinen. Määrällinen nousu on ollut 16 Tekijä 9/2024 Toisinaan viranomaistenkin on vaikea uskoa sitä, että samasta työstä maksetaan Suomessa samaa palkkaa kaikille. ELINA KOSKELA Kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja, Barona PA SI SA LM IN EN Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 16 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 16 4.9.2024 15.10 4.9.2024 15.10
AJASSA aivan älyttömän nopeaa, Vartiainen toteaa. – Työja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan Suomeen rekrytoitiin Filippiineiltä viime vuonna jo 1 300 lähihoitajaa. Ravintolaja suurtaloustyöntekijöitä tuli kolmesataa ja hitsaajia ja kaasuleikkaajia yli sata. Muille kuin hoitoalalle tulevien työntekijöiden määrät ovat vielä pieniä, mutta tämä on selvä signaali siitä, että tilanne on muuttumassa. Filippiiniläiset ovat Vartiaisen mukaan pidettyjä työntekijöitä, koska he eivät valita vähästä. Heitä pidetään yleisesti joustavina ja ahkerina. Haastatteluissa on tosin noussut esiin myös se, että ihmiset joustavat, kun eivät uskalla olla joustamatta. – Hyvin monet filippiiniläiset jäävät Suomeen pitkäksi aikaa, jopa 10–15 vuodeksi, mutta suunnittelevat palaavansa lopulta takaisin kotimaahansa, kun ovat säästäneet taloon tai lasten koulumaksuihin, Vartiainen sanoo. – Sitten on tietysti eri asia, jos he saavat perheen tänne. Silloin tänne halutaan jäädä lasten vuoksi. Perheenyhdistäminen ei kuitenkaan ole helppoa, varsinkaan jos tulorajoja aiotaan korottaa entisestään. REKRYTOINNIT VILLI KENTTÄ Kansainvälisen työjärjestön ILOn mukaan Filippiineiltä lähtee vuosittain yli miljoona naista ja miestä työhön muualle. Kaikkiaan joka kymmenes filippiiniläinen 120-miljoonaisesta kansasta työskentelee ulkomailla, millä on valtava merkitys Filippiinien kansantaloudelle, kun siirtolaiset lähettävät rahaa perheilleen. Filippiiniläisten voi olla vaikea uskoa, että meillä ammattiliittoon kuuluminen on ihan ok eikä mitään radikaalia toimintaa. PÄIVI VARTIAINEN Erityisasiantuntija, Tampereen yliopisto 9/2024 Tekijä 17 Tänä vuonna Vartiainen on ollut mukana tekemässä selvitystä Filippiinien kansainvälisen työvoiman ekosysteemistä. Selvityksen tilaajina ovat Business Finland ja KEHAkeskus eli ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämisja hallintokeskus. – Tarkoituksena on ollut kartoittaa toimijoita Filippiineillä. Valtiojohtoisesti hallinnoidun systeemin sisällä on paljon niin yksityisiä kuin kolmannen sektorin toimijoita. Lisäksi on haluttu selvittää muun muassa sitä, minkälaista työvoimatarjontaa siellä on näille hallitusohjelmassa määritellyille aloille, Vartiainen toteaa. – Rekrytointi on Suomessa vähän sellainen villi kenttä. Kuka tahansa voi perustaa rekrytointifirman ja hakea Filippiineiltä kumppanin. Ei ole olemassa minkäänlaista rekisteriä, johon suomalaiset yritykset voisivat ilmoittaa, minkä alan ihmisiä he rekrytoivat ja keiden filippiiniläisten yritysten ja muiden toimijoiden – kuten vaikka kielikoulujen – kanssa ne tekevät yhteistyötä. Vartiainen on toiminut myös valmentajana monikulttuurisissa työyhteisöissä ja ollut mukana asiantuntijana ammattiliittojen, kuten Tehyn, SuPerin ja PAMin filippiiniläisille suunnatuissa tilaisuuksissa. – Käsitykseni mukaan filippiiniläisillä on halukkuutta ay-toimintaan, mutta samalla myös pelokkuutta, sillä Filippiineillä ammattiliittoon kuuluminen voi olla vaarallista. Se voidaan nähdä siellä poliittiseksi kannanotoksi. Filippiiniläisten voi olla vaikea uskoa, että meillä ammattiliittoon kuuluminen on ihan ok eikä mitään radikaalia toimintaa. ? EM M I SU O M IN EN PA SI SA LM IN EN Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 17 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 17 4.9.2024 15.11 4.9.2024 15.11
18 Tekijä 9/2024 Työkuormitus kasvaa koko ajan T yökuormitus suomalaisten työelämässä on lisääntynyt ja lisääntyy edelleen, tietää tutkija Minna MattilaAalto, jolta on tänä vuonna ilmestynyt teos Työn tasapainottamisen taide – Taitotietoa työkuormituksen hallintaan yhdessä Anneke Leinosen kanssa. Työelämän muutoksia mittaavan Työ olobarometrin mukaan lähes puolet palkansaajista arvioi työn rasittavan henkisesti. Ruumiillisesti raskaaksi työn kokee kolmannes palkansaajista. Ruumiilliseen työkuormitukseen liittyvät tukija liikuntaelinsairaudet ovat merkittävin syy tekijöiden siirtymiseen työkyvyttömyyseläkkeelle. Työhyvinvointi ei ole parantunut vuoden 2019 jälkeen. Kohonneen työuupumisriskin ryhmään kuuluu jo yli 600 000 työtä tekevää suomalaista. Työn rasittavuutta ilmentävät Mattila-Aallon mukaan kiire, puutteellinen tauotus sekä heikot mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihin ja työtahtiin. Työssä saatetaan kohdata myös väkivallan uhkaa ja häirintää sekä syrjintää. Työkuormaan voivat vaikuttaa lisäksi esihenkilön toiminta ja ristiriidat työpaikalla. DATAA KERÄTÄÄN YHÄ ENEMMÄN – Mikä sitten on johtanut työkuormituksen lisääntymiseen? Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa kerättävän datan lisääntyminen ja työelämän muuttuminen entistä nopeasyklisemmäksi, Mattila-Aalto toteaa. – Tuotettavan tiedon määrä on moninkertaistunut, ja datan keräämiseen on valjastettu koko NÄKIJÄ työtä tekevä kansa. Työn tekemisen oheen on tullut tiedon keräämistä, jotta pystytään seuraamaan tekemistä ja mittaamaan tuloksia. Mattila-Aallon mukaan meillä istuu vielä aika sitkeästi se ajatus, että jotkut työt ovat niin yksinkertaisia ja helppoja, että kuka tahansa voi niitä tehdä ja tulla työhön hyvin vähällä koulutuksella. – Kun olen tehnyt tutkimusta teollisuudessa, olen huomannut joidenkin ajattelevan, että tällaista työtä ei tarvitse organisoida mitenkään. Ja kun sitten katsotaan oikeasti, niin ne työt ovat kaikkea muuta kuin helppoja. Tutkijan mielestä työn monimutkaisuutta yritetään toisinaan ratkaista sillä, että työ pirstaloidaan eri vaiheisiin. Työpaikoilta tulee viestiä, että varsinkin nuoret kyllästyvät silloin helpommin työhön. Heille ei muodostu käsitystä siitä, miten joku työvaihe liittyy kokonaisuuteen. Kun jollekin annetaan tehtäväksi vain pienenpieni prosessin osa, ei se tyydytä ihmisen tarvetta kehittyä työssään. Tosin niitäkin on, jotka pitävät työn toistuvuudesta. – Kirjoitan työssäni paljon ennakkokäsityksistä, joita me laahaamme mukanamme. Nämä koskevat ”muiden” töitä. Ajattelemme, että jotkut työt ovat alempiarvoisia, koska niiden tekijät selviytyvät työstään helpommalla kuin me itse. ONKO KYSELYISTÄ HYÖTYÄ? Mattila-Aalto on törmännyt tutkijan työssä usein siihen, että työntekijät pitävät työhyvinvointikyselyjä ja kehityskeskusteluja turhauttavina ja Työkuormitus vaikuttaa suoraan siihen, kuinka tuottavaa työ on, kuinka ihmiset jaksavat työtä ja kuinka työvoimaa on saatavilla. Minna Mattila-Aalto on tutkinut sitä, kuinka työelämän toimijat voisivat luoda keskenään työn tasapainottamisen taidetta. Tavoitteena olisi se, että työntekijän toimintakyky ja työn vaatimukset kohtaisivat. TEKSTI RIITTA SAARINEN KUVA JANI LAUKKANEN Datan keräämiseen on valjastettu koko työtä tekevä kansa. Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 18 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 18 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
AJASSA 9/2024 Tekijä 19 tyhjänpäiväisinä. He kokevat, että niistä ei ole heille mitään konkreettista hyötyä. – Kehityskeskusteluissa olisi hyvä keskittyä kolmeen asiaan. Mitä työntekijälle kuuluu, missä hän haluaa työssään onnistua ja kuinka esimies pystyy auttamaan häntä tässä. Esimieshän saa keskustelun kautta kullanarvoista tietoa alaisen työn sisällöstä. Miten esimies pystyy ylipäänsä johtamaan, jos hän ei tiedä, mitä työtä alainen tekee tai mitä vaatimuksia työ hänelle asettaa? – On virhe ajatella, että kun työpaikalla käydään kehityskeskusteluja ja tehdään työhyvinvointikyselyjä ja työsuojeluriskikartoituksia, niin kaikki olisi hyvin. Tutkimustulos edustaa vain keskiarvoa. Siitä häviävät helposti tilanteet ja kokemukset. Selvityksistä ei nouse välttämättä esiin se, että organisaation joissain osissa voi olla suuriakin ongelmia. MITÄ TEHDÄ ONGELMILLE? Mattila-Aallon mukaan yli 70 prosenttia työsuojelutehtävissä toimivista kertoi haastatteluissa, että työntekijöiden työkuormitus kyllä tunnistettiin, mutta ongelmille ei oikein osattu tehdä mitään. – Taustalla vaikuttaa muun muassa se, että työt ovat hyvin erilaisia, kuten myös niihin liittyvät vaatimukset. Tänä päivänä meillä keskustellaan paljon esimerkiksi aivotyökuormasta, mutta se, miten se näkyy työssä, jää työntekijöiden varaan. Heidän täytyy pohtia, mitä se tarkoittaa juuri heidän työssään ja mitä sille pitäisi tehdä. Mattila-Aalto kannustaa työpaikalla kaikkia aktiiviseen vuoropuheluun. Työkuormituksen tasapainottaminen vaatii tutkitun tiedon lisäksi taitoa tunnistaa ja puida omia ja yhteisöjen käsityksiä työstä ja ihmisestä. Haitalliselle työkuormitukselle on rajansa, joka tulee vastaan, kun ihmisen sietokyky ylittyy. – Yritän sanoa kirjassani, että nyt tarvitaan mukaan ottavaa vuoropuhelua, sillä ihmisillä on valtavan paljon kokemuksen kautta tullutta viisautta. Ensimmäiseksi ihmiset täytyy saada mukaan kertomaan, miten he kokevat asiat, jotta löydettäisiin yhteinen käsitys tilanteista työpaikoilla. Nyt monet jäävät ongelmiensa kanssa ihan yksin. – Työkuormituksesta ja haasteista työpaikoilla puhutaan nykyään niin paljon, että se vaikuttaa jo merkittävästi nuorten työelämää koskeviin asenteisiin. Nuoret pelkäävät työelämää työkuormituksen takia. Siksi aikuisten kannattaa miettiä, millä tavalla he puhuvat työstä. ? Ihmisillä on työelämässä valtavan paljon kokemuksen kautta tullutta viisautta. MINNA MATTILA-AALTO Työskentelee Työtehoseurassa tutkimusja kehittämispäällikkönä. Valtiotieteiden tohtori sekä aikuiskasvatustieteen ja työn kehittämisen maisteri, työfysioterapeutti ja tuotekehittäjä. Lisäksi johtamiskysymyksiin erikoistunut ammattiopettaja, henkilöstökouluttaja, työyhteisövalmentaja ja -sovittelija. Kehittänyt palvelujärjestelmien, yritysten, työyhteisöjen, johdon sekä asiantuntijoiden toimintaa systeemisen yhteiskehittämisen periaatteella. Tarkastelee työtä keskeisenä intressinä kokonaiskestävyyden parantaminen. Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 19 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 19 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35