Tekijä 05/2019 - Lehtiluukku.fi

Välittömyys vapauttaa voimavarat MIKA SUHONEN Työsuojeluvaltuutettu MIKKO AALTONEN Pääluottamusmies TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 5/2019 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 14 Viisi eduskuntaan 24 Leikkaussaleja yhdeltä luukulta 40 Aluefoorumi pohti työttömyyttä 50 Gymmattor och tunnelprojekt 56 Adrenaliinia autoradalla 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten Tekijä_2019_05_kansiarkki.indd 1 7.5.2019 9.22
TERVETULOA JUHLAKAHVILLE! HELSINKI JA UUSIMAA Teltta, Tikkuraitti 20, Vantaa VARSINAIS-SUOMI (Huom. klo 13–15.30) Radisson Blu Marina Palacen terassi, Linnankatu 32, Turku SATAKUNTA Herttuantorin piha, Isolinnankatu 24, Pori HÄME Kauppatori, Hämeenlinna PIRKANMAA Café Linkosuo, Koskikeskus, Tampere KAAKKOIS-SUOMI Leistin leipomon kahvila, Karhulantie 34, Kotka SAVO-KARJALA Hertunrannan rantatori, Rajakatu 28, Varkaus KESKI-SUOMI Kävelykatu, Jyväskylä VAASA Kauppatori, Vaasa OULU Rotuaarin aukio, Oulu LAPPI Kahvila Picnic, Kauppakeskus Rajalla, Tornio Seuraa juhlavaltuuston tapahtumia: www.teollisuusliitto.fi LIITTO TIEDOTTAA KAKKUKAHVIT ALUEILLA 4.6. klo 12–14 Industrifackets jubileumsfullmäktige i Helsingfors 4.6. För att fira ordnar vi KAFFEBJUDNINGAR samtidigt klockan 12–14 runtom i landet Metallarbetarförbundets historik för 1984–2000 publiceras i samband med jubileumsfullmäktige. www.teollisuusliitto.fi/sv/ Teollisuusliitto järjestää juhlavaltuuston 4.6. Helsingin Paasitornissa. Valtuuston kokouksen yhteydessä pidetään juhlaseminaari. Juhlan kunniaksi alueilla järjestetään kakkukahvit. Juhlavaltuuston yhteydessä julkaistaan Metallityöväen Liiton historia vuosilta 1984–2000 Tekijä_2019_05_kansiarkki.indd 2 7.5.2019 8.29
KA N N EN KU VA : H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN 5/2019 Tekijä 3 SISÄLTÖ 6 VUOROVAIKUTUS ON TAITOLAJI KANSI Työpaikan vuorovaikutuksen parhaat käytännöt ovat usein muodollisen ja epämuodollisen vuorovaikutuksen yhdistelmiä. Ytimessä on työntekijöiden kuun teleminen. Ilman epämuodollista vuorovaikutusta menetettäisiin paljon yhteishengessä, Roclan Järvenpään tehtaan pääluottamusmies Petri Tapper arvioi. 24 AVAIMET KÄTEEN -PERIAATTEELLA Kolme Lahden seudun yritystä, Halton, Hermetel ja Merivaara, valmistavat yhdessä Inoroom-nimellä leikkaussaleja sairaaloihin. Leikkaussalit on suunniteltu yhdessä kirurgien ja muiden alan ammattilaisten kanssa. Haltonin tehtaalle on rakennettu leikkaussali testausja esittelykäyttöön. Salia tutkimassa luottamusmies Markku Paananen (vas.), hitsaaja Kimmo Lilja, kokoonpanija Maija Laitinen ja kehitysja myyntijohtaja Mikael Sokolnick. Tekijä_2019_05_sisus.indd 3 8.5.2019 12.01
H² 4 Tekijä 5/2019 ? HARRASTUS Viessmannin tiiminvetäjä Mika Lahtinen ajaa Minillään rallia, rallisprinttiä ja rataa V1 600-luokassa. ”Vaikka melkein jokainen penni menee, niin on se sen arvoista!” ? Viisi teollisuusliiton jäsentä pääsi eduskuntaan. Lähes puolet kansanedustajista kuuluu johonkin ammattiliittoon, mutta teollisuuden edustajat ovat silti harvassa. KEKSINTÖ Vetykäyttöisistä autoista povataan seuraavaa kuljetusratkaisua sähköautojen jälkeen. Tekniikka vaatii vielä kehitystä. ? AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 14 Miltä uusi eduskunta näyttää duunarin näkökulmasta? 17 VIERAILIJA Kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä 18 NÄKIJÄ Taloustieteen professori Matti Tuomala 20 VÄITTÄJÄT Ilkka Kiema vs. Janne Huovari 22 KEKSINTÖ Vedystäkö voimaa autoihin? 23 Lyhyet TYÖSSÄ 32 KÄYTÄNTÖ Autotehtaalla yhdistettiin luottamustoimet 36 TYÖYMPÄRISTÖ Maatalouden työturvallisuudessa kehittämistä 39 Lyhyet LIITOSSA 40 Aluefoorumi: Työttömyysturva uudistettava kannustavaksi 43 Kirjatyöntekijät perustivat Suomen ay-liikkeen 150 vuotta sitten 45 OIVALTAJA Koulutusjaoston puheenjohtaja Riitta Viljakainen 46 MAAILMA Puutyöläiset taistelevat oikeuksistaan 48 MAAILMA EU:ssakin vain äänestämällä voi vaikuttaa 50 Cellplasttillverkaren NMC Termonova täcker över bassänger i Österrike 49 Lyhyet 54 Brief in English 54 Työttömyyskassa/ A-kassan VAPAALLA 56 HARRASTAJA Rata-autoilija Mika Lahtinen 58 Pulmat 59 Sarjakuva Seuraava numero ilmestyy 12.6. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Oy Painos 215 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. TI M O VI IT A N EN / LE H TI KU VA EDUSKUNTAVAALIT 2019 ? TYÖYMPÄRISTÖ Eläkeuudistuksessa raskaita ja kuluttavia töitä tehneet saivat oman eläkelajin, työuraeläkkeen. Sen alaikäraja on 63 vuotta. Tekijä_2019_05_sisus.indd 4 8.5.2019 10.07
”Työttömyyskassojen roolia työttömien asioiden hoitamisessa voidaan kasvattaa. Olisi järkevää, että kassa hoitaisi kaikki jäsentensä työttömyystilanteeseen liittyvät tehtävät. Työttömyyskassoille voidaan siirtää TE-toimistojen nykyiset tehtävät ja Kelan maksamat työttömyysetuudet. Yhden luukun periaate toteutuu, kun työttömän asiointi, palvelut ja etuuden maksatus hoituvat kokonaisuudessaan työttömyyskassan kautta.” HANNU SILTALA Teollisuuden työttömyyskassan hallituksen puheenjohtaja IRENE NISKANEN Teollisuuden työttömyyskassan johtaja BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi 5/2019 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 15.5.2019 Perhanan palaveri T yöpaikoilla kuulee usein noiduttavan, kuinka aika kuluu kokouksissa istumiseen, vaikka oikeitakin töitä olisi tehtävänä. Siksi tilanne palavereissa saattaa sitten olla sen näköinen, että samalla kun osa osallistujista paneutuu esillä olevien asioiden käsittelemiseen, yrittää osa tehdä muita töitä, osa keskittyy odottamaan istunnon päättymistä ja osa uppoutuu kännykkänsä näpelöimiseen. Usein näyttää olevan myös niin, että ihmisillä on palavereissa aika vakiintuneet roolit riippumatta siitä, mitä asioita niissä käsitellään. Jo edellä kuvattujen hahmojen lisäksi kokousten tyypilliseen henkilö galleriaan kuuluvat myös hauskuuttajat, jaarittelijat, jurnuttajat, asioiden vierestä puhujat, johtopäätöksiin poukkoilijat ja hiljaiset. Jos edellä kuvatut toimintaa vinoon ohjaavat tavat tai roolit saavat palavereissa sijaa, tulee niistä yhteisesti hukkaan heitettyä aikaa. Sen ehkäisemiseksi kannattaa työpaikoilla aika ajoin toteuttaa palaveri inventaario. Toisin sanoen ottaa kalenterivuoden aikana toteutettavat kaikki kokoukset yhdellä kerralla tarkasteltavaksi. Ensimmäinen yllätys silloin todennäköisesti on listan lähes juhlalliseksi muodostuva pituus. Siinä on jo hedelmällinen lähtökohta käydä paketti kokonaisuudessaan läpi ja miettiä, mikä on kunkin palaverin tarkoitus ja tehtävä. Mitä niillä pitäisi saada aikaiseksi ja miten ne ovat käytännössä toimineet? Pariin yksinkertaiseen kysymykseen vastaaminen riittää jo arviointipohjaksi sille, ovatko kaikki palaverit tarpeellisia, pidetäänkö niitä liian usein tai harvoin, puuttuuko kokonaisuudesta jotain, pitäisikö esimerkiksi muistioita kehittää vai voidaanko jatkaa entisellä mallilla. Harkitun käytännön rakentaminen vie tilaa pois turhan kokoustamisen kritiikiltä. Pelkkä muoto ei kuitenkaan yksin riitä, vaan palavereilla pitää olla myös valmisteltu sisältö. Se on palaverin vetäjän erityinen tehtävä. Jos hän kuitenkin ilmestyy paikalle muistelemaan, mitähän me viimeksi päätimme, aloittaa tilaisuuden valittelemalla, kun ei ole ehtinyt valmis tella asioita, tai turvautuu improvisointiin, on peli jo pitkälti menetetty. Turhautuminen alkaa nostaa päätään. Reitti kohti rönsyilyä on pohjustettu. Tilanteen hallinnassa pitäminen on vetäjän tehtävä, mutta keskustelua on vaikea ohjata takaisin asiaan, jos sitä ei ole. Kokouskäytäntöjen säännöllistä tarkastelua ja tuunaamista voi perus tella myös sillä, että se on keino ohjata ja koordinoida kommunikaatiota organisaation eri osastojen tai yksiköiden välillä. Kysymys on rajapinnoista, joissa toimintaa vaikeuttavat tietokatkokset usein tapahtuvat. Näiden rajapintojen seurannalle on olemassa jatkuva tarve riippumatta siitä, muuttuvatko organisaatiot nopeasti vai toteutuuko kehitys hitaammalla rytmillä. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Oy Painos 215 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Tekijä_2019_05_sisus.indd 5 8.5.2019 10.07
6 Tekijä 5/2019 Vuorovaikutus on työelämätaito Tekijä_2019_05_sisus.indd 6 8.5.2019 10.07
? 5/2019 Tekijä 7 AJASSA Roclan tehtaalla Järvenpäässä on meneillään kahvitauko. Vuorovaikutus on työelämätaito Työpaikan vuorovaikutuksen parhaat käytännöt syntyvät usein jatkuvan kehittelyn tuloksena. Tyypillisesti ne ovat muodollisen ja epämuodollisen vuorovaikutuksen paikallisesti hyväksi havaittuja yhdistelmiä. TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT PEKKA ELOMAA JA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN Tekijä_2019_05_sisus.indd 7 8.5.2019 10.07
SKF 8 Tekijä 5/2019 TAULUPALAVERI OMALLA MAAPERÄLLÄ l Tampereen yliopiston sosiaalipsyko logian professorin Johanna Ruusuvuoren mukaan työpaikalla tapahtuvan muodol lisen ja epämuodollisen vuorovaiku tuksen välille on vaikea vetää tarkkaa määritel mällistä tai käytännössä havait tavaa rajaa. Vaikka muodollinen vuoro vaikutus liittyy suoranaisesti tiettyihin työtehtäviin, voi siihen liittyä vapaampaa ajatusten vaihtoa ja ideointia. Toisaalta vaikka epämuodollinen vuorovaikutus tyypillisesti tapahtuu tauoilla ja taukotiloissa eli työn tuoksinasta erillisenä, voi se silti olla yhteydessä töiden tekemiseen. – Rajanveto muodollisen ja epämuodollisen vuorovaiku tuksen välillä tapahtuu usein niin, että vuorovaikutuksessa mukana olevat ihmiset vetävät ne rajat tilannekohtaisesti itse. Virallinen tilaisuus saatetaan aloittaa tunnustelulla, suhteen luomisella ja tehtävään suuntautumisella ja Avain työpaikan toimivuuteen Vasemmalta lukien koneistajat Ville Hytönen, Ari Hitonen, Harri Jurvanen, Mikko Suokas ja Sami Perttunen. Tekijä_2019_05_sisus.indd 8 8.5.2019 10.07
SKF 5/2019 Tekijä 9 ? AJASSA SKF Laakereistaan tunnettu SKF valmistaa teolli suuden ja liikkuvan kaluston voitelu järjestelmiä Muuramessa. Tuotannon viikkopalaveri järjestetään keskiviikkoisin. Myös tuotannon tiimi palaverit pidetään kerran viikossa tai tarpeen mukaan useamminkin. Koneistustiimin palaveripäivä on perjantai. – Joskus aikaisemmin kokoonnuimme isoon neuvottelu huoneeseen koko tuotannon väki. Se ei toiminut. Niin suuressa porukassa omia asioita ei oikein kehdata tuoda esiin, koneistuksen esimies Ismo Lehtinen arvioi. Palaverit päätettiin paloitella pienemmillä ryhmillä pidettäväksi. – Sitten saimme ajankohtaiset asiat jo hyvin käsiteltyä, mutta fläppitaulujen kanssa toimittaessa muistiinpanot jäivät hajanaisiksi. Päätimme ottaa tekniikan avuksi, ja ryhdyimme pitämään Excel pöytäkirjaa siitä, mitä on tehty, missä on onnistuttu, missä on parannettavaa ja mitä seuraavaksi tehdään. Asiat pysyvät järjestyksessä, ja niihin voidaan palata milloin tahansa, Lehtinen toteaa. – Koimme järkevämmäksi pitää taulupalaverit työ pisteellä pienimuotoisesti kuin lähteä istumaan johonkin neuvottelutilaan, jolloin se saattaisi tulla joillekin vähän epämiellyttäväksi tai tuntua oudolta paikalta puhua tuotannon arkiasioista. Hoidamme asiat luontevasti omalla maaperällä, koneistaja ja pääluottamusmies Mikko Aaltonen kertoo. – Siinä tuotannon keskellä on helppo kaikkien osallistua ja käsitellä asioita. Keskustelussa ei ole kiireen tuntua tai ongelmia. Koneet pyörivät koko ajan, mutta niitä voi vähän hiljennelläkin, jos sellaisia työvaiheita olisi menossa. SKF:n koneistuksen ”neuvotteluhuone” sijaitsee tuotanto tilassa. Tiimi istuu palaveria pitäessään koneiden ja laitteiden keskellä tuoliringissä, keskustelee, tekee huomioita, ehdotuksia ja päätöksiä. Kirjaukset näkyvät isolta taulu televisioruudulta kaikille. Siitä tulee nimitys taulupalaveri. sitten vasta ryhdytään käsittelemään varsinaista asiaa. – Lääkärin vastaanotto on hyvä esimerkki. Siinä voi ensin olla tuttavallisempi jutusteluvaihe ja sitten lääkäri kysyy potilaalta, että mitä varten tulit vastaanotolle? Se on merkki siitä, että vuorovaikutuksessa siirrytään muodolliseen osuuteen. – Työpaikan kahvihuoneen vuorovaikutuksessa sitä vastoin ryhdytään harvoin puhumaan pelkkää työasiaa. Keskustelu voi olla omaan arkielämään tai myös töihin liittyvää, mutta kuitenkin epämuodollista niin, että se ei liity varsinaisesti kenenkään työtehtävään, Ruusuvuori määrittelee. Rajanveto tapahtuu Ruusuvuoren mukaan paitsi puheella myös usein aika pienillä ja jopa lähes huomaa mattomilla vuorovaikutuksellisilla keinoilla kuten asennon muutoksilla ja eleillä. – Kysymyksessä on tärkeä työelämätaito. Havaita ja säädellä sitä, mikä on muodollista tehtävään suuntautuvaa vuorovaikutusta ja mikä on epämuodollista vuorovaiku tusta, ja mikä se oikea suhde niiden välillä kussakin tilanteessa on. – Toisin sanoen pitää pysyä asiassa silloin kun sitä tarvitaan, ja antaa tilaa kevyemmälle jutustelulle silloin kun sen aika on. On osattava erottaa se, mikä kuuluu ja mikä ei kuulu asiaan. EPÄMUODOLLISELLA VUOROVAIKUTUKSELLA RAKENNETAAN LUOTTAMUSTA Ruusuvuoren mukaan epämuodollisella vuorovaikutuk sella rakennetaan pohjaa muodollisen vuorovaikutuksen onnistumiselle. – Työpaikoilla tehdään töitä erilaisissa ryhmissä ja tiimeissä. Niiden toimivuus edellyttää jonkinlaisen luotta mussuhteen rakentamisen ihmisten kesken sekä ymmär rystä toisten ajattelu ja työtavoista. Se puolestaan vaatii varmasti jonkin verran epämuodollistakin vuorovaikutusta. Se on edellytys sille, että tiimi voisi toimia tehokkaasti. ? H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN Koneistustiimin esimies Ismo Lehtinen ja pääluottamusmies Mikko Aaltonen Tekijä_2019_05_sisus.indd 9 8.5.2019 10.07
? SKF:llä "taulupalaverin" voi halutessaan vetää kuka tahansa tiimin jäsen. Kuvassa koneistajat Ville Hytönen ja Olli Rämänen. 10 Tekijä 5/2019 – Jos työpaikalla keskitytään vain muodolliseen vuorovaikutukseen, niin silloin siitä jää puuttumaan sosiaalisen suhteen ja luottamuksen rakentaminen. Jos ajatellaan esimerkiksi uupumisongelmia, niin voisi kuvitella, että jos työpaikalla puhutaan vain työasioista, voi käydä niin, että jotkin työntekijät ajautuvat lähelle burnoutia ennen kuin kukaan huomaa mitään. Hyvää huomenta, hyvää päivää tai mitä kuuluu? Ne ovat lyhyitä, mutta Ruusuvuoren mukaan tärkeitä lauseita työpaikalla. – Tulla tunnistetuksi ja tunnustetuksi, että sinä olet siinä. Se on yllättävän tärkeä asia. Sitä ei vaan välttämättä tule ajatelleeksi. – Siksi työpaikan ilmapiiriä parantaa se, että tervehdimme toisiamme. Se on kätevää ja helppoa. Se ei edellytä sitä, että tarvitsee jäädä pitkäksi aikaa juttelemaan niitä näitä. Se on vain sen havaitsemista, että ollaan läsnä. Se, että ihmiset oikeasti noteeraavat toisensa, tekee jo aika paljon. TAUKOTILAT TARVITAAN Ruusuvuori on työpaikkojen yhteisten taukotilojen puolesta puhuja. Taustalla on tutkimustyön lisäksi omakohtainen kokemus suutarin lapsella ei ole kenkiä -tyyppisessä asetelmassa. – Työskentelin aikaisemmin tutkijana Työterveyslaitoksella. Toimipisteessämme ei ollut yhteistä taukotilaa työntekijöille. Rupesimme kollegan kanssa kehittelemään talon isoon aulaan vastaavaa kokoontumis paikkaa. Järjestimme sinne seisomapöytiä ja muutakin rekvisiittaa. Siinä rupesi käymään porukkaa aika paljon ja siihen kehkeytyi muutakin toimintaa. Teimme esimerkiksi työkavereista otetuista tilannekuvista joulukalenterin aulan seinälle. – Se päätyi siihen, että kun yksi huone tyhjentyi, niin saimme siitä yhteisen taukotilan. Tapahtumien kulku havainnollisti, mitä mahdollisuus kokoontua yhteen voi tehdä työpaikan ilmapiirille. Viihtyvyys lisääntyi töiden siitä kärsimättä. Uskon, että sama pätee yleisemminkin. – Olemme muokanneet taulupalaverikäytännön itse. Koemme, että se on ketterin, helpoin ja vähiten kustannuksia tuottava tapa toimia, Lehtinen arvioi. – Malli on todella hyvä. Kaikki ovat olleet tyytyväisiä, Aaltonen vahvistaa. KIERTÄVÄ VAPAAEHTOINEN VETOVASTUU Taulupalaverin voi halutessaan vetää kuka tahansa tiimin jäsen. – Tiimissä on neljästä viiteen kaveria, jotka ovat ottaneet vetovastuun kiertävästi haltuun. Se menee aika monesti niin, että palaverin vetäjä pitää myös aikataulusta kiinni, että ei ruveta rönsyilemään juttujen kanssa muualle. Ensimmäisenä käymme aina yhdessä läpi läheltä piti -tilanteet, joita on tapahtunut Muuramen yksikössämme ja asiakkaiden luona tehtävillä asennuksilla sekä muut työturvallisuusasiat, Aaltonen kuvailee. Taulupalaverit ovat käytössä SKF:n Muuramen tehtaan jokaisessa kuudessa tiimissä. Tiimeillä on omat pöytäkirjansa, joita muut tiimit voivat sähköisellä alustalla käydä lukemassa ja kommentoimassa. – Voimme esittää kysymyksiä tai muutosehdotuksia toisillemme. Huomiot voi kirjoittaa suoraan pöytäkirjoihin tai mennä toisen tiimin taulupalaveriin keskustelemaan asiasta. – Tiimien sisällä ja niiden välillä käytävää keskustelua voi luonnehtia muodollisen epämuodolliseksi. Teemme yhteistyötä ja kehitystyötä sisäisten asiakkaiden kanssa. Haemme järkeviä ratkaisuja. Omasta näkemyksestä ei pidetä jääräpäisesti kiinni, Aaltonen sanoo. ISOSSA JOUKOSSA ENEMMÄN OHJAUSTA Tiimien taulupalavereista siirtyy asioita koko tuotannon viikkopalaverien käsiteltäväksi. Niissä on paikalla osastojen edustus ja tehtaan johto. Avainteemoja ovat tuotannon sujuvuus, toimitusvarmuus ja mahdollisesti havaittujen epäkohtien korjaaminen niin, että vastaavat ongelmat pystytään ehkäisemään. – Asiat saadaan tuotannon viikkopalavereissa kattavan edustuksen myötä useimmiten ratkaistua. Jos jotain kysymystä ei pystytä päättämään, siirtyy se johtoryhmän käsiteltäväksi, henkilöstöpäällikkö Kaarina Luoma kertoo. Henkilökunnan tiedotustilaisuudet järjestetään kerran kuukaudessa. – Tehtaan ruokalassa pidettävissä infoissa käydään kahvikupin äärellä läpi yrityksen taloudellinen tilanne ja H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN Tekijä_2019_05_sisus.indd 10 8.5.2019 10.08
5/2019 Tekijä 11 ? AJASSA Teollisuudessa ja erilaisissa korkeamman melutason työpaikoissa taukotiloille on Ruusuvuoren mukaan erityinen tarpeensa. – Töitä suoritetaan tiukasti tehtäviin keskittyen kuulo suojaimet päässä. Silloin on jo työkyvyn ylläpitämistä ajatellen tärkeää, että työpaikalla on taukotila, jossa työstä aiheutunutta muistia, tarkkaavaisuutta ja suorituskykyä rasittavaa kognitiivista kuormaa voi tasoitella, että pystyy taas hyvään suoritukseen. Tauoilla syntyy usein ideoita ja kehittelyjä, mutta niistä jää harvoin mitään pysyvämpää talteen. – Se, mikä tauoista kuitenkin aina jää, on se emotio naalinen palkinto, joka tulee vaihtelusta, rauhoittumisesta ja työkavereiden kanssa juttelemisesta. Se lisää viihty vyyttä ja hyvinvointia. MUODOLLINEN VUOROVAIKUTUS MUOTISSAAN Työpaikoilla ykkösasia on se, että työt tulevat tehdyksi. Toimintaa edistää kummasti, kun palavereihin valmis taudutaan kunnolla. Se koskee Ruusuvuoren mukaan erityisesti palaverien vetäjiä, että kullekin palaverille asetettu tavoite on heillä kirkkaana mielessä. – Kiusaannuttavaa voi olla vaikkapa se, että kokouksen puheenjohtaja ei osaa rajoittaa ihmisten jorinoita, ei pysty pitämään keskustelua hallinnassa tai vetämään asioita yhteen. Silloin liu’utaan helposti pois itse asiasta. Kuuntelija ajattelee siinä, että pitäisi olla tekemässä miljoonaa muutakin asiaa tällä hetkellä, ja kokous ei etene mihinkään. VASTUUTA TYÖNTEKIJÖILLE SKF:llä on siirretty tuotannon suunnittelun vastuuta työntekijöille. – Työntekijät pääsevät vaikuttamaan työn suunnitte luun. Koneistuksessa he esimerkiksi tekevät työvuorolistat ja miettivät keskinäisen työnjakonsa antamieni ohjeiden mukaan. Toiminnan pitää olla tasapuolista ja rasituksen pitää jakautua tasaisesti. Koneiden pitää pyöriä ja tuotannossa pitää olla aina riittävästi osaamista paikalla, Lehtinen linjaa. – Toimitamme suunnitelmat tiimin esimiehelle hyväk syttäväksi, ja työt hoidamme niin, että olemme annetun luottamuksen arvoisia. Tiimien itseohjautuvuus ja mahdollisuus rytmittää työtä itse ovat isoja asioita. Se on valtti työhyvinvoinnissa, kun saamme itse suunnitella ja tehdä työtä mieluisaksi, Aaltonen toteaa. SKF:n toimitusvarmuus on pysynyt jo pitkän ajan yli 99 prosentissa. Se on koko henkilökunnan läpäisevä tavoite ja ylpeydenaihe, jonka jatkuvaan saavuttamiseen kannustaa osin se, että se on yksi tulospalkkion määritte lyssä huomioon otettava tekijä. OY SKF AB SUOMI PERUSTETTU 1972 (Muuramen tehdas), osa SKF Aktiebolagia vuodesta 2006 alkaen TOIMIPISTEET Muurame, Espoo ja Oulu TUOTANTO (SKF Muurame) Teollisuuden automaattiset voitelujärjestelmät sekä raskaiden ajoneuvojen ja työstökoneiden keskusvoitelujärjestelmät; toimitti esimerkiksi Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaaseen noin 3 000 voitelupistettä HENKILÖSTÖ 160, joista 100 Muuramessa, työntekijöitä 50 LIIKEVAIHTO 83,4 milj. euroa (2017) ajankohtaiset asiat. Yrityksen henkilöstö kokoontuu kerran vuodessa myös tiimipäivään. Alkuvuodesta toteutettavissa tilaisuuksissa käydään läpi asetetut tavoitteet, ja nostetaan esiin asioita, joita halutaan painottaa, kuten esimerkiksi tänä vuonna aloitetoiminta. Yhteisten osuuksien lisäksi henkilöstö sekoitetaan keskenään työryhmiin. – Työryhmissä olemme käyttäneet fasilitaattoreita eli omasta väestä koulutettuja henkilöitä, jotka pitävät huolen siitä, että työryhmä käsittelee annetut asiat aikataulun mukaisesti ja että sen kaikilla jäsenillä on mahdollisuus osallistua keskusteluun, Luoma toteaa. PELKKÄ MUODOLLISUUS JÄYKISTÄISI ILMAPIIRIN SKF:n Muuramen tehtaalla on jo mainitun yhteisen ruokalan lisäksi kaksi yhteistä taukotilaa ja kuntosali. Sen lisäksi työnantaja järjestää henkilökunnalle yhteisiä tapahtumia ja vapaaajan toimintaa kuten esimerkiksi teatteria, jääkiekkootteluita, sählyvuoroja, keila tapahtumia, cartingia ja pikkujoulut. – On tärkeää, että ihmiset tapaavat muissakin kuin työn merkeissä. Kun tuotannosta ei liikuta työvuorojen aikana muualle, tarvitaan tilaisuuksia, joissa tuotannon ja toimiston väki voivat oppia tuntemaan toisensa. Aina se helpottaa asioiden esiin tuomista, kun tuntee ihmisiä, Luoma arvioi. – Vapaaajan tapahtumissa yhdessä oleminen on rentoa ja puheenaiheita riittää. Niitä ovat esimerkiksi itse tapahtuma ja harrastukset, jotka nousevat usein esiin. Toisaalta kun työporukalla lähdetään liikkeelle, niin eihän niistä työasioista eroon päästä, Aaltonen kertoo. – Se monenlainen tiedonvaihto koetaan hyväksi, Luoma jatkaa. – Se ehdottomasti tukee työhyvinvointia. Luulen, että se vaikuttaa myös aloitekykyisyyteen. Jos tunnelma on sellainen, että se ei ole välitön, syntyy haluttomuutta kehittää tekemistä, Lehtinen täydentää. – Jos työpaikalla keskityttäisiin vain muodolliseen vuorovaikutukseen, niin ainakin osa hyvästä ilmapiiristä menetettäisiin ja työhyvinvointi kärsisi, Aaltonen päättää. "Jos työpaikalla keskitytään vain muodolliseen vuorovaikutukseen, niin silloin siitä jää puuttumaan sosiaalisen suhteen ja luottamuksen rakentaminen." H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN Tekijä_2019_05_sisus.indd 11 8.5.2019 10.08
12 Tekijä 5/2019 YHTEISHENGEN JA ILMAPIIRIN LUOMINEN SEKÄ TOIMIVAT PALAVERIKÄYTÄNNÖT PE KK A EL O M A A Aika on Ruusuvuoren mukaan työpaikolla yleensä kallista. Siksi on tärkeää, että palavereista syntyy päätöksiä, toimintalinjauksia ja tuloksia. – Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että yllättävän usein käy niin, että päätöksiä ei sanota ääneen muistioon kirjaamista varten. Sitten voi käydä niin, että jälkikäteen ei olla samaa mieltä siitä, mitä on sovittu tai mitä muistiossa lukee. – Yksi keino tämän välttämiseksi on heijastaa muistio seinälle jo kirjoitusvaiheessa. Se antaa mahdollisuuden osallistua ja kommentoida. Sitten tiedetään mitä on sovittu, ja muistiokin on oikeastaan saman tien tarkastettu. TYÖNTEKIJÖITÄ KANNATTAA KUUNNELLA Kun Ruusuvuorta pyytää tiivistämään ne tekijät, jotka edistävät työpaikan vuorovaikutuksen onnistumista, on vastauksen ydin työntekijöiden kuunteleminen. – Kuunnellaan työntekijöiden tarpeita ja toiveita. Annetaan heidän itse ehdottaa. – Pidetään kehittämisiltapäiviä tai työkonferenssi menetelmällä tilaisuuksia, joissa työntekijät pääsevät itse paikantamaan keinoja. Mitkä ovat meidän ongelmat ja miten niitä ratkaistaisiin, mitä halutaan ja mikä olisi hyvä. Se oikeastaan on se juttu, minkä rinnalla jonkinlaisen keskinäisen luottamuksen pitää vallita, että työtehtävät voidaan suorittaa hyvin. Työntekijöiden tasapuolisen kuuntelemisen myönteinen seuraus on myös siinä, että se ehkäisee vuorovaikutuksen ongelmien syntymistä. Kuuntelemisella tehdään varsinaisten asiasisältöjen rinnalla työtä myös sen puolesta, että ei pääsisi syntymään tilanteita, joissa joku ei tulisi huomatuksi, tai että joku tulisi suljetuksi vuorovaikutuksen ulkopuolelle. – Me kaikki tarvitsemme ympäristön sosiaalista tukea ja vertaistukea, ja edellisen rinnalla niitä lepohetkiä yhteisissä taukotiloissa työpäivän tai vuoron aikana tapahtuvaa palautumista varten. Ne ovat tärkeitä tekijöitä työssä jaksamisen kannalta. l ROCLA Tekijä_2019_05_sisus.indd 12 8.5.2019 10.08
5/2019 Tekijä 13 AJASSA YHTEISHENGEN JA ILMAPIIRIN LUOMINEN SEKÄ TOIMIVAT PALAVERIKÄYTÄNNÖT ROCLA Trukkeja Järvenpäässä valmistavan Roclan tehtaalla toimii yhdeksän tuotanto-osastoa. Ne pitävät tuotantopalavereja viikoittain tai jopa päivittäin. Palaverit järjestetään tuotantotiloissa tai taukopaikoilla. – Viikkopalavereissa käydään vapaata, mutta työasioihin pureutuvaa keskustelua tuotannon vallitsevasta tilanteesta. Käymme asiat ja läpi ja katsomme, mitä niille pystytään tekemään. Kaikista palavereista ei välttämättä tehdä muistioita, mutta akuutit asiat kirjataan aina ylös. Niitä ovat esimerkiksi materiaalitarpeet ja vaaratilanteet, hitsaamossa työskentelevä pääluottamusmies Petri Tapper kertoo. – Automaatiotrukkien valmistuksen työnjohtaja pitää kaikissa tuotantopalavereissa juoksevaa Excelkirjausta. Se on tarpeen siksi, että työt ovat projektiluonteisia ja yksi projekti saattaa kestää esimerkiksi vuoden. Siinä ajassa suunnitelmiin tulee muutoksia ja aikataulut elävät. Asiat kuitenkin ovat tallessa alusta alkaen ja niihin voidaan palata, automaatioasentaja ja työhuonetoimikunnan puheenjohtaja Jyri Nieminen sanoo. – Varaston näkökulmasta osastojen säännölliset palaverit helpottavat toimintaa. Kun tiedämme hyvissä ajoin, mitä osia milläkin osastolla tarvitaan, pystymme toimittamaan ne niin, että tuotanto voi pyöriä jatkuvasti. Tarvittaessa pystymme reagoimaan myös nopeasti, trukinkuljettaja ja logistiikkaosaston luottamusmies Suvi Tuominen toteaa. Palaverikäytäntöjä on muokattu myös vuorotyötä ja toisistaan erillisiä työtehtäviä ajatellen. – Hitsaamossa pidetään vuorojen kesken tunnin limitys. Sen ajan olemme yhtä aikaa paikalla. Ehdimme katsoa missä mennään, mitä on tehty ja mitä seuraavaksi tehdään, Tapper sanoo. TIETO NIILLE, JOTKA SEN TARVITSEVAT – Toisaalta kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea, vaan asiat käydään läpi niiden työntekijöiden kanssa, joita ne suoranaisesti koskevat. Se antaa mahdolli suuden pitää palaverit pienemmissä ryhmissä. Toimintamalli on hyvä. Isoissa ryhmissä keskustelu karkaa herkemmin varsinaisesta aiheesta ja osalla voi jäädä jotain kuulematta, Tapper arvioi. Tuotantopalaverien rinnalla on useita muita säännöllisiä palavereja kuten työsuojelutoimikunnan kokoukset kerran kuukaudessa, tiedottava yhteistoimintakokous ja henkilöstöpalvelujen työsuojelu kokous kaksi kertaa vuodessa sekä tasa-arvotoimikunnan palaveri kerran vuodessa. Toimitusjohtaja tapaa henkilöstö ryhmien edustajat muutaman kerran vuodessa ja pitää säännöllisesti yhteisiä avoimen keskustelun kahvihetkiä henkilökunnan kanssa. Luottamushenkilöt ja tuotannon johto kokoontuvat palaveriin kerran kahdessa viikossa. – Palaverikäytäntömme on kokonaisuutena toimiva. Ei ole noussut esille, että olisi jotain erityistä, mikä vaatisi huomiota. Kyllä me aika ketteriä olemme. Pystymme viemään asioita nopeastikin eteenpäin, henkilöstöpäällikkö Leena Järvinen tiivistää. KERHOTOIMINTA KOKOAA VÄKEÄ YHTEEN Epämuodollisen vuorovaikutuksen alueella Roclan erityispiirre on työpaikoille tyypillisten yhteisten tilaisuuksien lisäksi vilkas ympärivuotinen kerhotoiminta. Kerhoja on tällä hetkellä kymmenkunta. Niissä kaikissa on puheenjohtaja ja rahastonhoitaja. Ne tekevät vuosittain toimintasuunnitelmat ja -kertomukset. Osa rahoituksesta tulee työnantajalta ja osa työntekijöiltä kerhojen jäsenmaksuina. – Työnantaja budjetoi kerhoihin vuosittain rahaa osana tyky-toimintaa. Ajatuksena on rakentaa mahdollisuuksia siihen, että ihmiset voivat tavata toisiaan talon sisältä laajemmin, että voimme oppia ymmärtämään paremmin toisiamme ja eri osastojen tekemisiä. Toiminnan rahoittamisen motiivina on se, että siten voimme tukea ja lisätä yleistä viihtyvyyttä, työkykyä ja työhyvinvointia, Järvinen perustelee. – Kerhot järjestävät runsaasti monenmoista toimintaa. Esimerkiksi ampuminen, kalastus, sulkapallo, sähly, kiipeily, jalkapallo, hiihto, keilaus ja kulttuuri. Ne ovat hauskoja yhteisiä juttuja, Tapper sanoo. Roclalla on henkilökunnan ruokalan lisäksi useita taukotiloja. – Ilman epämuodollista vuorovaikutusta menettäisimme paljon yhteishengessä ja ilmapiirissä, Tuominen arvioi. Tapper, Nieminen ja Järvinen ilmoittavat olevansa samaa mieltä. TYÖKAARI KANTAA EDELLEEN Rocla osallistui Työkaari kantaa ja sitä edeltä neeseen Hyvä työ – pidempi työura -työhyvinvointi hankkeisiin. Järvisen mukaan ne olivat yritykselle hyödyksi. – Ne antoivat ymmärrystä hoitaa henkilöstöpolitiikkaa yrityksessä. Vaikka kyse on olemassa olevista tutuistakin asioista, niin hankkeiden kautta tullut eri näkökulma oli tarpeellinen. – Viimeisimmän hankkeen hyödyksi koin erityisesti sen, että kokosimme työhyvinvointiin liittyvät toimintamallimme yhteen. Teimme ehyen rakenteen siihen, miten nämä asiat meillä toimivat ja miten niitä hoidetaan niin, että työnteko sujuu eri elämänvaiheissa mahdollisimman hyvin jokaisella yksilöllä, Järvinen tiivistää. ROCLA OY PERUSTETTU 1942, osa Mitsubishi Logisnextiä KOTIPAIKKA Järvenpää TUOTANTO Sähköiset varastoja vastapainotrukit, automaattitrukkijärjestelmät sekä niiden huoltoja ylläpitopalvelut HENKILÖSTÖ 480, joista työntekijöitä noin 215 LIIKEVAIHTO 124,1 milj. euroa (2018) TIETO NIILLE, JOTKA SEN TARVITSEVAT PE KK A EL O M A A PE KK A EL O M A A Tekijä_2019_05_sisus.indd 13 8.5.2019 10.08
TI M O VI IT A N EN / LE H TI KU VA 14 Tekijä 5/2019 EDUSKUNTAVAALIT 2019 Noin puolet kansanedustajista kuuluu ammattiliittoon Teollisuusliiton jäseniä valittiin eduskuntaan viisi, julkisen sektorin liittojen jäseniä viitisenkymmentä. TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP J ulkisen sektorin ongelmia ymmärretään tulevassa eduskunnassa hyvin, ainakin jos vastavalittujen kansanedustajien taustoja vertaa. Lääkäreitä, opettajia, sairaanhoitajia ja muita kunta-alan ammattilaisia meni läpi kymmenittäin. ”Opettajien puolue” on vahvasti edustettuna eduskunnassa. Opetusalan ammattijärjestö OAJ laskee, että valituista kansanedustajista 30 edustaa kasvatusja opetusalaa. Heistä 23 on opettajia ja 7 tutkijoita. Valtaosa näistä valittiin keskustan (6 henkilöä) ja kokoomuksen (5) listoilta. Hallituspohja voi OAJ:n puolesta olla mikä vain, sillä opettajia riittää suurissa puolueissa. Vihreisiin, sosialidemokraatteihin ja perussuomalaisiin kuuluu kuhunkin kolme opettajatai tutkijataustaista kansanedustajaa. ÄÄNIKUNINGATAR JHL:LÄINEN SAK:laisen Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n jäsenistä kaikkiaan 21 henkilöä valittiin eduskuntaan. Eniten JHL:n tiedossa olevia jäseniä on SDP:n ryhmässä (14), seuraavaksi eniten vasemmistoliiton ryhmässä (5), heidän joukossaan on vaalien äänikuningatar Li Andersson. Myös kaksi perussuomalaisten kansanedustajaa ja yksi keskustan edustaja, Antti Kaikkonen, kuuluvat JHL:ään. Terveydenja sairaanhoitoalaa edustava Tehy sai eduskuntaan ennätysmäärän jäseniään, peräti 10. Heistä neljä kuuluu SDP:hen, ja loput edustavat perussuomalaisia (3), vihreitä (1), kokoomusta (1) ja keskustaa (1). Julkisja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty kertoo, ettei yksikään ehdolla ollut liiton jäsen tullut valituksi. Lähija perushoitajia edustava SuPer ei ole kertonut, menivätkö ehdolla olleet jäsenet läpi. Lääkäriliitto ei ole liioin tiedottanut eduskuntaan valituista lääkäreistä, mutta eduskuntaan valittiin muun muassa HUS:n entinen toimitusjohtaja Aki Lindén (sd). Palvelualojen ammattiliiton jäsenistä eduskuntaan nousee viisi henkilöä, joista kolme kuuluu vasemmistoliittoon ja kaksi SDP:hen. Heistä uutena valittiin SDP:n Savo-Karjalan toiminnanjohtaja Seppo Eskelinen. Rautatiealan unioni sai ainakin yhden puolestapuhujan, sillä eduskuntaan palasi tauon jälkeen Raimo Piirainen (sd). Autoja kuljetusajan työntekijäliiton AKT:n vaaleissa ehdolla olleista jäsenistä valituksi tuli Antti Lindtman (sd.). Hän sai Uudenmaan vaalipiirin toiseksi suurimman äänimäärän. TEOLLISUUDESTA VÄHÄN EDUSTAJIA Kaikkiaan viisi valituista kansanedustajista kuuluu Teollisuusliittoon. Edustajista kolme on uusia: Imatran terästehtaan pääluottamusmies Niina Malm (sd), kokoonpanija Jukka Mäkynen (ps) ja ammattiosaston tiedottaja Johannes Yrttiaho (vas). Paikkansa uudistivat Jukka Gustafsson (sd) ja Jari Myllykoski (vas). Paperiliitosta ja Elintarviketyöläisten liitosta ei yksikään ehdolla ollut jäsen päässyt eduskuntaan. Eduskuntaan pääsi kuitenkin entinen paperiprosessinhoitaja ja entinen Paperiliiton työehtosihteeri, nykyinen puutarhuri Juho Kautto (vas). Rakennusliittoon kuuluva Matti Semi (vas) valittiin uudelleen eduskuntaan. STTK:lainen Ammattiliitto Pro kertoo, että heidän jäsenistään kaksi valittiin eduskuntaan, joista tunnetuin on SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. Hänet mainitaan myös akavalaisen Lakimiesliiton läpimenneiden listalla. Lisäksi osa ehdokkaista ei ole kertonut ammattiliiton jäsenyydestään. EDUSTAJAPAIKKA EI HELTIÄ RAHALLA Suomessa ei vielä raha määrää, ketkä nousevat eduskuntaan, muistuttaa Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, professori Markku Jokisipilä. – Jopa 60 000 euron vaalibudjetilla voi jäädä rannalle, ja kansanedustajan paikka voi hellitä vain muutaman sadan euron satsauksella. Keskimäärin eduskuntaan on päässyt Jokisipilän mukaan 30 000–40 000 euron kampanjalla. Vaikka summa on hänestä suuri, Suomessa ei kuitenkaan voi vielä ostaa itselleen edustajanpaikkaa, Yhdysvaltain tyyliin. – Tätä on kuitenkin syytä seurata. Kaikilla ei ole mahdollisuutta saada tuollaista vaalikassaa kokoon, mikä alkaa rajoittaa ehdokastarjontaa. Tekijä_2019_05_sisus.indd 14 8.5.2019 10.08
(Liike Nyt 1 paikka, Ahvenanmaa 1 paikka) 5/2019 Tekijä 15 AJASSA DUUNARITYÖSTÄ HARVA LÄPI l Perinteisistä duunari ammateista ja palkansaajan asemasta valittuja ovat lastaaja Niina Malm (sd), liikuntapaikkahoitaja Marko Asell (sd), lähihoitajat Sanna Antikainen (ps) ja Aino-Kaisa Pekonen (vas), kirvesmies Jukka Mäkynen (ps), myyjä Katja Hänninen (vas), puutarhuri Juho Kautto (vas), rakennusmies Matti Semi (vas), suurtalouskokki Katja Taimela (sd), sähkövoimatekniikan mekaanikko Rami Lehto (ps), veturinkuljettaja evp. Raimo Piirainen (sd) ja turvallisuusvalvoja Olli Immonen (ps). MISSÄ EDUSKUNTARYHMÄSSÄ SUHTEESSA ENITEN... JHL:LÄISIÄ: SDP l JHL:n jäseniä 14. Eniten myös Tehyn jäseniä, 4. l LIsäksi 5 toimittajaa tai viestinnän ammattilaista ja 4 opettajaa tai opettajan koulutuksen saanutta. l Ylempi korkeakoulututkinto tai jatkotutkinto 25 edustajalla. YRITTÄJIÄ: PERUSSUOMALAISET l Yrittäjiä 17. l Eniten myös vain peruskoulun tai sen osan tai toisen asteen koulutuksen suorittaneita. Ammattitutkinnon tehneistä useimmat ovat toimineet yrittäjinä. VALTIOJA KAUPPATIETEILIJÖITÄ: KOKOOMUS l Valtiotieteiden maistereitä 8 ja kauppatieteiden maistereita 4. l Perinteisesti mielletty yrittäjien, pappien ja poliisien puolueeksi. Kuitenkin vain 6 yrittäjää, 3 poliisia eikä yhtäkään pappia. OPETTAJIA: KESKUSTA l Opettajia tai opettajataustaisia 6. l Kaikilla edustajilla vähintään alempi korkeakoulututkinto. l Eniten myös maanviljelijöitä, maatalousyrittäjiä ja metsäalan ammattilaisia. TUTKIJOITA: VIHREÄT l Tutkijoita 4. l Eniten myös opiskelijoita, 4. l Muilla edustajista on vähintään ylempi korkeakoulututkinto. SAK:LAISIA: VASEMMISTOLIITTO l Ammattiliittojen jäsenyyksien perusteella SAK:laisin. 11 edustajaa kuuluu SAK:n ammattiliittoihin, eniten JHL:ään. l Suhteellisen tasaisesti työntekijä-, toimihenkilöja akateemisissa ammateissa työskenteleviä. MAATALOUSYRITTÄJIÄ: RKP l 4 maatalousyrittäjää. Joka kolmas ryhmän jäsen saa elantonsa maataloudesta. LÄÄKÄREITÄ: KRISTILLISDEMOKRAATIT l Kaikilla paitsi yhdellä korkeakoulu tutkinto. Suhteellisesti eniten lääkäreitä, 2. Vain yksi pappi. LÄHTEET: Eduskunta, edustajien omat verkkosivut, Ylen vaalikone, ammattiliittojen verkkosivut ja uutiskirjeet, Wikipedia, sanomalehtien verkkosivut Toisaalta paljon haukuttu sosiaalinen media antaa tilaa ehdokkaille. Taitava somen käyttäjä pystyy tekemään hyvän kampanjan pienin kustannuksin. VAALITEEMAT JA PUOLUEET VAIKUTTAVAT Korkeakoulutettujen osuus eduskunnassa on suurempi kuin väestössä keskimäärin. – Eduskunta ei voi vastata kansaa pienoiskoossa. Vaalien teemat ja puolueet vaikuttavat siihen, minkälaisia ehdokkaita eduskuntaan nousee, Jokisipilä sanoo. Kansalaiset äänestävät helposti itseään koulutetumpaa henkilöä. – Yleensä eduskuntaan nousee vähän paremmin toimeentulevia ja paremmin koulutettuja kuin väestö keskimäärin. Myös ikä vaikuttaa. Vaikka eduskunta nuortui, edustajien keski-ikä on 45 vuotta. IDEOLOGISESTI RADIKAALEJA EROJA Eduskunnan kokoonpano antaa mahdollisuuksia monenlaisiin liittoutumiin. Jokisipilä ennakoi, että perussuomalaisten radikaalit kannat muutamassa keskeisessä kysymyksessä ajavat puolueen oppositioon. Perusuomalaisista tulee hänen mukaansa samantapainen voima kuin ruotsidemokraateista Ruotsissa. Se saa muut puolueet hakeutumaan keskenään yhteistyöhön. – Mielipide-erojen takia perussuomalaisiin halutaan pitää välimatkaa. Ruotsissa ruotsidemokraattien eristäminen menee vielä pidemmälle. VASTAKKAINASETTELU OLLUT PAHEMPAA Jokisipilä ei pidä nykyisen eduskunnan ideologisia eroja historiallisesti erikoisina. – Jos ajattelee sotien välistä aikaa eduskunnassa, niin vasemmisto–oikeisto-jako oli paljon merkittävämpi. Vuoden 1918 tapahtumat vaikuttivat näkyvästi. Niihin vastakkainasettelun aikoihin on vielä matkaa, hän sanoo. – Koska eduskunnan toimintakyky ei antanut muuhun mahdollisuuksia, oli paljon vähemmistöhallituksia. Silloin ei ollut kyse normaalista parlamentaarisesta toiminnasta. Eripura jatkui aina vuoden 1937 Cajanderin hallitukseen, jolloin ensimmäisen kerran yhteistyötä pystyttiin tekemään yli raja-aitojen. Eduskuntaan valituista 200:sta kansanedustajista 49 on Vapaiden valtakunnan tukijoita. Jokaisesta vaalipiiristä tuli valituksi kampanjaa tukevia edustajia. www.vapaidenvaltakunta.fi ? Puolueen paikkamäärä 40 39 38 31 20 16 9 5 Tekijä_2019_05_sisus.indd 15 8.5.2019 10.08
16 Tekijä 5/2019 VIISIKKO EDUSKUNTAAN Eduskuntaan nousi kolme uutta liiton jäsentä: Niina Malm (sd), Johannes Yrttiaho (vas) ja Jukka Mäkynen (ps). Seuraavalle kaudelle jatkavat Jukka Gustafsson (sd) sekä Jari Myllykoski (vas). Työttömien aktiivimallin purkaminen on uusien kansanedustajien tavoitelistan kärjessä kun kysymyksenä on, mitä työelämän asioita pitäisi kirjata tulevaan hallitusohjelmaan. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVAT MARTTI KAINULAINEN / LEHTIKUVA ENERGIAN HINTA PIDETTÄVÄ KOHTUULLISENA l Niina Malm toivoo hallituksen syntyvän SDP:n johdolla. – Siellä saisi olla vasemmisto mukana ja myös vihreät, heillä oli esiinmarssi vaaleissa vahva, tosin teollisuuden näkökulmasta siinä on tietysti omat jännitysmomenttinsa. Perussuomalaisilla on myös vahva kannatus, ja silloin pitäisi myös kantaa vastuuta. Heidän kanssaan sitten voisi tulla vastaan ihmisarvoihin liittyviä kysymyksiä, Malm miettii. Hallitusohjelmaan kirjattavista työelämäkysymyksiä Malm listaa useamman. – Aktiivimallin kumoaminen on varmaan se ensimmäinen. Paikallista sopimista kun on vaadittu, niin yt-laki pitäisi käydä läpi. Olisi mukavaa, jos työnantajapuoli opiskelisi asiansa, siis mistä voi sopia ja mistä ei. Joustavaan työelämään pitää siirtyä, mutta niin että se on kaksipuolista, että työntekijä saa siitä jotain myös, eikä vain niin, että työnantaja saa ilmaisia tunteja. – Tärkeä asia on myös energian hinnan turvaaminen niin, että teollisuus saadaan pidettyä Suomessa jatkossakin, Malm jatkaa. NIINA MALM KAAKKOIS-SUOMI Toimi Ovakon Imatran Terästehtaan pääluottamusmiehenä IRTISANOMISSUOJA VAHVEMMAKSI l Johannes Yrttiaho ei lähtisi kokoamaan hallitusta ainakaan kokoomuksen kanssa. – Vasemmiston näkökulmasta tuntuu, että kokoomuksen kanssa on mahdotonta tehdä yhteistyötä, koska se puolue on kaikessa niin työnantajan linjoilla. Hänen mieleisessään hallitusohjelmassa olisi muun muassa työntekijän irtisanomissuojan vahvistaminen. – Kilpailijamailla irtisanomissuoja on paljon parempi kuin meillä. Työttömien aktiivimalli täytyy purkaa. Näin Turun telakkateollisuuden näkökulmasta sanon, että ulkomaisen halpatyövoiman hyväksikäyttö on saatava kuriin. Alipalkkauksen kriminalisointi ja veronumeron käyttöönotto on myös toteutettava, eli otetaan rakennusalalta mallia. Tähän liittyy tietysti kysymys työvoiman tarveharkinnasta. Nythän on ollut puhetta, että siitä pitäisi luopua, mutta minun mielestäni sitä saisi ehkä kiristää, Yrttiaho linjaa. JOHANNES YRTTIAHO VARSINAIS-SUOMI Toimi Turun Teollisuustyöväen ammattiosaston tiedottajana AKTIIVIMALLI TÄYSI SUSI l Jukka Mäkysen toiveena on, että oma puolue perussuomalaiset olisi hallituksessa mukana. – Mutta jotenkin pahoin pelkään, että lopulta perussuomalaiset sitten ei kuitenkaan hallituksessa ole. Näkisin ehkä näin, että kokoomuksen ja keskustan kautta voisi lähteä se todellinen hallituspohja. Tulevan hallituksen työelämälinjauksista hän nostaa esille aktiivimallin lakkauttamisen. – Nyt on nähty, että aktiivimalli on ollut täysi susi. Se on aiheuttanut juuri päinvastaisia reaktioita, mitä sillä ajettiin takaa ja vain pahentanut työttömien tilannetta. JUKKA MÄKYNEN VAASA Työskenteli kokoonpanijana Leimec Oy:ssä Tekijän mennessä painoon uuden hallituksen kokoonpanosta ei ollut vielä tietoa. Tekijä_2019_05_sisus.indd 16 8.5.2019 10.08
5/2019 Tekijä 17 AJASSA VIERAILIJA Duunari, äänestä eurovaaleissa! E duskuntavaalien pölyn vasta laskeutuessa tänä keväänä käydään myös Euroopan parlamentin vaalit. Aiemmin äänestysaktiivisuus eurovaaleissa on ollut selvästi matalampi kuin eduskuntavaaleissa. Duunarin ei kuitenkaan kannata jättää EU-tason vaikuttamista muiden asiaksi. Työsuojelu on yksi isoimmista ja konkreettisimmista asioista, mitä EU työelämän suhteen säätelee. Viime vuosina on menty eteenpäin esimerkiksi syöpävaarallisten aineiden rajoittamisessa. Nyt kaikissa EU-valtioissa on yhtäläiset ja entistä tiukemmat raja-arvot muun muassa työpaikkojen diesel-päästöille ja kovapuupölylle. On suomalaisten työntekijöiden turva, että EU:sta tulee esimerkiksi työaikadirektiivi, lähetettyjen työntekijöiden direktiivi tai työehtodirektiivi. Näin on siinäkin tapauksessa, että Suomen lainsäädäntö on vielä direktiivejä kireämpää. EU-lainsäädäntö toimii puskurina, joka turvaa myös suomalaisten työläisten asemaa. Sen ansiosta Suomen työlainsäädäntö ei ole kiinni vain siitä, millainen hallitus Suomessa milloinkin on. EU:n motiivi säätää esimerkiksi työsuojelusta tai työehdoista on tullut ensi sijassa toimivien sisämarkkinoiden tavoittelusta. Yrityksillä on oltava riittävän samanlainen toimintaympäristö eri valtioissa, jotta niiden välinen kilpailu olisi mahdollisimman reilua. Samalla sosiaali sen dumppauksen estäminen on tietenkin myös työntekijöiden etu. Viime aikoina EU on jopa yllättänyt sopimalla asioista, joiden ei olisi joitain vuosia sitten ajateltu kuuluvan EU:lle. On esimerkiksi saavutettu yhteisymmärrys vanhempainvapaiden vähimmäispituuksista, mikä parantaa työntekijöiden asemaa monissa EU-maissa. EU:ssa etenkin parlamentti on se, joka kuulee eurooppalaista ay-liikettä. Siksi parlamentti onkin usein ay-liikkeen näkö kulmasta tärkein ja vahvin vaikuttamiskanava eurooppalaiseen lainsäädäntöön. Työtä on viime vuosien valoisammasta kehityksestä huolimatta edelleen runsaasti jäljellä. Usein EU-lainsäädäntö etenee pala palalta. Ensin tehdään päänavaus jonkin periaatteellisesti tärkeän asian suhteen, mutta säätelyä ei saada suoraan tyydyttävälle tasolle. Asiaa pidetään esillä keskusteluissa ja sitä lobataan, kunnes direktiiviä tarkastellaan uudelleen. Silloin on mahdollisuus saada aikaiseksi entistä parempaa lainsäädäntöä. Siksi äänestäjien kannattaakin nähdä hieman vaivaa löytääkseen EU-vaalien ehdokkaista sellainen, joka haluaa europarlamenttiin aidosti toimimaan työntekijöiden aseman parantamisen puolesta. Hyvä meppi on sitoutunut ja intohimoinen vaikuttaja. Tärkeää on myös se, että malttaa keskittyä joihinkin asioihin, eikä yritä mestaroida kaikkea. Fokusoimisen kautta saa osaamista ja asiantuntemusta, jota arvostetaan yli ryhmärajojen. Vankan asiaosaamisen lisäksi europarlamentissa korostuu yhteistyökyky. Asiaansa ei saa eteenpäin, ellei osaa neuvotella erimaalaisten ja eri puolueiden meppien sekä komission ja jäsenmaiden edustajien kanssa. Suomi voi olla pieni EU-maa, mutta viisaasti valittu meppi voi olla merkittävä eurooppalainen vallankäyttäjä. Nyt kannattaa äänestää niin, että suomalaista ääntä europarlamentissa käytetään duunarien hyväksi. PEKKA RISTELÄ Kirjoittaja on SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö. AJASSA EUROVAALIT 2019 Vaalipäivä 26.5. Ennakkoäänestys 15.–21.5. ”Viisaasti valittu meppi voi olla merkittävä vallankäyttäjä.” Tekijä_2019_05_sisus.indd 17 8.5.2019 10.09
18 Tekijä 5/2019 NÄKIJÄ Vyönkiristysten tie on kuljettu loppuun M atti Tuomala sanoo, että seuraavan hallituksen pitäisi panostaa hyvinvointi palveluihin, sosiaaliturvaan, koulutukseen ja tutkimukseen, jotta tämän vuosi kymmenen aikana toteutettujen julkisten menojen sarja leikkausten luomaa hyvinvointi ja osaamisvajetta pystyttäisiin kuromaan umpeen. – Samalla hallituksen tulisi kasvattaa julkisia investointeja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tuomalan mielestä näitä kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisen kannalta välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia ei ole varaa lykätä hamaan tulevaisuuteen, vaan niihin panostaminen pitäisi nostaa hallitus politiikan kärkitavoitteiksi. HYVINVOINTIVALTIO KUNTOON REILULLA VEROUUDISTUKSELLA – Nykyinen verojärjestelmä suosii rikkaita. Kaikki varal lisuuteen, perittyyn varallisuuteen ja siitä koituvaan tuloon eli pääomaan kohdistuva verotus on mennyt alas päin aina 1990luvun alusta lähtien, Tuomala toteaa. Hänen mukaansa pääoman ja varallisuuden verot tamista täytyy kiristää, mikäli pohjoismaiselle mallille tyypillisten korkeatasoisten julkisten palvelujen ja hyvän sosiaaliturvan rahoitus halutaan turvata lisäämättä palkansaajien verotusta. – Ansiotulot ja pääomatulot pitäisi panna samalle viivalle, jotta ansiotulojen ja pääomatulojen erilaisen kohtelun aiheuttamasta tulojenmuuntoongelmasta päästäisiin eroon. Tuomalan mukaan Suomen verojärjestelmä ei ainoas taan kasvata tuloeroja, vaan vääristää myös pääoman kohdentumista esimerkiksi luomalla listaamattomille yrityksille kannustimet sijoittaa arvopapereihin ja kiinteistöihin verotuksen minimoimiseksi. – Verojärjestelmämme on osaltaan vaikuttanut siihen, että Euroopan keskuspankin, EKP:n, rahapoliittisen elvytyksen kautta Suomen talouteen virrannut raha on mennyt pikemminkin kiinteistöihin, arvopapereihin ja osakkeisiin kuin tuotannollisiin investointeihin. Samalla se on kasvattanut kaupunkimaan, kiinteistöjen ja osakkeiden arvoa, joita omistaa pääasiallisesti varakkaampi väki. Tuomalan mukaan se, että verojärjestelmä suosii sijoittamista rahoitusvarallisuuteen ja kiinteistöihin tuotannollisten investointien kustannuksella heikentää ratkaisevasti suomalaisten hyvinvoinnin kasvun edellytyksiä. – Jos tuotannollinen pääoma ei kasva, niin työn tekijöiden tuottavuuden on myös vaikea nousta ja sen johdosta reaalipalkatkaan eivät voi juuri nousta. Tuomalan mukaan nykyisen pääoma ja varal lisuusverotuksen epäkohtien korjaaminen lisäisi Alkaneen vaalikauden aikana julkisia investointeja tulisi kasvattaa reippaasti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen turvaamiseksi, Tampereen yliopiston taloustieteen professori Matti Tuomala sanoo. TEKSTI MARKKU VUORIO KUVAT JYRKI LUUKKONEN ”Ansiotulot ja pääomatulot pitäisi panna samalle viivalle.” Tekijä_2019_05_sisus.indd 18 8.5.2019 10.09
5/2019 Tekijä 19 AJASSA yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, kasvattaisi tuottavuutta ja parantaisi tuotannolliseen toimintaan investoimisen kannustimia. ILMASTOINVESTOINNIT KÄYNTIIN HETI EDULLISELLA VELKARAHALLA Kaikki eduskuntapuolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat sitoutuneet tiukkoihin päästöjen vähennystavoitteisiin ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Konkreettiset toimenpide-ehdotukset tavoitteiden saavuttamiseksi ovat kuitenkin jääneet vaatimattomiksi. – Päättäjät pelkäävät ehkä sanoa ääneen, että ilmaston muutosta tehokkaasti hillitsevien toimien käynnistämiseksi valtion olisi otettava lisää velkaa. Tuomalan mielestä julkisen velan kasvattaminen olisi tässä yhteydessä oivallinen keino, koska se keventäisi nykypolvelle koituvaa verotaakkaa. – Tulevat sukupolvet hyötyisivät ilmastonmuutosta hillitsevistä investoinneista eniten. Siksi olisi oikeudenmukaista, että he osallistuisivat tavoitteeseen pääsemiseksi tarvittavien investointien kustannuksiin. Tuomala korostaa, että suurinvestoinnit ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on aloitettava välittömästi, muuten voi olla myöhäistä. Hänestä ilmastoinvestointien käynnistäminen velkarahalla olisi tulevien sukupolvien etujen mukainen ratkaisu. SILMÄNKÄÄNTÖTEMPPU – Sipilän porukka ja sen taustajoukot ovat sepittäneet tarinan, jonka mukaan Suomi nousi kuilun reunalta hallituksen talouspolitiikan ansiosta. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Tuomala muistuttaa, että porvarihallituksen toteuttamat neljän miljardin euron julkisten menojen leikkaukset heikensivät kotimaista kysyntää, mikä puolestaan hidasti talouden toipumista. Hänen mukaansa myöskään työ ehtoja heikentäneellä kilpailukykysopimuksella (kiky) ei ole ollut osaa Suomen talouden kääntymisessä kasvuun. – Bruttokansantuotteen nousu ja vientimarkkinoiden veto alkoi jo ennen kikyn voimaantuloa. Investoinnit kääntyivät kasvuun vuonna 2015, ja 2016 oli selvä huippukohta, Tuomala sanoo. – Nimenomaan rakentaminen kasvoi. Julkisilla infrahakkeilla on ollut suuri merkitys. – Kiky-sopimuksen voimassaolon aikana investoinnit ovat vähentyneet. Ennusteetkin viittaavat siihen, että yksityiset tuotannolliset investoinnit ovat hiipumassa. Tuomalan mukaan vientikysynnän piristyminen veti Suomen talouden vuonna 2016 reippaaseen kasvuun, mutta kansainvälisen talouden suhdannehuippu on jo takanapäin. TAANTUMAA PUKKAA Maailmantalouden kasvunäkymät ovat viime kuukausien aikana heikentyneet dramaattisesti. Euroopan keskuspankin ennusteen mukaan euroalueen talouskasvu hidastuu tänä vuonna merkittävästi. EKP päättikin jatkaa poikkeustoimia rahapoliittisen elvytyksen tehostamiseksi. – Taloustunnelmat ovat synkistyneet. EKP:n toimet kertovat epätoivosta, joka johtuu siitä, ettei talouden piristämiseksi ole käytössä muita keinoja kuin rahapoliittinen elvytys. Tuomalan mukaan rahapoliittista elvytystä tehokkaampi finanssipoliittinen elvytys on euroalueella poistettu talouspolitiikan työkalupakista ideologisin perustein. – Suomi on peesannut Saksan vaatimaa tuhoisaksi osoittautunutta talouskuripolitiikkaa. Mielestäni seuraavaan hallituksen tulisi toimia aktiivisesti EU-maiden tasolla koordinoidun finanssipolitiikan käynnistämisen puolesta hidastuneen kasvun vauhdittamiseksi. Tuomalan mukaan hallituksen tulisi varautua myös pitämään talous kasvussa julkisten investointien käynnistämisellä, joista ilmastonmuutosta torjuvat hankkeet ovat tärkeä kohde. – Näin voitaisiin välttyä vuonna 2008 puhjenneen finanssikriisin jälkeen tehtyjen virheiden toistamiselta. Tuolloin Suomessa VM:n virkamiesjohto toivoi finanssikriisin pikaista ohimenoa. Sen sijaan että vientikysynnän romahtaessa olisi ollut valmiina heti käynnistettäviä julkisia investointiprojekteja. Tuomala muistuttaa, että Suomen kansantuote nousi vuoden 2008 tasolle vasta viime kesänä. Hänen mukaansa talouden ennätyspitkään taantumaan vaikutti merkittävästi se, että Suomessa keskellä eurokriisiä kiristettiin finanssipolitiikkaa. – VM:n virkamiesjohto näyttää taas uudelleen tuputtavan seuraavalle hallitukselle julkisten menojen leikkauksia talouden vientikysynnän hiipuessa. Aiemmista virheistä olisi aika oppia. l ”Vientimarkkinoiden veto alkoi jo ennen kikyä.” ”Nykyinen verojärjestelmä suosii rikkaita.” MATTI TUOMALA Taloustieteen professori Tampereen yliopistossa. Toimii Suomen Akatemian Strategisen tutkimusneuvoston WIP-konsortion (Work, Inequality, Public policy ) johtajana. Erikoistunut julkiseen talouteen, verotukseen sekä taloudelliseen eriarvoisuuteen. Selvittänyt tuloerojen kehitystä 1990-luvulta lähtien yhdessä tutkijakumppaneidensa kanssa. Julkaissut laajasti optimaalisen verotuksen teoriasta. Viimeistelee parhaillaan kirjaa Markkinat, valtio ja eriarvoisuus (Vastapaino). Tekijä_2019_05_sisus.indd 19 8.5.2019 10.09
20 Tekijä 5/2019 VÄITTÄJÄT Millä luodaan kilpailukykyä? TEKSTI SAMI TURUNEN KUVAT LAURI ROTKO MILLÄ TOLALLA SUOMALAISYRITYSTEN KILPAILUKYKY ON? JANNE HUOVARI: Kohtuullisen hyvässä kunnossa. Vienti vetää paremmin tai ainakin yhtä hyvin kuin kilpailijamailla. Myös palkkakehitys on ollut matalampaa, ja yrityksissä on saatu tuotteita kuntoon. Ongelma on, että Nokian korkean jalostus arvon tuotteiden tilalle ei edelleenkään ole tullut takaisin yhtä isoa palikkaa. ILKKA KIEMA: Kustannuskilpailukyky on hyvällä tolalla johtuen maltillisista palkkaratkaisuista. Yksikkötyökustannusten merkityksestä kilpailukyvylle puhutaan usein löysästi kertomatta, että vertailtavat luvut ovat indeksilukuja. Usein vertailuun otetaan finanssikriisiä edeltävä, Nokian parhaiden vuosien aika, jolloin kilpailukyky oli poikkeuksellisen hyvä, eikä pidemmän tähtäimen keskimääräistä tasoa. MILLÄ KILPAILUKYKYÄ LUODAAN LISÄÄ? HUOVARI: Korkean jalostusarvon tuotteista se lähtee, mutta siihen on aika vähän nopeavaikutteisia keinoja. Ennemmin kilpailukykyä luodaan sillä, että meillä on koulutus ja työmarkkinat kunnossa, ihmiset liikkuvat tuottaviin työpaikkoihin, ja että uudet yritykset pääsevät haastamaan vanhoja toimijoita. Tuotteiden hintaan liittyy työn hinta kaikkine kustannuksineen, ja palkan täytyy olla tietysti mahdollisimman korkea siihen nähden, millä hinnalla tuote menee kaupaksi – näin saadaan kotitalouksille tuloja ja hyvinvointia. Mutta jos palkka on liian korkea, tulee työttömyyttä ja hyvinvointi vähenee. KIEMA: Uusien yritysten on päästävä haastamaan jo markkinoilla olevia, eikä ole itsestään selvää, että palkkojen joustava määräytyminen työpaikolla aina edistää sitä. Joustavuus voi auttaa uutta yritystä, mutta sillä voi olla käänteinenkin vaikutus, jos jo markkinoilla oleva yritys saa epäreilua kilpailuetua halvemmasta työstä. MILLAISIA MUITA ESTEITÄ HAASTAMISEN TIELLÄ ON? HUOVARI: Yksi on ainakin yritystuet, jotka on suunnattu markkinoilla oleville, isoillekin yrityksille. Myös uuden talouden puolella suuret kansainväliset yritykset, kuten Google tai Facebook, saavat liian hallitsevan aseman. KIEMA: Uudessa taloudessa suuryritysten asemaa voidaan heikentää immateriaalioikeuksia koskevaa lainsäädäntöä uudistamalla. HUOVARI: Ja lisätä ihmisten oikeuksia omaan dataan. Tämä on tärkeä asia globaalissa taloudessa. MIKÄ ON VALTION ROOLI KILPAILUKYVYN LUOMISESSA? KIEMA: Hallituksen rooli on pitkän tähtäimen toimenpiteissä. Koulutukseen on satsattava, varsinkin keskiasteelle, josta on nyt leikattu. Uhkakuva on, että tuotamme syrjäytyneitä nuoria aikuisia, jos heitä ei ajeta tekemään jotain järkevää – sen sijaan vaaditaan kohtuutonta omatoimisuutta niiltä, jotka ovat asiallisesti ottaen vielä teinejä. Toinen asia on yliopistojen määrärahojen kohdentaminen. Näin pienessä maassa ei voi olla kovin monta akateemisesti korkea tasoista yliopistoa. Jos resurssit ovat rajalliset, pitää harkita tutkimus yliopistojen karsimista ja satsaamista kansain välisillä mittareilla menestyviin korkeakouluihin. HUOVARI: Meillä on hyvä olla koko maassa yliopistollista peruskoulutusta, jotta opiskelijoita saadaan hakeutumaan koulutukseen ympäri maata. Tutkimusta voi olla syytä keskittää. Osaajien saamiseksi ulkomaisen työvoiman ILKKA KIEMA ENNUSTEPÄÄLLIKKÖ PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Tekijä_2019_05_sisus.indd 20 8.5.2019 10.09