Tekijä 08/2018 - Lehtiluukku.fi

TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 8/2018 TEKIJÄLEHTI.FI Mestarin ja kisällin paluu Toni Ahonen valmensi Joonas Halmeesta eristyspeltisepän Kotkan Lämpösululla 18 Kojamo: Vastauksia kysymyksiin 26 Purjeveneitä maailmalle 36 Tutkimalla tietoa liitolle 42 Nautor har vind i seglen 48 Viimeinen nyrkkeilyottelu 51 Sarjakuva: Tapio Tomsten TEKI1808_kannet.indd 1 7.8.2018 10:40:08
NÄIN OTAT YHTEYTTÄ Helsingin ja Uudenmaan aluetoimisto Asematie 4–10, 01300 Vantaa Toimistosihteerit 020 774 1304, 020 774 1305 Varsinais-Suomen aluetoimisto Humalistonkatu 6, 3. krs, 20100 Turku Toimistosihteeri 020 774 1323 Satakunnan aluetoimisto Isolinnankatu 24, 2. krs, 28100 Pori Toimistosihteeri 020 774 1343 Hämeen aluetoimisto Kasarmikatu 7 B, 2. krs, 13100 Hämeenlinna Toimistosihteeri 020 774 1362 Pirkanmaan aluetoimisto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere Toimistosihteeri 020 774 1372 Kaakkois-Suomen aluetoimisto Matkakuja 6, 2. krs, 48600 Kotka Toimistosihteeri 020 774 1392 Savo-Karjalan aluetoimisto Kauppakatu 48, 2. krs, 78200 Varkaus Toimistosihteeri 020 774 1402 Keski-Suomen aluetoimisto Kauppakatu 18 B 19, 40100 Jyväskylä Toimistosihteeri 020 774 1412 Vaasan aluetoimisto Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 Oulun aluetoimisto Mäkelininkatu 31, 4. krs, 90100 Oulu Toimistosihteeri 020 774 1433 Lapin aluetoimisto Länsiranta 7 B 13, 95400 Tornio Toimistosihteeri 020 774 1441 TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUSLIITTO Pl 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto teollisuuskassa.fi ? Sähköinen asiointi LIITTO TIEDOTTAA A LU ET O IM IS TO T K ES K U ST O IM IS TO Liiton ja kassan palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluetoimistot avoinna ma–pe klo 8.30–12 ja 13–16 TEKI1808_kannet.indd 2 7.8.2018 8:45:23
KANNEN KUVA: JUHA METSO 8/2018 Tekijä 3 SISÄLTÖ 6 KOULUTUS SUORAAN TÖIHIN KANSI Ammatillisen koulutuksen uudistus siirtää painopistettä työpaikoille. Ekamin opiskelija Joonas Halme kouluttautui eristyspeltisepäksi Kotkan Lämpösululla. 26 KUVAREPORTAASI Pietarsaarelaisella Nautorilla rakennetaan luksuspurjeveneitä maailman merille. 42 Båttillverkaren Nautor har vind i seglen. Företaget anställer och investerar. ? Nautorilla laatu on kaikki kaikessa. Per-Ole Brännbacka esiasentaa luukkua tarkistaakseen, että kaikki varmasti istuu täydellisesti. Vasta tarkistuksen jälkeen luukku jatkaa pintakäsittelyyn. Kvalitet som ledstjärna. Per-Ole Brännbacka monterar en halvfärdig lucka på plats för att se att allt verkligen sitter perfekt innan den går vidare till ytbehandling. TEKI1808_3-50.indd 3 7.8.2018 9:20:06
”Teollisuusliiton keilamestaruuskilpailuun voivat osallistua aktiiviset kilpakeilaajat, harrastelijat ja aloittelijat. Vähemmän heittäneet saavat tasoituspisteitä”, kannustavat kilpailun järjestäjät Pekka Ahtila ja Pentti Lähde. 4 Tekijä 8/2018 ? HARRASTAJA Sami Enbom lopetti ammattilaisnyrkkeilyuransa tappioon, mutta ei sitä murehdi. Nyt on enemmän aikaa perheelle. ? KYSYJÄ Teollisuusliiton omistus kiinteistösijoitusyhtiö Kojamossa herättää kysymyksiä. Yksi kysyjistä on Pentikin pääluottamusmies Aija Kemilä-Tuovinen. Teollisuusliiton ja Kojamon hallituksen puheenjohtaja Riku Aalto vastaa. ? Työttömyyskassasta saatiin tietoa aktiivimallin vaikutuksista, kun ensimmäinen tarkastelujakso päättyi heinäkuun loppuun mennessä noin 60 prosentilla päivärahanhakijoista. Heistä aktiivisuus edellytyksen täytti noin kolmannes. Lue lisää sivulta 46. AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 17 VIERAILIJA Professori Juho Hamari 18 KYSYJÄ Pentikin pääluottamusmies Aija Kemilä-Tuovinen 22 KEKSINTÖ Kaukokylmä helpottaa helteellä TYÖSSÄ 24 Indonesian Valmetilla opetellaan omatoimisuuteen 34 TYÖYMPÄRISTÖ Erityisaloilla työpaikat ovat pieniä ja monikulttuurisia 34 Segelbåtstillverkaren Nautor har medvind LIITOSSA 36 Tutkimusyksikön johtoajatuksena tiedolla johtaminen 39 OIVALTAJA Pääluottamusmies Tuija Pircklén 40 MAAILMA Itävalta: Lisää ylityötä työantajan ehdoilla 41 JÄSEN Puuseppä ja suksenkäsittelijä Mauri Hyttinen 46 Työttömyyskassa /A-kassan Seuraava numero ilmestyy 12.9. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johan Lund 040 540 9801 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Sirpa Närhisalo sirpa.narhisalo@ teollisuusliitto.fi 020 7741 183 TILAUSHINTA (12 NROA) kotimaahan 25 euroa, ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107 00531 Helsinki teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Painos 220 000 ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi mikamainos.fi, 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. 6 % 65 % ei täyttänyt aktiivisuusedellytystä, päivärahaa leikattiin 47 % 47 % 35 % täytti aktiivisuusedellytyksen, päivärahaa ei leikattu VAPAALLA 48 HARRASTAJA Nyrkkeilijä Sami Enbom 58 Pulmat 59 Sarjakuva PE TT ER I RA IT O TEKIJÄLEHTI.FI Teollisuusliiton ensimmäiset keilamestaruuskilpailut järjestetään 24.9.–21.10. Hämeenlinnan keilahallissa. Lue lisää Tekijän verkkolehdestä. Ilmoittautuminen: teollisuusliitto.fi/ teollisuusliiton-ensimmaiset-keilamestaruuskilpailut TEKI1808_3-50.indd 4 7.8.2018 9:20:19
8/2018 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 15.8.2018 Ammatillinen koulutus voimavaraksi PETTERI RAITO Päätoimittaja V uoden alussa voimaan astunut ammatillisen koulutuksen uudistus on yksi askel pitkään jatkuneessa pyrkimyksessä lähentää ammatillista koulutusta ja työelämää toisiinsa, edistää sujuvaa siirtymistä koulun penkiltä palkkatyöhön ja vastata yritysten työvoimatarpeeseen. Opiskelijoille suurin muutos on siinä, että pätevyyttään voi yhden perus tutkinnon jälkeen täydentää pienissä osissa. Lähtökohtana on puuttuvan osaamisen hankkiminen, ei kokonaan uuden tutkinnon suorittaminen. Yrityksille vaikuttavin muutos on opiskelijoiden työpaikalla tapahtuvan koulutuksen lisääntyminen. Oppilaitoksille näyttää tulevan aikaisempaa merkittävämpi tehtävä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen koordinoijana. Ajankohta ammatillisen koulutuksen kehittämiselle on suotuisa. Talous vetää. Yrityksissä ja organisaatioissa tarvitaan uusia osaajia. Työn tarjoajia erotteleva seikka kuitenkin on niiden kyvyssä irrottaa henkilökunnastaan kouluttajia. Sen lisäksi työkohtainen ammattitaito on eri asia kuin opettamisen taito. Opastajia ei välttämättä joka työpaikalta löydy. Toinen kriittinen piste on tasavertaisuuden toteutuminen. Esimerkiksi nuorten mahdollisuudet muuttaa opintojen ja mahdollisen työpaikan perässä ovat rajallisemmat kuin aikuisopiskelijoiden. Toisaalta on huolehdittava siitä, että opiskelijat saavat tarvitsemansa koulutuksen sen sijaan, että heitä käytettäisiin työpaikoilla ilmaisena työvoimana. Kolmanneksi on huomioitava, että kaikki panostukset eivät välttämättä johda toivottuihin tuloksiin tai niiden saavuttamisessa menee oletettua pidempi aika. Resursseja pitäisi löytyä myös epäonnistumisten sietämiseen ja käsittelemiseen, uusien mahdollisuuksien antamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Kun samasta rahoituslaarista maksetaan sekä toisen asteen koulutus että ammatillinen aikuiskoulutus, on tarpeen seurata ja varmistaa, että oppilaitokset järjestävät riittävästi myös aikuiskoulutusta. Osaamisen kartuttamista pienissä osissa voitaisiin toteuttaa vielä nykyistä lyhyempinä jaksoina. Sitä edistäisi, jos oppilaitokset saisivat julkista rahoitusta myös kuukauden tai sitä lyhyempien opetusjaksojen järjestämisestä. Lisäksi työttömyysturvan varassa opiskelemisen rajoitukset on poistettava. Koulutusmahdollisuuksista säästämällä ja leikkaamalla tulokset jäävät saavuttamatta. Ammattitaito ja mahdollisuus sen uudistamiseen ovat tärkeitä tekijöitä ihmisten työmarkkinoilla selviytymistä ja työstä tai työttömyydestä uuteen työhön siirtymistä ajatellen. Yleissivistystä ei pidä kuitenkaan unohtaa. Se on voimavara, jonka avulla ihmiset voivat arvioida elämänkulkuaan, arvojaan ja tavoitteitaan sekä harkita vaihtoehtoisia polkuja tulevaisuuteen myös ongelmia kohdatessaan. Työelämän tietotaito, yhteiskunnan tuntemus ja kansainvälisten kysymysten hahmottaminen ovat tärkeä osa ihmisten pärjäämistä. Ympäristöään harkiten arvioivat ihmiset puolestaan ovat yhteiskunnan kehittymisen voimavara. l Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle tai lähetä mielipidekirjoituksia: tekija@teollisuusliitto.fi tai Tekijä-lehti, Teollisuusliitto, PL 107, 00531 Helsinki TARVITAANKO TYÖELÄMÄSSÄ TINDERIÄ? l Teollisuusliitto, Metropolia Ammattikorkeakoulu ja SuoraTyö Oy järjestivät Porin SuomiAreenassa 19.7. keskustelutilaisuuden Kelpaanko minä – tarvitaanko työelämässä Tinderiä? Keskustelun aiheena oli työnhaun, rekrytoinnin ja osaamisen haasteet työn murroksessa. Paneelissa pohdittiin muun muassa kuinka työntekijät ja työnantajat kohtaisivat paremmin, miten digitalisaatio muuttaa työnhakua, millainen työ kelpaa ja millaista osaamista tarvitaan nyt ja jatkossa. Teollisuusliittoa keskustelussa edusti liiton puheenjohtaja Riku Aalto, Metropoliaa toimitusjohtajarehtori Riitta Konkola ja SuoraTyö Oy:tä toimitusjohtaja Jani Laatikainen. Lue lisää keskustelusta ja teollisuusliittolaisten aktiivien kommentteja aiheeseen: tekijälehti.fi Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johan Lund 040 540 9801 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Sirpa Närhisalo sirpa.narhisalo@ teollisuusliitto.fi 020 7741 183 TILAUSHINTA (12 NROA) kotimaahan 25 euroa, ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107 00531 Helsinki teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Painos 220 000 ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi mikamainos.fi, 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. TEKI1808_3-50.indd 5 7.8.2018 9:20:23
6 Tekijä 8/2018 6 Tekijä 8/2018 Peltisepäksi neljässä kuukaudessa Toni Ahonen (vasemmalla) valmensi datanomista ja LVI-alan opiskelijasta Joonas Halmeesta eristyspeltisepän. Ammatillisen koulutuksen uudistus tuli voimaan tämän vuoden alusta. Kuusi kotkalaista LVI-asentajaopiskelijaa sai helmikuussa harjoittelupaikan peltieristealan yrityksestä, ja kokeneen ammattilaisen ohjaamina he valmistuivat toukokuussa. Jokainen heistä sai työpaikan heti. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT JUHA METSO TEKI1808_3-50.indd 6 7.8.2018 9:20:25
? 8/2018 Tekijä 7 AJASSA TEKI1808_3-50.indd 7 7.8.2018 9:20:26
8 Tekijä 8/2018 A mmatillisen koulutuksen uudistuksen yksi keskeinen tavoite on siirtää opiskelun painopistettä ammattioppilaitoksista työpaikoille. Uudistuksen käynnistyttyä kotkalainen lämpöeristeja teollisuusputkistoalan yritys Lämpösulku Oy tarttui mahdollisuuteen. Se valitsi Kymenlaakson ammattiopistosta Ekamista kuusi opintojensa loppuvaiheessa olevaa LVI-alan opiskelijaa eristyspeltiseppä opintoihin lupauksella, että kun kurssi on hyväksyttävästi suoritettu, työpaikka yrityksestä aukeaa jokaiselle. Peltiseppäkurssi eteni suotuisien tähtien alla. Se alkoi Lämpösulun tiloissa 5. helmikuuta, ja toukokuun lopulla jokaisella opiskelijalla oli opinnot suoritettuna, LVI-asentajan paperit taskussaan ja työpaikka Lämpösulussa. DATANOMISTA PELTISEPÄKSI Tuore eristyspeltiseppä Joonas Halme kävi haastattelun aikaan Lämpösulusta työkeikalla isossa kotkalaisessa tehtaassa. Lämpöeristealan työtehtävät ja työympäristöt ovat vaihtuvia, ja työtä on tarjolla runsaasti, koska ammattilaisista on pula. Halme luonnehtii työpaikalla tarjottua koulutusta mahdollisuudeksi, johon kannatti tarttua. – Sain suoritettua opinnot loppuun, ja sen jälkeen oli tiedossa, että työllistyn heti. Minun ei tarvinnut lähteä työvoimatoimiston kautta etsimään työpaikkaa. Sieltä ei välttämättä edes löydy alan töitä. Halme on aikaisemmalta ammatiltaan datanomi. Ennen Lämpösululle tuloa hän ei tarkalleen tiennyt, millaista työtä peltiseppä tekee. – Kun pääsin sitä kokeilemaan, huomasin, että se on mielekästä puuhaa. Siinä pääsee käyttämään luovuutta ja hoksottimia. Saa tehdä työtä käsillä, mikä on itselleni mieleinen juttu. Datanomina Halmetta kiinnostivat tietokoneet, mutta ala ei kuitenkaan tuntunut aivan omalta. Kun työpaikkaa ei löytynyt, hän päätti vaihtaa muihin töihin. – Hain ammattiopistoon putkipuolelle opiskelemaan LVI-asentajaksi. Ajattelin, että sitä kautta voisi työllistyä. PORUKKA KIITETTÄVÄN OMATOIMISTA Halme tovereineen sai Lämpösululla työnopastajakseen peltiseppä Toni Ahosen. Ahosella on 13 vuoden kokemus eristysalan töistä, mutta työnopastajana hän oli ensikertalainen. Kaikki oppilaat olivat aikuisopiskelijoita. Ahonen kertoo alussa suhtautuneensa opetuksen sujumiseen epäillen. Vankka työkokemus ja oppilaiden into oppia teki kuitenkin opastuksesta helppoa. – Porukka oli kiitettävän omatoimista. Heillä oli halu oppia koko ajan. Se helpotti. Tämän työn oppii vain tekemällä, oikotietä ei ole. Se on vain toistoa toiston perään. Sitten se rupeaa onnistumaan. Ahonen pelkäsi, että opetus johtaisi omien töiden kasaantumiseen. Alkuvuosi töissä on kuitenkin muuta vuotta hiljaisempi, joten opetus täydensikin ammattilaisen työpäivää sopivasti. – Riitti, kun näytti homman pari kertaa ja seurasi sivusta, miten työ sujuu. Se oli lähinnä neuvomista ja työn laadun seurantaa. Piti opettaa liikkeet, joilla suoritusta voi parantaa ja helpottaa työvaiheita. Tämä oli ryhmä, jonka jäsenet pystyivät neuvomaan myös toisiaan. Se, joka osasi paremmin, neuvoi sitä, joka ei osannut niin hyvin sitä hommaa. ERISTYSALA TARVITSEE TYÖVOIMAA Kurssin tuleville peltisepille olivat suunnitelleet yhteistyössä Lämpösulun toimitusjohtaja Markku Kuusisto ja Kymenlaakson ammattiopiston työnopastaja Mikko Katainen, joka toimi projektissa yhdyshenkilönä koulun ja yrityksen välillä. Kuusiston mukaan yrityksen sai kiinnostumaan koulutusreformin idean mukaisesta koulutuksesta lämpöeristealalla jo kymmenen vuotta jatkunut TEKI1808_3-50.indd 8 7.8.2018 9:20:28
8/2018 Tekijä 9 AJASSA pula ammattitaitoisesta työvoimasta, erityisesti kotimaisista osaajista. – Kun koulutusuudistus vuodenvaihteessa tuli, se mahdollisti räätälöidyn kouluttamisen. Meidän intressimme on kouluttaa kavereille niitä asioita, mitä omassa työssämme kentällä tarvitaan, ja lopuksi työllistää heidät. Kuusisto arvelee, että harva yritys haluaa kouluttaa ihmisiä joidenkin yleisten koulutustavoitteiden takia. Ne haluavat kouluttaa työntekijöitä nimenomaan omiin tarpeisiinsa. – Koulutusreformi mahdollisti tämän ja siksi se rupesi meitä kiinnostamaan. Lähdimme siihen mukaan heti, kun se oli mahdollista. ? AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUDISTUS Ammatillinen koulutus muuttui kuluvan vuoden alussa perusteellisesti: l Ammatillisessa koulutuksessa ei enää tehdä eroa nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen välillä. l Koulutukseen voi hakea joustavasti jatkuvassa haussa. Keväällä järjestetään kuitenkin yhteishaku peruskoulun päättäville. l Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa perus-, ammattija erikoisammattitutkintoja. l Oppilaiden arviointi perustuu näyttöihin. l Opiskelijalla on mahdollisuus opiskella koko tutkinto tai tutkinnon osia omien tarpeidensa mukaisesti. l Opinnoissa otetaan huomioon aiemmin hankittu osaaminen. Opiskelija opiskelee vain niitä asioita, mitä hän ei osaa. l Jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Siihen kirjataan suunnitelma siitä, millä opetuksen, ohjauksen ja työpaikalla tapahtuvan oppisen yhdistelmällä osaamista kertyy niin, että hän saa opintonsa suoritettua. l Työpaikalla tapahtuvaa oppimista ohjaavat työpaikan nimeämät vastuulliset ohjaajat. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on heidän perehdyttämisensä. Koulutusta ohjaa myös opettaja tai koulutuksen järjestäjän edustaja. Työpaikalla oppiminen voi perustua oppisopimukseen tai koulutussopimukseen: l Oppisopimuksessa opiskelijalla pitää olla työnantajan kanssa solmittu työsopimus. Opiskelija tekee työtä työsuhteen ehdoilla ja saa palkkaa. Oppisopimuksella voi suorittaa koko tutkinnon, tutkinnon osia tai pienempiä kokonaisuuksia. l Koulutussopimuksessa koulutuksen järjestäjä ja työnantaja solmivat sopimuksen. Opiskelija ei ole työsuhteessa eikä saa palkkaa tai muuta vastiketta. Koulutussopimus voidaan sopia tutkinnon osista, useammasta tutkinnon osasta tai pienemmistä kokonaisuuksista. l Ammatillisissa opinnoissa osaaminen osoitetaan näytöissä tekemällä käytännön töitä aidoissa tilanteissa. Ammatillisen tutkinnon jälkeen opiskelija voi jatkaa opintojaan korkeakoulussa. Korkeakoulujen hakuvalintoihin ollaan Suomessa miettimässä uudistuksia. Lähde: Ammatillisen koulutuksen reformi – tietopaketti ohjaajille Opetushallitus 2018, oph.fi ? Toni Ahonen on lämpöeristealan monipuolinen ammattilainen 13 vuoden kokemuksella. Lämpösulun Oy toimitusjohtaja Markku Kuusisto (vasemmalla) ja Kymenlaakson ammattiopiston työnopastaja Mikko Katainen suunnittelivat yhdessä peltiseppäkurssin. TEKI1808_3-50.indd 9 7.8.2018 9:20:34
10 Tekijä 8/2018 AMMATTIIN OPPII VAIN TYÖSSÄ Kuusiston mukaan koulutettavat seulottiin huolella. – Valitsimme sellaisia oppilaita, joilla on oppijakson jälkeen mahdollisuus siirtyä suoraan työelämään ilman taukoa. He tulivat suorittamaan opintonsa loppuun, ja keskityimme opettamaan heille työssä oleellisia asioita. Peltiseppien koulutuksessa painopiste oli eristeja peltisepäntyössä sekä asennuksissa. Lämpösulun toimiala on sen verran laaja, että oppilailla oli mahdollisuus erikoistua. Neljä opiskeli peltisepiksi, yksi hitsariksi ja yksi LVI-asentajaksi. Ahosen mukaan peltisepän ammattiin harjaantuu vain tekemällä. Taituruuden saavuttaa ehkä vasta kymmenessä vuodessa. Työpaikalla käyty kurssi tarjoaa uralle oivallisen alun. Mikään koulu ei peltiseppiä suoraan valmista, vaan ammatin voi oppia ainoastaan työssä. Tosin LVI-alan opiskelu on ammatissa kelpo lähtökohta. Kuusiston mukaan ihminen pystyy peltisepäksi opiskelemalla turvaamaan Suomessa työllisyytensä. – Voi melkein sanoa, että silloin ei tarvitse ikinä olla päivääkään työttömänä. Peltisepistä on niin kova pula. Peltija eristysalalla hän näkee lupaavan tulevaisuuden. – Se on jossakin määrin tulevaisuuden ala varmasti. Me olemme varsin vihreä toimiala, jossa eristetään lämpöä ja kylmää, ja säästetään energiaa. Ehkä suurin haasteemme on se, että globaalissa maailmassa kilpaillaan ulkomaalaisia kilpailijoita ja ulkomaalaista työvoimaa vastaan. Meidän täytyy omalla pätevyydellämme pystyä erottautumaan kilpailijoista. ? Joonas Halme ja muutkin kurssin suorittaneet saivat töitä Lämpösulusta. Oppilaiden tekemiä peltisepän näyttötöitä kelpaa esitellä. TEKI1808_3-50.indd 10 7.8.2018 9:20:36
8/2018 Tekijä 11 AJASSA TYÖTÄ MAAN ALLA JA NOSTURIN NOKASSA Eristysala, johon kotkalaiset ammattiopiskelijat koulutettiin, on liikkuvaa ja vaihtelevaa. – Meidän työkohteemme ovat jätevedenpuhdistamosta ydinvoimalaan ja kaikki siitä välistä, Kuusisto mainitsee. – Voimme käydä eristämässä sairaaloissa tai työskennellä biokattiloilla, joissa poltetaan yhdyskuntajätettä. Mikä tahansa työkohde voi tulla vastaan. Kohde voi olla maan alla tai nosturinnokassa. Kaikki variaatiot löytyvät: täysmetalliseristeitä ydinvoimaloissa, kattilaneristystä tehtaassa, ikkunapeltejä rakennuksiin, putkisiltoja tuotantolaitoksiin. Pääasiassa työ keskittyy teollisuuteen. – Eristämme prosessiputkistoja, säiliöitä ja prosessiteollisuuteen liittyviä laitteita. Useimmiten eristetään lämpöä, mutta eristämme myös kylmää, ääntä ja säteilyä vastaan. – Yleisin eriste on villa. Raskasmattoja käytetään ääntä vastaan, solukumeja ja uretaania ? HUOLENA OPPILAIDEN ASEMA ”Ammattillisen koulutuksen reformissa Teollisuusliiton suurin haaste on huolehtia, että oppilasta työpaikalla kohdellaan oikein.” Näin sanoo Teollisuusliiton ammatillisen koulutuksen asiantuntija Kari Hyytiä. Koska uudistus on vasta äskettäin käynnistynyt, liitolla ei ole vielä tietoa ja tarkkaa arviota sen onnistumisesta. – Tulemme syksymmällä järjestämään luottamushenkilöille kyselyn, kuinka uudistus on työpaikoilla toteutunut. Silloin saamme enemmän tietoa siitä, kuinka asiat ovat. Sen jälkeen on mahdollista korjata valuvikoja. Hyytiän mukaan uudistuksessa on myönteistä se, että koulutus tapahtuu lähempänä aitoa työelämää ja todellista työllistymistä. – Ammattiliiton suurin huoli koskee sitä, miten asia työpaikoilla hoidetaan. Hyytiän mukaan uudistus edellyttää työelämän ja oppilaitoksen yhteistyötä, jotta oppilaan työllistyminen ja jatko-opinnot sujuisivat parhaalla mahdollisella tavalla. – Meillä on huoli niistä oppilaista, joilla on oppimisvaikeuksia. Ennen oppilaitoksissa pystyttiin hyödyntämään opettajan ammatti taitoa näissä tilanteissa paremmin. Hän pystyi käyttämään pedagogisia taitoja, että oppilaista saatiin yhteiskuntakelpoisia ja tutkinnon läpäisseitä henkilöitä. Hyytiän mielestä uudistuksen jälkeen koulupudokkaista on pidettävä entistä parempaa huolta, jotta he voivat löytää tiensä tuleviksi ammattilaisiksi. Uudessa koulutussysteemissä Hyytiän mukaan on ilmennyt ja on vaara ilmetä uhkia. – Pahin tapaus on ollut se, että oppimispaikkaa ei löydy, ja oppilas on kotona. Hän pyörittelee peukaloitaan ja koettaa löytää itse itselleen oppimisympäristöä eikä saa tarvittavaa apua sen löytämiseksi. – Toinen on se, että paikka löytyy, mutta se ei vastaa tutkinnon osaa tai tutkintoa. Oppilas ei saa työpaikalla opastusta ja ohjausta. Hän saattaa turhautua ja äänestää sitten jossakin vaiheessa jaloillaan. Tällaisia esimerkkejä kuulee. Hyytiän mukaan on tärkeää, että oppilas saa oppilaitokselta riittävästi apua harjoittelupaikan löytämiseen. Opiskelijan auttamisessa korostuvat opettajan työelämä yhteydet sekä työelämätaidot. Hyytiän mukaan iso kysymys on työnantajien valmius ottaa vastaan koulutettavia. Yli kymmenen vuotta kestäneen taantuman aikana koulutus työpaikoilla jäi hänen mukaansa lapsenkenkiin. Monesti mahdollisuutta ohjata oppilasta rajoittaa työntekijöiden kasvanut kiire. – Uudistusta mainostetaan, että se tapahtuu aidossa toimintaympäristössä. Se vaatii työpaikoilla vastaavia panostuksia, mitä oppilaitoksissa on ollut. Yrityksissä tarvitaan riittävästi työpaikkaohjaajia. – Käytännön tehtävissä on ennenkin opittu. Mutta harjoittelussa tarvitaan vierihoitoa ja työpaikkaohjaajan näkemyksiä. Toiset oppivat paremmin kuin toiset. Ammattilaiset työpaikalla ymmärtävät, kenelle voi tarjota ja minkälaista työtä. Hyytiän mielestä uudistuksen vaikutukset kannattaa huomioida työehtosopimuksissa. – Silloin saamme sopimuksellisestikin edellytyksiä kouluttaa työpaikoilla. Eri aloilla on hieman erilaisia kirjauksia näistä asioista. Ohjaajan työstä meillä ei ole kirjattu juuri mitään. Monesti sitä tehdään ammattityön ohessa. OPPILAS EI SAA JÄÄDÄ HEITTEILLE OHJAAJAN TYÖHÖN PANOSTETTAVA TEKI1808_3-50.indd 11 7.8.2018 9:20:38
12 Tekijä 8/2018 kylmää vastaan. Sellaista eristyskohdetta ei todennäköisesti Suomen teollisuudesta löydy, mitä emme joskus olisi eristäneet. Olemme eristäneet muun muassa Olkiluoto kolmosen reaktoriastian, kuvaa Kuusisto alan monipuolisuutta. OPETUS LUOTIIN TYHJÄSTÄ Koska eristyspeltiseppien koulutusohjelmaa ei ole, piti opetus luoda Lämpösulussa improvisoiden. – Viikon alussa suunniteltiin, että tällä viikolla opetellaan tiettyä hommaa. Sitten huomattiin, että nehän jo maanantaina oppi sen. Välillä tuli mieleen, että mitäs nyt keksitään, Ahonen kertoo. Ahosen ja Kuusiston mukaan kokemuksen karttuessa työpaikalla tapahtuvaa opetusta on mahdollista kehittää. Missään koulussa ei heidän mielestään pysty kouluttamaan yhtä taitavaa peltiseppää kuin työpaikalla neljässä kuukaudessa. Ahosen mukaan oppilaiden kanssa käydyillä lähtökeskusteluilla oli iso merkitys koulutuksen onnistumiseen. – Ne käytiin järkevällä tasolla. Ajatus oli se, että työpaikalle on turha tulla, jos asioita ? Toni Ahonen katselee tyytyväisenä, miten hienosti pellin taivutus entiseltä oppilaalta sujuu. TEKI1808_3-50.indd 12 7.8.2018 9:20:42
8/2018 Tekijä 13 AJASSA VAATIVA YHTÄLÖ: HUIPPUKOULUTUSTA NIUKOILLA VAROILLA ei haluta opetella. Mutta jos on halua, niin lupasimme työpaikan. Saimme valittua porukan, joka oli motivoitunut. He jaksoivat opetella ja harjoitella. TULOS YLLÄTTI MYÖNTEISESTI – Me kaikki olemme olleet myönteisesti yllättyneitä siitä, miten hyvä kuvio tästä syntyi. Opiskelijat ovat kertoneet, että he ovat tyytyväisiä, ja me työnantajina olemme erittäin tyytyväisiä tähän ryhmään, sanoo Kuusisto. Opetus tapahtui työelämän työajoilla ja säännöillä. – Neljään kuukauteen ei ollut ensimmäistäkään luvatonta poissaoloa. Jokainen oli innokas, teki mitä pyydettiin, ja jokaisen kanssa päästiin siihen lopputulokseen, että solmittiin työsopimukset. Nyt he ovat kentällä, ja heistä tulee pelkkää positiivista palautetta niin talon sisältä kuin ulkopuolelta. Entä mitä miettii työssä oppimisestaan tuore eristyspeltiseppä Joonas Halme? – Tämä oli paljon parempi vaihtoehto kuin koulussa istuminen ja teorian opiskelu. On parempi oppia käytännöt tarpeitten mukaan. Tämmöinen mahdollisuus helpottaa opiskelijan työllistymistäkin paljon. KAIKKI VOITTIVAT Oppilaitoksen edustajan Mikko Kataisen mukaan harjoitteluja työpaikan löytäminen opiskelijalle on koulutusalasta riippuen haastava tehtävä. – Tällaiset yhteistyöprojektit, jotka mahdollistuivat uudistuksen myötä, ovat erittäin tervetulleita oppilaitoksille, koska päämäärämme on löytää koulutuksen päätyttyä ihmisille työpaikkoja. Lämpösulun projektissa Katainen pitää erinomaisena sitä, että koulutus voitiin räätälöidä paikallisen yrityksen tarpeisiin. – Tällaisissa projekteissa kaikki voittavat. Projektin alussa kuusi henkilöä valittiin. Ajateltiin, että he voisivat olla Lämpösulun tarpeisiin sopivia, ja lopussa kaikki työllistyivät suunnitelmien mukaan. Katainen toivoo, että muutkin yritykset käyttävät uudistuksen suomaa tilaisuutta hyväkseen. – Ammattioppilaitoksissa on paljon ihmisiä, etenkin aikuispuolella, jotka tarvitsevat tällaisia koulutusja etenemismahdollisuuksia. Toivottavasti onnistunut esimerkki avaa kanavia ympäri Suomen, että saamme lisää yrityksiä mukaan toimintaan. ”Suurin haaste ammatillisessa koulutuksessa on se, miten niukkenevilla rahoilla tehdään hyvää tulosta.” Näin sanoo Tampereen seudun ammattioppilaitoksen Tredun Kangasalla toimiva yrityskoordinaattori Antti Lyhteilä, pitkän linjan koneja koulutusalan toimija. Hän seuraa ammatillisen koulutuksen kehitystä läheltä. Niukkuus on Lyhteilän mukaan perushaaste, johon kaikki muu nivoutuu. – Se vaikuttaa suoraan opiskelijan saamaan lähiopetukseen. Se vaikuttaa investointeihin, tiloihin ja oppimisympäristöihin. Ammattiopetuksen valtion määrärahojen karsiminen 300 miljoonalla eurolla oli Lyhteilän mukaan ikävä juttu. – Se näkyy meillä toiminnassa. Opettajakunta ja koulun johto ovat huolissaan siitä, että on jouduttu karsimaan lähiopetustunteja. Yksi keskeinen asia ammatillisessa koulutuksessa on se, että opitaan työelämätaitoja työelämää varten kokonaisvaltaisesti. Siihen kuuluu olennaisesti se, että mennään seitsemältä töihin ja tehdään täysiä työpäiviä. Jos koulussa on luppopäiviä ja vajaita viikkoja, se ei tue kokonaisuutta. Tuore esimerkki niukkuuden vaikutuksesta koskettaa hänen omaa kotikaupunkiaan. – Kangasalle valmistui tänä kesänä uusi koulu, jossa syksyllä alkaa opetus. Meillä jouduttiin tekemään melkoisia tilapienennyksiä, että saatiin kustannuksia alas. OPPILAIDEN VALMENNUKSESSA TAKAPAKKIA ? Loistava tilaisuus, joka kannatti käyttää, sanoo Joonas Halme peltiseppäkurssista. ? TEKI1808_3-50.indd 13 7.8.2018 9:20:46
14 Tekijä 8/2018 Vaikuttavaa kasvua LÖYDÄ SINULLE SOPIVIN KOULUTUS RASTOR.FI ”Minulla oli valtava halu kehittyä ja selvä suunnitelma. Työteknikon koulutus ja tekniikan erikoisammattitutkinto voittivat esimerkiksi insinööriopinnot, sillä niiden vuoksi työntekoa ei tarvinnut keskeyttää. Oppiminen tapahtuu työtä tehdessä.” Ville Pekkarinen, Nuotek Oy Kuvassa Ville Pekkarinen, Nuotek Oy Työteknikon koulutusohjelma on suunnattu erityisesti tekniikan eri ammattialoilla työnjohto-, esimiesja asiantuntijatehtävissä työskenteleville. TYÖTEKNIKON KOULUTUSOHJELMA 12.9. Oulu 13.9. Espoo 19.9. Kuopio 25.9. Tampere 26.9. Jyväskylä 10.10. Etelä-Savon alue 16.10. Kouvola 16.10. Turku METSÄKONEALAN PULLONKAULA: LIIAN VÄHÄN HARJOITTELUPAIKKOJA YHTEISTYÖTÄ JATKETAAN Sekä Lämpösulku että oppilaitos haluavat jatkaa yhteistyötä. Uutta yhteistä koulutusprojektia on suunniteltu syksylle. – Meillä on tarkoitus aloittaa puolen vuoden mittainen teollisuusputkihitsaajaja asentajakoulutus. Lämpösulun kanssa on ollut alustavaa puhetta siitä, että tietty määrä oppilaita tulisi sinne harjoittelijoiksi, kertoo oppilaitoksen edustaja Katainen. Kuusiston mukaan myös peltiseppiä on mahdollista kouluttaa lisää. – Toivottavasti ensi vuoden alusta tulee uusi oppilasryhmä. Silloin ollaan kaikki varmasti viisaampia. Meillä voi jo silloin olla valmiina opetuksen ohjelma ja runko. Vielä sitä ei ollut. Se huomioiden koulutus onnistui yllättävän hyvin. l Suomen metsätalouden nousua jarruttaa pula ammattitaitoisista metsäkoneenkuljettajista. Oppilaiden harjoittelupaikat ovat metsäkonefirmoissa vähissä. – Harjoittelupaikat ovat ongelma. Niitä ei tahdo löytyä ja siksi oppilaita opetetaan kouluilla. Suurin syy on se, että metsäkone on niin kallis investointi, että vain suurimmat metsäkonefirmat pystyvät kouluttamaan itse itselleen työvoimaa, kertoo hämeenlinnalaisen Metsäkonepalvelun luottamusmies Esa Sorila, joka seuraa alan kehitystä Metsäalan työelämätoimikunnassa. Metsäkonealalla työvoimapula on hänen mukaansa jo älytön. – Emme pysty tekemään läheskään sitä työmäärää, mikä kesäksi on pyydetty, kun ei ole porukkaa. Tämä trendi on joka puolella Suomea. Joka paikassa haetaan koko ajan kuljettajia kiihtyvällä vauhdilla. Metsäkoneyrittäjät ovat Sorilan mukaan heräämässä koulutuksen tarpeeseen. – Mikäli viidestä isosta biohankkeesta suurin osa toteutuu, kuljettajia tarvitaan todella paljon muutaman vuoden päästä. Isot tehdashankkeet eivät saa kaatua työntekijäpulaan. Metsäkonepalvelu kuuluu niihin isoihin metsäkonealan yrityksiin, jolla on perinteitä kuljettajien koulutuksessa. – Meillä nimettiin jo kymmenen vuotta taaksepäin ensimmäiset opastajat. Olen itsekin perehdyttänyt monia henkilöitä urani aikana. Metsäkonepalvelu tekee yhteistyötä Jämsän ammattioppilaitoksen kanssa. – Oppilaitoksen Kiipulan osasto on ajamassa meillä metsässä. Oppilailla on kolmen kuukauden harjoitteluaika. Siellä on koko ajan opettaja mukana valvomassa toimintaa. Sorilan mukaan opastajia työpaikalla tarvitaan koko ajan lisää. Se on työ, joka hänen mukaansa ei sovi aivan kaikille ammattilaisille. – Joiltakin voi palaa käämit jo muutaman päivän jälkeen. Kun he sanovat samasta asiasta kaksi kertaa, niin he kokevat, että se toinen kerta on jo liikaa. Monesti harjoittelijoille pitää sanoa samasta asiasta kymmenen kertaa, eikä vieläkään hermostua. Metsäkonepalvelussa kuljettajille maksetaan rahallisesti perehdytykseen käytetystä ajasta. – Perehdyttäjille maksetaan kohtuullista palkkaa sekä kompensoidaan rahallisesti myös menetettyä vapaaaikaa, koska harjoittelija ottaa usein yhteyttä työajan ulkopuolellakin. OPASTAJALLE MAKSETAAN PALKKAA ? Metsäkoneen kuljettajista on pula laajalti Suomessa. Harjoittelupaikkojen puute jarruttaa työvoiman saantia. JA RI IS O KO RP I Jos työpaikallasi on osaajapulaa, oppilaitokset auttavat koulutuksen räätälöinnissä. TEKI1808_3-50.indd 14 7.8.2018 9:20:52
Vaikuttavaa kasvua LÖYDÄ SINULLE SOPIVIN KOULUTUS RASTOR.FI ”Minulla oli valtava halu kehittyä ja selvä suunnitelma. Työteknikon koulutus ja tekniikan erikoisammattitutkinto voittivat esimerkiksi insinööriopinnot, sillä niiden vuoksi työntekoa ei tarvinnut keskeyttää. Oppiminen tapahtuu työtä tehdessä.” Ville Pekkarinen, Nuotek Oy Kuvassa Ville Pekkarinen, Nuotek Oy Työteknikon koulutusohjelma on suunnattu erityisesti tekniikan eri ammattialoilla työnjohto-, esimiesja asiantuntijatehtävissä työskenteleville. TYÖTEKNIKON KOULUTUSOHJELMA 12.9. Oulu 13.9. Espoo 19.9. Kuopio 25.9. Tampere 26.9. Jyväskylä 10.10. Etelä-Savon alue 16.10. Kouvola 16.10. Turku TEKI1808_3-50.indd 15 7.8.2018 9:56:57
010 19 19 95 henkivakuutuskuntoon.? Suomen vaivattomin henkivakuutusstartti VAIN TEOLLISUUSLIITON JÄSENILLE Moni luulee, että henkivakuutuksen hankkiminen on sekä kallista että työlästä. Todistaaksemme ettei ole, kutsumme sinut testaamaan asian. Mene osoitteeseen henkivakuutuskuntoon.fi, valitse Teollisuusliitto ja laske hetkessä itsellesi hinta. Siinäpä se. Palkkioksi saat vielä 10 % lisäalennuksen ensimmäisestä vuodesta*, jos päätät ottaa valmiiksi Suomen edullisimman henkivakuutuksen** – parin tötterön hinnalla kuussa. Helppoa, vai mitä? *Kampanja on voimassa 30.9.2018 saakka ja koskee uusia henkivakuutuksia Teollisuusliiton jäsenille. **Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016. Vakuutuksen myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Teo lisuusliit JÄSENETU TEKI1808_3-50.indd 16 7.8.2018 9:57:48
8/2018 Tekijä 17 AJASSA VIERAILIJA Pelillistäminen tekee ihmisistä pystyvämpiä Pelillistämisestä (gamification) on tullut yksi suurimmista teknologia vetoisista kehityslinjoista viime vuosina. Siinä missä muut nyky aikaiset teknologiat kuten ”big data ”, keinoäly, robotiikka tai prosessointitehon lisääntyminen pyrkivät lisäämään yhteiskunnan tuottavuutta ja hyvin vointia parantamalla koneiden kykyjä ja tehokkuutta, pelillistämisen voi nähdä pyrkivän yhteiskunnalliseen ja yksilölliseen kehitykseen tekemällä ihmisistä pystyvämpiä. Pelillistäminen viittaa teknologisiin, taloudellisiin, kulttuurillisiin ja yhteiskunnallisiin kehityslinjoihin, joissa todellisuus on muuntumassa enemmän pelilliseksi; sellaiseksi, joka yhä enemmän tarjoaa niitä samoja kokemuksia ja taitoja, joita pelien nähdään parhaimmillaan tarjoavan. Pelien ja pelillistämisen hyödyiksi nähdään toisaalta taitojen kartuttaminen kuten ongelmanratkaisu, organisointikyky, tunteiden säätely, johtamis ja empatiakyky ja toisaalta motivationaaliset hyödyt kuten tavoitteisiin sitoutuminen, pitkäjänteisyys ja itsehallinta. Niiden rinnalla luovuus, leikkisyys, positiivinen kasvu ja onnellisuus ovat kaikki asioita, joita usein liitetään pelikokemukseen. Pelillistämisen voi nähdä etenevän kahta kehityslinjaa pitkin: 1) Pelillistäminen: Yleisemmin pelillistämistä määritetään tarkoituk sellisena prosessina muuntaa aktiviteetteja, järjestelmiä, palveluita, tuotteita tai vaikka organisaatiorakenteita sellaisiksi, että ne tuottai sivat samoja positiivia kokemuksia, taitoja ja käytänteitä kuin pelitkin parhaimmillaan tuottavat. Pelillistäminen pyrkii myös tätä kautta usein vaikuttamaan käyttäytymiseen ja kognitiivisiin prosesseihin. Pelillistämistä käytetään usein aloilla, joissa yksilöillä ja ryhmillä on vaikeaa toimia pitkäjänteisesti, kuten oppimisessa tai terveel listen elämäntapojen ylläpitämisessä. Pelillistäminen voi näyt täytyä digitaalisten palveluiden ihmisrajapinnan suunnitteluna, fyysisinä toteutuksina, organisaatiorakenteiden parempana suunnitteluna, työpaikan virkistyspäivien leikillisyytenä, pako huoneina, markkinointistrategiana, liikuntasuoritusta mittaavana työkaluna tai paperikoneen korjausta opettavana simulaattorina. 2) Pelillistyminen: Pelillistämisen lisäksi voidaan nähdä myös pelillistymistä. Se tarkoittaa taustalla tapahtuvaa hitaampaa ja eitarkoituksellista kulttuurin ja yhteiskunnan muuntumista kohti pelillisyyttä, joka johtuu pelien aseman kasvamisesta ihmisten elämässä. Uskotaan, että pelien ja pelillisen vuorovaikutuksen lisääntyminen johtaa pelien, pelaajien ja peliyhteisöiden käytänteiden ja kulttuurin sulautumiseen jokapäiväiseen elämään. Tästä esimerkkejä ovat elektronisen urheilun suosion kasvu, tietokonepelaamisen kasvava legitimiteetti ja pelaamisen tuleminen katukuvaan kuten Pokemon Go. Se voi näkyä myös laajempina suuntauksina liittyen siihen, miten teemme työtä, opiskelemme tai organisoidumme. Työltämme odotamme nykypäivänä enenevissä määrin itsemääräämisoikeutta, mahdollisuutta luovuuteen, merkityksellisyyttä, mahdollisuutta oppia ja onnistua sekä kuuluvuutta merkitykselliseen ryhmään. Nämä ovat juuri niitä asioita, joita pelien uskotaan meille tarjoavan. Hienoa, pelit! ”Pelillistämistä on paperikoneen korjausta opettava simulaattori.” JUHO HAMARI Kirjoittaja on pelillis tämisen professori ja johtaa Gamification Group -tutkimusryhmää Tampereen teknillisen yliopiston, Turun yliopiston ja Tampereen yliopiston kesken. 010 19 19 95 henkivakuutuskuntoon.? Suomen vaivattomin henkivakuutusstartti VAIN TEOLLISUUSLIITON JÄSENILLE Moni luulee, että henkivakuutuksen hankkiminen on sekä kallista että työlästä. Todistaaksemme ettei ole, kutsumme sinut testaamaan asian. Mene osoitteeseen henkivakuutuskuntoon.fi, valitse Teollisuusliitto ja laske hetkessä itsellesi hinta. Siinäpä se. Palkkioksi saat vielä 10 % lisäalennuksen ensimmäisestä vuodesta*, jos päätät ottaa valmiiksi Suomen edullisimman henkivakuutuksen** – parin tötterön hinnalla kuussa. Helppoa, vai mitä? *Kampanja on voimassa 30.9.2018 saakka ja koskee uusia henkivakuutuksia Teollisuusliiton jäsenille. **Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016. Vakuutuksen myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Teo lisuusliit JÄSENETU TEKI1808_3-50.indd 17 7.8.2018 10:05:31
MIKSI TEOLLISUUSLIITTO ON YKSI KOJAMON OMISTAJISTA? Tausta on se, että Metallityöväen liitto rakensi 1970 -luvulla jäsenilleen asuntoja paikkakunnille, joilla oli työpaikkoja, mutta ei riittävää asuntotarjontaa. Yhteiskunta, kunnat tai muut toimijat eivät asuntoja pystyneet silloin tuottamaan. Kun sittemmin huomattiin, että asunnoissa asui hyvin vähän liiton omia jäseniä, ja että niiden ylläpito ei ollut taloudellisesti kannattavaa, ruvettiin miettimään järkevää ratkaisua. Syntyi sopimus, jossa Metalli liitto, samoin kuin moni muu asuntoja jäsenilleen rakentanut ammattiliitto, myi omistamansa asunnot silloiselle Valtakunnalliselle vuokratalo-osuuskunta VVO:lle nimellistä korvausta vastaan. Vastineeksi liitot saivat osuuskunnan osuuksia, mutta jäivät maksavan osapuolen asemaan. VVO muuttui osuuskunnasta Oy:ksi vuonna 1997 ja Oyj:ksi vuonna 2001. Osuuspääomat muuttuivat yhtiön osakkeiksi. Teollisuusliiton omistusosuus nimensä VVO:sta Kojamoksi muuttaneessa yhtiössä koostuu entisen Metalliliiton, TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton ja Puuliiton osakkeista. 18 Tekijä 8/2018 Sijoittaminen tukee liiton toimintakykyä TEKSTI PETTERI RAITO KUVA PAAVO HAMUNEN KOJAMO NOSTATTI KYSYMYKSIÄ Teollisuusliitto on yksi Kojamon omistajista. Kojamon kevään ja kesän aikana toteutettu pörssiin listautuminen aiheutti julkisuudessa keskustelua ja jäsenten keskuudessa kysymyksiä ja kritiikkiä. Tekijän toimittaja Suvi Sajaniemen Posiolla tapaama Pentikin pää luottamusmies Aija Kemilä-Tuovinen esimerkiksi pohti asiaa monelta kantilta. – Valtaosa meistä on järkeviä ihmisiä. Kyllä me ymmärrämme perustelut, jos niitä annetaan. Nyt vain huhumylly pyörii. Onko ahneus levinnyt myös ay-liikkeeseen? Korkeat palkkiot korpeavat ihmisiä. Miten luottamusmiehenä selität asiaa ihmisille, kun me saamme 1,6 prosentin korotukset? Entisessä TEAM-liitossa johtajat kirjoittivat liiton lehteen omalla palstalla ajankohtaisista asioista. Minusta se jotenkin lähensi heitä jäsenistöön. Oheisessa jutussa puheenjohtaja Riku Aalto tarkastelee asiaa liiton näkökulmasta. Aalto toimii myös Kojamon hallituksen puheenjohtajana. MIKÄ ON OLLUT YHTIÖMUOTOISEN VVO:N JA KOJAMON KEHITYSKAARI? Yhtiön arvo vuonna 2003 oli 100 miljoonaa euroa ja sen osakkeen arvo oli 10 euroa. Nyt yhtiön arvo on 2,1 miljardia euroa ja osakkeen arvo pörssilistautumisen yhteydessä oli 8,5 euroa. Kiinteistöomaisuuden arvo on noin 5 miljardia euroa. Teollisuusliitto on siten yhdessä muiden ammattiliittojen kanssa ollut omistamassa ja viemässä yhtiötä siihen suuntaan, että sillä on ollut kykyä investoida, rakentaa ja kasvaa edelleen, eikä sitä ole rahastettu osinkopolitiikalla tyhjäksi. Yhtiön arvon nousu perustuu toisaalta sen tekemiin investointeihin ja toisaalta asuntojen hintojen yleiseen nousuun. Yhtiö on viimeisen viiden vuoden aikana investoinut yli 1,5 miljardia euroa asuntoihin kasvukeskuksissa. Se ei olisi onnistunut ilman hyvää taloudenpitoa ja lainanmaksukykyä. Pörssiin listautuminen on looginen jatko kehityksessä, jossa halutaan turvata Kojamon edellytykset ja resurssit rakentaa ja tarjota laadukkaita vuokra-asuntoja ihmisille myös tulevaisuudessa. Eläkeyhtiöt Ilmarinen ja Varma tulivat yhtiön suurimmiksi yksittäisiksi omistajiksi hieman yli 10 vuotta sitten. Ammattiliitoilla säilyi yhteensä noin 60 prosentin osuus yhtiöstä. RIKU AALTO KYSYJÄ TEKI1808_3-50.indd 18 7.8.2018 10:05:58
8/2018 Tekijä 19 AJASSA AJASSA VVO:lla oli asuntokannassaan paljon niin kutsuttuja yleishyödyllisiä asuntoja. Niiden taloudellinen ylläpitäminen alkoi kuitenkin Suomessa harjoitetun asunto politiikan seurauksena muuttua riskialttiiksi sillä tavalla, että sen arvioitiin uhkaavan yhtiön kykyä hoitaa velvoitteitaan. Siksi yleishyödyllinen kanta myytiin luovutuskorvaushintaa vastaan Y-säätiölle, jolloin yhtiö siirtyi vapaaseen markkinavuokraliiketoimintaan. Matkan varrella yhtiössä mukana olleita muita liiketoimintoja on karsittu. Esimerkiksi kovan rahan omistusasuntojen tuotanto lopetettiin siksi, että kokonaisuus rupesi 10 vuotta sitten finanssikriisin seurauksena kääntymään niin päin, että kovan rahan liiketoimintaa rahoitettiin vuokralaisten tuloilla. Todettiin, että se ei ole kestävää toimintaa ja se lopetettiin. Vastaan on tullut myös sellainen harhaluulo, että yhtiön toiminta olisi ollut valtion tuella rahoitettua. Näin ei ole, vaan VVO on ottanut valtiolta lainaa, josta on matalan korkotason aikana maksettu markkinahintaan nähden kaksinkertainen korko. Valtio on hyöty nyt VVO:n ja sitä kautta Kojamon lainoittamisesta. MIKÄ ON KOJAMON ASEMA OSANA LIITON SIJOITUSTOIMINTAA? Ilman sijoitustoimintaa, siitä saatavia tuloja ja hyvin hoidettua varallisuutta olisimme joko joutuneet nostamaan liiton jäsenmaksua tai karsimaan toimintoja. Kojamon osingoilla ei tietenkään ole ratkaistu eikä ratkaista liiton taloutta, mutta se oli jäsenmaksutulon ja muun sijoitustoiminnan tuottojen rinnalla vaikuttamassa siihen, että Teollisuusliiton jäsenmaksua voitiin alentaa verrattuna sen kolmen edeltäjän jäsenmaksuihin. Se ei olisi ollut mahdollista, jos toiminta olisi kustannettu yksin jäsenmaksutuloilla. Kun katsomme, mikä on liiton Kojamoon sijoittama varallisuus, on siitä saatu vähän yli kahden prosentin osinkotuotto. Jos suomalaiset pörssiyhtiöt investoisivat yhtä paljon kuin Kojamo, eli noin kuusinkertaisen määrän maksamiinsa osinkoihin nähden, kertyisi siitä 70 miljardin euron Suomeen kohdentuva investointipotti joka vuosi. Siitä saa mittasuhteen Kojamon harjoittamaan yhteiskuntavastuuseen. Se maksoi viime vuonna noin 50 miljoonaa euroa osinkoja, mutta investoi noin 300 miljoonaa euroa. Kojamon pörssiin listautumisen yksi moti vaattori oli turvata Teollisuusliiton ja monen muun ammattiliiton taloudellisen aseman parantuminen ja toimintaedellytykset vuosikymmeniksi eteenpäin. MITEN LIITTO HALUAA OMISTAJAN ASEMASSA KEHITTÄÄ KOJAMOA? Haluamme, että Kojamo pystyy edelleen tuottamaan laadukkaita asumispalveluja, kehittämään niitä ja takaamaan hyvätasoisia asuntoja ihmisille. Yhtiön investointisuunnitelmana on edelleen lisätä asuntojen tarjontaa ja satsata uusien asuntojen rakentamiseen. Investointien toteuttaminen ja kasvun saavuttaminen edellyttävät sitä, että yhtiön taloutta hoidetaan hyvin. Toisaalta kun ihmisille tarjotaan koteja, pidetään huolta myös siitä, että talot ja asunnot pysyvät kunnossa. Nykyisellään se tarkoittaa suurin piirtein sitä, että puolet investoinneista menee korjaus toimintaan ja puolet uusiin kohteisiin. MITÄ HYÖTYÄ JÄSENET KOJAMOSTA JA SIJOITUSTOIMINNASTA SAAVAT? Alemman jäsenmaksun rinnalla liiton hyvin hoidetulla sijoitustoiminnalla ja taloudella on suora yhteys edunvalvontaan ja työehtosopimuksiin ja mahdollisuuksiimme puolustaa ja parantaa jäsenten etuja. Kun myös työnantajat tietävät, mikä sijoitusvarallisuutemme on ja mitkä edellytykset meillä on ajaa jäsenten asioita viime kädessä työtaistelutoimilla, vaikuttaa se siihen, millä korvalla he meitä kuuntelevat. Ajattelun lähtökohtana sillä puolella nimittäin on se, että niiden työntekijöitä edustavien tahojen kanssa ei tarvitse neuvotella, joilla ei ole taloudellisia edellytyksiä järjestöllisiin toimenpiteisiin. Kojamon pörssiin listautumisen jälkeen Teollisuusliitolle jäävien osakkeiden arvo on noin 250 miljoonaa euroa. Teollisuusliitto on investoinut merkittävästi Murikka-opiston remonttiin ja työelämän koulutustoiminnan kehittämiseen. Se ei olisi ollut mahdollista ilman sijoitustoiminnan tuottoja. Ne jäsenet, jotka asuvat Kojamon vuokralaisina saavat tietysti kodin itselleen ja perheelleen. Tässä voi myös mainita, että Teollisuusliitto on yhtenä rahoittajana mukana Y-säätiön vetämässä vuokra-asuntojen rakentamishankkeessa Uuteenkaupunkiin. Se vaatii vahvaa uskoa siihen, että alueen hyvä työllisyystilanne jatkuu seuraavat 25 vuotta. ? Sijoittaminen tukee liiton toimintakykyä TEKSTI PETTERI RAITO KUVA PAAVO HAMUNEN KOJAMO OYJ (ent. VVO) Asuntosijoittaja Vuokra-asuntoja 36 000 kojamo.fi l Tavoite vuokra-asumisen kehittäminen ja työperäisen muuton edistäminen l Investoinut viimeisen viiden vuoden aikana vapaiden markkinoiden kaupalliseen vuokra-asumiseen liki 1,7 mrd euroa TEKI1808_3-50.indd 19 7.8.2018 9:20:59
20 Tekijä 8/2018 Kasko, joka ei jätä tien päälle Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 2,75 X X 0,5 X 0,5 X 0,5 X 0,5 X 0,25 X *NYT Liittokasko, Turvakasko tai Peruskasko 50 % Me olemme turvasi tien päällä – joka ikisellä kilometrillä. Liikennevakuutuksen lisäksi löydät meiltä kattavimmat kaskot autollesi. Ammattiliittojen jäsenille räätälöity Liittokasko ei jätä sinua pulaan: sen laaja sijaisautoetu takaa vara-auton käyttöösi parhaimmillaan jopa tunnissa, jos oma ajopelisi saa kohtalokkaan kolhun tai simahtaa teknisen vian takia kesken matkan. Kurvaa osoitteeseen turva.fi ja päivitä kaskovakuutus ajan tasalle. * Etu on voimassa verkkokaupassa ja koskee yksityisasiakkaan henkilötai pakettiauton uutta Liittokasko-, Turvakaskotai Peruskaskovakuutusta, jonka alkamispäivä on 5.1.-31.8.2018. Edun saa ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. MITKÄ OVAT VUOKRIEN HINTAA MÄÄRITTÄVÄT KESKEISET TEKIJÄT? Ensimmäisenä on tärkeä puhua rakentamisen ja asumisen kalleutta aiheuttavista tekijöistä eli tonttimaan hinnasta, rakentamiskustannuksista sekä asumisen hintaa nostavista päätöksistä. Pääkaupunkiseudulla uuden vuokratalon rakentaminen keskeiselle sijainnille maksaa 6 000–7 000 euroa per neliömetri. Pelkästään tonttimaahan kuluu jopa yli 2 000 euroa neliömetriltä ilman, että kiveäkään on vielä käännetty. Rakentamisen kalleutta aiheuttaa monin paikoin turhan pitkälle viety normisääntely ja detaljikaavoitus sekä autopaikkojen toteuttaminen maan alle. Asumisen kalleutta aiheuttaville tekijöille merkittävänä syynä ovat poliittisten päättäjien toimet. Kun kiinteistöveroa, kunnallisia palvelu maksuja, energiaveroja tai sähkön hintaa nostetaan, tulevat ne asukkaiden maksettaviksi sekä omistusettä vuokraasumisessa. Se ei ole sitä, että omistajat ahneuksissaan nostavat vuokria. Kolmas tekijä on se, että rahoittajat haluavat sijoittamalleen pääomalle tuottoa. Hyväntekeväisyydellä ei rakenna kukaan. Suomessa on noin 800 000 vuokra-asuntoa. Kojamolla niitä on noin 36 000. Sillä määrällä ei pystytä määrittelemään vuokratasoa yhdessäkään Suomen kunnassa. Hintakehitys tulee koko markkinasta. Kojamon keskivuokrataso on noin kaksi euroa alhaisempi per neliömetri kuin sen keskeisen kilpailijan. MIKSI KOJAMON HALLITUSPALKKIOITA KOROTETTIIN? Kun Kojamosta tuli pörssiyhtiö, tarkasteli sen nimitystoimikunta pörssiyhtiöiden maksamia hallituspalkkioita. Niitä arvioidaan kolmella kriteerillä, jotka ovat yhtiön arvo, liikevaihto ja henkilöstön määrä. Nimitystoimikunta katsoi, että palkkiot pitää saattaa sille tasolle, että hallitukseen kyetään saamaan mukaan pörssisäännösten mukaiset omistajista riippumattomat jäsenet. Kojamon hallituksen jäsenten palkkio on 30 000 euroa vuodessa. Siitä johdettu puheenjohtajan palkkio on 60 000 euroa vuodessa. Ymmärrän hyvin, että palkkioista keskustellaan. Se on inhimillistä. Jos kuitenkin lähtisimme siitä ajatuksesta, että ammattiliiton edustajia ei voida laittaa sellaisiin tehtäviin, joista maksetaan palkkiota, joutuisimme vetäytymään monilta vaikuttamisen foorumeilta kuten esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöistä, Työttömyysvakuutusja Koulutusrahastosta. Olisiko se sitten parempi niin, että työntekijöiden edustajat eivät enää olisi päättämässä esimerkiksi eläkerahoista ja eläkeasioista? Minusta niin ei olisi. MIKSI NÄISTÄ ASIOISTA EI OLE KERROTTU AIKAISEMMIN LAAJASTI KOKO JÄSENISTÖLLE? Pörssiyhtiöissä on tarkat määritykset siitä, mitä hallituksen puheenjohtaja voi julkisuudessa sanoa. Näin ollen Kojamon hallituksen puheenjohtajana minua sitoo vaitiolovelvollisuus eli en voi puhua yhtiön asioista, enkä ottaa kantaa niihin julkisuudessa. Voin tietysti puhua Teollisuusliiton näkökulmasta, mitä se meille tarkoittaa. Kesän aikana toteutetun Kojamon pörssiin listautumisen yhteydessä minun piti kuitenkin olla erityisen tarkkana siitä, mitä voin julkisesti kertoa. l ”Hyvin hoidetulla sijoitustoiminnalla on suora yhteys mahdollisuuksiin puolustaa ja parantaa jäsenten etuja. Kun myös työnantajat tietävät, mitkä edellytykset meillä on ajaa jäsenten asioita, vaikuttaa se siihen, millä korvalla he meitä kuuntelevat.” TEKI1808_3-50.indd 20 7.8.2018 9:21:00