Kuona käyttöön KIERTOTALOUS TOIMII MERI-LAPISSA TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 8/2019 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 20 Millä palkalla elää? 26 Kesäduuni pikahuollossa 36 Tätä jäsentapahtumilta odotetaan 42 Björkboda – vad hände sen? 48 Rautalankaa ja kaipuuta 51 Sarjakuva: Tapio Tomsten Tekijä_2019_8_kansiarkki.indd 1 13.8.2019 12.59
Racer-kengissä on maailman kehittynein kantavaimennus, jonka perustana on Sievi FlexEnergy joustoelementti. Elementti sitoo syntyvää liike-energiaa ja yli 55 % energiasta palautuu askellukseesi. Sporttisen kevyt rakenne, hengittävä ja anatomisesti jalkaa tukeva muotoilu sekä käyttömukavuutta lisäävä Boa®kiristysmekanismi tekee Racer Freestä ylivoimaisen turvajalkineen. Sporttisen kevyt ja hengittävä uutuus! S ie vi Fl ex En erg y -joustoelemen tti po hja n sis ällä PENTTI OTSAMO Tekijä_2019_8_kansiarkki.indd 2 13.8.2019 8.54
KA N N EN KU VA : JA A KK O H EI KK IL Ä 8/2019 Tekijä 3 SISÄLTÖ 20 RIITTÄÄKÖ PALKKA ELÄMISEEN? Palkalla pitäisi tulla toimeen, mutta yhä useampi joutuu toteamaan, ettei näin ole. 26 ”TYKKÄÄN MEKANIIKASTA JA RUUVAAMISESTA” ”Asiakkaiden tapaaminen on mukavaa, ja hauskinta on yhteiset jutut työkavereiden kanssa”, sanoo Vaasan Rinta-Joupilla kesän työskennellyt Juan Jose Garcia. 6 JÄTTEESTÄ RAAKA-AINEEKSI KANSI Kemi-Tornion alueen teollisuuskeskittymä on kiertotalouden edelläkävijä. Meri-Lapissa tuotetaan 130 rekkalastillista teollisuuden sivutuotteita joka päivä, eikä sitä haluta hukata. Teollisen kiertotalouden tuotteita hyödynnetään muun muassa maarakentamisessa, kemikaalien tuotannossa, betonituotteissa, ravinteina ja energiana. KIERTOTALOUS TEOLLISUUS 2 Tekijä_2019_8_sisus.indd 3 13.8.2019 15.02
4 Tekijä 8/2019 ? HARRASTAJA Oraksen pääluottamusmies Marko Iltanen laulaa rautalankaa kaipauksesta ja elämästä The Beatfox -yhtyeessä. ? KESÄPÄIVÄ Millaisia tapahtumia ja jäsenetuja Teollisuusliiton jäsenet toivovat? ? Det här ”dårhuslåset” tillverkades i fabriken i Björkboda på Kimitoön. Låsproduktionen kom igång i slutet av 1800-talet och fortsatte fram till i våras, de sista åren under Abloy. AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 14 KOKIJA Asentaja Pentti Sihvonen 18 ILMIÖ Asunto on sijoitus – tai sitten ei TYÖSSÄ 24 Elholta maatalouskoneita Koreankin pelloille 34 TYÖYMPÄRISTÖ Ennaltaehkäisy työterveyshuollon ytimessä 42 Björkboda låsfabrik lades ner. Vad hände sen? LIITOSSA 36 Häme–Pirkanmaan kesäpäiväläiset toivovat lisää perhetapahtumia 39 OIKEUS Työturvallisuusrikoksista korvauksia työntekijöille 40 MAAILMA Yli 100 maata rajoittaa työntekijöiden oikeuksia 41 Lyhyet 46 Brief in English 47 Työttömyyskassa/ A-kassan VAPAALLA 48 HARRASTAJA Rautalankasolisti Marko Iltanen 50 Pulmat 51 Sarjakuva Seuraava numero ilmestyy 18.9. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Oy Painos 215 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Tekijä_2019_8_sisus.indd 4 13.8.2019 14.40
BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi 8/2019 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 21.8.2019 Kasvu, työllisyys ja toimeentulo T eollisuusliiton omaksuman teollisuusja elinkeinopoliittisen ajatusmallin kolme kärkeä ovat vakaa talouskasvu, mahdollisimman korkea työllisyysaste ja työntekijöiden kunnollinen toimeentulo. Niiden saavuttamiseksi tarvitaan ymmärrys vientiteollisuuden merkityksestä talouden tukipilarina, vankkaa kilpailukykyä, laadukkaita tuotteita ja palveluja, toimen piteitä työllisyysasteen kohottamiseksi sekä oikeudenmukainen palkkaus ja työehdot. Tätä kokonaisuutta pohjustavat keskeiset taloudelliset ulottuvuudet ovat maailmantalous ja EU:n sisämarkkinat. Suomen on vaikutettava avoimen talouden, esteittä toimivien markkinoiden ja terveen kilpailun puolesta. Kansantalouden tasolla jo mainittujen tavoitteiden edistämiseen niveltyy joukko tiiviisti toisiinsa kytkeytyviä osia. Palapelin voi aloittaa työvoimasta. Yrityksissä tarvitaan koulutettu, osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä turvalliset, kehittyvät, laadukkaasti suunnitellut ja toteutetut työolot ja -prosessit. Ilman niitä esimerkiksi uusien teknologioiden käyttöön ottamisesta ei tulla saamaan saavutettavissa olevaa hyötyä irti. Oikeudenmukaisella palkkauksella puolestaan tarkoitetaan pohjimmiltaan sitä, että työstä saatavalla tulolla voi tulla toimeen, elättää itsensä ja perheensä. Sen toteutumiseksi tarvitaan esimerkiksi ostovoiman turvaavia palkkaratkaisuja. Teollisen toiminnan edistämiseksi tarvitaan kasvuun ja menes tymiseen tähtäävää tutkimus-, kehitysja innovaatiopolitiikkaa sekä rohkeutta ja kärsivällisyyttä tuloksia tavoiteltaessa. Innovaatioiden ja tuotekehityksen yksi tärkeä rajapinta on kestävä ja vastuullinen ilmastopolitiikka. Suomessa toimiva teollisuus on maailmanlaajuisesti tarkasteltuna jo edistyksellisen toimijan asemassa, mutta paljon on vielä saavutettavissa. Järkevä ohjenuora on kehittää teollisuutta ennemmin Suomessa kuin päästää se rajojen tuolle puolen, jolloin takeet kestävän kehityksen huomioon ottamisesta voivat olla kevyet. Silloin huomio on kiinnitettävä kotimaassa toimivan teollisuuden toimintaympäristöön. Suomessa se on vakaa. Muita tarvittavia tekijöitä ovat esimerkiksi kilpailukykyinen sähkön hinta ja saatavuus sekä hyvin toimiva infrastruktuuri. Edellä kuvatun lisäksi tarvitaan myös yhteiskuntavastuullista yrityspolitiikkaa, jotta kasvun, toimeentulon ja työllisyyden tavoitteet voivat rinnakkain toteutua. Kysymyksessä on vuorovaikutussuhde. Viennin ja teollisuuden menestys ovat Suomen hyvinvoinnin ja työllisyyden kulmakiviä. Verovaroin ylläpidettävän hyvinvointimallin tarjoamat julkiset palvelut kuten koulutus sekä toimintaympäristöä muokkaavat ja kehitystä edistävät ohjelmat ja rahoitusmallit puolestaan ovat kestävän elinkeinopolitiikan harjoittamisen edellytyksiä. Niiden kanssa täysin verrannollisia kasvun ja menestyksen rakentajia omassa roolissaan ovat osaavat ja yrityksille tulosta tekevät työntekijät. Siinä on samalla piirrettynä se iso kuva, joka on olemassa myös silloin, kun on aika neuvotella työehdoista, palkkauksesta ja työajoista, jossa kokonaisuudessa yksi osa on Teollisuusliiton tavoittelema palkattomien kiky-tuntien poistaminen. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Oy Painos 215 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. "Kun tiedetään, että työhön tai ammattiin liittyvän koulutuksen keskeinen pitkän aikavälin vaikutus on työmotivaation kohoaminen, voi tulla mieleen ihmetys. Onko työmotivaatiota suomalaisessa työelämässä liikaa, kun sen kasvuun ei haluta sijoittaa?" VESA HOLAPPA Teollisuusliiton Murikka-opiston rehtori Teollisuusliiton teollisuusja elinkeinopoliittinen ohjelma www.teollisuusliitto.fi/ tepo Tekijä_2019_8_sisus.indd 5 13.8.2019 14.40
KIERTOTALOUS Tässä osassa kerromme jätteen kierrätyksestä yritysnäkökulmasta esimerkkinä Meri-Lapin kiertotalousmalli. Tekijä -lehdessä 7/2019 käsittelimme teemaa kansalaisen näkökulmasta. Outokummun Tornion terästehtaan tuotannon sivuvirtana syntyy kuonaa, josta valmistetaan myyntiin maarakentamisessa käytettävää ferrokromikuonaa 700 000 tonnia ja kuvassa näkyvää vaaleaa teräskuonaa vajaat 300 000 tonnia vuodessa. Teräskuonan Outokumpu käyttää itse omiin rakennushankkeisiinsa. 6 Tekijä 8/2019 2 Tekijä_2019_8_sisus.indd 6 13.8.2019 14.40
? Yhden jäte on toisen raaka-aine Meri-Lapin kiertotalousmallissa teollisuusyritykset tekevät poikkeuksellista yhteistyötä. Toisten sivuvirtoja hyödyntämällä on aiemmin jätteeksi luokitellusta materiaalista voitu kehittää ekologisia tuotteita, jotka vähentävät hukkaa ja säästävät ympäristöä. TEKSTI MARKKU TASALA KUVAT JAAKKO HEIKKILÄ 8/2019 Tekijä 7 AJASSA Tekijä_2019_8_sisus.indd 7 13.8.2019 15.35
8 Tekijä 8/2019 M eri-Lapissa tuotetaan teollisuuden sivutuotteita 1,7 miljoonaa tonnia vuosittain. Määrän on arvioitu vastaavan 130 rekkalastillista tavaraa vuoden jokaisena päivänä. Sitä ei haluta hukata. Näitä teollisen kiertotalouden tuotteita hyödynnetään jo nyt muun muassa maarakentamisessa, kemikaalien tuotannossa, betonituotteissa, ravinteina ja energiana. Teollisessa kiertotaloudessa materiaalien määrät ovat valtavia. Suomessa syntyvästä jätteestä yli 95 prosenttia syntyy muualla kuin kotitalouksissa. Tähän liittyy huikeita liiketaloudellisia mahdollisuuksia. Meri-Lapissa arvioidaan olevan parikymmentä teollisen kiertotalouden aihiota jo kehitteillä. Työllisyysvaikutus niissä olisi parhaimmillaan 400 työpaikkaa. Outokummun Tornion terästehdas on alueen merkittävin teollinen toimija, jonka palveluksessa työskentelee suoraan 2 200 työntekijää sekä urakoitsi joiden ja alihankkijoiden kautta 600 työntekijää. Kierrätysmateriaalien ja sivuvirtojen hyötykäyttö on varapääluottamusmies Tommi Sauvolaisen mielestä kasvattanut yhtiötä jo vuosikymmenien ajan. – Me ajattelemme, että kiertotalous on ensinnäkin ekologisesti kestävää, mutta se kykenee myös luomaan pysyviä työpaikkoja Tornion seudulle. Haalarissa ei tarvitse aina lukea ”Outokumpu”. Ammattiosaston jäsenmäärä on 1990-luvulta lähtien vähintäänkin tuplaantunut. SUOMI ON EDELLÄKÄVIJÄ Suomi on edelläkävijä kiertotaloudessa. Euroopan komissio valitsi vuonna 2014 Lapin modernin klusterikehittämisen Euroopan mallialueeksi luonnonvarojen kestävässä jalostamisessa. Sitra valittiin viime vuonna maailman johtavaksi kiertotaloustoimijaksi Maailman talousfoorumissa. Kemin Digipolis Oy:llä on ollut merkittävä rooli kiertotalousmallin rakentamisessa. Kiertotaloudessa ei jaeta pikavoittoja. – Aivan ensimmäiseksi pitää kyetä löytämään toimijoiden keskinäinen luottamus, sanoo Digipoliksessa teollisuuspalvelujen kehittämis ohjelmaa aiemmin pitkään vetänyt Kari Poikela. Kun maahan laadittiin vuonna 2016 maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden toimintaohjelman tiekartta, Sitra nimesi yhdeksi avainhankkeeksi Kemi-Tornion teollisen kiertotalouden innovaatioalustan. Digipolis, Kemin kaupunki, Lapin ammattikorkeakoulu ja Sitra ovat yhdessä teollisuuden ja palveluyritysten kanssa luoneet suomalaisen ekoteollisuuspuistojen mallin. Siinä lähellä sijaitsevat yritykset jakavat esimerkiksi tietoa ja osaamista sekä materiaaleja, vettä, energiaa ja infrastruktuuria keskenään. – Kemi-Tornion ekoteollisuuspuisto on muihin puistoihin verrattuna fyysisesti laaja alue, mutta sen sisällä tehdään kiinteää yhteistyötä etäisyyksistä huolimatta, kiertotalouden johtava asiantuntija Nani Pajunen Sitrasta kiittelee. Meneillään olevan hankkeen myötä Kemiin sijoitettiin Suomen ensimmäinen valtakunnallinen teollisen kiertotalouden osaamiskeskus. Kiertoja biotalouskeskuksen johtajana nykyisin toimiva Poikela pitää alueen vahvuutena mahdollisuutta hyödyntää eri toimijoiden tuotannon sivuvirtoja toimialarajat ylittävällä tavalla. Hän iloitsee erityisesti kaivosteollisuuden kanssa tapahtuvasta laajenevasta yhteistyöstä. Kiertotalouskeskuksen yhdessä Tapojärvi Oy:n kanssa rakentama pilottihanke sivukivikasojen ekologisen päällysrakenteen kehittämisestä palkittiin tänä vuonna kansainvälisellä Global Slag -innovaatiopalkinnolla. Palkinto myönnettiin kuonapohjaisen geo poly meerin tuotteistamistyöstä Outokummun alihankkijana toimivalle Tapojärvelle. Geopolymeeripintarakenne on tiivis, veden ja hapen pitävä rakenne, jolla voidaan peittää kaivosten sulfidiset sivukivikasat. Tähän tarkoitukseen on tyypillisesti käytetty HDPE-muovikalvoa. – Tätä rakennetta on testattu Kittilän kultakaivoksella. Kykenemme vastaamaan kaivosteollisuuden globaaleihin ympäristöhaasteisiin, Poikela myhäilee. Kiertoja biotalous ovat Kemin kaupungin strategisia kehittämisaloja. Digipolis on kaupungin tytäryhtiö. Kaupunginjohtaja Tero Nissisen mielestä mainittu kaivosalan pilottihanke on hyvä l Meri-Lapissa on maailman pohjoisin bio-, metalli-, kaivosja energiateollisuuden keskittymä. Yritykset sijaitsevat ympyrässä, jonka halkaisija on 25 kilometriä. Alueen sisällä on kolme suurta teollisuuskeskittymää ja noin 100 teollisuuspalveluihin keskittynyttä pk-yritystä. l Elinvoimaisella talousalueella syntyy noin 80 % Lapin teollisuustuotannosta ja 7 % koko Suomen viennistä. Alueen yritysten viennin arvo on yli 4 mrd. euroa vuodessa. l Teollisuusyrityksissä on 4 000 työpaikkaa. Laskettaessa mukaan alihankintaketjut ja muut työllistävät vaikutukset on työpaikkoja yhteensä 15 000–20 000. TORNIO KEMI Tapojärvi Outokummun terästehdas LNG-terminaali Metsä Group Stora Enso Outokummun Kemin kaivos MERI-LAPPI Tekijä_2019_8_sisus.indd 8 14.8.2019 9.23
8/2019 Tekijä 9 esimerkki nykyisten rahoitus instrumenttien liiallisesta jäykkyydestä. – Kyse oli vain reilun 200 000 euron hankkeesta. Mukana oli parikymmentä yritystä. Joillekin rahoittajille mainittu summa oli liian suuri ja toisille liian pieni. Menetimme vuoden etsiessämme riittävän joustavaa rahoitus meka nismia, Nissinen lähettää päättäjille terveisiä. ROMUSTA KIERRÄTYSTERÄSTÄ Outokummun Tornion terästehdas on Euroopan suurin materiaalien kierrätyslaitos. Outokumpu-konsernin kestävän kehityksen johtaja Juha Ylimaunu toteaa tehtaalla valmistetun teräksen metallisisällön kierrätystason olevan noin 85 prosenttia. Outokumpu ostaa kierrätysterästä etupäässä pohjoismaista ja Keski-Euroopasta. Joitakin eriä ostetaan myös Rotterdamin isosta kierrätysteräspörssistä, johon tulee tavaraa muistakin maanosista. – Romurauta ostetaan tiettyinä standardien mukaisina laatuina, joihin kaikki toimittajamme ovat sitoutuneet, Ylimaunu selittää. Kupari tai sinkki romuraudan joukossa ovat ruostumattomalle teräkselle myrkkyä. Niiden löytyminen sulatuksessa saattaa johtaa koko sulatuksen romuttamiseen. Kierrätysteräksen eri sulatusvaiheissa otetaankin useampia analysoitavia näytteitä, joiden avulla korkea laatu ja muiden metallien määrän minimaalisuus varmistetaan. – Olemme joutuneet palauttamaan toimittajille kokonaisia laivalasteja, mikä tarkoittaa tuhansia tonneja epäkuranttia raaka-ainetta, toteaa Outokummun Tornion ja Ruotsin Avestan raaka-aineiden hankintajohtaja Tarja Elf. Teräksestä tekee ruostumattoman juuri kromi, jota Outokumpu saa omistamastaan Kemin kaivoksesta louhitusta kromiittimalmista. Ruostumattoman teräksen valmistuksen eri vaiheissa ja muissakin metallurgisissa prosesseissa tarvitaan myös kuonanmuodostajia. – Ferrokromia sulatettaessa kuonanmuodostaja on kvartsiitti. Näistä kuonanmuodostajista muodostuu merkittävä sivumateriaalivirta, joka pitää saada kiertoon, Ylimaunu selittää. Kuonan tärkein tehtävä on prosessin aikana vastaanottaa syntyviä hapetustuotteita ja suojata terästä ilman hapettavalta vaikutukselta. Kuona erotellaan sulasta joko kaatamalla tai laappaamalla konvertterista tai valokaariuunista. Kuonaa tehdään kahta lajia, ferrokromikuonaa 700 000 tonnia ja teräskuonaa 300 000 tonnia vuodessa. Mustaa ferrokromikuonaa Outokumpu on myynyt vuosikymmenien ajan. Kuonaa käytetään lähinnä rakennustarkoituksiin, erityisesti maarakentamiseen. ? AJASSA KIERRÄTYSTERÄS Outokummun Tornion terästehdas valmistaa vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia ruostumatonta terästä kierrätysteräksestä. Sitä kutsuttiin ennen romuraudaksi. Kierrätysterästä käytetään 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Tekijä_2019_8_sisus.indd 9 13.8.2019 14.43
10 Tekijä 8/2019 – Tätä kuonaa ohjataan myös muuhun teollisuuteen. Kromin korkean sulamispisteen vuoksi sitä käytetään tulenkestävien tiilien valmistamiseen. Vaalean teräskuonan käytämme suurimmaksi osaksi itse, Ylimaunu selventää. Outokumpu käyttää kuonien prosessointiin alihankkijana terästehtaan kupeessa sijaitsevaa monialayritystä Tapojärveä. Sekä ferrokromiettä teräskuonassa on arvometalleja, jotka Tapojärvi erottelee ja palauttaa Outokummulle. Samalla kuonat käsitellään uudelleenkäyttöä varten. Konverttereissa ja valokaariuuneissa käytetään tulenkestäviä tiiliä, jotka Tapojärvi murskaa niiden tullessa käyttöikänsä päähän ja tekee niistä tulenkestävää massaa, minkä Outokumpu voi käyttää jälleen uudestaan. HIILIJALANJÄLKI MAAILMAN ALHAISIN Outokummun Tornion tehtaiden hiilijalanjälki on ruostumattoman teräksen valmistuksessa maailman alhaisin. Se perustuu Ylimaunun mukaan erityisesti omaan ferrokromiin, joka TA PO JÄ RV I O Y ? Outokummun ferrokromiuunista kuona tulee isona palana, joka on syötemateriaali Tapojärven ferrokromirikastamolle tehtaan vieressä. ? Rikastamossa palasta erotetaan murskaamalla metallit, jotka käytetään ferrokromituotteina, ja kuona päätyy murskeena myyntiin. Kuvassa karkeaa ferro kromia metallierotteena. Pinnassa kromin kimallusta. ? Tapojärven ferrokromikuonan käsittelylaitoksella (alla) murske seulotaan fraktioihin. Kiviaines on valmis myytäväksi terästehtaan ulkopuolisille asiakkaille. Outokummun Tornion terästehtaan sivutuote päällikkö Eveliina Karjalainen ja Tapojärvi Oy:n tuotantopäällikkö Joonas Tapojärvi käsissään OKTO-mursketta. Tekijä_2019_8_sisus.indd 10 13.8.2019 14.43
8/2019 Tekijä 11 valmistetaan erittäin tehokkaasti ja vähähiilisellä sähköllä. Alhaiseen hiilijalanjälkeen vaikuttavat myös integraation tuomat edut. – Meillä on ferrokromisulatto, terässulatto, kuumavalssaamo ja kylmävalssaamo samalla alueella. Se mahdollistaa sulan ferrokromin käytön terästehtaalla, Ylimaunu selittää. Terästeollisuuden valssaamot ovat perinteisesti saattaneet sijaita eri paikkakunnilla, jopa eri maissa, mikä on pakottanut yhtiöt hillijalanjälkeä kasvattaviin ylimääräisiin kuljetuksiin. Integraatio antaa Outokummulle merkittävän kilpailuedun. Sulaa ferrokoromia ei pystytä käyttämään missään muualla. Outokummun kehittämillä teknisillä ratkaisuilla kyetään tuotantoprosessin eri vaiheissa monin tavoin säästämään ja kierrättämään. Sivutuotepäällikkö Eveliina Karjalainen kertoo, kuinka integraation ansiosta jatkuvavalukoneessa valetut, 14 metrin mittaisiksi katkaistut reilun 20 tonnin painoiset teräsaihiot voidaan toimittaa kuumina kuumavalssaamolle. ? AJASSA KUONASTA TUOTTEEKSI l Outokumpu käynnisti tuotteistamis prosessin 2000-luvun alkupuolella kuonatuotteiden määrän kasvun ja loppusijoittamisen vaikeutumisen johdosta. Nykyisin Outokummun yhteistyökumppanina OKTOrakennustuotteiden myynnissä toimii Destia Oy. Outokummun alihankkija Tapojärvi Oy valmistaa OKTO-murskeet ilmajäähdytetystä kuonasta osana omaa tuotantoprosessiaan. – Joitakin pieneriä jatkojalostamme itse seulomalla päätuotteista erikoisfraktioita, joita ei Tapojärven tuotantoprosessista suoraan saa, sanoo tuotepäällikkö Juha Mustaniemi Destiasta. OKTO-eristeen valmistaa Outokumpu itse granuloimalla eli rakeistamalla paineellisen vesisuihkun avulla. Tornion kaupunki käyttää eristettä kaikissa kadun rakennustöissä korvaamaan suodatinkerroksena käytettävää luonnonhiekkaa. – Eristettä käytetään myös talonrakennuksen pohjatäytöissä. Mursketta olemme käyttäneet vähäisemmin kantavissa kerroksissa esimerkiksi tenniskentillä ja jalkapallokentällä, toteaa Tornion kaupungin tekninen johtaja Markus Kannala. OKTO on geoteknisiltä ominaisuuksiltaan luonnonhiekkaa parempi materiaali. Sillä on hyvä vedenläpäisevyys. Veden kapillaarinen nousukorkeus on alhainen. Luonnonhiekkaa heikompi lämmön johtavuus tekee siitä paremman eristeen. – Kuonapohjaisella tuotteella toteutettavat rakenne kerrokset ovat ohuemmat kuin luonnonhiekalla. Perusmaahan kohdistuva kuormitus on pienempi. Se auttaa painumien hallinnassa pehmeillä alueilla, Kannala selittää. Tornion kaupunki käyttää vanhojen katu rakenteiden ja kunnallistekniikan saneeraamisessa OKTO-tuotteita. Tässä työmaassa on uusittu jätevesiviemäri ja vesijohto sekä lisätty hulevesiviemäröinti. Vanhojen kerrosten poistamisten jälkeen leikkuupohjalle asennetaan suodatinkangas. Sen päälle rakennetaan neljä raekooltaan vaihtelevaa katukerrosta, joista suodatinkerrokseen käytetään OKTO-mursketta. Uuden katurakenteen annetaan tiivistyä "omalla painollaan" liikenteen alla pari talvikautta. Sen jälkeen kohde asfaltoidaan. JA N N E M A LI LA /T O RN IO N KA U PU N KI Outokumpu valmistaa itse OKTO-eristettä sulasta ferro kromikuonasta granuloimalla eli rakeistamalla paineellisen vesisuihkun avulla. Materiaalin käyttöä voidaan perustella myös ympäristö syillä. Se korvaa arvokkaan ja hupenevan luonnon hiekan käyttöä. Kuljetusetäisyydetkin ovat lyhyet. Parhaimmillaan pohjoisen soraja moreenipatjat voivat toimia jättimäisinä vedensuodattimina, mikäli niitä ei kaiveta ja kuljeteta pois. Kaupungin lisäksi Tornion asukkaat ovat hyödyntäneet jo vuosikymmenien ajan OKTO-tuotteita vastaavilla tavoilla. Tekijä_2019_8_sisus.indd 11 13.8.2019 14.44
12 Tekijä 8/2019 – Ei tarvitse käyttää niin paljon polttokaasua aihion lämmittämiseen, Karjalainen sanoo. Kuumavalssausta varten aihio on kuumennettava yli 1 200 asteeseen. Niin ferrokromi tehtaalla kuin kuumaja kylmävalssaamollakin hyödynnetään polttoenergiana sulatusprosessissa syntyvää häkäkaasua. Tornion Voima käyttää myös Outokummun häkäkaasua raaka-aineenaan energian tuotannossa. Se välittää kaukolämpöä sekä kaupungille että Outokummulle. Terästehtaan häkäkaasua ostaa myös Röyttän satamassa sijaitseva kalkkitehdas SMA Mineral. Torniossa kyetään saavuttamaan vieläkin alhaisempi hiilijalanjälki tulevien tehokkaampaan teknologiaan ohjautuvien korvausinvestointien ansiosta. Kesäkuussa vihittiin käyttöön pohjoismaiden suurin LNG-varasto tehtaan satamassa. Outokumpu on suurin osakas terminaalin omistavassa Manga LNG Oy:ssä. – Olemme investoineet tehtaalle merkittävästi maakaasun käyttöönottamiseksi. Terminaali maksoi noin 100 miljoonaa euroa. Lisäksi Outokumpu investoi noin 30 miljoonaa euroa siirtyäkseen käyttämään nesteytettyä maakaasua. Tämä vähentää Tornion tehtaiden CO2ja typpi oksidipäästöjä 10–20 prosenttia, Ylimaunu kertoo. HIILTÄ EI VOI KIELTÄÄ Antti Rinteen hallitusohjelmassa pyritään yltämään hiilineutraaliuteen jo vuonna 2035. Lisäksi hiilinegatiivisuuteen sitoudutaan pian vuoden 2035 jälkeen. Hallitus vaatii EU:ta saavuttamaan hiilineutraaliuden ennen vuotta 2050 ja tiukentamaan vuoden 2030 päästövähennystavoitetta vähintään 55 prosenttiin. Jos tavoitteet halutaan käytännössäkin toteuttaa, uusia käyttökelpoisia teknologioita ja hiilinieluja tulisi Ylimaunun mielestä olla nykyistä enemmän. – Ruostumatonta terästä ei ole ilman ferrokromia. Ferrokromin valmistuksessa hiili on ainoa mahdollinen kromimalmin pelkistin. Jos ferrokromia ei voi enää tehdä hiilellä, silloin ei maailmassa olisi enää ruostumatonta terästä. Hiilen kieltäminen johtaisi moniin kohtuuttomiin seurauksiin. Ruostumattoman teräksen puuttuessa hygienian taso sairaaloissa tai keittiöissä romahtaisi. Ylimaunu pitää EU-tason päättäjien tietämättö myyttä kiertotalouden lainalaisuuksista uhkana terästeollisuudelle. Sekä komissiossa että europarlamentissa käytetyissä puheenvuoroissa on vaadittu haitallisten aineiden poistamista teräksen kierrätyksestä. Kiellettäviksi on ehdotettu muun muassa nikkeliä, kromia ja muita vastaavia metalleja. – Ne ovat täysin välttämättömiä seosaineita ruostumattoman teräksen valmistuksessa. Jossakin muussa olomuodossa nämä aineet voivat toki olla haitallisia, mutta ei teräksessä missään sen elinkaaren vaiheessa. Sen sijaan hallitusohjelman mukainen sähköveron laskeminen EU:n minimitasoon samalla tavalla kuin Ruotsissa kannustaa teollisuutta metallien kierrätykseen jatkossakin. – Uudessa järjestelyssä minimivero maksetaan vain kerran ilman monimutkaista palautus menettelyä, mikä on selkeä parannus, Ylimaunu kehuu. Ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio ympäristöministeriöstä painottaa, että kierto talouteen siirtymisessä tarvitaan niin elinkeinoelämää kuin viranomaisia. Kuluttajatkin ovat tärkeitä. Jokaisella on oma roolinsa, tehtävänsä, velvollisuutensa ja vastuunsa. – Valtion roolina on luoda toimintaympäristö, joka mahdollistaa ja vauhdittaa siirtymistä kiertotalouden mukaisiin tuotantoja kulutustapoihin, Pajukallio korostaa. Valtioneuvoston ja ympäristöministeriön tehtävänä on luoda kiertotaloutta edistäviä ohjauskeinoja. Taloudelliset ohjauskeinot voivat olla porkkanaa, kuten investointien ja tutkimuksen tukemista, tai keppiä kuten veroja. – Lainsäädäntö on tärkeä ajuri. Fiksu ja toimintavarmuutta tuova säätely on edellytys uusien kierto talouden arvoketjujen syntymiselle. Euroopan komissio julkaisi laajan kiertotaloussuunnitelman joulukuussa 2015. Osana suunnitelmaa valmisteltiin EU:n muovistrategia ja kertakäyttömuoveja koskeva direktiivi. Direktiivi tuo teollisuudellemme mahdollisuuksia muovia korvaavien materiaalien kehittäjinä ja valmistajina. Kemi-Tornion alueella oleva raskas prosessiteollisuus on yksi Suomen talouden ja hyvinvoinnin lähteistä. Pajukallion mukaan alueellisilla keskittymillä on vahvuutena myös hyvät kumppanuudet niin suomalaisten kuin globaalienkin toimijoiden kesken. – Jos ruostumatonta terästä tarvitaan tulevaisuudessakin ja sitä valmistetaan pienimmällä hiilijalanjäljellä Outokummulla Suomessa, onko silloin järkevää kiristää hallinnollisia ohjauskeinoja EU-alueella siten, että täällä toimivien yritysten kilpailukyky vaarantuu globaaleilla markkinoilla, kysyy Nani Pajunen. Jos Outokummun kaltaiset yritykset eivät voi toimia kannattavasti EU:n alueella johtuen liian suurista tuotantokustannuksista, voisimme jäädä unionin alueella tulevaisuudessa täysin tuonnin varaan. Silloin mahdollisuutemme vaikuttaa esimerkiksi käytettävien materiaalien ja valmistettavien tuotteiden ympäristövaikutuksiin kapenevat Pajusen mielestä olennaisesti. Meri-Lapissa teollisuuden kiertotalous toimii jo. Tornion terästehtaalla ruostumatonta terästä tuotetaan kierrätysteräksestä, jota laivataan pohjoismaista ja Keski-Euroopasta. Sivutuotteena syntyvä kuona käytetään rakentamiseen. Ferrokromikuonasta valmistetaan tulenkestäviä tiiliä, jotka murskataan käyttöikänsä päässä ja käytetään uudelleen. Sulatusprosessissa syntyvä häkäkaasu hyödynnetään polttoenergiana ja sitä myös myydään. ? K IERTOTALOUS Talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. SIVUVIRTA Pääasiallisen tuotteen valmistus prosessissa syntyvät erilaiset sivutuotteet, kuten hukkalämpö, jotka ovat usein uudelleen hyödyn nettävissä. Metallurgisen prosessin sivutuote on kuona. SYSTEEMINEN MUUTOS Toimintamallien, rakenteiden ja näiden vuoro vaikutusten samanaikainen muutos, jolla luodaan edellytyksiä tulevaisuuden hyvin voinnille ja kestävälle kehitykselle. www.sitra.fi/ tulevaisuussanasto Tekijä_2019_8_sisus.indd 12 13.8.2019 14.44
8/2019 Tekijä 13 AJASSA KIERTOJA BIOTALOUSKESKUS l Suomen ensimmäinen valtakunnallinen teollisen kiertotalouden osaamiskeskus perustettiin Kemiin vuonna 2018. Kiertoja biotalouskeskuksen perustajina toimivat Kemin Digipolis Oy, Kemin kaupunki sekä Lapin ammattikorkeakoulu. Sitra on myöntänyt keskukselle 600 000 euron tuen. Kiertotalouskeskus johtaa Suomessa Ekoteollisuuspuistojen verkostoa, joka koostuu ekoteollisuuspuistoista, niiden alueilla toimivista kehitysyhtiöistä ja muista keskeisistä toimijoista. Kansallinen verkosto järjestää eri puolilla maata työpajoja. Osallistujat hakevat uusia, konkreettisia teollisen kiertotalouden kehittämismahdollisuuksia, yhteistyökumppaneita ja hankkeita. Parhaat käytännöt kootaan ekoteollisuuspuistojen toimintamalliksi. Lapin ammattikorkeakoulu johtaa opetusja kulttuuriministeriön rahoittamaa 19 suomalaisen ammattikorkeakoulun yhteistä kiertotalousopetuksen kehittämishanketta, jonka käynnistämisessä myös Sitra oli mukana. Kemin Digipolis on perustajajäsen pohjoismaisessa teollisen kiertotalouden verkostossa Nordic Industrial Symbiosis Network. Kansainvälinen yhteistyö kattaa Euroopan lisäksi etenkin Aasian. Kansainvälistä verkostoitumista on tapahtunut myös Sitran World Circular Economy Forum -konferensseissa Suomessa ja Japanin Yokohamassa. Kiinalainen valtiojohtoinen China Association of Circular Economy (CACE) ja Digipolis sopivat viime vuonna kiertotalouden kehittämisyhteistyöstä. l Suomen kiertotaloutta edistetään aluksi viidellä painopistealueella: KIERTOTALOUS Alkutuotanto Materiaalin prosessointi Valmistava teollisuus Jakelu Kauppa Yritykseltä yritykselle Kuluttaja Käyttö 1 2 5 3 Kysyntä synnyttää kestävien tuotteiden ja hyödykkeiden tarjonnan. Jokainen kulutuspäätös vie joko kohti kiertotaloutta tai poispäin siitä. Elinkaarensa lopussa tuote ja materiaali palautuu takaisin kiertoon – samaan elinkaareen tai jonkun toisen tuotteen elinkaareen. Jätteeksi päätyminen mahdotonta tai hyvin harvinaista. Yritykset hankkivat ja edellyttävät alihankkijoiltaan helposti vaihdettavia osia ja komponentteja, joita voi korjata – kiinteiden ja kertakäyttöisten sijaan. Ne tarjoavat myös huoltopalveluja myymiinsä ratkaisuihin. Myy entistä enemmän palveluita tavaroiden sijaan ja kertoo tavaroiden ostajille huoltoja korjauspalveluista, ympäristövaikutuksista, materiaaleista ja elinkaaren loppuvaiheen jatkokäytöstä. Tuotteiden ja materiaalien siirtäminen on kestävämmällä pohjalla, kun käytetään eri sektoreiden yhdessä koordinoimia kuljetuksia, uusiutuvia polttoaineita sekä yhteisomistuksessa olevia kuljetusvälineitä. Teollisuus saa tarkat tiedot käyttämistään materiaaleistaan. Siten ne voidaan tunnistaa ja erotella tuotteen elinkaaren lopussa. Markkinoille tuodaan pitkäikäisiä tuotteita, joita voidaan korjata ja huoltaa. Alkutuotannon raaka-aineet ovat pääomaa, jonka hyvä huolenpito on kestävien ratkaisujen edellytys. Kiertotalouden tavoite on pitää Suomi elinvoimaisena niin ihmisille kuin luonnollekin. Prosessien suunnittelu vaikuttaa valtavien raaka-ainemäärien energiantarpeeseen ja ylijäävän materiaalin määrään. Sivuvirtojen hyödyntäminen otetaan huomioon esimerkiksi YVAja ympäristölupaprosesseissa. 4 Elinkaari jatkuu uudessa kierrossa 1 2 3 4 5 Kestävä ruokajärjestelmä Kuluttajat valitsevat ruokaa, joka on tuotettu alkutuotannosta lähtien raaka-aineita viisaammin käyttäen. Päästöt ja resurssien kulutus on pienempää. Metsäperäiset kierrot Suomi on johtava biokiertotalousmaa korkealuokkaisen metsätalouden ja teollisuuden ansiosta. Globaali kilpailukyky nousee uusilla kaupallisilla tuotteilla, palveluilla, yhteistyömalleilla ja digiteknologialla. Tekniset kierrot Neitseellisten raaka-aineiden vähäinen käyttö rakentaa kilpailuetua. Samoin maksimoidaan materiaalien ja tuotteiden elinkaarien pituus sekä uudelleenkäytön mahdollisuudet. Liikkuminen ja logistiikka Liikkuminen kehittyy saumattomaksi, älykkyyttä ja fossiilittomia polttoaineita hyödyntäväksi. Uudelle tasolle vievät liikkuminen palveluna, jakamistalous ja optimoidut sekä puhtaat kuljetukset. Yhteiset toimenpiteet Systeemiseen muutokseen tarvitaan lainsäätäjää, yrityksiä, yliopistoja ja tutkimuslaitoksia, kuluttajia ja kansalaisia sekä elinvoimaisia alueita. Viestintä ja monimuotoinen vuorovaikutus on erityisen tärkeää yhteisten toimenpiteiden toteutumiseksi. NÄIN SYNTYY SUOMESSA Tuotetta tulisi käyttää mahdollisimman pitkään, sitä on huollettava ja tarvittaessa korjattava sekä osia vaihdettava. Elinkaaren lopussa siitä saadaan osat tai materiaali uudelleen käyttöön jonkun toisen tuotteen elinkaareen. Sitran laatiman kansallinen kiertotalouden tiekartan painopistealueet. www.sitra.fi/ kierrolla-karkeen Tekijä_2019_8_sisus.indd 13 13.8.2019 14.44
KOKIJA ”Teen palkkatyötä ilman paineita” ”Yllätyin itsekin, että on ihan eri fiilinki tehdä työtä, kun se on vapaaehtoista. Tuntuu, että enää en ole puun ja kuoren välissä”, luonnehtii Pentti Sihvonen. TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT LAURI ROTKO P entti Sihvonen jäi työttömäksi 62 vuoden iässä. Työja elinkeinotoimistossa antoivat rivien välistä ymmärtää, että uuden työpaikan löytäminen on epätodennäköistä. – Viikon kaksi kävelin itsekseni ja totesin, että tämä ei ole minun juttuni. Mieleen oli jäänyt, kuinka yksi johtaja aikoinaan pohdiskeli, että jos ovesta kävelee työnhakija sisään ja sanoo, että olen hyvä kaveri tekemään töitä, niin hän melkein palkkaisi saman tien. Niinpä lähdin työpaikoille kysymään töitä. Lahdessa asuvan Sihvosen työnhakukierrokseen sisältyi muutama paikallinen yritys ja henkilöstöpalvelu Kilta. – Työnantajat ottivat minut yli kuusikymppisenä työnhakijana asiallisesti vastaan. Töitä ei sillä haavaa ollut kenelläkään tarjota, mutta parista paikasta kehottivat ottamaan uudestaan yhteyttä, ellei töitä parin kuukauden sisällä löytyisi. Rivien välistä saattoi lukea, että kyllä he ikäkysymystä mielessään puntaroivat, mutta syrjinnän kokemusta ei syntynyt. – Killassa kävin juttelemassa ilman suurempia odotuksia, mutta sieltä otettiin jo parin päivän päästä yhteyttä. Padasjoen Metallissa oli töitä tarjolla. Otin tehtävän heti vastaan. – Soittivat sittemmin TE-toimistostakin, kun ei ollut lappuja kuulunut. Ihmettelivät, mistä olen voinut 14 Tekijä 8/2019 Tekijä_2019_8_sisus.indd 14 13.8.2019 14.44
8/2019 Tekijä 15 AJASSA ? ”Työnantajat ottivat minut yli kuusikymppisenä työnhakijana asiallisesti vastaan.” töitä saada. Vielä enemmän hämmentyivät, kun kuulivat, että maaliskuussa 2018 alkanut työsuhde jatkui niillä näkymin vuoden loppuun asti, Sihvonen myhäilee. KONKARI PADASJOELLA Metallityön konkari Sihvonen sai myös Padasjoen Metallissa asiallisen vastaanoton. Ei siis muuta kuin asentajan ammattinimikkeellä työn syrjään kiinni. – Kun vieraaseen paikkaan menee, niin onhan siinä se, että aluksi ei tahdo löytää juuri mitään. Hyvä jos itsensä isosta hallista. Käsikoneet ja kaikki vehkeet olivat täysin erilaisia. Siinä sai vähän aikaa katsella, että jaa, tällainen tapaus. – Työnohjausta ei isommin ollut, mutta jos en muuta ole oppinut niin sen, että kehtaan kysyä ilman, että tunnen itseni tyhmäksi, kun en jotain tiedä. – Sellaista se on työvuosien aikana ollut aikaisemminkin, itse oppimista ilman koulutusta. Esimerkiksi levyhommissa levytyskuvan ja kappaleen taivutteleminen oikeaan mittaan loksahti aika äkkiä kohdalleen. Sitten se on helppoa, kun sen kerran tajuaa. Sihvonen otti uudet tehtävät nopeasti haltuun. Häneltä sujuvat yhtä lailla asennusja huoltotyöt kuin sorvin ja jyrsinkoneen käyttö ja sahauskin. Osaaminen johti tarjoukseen siirtyä talon kirjoille. – Sanoin, että tulen, jos saan täydet lomaoikeudet. Neuvottelimme, mutta sopimusta ei syntynyt. En viitsi joka vuosi olla ilman lomia ja lomaltapaluurahoja. Ei siinä ole mitään järkeä. – Pysyin Killan kirjoilla. Sen kautta minulla on täydet lomat ja parempi työterveyshuolto kuin Padasjoen Metallissa olisi. Liikuntasetelitkin tulevat kerran kuukaudessa. Nuo jutut ovat toimineet Killassa älyttömän hyvin. Se oli yllätys. Tuntuu, että ne pitävät työntekijöistään kiinni. PAINEISTA RIISUTTU PALKKATYÖ Sihvonen olisi päässyt eläkkeelle viime joulukuussa, jos olisi halunnut. Hän kuitenkin jatkoi työntekoa Padasjoen Metallissa. – Työn tekeminen on loppujen lopuksi ihan kivaa. En kai mä tätä muuten tekisi. Siitä yllätyin itsekin, että on ihan eri fiilinki, kun se on vapaaehtoista. Teen kaiken mahdollisimman hyvin, mutta paineita ei ole, eikä hermoilla tarvitse. – On vaan jotenkin sellainen rento olo. Ei tarvitse elää puun ja kuoren välissä. Tietää, että jos rupeaa jollain tavalla ottamaan päähän, niin voi sanoa, että eiköhän tämä ollut tässä. Sihvosen työsopimus voidaan päättää kahden viikon irtisanomisajalla molemmin puolin. – Killasta ovat kuitenkin sanoneet, että töitä riittää. Jos ei Padasjoen Metallissa, niin sitten jossain muualla. Siinä mielessä työuran jatkuminen tuntuu olevan koko lailla omissa käsissä. Padasjoen Metallilla on toimipisteet Padasjoella ja Lahdessa. – Padasjoessa ei ole kannaltani muuta vikaa kuin 57 kilometrin etäisyys kotoa. Siellä on ihan lupsakat hommat. Mitään ei tarvitse itse nostaa, kun osat voi laittaa nosturilla paikoilleen. Välillä olen työskennellyt myös Lahden toimipisteessä. Se on töiden ja matkojen puolesta passeli paikka. PALKKATYÖTÄ PAINEIDEN KERA Sihvonen aloitti työuransa vuonna 1975. Hän valmistui asentajakoneistajaksi Lahden ammattikoulusta ja sai heti vakituisen työpaikan elintarviketeollisuudelle koneita valmistaneesta Kujanen Oy:stä. – Kujanen oli ihan mukava työpaikka, mutta siinä näki, miten vaikeaksi yrityksen kasvattaminen voi muodostua. Investointeja tehtiin, mutta rahat eivät tilauskannan vaihdellessa ilmeisesti riittäneet satsauksen läpiviemiseen. Ennakoin tilanteen, ja ehdin pois pari vuotta ennen kuin se meni nurin. Sihvonen siirtyi Insinööritoimisto Hurskaisen palvelukseen helmikuussa 1988. Siellä hän teki kaikkia muita metallitöitä paitsi hitsausta. Vuosien vieriessä työtehtäviin sisältyivät asennus, koneistus, levytyöt, särmäys, kanttaus ja lävistys. – Valmistimme pakkauskoneita. Suurimmat menivät IKEAlle huonekalujen pakkaamista varten. Pienemmillä pakattiin esimerkiksi hedelmiä ja vihanneksia pahvilaatikoihin. Materiaalina käytimme ruostumatonta terästä ja alumiinia, kun Kujasella käytettiin pääasiassa mustaa rautaa. Yritys kävi läpi omistajamuutoksia. Sihvosen puheessa vilahtelevat Tampella, Enso ja JOT. – Omistajapohja vaihtui, henkilöstön määrä vaihteli, mutta muutokset eivät tuntuneet tuotannossa juuri mitenkään. Hommat pyörivät samalla tavalla koko ajan. Kuluvan vuosikymmen puolivälin jälkeen yritys alkoi lomauttaa väkeä. Sihvosen mukaan tavoitteena oli saada työntekijät irtisanoutumaan, jotta yritys säästäisi palkkakuluissa. Tuotantoa alettiin myös siirtää toiselle paikkakunnalle, mistä tarjottiin palkollisille komennustöitä. – Työreissut olisivat kestäneet 3–4 viikkoa putkeen. Väittivät, että vaihtoehtoa ei ole. Vastasin, että aina on vaihtoehto. Sanoin itseni irti 30 työvuoden jälkeen. On parempi lähteä kuin menettää hermonsa tilanteessa, jossa tulevaisuutta ei tavallaan ollut nähtävissä. TURHIA KÄRHÄMIÄ Sihvonen on toiminut työurallaan parinkymmenen vuoden ajan luottamusmiehenä. Hänen mukaansa asioista pystytään sopimaan, kunhan lähtökohdat ovat kunnossa. AJASSA Tekijä_2019_8_sisus.indd 15 13.8.2019 14.44
Pentti Sihvonen asentaa moottorin viilunkuljettimeen. ? TYÖSSÄ ELÄKKEELLÄ l Vanhuusja työkyvyttömyyseläkkeellä tehty työ ei vaikuta maksussa olevan vanhuuseläkkeen suuruuteen, mutta kasvattaa tulevaa eläkettä 1,5 % palkasta ylimpään eläkeikään asti (68 vuotta). Uusi eläke kertyy ansio tuloista, joita ovat kaikki saadut veronalaiset tulot, kuten erilaiset palkan lisät ja lomaraha. l Ansiotulot saattavat vaikuttaa ennen eläkkeelle jäämistä ansaittuun eläkkeeseen. Riippuu siitä, millä eläkkeellä on. Vanhuuseläkkeellä tai osittaisella vanhuuseläkkeellä voi tehdä töitä niin paljon kuin haluaa. Myös perhe-eläkkeen rinnalla saa työskennellä rajoituksetta. Työkyvyttömyys-, työuraja osa-aika eläkkeessä työn ja ansioiden määrää on sen sijaan rajoitettu. l Jos tekee töitä vanhuuseläkkeen rinnalla, nykyisen työsuhteen tulee päättyä ja on solmittava uusi työsopimus. Saman työnantajan palveluksessa jatkettaessa työsuhteen ehtojen pitää muuttua, on esimerkiksi siirryttävä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön. l Osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla voi jatkaa töissä entiseen tapaan. Palkka ei vaikuta osittaisen vanhuuseläkkeen suuruuteen, mutta tulevaa eläkettä se kasvattaa ylimpään vanhuuseläkeikään asti. l Kun jää täysipäiväiseksi eläkeläiseksi, on aika hakea eläkettä uudelleen. Vanhan eläkkeen lisäksi tililleen saa eläkkeen, jonka ansaitsi tehdessään töitä eläkkeellä ollessaan. Jos töitä teki vanhuuseläkkeen rinnalla, voi saada uutta eläkettä täytettyään 68 vuotta. Jos teki töitä työ kyvyttömyyseläkkeen rinnalla, alkaa saada uutta eläkettä kun täyttää vanhuuseläkeiän tai kun työsuhde myöhemmin päättyy. l Eläketuloa verotetaan kuten palkkatuloa. Lopullisen vero prosentin ratkaisee se, kuinka paljon on kalenterivuoden aikana eläketuloa ja palkkatuloa yhteensä, ja niihin liittyviä vähennyksiä. Kannattaa hankkia kaksi verokorttia, sekä eläketuloa että palkkatuloa varten, jotta maksaisi koko ajan oikean määrän veroa. www.ilmarinen.fi/henkiloasiakas/elakkeella/toissa-elakkeella TYÖSSÄ ELÄKEIKÄISENÄ l Mitä pidempään työskentee ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä, sitä suuremman työeläkkeen saa. Jos eläkettä ei ota maksuun heti vanhuuseläkeiän alarajalla, saa eläkkeeseensä 0,4 % lykkäyskorotuksen jokaiselta kuukaudelta. Korotus koskee koko työuran aikaista eläke kertymää, joka on ansaittu vanhuuseläkkeen alkamista edeltävän kuukauden loppuun mennessä. l Lykkäyskorotus ei ole sidoksissa työntekoon – sen saa riippumatta siitä, työskenteleekö alimman vanhuuseläkeiän jälkeen vai ei. Jos työskentelet, sinulle kertyy lisäksi työstä 1,5 % uutta työeläkettä ylimpään eläkeikään asti. www.tyoelake.fi/paljonko-saan-elaketta/ tyossa-jatkaminen-kannattaa/ Eläköityminen on aina yksilöllinen tapahtuma. Ota yhteyttä omaan eläkeyhtiöösi! 16 Tekijä 8/2019 – Työnantaja saa parhaan lopputuloksen, kun pitää työntekijät tyytyväisinä. Joustaminenkin toimii, kun se on molemminpuolista. Jos menet pyytämään vapaapäivää, ja vastaus on, että kyllähän se käy, niin sitten kun työnantaja vuorostaan kysyy, että voitko tehdä pidempää päivää, että saadaan tilaukset valmiiksi, niin kyllähän sekin käy. – Jos jousto rupeaa olemaan vain toiseen suuntaan, niin sehän ei pitkään pelaa, tai jos toinen rupeaa vetämään tiukkaa linjaa, niin sitten vetää toinenkin. Niin se vaan menee, halusi sen uskoa tai ei. Sihvosen mukaan suurin osa työelämän kärhämistä on turhia siksi, että ongelmat liittyvät usein asenteisiin eivätkä asioihin. – Luottamusmiehen tehtävä on loppujen lopuksi aika helppo hoitaa, kun ei yritä pelata pelejä tai juonia ja kun toimii rauhallisesti, vaikka vastapuoli vähän kimpoilisi. Jos molemmin puolin pysytään asialinjalla, eikä ruveta halkomaan pilkkuja, niin se menee ihan hyvin. – Kunhan ymmärtää, että pykälät ja ohjeet ovat olemassa, niin riitaa on oikeastaan vaikea saada aikaiseksi, Sihvonen toteaa. l Tekijä_2019_8_sisus.indd 16 13.8.2019 14.44
Tekijä_2019_8_sisus.indd 17 13.8.2019 14.44
010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.fi Jäsenetuna henkivakuutus MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä viimeisin hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Tutkitusti SUOMEN EDULLISIN* 18 Tekijä 8/2019 ILMIÖ Suomi on täynnä tyhjiä asuntoja. Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden lopussa noin 337 000 asunnossa ei asunut vaki tuisesti ketään. Tilasto ei ole aivan aukoton, sillä mukaan lasketaan myös kakkosasunnot tai vuodenvaihteessa tyhjillään olleet asunnot, joihin on tulossa uudet asukkaat. Useimmiten tyhjät asunnot sijaitsevat väärissä paikoissa. Ne tönöttävät maaseudulla, kaukana kasvavista kaupungeista ja työpaikoista tai kylissä, joissa työpaikat vähenevät. Isoissa kaupungeissa ja erityisesti pääkaupunki seudulla puolestaan asuntoja ei ennätetä rakentaa siihen tahtiin kuin kaupunkiin olisi halukkaita tulijoita. Tämä nostaa asuntojen hintoja. Ihmisille tämä HINTAERO näkyy monella tavalla. Siilin järveläisen asuntovelallisen suurta hupia voivat olla helsinkiläisten kiinteistöjen myynti-ilmoitukset. Kun Kruununhaasta voi saada noin 275 000 eurolla 30 neliön yksiön, saisi samalla rahalla Siilinjärveltä pari vuotta sitten rakennetun 130 neliön omakotitalon. Pienellä ja syrjäisellä paikkakunnalla asuva ei välttämättä ole voittaja. Pääkaupunkiseudulta asunnon ostava voi olla lähes varma, että asunnon hinta nousee ostamisen jälkeen. Asunnon ostaminen on SIJOITUS, joka kasvaa korkoa. Tosin syrjäseuduilla asunnon ostamista voisi verrata ennemmin auton ostamiseen, koska asunnon arvo vain laskee tulevaisuudessa. Monilla alueilla uuden omakotitalon rakentamiseen voi joutua ottamaan VELKAA huomattavasti paljon enemmän, kuin talon arvoksi tulee. Asunnon arvo paljastuu vasta, kun sitä yrittää rakentamisen jälkeen myydä. Monet taloustieteilijät ovat pitkään olleet sitä mieltä, että OMISTUSASUMISEN suosiminen verotuksessa vähentää ihmisten muuttamista työn perässä. Erityisen suuri riski tähän on alueilla, joissa on vain yksi tai muutama iso työnantaja. Kun tällainen iso työnantaja lopettaa toimintansa, eivät asunnot mene enää kaupaksi. Ihmiset eivät kuitenkaan mielellään muuta pois, koska eivät saa asunnosta omia rahojaan takaisin. Edelliset kaksi hallitusta alensivat ASUNTOLAINOJEN KORKOJEN VÄHENNYSOIKEUTTA verotuksessa ja pyrkivät näin tekemään asunnon omistamista vähemmän houkuttelevaksi. Uusi hallitus poistaa vähennysoikeuden kokonaan hallituskauden aikana. Lisäksi hallitus aikoo lisätä VALTION TUKEMAA ASUNTORAKENTAMISTA kasvavilla alueilla ja laatia kahdeksanvuotisen asuntopolitiikan kehittämisohjelman. Neliöt väärässä paikassa TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ / UP MUUTAMA KASVUALUE Aluekehittämisen konsulttiyhtiö MDI latasi toukokuussa monen kaupungin päättäjän mielestä murheelliset näkymät väestönkasvulle. Yhtiön konsulttien mukaan väestö kasvaa vuoteen 2040 mennessä reilusti lähinnä pääkaupunki seudulla, Tampereella, Turussa ja Porvoossa. Väestö kasvaa konsulttien arvion mukaan vain 11 kaupungissa. Väestömäärä laskee, koska ihmisiä kuolee vanhuuteen ja toisaalta lapsia syntyy vähemmän. Konsulttien arvion mukaan Suomi ei pysty houkuttelemaan tarpeeksi maahanmuuttajia varsinkaan maakuntien keskuskaupunkeihin. Perinteisesti kasvavat yliopisto kaupungitkin ovat ongelmissa, sillä niiden väestönkasvu on tullut enimmäkseen lähialueelta muuttavista nuorista. Syntyvyyden laskun takia nuoria ei lähi alueilla enää ole. YKSI TEHDAS EI RIITÄ Uusikaupunki on iloinnut autotehdas Valmet Automotiven uusista tilauksista ja lisätyöpaikoista. Alueen kunta päättäjät ovat toivoneet uusien työntekijöiden muuttavan kaupunkiin, mikä lisäisi verotuloja. Kaupungin väestömäärä kääntyi laskuun viime vuonna. Paikkakunnalle on muuttanut vain pieni osa tehtaaseen työllistyneistä. Kaupungin vetovoima ei monelle nuorelle riitä. Epävarmuutta lisää, että autotehdas on hyvin riippuvainen yhdestä asiakkaasta. Monet työntekijöistä eivät halua heti ostaa omaa asuntoa. Uusikaupunki toivoo vuokraasuntojen houkuttelevan niitä, jotka kulkevat töihin esimerkiksi Raumalta ja Turusta. Kaupunkiin onkin rakennettu tai rakennetaan parhaillaan yhteensä noin 200 vuokraasuntoa. Pääkaupunkiseutu: Muu Suomi: osakehuoneistot osakehuoneistot omakotitalot 80 85 90 95 100 105 110 115 120 omakotitalot LÄ H DE : Ki in te is tö je n hi nn at , Ti la st ok es ku s 2010=100 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Vanhojen osakehuoneistojen ja omakotitalojen hintakehitys Tekijä_2019_8_sisus.indd 18 13.8.2019 14.44
010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.fi Jäsenetuna henkivakuutus MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä viimeisin hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Tutkitusti SUOMEN EDULLISIN* Tekijä_2019_8_sisus.indd 19 13.8.2019 14.44
20 Tekijä 8/2019 Tekijä_2019_8_sisus.indd 20 13.8.2019 14.44