AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 3/2025 Sähköasentaja Kirsi Hyötyläinen tekee voimayksikön sähköasennuksia Elematicilla Akaassa. USKO NOUSUUN Elematicilla Akaassa on hiljaista, Elematicilla Akaassa on hiljaista, mutta toivoa luo betonielementtilaitteiden mutta toivoa luo betonielementtilaitteiden vienti Aasiaan ja lomautuksilta välttyminen. vienti Aasiaan ja lomautuksilta välttyminen. 8 Vaaleista väliarvio hallitukselle 22 Jäänmurtajista taas töitä 38 Idässä eri tunnelmia 48 Mörka moln över industrin 52 Strike laws create insecurity 54 Kuorossa soinnin osana Tekijä_2025_3_kansiarkki_ok.indd 1 Tekijä_2025_3_kansiarkki_ok.indd 1 11.4.2025 14.26 11.4.2025 14.26
Liitto tiedottaa: näin otat yhteyttä Keskustoimisto TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 447 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi ma–pe 8.30–15 JÄSENPALVELU 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajien jäsenmaksutilitykset 020 774 1190 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi ma–pe 8.30–12 TEOLLISUUSLIITTO PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 ma, ke ja pe klo 8.30–12, ti ja to suljettu Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi Teollisuusliiton toiminta-alueet UUDENMAAN TOIMINTA-ALUE Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Toimistosihteeri 020 774 1305 ETELÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Aleksanterinkatu 18 A 3. kerros, 15140 Lahti (Kauppakeskus Trio) Toimistosihteeri 020 774 1362 LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteerit 020 774 1323, 020 774 1343 ITÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Vuorikatu 20, 70100 Kuopio Toimistosihteeri 020 774 1402 SISÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Åkerlundinkatu 11 C, 33100 Tampere Toimistosihteerit 020 774 1372, 020 774 1412 POHJANMAAN TOIMINTA-ALUE Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 POHJOIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteerit 020 774 1433, 020 774 1441 www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Aluekeskuksiin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Tekijä_2025_3_kansiarkki_ok.indd 2 Tekijä_2025_3_kansiarkki_ok.indd 2 11.4.2025 14.26 11.4.2025 14.26
3/2025 Tekijä 3 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA PÄÄJUTTU ”Työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa on kavennettu todella rajusti”, sanoo lakkorajoituksista Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön päällikkö Anna Tapio. Epäselvät lait luovat epävarmuutta ja vääriä mielikuvia. HARRASTAJA Basso Arttu Jokikota nauttii kuorolaulussa erityisesti laulujen tulkitsemisesta. Tulee viestejä, että ihmisiltä on rahat loppu, mutta periksi ei anneta. ARI JORMANAINEN Pääluottamusmies, UPM Plywood, Joensuu sivu 38 28 TYÖPAIKALLA Täällä on moni asia hyvin, sanoo Elematicin pääluottamusmies Jukka Niemelä. H A RR I N U RM IN EN JY RK I LU U KK O N EN EM IL IE U G G LA 12 54 KANNESSA 3 / 25 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – INDUSTRIFACKETS MEDLEMSTIDNING – INDUSTRIAL UNION MEMBER MAGAZINE WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 23.4.2025 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 3 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 3 14.4.2025 9.37 14.4.2025 9.37
4 Tekijä 3/2025 SISÄLTÖ KA N N EN KU VA : JY RK I LU U KK O N EN 28 TYÖPAIKALLA Hyvä porukka ja työympäristö pitävät väen Elematicilla 36 TYÖYMPÄRISTÖ Työtapaturmat vähenivät teollisuudessa 38 TAPAHTUMA Itä-Suomen ajankohtaispäivillä vaihtelevat tunnelmat 40 EDUNVALVONTA Työnantajalle sakkoja palvelusvuosilisän viiveestä 42 YHTEISTYÖ Aitajuoksija Sonja Stång haluaa olympialaisiin 45 MAAILMA Saksan autoteollisuus alamäessä 54 HARRASTAJA Kuorolaulaja Arttu Jokikota 57 HISTORIA Vuonna 1917 58 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 HETKESSÄ UPM Plywoodin lakkokahvit, Mikkeli 08 AVAAJA Paikallisvaaleista katse jo kohti eduskuntaa 10 TYÖEHTOSOPIMUKSET Pääalat avasivat sopimusten padon 12 PÄÄJUTTU Lakko-oikeuden heikentäminen on maailmanlaajuinen ilmiö 20 KOKIJA Johanna Ruokolahti näki työn arjen Afrikassa KATSAUS Jäänmurtajien valmistukseen vauhtia Pohjois-Amerikasta 48 UPPSÄGNINGAR Flera uppsagda i Borgå och Terjärv 51 AVTALSRÖRELSEN Lönepåslag på 6,4% i Sverige 52 STRIKE LEGISLATION Unclear and one-sided changes in the law AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA IN ENGLISH LIITOSSA VAPAALLA JO H A N N A RU O KO LA IS EN A LB U M I Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (8 NROA/2025) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta Johanna Ruokolahti (oik.) kokeili mokorotlo-olkihattua lesotholaisella torilla IDUL-liiton hallintopäällikkö Maalina Matsoson ja järjestäjä Marorisang Letsekan ihaillessa. Seuraava numero ilmestyy 11.6. TU O M A S IK O N E N 22 46 LYHYET Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 4 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 4 14.4.2025 9.37 14.4.2025 9.37
3/2025 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Hallituksen pelikirja on suunnattu työntekijöitä vastaan P ääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma ja taktinen pelikirja on suunnattu työntekijöitä vastaan. Juoni tiivistyy ajatukseen, jonka mukaan työntekijöiden oikeuksia ja vaikutusmahdollisuuksia heikentämällä voitaisiin parantaa yritysten ja työnantajien toimintaedellytyksiä. Tämän väitetään vahvistavan työllisyyttä ja kansantaloutta ja olevan kaikkien etu. Varmaa ei kuitenkaan ole muu kuin se, että hallitus tosiasiallisesti heikentää työntekijöiden ja sen rinnalla myös työttömien asemaa, oikeuksia ja vaikutusmahdollisuuksia. Hallitus aloitti toimenpiteensä rajoittamalla palkansaajien työtaisteluoikeutta 18.5.2024 alkaen. Tällä vaikeutettiin työntekijöiden mahdollisuuksia vastustaa heihin kohdistettavia tulevia heikennyksiä. Niistä uusin tähtää sekin työtaisteluoikeuden rajoittamiseen siten, että työnantajille annetaan valta määritellä työntekijöiden käynnistämien laillisten lakkojen rajat. Tämän hallitus aikoo toteuttaa ojentamalla työnantajille oikeuden päättää hätätöinä tehtävistä suojelutöistä. Näin ollaan menettelemässä siitä huolimatta, että työt, joiden keskeytymisestä voisi aiheutua uhkaa hengelle, terveydelle tai ympäristölle, on perinteeksi muodostuneen käytännön mukaisesti rajattu lakkojen ulkopuolelle. Ja siitä huolimatta, että hätätöiden teettämisen edellytyksenä ovat täysin ulkoiset tai ennalta-arvaamattomat tapahtumat. Lakot eivät tällaisia tapahtumia työnantajille ole. Niistä ilmoitetaan etukäteen. Sitä vastoin hallitus ei näe tarpeelliseksi rajoittaa työnantajien työtaistelukeinona käyttämää työsulkua. Linja pitää myös laittomille työtaisteluille asetetuissa korvauksissa. Ammattiyhdistyksille asetettiin ensimmäistä kertaa Suomen työmarkkinahistoriassa lakkosakkojen minimitaso ja maksimikorvausta korotettiin. Pelotteeksi työntekijöille säädettiin henkilökohtainen lakkosakko. Työnantajille ei ole sälytetty uusia korvausvelvoitteita tai vastuita. Vauhtiin päästyään hallitus on lisännyt kierroksia työntekijöiden aseman murentamisessa ohjelmansa tavoitteita pidemmälle vieden. Irtisanomissuojan heikentäminen ei hallituksen esityksenä enää koske ainoastaan painavan syyn poistamista laista ja vain asiallisen syyn jättämistä lakiin irtisanomisen perusteena. Uusin huononnus on lakiin kirjattava irtisanomisperusteiden väljä ja epämääräinen listaus. Se tulee aiheuttamaan epäselvyyksiä, eriarvoisuutta ja uusia riitatapauksia. Tätäkin keikausta työnantajia herkällä korvalla kuunteleva hallitus perustelee yleiseen hyvään viittaavalla työllistämisen esteiden purkamisella. Taitaa kuitenkin olla niin, että sinänsä kannatettavan työllisyyden edistämisen nimissä saadaan aikaiseksi lähinnä uusia työttömiä, joiden toimeentuloa ja turvaa hallitus on jo voimakkaasti heikentänyt. ? ”Hallitus on lisännyt kierroksia työntekijöiden aseman murentamisessa.” PETTERI RAITO Päätoimittaja Pääkirjoitus Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (8 NROA/2025) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 5 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 5 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
6 Tekijä 3/2025 HETKESSÄ Kuva Riikka Silkala Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 6 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 6 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
3/2025 Tekijä 7 AJASSA 17.3.2025 kello 10.46 UPM Plywoodin Pelloksen tehtaan pääluottamusmies Jonna Pöysti (ikkunan edessä oikealla) ja Teollisuusliiton Itä-Suomen aluetoimitsija Marko Lang pitivät lakkokahvilaa lakossa oleville työntekijöille. Teollisuusliitto ja UPM Plywood ovat käyneet pitkittyneitä työehtosopimusneuvotteluita viime vuoden keväästä lähtien. Maalis–huhtikuussa Teollisuusliitto vauhditti neuvotteluja useita viikkoja kestäneillä lakoilla. Lue lisää: Lakossa UPM Plywoodilla: ”Nyt olisi takaisinmaksun aika” www.tekijalehti.fi/uutiset Teollisuusliiton Mikkelin ammattiosasto 61:n toimisto, Mikkeli Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 7 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 7 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
8 Tekijä 3/2025 Valta kääntyi vasemmalle A lueja kuntavaaleissa nähtiin raju kannatuksen muutos suhteessa edellisiin vaaleihin. SDP oli vaalien suurin voittaja ja perussuomalaiset suurin häviäjä. Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta arvioi, että äänestäjät lähestyivät vaaleja kahdelta kannalta. Toisaalta on kyse arjen asioista, kuten lähipalveluista ja koulutuksesta. Toisaalta vaaleissa äänestäjät antoivat palautteensa vallassa olevalle Petteri Orpon hallitukselle. – Äänestäjillä oli yleinen ajatus, että Suomi menee väärään suuntaan. Sitä ei voine kukaan kiistää, Nevaranta sanoo. Maan hallitus on tähän mennessä tehnyt merkittävät leikkaukset muun muassa sosiaaliturvaan ja heikentänyt työntekijöiden asemaa monin tavoin. – Teollisuusliitossa toivomme, että tällainen vaalitulos näkyisi muutoksena hallituksen politiikassa. Työväestö on äänestänyt jaloillaan. HALLITUKSEN KANNATUS MURENEE Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatuksen muutos oli molemmissa vaaleissa miinuksella. Aluevaaleissa hallituspuolueet menettivät kannatusta 3,8 prosenttiyksikköä edellisiin aluevaaleihin verrattuna. Vastaavasti kuntavaaleissa kannatus laski 6,6 prosenttiyksikköä edellisvaaleista. Maan hallituksessa ovat kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit. – Vaalituloksella on väistämättä vaikutus hallitusyhteistyöhön, Nevaranta arvioi. Perussuomalaiset oli molempien vaalien suurin häviäjä. Edellisiin vaaleihin verrattuna aluevaalikannatus laski 3,3 prosenttiyksikköä ja kuntavaalikannatus 6,8 prosenttiyksikköä. – Perussuomalaiset on heilutellut saksia äänestäjiensä edessä. SDP voitti sekä alueettä kuntavaalit. Edellisiin vaaleihin verrattuna aluevaalikannatus kasvoi 3,2 prosenttiyksikköä ja kuntavaalikannatus 5,3 prosenttiyksikköä. Oppositiopuolueista myös vasemmistoliitto ja keskusta kasvattivat kannatustaan. – On selvää, ettei hallituspuolueilla ole lähellekään enemmistön tukea. Jos tulos toistuu eduskuntavaaleissa, valta vaihtuu. PAINEITA PUOLIVÄLIRIIHEEN Pääsiäisen jälkeen Orpon hallitus kokoontuu puoliväliriiheen, jossa hallitus linjaa kautensa toisen puoliskon toimia. Hallitus on tähän saakka toiminut elinkeinoelämän etujen ajajana, ja paine saman työn jatkamiseen on kova Etelärannan suunnalta. – Elinkeinoelämä pyrkii kaksin käsin puristamaan hallitusrätistä kaikki vesipisarat irti, Nevaranta kuvailee. Puoliväliriihen asetelma on jännitteinen, sillä pääministeripuolue piti asemansa välivaaleissa. Kokoomus oli toiseksi suosituin puolue sekä alueettä kuntavaaleissa. Edellisiin vaaleihin verrattuna aluevaalikannatus laski Alueja kuntavaaleissa SDP oli suurin vaalivoittaja, perussuomalaisten kannatus romahti. Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta arvioi, että vaalitulos luo kovat paineet Orpon hallituksen puoliväliriiheen, jossa hallitus linjaa loppukautensa toimista. TEKSTI JA KUVA ANTTI HYVÄRINEN AVAAJA Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 8 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 8 15.4.2025 8.00 15.4.2025 8.00
3/2025 Tekijä 9 1,2 prosenttiyksikköä ja kuntavaalikannatus kasvoi 0,5 prosenttiyksikköä. – Kehysriihessä paineet ovat kovat elinkeinoelämän ja kokoomuksen puolelta perussuomalaisia kohtaan. Toivon, että perussuomalaiset pitäisivät tässä tilanteessa työväestön puolia. edustajana kaupunginvaltuustoon. Nevaranta arvioi, että moni työntekijä on halunnut äänestää ehdokasta, joka ei vaalien jälkeen käännä takkiaan. – Ihmiset ovat tarvinneet sellaisen ehdokkaan, johon voivat absoluuttisesti luottaa työelämäkysymyksissä ja työntekijöiden edunvalvonnassa. VAIKUTTAMINEN JATKUU Alueja kuntavaalien tulokset kertovat, että muutos on mahdollinen, jos äänestäjät niin haluavat. – Nämä vaalit ovat osoitus, ettei voi ajatella, että äänellä ei olisi merkitystä, Nevaranta sanoo. Äänestysaktiivisuus nousi aluevaaleissa ja laski kuntavaaleissa. Aluevaalien äänestysprosentti 51,7 oli 4,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuoden 2022 vaaleissa. Kuntavaalien äänestysprosentti 54,2 oli 0,9 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuoden 2021 vaaleissa. Teollisuusliitto pyrki vaalien alla aktivoimaan jäseniään äänestämään. Nevaranta pohtii, että nykyisenkaltaista hallituspolitiikkaa ei olisi nähty, jos kaikki työntekijät äänestäisivät. – Liiton on tehtävä äänestysaktivointia ja muistutettava äänestämisen tärkeydestä. Orpon hallituksen työntekijävastainen politiikka on alleviivannut ammattiyhdistysliikkeelle, kuinka tärkeää yhteiskunnallinen vaikuttaminen on. – Meillä on velvollisuus pyrkiä tuomaan esiin jäsenistön huolta ja näkemyksiä ja vaikuttamaan puolueisiin, että ne tekisivät parempaa politiikkaa. ? Vaalituloksella on väistämättä vaikutus hallitusyhteistyöhön. AJASSA ÄÄNET LUOTETUILLE SAK:n kuntavaaligalleriaan ilmoittautui 530 teollisuusliittolaista ehdokasta. Vastaavasti aluevaaligalleriaan ilmoittautui 168 teollisuusliittolaista ehdokasta. Eri puolilla Suomea valittiin uusia teollisuusliittolaisia edustajia kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustoihin. Yksi uusi kaupunginvaltuutettu on Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto, joka sai Vantaalla vaalipäivän laskennassa 926 ääntä. Helsingissä Suomen lähija perushoitajaliitto SuPerin entinen puheenjohtaja Silja Paavola puolestaan sai 1 221 ääntä ja meni uutena AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai viestipalvelu Blueskyssa @teollisuusliitto. bsky.social . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 9 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 9 15.4.2025 8.00 15.4.2025 8.00
10 Tekijä 3/2025 TYÖEHTOSOPIMUKSET Sopimusten pato aukesi Teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden työehtosopimusten syntyminen helmikuussa avasi uoman muidenkin alojen sopimuksille. KEMIAN SEKTORI AUTONRENGASALA ? 1.6.2025: yleiskorotus 2,5 % ? 1.5.2026: yleiskorotus 2,9 % ? 1.5.2026: yleiskorotus 2,4 % FISKARS FINLAND OY AB:N TYÖNTEKIJÄT ? 1.6.2025: yleiskorotus 2,1 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % ? 1.5.2026: yleiskorotus 2,3 % ja yrityskohtainen erä 0,6 % ? 1.5.2026: yleiskorotus 2,0 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % HARJAJA SIVELLINALAT ? 1.7.2025: yleiskorotus 2,1 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % ? 1.6.2026: yleiskorotus 2,3 % ja yrityskohtainen erä 0,6 % ? 1.6.2027: yleiskorotus 2,0 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % JAKELU ? 1.7.2025: yleiskorotus 2,5 % ? 1.6.2026: yleiskorotus 2,9 % ? 1.6.2027: yleiskorotus 2,4 % JALOMETALLIALA ? 1.7.2025: yleiskorotus 2,1 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % ? 1.6.2026: yleiskorotus 2,3 % ja yrityskohtainen erä 0,6 % ? 1.6.2027: yleiskorotus 2,0 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % KENKÄJA NAHKATEOLLISUUS ? 1.7.2025: yleiskorotus 2,1 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % ? 1.6.2026: yleiskorotus 2,3 % ja yrityskohtainen erä 0,6 % ? 1.6.2027: yleiskorotus 2,0 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % Koonnut Asko-Matti Koskelainen Tässä tiivistettynä suurimpien sopimusalojen jälkeen helmi– huhtikuussa syntyneiden työehtosopimusten palkkaratkaisuja. Sopimuskaudet ovat kolmivuotisia siten, että kolmas vuosi on irtisanottavissa. Yleinen palkankorotusten linja on kustannusvaikutukseltaan 8 prosenttia kolmelle vuodelle, ellei muuta paikallista palkkaratkaisua synny. Lisäksi sopimusaloilla on sovittu esimerkiksi erilaisten lisien korotuksista tietyin tavoin. Palkkojen lisäksi työehtosopimuksiin sisältyy monenlaisia tekstimääräyksiä, joita on sopimusalakohtaisesti päivitetty. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/tyoehtosopimukset KUMITEOLLISUUS ? 1.6.2025: yleiskorotus 2,1 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % ? 1.5.2026: yleiskorotus 2,3 % ja yrityskohtainen erä 0,6 % ? 1.5.2027: yleiskorotus 2,0 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS ? 1.6.2025: yleiskorotus 2,1 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % ? 1.5.2026: yleiskorotus 2,3 % ja yrityskohtainen erä 0,6 % ? 1.5.2027: yleiskorotus 2,0 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % LASITUS-, RAKENNUSLASITUSJA LASINJALOSTUSALA ? 1.7.2025: yleiskorotus 2,5 % ? 1.6.2026: yleiskorotus 2,9 % ? 1.6.2027: yleiskorotus 2,4 % MEDIAJA PAINOALAN TYÖNTEKIJÄT ? 1.7.2025: yleiskorotus 1,7 % ja yrityskohtainen erä 0,8 % ? 1.6.2026: yleiskorotus 2,0 % ja yrityskohtainen erä 0,9 % ? 1.6.2027: yleiskorotus 2,0 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % SUORAJAKELU ? 1.7.2025: yleiskorotus 2,5 %, vähimmäistuntipalkka 8,32 € ? 1.6.2026: yleiskorotus 2,9 %, vähimmäistuntipalkka 8,56 € ? 1.6.2027: yleiskorotus 2,4 %, vähimmäistuntipalkka 8,77 € TEKSTIILIJA MUOTIALA ? 1.7.2025: yleiskorotus 2,1 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % ? 1.6.2026: yleiskorotus 2,3 % ja yrityskohtainen erä 0,6 % ? 1.6.2027: yleiskorotus 2,0 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % TEKSTIILIHUOLTOALA ? 1.6.2025: yleiskorotus 2,1 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % ? 1.5.2026: yleiskorotus 2,3 % ja yrityskohtainen erä 0,6 % ? 1.5.2027: yleiskorotus 2,0 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % TEKNOLOGIASEKTORI PELTIJA TEOLLISUUSERISTYSALA ? 1.4.2025: yleiskorotus 2,1 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % ? 1.3.2026: yleiskorotus 2,3 % ja yrityskohtainen erä 0,6 % ? 1.3.2027: yleiskorotus 2,0 % ja yrityskohtainen erä 0,4 % PUUTUOTESEKTORI MAASEUTUELINKEINOT, PUUTARHA-ALA, TURKISTUOTANTOALA SEKÄ VIHERJA YMPÄRISTÖRAKENTAMISALA ? 1.5.2025: yleiskorotus 2,5 % ? 1.5.2026: yleiskorotus 2,9 % ? 1.5.2027: yleiskorotus 2,4 % (Vaativuusryhmän palkkoja korotetaan yleiskorotukseen perustuvalla sentitetyllä rahamäärällä.) 10 Tekijä 3/2025 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 10 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 10 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
3/2025 Tekijä 13 AJASSA >> Lakkorajoitukset muokkaavat työmarkkinoita Maan hallitus rajoitti työntekijöiden lakkooikeutta ja kasvatti lakkosakkoja. Yksipuoliset ja epäselvästi kirjoitetut lait ovat omiaan luomaan epävarmuutta ja vääriä mielikuvia. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS JA GRAFIIKKA EMILIE UGGLA KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ JA SASU JÄRNSTEDT LAKKORAJOITUKSET Orpon hallituksen säätämät lakkorajoitukset astuivat voimaan 18.5.2024. ? Poliittiset lakot rajoitettiin korkeintaan 24 tuntiin. ? Myötätuntolakkoja rajoitettiin asettamalla niille suhteellisuusja kohdentamisvaatimuksia. ? Lakkosakkoja korotettiin 10 000–150 000 euroon. Aiemmin oli vain yläraja 37 400 euroa. ? Säädettiin henkilökohtainen 200 euron seuraamusmaksu, jos työntekijä jatkaa osallistumista tuomioistuimen laittomaksi toteamaan lakkoon. Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 13 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 13 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
14 Tekijä 3/2025 Epävarmuus itsessään on omiaan rajoittamaan ammattiliittojen toimintaa. ANNA TAPIO Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön päällikkö PÄÄJUTTU L akko-oikeus perustuu Suomessa perustuslakiin sekä kansainvälisiin sopimuksiin, joihin Suomi on sitoutunut. Petteri Orpon hallitus rajoitti työntekijöiden lakko-oikeutta keväällä 2024. Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön päällikkö Anna Tapio ja juristi Susanna Holmberg kertovat, että lakiin tehdyt muutokset ovat merkittäviä. Maan hallitus rajoitti poliittiset lakot korkeintaan vuorokauteen, asetti myötätuntolakkoihin merkittäviä rajoituksia ja korotti lakkosakkoja. – Työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa on kavennettu todella rajusti, Tapio sanoo. Suomessa on perinteisesti ollut vähän poliittisia lakkoja, joten selvää oikeuskäytäntöä lakkorajoista ei ole muodostunut. Poliittiset lakot eivät aiemminkaan ole olleet rajattomia. – Missä raja olisi kulkenut, sitä ei tiedetä, koska poliittiset lakot eivät ole olleet ongelma, Holmberg sanoo. LAKKOSAKKOIHIN RAJU KOROTUS Maan hallitus korotti lakkosakkoja siten, että nykyisin hyvityssakon minimi on 10 000 euroa ja maksimi 150 000 euroa. Aiemmin laittomista lakoista tuomittujen sakkojen yläraja oli 37 400 euroa, eikä alarajaa ollut. Laittomat lakot liittyvät usein tilanteisiin, joissa työnantaja tieten rikkoo työehtosopimusta. Maan hallitus ei lakkosakkoja nostaessaan kuitenkaan nostanut vastaavalla tavalla työehtosopimuksen rikkomisesta seuraavia hyvityssakkoja. – Lainsäädäntömuutokset ovat kaikkiaan yksipuolisia, Holmberg sanoo. Orpon hallitus myös sääti työntekijöille henkilökohtaisen 200 euron hyvitysseuraamuksen, jos työntekijä osallistuu tuomioistuimen jo aiemmin laittomaksi toteamaan lakkoon ja työnantaja on ilmoittanut hänelle lakon laittomuudesta. Suomessa ei perinteisesti ole asetettu henkilökohtaisia seuraamuksia ammattiyhdistyksen järjestämistä lakoista. – Suomen järjestelmässä tämä on tyystin uudenlainen juttu, Holmberg sanoo. Tilanteet, joissa laittomaksi todettua lakkoa jatketaan, ovat harvinaisia Suomessa. Laki voi kuitenkin lisätä epävarmuutta, koska henkilökohtainen lakkosakko on teoriassa mahdollinen. – Lailla vaikutetaan mielikuvaan. Tosiasiassa ei kuitenkaan ole pelkoa, että henkilökohtainen hyvitysmaksu tulisi työntekijälle yllätyksenä, Tapio sanoo. VETEEN PIIRRETTYJÄ RAJOJA Uutta työrauhalainsäädäntöä leimaa epämääräisyys. Esimerkiksi myötätuntolakot eivät jatkossa saa olla suhteettomia verrattuna työriitaan, jota myötätuntolakolla tuetaan. Lain kirjaimesta on hankala päätellä, mitä suhteettomuudella käytännössä tarkoitetaan. – Myötätuntolakoissa on vaikea sanoa, missä raja menee, Holmberg kertoo. Oikeuskäytäntö selventää rajoja myöhemmin, jos myötätuntolakkoja viedään oikeuden arvioitavaksi. Sitä ennen rajat ovat veteen piirrettyjä. – Epävarmuus itsessään on omiaan rajoittamaan ammattiliittojen toimintaa, Tapio sanoo. Epämääräisesti kirjoitetut lait yhdistettynä lakkosakkojen roimaan korotukseen luovat ammattiliitoille ikävän asetelman. – Joudutaan olemaan varovaisia tai ottamaan tietoistesti isoja riskejä, Tapio sanoo. Joillain aloilla poliittisia ja myötätuntolakkoja on rajoitettu jo aiemmin. Esimerkiksi viestintäaloilla vallitsee absoluuttinen työrauhavelvollisuus, eli kaikki Juristi Susanna Holmberg Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 14 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 14 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
3/2025 Tekijä 15 AJASSA >> työtaistelut, myös poliittiset ja myötätuntotyötaistelut, ovat kiellettyjä työehtosopimuksen ollessa voimassa. LAKKOON ON OIKEUS JATKOSSAKIN Myös suojelutyöstä ollaan säätämässä uutta lainsäädäntöä. Aiemmin lainsäädäntöä ei ole ollut, mutta ammattiliitot ovat perinteisesti rajanneet lakkojen ulkopuolelle työt, joiden keskeytyminen aiheuttaisi vaaraa esimerkiksi hengelle, terveydelle tai ympäristölle. Suojelutyöhön on perinteisesti liittynyt vähän ongelmia, mutta uusi lainsäädäntö voi sellaisia luoda. – Yksittäiselle käräjätuomarille voi olla kova paikka olla kieltämättä lakkoa. Käytännössä muutos voi johtaa Lähde: Tilastokeskus, työtaistelutilasto TYÖTAISTELUISSA MENETETYT TYÖPÄIVÄT 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 1980 Vuodet 1980–2023 1985 1990 2000 2005 2010 2015 2020 2023 1995 + LUE LISÄÄ Oikeusoppineet nostivat lausunnoissa esiin lakkorajoitusten ongelmia ja työjärjestö ILO kirjelmöi, mutta vaikutukset jäivät vähäisiksi. www.tekijalehti.fi/ajassa Periaatteellisia muutoksia siihen, että tosiasiassa täysin laillisiakin työtaisteluja rajoitetaan aiheettomasti uuden sääntelyn nojalla, Tapio sanoo. Vaikka lakkoja on rajoitettu, yksittäinen työntekijä voi jatkossakin turvallisin mielin osallistua työtaisteluun. – Edelleenkään työnantaja ei saa irtisanoa työntekijää, jos hän osallistuu ammattiyhdistyksen järjestämään työtaisteluun, Holmberg sanoo. Riitatilanteissa Teollisuusliitto tukee jäseniään oikeudellisesti. Liiton oikeusapu korvaa kaikki jäsenen oikeudenkäyntikulut tapauksissa, joihin liiton oikeusapu on myönnetty. I T ÄSU O M E N YL IO PI ST O Yliopistonlehtori Marjo Ylhäinen Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen laitokselta arvioi, että muutokset työtaistelulainsäädäntöön ovat rakenteellisesti merkittäviä suomalaiseen työoikeuteen. Esimerkiksi henkilökohtaisia lakkosakkoja ei ole aiemmin tunnettu. – Mukana on suomalaisen järjestelmän kannalta periaatteellisia muutoksia, Ylhäinen sanoo. Ylhäinen näkee, että lakko-oikeuden rajoitukset ja kiistat työmarkkinoilla ovat esimerkkejä vaikeudesta sopeutua muuttuvaan maailmaan. Kun työt, työmarkkinat ja yhteiskunnat muuttuvat, muutokseen olisi parasta vastata neuvottelemalla ja sopimalla. Kriisien kautta kehittäminen on raskaampi tie. – Kansainväkisen työjärjestö ILO:n sopimuksista lähtien ideana on, että työmarkkinoilla neuvotellaan. Osapuolten ajatellaan olevan valtioon nähden siten autonomisia, että ne pystyisivät sopimaan työhön liittyvistä asioista. + LUE LISÄÄ Koko haastattelu verkkolehdessä. www.tekijalehti.fi/ajassa Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 15 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 15 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
16 Tekijä 3/2025 PÄÄJUTTU ”Suoraan sanoen kepulipeliä ” Työmarkkinoilla tarvitaan sekä työnantajia että työntekijöitä. Hallituksen yksipuolinen politiikka ei auta kokonaisuutta, arvioi Halton Oy:n Kausalan pääluottamusmies Markku Paananen. RAJOITUKSIA JA PELOTTELUA Lakko on työntekijöiden viimeinen edunvalvontakeino, jos muilla keinoilla asiat eivät etene. Työtaisteluihin ei lähdetä kevyillä perusteilla. – Ehdottomasti lakko on suurin näyttämisen paikka työntekijöillä. Nyt sitä rajoitetaan, eikä se ole oikein. Työntekijäpuolen lakkosakkojen roima korotus ja uuden henkilökohtaisen hyvitysmaksun säätäminen ovat keinoja, joita oikeusoppineetkin ovat kritisoineet. Henkilökohtainen lakkosakko on mahdollinen hyvin harvinaisissa tapauksissa, joten siltä osin uusi lainsäädäntö vaikuttaa lähinnä mielikuviin vaikuttamiselta. – Lakkosakot ovat yksittäisen työntekijän pelottelua. SOLIDAARISUUTTA RIITTÄÄ Paananen pohtii, että poliittisten lakkojen rajoittaminen polkee työntekijän oikeutta saada äänensä kuuluviin yhteiskunnassa. Joissain muissa maissa mielenosoituksilla saadaan poliittista painetta aikaan, mutta Suomessa mielenosoitusten voima on näyttänyt vähäiseltä. Myötätuntolakkojen rajoituksien tavoitteena lienee työntekijöiden välisen solidaarisuuden vähentäminen. Paananen arvioi, että omalla työpaikalla riittää solidaarisuutta jatkossakin, jos joukkovoimaa tarvitaan jonkin toisen alan tueksi. – Myötätuntolakkojen rajoittaminen on yhtä lailla väärin, kuin poliittisten lakkojen rajoittaminen. Hallituksen suunnitelma on näyttänyt selvältä: ensin rajataan lakko-oikeutta ja sitten toteutetaan työntekijöiden aseman heikennykset. – Suoraan sanoen kepulipeliä. T yöpaikalta katsoen maan hallituksen toiminta on näyttänyt hyvin yksipuoliselta, kertoo Halton Oy:n Kausalan pääluottamusmies Markku Paananen. Lakkorajoitukset iskevät työntekijöiden perimmäisiin oikeuksiin. – Näyttää selvästi, että työnantajapuolelta ladellaan ohjeet hallitukselle, Paananen sanoo. Haltonin noin 130 tuotannon työntekijästä 95 prosenttia on Teollisuusliiton jäseniä. Työntekijät ovat viime vuosina olleet mukana työtaisteluissa, joilla on vastustettu maan hallituksen ajamia työelämäheikennyksiä ja vauhditettu teknologiateollisuuden työehtosopimusneuvotteluja. – Yhteishenki oli todella hyvä ja lakkorintama piti. Olisiko työehtosopimusta vieläkään, jos ei olisi lähdetty lakkotoimenpiteisiin? Orpon hallitus perustelee päätöksiään työllisyyden parantamisella ja valtiontalouden tasapainottamisella. Paananen pohtii, että kokonaisuus ei mene oikeaan suuntaan työnantajia suosimalla. – Yksikään työnantaja ei voi toimia ilman työntekijöitä. Lakkosakot ovat yksittäisen työntekijän pelottelua. MARKKU PAANANEN SA SU JÄ RN ST ED T Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 16 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 16 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
3/2025 Tekijä 17 >> Ihmisillä on herännyt huoli, että kaikki mahdollisuudet otetaan pois. OLLI-PEKKA TOIVONEN ”Ensin viedään vaikuttamismahdollisuudet ja sitten annetaan keppiä ” AJASSA Lakkosakkojen suuruus pitäisi olla suhteessa ammattiosaston jäsenmäärään, sanoo ammattiosaston puheenjohtaja OlliPekka Toivonen. 10 000 euron minimisakko voi olla pienen ammattiosaston vuosibudjetti. – Lakko-oikeus on työntekijöille tosi tärkeä. Saamme ilmaistua oman mielipiteemme siten, että joku kuunteleekin, sanoo Teollisuustyöväen Loimaan seudun ammattiosasto 29:n puheenjohtaja Olli-Pekka Toivonen. Loimaan seudun ammattiosaston työpaikkoja on ollut mukana teknologiateollisuuden työehtosopimukseen liittyvissä työtaisteluissa sekä Orpon hallituksen työmarkkinauudistuksia vastustaneissa poliittisissa lakoissa. Lännen Tractors Oy:llä työskentelevä Toivonen kertoo, että työntekijät ovat olleet aktiivisesti mukana ja taistelutahtoa on riittänyt, kun työehdoista taistellaan. – Olin positiivisesti yllättynyt, kun melkein puolet porukasta oli lakkovahteina. Työpaikoilla tunnistetaan, että lakko on viimeinen vaihtoehto, jos neuvottelutiellä ei edetä. Teknologiateollisuudenkin neuvottelut olivat pitkään jumissa, ja niitä vauhditettiin lakoilla. – Ensisijaisesti toivottiin, ettei tarvitse mennä lakkoihin. Työnantajapuoli venytti turhaan ratkaisua näin pitkälle. KYSYMYS TYÖEHDOISTA Työehtosopimusneuvottelut ovat lähellä työntekijöitä, sillä työehdot ja palkankorotukset vaikuttavat arkeen heti. Toivonen kertoo, että myös poliittisten lakkojen rajoitukset ovat puhuttaneet. – Ihmisillä on herännyt huoli, että kaikki mahdollisuudet otetaan pois. Toivonen pohtii, että työehtosopimusneuvotteluihin liittyvä lakko ja maan hallituksen ajamia työelämäheikennyksiä vastustavat poliittiset lakot eivät ole perusteiltaan kovin erilaisia. Molemmissa on kyse työehdoista. – Ne kulkevat käsi kädessä. Molempiin täytyy pystyä vaikuttamaan. SUHTEETTOMIA SAKKOJA Maan hallitus on korottanut lakkosakkoja siten, että nykyisin hyvityssakon minimi on 10 000 euroa ja maksimi 150 000 euroa. Loimaan seudun ammattiosastossa on noin 250 maksavaa jäsentä. Puheenjohtaja Toivonen pohtii, että sakot olisivat oikeudenmukaisempia, jos sanktiot olisivat suhteessa toimijoiden kokoon, samoin kuin päiväsakon suuruus perustuu sakotettavan tuloihin. – Sakon määrän täytyisi olla jotenkin sidottu jäsenmäärään. 10 000 euroa on pienen ammattiosaston vuoden budjetti. Työntekijä voi nykyään joutua maksamaan 200 euron hyvitysmaksun työnantajalle, jos työntekijä osallistuu lakkoon, jonka oikeus on jo todennut laittomaksi. Toivonen katsoo, että myös tämä kiinteä hyvitysmaksu kohtelee työntekijöitä eriarvoisesti. – Alalla voi olla suuriakin palkkaeroja. Toisille sakko on pieni ja toisille kuukauden ruokaraha. PERUSTELUT ONTUVAT Suomessa on perinteisesti ollut vähän poliittisia lakkoja ja laittomia lakkoja, joten lakko-oikeuden rajaamiset ja sanktioiden suurentamiset vaikuttavat keinolta silottaa tietä muille työelämäheikennyksille. Lakko-oikeutta heikennetään myös myötätuntolakkojen osalta. – Ensin viedään vaikuttamismahdollisuudet ja sitten annetaan keppiä. Maan hallitus on perustellut lainsäädäntömuutoksia sillä, että Suomi näin lähenee pohjoismaista mallia tai kilpailijamaiden käytäntöjä. Lainsäädäntötyön osana tehdyistä selvityksistäkin näkee, että käytännöt vaihtelevat maittain paljon. – Perustelut eivät ole kauhean uskottavia. Mielestäni joka maassa pitää mennä maan tavalla. ”Suoraan sanoen kepulipeliä ” VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ SA SU JÄ RN ST ED T Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 17 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 17 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
18 Tekijä 3/2025 PÄÄJUTTU Rivit tiivistyneet työntekijäpuolella TYÖTAISTELUOIKEUS POHJOISMAISSA: TYÖTAISTELUT, KUN TYÖEHTOSOPIMUS EI VOIMASSA: ? Suomi: Ei rajoitusta ? Ruotsi: Ei rajoitusta ? Norja: Ei rajoitusta ? Tanska: Ei rajoitusta MYÖTÄTUNTOTYÖTAISTELUT: ? Suomi: Laki vaatii suhteellisuutta. ? Ruotsi: Ei selkeää suhteellisuusvaatimusta. ? Norja: Vaaditaan suhteellisuutta, ei tuomioita laittomista lakoista. ? Tanska: Vaaditaan suhteellisuutta, mutta ei selviä rajoja oikeuskäytännössä. POLIITTISET TYÖTAISTELUT: ? Suomi: Laki rajoittaa lakot 24 tuntiin. ? Ruotsi: Vaaditaan tilapäisyyttä ja ennalta määritettyä kestoa. Ei selvää aikarajaa. ? Norja: 11 päivän työtaistelu todettu laittomaksi tuomioistuimessa. ? Tanska: Oikeuskäytännössä rajattu muutamaan tuntiin. LAKKOSAKOT AMMATTILIITOILLE: ? Suomi: 10 000–150 000 € ? Ruotsi: Arvioidaan tapauskohtaisesti ? Norja: Arvioidaan tapauskohtaisesti ? Tanska: Jopa 20 milj. DKK (n. 2,7 milj. €) LAKKOSAKOT YKSILÖILLE: ? Suomi: 200 € ? Ruotsi: Ei mahdollisia ? Norja: Ei mahdollisia ? Tanska: 35–70 DKK/h (n. 5–9 €/h) Lähde: Pohjoismainen malli ja sen neljä poikkeusta -raportti (Uuden talousajattelun keskus UTAK, kirjoittaja VTT Ilkka Kärrylä, 4.4.2024) + LUE LISÄÄ Koko haastattelu verkkolehdessä. www.tekijalehti.fi/ajassa Lakko-oikeuden rajoitukset oli kirjattu Orpon hallituksen ohjelmaan, eikä niihin voinut enää vaikuttaa kolmikantaisessa valmistelussa tai lausuntokierroksilla, arvioi SAK:n työmarkkinapäällikkö Jaana Ylitalo. – Kansainvälisiä sopimuksia tai kolmikantaisia valmisteluperiaatteita ei ole kunnioitettu missään kohtaa, Ylitalo sanoo. Menossa olevalla työmarkkinakierroksella neuvottelut ovat olleet vaikeita. Ylitalo kertoo, että lakko-oikeuden rajoitukset ovat vaikuttaneet todella paljon työtaistelujen suunnitteluun. SAK:laisessa liittoperheessä suunnitelmia ja lain tulkintoja on laadittu yhdessä. – Valmistellut toimenpiteet ovat pitäneet. Olen tosi tyytyväinen liittojen toimintaan. Maan hallituksen asettuminen työnantajapuolen kulmaukseen on tiivistänyt rivejä työntekijäpuolella. – Mielestäni luottamus on kasvanut hurjan paljon liittojen välillä. Olemme toisenlainen kollektiivi kuin edellisellä kierroksella. EE V A A N U N D I Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 18 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 18 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
Lakko-oikeus on demokratian ytimessä Työnantajapuolen pyrkimys heikentää lakko-oikeutta on maailmanlaajuinen ilmiö, sanoo Teollisuusliiton kansainvälisen toiminnan päällikkö Janne Ronkainen. Lakko-oikeus on työntekijöiden keino pitää puolensa työpaikalla, työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Reilut työehdot ja laajat kansalaisoikeudet eivät ole tippuneet taivaasta. Suomessa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus saatiin voimaan vuoden 1905 yleislakon voimalla. 1950-luvulta lähtien hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa ammattiyhdistysliike oli keskeinen tekijä. – Näen lakko-oikeuden osallisuuden ja demokratian ydinkysymyksenä, sanoo Teollisuusliiton kansainvälisen toiminnan päällikkö Janne Ronkainen. YK:n alainen Kansainvälinen työjärjestö ILO luotiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vahvistamaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja rakentamaan rauhaa. ILO pyrkii edistämään kolmikantaista sopimista, jossa ovat edustettuina valtiot, työntekijät ja työnantajat. ILO:n perussopimuksista keskeisimmät koskevat työntekijöiden järjestäytymisoikeutta ja työntekijäyhdistysten oikeutta ajaa jäsentensä etua. Suomessa Orpon hallitus rajoitti keväällä 2024 poliittisia lakkoja, myötätuntolakkoja ja korotti työntekijäpuolen lakkosakkoja sekä sääti työntekijöille henkilökohtaisen lakkosakon. – Ammutaanko tässä demokratiaa jalkaan, Ronkainen pohtii. TULKINNAT TIUKKENEVAT Suomessa tehdyt työntekijöiden lakko-oikeuden rajoitukset ovat Ronkaisen mukaan osa isompaa kehityskulkua, jonka taustalla on työnantajapuolen kampanja. – Työnantajat aloittivat vuonna 2012 ILO:ssa keskustelun lakko-oikeuden rajoittamisesta. ILO:n sopimuksia ei ole muutettu, mutta kansallisia tulkintoja on tiukennettu. Eri maissa lakko-oikeuden rajoituksia ovat ajaneet erityisesti kauppakamarit ja työnantajajärjestöt. Kansalaisoikeuksien rajoitukset harvoin johtavat positiivisiin tuloksiin. On yksinkertaista ajattelua, että lakot loppuvat, kun ne kielletään. Yksinkertaiset ratkaisut harvoin ratkovat monimutkaisia kysymyksiä. – Jos paine kasvaa kovaksi, purkautuu se laittomina lakkoina. Ronkainen muistuttaa, että esimerkiksi Kiinassa on vuosittain tuhansia lakkoja, vaikka laki kieltää lakkoilun. Länsinaapurissa Ruotsissa lakkoja on puolestaan vähän, koska työntekijöille on annettu valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia. Tasapainoiset työmarkkinat lisäävät luottamusta puolin ja toisin. – Onko meillä Suomessa vastakkainasettelu kovempaa, Ronkainen vertailee. YHTEISKUNTA KUPLAUTUU Tilastokeskuksen numerot kertovat, että varallisuuserot ovat kasvaneet Suomessa. Vuonna 2023 kotitalouksien varakkain kymmenys omisti jo yli puolet kaikesta nettovarallisuudesta. Vastaavasti viisi vähävaraisinta kymmenystä omisti vain neljä prosenttia varallisuudesta. – Eri yhteiskuntaluokat elävät omissa kuplissaan, eivätkä ymmärrä toisiaan Ronkaisen mukaan työntekijöiden oikeuksien rajoitukset osaltaan kertovat ymmärryksen puutteesta. Orpon hallitus on perustellut lakko-oikeuden rajausta muun muassa maakuvan kiillottamisella. – Meidän haasteemme ei ole niinkään lakkolainsäädännössä, vaan siinä, miten työntekijät kokevat olevansa osa päätöksentekoa työpaikalla. Suomalainen ammattiyhdistysliike on ollut tukemassa työntekijöiden oikeuksien kehitystä pienemmän tulotason maissa globaalissa etelässä. Orpon hallituksen politiikan seurauksena tuen suunta on ollut pohjoista kohti. – Solidaarisuus toimii myös näin päin. Saimme tuen osoituksia Indonesiasta, Filippiineiltä, Brasiliasta ja Uruguaysta. ? AJASSA TU UK K A RA N T A L A 3/2025 Tekijä 19 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 19 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 19 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38
Matka Afrikkaan avasi silmät ”K erta kaikkiaan ihmiset olivat niin ihania!” Näin kertoo Johanna Ruokolahti Teollisuusliiton hankeseurantamatkasta Lesothoon ja Eswatiniin. – Muistelen innolla sitä, kuinka kokouspäivämmekin aloitettiin kannustushuudoilla ja laululla. En voisi kuvitellakaan, että meillä ammattiosaston kokoukset aloitettaisiin laululla, Ruokolahti naurahtaa. Teollisuusliitolla on ollut useita vuosia hanke Malawissa eteläisessä Afrikassa. Vuonna 2022 hankkeeseen liitettiin myös Lesotho ja Eswatini. 20 Tekijä 3/2025 Hankkeiden pääpaino on ollut kouluttaa paikallisten ammattiliittojen henkilöitä kehittymään muun muassa työehtosopimusneuvotteluissa, työsuojelussa ja yhdenvertaisuudessa. Hankkeet on toteutettu yhteistyössä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK:n kanssa. Viime vuoden lokakuussa Patria Aviationin Hallin yksikössä työskentelevä Ruokolahti pääsi tutustumaan yhdessä Teollisuusliiton kansainvälisen asiantuntijan Tarja Lopin kanssa liiton hankkeisiin Lesothossa ja Eswatinissa. Ruokolahti vastaa Kuoreveden työpajojen ammattiosasto 110:ssä kansainvälisistä asioista ja hän Hankeseurantamatka eteläiseen Afrikkaan avasi silmät ja muistutti, että liittona autamme myös muita. Teollisuusliiton jäsen Johanna Ruokolahti pääsi tutustumaan hankkeisiin Lesothossa ja Eswatinissa. TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN KUVA PETRI BLOMQVIST KOKIJA Kaikki aloitettiin kannustushuudoilla ja laululla. Johanna Ruokolahti esittelee Afrikan matkamuistoja: päällä lesotholaisen IDUL-ammattiliiton paita ja kädessä perinteisen mokorotlo-olkihatun miniatyyri. >> Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 20 Tekijä_2025_3_sisus_ok.indd 20 14.4.2025 9.38 14.4.2025 9.38