AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA Kaapeli Reka Kaapeli valmistaa kaapelit vihreällä energialla, eikä toimita tuotteitaan uusiin fossiilivoimaloihin. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 8 Sopimuksiin vauhtia lakolla 22 Miten yleissitovuuden käy? 38 Startti luottamustoimeen 48 Genom strejk mot avtal 53 Vote in Parliamentary Elections 54 Seuraa ja pussitusta Karim Laamrani työskentelee Reka Kaapelin Riihimäen tehtaalla. NRO 2/2023 vihertää Äänestä! Liittokokousvaalit 10.–31.3. Eduskuntavaalit 2.4. . Tekija?_2023_2 kansiarkki.indd 1 Tekija?_2023_2 kansiarkki.indd 1 31.1.2023 13.28 31.1.2023 13.28
Liitto tiedottaa: Osallistu kevätkokoukseen! ? Teollisuusliiton ammattiosastojen kevätkokoukset lähestyvät. Ammatti osastojen sääntöjen mukaan kevät kokous on pidettävä maalis–huhti kuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. ? Kevätkokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa luodaan katsaus edelliseen vuoteen, käsitellään tilinpäätös ja vuosikertomus, luetaan tilin/toiminnantarkastajien tarkastuskertomus ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta tilivelvollisille. ? Lisäksi kokouksessa päätetään mahdollisesta ehdokkaidenasettelu kokouksen pitämisestä ennen syyskokousta ja käsitellään muita kevätkokoukselle esitettyjä asioita. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojentoiminta Delta i vårmötet! ? Det börjar bli dags för fackavdelning arnas vårmöten. Enligt stadgarna ska vårmöten hållas inom mars–april och möteskallelserna ska gå ut senast två veckor före mötet. ? Vårmöten är öppna för alla medlemmar i fackavdelningen. På vårmötet föredras bokslutet och verksamhets berättelsen för föregående kalenderår. Där upp läses också revisorernas/verksamhets granskarnas gransknings berättelse samt fattas beslut om fastställande av bokslutet och beviljande av ansvars frihet för de redovisningsskyldiga. ? Dessutom besluter vårmötet vid behov om att hålla ett kandidat nomineringsmöte inför höstmötet och behandlar övriga till vårmötet framställda ärenden. Du hittar fackavdelningarnas annonser på webben på adressen: www.teollisuusliitto.fi/sv/ fackavdelningarnasverksamhet Kevätkokoukset 1.3.–30.4. Vårmöten 1.3–30.4 Tekija?_2023_2 kansiarkki.indd 2 Tekija?_2023_2 kansiarkki.indd 2 31.1.2023 12.44 31.1.2023 12.44
2/2023 Tekijä 3 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA 2 / 23 PÄÄJUTTU Eduskuntavaaleissa äänestetään maan tulevaisuudesta. Työntekijät eivät saa joutua taas maksajiksi. Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – 8.2.2023 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI HARRASTAJA Jaakko Lamminaho Kaikki haluavat rikastua, mutta kukaan ei halua myöntää olevansa rikas. ANU KANTOLA Professori 20 28 TYÖPAIKALLA Reka Kaapeli PE KK A EL O M A A A N N IK A RA U H A LA TE O LL IS U U SL IIT TO 12 54 KANNESSA Tekija_2023_2_sisus.indd 3 Tekija_2023_2_sisus.indd 3 1.2.2023 17.01 1.2.2023 17.01
4 Tekijä 2/2023 Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 SISÄLTÖ KA N N EN KU VA : A N N IK A RA U H A LA 28 TYÖPAIKALLA Reka Kaapeli Oy, Riihimäki 36 TYÖYMPÄRISTÖ Teollisuuskemikaalit hormonihäiriköinä 38 TAPAHTUMA Päivän startti luottamusmieheksi 40 EDUNVALVONTA Teollisuusliiton eduskuntavaalitavoitteet 45 MAAILMA Lahjuskohu osuu ay-liikkeeseenkin 46 LYHYET 54 HARRASTAJA Biljardinpelaaja Jaakko Lamminaho 57 HISTORIA Vuonna 1933 58 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa 15 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 16 HETKESSÄ Kansalaistori, Helsinki 18 TYÖTAISTELU Lakoilla painetta sopimusten syntymiselle 10 AVAAJA Kampanja kannustaa äänestämään 12 PÄÄJUTTU Eduskuntavaaleissa ratkaistaan Suomen suunta 20 NÄKIJÄ Professori Anu Kantola 22 KATSAUS Yleissitovuus uhattuna? 26 KEKSINTÖ Viherseinästä terveyttä 48 STRIDSÅTGÄRD I strejk för att trygga köpkraften 50 INDUSTRIETABLERING Industriarbetarna välkomnar ett stålverk i Ingå 53 PARLIAMENT Crucial elections AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA IN ENGLISH LIITOSSA VAPAALLA Seuraava numero ilmestyy 8.3. TU O M A S IK O N EN JO H A N N ES TE RV O TYÖTAISTELU STRIDSÅTGÄRD Tekija_2023_2_sisus.indd 4 Tekija_2023_2_sisus.indd 4 1.2.2023 17.01 1.2.2023 17.01
2/2023 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Kehitysloikka ulkomaisen työvoiman palveluissa T yöntekijän ei pidä maksaa kenellekään työskentelystä Suomesta. Tämä on ensimmäinen pelisääntö, jonka maaja metsätalouden työntekijöille ja työnantajille suunnattu Hermeskännykkäsovellus suomalaisesta työelämästä tarjoaa. Kolme muuta sovelluksen esittelysivulla esitettyä pelisääntöä ovat aivan yhtä olennaisia kuin ensimmäinenkin. Jokaisella alalla on työehtosopimus, jota pitää noudattaa kaikilla työpaikolla. Palkka pitää maksaa työehtosopimuksen mukaisesti. Suomessa työelämän oikeudet ja velvollisuudet ovat jokaiselle samat. Edellä kuvatut pelisäännöt auttavat ulkomailta Suomeen töihin tulevia tai täällä jo työskenteleviä valvomaan työehtojaan ja puolustamaan etujaan. Hermes tarjoaa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi ja ukrainaksi myös runsaasti muuta tärkeää tietoa työelämästä, työmarkkinoista ja elämisestä Suomessa. Sovellus auttaa käyttäjiään etsimään tietoa ja mahdollistaa palautteen antamisen. Työnantajia sovellus tukee oikealla ja ajantasaisella tiedolla esimerkiksi kausityövoiman hankinnassa. Kausityövoiman saatavuus on erityisesti maaja metsätalousalojen yrityksille toiminnan ehto. Pelisääntöjen on silloin tarpeen olla tiedossa. Teollisuusliitolla on ollut keskeinen rooli Hermeksen kehittämisestä osana TYÖ2030 -ohjelman työelämän innovaatiohanketta. Yhteistyökumppaneina ovat toimineet Maaseudun työnantajaliitto, Yksityismetsätalouden työnantajat ry, Metsähallitus ja Siirtolaisuusinstituutti. Sovelluskaupoista maksutta ladattavissa oleva Hermes on koettu tuoreeltaan työntekijöiden ja työnantajien keskuudessa hyödylliseksi ja tarpeelliseksi. Tarjonta on luonut uutta kysyntää ja ehdotuksia palvelun kehittämisestä. Tulevaisuudessa sovellus aiotaan laajentaa myös muille aloille ja sen kielivalikoimaa lisätään. On toivottavaa, että sana Hermeksestä leviää kaikkia mahdollisia kanavia pitkin. Kasvokkainen vuorovaikutus on tässäkin tapauksessa yksi tehokkaimmista tavoista viedä viestiä eteenpäin tarvittaessa vaikka kädestä pitäen opastamalla. Hermes ei ole ainoa tietolähde tai palveluiden tarjoaja ulkomaisen työvoiman kysymyksissä. Esimerkiksi SAK on laajentanut ja vahvistanut työelämän pelisäännöistä tiedottamista ja neuvontaa. Kokemus on sama kuin Teollisuusliitossakin. Tarve palveluille on suuri. Niiden tarjoaminen on yksi edellytys reilun, sopimusten mukaisen ja yhdenvertaisen työelämän rakentamiselle ja ylläpitämiselle Suomessa. ? "Hermes on koettu työntekijöiden ja työnantajien keskuudessa hyödylliseksi ja tarpeelliseksi." PETTERI RAITO Päätoimittaja Pääkirjoitus Lataa Hermes-sovellus: www.hermesapp.fi Tekija_2023_2_sisus.indd 5 Tekija_2023_2_sisus.indd 5 1.2.2023 17.01 1.2.2023 17.01
6 Tekijä 2/2023 HETKESSÄ Kuva Kiti Haila Tekija_2023_2_sisus.indd 6 Tekija_2023_2_sisus.indd 6 1.2.2023 17.02 1.2.2023 17.02
2/2023 Tekijä 7 AJASSA 8.1.2023 kello 18.36 Lux Helsinki -tapahtuman Maxim Vel?ovskýn installaatio Ukrainassa sodan aikana palaneista autoista. Kansalaistori, Helsinki Tekija_2023_2_sisus.indd 7 Tekija_2023_2_sisus.indd 7 1.2.2023 17.02 1.2.2023 17.02
8 Tekijä 2/2023 Teollisuusliitto vauhditti työehtosopimusten syntymistä työpaikkakohtaisilla lakoilla 1.–3. helmikuuta. Työnseisaukset jatkuvat ja laajentuvat, jos sopua ei synny. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN, SUVI SAJANIEMI JA JOHANNES WARIS Kemianteollisuus ry:lle. Tekijän mennessä painoon laajenevia lakkoja oli ilmoitettu 8.–10.2. ja 15.–17.2. Toimialoilla on voimassa myös ylityökielto ainakin 17.2. asti. – Palkkojen on noustava, koska hinnat ovat nousseet. Palkansaajille on luotava näkymä menetetyn ansiotason korjaamisesta. Suomen vahva kilpailukyky mahdollistaa palkkojen korottamisen työpaikkoja vaarantamatta, sanoo Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto. Teknologiateollisuuden sopimusalat siirtyivät sopimuksettomaan tilaan joulukuun 2022 alusta. Kemianteollisuudessa sopimukseton tila alkoi vuoden 2023 alusta. ”YKSI AALTO EI TAIDA RIITTÄÄ” – Ei ole tarvinnut selitellä jäsenille miksi me menemme lakkoon, sanoo vaasalaisen ABB Smart Powerin pääluottamusmies Jan Lindeblad. Teollisuusliiton, Ammattiliitto Pron ja ylempien T eollisuusliiton toimipaikkakohtaiset työnseisaukset 50 työpaikalla toteutuivat 1.–3. 2.2023. Työnseisaukset koskivat teknologiateollisuuden, kemian perusteollisuuden sekä muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden valikoituja toimipaikkoja. Tammikuun lopussa Teollisuusliitto jätti jo kolmannen lakkovaroituksen Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle sekä Lakoilla painetta sopimusten syntyyn + SEURAA SOPIMUSNEUVOTTELUJEN ETENEMISTÄ www.teollisuusliitto.fi Vaasan ABB Smart Powerin lakkovahteina pääluottamusmies Jan Lindeblad, Reijo Niemistö, Rufail Khalifa ja Terhi Tikka. JO H A N N ES TE RV O TYÖTAISTELU Tekija_2023_2_sisus.indd 8 Tekija_2023_2_sisus.indd 8 1.2.2023 19.58 1.2.2023 19.58
2/2023 Tekijä 9 toimihenkilöiden YTN:n yhteinen lakkovahti oli noin kolmekymmenhenkisenä aamukuudelta asemissa kolmella pisteellä ABB:n Vaasan tehdasalueella. – Lakko on pitänyt. Ainakaan minun edustamistani työntekijöistä ei kukaan ole yrittänyt tulla töihin, Lindblad sanoo. Hän edustaa noin 130 tuotannon työntekijää kytkintuotteita valmistavalla tehtaalla. Yhteensä lakossa on noin 800 tuotannon työntekijää ABB:n Vaasan yksiköissä. Pääluottamusmies kertoo, ettei lakkovahdeista ole ollut pulaa. – Jopa sellaiset, joiden en uskonut olevan kiinnostuneita, ovat sanoneet, että haluavat mukaan. Lindeblad ei usko ensimmäisen teknologiaja kemianteollisuuden lakon 1–3.2. purevan siinä määrin, että tuloksena on sopimus, minkä kanssa jäsenet voivat elää. – Yksi aalto ei taida riittää. Nyt on aika ottaa kova linja. ”EI HUONOA SOPIMUSTA” – Sen verran uskallan sanoa, että aiempien vuosien palkkaratkaisut eivät tässä enää riitä. Ihmiset aina ihmettelevät, miksi neuvottelut kestävät, mutta huonoa sopimusta me emme voi tehdä, Orion Oyj:n Kuopion tehtaan pääluottamusmies Terhi Konttinen sanoo. Pääluottamusmies on seurannut viime aikojen uutisointia yritysten isoista voitoista ja jopa historiallisen suurista osingoista. Hänestä nyt on ”reilun” palkkaratkaisun aika, sillä yrityksillä on siihen varaa. – Minulla on sellainen käsitys, että Orionilla menee hyvin. Ja voitot ovat olleet nousujohteisia vuosi vuodelta, Konttinen toteaa omasta työnantajastaan. Kuopion Orionilla on tuotannon työntekijöitä runsaat 40, ja pääluottamusmies kuvaa heitä ”tiiviiksi porukaksi”. 90 prosenttia on järjestäytynyt Teollisuusliittoon. – Kyllä minä uskon, että lakko pitää. Ja lakkovahtien saaminen kävi todella helposti, ketään ei tarvinnut vängätä mukaan, Kontinen kertoo. ”PALKANKOROTUKSILLE ON TODELLAKIN TARVE” Ensimmäinen lakkoaamu valkeni rauhallisissa merkeissä Fermion Oy:n Hangon tehtaalla. Pääluottamusmies Joni Pulkkinen ja työsuojeluvaltuutettu Ronnie Gustafsson olivat lakkovahteina tehtaan portilla. – Lakko on pitänyt suunnitellusti. Ketään ei ole pyrkinyt töihin, Pulkkinen kertoo. Lakkovahdit muistelevat, että ainakaan 16 vuoteen Fermionilla ei ole ollut lakkoa. Työmarkkinakierroksen etenemistä on seurattu suurella mielenkiinnolla. – Neuvotteluja on seurattu tosi tiiviisti. Paljon on odotuksissa, Pulkkinen kertoo. Kuluttajahintojen nopea kallistuminen on keskusteluttanut työpaikalla. – Onhan se yleinen puheenaihe. Varsinkin sähkön ja ruoan hinta koskettavat jokaista, Pulkkinen sanoo. Kemian perusteollisuuden työehtosopimusta noudattava Fermion on Orion Oyj:n tytäryhtiö. Tehtaalla on työntekijöitä kaikkiaan 107 ja Teollisuusliiton jäseniä heistä on 96 prosenttia. – Taistelutahto on korkealla, se on ollut selvää alusta asti. Olemme täysillä mukana ja seisomme liiton takana, Pulkkinen kertoo. ? AJASSA + DU HITTAR ARTIKELN PÅ SVENSKA på sidorna 48–49 Hyvät on fiilikset, kukaan ei edes yrittänyt mennä ohitsemme portista sisään, iloitsee pääluottamusmies Terhi Konttinen. Lakkoa vahti myös Tommi Penttinen. PE N TT I VÄ N SK Ä JO H A N N ES TE RV O PA TR IK LI N D ST RÖ M Ensimmäisen lakkopäivän aamuna Fermion Oy:n Hangon tehtaan portilla lakkovahteina olivat pääluottamusmies Joni Pulkkinen ja työsuojeluvaltuutettu Ronnie Gustafsson. Tekija_2023_2_sisus.indd 9 Tekija_2023_2_sisus.indd 9 1.2.2023 19.58 1.2.2023 19.58
10 Tekijä 2/2023 Käsi pois mun taskusta! ”T eollisuusliiton jäsenet pystyvät säätämään liiton ja Suomen suuntaa, sanoo Teollisuusliiton järjestämisvastaava Mika Häkkinen. Äänestäminen siis kannattaa sekä liittokokousvaaleissa että eduskuntavaaleissa. Tämä viesti on Teollisuusliiton Käsi pois mun taskusta -äänestysaktivointikampanjan ytimessä. Kampanja alkaa 11. helmikuuta ja tulee näkymään ja kuulumaan kaikissa Teollisuusliiton kanavissa sekä muun muassa lehdissä, radiossa, televisiossa ja sosiaalisessa mediassa. Äänestysaktivointikampanjan on määrä tavoittaa kaikki Teollisuusliiton jäsenet ja työväestö laajemminkin. – Tavoitteena on saada mahdollisimman moni tietoiseksi, miksi kannattaa äänestää ja ketä, Häkkinen sanoo. Liittokokousvaali järjestetään 10.–31. maaliskuuta. Vaalissa valitaan 442 edustajaa liittokokoukseen, joka päättää Teollisuusliiton toiminnan linjat seuraaville viidelle vuodelle. Liittokokousvaalissa äänestäminen ja korkea äänestysprosentti tarkoittavat, että Teollisuusliitolla on vahva oikeutus ajaa jäsenten etuja jatkossakin. Eduskuntavaalien vaalipäivä on 2. huhtikuuta ja ennakkoäänestys on mahdollista 22.–28. maaliskuuta. Eduskuntavaaleissa duunari ajaa parhaiten omaa asiaansa äänestämällä työntekijämyönteisiä ehdokkaita ja puolueita, jotta toimeentuloa heikentävä käsi pysyy poissa duunarin taskusta. KAHDET VAALIT, YKSI KAMPANJA Liittokokousvaalit ja eduskuntavaalit ovat samaan aikaan, joten myös Teollisuusliiton äänestysaktivointikampanja koskee molempia vaaleja. Kampanjan teemat perustuvat tutkittuun tietoon. – Olemme tehneet mielipidetutkimuksia työväestössä ja jäsenkunnassa. On kysytty, mitkä asiat vaivaavat mieltä ja mihin halutaan ratkaisua, Häkkinen kertoo. Mielipidetutkimusten perusteella on selvää, että taloudellinen epävarmuus on päällimmäinen huoli. Kampanjan teemat antavat työkaluja oman taloudellisen turvan puolustamiseen. Sipilän hallituksen läpi runnoma kilpailukykysopimus on vielä hyvin muistissa. – Tuskin kukaan haluaa uutta kikyä. Se tulee vastauksissa äärimmäisen vahvasti läpi edelleen, Häkkinen kertoo. Työelämän reilujen pelisääntöjen puolustaminen on kampanjan ydintä. Työttömyysturvan tason, yleissitovien työehtosopimusten ja lakko-oikeuden puolustaminen on taloudellisen turvan luomista. Osa puolueista ajaa heikennyksiä työelämään. Esimerkiksi kokoomus on kertonut tavoittelevansa ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämistä 400 päivästä 200 päivään. Suomessa ei ole lakiin perustuvaa minimipalkkaa, joten palkkojen vähimmäistasot on Teollisuusliiton kampanja kertoo, että äänestämällä voi vaikuttaa omaan taloudelliseen toimeentuloon ja koko Suomen suuntaan. Edellisen porvarihallituksen läpi runnoma kilpailukykysopimus näytti, etteivät työelämän reilut pelisäännöt ole kiveen hakattuja. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS TEOLLISUUSLIITTO AVAAJA Tekija_2023_2_sisus.indd 10 Tekija_2023_2_sisus.indd 10 1.2.2023 17.03 1.2.2023 17.03
2/2023 Tekijä 11 määritelty alakohtaisesti yleissitovissa työehtosopimuksissa. Metsäteollisuudessa työnantajapuoli on tehnyt irtioton valtakunnallisista työehtosopimuksista. Pitkällä tähtäimellä yleissitovien työehtosopimusten poistuminen tarkoittaisi työehtojen heikentymistä. – Jos tessejä ei olisi, vaikuttaisi se suoraan palkkapussiin, Häkkinen sanoo. Vastaavista syistä myös lakko-oikeus on puolustamisen arvoinen perusoikeus. – Ilman lakko-oikeutta ei ole mahdollista neuvotella tasavertaisesti, Häkkinen sanoo. Kampanja ajaa myös työmarkkinarikollisuuden kitkemistä. Alipalkkaus pitäisi säätää rangaistavaksi, jotta työelämä olisi reilua kaikille. – Palkkavarkaus on rikos, Häkkinen sanoo. KESKUSTELUISTA ÄÄNESTYSLUPAUKSIA Äänestysaktivointikampanjan ytimessä ovat kahdenkeskiset keskustelut, joita käydään puhelimitse sekä työpaikoilla kasvotusten. – Äänestyslupauksen pyytäminen on kampanjan keskiössä. Kysytään, lupaatko äänestää, Häkkinen kertoo. Keskusteluja käyvät liiton aktiivit ja työntekijät. Suunnitelmana on tavoittaa varsinkin luottamushenkilöt, jotka vievät viestiä eteenpäin työpaikoillaan. Liitto toimittaa materiaalit keskustelujen tueksi. – Liiton koko arsenaali on käytössä. Tulemme käymään kymmeniä tuhansia keskusteluja, Häkkinen sanoo. Käsi pois mun taskusta -slogan näkyy kampanjan aikana laajasti julkisuudessa ja katukuvassa. – Haluamme julkista keskustelua merkittävistä poliittisista linjanvedoista, Häkkinen sanoo. AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai Twitterissä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. Liiton koko arsenaali on käytössä. Tulemme käymään kymmeniä tuhansia keskusteluja. AJASSA Kampanja alkaa samaan aikaan SAK:laisten liittojen yhteisen vaalikampanjan kanssa. Yhteisessä kampanjassa kansanedustajaehdokkailta kysytään vaalilupauksia työelämän eri teemoihin. Lupausten perusteella syntyy verkossa julkaistu lista työntekijöiden asiaa ajavista ehdokkaista. Teollisuusliiton jäsenten äänillä on suuri merkitys siihen, minkä värinen hallitus Suomeen kootaan seuraavaksi vaalikaudeksi. – Jos kaksisataatuhatta jäsentä äänestää, sillä pystytään ratkaisemaan vaaleja, Häkkinen sanoo. ? Teollisuusliiton Käsi pois mun taskusta -äänestysaktivointikampanjan tavoitteena on saada mahdollisimman moni tietoiseksi, miksi kannattaa äänestää ja ketä. Tekija_2023_2_sisus.indd 11 Tekija_2023_2_sisus.indd 11 1.2.2023 17.03 1.2.2023 17.03
12 Tekijä 2/2023 PÄÄJUTTU Uskotko lupauksia Sinä päätät. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT TEOLLISUUSLIITTO, JYRKI LUUKKONEN, JOHANNA KOKKOLA JA MATIAS HONKAMAA GRAFIIKKA EMILIE UGGLA T ekijä otti asiantuntijoiden kanssa selvää siitä, mitä puolueiden vaaliaikeet todellisuudessa tarkoittavat. Kaikkien tuloverotuksen kevennys kuulostaa oikein kivalta, mutta se repäisee rikkaiden ja köyhien välistä kuilua entistä leveämmäksi. Kaikkein tärkeintä on käyttää äänioikeuttaan ja valita itselle mieluisin ehdokas, kehottavat äänestysaktivointikampanjassa toimivat liiton jäsenet. Vaalipäivä 2.4. Ennakkoäänestys 22.–28.3. 2023 EDUSKUNTAVAALIT Tekija_2023_2_sisus.indd 12 Tekija_2023_2_sisus.indd 12 1.2.2023 17.04 1.2.2023 17.04
2/2023 Tekijä 13 AJASSA >> Tekija_2023_2_sisus.indd 13 Tekija_2023_2_sisus.indd 13 1.2.2023 17.04 1.2.2023 17.04
14 Tekijä 2/2023 MAARET ROSNELL Elekroniikkatyöntekijä Teleste Oyj Naantali Kannattaako äänestää? Teollisuusliiton Käsi pois mun taskusta -kampanja kehottaa aivan jokaista liiton jäsentä äänestämään sekä eduskuntavaaleissa että liittokokousvaaleissa. ”Ei muiden, vaan oman sydämen mukaan” ”Ei pidä myötäillä sitä, mitä muut sanovat. Ehdokas on valittava oman ideologian ja oman ajatusmaailman mukaan”, kehottaa Maaret Rosnell. – Jokaisella on varmasti näkemyksensä siitä, miten maailman pitäisi tästä edetä ja mitä pitäisi parantaa. Kun olen nyt kuunnellut eduskunnan kyselytunteja ja puolueiden puheenjohtajien tapaamisia, niin minä en halua lähteä ihmisten kurjistamisen tielle, Maaret Rosnell alleviivaa. – Liputan kyllä kummankin kärkiteeman puolesta, Rosnell sanoo Teollisuusliiton kahdesta tärkeimmästä vaalivaatimuksesta, jotka ovat kiky-maksujen siirto takaisin työnantajille ja työttömyysturvan takaaminen. Rosnell sanoo ymmärtävänsä maailmantilanteen, eikä mikään ole hänelle ”mustavalkoista”. Mutta ”normityöläiseksi” itsensä tituleeraava Rosnell painottaa, että vanhusten hoivan tai lapsiperheiden palvelujen kaltaisten julkisten toimintojen heikentäminen ei hänelle käy. Millaista ehdokasta äänestämällä saisi sellaisen hallituspohjan ja sellaisia päätöksiä, että ne toisivat parhaimman lopputuloksen oman elämän kannalta? – Kannattaa miettiä, onko tämä hallitus saanut sinulle jotain hyvää aikaan, laittaa ylös ihan plussia ja miinuksia. Vai toivooko jotain ihan muuta? Rosnell tähdentää, että on todella tärkeää äänestää sekä Teollisuusliiton omissa liittokokousvaaleissa että eduskuntavaaleissa. Hän muistuttaa myös, että vain ihan oikeasti ja konkreettisesti annettu ääni vaikuttaa. Sitä ei tee vielä lupaus, että seisoo jonkin tietyn ehdokkaan takana. Liittokokousvaaleissa oman ehdokkaan läpi meneminen takaa sen, että ammattiosaston kautta kokouksen pohdittaviksi lähteneet aloitteet, myös ne huolet ja murheet, tulevat kuulluiksi. Liittokokousvaaleissa hän yllyttää etenkin naisia olemaan aktiivisia äänestäjiä. – Minä ajan naisia liiton päättäjiksi, onhan se nykyisin aika miehinen ympäristö. PÄÄJUTTU Tekija_2023_2_sisus.indd 14 Tekija_2023_2_sisus.indd 14 1.2.2023 19.18 1.2.2023 19.18
2/2023 Tekijä 15 AJASSA >> JANI HYYTIÄINEN Opiskelija Etelä-Savon ammattiopisto Outokumpu Mitä puolueet vastasivat? Tekijä lähetti kuudelle suurimmalle eduskuntapuolueelle kysymykset neljästä Teollisuusliiton jäsenille tärkeästä asiasta. Tekijä on tiivistänyt vastaukset keskittyen konkreettisiin ja olennaisiin asioihin. SDP Työmatkavähennysten korottaminen. Tuntuvat palkankorotukset. Sähkön hinnan kohtuullistaminen ja hintakatto. Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen. VIHREÄT Pienija keskituloisten verotuksen alentaminen valtiontalouden sellaisen mahdollistaessa. Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmalla ja palkka-avoimuuden lisäämisellä. KESKUSTA Ei kiristyksiä työnteon, yritysten ja yrittäjien verotukseen. Kuluttajien tukeminen energiakriisissä. KOKOOMUS Työn verotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa.Kotitalousvähennyksen korottaminen. Keinot sähkön hinnan nousun hillitsemiseksi. Eläkeläisten työelämään osallistumisen helpottaminen. PERUSSUOMALAISET Elinkustannusten alentaminen. Sähkö-, bensa-, dieselja lämmityspolttoaineiden veron alennus ja jakeluvelvoitteen poistaminen. VASEMMISTOLIITTO Tarpeeksi isot palkankorotukset. Mahdollisesti kertaluontoiset korvaukset hintapiikeistä, esimerkiksi Windfall-verojen tuotoilla. MILLÄ KEINOILLA PUOLUEENNE TAKAISI PALKANSAAJIEN OSTOVOIMAN NÄINÄ INFLAATION AIKOINA? 1 Puolueiden vastaukset esitetty vuoden 2022 valtiopäivien istumajärjestyksen mukaisessa järjestyksessä. ”Valitaan heitä, jotka kuuntelevat meitä” – Tärkeintä on äänestää siksi, että saamme päättäjät, jotka ovat meidän puolellamme. Ja jotka kuuntelevat ja vastaavat kysymyksiimme myös valintansa jälkeen, painottaa Jani Hyytiäinen. Hyytiäinen kehottaa äänestäjää muistamaan nykyistä hallitusta edeltäneen hallituksen toimet. – Muistatko ne linjaukset ja leikkaukset ja sen, miten työntekijää kurmuutettiin? Haluatko kannattaa rikkaiden rikastumista vai sitä, että duunari saa palkan, millä pystyy elämään? – Kannattaa ottaa yhteyttä ehdokkaaseen ihan ruohonjuuritason keinoilla eikä katsoa vain paikallislehden mainosta. Helpointa on lähteä vaalikojulle, mutta ehdokkaalle voi lähettää sähköpostia tai ottaa ainakin yhteyttä hänen vaalipäällikköönsä, joiden numerot kyllä löytyvät, Hyytiäinen kehottaa ja kertoo, että yleensä kyselijälle vastataan varsin mielellään. – Teollisuusliiton liittokokousvaalit liittyvät aika rajusti yhteen eduskuntavaalien kanssa. Ne voivat olla jopa tärkeämmät. – Jos eduskuntavaaleissa tulee rumaa jälkeä ja sieltä tipahtaa oikeistohallitus, liitossa on oltava päättäjät, jotka pystyvät vastaamaan siihen, mitä Arkadianmäellä seuraavat neljä vuotta päätetään. Hyytiäinen sanoo. Äänestämisen tärkeydestä käymistään keskusteluista Hyytiäinen sanoo löytäneensä ”ihan koko skaalan”. Osa ottaa keskustelualoitteen lämpimästi vastaan, siellä toisessa ääripäässä on sitten Ei voisi vähempää kiinnostaa -asenne, jolla on seurauksensa. – Ainakaan ei ole oikeutta kommentoida jälkeenpäin. Sitten voipi pitää mölyt mahassa seuraavat neljä vuotta, jos ei ole halunnut vaikuttaa ja äänestää. Tekija_2023_2_sisus.indd 15 Tekija_2023_2_sisus.indd 15 1.2.2023 19.20 1.2.2023 19.20
16 Tekijä 2/2023 Suomi, huonoudestaan huomautettu Suomi on saanut monta kertaa Euroopan neuvostolta huomautuksia sosiaaliturvan riittämättömyydestä säälliseen elämään, kertoo Sosten Vertti Kiukas. – Olemme huolestuneina seuranneet, millaisessa asennossa vaaleihin ollaan menossa, sanoo Vertti Kiukas tämän hetken poliittisesta keskustelusta. Kiukas on Soste ry:n, eli sosiaalija terveysalan järjestöjen valtakunnallisen kattojärjestön, pääsihteeri. Hän toteaa, että sosiaalitukiin turvautumista määrittelee kaikkein eniten työllisyystilanne. – Työllisyyden kasvu on ihan ytimessä silloin, kun katsotaan asumistuen ja toimeentulotuen jakamista Kelan vinkkelistä, Kiukas alleviivaa. Pääsihteeri muistuttaa vielä siitä, että ehdoton valtaosa työttömistä työllistyy ensimmäisen kolmen työttömyyskuukauden aikana. Usein he ovat Kiukkaan mukaan keskiluokkaisia ihmisiä, jotka saavat kelvollisen suuruista ansiosidonnaista päivärahaa. Tätä näyttöä vasten olisikin loogista vaatia työttömyysturvan porrastamista lopusta, ei alusta päin. Eli alussa pitäisi antaa vähemmän tukea ja nostaa sitä työttömyyden pitkittyessä, sillä esimerkiksi osatyökykyisten tai muiden Suomessa vaikeasti työllistyvien työttömyysjaksot tahtovat pitkittyä. – Ei rahan pois ottaminen työttömiltä tee heistä yhtään sen työkykyisempiä, huomauttaa Kiukas. – Ja tällä hetkellä Suomessa on työvoimapula ja kohtaanto-ongelma. Ei meillä ole valtavaa määrää työhaluttomia, ammattitaitoisia hitsareita, Kiukas naurahtaa. HYVINVOINTI ON INVESTOINTI Pääsihteeri haluaisi tuoda vaalien alla keskusteluun näkemyksen siitä, että hyvinvoinnin turvaaminen on investointi, ei kuluerä. – Pohjoismainen hyvinvointivaltio ennaltaehkäisee ongelmia ja tukee taloutta. Myös Kiukas ottaa esimerkiksi Kreikan, kun hän kuvaa laskuja, joita joudutaan myöhemmin maksamaan palveluiden leikkaamisesta ja säästämisestä. – Kreikka laitettiin hirveälle matokuurille ja siellä toteutettiin massiiviset hyvinvointipalveluiden leikkaukset. Siellä ajettiin alas ennalta ehkäiseviä palveluita, millä synnytettiin muiden muassa aids-epidemia – ja se se vasta maksaakin. SOTESTA TERVEYDEN TASA-ARVOA? Suomessa on tunnetusti eurooppalaisittain erittäin suuret terveyserot köyhien ja rikkaiden välillä. Tiedetään myös, että ihminen on laumaeläin: köyhyydestä johtuva eristyminen ja muut kerrannaisvaikutukset sairastuttavat ihmistä. Kiukas myötäilee sitä näkemystä, että köyhyyden poistaminen olisi jo itsessään terveystyötä. Entä sote-uudistus? – Saavuttaako uudistus tavoitteensa, eli lisääntyykö terveyden tasa-arvo ja siirretäänkö resursseja enemmän perusterveydenhoitoon? Se jää nähtäväksi, mutta mahdollisuudet siihen ovat kyllä olemassa, Kiukas arvioi. Ei rahan pois ottaminen työttömiltä tee heistä yhtään sen työkykyisempiä. Työterveyshuollon piirissä ovat työttömiä terveemmät työssäkäyvät. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö puolestaan pitää huolta korkeakouluopiskelijoista, jotka ovat yli 20-vuotiaina keskimäärin terveempiä kuin ammattikoulusta tehtaaseen töihin lähteneet nuoret. – On totta, että tervein väestönosa on parhaiden, maksuttomien palveluiden piirissä. Kiukas kuitenkin jatkaa, että uudistus saatiin sentään monien, monien hallituskausien jälkeen toteutettua, kun näihin eurooppalaisittain ainutlaatuisiin järjestelmiin ei tässä vaiheessa koskettu. PÄÄJUTTU Tekija_2023_2_sisus.indd 16 Tekija_2023_2_sisus.indd 16 1.2.2023 17.06 1.2.2023 17.06
2/2023 Tekijä 17 AJASSA >> VASEMMISTOLIITTO Pitkäaikaistyöttömien työtakuu, eli palkkatuettu työ julkisella sektorilla, kaikille yli 12 kuukautta työttömänä olleille. Omavastuupäivien poisto. Tukien muuttumattomuus työmarkkinatuella tai ansiosidonnaisella opiskellessa. Köyhyyttä syventävien karenssien poistaminen. SDP Ansiosidonnainen työttömyysturva työttömyyskassojen kautta. Työttömyysturvan piiriin pääsyn helpottaminen. Yhdenvertaisuuden ongelmien ratkaisu ilman tukien heikennystä. Työttömyysturvalla opiskelun helpottaminen. Työttömyysturvan tasoa, kestoa ja ehtoja ei saa heikentää. Työssäoloehdon kertyminen kaikesta ansiotyöstä. VIHREÄT Työttömyysturvan yhdistäminen muihin perusturvaetuuksiin askeleena kohti perustuloa. Perusturvan korottaminen 50 eurolla. Ansiosidonnaista työssäoloehdon täyttyessä. KESKUSTA Uudistaminen kannustamaan työn vastaanottoa. Ansiosidonnaisuus kaikille. Porrastus työssäolon pituuden mukaan. Euroistaminen eli palkkatuloihin perustuva työssäoloehdon kertyminen. KOKOOMUS Kesto lyhennettävä 200 päivään. Tuki alussa korkeampi. Työttömyyden jatkuessa alennus tai porrastus. Palvelujen parantaminen. Työllistyvälle pitkäaikaistyöttömälle korotus työtulovähennykseen. PERUSSUOMALAISET Porrastaminen mahdollista. Ansiosidonnaisen ja Kelan tukien välisen eron pienentäminen. 2 MILLAISEN TYÖTTÖMYYSTURVAN PUOLUEENNE TAKAISI TYÖTTÖMILLE? ”Kikyn maistuttava, jollei kiinnosta” PEKKA KOKKONEN Tuotespesialisti LLP Farm Machinery Group Oy Iisalmi – Jos äänestäminen ei kiinnosta, silloin on kikyn maistuttava, kiteyttää Pekka Kokkonen eduskuntavaaleissa äänestämisen tärkeyden. – Äänestämällä voi saada valituiksi sellaisia ehdokkaita, joilla on samat arvot ja näkemykset kuin itsellä on, Kokkonen tähdentää. Viimeksi kun duunarit eivät äänestäneet tarpeeksi aktiivisesti, tuli hallitus, joka sai aikaan huononnuksia tavallisten työtätekevien asemaan, Kokkonen arvioi viitaten nykyistä edeltäneeseen hallitukseen. Tunnetusti se sipilöi kikyllä, eli kilpailukykysopimuksella, sosiaaliturvamaksujen siirron työnantajilta työntekijöille, ja työttömien asema kävi kehnommaksi. – Nyt olisi hyvä ottaa asioita takaisin, jotta saisimme riittävän määrän päättäjiä, jotka ovat sitoutuneet meidän arvoihimme. Kokkoselle itselleen tärkeitä arvoja on se, että työllä voi tulla toimeen ilman ”Kelan luukulle lähtemistä” ja että julkiset palvelut turvataan. Viisivuotiaan pojanvesselin isänä Kokkonen ottaa näistä esimerkeiksi päivähoidon ja kirjaston kaltaisten palveluiden suuren tärkeyden. Kokkonen kannustaa katsastamaan oman alueensa ehdokkaat. Pieni lisävaiva kantaa hedelmää. – Olen itse monesti soittanut ehdokkaalle ja kokenut, että se kannattaa. Tavan ihmisiä ne ehdokkaatkin ovat ja vastaavat mielellään kysymyksiin. + LUE LIITON EDUSKUNTAVAALITAVOITTEISTA sivulta 40 Tekija_2023_2_sisus.indd 17 Tekija_2023_2_sisus.indd 17 1.2.2023 20.21 1.2.2023 20.21
18 Tekijä 2/2023 PÄÄJUTTU VASEMMISTOLIITTO Minimipalkkalaki. Alipalkkauksen kriminalisointi. Kanneoikeus ammattiliitoille. Väylä ilmoittaa nimettömänä väärinkäytöksistä viranomaisille. SDP Alipalkkauksen kriminalisointi. Tulkinnanvaraisuuden poisto työsyrjintärikoksista, kiskonnasta ja petoksista. Työrikosten vanhentumisaikojen pidennys. Selvitys ammattiliittojen ryhmäkanneoikeudesta. VIHREÄT Tulevaisuuden keinoina ryhmäkanneoikeus ja alipalkkauksen kriminalisointi. KESKUSTA Poliisien resurssien ja työsuojeluviranomaisten valvonnan ja resurssien lisäys. Tarkoituksellisesti alle työehtosopimusten palkkaa maksavalle työnantajalle seuraamusmaksu. Harkinta rikoslain uudistamisesta. KOKOOMUS Riittävät sanktiot. PERUSSUOMALAISET Alipalkkaus kriminalisoitava palkkarikoksena. 3 MILLÄ KEINOILLA PUOLUEENNE ESTÄISI ALIPALKKAUKSEN (PALKKAVARKAUDEN) HARJOITTAMISEN? Kummalliset kannustimet KANNATATTEKO SITÄ, ETTÄ KIKY-SOPIMUKSELLA TOTEUTETTU SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUJEN 2 PROSENTIN SIIRTO TYÖNTEKIJÖILLE PERUTAAN JA ETTÄ MAKSUT SIIRRETÄÄN TAKAISIN TYÖNANTAJILLE, KYLLÄ VAI EI? ”Kannustimet ovat yleensä sitä, että annetaan lisää rahaa hyvinvoiville tai otetaan rahaa pois köyhiltä, jotta näitä kannustettaisiin näyttämään vähemmän köyhiltä.” Laboren Ohto Kanninen arvioi, että eduskuntavaalien alla käyty talouskeskustelu ei pureudu olennaiseen. – Tämä on päivänselvää. Kun vähennetään tuloveron progressiota ja lisätään välillisiä veroja, silloin lisätään eriarvoisuutta, Labore-tutkimuslaitoksen johtava tutkija Ohto Kanninen toteaa. Progressio tarkoittaa sitä, että paljon tienaava maksaa porrastetusti enemmän veroja mitä enemmän hän tienaa. Välilliset verot ovat puolestaan regressiivisiä. Regressiolla tarkoitetaan sitä, että paljon tienaava maksaa suhteellisesti sitä vähemmän veroja, mitä enemmän hän tienaa. Tämä tasa-arvon kannalta nurinkurinen yhtälö perustuu siihen, että köyhä maksaa esimerkiksi ruoasta kannettua, välillistä arvonlisäveroa tuloihinsa nähden suhteellisesti enemmän kuin paljon tienaava. Ansiotuloverotuksen niin sanottu ”keventäminen” kaikissa tuloluokissa ja siitä johtuvien budjettilovien paikkaaminen välillisillä veroilla merkitsee siis tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille. Monilla eri kokoonpanoilla valtaa pitäneet hallitukset ovat jo pitkään vähentäneet tuloverotuksen painoarvoa, mikä kokonaisuudessaan alentaa progressiota, Kanninen muistuttaa. Tulonsiirtoa rikkaille merkitsee myös se, jos noiden mukavilta kuulostavien kevennysten aikaan kajotaan Kela-indeksiin. – Kuka kärsi Kela-indeksin jäädytyksestä edeltävän hallituksen aikana? No köyhät, Kanninen vastaa yksiselitteisesti omaan kysymykseensä. Tutkija viittaa tässä Sipilän hallituksen jäätävään toimeen, jolla estettiin sosiaalietuuksien korottaminen elinkustannusindeksin mukaan. VARALLISUUS VAANII TASA-ARVOA Varallisuuden kasaantuminen luo eriarvoisuutta kiihtyvällä vauhdilla. Sosiaalija terveysministeriön viime vuoden raportin mukaan Suomessa oli 838 000 köyhyystai syrjäytymisvaarassa olevaa henkilöä. – Varallisuus kasaantuu Suomessakin koko ajan. 1990-luvun alussa rikkain kymmenesosa kansasta omisti 35 prosenttia varallisuudesta, nyt KYLLÄ: EI: Kokoomus ja Perussuomalaiset eivät suostuneet vastaamaan Kyllä vai Ei -muotoiseen kysymykseen. Tekija_2023_2_sisus.indd 18 Tekija_2023_2_sisus.indd 18 1.2.2023 17.07 1.2.2023 17.07
2/2023 Tekijä 19 AJASSA VASEMMISTOLIITTO Yleissitovuus varmistettava. Paikallinen sopiminen järjestäytyneen työnantajan kanssa. Itsensätyöllistäjille oikeus sopia kollektiivisesti. Luottamusmiesten aseman vahvistaminen. SDP Yleissitovuuden puolustaminen. Luottamusmiesten aseman vahvistaminen esimerkiksi turvaamalla se lainsäädännössä. VIHREÄT Yleissitovuuden turvaaminen. Paikallisen sopimisen lisääminen mikäli työntekijöillä tulkintaetuoikeus. Luottamusmiehen valintaoikeuden täsmennys ja henkilöstön edustajien irtisanomissuojan ja tiedonsaantioikeuden parannus. KESKUSTA Lainsäädännön ajantasaistaminen. Järjestäytymättömien, tessiä noudattavien, alle 30 hengen yritysten paikallisen sopimisen esteiden poisto. Kaikilla työntekijöillä oikeus vaikuttaa henkilöstön edustajan valintaan. Työntekijöiden edustus oli 100 henkilön yritysten hallinnossa. KOKOOMUS Enemmän paikallista sopimista. Henkilöstöllä kattava edustus työnantajan suuntaan. PERUSSUOMALAISET Tes-järjestelmä ja yleissitovuus elintärkeitä. 4 MITEN PUOLUEENNE SUHTAUTUU TYÖEHTOSOPIMUSTEN YLEISSITOVUUTEEN JA LUOTTAMUSMIESTEN ASEMAAN? se on noussut vajaaseen 50 prosenttiin. Tästä en näe keskustelua. Kannisen mielestä tasa-arvon edistämisen keinot ovat kyllä käytettävissä, jos Suomesta löytyisi poliitikkoja, jotka sitä haluaisivat. – Ainahan ne samat mainitaan. Listaamattomien yritysten veroista jää satoja miljoonia verottamatta, ja on muitakin verolajeja, jotka vahvistaisivat julkista taloutta ja oikeudenmukaisuutta, Kanninen toteaa. Siis jos verottaisimme varallisuutta ja pääomia nykyistä enemmän, se vahvistaisi tasa-arvoa? – Kyllä, Kanninen vastaa. Taloustieteessä väitellään siitä, voiko tasa-arvo jopa kiihdyttää talouskasvua, jos kasvua pidettäisiin tavoiteltavana arvona sinänsä. – Sen voin sanoa, että ei ole vakuuttavaa evidenssiä (todistusaineistoa), että tasa-arvo kohtuullisissa mittasuhteissa hidastaisi talouskasvua, Kanninen toteaa tutkijoiden tieteellisen kärhämöinnin lopputulemasta. MITTAREISTA EI OLE TAVOITTEIKSI Kanninen muistuttaa vanhasta opinkappaleesta: ”Kun mittarista tulee tavoite, lakkaa se olemasta hyvä mittari.” Kannisen mielestä työllisyyden nostaminen hintaan mihin hyvänsä on tästä karu todiste. Yli 60-vuotiaiden korotettu työtulovähennys hyödyttää eniten hyvätuloisia – eiväthän köyhät ja sairaat pysty enää käymään tuossa iässä töissä. On arvioitu, että vähennyksen kaivama kuoppa valtion budjettiin on 80 miljoonaa euroa, millä luotiin Kannisen tietojen mukaan vaivaiset 1 000 työpaikkaa. Työpaikkaa kohden lasku oli 80 000 euroa. – Mittarista tehtiin tavoite ja kaikki heitti häränpyllyä: työllisyyden nostaminen ei vahvistanutkaan julkista taloutta vaan heikensi sitä, Kanninen toteaa. ? Lä hd e: La bo re , Po lic y Br ie f 1/ 20 19 MIHIN INDEKSI VAIKUTTAA? –0,2 –0,4 –0,6 –0,8 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Työtön, tuet: 1 150 € Eläkeläinen, eläke+tuet: 1 240 € Kotitalouden tulokymmenys % KEL-indeksin* leikkaus Plus työllisyysvaikutus * Elinkustannuksia seuraavan KEL-indeksin leikkaus tai korotus määrittelee sosiaalietuuksien tason . Sosiaalietuuksien leikkaukset koskevat kipeimmin vähävaraisiin, kun kansaa katsotaan tulonsaajakymmenyksinä. + LUE LISÄÄ Puolueiden vastaukset kokonaisuudessaan: www.tekijalehti.fi/ ajassa + BRIEF IN ENGLISH on page 53 Tekija_2023_2_sisus.indd 19 Tekija_2023_2_sisus.indd 19 1.2.2023 17.07 1.2.2023 17.07
20 Tekijä 2/2023 Verot osallisuutta vahvistamaan E lämme vapaiden markkinoiden ja tylyn globalisaation aikaa niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. – Markkinat luovat voittajia ja häviäjiä, professori Anu Kantola summaa. Voittajia ovat Suomessakin rikkaat, joista Kantola on tutkinut yhtä promillea eli vaurainta prosentin kymmenesosaa koko kansasta. – Olin ajatellut, että varakkaat elävät omaa elämäänsä irrallaan politiikasta ja yhteiskunnasta. Mutta heillä onkin paljon näkemyksiä yhteiskunnasta. Heillä on myös keinoja vaikuttaa yhteiskuntaan. Promillekerhoon kuuluu perijöitä, yrittäjiä ja suuryritysten toimitusjohtajia. He ovat hyvin aktiivisia erilaisissa etujärjestöissä ja ajatuspajoissa. He verkostoituvat tiiviisti keskenään ja heillä on suorat yhteydet päättäjiin eduskunnassa ja ministeriöissä. Virkamiehiin ovat yhteyksissä helpoimmin ja useimmin varakkaimmat intressiryhmät. Kantola kertoo, että 12 keskeisen etujärjestön hallituksen jäsenistä lähes puolet on huipputuloisia. Näitä etujärjestöjä ovat esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusjärjestö, Keskuskauppakamari ja Teknologiateollisuus ry. – Kun pääomat alkoivat 1980-luvulla kasaantua, suomalaiset vanhat suvut halusivat NÄKIJÄ perustaa järjestön ajamaan omaa, strategista agendaansa. Järjestö brändättiin kivankuuloisesti Perheyritysten liitoksi. Se ajaa esimerkiksi perintöveron pitämistä mahdollisimman alhaisena. RIKKAAT VAIKUTTAVAT SALASSA – Kaikki haluavat rikastua, mutta kukaan ei halua myöntää olevansa rikas. Tätä paradoksia eli ristiriitaisuutta edustaa Kantolasta se, että hyvätuloiset kääntävät lainsäädäntöä ja julkista keskustelua omaksi edukseen nimenomaan järjestöjen lausuntojen ja lobbaamisen kautta. He kaihtavat henkilökohtaisia esiintymisiä julkisuudessa. Kantolan mukaan yhteiskunnallinen tutkimus on herännyt näkemään, miten varakkailla ryhmillä on länsimaisissa demokratioissa sanansijaa. Heidän etunsa, ei koko yhteiskunnan etu, myös toteutuu. – Suomessa tämä näkyy esimerkiksi siinä, että pääomatuloja verotetaan kevyemmin kuin ansiotuloja. ERIARVO REPII YHTEISKUNTIA Vaikka Kantola ei sano haikailevansa mihinkään keskusjohtoiseen suunnitelmatalouteen, tasaarvo ja verotuksen oikaiseminen hänelle kyllä kelpaisivat. – Kapitalismi tuottaa ongelmia juuri eriarvoisuuden kautta ja siksi se voi olla yhteiskunnallisesti repivä järjestelmä. – Me Suomessa olemme huolissamme tasa-arvosta, koska se on meille tärkeä asia. Minä olen sillä lailla vanhanaikainen, että uskon enemmän verotukseen kuin amerikkalaistyyliseen rikkaiden hyväntekeväisyyteen. Pidän pohjoismaisesta tai yleiseurooppalaisesta mallista, jossa verotuksen kautta varoja ohjataan koko yhteiskunnan kehittämiseen, Kantola alleviivaa. Kantola pitää yhteiskunnallisena ongelmana ja vaarallisena nykyistä tilannetta: ylpeän ja aktiivisen teollisuustyöväestön sijasta enemmistö suorittavan Huipputuloisten rahat keräävät lumipalloina lisää rahaa mukaansa mitään tekemättä, mutta raskaita palvelutöitä paiskivat uudet duunarit putoavat köyhyyteen. Eriarvoisuus kasvaa. Professori Anu Kantolan mielestä takaisin hyvien asioiden kierteeseen noustaisiin luottamalla kaikkien osallisuuteen. Ja verotukseen. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA PEKKA ELOMAA Kaikki haluavat rikastua, mutta kukaan ei halua myöntää olevansa rikas. Tekija_2023_2_sisus.indd 20 Tekija_2023_2_sisus.indd 20 1.2.2023 17.07 1.2.2023 17.07