Kun yksi on poissa Kuolema työpaikalla järkyttää koko yhteisöä. Pitkäjänteinen turvallisuustyö vähentää tapaturmia. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 6 Painostuskeino pois 16 Miten teknossa neuvotellaan? 30 Maatalouskoneita ammattitaidolla 42 Valtuusto evästi neuvotteluja 52 Förbundet redo inför hösten 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten NRO 9/2021 Tekija?_09_2021_kansiarkki.indd 1 Tekija?_09_2021_kansiarkki.indd 1 7.9.2021 12.21 7.9.2021 12.21
LÄHDE SYYSKOKOUKSEEN! ? ? Teollisuusliiton ammattiosastojen syyskokoukset lähestyvät. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan syyskokous on pidettävä loka–marraskuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. ? ? Syyskokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa oman ammattiosastonsa toimintaan esimerkiksi valitsemalla ammattiosaston hallitus seuraavalle vuodelle (tai kaksivuotiskaudelle, jos ammattiosasto on niin päättänyt). Kokouksessa hyväksytään myös toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. VALITAAN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU! ? ? Työpaikoilla valitaan työsuojeluhenkilöt marras– joulukuussa. Työsuojeluhenkilöiden toimikausi on pääsääntöisesti kaksi vuotta kerrallaan. ? ? ? Työsuojelun yhteistoiminta työpaikoilla perustuu lainsäädäntöön ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksiin. Tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin. ? ? Vähintään kymmenen työntekijän työpaikoille on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua sekä sovittu määrä työsuojeluasiamiehiä. LIITTO TIEDOTTAA SYYSKOKOUKSET 1.10.–30.11. TYÖSUOJELUVAALIT 1.11.–31.12. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta Lue lisää ja lataa vaalimateriaalia: www.teollisuusliitto.fi/ tyosuojeluvaalit Tekija?_09_2021_kansiarkki.indd 2 Tekija?_09_2021_kansiarkki.indd 2 7.9.2021 12.21 7.9.2021 12.21
9/2021 Tekijä 3 SISÄLTÖ VE SA RA N TA KA N N EN KU VI TU S: EM IL IE U G G LA KIERTOTALOUDELLA LUONNONVARAT RIITTÄMÄÄN TAPATURMA HORJUTTAA TYÖPORUKKAA KANSI Työpaikalla tapahtuvan vakavan tapaturman jälkihoito on tärkeää. Tunnekuorman purkuun on tarjolla apua. Jokainen käsittelee järkytystä omalla tavallaan, ja siihen on annettava aikaa ja mahdollisuuksia. OMAN TYÖN LAATUUN VOI LUOTTAA Haapaveden Agronicilla tehdään maatalouskoneita vankalla ammattitaidolla. Yrityksessä väki viihtyy, ja pitkiä työsuhteita on paljon. 30 8 Agronicilla työntekijät ovat ylpeitä osaamisestaan, kertovat toimitusjohtaja Mauri Autio, pääluottamusmies Kimmo Kärkkäinen ja varapääluottamusmies Ensio Karkulahti. 24 TU O M A S IK O N EN Kulutusta on vähennettävä, sillä maapallon luonnonvarat eivät muuten riitä. EU:n kiertotaloussuunnitelmissa kulutus käännetään kohti energiapihimpiä laitteita. Kierrätettävyydeltä ja korjattavuudelta vaaditaan enemmän. Tekija?_09_2021_sisus.indd 3 Tekija?_09_2021_sisus.indd 3 8.9.2021 13.53 8.9.2021 13.53
4 Tekijä 9/2021 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 13 .10 . 30 Haapaveden Agronicilla tehdään maatalouskoneita vankalla ammattitaidolla 38 TYÖYMPÄRISTÖ Perehdyttäminen on molemminpuolista oppimista 40 TYÖKAVERIT Hannu Järvinen ja Tapio Takku, Amcor Valkeakoski 42 Valtuusto pohjusti neuvotteluja ja päivitti strategian 45 TOIMIJA Pääluottamusmies Jimi Jurmu 47 OIVALTAJA Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Janne Seppälä 56 HARRASTAJA Puutarhuri Anna-Mari Eloranta 58 Pulmat 59 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 AVAAJA Ammattiosaston sääntömuutos ehkäisee painostusta 08 KANSI Työyhteisöä järkyttävän tapaturman jälkihoito on tärkeää 16 Onko Teknologiateollisuuden työnantajista neuvottelukumppaniksi? 18 KOKIJA Mika Koivuniemi perheineen sai kurssilta vinkkejä arkeen 22 VIERAILIJA SAKKI:n puheenjohtaja Jutta Vihonen 24 Kiertotaloudella ja energiansäästöllä pelastetaan luonnonvaroja 28 ILMIÖ Mistä rahan arvo tulee? 29 Lyhyet ? HARRASTAJA Anna-Mari Elorannan puutarhaharrastus lähti liikkeelle porvoolaisen kerrostalon parvekkeelta. Nykyään hänellä on Askolassa omakotitalo puutarhoineen. ? KOKIJA PHT:n perhekurssilla sai irtioton arjesta ja vinkkejä parempaan arkeen, kertoo karvialainen Mika Koivuniemi perheineen. 56 18 48 MAAILMA Ay-oikeuksia rikotaan koronan varjolla 49 Lyhyet 50 ARBETSLIVET Mannerin Konepaja i Hangö satsar på plast 52 FACKET Fullmäktige förberedde förbundet inför höstens förhandlingar 54 BRIEF IN ENGLISH Accidents at work: what to do? 55 Työttömyyskassa/ A-kassan AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA PE KK A EL O M A A EM M I KA LL IO Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johanna Minkkinen 040 848 2994 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Tekija?_09_2021_sisus.indd 4 Tekija?_09_2021_sisus.indd 4 8.9.2021 13.07 8.9.2021 13.07
9/2021 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 15.9.2021 Paikallisen sopimisen arki P aikallista sopimista on toteutettu suomalaisilla työpaikoilla jo vuosikymmenten ajan niin, että siitä ovat hyötyneet työnantajat ja työntekijät. Joskus näin on tapahtunut yllättävilläkin tavoilla. Mainio vastaan tullut esimerkki on eräs keskisessä Suomessa toimiva yritys. Kaikki halukkaat saivat työvuorosuunnitelmaan kirjatun työvuoron sijaan lähteä hirvimetsälle metsästyskauden käynnistyessä, kunhan muutoin pidettiin huolta siitä, että tilaukset valmistuvat ajallaan. Näin myös tapahtui. Tuotanto hoidettiin työaikoja järjestelemällä. Metsälle lähtivät työntekijät ja johtajat. Yleinen tyytyväisyys vallitsi. Esimerkki ei ole kuvaavin siinä, millä perusteilla tuotantoa paikallisesti järjestellään. Mutta se kertoo selvästi, kuinka asioita voidaan suunnitella ja toteuttaa työpaikoilla monella tavalla ilman, että työehtosopimus asettuu esteeksi. Työehtosopimuksiin perustuvia paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on runsaasti. Sopimusaloittain tarkasteltuna esimerkiksi teknologiateollisuuden työehtosopimus mahdollistaa paikallisen sopimisen 70 eri asiakohdassa. Niistä 60 kytkeytyy yleisiin työehtoihin ja 10 luottamusmiehen toimintaan. Taustalla vaikuttaa lainsäädäntö, joka esimerkiksi antaa valtakunnallisille työnantajaja työntekijäjärjestöille mahdollisuuden poiketa työaikalain määräyksistä yhdessä sopien. Asetelma on siis se, että lainsäädäntö on rajauksiltaan tiukempi, kuin mitä työehtosopimuksilla voidaan lain suomin valtuuksin sopia. Työehtosopimus on paikallisen sopimisen ja joustojen mahdollistaja. Paikallisia sopimuksia on tehty työaikojen lisäksi muun muassa palkkausjärjestelmistä, tulospalkkioista ja kannustimista, tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelmista sekä luottamusmiehen ajankäytöstä ja korvauksista. Viestit työpaikoilta kuitenkin kertovat, että työehtosopimusten sisältämiin paikallisen sopimisen mahdollisuuksiin ei ole tartuttu yrityskentän kokonaisuudessa kovin hanakasti, saati kattavasti. Joissain yrityksissä paikallista sopimista toteutetaan monissa asioissa jatkuvasti, mutta toisissa ei lainkaan. Paikallinen sopiminen ei ole ollut, eikä ole kiinni mahdollisuuksien puuttumisesta. Kysymys on ennemminkin siitä, onko yrityksissä rakennettu paikallisen sopimisen menettelytapoja ja kulttuuria vai ei. Avainasemassa on työnantaja. Käynnistääkö se neuvotteluja ja ottaako se vastaan työntekijöiden aloitteita, vai rajautuuko kanssakäyminen pakollisten kysymysten ja tilanteiden hoitamiseen. Työehtosopimus tuo työehtojen vähimmäistasojen määrittelyn rinnalla turvaa työntekijöille siinä, että neuvotteluasema suhteessa työnantajaan on mahdollisimman tasavertainen. Se on paikallisen sopimisen olennainen ja välttämätön edellytys. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi "Vaikka teollisuuden uudistumisen on tapahduttava yrityslähtöisesti, on politiikalla keskeinen rooli uudistuksen mahdollistamisessa. Suomen on harjoitettava kokonaisvaltaista teollisuuspolitiikkaa, joka mahdollistaa yrityksille ennakoitavan ja vakaan toimintaympäristön, joka kannustaa investoimaan ja jossa teollisuuden edellytykset uudistumiselle on turvattu." ANTTI MALSTE Teollisuusliiton ulkoisen viestinnän päällikkö Tekija?_09_2021_sisus.indd 5 Tekija?_09_2021_sisus.indd 5 8.9.2021 13.07 8.9.2021 13.07
Painostuskeino pois työnantajilta T eollisuusliiton valtuusto teki kesäkuussa ammattiosastojen mallisääntöjen toiseen pykälään muutoksia. Sääntöihin kirjattiin yksiselitteisesti, ettei ammattiosasto voi tehdä työehtosopimuksia. Sääntömuutos vahvistaa olemassa olevan käytännön, jonka mukaan osastojen tehtävänä on valvoa ja seurata, että työpaikoilla noudatetaan liiton solmimia työehtosopimuksia. – Sanamuotoon kirjattiin se, mikä henki on ollut aikaisemminkin, toteaa vastaava järjestöasiantuntija Pekka Juusola Teollisuusliiton toimistoyksiköstä. Sääntömuutoksessa toiseen pykälään myös lisätään kohta, joka nostaa esille ammattiosastojen roolin luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen toiminnan edistäjinä ja tukijoina. Lähtökohtaisesti ammattiosastojen mallisääntöjä muutetaan liiton ylimmässä päättävässä elimessä, eli viiden vuoden välein järjestettävässä liittokokouksessa. – Jos tilanne muuttuu ratkaisevasti, mallisääntöjä voidaan muuttaa myös valtuuston päätöksellä, Juusola kertoo. TURVAA OSASTOILLE JA LUOTTAMUSMIEHILLE Metsäteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n irtiotot perinteisestä työehtosopimustoiminnasta muuttivat toimintaympäristöä ratkaisevasti, joten myös mallisääntöjen muokkaamiselle tuli tarve ennen vuoden 2023 liittokokousta. – Muutoksella turvataan ammattiosaston ja luottamusmiehen asema, jottei tule kiistanalaiseksi se, missä sopimuksia tehdään, Juusola kertoo. Metsäteollisuuden ja teknologiateollisuuden työnantajajärjestöjen lopetettua valtakunnallisten työehtosopimusten tekeminen vaarana olisi voinut olla, että jotkut työnantajat painostaisivat osastoja tai luottamusmiehiä tekemään paikallisesti epäedullisia työehtosopimuksia. Julkisessa keskustelussa työehtosopimuksista nousevat esiin lähinnä palkankorotusten suuruudet. Vähemmälle huomiolle jäävät työehtosopimuksen perusteella tulevat vuorolisät, sairausajan palkat, lomarahat ja monet muut saavutetut edut. – Pahin skenaario olisi, että tehtäisiin paikallinen työehtosopimus, jossa nostetaan tuntipalkkaa, mutta jätetään muut lisät pois, Juusola toteaa. Teollisuusliiton ammattiosastojen mallisääntöjen muutos vahvistaa tutun toimintatavan: liitto neuvottelee työehtosopimukset ja osastot valvovat sopimusten noudattamista. Muuttuneessa työmarkkinatilanteessa oli uhkana, että osastoja tai luottamusmiehiä olisi painostettu tekemään työehtosopimuksia. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS EMILIE UGGLA 9 AVAAJA 6 Tekijä 9/2021 Tekija?_09_2021_sisus.indd 6 Tekija?_09_2021_sisus.indd 6 8.9.2021 13.07 8.9.2021 13.07
Ammattiosastojen tehtävänä on valvoa ja seurata, että työpaikoilla noudatetaan liiton solmimia työehtosopimuksia. MUUTOKSET VOIMAAN SYKSYN AIKANA Muutokset on määrä saada hyväksytyksi ammattiosastojen ylimääräisissä kokouksissa syysja lokakuun aikana. Liitossa on valmisteltu valmis kokouskutsupohja osastojen käyttöön. – Kehotetaan pitämään ylimääräinen kokous toisen pykälän muutoksen takia. Saadaan se alta pois ennen varsinaisia osastojen syyskokouksia, Juusola kertoo. Korona-aikana kokous voidaan pitää etäkokouksena, jossa kaikki tai osa kokoukseen osallistujista on mukana etäyhteyksillä. Kasvokkain pidettävissä kokouksissa tulee ottaa huomioon koronaturvallisuus ja oman alueen kulloisetkin rajoitukset. Ylimääräisen kokouksen jälkeen sääntömuutokset viedään Patenttija rekisterihallituksen tietokantaan. Teollisuusliitossa tehdään muutokset valmiiksi sähköiseen järjestelmään, jossa osaston puheenjohtajan pitää käydä hyväksymässä sääntömuutos. Liitto maksaa sääntöjen muutosmaksun. Sääntöjen muutoksesta ja käytännön toteutuksesta on pidetty liiton toiminta-alueittain ay-klinikoita, joihin on kutsuttu osastojen edustajat. Juusola kertoo, että mallisääntöjen muutoksen tarpeellisuudesta on ollut vahva yksimielisyys liiton päätöselimissä ja ammattiosastoissa. – Kielteistä keskustelua ei ole syntynyt lainkaan. OSASTOT POIS VÄLIKÄDESTÄ Helsingin Puuseppäin ammattiyhdistys ry:ssä sääntömuutos käsiteltiin ylimääräisessä kokouksessa 14. syyskuuta, kertoo puheenjohtaja Riitta Kaituri. Hän sai tiedon sääntömuutoksesta, kun kutsu tuli asiaa käsittelevälle ay-klinikalle. – Voi olla, että asiasta on tullut muutakin kautta tieto, mutta kesäkautena se oli mennyt ohi, Kaituri kertoo. Sääntömuutosasia sopi sujuvasti osaston hallituksen säännönmukaiseen kokousaikatauluun. Ylimääräisen kokouksen kutsu saatiin liikkeelle nopeasti ay-klinikan jälkeen ja ylimääräinen etäkokous pidettiin syyskuussa samana päivänä kuin aikataulun mukainen hallituksen kokous. Työnantajien suunnalta tuleva painostus paikallisten työehtosopimusten tekemiseen ei Kaiturin arvion mukaan olisi koskenut omaa osastoa tai työpaikkaa, mutta kaikkiaan sääntömuutos on tarpeellinen. – Voisi helpostikin käydä niin, että osastot joutuisivat hankalaan välikäteen. Sääntömuutos on varmasti hyvä, Kaituri toteaa. ? AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai Twitterissä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. Ammattiosastojen päivitetyt mallisäännöt ja ohjeet sääntömuutoksen tekemiseen ovat osoitteessa: www.teollisuusliitto.fi/saannot § 9/2021 Tekijä 7 AJASSA Tekija?_09_2021_sisus.indd 7 Tekija?_09_2021_sisus.indd 7 8.9.2021 13.07 8.9.2021 13.07
Kuolema työyhteisössä järkyttää Teollisuuden vakavia työtapaturmia on vähennetty pitkäjänteisellä turvallisuustyöllä, mutta vaara on kuitenkin läsnä monilla työpaikoilla. Järkyttävän tapaturman jälkihoito on tärkeää, jotta tunnekuorma ei jäisi työyhteisön harteille. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS EMILIE UGGLA [LAATIKKO LOPPUUN:] 8 Tekijä 9/2021 Tekija?_09_2021_sisus.indd 8 Tekija?_09_2021_sisus.indd 8 8.9.2021 15.08 8.9.2021 15.08
9/2021 Tekijä 9 ? AJASSA Tekija?_09_2021_sisus.indd 9 Tekija?_09_2021_sisus.indd 9 8.9.2021 13.08 8.9.2021 13.08
10 Tekijä 9/2021 Lähteet: Tilastokeskus 1975–2018, Tapaturmavakuutuskeskus 2019–2020 PALKANSAAJIEN TYÖPAIKKAKUOLEMAT 1975–2020 * ennakkotieto 150 100 50 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020* 10 168 ”O n järkyttävää, kun joku kuolee porttien sisällä, sanoo Meyer Turku Oy:n telakan työsuojeluvaltuutettu Mara Lehtonen. Lokakuussa 2018 Turun telakalla sattui kuolemaan johtanut työtapaturma, jossa jalan liikkeellä ollut asentaja jäi trukin alle. Melun takia korvatulppia käyttänyt asentaja ei havainnut trukkia. Jalankulkija jäi trukin nostopuomien taakse katveeseen, joten kuljettaja ei havainnut häntä. Asentaja jäi puristuksiin viisi tonnia painavan trukin alle ja kuoli saamiinsa vammoihin. Trukin kuljettaja oli shokissa onnettomuuden jälkeen, joten hän ei pystynyt kertomaan tapahtumien kulkua. Onnettomuus kuitenkin tallentui telakan valvontavideolle. – Onneksi oli video, niin viranomaisten oli helpompi tehdä selvitys. Ei tarvinnut arvailla, Lehtonen kertoo. VAARA ON LÄSNÄ Telakalla on tällä hetkellä noin 3 000 työntekijää, joista noin 2 000 on Meyerin omia työntekijöitä. Lehtonen arvioi, että ensi vuonna työntekijöiden kokonaismäärä voi nousta 5 000:een. Tapaturman molemmat osapuolet olivat Meyerin kumppaniyritysten työntekijöitä. – Tapaus käytiin läpi molempien porukoiden kanssa. Puitiin, olisiko voitu tehdä jotain toisin. Vuodesta 1999 telakalla työskennellyt Lehtonen on toiminut työsuojeluvaltuutettuna neljän vuoden ajan ja sitä ennen hän oli kymmenisen vuotta työsuojeluasiamiehenä. – Paljon on tehty, että tällaiset vältettäisiin, mutta vaara on kuitenkin läsnä. Trukkionnettomuuden jälkeen telakalla on siirrytty käyttämään huomioväreillä varustettuja työvaatteita. Onnettomuudessa kuolleella asentajalla oli päällään tummat työvaatteet, mikä saattoi olla osasyy onnettomuuteen. Telakalla perussääntönä on, että jalankulkijat ja pyöräilijät väistävät raskasta liikennettä. Lehtonen kertoo, että onnettomuuden jälkeen trukkija henkilöliikennettä on eroteltu toisistaan. – Parempaan suuntaan on menty. Pyöräily on kielletty pahimmissa paikoissa. ”Työturvallisuus on jatkuvaa kehittämistä.” KESKUSTELUAPUA TARJOLLA Tapaturmassa kuollut ulkomaalaistyöntekijä ei ollut telakan vakituista väkeä, joten hän ei ollut Lehtoselle ennestään tuttu. Kuolema yhteisellä työpaikalla kuitenkin koskettaa kaikkia. – Kyllä se pistää ihmisiä miettimään, Lehtonen toteaa. Hän kertoo, että telakalla on tarjolla keskusteluapua säännöllisesti. – Meillä on siinä mielessä hyvä, että on oma pappi, joka käy telakalla. Hän on käytettävissä, jos tarvitsee henkistä apua. Tapauksesta tiedotettiin koko henkilöstölle. – Kaikissa osastopalavereissa käydään tällaiset asiat läpi, Lehtonen kertoo. JATKUVA MUUTOS HAASTAA Telakalla yhdistyvät muun muassa rakennustyömaan, raskaan liikenteen ja konepajan turvallisuuskysymykset. – Työturvallisuus on jatkuvaa kehittämistä. Se on haastavaa, kun koko ajan tulee uusia työtapoja ja menetelmiä. Tekija?_09_2021_sisus.indd 10 Tekija?_09_2021_sisus.indd 10 8.9.2021 13.08 8.9.2021 13.08
? AJASSA Elokuun alkuun mennessä telakalla oli tänä vuonna sattunut 30 poissaoloon johtanutta työtapaturmaa, joista 14 on ilmoitettu kumppaniyrityksistä. Telakalla tehdään lukuisia erilaisia työtehtäviä. Lehtonen kertoo, että joitain osastokohtaisia sovelluksia on, mutta turvallisuuden perussäännöt ovat kaikille samat. Toimistojen ulkopuolella liikuttaessa käytössä tulee olla aina asiaankuuluvat turvavälineet. Yleiset tapaturmat ovat kaatumisia ja puristuksiin jäämisiä. Lehtonen antaa esimerkin projektista, jossa rakenteilla olleen laivan rappusissa sattui liukastumisia. Ratkaisuksi löytyi karhennusteippi, jota liimattiin metallipintaisiin rappusiin. – Aina puututaan ongelmiin, kun keksitään keino. YHTEISELLÄ ASIALLA 120 hehtaarin laajuisella telakka-alueella turvallisuus on joukkuelaji. – Ei tätä työtä yksin pystyisi tekemään. Työsuojeluasiamiehet ovat silmäni ja korvani telakalla, Lehtonen sanoo ja kertoo asiamiehiä olevan kaikkiaan 26. Lehtonen on havainnut, että vuosien mittaan suhtautuminen työturvallisuuteen on muuttunut. Enää vallalla ei ole ajattelu, jonka mukaan turvallisuus oli vain työsuojeluvaltuutetun ja työnantajan tehtävä. – Ihmiset huomaavat, että turvallisuus on yhteinen asia, Lehtonen sanoo. Työsuojeluvaltuutettu Mara Lehtonen kertoo, että telakalla yhdistyvät useiden alojen turvallisuuskysymykset. TUNNISTA, ARVIOI, EHKÄISE Työelämän muutos vaatii työpaikoilla jatkuvaa riskien arviointia, kertoo vanhempi tutkija Pia Perttula Työterveyslaitokselta. Työntekijöiden asianmukainen perehdytys ehkäisee tapaturmia. – Ennaltaehkäisyssä on tärkeää se, mitä laki edellyttää: vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi, Perttula sanoo. Vaarojen tunnistamisen ja ongelmien korjaamisen lisäksi pitää seurata tilannetta, jotta nähdään, ovatko toimenpiteet tuottaneet toivottua tulosta. Työntekijöiden asianmukainen perehdytys on turvallisuustyön ydintä. – Edistyksellisillä työpaikoilla seurataan työympäristön ja työyhteisön tilaa jatkuvasti ja tehdään parannuksia, Perttula kertoo. Suomessa on turvallisuuden suhteen monenlaisia työpaikkoja. Perttula muistuttaa, että kaikilla työpaikoilla on kehitettävää, sillä työturvallisuus ei ole kertaluontoinen rutistus. HAASTEENA AIKAPAINE Työpaikoilla pyritään tekemään tehtävät optimitasolla, jolla töiden on suunniteltu etenevän. Perttula muistuttaa, että myös poikkeustilanteisiin pitää varautua. – Aikapaine on yksi haaste työpaikoilla. Kun ihmiset työskentelevät kiireessä, on vaara, että turvalliset toimintatavat saattavat unohtua, Perttula kertoo. Tutkimuksen mukaan aikapaine ei välttämättä tule työnantajan puolelta, vaan kiireen tunne voi syntyä monista tekijöistä. Tarkoituksenmukaiset työtavat ovat yksi kiireen karkotin. – Perehdytys vähentää turhaa ja vääränlaista tekemistä. Perttula korostaa, että yhteinen turvallisuuskeskustelu työpaikoilla on tärkeää, jotta turvallisuuden edistäminen koettaisiin myönteisenä asiana, eikä tehtävien hankaloittajana. Ennaltaehkäisyn tavoitteena luonnollisesti on, ettei työtapaturmia sattuisi. Silti kannattaa varmistaa toimintatavat myös ei-toivottujen tapahtumien varalle. – Poistumisharjoituksiakin pidetään, vaikka ei toivota tulipaloa, Perttula vertaa. MUUTOKSESSA MUKANA Työelämän muutos on haaste turvallisuudelle, sillä vuosia sitten tehty riskienarviointi ei välttämättä päde tänä päivänä. Uudet digitaaliset ja muunlaiset työvälineet voivat helpottaa työtä, mutta voivat olla myös aikasyöppöjä, jotka heikentävät turvallisuutta. – Jatkuva riskien arviointi muuttuvassa maailmassa on haastavaa aivan kaikilla työpaikoilla, Perttula toteaa. Parhaimmillaan turvallisuustyö luo hyvinvointia sekä lisää tehokkuutta ja sitouttaa työntekijöitä. – Tunne, että turvallisuusasiat ovat hyvin hoidossa, on osa hyvinvointia. Voi luottavaisin mielin tehdä tehtävänsä, Perttula sanoo. VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ 9/2021 Tekijä 11 Tekija?_09_2021_sisus.indd 11 Tekija?_09_2021_sisus.indd 11 8.9.2021 13.09 8.9.2021 13.09
12 Tekijä 9/2021 – Pyritään varmistamaan, ettei jää elämään virheellisiä huhuja, jotka voisivat olla lisäämässä psyykkistä kuormitusta, Vattulainen kertoo. REAKTIOT VAIHTELEVAT Vakaviin tilanteisiin reagoimisen tavat on yhtä erilaisia kuin ihmisetkin. Joillain tunteet kytkeytyvät pois päältä ja reaktiot tapahtuneeseen tulevat myöhemmin. Toiset saattavat lamautua välittömästi. Järkyttävien tapahtumien käsittelyyn on monia keinoja ”Vakavat tapaturmat heilauttavat työyhteisöä lujaa.” Vakavan työtapaturman, kuten kuolemantapauksen, jälkihoito kannattaa aloittaa heti tapahtuman jälkeen ottamalla yhteys työterveyshuoltoon. – Toivottaisiin, että tieto tulisi meille mahdollisimman nopeasti, kertoo työterveyspsykologi Maija Vattulainen Mehiläinen Oy:stä. Yrityksen ja työterveyshuollon välisessä toimintasuunnitelmassa on usein sovittu jälkihoidon suuntaviivat. Yleensä psykologisen jälkipuinnin suunnittelevat ja toteuttavat työparina toimivat työterveyshoitaja ja työterveyspsykologi. Jälkihoito suunnitellaan tarpeiden mukaan, sillä tapaturman läheltä nähneet, uhrin läheiset työkaverit, vastuussa oleva työnjohto ja muu työyhteisö tarvitsevat erilaisia tukimuotoja. – Yksilön kokemus vaihtelee riippuen siitä, mikä on suhde ja kontakti tilanteeseen ja mikä on ihmisen aikaisempi elämänhistoria, Vattulainen kertoo. Elämänkokemus voi lieventää kriisiä, mutta vakava tapahtuma työpaikalla voi myös aktivoida aiemmista elämän kriiseistä syntyneitä traumoja. – Vakavat tapaturmat heilauttavat työyhteisöä lujaa. Ihmiset ovat niin myötätuntoisia ja empatiakykyisiä. Parhaimmillaan järkyttävän tapauksen käsittelyn yhteydessä voidaan purkaa muutakin kuormaa yhteisön harteilta. – Työyhteisöt ovat käyneet läpi kauniilla tavalla myös aikaisempia menetyksiä ja kolhuja, Vattulainen kertoo. LUOTTAMUS JA VAPAAEHTOISUUS Jälkihoito alkaa usein työyhteisön yhteisestä tilaisuudesta. Tilaisuuteen tulemisen kynnys pyritään pitämään mahdollisimman matalalla. Vattulainen toteaa, että pullakahvit tarjoamalla voi houkutella väkeä mukaan. Tilaisuudessa käydään läpi tapahtumien kulkua ja ihmisten havaintoja. – Ihmiset saavat kertoa, miten ovat asian kokeneet ja tunteneet. Se perustuu luottamuksellisuuteen ja vapaaehtoisuuteen. Paikkansa pitävän tiedon jakaminen on tärkeää vakavan tapahtuman jälkeen. Työtoverin kuolema voi vaikuttaa yksilössä ja työyhteisössä monin tavoin. Työterveyshuolto on luonteva kumppani vakavan työtapaturman jälkihoidossa. – Ihmiset saattavat syyllistyä siitä, että minulle ei käynyt mitään, Vattulainen kertoo. Muutaman päivän ajan tunteet voivat vaihdella laidasta laitaan. Erilaiset unen laatuun tai ruokahaluun liittyvät stressioireet ovat tavallisia. – Se on ihan normaalia reagointia, jos tilanne lähtee tasaantumaan. Kolmannen unettoman yön jälkeen viimeistään pitää ottaa yhteys työterveyteen, Vattulainen kertoo. Tunnekuorman purkuun on olemassa monenlaisia kotikonsteja, jotka vaihtelevat ihmisittäin. – Joku hakkaa halkoja, ja joku käy koiran kanssa lenkillä. Vattulainen varoittaa alkoholin käytöstä tunnekuorman purkajana. – Pidemmässä ja isommassa käytössä sellainen itsehoito voi olla vaarallista. Ammattilaisen tai läheisen kanssa puhuminen on yleensä hyvä vaihtoehto tunnekuorman purkuun. Jos puhuminen ei tunnu omalta vaihtoehdolta, nykyään on olemassa muitakin hoitomenetelmiä, joissa puhe tai lääkkeet eivät ole keskiössä. Vaihtoehdoista kannattaa kysyä työterveyshuollosta. – Valitettavan moni ajattelee, että jos elämänhistoriassa on traumaattisia tapahtumia, niille ei voi mitään. Sille kuitenkin voi, miten tapahtumat vaikuttavat nykyisyyteen, Vattulainen sanoo. Tekija?_09_2021_sisus.indd 12 Tekija?_09_2021_sisus.indd 12 8.9.2021 13.09 8.9.2021 13.09
AJASSA ? 9/2021 Tekijä 13 Tekija?_09_2021_sisus.indd 13 Tekija?_09_2021_sisus.indd 13 8.9.2021 15.09 8.9.2021 15.09
14 Tekijä 9/2021 Turvallisuustyö on yhteinen tehtävä pitäisi olla aktiivisesti ennakoivaa, jotta turvallisuuspuutteita ei käytännössä olisi. TIETOA TARVITAAN Turvallisuustyö on yhteinen asia, mutta työpaikalla vastuiden on oltava selkeitä. Esimiesten pitää ymmärtää, että heillä on oltava turvallisuusosaaminen kunnossa. – Tietämättömyys ei vapauta vastuusta, Kotaviita sanoo. Työympäristöyksikön toimenkuvaan kuuluu muun muassa tiedonvälitystä, koulutusta ja työpaikoille jalkautumista. Puhelinpäivystys vastaa työturvallisuuden kysymyksiin. – Ongelma ovat työpaikat, joita ei tavoiteta, Kotaviita kertoo. Tavoittamattomissa olevat työpaikat ovat usein villejä pieniä työpaikkoja, joissa ei ole valittu työsuojeluvaltuutettuja ja yhteinen turvallisuustyö jää hoitamatta. Tietämättömyys ja välinpitämättömyys ovat näillä työpaikoilla usein turvattomuuden syitä. OIKEUTTA VAHINGOITTUNEILLE Vakavan työtapaturman jälkiselvittely voi vaatia oikeusprosessin, johon Teollisuusliiton jäsenen on mahdollista saada oikeusapua. – Hyvin hoidetussa jutussa vahingoittunut on tullut kuulluksi ja vahinko tulee täysimääräisesti korvatuksi, kertoo työympäristöjuristi Mari Koskinen liiton työympäristöyksiköstä. Työtapaturmien yhteydessä oikeusjuttuja käydään yleensä liittyen työnantajien tekemiin laiminlyönteihin tai vakuutusyhtiöiden korvauspäätöksiin. Suomessa rahalliset korvaukset ovat verrattain pieniä, mutta korvauksia on mahdollista saada muun muassa ansionmenetyksestä, hoitokuluista sekä kivusta, särystä ja pysyvästä haitasta. Vakavasti vammautuneelle voidaan lisäksi korvata esimerkiksi kodin muutostöitä ja kotiapua arjen pyörittämiseen. Rahallinen korvaus on tavoiteltu lopputulos, mutta merkityksensä on myös itse prosessilla, jossa tapaturma käydään asiallisesti läpi. – On tosi tärkeää, että loukkaantunut saa sanoa oman näkemyksensä, Koskinen sanoo. TODISTEET RATKAISEVAT Vakavan työtapaturman jälkeen on huolehdittava, että asiasta menee nopeasti tieto työsuojeluviranomaiselle ja poliisille. Tapahtumien dokumentointi esimerkiksi valokuvaamalla on järkevää mahdollista oikeusprosessia ajatellen. Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus Korvatut työpaikkatapaturmat miljoonaa työtuntia kohti * ennakkotieto TEOLLISUUDEN PALKANSAAJIEN TYÖPAIKKATAPATURMAT 2005–2020 50 40 30 20 10 2005 2010 2015 2020* 27,5 Työtapaturmat vähenevät teollisuudessa, mutta turvallisuus vaihtelee työpaikoittain. Jäsenen on mahdollista saada liiton oikeusapua tapaturmien käsittelyyn. Teollisuusliiton 35 sopimusalalla tehdään monenlaisia töitä, joten turvallisuuskysymystenkin skaala on laaja, kertoo työympäristöpäällikkö Vesa Kotaviita liiton työympäristöyksiköstä. Vakavia työtapaturmia sattuu muun muassa ajoneuvojen kokoonpanossa, konepajoilla, sahaja puutuotteiden valmistuksessa, muovija kumialoilla sekä koneiden valmistuksessa ja huollossa. Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastot kertovat, että vuosina 2005–2019 teollisuuden työpaikkatapaturmissa kuoli 60 palkansaajaa. Lähes puolet kuolemantapauksista johtui puristumisista. Vuoden 2010 jälkeen teollisuudessa kuolemantapauksia on ollut vuosittain viisi tai vähemmän. Suunta on ollut oikea, sillä esimerkiksi vuonna 2000 kuolemaan johtaneita työpaikkatapaturmia sattui 16. Myös työtapaturmien kokonaismäärässä ollaan menossa oikeaan suuntaan. Kotaviita laskee, että tehtyihin työtunteihin suhteutettu tapaturmien määrä on lähes puolittunut 15 vuodessa. – Edellinen työturvallisuuslain muutos on tehnyt hyvää, Kotaviita sanoo. Laki muun muassa velvoittaa riskien arviointiin, mikä on parantanut tapaturmien ennaltaehkäisyä. Kotaviita korostaa, että toiminnan Tekija?_09_2021_sisus.indd 14 Tekija?_09_2021_sisus.indd 14 8.9.2021 13.09 8.9.2021 13.09
LUE LISÄÄ: MATALA KYNNYS TELAKKAPAPIN PUHEILLE ”On jaksettava kiertää, niin vähitellen tulee enemmän luottamuksellisia keskusteluja”, kertoo yhteiskunnallisen työn pappi Eetu Myllymäki, joka vierailee Turun telakalla viikoittain. SÄHLÄÄMÄLLÄ EI SYNNY TULOSTA Turvalliset työtavat ja terveet työntekijät tekevät tulosta viivan alle, muistuttaa Markku Tolvanen Työturvallisuuskeskuksesta. www.tekijälehti.fi 9/2021 Tekijä 15 AJASSA KOULUTUS SÄÄSTÄÄ IHMISHENKIÄ Kumiteollisuuden ja autonrengasalan työalatoimikunnan alaisuudessa kehitetty koulutus on työntekijöiden, työnantajien ja Työturvallisuuskeskuksen yhteistyön tulos. – Autonrengasalan isot ketjut ovat olleet mukana alusta asti, Forsman kertoo ja alleviivaa, että yritysten sitoutuminen on ollut ratkaisevaa koulutuksen onnistumisessa. Koulutusprojektin yhteydessä on panostettu laajasti alan turvallisuuteen. Muun muassa meluun, tärinään, ergonomiaan ja työpaikan siisteyteen on kiinnitetty huomiota. Rengasturvallisuuskortin ja siihen liittyvän koulutuksen suosion voi ennustaa kasvavan, sillä päivän mittaisen koulutuksen käymällä ja tentin suorittamalla saa nykyisin myös yleisen työturvallisuuskortin. TURVALLISUUS TYÖKULTTUURIIN Aloite autonrengasalan turvallisuustilanteen korjaamiseen tuli vuonna 2002 Vianor-ketjun silloiselta toimitusjohtajalta, kertoo Paavo Salo, joka työskenteli Teollisuusliitossa ja sen edeltäjissä sopimusasiantuntijana vuoteen 2019. Vuonna 2002 sattui rengasasentajan kuolemaan johtanut tapaturma Vianorin Heinolan toimipisteessä. – Turvallisuustilanne alalla oli pelottava, Salo toteaa. Kuolemantapauksesta alkoi toimialalla voimakas panostus työturvallisuuden parantamiseen, mikä johti rengasturvallisuuskorttijärjestelmän syntymiseen. – Kyseessä oli ensimmäinen alakohtainen työturvallisuuskortti, Salo kertoo. Muutos turvallisempaan työhön on välillä tuntunut tuskaisen hitaalta. Turvallisuustyö ei koskaan tule täysin valmiiksi, mutta suunta on selvästi ollut oikea tällä vuosituhannella. – Koulutus on tuonut turvallisuuskulttuurin rengasalalle, Salo toteaa. – Kaikista tapaturman aiheuttamista vahingoista ja niiden määrästä pitää oikeusprosessissa olla todisteita, eli näyttöä, Koskinen sanoo. Lääkärin kirjoittamat lausunnot kannattaa lukea tarkasti, jotta tekstistä välittyy todenmukainen kuva työpaikan tapahtumista sekä aiheutuneista vammoista ja oireista. Oikeudessa voi olla ongelma, jos lausunnossa esimerkiksi lukee vamman tulleen vasempaan käteen, vaikka tapaturmassa on vaurioitunut oikea käsi. – Näyttöä on vaikea paikata jälkikäteen, Koskinen kertoo. ? Teollisuusliiton Vakava työtapaturma ja ammattitauti -oppaasta voi lukea lisää siitä, kuinka toimitaan vakavan työtapaturman sattuessa. Opas löytyy suomeksi ja ruotsiksi osoitteesta: www.teollisuusliitto.fi/tyotapaturma-ja-ammattitauti Autonrengasalalla sattui vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen aikana useita kuolemantapauksia. Turvallisuuskorttikoulutus on tehnyt alasta turvallisemman, eikä kuolemaan johtaneita tapaturmia ole sattunut kymmeneen vuoteen. – Suhteessa alan kokoon on sattunut vakavia tapaturmia ihan liikaa, sanoo sopimusasiantuntija Kalle Forsman Teollisuusliiton kemian sektorilta. Vakavat tapaturmat liittyvät pääosin kuorma-autojen ja sitä suurempien koneiden renkaiden räjähdyksiin. Paine voi toimia leikkurin tavoin tai heittää ihmisen pitkän matkan päähän. Onnettomuusraportit ovat pahimmillaan kuin suoraan kauhuelokuvista. – Paineisku on todella raju. On lottovoitto, jos siitä selviää hengissä, Forsman sanoo. Yleensä räjähdyksiä sattuu, kun vaurioitunutta rengasta aletaan paineistaa. Joidenkin vikojen tunnistaminen on vaikeaa, joten kerran tyhjentyneen renkaan täyttäminen on vaaranpaikka. Renkaan turvallinen paineistus hoidetaan yleensä paineistushäkissä, joka ottaa vastaan mahdollisen räjähdyksen. Jos häkkiä ei ole käytössä, asentajan pitää suojautua sijoittumisella. – Siirryt renkaan kylkialueelta kulutuspinnan puolelle, niin säästät henkesi, Forsman tiivistää. Romutuskunnossa olevan renkaan romuttaminen voi olla asentajalle tiukka paikka, jos työnantaja tai asiakas painostaa asentamaan huonokuntoisen renkaan. – Loppupeleissä suurimmat kehityskohteet ovat asenteissa, Forsman sanoo. KOULUTUS TUONUT TURVALLISUUDEN Edellinen kuolemantapaus sattui autonrengasalalla vuonna 2011. Työturvallisuus on parantunut isolta osin vuonna 2006 aloitetun rengasturvallisuuskorttikoulutuksen ansiosta. Tekija?_09_2021_sisus.indd 15 Tekija?_09_2021_sisus.indd 15 8.9.2021 13.09 8.9.2021 13.09
16 Tekijä 9/2021 Yleissitovuus vielä auki TYÖMARKKINAT Teknologiateollisuuden uusi työnantajayhdistys kertoi jäsenmäärästään ensi kertaa. Vielä on vaikea arvioida, onko yhdistys todellinen neuvottelukumppani Teollisuusliitolle. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVA KITI HAILA T eknologiateollisuuden työehtosopimus päättyy marraskuun lopussa, mutta neuvottelukierroksen ympärillä on vielä useita avoimia kysymyksiä. Tilanne johtuu Teknologiateollisuus ry:n maaliskuisesta ilmoituksesta luopua valtakunnallisten työehtosopimusten tekemisestä ja perustaa uusi työnantajayhdistys neuvottelemaan valtakunnallisesti. Uusi Teknologiateollisuuden työnantajat ry kertoi 6. syyskuuta järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että se on hyväksynyt jäsenikseen hieman yli 200 yritystä, joissa työskentelee noin 33 000 työntekijää. Näiden lisäksi noin 60 yritystä oli hakenut jäsenyyttä, mutta hakemuksia ei ollut vielä käsitelty. Uudessa yhdistyksessä mukana olevia yrityksiä ei nimetty, joten tässä vaiheessa ei ole tietoa, kuinka moni yrityksistä ja niiden työntekijöistä toimii teollisuusliittolaisilla sopimusaloilla. Työehdoista tulee koko alaa koskevia, eli yleissitovia, jos työehtosopimuksen neuvotelleen työnantajayhdistyksen jäsenyrityksissä työskentelee vähintään noin puolet alan työntekijöistä. Uuden työnantajayhdistyksen toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi uskoi yleissitovuuden syntyyn teollisilla aloilla. ONKO UUSI YHDISTYS NEUVOTTELUKYPSÄ? Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto toteaa, että uuden työnantajayhdistyksen jäsenmäärä näyttää vielä vähäiseltä. Lisätietoa tarvitaan muun muassa siitä, miten jäsenyritysten työntekijämäärä jakautuu sopimusaloittain ja henkilöstöryhmittäin. – Ensin tutustutaan yhdistykseen ja sitten päätetään, onko uusi yhdistys neuvottelukypsä, Aalto totesi tiedotustilaisuuden jälkeen. Nykyisin teknologiateollisuudessa noin kaksi kolmesta yrityksestä on soveltanut työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella. – Yrityksissä, jotka eivät ole liittyneet uuteen yhdistykseen, voidaan valmistautua tilanteeseen, jossa ei ole työehtosopimusta joulukuun ensimmäisenä päivänä, Aalto sanoo. Aalto viestittää Teollisuusliiton jäsenille, että tulipa teknologiateollisuuteen yleissitovuutta tai ei, liitto neuvottelee jäsentensä työehdot työehtosopimuksen tasolle. AIKATAULU ON TIUKKA Teollisuusliiton teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen korostaa, että ennen neuvottelujen alkua pitää olla tiedossa, ketä uusi työnantajayhdistys edustaa. Aikataulu käy tiukaksi, sillä ilman uutta sopimusta joulukuussa ollaan sopimuksettomassa tilassa, jossa työrauhavelvoitetta ei enää ole. – Totta kai meidänkin tavoitteemme on, että saadaan neuvoteltua sopimus. Ei ole itsetarkoitus ajaa työmarkkinakenttää sekasortoiseen tilaan, Virtanen toteaa. Uudessa työnantajayhdistyksessä katsotaan, että suomalaista vientivetoista palkkamallia ei ole kuopattu, vaikka työnantajapuoli on hajauttanut työehdoista sopimista. Virtanen pitää erikoisena, että työnantajapuoli toisaalta ajaa vientivetoista mallia, jossa kustannukset olisivat kaikille samat, mutta toisaalta haluaisi osalle yrityksistä eri ehdot, joiden myötä myös työvoimakustannukset poikkeaisivat yhteisesti sovitusta mallista. – Toistaiseksi mietityttää kovasti, onko uusi yhdistys oikeasti itsenäinen toimija vai eräänlainen bulvaani työmarkkinoilla, Virtanen sanoo. Työnantajapuolen toimien takia tilanne on kiristynyt työmarkkinoilla, joten viimeistään nyt työntekijän kannattaa kiinnostua työehtojen tulevaisuudesta. – Jokaisen täytyy olla valmis puolustamaan omia työehtojaan, Virtanen sanoo. ? Paikallinen sopiminen on mahdollista nykyisissäkin työehtosopimuksissa, sektorijohtaja Jyrki Virtanen muistuttaa. Tekija?_09_2021_sisus.indd 16 Tekija?_09_2021_sisus.indd 16 8.9.2021 13.09 8.9.2021 13.09
Nyt kannattaa olla ripeästi liikkeellä! Kilpailuaika on 25.8.–30.9.2021. Kilpailussa etsimme sellaisen Teollisuusliiton aloille kuuluvan työpaikan, jossa asiat ovat sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta todella hyvin. Luvassa on vaikuttamismahdollisuuksien ja ansaitun maineen lisäksi innostavat palkinnot. Lue lisää ja ilmoittaudu: suntessi.fi! Sopivasti edellä. Haussa Tekija?_09_2021_sisus.indd 17 Tekija?_09_2021_sisus.indd 17 8.9.2021 13.09 8.9.2021 13.09
18 Tekijä 9/2021 KOKIJA lähihoitaja ja heidän tyttärensä Matilda käy tänä syksynä kolmatta luokkaa. Kyseessä oli PHT:n (Palkansaajien Hyvinvointi ja Terveys ry) tuettu, lapsiperheille tarkoitettu viisipäiväinen hyvinvointikurssi, joka tarjosi osallistujille runsaasti mahdollisuuksia hiihtämiseen ja muuhun liikuntaan. Kotiinviemisinä kurssilta sai myös hyödyllistä tietoa arjen hyvinvoinnin tueksi. – Aikuisille ja lapsille oli järjestetty oma ohjelmansa. Ei tarvinnut huolehtia siivoamisesta tai tiskeistä. Ja sekin oli mukavaa, että kun kaikki oli aikataulutettu, niin ei tarvinnut itse suunnitella mitään, Koivuniemet kehuvat. PITKÄSTÄ AIKAA POIS KOTINURKISTA – Emme ikinä ennen ole olleet mukana tuetussa toiminnassa. Tekijästä sitten huomasin, että Kauan kaivattu irtiotto ”V oi unohtaa arkihuolet. Täysi irtiotto, kunnon nollaus. Karvialainen Koivuniemen perhe latasi pääsiäisenä akkujaan Ukkohallan laskettelukeskuksessa Hyrynsalmella. Teollisuusliiton jäsen Mika Koivuniemi työskentelee Alvarin Metallissa, Tanja Koivuniemi on Mika Koivuniemi perheineen osallistui PHT:n perhekurssille. Arjesta irtautumisen lisäksi kurssi antoi vinkkejä ja vertaiskokemuksia paremman arjen luomiseksi. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVAT EMMI KALLIO Pyöräily on Koivuniemille mieluisa liikkumistapa, ja Karvian pyöräilyhaasteessa he ovat kiertäneet kunnan eri kohteita. Tekija?_09_2021_sisus.indd 18 Tekija?_09_2021_sisus.indd 18 8.9.2021 13.10 8.9.2021 13.10
9/2021 Tekijä 19 ? AJASSA tämmöiseen reissuun saisivat liiton jäsenet perheen kanssa hakea, kertoo Mika Koivuniemi. Koronaepidemia teki vuodesta 2020 henkisesti raskasta aikaa. Tanja Koivuniemi työskentelee kotihoidossa, jossa potilaat ovat riskiryhmäläisiä, joten koronariskeihin piti suhtautua erityisen tiukasti. Matilda oli keväällä etäkoulussa. Lomatkin kuluivat Pohjois-Satakunnassa sijaitsevassa Karviassa. – Kesälläkään ei käyty missään. Kyllähän siinä jo vähän seinät alkoivat kaatua päälle, kuvailevat Mika ja Tanja. Perhe päätti tarttua mahdollisuuteen. He lähettivät hakemuksen PHT:lle. Koronarajoitusten takia kurssin järjestelyt venähtivät, joten vasta kolme viikkoa ennen kurssin alkua tuli tieto, että heidät on hyväksytty kurssille. Vanhempien piti pyytää yksi päivä lomaa töistä ja Matildan koulusta, lisäksi Tanjan oli hankittava vanhempi tyttärensä kissavahdiksi. Sitten tie kohti Kainuuta ja Ukkohallaa oli auki. LIIKUNTAA OMAAN TAHTIIN, KESKUSTELUJA ARJEN PYÖRITTÄMISESTÄ Torstaista maanantaihin kestäneellä kurssilla päivän ohjelma päättyi yleensä kello 18 tai 19, minkä jälkeen perheillä oli omaa aikaa. Ohjelmassa oli sekä fyysisen että henkisen puolen tekemistä. – Laskettelua, visailuja, aivopähkinöitä, kehonkoostumusmittaus, UKK-kävelytesti… Viimeisenä iltana oli koko laskettelurinne varattu PHT:n porukalle, ja lapsia varten oli pulkkamäki. Avantoonkin pääsi, Koivuniemet kertovat. Ukkohallan laskettelukeskus oli viihtyisä ja hyvin hoidettu. – Aika pieni paikka, mutta latuverkosto oli tosi hyvä. Ja aina oli ajetut ladut. Oli semmoinen sovelluskin, josta voi katsoa, mitkä ladut on viimeksi ajettu. Hiihtotekniikkakurssi osoittautui hyödylliseksi. Vaikka Koivuniemen perheessä on hiihtoa harrastettu jonkin verran, niin perinteisen tyylin tekniikasta löytyi silti parantamisen varaa. – Tasatyöntö kuuluu tehdä vatsalihaksilla, ei olkavarsilla. Eli mahasta lähtee liike ja hengitystä käytetään avuksi, selvittää Tanja. – Siellä oli myös hyvät välineet. Päästiin kokeilemaan karvapohjasuksia, ne ovat aloittelevalle kuntohiihtäjälle ihan ehdottomat, sanoo Mika. Terveellisestä syömisestä, ruokavaliosta ja muista elintavoista keskusteltiin paljon. Perheet pääsivät vertailemaan omia käytäntöjään ja saivat vinkkejä siitä, miten piintyneiden tapojen muuttaminen onnistuu. Puheenaiheena oli myös vanhemmuus, erityisteemana korona-ajan vaikutukset lapsiin. Manu-kissa viihtyy Matildan sylissä. Se pyrki myös asettumaan taloksi valokuvaajan kameralaukkuun. ”Keskusteltiin siitä, mitkä asiat vanhemmuudessa ovat onnistuneet hyvin ja missä on haasteita.” PHT Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry järjestää hyvinvointikursseja lapsiperheille ja työikäisille aikuisille edullisella omavastuuhinnalla. Kursseja rahoitetaan veikkausvoittovaroista. PHT:n jäsenjärjestöinä on SAK:n ja STTK:n ammattiliittoja. www.pht.fi – Ruutuaikahan on lapsilla lisääntynyt paljon, sen hallinnan tärkeydestä puhuttiin. Ja kun on ollut etäkoulua, niin lapset ovat olleet paljon yksin. Mietittiin keinoja saada heidät ylös sohvalta. Sitten yleisesti keskusteltiin siitä, mitkä asiat vanhemmuudessa ovat onnistuneet hyvin ja missä on haasteita, ja millaisia tavoitteita kenelläkin on. Osallistujina hyvinvointikurssilla oli noin kymmenen perhettä eri puolilta Suomea. Koronan takia ryhmät pidettiin pieninä ja ruokailut järjestettiin väljissä tiloissa, aamiainen hoidettiin tuomalla ruokatarvikkeet huoneeseen. HEVOSET KILTIMPIÄ KUIN POROT Omalla ajallaan Koivuniemet kävivät porofarmilla ja hevostallilla. Matilda sai huomata, että nälkäisten Tekija?_09_2021_sisus.indd 19 Tekija?_09_2021_sisus.indd 19 8.9.2021 13.10 8.9.2021 13.10
20 Tekijä 9/2021 porojen kärsivällisyys saattaa olla kortilla. – Annoin niille syötäväksi jäkälää pussista. Sitten niitä tuli tosi paljon ja minä kaaduin, kertoo Matilda. – Ne runnoivat kaikki pussille, nousivat takajaloilleen ja siitä tuli tappelu, lisää äiti. Matilda onneksi selvisi porojen jaloista pelkällä säikähdyksellä, ja hevostallilla kaikki sujui niin kuin piti. – Hevoset oli paljon kiltimpiä. Lasten varsinaiseen kurssiohjelmaan kuului sisätiloissa esimerkiksi aarteenetsintää ja askartelua, liikuntalajeina oli sählyä ja polttopalloa. Ulkona pidettiin lumiveistoskisa. – Minä tein istuvan lumikissan yhden tytön ja sen veljen kanssa. Kurssin kaksi ohjaajaa olivat vastuussa sekä aikuisten että lasten ohjelmasta. He saavat Koivuniemiltä kiitosta. – Vetäjät olivat tosi mukavia, heiltä voi kysyä mitä vain. Heistähän se paljon on kiinni, että toimiiko homma. Yhteistä ilta-aikaansa perhe käytti muun muassa saunomiseen ja keilaamiseen. He kävivät myös moottorikelkka-ajelulla, joka oli muuten mukavaa, mutta yksi kelkkailija ei ollut kulkupeliin täysin tyytyväinen. – Se ei kyllä mennyt tarpeeksi kovaa, Mika sanoo. ANNOSKOKOJA PIENEMMÄKSI JA KARKILLE KORVIKETTA Kuinka Koivuniemien arkeen ovat vaikuttaneet hyvinvointikurssilla käsitellyt asiat; onko tuloksena ollut pysyviä muutoksia? Tavoitteet ovat toteutuneet vaihtelevasti. – Ruutuajan säätely on meillä ollut huonolla hapella, Tanja Koivuniemi myöntää. – Toisaalta me äskettäin oltiin ammattiosaston mökillä neljä päivää ilman, että olisi katsottu mitään tabletista tai puhelimesta. Mutta kotona Matilda helposti tarttuu niihin, hän tykkää katsella elokuvia. – Ja Huvila & Huussia , Matilda lisää. Ruokavaliossa koko perhe on tehnyt joitain muutoksia terveellisempään suuntaan. Karkin syömistä on vähennetty ja yritetty keksiä sen tilalle jotain muuta naposteltavaa. – Minä olen pienentänyt annoskokoja. Ja eilenkin meillä kaikilla oli Powerparkissa porkkanaa lautasella. Mutta kuka ne sitten söi? Isi taisi syödä, Mika vitsailee. – Minulla on vielä juhannuskarkit syömättä, mieti sitä! Tanja huudahtaa. [Toim. huom.: Haastattelu tehtiin heinäkuun puolivälissä] Säännöllistä, monipuolista liikuntaa Koivuniemet ovat harrastaneet jo ennen kurssia. Siihen Karviassa onkin hyvät mahdollisuudet, sillä vaikka kunnassa on vain 2 300 asukasta, liikuntapaikat ovat erinomaisessa kunnossa. Matilda tykkää voimistelusta ja yleisurheilusta. Perheen kaikki jäsenet ovat tänä kesänä osallistuneet kunnan järjestämään pyöräilyhaasteeseen, ja melko uutena lajina kiinnostaa frisbeegolf. Mika heittää lisäksi dartsia kovalla tasolla ja on voittanut lajissa neljä Suomen mestaruutta. Seuraavalle PHT:n perhekurssille voi hakea puolentoista vuoden päästä edellisestä osallistumisesta, ja niin Koivuniemet aikovat tehdä. Samaa he suosittavat muillekin perheille. – Siellä oli kyllä hinta–laatu-suhde kohdillaan. Eikä tarvitse olla mikään himoliikkuja, että näille kursseille voi osallistua. Kannattaa kokeilla! ? PHT:N HYVINVOINTIKURSSIT PERHEILLE KENELLE? ? Työikäisille, joiden perheissä on leikkija kouluikäisiä lapsia ? Niille, jotka kaipaavat tukea oman hyvinvoinnin parantamiseen ja terveellisten elintapojen omaksumiseen MITÄ OSALLISTUJILTA EDELLYTETÄÄN? ? Sitoutumista kurssin ohjelmaan ? Halua tarkastella omaa elämäntilannetta ja elintapoja ? Lasten on oltava sen ikäisiä, että he pystyvät olemaan aktiivisesti mukana perheen yhteisessä ohjelmassa ja osallistumaan itsenäisesti lasten omaan ohjelmaan MITÄ KURSSEILTA SAA? ? Liikunnallisia elämyksiä, uusien lajien kokeiluja ? Ideoita oman arjen hyvinvointiin ja elintapoihin ? Oman perhearjen tapojen tarkastelua ? Perheen vahvuuksien tunnistamista ? Aikaa levolle ja yhdessäololle ? Omaa ohjelmaa sekä aikuisille että lapsille MITÄ MAKSAA? Perhekurssien omavastuuosuudet vuonna 2021: ? Aikuiset: 100 € / henkilö (työtön tai lomautettu 50 €) ? Lapset, 6–16 vuotta: 60 € / henkilö ? Alle 6-vuotiaista lapsista ei peritä omavastuuosuutta Hintaan sisältyy ohjelma, majoitus yhdessä perhehuoneessa sekä täysihoito (ateriat aamiainen, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala). Porot eivät ole hyviä jonottamaan, Koivuniemet saivat huomata perhekurssilla. M IK A KO IV U N IE M I Tekija?_09_2021_sisus.indd 20 Tekija?_09_2021_sisus.indd 20 8.9.2021 13.10 8.9.2021 13.10