Matti Ikonen työskentelee Kontiolahdella Phillips Medisizen tehtaalla, joka valmistaa esimerkiksi koronatestikasetteja. Korona vastaan Karjala Pandemia nosti lääketeollisuutta palvelevat yritykset hurjaan kasvuun. Joensuun seudulla se tuo työtä sadoille. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 6 Pärjäisitkö oikeudessa yksin? 28 Rikkinäisen rekan pelastaja 40 Etätoimintaan koulutusta 50 Rättstvister kan bli dyra 56 Yhden miehen hiihtomaajoukkue 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten NRO 3/2021 Tekija?_03_2021_ok.indd 1 Tekija?_03_2021_ok.indd 1 10.3.2021 15.30 10.3.2021 15.30
OSALLISTU KEVÄTKOKOUKSEEN! ? On Teollisuusliiton ammattiosastojen kevätkokousten aika. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan kevätkokous on pidettävä maalis–huhtikuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. ? Kevätkokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa luodaan katsaus edelliseen vuoteen, käsitellään tilinpäätös ja vuosikertomus (toimintakertomus), luetaan tilin/toiminnantarkastajien tarkastuskertomus ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta tilivelvollisille. ? Lisäksi kokouksessa päätetään mahdollisesta ehdokkaidenasettelukokouksen pitämisestä ennen syyskokousta ja käsitellään muita kevätkokoukselle esitettyjä asioita. DELTA I VÅRMÖTET! ? Det är dags för fackavdelningarnas vårmöten. Enligt stadgarna ska vårmöten hållas inom mars–april och möteskallelserna ska gå ut senast två veckor före mötet. ? Vårmöten är öppna för alla medlemmar i fackavdelningen. På vårmötet föredras bokslutet och verksamhetsberättelsen för föregående kalenderår. Där uppläses också revisorernas / verksamhetsgranskarnas granskningsberättelse samt fattas beslut om fastställande av bokslutet och beviljande av ansvarsfrihet för de redovisningsskyldiga. ? Dessutom besluter vårmötet vid behov om att hålla ett kandidatnomineringsmöte inför höstmötet och behandlar övriga till vårmötet framställda ärenden. LIITTO TIEDOTTAA Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www .teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta Du hittar fackavdelningarnas annonser på webben på adressen: www.teollisuusliitto.fi/sv/ fackavdelningarnasverksamhet Vårmötet kan också hållas på distans eller som ett hybridmöte, beroende på coronarestriktionerna i regionen. Följ med nyheter från din fackavdelning! Kevätkokoukset voivat olla myös etäkokouksia tai hybridikokouksia, riippuen alueellisista koronarajoituksista. Seuraa osastosi viestintää! VÅRMÖTEN 1.3–30.4 KEVÄTKOKOUKSET 1.3.–30.4. Tekija?_03_2021_ok.indd 2 Tekija?_03_2021_ok.indd 2 10.3.2021 15.30 10.3.2021 15.30
3/2021 Tekijä 3 SISÄLTÖ PE KK A EL O M A A KA N N EN KU VA : JA RN O A RT IK A KUNNAT SELVINNEET VALTION TUELLA Sote-palvelut kuluttavat toistaiseksi noin puolet kuntien budjetista. Korona-aikana kuntien palveluista on pystytty pitämään kiinni valtion korona-avun ansiosta. MISSÄ VIKA, SIELLÄ APUAUTOASENTAJA Kun Scanian raskaan ajoneuvokaluston asentaja Dmitri Tutturev on päivystysvuorossa, puhelinsoitto tietää korjauskeikkaa jonnekin sadan kilometrin säteellä. ”Vaihteleva työ on mukavaa. Koskaan ei tiedä, millainen seuraava keikka on”, Tutturev sanoo. 28 JA RN O A RT IK A KÄNNYKKÄBISNEKSEN TUHKASTA LÄÄKETEOLLISUUDEN TUEKSI KANSI Valoa maailman murheissa: Lihavuuden, diabeteksen ja koronan tutkimus ja hoito tuovat työtä ja toimeentuloa PohjoisKarjalan lääketeollisuutta palvelevissa yrityksissä. ”Medical-klusterin” juuret juontavat kännykkäja lääketeollisuudelle osia valmistaneeseen Perlokseen ja sen osaamiseen muovissa, automaatiossa ja massatuotannossa. 8 ? Mika Rädyn rekan käsijarru jumitti Inexin logistiikkakeskuksen pihamaalla Sipoossa. Dmitri Tutturev tutkii vikaa auton alla. 20 TU O M A S IK O N EN Tekija?_03_2021_ok.indd 3 Tekija?_03_2021_ok.indd 3 10.3.2021 15.30 10.3.2021 15.30
4 Tekijä 3/2021 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 14 .4 . 28 Kun rekka jättää tielle, päivystävä asentaja hälytetään apuun 36 TYÖYMPÄRISTÖ Riskit esiin ja ratkaisuun 39 Lyhyet 40 ETÄKOULUTUS Sosiaalisuus pyritään säilyttämään verkossakin 43 TOIMIJA EWC-edustaja Pekka Tiimo 45 OIVALTAJA Varapääluottamusmies Jarno Silvonen 56 HARRASTAJA Hiihtäjä Jaime Huerta 58 Pulmat 59 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 AVAAJA Ammattiliiton oikeusapu on turvaverkko 08 KANSI Perloksen perintö valmisti ”medicalklusterin” nousuun 16 KOKIJAT Marko Tapani Parkkinen ja Keiko Kodama 19 VIERAILIJA Dosentti Hanna Wass 20 Valtion apu pelastanut kunnat kriisissä 25 Kojamo on sijoitus muiden joukossa 27 Lyhyet ? HARRASTAJA Perusta Suomeen muuttanut höyläämötyöntekijä Jaime Huerta opetteli hiihtämään vasta aikuisiällä. Helmikuussa hän kilpaili Oberstdorfin MM-kisoissa. Seuraavana tavoitteena on Pekingin talviolympialaiset. ? KOKIJAT Kahden kulttuurin parisuhteessa työja kotielämää alkaa katsella uusin silmin. Vaikeuksien yli auttaa keskinäinen lämpö ja luottamus, Marko Tapani Parkkinen ja Keiko Kodama sanovat. ? ETÄKOULUTUS Teollisuusliitto ja TSL järjestävät ammattiosastoille kursseja, joilla tuetaan verkkovalmiuksia. Lähikoulutuksesta tuttu sosiaalisuus pyritään säilyttämään verkossakin. 56 46 JÄSENTUTKIMUS, OSA 8 Duunarinkin mielipide merkitsee 48 MAAILMA Kapinen rotta ilmiantaa kehnon työnantajan 49 Lyhyet 50 I TIDEN En dyr affär att gå till rätten utan stöd av facket 52 I TIDEN Kojamo är en placering bland andra 54 Työttömyyskassa/ A-kassan AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN JA RN O A RT IK A 16 40 Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Tekija?_03_2021_ok.indd 4 Tekija?_03_2021_ok.indd 4 10.3.2021 15.31 10.3.2021 15.31
3/2021 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 17.3.2021 Työmarkkinoiden joustavuutta on vähätelty K eskustelu paikallisesta sopimisesta on jakautunut kahteen leiriin. Työntekijöiden näkökulmasta kysymys on neuvottelemisesta ja sopimisesta, joka tapahtuu paikallisesti, mutta tasavertaisessa asemassa työnantajan kanssa työehtosopimusten pohjalta. Työmarkkinoiden jäykkyydestä ääntä korottaneiden työnantajien tavoitteena sitä vastoin on sopimuskenttää hajauttamalla kasvattaa työnjohto-oikeutta ja valtaa suhteessa työntekijöihin. Se tarkoittaisi sanelun lisääntymistä ja aidon neuvottelemisen ja sopimisen vähentymistä työpaikoilla. Työnantajien suosimien joustovaatimusten perustelu on työmarkkinoiden jäykkyys. Sen aiheuttajiksi ne asettavat keskitetyn sopimisen ja yleissitovat työehtosopimukset, mutta väittämän todenperäisyys on kyseenalainen. Teollisuuden palkansaajat TP:n teettämän tuoreen selvityksen mukaan Suomen työmarkkinat nimittäin ovat joustavat. Yleissitovuus ei niitä erityisemmin jäykistä. TP:n arvio suomalaisten työmarkkinoiden joustavuudesta ei ole ensimmäinen laatuaan. Julkisuudessa nämä näkemykset ovat kuitenkin saaneet niukemmin sijaa kuin hokemat jäykkyydestä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se seikka, että sopimusjärjestelmä on perusteiltaan kunnossa. Se muodostaa kantavan alustan tulevaisuuden työmarkkinoiden rakentamiselle. Järjestelmää voidaan varmasti kehittää, mutta sen romuttaminen olisi epäviisas liike. Työmarkkinoiden ja sopimustoiminnan kehittämisessä ovat tuottavuus ja työllisyys työnantajia ja työntekijöitä yhdistäviä tavoitteita. TP:n selvityksessä ei löydetty näyttöä sille, että paikallisella sopimisella olisi ollut myönteinen vaikutus niistä kumpaiseenkaan. Olettamus siitä, että paikallinen sopiminen edistäisi tuottavuutta ja työllisyyttä ei siis näyttäisi pitävän paikkaansa. Herää kysymys, onko viimeaikainen keskustelu yleissitovista työehtosopimuksista ja paikallisesta sopimisesta käyty puutteellisen tiedon tai vinojen olettamusten varassa. Ehkäpä tilanne onkin se, että sokeiden pisteiden taustalla oleviin kysymyksiin paneutuminen voisi tuoda tarkennetun näkökulman ja uutta ymmärrystä sopimustoiminnan järjestämiseen työmarkkinoilla. Se kenties tarkoittaisi uusien selvitysten tekemistä, mutta niille saattaa olla tarve. Yhteisen tilannekuvan puuttuminen on tyypillinen syy sille, miksi useampia osapuolia koskettavat asiat eivät etene, vaikka keskusteluyhteys on olemassa. TP:n selvityksen mukaan työnantajien valta kasvaa paikallisessa sopimisessa lyhyellä aikavälillä kuten yleisesti on ajateltu. Työnantajien kasvaneen vallan kuitenkin arvioidaan nostavan ajan kuluessa painetta etsiä ratkaisuja tilanteen tasoittamiseksi, esimerkiksi työntekijöiden tulkintaetuoikeudella tai yhteistoiminnan laajentamisella. Tällaisten rakenteellisten ratkaisujen taustalla vallan asetelmia muovaisi myös työntekijöiden uudelleen organisoituminen etujensa ajamiseksi ja asemansa parantamiseksi. Kysymys on voimasta ja vastavoimasta, joiden mittelöä voi kuvata heilurin liikkeen tavoin etenevänä kehityksenä. Työmarkkinoiden heilurin liikkeiden laajuus on valloilleen päästämisen sijaan parasta pitää suppeana. Vakaus ja ennustettavuus ovat menestystekijöitä. Niiden taustalla kaiken perustana on luottamus. Siinä ovat syyt sille, miksi Suomi on pärjännyt 2000-luvun muutoksissa verrattain hyvin. Tätä pääomaa ei pidä hukata. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja Tekija?_03_2021_ok.indd 5 Tekija?_03_2021_ok.indd 5 10.3.2021 15.31 10.3.2021 15.31
Oikeus toteutuu yhteisvoimin P arhaimmatkin lait ja työehtosopimukset ovat pelkkää paperia, jos niitä ei noudateta käytännössä. Viimekädessä sopimusten ja lakien noudattamisesta linjataan oikeudessa. Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön vt. päällikkö Susanna Holmberg pohtii, että periaatteessa jokaisella suomalaisella on pääsy oikeuteen, mutta käytännössä asia ei ole niin yksinkertainen. Riita-asian ratkominen oikeudessa on yhdelle työntekijälle taloudellinen riski, sillä pääsääntöisesti hävinnyt osapuoli maksaa myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Tavallisen työsuhderiidan käsittely oikeusasteissa maksaa usein kymmeniä tuhansia euroja. Ilman lainoppinutta avustajaa työntekijän ei kannata lähteä käräjille, sillä myös vastapuolella on pääsääntöisesti avustaja. – Työnantajat voivat ottaa isosta asianajotoimistosta kaksikin avustajaa, jolloin lasku voi nousta huimiin lukemiin, Holmberg kertoo. AIKAA PALAA OIKEUSASTEISSA Oikeudenkäynti vaatii rahan lisäksi aikaa. On enemmän sääntö kuin poikkeus, että käräjille menneistä tapauksista valitetaan hovioikeuteen. Myös asian monimutkaisuus, eli valmisteluun tarvittava aika, vaikuttaa oikeusprosessin pituuteen. Holmberg laskee, että lähtökohtaisesti kannattaa varautua ainakin kahden vuoden oikeusprosessiin. Käsittelyajat vaihtelevat käräjäja hovioikeuksittain. Jos asia käsitellään pelkästään käräjäoikeudessa, joka ei ole ruuhkautunut, oikeusprosessi voi olla käyty vuodessa. Työehtosopimuksien tulkintaa koskevat kysymykset ratkotaan pääsääntöisesti työtuomioistuimessa, jos osapuolena oleva työnantaja on järjestäytynyt. Järjestäytymättömien työnantajien kohdalla asia menee käräjäoikeuteen, joka voi pyytää työehtosopimuksen tulkinnasta työtuomioistuimen lausunnon. USKOTTAVA OIKEUSAPU SELKÄNOJANA Työntekijän kannalta on tärkeää, että käytettävissä on uskottava oikeusapu. Työnantajalla on motivaatio lakien ja sopimusten noudattamiseen, kun on tiedossa, että väärinkäytökset oikaistaan ammattiliiton tuella. Liiton myöntämässä oikeusavussa jäsenellä ei ole omavastuuosuutta eikä kuluissa ole enimmäissummaa. – Meillä Teollisuusliitossa oikeusapu on erittäin hyvä, Holmberg sanoo. Oikeusapuharkinta tehdään liiton oikeudellisessa yksikössä, eli siellä päätetään, mitkä tapaukset otetaan ajettavaksi. – Selvitetään, riittääkö näyttö ja onko perustetta esittää vaatimusta oikeudessa, Holmberg kertoo päätöksen perusteista. Vuonna 2020 myönnettiin jäsenille oikeusapu 67 jutussa. Työsuhteen riita-asioiden selvittely käräjillä ilman ammattiliiton oikeusapua olisi yhdelle ihmiselle valtava taloudellinen riski. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN GRAFIIKKA EMILIE UGGLA 3 AVAAJA 6 Tekijä 3/2021 Tekija?_03_2021_ok.indd 6 Tekija?_03_2021_ok.indd 6 10.3.2021 15.31 10.3.2021 15.31
§ Meillä Teollisuusliitossa oikeusapu on erittäin hyvä. IRTISANOMISET JA PALKAT AIHEINA Jäsen voi saada liitolta apua sellaisten oikeudellisten asioiden hoitamisessa, jotka ovat aiheutuneet työsuhdeasioissa tai jäsenen toiminnasta liitossa ja ammattiosastossa. Oikeusapua voi saada myös työtapaturmien ja ammattitautien vahingonkorvausasioissa. Teollisuusliiton oikeudelliseen yksikköön tulevista riita-asioista tyypillisiä ovat työsuhteen päättämiseen liittyvät riidat, jolloin tutkitaan, onko päättämisperuste ollut riittävä. Tällöin saatetaan esimerkiksi selvittää, onko työntekijän laiminlyönti ollut sellainen, että siitä voi seurata työsuhteen päättäminen ja onko vastaavanlaisesta laiminlyönnistä aiemmin annettu varoitusta. Tyypillisiä ovat myös palkkasaataviin liittyvät riidat, jolloin saatetaan riidellä maksamatta jääneestä lomakorvauksesta tai oikeudesta johonkin muuhun palkanosaan. SOPIMINEN ON LÄHTÖKOHTA Valtaosa työsuhteen epäselvyyksistä saadaan ratkaistua sopimalla. Työntekijän kannattaa ensin ottaa yhteys omaan esimieheensä ja tarvittaessa pyytää neuvoja ja taustatukea työpaikan luottamusmieheltä tai liiton asiantuntijoilta. Holmberg kertoo, että ensivaiheessa liitosta saa neuvontaa. On myös yleistä, että työpaikalla ratkaisemattomaksi jääneet riidat selviävät ilman käräjöintejä, kun vaatimukset esitetään kirjallisesti liiton tuella. Sovitteluratkaisulle on nykyisin tilaa tuomioistuimessakin. Vuodesta 2006 käytössä ollut tuomioistuinsovittelu on vaihtoehto oikeudenkäynnille. Tällöin sovittelijana toimii tuomioistuimen tuomari, jonka tehtävänä on auttaa osapuolia löytämään riitaan molempia tyydyttävä ratkaisu. – Tuomioistuinsovitteluprosessia on alettu käyttää yhä enemmän. Se on nopeampi ja vapaamuotoisempi, Holmberg kertoo. Tuomioistuinsovittelussa osapuolet pääsevät itse esittämään asiansa ja vaikuttamaan riidan lopputulokseen. Holmbergin mukaan sovittelussa liiton juristien tehtävä on olla enemmän sivuroolissa pitämässä huolta, ettei jäsen tee itsensä kannalta huonoa sopimusta. ? Mitä tehdä, kun työsuhteessa on ongelmia? Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/mita-tehda AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai Twitterissä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. TYÖSUHDERIITOJEN KÄRÄJÖINTIKULUT KASVUSSA Kantaja Vastaaja Hävinnyt osapuoli maksaa pääsääntöisesti sekä omat että vastapuolen oikeudenkäyntikulut. 1995 2004 2008 2019 euroa* 15 000 10 000 5 000 Lähde: Oikeudenkäyntikulut pääkäsittelyssä ratkaistuissa riita-asioissa 2019, Edilex 2020/36 * Euromäärät ovat mediaaneja, jotka kertovat suuruusjärjestykseen asetettujen oikeudenkäyntikulujen keskimmäisen arvon. 5 34 8 4 74 3 7 35 4 8 37 7 15 12 2 7 29 5 8 37 2 10 21 9 Vuonna 2019 osapuolten ilmoittamien oikeudenkäyntikulujen mediaani oli yhteensä 25 341 euroa. 3/2021 Tekijä 7 AJASSA Tekija?_03_2021_ok.indd 7 Tekija?_03_2021_ok.indd 7 10.3.2021 15.31 10.3.2021 15.31
8 Tekijä 3/2021 Korona käänsi nupit kaakkoon Lihavuus, diabetes, covid-19. Koko maailman yhteiset murheet ovat kääntäneet Joensuun seudun medical-klusterin vahvaan kasvuun. Koronapandemia on tuonut yrityksille lisää työtä, toimeentuloa, investointeja ja vientituloja. Koronan runtelemasta Keski-Euroopasta katsoen aiemmin vähän syrjässä sijainnut Pohjois-Karjala näyttääkin nyt turvalliselta keitaalta. TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN KUVAT JARNO ARTIKA ? Markku Mutikainen työskentelee Phillips Medisizen Kontiolahden tehtaalla, minne on palkattu pelkästään viime vuoden aikana 80 uutta työntekijää. Tekija?_03_2021_ok.indd 8 Tekija?_03_2021_ok.indd 8 10.3.2021 15.31 10.3.2021 15.31
? AJASSA ”Osaavat ihmiset ja yli 50 vuoden kokemus muovituotannosta.” Tekija?_03_2021_ok.indd 9 Tekija?_03_2021_ok.indd 9 10.3.2021 15.31 10.3.2021 15.31
10 Tekijä 3/2021 J oensuun seudun medical -klusteri eli lääketeollisuutta palveleva yritysverkosto tuottaa kansainväliselle lääketeollisuudelle monenlaisia tuotteita ja palveluja: lääkeannostelijoita, sairaalaja laboratoriotarvikkeita, diagnostisia pikatestejä, lääkinnällisten laitteiden sopimusvalmistusta, automaatioteknologiaa, muottituotantoa, muoviosaamista… Kaikkea tätä tuotettiin jo ennen koronapandemiaa, koronan myötä tarpeet ovat kutakuinkin tuplaantuneet. Kasvu ei tule yksinomaan koronatestaukseen liittyvistä tuotteista. Konservatiivinen lääkeja diagnostiikka-ala säikähti koronapandemian aiheuttamaa markkinahäiriötä ja ryhtyi kasvattamaan varastojaan kautta linjan. Maailmanlaajuinen poikkeustila kirkasti faktan, ettei koronavirus jää ihmiskunnan viimeiseksi vitsaukseksi – varautumisen tärkeys konkretisoitui. MERKITTÄVÄ TYÖLLISTÄJÄ Joensuun seudun medical-klusterin kantavia voimia ovat sopimusvalmistaja Valukumpu Oy, muovituotevalmista Muovisola Oy, ruiskuvalua ja muottivalmistusta tarjoava Muottituote Oy, sairaalaja laboratoriotarvikevalmistaja Thermo Fisher Scientific Oy, diagnostisia pikatestejä valmistava Medix Biochemica Oy, sopimusvalmistaja Phillips Medisize Oy sekä automaatioteknologiayhtiö Kaptas Oy. Verkoston veturi ja suurin työllistäjä on Medisize, jossa töitä tekee noin 600 ihmistä. Kaikkiaan lääketeollisuutta palvelevassa arvoketjussa työskentelee reilusti yli tuhat ihmistä. Työpaikkojen määrä on vieläkin suurempi, kun mukaan lasketaan yritysten käyttämä alihankintaverkosto. PANDEMIASTA TOISEEN Jo ennen koronapandemiaa Medisizea on työllistänyt toinenkin globaali koettelemus, lihavuus. Pandemiaksikin mainittu ylipaino on kasvava ongelma Kiinaa myöten. Lihavuuden myötä lisääntyy myös diabeetikoiden määrä. 2000-luvun alussa maailmassa oli noin 150 miljoonaa diabeetikkoa, nyt heitä on noin puoli miljardia. Siinä perusteluja sille, miksi PohjoisKarjalasta on tähän mennessä lähtenyt maailmalle jo yli 1,5 miljardia insuliinikynää. Phillips Medisizen asiakkaita ovat kansainväliset lääkeyhtiöt. Insuliinikynien lisäksi yhtiö valmistaa muun muassa ehkäisykierukan asettimia ja nyt myös covid-19-taudin testikasetteja. Erilaisten virusten ja bakteerien testauksessa käytettäviä testikasetteja yhtiö valmisti jo aiemminkin, koronan myötä tuotantomääriä on nyt reippaasti kasvatettu. Viime kesänä testikasetteja tehtiin kolmessa vuorossa, nyt töitä paiskitaan viidessä vuorossa. PEREHDYTTÄMISEN KAUTTA – Viime vuoden aikana uusia työntekijöitä tuli 80. Tulijoiden haltuunotto ja perehdyttäminen on sujunut hyvin. Tosin yksi aika oli, jolloin perehdytettäviä per henkilö oli liikaa. Asiaan puututtiin, ongelman työnantajakin huomasi, Phillips Medisizen pääluottamusmies Jani Kähkönen kertoo. Satu Hyvösen tehtävänimike Medisizella on operator 3. Hän toimii ryhmävastaavana osastolla, jossa suurin osa työstä on manuaalista kokoonpanoa. Kokoonpanijat tekevät myös laadunvalvontaa. ”En edes tiedä, ketkä työntekijöistä ovat talon kirjoilla ja ketkä vuokratyövoimaa.” ”Tuotannossa valmistetaan herkkää tuotetta, vastuu laadusta on iso.” Tekija?_03_2021_ok.indd 10 Tekija?_03_2021_ok.indd 10 10.3.2021 15.32 10.3.2021 15.32
? ? Phillips Medisizen tehtaanjohtaja Perttu Huovinen ja pääluottamusmies Jani Kähkönen kertovat, että uusien työntekijöiden perehdyttäminen on sujunut hyvin. 3/2021 Tekijä 11 – Vastuullani on huolehtia siitä, että vuorokohtaiset – osittain jopa tuntikohtaiset – tavoitteet saavutetaan. Hoidan käytännön taustatyöt, jotta työntekijät pääsevät keskittymään fyysiseen tekemiseen. Nelisen vuotta Medisizella työskennellyt Hyvönen on toiminut myös uusien työntekijöiden perehdyttäjänä. Puhdastilatuotanto ja toimiminen puhdastilassa, pukeutuminen, dokumenttien hallinta – opittavaa riittää. – Varsinainen työ osastolla ei ole vaikeaa. Haastavaa sen sijaan on tiukka dokumentaatio. Tuotannossa valmistetaan herkkää tuotetta, vastuu laadusta on iso. Tekeminen liittyy ihmisten terveyteen. Näillä tuotteilla pelastetaan ihmishenkiä. Hyvösen osastolla on paljon vuokratyövoimaa ja myös nuorta väkeä. – On nuoria, jotka pitävät opinnoista välivuotta. Vaihtuvuus on luonnollista, kun nuoret jälleen jatkavat opintojaan. Itse en edes tiedä, ketkä työntekijöistä ovat talon kirjoilla ja ketkä vuokratyövoimaa. Täsmälleen samanarvoisia ovat, samoja töitä tekevät. THERMO FISHER TUPLANNUT Thermo Fisher Scientific Oy tekee Joensuussa pipettien ja pipettikärkien ruiskuvalua, kokoonpanoa sekä huoltoa ja valmistaa mikrokuoppaja näyteannoslevyjä. Tuotannosta noin 97 prosenttia menee vientiin. Thermo Fisherin Joensuun-yksikössä työskentelee noin 420 ihmistä. Viimeisen reilun vuoden aikana lisäystä on peräti 200 työntekijän verran. Käynnissä on jatkuva rekrytointi, kasvuun tarvitaan koko ajan uusia tuotannon työntekijöitä. Muotinvalmistus, varaosat ja tuotekehitys ovat yhtiön Vantaan-yksikön vastuulla. Joensuun kaupunki palkitsi Thermo Fisherin vuoden 2020 yrittäjäpalkinnolla. AJASSA Tekija?_03_2021_ok.indd 11 Tekija?_03_2021_ok.indd 11 10.3.2021 15.32 10.3.2021 15.32
12 Tekijä 3/2021 – Koronapandemialla on ollut suuri vaikutus. Kyllä porukka tuntee hienoista ammattiylpeyttä siitä, että ollaan eturintamassa torjumassa pandemiaa, pääluottamusmies Juha Pakarinen kertoo. Thermo Fisher on osoittautunut vakaaksi työnantajaksi, ja sitä 24 vuotta firmassa työskennellyt Pakarinenkin arvostaa. Kasvettu on, mutta hallitusti. Yt-kierroksia ei ole juurikaan tarvinnut käydä. – Täytyy antaa iso tunnustus tehdaspäällikölle Anssi Viinikaiselle. Hänellä on ollut olennainen rooli siinä, että pääkonttorin luottamus Joensuun tehtaan porukan osaamiseen on vahva. Luottamus on konkretisoitunut kehittämisenä ja investointeina. Thermo Fisherin tuotanto on pitkälle automatisoitua. Automaatio ja kasvu vaatii investointeja, joita yhtiö teki viime vuoden aikana noin kuudella miljoonalla eurolla. KORONA VIE, KORONA TUO Ruiskuvaluun, metallituotteiden meistämiseen sekä asiakaskohtaisiin kokoonpanoratkaisuihin erikoistunut Valukumpu Oy kasvaa useamman tukijalan varassa. Sopimusvalmistajan asiakastoimialoja ovat telekommunikaatio-, elektroniikka-, ajoneuvoja rakennusteollisuus sekä medical-sektori. Osa Valukummunkin asiakastoimialoista sai koronasta siipeensä; maailman pysähtyminen hyydytti kauppoja. Sen sijaan medical-puoli lähti koronan ryydittämään kasvuun. Sektorin osuus liikevaihdosta on nyt noin 20 prosenttia, ja kasvua on näkyvissä. Kasvu näkyy myös yhtiön työntekijämäärässä. Vuosi sitten työntekijöitä oli 132, nyt 140. ELINTÄRKEÄ AUTOMAATIO Työvoiman kustannus ei enää ratkaise tehtaan sijoituspaikkaa. Vaakakupissa painavat osaaminen, laatu, tuotannon joustavuus, toimitusajat ja toimintaympäristön turvallisuus sekä automaatio. Fisher Scientificin Joensuun-yksikön henkilöstö on melkein tuplaantunut 420 ihmiseen viimeisen reilun vuoden aikana, pääluottamusmies Juha Pakarinen kertoo. ? ”Konservatiivinen lääkeja diagnostiikkaala säikähti koronapandemian aiheuttamaa markkinahäiriötä ja ryhtyi kasvattamaan varastojaan kautta linjan.” Tekija?_03_2021_ok.indd 12 Tekija?_03_2021_ok.indd 12 10.3.2021 15.32 10.3.2021 15.32
? 3/2021 Tekijä 13 – Ilman automaatiolinjojen uudistamisia olisi menetetty osa tuotannosta, vakuuttaa Phillips Medisizen pääluottamusmies Kähkönen. Kähkönen tietää, että äärimmäisen kilpailutetussa lääketeollisuusbisneksessä alihankkijan on pakko kehittyä ja kehittää toimintojaan. Medisizen automaatiokyvykkyyden pääluottamusmies arvioi hyväksi, jopa kiitettäväksi. – Automaation ansiosta saadaan työt pysymään täällä. Automaatio on ainut mahdollisuus ratkaista massatuotanto ja lääketeollisuuden edellyttämä laatu, Kähkönen linjaa. Automaatioon, tuotannon koneisiin ja laitteiseen Medisize investoi viime vuonna reilut viisi miljoonaa euroa. Isoin yksittäinen satsaus tehtiin työkaluvalmistukseen. Klusteriin kuuluva Kaptas Oy on erikoistunut teollisuusautomaatioon ja kappaleenkäsittelyyn. Asiakastoimialoja ovat muovi ja metalli sekä entistä vahvemmin myös lääkeja diagnostiikkateollisuus. Maaliskuun alussa Kaptas fuusioitui turkulaisen Promector Oy:n kanssa. Promector on profiloitunut lääketeollisuuden erikoiskoneiden rakentajaksi. Fuusiossa syntynyt yhtiö jatkaa nimellä Kaptas ja se työllistää yhteensä noin 50 ihmistä. Medical-klusteriin kuuluva Valukumpu perusti oman automaatioyksikkönsä vuonna 2018. Ouneva Groupiin kuuluva yhtiö perusteli yksikön perustamista tarpeella monipuolistaa omaa osaamistaan ja myös kapasiteetin varmistamisella. Perustamisen jälkeen yhtiö on ollut automaatiotarpeissaan omavarainen. Ulos myytäväksi kapasiteettia ei ole riittänyt. EKOSYSTEEMIN VOIMALLA Yritysten ja alueiden menestys riippuu niiden kyvystä asemoitua globaaleihin verkostoihin ja kansainvälisille markkinoille. Joensuun seutu houkuttelee kansainvälisiä lääkeyhtiöitä, sillä tarjolla on ennen muuta osaamista ja osaajia. Synergiaa syntyy myös täysin erilaisilla toimialoilla työskentelevien kansainvälisten yritysten, kuten lukitusteknologiayhtiö Assa Abloyn ja metsäkonevalmistaja John Deeren, välillä. ”Porukka tuntee hienoista ammattiylpeyttä siitä, että ollaan eturintamassa torjumassa pandemiaa.” Imagon kohotusta Yrityksille kehittämispalveluja tarjoava Business Joensuu Oy valmistelee parhaillaan muovialalle imagokampanjaa. Tavoitteena on lisätä Joensuun seudulla toimivien muovialan yritysten, alueella valmistettavien muovituotteiden ja ennen muuta alan työmahdollisuuksien tunnettuutta. – Jo muutamia vuosia sitten maakunnassa toimi Riverian vetämänä muoviakatemia-foorumi. Mukana oli yrityksiä, koulutusorganisaatioita ja julkisia toimijoita. Riverialta vetovastuu siirtyi sittemmin Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle ja nyt edelleen Business Joensuulle, Business Joensuun yritysasiantuntija Antti Mononen kertoo. Business Joensuun näpeissä muoviteema on saanut uutta puhtia; monikanavaisella viestinnällä toteutettava kampanja on määrä käynnistää kuluvan kevättalven aikana. – Tavoittelemme nuoria ja myös alan vaihtajia. Niin ikään haluamme tehdä muovialan yrityksiä tutummiksi myös suurelle yleisölle – mitä tuotteita maakunnassa valmistetaan. Osana kampanjaa tuomme esille myös ihmisiä työssään. Kampanjassa on mukana yrityksiä muutaman henkilön firmoista seudun suurimpiin toimijoihin. – Jo pelkästään muovituotteiden valmistuksessa Joensuun seudulla toimii yli 20 yritystä. Jaksolla 2019–2020 yritysten kasvusuuntainen liikevaihto oli noin 180 miljoonaa euroa. Viennin osuus siitä on 60–70 prosenttia. Mainituista yrityksistä medical-sektori on suurin, muttei ainut. Merkittävimpänä valmistusmenetelmänä seudun yrityksissä on muovituotteiden ruiskuvalu. Myös ekstruusiota ja komposiittituotteiden valmistuksessa muun muassa pultruusioteknologiaa on käytössä. Valmistetaanpa alueella veneitäkin. AJASSA Tavoittelemme nuoria ja alanvaihtajia, ja haluamme tehdä muovialan yrityksiä tutummiksi suurelle yleisölle, Business Joensuun yritysasiantuntija Antti Mononen kertoo. ”Lähteepä mikä tahansa klusterin yrityksistä myyntimatkalle maailmalle, meillä on yhteinen tarina kerrottavaksi. Automaatiota, muotteja, projektiosaamista… Täältä pesee ja linkoaa! Joensuun seudulla on tarjota lääketeollisuudelle suorituskykyä ja joustavuutta.” Näin vauhdikkaasti Joensuun seudun medical-klusteria Tekija?_03_2021_ok.indd 13 Tekija?_03_2021_ok.indd 13 10.3.2021 15.32 10.3.2021 15.32
14 Tekijä 3/2021 kehui Phillips Medisizen tehtaanjohtaja Perttu Huovinen haastattelussa kolmisen vuotta sitten. Mies on yhä sanojensa takana. – Osaavat ihmiset ja yli 50 vuoden kokemus muovituotannosta, vastaa Huovinen kysymykseen, mikä on vetänyt Joensuun seudun niin voimakkaasti mukaan lääketeollisuusbisnekseen. Täsmälleen samat argumentit toivat aikoinaan myös Thermo Fisher Scientificin edeltäjän Labsystemsin Joensuuhun. Labsystemsin tilat Helsingissä olivat käyneet ahtaiksi, eikä osaavia työntekijöitä ollut tarjolla. Sijoittumista ainakin Kajaaniin ja Poriin pohdittiin. Voiton vei kuitenkin Joensuu ja alueen muoviosaaminen. ? Robotti tekee kappalehakua Phillips Medisizen ruiskupuristehallissa. Automaatio on mahdollisuus ratkaista massatuotanto ja lääketeollisuuden edellyttämä laatu, pääluottamusmies Jani Kähkönen sanoo. ”Pohjois-Karjalasta on tähän mennessä lähtenyt maailmalle jo yli 1,5 miljardia insuliinikynää.” Huovinen arvioi, että koronapandemia on tehnyt bisnekselle hyvää myös maantieteellisen sijainnin vinkkelistä. – Aiemmin meidän sijaintimme verrattuna keskieurooppalaisiin kilpailijoihin ei ollut mikään etu, enemmänkin päinvastoin. Koronan myötä tilanne on nyt toinen – tuotanto on pysynyt suojassa läpi pandemian, asiakkaat ovat voineet luottaa toimitusvarmuuteen. TOIMIVA OPPILAITOSYHTEISTYÖ Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria tarjoaa muovituotealan koulutusta monessa muodossa. – Opiskelijoita otetaan yhteisvalinnan kautta, tarjolla on myös ammattitutkinto sekä erikoisammattitutkinto ja vielä sen päälle räätälöidyt koulutukset, Riverian Teknologia-toimialan toimialajohtaja Olli Sivonen kertoo. Parhaillaan Riveriassa suunnitellaan vuoden 2022 aloituspaikkojen määrää. Koneja tuotantotekniikan perustutkintoon kaavaillaan 150 aloituspaikkaa, koneasennuksen ammattitutkintoon 30 paikkaa ja erikoisammattitutkintoon 10 paikkaa. – Yritysten toiveita kuunnellaan tarkasti. Kun tietoa tarpeista tulee, Riveria pystyy reagoimaan tilanteisiin notkeasti. Riverian ketteryyttä arvostaa myös Medisizen Huovinen. Hänen mukaansa työntekijöiden saatavuus ei ole rajoittanut yhtiön kasvua. Koulutukseen yhtiö panostaa itsekin – mestari– kisälli-systeemiä tarvitaan eritoten muottivalmistajien ja validoijien koulutuksessa. Suoraan koulun kautta näitä taitajia ei ole saatavilla. ? – Palvelukyky on ihmisten osaamista, toimitusvarmuutta, kustannuskilpailukykyä, laadullista suoriutumista. Kaikkea tätä meillä on. Ammattitaitoisten ja sitoutuneiden ihmisten roolia painotan. Robotteja saa robottikaupasta ja koneita konekaupasta – ratkaisevaa ja tärkeintä on se, kuinka ihmiset osaavat koneita käyttää, Medisizen Huovinen kiteyttää. Tekija?_03_2021_ok.indd 14 Tekija?_03_2021_ok.indd 14 10.3.2021 15.32 10.3.2021 15.32
3/2021 Tekijä 15 AJASSA Perloksen DNA Medifiq Healthcareksi nimetyn terveydenhuollon yksikkönsä ruotsalaiselle sijoitusyhtiö Ratokselle. Perlokselle jäi 20 prosentin vähemmistöosuus. ”Terveydenhuolto on ollut Perloksessa lapsipuolen asemassa jo pitkään”, kirjoitti Mediuutiset ja arveli, että vähemmistöosuus tullee tuomaan Perloksen kassaan rahaa, jota se voi käyttää matkapuhelinbisneksensä kehittämiseen. Kauppahinta oli 55 miljoonaa euroa. Ratoksen omistuksessa Medifiq-nimi jäi historiaan, ja uudeksi nimeksi tuli Medisize. Ratokselle alihankintayrityksen omistus oli uutta. Myynnin kasvu oli hitaampaa, kuin mihin sijoitusyhtiö oli tottunut. Vuonna 2011 investointiinsa pettynyt Ratos myi Medisizen amerikkalaiselle Phillips Plastic Corporationille. Ratoksen myyntivoitoksi kerrottiin vajaat 5 miljoonaa euroa. ”Perloksen paras pala meni amerikkalaisille”, otsikoi Talouselämä -lehti heinäkuussa 2011. Vuonna 2016 Phillips Medisize myytiin Koch Industries -konserniin kuuluvalle Molexille. Emoyhtiö Molexilla on yli 40 000 työntekijää lähes 20 maassa. Perloksen aikakausi päättyi vuonna 2007. Parhaimmillaan yhtiö työllisti Joensuussa yli 2 000 henkilöä. Perloksen lopettamisen yhteydessä tilannetta kommentoi myös silloinen Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pentti Hyttinen. Hän kehotti Perlokselle kiukuttelun sijasta suuntaamaan energian uuden luomiseen. ”Ei kannata yrittää säilyttää menneen ajan tuotantoa, jolla ei ole tulevaisuudessa kilpailukykyä. Alueella on tarpeen kehittää yrityksiä, jotka hyödyntävät kannattavasti tuoreita innovaatioita.” Jälkiviisaana voinee todeta, että maakuntajohtaja oli sekä väärässä että oikeassa. Pääluottamusmies Pentti Hartikainen Perloksen Kontiolahden tehtaan portilla tiistaina 16. tammikuuta 2007, kun Perloksen koko henkilöstö marssi ulos. Edellisenä päivänä yhtiö oli kertonut vähentävänsä lähes 1 000 työntekijää Joensuun ja Kontiolahden tehtailta. Joensuun seudun medical-klusterin juuret juontavat matkapuhelinteollisuudelle ja lääketeollisuudelle komponentteja valmistaneeseen Perlokseen. Muoviosaaminen, työkaluvalmistus, automaatio ja massatuotanto ovat ne Perloksen opit, joille seudun medical-klusteri on menestyksensä rakentanut. Kauan ennen kännykkähuumaa Perlos valmisti muun muassa pullon tulppia ja korkkeja, puuterirasioita, huulipunamekanismeja, televisioiden osia ja liittimiä. Lääketeollisuuden tuotteet tulivat mukaan jo 1960-luvulla. Astmalääkityksessä käytetyn jauheinhalaattorin valmistuksen aloittaminen 1980-luvun puolivälissä oli iso juttu. Puhdastilakulttuuri ja laatujärjestelmä ottivat harppauksia. Myös oma automaattisten kokoonpanokoneiden valmistus pääsi vauhtiin. ”Perlos tekee maailman myydyintä astma-annostelijaa”, uutisoi Taloussanomat vuonna 1999. Lääketehdas Astran kanssa kehitetty uuden sukupolven astmainhalaattori oli Turbuhaler, lehden mukaan ”varsinainen Formula 1 -tuote”. Perloksen lääketoimialan osuus konsernin liikevaihdosta oli vaatimaton 14,5 prosenttia. Vuonna 1995 matkapuhelimia myytiin koko maailmassa 43 miljoonaa kappaletta. Vuonna 2000 myynti oli hulppeat 402 miljoonaa. Kukoistavan kännykkäbisneksen rinnalla medical-liiketoiminta kehittyi telekom-huumaa eläneen Perloksen näkökulmasta tuskastuttavan hitaasti. Edessä oli vastoinkäymisiä. Halpojen puhelinten tuotanto Aasiassa kasvoi, ja Nokiasta riippuvainen Perlos joutui ahtaalle. Perloksen medical-liiketoiminta koki pahan takaiskun vuonna 2006, kun yhtiö menetti Turbuhalerin tuotannon. Samaisena vuonna Perlos kertoi myyvänsä inhalaattoreita valmistavan JO U N I TU RU N EN / LE H TI KU VA Tekija?_03_2021_ok.indd 15 Tekija?_03_2021_ok.indd 15 10.3.2021 15.32 10.3.2021 15.32
16 Tekijä 3/2021 kuukautta aiemmin internetin Japani-teemaisessa sähköpostiryhmässä. Parkkisen Japani-kiinnostus on kuitenkin kaukaisempaa perua. Se alkoi jo lapsena japanilaisesta animesta eli animaatioelokuvista ja -sarjoista. – Pienenä en osannut vielä edes yhdistää Japania ja suosikkielokuvaani Naapurini Totoro . Ihailin vain elokuvan kieltä, joka kuulosti hienolta, kertaa keskisuomalainen viilusaumaaja, joka työskentelee Metsä Woodin koivuvaneritehtaalla Suolahdessa. Käytännön miehenä Parkkinen keksi onneksi myös kelpo niksin tokiolaisen rautatieaseman ruuhkaan. – Puin päälleni kirkkaan oranssin paidan. Se auttoi Keikoa huomaamaan minut. Kaksi vuotta myöhemmin pari meni naimisiin ja perusti yhteisen kodin Suomeen. SUOMEA, ENGLANTIA JA JAPANIA – Tadaima , Parkkinen huikkaa nykyään usein, kun hän saapuu vuorotyöstään perheen luo Äänekosken ”Ehkä muutamme joskus Japaniin” TEKSTI TUIJA MANNERI KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN JA PARIN KOTIALBUMI S inä päivänä suomalaista miestä jännitti. Oli kuuma elokuu vuonna 2016, kun Marko Tapani Parkkinen seisoi Japanissa Tokion rautatieasemalla. Hän mietti, että onnistuvatko hän ja Keiko Kodama mitenkään löytämään toisensa aseman valtavasta ihmisvilinästä. Lomamatka oli tuonut Parkkisen Tokioon ja hän oli ehdottanut tapaamista Kodamalle, joka asui Osakassa. Sieltä on Tokioon parin tunnin matka erikoisnopealla shinkansen -junalla. Kaksikko oli tutustunut pari Kun puoliso tulee toisesta kulttuurista, työja kotielämää alkaa katsella ihan uusin silmin. Sen tietää suomalaisjapanilainen aviopari Marko Tapani Parkkinen ja Keiko Kodama. ? ”Kaupungeissa monikulttuurisuuteen on totuttu. Kotikylällä taas asuu niin vähän ihmisiä, että ehkä ilmapiiri siksi on hyväksyvä”, Marko Tapani Parkkinen pohtii. KOKIJAT Tekija?_03_2021_ok.indd 16 Tekija?_03_2021_ok.indd 16 10.3.2021 16.02 10.3.2021 16.02
3/2021 Tekijä 17 ? Kovaa työntekoa pidetään vastuuntuntoisena käytöksenä. Honkolan kylään. Japaninkielinen tervehdys kuuluu kotiinpaluuhetkeen. Töihin lähtiessään Parkkinen taas sanoo heihein sijasta ”ittekimasu”, mikä tarkoittaa sanatarkasti, että menen ja tulen takaisin. – Tällaisia kohteliaita lausahduksia ja ehkä satakunta muuta sanaa osaan japaniksi. Keikon kanssa puhumme kotona englantia ja vähitellen yhä enemmän suomea. – Opettajani sanoo minulle koko ajan, että puhu suomea, puhu suomea, naurahtaa Kodama, joka parhaillaan käy maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta. Se kestää vuoden loppuun. – Koulutuksessa on hauskaa, vaikka se pidetäänkin etäkouluna. Kunhan kielitaito paranee, Kodama haluaisi löytää Suomesta töitä. Tai opiskelupaikan. – Nuorena opiskelin Japanissa oikeustiedettä, ja viimeksi ennen Suomeen muuttamista tein hoivatyötä kahdessa vanhusten erityisessä hoivakodissa. AJASSA TYÖVUOROSSA YLI 17 TUNTIA Kun Parkkisen ja Kodaman yhteydenpito ensitapaamisen jälkeen tiivistyi, he huomasivat nopeasti eroja suomalaisessa ja japanilaisessa työkulttuurissa. Kodaman tyypillinen työpäivä esimerkiksi alkoi aamulla kello yhdeksän ja jatkui iltakuuteen. Sen jälkeen saattoi olla kahden tunnin lepoaika ennen kuin iltakahdeksalta alkoi uusi vuoro, joka päättyi seuraavana aamuna puoli kymmeneltä. – Työvuoro saattoi alkaa myös iltapäivällä neljältä ja jatkua yön yli seuraavaan aamuun, eli yhteensä 17,5 tuntia. Silloin sai kuitenkin välillä levätä kaksi tuntia. Yövuorossa oli myös helpompaa kuin päivällä, koska asiakkaat nukkuivat, Kodama kertoo. Vapaapäiviä hänellä oli yksi viikossa. – Japanissa todella tehdään töitä ja pitkää päivää, Parkkinen tiivistää omat havaintonsa. Hän näki sen niin vaimonsa työpaikalla kuin turistina missä vain liikkui. – Jos esimerkiksi menin ravintolaan, joku tuli heti kiillottamaan pöytää. Myös yleisövessoissa joku siivosi koko ajan. Ne olivatkin todella puhtaita. TYÖTELIÄS ON VASTUUNTUNTOINEN Suomessa Kodama ihmetteli alkuun sitä, että puolison työajat ovat täsmälliset. Työskentely loppuu, kun työaika päättyy. Japanissa ennemminkin tehdään vähän yliaikaa. Eroja he ovat löytäneet myös lomakäytännöistä. Parkkinen on ollut saman työnantajan palveluksessa jo viitisentoista vuotta, joten hänellä on lomaa neljä viikkoa kesällä ja viikko talvella. Kodamalla oli Japanissa kesälomaa kolme päivää ja talvilomaa kaksi, KAHDEN KULTTUURIN PARIT ? Kaksikulttuurisia pareja ja perheitä on Suomessa yli 80 000. Liitot ovat lisääntyneet ulkomailla työskentelyn, opiskelun ja matkustamisen kasvun myötä. ? Suomalaismiesten puolisot ovat tavallisimmin entisestä Neuvostoliitosta tai Venäjältä, Ruotsista, Thaimaasta ja Virosta. ? Suomalaisnaisten puolisot ovat yleisimmin syntyneet Ruotsissa, Britanniassa, entisessä Neuvostoliitossa tai Venäjällä, Saksassa, Turkissa ja Yhdysvalloissa. ? Tutkimuksen mukaan kaksikulttuurisissa avioliitoissa ollaan yhtä tyytyväisiä tai tyytyväisempiä kuin kahden suomalaissyntyisen liitoissa. Valtaosa pareista on myös tyytyväisiä elämäänsä Suomessa. ? Perheisiin syntyy usein oma, niin sanottu kolmas kulttuuri, jossa yhdistyy kummankin kulttuurin hyviä puolia ja parille tärkeitä asioita. ? Vertaistukea, toimintaa ja koulutusta kaksikulttuurisille pareille ja perheille järjestää muun muassa Familia-yhdistys. Lähde: Familia ry: www.familiary.fi/ kirjasto/52-kahden-kulttuurin-faktaa Tekija?_03_2021_ok.indd 17 Tekija?_03_2021_ok.indd 17 10.3.2021 15.33 10.3.2021 15.33
18 Tekijä 3/2021 mutta teollisuudessa lomaa olisi ollut enemmän kuin sosiaalialalla. Vuosilomapäiviään Kodama saattoi Japanissa joutua käyttämään, jos sairastui. Eikä hän olisi pystynyt helposti vähentämään työaikaansa, jos olisi tarvinnut helpotusta esimerkiksi uupumisen tai elämäntilanteen vuoksi. Pitkien työpäivien ja lyhyiden lomien syynä Parkkinen ja Kodama pitävät perinteitä ja asennetta. Japanissa kovaa työntekoa pidetään vastuuntuntoisena käytöksenä, joka on tavoiteltavaa ja tärkeää. Se opetetaan lapsille jo pienestä pitäen. CURRYRIISIÄ JA LOHIKEITTOA Jos Parkkisella olisi tänään töissä asiaa esimiehelleen, hänen olisi helppo piipahtaa juttelemassa rennosti tämän kanssa. Japanissa sen sijaan päällikköportaaseen ja opettajiin suhtaudutaan kunnioittavasti ja keskustelu heidän kanssaan on muodollista. – Epätasa-arvoa Japanissa on myös naisten ja miesten välillä niin töissä kuin kotona. Kun esimerkiksi tulee raskaaksi, on usein lopetettava työt ja jäätävä kotiin, Kodama miettii. Suomessa hän on iloinnut siitä, miten paljon miehet – sekä isät että isoisät – osallistuvat kotitöihin ja lasten hoitamiseen. Toisaalta Japanissakin asenteet ovat muuttumassa. – Nuoret japanilaismiehet osallistuvat lasten hoitamiseen ja kotiaskareisiin jo paljon enemmän kuin heidän omat isänsä. Kotikeittiö on Äänekoskella kuitenkin Kodaman valtakunta aivan kuten se oli Japanissa. Tähän työnjakoon myös Parkkinen on tyytyväinen. – Ruokakulttuurini muuttui avioliiton myötä paljon paremmaksi. Keikon tekemä ruoka paitsi maistuu hyvältä myös näyttää kauniilta. Nykyisin lempiruokani on japanilainen curry rice eli eräänlainen liha-kasvispata. – Minä sen sijaan en ole vieläkään oppinut pitämään mustasta makkarasta tai salmiakista, Kodama kertoo. – Mutta suomalainen lohikeitto on todella hyvää! PULMA SELVIÄÄ PUHUMALLA Kaksikulttuurisella avioparilla on nyt menossa kolmas yhteinen vuosi Suomessa. Niihin on mahtunut myös vaikeita päiviä. – Maahanmuuttoja lupabyrokratia vie todella paljon voimia ja aikaa ja aiheuttaa stressiä, joka heijastuu kaikkeen, Parkkinen huokaisee. Varsinkin alkuun Kodama myös tunsi itsensä Suomessa yksinäiseksi. Meni pitkään ennen kuin hän pääsi kotoutumiskoulutukseen, mikä on nyt tuonut hänelle uusia tuttavia ja sisältöä arkeen. Kummallekin puolisolle pahaa mieltä aiheuttavat ihmisten ennakkoluulot ja loukkaavat kommentit esimerkiksi aasialaisista ostovaimoista tai onnenonkijoista. Kodama ei onneksi ole ymmärtänyt kaikkea kuulemaansa, ja ikävää suunsoittoa pari kohtaa lähinnä pienillä paikkakunnilla. – Kaupungeissa monikulttuurisuuteen on totuttu. Kotikylällä taas asuu niin vähän ihmisiä, että ehkä ilmapiiri siksi on hyväksyvä. Esimerkiksi hirvipeijaisissa oli mukava käydä yhdessä, Parkkinen kertoo. Vaikeuksien yli paria auttaa keskinäinen lämpö ja luottamus. He keskustelevat paljon erilaisten kulttuuritaustojensa merkityksestä arjelle ja parisuhteelle. – Sanonkin aina kysyjille, että meillä puhutaan ja pussataan paljon, Parkkinen hymähtää. – Kun tapasimme, kaikki vain loksahti kohdalleen. Yhdessä on hyvä olla. ASIAKASTYÖSSÄ PITÄÄ HYMYILLÄ Äänekoski ja Suomi tuntuvat Kodamasta koko ajan yhä tutummilta ja kotoisammilta, mutta pari miettii myös, löytyisikö molemmille Japanista töitä. Parkkinen pitää muuttoa mahdollisena joskus tulevaisuudessa. Ajatus kovasta työtahdista tai uuden kielen opiskelusta ei pelota häntä. – Japanilaisessa yhteiskunnassa on paljon hyviä puolia. Esimerkiksi hintataso on selvästi Suomea edullisempi. Jo kolmella tai neljällä eurolla voi syödä ulkona hyvin. Myös virallisten asioiden hoitaminen tuntuu Japanissa joustavammalta kuin Suomessa. – Valtion virastoissa kaikki hakemukset tai valitukset käsitellään nopeasti, eikä päätöksiä tarvitse odottaa kauan kuten täällä. Lisäksi kansalaisneuvontaa eri tilanteiden hoitamiseen saa helposti. Senkin kaksikko on huomannut, että Japanissa asiat tapahtuvat hymyn kera. – Japanilaisen asiakaspalvelijan kuuluu aina näyttää iloiselta. Ja kun hymyihin on tottunut, niin kyllä niitä kaipaa Suomessakin. ? Vaikeuksien yli auttaa keskinäinen lämpö ja luottamus. Tekija?_03_2021_ok.indd 18 Tekija?_03_2021_ok.indd 18 10.3.2021 15.33 10.3.2021 15.33
3/2021 Tekijä 19 VIERAILIJA Korona paljasti vaalilakien puutteet AJASSA HANNA WASS Kirjoittaja on yleisen valtio-opin dosentti Helsingin yliopistossa ja työskentelee yliopistotutkijana ”Kansalaisuuden kuilut ja kupla (BIBU)” -tutkimushankkeessa. V uoden 2021 kuntavaalit ajoittuvat keskelle edellisen koronakevään jatko-osaa. Tartuntatilanteen kiihtyessä keskeisimmäksi vaaliteemaksi on noussut kysymys siitä, kyetäänkö vaalit ylipäänsä järjestämään terveysturvallisesti vai tulisiko ne siirtää myöhempään ajankohtaan. Asian ympärillä vallitseva epätietoisuus on paitsi herättänyt huolta etenkin ikääntyneiden ja erityyppisistä kroonisista sairauksista kärsivien äänestäjien keskuudessa, myös hankaloittanut puolueiden ehdokashankintaa ja vaalikampanjoinnin suunnittelua. Lopulta hallitus päätyi antamaan eduskunnalle esityksen vaalien siirtämisestä kesäkuulle. Ratkaisu avasi paljastavan näkökulman suomalaisen vaalilainsäädännön yleiseen problematiikkaan. Pandemian kaltainen kriisi on yhteiskunnan perusrakenteiden inventaario: mikä niissä on kestävää, mitä pystytään mukauttamaan uuden tilanteen vaatimuksia vastaavaksi, millaisia korjausliikkeitä voidaan tehdä ja millä aikataululla? Oikeuskansleri Tuomas Pöysti totesi 1.3. Ylen A-studiossa , että suomalainen lainsäädäntö on osoittautunut riittämättömäksi kriisitilanteessa. Kun siinä ilmenneitä puutteita on yritetty nyt nopeasti paikata erilaisilla säädöksillä ja radikaaleillakin toimenpiteillä, on syntynyt vaikeasti hallittava ja vaikeasti tulkittava kokonaisuus. Havainto kuvaa osuvasti myös vaaleihin liittyvää lainsäädäntöä sillä erotuksella, että siihen ei edes kriisin puhjettua ole haluttu kajota. Vaalilain muutoksia vaativat keinot, kuten ennakkoäänestysajan pidentäminen, varsinaisen äänestämisajankohdan palauttaminen kaksipäiväiseksi ja kirjeäänestyksen ulottaminen ulkokansalaisista kotimaassa asuviin, rajattiin jo viime syksynä keinovalikoiman ulkopuolelle. Sen sijaan yritettiin pärjätä teknisluontoisilla erityisjärjestelyillä ja ”innovointiin” panostamalla. Haluttomuus ryhtyä institutionaalisiin toimenpiteisiin johtuu pitkälti siitä, että suomalainen vaalilainsäädäntö muodostaa eheän paketin, jonka muuttaminen on aina mutkikas prosessi. Siihen nivoutuu monenlaista poliittista harkintaa ja arviointia. Suosisivatko muutokset joitain äänestäjäryhmiä tai puolueita toisten kustannuksella? Millainen vaikutus asialla olisi poliittisiin voimasuhteisiin? Uudistustyön etenemistä ei myöskään helpota tapa keskittää se pääosin puoluesihteereistä koostuviin toimikuntiin. Vaalilainsäädännöstä on vuosikymmenten aikana vähitellen kehkeytynyt tarkkaan varjeltu tasavallan jalokivi, jonka kehittämisen tärkeimpänä ohjenuorana on toiminut jatkuvuuden varmistaminen ja riskien minimointi. Nurinkurisesti kyseinen periaate on ampunut omaan nilkkaansa heikentäen vaali-instituution kykyä reagoida joustavasti uhkiin, mikä puolestaan johtaa uusiin ongelmiin. Tilanteessa heijastuu sama jännite kuin elämässä yleisestikin: suurinta uhkapeliä on olla ottamatta riskejä. Ilman riskinottoa ajaudutaan helposti sisäänpäin kääntyneeseen nurkanvalvontaan, jossa yhteys toimintaympäristöön ja herkkyys siinä tapahtuvien muutosten havaitsemiseen heikentyy. Suomalaisen vaalilainsäädännön kriisivalmius on uudistettava pandemian jälkeen perusteellisesti. Paikkasidonnainen ”kynä, paperi ja vaalikoppi” -malli, joka perustuu fyysiseen kontaktiin vaalivirkailijan kanssa, sopii heikosti globaalin pandemian kaltaisiin oloihin. Demokratioissa on maailmanlaajuisesti käytössä laaja joukko erilaisia joustavia äänestysmuotoja, joiden toimivuutta on nyt aika puntaroida ennakkoluulottomasti myös meillä. ”Vaalilainsäädännön kriisivalmius on uudistettava pandemian jälkeen perusteellisesti.” Tekija?_03_2021_ok.indd 19 Tekija?_03_2021_ok.indd 19 10.3.2021 15.33 10.3.2021 15.33