TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 6/2024 8 Hallitus leikkaa osaamisesta 28 Sikeiden unien mahdollistajat 40 Hermes laajeni teknoon 48 Fullt upp på Botnia Marin 53 Hermes speaks nine languages 54 Maahockey vaatii tarkkuutta METSÄÄN MENEE Rehellisillä yrittäjillä on vaikeuksia pärjätä metsäalan kilpailussa. Ammattitaitoiset metsurit uhkaavat jäädä ilman töitä. Tommi Nevalainen työskentelee Tornatorilla metsurina ja toimii yrityksen pääluottamusmiehenä. Tekijä_2024_06_kansiarkki.indd 1 Tekijä_2024_06_kansiarkki.indd 1 11.6.2024 14.15 11.6.2024 14.15
Liitto tiedottaa: näin otat yhteyttä Keskustoimisto TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 ma–pe 8.30–12.00 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 ma–pe klo 8.30–12.00 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUSLIITTO PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi Teollisuusliiton toiminta-alueet UUDENMAAN TOIMINTA-ALUE Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Toimistosihteeri 020 774 1305 ETELÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Aleksanterinkatu 18 A 3. kerros, 15140 Lahti (Kauppakeskus Trio) Toimistosihteeri 020 774 1362 LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteeri 020 774 1323 ITÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Vuorikatu 20, 70100 Kuopio Toimistosihteeri 020 774 1402 SISÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Åkerlundinkatu 11 C, 33100 Tampere Toimistosihteeri 020 774 1372 POHJANMAAN TOIMINTA-ALUE Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 POHJOIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteeri 020 774 1433 www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Liiton palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluekeskuksiin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. Aluekeskukset suljettuina 24.6.–28.7. Päivystys suljettu 15.–26.7. Tekijä_2024_06_kansiarkki.indd 2 Tekijä_2024_06_kansiarkki.indd 2 11.6.2024 14.15 11.6.2024 14.15
6/2024 Tekijä 3 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA 6 / 24 TYÖPAIKALLA Koneenhoitaja Pauliina Sällilä purkaa kuitupaalia kuljetuslinjalle Univision tehtaalla Jämijärvellä. Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – 19.6.2024 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI KATSAUS Yritysvastuudirektiivi tekee historiaa, vaikka kaikki ei mennytkään läpi. Kouluttautumisen tarve ei missään nimessä häviä mihinkään, päinvastoin se vain kasvaa VELI-MATTI KAUPPINEN Teollisuusliiton koulutuspäällikkö sivu 8 10 PÄÄJUTTU Metsäalan rakennemuutos uhkaa viedä työt osaavilta metsureilta ja rehellisiltä yrittäjiltä. TU O M A S IK O N EN M A RK KU TI SS A RI N EN JY RK I LU U KK O N EN 28 20 KANNESSA Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 3 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 3 11.6.2024 14.02 11.6.2024 14.02
4 Tekijä 6/2024 SISÄLTÖ 28 TYÖPAIKALLA Äitiyspakkauksen makuupussit työllistävät Univisiolla 36 TYÖYMPÄRISTÖ Työympäristöseminaarista vinkkejä henkiseen jaksamiseen 38 VALTUUSTO Vuosi 2023 pakettiin ja kohti uusia haasteita 40 EDUNVALVONTA Hermes-sovellus uudistui ja laajeni 42 TAPAHTUMA Power Parkin perhepäivässä riitti puuhaa 45 MAAILMA Autoritaariset maat rajoittavat lakkooikeutta 46 LYHYET 54 HARRASTAJA Maahockeypelaaja Eija Lyttinen 57 HISTORIA Vuonna 1941 58 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa 05 PÄÄKIRJOITUS Asko-Matti Koskelainen 06 HETKESSÄ Kalevankangas, Mikkeli 08 AVAAJA Aikuiskoulutukseen saatava uusia ratkaisuja 10 PÄÄJUTTU Metsurit ahtaalla metsäalan murroksessa 18 KOKIJA Tuotantotyöntekijä Anita Koski 20 KATSAUS Yritysvastuudirektiivi viimein maalissa, tosin vesittyneenä 24 ILMIÖ Kotitalousvähennyksen suosio kasvanut, joutuu silti leikkuriin 48 PÅ JOBBET Då båtsäsongen närmar sig blir det bråttom på Botnia Marin 51 PÅ JOBBET Anita Koski har jobbat i 50 år med vattenlås 53 UNION APP Hermes speaks nine languages AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA IN ENGLISH LIITOSSA VAPAALLA PE KK A EL O M A A KA N N EN KU VA : M A RK KU TI SS A RI N EN Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. VA. PÄÄTOIMITTAJA Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta Eija Lyttinen suosittelee maahockeyta kaikille, jotka tykkäävät vauhdikkaasta mailapelistä. Tomas Paro, Annika Österholm ja tytär Ebba Paro Teollisuusliiton perhepäivässä Power Parkissa. Seuraava numero ilmestyy 14.8. Iloista kesää kaikille! JOH AN NE S TE RV O Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 4 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 4 11.6.2024 14.02 11.6.2024 14.02
6/2024 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Vastuu kaatuu metsässä, kuka kuulee? T ekijä kertoi laajasti metsäalan ongelmista jo vuonna 2018. Silloin kerroimme, kuinka metsäalan haasteena oli ulkoistusten lisääntyminen ja harmaan talouden kasvu. Suurimmat metsänomistajat ja metsureiden työnantajat olivat alkaneet ulkoistaa suuren osan metsätyöstä, mikä johti vakituisten metsureiden määrän vähenemiseen. Ulkoistaminen toi mukanaan haasteita työn valvonnassa ja työehtojen noudattamisessa. Harmaa talous oli laaja ongelma, sillä valvonta oli riittämätöntä ja sanktiot vähäisiä. Nyt kuusi vuotta myöhemmin tilanne on entistä monimutkaisempi (lue s. 10). Ulkomaisen työvoiman käyttö on lisääntynyt entisestään, ja metsureita tuodaan Suomeen töihin entistä kauempaa. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa kotimaisen ammattityövoiman käyttö on vähentynyt, ja työn laatu on heikentynyt. Metsurien ammattitaitoa ei enää arvosteta samalla tavalla kuin ennen, ja harmaan talouden ongelmat ovat edelleen pahentuneet. Kehitys on korostanut tarvetta työntekijöiden koulutukselle ja työn valvonnalle, sillä ammattitaidottomat työntekijät voivat aiheuttaa pitkäaikaisia vahinkoja metsäalueille. Metsäalan ongelmien korjaaminen vaatii monipuolisia ja pitkäjänteisiä toimenpiteitä. Työvoiman valvontaa on tehostettava merkittävästi. Aluehallintoviranomaisten resursseja on lisättävä, jotta he voivat tehokkaasti valvoa metsätyöntekijöiden työehtoja ja torjua harmaata taloutta. Veronumero on otettava käyttöön myös metsäalalla, kuten jo aiemmin rakennuksilla ja telakoilla on tehty. Ulkomaalaistaustaisen työvoiman käyttö on varmastikin tarpeen, mutta heidän ammattitaitonsa varmistaminen on tärkeää. On kehitettävä koulutusohjelmia, jotka varmistavat, että kaikki metsureina toimivat työntekijät saavat tarvittavan koulutuksen ja perehdytyksen. Metsurien ammattitaidon arvostusta on kohennettava esimerkiksi tarjoamalla parempia työehtoja ja palkkaa. Tämä tekisi alasta houkuttelevamman kotimaisillekin työntekijöille. Harmaan talouden kitkeminen vaatii tiukempia sääntöjä ja suurempia sanktioita. On varmistettava, että kaikki toimijat noudattavat lakeja ja työehtosopimuksia, ja että rikkomuksista seuraa merkittäviä taloudellisia seuraamuksia. Metsäalan suurten toimijoiden on arvioitava uudelleen ulkoistamiskäytäntöjään. Yritysten on pyrittävä löytämään tasapaino oman vakituisen työvoiman käytön ja ulkoistamisen välillä. Alan yritysten on sitouduttava vastuulliseen toimintaan, joka huomioi sekä työntekijöiden, ympäristön että yhteiskunnan hyvinvoinnin. Tämä tarkoittaa läpinäkyviä toimintatapoja, reilua palkkausta ja ympäristön kannalta kestäviä päätöksiä. Yhteiskuntavastuun tulee olla osa yritysten jokapäiväistä toimintaa, ei pelkkä visioiden korulause. ? ”Yhteiskuntavastuun tulee olla osa yritysten toimintaa, ei pelkkä korulause.” ASKO-MATTI KOSKELAINEN Va. päätoimittaja Pääkirjoitus Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 5 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 5 11.6.2024 14.02 11.6.2024 14.02
6 Tekijä 6/2024 HETKESSÄ Kuva Anna-Katri Hänninen 8.6.2024 kello 11.02 Teollisuusliiton Mikkelin ammattiosasto 61 järjesti pyöräretken jäsenilleen. Lenkille lähtivät muun muassa Visa Mäenpää (vas.), Janne Ruotsalainen, Ismo Antikainen, Ilkka Nyyssönen ja Jari Kuitunen. Kalevankangas, Mikkeli Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 6 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 6 11.6.2024 14.02 11.6.2024 14.02
6/2024 Tekijä 7 AJASSA Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 7 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 7 11.6.2024 14.02 11.6.2024 14.02
8 Tekijä 6/2024 Aikuiskoulutukseen on löydettävä korvaava ratkaisu ”T ämä on epäoikeudenmukaista ja se on myös takapakkia osaamisen kehittämiseen. Juhlapuheissa puhutaan, että osaava henkilöstö on yrityksen voimavara. Päätös ei tue puhetta millään lailla, Teollisuusliiton koulutuspäällikkö Veli-Matti Kauppinen moittii hallituksen koulutuspäätöksiä. Orpon-Purran hallitus päätti jo hallitusohjelmassaan, että aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaajärjestelmä lakkautetaan. Leikkauslistalle päätyi myös ammattitutkintostipendi. Hallitus antoi lakkautuksista lakiesityksensä alkuvuonna. Sekä aikuiskoulutustuki, ammattitutkintostipendi että vuorotteluvapaa jäävät historiaan kesällä. Leikkaukset ovat osa hallituksen julkisen talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Aikuiskoulutustuki on rahallinen tuki, jota myönnetään työntekijälle tai yrittäjälle ammatillista kehittymistä tukeviin opintoihin. Aikuiskoulutustuki on rahoitettu työttömyysvakuutusmaksuilla yrittäjien tukea lukuun ottamatta. Tuen on maksanut Työllisyysrahasto. Vuorotteluvapaa on puolestaan järjestely, jossa työntekijä jää vapaalle korkeintaan puoleksi vuodeksi ja saa työttömyyskassasta vuorottelukorvausta. Työnantaja palkkaa vuorotteluvapaan ajalle työttömän työnhakijan. Vuonna 2022 aikuiskoulutustukea sai runsaat 30 000 ihmistä ja tukea maksettiin vajaat 178 miljoonaa euroa. Vuorottelukorvausta maksettiin vuonna 2022 noin 5 400 henkilölle. Koulutuspäällikkö Kauppinen muistuttaa, että jo päätettyjen leikkausten lisäksi hallitus päätti kevään kehysriihessään leikata ammatillista koulutusta 100 miljoonalla eurolla. Kauppisen mielestä leikkaukset kohdistuvat työssä käyviin palkansaajiin ja ovat siksi epäoikeudenmukaisia. – Varmasti moni miettii jatkossa, että voiko lähteä kouluttamaan itseään uudelle alalle ja miten koulutuksen voi rahoittaa. JÄRJESTELMÄ OLISI VAATINUT KEHITYSTÄ, EI LEIKKAUSTA Lakiesityksessään hallitus perustelee muun muassa aikuiskoulutustuen lakkautusta osittain sillä, että tuki on kohdentunut enemmän korkeasti koulutetuille. Se on myös muodostunut tärkeäksi osaksi julkisen sektorin jatkoja täydennyskoulutuksen urapolkuja. – Kyllä aikuiskoulutustuki on tuonut hyötyjä myös muille sitä hyödyntäneille. Toki liitonkin mielestä tukijärjestelmää olisi kannattanut kehittää, mutta mielestämme järjestelmän lakkauttamisessa ei ole järkeä, Kauppinen sanoo. – Olisi pitänyt katsoa ensin asiat, jotka toimivat ja kehitetty niitä asioita, jotka eivät toimi. Esimerkiksi mielestämme tuki olisi pitänyt suunnata enemmän henkilöille, joilla on alhainen koulutustaso tai ovat menettämässä työpaikkansa. Kauppinen muistuttaa, että aikuiskoulutustuen lakkautus kohdistuu nyt hyvin paljon naisvaltaisille aloille ja toki myös matalapalkkaisiin aloihin. – Kun korvaavaa järjestelmää ei ole vielä kehitetty, on selvää, että kestää vielä useamman Hallituksen päätös lakkauttaa aikuiskoulutustuki, vuorotteluvapaajärjestelmä sekä ammattitutkintostipendit kasvattaa eriarvoisuutta. TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN KUVITUS EMILIE UGGLA AVAAJA Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 8 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 8 11.6.2024 14.02 11.6.2024 14.02
6/2024 Tekijä 9 vuoden ennen kuin vastaava järjestelmä on olemassa. LAINANOTTOHALUJA TUSKIN LÖYTYY Aikuiskoulutustuen korvaajaa pohtinut työryhmä luovutti raporttinsa työministeri Arto Satoselle huhtikuussa. Viime vuoden elokuusta istunut työryhmä esittää, että työuran aikaisen kouluttautumisen rahoitus siirtyisi entistä enemmän yksilön ja työnantajien vastuulle. Työryhmä ei ollut esityksistään yksimielinen. Työryhmä ehdottaa yhdeksi vaihtoehdoksi, että valtio voisi taata lainaa, jonka turvin aikuisopiskelija voisi opiskelunsa rahoittaa. Kauppinen ei mallia kannata. Hän uskoo, että vain harva esimerkiksi Teollisuusliiton jäsenkunnasta olisi halukas ottamaan lainaa uudelleenkouluttautumisensa ajaksi. – Tällainen rahoitusmalli vähentäisi kouluttautumishaluja. Toki varmasti joku innokas on valmis kouluttautumaan työn ohessa, mutta heitä tuskin on paljon. Kauppinen muistuttaa myös, että lainapohjainen malli olisi taloudellisesti eriarvoistava. Kaikilla ei ole edes mahdollisuutta ottaa lainaa. Työryhmä esittää myös, että oppisopimuskoulutuksen roolia kasvatettaisiin niin, että sitä voitaisiin hyödyntää yrityksen henkilöstön taitojen kehittämisessä ja uusien henkilöiden rekrytoimisessa. – Meillä on tehty jäsentutkimuksia, jotka tukevat hypoteesiamme, että työntekijät olisivat halukkaita kouluttautumaan enemmän kuin mitä työnantajat ovat valmiita maksamaan. Tilanne on ollut tällainen jo vuosikaudet. Tuskin tällainen mallinmuutos työnantajien maksuhaluja kasvattaa. KOULUTTAUTUMISEN TARVE VAIN KASVAA Kauppisen mielestä jonkinlainen aikuiskoulutusmalli pitää keksiä. Se voisi esimerkiksi olla jonkinlainen rahastomalli, jonka rahoittamiseen myös työnantajat osallistuvat. – Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on tämän tyyppinen osaamien kehittämistä tukeva rahasto, Kauppinen sanoo. – Ruotsissa voi osaamiseen kehittämiseen työsuhteen aikana saada tukea jopa 80 prosenttia palkasta. Työnaikainen kouluttautumisen tarve ei ole häviämässä minnekään, päinvastoin. Osaamistason vaatimukset kasvavat kaiken aikaa ja työ muuttuu. – Digitalisaatio ja työn murros etenevät. Esimerkiksi toimihenkilöiden ja työntekijöiden työt lähenevät jatkuvasti. Tämä ero kapenee jatkossa entisestään. Teollisuudessa vihreä siirtymä on merkittävä asia ja se vaatii uudenlaista osaamista. – Se vaatii ihmisten kouluttautumista. Sitä me mietimme liitossakin, että miten voimme tukea jäsenistöämme tässä siirtymässä, Kauppinen muistuttaa. – Kouluttautumisen tarve ei missään nimessä häviä mihinkään, päinvastoin se vain kasvaa. ? Työnaikainen kouluttautumisen tarve ei ole häviämässä minnekään, päinvastoin. AJASSA AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai viestipalvelu X:ssä (ent. Twitter) @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 9 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 9 11.6.2024 14.02 11.6.2024 14.02
10 Tekijä 6/2024 PÄÄJUTTU Tornatorin pääluottamusmies, metsuri Tommi Nevalainen asentaa ketjua paikalleen ketjuraivaussahaan. Hän on käyttänyt sitä taimikon varhaisperkauksissa ja yläharvennuksissa yli kymmenen vuotta. Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 10 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 10 11.6.2024 14.02 11.6.2024 14.02
6/2024 Tekijä 11 AJASSA >> ”Ammattilainen ei kelpaa metsätöihin ” Epäterve kilpailu uhkaa viedä työt rehellisiltä metsäpalveluyrittäjiltä. Urakoitsijat, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan täkäläistä työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia, eivät tahdo enää pärjätä urakkakilpailutuksissa. Ammattimetsurien sijaan metsissämme urakoivat nykyään usein alipalkatut ja ammattitaidottomat ulkomaalaistaustaiset työntekijät ja yrittäjät. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT MARKKU TISSARINEN JA SOILA PUURTINEN Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 11 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 11 11.6.2024 14.02 11.6.2024 14.02
12 Tekijä 6/2024 Tommi Nevalainen tekee taimikon varhaisperkausta eli poistaa lehtipuita istutetusta kuusikosta Punkaharjun keskustan kupeessa. >> R ehelliset metsäpalveluyrittäjät eivät enää pärjää urakkakilpailutuksissa, sanoo Tornator Oyj:n pääluottamusmies, metsuri Tommi Nevalainen. – Minuun otti yhteyttä tänä keväänä kolme metsäpalveluyrittäjää, jotka kaikki totesivat, että urakkahinnat ovat nyt niin alhaiset, että he eivät voi maksaa itselleen työehtosopimuksen minimipalkkaa. Yrittäjien mukaan urakkahinnat ovat sitä luokkaa, että jos he noudattavat suomalaista työlainsäädäntöä ja täkäläisiä työehtosopimuksia, kuten urakkasopimuksessa on urakan tarjoajan kanssa sovittu, ei viivan alle tahdo jäädä enää mitään. Kilpailutuksissa pärjäävät Nevalaisen mukaan nyt ne yrittäjät, jotka maksavat työntekijöilleen liian pientä palkkaa ja säästävät esimerkiksi lakisääteisestä turvavarustuksesta. – Metsäalalla on käynnissä aikamoinen valkopyykki. Alasta annetaan julkisuuteen ruusuisempi kuva kuin mitä todellisuus on. Isojen toimijoiden asenteet pitäisi saada kuntoon. Nevalainen perää vastuuta erityisesti valtion metsiä hoitavalta Metsähallitukselta, isoilta metsäyhtiöiltä, metsänhoitoyhdistyksiltä ja suurilta yksityisiltä metsänomistajilta. TÖISSÄ SIJOITTAJILLA Itäisessä Suomessa toimiva Tornator työllistää vakituisesti 32 metsuria. Punkaharjulla asuva Tommi Nevalainen on yksi heistä. Hän on työskennellyt Tornatorilla 17 vuotta. Toukokuussa Nevalainen teki taimikon varhaisperkausta Punkaharjun keskustan kupeessa. – Kaadan lehtipuita alle metrisestä taimikosta, hän kertoo. Nevalainen käyttää työssään harvinaista ketjuraivaussahaa. – Se on paras taimikon varhaisperkauksiin ja yläharvennuksiin. Sillä kun oppii sahaamaan, niin tulee paljon enemmän jälkeä kuin tavallisella raivaussahalla, Nevalainen juttelee. Hänen työnantajansa Tornator Oyj on Suomen suurin yksityinen metsänomistaja. Imatralla kotipaikkaansa pitävä yritys omistaa Suomessa runsaat 680 000 hehtaaria metsää. Lisäksi pörssiyhtiöllä on metsää Romaniassa 12 000 hehtaaria ja Virossa 65 000 hehtaaria. – Yhtiö osti viime vuonna lähes 30 000 hehtaaria lisämaata. Kasvuvauhti on huima, PÄÄJUTTU M A RK KU TI SS A RI N EN Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 12 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 12 11.6.2024 14.02 11.6.2024 14.02
6/2024 Tekijä 13 AJASSA >> ja yhtiö tekee kovaa tulosta. Se on EteläKarjalan suurin yhteisöveron maksaja. Viime vuonna Tornatorin liikevoitto oli 141,8 miljoonaa euroa. Yhtiön omistajat ovat suomalaisia, pääosin institutionaalisia sijoittajia, kuten Stora Enso Oyj, eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja työeläkevakuutusyhtiö Varma. ULKOISTUKSET YLEISTYVÄT Metsähallitus on maamme merkittävin metsureiden työnantaja. Sen palveluksessa on noin sata metsuria. Vielä seitsemän vuotta sitten heitä oli lähes 290. – Olemme ulkoistaneet metsurityötä sitä tahtia kuin meidän metsurikaartimme on luonnollisesti eläköitynyt, kertoo metsänhoidonjohtaja Heikki Savolainen Metsähallituksesta. Omien metsureiden lisäksi Metsähallitus ja Tornator teettävät metsänhoitotöitä sadoilla yrityksillä. Osa heistä on yksinyrittäjiä ja osalla taas on työntekijöitä. – Ulkoistusaste Metsähallituksen mailla tehtävissä raivaussahatöissä on 80–90 prosenttia. Emme poikkea tässä suhteessa muista metsäalan toimijoista, Savolainen kertoo. METSÄHALLITUS MAKSAA METSUREILLE KUUKAUSIPALKKAA Siinä missä valtaosa maamme metsureista on talvikuukaudet lomautettuna, nauttivat Metsähallituksen palkkalistoilla olevat metsurit kuukausipalkkaa ympäri vuoden. – Se on tälle alalle aika hyvä saavutus. Me emme tee urakkaa, vaan meillä on paikallinen sopimus, kertoo pääluottamusmies, metsuri Satu Saarelainen Metsähallituksesta. Metsähallitus työllistää noin sata kuukausipalkkaista metsuria Etelä-Suomesta Lapin perukoille. Heidän lisäkseen valtion mailla uurastaa kausityöntekijöitä ja alihankkijoita. Palkkasuhteisilla metsureilla on käytössä saldojärjestelmä. Työpäivän pituus on kahdeksan tuntia, ja halutessaan metsuri voi tehdä pidempää päivää. Myös lauantaityö on mahdollista. – Meillä on työlajeittain määritellyt päivätuotokset. Ylimenevä osa kerryttää vapaata talvelle. Päivätuotokset ovat tiimikohtaiset, koska alueelliset erot ovat suuret. Esimerkiksi taimikon hoidon päivätuotos on Nurmeksen tiimissä, jossa Saarelainen työskentelee, puoli hehtaaria. – Jos teen kymmenen tunnin päivän taimikon hoitoa, päivätuotos kasvaa samassa suhteessa, ja on silloin 0,6 hehtaaria, Rautavaaralla asuva Saarelainen kertoo. Taimikonhoidossa metsuri poistaa kasvatettavien puiden ympäriltä muut niiden kasvua haittaavat puut. Samalla hän harventaa taimikon laatuperusteisesti suositusten mukaiseen runkolukuun. Jos Saarelainen raivaa päivässä hehtaarin taimikkoa, pankkiin kertyy puolen hehtaarin kannuste. Aina metsuri ei pääse päivätuotokseen, vaikka kuinka ahkeroisi. Näin saattaa käydä esimerkiksi silloin, jos metsäpalsta on kovin tukkoinen. – Jos päivätuotos jää alle 70 prosenttiin, se ei vähennä eikä kerrytä kannusteita, mutta palkka ei silti pienene. Metsuri saa kuitenkin kuukausipalkkansa, Saarelainen sanoo. Metsähallituksen työmailla ei ole käytössä vaativuusryhmiä helppo, normaali ja vaikea. Jos metsurille sattuu toinen toisensa jälkeen vaikea palsta, hän ei saa kerrytettyä kannusteita. – Sitten hänellä ei ole talvella niin pitkiä vapaita kuin toisilla, vaan hän on silloin töissä. Saarelaisen mukaan Metsähallituksen metsurit ovat kritisoineet saldojärjestelmää siitä, että huonot päivät vähentävät kannusteiden kertymistä onnistuneilta palstoilta. – Toisaalta kannusteiden määrässä ei ole ylärajaa. Hyvillä palstoilla metsurit saavat kerrytettyä kannusteita reippaasti. Kun kannusteet kauden päätteeksi ynnätään, saattaa niistä lomien ja lomarahavapaiden kanssa seurata jopa 3–4 kuukauden vapaat talvisaikaan, Saarelainen kertoo. Tekopökkelöt eli 2–4 metrin Tekopökkelöt eli 2–4 metrin korkeudelta katkaistut puun korkeudelta katkaistut puun rungot lisäävät pystylahopuun rungot lisäävät pystylahopuun määrää ja monimuotoisuutta. määrää ja monimuotoisuutta. Niistä hyötyvät esimerkiksi Niistä hyötyvät esimerkiksi lahottajat, hyönteiset ja lahottajat, hyönteiset ja kolopesijät. kolopesijät. M A RK KU TI SS A RI N EN M A RK KU TI SS A RI N EN Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 13 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 13 11.6.2024 14.02 11.6.2024 14.02
14 Tekijä 6/2024 Varatyösuojeluvaltuutettu, metsuri Aura Kinnari Tornatorilta säästää taimikkoa raivatessaan aina korpipaatsamapensaat. Korpipaatsama on sitruunaperhosen toukkien tärkeä isäntäkasvi. PÄÄJUTTU Metsähallitus työllistää metsureita myös kausityöntekijöinä sulan maan aikaan. – Tänä vuonna palkkasimme 35 metsuria. Se on pikkuisen enemmän kuin olimme ajatelleet, koska saimme niin hyviä hakemuksia. Lisäksi palkkasimme sata kesätyöntekijää istutustöihin. METSURIT YHÄ KAUEMPAA Suomalaismetsissä urakoi sekä suomalaisia ja ulkomaalaisia yrityksiä, joilla on omia työntekijöitä. Merkittävä joukko metsureista on ulkomaalaistaustaisia. – Ensimmäiset ulkomaalaiset metsurit tulivat Suomeen 25 vuotta sitten, ja ulkomaalaisen työvoiman merkitys on koko ajan kasvanut metsäalan suorittavassa työssä, Savolainen sanoo. Hänen mukaansa valtaosa valtion mailla työskentelevistä yrityksistä on suomalaisia, mutta osalla niistä on ulkomaalaiset omistajat. Savolainen arvioi, että yrityksistä noin 5–10 prosenttia on ulkomaalaisia. Ulkomaalaistaustaisten metsurien määrä sen sijaan on arvoitus. – Emme täsmällisesti tiedä, montako ulkomaalaistaustaista metsuria meillä on, koska EU:n sisällä on vapaa liikkuvuus, mutta ilman heitä työt jäisivät tekemättä. Uusin ilmiö on se, että metsurit saapuvat Suomeen yhä kauempaa. – Venäjän hyökkäyssodan alettua ukrainalaisen työvoiman määrä pieneni merkittävästi. Meille työskentelevä iso yritys työllistää nyt ukrainalaisten sijaan paljon thaimaalaisia. HALPATYÖVOIMAA KAUKOMAILTA Metsurin työ on paras vaihtoehto ulkoilmaihmiselle, sanoo pääluottamusmies, metsuri Satu Saarelainen Metsähallituksesta. Häntä kuitenkin harmittaa, että harmaa talous rapauttaa alaa. – Työvoima tulee sieltä, mistä sitä halvimmalla saa. Eurooppa ei enää riitä, vaan metsurit tulevat Suomeen nyt Marokosta, Uzbekistanista, Nepalista ja Thaimaasta. Tornatorin työmaille on tänä vuonna tulossa metsureita Keniasta saakka, Nevalainen kertoo. – Kotimainen ammattimies ei tunnu kelpaavan töihin, vaan päivän perehdytyksen metsurin hommiin saanut puolalainen pullakuski on parempi, hän tuskailee. Tekijä raportoi metsäalan harmaasta taloudesta laajasti jo kuusi vuotta sitten. Alan ongelmat eivät ole korjaantuneet, pikemmin päinvastoin. MIES SAHASI TOISTA KÄTEEN Kesäkuussa 2021 kolme ulkomaalaistaustaista miestä oli raivaamassa taimikkoa Liperissä. Kun yksi heistä horjahti, osui hänen raivaussahansa terä työkaveria käteen. Aluehallintoviraston tarkastajan laatimasta kertomuksesta selviää, että miehet työskentelivät liian lähellä toisiaan. Ennen työtapaturmaa loukkaantunut oli työskennellyt Suomessa metsätöissä yhdeksän päivää. Aiempaa kokemusta metsänraivaustöistä hänellä ei ollut. Loukkaantunut kertoi tarkastajalle, että heille oli järjestetty työhön yhden päivän perehdytys. Miehet työskentelivät erään itäsuomalaisen metsäpalveluyrityksen palveluksessa. Työtapaturman yhteydessä selvisi, että miehet sahasivat ilman tehtaalla sahaan kiinnitettävää sektorisuojaa, joka suojaa raivaussahan terää. Se lisää muun muassa sahausjätteiden sinkoutumista metsuria kohti. Loukkaantuneen mukaan sahoissa ei ollut sektorisuojia, kun miehet saivat ne käyttöönsä. Työnantajan edustaja oli kertonut miehille, että työ sujuu nopeammin ilman suojaa. SO IL A PU U RT IN EN Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 14 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 14 11.6.2024 14.02 11.6.2024 14.02
6/2024 Tekijä 15 >> Suomessa on arviolta 2 800–3 000 työsuhteista metsuria. Vuonna 2000 heitä oli noin 9 000. >> Eniten Nevalaista ja Saarelaista harmittaa se, että metsurin ammattitaitoa ei arvosteta. – Metsurin kansalaisuudella ei ole mitään väliä, mutta hänellä pitäisi olla koulutus, jotta hän tietää, mitä hän tekee. Pieleen mennyt sahaus ei ole kenenkään etu, Saarelainen toteaa. KETJUTUS TUO ONGELMIA Urakoiden ketjutus aiheuttaa ongelmia sekä tulonmuodotukseen että tiedonkulkuun. Metsäalalla urakkaketjussa voi olla jopa viisikin porrasta. – Se, joka lopulta tekee työn, maksaa kaikkien katteet, Tommi Nevalainen sanoo. Ulkopuolista työvoimaa käytettäessä tilaajavastuulaki velvoittaa työn tilaajan selvittämään, että hänen sopimuskumppaninsa on hoitanut lainmukaiset velvoitteensa. – Tieto tilaajavastuulain mukaisesta selvitysvelvollisuudesta ei tahdo jalkautua urakointiketjussa toimeksiantajaa pidemmälle, sanoo tarkastaja Aleksi Soikkeli Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastosta. Hän valvoo tilaajavastuulain selvitysvelvollisuutta. – Metsäalalla ketjujen omavalvonta on ollut vähäistä. Puutteita on löytynyt suurimmassa osassa metsäpalveluyrityksiin vuoden 2021 jälkeen tehdyissä työsuojelutarkastuksissa. Tavallisimmin selvitykset on hankittu myöhässä tai aliyrittäjältä puuttuu kokonaan selvitys työterveyshuollon järjestämisestä tai työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. Jos puutteet liittyvät verojen tai eläkkeiden maksuun, niitä ei voida pitää vähäisinä, ja silloin viranomainen käynnistää laiminlyöntimaksuprosessin. – Metsäalalta on neljä lainvoimaista päätöstä laiminlyöntimaksusta sekä yksi lainvoimainen päätös korotetusta laiminlyöntimaksusta 2022 alkaen, ja käsittelyssä on yhä muutamia. TALVET LOMAUTETTUNA Metsäalalla suorittava työ on kausiluonteista. Valtaosalla metsureista työt ajoittuvat kevääseen, kesään ja syksyyn. Talvet he ovat lomautettuina, sillä silloin Suomen metsissä uurastavat lähes yksinomaan monitoimija ajokoneet kuljettajineen. – Viime vuonna lopetin raivaukset marraskuun lopussa. Sen jälkeen pidin lomia ja 18. joulukuuta jäin lomautetuksi, kertoo varatyösuojeluvaltuutettu, metsuri Aura Kinnari Imatralta. Töihin hän palasi 24. huhtikuuta metsänhoitokauden alettua. Väliin mahtui siis runsaan neljän kuukauden lomautus. – Lomautus päättyy aina hyvin joustavasti. Sen pituus riippuu keleistä, erityisesti + LUE LISÄÄ Harmaa talous rapauttaa metsäalaa (Tekijä 2/2018) www.tekijälehti.fi > hae: ”harmaa talous” Metsuri Satu Saarelainen kertoi metsäalan harmaasta taloudesta Tekijässä jo vuonna 2018. M A RK KU TI SS A RI N EN Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 15 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 15 11.6.2024 14.02 11.6.2024 14.02
Aura Kinnari raivaa taimikkoa Imatralla. Hän kulkee työmaille omalla autolla ja saa siitä korvauksen työnantajaltaan Tornatorilta. >> PÄÄJUTTU lumitilanteesta. Työt alkavat, kun autolla pääsee taas turvallisesti metsään. Kinnari valmistui metsuriksi vuonna 2005 ja on siitä alkaen työskennellyt metsurina Tornatorilla. Joka ikinen talvi hän on ollut lomautettuna useita kuukausia. – Talvisin olen joko opiskellut aikuiskoulutustuella tai tehnyt keikkatöitä lehtien jaosta siivoamiseen. Ilman en pärjää, Kinnari sanoo. TYÖTURVALLISUUS TAKKUAA Aura Kinnari sanoo puhuneensa metsurien työturvallisuuden puolesta 15 vuotta, eikä suotta, sillä vielä viime vuosinakin metsätöissä on sattunut vakavia työtapaturmia. – Ihmisarvoa mitataan myös työsuojelulla ja työturvallisuudella. Tornatorillakin kaikki näyttää paperilla hyvältä, mutta silti yllämme minimitasolle. Puutteet työturvallisuudessa saattavat liittyä esimerkiksi varusteisiin. Kypärä voi olla vanha, jolloin se ei enää suojaa metsurin päätä tai metsurien sadevaatteet eivät täytä standardeja huomiovärien ja heijastimien osalta. Räikeämpiäkin tapauksia toki paljastuu. – Kesällä 2022 kaksi romanialaista metsuria työskenteli Tornatorin työmaalla ilman turvavarusteita. Heille ei oltu annettu mitään opastusta eikä siihen olisi ollut yhteistä kieltäkään. He tekivät töitä orjatyönluontoisissa olosuhteissa, mikä on aivan käsittämätöntä. Tornator pesi kätensä romanialaismetsurien tapauksessa vetoamalla siihen, että urakoitsija vastaa työntekijöidensä turvavarusteista, Kinnari sanoo. Hän kutsuu halpatyövoiman tuottamista Suomen metsiin kotoperäiseksi kolonialismiksi. – Siirtomaavaltiota ei mennä orjuuttamaan paikan päälle, vaan haetaan orjatyövoima tänne, kun metsiä ei voi siirtää sinne, missä halpatyövoima on. Marraskuussa Tornator liittyi YK:n yritysvastuualoitteeseen. Se nostaa sosiaalisen vastuun kehitystyön yhdeksi painopisteeksi, lukee yhtiön tiedotteessa. KARUJA VALVONTAHAVAINTOJA Tarkastaja Merja Laakkonen Itä-Suomen aluehallintovirastosta valvoo ulkomaisen työvoiman käyttöä. Hänen valvontahavaintonsa kertovat karua kieltä metsätyömailta. – Näennäisyrittäjyys tai pakotettu yrittäjyys on yksi huolestuttavista ilmiöistä. Työsuhteen tunnusmerkit toteutuvat, mutta silti työ halutaan esittää jonain muuna kuin työsuhteena. Laakkonen törmää toistuvasti myös tilanteisiin, joissa urakoitsija esittää, että yksi työntekijä olisi istuttanut päivässä enemmän taimia kuin mitä on mahdollista. – Silloin herää epäilys, että työntekijät ovat tehneet pidempiä työpäiviä tai viikkoja kuin meille on kerrottu tai työmaalla on ollut pimeitä työntekijöitä, joista meille ei ole ilmoitettu. Ulkomaalaiset metsurit ovat pääsääntöisesti kokemattomia ja ammattitaidottomia. – Hyvin yleistä on, että he tekevät työtä ensimmäistä kertaa, Laakkonen kertoo. Hänen mukaansa urakkatyön hinnoittelu on usein epäilyttävän alhainen. Lisäksi työehtosopimuksen mukaisia korvauksia ja lisiä ei usein ole maksettu lainkaan, ja työterveyshuolto on järjestämättä, Laakkonen kertoo. Se vääristää kilpailua, hän toteaa. Metsäalalla sekä työntekijöillä että yrityksillä on suuri vaihtuvuus. – Valitettavan yleinen havainto on se, että kun viranomainen antaa velvoitteita yritykselle, se lopettaa toimintansa ja yrityksen vastuuhenkilöt perustavat uuden yrityksen. ARVOSTUS VÄHÄISTÄ Työsarkaa riittää sekä metsissä että muuallakin. Heti huhtikuussa metsätyökauden 16 Tekijä 6/2024 SO IL A PU U RT IN EN Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 16 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 16 11.6.2024 14.02 11.6.2024 14.02
6/2024 Tekijä 17 ”Veronumero myös metsäalalle” Metsätalouden sosiaalinen kestävyys unohtuu kokonaan metsäkeskustelussa, harmittelee sopimusasiantuntija Jari Sirviö Teollisuusliitosta. – Metsäyhtiöt puhuvat suureen ääneen vastuullisuudesta ja monimuotoisuudesta, mutta keskusteluista unohtuu ihminen ja yhteiskunnan verotulojen kautta saama hyöty. Veronumero olisi syytä ottaa käyttöön myös metsäalalla, Sirviö sanoo. – Silloin ainakin tietäisimme, keitä täällä on töissä ja sitä kautta metsurien alipalkkaus tulisi ilmi. Viranomaistarkastuksissa paljastuu nyt vain jäävuoren huippu. Toistaiseksi veronumero on käytössä vain rakennusteollisuudessa ja telakoilla. Sirviö kritisoi myös valtion metsätalouden kannustejärjestelmä Metkaa. Yksityiset metsänomistajat voivat hakea Metkatukea metsänja luonnonhoidon töihin, metsäteiden rakentamiseen ja perusparannukseen sekä metsän määräaikaiseen suojeluun. – Verovaroilla ylläpidettävän Metkatuen myöntämisen edellytyksenä ei ole suomalaisen työlainsäädännön ja työehtosopimusten noudattaminen toisin kuin metsäsertifiointijärjestelmissä, Sirviö harmittelee. Sopimusasiantuntija Jari Sirviö alettua Tommi Nevalainen sai puhelimeensa videon vaaratilanteesta Tornatorin työmaalla. – Aliurakoitsijan metsurit sahailivat videolla olkapää olkapäätä vasten eikä turvaväleistä ollut tietoakaan, Nevalainen päivittelee. Aura Kinnari taas huomauttaa, että metsurien ammattitaitovaatimukset ovat tiukentuneet. Nykyään esimerkiksi FSCja PECFsertifikaatit edellyttävät heiltä luonnonhoidon tuntemusta. – Palkkakehitys ei seuraa työn vaativuutta. Me Tornatorilla kuitenkin hoidamme kolmen miljardin euron arvoista metsäomaisuutta, Kinnari toteaa. Ensiapukoulutus sekä luonnonhoitoja työturvallisuuskorttien suorittaminen kuuluvat Suomessa metsurikoulutukseen, Satu Saarelainen muistuttaa. Palkan pienuuden lisäksi ammatin arvostus tai sen puute näkyy Saarelaisen mukaan työnantajien käytännöissä. – Konekuskit saavat ruokarahan, mutta metsureille työnantajat eivät sitä maksa. Saarelaista mietityttää myös, mahtavatko metsänomistajat tietää, ketkä heidän metsiään nykyään raivaavat ja mikä heidän ammattitaitonsa on. – Onko järkevää haalia metsureita maanääristä, kun metsä voisi tarjota aitoa työtä paikallisille ja sitä kautta voisimme pitää maaseudun elävänä, hän kysyy. ? Tornator työllistää noin 30 metsuria Luumäeltä Valtimolle ja Jyväskylästä Imatralle ulottuvalla alueella, kertoo pääluottamusmies, metsuri Tommi Nevalainen. AJASSA M A RK KU TI SS A RI N EN Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 17 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 17 11.6.2024 14.02 11.6.2024 14.02
”Kaikkea paitsi konttorityötä ” A nita Koski alkaa kuulua teollisuudenkin aloilla harvinaisuuksiin. Hän on työskennellyt yli 50 vuotta samassa työpaikassa, jo vuosikymmeniä sitten vesilukkoihin erikoistuneen Prevexin tehtaalla Uudessakaarlepyyssä. 18 Tekijä 6/2024 – Pidän työnteosta. Olen tässä firmassa tehnyt kaikkea paitsi konttorityötä. Ja Pietarsaaren tehtaalla en ole työskennellyt, työmatka olisi liian pitkä, päivittäin noin kilometrin työmatkan polkupyörällä taittava uusikaarlepyyläinen Koski sanoo. Prevexillä valmistetaan vuosittain noin 4,4 miljoonaa vesilukkoa. Kokoonpanossa enimmäkseen työskennellyt Koski teki kolmivuorotyötä ensimmäiset kolmetoista vuottaan firmassa. Viime vuodet hän on tehnyt lääkärin määräyksestä pelkästään iltavuoroa. Kova into työntekoon ja korkea työmoraali on Kosken mukaan peruja lapsuudenkodista. Isä oli metsätöissä ”eikä paljon istuskellut”, ja äiti työskenteli pesulassa. – Teimme saunavihtoja äidin kanssa, myimme niitä Uudenkaarlepyyn voimalaitoksen Monet asiat ovat työssä muuttuneet siitä, kun 17-vuotias Anita Koski ensimmäistä kertaa asteli töihin Prevexin tehtaalle Uudessakaarlepyyssä. TEKSTI JOHANNES WARIS KUVAT JOHANNES TERVO KOKIJA Parasta on ehdottomasti ollut tämä meidän porukkamme. Yksi työpäivä on erityisesti jäänyt Anita Kosken muistiin viisikymmenvuotisen työuran aikana. ”Vuosia sitten kesätyöntekijä tuli kahvihuoneeseen ja huusi, että tuli on irti. Soitimme heti palokunnalle. Palo ehti levitä kattorakenteisiin ja se piti purkaa. Onneksi henkilövahingoilta säästyttiin”, Anita Koski muistelee. >> Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 18 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 18 11.6.2024 14.03 11.6.2024 14.03
AJASSA 6/2024 Tekijä 19 vieressä sijainneen julkisen saunan nurkilla, Koski kertoo. Työssä ja valmistettavissa tuotteissa on vuosien mittaan tapahtunut muutoksia. Lähitulevaisuudessa siintää ”älyvesilukko”, mutta samaan aikaan tuotannossa on vieläkin 1970-luvulta peräisin olevia malleja, Koski kertoo. Kosken työuran aikana talossa on ollut neljä toimitusjohtajaa. Prevex siirtyi kokonaisuudessaan osaksi pohjanmaalaista KWH-yhtymää parisen kymmentä vuotta sitten. – Olihan tunnelma vähän erilainen silloin kun olimme perheyritys. Toimitusjohtaja kävi joka päivä tuotannon puolella tervehtimässä. Kosken työuran alussa tehtaalla puhuttiin käytännössä pelkästään ruotsia. Nykypäivänä työntekijät puhuvat useita kieliä ja arviolta noin puolet tuotannon työntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia. Vietnamia, thaita, ukrainaa ja arabiaa kuulee tehtaalla päivittäin. ”Minä teen aina töitä seisten, en ole tottunut työskentelemään istualtaan. Eilen näitä vesilukkoja tuli kasattua 650 kappaletta”, Anita Koski kertoo. Pidän työnteosta. Olen tässä firmassa tehnyt kaikkea paitsi konttorityötä. ”OMA PORUKKA PARASTA TYÖSSÄ” Anita Koski liittyi ammattiliittoon vappupäivänä, työväen juhlapäivänä, vuonna 1974. Ay-uraan on mahtunut 15 vuotta ammattiosaston sihteerin tehtävissä. Suurempia työtaisteluja ei kuitenkaan viiteenkymmeneen vuoteen ole mahtunut. Koski kertoo olleensa kaksi työpäivää lakossa – ja nekin viime talvena Painava syy -mielenilmausten aikaan, jolloin työntekijät osoittivat mieltä Orpo-Purran hallituksen työelämäheikennyksiä vastaan. Työtaisteluiden sijaan toiminta ammattiosastossa ja työyhteisössä on tarjonnut teatterikokemuksia, matkoja ja tanssejakin. Mutta onko töissä oikeasti ollut aina mukavaa? Kosken on mietittävä hetken vastaustaan. – Niin, no eihän se aina nuorena ollut niin kivaa perjantai-iltana jäädä kotiin ja odotella työvuoron alkua, kun olisi ollut vaikka tanssit. Siihen aikaan vuoro alkoi iltayhdeltätoista ja olimme kotona vasta lauantaiaamuna. + DU HITTAR ARTIKELN PÅ SVENSKA på sidan 51. Anita Kosken pitkä työura tulee kuitenkin kohta päätökseensä. – En kerrytä eläkettä enää 68 ikävuoden jälkeen, niin sitten saa työt jäädä, Koski kertoo. Vuosien saatossa Anita Kosken paperinen kellokortti on muuttunut digitaaliseksi työajanseurannan järjestelmäksi. Kun Koski leimaa itsensä viimeisen kerran ulos, jääkin aikaa enemmän harrastuksille. Käsityöt, varsinkin ristipisto, on Kosken sydäntä lähellä, kuten myös puutarhanhoito. – Tällä hetkellä minulla on pihalla vain perennoja, mutta katsotaan mitä tulevaisuudessa. Loppuun on aivan pakko kysyä, että mikä näiden kaikkien vuosien aikana on ollut työssä parasta? – Parasta on ehdottomasti ollut tämä meidän porukkamme. Täällä jotkut ovat olleet melkein yhtä pitkään kuin minä, Koski toteaa. Mutta vain melkein. ? Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 19 Tekijä_2024_06_sisus_ok.indd 19 11.6.2024 14.03 11.6.2024 14.03