AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 3/2025 Sähköasentaja Kirsi Hyötyläinen tekee voimayksikön sähköasennuksia Elematicilla Akaassa. USKO NOUSUUN Elematicilla Akaassa on hiljaista, Elematicilla Akaassa on hiljaista, mutta toivoa luo betonielementtilaitteiden mutta toivoa luo betonielementtilaitteiden vienti Aasiaan ja lomautuksilta välttyminen. vienti Aasiaan ja lomautuksilta välttyminen. 8 Vaaleista väliarvio hallitukselle 22 Jäänmurtajista taas töitä 38 Idässä eri tunnelmia 48 Mörka moln över industrin 52 Strike laws create insecurity 54 Kuorossa soinnin osana Tekijä_2025_3_kansiarkki_ok.indd 1 Tekijä_2025_3_kansiarkki_ok.indd 1 11.4.2025 14.26 11.4.2025 14.26
Liitto tiedottaa: näin otat yhteyttä Keskustoimisto TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 447 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi ma–pe 8.30–15 JÄSENPALVELU 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajien jäsenmaksutilitykset 020 774 1190 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi ma–pe 8.30–12 TEOLLISUUSLIITTO PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 ma, ke ja pe klo 8.30–12, ti ja to suljettu Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi Teollisuusliiton toiminta-alueet UUDENMAAN TOIMINTA-ALUE Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Toimistosihteeri 020 774 1305 ETELÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Aleksanterinkatu 18 A 3. kerros, 15140 Lahti (Kauppakeskus Trio) Toimistosihteeri 020 774 1362 LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteerit 020 774 1323, 020 774 1343 ITÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Vuorikatu 20, 70100 Kuopio Toimistosihteeri 020 774 1402 SISÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Åkerlundinkatu 11 C, 33100 Tampere Toimistosihteerit 020 774 1372, 020 774 1412 POHJANMAAN TOIMINTA-ALUE Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 POHJOIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteerit 020 774 1433, 020 774 1441 www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Aluekeskuksiin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Tekijä_2025_3_kansiarkki_ok.indd 2 Tekijä_2025_3_kansiarkki_ok.indd 2 11.4.2025 14.26 11.4.2025 14.26
3/2025 Tekijä 3 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA PÄÄJUTTU ”Työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa on kavennettu todella rajusti”, sanoo lakkorajoituksista Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön päällikkö Anna Tapio. Epäselvät lait luovat epävarmuutta ja vääriä mielikuvia. HARRASTAJA Basso Arttu Jokikota nauttii kuorolaulussa erityisesti laulujen tulkitsemisesta. Tulee viestejä, että ihmisiltä on rahat loppu, mutta periksi ei anneta. ARI JORMANAINEN Pääluottamusmies, UPM Plywood, Joensuu sivu 38 28 TYÖPAIKALLA Täällä on moni asia hyvin, sanoo Elematicin pääluottamusmies Jukka Niemelä. H A RR I N U RM IN EN JY RK I LU U KK O N EN EM IL IE U G G LA 12 54 KANNESSA 3 / 25 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – INDUSTRIFACKETS MEDLEMSTIDNING – INDUSTRIAL UNION MEMBER MAGAZINE WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 23.4.2025 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 3 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 3 14.4.2025 9.37 14.4.2025 9.37
4 Tekijä 3/2025 SISÄLTÖ KA N N EN KU VA : JY RK I LU U KK O N EN 28 TYÖPAIKALLA Hyvä porukka ja työympäristö pitävät väen Elematicilla 36 TYÖYMPÄRISTÖ Työtapaturmat vähenivät teollisuudessa 38 TAPAHTUMA Itä-Suomen ajankohtaispäivillä vaihtelevat tunnelmat 40 EDUNVALVONTA Työnantajalle sakkoja palvelusvuosilisän viiveestä 42 YHTEISTYÖ Aitajuoksija Sonja Stång haluaa olympialaisiin 45 MAAILMA Saksan autoteollisuus alamäessä 54 HARRASTAJA Kuorolaulaja Arttu Jokikota 57 HISTORIA Vuonna 1917 58 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 HETKESSÄ UPM Plywoodin lakkokahvit, Mikkeli 08 AVAAJA Paikallisvaaleista katse jo kohti eduskuntaa 10 TYÖEHTOSOPIMUKSET Pääalat avasivat sopimusten padon 12 PÄÄJUTTU Lakko-oikeuden heikentäminen on maailmanlaajuinen ilmiö 20 KOKIJA Johanna Ruokolahti näki työn arjen Afrikassa KATSAUS Jäänmurtajien valmistukseen vauhtia Pohjois-Amerikasta 48 UPPSÄGNINGAR Flera uppsagda i Borgå och Terjärv 51 AVTALSRÖRELSEN Lönepåslag på 6,4% i Sverige 52 STRIKE LEGISLATION Unclear and one-sided changes in the law AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA IN ENGLISH LIITOSSA VAPAALLA JO H A N N A RU O KO LA IS EN A LB U M I Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (8 NROA/2025) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta Johanna Ruokolahti (oik.) kokeili mokorotlo-olkihattua lesotholaisella torilla IDUL-liiton hallintopäällikkö Maalina Matsoson ja järjestäjä Marorisang Letsekan ihaillessa. Seuraava numero ilmestyy 11.6. TU O M A S IK O N E N 22 46 LYHYET Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 4 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 4 14.4.2025 9.37 14.4.2025 9.37
3/2025 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Hallituksen pelikirja on suunnattu työntekijöitä vastaan P ääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma ja taktinen pelikirja on suunnattu työntekijöitä vastaan. Juoni tiivistyy ajatukseen, jonka mukaan työntekijöiden oikeuksia ja vaikutusmahdollisuuksia heikentämällä voitaisiin parantaa yritysten ja työnantajien toimintaedellytyksiä. Tämän väitetään vahvistavan työllisyyttä ja kansantaloutta ja olevan kaikkien etu. Varmaa ei kuitenkaan ole muu kuin se, että hallitus tosiasiallisesti heikentää työntekijöiden ja sen rinnalla myös työttömien asemaa, oikeuksia ja vaikutusmahdollisuuksia. Hallitus aloitti toimenpiteensä rajoittamalla palkansaajien työtaisteluoikeutta 18.5.2024 alkaen. Tällä vaikeutettiin työntekijöiden mahdollisuuksia vastustaa heihin kohdistettavia tulevia heikennyksiä. Niistä uusin tähtää sekin työtaisteluoikeuden rajoittamiseen siten, että työnantajille annetaan valta määritellä työntekijöiden käynnistämien laillisten lakkojen rajat. Tämän hallitus aikoo toteuttaa ojentamalla työnantajille oikeuden päättää hätätöinä tehtävistä suojelutöistä. Näin ollaan menettelemässä siitä huolimatta, että työt, joiden keskeytymisestä voisi aiheutua uhkaa hengelle, terveydelle tai ympäristölle, on perinteeksi muodostuneen käytännön mukaisesti rajattu lakkojen ulkopuolelle. Ja siitä huolimatta, että hätätöiden teettämisen edellytyksenä ovat täysin ulkoiset tai ennalta-arvaamattomat tapahtumat. Lakot eivät tällaisia tapahtumia työnantajille ole. Niistä ilmoitetaan etukäteen. Sitä vastoin hallitus ei näe tarpeelliseksi rajoittaa työnantajien työtaistelukeinona käyttämää työsulkua. Linja pitää myös laittomille työtaisteluille asetetuissa korvauksissa. Ammattiyhdistyksille asetettiin ensimmäistä kertaa Suomen työmarkkinahistoriassa lakkosakkojen minimitaso ja maksimikorvausta korotettiin. Pelotteeksi työntekijöille säädettiin henkilökohtainen lakkosakko. Työnantajille ei ole sälytetty uusia korvausvelvoitteita tai vastuita. Vauhtiin päästyään hallitus on lisännyt kierroksia työntekijöiden aseman murentamisessa ohjelmansa tavoitteita pidemmälle vieden. Irtisanomissuojan heikentäminen ei hallituksen esityksenä enää koske ainoastaan painavan syyn poistamista laista ja vain asiallisen syyn jättämistä lakiin irtisanomisen perusteena. Uusin huononnus on lakiin kirjattava irtisanomisperusteiden väljä ja epämääräinen listaus. Se tulee aiheuttamaan epäselvyyksiä, eriarvoisuutta ja uusia riitatapauksia. Tätäkin keikausta työnantajia herkällä korvalla kuunteleva hallitus perustelee yleiseen hyvään viittaavalla työllistämisen esteiden purkamisella. Taitaa kuitenkin olla niin, että sinänsä kannatettavan työllisyyden edistämisen nimissä saadaan aikaiseksi lähinnä uusia työttömiä, joiden toimeentuloa ja turvaa hallitus on jo voimakkaasti heikentänyt. ? ”Hallitus on lisännyt kierroksia työntekijöiden aseman murentamisessa.” PETTERI RAITO Päätoimittaja Pääkirjoitus Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (8 NROA/2025) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 5 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 5 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
6 Tekijä 3/2025 HETKESSÄ Kuva Riikka Silkala Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 6 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 6 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
3/2025 Tekijä 7 AJASSA 17.3.2025 kello 10.46 UPM Plywoodin Pelloksen tehtaan pääluottamusmies Jonna Pöysti (ikkunan edessä oikealla) ja Teollisuusliiton Itä-Suomen aluetoimitsija Marko Lang pitivät lakkokahvilaa lakossa oleville työntekijöille. Teollisuusliitto ja UPM Plywood ovat käyneet pitkittyneitä työehtosopimusneuvotteluita viime vuoden keväästä lähtien. Maalis–huhtikuussa Teollisuusliitto vauhditti neuvotteluja useita viikkoja kestäneillä lakoilla. Lue lisää: Lakossa UPM Plywoodilla: ”Nyt olisi takaisinmaksun aika” www.tekijalehti.fi/uutiset Teollisuusliiton Mikkelin ammattiosasto 61:n toimisto, Mikkeli Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 7 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 7 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
8 Tekijä 3/2025 Valta kääntyi vasemmalle A lueja kuntavaaleissa nähtiin raju kannatuksen muutos suhteessa edellisiin vaaleihin. SDP oli vaalien suurin voittaja ja perussuomalaiset suurin häviäjä. Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta arvioi, että äänestäjät lähestyivät vaaleja kahdelta kannalta. Toisaalta on kyse arjen asioista, kuten lähipalveluista ja koulutuksesta. Toisaalta vaaleissa äänestäjät antoivat palautteensa vallassa olevalle Petteri Orpon hallitukselle. – Äänestäjillä oli yleinen ajatus, että Suomi menee väärään suuntaan. Sitä ei voine kukaan kiistää, Nevaranta sanoo. Maan hallitus on tähän mennessä tehnyt merkittävät leikkaukset muun muassa sosiaaliturvaan ja heikentänyt työntekijöiden asemaa monin tavoin. – Teollisuusliitossa toivomme, että tällainen vaalitulos näkyisi muutoksena hallituksen politiikassa. Työväestö on äänestänyt jaloillaan. HALLITUKSEN KANNATUS MURENEE Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatuksen muutos oli molemmissa vaaleissa miinuksella. Aluevaaleissa hallituspuolueet menettivät kannatusta 3,8 prosenttiyksikköä edellisiin aluevaaleihin verrattuna. Vastaavasti kuntavaaleissa kannatus laski 6,6 prosenttiyksikköä edellisvaaleista. Maan hallituksessa ovat kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit. – Vaalituloksella on väistämättä vaikutus hallitusyhteistyöhön, Nevaranta arvioi. Perussuomalaiset oli molempien vaalien suurin häviäjä. Edellisiin vaaleihin verrattuna aluevaalikannatus laski 3,3 prosenttiyksikköä ja kuntavaalikannatus 6,8 prosenttiyksikköä. – Perussuomalaiset on heilutellut saksia äänestäjiensä edessä. SDP voitti sekä alueettä kuntavaalit. Edellisiin vaaleihin verrattuna aluevaalikannatus kasvoi 3,2 prosenttiyksikköä ja kuntavaalikannatus 5,3 prosenttiyksikköä. Oppositiopuolueista myös vasemmistoliitto ja keskusta kasvattivat kannatustaan. – On selvää, ettei hallituspuolueilla ole lähellekään enemmistön tukea. Jos tulos toistuu eduskuntavaaleissa, valta vaihtuu. PAINEITA PUOLIVÄLIRIIHEEN Pääsiäisen jälkeen Orpon hallitus kokoontuu puoliväliriiheen, jossa hallitus linjaa kautensa toisen puoliskon toimia. Hallitus on tähän saakka toiminut elinkeinoelämän etujen ajajana, ja paine saman työn jatkamiseen on kova Etelärannan suunnalta. – Elinkeinoelämä pyrkii kaksin käsin puristamaan hallitusrätistä kaikki vesipisarat irti, Nevaranta kuvailee. Puoliväliriihen asetelma on jännitteinen, sillä pääministeripuolue piti asemansa välivaaleissa. Kokoomus oli toiseksi suosituin puolue sekä alueettä kuntavaaleissa. Edellisiin vaaleihin verrattuna aluevaalikannatus laski Alueja kuntavaaleissa SDP oli suurin vaalivoittaja, perussuomalaisten kannatus romahti. Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta arvioi, että vaalitulos luo kovat paineet Orpon hallituksen puoliväliriiheen, jossa hallitus linjaa loppukautensa toimista. TEKSTI JA KUVA ANTTI HYVÄRINEN AVAAJA Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 8 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 8 15.4.2025 8.00 15.4.2025 8.00
3/2025 Tekijä 9 1,2 prosenttiyksikköä ja kuntavaalikannatus kasvoi 0,5 prosenttiyksikköä. – Kehysriihessä paineet ovat kovat elinkeinoelämän ja kokoomuksen puolelta perussuomalaisia kohtaan. Toivon, että perussuomalaiset pitäisivät tässä tilanteessa työväestön puolia. edustajana kaupunginvaltuustoon. Nevaranta arvioi, että moni työntekijä on halunnut äänestää ehdokasta, joka ei vaalien jälkeen käännä takkiaan. – Ihmiset ovat tarvinneet sellaisen ehdokkaan, johon voivat absoluuttisesti luottaa työelämäkysymyksissä ja työntekijöiden edunvalvonnassa. VAIKUTTAMINEN JATKUU Alueja kuntavaalien tulokset kertovat, että muutos on mahdollinen, jos äänestäjät niin haluavat. – Nämä vaalit ovat osoitus, ettei voi ajatella, että äänellä ei olisi merkitystä, Nevaranta sanoo. Äänestysaktiivisuus nousi aluevaaleissa ja laski kuntavaaleissa. Aluevaalien äänestysprosentti 51,7 oli 4,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuoden 2022 vaaleissa. Kuntavaalien äänestysprosentti 54,2 oli 0,9 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuoden 2021 vaaleissa. Teollisuusliitto pyrki vaalien alla aktivoimaan jäseniään äänestämään. Nevaranta pohtii, että nykyisenkaltaista hallituspolitiikkaa ei olisi nähty, jos kaikki työntekijät äänestäisivät. – Liiton on tehtävä äänestysaktivointia ja muistutettava äänestämisen tärkeydestä. Orpon hallituksen työntekijävastainen politiikka on alleviivannut ammattiyhdistysliikkeelle, kuinka tärkeää yhteiskunnallinen vaikuttaminen on. – Meillä on velvollisuus pyrkiä tuomaan esiin jäsenistön huolta ja näkemyksiä ja vaikuttamaan puolueisiin, että ne tekisivät parempaa politiikkaa. ? Vaalituloksella on väistämättä vaikutus hallitusyhteistyöhön. AJASSA ÄÄNET LUOTETUILLE SAK:n kuntavaaligalleriaan ilmoittautui 530 teollisuusliittolaista ehdokasta. Vastaavasti aluevaaligalleriaan ilmoittautui 168 teollisuusliittolaista ehdokasta. Eri puolilla Suomea valittiin uusia teollisuusliittolaisia edustajia kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustoihin. Yksi uusi kaupunginvaltuutettu on Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto, joka sai Vantaalla vaalipäivän laskennassa 926 ääntä. Helsingissä Suomen lähija perushoitajaliitto SuPerin entinen puheenjohtaja Silja Paavola puolestaan sai 1 221 ääntä ja meni uutena AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai viestipalvelu Blueskyssa @teollisuusliitto. bsky.social . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 9 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 9 15.4.2025 8.00 15.4.2025 8.00
10 Tekijä 3/2025 TYÖEHTOSOPIMUKSET Sopimusten pato aukesi Teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden työehtosopimusten syntyminen helmikuussa avasi uoman muidenkin alojen sopimuksille. KEMIAN SEKTORI AUTONRENGASALA ? 1.6.2025: yleiskorotus 2,5 % ? 1.5.2026: yleiskorotus 2,9 % ? 1.5.2026: yleiskorotus 2,4 % FISKARS FINLAND OY AB:N TYÖNTEKIJÄT ? 1.6.2025: yleiskorotus 2,1 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % ? 1.5.2026: yleiskorotus 2,3 % ja yrityskohtainen erä 0,6 % ? 1.5.2026: yleiskorotus 2,0 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % HARJAJA SIVELLINALAT ? 1.7.2025: yleiskorotus 2,1 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % ? 1.6.2026: yleiskorotus 2,3 % ja yrityskohtainen erä 0,6 % ? 1.6.2027: yleiskorotus 2,0 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % JAKELU ? 1.7.2025: yleiskorotus 2,5 % ? 1.6.2026: yleiskorotus 2,9 % ? 1.6.2027: yleiskorotus 2,4 % JALOMETALLIALA ? 1.7.2025: yleiskorotus 2,1 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % ? 1.6.2026: yleiskorotus 2,3 % ja yrityskohtainen erä 0,6 % ? 1.6.2027: yleiskorotus 2,0 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % KENKÄJA NAHKATEOLLISUUS ? 1.7.2025: yleiskorotus 2,1 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % ? 1.6.2026: yleiskorotus 2,3 % ja yrityskohtainen erä 0,6 % ? 1.6.2027: yleiskorotus 2,0 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % Koonnut Asko-Matti Koskelainen Tässä tiivistettynä suurimpien sopimusalojen jälkeen helmi– huhtikuussa syntyneiden työehtosopimusten palkkaratkaisuja. Sopimuskaudet ovat kolmivuotisia siten, että kolmas vuosi on irtisanottavissa. Yleinen palkankorotusten linja on kustannusvaikutukseltaan 8 prosenttia kolmelle vuodelle, ellei muuta paikallista palkkaratkaisua synny. Lisäksi sopimusaloilla on sovittu esimerkiksi erilaisten lisien korotuksista tietyin tavoin. Palkkojen lisäksi työehtosopimuksiin sisältyy monenlaisia tekstimääräyksiä, joita on sopimusalakohtaisesti päivitetty. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/tyoehtosopimukset KUMITEOLLISUUS ? 1.6.2025: yleiskorotus 2,1 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % ? 1.5.2026: yleiskorotus 2,3 % ja yrityskohtainen erä 0,6 % ? 1.5.2027: yleiskorotus 2,0 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS ? 1.6.2025: yleiskorotus 2,1 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % ? 1.5.2026: yleiskorotus 2,3 % ja yrityskohtainen erä 0,6 % ? 1.5.2027: yleiskorotus 2,0 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % LASITUS-, RAKENNUSLASITUSJA LASINJALOSTUSALA ? 1.7.2025: yleiskorotus 2,5 % ? 1.6.2026: yleiskorotus 2,9 % ? 1.6.2027: yleiskorotus 2,4 % MEDIAJA PAINOALAN TYÖNTEKIJÄT ? 1.7.2025: yleiskorotus 1,7 % ja yrityskohtainen erä 0,8 % ? 1.6.2026: yleiskorotus 2,0 % ja yrityskohtainen erä 0,9 % ? 1.6.2027: yleiskorotus 2,0 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % SUORAJAKELU ? 1.7.2025: yleiskorotus 2,5 %, vähimmäistuntipalkka 8,32 € ? 1.6.2026: yleiskorotus 2,9 %, vähimmäistuntipalkka 8,56 € ? 1.6.2027: yleiskorotus 2,4 %, vähimmäistuntipalkka 8,77 € TEKSTIILIJA MUOTIALA ? 1.7.2025: yleiskorotus 2,1 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % ? 1.6.2026: yleiskorotus 2,3 % ja yrityskohtainen erä 0,6 % ? 1.6.2027: yleiskorotus 2,0 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % TEKSTIILIHUOLTOALA ? 1.6.2025: yleiskorotus 2,1 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % ? 1.5.2026: yleiskorotus 2,3 % ja yrityskohtainen erä 0,6 % ? 1.5.2027: yleiskorotus 2,0 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % TEKNOLOGIASEKTORI PELTIJA TEOLLISUUSERISTYSALA ? 1.4.2025: yleiskorotus 2,1 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % ? 1.3.2026: yleiskorotus 2,3 % ja yrityskohtainen erä 0,6 % ? 1.3.2027: yleiskorotus 2,0 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % PUUTUOTESEKTORI MAASEUTUELINKEINOT, PUUTARHA-ALA, TURKISTUOTANTOALA SEKÄ VIHERJA YMPÄRISTÖRAKENTAMISALA ? 1.5.2025: yleiskorotus 2,5 % ? 1.5.2026: yleiskorotus 2,9 % ? 1.5.2027: yleiskorotus 2,4 % (Vaativuusryhmän palkkoja korotetaan yleiskorotukseen perustuvalla sentitetyllä rahamäärällä.) 10 Tekijä 3/2025 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 10 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 10 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
3/2025 Tekijä 13 AJASSA >> Lakkorajoitukset muokkaavat työmarkkinoita Maan hallitus rajoitti työntekijöiden lakkooikeutta ja kasvatti lakkosakkoja. Yksipuoliset ja epäselvästi kirjoitetut lait ovat omiaan luomaan epävarmuutta ja vääriä mielikuvia. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS JA GRAFIIKKA EMILIE UGGLA KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ JA SASU JÄRNSTEDT LAKKORAJOITUKSET Orpon hallituksen säätämät lakkorajoitukset astuivat voimaan 18.5.2024. ? Poliittiset lakot rajoitettiin korkeintaan 24 tuntiin. ? Myötätuntolakkoja rajoitettiin asettamalla niille suhteellisuusja kohdentamisvaatimuksia. ? Lakkosakkoja korotettiin 10 000–150 000 euroon. Aiemmin oli vain yläraja 37 400 euroa. ? Säädettiin henkilökohtainen 200 euron seuraamusmaksu, jos työntekijä jatkaa osallistumista tuomioistuimen laittomaksi toteamaan lakkoon. Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 13 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 13 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
14 Tekijä 3/2025 Epävarmuus itsessään on omiaan rajoittamaan ammattiliittojen toimintaa. ANNA TAPIO Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön päällikkö PÄÄJUTTU L akko-oikeus perustuu Suomessa perustuslakiin sekä kansainvälisiin sopimuksiin, joihin Suomi on sitoutunut. Petteri Orpon hallitus rajoitti työntekijöiden lakko-oikeutta keväällä 2024. Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön päällikkö Anna Tapio ja juristi Susanna Holmberg kertovat, että lakiin tehdyt muutokset ovat merkittäviä. Maan hallitus rajoitti poliittiset lakot korkeintaan vuorokauteen, asetti myötätuntolakkoihin merkittäviä rajoituksia ja korotti lakkosakkoja. – Työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa on kavennettu todella rajusti, Tapio sanoo. Suomessa on perinteisesti ollut vähän poliittisia lakkoja, joten selvää oikeuskäytäntöä lakkorajoista ei ole muodostunut. Poliittiset lakot eivät aiemminkaan ole olleet rajattomia. – Missä raja olisi kulkenut, sitä ei tiedetä, koska poliittiset lakot eivät ole olleet ongelma, Holmberg sanoo. LAKKOSAKKOIHIN RAJU KOROTUS Maan hallitus korotti lakkosakkoja siten, että nykyisin hyvityssakon minimi on 10 000 euroa ja maksimi 150 000 euroa. Aiemmin laittomista lakoista tuomittujen sakkojen yläraja oli 37 400 euroa, eikä alarajaa ollut. Laittomat lakot liittyvät usein tilanteisiin, joissa työnantaja tieten rikkoo työehtosopimusta. Maan hallitus ei lakkosakkoja nostaessaan kuitenkaan nostanut vastaavalla tavalla työehtosopimuksen rikkomisesta seuraavia hyvityssakkoja. – Lainsäädäntömuutokset ovat kaikkiaan yksipuolisia, Holmberg sanoo. Orpon hallitus myös sääti työntekijöille henkilökohtaisen 200 euron hyvitysseuraamuksen, jos työntekijä osallistuu tuomioistuimen jo aiemmin laittomaksi toteamaan lakkoon ja työnantaja on ilmoittanut hänelle lakon laittomuudesta. Suomessa ei perinteisesti ole asetettu henkilökohtaisia seuraamuksia ammattiyhdistyksen järjestämistä lakoista. – Suomen järjestelmässä tämä on tyystin uudenlainen juttu, Holmberg sanoo. Tilanteet, joissa laittomaksi todettua lakkoa jatketaan, ovat harvinaisia Suomessa. Laki voi kuitenkin lisätä epävarmuutta, koska henkilökohtainen lakkosakko on teoriassa mahdollinen. – Lailla vaikutetaan mielikuvaan. Tosiasiassa ei kuitenkaan ole pelkoa, että henkilökohtainen hyvitysmaksu tulisi työntekijälle yllätyksenä, Tapio sanoo. VETEEN PIIRRETTYJÄ RAJOJA Uutta työrauhalainsäädäntöä leimaa epämääräisyys. Esimerkiksi myötätuntolakot eivät jatkossa saa olla suhteettomia verrattuna työriitaan, jota myötätuntolakolla tuetaan. Lain kirjaimesta on hankala päätellä, mitä suhteettomuudella käytännössä tarkoitetaan. – Myötätuntolakoissa on vaikea sanoa, missä raja menee, Holmberg kertoo. Oikeuskäytäntö selventää rajoja myöhemmin, jos myötätuntolakkoja viedään oikeuden arvioitavaksi. Sitä ennen rajat ovat veteen piirrettyjä. – Epävarmuus itsessään on omiaan rajoittamaan ammattiliittojen toimintaa, Tapio sanoo. Epämääräisesti kirjoitetut lait yhdistettynä lakkosakkojen roimaan korotukseen luovat ammattiliitoille ikävän asetelman. – Joudutaan olemaan varovaisia tai ottamaan tietoistesti isoja riskejä, Tapio sanoo. Joillain aloilla poliittisia ja myötätuntolakkoja on rajoitettu jo aiemmin. Esimerkiksi viestintäaloilla vallitsee absoluuttinen työrauhavelvollisuus, eli kaikki Juristi Susanna Holmberg Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 14 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 14 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
3/2025 Tekijä 15 AJASSA >> työtaistelut, myös poliittiset ja myötätuntotyötaistelut, ovat kiellettyjä työehtosopimuksen ollessa voimassa. LAKKOON ON OIKEUS JATKOSSAKIN Myös suojelutyöstä ollaan säätämässä uutta lainsäädäntöä. Aiemmin lainsäädäntöä ei ole ollut, mutta ammattiliitot ovat perinteisesti rajanneet lakkojen ulkopuolelle työt, joiden keskeytyminen aiheuttaisi vaaraa esimerkiksi hengelle, terveydelle tai ympäristölle. Suojelutyöhön on perinteisesti liittynyt vähän ongelmia, mutta uusi lainsäädäntö voi sellaisia luoda. – Yksittäiselle käräjätuomarille voi olla kova paikka olla kieltämättä lakkoa. Käytännössä muutos voi johtaa Lähde: Tilastokeskus, työtaistelutilasto TYÖTAISTELUISSA MENETETYT TYÖPÄIVÄT 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 1980 Vuodet 1980–2023 1985 1990 2000 2005 2010 2015 2020 2023 1995 + LUE LISÄÄ Oikeusoppineet nostivat lausunnoissa esiin lakkorajoitusten ongelmia ja työjärjestö ILO kirjelmöi, mutta vaikutukset jäivät vähäisiksi. www.tekijalehti.fi/ajassa Periaatteellisia muutoksia siihen, että tosiasiassa täysin laillisiakin työtaisteluja rajoitetaan aiheettomasti uuden sääntelyn nojalla, Tapio sanoo. Vaikka lakkoja on rajoitettu, yksittäinen työntekijä voi jatkossakin turvallisin mielin osallistua työtaisteluun. – Edelleenkään työnantaja ei saa irtisanoa työntekijää, jos hän osallistuu ammattiyhdistyksen järjestämään työtaisteluun, Holmberg sanoo. Riitatilanteissa Teollisuusliitto tukee jäseniään oikeudellisesti. Liiton oikeusapu korvaa kaikki jäsenen oikeudenkäyntikulut tapauksissa, joihin liiton oikeusapu on myönnetty. I T ÄSU O M E N YL IO PI ST O Yliopistonlehtori Marjo Ylhäinen Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen laitokselta arvioi, että muutokset työtaistelulainsäädäntöön ovat rakenteellisesti merkittäviä suomalaiseen työoikeuteen. Esimerkiksi henkilökohtaisia lakkosakkoja ei ole aiemmin tunnettu. – Mukana on suomalaisen järjestelmän kannalta periaatteellisia muutoksia, Ylhäinen sanoo. Ylhäinen näkee, että lakko-oikeuden rajoitukset ja kiistat työmarkkinoilla ovat esimerkkejä vaikeudesta sopeutua muuttuvaan maailmaan. Kun työt, työmarkkinat ja yhteiskunnat muuttuvat, muutokseen olisi parasta vastata neuvottelemalla ja sopimalla. Kriisien kautta kehittäminen on raskaampi tie. – Kansainväkisen työjärjestö ILO:n sopimuksista lähtien ideana on, että työmarkkinoilla neuvotellaan. Osapuolten ajatellaan olevan valtioon nähden siten autonomisia, että ne pystyisivät sopimaan työhön liittyvistä asioista. + LUE LISÄÄ Koko haastattelu verkkolehdessä. www.tekijalehti.fi/ajassa Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 15 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 15 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
16 Tekijä 3/2025 PÄÄJUTTU ”Suoraan sanoen kepulipeliä ” Työmarkkinoilla tarvitaan sekä työnantajia että työntekijöitä. Hallituksen yksipuolinen politiikka ei auta kokonaisuutta, arvioi Halton Oy:n Kausalan pääluottamusmies Markku Paananen. RAJOITUKSIA JA PELOTTELUA Lakko on työntekijöiden viimeinen edunvalvontakeino, jos muilla keinoilla asiat eivät etene. Työtaisteluihin ei lähdetä kevyillä perusteilla. – Ehdottomasti lakko on suurin näyttämisen paikka työntekijöillä. Nyt sitä rajoitetaan, eikä se ole oikein. Työntekijäpuolen lakkosakkojen roima korotus ja uuden henkilökohtaisen hyvitysmaksun säätäminen ovat keinoja, joita oikeusoppineetkin ovat kritisoineet. Henkilökohtainen lakkosakko on mahdollinen hyvin harvinaisissa tapauksissa, joten siltä osin uusi lainsäädäntö vaikuttaa lähinnä mielikuviin vaikuttamiselta. – Lakkosakot ovat yksittäisen työntekijän pelottelua. SOLIDAARISUUTTA RIITTÄÄ Paananen pohtii, että poliittisten lakkojen rajoittaminen polkee työntekijän oikeutta saada äänensä kuuluviin yhteiskunnassa. Joissain muissa maissa mielenosoituksilla saadaan poliittista painetta aikaan, mutta Suomessa mielenosoitusten voima on näyttänyt vähäiseltä. Myötätuntolakkojen rajoituksien tavoitteena lienee työntekijöiden välisen solidaarisuuden vähentäminen. Paananen arvioi, että omalla työpaikalla riittää solidaarisuutta jatkossakin, jos joukkovoimaa tarvitaan jonkin toisen alan tueksi. – Myötätuntolakkojen rajoittaminen on yhtä lailla väärin, kuin poliittisten lakkojen rajoittaminen. Hallituksen suunnitelma on näyttänyt selvältä: ensin rajataan lakko-oikeutta ja sitten toteutetaan työntekijöiden aseman heikennykset. – Suoraan sanoen kepulipeliä. T yöpaikalta katsoen maan hallituksen toiminta on näyttänyt hyvin yksipuoliselta, kertoo Halton Oy:n Kausalan pääluottamusmies Markku Paananen. Lakkorajoitukset iskevät työntekijöiden perimmäisiin oikeuksiin. – Näyttää selvästi, että työnantajapuolelta ladellaan ohjeet hallitukselle, Paananen sanoo. Haltonin noin 130 tuotannon työntekijästä 95 prosenttia on Teollisuusliiton jäseniä. Työntekijät ovat viime vuosina olleet mukana työtaisteluissa, joilla on vastustettu maan hallituksen ajamia työelämäheikennyksiä ja vauhditettu teknologiateollisuuden työehtosopimusneuvotteluja. – Yhteishenki oli todella hyvä ja lakkorintama piti. Olisiko työehtosopimusta vieläkään, jos ei olisi lähdetty lakkotoimenpiteisiin? Orpon hallitus perustelee päätöksiään työllisyyden parantamisella ja valtiontalouden tasapainottamisella. Paananen pohtii, että kokonaisuus ei mene oikeaan suuntaan työnantajia suosimalla. – Yksikään työnantaja ei voi toimia ilman työntekijöitä. Lakkosakot ovat yksittäisen työntekijän pelottelua. MARKKU PAANANEN SA SU JÄ RN ST ED T Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 16 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 16 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
3/2025 Tekijä 17 >> Ihmisillä on herännyt huoli, että kaikki mahdollisuudet otetaan pois. OLLI-PEKKA TOIVONEN ”Ensin viedään vaikuttamismahdollisuudet ja sitten annetaan keppiä ” AJASSA Lakkosakkojen suuruus pitäisi olla suhteessa ammattiosaston jäsenmäärään, sanoo ammattiosaston puheenjohtaja OlliPekka Toivonen. 10 000 euron minimisakko voi olla pienen ammattiosaston vuosibudjetti. – Lakko-oikeus on työntekijöille tosi tärkeä. Saamme ilmaistua oman mielipiteemme siten, että joku kuunteleekin, sanoo Teollisuustyöväen Loimaan seudun ammattiosasto 29:n puheenjohtaja Olli-Pekka Toivonen. Loimaan seudun ammattiosaston työpaikkoja on ollut mukana teknologiateollisuuden työehtosopimukseen liittyvissä työtaisteluissa sekä Orpon hallituksen työmarkkinauudistuksia vastustaneissa poliittisissa lakoissa. Lännen Tractors Oy:llä työskentelevä Toivonen kertoo, että työntekijät ovat olleet aktiivisesti mukana ja taistelutahtoa on riittänyt, kun työehdoista taistellaan. – Olin positiivisesti yllättynyt, kun melkein puolet porukasta oli lakkovahteina. Työpaikoilla tunnistetaan, että lakko on viimeinen vaihtoehto, jos neuvottelutiellä ei edetä. Teknologiateollisuudenkin neuvottelut olivat pitkään jumissa, ja niitä vauhditettiin lakoilla. – Ensisijaisesti toivottiin, ettei tarvitse mennä lakkoihin. Työnantajapuoli venytti turhaan ratkaisua näin pitkälle. KYSYMYS TYÖEHDOISTA Työehtosopimusneuvottelut ovat lähellä työntekijöitä, sillä työehdot ja palkankorotukset vaikuttavat arkeen heti. Toivonen kertoo, että myös poliittisten lakkojen rajoitukset ovat puhuttaneet. – Ihmisillä on herännyt huoli, että kaikki mahdollisuudet otetaan pois. Toivonen pohtii, että työehtosopimusneuvotteluihin liittyvä lakko ja maan hallituksen ajamia työelämäheikennyksiä vastustavat poliittiset lakot eivät ole perusteiltaan kovin erilaisia. Molemmissa on kyse työehdoista. – Ne kulkevat käsi kädessä. Molempiin täytyy pystyä vaikuttamaan. SUHTEETTOMIA SAKKOJA Maan hallitus on korottanut lakkosakkoja siten, että nykyisin hyvityssakon minimi on 10 000 euroa ja maksimi 150 000 euroa. Loimaan seudun ammattiosastossa on noin 250 maksavaa jäsentä. Puheenjohtaja Toivonen pohtii, että sakot olisivat oikeudenmukaisempia, jos sanktiot olisivat suhteessa toimijoiden kokoon, samoin kuin päiväsakon suuruus perustuu sakotettavan tuloihin. – Sakon määrän täytyisi olla jotenkin sidottu jäsenmäärään. 10 000 euroa on pienen ammattiosaston vuoden budjetti. Työntekijä voi nykyään joutua maksamaan 200 euron hyvitysmaksun työnantajalle, jos työntekijä osallistuu lakkoon, jonka oikeus on jo todennut laittomaksi. Toivonen katsoo, että myös tämä kiinteä hyvitysmaksu kohtelee työntekijöitä eriarvoisesti. – Alalla voi olla suuriakin palkkaeroja. Toisille sakko on pieni ja toisille kuukauden ruokaraha. PERUSTELUT ONTUVAT Suomessa on perinteisesti ollut vähän poliittisia lakkoja ja laittomia lakkoja, joten lakko-oikeuden rajaamiset ja sanktioiden suurentamiset vaikuttavat keinolta silottaa tietä muille työelämäheikennyksille. Lakko-oikeutta heikennetään myös myötätuntolakkojen osalta. – Ensin viedään vaikuttamismahdollisuudet ja sitten annetaan keppiä. Maan hallitus on perustellut lainsäädäntömuutoksia sillä, että Suomi näin lähenee pohjoismaista mallia tai kilpailijamaiden käytäntöjä. Lainsäädäntötyön osana tehdyistä selvityksistäkin näkee, että käytännöt vaihtelevat maittain paljon. – Perustelut eivät ole kauhean uskottavia. Mielestäni joka maassa pitää mennä maan tavalla. ”Suoraan sanoen kepulipeliä ” VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ SA SU JÄ RN ST ED T Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 17 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 17 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
18 Tekijä 3/2025 PÄÄJUTTU Rivit tiivistyneet työntekijäpuolella TYÖTAISTELUOIKEUS POHJOISMAISSA: TYÖTAISTELUT, KUN TYÖEHTOSOPIMUS EI VOIMASSA: ? Suomi: Ei rajoitusta ? Ruotsi: Ei rajoitusta ? Norja: Ei rajoitusta ? Tanska: Ei rajoitusta MYÖTÄTUNTOTYÖTAISTELUT: ? Suomi: Laki vaatii suhteellisuutta. ? Ruotsi: Ei selkeää suhteellisuusvaatimusta. ? Norja: Vaaditaan suhteellisuutta, ei tuomioita laittomista lakoista. ? Tanska: Vaaditaan suhteellisuutta, mutta ei selviä rajoja oikeuskäytännössä. POLIITTISET TYÖTAISTELUT: ? Suomi: Laki rajoittaa lakot 24 tuntiin. ? Ruotsi: Vaaditaan tilapäisyyttä ja ennalta määritettyä kestoa. Ei selvää aikarajaa. ? Norja: 11 päivän työtaistelu todettu laittomaksi tuomioistuimessa. ? Tanska: Oikeuskäytännössä rajattu muutamaan tuntiin. LAKKOSAKOT AMMATTILIITOILLE: ? Suomi: 10 000–150 000 € ? Ruotsi: Arvioidaan tapauskohtaisesti ? Norja: Arvioidaan tapauskohtaisesti ? Tanska: Jopa 20 milj. DKK (n. 2,7 milj. €) LAKKOSAKOT YKSILÖILLE: ? Suomi: 200 € ? Ruotsi: Ei mahdollisia ? Norja: Ei mahdollisia ? Tanska: 35–70 DKK/h (n. 5–9 €/h) Lähde: Pohjoismainen malli ja sen neljä poikkeusta -raportti (Uuden talousajattelun keskus UTAK, kirjoittaja VTT Ilkka Kärrylä, 4.4.2024) + LUE LISÄÄ Koko haastattelu verkkolehdessä. www.tekijalehti.fi/ajassa Lakko-oikeuden rajoitukset oli kirjattu Orpon hallituksen ohjelmaan, eikä niihin voinut enää vaikuttaa kolmikantaisessa valmistelussa tai lausuntokierroksilla, arvioi SAK:n työmarkkinapäällikkö Jaana Ylitalo. – Kansainvälisiä sopimuksia tai kolmikantaisia valmisteluperiaatteita ei ole kunnioitettu missään kohtaa, Ylitalo sanoo. Menossa olevalla työmarkkinakierroksella neuvottelut ovat olleet vaikeita. Ylitalo kertoo, että lakko-oikeuden rajoitukset ovat vaikuttaneet todella paljon työtaistelujen suunnitteluun. SAK:laisessa liittoperheessä suunnitelmia ja lain tulkintoja on laadittu yhdessä. – Valmistellut toimenpiteet ovat pitäneet. Olen tosi tyytyväinen liittojen toimintaan. Maan hallituksen asettuminen työnantajapuolen kulmaukseen on tiivistänyt rivejä työntekijäpuolella. – Mielestäni luottamus on kasvanut hurjan paljon liittojen välillä. Olemme toisenlainen kollektiivi kuin edellisellä kierroksella. EE V A A N U N D I Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 18 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 18 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
Lakko-oikeus on demokratian ytimessä Työnantajapuolen pyrkimys heikentää lakko-oikeutta on maailmanlaajuinen ilmiö, sanoo Teollisuusliiton kansainvälisen toiminnan päällikkö Janne Ronkainen. Lakko-oikeus on työntekijöiden keino pitää puolensa työpaikalla, työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Reilut työehdot ja laajat kansalaisoikeudet eivät ole tippuneet taivaasta. Suomessa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus saatiin voimaan vuoden 1905 yleislakon voimalla. 1950-luvulta lähtien hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa ammattiyhdistysliike oli keskeinen tekijä. – Näen lakko-oikeuden osallisuuden ja demokratian ydinkysymyksenä, sanoo Teollisuusliiton kansainvälisen toiminnan päällikkö Janne Ronkainen. YK:n alainen Kansainvälinen työjärjestö ILO luotiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vahvistamaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja rakentamaan rauhaa. ILO pyrkii edistämään kolmikantaista sopimista, jossa ovat edustettuina valtiot, työntekijät ja työnantajat. ILO:n perussopimuksista keskeisimmät koskevat työntekijöiden järjestäytymisoikeutta ja työntekijäyhdistysten oikeutta ajaa jäsentensä etua. Suomessa Orpon hallitus rajoitti keväällä 2024 poliittisia lakkoja, myötätuntolakkoja ja korotti työntekijäpuolen lakkosakkoja sekä sääti työntekijöille henkilökohtaisen lakkosakon. – Ammutaanko tässä demokratiaa jalkaan, Ronkainen pohtii. TULKINNAT TIUKKENEVAT Suomessa tehdyt työntekijöiden lakko-oikeuden rajoitukset ovat Ronkaisen mukaan osa isompaa kehityskulkua, jonka taustalla on työnantajapuolen kampanja. – Työnantajat aloittivat vuonna 2012 ILO:ssa keskustelun lakko-oikeuden rajoittamisesta. ILO:n sopimuksia ei ole muutettu, mutta kansallisia tulkintoja on tiukennettu. Eri maissa lakko-oikeuden rajoituksia ovat ajaneet erityisesti kauppakamarit ja työnantajajärjestöt. Kansalaisoikeuksien rajoitukset harvoin johtavat positiivisiin tuloksiin. On yksinkertaista ajattelua, että lakot loppuvat, kun ne kielletään. Yksinkertaiset ratkaisut harvoin ratkovat monimutkaisia kysymyksiä. – Jos paine kasvaa kovaksi, purkautuu se laittomina lakkoina. Ronkainen muistuttaa, että esimerkiksi Kiinassa on vuosittain tuhansia lakkoja, vaikka laki kieltää lakkoilun. Länsinaapurissa Ruotsissa lakkoja on puolestaan vähän, koska työntekijöille on annettu valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia. Tasapainoiset työmarkkinat lisäävät luottamusta puolin ja toisin. – Onko meillä Suomessa vastakkainasettelu kovempaa, Ronkainen vertailee. YHTEISKUNTA KUPLAUTUU Tilastokeskuksen numerot kertovat, että varallisuuserot ovat kasvaneet Suomessa. Vuonna 2023 kotitalouksien varakkain kymmenys omisti jo yli puolet kaikesta nettovarallisuudesta. Vastaavasti viisi vähävaraisinta kymmenystä omisti vain neljä prosenttia varallisuudesta. – Eri yhteiskuntaluokat elävät omissa kuplissaan, eivätkä ymmärrä toisiaan Ronkaisen mukaan työntekijöiden oikeuksien rajoitukset osaltaan kertovat ymmärryksen puutteesta. Orpon hallitus on perustellut lakko-oikeuden rajausta muun muassa maakuvan kiillottamisella. – Meidän haasteemme ei ole niinkään lakkolainsäädännössä, vaan siinä, miten työntekijät kokevat olevansa osa päätöksentekoa työpaikalla. Suomalainen ammattiyhdistysliike on ollut tukemassa työntekijöiden oikeuksien kehitystä pienemmän tulotason maissa globaalissa etelässä. Orpon hallituksen politiikan seurauksena tuen suunta on ollut pohjoista kohti. – Solidaarisuus toimii myös näin päin. Saimme tuen osoituksia Indonesiasta, Filippiineiltä, Brasiliasta ja Uruguaysta. ? AJASSA TU UK K A RA N T A L A 3/2025 Tekijä 19 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 19 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 19 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
Matka Afrikkaan avasi silmät ”K erta kaikkiaan ihmiset olivat niin ihania!” Näin kertoo Johanna Ruokolahti Teollisuusliiton hankeseurantamatkasta Lesothoon ja Eswatiniin. – Muistelen innolla sitä, kuinka kokouspäivämmekin aloitettiin kannustushuudoilla ja laululla. En voisi kuvitellakaan, että meillä ammattiosaston kokoukset aloitettaisiin laululla, Ruokolahti naurahtaa. Teollisuusliitolla on ollut useita vuosia hanke Malawissa eteläisessä Afrikassa. Vuonna 2022 hankkeeseen liitettiin myös Lesotho ja Eswatini. 20 Tekijä 3/2025 Hankkeiden pääpaino on ollut kouluttaa paikallisten ammattiliittojen henkilöitä kehittymään muun muassa työehtosopimusneuvotteluissa, työsuojelussa ja yhdenvertaisuudessa. Hankkeet on toteutettu yhteistyössä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK:n kanssa. Viime vuoden lokakuussa Patria Aviationin Hallin yksikössä työskentelevä Ruokolahti pääsi tutustumaan yhdessä Teollisuusliiton kansainvälisen asiantuntijan Tarja Lopin kanssa liiton hankkeisiin Lesothossa ja Eswatinissa. Ruokolahti vastaa Kuoreveden työpajojen ammattiosasto 110:ssä kansainvälisistä asioista ja hän Hankeseurantamatka eteläiseen Afrikkaan avasi silmät ja muistutti, että liittona autamme myös muita. Teollisuusliiton jäsen Johanna Ruokolahti pääsi tutustumaan hankkeisiin Lesothossa ja Eswatinissa. TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN KUVA PETRI BLOMQVIST KOKIJA Kaikki aloitettiin kannustushuudoilla ja laululla. Johanna Ruokolahti esittelee Afrikan matkamuistoja: päällä lesotholaisen IDUL-ammattiliiton paita ja kädessä perinteisen mokorotlo-olkihatun miniatyyri. >> Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 20 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 20 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
AJASSA 3/2025 Tekijä 21 on käynyt myös SASK:n lähettiläskoulutukset. Siksi seurantamatka oli Ruokolahdelle osuva. Kuuden päivän matka alkoi Etelä-Afrikan ympäröimästä Lesothosta. Maa on 2,3 miljoonan asukkaan vuoristoinen kuningaskunta. Maan merkittäviä vientituotteita ovat timantit ja tekstiilit. Se on myös merkittävä veden viejä Etelä-Afrikkaan. Järjestäytymisaste Lesothossa on kokonaisuudessaan hyvin matala, alle 10 prosenttia. Mutta timanttikaivoksilla järjestäytyminen on korkeammalla. Iso osa työntekijöistä on Teollisuusliiton yhteistyöliiton IDUL:n (Independent Democratic Union of Lesotho ) jäseniä. Liitto edustaa yli 5 000 työntekijää teollisuuden, kaivos-, tekstiili-, terveydenhuollon, rakentamisen sekä turvallisuuden aloilta. Matkan ensimmäiset vierailukohteet olivat timanttikaivoksia, mutta kilometriä lähemmäksi kaivoksia vierailuryhmää ei päästetty. Ruokolahden mukaan syyn kerrottiin olevan turvallisuudessa, sillä kaivoksilla timanttivarastot olivat täynnä. TYÖTURVALLISUUDEN TASO YLLÄTTI Varatyösuojeluvaltuutettuna toimiva Ruokolahti sanoo yllättyneensä myönteisesti, miten hyvin työturvallisuusasiat ovat Lesothossa. Viime vuonna maahan saatiin uusi työturvallisuuslaki, joka kattaa kaikki sektorit. – Käsinesuojaukset, jalkinesuojaukset, vahinkojen estäminen ja niin edelleen olivat aivan samalla tasolla kuin meillä Suomessa. Sen sijaan kaivostyöntekijöiden terveystarkastuksissa oli puutteita. Myös työntekijöiden turvaverkossa olisi paljon vahvistamista. Sairausajan palkkaa on saatu nostettua 30 prosenttiin palkasta aiemmasta reilusta parista kymmenestä prosentista, mutta työttömyysturvaa ei ole. – Jos työpaikka menee alta, ihmiset eivät saa mitään. En tiedä, mistä he löytävät työtä, Ruokalahti kertoo. – Käsitykseni mukaan liitto kykenee kuitenkin neuvottelemaan parempia työehtoja. Se on jo pystynyt auttamaan ihmisiä. Uskon, että liitto voi kehittyä jatkossakin, kunhan vain he saavat apua ja ohjeistusta. Lesotho on merkittävä tekstiilien tuottaja. Maa on muun muassa eteläisen Afrikan suurin farkkujen viejä Yhdysvaltoihin. Myös Ruokolahti pääsi tutustumaan yhden tekstiilitehtaan työntekijöihin Lesothossa. Tehtaassa valmistettiin puseroita. – Se kävi selväksi, että laatuongelmien ilmaantuessa työntekijöiltä viedään palkasta osa, vaikka vika voi olla esimerkiksi kankaassa, Ruokolahti kertoo. LIITTONA PYSTYMME AUTTAMAAN MYÖS MUITA Matkan toinen kohde oli Eswatini, joka aiemmin tunnettiin Swazimaana. Maata vuodesta 1986 itsevaltaisesti hallinnut kuningas Mswati III on maan nimenvaihdoksen lisäksi ajanut poliittisia vastustajiaan ahtaalle. Maassa on ollut jonkin verran levottomuuksia ja ihmisoikeusja työntekijöidenoikeuksia ajavia ihmisiä on rangaistu. Mosambikin ja Etelä-Afrikan kupeessa sijaitsevassa Eswatinissa asuu runsas miljoona ihmistä. Maan vientituotteita ovat pääasiassa maataloustuotteet, kaivannaiset sekä tekstiilit. Maan itsevaltaisen kuninkaan toiminta heijastuu myös Teollisuusliiton yhteistyöliittojen, teollisuutta edustavan ATUSWA:n ja sähköalaa edustavan SESMAWU:n toimintaan. – Vaikka Eswatini on muun muassa infrastruktuuriltaan Lesothoa kehittyneempi maa, minulle jäi sellainen olo, että työolot ovat heikompia ja liittojen toiminta vaikeampaa kuin Lesothossa, Ruokolahti sanoo. – Ihmisillä oli selkeästi vaikeuksia ja ehkä jopa pelkoa puhua tilanteesta. Ruokolahti pitää matkaa erittäin onnistuneena, opettavaisena ja silmiä avaavana. Vaikka päivät olivat pitkiä ja matka fyysisestikin uuvuttava, hän lähtisi uudelleen milloin vain. – Olen yrittänyt jakaa tietoa muillekin, että huolimatta siitä, että meillä monet yhteiskunnalliset asiat menevät huonoon suuntaan, asiat ovat täällä kokonaisuudessaan hyvin. Matka on myös nostattanut ylpeyttä Teollisuusliittoon kuulumisesta, että liittona pystymme auttamaan ihmisiä myös muualla maailmassa. ? Lesothossa timanttikaivoksen porteilla maailmanliitto IndustriALLin aluetoimitsija Tendai Makanza, Marorisang Letseka, IDUL:n hallintopäällikkö Masenate Mphei, Teollisuusliiton kansainvälinen asiantuntija Tarja Loppi, Johanna Ruokolahti, IndustriALLin projektikoordinaattori Lieketseng Leteka ja IDUL:n varapääsihteeri Clarke Letsie. Jos työpaikka menee alta, ihmiset eivät saa mitään. JO H A N N A RU O KO LA H D EN A LB U M I Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 21 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 21 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
3/2025 Tekijä 23 AJASSA >> H elsingin perinteiselle Hietaniemen telakalle osui maaliskuussa 2025 jättipotti, kun sen omistava kanadalaisyhtiö Davie julkisti hankkeen raskaan jäänmurtajan tilauksesta Kanadaan. 138,5-metriseksi suunniteltua arktista alusta voidaan käyttää paitsi jäänmurtoon, myös tutkimukseen, öljyntorjuntaan ja hätähinauksiin. Davien mukaan hankinnan kokonaisarvo on 3,25 miljardia Kanadan dollaria, joka on muhkeat 2,1 miljardia euroa. Arvio on, että telakalle tulisi näin jopa 500 uutta työpaikkaa. Lisää olisi luvassa telakkateollisuuden laajassa alihankintaketjussa. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa Helsingissä ja saattaa loppuun Atlantin takana. Hankkeen arvosta jäisi Suomeen noin 30 prosenttia, kanadalaismedia kertoo. Tilaus on osa Kanadan valtiollista, noin 5,5 miljardin euron kansallista laivanrakennusohjelmaa, jossa Davie on keskeinen kumppani. Suunnitelmien mukaan uusi alus luovutettaisiin maan hallitukselle vuonna 2030. Kyse on ensimmäisestä laivatilauksesta, jonka Helsingin telakka on saanut sen jälkeen, kun sotalaivoihin erikoistunut Davie osti sen vuonna 2023 venäläisomistuksessa olevalta Algador Holdings -yhtiöltä. Suomi otti arktisessa laivateollisuudessa askeleen Atlantin yli, kun se ryhtyi jäänmurtaja-alan yhteistyöhön Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa. Suomessa toivotaan tilauksia, töitä ja pääsyä Pohjois-Amerikan markkinoille. Helsingin telakan uusi kanadalaisomistaja puolestaan tarjoaa jäänmurtajia välineeksi Suomen itsenäisyyden turvaamiseen. TEKSTI ANTERO EEROLA KUVITUS TUOMAS IKONEN Telakkateollisuuden uusi jääkausi TAUSTALLA KORKEIN POLIITTINEN TASO Maailman huippua oleva suomalainen jäänmurtajateollisuus on nyt muutenkin hakemassa vauhtia Pohjois-Amerikasta. Työja elinkeinoministeriön mukaan jopa 80 prosenttia maailman jäänmurtajista on suunniteltu Suomessa, ja noin 60 prosenttia niistä on rakennettu suomalaisilla telakoilla. Vähemmälle huomiolla on jäänyt se, mihin iso osa murtajista on mennyt. Suomen omien tarpeiden lisäksi tärkein toimitusosoite on halki historian ollut Neuvostoliitto ja sittemmin Venäjä. Ukrainan sotaan liittyvistä syistä tämä suunta on nyt suljettu todennäköisesti pitkälle tulevaisuuteen. Uudessa läntisessä yhteistyössä ainakin poliittinen intohimo on korkealla. Yhdysvaltojen edellinen presidentti Joe Biden, Kanadan ex-pääministeri Justin Trudeau ja presidentti Alexander Stubb allekirjoittivat heinäkuussa 2024 jäänmurtajia koskevan yhteisen julkilausuman. Kolmenvälinen kumppanuus kulkee nimellä Icebreaker Collaboration Effort ICE Pact (suomeksi pyrkimys jäänmurtajayhteistyöhön). Seuraava iso askel otettiin, kun kolme maata allekirjoittivat Washingtonissa viime marraskuussa ministeritasolla ICE Pact -aloitteen yhteisymmärryspöytäkirjan. Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 23 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 23 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
24 Tekijä 3/2025 YHDYSVALTOJEN MURTAJAT RAPPIOLLA Suomessa vastuu hankkeen edistämisestä on ohjattu työja elinkeinoministeriölle (TEM). Hankkeen kansallinen vetäjä, teollisuusneuvos Reko-Antti Suojanen sanoo projektin etenevän vauhdilla. – Kyse on siitä, että Yhdysvalloilla ja Kanadalla on varsin isot ohjelmat uusien laivojen tilaamiseksi. Yhteistyöhön pyritään saamaan myös Suomen telakoita mukaan, että saisimme niille tilauksia ja laajemminkin meidän meriteollisuutta mukaan yhteistyöhön, Suojanen kertoo. Se voisi tarkoittaa suomalaisia laitevalmistajia liittyen esimerkiksi moottoreihin, potkureihin, kansilaitteisiin, suunnitteluun ja vastaaviin. Kanadan arktisen laivanrakennusohjelman ohella presidentti Donald Trump on väläyttänyt julkisuudessa Yhdysvaltojen hankkivan jopa 40 uutta jäänmurtajaa. Vaikka julkisuudessa Trumpin heitto ehdittiin jo leimata tälle tyypilliseksi möläytykseksi, on uusien murtajien tarve Yhdysvalloissa huutava. Maan jäänmurtajalaivasto on syvässä rappiotilassa. Nolo tosiasia on, että suurvalta Yhdysvalloilla on vain kaksi toimivaa jäänmurtajaa. Amerikkalaisen talouslehti Forbesin mukaan käsiin vanhentuva jäänmurtokalusto oli viime talvena isoissa vaikeuksissa Yhdysvaltojen ja Kanadan välisillä Suurilla järvillä. Alukset eivät kyenneet auttamaan järvillä kulkevia kauppa-aluksia irti jäistä, mitä Forbes pitää jo ongelmana maan turvallisuudelle. ”TULEE JOPA LIIKAA TÖITÄ” Kovista tarpeista huolimatta Yhdysvallat on rakentanut ympärilleen protektionistisen muurin, jonka perusajatus on, että maassa operoivien alusten pitää olla Yhdysvalloissa rakennettuja. TEM:in Suojasen mukaan ICE Pact voi kuitenkin madaltaa muuria. – Ei tähän hankkeeseen olisi muuten lähdettykään. Esimerkkejä on myös muilta teollisuuden aloilta. Suojanen viittaa Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Australian väliseen niin sanottuun AUKUSyhteistyöjärjestelyyn, jonka ajatus on rakentaa yhdessä sotilaskäyttöön tarkoitettuja sukellusveneitä. Suojasen mukaan aloite ICE Pactiin on tullut Atlantin takaa. Yhdysvaltojen oma jäänmurtajakalusto on tullut käyttöikänsä päähän. – Uusia ei ole saatu tehtyä, koska heillä ei ole kokemusta ja osaamista, ja tämäntyyppisen erikoisosaamisen aikaansaaminen vie pitkän aikaa. Suomella niitä riittää, mutta yksin telakka ei pysty rakentamaan laivaa. Se vaatii ympärilleen satojen yritysten joukon, jotka toimittavat telakoille palveluita, komponentteja ja muuta materiaalia. Nämä verkostot löytyvät käytännössä vain Suomesta. Tulevien hankkeiden työllisyysvaikutuksia Suojanen ei lähde tarkasti ennustamaan. – Onnistuessaan puhutaan siitä, että tulee liikaa töitä kuin liian vähän, hän hehkuttaa. EROTTAMATON OSA TEOLLISUUTTA Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund arvioi varovaisen myönteisesti telakkateollisuuden uutta ilmansuuntaa. Hän muistuttaa telakkateollisuuden olevan oleellinen ja erottamaton osa koko Suomen teollista pohjaa. – Laivojen suunnittelua ja moottorija potkuritoimittajia on syntynyt Suomeen, koska meillä on telakoita. Jos ei ole laivanrakennusta, myös siihen liittyvä osaaminen ja asiantuntemus alkavat hiipua. Eklundin mukaan ala on ”Suomessa mennyt jo monta vuotta alikuormalla”. – Suunnittelupuolella lämmöt ovat kuitenkin päällä. Helsingin telakan uusi kanadalainen omistaja on töiden käynnistymisen kannalta myönteinen asia, sillä aiempi venäläisomistus kävi lopulta ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi, telakka-alasta kokonaan riippumattomista, tunnetuista geopoliittisista syistä. – Tuolloin arktinen laivanrakennus kytkeytyi hyvin voimakkaasti Venäjän kehitykseen, jota ei tuolloin kyetty ennustamaan. Eklundista jälkiviisaus on silti turhaa. – Vaikea sanoa, mikä olisi aikanaan voinut olla vaihtoehto. Tuolloin tehtiin kuitenkin useita arktisia aluksia ja ihmiset saivat töitä. Muita omistajia ei ollut tarjolla. Nyt omistaja on kanadalainen, mikä tarkoittaa, että suunta on nyt valittu. KATSE LAAJEMMALLE Tutkijan mielestä katse pitää suunnata kuitenkin laajemmalle kuin vain Pohjois-Amerikkaan. – Ruotsi tarvitsee uusia jäänmurtajia. Niitä ja muita arktisia aluksia tulevat tilaamaan myös muut maat, unohtamatta Chileä ja Argentiinaa. Niillä on omat antarktiset alueet lähellä Etelänapaa. Nopeimmin markkinoiden voi kuitenkin ennustaa kasvavan juuri Pohjois-Amerikassa. Eklund sanoo, että Yhdysvallat ja Kanada ovat meriteollisuudessa täysin avoimesti protektionistisia. – Kun ollaan yhteistyössä tällaisten toimijoiden kanssa, se ei tietenkään saa vähentää Suomen hyvinvointia vaan sen pitää lisätä sitä. KATSAUS Jos ei ole laivanrakennusta, myös siihen liittyvä osaaminen ja asiantuntemus alkavat hiipua. Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 24 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 24 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
3/2025 Tekijä 25 AJASSA Eklund huomauttaa, ettei arktinen laivanrakennus tarkoita vain jäänmurtajia. Siihen voi sisältyä tutkimusaluksia, matkustajalaivoja, tankkereita, huoltoaluksia tai arktisia sotalaivoja. JÄÄNMURTAJAT JA VIHOLLISET Juuri sotilaalliset näkökohdat vaikuttavatkin olevan Kanadan ja Yhdysvaltojen näkökulmasta jäänmurtajayhteistyön keskiössä. Kummassakin maassa jäänmurtajat ovat osa rannikkovartioston kalustoa siinä, missä Suomessa ne kuuluvat siviiliviranomaiselle. Helsingin telakan ostaneen kanadalaisen Davien toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja James Davies esiintyi tammikuussa Helsingissä järjestetyillä SecD-Day -puolustusalan messuilla. Hän painotti vahvasti jäänmurtajien sotilaallista merkitystä. – Ensimmäistä kertaa meidän vihollisemme jakavat ja kasvattavat arktisia kykyjään yhdessä. Tämä vaatii päättäväistä ja yhtenäistä vastausta, Davies sanoi. Hänen mukaansa ”vastapuolen” laivaston nopea laajeneminen, kuten ydinjäämurtajat, jäätä särkevät sotalaivat ja erilaiset valvontalaivat, uhkaavat suoraan ”kansainvälistä sääntöpohjaista järjestystä ja länsiliittouman elintärkeitä intressejä”. – Transatlanttinen yhteistyö ei ole luksusta, se on strateginen välttämättömyys. Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan. Daviesin mielestä ICE Pact on täydellinen tunnus, jonka alla voidaan rakentaa vahvoja puolustussuhteita. Hän uskoo myös, että jäänmurtajat voivat turvata Suomen itsemääräämisoikeutta, jos se vaatii länsiliittoutuneiden fyysistä läsnäoloa arktisilla alueilla. SUOMELLA SIVIILITARPEITA Työllisyysja elinkeinoministeriön Suojanen toppuuttelee puheita yhteistyön sotilaallisista ulottuvuuksista. – Tuohan on aika lailla pohjoisamerikkalaisin silmin katsottu. Me toimimme Itämerellä, vaikka Natoon kuulummekin. Meillä ei ole merialueita puolustettavana muualla kuin täällä, hän muotoilee. – Suomessa ICE Pact -työtä johtaa työja elinkeinoministeriö, joten meille se on erityisesti teollisuuspoliittinen asia. Suojanen huomauttaa, että Yhdysvalloilla, Kanadalla ja Suomella on kaikilla kuitenkin erilaiset tarpeet jäänmurtajakalustolle. Suomella ne liittyvät kauppamerenkulun sujuvoittamiseen ja talvella ylipäätään merenkulun turvaamiseen. ? Transatlanttinen yhteistyö on strateginen välttämättömyys. Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 25 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 25 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
MADE FOR REAL WORK MYYNTISUOSIKKI HYVÄSTÄ SYYSTÄ JALAS ® EXALTER turvajalkineet ovat voittaneet lukemattomien asiakkaiden luottamuksen ja uskollisuuden. Vuodesta 2005 lähtien jalkineita on myyty yli 4?000?000 paria. Syy? JALAS ® EXALTER jalkineet ovat uskomattoman mukavat, ja kun jalat tuntuvat mukavilta töissä, kotiin voi palata hyvillä mielin. Kokeile sinäkin! Lue lisää osoitteessa ejendals.com JALAS ® EXALTER: MUKAVUUTTA JA TURVALLISUUTTA NYKYPÄIVÄN AMMATTILAISILLE Ergonomia ja käyttömukavuus EXALTER tunnetaan kevyestä rakenteestaan ja ergonomisesta muotoilustaan. Jalkineet ovat nyt entistäkin pehmeämmät ja mukavammat erittäin pehmeän pohjallisen ansiosta. Jalkineissa on PU-välipohja ja monikerroksinen pohjallinen, joka on valmistettu edistyksellisestä Poron ® XRD ® materiaalista. Se vaimentaa jopa 90 prosenttia iskuenergiasta ja vähentää siten jalkoihin ja niveliin kohdistuvaa rasitusta, mikä on tärkeää yleisen hyvinvoinnin kannalta. Sukkamainen rakenne mahdollistaa pehmeän ja napakan istuvuuden nilkan ympärillä, kun taas sivulle sijoitettu BOA ® -kiinnitysjärjestelmä vähentää jalkapöytään kohdituvaa painetta polvillaan työskenneltäessä ja takaa hyvän istuvuuden. Ejendalsin tuotepäällikkö Anniina Suninen korostaa kierrätysmateriaalien ja suorituskyvyn yhdistämisen tärkeyttä: – EXALTER on ollut julkaisustaan saakka suosituin turvajalkinemallistomme. Uusissa malleissa on sama tuttu käyttömukavuus ja ergonomia, jotka ovat tehneet Exalter-mallistosta asiakkaiden suosikin, mutta keskityimme nyt lisäämään kierrätysmateriaalien käyttöä. Tästä huolimatta jalkineet ovat yhtä kestävät kuin ennen. JALAS ® EXALTER 9935ja 9995-mallien materiaalivalinnat antavat tuotteille nykyaikaisemman ilmeen ja varmistavat, että jalkineet täyttävät ammattilaisten varusteilleen asettamat tiukat vaatimukset. Lähimmän jälleenmyyjän löydät osoitteesta www.ejendals.com. JALAS ® EXALTER 9935ja 9995-mallien huolellisesti valikoidut materiaalit ? Päällinen: Kestävää mikrokuitua, joka on valmistettu 20-prosenttisesti maissista peräisin olevasta biopohjaisesta kuidusta. Tämä vähentää ympäristövaikutuksia muttei vaikuta kestävyyteen. ? Ulkopohja: Vibram ® Ecostep Pro pohja, joka sisältää jopa 30 prosenttia kierrätysmateriaalia ja takaa erinomaisen pidon eri pinnoilla. ? Naulaanastumissuoja: Uusi JALAS ® EcoFlex -naulaanastumissuoja on kevyt, joustava ja suojaa myös ohuilta nauloilta. Se on valmistettu 21-prosenttisesti kierrätysmateriaalista. ? Kiinnitysjärjestelmä: BOA ® -kiinnitysjärjestelmä mahdollistaa nopean ja tarkan istuvuuden säädön, ja sen valmistuksessa on käytetty kierrätysmateriaaleja. Kaikki tietävät, kuinka tärkeää on, että turvajalkineet kestävät kulutusta ja rankkoja työpäiviä. Ammattilaisten suosimalla JALAS ® EXALTER -mallistolla on juuri nämä ominaisuudet. Nyt siihen lisätään kaksi uutta mallia: JALAS ® EXALTER 9935 ja 9995. Niille on tunnusomaista sama arvostettu käyttömukavuus, joka on tehnyt Exalterista suosituimman JALAS ® -turvajalkinemalliston. Uudet mallit ovat lisäksi valmistettu vastuullisista materiaaleista. Ilmoitus Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 26 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 26 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
MADE FOR REAL WORK MYYNTISUOSIKKI HYVÄSTÄ SYYSTÄ JALAS ® EXALTER turvajalkineet ovat voittaneet lukemattomien asiakkaiden luottamuksen ja uskollisuuden. Vuodesta 2005 lähtien jalkineita on myyty yli 4?000?000 paria. Syy? JALAS ® EXALTER jalkineet ovat uskomattoman mukavat, ja kun jalat tuntuvat mukavilta töissä, kotiin voi palata hyvillä mielin. Kokeile sinäkin! Lue lisää osoitteessa ejendals.com JALAS ® EXALTER: MUKAVUUTTA JA TURVALLISUUTTA NYKYPÄIVÄN AMMATTILAISILLE Ergonomia ja käyttömukavuus EXALTER tunnetaan kevyestä rakenteestaan ja ergonomisesta muotoilustaan. Jalkineet ovat nyt entistäkin pehmeämmät ja mukavammat erittäin pehmeän pohjallisen ansiosta. Jalkineissa on PU-välipohja ja monikerroksinen pohjallinen, joka on valmistettu edistyksellisestä Poron ® XRD ® materiaalista. Se vaimentaa jopa 90 prosenttia iskuenergiasta ja vähentää siten jalkoihin ja niveliin kohdistuvaa rasitusta, mikä on tärkeää yleisen hyvinvoinnin kannalta. Sukkamainen rakenne mahdollistaa pehmeän ja napakan istuvuuden nilkan ympärillä, kun taas sivulle sijoitettu BOA ® -kiinnitysjärjestelmä vähentää jalkapöytään kohdituvaa painetta polvillaan työskenneltäessä ja takaa hyvän istuvuuden. Ejendalsin tuotepäällikkö Anniina Suninen korostaa kierrätysmateriaalien ja suorituskyvyn yhdistämisen tärkeyttä: – EXALTER on ollut julkaisustaan saakka suosituin turvajalkinemallistomme. Uusissa malleissa on sama tuttu käyttömukavuus ja ergonomia, jotka ovat tehneet Exalter-mallistosta asiakkaiden suosikin, mutta keskityimme nyt lisäämään kierrätysmateriaalien käyttöä. Tästä huolimatta jalkineet ovat yhtä kestävät kuin ennen. JALAS ® EXALTER 9935ja 9995-mallien materiaalivalinnat antavat tuotteille nykyaikaisemman ilmeen ja varmistavat, että jalkineet täyttävät ammattilaisten varusteilleen asettamat tiukat vaatimukset. Lähimmän jälleenmyyjän löydät osoitteesta www.ejendals.com. JALAS ® EXALTER 9935ja 9995-mallien huolellisesti valikoidut materiaalit ? Päällinen: Kestävää mikrokuitua, joka on valmistettu 20-prosenttisesti maissista peräisin olevasta biopohjaisesta kuidusta. Tämä vähentää ympäristövaikutuksia muttei vaikuta kestävyyteen. ? Ulkopohja: Vibram ® Ecostep Pro pohja, joka sisältää jopa 30 prosenttia kierrätysmateriaalia ja takaa erinomaisen pidon eri pinnoilla. ? Naulaanastumissuoja: Uusi JALAS ® EcoFlex -naulaanastumissuoja on kevyt, joustava ja suojaa myös ohuilta nauloilta. Se on valmistettu 21-prosenttisesti kierrätysmateriaalista. ? Kiinnitysjärjestelmä: BOA ® -kiinnitysjärjestelmä mahdollistaa nopean ja tarkan istuvuuden säädön, ja sen valmistuksessa on käytetty kierrätysmateriaaleja. Kaikki tietävät, kuinka tärkeää on, että turvajalkineet kestävät kulutusta ja rankkoja työpäiviä. Ammattilaisten suosimalla JALAS ® EXALTER -mallistolla on juuri nämä ominaisuudet. Nyt siihen lisätään kaksi uutta mallia: JALAS ® EXALTER 9935 ja 9995. Niille on tunnusomaista sama arvostettu käyttömukavuus, joka on tehnyt Exalterista suosituimman JALAS ® -turvajalkinemalliston. Uudet mallit ovat lisäksi valmistettu vastuullisista materiaaleista. Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 27 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 27 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
TYÖPAIKALLA 28 Tekijä 3/2025 Asentaja Ari Hänninen on koonnut betonielementtiteollisuuden koneita ja laitteita yli 20 vuotta. Hän työskenteli jo Valkeakoskella ontelolaattakoneita valmistaneessa X-Tec Oy:ssä, jonka Elematic osti vuonna 2006. Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 28 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 28 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
3/2025 Tekijä 29 Siistiä sisätyötä Elematic valmistaa Akaassa koneita ja laitteita betonielementtiteollisuuteen. Valtaosa niistä menee vientiin. Vaikka kokoonpanotehtaassa onkin nyt hiljaista, uskoa tulevaan luo myynnin kasvu Intiassa. Ja se, että yrityksen johto turvautui työaikajärjestelyihin lomautusten sijaan. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN TYÖSSÄ >> Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 29 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 29 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
30 Tekijä 3/2025 S ähköasentaja Kirsi Hyötyläinen testaa ontelolaattakoneen voimayksikköä Elematicin kokoonpanotehtaassa Akaan Tojantiellä. Se kytketään aikanaan osaksi valukonetta. – Olen sähköistänyt koneen kokonaan. Nyt varmistan, että kaikki moottorit, anturit ja valot toimivat niin kuin pitää, ja kone muutenkin tekee sen, mitä sen kuuluu, Hyötyläinen kertoo. Elematic Oyj valmistaa betonielementtiteollisuuden koneita ja laitteita. Niiden kokoonpano on keskitetty Akaaseen. Peruskoulun jälkeen Hyötyläinen suoritti hotellija ravintola-alan perustutkinnon. Hän ehti olla töissä leipomossa vain vuoden, kun edessä oli jo alanvaihto. Työ Elematicilla on vaihtelevaa, kertoo ontelolaattakoneen voimayksikköä testaava sähköasentaja Kirsi Hyötyläinen. Täällä myös testaus kuuluu sähköasentajalle, hän sanoo. >> TYÖPAIKALLA ELEMATIC OYJ PERUSTETTU Vuonna 1959 nimellä Toijalan teräsvalmiste, Veljekset Virtanen KOTIPAIKKA Akaa TUOTANTO Betonielementtiteollisuuden koneet ja laitteet HENKILÖSTÖ 185, joista tuotannossa Akaassa 24 ja Riihimäellä 16 OMISTUS Pääomistaja saksalainen sijoitusyhtiö Robus Capital Management GmbH, vähemmistöosakkaina suomalaisia sijoitusyhtiöitä LIIKEVAIHTO 48,7 miljoonaa euroa (2023) Työpaikkaravinto ry muonittaa kahden työntekijän voimin Elematicin, Toijala Worksin ja muiden lähialueen yritysten väkeä. Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 30 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 30 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
3/2025 Tekijä 31 – Minulle tuli tosi paha jauhoallergia ja jouduin kouluttautumaan uudelleen. Tunsin yhden naisen, joka oli sähköasentaja, ja siksi tulin ajatelleeksi, että sellaistakin voisi tehdä. Valkeakoskella asuva Hyötyläinen työskenteli 16 vuotta sähköasentajana Tampereella, kunnes hän neljä vuotta sitten vaihtoi työpaikkaa ja päätyi töihin Elematicille. – Olen viihtynyt ihan hyvin. Minulla ei ole mitään moitittavaa. Täällä on hyvät työkaverit, työ on vaihtelevaa, ja työnantaja on joustava. Työmatkakin lyheni kymmeneen kilometriin. Kevään tullen Hyötyläinen aikoo pyöräillä töihin useampana päivänä viikossa, sillä hän tarttui työnantajan loppuvuodesta tarjoamaan työsuhdepyöräetuun. – Ajattelin, että sähköpyörällä olisi mukavampi pyöräillä töihin, mutta nähtäväksi jää. TURVALLISUUS TÄRKEÄÄ Työsuojelu on ollut täällä iso teema viimeiset pari vuotta, kertoo sähköasentaja Tony Varje, joka valittiin viime työsuojeluvaaleissa ensimmäiseksi varatyösuojeluvaltuutetuksi. – Kävin viime vuonna Murikassa Työsuojelun perusteet -kurssin. Se oli kyllä hyvä. Mukavaa porukkaa ja hienot tilukset. Halusin kouluttautua, kun minut tällaiseen pestiin valittiin. Elematicin kokoonpanotehtaassa järjestetään kerran kuussa turvallisuuskävely. Henkilökunta voi tehdä turvallisuushavaintoja mobiililaitteilla ja kun tietty määrä ylittyy, tiedossa on palkkio. – Meillä on eri puolilla hallissa lappuja, joissa on QR-koodi. Se oli minun ideani. TYÖSSÄ ”Laitoin ontelolaattasahaan aamulla sähköt päälle, ja nyt selvittelen, miksi se ei toimi”, kertoo sähköasentaja, ensimmäinen varatyösuojeluvaltuutettu Tony Varje. >> >> Asentaja Mauri Olander kokoaa valukoneen sivulaitoja Elematicin kokoonpanotehtaassa Akaassa. Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 31 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 31 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
32 Tekijä 3/2025 Työtyytyväisyyskyselyjen tulokset ovat Elematicin kokoonpanotehtaassa keskiarvon yläpuolella, kertovat tuotantopäällikkö Mika Rantasalo (vas.) ja pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu Jukka Niemelä. >> QR-koodi helpottaa pääsyä sivustolle, jossa läheltä piti -ilmoituksia voi tehdä. Varje kuuluu niihin onnekkaisiin, joille opintoihin kuulunut työharjoittelu poiki työpaikan. Hän työskenteli Elematicilla pari vuotta sähköasentajana ennen kuin lähti armeijaan. – Armeijan jälkeen sain töitä Valkeakoskelta. Sitten sähköpuolen työnjohtaja soitti minulle ja kysyi, että kiinnostaisiko tulla tänne takaisin töihin. Varje vastasi myöntävästi, vaikka aluksi hänet palkattiin koneenasentajaksi. – Täällä tehdään uusia koneita. Työ on siistiä. Palkka hyvä ja työporukka myös, Varje luettelee syitä sille, miksi hän palasi Elematicille. ”MONI ASIA HYVIN” Alun perin Elematic oli suunnittelutoimisto, jolla ei ollut omaa tuotantoa. Yrityksessä on vielä tänäkin päivänä noin 3,5 kertaa enemmän toimihenkilöitä kuin tuotantotyöntekijöitä. – Suunnittelijoita, myyjiä, ostajia ja johtajia on todella paljon suhteessa siihen, ketkä ne koneet tekevät, sanoo pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja tarkastaja Jukka Niemelä. Epäsuhta johtaa siihen, ettei työntekijöitä aina arvosteta. Työolot ja toimihenkilöiden asenne ovat kuitenkin parantuneet kahdessakymmenessä vuodessa selvästi, Niemelä sanoo. – Lattiatasollakaan ei välttämättä ymmärretä, mitä toimihenkilöporukka tekee. Työskentelin ennen asentajana. Viisi vuotta sitten siirryin tarkastajaksi, ja se avasi silmäni sille, miten kaikki liittyy kaikkeen ja jokainen siinä ketjussa on tärkeä. Niemelä antaa Elematicille työpaikkana arvosanaksi 8,5. – Täällä on moni asia hyvin, hän toteaa. Tojantien kokoonpanotehdas tekee pelkkää päivävuoroa. Käytössä on liukuva työaika, laaja työterveyshuolto sekä sairausvakuutus, joka kattaa erikoissairaanhoidon. Viime aikoina tehtaalle on ilmestynyt palautelaatikoita ja infotilaisuuksia ja henkilöstöpalavereita järjestetään säännöllisesti. – Työnantaja investoi siltanostureiden turvallisuuteen. Kyse on isosta rahasta yrityksen taloudelliseen tilanteeseen nähden, Niemelä sanoo. HAASTAVAA AIKAA Elematicin taloustilanne on Niemelän sanoin vaikea. Taustalla on rakennusalan ahdinko Suomessa ja erityisesti maailmalla, sillä valtaosa koneista ja laitteista menee vientiin. – Viime vuodet ovat olleet erittäin haastavat. Meillä oli aika hyvät myyntinäkymät Venäjälle, mutta Ukrainan sodan alettua olemme joutuneet hakemaan uusia markkinoita. Toissa vuonna Elematic teki tappiota 13,6 miljoonaa. Myynti ennen merkittävään Suunnittelijan suurin virhe on se, jos hän ei tule katsomaan lattiatasolle, miten hänen suunnittelemansa laite toimii käytännössä” JUKKA NIEMELÄ Pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja tarkastaja TYÖPAIKALLA Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 32 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 32 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
3/2025 Tekijä 33 Lähi-itään eli Iraniin, Irakiin ja SaudiArabiaan, on ollut vähäistä, Niemellä kertoo. – Sen sijaan Intia on nykyään meille merkittävä myyntikohde. Siellä on tällä hetkellä kova kasvu. Meillä on siellä muottitehdaskin. Elematicilla on muottitehdas ja koneenvalmistusta myös Kiinassa. Akaan lisäksi yrityksellä on Suomessa tuotantoa Riihimäellä. Siellä toimii Elematicin muottitehdas. – Strategian mukaan kasvunäkymät ovat suuret. Jos strategia toteutuu, se tietää rekrytointeja tähänkin yksikköön. Tänne tarvittaisiin lisää nuoria. Kokoonpanossa työntekijöiden keski-ikä on 50 vuotta. – Jos toiminta jatkuu, nuoria on pakko löytää ja aika kiireellä. Hiljaista tietoa siirtyy eläkkeelle nyt paljon, ja nuori porukka pitäisi saada ajettua sisään ennen kuin se tieto katoaa täältä. EI MUUTOSNEUVOTTELUILLE Intiassa, Kiinassa ja Suomessa sijaitsevien tehtaiden lisäksi Elematicilla on myyntikonttoreita ympäri maailmaa. Ukrainaan perustettiin juuri uusi agentuuri, Niemelä kertoo. – Jos Ukrainaan saataisiin rauha, siellä alkaisi valtava jälleenrakennusprojekti, jossa tarvittaisiin meidänkin koneita, sanoo tuotantopäällikkö Mika Rantasalo. Vaikka kokoonpanossa onkin ollut hiljaista, ei lomautuksia tai irtisanomisia silti ole tiedossa. Siitä pääluottamusmies Niemelä kiittää erityisesti tuotantopäällikkö Rantasaloa. – Mika soitti joulukuussa ja kertoi, että työkuorma on vuoden vaihteessa alhainen ja kysyi, voisinko tulla keskustelemaan, miten siitä päästäisiin yli, Niemelä kertoo. Asia ratkesi järjestelemällä lomia, pekkasia eli työajan lyhennysvapaita ja työaikajoustoja. TYÖSSÄ Asentajat Mika Uusitalo (vas.) ja Jani Rämä kokoavat ontelolaattasahaa, jonka kookas terä leikkaa betonista valmistettuja ontelolaattoja. >> >> Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 33 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 33 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
34 Tekijä 3/2025 Lisäksi osa kokoonpanon työntekijöistä siirtyi väliaikaisesti varastohommiin yrityksen toiseen yksikköön Akaassa. Puhelun taustalla olivat tuotannollisista ja taloudellisista syistä loppuvuodesta 2023 käydyt muutosneuvottelut. Ne johtivat kahden työntekijän irtisanomiseen. Tehtaan johto halusi välttää uudet muutosneuvottelut kaikin keinoin. – Ihmiset ovat täällä tottuneet vakauteen. Se horjui muutosneuvotteluiden takia, ja kun niissä tuli vielä irtisanomisiakin, niin se vaikutti työntekijöiden mielialaan, Rantasalo perustelee. OMA TYÖMAARUOKALA Kun kello tulee yksitoista, asentaja Ari Hänninen kävelee viisisataa metriä naapurissa sijaitsevaan Elematicin ja Toijala Worksin yhteiseen, yhdistyspohjaiseen työmaaruokalaan. – Joskus minulla on eväät, välillä käyn syömässä ABC:llä seisovassa pöydässä tai kebabilla, mutta työmaaruokalassa on aika hyvä salaattipöytä ja ruoka siellä on edullista. Salaatin lisäksi Hännisen lautaselle päätyy rapea kanaleike ja paistettuja perunoita. Kahdeksan euron annos saa häneltä arvosanaksi 9. Lounaan jälkeen Hänninen palaan työpisteelleen, joka sijaitsee tällä kertaa aivan hallin perällä korkeiden hyllyjen välissä. – Pistän projektilavoille kokoonpanoa varten tilattuja tavaroita, kuten paineja urakuulalaakereita. Yleensä kokoan ontelolaattakoneita, mutta nyt siellä on hiljaista. Silloin tällöin Hänninen kasaa järeitä magneetteja, jotka pitävät paikallaan alumiinista valmistettuja laitoja seinäelementtejä valettaessa. – Se on aavistuksen yksitoikkoista, mutta muuten työt ovat järkeviä ja aika puhtaita, ja kaikki työkaverit ovat mukavia. Palkka on kohtuullinen, mutta ainahan sitä saisi olla lisää. Työkaverit pelaavat porukalla sulkapalloa ja sählyä. Hänninen on harkinnut liittyvänsä sulkapallon pelaajiin, mutta toistaiseksi se on jäänyt. – Muut harrastukset vievät niin paljon aikaa. Harrastan metsästystä ja se on siitä hyvä laji, että kesää lukuun ottamatta koko ajan on jotain jahdattavaa. PITKÄT TYÖURAT Vaihtuvuus Elematicin kokoonpanotehtaassa on vähäistä ja työurat pääsääntöisesti pitkiä. – Ei täältä metallihommiin kannata hakeutua. Hommat ovat suhtkoht siistejä, ja työympäristö ja työkaverit hyviä. Tämä on aina ollut sosiaalisesti hyvä työpaikka, kertoo asentaja Jani Rämä. Plussaksi Rämä laskee myös Smartumin työsuhde-edun. Se on Elematicilla tänä vuonna 500 euroa, mutta omavastuuosuus nousi puoleen eli 250 euroon. – Parempi sekin on kuin ei mitään. Olen käynyt pelaamassa sillä minigolfia ja ajamassa kartingia sekä ostanut liput Valkeakosken työväen musiikkitapahtumaan, Rämä kertoo. Hän on juuri asentanut ontelolaattasahan teräkelkan kannen. Kun laakereiden suojat ja juoksurullat ovat paikoillaan, Rämä menee työparinsa, asentaja Mika Uusitalon avuksi. – Teemme pelkästään ontelolaattasahoja. Minä kasaan sahan valkoiset osat, ja työpari vihreän rungon, ja yhdessä asennamme valkoiset osat rungon sisälle, Rämä kertoo. Kaksikko tietää, mitä tekee, sillä he ovat työskennelleet työparina jo 17 vuotta. – Tulimme tänne töihin samaan aikaan ja nykyään asumme Valkeakoskella viidensadan metrin päässä toisistamme. ? TYÖPAIKALLA Opiskelija Eetu Harju (oik.) kytkee ontelolaattasahan nostomoottoria. Hänellä sujuu mallikkaasti, kommentoi työpaikkaohjaajana toimiva sähköasentaja Veijo Virtanen. >> Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 34 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 34 14.4.2025 9.39 14.4.2025 9.39
3/2025 Tekijä 35 " Tämä on aina ollut sosiaalisesti hyvä työpaikka." JANI RÄMÄ Asentaja TYÖSSÄ Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 35 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 35 14.4.2025 9.39 14.4.2025 9.39
36 Tekijä 3/2025 Teollisuuden työtapaturmat laskussa T apaturmavakuutuskeskuksen ennusteen mukaan Suomessa sattui viime vuonna 91 000 työpaikkatapaturmaa. Se on jonkin verran enemmän kuin vuosi aiemmin. Sen sijaan teollisuudessa tapaturmien määrä on laskenut ja oli noin 11 800. Vuoden 2015 jälkeen teollisuudessa sattuneiden työpaikkatapaturmien määrä on vähentynyt lukuun ottamatta vuosia 2017 ja 2021. – Tapaturmien lukumäärä on laskenut jo pitkään ja sitä on pidetty hienona osoituksena siitä, että pitkäjänteinen turvallisuustyö tuottaa tuloksia, Tapaturmavakuutuskeskuksen tietokanta-analyytikko Janne Sysi-Aho sanoo. Sysi-Ahon mukaan teknisen ja tuotannollisen kehityksen sekä pitkäjänteisen turvallisuustyön yhteisvaikutuksesta tapaturmat ovat vähentyneet teollisuudessa huomattavasti. – On kehitetty työelämää, työoloja, koneita, työmenetelmiä ja suojaimia. Teollisuuden päätoimiala on laaja ja kattaa useita aloja ja yrityksiä. Tulos on siis laajaalainen ja syntynyt pitkän ajan kuluessa. Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastoista ilmenee, että vuodesta 2021 vuoteen 2024 teollisuuden isoista toimialoista muun muassa puualoilla, muovituotteiden valmistuksessa, betonija kipsituotteiden valmistuksessa, metallirakenteiden valmistuksessa ja metallien käsittelyssä sekä maaja metsätalouskoneiden sekä erikoiskoneiden valmistuksessa tapaturmat ovat vähentyneet selvästi. Koonnut Tiia Kyynäräinen – Poikkeamista havaitaan, että teollisuudessa sattuvista työpaikkatapaturmista terävään esineeseen astumisten tai kolhimisten osuus on suurin. Näitä on yli 21 prosenttia poikkeamista. Toiseksi eniten on henkilön liukastumisia, horjahtamisia tai kompastumisia. Näiden osuus oli 15,6 prosenttia. Yleisimmin tapaturma sattuu esineitä käsitellessä ja toiseksi eniten henkilön liikkuessa. Useimmiten tapaturmissa vamma kohdistuu henkilön yläraajaan. Etenkin koneita käytettäessä sormet ovat vaaravyöhykkeellä. Liikkumistapaturmissa puolestaan vammat hyvin usein kohdistuvat alaraajoihin. Päänalueelle kohdistuneita vammojen osuus teollisuuden tapaturmista on reilut 19 prosenttia. Sysi-Ahon mukaan kuitenkin silmiin kohdistuvat vammat ovat vähentyneet. TYÖMATKATAPATURMAT KASVANEET Teollisuuden työpaikkatapaturmien määrä kulkee vastakkaiseen suuntaan kuin Suomen työpaikoilla yleisesti. Sen sijaan työmatkatapaturmat ovat lisääntyneet myös teollisuudessa. Tapaturmavakuutuskeskuksen arvion mukaan Suomessa sattui 24 000 työmatkatapaturmaa viime vuonna. Sysi-Aho sanoo, että etenkin Etelä-Suomen jatkuvasti nollan asteen molemmilla puolilla heiluvat talvikelit aiheuttavat ongelmia työmatkalaisille. Kelit eivät aiheuta ongelmia pelkästään ulkona, sillä lumi, loska ja vesi kulkeutuessaan sisätiloihin tuottaa liukastumistapaturmia sisälläkin. – Useat liukkausjaksot näkyvät tapaturmatilastoissa, Sysi-Aho muistuttaa. – Tapaturmia voidaan vähentää perusasioilla eli valaistuksella, liukkauden torjunnalla, siisteydellä, liukkaille keleille sopivilla jalkineilla ja työajan joustoilla. Liukkaisiin keleihin pitää varautua jo ennakolta, sitten kun on liukasta ei kiirehtiminen ole enää järkevää. ? Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan Suomessa työpaikkatapaturmia sattui vuonna 2024 enemmän kuin vuonna 2023, mutta teollisuudessa suunta on yhä laskeva. TYÖYMPÄRISTÖ EM IL IE U G G LA Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus Teollisuuden työpaikkatapaturmien lukumäärän kehitys 2015–2024 TAPATURMAT LASKUSSA TEOLLISUUDESSA 20 000 15 000 10 000 5 000 2015 2020 2024 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 36 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 36 14.4.2025 9.39 14.4.2025 9.39
3/2025 Tekijä 37 TYÖSSÄ PÄIVYSTÄJÄ Kuuloke ei ole kuulosuojain Kemikaalialtistumisen raja-arvot muuttuivat Tiedätkö nämä? 5 kysymystä työturvallisuuteen Mikä on PPE ja miksi se on tärkeä työturvallisuudessa? PPE (Personal Protective Equipment) tarkoittaa henkilökohtaisia suojavarusteita, kuten kypäriä, suojalaseja ja turvakenkiä. Ne suojaavat työntekijöitä työpaikan vaaroilta ja vähentävät tapaturmien riskiä. Mitä toimenpiteitä tulisi tehdä, jos työpaikalla havaitaan turvallisuusriski? Turvallisuusriski pitää ilmoittaa välittömästi esimiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle. Riski pitää arvioida ja tarvittavat toimenpiteet, kuten korjaukset tai suojavarusteiden käyttö, täytyy toteuttaa. Kuinka usein työturvallisuuskoulutuksia tulisi järjestää? Työturvallisuuskoulutuksia pitäisi järjestää säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, ja aina uusien työntekijöiden aloittaessa. Mitä ensiapuvalmiuksia työntekijöillä tulisi olla? Työntekijöillä pitäisi olla perustiedot ensiavusta, kuten haavojen sitomisesta, elvytyksestä ja palovammojen hoidosta. Työpaikalla pitäisi olla myös ensiapuvälineet helposti saatavilla. Mitä tarkoittaa ergonomia ja miten se vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin? Ergonomia tarkoittaa työympäristön ja -välineiden suunnittelua siten, että ne tukevat työntekijän terveyttä ja hyvinvointia. Hyvä ergonomia vähentää fyysistä kuormitusta ja ehkäisee tukija liikuntaelinsairauksia. KUULO Aluehallintovirasto Avi muistuttaa asianmukaisten kuulosuojaintein käytöstä meluisissa työympäristöissä. Avin tarkastajat ovat toistuvasti törmänneet tarkastuksissaan tilanteisiin, joissa meluisilla työpaikoilla työntekijöiden käytössä on musiikin kuunteluun tarkoitettuja kuulokkeita tai -nappikuulokkeita kuulosuojaimina. Vaikka kuulokkeissa olisi vastameluominaisuus, ne eivät ole lainsäädännön edellyttämiä henkilösuojaimia, huomauttaa Avi. Suomessa meluvamma on yleisin ammattitauti. Asianmukaisilla kuulosuojaimilla suojataan kuuloa haitalliselta melulta ja näin ne estävät kuulovaurion syntymisen. Kuulonsuojaimia on käytettävä työssä aina, kun melualtistus ylittää 85 desibeliä. Työntekijä on kuitenkin oikeutettu saamaan kuulonsuojaimet käyttöön, kun melualtistus on yli 80 dB(A). Lue lisää: www.tyosuojelu.fi > hae: ”melu” ALTISTUMINEN Maaliskuun alusta astui voimaan uusi asetus haitalliseksi tunnetuista pitoisuuksista eli HTP-asetus. Asetuksessa muun muassa päivitetään tiettyjen kemiallisten altisteiden työperäisen altistumisen raja-arvoja. Uudet raja-arvot koskevat muun muassa alumiinia sisältävien metallien hitsausta ja muuta työstöä, alumiiniyhdisteitä sisältävien vedenpuhdistuskemikaalien ja hionta-aineiden käsittelyä, vetyperoksidin käyttöä valkaisuja desinfiointiaineena sekä etanolin käyttöä liuottimena ja puhdistusaineena. HTP-arvot alenivat alumiinin hitsaushuuruilla, alumiiniyhdisteillä, etanolilla, maleiinianhydridillä, mineraaliöljyillä (öljysumu), orgaanisilla lyijy-yhdisteillä ja vetyperoksidilla. Uusia HTP-arvoja asetettiin 1-etoksi-2-propanolille ja kolmelle dimetyyliesterille. Myös pitkiä työvuoroja koskeva ohjeistus on uudistettu. Ohjeen tarkoituksena on varmistaa, että terveydensuojelun taso kemiallisten altisteiden osalta säilyy samana työvuorojärjestelyistä riippumatta. Aineiden vaikutustavan mukaan raja-arvoa korjataan ohjeen mukaisesti suhteessa työvuoron kestoon tai keskimääräiseen viikkotyöaikaan. Lue lisää: www.ttl.fi > hae: ”raja-arvot” KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA ? TYÖSUHDENEUVONNAN PUHELINPALVELU 020 690 447 1 2 3 4 5 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 37 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 37 14.4.2025 9.39 14.4.2025 9.39
38 Tekijä 3/2025 Ajankohtaisella on monenlaiset kasvot Huonoja ja hyviä uutisia Itä-Suomesta. Yhtäällä muutosneuvottelujen kierre, TES-tulkinnan ongelmat, hiipuva toimiala, jatkuva lakkoilu ja tyhjä pankkitili. Toisaalla ilo vakaasta perheyhtiöstä, joka investoi kasvuun ja jossa työntekijöitä kuunnellaan ja arjen viestintä pelaa. P ari päivää ennen Itä-Suomen alueen luottamushenkilöiden ajankohtaispäiviä Teollisuusliitto antoi jo kahdeksannen lakkovaroituksen UPM Plywoodille. Päivää ennen Joensuuhun kokoontumista UPM hämmensi soppaa ilmoittamalla käynnistävänsä Pelloksen, Savonlinnan ja Joensuun vaneritehtaita koskevat muutosneuvottelut. – Ei mene meikäläisen ymmärrykseen. Tähän saakka on kerrottu, että tilauksia on paljon ja tekijät pitäisi saada hommiin mahdollisimman nopeasti. Nyt viesti näyttää muuttuneen noin viikossa – tilauksia ei olekaan, UPM Plywoodin Joensuun-tehtaan pääluottamusmies Ari Jormanainen hämmästelee. Tehtaista Savonlinna ja Joensuu tuottavat koivuvaneria, Pellos havuvaneria. On ollut aikoja, jolloin Pellos on tehnyt hyvää tulosta ja koivuvanerilla mennyt huonommin. Nyt vaikeuksissa on Pelloksen havuvaneri. Suhdannevaihteluista on Jormanaisen mukaan tähän mennessä luovittu yli yhteistyöllä. – Nyt työnantaja on pannut nämä kaksi tuotantosuuntaa kilpailemaan keskenään. Ei ole oikein, että ihmiset pantaisiin kilpailemaan tällä tavoin palkassa. UPM Plywoodin yrityskohtaiset työehtosopimusneuvottelut ovat jatkuneet tuloksettomina keväästä 2024 alkaen. Yrityskohtaisia työehtosopimuksia aikanaan innokkaasti ajanut UPM on kategorisesti kieltäytynyt muun mekaanisen metsäteollisuuden jo sopimasta korotustasosta. TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN KUVAT JARNO ARTIKA TAPAHTUMA Itä-Suomen alueen luottamushenkilöiden ajankohtaispäiville 4.–5.4.2025 osallistui noin 60 henkilöä. Joukossa oli peräti 14 kuntaja aluevaaliehdokasta. UPM Plywoodin Joensuun-tehtaan pääluottamusmies Ari Jormanainen jakaa työntekijöiden ahdingon tilanteessa, jossa tes-sopimus on auki ja muutosneuvottelut pakkaavat päälle. Periksi ei kuitenkaan anneta, on porukan henki. PunaMustan pääluottamusmies Santtu Turtiainen. Ouneva Oy:n pääluottamusmies Tapio Maksimainen. Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 38 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 38 14.4.2025 9.39 14.4.2025 9.39
3/2025 Tekijä 39 LIITOSSA – On väärin verrata meidän palkkapyyntöämme ja -tasoamme latinalaisen Amerikan kanssa. Sieltä tulee Eurooppaan halpaa tuotetta, joka ei kyllä edes laadullisesti ole meille kilpailija. Roolissaan pääluottamusmies on ajoin kuin ylipaineventtiili – niin koko työyhteisölle kuin yksittäiselle työntekijällekin. – Tulee viestejä, että ihmisiltä on rahat loppu. Samaan hengenvetoon vahva viesti on myös se, että periksi ei anneta. LASKEVALLA KÄYRÄLLÄ Rebl Group -konserniin kuuluva painotalo PunaMusta painaa noin 90 prosenttia kaikista Suomen aikakauslehdistä. Myös Tekijä -lehti painetaan PunaMustassa. – Mediaja painoalan suunta on koko ajan laskeva. PunaMusta on kasvanut ostamalla kilpailijansa ympäri Suomea; aikakauslehtipuolella painotalojen kilpailua ei Suomessa enää ole, PunaMustan pääluottamusmies Santtu Turtiainen taustoittaa. Sanomalehtien painamisessa sekä digija arkkipainoissa kilpailua riittää. PunaMustan palveluvalikoima ulottuu digitaalisista palveluista varastointilogistiikkaan ja verkkokauppaan. Turtiainen on toiminut pääluottamusmiehenä noin 13 vuotta. Tänä aikana hän on nähnyt rajun toimialamuutoksen. – Kun aloitin pääluottamusmiesurani, PunaMustassa työskenteli liki 300 ihmistä. Nyt työntekijöitä on puolet vähemmän. Konsernissa vaikuttavat nyt palkkajohtajat. Turtiaisen mukaan Laakkosen vanhalla polvella oli narut käsissä – vaikka kuinka oli pörssiyhtiö, niin sielultaan sittenkin perheyritys. Sittemmin ovat ajat koventuneet. – Olemme olleet vuosikausia muutosneuvottelujen kierteessä. Valitettavasti nuoremmat hakeutuvat alalta pois sellaisiin tehtäviin, joissa työpaikka olisi todennäköisempi vielä 10–15 vuoden kuluttua. Pääluottamusmiehen vastuiden ohella Turtiainen työskentelee painotalon jälkikäsittelyssä viimeistelijänä. Työtä tehdään kolmessa vuorossa. Lepoaika on viime aikoina ollut tiukoilla siksikin, että HR-osaston suuntaan tes-sopimusten tulkintakysymykset ovat teettäneet paljon työtä. OUNEVALLA YHTEISTYÖ TOIMII Joensuun Tuupovaarassa eletään Venäjän rajanaapurina. Kylän persoonallisilla kotisivuilla todetaan, että ”Tuupovaara on niin pieni tuppukylä”, ettei sieltä löydy edes Veikkauksen pelaamoa. Tuupovaarasta löytyy kylläkin sähköliitoskomponenttien ja ohutlevymekaniikan valmistaja Ouneva Oy. Se on osa teollisuuden sopimusvalmistajaa Ouneva Groupia. Ounevalla on Tuupovaarassa kolme tehdasta. Yhtiö tiedotti Tuupovaaran liitintehtaan ja Vilvasen ohutlevytehtaan laajennusten valmistumisesta tänä keväänä. Laajennusten jälkeen Tuupovaarassa on tuotantotilaa lähes 16 000 neliötä. ”Uudet tilat lisäävät tehtaiden tuotannon tehokkuutta, parantavat viihtyvyyttä sekä mahdollistavat kasvun”, yhtiö viestittää. Ilomantsissa asuvan Tapio Maksimaisen edestakainen työmatka Ouneva Oy:n tehtaalle Tuupovaaraan on reilut 70 kilometriä. Myös useimmilla Maksimaisen työkaverilla työmatka on verraten pitkä – esimerkiksi Joensuusta yhdensuuntaista matkaa kertyy reilut 50 kilometriä. Työmatkakuluista työnantaja korvaa 25 prosenttia. – Äskettäin kävi kylässä erään toisen firman pääluottamusmies. Hän ihmetteli meidän olojamme ja hyvää tiedonkulkua. Ja kyllä se hyvää onkin, vuosien mittaa parantunut merkittävästi, nyt jo 13 vuotta Ounevan pääluottamusmiehenä toiminut Maksimainen kertoo. Maksimainen mainitsee useat infotaulut, säännölliset tehdasinfot ja toimivan kommunikaation. – Oli se sitten konehankinta, apuväline, jokin työturvallisuuteen liittyvä hankinta, niin pyyntö menee kyllä läpi, kunhan asia on hyvin perusteltu. Työnantaja panostaa pitovoimaan monilla tavoin, erilaiset työntekijäedut ovat tosi isossa roolissa. Kevättalven lakko oli kuitenkin koettelemus. – Tuupovaarassa on lakkoiltu harvoin ja yksittäisiä päiviä. Nyt reilun sadan työntekijän työt olivat pysähdyksissä viikon. Lakko ei ollut meidän käsissämme, mutta tunnelmaa se kiristi – liekö yli päästy vieläkään. ? Ei ole oikein, että ihmiset pantaisiin kilpailemaan tällä tavoin palkassa. Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 39 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 39 14.4.2025 9.39 14.4.2025 9.39
40 Tekijä 3/2025 Työnantaja tuomittiin sakkoihin väärin maksetusta palvelusvuosilisästä TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN TAPAUS Erimielisyydessä oli kyse siitä, oliko 1.12.1997 metsäalan yhtiön palveluksessa aloittaneen työntekijän työsuhde kestänyt 30.11.2022 yhteensä 25 vuotta vai oliko sopimusmääräystä tulkittava siten, että 25 vuotta on tullut täyteen vasta 1.12.2022. Teollisuusliiton ja metsäalan yhtiön solmiman mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen mukaan joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä suoritetaan työntekijälle palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti kestänyt. Työsuhteen yhdenjaksoisuutta laskettaessa noudatetaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä. Työntekijän kuuluminen palvelusvuosilisän soveltamispiiriin ja peruste palvelusvuosilisän maksamiselle todetaan vuosittain 30.11. Osapuolet olivat erimielisiä siitä, miten määräyksen sanamuotoa tulisi tulkita. Työnantajapuoli vetosi lisäksi Yhtiön velvoitettiin maksamaan työntekijälle palvelusvuosilisää viivästyskorkoineen 2.12.2022 lukien. Työtuomioistuimen mukaan riidanalaisen työehtosopimusmääräyksen sanamuoto on ollut selvä ja työsuhteen keston laskemistapa vakiintunut. Työnantajan olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa määräystä. Asiassa ei ilmennyt sellaista erityistä syytä, jonka perusteella hyvityssakko olisi tullut jättää tuomitsematta. Työtuomioistuin tuomitsi yhtiön maksamaan Teollisuusliitolle hyvityssakkoa 3 000 euroa työehtosopimuksen tieten rikkomisestä sekä korvaamaan Teollisuusliitolle oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen. Työtuomioistuimen tuomio oli yksimielinen. ? Teollisuusliiton jäsen ei saanut palvelusvuosilisäänsä oikea-aikaisesti. Työtuomioistuin määräsi työnantajan maksamaan lisän korkoineen sekä hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta. § Oikeustapaus EDUNVALVONTA Koonnut Asko-Matti Koskelainen määräyksen vakiintuneeseen soveltamiskäytäntöön sekä yleiseen työmarkkinakäytäntöön. RATKAISU Työtuomioistuin totesi ratkaisussaan, että laskettaessa työsuhteen kestoa kyse ei ole määräajasta, eikä silloin tule soveltaa määräaikojen laskentaperusteita. Työsuhteen kesto lasketaan vakiintuneen käytännön mukaisesti siten, että vuosi tulee täyteen työsuhteen alkamispäivämäärää edeltävän numeroisena päivänä seuraavana vuonna. Työnantajapuolen omaksuma tulkinta ei ollut tullut työehtosopimusosapuolia sitovaksi, sillä työntekijäpuolen ei katsottu olleen tulkinnasta tietoinen ja siten hyväksyneen kyseistä tulkintaa. Myöskään väitteelle yleisestä työmarkkinakäytännöstä muiden alojen työehtosopimusten osalta ei asiassa esitetty riittävää näyttöä. Työtuomioistuin katsoi, että työntekijällä oli työehtosopimuksen nojalla oikeus saada palvelusvuosilisää 25 vuoden palvelusajan mukaan joulukuun 2022 palkanmaksun yhteydessä. + LUE LISÄÄ Esimerkkejä Teollisuusliiton ajamista oikeustapauksista: www.teollisuusliitto.fi > hae: ”oikeustapauksista” Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 40 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 40 14.4.2025 9.39 14.4.2025 9.39
3/2025 Tekijä 41 € LIITOSSA Keskusjärjestöt: Suojelutyölaki Suomessa tarpeeton SUOJELUTYÖ Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava pitävät maan hallituksen esittämää suojelutyön sääntelyä tarpeettomana. Suomessa suojelutyön järjestäminen ei ole aiheuttanut merkittäviä ongelmia, eikä sekava lainsäädäntö ratkaise ristiriitatilanteita. Keskusjärjestöjen mielestä valmistelun yhteydessä ei ole selvitetty kattavasti suojelutyön kehittämistarpeita ja vaihtoehtoja eduskunnan lausuman edellyttämällä tavalla. Valmistelu eteni suoraan yleissääntelyyn ja sen aikana hanke laajentui merkittävästi. – Tavoite näyttääkin jälleen kerran olevan rajoittaa palkansaajien työtaisteluoikeutta. Suojelutyöllä ei pitäisi tavoitella työnantajien taloudellisten menetysten vähentämistä, SAK, STTK ja Akava huomauttavat. Järjestöjen mielestä hätätyötä ei tulisi huomioida sääntelyssä. Työtaistelut eivät yleensä ole hätätyön edellyttämällä tavalla yllättäviä ja ennalta-arvaamattomia tilanteita. Kun perusoikeuksia rajoitetaan, sääntelyn olisi oltava tarkkarajaista, tarkasti määriteltyä, oikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävää ja painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatimaa. SAK: Työnhakijoiden palveluprosessista on tulossa kohtuuton TYÖTTÖMYYS SAK kritisoi maan hallituksen suunnitelmaa kiristää työttömien työnhakuvelvoitetta. Velvoittavuuden lisääminen ei edistä työllistymistä, mutta lisää byrokratiaa ja turhien työhakemuksien määrää. Hallituksen suunnittelemasta työnhakijoiden palveluprosessista on tulossa monimutkainen ja kohtuuton työttömille. Työttömien on haettava neljää työpaikkaa kuukaudessa ja lisäksi työvoimaviranomaisen osoittamia paikkoja, muuten tulee seurauksia työttömyysturvaan. Rinnakkaiset prosessit aiheuttavat sekavuutta ja kuormittavat sekä työnhakijoita että viranomaisia. Kiristykset koskisivat myös niitä osa-aikatyötä tekeviä, jotka ovat rekisteröityneet työttömiksi työnhakijoiksi ja voivat saada soviteltua työttömyysturvaa. SAK pitää velvoittavuuden kiristämistä epäoikeudenmukaisena ja turhana. Sen sijaan työnhakijoita olisi tuettava enemmän omaehtoisessa työnhaussa. – Työnhakija osaa itse parhaiten arvioida, mikä työ vastaa hänen osaamistaan ja työkykyään sekä sitä, mitä työpaikkaa on järkevää hakea, sanoo SAK:n johtava asiantuntija Eve Kyntäjä. Hallituksen esitys työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi on ollut lausuntokierroksella. Lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alussa. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi > hae: ” työnhakuvelvoite” Tavoite näyttääkin jälleen kerran olevan rajoittaa palkansaajien työtaisteluoikeutta. Suojelutyötä koskeva hallituksen esitys lähti maaliskuun puolivälissä eduskuntakäsittelyyn. SAK, STTK ja Akava jättivät esityksestä eriävän mielipiteen. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi > hae: ”suojelutyö” Ryhdy A-kassan yhteyshenkilöksi TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyyskassan asiamiestoiminta lakkasi vuoden alussa ja tilalle tuli työpaikkojen yhteyshenkilötoiminta. Yhteyshenkilö voi olla kuka tahansa työpaikan työntekijä eikä yhteyshenkilöksi tarvitse ilmoittautua. Yhteyshenkilöille suunnatut tiedotteet saa tilaamalla yhteyshenkilöiden uutiskirjeen A-kassan verkkosivuilta. Työpaikan yhteyshenkilöt voivat ilmoittaa kassalle muun muassa lomautuksista, muutosneuvotteluista ja irtisanomisista. Lisäksi he voivat kutsua kassan asiantuntijan työpaikalle pitämään infotilaisuuden, jos työpaikalla on tulossa lomautuksia tai irtisanomisia. Lue lisää: www.a-kassa.fi/tyopaikan-yhteyshenkilo IS TO CK JA EM IL IE U G G LA Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 41 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 41 14.4.2025 9.39 14.4.2025 9.39
42 Tekijä 3/2025 YHTEISTYÖ Aitajuoksija Sonja Stångin tähtäimessä ovat olympiakisat Los Angelesissa kolmen vuoden päästä. Teollisuusliitto tukee nuorta urheilijaa unelmansa saavuttamisessa. Y litettävänä on kymmenen kappaletta 83,8 senttimetrin korkuisia aitoja sadan metrin matkalla mahdollisimman nopeasti. Tätä on yleisurheilun naisten sadan metrin aitajuoksu. Oululaista Kuivasjärven Auraa edustava Sonja Stång on yksi Suomen pika-aitojen nuorista lupauksista. Ensimmäistä vuottaan naisten yleisessä sarjassa kisaava Stång sanoo, että pärjätäkseen pika-aidoissa on nopeuden lisäksi osattava aitoa aidat teknisesti hyvin. Pitää olla voimaa ja liikkuvuutta. – Koen myös, että aiturilla pitää olla rytmitajua ja rämäpäisyyttä, jotta uskaltaa juosta aitoja lujaa, Stång sanoo. Hän pitää omina vahvuuksinaan hyvää tekniikkaa ja kylmäpäisyyttä. Rytmitajuakin löytyy, mistä kertovat muun muassa opinnot musiikkiluokalla. Kulunut hallikausi on ollut lupauksia herättävä, sillä Tukholmassa hän juoksi uuden ennätyksensä 8,33 sekuntia 60 metrin pika-aidoissa. Hän on yltänyt useassa hallikisassa finaaliin. OLYMPIAUNELMA VAATII HURJASTI TÖITÄ Suomessa naisten aitajuoksu elää todellista kultaaikaa. Jo noin puolen tusinaa naista on aitonut 100 metrin matkan alle 13 sekuntiin. Se on raja, joka erottaa kansainvälisen tason huippujuoksijat kansallisen tason kilpailijoista. Stångin ennätys on vielä tällä hetkellä 13,31 sekuntia, mutta maaginen raja lähenee. Rajan alitus vaatii edelleen suuren määrän työtä ja harjoittelua. – Perusnopeutta on yhä kehitettävä. Minun tapauksessani ehdottomasti myös lähtöä ja ensimmäiselle aidalle tulemista pitää parantaa. Stångin kesän tavoite on päästä opiskelijoiden universiadeihin, jotka järjestetään ensi heinäkuussa Saksassa. Stång opiskelee Oulussa kauppakorkeakoulussa, mutta nopeita naisaitureita on muissakin yliopistoissa. – Kisoihin pääsee vain kaksi urheilijaa per laji. Vaikka olen asetetun rajan 13,40 jo juossut, todennäköisesti se ei riitä. Täytyy varmaan juosta alle 13,10 sekunnin kisoihin päästäkseen. TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN KUVA VESA RANTA Kesälle mahtuvat myös Kalevan Kisat Espoossa, jossa tavoitteena on mahdollisimman korkea sijoitus finaalissa. Stångin varsinainen unelma on päästä vuoden 2028 olympiakisoihin, jotka järjestetään Los Angelesissa Yhdysvalloissa. Tavoite on kova. – Kyllä minä tähän tavoitteeseen uskon. Kun tekee oikeita asioita ja pysyy terveenä, tavoite on mahdollista saavuttaa. SUURI PIENEMMÄN TUKENA Teollisuusliitto on solminut Stångin kanssa yhteistyösopimuksen vuosille 2025–2028. Tavoitteena on tukea lahjakkaita nuoria heidän matkallaan urheilun huipulle. – Teollisuusliitto on Suomen suurin ammattiliitto. Tuntuu todella hienolta, että noin suuri organisaatio uskoo tekemiseeni ja haluaa olla tukemassa tällaista yksilöurheilijaa. Myös liiton arvot ovat lähellä omia arvojani. ? ”Rytmitajua ja rämäpäisyyttä ” "Tuntuu todella hienolta, että Teollisuusliitto uskoo tekemiseeni ja haluaa olla tukemassa", Sonja Stång sanoo. Ruuvitalttasarja Lasertip® kärjillä, 6 osaa • SL3,0, SL4,0, SL5,5, SL6,5, PZ1, PZ2 W105656 149,Askelpora 6-30 mm HSS • sopii max. 4 6 mm paksuisille materiaaleille kovuudesta riippuen AL72206301 127 50 29 90 29 90 69 90 Poranteräsarja HSS Cobalt 1 – 13 mm • teollisuuslaatua, sopii NC-työstökoneille • yli 800 N/mm² teräksen poraukseen • sis. terät: 1-13 mm (asteikko 0,5 mm) AL102251 Momenttiavaimet • räikkä suunnanvaihdolla, 45 hammasta • ergonominen kaksikomponenttikahva myötäpäivään ruuvaukseen 189,1/4" 2,5-25 Nm CLICK-TORQUE A 5 • tarkkuus ± 4 % (DIN EN ISO 6789-1:2017-07) W075604 199,1/2" 40-200 Nm CLICK-TORQUE C 3 • tarkkuus ± 3 % (DIN EN ISO 6789-1:2017-07) W075622 Liukunivelpihdit 200 mm TwinGrip • laaja tartuntakapasiteetti edestä ja sivuilta halkaisijaltaan 4-22 mm KN8202200X Siirtoleukapihdit 250 mm Cobra KN8701250X Pihtiavain 180 mm • pihdit ja avain samassa työkalussa KN8603180 Ruuvauskärki-/hylsysarja polvialustalla Tool-Check PLUS • työkalulajitelma, johon kuuluu räikkä, Bits-kärkiä, hylsyjä ja ruuvitalttakahva kompaktiin tilaan pakattuna W134544 79,34 90 24 90 Kuusio 1 Kuusio 2 Kuusio 3 PH PZ Ristipää Pozidrive +/Taltta Torx 1 Torx 2 Torx Bo Torx Plus Kuusio 1 Kuusio 2 Kuusio 3 PH PZ Ristipää Pozidrive +/Taltta Torx 1 Torx 2 Torx Bo Torx Plus Kuusio 1 Kuusio 2 Kuusio 3 PH PZ Ristipää Pozidrive +/Taltta Torx 1 Torx 2 Torx Bo Torx Plus Kuusiokoloavainsarja 9-os. 1,5-10 mm Hex-Plus W073596 39 osaa 25 osaa Laatua työmaallesi Hinnat sis. alv 25,5 %. Hinnat voimassa 11.5.2025 saakka. Hinnat sis. alv 25,5 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin Urakat luotu onnistumaan. Katso lähin kauppiaasi ikh.fi Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 42 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 42 14.4.2025 9.39 14.4.2025 9.39
Ruuvitalttasarja Lasertip® kärjillä, 6 osaa • SL3,0, SL4,0, SL5,5, SL6,5, PZ1, PZ2 W105656 149,Askelpora 6-30 mm HSS • sopii max. 4 6 mm paksuisille materiaaleille kovuudesta riippuen AL72206301 127 50 29 90 29 90 69 90 Poranteräsarja HSS Cobalt 1 – 13 mm • teollisuuslaatua, sopii NC-työstökoneille • yli 800 N/mm² teräksen poraukseen • sis. terät: 1-13 mm (asteikko 0,5 mm) AL102251 Momenttiavaimet • räikkä suunnanvaihdolla, 45 hammasta • ergonominen kaksikomponenttikahva myötäpäivään ruuvaukseen 189,1/4" 2,5-25 Nm CLICK-TORQUE A 5 • tarkkuus ± 4 % (DIN EN ISO 6789-1:2017-07) W075604 199,1/2" 40-200 Nm CLICK-TORQUE C 3 • tarkkuus ± 3 % (DIN EN ISO 6789-1:2017-07) W075622 Liukunivelpihdit 200 mm TwinGrip • laaja tartuntakapasiteetti edestä ja sivuilta halkaisijaltaan 4-22 mm KN8202200X Siirtoleukapihdit 250 mm Cobra KN8701250X Pihtiavain 180 mm • pihdit ja avain samassa työkalussa KN8603180 Ruuvauskärki-/hylsysarja polvialustalla Tool-Check PLUS • työkalulajitelma, johon kuuluu räikkä, Bits-kärkiä, hylsyjä ja ruuvitalttakahva kompaktiin tilaan pakattuna W134544 79,34 90 24 90 Kuusio 1 Kuusio 2 Kuusio 3 PH PZ Ristipää Pozidrive +/Taltta Torx 1 Torx 2 Torx Bo Torx Plus Kuusio 1 Kuusio 2 Kuusio 3 PH PZ Ristipää Pozidrive +/Taltta Torx 1 Torx 2 Torx Bo Torx Plus Kuusio 1 Kuusio 2 Kuusio 3 PH PZ Ristipää Pozidrive +/Taltta Torx 1 Torx 2 Torx Bo Torx Plus Kuusiokoloavainsarja 9-os. 1,5-10 mm Hex-Plus W073596 39 osaa 25 osaa Laatua työmaallesi Hinnat sis. alv 25,5 %. Hinnat voimassa 11.5.2025 saakka. Hinnat sis. alv 25,5 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin Urakat luotu onnistumaan. Katso lähin kauppiaasi ikh.fi Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 43 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 43 14.4.2025 9.39 14.4.2025 9.39
44 Tekijä 3/2025 Liitto kouluttaa: EWC-peruskurssi henkilöstöedustajille Kurssi antaa perustiedot siitä, mitä EWC-toiminta on. EWC on lyhenne sanoista European Works Council. Kohderyhmä: EWC-edustajat ja varaedustajat, sekä kaikki EWCtoiminnasta kiinnostuneet työelämässä olevat jäsenet. Liittoa ja liikuntaa – First Step ja Next Step -kurssit First Step -kurssilla käydään läpi ajankohtaisia asioita työelämästä ja tutustutaan eri liikuntalajeihin. Murikan ensikertalaisille. Next Step -kurssin ideana on houkutella Murikkaan uusia kävijöitä. Kurssille pääsyn edellytyksenä on suostutella First Step -kurssille Murikan ensikertalainen. Kurssilla liikutaan, opitaan lisää liiton jäsenyydestä sekä jäsenyyden tarjoamisesta. Murikan kursseja kesän korvalla 12.–14.5. EWC-peruskurssi 14.–16.5. Jäsenhuollon kurssi 19.–21.5. Kaivosalan täydennyskurssi 19.–21.5. Autoalan täydennyskurssi – palkkaustekniikka 21.–23.5. The rules of working life 26.–27.5. Työturvallisuuskorttikoulutus 2.–6.6. Luottamusmiesten peruskurssi 2.–6.6. Työsuojelun peruskurssi 9–13.6 Grundkurs i arbetarskydd 9.–13.6. Luottamusmiesten peruskurssi 18.–22.8. First Step – ensiaskel Murikkaan ja liiton toimintaan 18.–22.8. Next Step – Murikkaan yhdessä uuden kurssilaisen kanssa Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu ”Kurssilta hyvät avaimet EWC-toimintaan” JUKKA RANTANEN 1. varatyösuojeluvaltuutettu, Saint-Gobain Finland Oy, Forssa ”Halusin tietoa EWC:stä yleensäkin. Olen Saint-Gobain Finlandin toinen edustaja EWC:ssä. EWC tulee sanoista European Works Council. Se tarkoittaa lakisääteistä EUja ETA-alueella toimivien yritysten ja niiden henkilöstön yhteistoimintaa. Meillä Saint-Gobainin Pohjoismaiden ja Baltian delegaatiossa on pari tapaamista vuodessa. Paljon tulee informaatiota, mitä yhtiössä tapahtuu ja mitä suunnitelmia on. Tämä on valtava yritys. Kerran vuodessa me yrityksen EWC-edustajat kokoonnumme Pariisissa. Siellä on edustajat kaikista maista, joissa Saint-Gobain toimii. Kurssin keskeinen anti oli, että sain ymmärrystä EWC-toiminnasta. Kurssi avasi toiminnan perusperiaatteet, mitä siihen kuuluu, lainsäädäntöä ja niin edelleen. Kurssilla pystyi myös verkostoitumaan. Tapasin muita toiminnassa mukana olevia ja pystyin keskustelemaan ja sparraamaan asioista. Todellakin suosittelen kurssia ja erityisesti heille, joilla ei vielä ole EWC-toimintaa. Kurssilta saa hyvät avaimet EWC-toimintaan, varsinkin jos joutuu aloittamaan sopimusten tekemisen tähän toimintaan.” Tervetuloa kouluttautumaan ja inspiroitumaan Murikan miljööstä! Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 44 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 44 14.4.2025 9.39 14.4.2025 9.39
3/2025 Tekijä 45 MAAILMA D PA / LE H TI KU VA / D A N IE L LÖ B Saksan kone köhii AUTOTEOLLISUUS Saksan teollisuuden vankin tukijalka on autoteollisuus. Se tarjoaa hyvin palkattuja työpaikkoja, pitää leivässä mittavan määrän alihankkijoita ja kattaa viidenneksen maan tavaraviennistä. Erityisen tärkeä autoteollisuus on itäisen Saksan osavaltioissa, joissa joka neljäs teollisuuden työpaikka liittyy autoteollisuuteen. Suurten autovalmistajien tehtaissa työskentelee siellä 51 000 ihmistä. Niiden alihankkijoina toimii 1 300 yritystä. Ammattiliitto IG Metall on vahva autoteollisuudessa ja niiden yritysneuvostoissa. Liitto takaa, että tuottavuuden nousu koituu työntekijöidenkin hyödyksi, ei vain omistajien. Nyt ala voi heikosti. Kilpailu kiinalaisten kanssa on kovaa, edullisten sähköautojen valmistus takeltelee ja Yhdysvaltojen tullit uhkaavat vientiä. Vuonna 2022 Saksan autoteollisuus työllisti suoraan 872 446 ihmistä. Nyt puhutaan irtisanomisista. Porsche leikkaa 1 900 työpaikkaa, IG Metall sopi Volkswagenin kanssa 30 000 työpaikan vähentämisestä sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla vuoteen 2030 mennessä ja Ford pyrkii vähentämään 2 900 työpaikkaa vuoteen 2027 mennessä. Alaan liittyvä teollisuus seuraa perässä. Continental, Bosch, ZF ja monet muut vähentävät tuhansia työpaikkoja. Euroopan markkinoita hallinnut taustapeilien valmistaja Flabeg meni konkurssiin. Eivät autojätit silti ole tappiolle painuneet. Volkswagenin voitto vuodelta 2024 on 19,1 miljardia euroa, BMW:n 7,7 ja Mercedes-Benzin 13,6. IG Metall on kriisipuheista huolimatta taannut työntekijöiden voitto-osuudet. Volkswagen maksaa tänä vuonna niitä 4 799,50 euroa jokaiselle työntekijälle. Se on 4,1 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, mutta ensi vuonna bonusta leikataan. Samalla johdon palkkoja leikataan muutamaksi vuodeksi 11 prosenttia. Volkswagenin yritysneuvoston mukaan yhtiö on maksanut yksittäiselle työntekijälleen voitto-osuuksia vuodesta 2007 yhteensä yli 80 000 euroa. Saman konsernin Audi maksaa viime vuoden 4,2 miljardin euron voitostaan työntekijöilleen 5 310 euron bonuksen. Vuonna 2023 summa oli 8 840 euroa. Mercedes-Benz maksaa huhtikuussa 91 000 työntekijälleen bonuksen 5 220 euroon asti. ? Koonnut Heikki Jokinen Scania jakaa rahaa RUOTSI Scania maksaa Ruotsissa kaikille 19 000 työntekijälleen ennätyssuuren liki 5 700 euron voitto-osuuden viime vuodelta. Vuonna 2023 bonuksena maksettiin 5 100 euroa. Summa lasketaan yhtiön voitosta ja se sijoitetaan voitonjakorahastoon. Rahastosta osuuden saa ulos vuonna 2029. Nyt voi nostaa vuoden 2021 osuutensa. Viivästyttäminen johtuu verotukseen näin saatavasta edusta. Voitonjako alkoi vuonna 2015. – Yhtiö näkee selvästi, että me olemme mukana ja luomme kannattavuutta. Silloin saamme jakaa hedelmätkin, sanoo IF Metallin Scanian ammattiosaston pitkäaikainen puheenjohtaja Michael Lyngsie Dagens Arbete -lehdelle. Pohjoismainen malli uhattuna GRÖNLANTI Vaatimus Grönlannin liittämisestä Yhdysvaltoihin sai maan monialaisen ammattiliitto Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiatin puheenjohtajan Jess G. Berthelsenin lähtemään ehdolle maan parlamenttiin. Hänet valittiin Siumut-puolueen varaedustajaksi maaliskuun vaaleissa. – Tiedämme, kuinka ammattiliittojen jäseniä kohdellaan Yhdysvalloissa, ja tiedämme, kuinka Yhdysvallat kohtelee ihmisiä, joilla on taloudellisia haasteita. Emme halua sitä. Meillä on todella hyvä pohjoismainen työmarkkinamalli ja meidän on puolustettava sitä nyt, Berthelsen sanoo Nordic Labour Journalin haastattelussa. – Grönlanti on äkkiä erittäin oudossa ja vaarallisessa tilanteessa ja kaikkia hyviä voimia tarvitaan todella puolustamaan maatamme ja työmarkkinoitamme. Berthelsen nosti kampanjassaan erityisesti esille sen, miten Yhdysvaltain malli rikkoisi Grönlannin työmarkkinoiden toiminnan. LIITOSSA Osana Saksan autoteollisuuden ahdinkoa Audi on ilmoittanut vähentävänsä 7 500 työpaikkaa Saksassa vuoden 2029 loppuun mennessä. Kuva yhtiön Audi Forum -vierailukeskuksen edustalta Baijerin Ingolstadtissa maaliskuussa 2025. Liitto kouluttaa: EWC-peruskurssi henkilöstöedustajille Kurssi antaa perustiedot siitä, mitä EWC-toiminta on. EWC on lyhenne sanoista European Works Council. Kohderyhmä: EWC-edustajat ja varaedustajat, sekä kaikki EWCtoiminnasta kiinnostuneet työelämässä olevat jäsenet. Liittoa ja liikuntaa – First Step ja Next Step -kurssit First Step -kurssilla käydään läpi ajankohtaisia asioita työelämästä ja tutustutaan eri liikuntalajeihin. Murikan ensikertalaisille. Next Step -kurssin ideana on houkutella Murikkaan uusia kävijöitä. Kurssille pääsyn edellytyksenä on suostutella First Step -kurssille Murikan ensikertalainen. Kurssilla liikutaan, opitaan lisää liiton jäsenyydestä sekä jäsenyyden tarjoamisesta. Murikan kursseja kesän korvalla 12.–14.5. EWC-peruskurssi 14.–16.5. Jäsenhuollon kurssi 19.–21.5. Kaivosalan täydennyskurssi 19.–21.5. Autoalan täydennyskurssi – palkkaustekniikka 21.–23.5. The rules of working life 26.–27.5. Työturvallisuuskorttikoulutus 2.–6.6. Luottamusmiesten peruskurssi 2.–6.6. Työsuojelun peruskurssi 9–13.6 Grundkurs i arbetarskydd 9.–13.6. Luottamusmiesten peruskurssi 18.–22.8. First Step – ensiaskel Murikkaan ja liiton toimintaan 18.–22.8. Next Step – Murikkaan yhdessä uuden kurssilaisen kanssa Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu ”Kurssilta hyvät avaimet EWC-toimintaan” JUKKA RANTANEN 1. varatyösuojeluvaltuutettu, Saint-Gobain Finland Oy, Forssa ”Halusin tietoa EWC:stä yleensäkin. Olen Saint-Gobain Finlandin toinen edustaja EWC:ssä. EWC tulee sanoista European Works Council. Se tarkoittaa lakisääteistä EUja ETA-alueella toimivien yritysten ja niiden henkilöstön yhteistoimintaa. Meillä Saint-Gobainin Pohjoismaiden ja Baltian delegaatiossa on pari tapaamista vuodessa. Paljon tulee informaatiota, mitä yhtiössä tapahtuu ja mitä suunnitelmia on. Tämä on valtava yritys. Kerran vuodessa me yrityksen EWC-edustajat kokoonnumme Pariisissa. Siellä on edustajat kaikista maista, joissa Saint-Gobain toimii. Kurssin keskeinen anti oli, että sain ymmärrystä EWC-toiminnasta. Kurssi avasi toiminnan perusperiaatteet, mitä siihen kuuluu, lainsäädäntöä ja niin edelleen. Kurssilla pystyi myös verkostoitumaan. Tapasin muita toiminnassa mukana olevia ja pystyin keskustelemaan ja sparraamaan asioista. Todellakin suosittelen kurssia ja erityisesti heille, joilla ei vielä ole EWC-toimintaa. Kurssilta saa hyvät avaimet EWC-toimintaan, varsinkin jos joutuu aloittamaan sopimusten tekemisen tähän toimintaan.” Tervetuloa kouluttautumaan ja inspiroitumaan Murikan miljööstä! Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 45 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 45 14.4.2025 9.39 14.4.2025 9.39
46 Tekijä 3/2025 LYHYET TYÖNHAKU Teollisuusliiton tarjoamat työnhakuvalmennuspalvelut uudistuivat uuden yhteistyökumppanin myötä huhtikuun alusta. Uudistuneet palvelut tuottaa Saranen. Työnhakuvalmennuksesta saat apua esimerkiksi CV:n ja työhakemuksen laatimiseen, haastatteluun valmistautumiseen ja omien vahvuuksien kartoittamiseen. Tutustu uudistuneisiin palveluihin: www.teollisuusliitto.fi/ tyonhakuvalmennus Teollisuusliiton työnhakuvalmennus uudistui LUETUIMMAT MAALIS–HUHTIKUUSSA www.tekijälehti.fi JÄSENPALVELUT TIEDOTTAA www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi ? Lakossa UPM Plywoodilla: ”Nyt olisi takaisinmaksun aika” ? Mielenilmaus UPM Plywoodin työehtosopimuksen puolesta: ”Halutaan jo töihin takaisin, mutta ei millä hyvänsä hinnalla” ? Genelec 8361A studiomonitori on yrityksen lippulaivatuote – näin sen teimme ? The Genelec 8361A studio monitor is the company’s flagship product – this is how we made it ? Tuhotusta venäläistankista rannekelloja ? Muista ilmoittaa liittoon aina, kun työsuhteesi päättyy tai uusi alkaa tai jos toimipaikkasi muuttuu. Ilmoita myös jaksoista, jolloin et saa palkkaa, esim. opintovapaa, perhevapaa, lomautus, työttömyys, sairausloma (KELA) tai asevelvollisuus. ? Tarkista eAsioinnissa yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi, katso jäsenmaksutietojasi, merkitse jäsenmaksuvapautus tai tilaa mobiilijäsenkortin latauslinkki puhelimeesi. Varmista, että jäsenmaksusi on kunnossa tai jäsenmaksuvapautus ajan tasalla mahdollisen lakkomaksatuksen, lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – näin toimien nopeutat etuuksien maksua. ? Jos työnantaja ei peri jäsenmaksuasi, vaan maksat sen itse, teet sen helposti eAsioinnissa Jäsenmaksutiedot-sivulla. Vaihtoehtoina on verkkopankkimaksut ja MobilePay. Valitse jäsenmaksulaskurissa jäsenmaksun ajanjakso, lisää bruttotulosi ja paina ”Maksa Paytraililla”. Käytä laskurin antamaa viitettä. Jos valitset MobilePayn, lisää puhelinnumerosi, niin maksupyyntö ilmestyy puhelimellesi nimellä Teollisuusliitto ry. ? Kun jäät eläkkeelle, lähetä kopio eläkepäätöksestä Jäsenpalveluun. ? Jäsenpalvelun puhelinpalvelu ma–pe 8.30–12.00. Palvelunumero 020 690 446. Sähköpostiosoite on jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi. VIELÄ EHDIT HAKEA STIPENDIÄ! Teollisuusliitto myöntää vuosittain 500 euron stipendin jopa 120 opiskelijajäsenelleen. Stipendejä jaetaan kahdesti vuodessa. Tämän kevään hakukierros päättyy 30.4. Lue lisää ja tee hakemus: www.teollisuusliitto.fi/ teollisuusliitonstipendi KEVÄÄN JA KESÄN ARKIPYHÄKORVAUKSET Miten maksetaan arkipyhäkorvauksia vappuna, helatorstaina ja juhannusaattona? www.teollisuusliitto.fi/arkipyhakorvaukset TUTUSTU UUTEEN! Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 46 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 46 14.4.2025 9.39 14.4.2025 9.39
3/2025 Tekijä 47 AJASSA / TYÖSSÄ / LIITOSSA / VAPAALLA Tietoa työttömyysturvastasi, A-kassa.fi A-kassa.fi | puh.020 690 455 Maksamme ansiopäivärahaa, jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan. TYÖVÄENLIIKKEEN VAPUN MARSSIT, TAPAHTUMAT JA PUHUJAT: www.sak.fi/vappu IMATRAN Seudun Sähkö Edulliset sähkösopimukset joka kotiin ja yritykseen – sijainnista riippumatta Sinun sähköyhtiösi jo lähes 100 vuotta www.issoy.fi Löydät itsellesi sopivimman sähkö sopimuksen kätevästi verkko kaupastamme tai asiakas palvelumme avulla, puh. 05 683 5209 (ark. klo 9–15). Yritysasiakkaana saat meiltä saat oman yhteys henkilön, joka on kontaktipintasi kaikissa energia asioissa. Tervetuloa viihtymään asiakkaanamme! Lue lisää ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/ jasenhuollon-ajankohtaispaivat SOVITAANKO, ETTÄ… -KAMPANJAPAITA NYT SOPISSA! Teollisuusliiton Sovitaanko, että… -kampanjan TVmainoksistakin tuttu T-paita on nyt saatavilla verkkokauppa Sopissa. Tilaa omasi ja aloita kesäkausi maan sopivimmalla paidalla! www.teollisuusliitto.fi/soppi Teollisuusliiton jäsenristeily 2025 13.–14.9., VICTORIA I, HELSINKI–TALLINNA Ryhmävaraukset 23.4. kello 9 alkaen Yksittäisvaraukset 25.4. kello 9 alkaen Lue lisää ja tule mukaan! www.teollisuusliitto.fi/jasenristeily Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 47 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 47 14.4.2025 9.39 14.4.2025 9.39
48 Tekijä 3/2025 Uppsägningar skapar oro P å kylmaskinstillverkaren Epta Refrigeration Systems i Borgå är stämningen lågmäld då Tekijä besöker fabriken. Omställningsförhandlingarna är slutförda och resultatet står klart. Nästan 50 personer får besked om att de blivit uppsagda. Det är nästan en femtedel av hela personalen. De flesta uppsagda på kyldisktillverkaren bor i Borgå och Lovisa. För nyvalda huvudförtroendemannen Tomas Starck blev det ett hopp direkt i den djupa ändan av bassängen, som han ser det. – Jag fick samtalet och sen började det. Arbetsgivaren hade Excel-filen klar, berättar Starck. De flesta anställda som blivit uppsagda hade en lång karriär bakom sig i företaget som under den tidigare ägaren hette Viessmann och många fortfarande känner till under det ursprungliga namnet Norpe. Företaget motiverar uppsägningarna med att man vill förbättra konkurrenskraften. – Det var tre personer som jobbat 45 här år som Huvudförtroendemän talar om att känslan kring säkra jobb försvunnit. Tidigare kanske klarade man sig med kortare permitteringar men under senaste tiden har uppsägningar duggat tätt. Oron på världsmarknaden gör inte läget lättare. TEXT JOHANNES WARIS FOTO PATRIK LINDSTRÖM OCH JOHANNES TERVO Huvudförtroendeman Tomas Starck och EWC-ombud Tom Sundvall på Epta Refrigeration Systems i Borgå. >> ARBETSMARKNAD PA TR IK LI N D ST RÖ M Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 48 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 48 14.4.2025 9.39 14.4.2025 9.39
3/2025 Tekijä 49 sedan meddelade bolaget om att 300 anställda skulle gå. På Neste i Borgå jobbar sammanlagt runt 2 000 anställda och är den i särklass största arbetsgivaren i staden. Under de senaste 18 månaderna har också bland lovisaföretaget Loval sagt upp fler än 40 anställda och elteknikbolaget Ensto likaså runt 40 anställda i Borgå. Dessutom har industriföretag som Valmet och Sultzer Pumps meddelat om omfattande uppsägningar. I Nyland hade arbetslösheten stigit i samtliga kommuner förutom en, Raseborg. Arbetslösheten i hela Nyland ligger vid 12 procent, precis som i hela landet. ”KÄNNS SOM VI GICK GENOM GOLVET” Vårsolen har anlänt till Österbotten men på förpackningsmaterialtillverkaren Rani Plast i Terjärv i Kronoby är stämningen dyster. Omställningsförhandlingarna som inleddes i januari är avslutade och resultatet står klart – företaget säger upp 18 anställda. Uppsägningar har inte hört till vardagen här. Permitteringar över julhelgens ”för arbetsgivaren dyra röda dagar” har förekommit regelbundet efter byten i ledningen i företaget under de senaste åren, men att anställda skulle få sparken var oväntat, berättar en märkbart besviken huvudförtroendeman Miika Peltola. Det hörs inte precis några skratt i fabriken längre. TOM SUNDVALL Huvudförtroendeman, Epta Refrigeration fick gå. Det var tacken de fick för allt jobb de gjort. Det är väldigt svårt i den åldern att hitta nytt jobb, säger Starck. Tom Sundvall är EWC-ombud och tidigare huvudförtroendeman för de anställda i produktion på Epta. Både Starck och Sundvall anser att kyldisktillverkaren har blivit en väl chefstung arbetsplats – och där i ligger en del av problemen. – Produktionen går ner två gånger i året, varje år, i maj och i oktober. Man skulle hoppas att cheferna lärt sig det vid det här skedet, säger Sundvall. – Senast vi var permitterade i höstas var det bara arbetare i produktion som drabbades. Speciellt efter nedskärningarna i den inkomstrelaterade arbetslöshetsdagpenningen ifjol känns det av i plånboken, berättar Starck. Förtroendemannaduon vill tro på framtiden och att framför allt den nordiska marknaden ska vara intresserad av de kvalitetsprodukter som de anställda tillverkar i Borgå. Samtidigt väntar bägge ändå på följande omgång av omställningsförhandlingar. – Det hörs inte precis några skratt i fabriken längre. Det är nog ganska tyst, säger Sundvall. Det är inte bara Epta som drabbats utan dystra nyheter för jobben inom industrin har haglat tätt i Östnyland. Neste meddelade i april att företaget säger upp 370 anställda i Finland. Bara för ett år ”Först var det coronan, sen kom kriget i Ukraina och nu har vi ovissheten med Trump”, konstaterar Tom Sundvall. Huvudförtroendeman Miika Peltola på Rani Plast är besviken på hur uppsägningarna genomfördes. ”Man brukade säga att det här är en säker arbetsplats och det var en källa till stolthet men jag vet inte om man kan säga det längre.” PÅ SVENSKA >> JO H A N N ES TE RV O PA TR IK LI N D ST RÖ M PA TR IK LI N D ST RÖ M Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 49 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 49 14.4.2025 9.39 14.4.2025 9.39
50 Tekijä 3/2025 – Det här har varit min tyngsta vecka som huvudförtroendeman och jag har ändå sett en del, säger han. Rani Plast tillverkar förpackningsmaterial bland annat för byggnadsindustrins behov och där har det gått trögt under den senaste tiden. Företaget talar om ett utmanande marknadsläge och har ett uttalat mål att spara fem miljoner euro på årsnivå. Huvudförtroendemannen anser ändå det skulle ha funnits alternativ och han anser att arbetsgivaren inte handlat så bra i situationen. – Det skulle inte förvåna mig om det om sex månader inleds nya omställningsförhandlingar, säger Peltola. Joonas Ämmänkoski, är ordförande för fackavdelning 601 Teerijärven kemia – Terjärv kemiska, och anställd på Rani Plast. – Vi gick mot rätt håll, kändes det som. Det satsades på personalen. Nu känns det som om vi gick igenom golvet, säger han. Bland annat hade man gått över till arbetsskift på 12 timmar, vilket personalen önskat i flera år. Om man vill se något positivt i situationen är det att sysselsättningsläget i Österbotten hör till de bästa i landet. Andelen arbetslösa arbetssökande av arbetskraften inom verksamhetsområdet för Österbottens NTM-central ligger under åtta procent. Kommunen med den högsta arbetslöshetsgraden i området, Kaskö, ligger strax under riksnivån på 12 procent. Även inom industrin har det gjorts nyinvesteringar som inneburit fler jobb i regionen. För Industrifackets medlemmar finns det en del hopp i vårluften. Den färska översikten över läget i Industrifackets avtalsbranscher talar om ljus i tunneln för flera industribranscher. Översikten görs av forskningsteamet vid förbundets enhet för samhällsrelationer. Naturligtvis kan den amerikanska presidentens politik med tullar och handelshinder också märkas av på något sätt här också. Österbotten har ändå dragit en hel del investeringar inom industrin under de senaste åren. Ett av dem är gruvbolaget Keliber vars verksamhet i Kaustby tagit fart och väntas gå för fullt nästa år bland annat i anrikningsanläggningen. Det kan också möjligtvis gynna dem som blivit uppsagda på Rani Plast i Terjärv. – Jag hoppas verkligen att många söker sig till gruvan om de kan erbjuda säkra jobb, säger Peltola. ? + LÄS MER PÅ www.tekijalehti.fi/ svenska Min tyngsta vecka som huvudförtroendeman. MIIKA PELTOLA Huvudförtroendeman, Rani Plast ARBETSMARKNAD Joonas Ämmänkoski och Miika Peltola oroar sig för att en ny omgång omställningsförhandlingar kan stå inför dörren. JO H A N N ES TE RV O Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 50 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 50 14.4.2025 9.39 14.4.2025 9.39
3/2025 Tekijä 51 PÅ SVENSKA MEDLEMSTJÄNSTER INFORMERAR www.teollisuusliitto.fi > eTjänsten ? Kom ihåg att meddela facket alltid när din anställning upphör eller en ny börjar, eller om din arbetsplats ändras. Anmäl också perioder då du inte får lön, till exempel studieledighet, föräldraledighet, permittering, arbetslöshet, sjukledighet (FPA) eller värnplikt. ? Kontrollera i eTjänsten dina kontaktuppgifter, din arbetsplats och ditt kontonummer. Se dina medlemsavgiftsuppgifter, registrera medlemsavgiftsbefrielse eller beställ länk för att ladda ner det mobila medlemskortet till din telefon. Säkerställ att dina medlemsavgifter är i ordning eller att medlemsavgiftsbefrielsen är uppdaterad. ? Om arbetsgivaren inte drar av din medlemsavgift, utan du betalar den själv, kan du enkelt göra det i eTjänsten under sidan Medlemsavgiftsuppgifter. Du kan välja mellan betalning via nätbank eller MobilePay. Välj tidsperiod för medlemsavgiften i medlemsavgiftskalkylatorn, ange din bruttolön och klicka på ”Betala via Paytrail”. Använd referensen som kalkylatorn ger. Om du väljer MobilePay, ange ditt telefonnummer så dyker betalningsförfrågan upp i din telefon under namnet Industrifacket rf. ? När du går i pension, skicka en kopia av pensionsbeslutet till Medlemstjänsten. ? Medlemstjänstens e-postadress är jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi . KURSER PÅ SVENSKA Parterna på arbetsmarknaden nådde en överenskommelse i april. Specialforskare Timo Eklund tycker det är speciellt att man i Sverige nådde en liknande avtalsuppgörelse som i Finland, men utan strejker. Industriavtalet i Sverige ger 6,4 % på två år TEXT JOHANNES WARIS FOTO ANTTI HYVÄRINEN Facken inom Industrin i Sverige har nått en överenskommelse som kommer att lägga normen för andra branschers avtalsuppgörelser, både privata och offentliga. Avtalsuppgörelsen gäller för två år och löper ut 31 mars 2027. Lönerna stiger med 6,4 procent, 3,4 under et första året och tre procent år 2027. Avtalen innehåller även avsättningar till systemen för arbetstidsförkortning och deltidspension. Industriavtalet innehåller även en låglönesatsning varje år på de arbetsplatser där anställda som tjänar i år under 29 100 kronor (strax under 2 700 euro) i månaden får en högre lönepott. Det innebär i praktiken nästan 1 000 kronor per månad under det första året och 900 kronor under det andra. Runt en halv miljon medlemmar i LO-förbund har en lön på under 29 100 kronor. Avtalen innehåller även avsättningar till systemen för arbetstidsförkortning och deltidspension. ARBETSGIVARNA SÖKER KONFLIKT I FINLAND? Industrifackets specialforskare Timo Eklund anser att avtalsuppgörelsen i Sverige var väntad. – Vi talar om en kostnadsnivå som ligger i linje med avtalsuppgörelsen i Finland. Samma gäller även för Tyskland. I Österrike och Nederländerna har man däremot gjort upp dyrare avtal än hos oss, säger Eklund. I Finland gjorde industrifacket upp avtal som ger löneförhöjningar på åtta procent under tre år. Eklund poängterar att upplägget för avtalsförhandlingarna var likadant i både Finland och Sverige. Arbetsgivarna talade om en hotad konkurrenskraft medan arbetstagarsidan påtalade den lönegrop som bildats på grund av hög inflation och återhållsamma avtalsuppgörelser under de senaste åren. På en väsentlig punkt skiljde sig dock avtalsrörelserna i Finland och Sverige. Inga strejker. – Samma lägesbild, samma prioriteringar, samma resultat. Eller egentligen lite bättre också i Sverige, men inga strejker. Jag anser att arbetsgivarsidans agerande i Finland är sådant att det leder till strejker, konstaterar Eklund. ? Industrifackets specialforskare Timo Eklund. VAD HÄNDE I KOMMUNALOCH VÄLFÄRDSOMRÅDESVALET ? Hur påverkar resultatet Industrifackets medlemmar: Läs på www.tekijalehti.fi/svenska ? 9.6–13.6.2025 Grundkurs i arbetarskydd, Helsingfors ? 15–19.9.2025 Fortsättningskurs för förtroendemän och arbetarskyddsfull-mäktige del 1, Helsingfors Anmäl dig via kursanmälningssystemet Telmo: teollisuusliitto.etapahtuma.fi/ kurssikalenteri . Kräver nätbankskoder eller mobilcertifikat. JO H A N N ES TE RV O Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 51 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 51 14.4.2025 9.39 14.4.2025 9.39
52 Tekijä 3/2025 Unclear and one-sided changes in the law STRIKE LEGISLATION In Spring 2024, the Government of Prime Minister Petteri Orpo’s legislation limited the legal right to strike. The new rules lack clarity and are likely to create insecurity and create false impressions. Anna Tapio, head of the Industrial Union legal department, and union lawyer Susanna Holmberg view the changes as substantial. The Government limited political strikes to a maximum of 24 hours, imposed severe restrictions on sympathy strikes, and raised union strike fines. – The employees' possibility to influence has been limited really harshly, Tapio says in her interview in Finnish for this magazine. In Finland, the number and frequency of political strikes has been marginal. Because of this reason, there is no clear case law, a practice developed through court decisions. However, political strikes did have some limits before, too. – Where this limit would have been, we do not know, as political strikes have never been a problem, Holmberg says. In the case of so-called illegal strikes, the courts have usually imposed strike fines on the unions. Such strikes take place when there is a collective agreement in place. The current right-wing Government increased the union strike fines considerably. Now, the minimum is 10,000 euro and the maximum 150,000 euro. Before, the maximum was 37,400 euro with no minimum amount. These illegal strikes usually take place in a situation where the employer, often knowingly, violates the collective agreement. The new law did not raise the fine the employer must pay when violating a collective agreement. – These legal changes are altogether one-sided, Holmberg says. As a completely new innovation, the Orpo-Purra Government stipulated a personal sanction for an employee should he or she participate in a strike that the court has ruled to be illegal and the employer has told this to him or her. It is extremely rare that a strike that has been judged illegal is continued. The purpose of the law is simply to create uncertainty as, in theory, a personal fine is possible. New law in the pipeline + MORE IN ENGLISH www.tekijalehti.fi/ in-english Compiled by Heikki Jokinen SYMPATHY STRIKES The new legislation is very vague. It is difficult to say what it will mean in practice. For instance, sympathy strikes cannot be "disproportionate" in comparison with the actual conflict that the sympathy strike supports. The law does not say what this means in practice. This limit will be determined in due course if sympathy strikes are taken to court. Before that, no one knows for sure what the limit is and therefore if they have crossed it. Vague laws combined with high union strike fines create a difficult situation for the unions. – Insecurity itself may limit union actions. One must be conscious of taking major risks, says Anna Tapio, head of the Industrial Union legal department. The Government says it will draft a new law on protection work. It means the work that should be continued even in time of a strike to ensure that no harm is caused to people's lives, health and the environment. Thus far, unions have sought to exclude such jobs from strike action without trouble. Now, the planned legislation may create problems. However, even with the new strike legislation, a single employee can securely join a strike organised by the union. He or she cannot be dismissed for that. The union will support its members in court, if needed. EM IL IE U G G LA Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 52 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 52 14.4.2025 9.39 14.4.2025 9.39
3/2025 Tekijä 53 IN ENGLISH MEMBERSHIP SERVICES INFORMS ? Remember to notify the union whenever your employment ends or a new one begins, or if your workplace changes. Also report any periods when you are not receiving a salary, such as study leave, parental leave, layoff, unemployment, sick leave (KELA), or military service. ? In the eService, check your contact details, workplace, and bank account number. View your membership fee information, register for a membership fee exemption, or order a link to download the mobile membership card to your phone. ? Ensure that your membership fees are up to date or that the membership fee exemption is current up to the start of any strike benefits, layoff, or unemployment – this will speed up the payment of benefits. ? If your employer does not deduct your membership fee and you pay it yourself, you can easily do so in the eService under the Membership Fee Information page. Select the membership fee period in the membership fee calculator, enter your gross income, and click “Pay with Paytrail.” Use the reference provided by the calculator. ? If you retire, send a copy of the official pension decision to the Member Service by email. ? Member Services’ email address is jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi. www.teollisuusliitto.fi > eService Protect your future – join Industrial Union! www.teollisuusliitto.fi/ejoin/ Up-to-date information on working and living in Finland Download the Industrial Union app for employees and employers Teollisuusliiton Hermes App! DO W N LO A D TH E TE OLLISUUSLIITO N H ER M ES AP P! tekijalehti.f i/in-english Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 53 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 53 14.4.2025 9.39 14.4.2025 9.39
Laulumusiikin joukkuelaji ARTTU JOKIKOTA Työsuojeluvaltuutettu SSAB Europe Oy Hämeenlinna 54 Tekijä 3/2025 HARRASTAJA HARRASTAJA Arttu Jokikota laulaa kakkosbassoa eli matalinta miesääntä Hämeenlinnan Mieskuorossa. Kuorolaulussa parasta on laulaminen, hän sanoo. Kuoron kausi huipentuu kevätkonserttiin. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT HARRI NURMINEN + KATSO VIDEO Miten Hämeenlinnan Mieskuoro harjoittelee ja mitä harjoituksissa tapahtuu: www.tekijalehti.fi/vapaalla Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 54 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 54 14.4.2025 9.39 14.4.2025 9.39
T ule, tuonetar jo, aika onkin tulla , kaikuvat Hylkiön laulun sanat Hämeen Suojan juhlasalissa, kun Hämeenlinnan Mieskuoro harjoittelee kevätkonserttiaan varten. – Kuorolaulussa parasta on laulaminen ja se kun huomaa, että oma laulaminen kehittyy. Silloin epävarmuus katoaa tekemisestä ja tilalle tulee ilo, sanoo hämeenlinnalainen Arttu Jokikota. Hän aloitti kuorolaulun syksyllä 2019, kun Hämeenlinnan Mieskuoro järjesti taiteellisen johtajansa Anneli Julénin johdolla kuorokoulun kuorolaulusta kiinnostuneille. – Vaimo oli monta kertaa sanonut minulle, että voisit kokeilla kuorolaulua. Matalalle miesäänelle voisi kuulemma olla käyttöä kuoromaailmassa, Jokikota kertoo. Ilmoittautuessaan kuorokouluun Jokikota ei osannut lukea nuotteja, mutta hän oli kuunnellut nuoruudessaan monipuolisesti musiikkia sekä laulanut satunnaisesti karaokessa. – Suomenkielinen musiikki ei ole ollut minun juttuni, mutta olen alkanut arvostaa sitä. Meillä on ollut aika hienoja lauluntekijöitä viimeisen 120 vuoden aikana. KONSERTTI SYTYTTI KIPINÄN Kuorokoulun käytyään Jokikota liittyi Hämeenlinnan Mieskuoroon. Hän sai oman kuorokummin, joka toimi hänen mentorinaan ja jonka vieressä hän lauloi harjoituksissa. – Ensimmäisen kerran pääsin lavalle joulukonsertissa Hämeenlinnan kirkossa. Minua jännitti ihan helvetisti enkä siksi laulanut siellä montaa sanaa, mutta siitä syttyi kunnon kipinä. Klassisen mieskuoromusiikin lisäksi Hämeenlinnan Mieskuoro esittää popahtavia lauluja. Ohjelmistoon kuuluu muun muassa Pave Maijasen Lähtisitkö ja Jukka Pojan Silkkii . – Mieskuorolle on sävelletty paljon serenadeja, rakkauslauluja. Ne ovat yleensä aika nättejä, kuten Hän kulkevi kuin yli kukkien . Hämeenlinnan Mieskuoron ohjelmisto on paitsi monipuolinen myös monikielinen. – Olemme laulaneet suomeksi, viroksi, englanniksi, ruotsiksi, saksaksi, baskiksi ja latinaksi. Vaikka en osaisi sanaakaan kieltä, laulun verran pystyn lausumaan sitä vakuuttavasti. SMOKKI MAKSAA Hämeenlinnan Mieskuoro harjoittelee maanantai-iltaisin kolme tuntia kerrallaan. Kuoro on perustettu vuonna 1922 ja siihen kuuluu noin 25 aktiivista jäsentä. – Meillä on tosi hyvä henki. Tuemme toisiamme laulamisessa ja vitsailemme harjoituksissa paljon. Välillä se saattaa mennä veljellisen kettuilunkin puolelle, Jokikota kertoo. Neliäänisessä mieskuorossa tenorit laulavat kahta korkeaa ääntä ja bassot kahta matalaa. Jokikota on äänialaltaan kakkosbasso eli hän laulaa matalinta miesääntä. – Nyt ymmärrän, miksi en voi kiekua korkealta ja komeasti. Tummat miesäänet ovat aina olleet karaokessakin suosikkejani. Jokikota ei pidä kuorolaulua kalliina harrastuksena. Hämeenlinnan Mieskuorossa syksystä kevääseen kestävä laulukausi maksaa 250 euroa. – Nuottihankinnoista tulee muutamia kymppejä päälle. Nuottitelineestä maksoin 50 euroa. Esiintymisasu sen sijaan saattaa olla arvokas. Hämeenlinnan Mieskuoro esiintyy smokissa. – Alkuun vuokrasin smokin ennen kuin ostin oman. Se maksoi kenkineen päivineen noin 700 euroa, mutta olen kyllä käyttänyt sitä koko rahan edestä. ”TULKITSEMINEN ON SIISTIÄ” Jokikodan mukaan kuorolaulu sopii kaikille, joita se vain kiinnostaa. – Pitää olla joko lauluääntä, nuotinlukutaitoa tai kova motivaatio. Jos joku näistä löytyy, niin sillä pääsee jo alkuun. Sen jälkeen harrastus vaatii enää työtä ja harjoittelua. Viikoittaiset kuoroharjoitukset eivät yksin riitä, vaan laulaa pitää myös kotona, jos kuorossa haluaa pärjätä, Jokikota sanoo. – Kuoronjohtaja tekee meille stemmanauhoja. Niiden avulla tutustun uusiin lauluihin. Kotona laulan lyhyitä 15 minuutin pyrähdyksiä. Auto on myös hyvä paikka harjoitella. Jokikodan tavoitteena on opetella laulut ulkoa, koska hänestä on näyttävää, jos kuoro esiintyy ilman nuotteja. Kuoroharrastus on hänelle henkireikä. – Kun tulen harjoituksiin, tiedän, että nyt minun täytyy keskittyä tekemään jotain ihan muuta kuin normaalisti, Jokikota sanoo. Hän nauttii erityisesti laulujen tulkitsemisesta. – Kun pääsen sisälle uuteen lauluun, sen tulkitseminen on aika siistiä. On hienoa olla osa instrumenttia, jota kuoronjohtaja soittaa. Kuorolaulu on laulumusiikin joukkuelaji. ? Kuorolaulu tuo mukavaa piristystä arkeen, Arttu Jokikota sanoo. Neliäänisessä Hämeenlinnan Mieskuorossa laulaa 25 eri-ikäistä miestä eri elämänaloilta. Kuoroa johtaa musiikkineuvos Anneli Julén. 3/2025 Tekijä 55 VAPAALLA Hämeenlinnan Mieskuoron kevätkonsertti Elämältä kaiken sain keskiviikkona 28.5. kello 19 Suomen kasarmin upseerikerholla (Vuorikatu 26, Hämeenlinna) Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 55 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 55 14.4.2025 9.39 14.4.2025 9.39
3/2025 Tekijä 57 ”8 tu nt ia ty öt ä, 8 tu nt ia le po a, 8 tu nt ia vi rk is ty st ä” , ju lis ti ut op ia so si al is ti Ro be rt O w en jo vu on na 18 17 . Su om es sa ty öv äe n va at im us ka hd ek sa n tu nn in ty öp äi vä st ä to te ut ui sa ta vu ot ta m yö he m m in . O sa ty ön an ta jis ta ly he ns i ty öp äi vä ä jo en ne n ty öa ik al ai n vo im aa nt ul oa . Va pu n 19 17 jä lk ee n Ta m pe re en Pu un ja lo st us te ht aa n ty öl äi se t jä rj es tä yt yi vä t as ia n ku nn ia ks i ot et tu un va lo ku va an . V U O N N A 19 17 HISTORIA Kuva Vapriikin kuva-arkisto Teksti Marita Viinamäki / Työväenmuseo Werstas VAPAALLA Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 57 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 57 14.4.2025 9.39 14.4.2025 9.39
58 Tekijä 3/2025 PULMAT Oik eat vas tau kse t: D C D A D A B D B D 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Te ht äv ie n ra tk ai su t: w w w .t ek ija le ht i.f i/ va pa al la Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. W W W .S A N A R IS .F I/ ER K K I V U O K IL A W W W .S A N A R IS .F I/ ER K K I V U O K IL A W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI SUDOKU Taukovisa Tekijä 2/2025 esitteli Genelec Oy:n, joka sijaitsee Iisalmessa ja valmistaa A) kiukaita B) yleisurheiluvälineitä C) satulatuoleja D) kaiuttimia Suomessa on kuntia A) 107 B) 205 C) 308 D) 409 Hyvinvointialueita on A) 5 B) 11 C) 18 D) 21 Missä ei järjestetä aluevaaleja? A) Helsingissä ja Ahvenanmaalla B) Uudellamaalla ja Lapissa C) Yli 100 000 asuk. kaupungeissa D) alle 3 000 asuk. kunnissa Suomessa syntyi vuonna 2023 ja 2024 vajaat 43 000 vauvaa, edellisen kerran yhtä vähän syntyi vuonna A) 1941 B) 1918 C) 1889 D) 1868 Lukua yksi suurempi, vain yhdellä ja itsellään jaollinen luku on matematiikassa nimeltään A) alkuluku B) perusluku C) luonnollinen luku D) epäluonnollinen luku Mitä pidetään kebabin alkuperämaana? A) Saksaa B) Turkkia C) Intiaa D) Meksikoa Mikä vaatekappale on trenssi? A) kenkä B) housut C) vyö D) takki Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen uusi päävalmentaja Jakob Friis on kotoisin A) Ruotsista B) Tanskasta C) Hollannista D) Sveitsistä Kuka muotoilija on suunnitellut Helsingin Kauppatorilla sijaitsevan Havis Amanda -patsaan? A) Eila Hiltunen B) Eliel Saarinen C) Wäinö Aaltonen D) Ville Vallgren KYSYMYKSET LAATINUT MIKKO NIKULA / KUVA LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 10 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 58 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 58 14.4.2025 9.39 14.4.2025 9.39
3/2025 Tekijä 59 Liitto tiedottaa: näin otat yhteyttä Keskustoimisto TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 447 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi ma–pe 8.30–15 JÄSENPALVELU 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajien jäsenmaksutilitykset 020 774 1190 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi ma–pe 8.30–12 TEOLLISUUSLIITTO PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 ma, ke ja pe klo 8.30–12, ti ja to suljettu Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi Teollisuusliiton toiminta-alueet UUDENMAAN TOIMINTA-ALUE Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Toimistosihteeri 020 774 1305 ETELÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Aleksanterinkatu 18 A 3. kerros, 15140 Lahti (Kauppakeskus Trio) Toimistosihteeri 020 774 1362 LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteerit 020 774 1323, 020 774 1343 ITÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Vuorikatu 20, 70100 Kuopio Toimistosihteeri 020 774 1402 SISÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Åkerlundinkatu 11 C, 33100 Tampere Toimistosihteerit 020 774 1372, 020 774 1412 POHJANMAAN TOIMINTA-ALUE Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 POHJOIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteerit 020 774 1433, 020 774 1441 www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Aluekeskuksiin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN VAPAALLA HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN RISTIKKO Tekijä_2025_3_kansiarkki_ok.indd 59 Tekijä_2025_3_kansiarkki_ok.indd 59 11.4.2025 14.26 11.4.2025 14.26
VARMANA PIDETYT TURVALLISET JA MUKAVAT JALKINEET OVAT HYVÄN TYÖPÄIVÄN PERUSTA. SIEVIN INNOVATIIVISUUS SEKÄ LAADUKKAAT JA VASTUULLISET MATERIAALIT TAKAAVAT KORKEATASOISEN TURVALLISUUDEN JA MUKAVUUDEN TUNTEEN LÄPI TYÖPÄIVÄN. KUN PUET JALKAASI SIEVIN TURVAKENGÄT, VOIT OLLA VARMA SIITÄ, ETTÄ NE HOITAVAT TEHTÄVÄNSÄ YHTÄ HYVIN KUIN SINÄKIN. Tekijä_2025_3_kansiarkki_ok.indd 60 Tekijä_2025_3_kansiarkki_ok.indd 60 11.4.2025 14.26 11.4.2025 14.26