TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 7/2025 8 Työtä hyväksikäyttöä vastaan 26 Lukkotehtaan arvo tunnetaan 38 Liiton nuoret koolla 48 En livsviktig fråga 52 Mid-week holiday pay 54 Neuloa voi vaikka bussissa Varm ista , että saa t Tek ijän jatk ossa kin! s. 59 ELÄMÄ KOOTTAVANA Ammatillisen koulutuksen ahdinko haittaa nuorten pääsyä töihin. Onneksi monilla on myös hyviä kokemuksia. Arttu Miettinen sai jo ammattiopintojen aikana töitä POK Groupin tehtaalta Iisalmessa. Tekijä_2025_07_Kansiarkki_ok.indd 1 Tekijä_2025_07_Kansiarkki_ok.indd 1 28.10.2025 14.37 28.10.2025 14.37
Liitto tiedottaa: Syyskokoukset 1.10.–31.12. Työsuojeluvaalit 1.11.–31.12. Valitaan työsuojeluvaltuutettu! Työpaikoilla valitaan työsuojeluhenkilöt marras–joulukuussa. Työsuojeluhenkilöiden toimikausi on pääsääntöisesti kaksi vuotta kerrallaan. Työsuojelun yhteistoiminta työpaikoilla perustuu lainsäädäntöön ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksiin. Tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin. Vähintään kymmenen työntekijän työpaikoille on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua sekä sovittu määrä työsuojeluasiamiehiä. Lue lisää ja lataa vaalimateriaalia: www.teollisuusliitto.?/tyosuojeluvaalit Osallistu syyskokoukseen! sääntöjen mukaan syyskokous on pidettävä loka–joulukuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Syyskokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa oman ammattiosastonsa toimintaan esimerkiksi valitsemalla ammattiosaston hallitus seuraavalle vuodelle (tai kaksivuotiskaudelle, jos ammattiosasto on niin päättänyt). Kokouksessa hyväksytään myös toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www.teollisuusliitto.?/ammattiosastojen-toiminta Tekija_ilmoitukset_2023_liittotiedottaa_9_23_syyskokoukset.indd 1 5.9.2023 10.12.44 Nyt on Teollisuusliiton ammattiosastojen syyskokousten aika. Ammattiosastojen Tekijä_2025_07_Kansiarkki_ok.indd 2 Tekijä_2025_07_Kansiarkki_ok.indd 2 28.10.2025 14.38 28.10.2025 14.38
7/2025 Tekijä 3 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA HARRASTAJA Neulominen on halpa ja hyödyllinen harrastus, joka sopii kaikille, sanoo turkulainen Tuukka Pääkkönen. Päättäjät ovat sokeita sille, mitä tapahtuu meidän tavallisten ihmisten keskuudessa. SANDRA LIIRI Kansalaisaloitteen alullepanija sivu 18 10 PÄÄJUTTU Ovatko ammatillisen koulutuksen uudistuksen vaikutukset luonnollista kehitystä vai surkea epäonnistuminen? A N N I SA VO LA IN EN A KS EL I M U RA JA JA RN O A RT IK A 26 54 KANNESSA 7 / 25 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – INDUSTRIFACKETS MEDLEMSTIDNING – INDUSTRIAL UNION MEMBER MAGAZINE WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 5.11.2025 TYÖPAIKALLA Lukoistaan tunnettu Abloy on Suomen arvostetuin brändi toista vuotta peräkkäin. Joensuun tehtaan työntekijät kertovat, mitä kaikkea on brändin takana. Aada Pennanen työskentelee pintakäsittelyssä. Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 3 Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 3 29.10.2025 15.15 29.10.2025 15.15
4 Tekijä 7/2025 SISÄLTÖ KA N N EN KU VA : A KS EL I M U RA JA 26 TYÖPAIKALLA Abloylla kaikki tekevät par haansa laadun eteen 34 TYÖYMPÄRISTÖ Suorittava työ on yhä useammin asiantuntijatyötä 38 TAPAHTUMA Nuorten päivillä tulevan pohdintaa ja gaalan kimallusta 40 EDUNVALVONTA Työntekijöille korvaukset työehtojen heikentämi sestä 42 STIPENDI Aada Vainio opiskelee lasinpuhaltajamestariksi 45 MAAILMA Australiassa palkka varkaus on rikos 46 LYHYET 54 HARRASTAJA Neuloja Tuukka Pääkkönen 56 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa 58 HISTORIA Vuonna 1966 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 HETKESSÄ Rauma Marine Constructions Oy, Rauma 08 AVAAJA Liitto taistelee hyväksikäyttöä vastaan 10 PÄÄJUTTU Koulutuksen kriisi haittaa nuorten töihinpääsyä 18 KOKIJA Sandra Liiri teki kansalaisa loitteen suojaosan palautta misesta 20 KATSAUS Hallituksen leikkaukset hau rastuttavat sosiaaliturvaa 48 PÅ JOBBET Arbetarskyddsfullmäktige Daniel Åman: Ett tryggt jobb kräver arbete 51 FACKET Nu väljer vi arbetar skydds fullmäktige 52 MID-WEEK HOLIDAYS The only paid day off by law is Independence Day AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA LIITOSSA VAPAALLA EM M I KA LL IO TU O M A S IK O N EN Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Esko Kumpunen 040 821 2590 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (6 NROA/2026) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta Running Header HUOM: palstalaatikon pitää koskettaa sivua Sisältö Seuraava numero ilmestyy 17.12. Varmista, että saat Tekijän jatkossakin! s. 59 IN ENGLISH Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 4 Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 4 29.10.2025 15.15 29.10.2025 15.15
7/2025 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja Pääkirjoitus Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Esko Kumpunen 040 821 2590 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (6 NROA/2026) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti Turvallinen työpaikka rakennetaan yhteistyöllä T yösuojeluvaltuutetut, -varavaltuutetut ja -asiamiehet ovat turvallisen työpaikan rakentajia. He toimivat työntekijöiden edustajina ja pitävät yhteistyössä työnantajien kanssa huolta siitä, että työt voidaan tehdä turvallisessa ja terveellisessä ympäristössä. Juuri he huolehti vat siitä, että ihmisten työkyvystä pidetään huolta päivittäin ja koko työuran ajan. Työsuojeluvaalit järjestetään Teollisuusliiton sopimusaloilla kuluvan marraskuun ja tulevan joulukuun aikana. Lain mukaan vaalit täytyy järjestää työpaikoilla, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen henkilöä. Valinnat voidaan tehdä myös henkilömäärältään pienemmillä toimipaikoilla. Se on vähintäänkin suositeltavaa. Turvallinen työ on kaikkien oikeus. Vaalien ja esimerkiksi niihin sisältyvän ehdokasasettelun järjestämiseen tarvitaan lakisääteisyydestä huolimatta työntekijöiden aktiivisuutta. Tehtävä ei ole vaikea, vaan ensimmäinen arvokas askel kohti turvallista työpaikkaa. Ohjeet ja materiaalit löytyvät Teollisuusliiton verkkosivuilta. Nyt valituksi tulevien työsuojeluvaltuutettujen toimikausi alkaa vuoden 2026 alussa. Toimikaudet ovat tyypillisesti kahden vuoden mittaisia, mutta myös muun pituisia kuten neljän vuoden kausia on käytössä. Samalla on hyvä pitää mielessä, että lain mukaan valinnat voidaan tehdä milloin vain. Esimerkiksi viipymättä silloin, kun uusi työpaikka aloittaa toimintansa. Teollisuusliitto järjestää työsuojelutehtäviin valituiksi tulleille jäsenilleen korkeatasoisen maksuttoman koulutuksen. Koulutukseen osallistuminen on työsuojeluvaltuutetuille koulutussopimuksen ja lain mukainen oikeus. Starttikurssien jälkeen tarjolla on muuta aiheeseen liittyvää koulutusta sekä neuvontaa ja tukea tehtävien hoitamisessa. Yksin ei jää kukaan. Siitä pitävät huolta liitossa työskentelevät ammat tilaiset sekä koulutuk sissa ja verkostoitumalla tutuiksi tulevat muilla työpaikoilla toimivat työsuojeluvaltuutetut. Työturvallisuus on työnantajan vastuulla. Työntekijöiden pitää puolestaan toimia annettujen ohjeiden mukaisesti. Siinä on turvallisen työpaikan kivijalka, jonka varassa ennakoiva työturvallisuuskulttuuri, henkilökohtainen vastuunkanto ja muiden auttaminen toimimaan turvallisesti voivat hyvin toteutua työnantajien ja työntekijöiden yhteistyönä. Valtaosa työtapaturmista voidaan ehkäistä, kun työpaikalla toimii aktiivinen ja tehokas työsuojeluorganisaatio. Nyt on oikea hetki varmistaa, että jokaisella työpaikalla valitaan työsuojeluvaltuutettu huolehtimaan kaikkien turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. ? ”Turvallinen työ on kaikkien oikeus.” Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 5 Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 5 29.10.2025 15.15 29.10.2025 15.15
6 Tekijä 7/2025 HETKESSÄ Kuva Tuomo Manninen Running Header HUOM: palstalaatikon pitää koskettaa sivua Hetkessä Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 6 Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 6 29.10.2025 15.15 29.10.2025 15.15
7/2025 Tekijä 7 AJASSA 20.10.2025 kello 11.53 Lokakuussa julkaistut uutiset Suomen ja Yhdysvaltojen uudesta jäänmurtajayhteistyöstä tuovat työtä suomalaisille telakoille. Alustavien tietojen mukaan Rauman ja Helsingin telakoille on tulossa yhteensä neljän jäänmurtajan rakennustyöt. Rauman telakalla tiedoista ilahtuivat Henry Kaukkila, Hannu Liimola, Alpo Puputti, Mika Kylä-Kause, Akseli Jalonen, Mika Uusitalo, Ville Kahala, Vesa Salomaa ja Mikko Mastosalo. Lue Tekijän verkkolehdestä uusimmat jutut telakkateollisuudesta: www.tekijalehti.fi/tag/telakkateollisuus Rauma Marine Constructions Oy, Rauma Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 7 Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 7 29.10.2025 15.15 29.10.2025 15.15
8 Tekijä 7/2025 AVAAJA ”Jäsenen ei tarvitse taistella yksin” U lkomaalaistaustaisten työntekijöiden hyväksikäyttö suomalaisilla työpaikoilla on noussut uutisotsikoihin. STT kertoi syyskuussa Turun telakan alihankkijayritysten tekemästä hyväksikäytöstä, kuten ylipitkistä työpäivistä ja palkan lisien maksamatta jättämisestä. Toimittaja Paavo Teittisen Pitkä vuoro – Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen -kirja julkaistiin sekin syyskuussa. Teittinen kirjoittaa laajasta hyväksikäytön kulttuurista ja antaa useita esimerkkejä. Teollisuusliiton ulkomaalaistaustaisen työvoi man yksikön päällikkö Riikka Vasama kertoo, että liiton viesti on selkeä: minkäänlaista hyväksikäyttöä ei hyväksytä ja ilmiötä vastaan tehdään jatkuvasti töitä. – Vaikka työpäivämme täyttyvät näistä tapauksista, meillä on tunne, että tiedämme vain jäävuoren huipun, Vasama sanoo. Pinnan alla oleviin tapauksiin ja ilmiöihin päästään puuttumaan, kun ulkomaalaistaustaiset työntekijät liittyvät Teollisuusliiton jäseniksi, kertovat kokemuksistaan ja luottavat liiton tarjoamaan apuun. – Olkaa rohkeita ja liittykää liittoon. Jäsenen ei tarvitse taistella yksin. Teollisuusliitto on vahva toimija, jonka kautta työelämän epäkohtiin törmännyt jäsen saa varmasti äänensä kuuluviin. Vasama korostaa, että kaikki yhteydenotot liittoon ovat luottamuksellisia. Asioita viedään eteenpäin vain, jos niin on sovittu yhdessä. – Meille kannattaa vinkata kaikista havainnoista, jotta voimme avustaa viranomaisia työperäisen hyväksikäytön ehkäisyssä ja vaikuttaa lainsäädännön kehittämiseen. Muutos on mahdollinen. TUKEA JA OIKEUSTURVAA Teollisuusliiton jäsen saa käyttöönsä kaikki liiton jäsenedut. Työsuhteen epäselvyyksissä apu voi olla kevyttä neuvontaa tai äärimmäisessä tapauksessa pitkän oikeusjutun ajaminen tuomioistuimissa. Pääsääntöisesti oikeusapu voidaan myöntää, jos henkilön jäsenyys liitossa on kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen tapahtumia, joihin oikeusapua haetaan. Jos oikeusapu myönnetään, liitto vastaa kaikista oikeudenkäynnin kuluista. Jäsenelle ei siis tule rahallista riskiä, ja hän saa mahdolliset oikeuden määräämät korvaukset. – Liittoon kannattaa liittyä ajoissa, eikä vasta kun ongelma on käsillä, Vasama sanoo. Työsuhteen ongelmiin liittyen ulkomaalaistaustaisella työntekijällä on mahdollisuus olla yhteydessä muun muassa työsuojeluviranomaisiin, maahanmuuttoviranomaisiin ja poliisiin. Jos suomalainen järjestelmä ei ole tuttu, oikean viranomaisen löytäminen voi olla vaikeaa. – Kaikki tämä voidaan hoitaa yhteistyössä Suomessa rehottava ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on noussut valtakunnallisiin otsikoihin. Teollisuusliitto pystyy torjumaan hyväksikäyttöä, kun työntekijät ovat ammattiliiton jäseniä ja he kertovat kokemuksistaan. TEKSTI JA KUVA ANTTI HYVÄRINEN Running Header HUOM: palstalaatikon pitää koskettaa sivua Avaaja Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 8 Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 8 29.10.2025 15.15 29.10.2025 15.15
7/2025 Tekijä 9 AJASSA ammattiliiton kanssa, jos henkilö on liiton jäsen. Kaikkiin työsuhteen ongelmiin viranomaisilta ei löydy apua. – Esimerkiksi työsuojeluviranomainen ei lähde hakemaan saamatta jääneitä palkkasaatavia. Jos ei ole liiton jäsen, oikeusturva on heikompi. LAIT OVAT LIIAN LEPSUJA Päättäjillä ja viranomaisilla on paljon tehtävää, jotta suomalaiset työmarkkinat saadaan nykyistä reilummiksi. Lakien ja muiden pelisääntöjen rikkomisesta täytyisi tulla nykyistä kovemmat rangaistukset ja valvontaan pitäisi osoittaa suuremmat voimavarat. palkkasaatavia on mahdollista hakea maksuun, mutta muita seuraamuksia työnantajalle ei tule, jos teko ei täytä esimerkiksi kiskonnan tunnusmerkkejä. – Vuosien mittaan olen törmännyt siihen, että päätök sentekijät ja työnantajat vähättelevät ilmiötä, Vasama sanoo. Julkisuuteen nousseiden tapausten määrä kertoo, ettei kyse ole enää pelkästään harvoista yksit täistapauksista. – Kaikkien pitää jo tunnustaa, että kyse on ilmiöstä, ja että toimia tarvitaan. ILMIÖ KOSKEE KAIKKIA Työperäinen hyväksikäyttö koskee enemmän tai vähem män kaikkia aloja. Näkyviä ongelmia on ollut muun muassa telakoilla, metsäalalla, maaja puutarhataloudessa, luonnonmarja-alalla ja rakennusalalla. – Riskitekijät vaihtelevat aloittain. Esimerkiksi telakoilla ja metsäalalla pitkät alihankintaketjut ovat riski. Tilaajan vastuun vahvistaminen olisi tärkeää, Vasama kertoo. Sotaa paenneiden ukrainalaisten hyväksikäyttö Suomen työmarkkinoilla on synkkä tarina. Hyväksikäyttö on kuitenkin vanhempi ilmiö, eikä se kohdistu vain tiettyjen maiden kansalaisiin. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden työehtojen polkeminen heikentää kaikkien Suomessa töitä tekevien tilannetta. – Hyväksikäyttö koskee kaikkia kansallisuuksia. Riski on suurempi, jos kielitaito puuttuu ja on vähän tietoa suomalaisesta työelämästä. ? Jos ei ole liiton jäsen, oikeusturva on heikompi. – Lainsäädäntökiristyksiä tarvitaan ehdottomasti työmarkkinarikollisuuteen. Lainsäädäntö on nyt aivan liian lepsu näissä asioissa, Vasama sanoo. Yksi lainsäädännön lepsuus liittyy palkkoihin. Suomessa ei ole rikosoikeudellisesti rangaistavaa jättää palkkoja maksamatta. Käräjien kautta AVAAJA kysyy ajan kohtai sesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebooksivulla www. facebook.com/teollisuusliitto tai viestipalvelu Blueskyssa @teollisuusliitto.bsky.social . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. Teollisuusliiton ulkomaalaistaustaisen työvoiman yksikön päällikkö Riikka Vasama kertoo, että yksikön ensimmäisen toimintavuoden aikana on nähty, että toiminnalle on tilausta ja tarve. Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 9 Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 9 29.10.2025 15.15 29.10.2025 15.15
PÄÄJUTTU 10 Tekijä 7/2025 PÄÄJUTTU Running Header HUOM: palstalaatikon pitää koskettaa sivua Pääjuttu – jos pääsee tekemään TEKEMÄLLÄ OPPII Am matillisen koulutuksen uudistus ja vähenevä rahoitus ovat syösseet ammatillisen koulutuksen kriisiin. Ongelmat liittyvät lähiopetuksen määrän kutistumiseen ja työssäoppimispaikkojen niukkuuteen, ja siksi kiinnittyminen työelämään ontuu. Teollisuusliiton nuorilla jäsenillä on kuitenkin myös hyviä kokemuksia amiksesta ja astumisesta työelämään. TEKSTI SAMI TURUNEN KUVAT AKSELI MURAJA, DILAN ADAM, PETTERI KIVIMÄKI JA HAEDEH WAYSI Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 10 Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 10 29.10.2025 15.15 29.10.2025 15.15
AJASSA 7/2025 Tekijä 11 >> – jos pääsee tekemään TEKEMÄLLÄ OPPII Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 11 Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 11 29.10.2025 15.15 29.10.2025 15.15
12 Tekijä 7/2025 PÄÄJUTTU Arttu Miettinen sanoo saaneensa koulutuksen kautta vahvan ammatillisen perusosaamisen. "Mutta opittavaa riittää ja työn kautta opin koko ajan lisää." >> T ehdassalissa on lähes kliinisen siistiä. Linjastoilla odottaa komponentteja viivasuorissa riveissä ja hiljaisuutta rikkoo vain ruuvinvääntimien tasainen surahtelu. Yksi noin kolmestakymmenestä työhönsä syventyneestä tekijästä on Arttu Miettinen. Hän kasaa pöydällään sähkökeskusta, johon kymmenet metrit sinistä ja mustaa johdotusta asettuvat kauniisti paikoilleen. Miettinen on löytänyt paikkansa sähkökeskuksia ja -järjestelmäratkaisuja valmistavan POK Group Oy:n tehtaalta Iisalmessa. Sähköalan ammattilainen pääsee tekemään juuri sitä, mistä innostus alalle aikoinaan syttyi. – Ammatillisessa koulutuksessa veti puoleensa se, että työssä pääsee konkreettisesti tekemään, näkee työnsä jäljen ja tietää, että se oikeasti toimii ja jää käyttöön. Miettinen, 22, valmistui vuonna 2023 YläSavon ammattiopistosta (YSAO), kun kouraan lyötiin sähköja automaatioalan perustutkinnon todistus. Opinnot osuivat haastavaan ajankohtaan, sillä korona-aikana suuri osa opetuksesta siirtyi etämoodiin. Tilanne hankaloitti oppimista: kotona oli häiriötekijöitä ja opettajilta ei saanut tukea samaan tapaan kuin lähiopetuksessa. Opintojen toisena ja kolmantena vuonna päästiin kuitenkin kunnolla käsiksi tekemiseen. Suurin osa käytännön opista hankittiin koululla, mutta kesäisin Miettinen pääsi tekemään töitä perheyritys POK:n tehtaalle. Valmistumisen ja armeijan jälkeen siirtyminen työelämään kävi luontevasti, koska yhteys työnantajaan oli rakennettu ja työpaikka tiedossa. Miettinen kuitenkin ymmärsi, että täysverinen ammattilainen hän ei heti ollut. – Tuntui, että osaan, mutta tiesin samalla, että en hallitse kaikkea ja pystyn oppimaan tosi paljon lisää. Ammattitaito syntyy vain työtä tekemällä. UUTEEN ALKUUN AMIKSESSA Miettisen opintie ei ole ollut mutkaton. Hän oli alakoulussa pahasti koulukiusattu, ja se jätti jälkensä. – Oli syrjintää ja yksin jättämistä. Mutta kun pääsin amikseen, tuli täyskäännös uuden ympäristön ja uusien ihmisten myötä. Myös muutto silloiselta kotipaikkakunnalta Kuopiosta Lapinlahdelle auttoi aloittamaan puhtaalta pöydältä. YSAO:ssa Miettinen sai otteen tulevaisuuteensa. Tekemällä oppiminen tuntui omalta, ja se näkyi myös tuloksissa: keväällä 2023 hän nappasi pronssia Taitaja-kisoissa kiinteistöautomaatioasennuksessa. – Siellä ohjelmoitiin ja asennettiin valoja, pistorasioita ja autolatauspiste. Se oli kiva kokemus, eikä siinä oikeastaan ehtinyt edes jännittää tai miettiä aikapainetta – oli pakko vaan tehdä parhaansa mukaan. TARKKA JA MOTIVOITUNUT TEKIJÄ Miettinen on nyt POK:lla vakituisessa työsuhteessa. Hän tulkitsee suunnittelijoiden piirustukset ja kokoaa sähkökeskuksia projekteittain. Työ on itsenäistä, mutta tarvittaessa tiimikavereilta saa apua. – Työilmapiiri on rento ja apua saa kun tarvitsee. Jos nostellaan isompia keskuksia, tarvitaan aina pari kättä lisää. Sähkön kanssa työskennellessä tarvitaan tarkkuutta ja huolellisuutta. Miettinen tuntee vahvuutensa. – Teen tarkkaa ja siistiä työtä, ja valmiit keskukset läpikäyvä tarkastajakaan ei ole montaa kertaa tarvinnut pyytää korjaamaan kytkentöjä. Jos joku virhe on tullut, siitä on oppinut ja tehnyt seuraavalla kerralla eri tavalla. INTOHIMONA MEDIA-ALA – Mun unelmahomma olisi suunnitella paperisia juttuja: julisteita, flaijereita, kirjoja. Paperi on konkreettinen ja jättää jäljen. Mitä enemmän kaikki on digiä ja näytöillä, sitä tehokkaampi paperi jatkossa on, pohtii Cazu Kropsu. Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkintoa Forssan ammatti-instituutissa opiskeleva Kropsu, 20, on erikoistunut graafiseen suunnitteluun ja valokuvaukseen. Valmistuminen on viimeistä kurssia vaille, ja hän neuvottelee vakituisesta työsopimuksesta työpaikassaan Aste Finland Oy:llä. Ammatillisessa koulutuksessa keskeisessä roolissa on työelämän ja koulutuksen kiinteä yhteys. Kropsulla tämä on toiminut mallikkaasti. – Ensimmäisen vuoden lopulla sain hyvin verkostoituneen opettajani kautta työssäoppimispaikan. Siitä tuli kesätyö, sitten nollatuntisopimus ja nyt mahdollisesti vakipaikka. Opettajan kanssa suunniteltiin myös se, miten Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 12 Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 12 29.10.2025 15.15 29.10.2025 15.15
7/2025 Tekijä 13 AJASSA >> Ammatillisessa koulutuksessa veti puoleensa se, että näkee työnsä jäljen ja tietää, että se jää käyttöön. ARTTU MIETTINEN Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 13 Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 13 29.10.2025 15.15 29.10.2025 15.15
14 Tekijä 7/2025 PÄÄJUTTU työt opinnollistetaan eli saadaan hyödynnettyä niiden sisältö oppimisessa. Työpaikan saamisessa ja säilyttämisessä on varmasti auttanut myös se, että Kropsulla on työelämän perustaidot hallussa. Tätä ymmärrystä ovat osaltaan lisänneet myös Teollisuusliiton koulutukset. OPETTAJAT PAHASSA VÄLIKÄDESSÄ Kun seuraa keskustelua nuorten vaikeasta työllistymisestä, Kropsun esimerkki kuulostaa poikkeukselliselle. – Olen ollut todella onnekas. Ehkä onnen lisäksi mukana on myös osaamista? – No, voi se olla vähän molempia, hän hymähtää. Jatkuvat säästöt eivät ainakaan helpota amisten tilannetta. Myös Kropsu on huomannut huolestuttavia merkkejä, vaikka omalla kohdalla ei ole ollut isoja ongelmia. – Opettajat ovat kuormittuneita, eikä heillä ole aikaa opiskelijoille. Kropsu viittaa kuuden viikon kiertueeseen, jonka aikana hän markkinoi Ammattiin Opiskelevien Liiton SAKKIn opiskelijakortteja ja ammattiliiton jäsenyyttä eri oppilaitoksissa. Kymmenien keskustelujen kautta muodostui kuva opetuksen arjesta. – Jossain resurssit ovat niin tiukilla, että vastuuopettajiksi joutuu myös opettajia, jotka eivät tunne koulutusalaa. Se vaikeuttaa ohjaamista ja opintojen suunnittelua todella paljon. Myös opettajat ovat tilanteesta stressaantuneita. Jos opetus ei anna riittävää osaamista, opiskelijat lähtevät työssäoppimisjaksoille työpaikoille vajavaisin taidoin. – Se on tosi raskasta yrityksille, kun kaikki pitää opettaa alusta alkaen, sanoo Kropsu, joka tuntee koulutuksen arkea myös SAKKIn hallituksen jäsenenä. NUORET EPÄVARMUUDEN EDESSÄ Amisten ongelmat ovat tuttuja SAKKIn puheenjohtaja Kaisla Kanervalle. Opetuksen laatu ja määrä vaihtelevat oppilaitoksittain ja jopa toimipisteittäin. – Opiskelijat, jotka kokevat opetuksen laadukkaaksi, viihtyvät amiksessa tosi hyvin. Mutta vaihtelu on suurta. Työssäoppimisen laatu määrittää sitä, millaisella varmuudella nuori loikkaa työelämään – jos työpaikkaa ylipäätään löytyy. Kanervan mukaan monilla on vaikeuksia löytää paikkaa työssäoppimisjaksoille. – Yhtälö on huono. Kun pitäisi kiinnittyä työelämään opintojen jälkeen, kokemusta ei välttämättä ole riittävästi. Työpaikkojen odotukset ja käytännöt myös vaihtelevat. Kanervan mukaan pahimmillaan opiskelija keittää kahvia ja vie roskia, eikä pääse tekemään oman alansa töitä. – Toisaalta joissakin paikoissa odotukset ovat todella kovat, mikä syö itseluottamusta. Vaikka koulutuksen tehtävä olisi rakentaa luottamusta, Kanervan mukaan valmistumisen kynnyksellä nuorilla riittää huolia. Valmistunko työttömäksi? Pääsinkö koulusta + LUE LISÄÄ Rakennusala koulutti, teollisuus työllisti Vaikka oman alan töitä ei löydy heti, ammatillinen koulutus ei mene hukkaan. Tärkeintä on kerryttää kokemusta työelämästä. ”Koulusta sai hyvät perustaidot, enkä olisi voinut enempää sieltä enää omaksua. Vielä on paljon opittavaa, mutta se tulee työelämästä, käytännön kautta”, sanoo Mölnlyckellä Mikkelissä työskentelevä Iiro Kilpinen. www.tekijalehti.fi/ajassa Opiskelijat, jotka kokevat opetuksen laadukkaaksi, viihtyvät amiksessa tosi hyvin. Mutta vaihtelu on suurta. KAISLA KANERVA Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 14 Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 14 29.10.2025 15.15 29.10.2025 15.15
7/2025 Tekijä 15 AJASSA Cazu Kropsun kuvasi hänen luokkakaverinsa Dilan Adam, joka opiskelee Forssan ammatti-instituutissa kolmatta vuotta median ja kuvallisen ilmaisun perustutkintoa. >> läpi liian helposti? Onko oma ammattitaito riittävä? Huolta syventää myös yhteiskunnan ankea ilmapiiri. Nuorisobarometrin mukaan niiden nuorten osuus, jotka suhtautuvat tulevaisuuteensa erittäin myönteisesti, on parissa vuodessa laskenut 80 prosentista 61 prosenttiin. KOHTI SÄHKÖINSINÖÖRIN TUTKINTOA Arttu Miettisellä asiat ovat hyvin. Tulevaisuuden uskoa riittää ja ammatillinen kunnianhimo ajaa Teollisuusliiton jäsentä eteenpäin: hän on aloittanut työn ohella sähköja automaatiotekniikan insinööriopinnot Savoniaammattikorkeakoulussa Kuopiossa. Tavoitteena on valmistua neljässä vuodessa. Työ ja opinnot lomittuvat: maanantaina ja perjantaina töitä, tiistaista torstaihin Miettinen istuu koulun penkillä. – Onhan se välillä rankkaa, mutta jos tahti alkaa tuntua liian kovalta, on mahdollisuus ottaa opintovapaata. Tulevaisuudessa hän toivoo pääsevänsä suunnittelijan tehtäviin, ja takaraivossa on ajatus oman yrityksen perustamisesta. – Mutta ensin pitää kerryttää kokemusta ja oppia ala juurta jaksain. LISÄÄ OPPIA LIITON KAUTTA Cazu Kropsu valmistuu melkein vuoden etuajassa. Hänellä on erikoinen, osaamispisteiden ylärajaan liittyvä haaste. – Mulla on ospit täynnä, joten en voi ottaa yhtään lisäkurssia, vaikka haluaisin. Opettajat kertoivat mahdollisuudesta syventää osaamista kurssien muodossa opintojen päätyttyä, mutta opiskelijana se ei enää onnistu, hän kertoo. – Johtuisiko tämä siitä, että kouluilla on kiire saada opiskelijat valmistumaan? Niiden rahoitushan perustuu osin valmistuneiden opiskelijoiden määrään. Kropsulla on edessä uusia valintoja. Työ on mielekästä, mutta Miettisen tapaan myös häntä kiinnostavat jatko-opinnot ammattikorkeassa. Henkilötunnuksen vaihtamisen myötä on tullut myös kutsu armeijaan. – Katsotaan pääsenkö armeijaan vai mitä tapahtuu. Suunnitelmana on tehdä töitä pari vuotta ja hakea ehkä Metropoliaan. Velkaa en halua ottaa, joten nyt kerään työllä rahaa opintoja varten. Kropsu liittyi Teollisuusliittoon puolisen vuotta sitten, ja on ollut sen jälkeen aktiivinen koulutuksiin ja tapahtumiin osallistuja. – Ay-koulussa olen oppinut vielä syvemmin työelämän oikeuksista ja säännöistä. Haluaisin jatkossa tehdä koulutiedotusta ja olla mukana vaikuttamassa ammattiosastoni kautta. Kun yhteiskunnassa velloo monenlaista epävarmuutta, liiton merkitys on kasvanut. – Oppilaitoskiertueella huomasin, että liian moni ei edes tiennyt liiton olemassaolosta. Kun asiaa avattiin, reaktio oli usein: "Tottakai mä liityn!” Cazu Kropsu sanoo, että tiukalle vedettyjen resurssien takia myös monet ammatillisten oppilaitosten opettajat ovat turhautuneita ja kuormittuneita. Oppilaitoskiertueella moni ei edes tiennyt liiton olemassaolosta. Kun asiaa avattiin, reaktio oli ’Tottakai mä liityn!’ CAZU KROPSU Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 15 Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 15 29.10.2025 15.15 29.10.2025 15.15
16 Tekijä 7/2025 PÄÄJUTTU Maarit Virolainen korostaa työssäoppimisjaksojen suurta merkitystä. "Ne ovat paikka paikka, jossa osaaminen konkretisoituu." >> PÄÄJUTTU Kriisistä kriisiin – menikö amisreformi pieleen? Ammatillisen koulutuksen laadusta on keskusteltu viime vuodet vilkkaasti. Onko muutos luonnollista kehitystä vai surkea epäonnistuminen? A mmatillisen koulutuksen reformi vuonna 2018 muutti koulutuksen rakenteita, ja sen seuraukset ovat herättäneet huolta niin työelämässä kuin koulutuksen kentälläkin. "Amisreformin" tavoitteena oli muuttaa Suomen ammatillista koulutusjärjestelmää vastaamaan paremmin työelämän ja opiskelijoiden yksilöllisiä tarpeita. Uudistuksen keskeisiä sisältöjä olivat muun muassa joustava opiskelu ja tutkintojärjestelmän uudistaminen. Käytännön oppimista haluttiin siirtää enemmän työpaikoille ja nuorille antaa enemmän vastuuta omien opintojen suunnittelusta. Ihan putkeen ei mennyt, ja lisää vettä ongelmista raportoinnin myllyyn löi lokakuussa 2025 Ylen MOT-ohjelma, jossa nostettiin esille paitsi koulutuksen laadun heikkeneminen, myös vakavat puutteet opiskelijoiden työturvallisuudessa. Yksi syy ongelmille on rahan puute. Reformin jälkeen ammatillisesta koulutuksesta on nipistetty satoja miljoonia euroja. Se näkyy ja tuntuu opettajien, opetuksen ja opintojen tuen määrässä. Ammattiin opiskelevien etujärjestö SAKKIn puheenjohtaja Kaisla Kanervan äänessä kuuluu turhautuminen. – Ammatillinen koulutus tuntuu olevan säästölipas, josta voidaan leikata aina vaan lisää. Työrauhaa sopeutua uusiin resursseihin ei ole, ja se hankaloittaa opetuksen suunnittelua ja arkea. Tutkija Maarit Virolaisen mukaan kritiikki on paikallaan – mutta osin kyse on myös väärinymmärryksistä ja siitä, että nuorisosta on aina oltu huolissaan. – Ei ole reilua verrata tämän päivän valmistuneita siihen, millaisia osaajia koulutus tuotti vaikkapa 20 vuotta sitten. Koko järjestelmä on muuttunut, sanoo Virolainen, joka työskentelee Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa. Keskeinen muutos on työpaikalla oppimisen roolin kasvu. Aiemmin opiskelijat tekivät suurimman osan opinnoistaan koulussa. Nyt työssäoppimisjaksoja on useita ja jo opintojen alkuvaiheessa, jolloin työelämän säännöt ja taidot eivät ole välttämättä vielä hallussa. – Silloin, kun opiskelijat menivät yhteen harjoitteluun opintojen loppupuolella, he olivat varmaankin valmiimpia. Nykyinen koulutus ei ole yksiselitteisesti huonompaa tai parempaa, vaan toisenlaista. Hyvällä työssäoppimisjaksolla tarvitaan yhteistyötä: motivoitunut opiskelija, aktiivinen opettaja sekä työpaikka, jossa on mahdollisuus perehdyttää. Työpaikkojen mahdollisuudet sitoutua vaihtelevat. Virolaisen mukaan Opetushallituksen ohjeet tavoitteista ja opiskelijan arvioinnista olivat aiemmin raskaita, ja rajalliset resurssit voivat vähentää intoa ottaa harjoittelijoita. KESKEYTTÄMINEN EI AINA ONGELMA Reformin jälkeen koulutus muuttui vahvemmin osaamisperustaiseksi. Oppivelvollisuuden laajenemisen myötä koulutukseen PE TT ER I KI VI M Ä KI Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 16 Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 16 29.10.2025 15.15 29.10.2025 15.15
7/2025 Tekijä 17 AJASSA Kaisla Kanerva haluaa ravistella amiksiin liittyviä mielikuvia. ”Ammatillinen koulutus on yhtä lailla hyvä mahdollisuus jatkokouluttautumiseen kuin lukio.” >> Kanervan toimenpide-ehdotukset laadukkaampaan ammatilliseen koulutukseen ovat simppeleitä: työrauhaa, lisää lähiopetusta, yhteistyö työelämän kanssa ja matalan kynnyksen alanvaihto. Näiden myötä kiinnittyminen työelämään paranee. Vaikka ongelmia onkin, kaikki ei ole amiksissa rikki. Kanerva nostaa viime aikojen valopilkuksi myös virkistyneen opiskelijakuntatoiminnan. – Oppilaitokset ovat alkaneet tarjota opiskelijoille vaikuttamisen paikkoja. Se rakentaa osallisuutta ja yhteisöä. PIKKUHILJAA AMMATTILAISEKSI Jos töitä vain löytyy, moni suuntaa amiksesta suoraan työelämään. Mutta missä vaiheessa ihminen on ”valmis” ammattilainen? – Jos tähdätään itsenäisiin esimiestehtäviin, työprosessien kehittämiseen ja laajempaan näkemykseen alasta, siihen voi mennä kymmenenkin vuotta. Mutta 3–4 vuoden työkokemus tuo jo varmuutta ja syvempää osaamista, Virolainen arvioi. – Monet valmistuvat ammatillisesta koulutuksesta jo 18–19-vuotiaana, eli hyvin nuorina. Siinä on vielä matkaa 25 vuoteen, johon asti kypsytään muutenkin nuoreksi aikuiseksi. Hän muistuttaa, että osa nuorista löytää opiskelumotivaation vasta myöhemmin. Avoimet koulutusväylät, kuten mahdollisuus jatkaa ammattikorkeakoulutai yliopisto-opintoihin, ovat tärkeitä. Hallitus tavoittelee, että Suomessa 50 prosenttia ikäluokasta olisi korkeasti koulutettuja. – Absoluuttisen prosenttiluvun määrittely on hankalaa. Pitäisi tarkastella ihmisen elämänkulkua muutenkin ja ymmärtää ammatillisen koulutuksen merkitys yhteiskunnalle. Ei rakentajia, lähihoitajia ja muita ammattilaisia kouluteta yliopistoissa. Amis tuottaa osaajia, joita ilman yhteiskunta ei toimi. ? koulutuksen aloittaneista suorittaa tutkinnon loppuun kolmen vuoden sisällä. Vaikka luku tuntuu pieneltä, Virolainen muistuttaa, että myös korkeakouluissa on keskeyttämisiä. – Ammatillisessa koulutuksessa osa vaihtaa alaa tai jatkaa opintoja toisaalla. Luvuissa ei ole kyse aina epäonnistumisesta, vaan yksilöllisestä polusta. JOUSTAVUUS PARANTAISI LOPPUTULOSTA SAKKIn Kaisla Kanerva tuntee alanvaihdon omakohtaisesti. Hän opiskelee nuorisoja yhteisöohjaajaksi Stadin ammattiopistossa ja tekee työssäoppimisjaksoaan SAKKIssa. Hän on opiskellut aiemmin myös tekstiilija muotialaa. – Suosittelisin oppilaitoksia mahdollistamaan sisäisen alanvaihdon. Minulle se tehtiin yksinkertaisesti ja sain vaihdettua kuukaudessa toiseen tutkintoon. Sen jälkeen kiinnityin opintoihin ja nautin opiskelusta. Nykyinen koulutus ei ole yksiselitteisesti huonompaa tai parempaa, vaan toisenlaista. MAARIT VIROLAINEN myös hakeutuu nuoria erilaisin motiivein ja taustoin. – On yrittäjähenkisiä nuoria, jotka tietävät mitä haluavat, ja niitä, jotka etsivät vielä suuntaansa. Lisäksi joillakin on oppimisvaikeuksia tai muita haasteita. Tämä kirjo on koulutuksen vahvuus, mutta myös haaste. Moni tarvitsee aikuisen läsnäoloa, mutta vaarana on, että osa jää vaille tarvittavaa tukea. Pääasiassa ammattiin opiskelevat kuitenkin pitävät koulunkäynnistä, Virolainen sanoo viitaten THL:n Kouluterveyskyselyyn. Yksi huolestuttavimmista ilmiöistä on keskeyttämisten määrä, vaikka oppilaitokset pyrkivätkin seuraamaan opiskelijoiden etenemistä yhä tarkemmin. – Poissaolot ja oppimisvaikeudet ovat tyypillisiä varoitusmerkkejä. Lisäksi väärin valitut työssäoppimispaikat tai suuntautumisvaihtoehdot voivat aiheuttaa katkoksia opinnoissa. Opetushallituksen Vipunen-tilastojen mukaan noin 60 prosenttia ammatillisen H A ED EH W AY SI Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 17 Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 17 29.10.2025 15.15 29.10.2025 15.15
18 Tekijä 7/2025 KOKIJA ”Suojaosan poisto oli hölmö juttu” H ollolalainen Sandra Liiri on nähnyt työelämän ja opiskelun monet kasvot. Erikoismaalauksen perustutkinnon suorittanut ja lähihoitajaksi valmistunut Liiri opiskelee nyt puusepäksi ja viimeistelee puutekniikan insinöörin tutkintoa. Tutuksi ovat tulleet työt muun muassa lastenhoitajana, vaneritehtaalla, ovija ikkunatehtaalla sekä lähihoitajana. – Vakituisia työsuhteita on ollut tähän mennessä vain yksi, vaikka olen aina tehnyt töitä, Liiri kertoo. Keikkatyöt hoitoalalla ovat olleet pitkäaikaisin työmaa, vaikka puualalla työskentely on ollut pitkään Liirin haaveena. – Työttömyysajat ovat olleet lyhkäisiä. Välillä olen saanut soviteltua päivärahaa. Ilman hoitaja-ammattia olisin ollut pulassa. Ensimmäisen kerran Liiri pääsi puualan töihin Koskisen Oyj:n vaneritehtaalle Kärkölään vuonna 2018. – Olin vaneritehtaalla reilun vuoden, mutta kolmivuorotyö ei sopinut minulle. Puuseppäopinnot Liiri aloitti tammikuussa 2024 saaden ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Opintoihin oli mahdollista panostaa, kun kohtuullinen toimeentulo oli olemassa. Ammattiliiton jäsenyys on ollut Liirille selkeä osa työelämän turvaa. Työtilanteen mukaan hän on ollut sekä Teollisuusliiton että lähihoitajaliitto SuPerin jäsen. Nyt hän on Teollisuusliiton opiskelijajäsen. RISTIRIITAINEN SUOJAOSAN POISTO Petteri Orpon (kok) hallitus poisti työttömyysturvan suojaosan huhtikuusta 2024 alkaen. Suojaosa oli alun perin luotu, jotta lyhytaikainenkin työnteko olisi kannatTeollisuusliiton jäsen Sandra Liiri pani alulle kansalaisaloitteen työttömyysturvan suojaosan palauttamisesta. Aloite keräsi vaadittavat 50000 kannatusilmoitusta, joten asia eteni eduskuntaan. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT JUHA TANHUA Meillä on paljon ammatteja, joissa ei ole kokopäivätöitä. Sandra Liiri ja neljä muuta aktiivia laativat työttömyysturvan suojaosan palauttamista vaativan kansalaisaloitteen helmikuussa 2025. Liiri ja viisivuotias Luca-perhoskoira ulkoilevat usein lähimetsässä. Running Header HUOM: palstalaatikon pitää koskettaa sivua Kokija Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 18 Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 18 29.10.2025 15.15 29.10.2025 15.15
7/2025 Tekijä 19 AJASSA ”Suojaosan poisto oli hölmö juttu” tavaa työttömälle, eli ensimmäiset 300 ansaittua euroa eivät pudottaneet työttömyysturvan tasoa. Orpon hallituksen mukaan suojaosan poisto kannustaa työntekijöitä kokoaikaisiin töihin. – Meillä on paljon ammatteja, joissa ei ole kokopäivätöitä. Päättäjät ovat sokeita sille, mitä tapahtuu meidän tavallisten ihmisten keskuudessa, Liiri sanoo. Suojaosan poisto ei heti iskenyt Liirin toimeentuloon, mutta hän näki läheltä, kun opiskelukaverit joutuivat pohtimaan, pitääkö opiskelu lopettaa, kun rahat eivät riitä. Helmikuussa 2025 Liiri päätti, että työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien palauttamiseksi täytyy toimia. – Tein Facebookissa naisten ryhmään päivityksen. Kerroin, että minua risoo tämä systeemi, ja kysyin, olisiko ketään, jotka lähtisivät mukaan auttamaan kansalaisaloitteen teossa. Mukaan lähti ihmisiä yksi kerrallaan ja lopulta aloitteen taakse muodostui viiden hengen ryhmä. – Emme tunteneet toisiamme entuudestaan. Aktiivit jakoivat kansalaisaloitteen tekstin valmistelun aihealueittain. Liirin valmisteltavaksi tuli opiskelunäkökulma. Laadittu teksti kävi juristin tarkistettavana, minkä jälkeen aloite oli valmis julkaistavaksi. LOPPUKIRILLÄ MAALIVIIVAN YLI Liiri kumppaneineen julkaisi suojaosan palauttamista vaativan aloitteen kansalaisaloite.fi -verkkopalvelussa 26.2.2025. Jotta kansalaisaloite menee eduskunnan käsiteltäväksi, sen täytyy kerätä vähintään 50 000 kannatusilmoitusta puolen vuoden aikana. – Jaoimme aloitetta somessa omilla seinillä ja omissa kaveriryhmissä. Linkitin aloitetta rohkeasti keskusteluihin ja ketjuihin, Liiri kertoo. Kannatuksia tuli tasaisesti, mutta ei ollut varmaa, täyttyisikö tarvittu kannatusmäärä. Vetoapua aloite sai muun muassa europarlamentaarikko Ville Niinistöltä (vihr), joka some-päivityksessään kannusti allekirjoittamaan aloitteen. Kannatusilmoitusten kerääminen päättyi 26.8.2025. Suojaosan palauttamista kannatti kaikkiaan 52 723 ihmistä. – Alku oli vähän hidas, mutta lopussa saatiin hurja kiri. 52 000 on iso määrä samaa mieltä olevia ihmisiä, Liiri sanoo. Suomessa kansalaisaloitelaki tuli voimaan vuonna 2012. Sen jälkeen eduskunnan käsittelyyn on edennyt 86 kansalaisaloitetta, joista 8 on hyväksytty sellaisenaan tai muutettuna. 11 aloitteen käsittely on vielä kesken. Liiri toivoo, että eduskunnassa järki voittaa ja suojaosat palautetaan tukemaan työllisyyttä ja toimeentuloa. – Kaikki tajuavat, että suojaosien poisto oli hölmö juttu. Vaikka eduskunta ei palauttaisi suojaosia kansalaisaloitteen pohjalta, asia on saanut paljon huomiota ja noussut keskusteluihin. – Kun allekirjoittajien määrä tuli täyteen, asia oli Kymmenen uutisissa , Liiri sanoo. HAAVEITA JA VARASUUNNITELMIA Kesällä 2025 Liiri siirtyi alimman työttömyystuen piiriin. Tämän jälkeen syntyi päätös jatkaa opinnot loppuun opiskelijan statuksella. Opintotuki on työttömyystukea pienempi, mutta vaihto kannattaa, sillä keikkatöistä saatavat tulot eivät heti pienennä tukia. Myös opintolainan ottaminen on mahdollista. Liirin haaveena on päästä vakituiseen työhön, jossa voisi valmistaa huonekaluja puusta. Puusepänteollisuus on kuitenkin ollut viime vuosina hankaluuksissa. – En ole kovin luottavainen, että saan puualan töitä, mutta yritän urakoida koulun loppuun. Tuttu varasuunnitelma on olemassa, jos puuala ei heti aukea. – Menen taas keikkailemaan hoitoalalle. Siten on ihan turvallinen mieli. Liirin perheeseen kuuluvat 15ja 19-vuotiaat tyttäret, aviomies ja perhoskoira. Epävarmoja työkuvioita jaksaa, kun työ on vain yksi elämän monista sisällöistä. – Perhe on tietenkin tärkeä, ja minulla on tosi paljon ystäviä. Olen monessa mukana. ? Sandra Liiri arvioi, että päättäjiltä puuttuu ymmärrystä tavallisen ihmisen arjesta. Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 19 Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 19 29.10.2025 15.15 29.10.2025 15.15
20 Tekijä 7/2025 Running Header HUOM: palstalaatikon pitää koskettaa sivua Katsaus KATSAUS Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 20 Tekijä_2025_07_Sisäsivut_ok.indd 20 29.10.2025 15.15 29.10.2025 15.15