Tekijä 04/2018 - Lehtiluukku.fi

TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 4/2018 TEKIJÄLEHTI.FI ILMASTONMUUTOS Miten teollisuus kantaa vastuunsa? 18 Pitkäaikaistyöttömyys 28 Tuulilasissakin elektroniikkaa 40 Liitto auttaa oikeudessa 50 Lysande åtgång av arbetsljus 56 Koira vauhdittaa hiihtäjää 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten TEKI1804_kannet.indd 1 9.4.2018 15:21:46
Hiiohoi – jäsenristeily kutsuu! Tule mukaan tutustumaan uusiin liittokavereihin ja tapaamaan vanhoja tuttuja! Silja Europa risteilee Tallinnaan 26.–27.5. Varaa matkasi ja tsekkaa lisätiedot: teollisuusliitto.fi/jasenristeily TEE KEVÄÄN PARAS PÄÄTÖS! TULE MUKAAN! Kerää porukka, ja tee varaukset mahdollisimman pian, jotta varmistatte paikkanne haluamassanne hyttiluokassa. Risteilyn hinta sisältää valitun hytin lisäksi ihanan buffet-illallisen, herkullisen meriaamiaisen, laadukkaan ohjelman laivalla sekä yllätyksiä. Silja Europalla mm. karaokekilpailu, liiton johdon kyselytunti, tanssimusiikkia, Machines-elokuvan näytös, hulvaton taikashow ja muuta ohjelmaa. Lavalle nousee Atomirotta, joka yhdistelee musiikissaan rappia, bluesia, funkia, jazzia ja punkia. Myöhäisillan bileet pystyttää coverbilebändi Mr Hyde XL, jonka valikoimaan kuuluvat parhaat biisit suomipopista kasarirokkiin. Kerrothan osallistumisestasi myös muille osallistujille Facebookissa tapahtumassa Teollisuusliiton jäsenristeily! Lisätiedot ja varaukset: www.teollisuusliitto.fi/jasenristeily JÄSENRISTEILY TALLINNAAN 26.–27.5. TEKI1804_kannet.indd 2 10.4.2018 7:05:02
KANNEN KUVA: LEHTIKUVA / HANNU VALAS, KUVAN HORISONTTIA MUOKATTU 4/2018 Tekijä 3 SISÄLTÖ 6 INNOVAATIOILLA ILMASTONMUUTOKSEN KIMPPUUN KANSI Terästeollisuus tuottaa yksinään seitsemän prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. SSAB tähtää kunnianhimoisella hankkeella hiilidioksidipäästöjen vaihtamiseen vesihöyryksi. 30 TIETOKONEITA NELJÄLLÄ PYÖRÄLLÄ Nykyautojen aina vain lisääntyvä elektroniikka asettaa autoasentajien työlle jatkuvasti uudenlaisia vaatimuksia, tiedetään BN Bilservicellä Tammisaaressa. 20 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS NUJERRETTAVA Pitkäaikaistyöttömyys pitää poistaa niin, että ongelma ei enää uusiudu. Siihen tarvitaan tukku keinoja ja hyvät työvoimapalvelut. TEKI1804_3-58.indd 3 11.4.2018 13:38:09
4 Tekijä 4/2018 Seuraava numero ilmestyy 16.5. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johan Lund 040 540 9801 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 SIHTEERI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 7741 183 TILAUSHINTA (12 NROA) kotimaahan 25 euroa, ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107 Helsinki 00531 teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi mikamainos.fi, 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. ? På Herrmans fabrik i Jakobstad tillverkar Industrifackets medlemmar bland annat kedjeskydd för cyklar. VERKKOLEHTI Teollisuusliiton jäsenet Herrmansin tehtaalla Pietarsaaressa valmistavat muun muassa polkupyörien ketjusuojia. tekijälehti.fi ? HARRASTAJA Metallityöntekijä Malla Ambrusinin intohimo on koiravaljakkohiihto. ”Siinä mennään parina yhdessä. Niin kovaa koiraa ei ole, että se yksin jaksaisi raahata hiihtäjää.” AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 14 NÄKIJÄ Veroasiantuntija Lauri Finér 17 VIERAILIJA Johtava tutkija Pasi Vainikka 22 VÄITTÄJÄT Tapio Bergholm vs. Ilkka Oksala 24 Työväenliike 100 vuotta sitten 26 KEKSINTÖ Industryhack kokoaa pienyritykset 27 Lyhyet TYÖSSÄ 36 TYÖYMPÄRISTÖ Keinoja luottamus toimessa jaksamiseen 50 Herrmans växer så att det knackar 39 Lyhyet LIITOSSA 40 Oikeusapu on arvokas jäsenetu 43 JÄSEN Asentaja Sanna Orava 45 OIVALTAJA Koneenvalvoja Sari Hyttinen ja tuotantotyöntekijä Tero Saukkonen 46 Namibiassa uskotaan tulevaisuuteen 46 MAAILMA EteläAfrikan viinitilojen ahdinko 49 Lyhyet 54 Summer Job Checklist 55 Työttömyyskassa VAPAALLA 56 HARRASTAJA Koiravaljakkohiihtäjä Malla Ambrusin 58 Pulmat 59 Sarjakuva TEKI1804_3-58.indd 4 11.4.2018 13:38:14
4/2018 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 18.4.2018 Työaika intressien leikkauspisteessä PETTERI RAITO Päätoimittaja T yöajoista käytävässä keskustelussa on pelkistetysti kysymys tuotannon ja työntekijöiden tarpeiden yhteen sovittamisesta. Nyt näissä pohdinnoissa eletään kuitenkin työn ja tuotanto mallien muutoksen sekä niiden mukanaan tuomien seura usten takia uudessa asetelmassa. Asetelman nähdään yleisesti edellyttävän aikaisempaa moni puolisempien työaikamallien käyttöönottoa. Näin arvatenkin on, mutta samalla on paikallaan havaita, että tuotannon uusista muodoista puhuminen tarkoittaa suurelta osin oletettua muutosta, mahdollisia uusia tuotantotapoja ja näköpiirissä olevia osin selviä ja osin häilyviä kehityssuuntia. Suuressa osassa yrityksiä nämä uudet tuotantotavat ja toimintamallit antavat vielä odottaa itseään, eivätkä ne välttämättä koskaan toteudu ennustetussa muodossaan. Toisaalta osa nykyisinkin tarjolla olevista työaikamalleista jää käyttämättä. Siksi keskustelussa on syytä välttää ehdottomuuksien viljelemistä. Niistä johdetut ratkaisut ovat todennäköisesti lyhytnäköisiä. Toinen yleinen olettama keskustelussa on, että yritykset tietävät, mitä tarvitsevat. Näin ei kuitenkaan aukottomasti ole, vaan yritykset eivät aina välttämättä tiedä tai pysty ennustamaan edes lähiajan näkymiään. Jos silloin ainoaksi joustamisen välineeksi löydetään työaikojen kautta työvoima, muodostuu siitä riski työntekijöiden heikkoon asemaan ja heittopussiksi joutumisesta. Esimerkiksi varmuuden vuoksi annettuja lomautusvaroituksia on jo kylliksi nähty. Työntekijöiden kokemus on silloin ollut, että yritys koettaa pelastaa itsensä työvoimansa kustannuksella. Henkinen etäisyys yritykseen on kasvanut välittömästi. Näissä tilanteissa jokin työntekijöitä yrityk seen sitouttava malli olisi parempi. Pidemmällä aikavälillä se olisi todennäköisesti myös yrityksen etu. Edelliseen liittyvä tärkeä kysymys on, missä määrin valtiovalta voi osoittaa budjettirahoitusta yritysten ja työntekijöiden kohtaa mien kausivaihteluiden tasoittamiseen. Se voisi olla perusteltua, jos työttömyysturvamenojen sijaan voitaisiin tukea yritysten pitkä jänteistä toimintaa ja auttaa työntekijöitä pysymään ilman katkoksia työn syrjässä kiinni. Riski puolestaan on siinä, että yhteiskunnan varoja voisi ohjautua kannattamattomien yritysten tukemiseen. Tekohengitys ei tietenkään ole järkevää, mutta keinojen etsiminen työllisyyden ja työttömyyden hoitamiseksi on. Työaikoihin kohdistuu paineita ja odotuksia monelta suunnalta. Samalla onnistuneille ratkaisuille on suuri tarve. Ne toimisivat lääkkeenä moniin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin ongelmiimme ja tulevaisuuden haasteisiimme. Siksi eteenpäin pääsemisessä on erityinen huomio kiinnitettävä menettelytapoihin. Yhdessä harkittu ja sovittu on kestävin reitti. Pakko sitä vastoin on huono konsultti. Se pilkkoo kokonaisuuden osiin asetelmassa, jossa etupiiri on laajempi kuin yksikään osapuoli. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi TEKI1804_3-58.indd 5 11.4.2018 13:38:17
Ehkä jo 2030-luvulla Raahen terästehtaan tuotannossa hiili on korvattu vedyllä, ja piipuista nousee hiilidioksidin sijasta vesihöyryä. LE H TI KU VA / H A N N U VA LA S, KU VA N H O RI SO N TT IA M U O KA TT U 6 Tekijä 4/2018 H 2 O CO 2 TEKI1804_3-58.indd 6 11.4.2018 13:38:22
? Innovaatioilla päästöistä eroon Suomen ja Ruotsin teollisuus käyvät ilmastomuutoksen kimppuun uusien teknologioiden avulla. Pelastuuko maailma? TEKSTI JARI ISOKORPI 4/2018 Tekijä 7 AJASSA TEKI1804_3-58.indd 7 11.4.2018 13:38:26
T eräsjätti SSAB tähtää vallankumoukseen. Sen tavoitteena on terästuotanto, joka ei jätä hiilijalanjälkeä. Tällä hetkellä teräs tehtaat ovat hiilidioksidin suurpäästäjiä niin Suomessa kuin Ruotsissa. SSAB:n suunnittelema innovaatio perustuu hiilen korvaamiseen vedyllä teräksen tuotannossa. Tällöin sivutuotteena syntyy hiilidioksidin sijasta puhdasta vettä. Yhtiö on markkinoinut projektiaan terästeolli suuden suurimpana uudistuksena tuhanteen vuoteen. Koko historiallisen ajan teräksen valmistuksessa on käytetty hiiltä. Kolmen yrityksen perustaman Hybrithankkeen toteutus käynnistyy kuluvana keväänä Pohjois Ruotsissa. Mukana ovat SSAB:n lisäksi kaivosyhtiö LKAB ja teräsprosesseihin sähköenergiaa tuottava Vattenfall. Ennen kesää on tarkoitus ryhtyä rakentamaan Luulajaan ja Norrbottenin Malmfältenin alueelle pilottilaitoksia fossiilivapaan teräksen tuottamiseksi. Kevään aikana tutkitaan mahdollisuutta laajentaa hanketta Suomeen. Hybritin taustalla on mukana Ruotsin energia virasto. Se rahoittaa innovaation 20 miljoonan kruunun suunnittelubudjetista puolet. Energiavirasto on tukenut huomattavilla summilla myös projektin ennakkotutkimusta. Ruotsissa teräsprosessin uudistusta on pidetty tärkeänä, jotta Ruotsi pystyy täyttämään Pariisiin ilmastosopimuksen velvoitteet. Tällä hetkellä SSAB tuottaa kymmenen prosenttia Ruotsin ja seitsemän prosenttia Suomen hiilidioksidipäätöistä. Projektilla on siis suuri merkitys myös Suomelle. KOKO PROSESSI UUSITAAN SSAB:n ympäristöjohtaja Harri Leppäsen mukaan prosessi rakennetaan uusiksi kaivoksesta lähtien. Pilottilaitoksia tarvitaan kaksi. – Vetypelkistystä tutkitaan Luulajassa, ja Malmbergetissä kehitetään rautapellettiä, joka soveltuu uuteen prosessiin. Suunnitelman mukaan kokeiluja tehdään vuoteen 2024 saakka, jotta prosessi saadaan optimoitua. Sen jälkeen projekti siirtyy demonstraatiovaiheeseen, jolloin uudella tekniikalla alkaa toimia oikea tuotanto laitos tuottaen noin 500 000 tonnia rautasientä vuodessa. Demonstraatiovaiheen jälkeen tehdään muutostyöt nykyisiin tuotantoyksiköihin. Suunnitelman mukaan noin vuonna 2045 SSAB:n koko tuotanto toimii uudella tekniikalla. MAHDOLLISUUS SUOMELLE Leppäsen mukaan Hybritprojekti avaa mielen kiintoisia tulevaisuuden näkymiä muuallekin kuin vain terästeollisuuteen. – Hankkeen päätavoitteena on hiilidioksidin poistaminen raudan ja teräksen valmistuksesta. Pelkistysaine, jota tarvitaan, on vety. Kun ajat telee laajemmin yhteiskuntaa, vety on kaasu mainen energia varasto, jota pystytään hyödyn tämään monessa muussakin asiassa kuin meidän käyttötarkoituksessamme. Myös suomalaisella osaamisella on projektissa kysyntää. Pelkkä vety ei riitä korvaamaan fossii lista energiaa, vaan siihen tarvitaan monia erilaisia polttoaineita. – Eräs mahdollisuus on tutkia biohiilen käyttö mahdollisuutta. Siinä Suomella on osaamista, Leppänen esimerkkinä mainitsee. 8 Tekijä 4/2018 Raahen terästehdas on Suomen suurin yksittäinen hiilidioksidin päästäjä, mutta 2030-luvulla sen toivotaan olevan täysin hiilivapaa. ? M A RK KU RU O TT IN EN TEKI1804_3-58.indd 8 11.4.2018 13:38:29
ENSIN HIILINEUTRAALIKSI, SITTEN HIILIVAPAAKSI SSAB:n on tarkoitus olla hiilineutraali vuonna 2025 ja hiilivapaa vuonna 2045. Raahen ja Luulajan tehtaiden siirtyminen uuteen päästöttömään tekniik kaan tapahtuu suunnitelmien mukaan vuosien 2030 ja 2040 välillä. – Hiilineutraali tarkoittaa, että meidän omat päästömme ovat yhtä suuret kuin elinkaariaikaiset päästövähenemät eli olemme neutraaleja. Hiilivapaus tarkoittaa, että meillä ei enää ole hiilidioksidipäästöjä. Uusi tekniikka on Leppäsen mukaan välttämättö myys ilmastomuutoksen torjumisessa. – Jos ajatellaan, että meidän pitäisi vastata haasteisiin, joita ilmastonmuutoksen torjunta tuo tullessaan, emme nykyteknologiaa kehittämällä pääse juuri eteenpäin. Puhutaan ehkä joidenkin prosenttien päästöjen vähentämisestä, ja se ei ole ollenkaan riittävä. Maailmanlaajuisesti terästeollisuuden osuus hiilidioksidipäästöistä on sama kuin Suomessa eli seitsemän prosenttia. Onnistuneella innovaatiolla on mahdollista mullistaa koko terästeollisuus. PÄÄSTÖNÄ ENÄÄ PUHDAS VESI Uudessa tekniikassa käytetään suorapelkistysprosessia. Rautapelletit pelkistetään sulattamatta kiinteässä tilassa raudaksi. Pelkistyksessä käytettävä vetykaasu valmistetaan elektrolyysissä sähkön avulla vedestä. Pelkistyksen yhteydessä rautakappaleista poistuu happea, jolloin kappaleet muuttuvat huokoisiksi. Malmikappaleiden painosta häviää noin 30 prosenttia, vaikka niiden mitat voivat säilyä lähes entisellään. Malmikappaleen muuttuessa raudaksi rakenteesta tulee sienimäisen huokoinen. Siitä nimi rautasieni . Se on raakateräksen valmistusaine. UUSI VANHA M A RK KU RU O TT IN EN CO 2 CO 2 Rautapelletit RAUTARIKASTE MASUUNI Happi RAAKARAUTA Koksi Kivihiili Kuuma ilma Kivihiili, happi Fossiiliset polttoaineet Koksaamo Vetyvarasto RAUDANVALMISTUS PELLETÖINTI SUORAPELKISTYS TERÄKSENVALMISTUS Romu Ei-fossiiliset polttoaineet RAAKATERÄS Vety & vesi Vety CO 2 RAUTASIENI Vetylaitos Rautapelletit Sähkö ja 4/2018 Tekijä 9 AJASSA ? Ympäristöpäällikkö Harri Leppäsen mukaan terästeollisuudessa eletään innostavia ja mielenkiintoisia aikoja. ? Katso video: tekijälehti.fi ? LÄHDE: SSAB TEKI1804_3-58.indd 9 11.4.2018 13:38:31
– Olemme ajatelleet lähteä itsestämme. Kun tekniikka toimii, se on mahdollista viedä muihin tuotantolaitoksiin. Uskon, että voimme innovaatiolla merkittävästi edes auttaa ilmastonmuutoksen vastaista toimintaa. SUURIN TEHDAS RAAHESSA SSAB:n suurin terästehdas sijaitsee Raahessa. Ruotsissa ja Suomessa yrityksen terästuotantokapasiteetti on suunnilleen yhtä suurta, Ruotsin kahdella tehtaalla reilut kolme ja puoli miljoonaa tonnia ja Raahessa noin 2,8 miljoonaa tonnia vuodessa. Pohjoismainen teräsjätti syntyi ruotsalaisfirman ja Rautaruukin yhteensulautumana vuonna 2016. Leppäsen mukaan firmoja yhdistivät jo ennestään pohjoismaiset arvot ja saman tyyppiset toimintatavat. – Suomessa ja Ruotsissa prosessit ovat olleet tehok kaat jo ennen yhdistymistä. Pohjoismaat ovat ilmasto asioissa edelläkävijöitä, Leppänen näkee. Teräksen kysynnän maailmalla ennustetaan kaupun gistumisen myötä kasvavan. Jos uutta tapaa tuottaa terästä ei löydetä, terästeollisuuden hiilidioksidipäästöjen on ennustettu lisääntyvän 25 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Hybritprojektin ennakkotutkimukset ovat vakuutta neet siihen osallistuvat yritykset siitä, että uuden tekno logian kehittäminen on mahdollista. Uuden prosessin on arvioitu olevan vuoden 2035 paikkeilla valmis. SSAB:n sisällä kehitystyö on Leppäsen mukaan herättänyt suurta innostusta. – Se on motivoivaa ja aiheuttaa ylpeyttä, että saamme olla mukana näin merkittävässä hankkeessa. Elämme mielenkiintoisia aikoja, miten kaikki tästä menee eteenpäin. 10 Tekijä 4/2018 TURVAA TYÖTÄ PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ SSAB:n Raahen tehtaan pääluottamusmiehen Mika Vuotin mukaan työntekijät pitävät Hybrit-projektia myönteisenä, vaikka uudistukseen liittyykin pelko, että sen toteutuessa työpaikat vähenevät. – On tuotantoprosesseja, joita ei tehtaalla tarvita sen jälkeen, kun uusi tekniikka otetaan käyttöön. Vaikka uudistus Vuotin mukaan todennäköisesti alussa vie työpaikkoja, hän uskoo, että puhdas teräksen tekeminen turvaa jäljelle jäävät työpaikat pitkällä aikavälillä. Ympäristöinvestoinnit eivät hänen mukaansa ole Raahen tehtaalla uutta. – Jo aikaisemmin tänne on investoitu kymmeniä miljoonia euroja pelkästään ympäristönäkökohtien takia ilman, että on saatu tuottavuutta kasvatettua. – Olemme yksi puhtaimmista teräs tehtaista maailmassa. Mutta tämä Hybrit-projekti on varsin mullistava, jos se onnistuu ja toimii. Pääluottamusmies Mika Vuoti uskoo, että onnistuessaan puhtaan teräksen teko on pitkällä aikavälillä työpaikkojen turva. ? TEKI1804_3-58.indd 10 11.4.2018 13:38:35
Suomella omat vahvuudet ”Suomalaisten kannattaa paneutua erityisesti sellaisiin ympäristöä parantaviin innovaatioihin, joissa Suomella on osaamistaustaa, sillä kilpailu markkinoilla on kovaa.” Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklundin mukaan kuulostaa hienolta, että tartutaan uusiin ja edistyksellisiin asioihin, jotka parantavat elämää. – Mutta toinen puoli on se, että markkinoilla on hieman ahdasta. Samanlaiset Sitrat ja teollisuusministeriön työryhmät, ohjelmat ja rahoitusohjelmat on Suomen lisäksi kaikissa muissakin itseään kunni oittavissa kilpailijamaissa. Niitä löytyy Hollannista, Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Norjasta, Kiinasta, Amerikasta. Siinä mielessä markkinat eivät ole kaikkein helpoimpia. Hänen mielestään Suomella on parhaat mahdollisuudet menestyä aloilla, joilla on vahvaa osaamistaustaa. – Metsään liittyvissä hankkeissa Suomella sitä löytyy, ja Suomessa ja Ruotsissa on varmasti osaa mista teräksessä. Esimerkkejä onnistuneista hankkeista hän löytää muun muassa kiertotalouden puolelta polttoaineita valmistavista biolaitoksista, joita on ST1:llä, UPM:llä ja Nesteellä. ST1 tekee biolaitoksessa bioetanolia sahanpurusta ja toisessa laitoksessa polttoainetta elintarviketeolli suuden ylijäämästä. – Se käyttää laitoksissaan kotimaista teknologiaa, ja raakaaineita, jotka muuten menisivät hukkaan. Ihan hyvää bisnestä ne ovat olleet. EDELLÄKÄVIJÄ OTTAA RISKIN SSAB:n hiiletön teräs hanke on Eklundin mielestä iso mahdollisuus, mutta siihen sisältyy myös suuri riski. – Käynnistäjä ottaa sen riskin, että haluttua tulosta ei synny, mutta rahat menevät. Tietysti on kunnioi tusta herättävää, että yritykset panostavat paremman ympäristön puolesta ja ilmastomuutosta vastaan. – Todennäköisesti he yrityksissä ovat sen laskeneet, että siinä on mahdollisuus onnistua. Jos se ei onnistu, he pystyvät kuittaamaan tappion. Tuskin yrityksen tulevaisuutta tällaisilla hankkeilla riskeerataan. Mikäli hanke onnistuu, hyöty voi Eklundin mukaan olla mittava. – Jos innovaatio ei tule nykyistä tuotantomene telmää paljon kalliimmaksi, on mahdollista saada uusia markkinoita. – Tuotantometodien kehittäminen on sellainen ala, jolla Pohjoismaissa voidaan pärjätä. Tekninen osaaminen on Suomessa ja Ruotsissa korkeaa. Jos paremmat tuotantomenetelmät leviävät, on mahdollista saada hyötyä siitä, että ollaan etulinjassa. Projektissa on mukana myös paljon julkista rahaa. Eklund pitää sitä perusteltuna. – Se on panostusta teollisuuden tulevaisuuteen. Pysymme teknologisessa kehityksessä eturintamassa. SUOMELLA VIELÄ PARANNETTAVAA Eklundin mukaan kovan kilpailun takia ympäristöä parantavien hankkeiden onnistuminen ei ole helppoa. Esimerkkinä hän mainitsee Suomen kunnianhimoisen clean tech ohjelman. – Suomi julisti itsensä clean techin suurosaajaksi, mutta se ei ehkä pitänyt kaikin puolin paikkaansa. Kun on katsottu, miten ohjelma on edistynyt, niin siinä ollaan tavoitteista aika paljon jäljessä. Hyvä, että asioita nostetaan, mutta niitä pitää tosissaan tehdä. Yritysten, valtiovallan ja tutkimuslaitosten yhteis työn pitää Eklundin mukaan olla saumatonta, jotta saadaan tuloksia. – Niin on varmasti Tanskassa ja Saksassa tapah tunut, koska niissä on menty eteenpäin meitä nopeammin. TARVITAAN PITKÄJÄNTEISYYTTÄ – Tärkeä näkökohta on se, ettei tehdä tänä vuonna tätä ja ensi vuonna tuota, vaan panostetaan pitkä jänteisesti ja tosissaan, sanoo Eklund. – Jos innovaatioon perustuvilla markkinoilla aikoo menestyä, yrityksillä pitää olla osaamista ja valtio vallalla hyvät ohjelmat. Täytyy olla varaa laittaa tarpeeksi rahaa hankkeeseen. Ilmastopäästöjen vähentämisessä on Eklundin mukaan loogista, että valtio osallistuu kustannuksiin. – Se on perusteltua, sillä valtio on vähennys tavoitteiden taustalla. PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄJÄT MENESTYNEET Eklundin mukaan päästövähennykset eivät yleensä ole johtaneet siihen, että tuotanto olisi karannut Suomesta pois. – Työpaikat eivät ole hävinneet sen takia, että olisi vaadittu yrityksiltä panoksia päästöjen vähen tämiseen. Ne on tehty ja se on vähän kirpaissut, mutta hyvin on pärjätty senkin jälkeen. Tai jos ei ole pärjätty, lakkautukset ja tuotannon supistukset ovat johtuneet muusta syystä. Hänen mukaansa ne maat, jotka ovat jättäneet panostamatta vähäpäästöisiin teknologioihin, eivät ole yleensä pärjänneet Suomea paremmin. Päästövähennyksistä voi Eklundin mielestä syntyä pitkällä aikavälillä huomattava hyöty. – Mutta pieni vaikutus siihen, että puolet maailman teräksestä tehdään Kiinassa, voi olla sillä, että siellä ei ole tarvinnut satsata samalla tavoin ympäristöasioihin kuin Euroopassa. 4/2018 Tekijä 11 AJASSA ? TEKI1804_3-58.indd 11 11.4.2018 13:38:37
KANNATTAA TOIMIA VIISAASTI EU:ta tai sen yksittäisiä maita ei Eklundin mielestä ole varaa ajaa muita tiukempien vaatimusten takia muita huonompaan asemaan. – Suomessa ei voi loputtomasti olla kovemmat vaatimukset kuin kilpailijamaissa. Silloin kun päästövähennys näkyy hinnassa, niin voi olla, että markkinat valitsevat jonkun muun tuotteen kuin suomalaisen. Eklundin mukaan useimmat meistä haluavat, että tuotanto olisi vähäpäästöistä eikä rasittaisi luontoa. – Tapauskohtaisesti pitäisi kuitenkin katsoa, ettei käy niin, että tuotanto siirtyy jonnekin muualle, ja päästöjä on saman verran, mutta työpaikat ovat hävinneet Suomesta. Hänen mielestään päästövaatimukset tulisi hoitaa kansainvälisin sopimuksin. – Paras olisi, jos joka maalta vaadittaisiin saman laisia isoja panostuksia. Käsi kädessä pitäisi mennä eri maiden panostukset, että esimerkiksi Kiinalla ei olisi houkutusta vallata markkinoita vielä lisää muita alhaisemmilla tuotantokustannuksilla. Keksintöjen kotipesä ”Suomi on ympäristöinnovaatioissa yksi maailman johtavista maista.” Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran ilmastoratkaisujen projekti johtaja Janne Peljo kertoo lukuisia esimerkkejä Suomen osaamisesta teollisuuden eri sektoreilla. Mutta ensin hän perustelee, mikä tekee Suomesta innovaatioille suotuisan kotipesän. – Meillä on erinomaista teollis ten prosessien osaamista ja aika tehokas innovaatiojärjestelmä. Lisäksi me olemme tottuneet operoimaan pohjoisessa niukkuudessa, missä nuukuu desta on tehty hyve. – Kun ne yhdistetään tietotekniikkasektorin osaa miseen, niin ne luovat pohjan sille, että täällä pysty tään kehittämään tehokkaita ja fiksuja innovaatioita. Niillä pystytään parantamaan teollisuuden kilpailu kykyä ja samaan aikaan vähentämään päästöjä ja ympäristörasitusta. – Sillä tavalla Suomi on noussut maailman johtavaksi maaksi monella alalla. BIOTUOTTEILLA MAAILMA PUHTAAMMAKSI Kärkenä Peljo nostaa esiin Suomessa kehitetyt biotuotteet, joilla korvataan ilmaston kannalta haitallisina pidettyjä fossiilisia tuotteita öljyä ja hiiltä. – Biopolttoaineet on yksi, missä Suomessa on johtavaa osaamista. Siitä on tullut tärkeä vienti sektori. Biomuoviosaaminen on toinen ja bioentsyymi osaaminen kolmas. Eräs tuotantoon lähtenyt innovaatio on puusta valmistettu ligniinijauhe. Ligniinillä on mahdollista korvata fossiilisia fenoleja liima ja maaliteollisuu dessa, mutta sen mahdollisuuksien uskotaan olevan huomattavasti laajemmat. Suomen kasvihuonepäästöt olivat 58,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2016. Edellisestä vuodesta kasvua oli 6 %. Vuoteen 1990 verrattuna päästöjä oli 12,5 miljoonaa tonnia vähemmän. Tiedot perustuvat Suomen raportointiin EU:lle ja YK:n ilmastosopimukselle. Lähde:Tilastokeskus 60 50 40 30 20 10 M ilj oo na a hi ili di ok si di to nn ia va st aa vi na m ää rin ä 12 Tekijä 4/2018 Volkswagenin autotehdas on arvioinut, että ligniinin avulla on mahdollista laskea autokomponenttien painoa neljänneksellä, mikä alentaisi tuntuvasti polttoaineen kulutusta. Suomella on loistavat näkymät monikäyttöisen ligniinin suurtuottajana. ENERGIASEKTORI Polttoaineiden energiakäyttö ja polttoaineiden tuotannon, jakelun ja kulutuksen päästöt TEOLLISUUS MAATALOUS JÄTTEIDEN KÄSITTELY Teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö: teollisuusprosesseista vapautuvat sekä raaka-aineiden ja polttoaineiden raaka-ainekäytöstä aiheutuvat päästöt Teollisuuden kulutuksen osuus energiasektorista oli arviolta noin 15 % 2016 NELJÄNNES PÄÄSTÖISTÄ TEOLLISUUDESTA TEKI1804_3-58.indd 12 11.4.2018 13:38:42
Kehitystyön jälkeen ligniiniä voidaan käyttää hiilikuidun raakaaineena muun muassa auto ja ilmailuteollisuudessa ja monessa muussa tarkoituk sessa. Jääkiekkomailat saatetaan tulevaisuudessa tehdä jälleen puusta eli ligniinistä. Teknologian tutkimuskeskus VTT ennustaa ligniinin käytön lisääntyvän sen vähäisen hiilijalanjäljen ansiosta. Ligniinijauheen iso tuotantokapasiteetti on jo olemassa Stora Enson Kotkan Sunilan tehtaalla. Puusta 20–30 prosenttia on ligniiniä, joka on perin teisesti sellutehtaiden jätettä. Suomessa on laaja kirjo johtavaa ympäristöosaa mista. Esimerkiksi Wärtsilä rikkipesureineen kuuluu tietä näyttäviin firmoihin tehokkaan ja älykkään meri liikenteen saralla. Energiaalalla Suomessa on useita aaltovoimaa kehittäviä yrityksiä. Vaisala puolestaan on edelläkävijä ympäristön ja ilmanlaadunmittauk sissa – ja tässä vain muutama esimerkki ympäristö tekniikan huippuosaamisesta. SÄHKÖISTETÄÄN KAIKKI MAHDOLLINEN Päästöjen vähentämisen iso kuva on Peljon mukaan sellainen, että ensin pitää pyrkiä vähentämään sähköjärjestelmistä päästöt. – Kun sähköjärjestelmistä on tehty mahdollisimman vähäpäästöisiä, sen jälkeen sähköistetään kaikki mahdollinen, jolloin pystytään vähentämään muiden prosessien päästöjä. Päästöjen vähentämisessä suurin haaste Suomessa on liikenne. – Siihen on olemassa ratkaisuja, mutta vielä ne eivät ole lähteneet kotimarkkinoilla lentoon. Raskaan liikenteen päästöjen vähentäminen on mahdollista käytännössä vain biopolttoaineita hyödyntämällä, vaikka markkinoille onkin alkanut tulla sähkörekkoja ja muita vastaavia. SSAB:N HANKE AVAINASEMASSA Peljon mukaan liikenteen lisäksi Suomessa on olemassa teollisuusprosesseja, joissa hiili on olennainen komponentti. Näin on terästeollisuudessa, jota SSAB edustaa. – Pohjoismainen Hybrithanke pyrkii ratkaise maan juuri tätä ongelmaa. Se on kunnianhimoinen ja innovatiivinen aloite, jonka tavoitteet ovat pitkällä tulevaisuudessa. Mitä nopeammin se saadaan toimimaan ja kaupallistettua, sitä parempi. – Jos tämä ongelma pystytään Pohjoismaissa ratkaisemaan, kysyntää ratkaisulle on varmasti maailman sivu olemassa. l KAIKEN TAKANA ON ILMASTONMUUTOS Teollisuutta kannustaa päästöjen vähentämiseen se, että poliittinen päätöksenteko on ottanut kansainvälisesti ja kansallisesti ilmastonmuutoksen vakavasti. – Tiedemiehet ovat pitkään varoittaneet ilmastonmuutoksesta ja ilmastokriisistä. Nyt poliitikot ovat ottaneet sen asiakseen. He uskovat, että se on totta ja sen vaikutukset ovat jo nähtävissä, sanoo Sitran Janne Peljo. Suuntaus on hänen mukaansa se, että kaikilla sektoreilla halutaan nopeaa päästöjen vähentämistä, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttaminen olisi realistista. Teollisuuden päästöjen vähentämistä ohjaa kansainvälinen päästökauppa. Päästökaupan ulkopuolisille sektoreille tavoitteet asetetaan kansallisesti. – Hyvin suurella todennäköisyydellä ilmastoja ympäristösääntely tulee kiristymään tulevaisuudessa, Peljo ennustaa. Hänen mukaansa se merkitsee, että mitä puhtaampia ratkaisuja pystytään tuottamaan, sitä kilpailukykyisempiä ne ovat kiristyvän ympäristösääntelyn ilmapiirissä. – Teollisuudessa tulee keskeiseksi, että mitä vähäpäästöisempiä ratkaisuja sovelletaan, sitä vähemmän aiheutuu päästöoikeuksista kustannuksia. Ympäristötehokkuuden puolesta puhuvat Peljon mukaan tuotannolliset järkisyyt. – Ympäristötehokkaat ratkaisut ovat usein äärimmäisen kustannustehokkaita. Prosessin heikkoudesta kertoo se, jos siellä on hukkaa tai jätettä. Teknologinen suuntaus menee hyvin yksiin poliittisen suuntauksen kanssa. Sijoittajakenttä on viimeisen parin vuoden aikana Peljon mukaan alkanut reagoida päästöihin voimakkaasti. – On ruvettu puhumaan hiiliriskistä. On myös alettu arvioimaan ympäristövaikutuksia tai vaaditaan yritys johdolta strategiaa siitä, miten päästöjä saadaan tulevaisuudessa vähennettyä. – Yrityksen omistajilta tuleva paine yhdistettynä tekno logiseen kehitykseen ja sääntely-ympäristön kiristymiseen on aika voimakas ajuri. 4/2018 Tekijä 13 AJASSA TEKI1804_3-58.indd 13 11.4.2018 13:38:42
14 Tekijä 4/2018 NÄKIJÄ Verovälttely kuriin Suomessakin ”Käänne on tapahtunut. EU:ssa ei tehty vuosikymmeniin mitään, mutta nyt isot jäsenmaat haluavat saada yritysten aggressiivisen verosuunnittelun kuriin”, iloitsee veropoliittinen asiantuntija Lauri Finér. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT PEKKA ELOMAA ”Y hteiskunnan oikeudenmukaisuus ja se, miten raha ja valta siihen vaikuttavat. Ne ovat aina kiin nostaneet, Lauri Finér kuvailee peruslähtökohtiaan. Finér toimii nyt sosialidemokraattisen edus kuntaryhmän veropoliittisena asiantuntija. Samalla hän tekee tohtorinväitöskirjaa kansain välisen verotuksen (epä)oikeudenmukaisuu desta Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Aiemmin Finér on työskennellyt kansalais järjestö Finnwatchin tutkijana. Verovirkamiehenä yhteisöverotuksen parissa vierähti puolestaan seitsemän vuotta – seitsemän silmät aukaisevaa vuotta. – Pienyrittäjiä kohdeltiin jopa liian tiukasti. Johonkin kyselyyn vastaamiseen ei annettu riittävästi aikaa, tai kysely saattoi olla liian kapula kielinen. Samaan aikaan isojen yritysten toiminnassa näki isoja epäkohtia. Viranomaisetkaan eivät ole niihin aina voineet puuttua. Joko laki ei sallinut tai sitten näyttöä ei saatu. YHTEISÖVEROLLA ON MERKITYSTÄ – Verotuksen taso muodostuu aina kahdesta tekijästä, veroprosentista ja veropohjasta. Suomen yhteisövero on 20 prosenttia. Se on alle OECDmaiden keskitason. Veropohja eli se, miten verotettava voitto lasketaan, on tiivis. Poikkeuksen tekee aggres siivinen verosuunnittelu. Aggressiivinen vero suunnittelu on verojen välttelyä keinoilla, jotka ovat laillisia tai jotka sijoittuvat laillisen ja laittoman väliselle harmaalle alueelle. Tavoitteena on kuitenkin välttää veroja eli alentaa niitä lähemmäs nollaa hyödyntäen kansallisia tai kansain välisiä verotuksen porsaanreikiä. ”Suomen yhteisövero on alle OECD-maiden keskitason.” TEKI1804_3-58.indd 14 11.4.2018 13:38:48
4/2018 Tekijä 15 AJASSA ? Finér muistuttaa kansalaisjärjestö Finnwatchin arviosta. Suomi menettää 430–1 400 miljoonaa veroeuroa vuodessa monikansallisten yritysten harjoittaman aggressiivisen verosuunnittelun takia. Finnwatch on järjestö, jota Teollisuusliittokin rahoittaa, ja joka on ansiokkaasti selvittänyt niin yritysten, työeläkelaitosten kuin kehitysrahoit tajien toimintaan liittyvää verojen välttelyä. Suomessa yhteisöveron tuotto suhteessa muihin veroihin on neljänneksi alhaisin kaikista EUmaista, Finér huomauttaa. Yhteisöveron taso on myös alhaisempi kuin Suomen pahimmissa kilpailijamaissa Ruotsissa ja Saksassa: Ruotsiin verrattuna jonkin verran, Saksaan verrattuna todella selvästi. Maailmanlaajuisesti monikansalliset yritykset väistävät verovelvoitteitaan arviolta 75–180 miljardin euron edestä. Tulojen rikollinen piilottelu niin sanottuihin veroparatiiseihin on puolestaan lähinnä rikkaiden yksityishenkilöiden harjoittamaa veronkiertoa. Yksityishenkilöt yrittävät välttää veroja joko kokonaan tai ainakin alentaa niitä yhä useammin vakuutuskuorilla, jotka ovat sinänsä laillisia ja jotka pääministeri Sipilä on tehnyt rahoillaan tunnetuiksi. KONSTIT OVAT MONET Finér selvittää, mitkä ovat suurten yritys konsernien pääasialliset verovälttelyn keinot. – Monikansallinen konserni on todellisuu dessa yksi yritys, mutta verotuksessa kaikkia sen tytär yhtiöitä kohdellaan kuin ne olisivat yksittäisiä yhtiöitä. Nykyisiä veromääräyksiä pystytään hyödyntämään niin, että konserni voi enemmän tai vähemmän itse päättää siitä, missä maassa voitot näytetään ja mihin maahan verot siis maksetaan. Usein voitot näytetään matalan verotuksen maassa. Finér vääntää lisää rautalankaa verovälttelystä. – Yleinen sijoitustoiminnan piirre on se, että riskisijoitukselta odotetaan suurempia tuottoja. Esimerkiksi käy investointi ydinvoimalaan. Voi kestää monta vuotta ennen kuin tulee tuottoja tai kaikki voi mennä pieleen – kuten Olkiluodossa on tapahtunut. Kuluja on monta miljardia budjetoitua enemmän, ja hanke viivästyy kymmenen vuotta. – Riski liittyy yhteen projektiin Suomessa, mutta verosuunnittelussa voidaan valita, mihin maahan kertyy onnistuneeseen riskinottoon liittyvä voitto tai riskin toteutumisesta johtuva tappio. Voitto voidaan näyttää vaikka Ranskassa. EU:ssa on komission vastikään julkaiseman listan mukaan seit semän maata, jotka houkuttelevat verovälttelyä harjoittavia yrityksiä puoleensa. Maat ovat Belgia, Hollanti, Luxemburg, Irlanti, Kypros ja Malta ja uutena tulokkaana Unkari. Maat hyötyvät jollain lailla. Verovälttelyyn opastavat veropalveluyritykset saavat töitä, ja usein pieni verosiivu jää maahan. Monet muut maat häviävät veroeuroja, ja yritysten välinen kilpailu vääristyy ennen kaikkea pienten ja keskisuurten yritysten tappioksi. Tyypillisiä verovälttelyn keinoja ovat korko järjestelyt, aineettomien oikeuksien sijoittaminen ja liiketoiminnalliset järjestelyt. Esimerkkinä näistä ovat konsernin sisällä myydyt oikeudet käyttää konsernin brändiä. – Korkean verotuksen maassa olevalta tytär yhtiöltä voidaan periä brändin käytöstä vaikka 10 prosenttia kyseisessä maassa kertyneistä myyntituloista. Tytäryhtiölle ei jää juuri ollen kaan verotettavaa voittoa. Brändin käytöstä perityt rojaltit voidaan taas ohjata maahan, jossa niitä verotetaan vain kevyesti. EU, rikkaiden teollisuusmaiden järjestö OECD ja kansalliset veroviranomaiset tuntevat ja tunnistavat kaikki nämä verovälttelyn keinot ja kieroudet. On jo säädöksiä, joilla niitä taltutetaan. Kenties tärkein niistä on EUmaiden kesäkuussa 2016 hyväksymä veronkiertodirektiivi. ”Voitot näytetään matalan, tappiot korkean verotuksen maassa.” TEKI1804_3-58.indd 15 11.4.2018 13:38:50
16 Tekijä 4/2018 Mutta soveltamisesta kansalliseen lain säädäntöön käydään nyt lobbaustaistelua. Verovälttelystä hyötyvä yritysmaailma vastustaa myös uusia säädöksiä. KUKA PUOLUSTAISI TAVALLISTA IHMISTÄ? ”Kun lobbari eduskuntaan vilahtaa, euro rikkaille kilahtaa.” Näinkö voidaan Suomen nykyistä yhteiskuntavaikut tamisen eli lobbaamisen kulttuuria kuvata? – Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja muutkin lobbaavat nyt laajasti korkovähennysoikeuksien tiukentamista vastaan, Finér toteaa. Finér mainitsee, että viittä eri säännöstä pitäisi tiukentaa Suomessa veronkierron estämiseksi EU:n direktiivin mukaisesti. Ne liittyvät nimen omaan aggressiiviseen verosuunnitteluun. Finér toteaa ymmärtävänsä sen, että yritysten etujär jestöt ajavat nimenomaan jäsenyritystensä etua, ja mahdollisimman alhaiset verot kuuluvat niihin. – Liikeelämällä on rahaa, valtaa ja suhteet, mutta yritysverotuksen kysy myksissä yleistä etua ei aja kukaan. Muutamat kansalaisjärjestöt ovat kuitenkin täyttämässä puutetta. Tuomioistuimissa on käyty useita oikeudenkäyntejä siitä, onko verohallinnon Konserniverokeskus toiminut oikein. Päätökset ovat kos keneet konsernien siirtohinnoittelua. Useimmat jutut verottaja on voittanut. Verosuunnittelusta itse rahaa tienaavat, aggressiivista verosuunnittelua konserneille myyvät veropalveluyritykset, konsultit tai lakitoimistot, ovat moittineet verohallintoa. Finér ei voi kuin naurahtaa esimerkiksi asian ajo toimisto Boreniuksen edustajalle, joka viimeksi Yleisradion MOTohjelmassa arvosteli vero tarkastajien toimintaa. – Verokonsulteilla on usein oma lehmä ojassa. He ovat itse olleet suunnittelemassa näitä yritysten (verovälttelyyn tähtääviä) järjestelyjä, sillä melkein aina verosuunnittelu ostetaan ulkopuolisilta. Tuntuu varmaan ikävältä, kun verottaja puuttuu näihin järjestelyihin, Finér arvioi. TILASTOTULKINTAA EK:N TAPAAN Finér on kirjoittanut paljastavia blogitekstejä EK:n koko valtamediaan levinneistä väitteistä siitä, että yhteisöveronalennus vuonna 2014 olisi lisännyt yritysfuusioita Suomen hyväksi. ”Vuonna 2014 tehty yhteisöveron kevennys on osoittautunut hyvin onnistuneeksi toimeksi Suomen taloudelle, ilmenee EK:n tekemästä selvityksestä.” (EK:n tiedote 27.12.2017 ) Finér pyysi kyseisen tiedotteen pohjana käytetyt PRH:n eli patentti ja rekisterihallituksen tilastot itselleen. Todellisuus paljastui: ”Yhteensä 80 prosenttia fuusioista koski toimintansa lopettaneita yhtiöitä tai pöytälaatikkoyhtiöitä. Myöskään muissa tapauksissa ei ollut merkkejä tosiasiallisen toiminnan tai verotuksen siirtämisestä Suomeen (…) EK:n selvityksessä lisääntyneet yritysjärjestelyt pikemmin laskivat Suomen yhteisöverotuottoa kuin nostivat sitä. Vaikuttaa siltä, että EK:ssa ei ole lain kaan ymmärretty, mitä PRH:lta saatu tilasto on sisältänyt. Siitä huolimatta tilastoa on hyödynnetty veronalennusten lobbauksessa. Toinen vaihtoehto on, että EK on kaikin keinoin halunnut perustella yhteisöveroalennusten hyötyjä välittämättä siitä, että selvityksellä ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Niin tai näin, molemmat vaihtoehdot aset tavat EK:n kyseenalaiseen valoon.” Finér muistuttaa, että yritysten verovälttely rapauttaa koko hyvinvointiyhteiskuntaa ja kasvattaa eriarvoisuutta. – Minusta ammattiliittojen pitäisi olla kiinnostunut yhtä lailla muustakin verotuksesta kuin työn verottami sesta. Jos omistamisen verotusta lasketaan, muut verot nousevat. Hyvinvointivaltio tarvitsee rahaa koulutukseen ja turvaverkkoihin, joista nimenomaan duunarit hyötyvät. Pitää myös muistaa, että julkisen sektorin palkat maksetaan verovaroista. Niillä tasataan palkkaeroja eri toimialojen välillä. l ”Yritysten verovälttely rapauttaa hyvinvointiyhteiskuntaa ja kasvattaa eriarvoisuutta.” ”Jos omistamisen verotusta lasketaan, muut verot nousevat.” ”Säännöstöä pitää Suomessa tiukentaa veronkierron estämiseksi.” TEKI1804_3-58.indd 16 11.4.2018 13:38:53
4/2018 Tekijä 17 AJASSA VIERAILIJA Tulevaisuuden energia olemme me ”E nergiaverkko, kaukolämpölaitos, energiastrategia.” Kuulostaako tylsältä? Kyllä. Miksi? Siksi, että energia asiathan kuuluvat perinteisesti jonkun muun, yleensä ison energiayhtiön hoidettavaksi. Internet ja siihen kytketyt energialaitteet tuovat kuitenkin meidät kaikki aktiivisiksi toimijoiksi uusilla sähköisillä energiamarkkinoilla. Jos kasvihuonekaasupäästöjä halutaan rajoittaa, täytyy energian käyttöä sähköistää. Tämä tarkoittaa, että fossiilisten polttoaineiden polttamisesta luovutaan ja hiilivapaa sähkö ottaa pääenergialähteen roolin. Tällaista sähköä tuottavat uusiutuvat energialähteet ja ydinvoima. Volvo ilmoitti, että vuoden 2019 jälkeen sen kaikissa uusissa henkilö automalleissa on jonkinlainen sähkömoottori ja akku. On myös selvää, että uudet autot kytketään internetiin. Auto, sen tietoliikenneyhteys ja sähköakku tekevät autosta energiamarkkinoille osapuolen. Se voi kuluttaa sekä syöttää sähköä verkkoon tai varastoida sitä ilman, että auton käyttäjän tarvitsee asiasta huolehtia. Jos sähköjärjestelmässä tulee häiriö, säätöenergiaksi ei tulevaisuu dessa riennäkään PohjoisRuotsin vesivoimalan propellit, vaan parvi sähköautojen akkuja, jotka voidaan ohjelmoida tekemään erilaisia temppuja energiajärjestelmän hyväksi. Lisäksi auton haltija voi tehdä auton kuluttamalle sähkölle sellaisen sähkösopimuksen kuin haluaa. Tuuli, norppa tai vaikka ydinsähköä. Tai sähköä voi tuottaa omilla aurinkopaneeleilla. Kuluttaja siis voimaantuu osaksi ratkaisua ongelman sijaan. Entä miten on nyt? Kun tankkaamme autoa bensaasemalla, millaista osallisuutta voi kokea, ja millainen on dialogi, joka käydään asiakkaan ja öljyyhtiön välillä? Mitkä ovat asiakkaan vaihtoehdot? Dialogiin öljyyhtiön kanssa ei ole olemassa mitään edellytyksiä, pelkkä ajatuskin kuulostaa hassulta. Ja mitä tulee uusiutuviin polttoaineisiin, niiden osuus tankissa on määritelty uusiutuvan energian edistämistä koskevassa lainsäädännössä eduskunnassa. Tuntuu aika kaukaiselta. Internet ja siihen kytketyt energialaitteet murtavat tämän etäisyyden ja ne muodostavat tulevaisuuden sähköisen energiajärjestelmän ytimen. Myös teollisuuden prosesseja pitää sähköistää. Mielenkiintoinen esimerkki on SSAB:n hanke korvata kivihiili sähköllä tuotetulla vedyllä teräksen tuotannon raakaaineena. Tämä olisi merkittävä uusi tekniikka, sillä terästeollisuus kuluttaa 15 prosenttia maailman kivihiilestä ja vastaa 7 prosentista maailman kasvihuonekaasupäästöjä. Sähkö ei kuitenkaan ilmesty tyhjästä. Jos SSAB vaihtaisi kivihiilen sähköön, sitä kuluisi arviolta Suomen koko nykyisen ydinvoimatuotannon verran. Maailman energiakarttaa piirretään parhaillaan uudelleen. Aurinko sähkön tuotantokustannus parhaimmilla tuotantoalueilla on noin puolet pohjoismaisen pörssisähkön hinnasta. Tämä luo kilpailuetua aurinko vyöhykkeelle. Ei ole siis ihme, että äskettäin Saudi Arabia julkisti aikeensa investoida 200 miljardia dollaria aurinkovoimaan, jonka tuotanto teho olisi noin 15kertainen Suomen talviaikaiseen sähkön kulutukseen verrattuna. Sähkö mahdollistaa myös polttoaineiden valmistuksen ilmasta erotetusta vedestä ja hiilidioksidista. Eli energiaprosessien kääntä misen vastakkaiseen suuntaan kuin on totuttu. Suomessa tuotettiin ”poltto ainetta ilmasta” aurinkosähkön avulla VTT:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT:n Soletair pilottilaitoksella. Sähköistyminen voi siis avata uusia, yllättäviä mahdollisuuksia kokonaan uudelle liiketoiminnalle tai uusille teollisuuden aloille. l ”Sähköistyminen voi avata mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle tai uusille teollisuuden aloille. ” PASI VAINIKKA Kirjoittaja on VTT:n johtava tutkija ja LUT:n dosentti. TEKI1804_3-58.indd 17 11.4.2018 13:38:54
On työttömyyden nujertamisen aika TEKI1804_3-58.indd 18 11.4.2018 13:38:58
4/2018 Tekijä 19 AJASSA ? T yöllisyysasteen nostaminen 75 prosent tiin on se kissa, joka kannattaa nyt nostaa pöydälle, sanoo Työ ja elinkei noministeriön neuvotteleva virkamies, valtiotieteen tohtori Pekka Tiainen. – Jos tällä hallituskaudella päästään 60 000 tai 80 000 työpaikan lisäykseen, niin sen jälkeen tarvittaisiin vielä 100 000 tai jonkin verran enemmän ja tavoite olisi saavutettu. Tähtäimen asettaisin vuosille 2023–2025. Myös korkeampi työllisyysaste 78 prosenttiin asti on mahdollinen edellyttäen, että ensin päästään yli 75 prosentin. Työvoimavaroja meillä on siihen tarvittava 200 000 ja enemmänkin. – Toisaalta kun työttömyysasteen tavoit teeksi on usein asetettu viisi ja monissa tulevai suuslaskelmissa 6–7 prosenttia, niin haastan, että miksi tyytyä tällaisiin lukuihin. Virittäisin kunnianhimon tason kolmeen prosenttiin. On siinä onnistuttu muissakin maissa kuten Japanissa, Norjassa ja Sveitsissä. Miksi ei meilläkin, Tiainen kysyy. KYSYNTÄ JA KOHTAAMINEN Tiaisen mukaan työllisyyden ja työttömyyden ongelmien ratkaisemisessa on kaksi pääväylää. Ensimmäinen on työvoiman kysynnän vahvis taminen eli työpaikkojen lisääminen. Toinen on kysynnän ja työnhakijoiden osaamisen ja tarpeiden kohtaaminen. – Jos kohtaaminen saadaan toimimaan paremmin, lisää se työpaikkojen määrää, mutta ei ratkaise työvoiman alikysyntää, joka johtuu siitä, että meiltä hävisi vuosien 1980 ja 2000 väli senä aikana teollisuudesta 100 000 työpaikkaa, ja 2000luvun alusta tähän päivään on hävinnyt toiset 100 000 työpaikkaa. Kansantalous pitää siirtää tasapainoon, jossa meillä on korkeampi työllisyys ja jossa se pyörii koko ajan alemman työttömyyden tasolla. – Samalla pitkäaikaistyöttömyys on kärki kysymys. Se pitää ratkaista. Tämä tarkoittaa vaikeasti työllistyvien työllistämistä ja ennalta ehkäisyä, että uutta ongelmaa ei enää synny. Tätä ei pidä nousuhuumassa unohtaa, vaan käyttää tilanne asian hoitamiseen. Tiaisen mukaan vientivetoinen kasvu tuottaa uusia työpaikkoja, mutta ei samassa mitassa kuin aikaisemmin. – Vuosikymmenen loppu tulee olemaan kohtuullisen hyvää kasvun aikaa. Vajaakäytössä olevia resursseja on kuitenkin niin paljon, että kasvun lisäys saadaan aikaan lisäämättä työvoiman kysyntää vastaavasti. Toisaalta tuotanto on pääomavaltaista, ja vienti perustuu aikaisempaa enemmän tuonnille. Talouskasvu ei korjaa rakenteellista ja vaikeaa työttömyyttä. Talouskasvun edellytyksistä täytyy Tiaisen mukaan pitää huolta. Suomen elintaso on riippu vainen kansainvälisestä kaupasta. Vapaakaupan rinnalla tärkeää esimerkiksi on saada kauppaso pimukset aikaan Britannian kanssa ja turvata Venäjän kauppa. Toisaalta myös talouden kansainväliset ja kotimaiset riskit ovat Tiaisen mukaan olemassa. – Tämä kaikki pitää ottaa realistisesti huomioon, että osataan toimia ajoissa oikealla tavalla. Säästytään sitten vähemmillä vaurioilla. On työttömyyden nujertamisen aika Työllisyysasteen tavoitteeksi pitää asettaa 75 prosentin ylittäminen ja työttömyysasteen tavoitteeksi kolmen prosentin taso. Pitkäaikaistyöttömyys pitää taltuttaa niin, että ongelma ei enää uusiudu. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan tukku keinoja ja hyvät työvoimapalvelut. TEKSTI PETTERI RAITO KUVITUS TUOMAS IKONEN TEKI1804_3-58.indd 19 11.4.2018 13:39:00
20 Tekijä 4/2018 Välineet työllisyyden ja työttömyyden hoitamiseksi – Isossa kuvassa työaikojen uudistaminen työntekijöiden turvasta samalla huolehtimalla avaisi mahdollisuuksia työllisyysasteen nosta miseen. Silloin työttömyysturvamenoista sääs tyisi rahaa, joka olisi järkevä kanavoida luomaan parempaa työllisyyttä. Tiainen näkee myös Saksan minijob ja medijob työmarkkinoissa huomionarvoisia piirteitä. – Niitä on kritisoitu pienestä palkkatasosta, mutta se pointsi niissä on, että kun ihmiset tarvitsevat tilapäistä työtä, on niitä olemassa, niille on luotu toimiva työnvälitys ja palkka on työehtosopimusten mukainen. Myös Britannian universal credit malli, jossa sosiaaliset etuudet maksetaan yhdellä kertaa yhdeltä luukulta, on tarkastelemisen väärti, enkä lähde suoraan torju maan perustuloajatuksiakaan, mutta se ei korvaa työllistämistä. Suomessa on tällä hetkellä noin 100 000 alityöl listettyä osaaikaista työntekijää eli ihmistä, jotka haluaisivat tehdä enemmän töitä kuin tarjolla on. – Työntekijöiden kannalta siihen tulisi posi tiivinen suunta, jos omavalintaisuus saataisiin lyhyemmissä työajoissa toimimaan. Silloin isossa kuvassa kokoaikatyö olisi suurin piirtein sama kuin nytkin, mutta omasta valinnasta lyhyempää työaikaa tekevien määrä olisi suurempi. Tiaisen mukaan on tärkeää pystyä yhdis telemään erilaisia työaikoja ihmisten elämän tilanteisiin niin, että se mahdollistaa korke amman työllisyyden. Silloin puhutaan perheistä, opiskelijoista, ikääntyneistä ja esimerkiksi siitä, että nykymallit eivät ole riittäviä aikuis opiskelijoiden toimeentulon kannalta. PALKKATUKI TUKITYÖLLISTÄMISEN MUOTONA Yhteiskunnan ylläpitämää tukityöllistämistä tarvitaan vaikean työllistymisen hoitamisessa. Tiainen on korostanut palkkatuen käyttöä. – Työnantajalle maksettavalla palkkatuella katetaan puute työntekijän ja työssä vaaditun osaamisen välillä. Tuen tarve poistuu, kun osaaminen kehittyy. Näin vaikeasti työllistyvät voidaan nostaa samalle viivalle muiden kanssa niin, että samalla voidaan turvata työehtosopi musten mukaiset palkat. – Palkkatuki ei vääristä kilpailua, koska jokainen työnantaja voi sitä käyttää. Jos on pienyrittäjä, eikä voi palkata kokoaikaisesti, voi palkata lyhyemmäksi ajaksi. Työntekijän pitää silloin saada palkkatukea, että voi olla samaan aikaan useamman yrittäjän palveluksessa. Mallia voidaan kehittää esimerkiksi palkkatukisetelillä ja siten, että jos työtön löytää työnantajan, voisi hän vaihtaa työttömyysturvan palkkatueksi. Tiainen suosittelee palkkatuen käytön tuntuvaa lisäämistä. Olennaista hänen mukaansa on, että suoralla työllistämisellä ja palkkatuella saadaan tehokas vaikutus hankkia töitä työttömyyden pidentymisen katkaisemiseksi verrattuna erilai siin muihin malleihin. Pekka Tiaisen mukaan työllisyyden ja työttömyyden ongelmien hoitamisen välineet talouskasvun rinnalla ovat pääpiirteissään työpaikkoja lisäävät työaika ja veroratkaisut, tukityöllistäminen, työt tömyyttä alentavat toimenpiteet, eläkkeet ja hyvät työvoimapalvelut. Työaikaratkaisut sijoittuvat Tiaisen toimenpi delistan kärkeen. – Työaikakeskustelu pitää avata monipuolisesti ja nähdä, että emme ole umpikujassa. Keinoja on tarjolla. Ratkaisuja pitää kuitenkin hakea neuvottelujen kautta edeten. Toisaalta ratkaisut eivät saa johtaa palkkojen tai työehtojen polke miseen. Paikallisen sopimisen taustalla on hyvä pitää voimassa työntekijöille tietyt perusasiat turvaavat raamisopimukset. – Olemme sellaisen työaikareformin äärellä, että kahdeksan tuntia päivässä ja viisi päivää viikossa voi olla pohjana, mutta digitalisoituva maailma, uudelleenorganisoituva ja verkottunut tuotantoprosessi muuttavat työn organisoinnin ja tekotavan. Sitä ei pitäisi työntekijäjärjestöjen päästää menemään villinä käsistä, vaan olla tutkimassa, mikä se muutos on ja miten siinä pitää työaikamallit rakentaa. Esimerkiksi mahdollisista kehittämislin joista Tiainen nostaa Pekka Peltolan esittämän 6+6 työaikamallin. – Ajatuksena on se, että tilat ja laitteet ovat käytössä 12 tuntia vuorokaudessa, eivät pelkästään kahdeksan tuntia, jolloin säästöä tulee pääomasta. Työt hoidetaan kuuden tunnin työvuoroilla, jolloin ihmisten tuottavuus on parempi, kun työaika on vähän lyhyempi. Toisaalta hän löytää harkinnan arvoisia ominai suuksia Saksan ja Itävallan kurzarbeit malleista. – Ideana on, että huonona aikana voidaan tehdä lyhyempää työaikaa aina puoleentoista vuoteen asti ilman, että sitä kompensoidaan myöhemmin, että sen ei tarvitse olla keski määrin jotain. Valtio maksaa siihen korvauksen. Työntekijöiden etuna on lomautuksilta ja irtisa nomisilta välttyminen, mihin liittyy näköala, että jossain vaiheessa työt jälleen lisääntyvät. Tähän pitäisi kuitenkin kytkeä työntekijän oikeus tehdä töitä usealle työnantajalle yhtä aikaa. – Työnantajan etuna olisi se, että osaava työvoima ei huonompana aikana katoaisi minne kään, vaan olisi käytössä, kun kysyntä ja tilaus kanta vahvistuvat. Suomessa työttömyysturvan on vuodesta 2010 saanut lyhennyspäiviltä täytenä ilman, että ansiotulo sitä leikkaa. Tämä on askel kurzarbeit mallin suuntaan. TEKI1804_3-58.indd 20 11.4.2018 13:39:00