Anna äänesi kuulua! Ammattiosastojen kannattaa ajaa jäsenten asiaa työpaikkojen ulkopuolellakin. Kevään kuntavaaleissa on mahdollisuus vaikuttaa. Jari Roslöf, Aki Moisio ja Marie Kuusinen ajavat jäsenten asioita Tampereen seudulla. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 2/2021 18 Mitä on tehokkuus? 24 Kaapeliverkot kuntoon 40 Mitä kuuluu erityisaloille? 50 Facket kan påverka i kommunerna 56 Puukkoja puhdetöinä 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten Tekija?_02_2021_kansiarkki.indd 1 Tekija?_02_2021_kansiarkki.indd 1 2.2.2021 14.21 2.2.2021 14.21
OSALLISTU KEVÄTKOKOUKSEEN! ? Teollisuusliiton ammattiosastojen kevätkokoukset lähestyvät. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan kevätkokous on pidettävä maalis–huhtikuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. ? Kevätkokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa luodaan katsaus edelliseen vuoteen, käsitellään tilinpäätös ja vuosikertomus (toimintakertomus), luetaan tilin/toiminnantarkastajien tarkastuskertomus ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta tilivelvollisille. ? Lisäksi kokouksessa päätetään mahdollisesta ehdokkaidenasettelukokouksen pitämisestä ennen syyskokousta ja käsitellään muita kevätkokoukselle esitettyjä asioita. DELTA I VÅRMÖTET! ? Det börjar bli dags för fackavdelningarnas vårmöten. Enligt stadgarna ska vårmöten hållas inom mars–april och möteskallelserna ska gå ut senast två veckor före mötet. ? Vårmöten är öppna för alla medlemmar i fackavdelningen. På vårmötet föredras bokslutet och verksamhetsberättelsen för föregående kalenderår. Där uppläses också revisorernas / verksamhetsgranskarnas granskningsberättelse samt fattas beslut om fastställande av bokslutet och beviljande av ansvarsfrihet för de redovisningsskyldiga. ? Dessutom besluter vårmötet vid behov om att hålla ett kandidatnomineringsmöte inför höstmötet och behandlar övriga till vårmötet framställda ärenden. LIITTO TIEDOTTAA Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www .teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta Du hittar fackavdelningarnas annonser på webben på adressen: www.teollisuusliitto.fi/sv/ fackavdelningarnasverksamhet Vårmötet kan också hållas på distans eller som ett hybridmöte, beroende på coronarestriktionerna i regionen. Följ med nyheter från din fackavdelning! Kevätkokoukset voivat olla myös etäkokouksia tai hybridikokouksia, riippuen alueellisista koronarajoituksista. Seuraa osastosi viestintää! VÅRMÖTEN 1.3–30.4 KEVÄTKOKOUKSET 1.3.–30.4. Tekija?_02_2021_kansiarkki.indd 2 Tekija?_02_2021_kansiarkki.indd 2 2.2.2021 14.21 2.2.2021 14.21
2/2021 Tekijä 3 SISÄLTÖ JA A KK O H EI KK IL Ä JU H A SI N IS A LO KA N N EN KU VA : JY RK I LU U KK O N EN KYTTÄYS EI LISÄÄ TEHOKKUUTTA Tehokkuus ei ole sitä, että otetaan työsuorituksesta aikaa pois, vaan että kehitetään tekemistä. Työntekijöiden osallistaminen toimii, kyttäys ja kellotus eivät kannusta. VAIKUTTAMISEN PAIKKA KANSI Ammattiosasto voi pyrkiä vaikuttamaan kunnallisiin päätöksiin jo valmisteluvaiheessa, tietävät Rauman Teollisuustyöntekijöiden Janne Vainio ja Irma Salo. Kevään kuntavaaleissa tavoitellaan duunareiden ääntä valtuustoihin. VAIKKA LÄPI VALKEAN HANGEN Tietoliikenneasentaja Tapani Heikkilä on rakentanut ja kunnostanut Lapin kaapeli-TV-verkkoja 40 vuotta. Ongelmien ratkonta rajatussa ajassa pitää mielenkiinnon yllä, mutta toisaalta kuormittaa konkariakin. 18 TU O M A S IK O N EN 24 ? Talvella pohjoista asentajaa haastavat lumi ja pakkanen, kesällä hyttyset. 6 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 3 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 3 3.2.2021 17.47 3.2.2021 17.47
4 Tekijä 2/2021 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 17 .3 . 24 Tietoliikenneasentaja määrää itse päivänsä kulun 40 Erityisalojen sektorilla muutosta ja uuden opiskelua 42 OIKEUS Tulospalkkio työsuhteen päättyessä 43 TOIMIJA Pääluottamusmies Jukka Kostiainen 45 OIVALTAJA Asentaja Jukka Uitto 56 HARRASTAJA Puukonvalmistaja Mika Mustonen 58 Pulmat 59 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 KANSI Ammattiosasto alueellisena vaikuttajana 14 NÄKIJÄ Erityisasiantuntija Päivi Kurikka 17 VIERAILIJA Tutkija Antti Puupponen 18 Tehokkuus ei ole vauhdin kiihdyttämistä 22 KEKSINTÖ Drone tulee avuksi teollisuuteenkin 23 Lyhyet ? HARRASTAJA Viisi vuotta sitten Mika Mustonen meni ensimmäisen kerran Oulujoki-opiston puukkokurssille. Kolme vuotta myöhemmin hän sijoittui puukonvalmistuksen SM-kisoissa hopealle. Nyt haaveissa on oma verstas. ? KÄYTÄNTÖ Heikkilän tilalla työnantaja räätälöi etuja ulkomaalaisille työntekijöilleen estääkseen henkilöstön vaihtuvuutta. ? OIKEUS Jäsenelle tuli työnantajan kanssa riita tulospalkkion maksamisesta työsuhteen päättyessä. Liiton oikeusavulla jäsen sai tulospalkkionsa. 56 46 JÄSENTUTKIMUS, OSA 7 Onko robotti uhka vai mahdollisuus? 48 MAAILMA Duunareiden oikeudet vaarassa Briteissä 49 Lyhyet 50 I TIDEN I Närpes ser man till att industriarbetarnas röst hörs 52 FACKET Specialbranschernas sektor 54 BRIEF IN ENGLISH Working in cold temperatures 55 Työttömyyskassa/ A-kassan AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA VE SA RA N TA Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. JY RK I LU U KK O N EN 34 # l i i t t o a u t t a a 42 32 TYÖYMPÄRISTÖ Turvallinen työ on yhteinen tavoite 34 KÄYTÄNTÖ Heikkilän tila pyörii ulkomaalaisten varassa 36 TYÖKAVERIT Mika Eerola ja Tomi Toivonen 39 Lyhyet Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 4 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 4 3.2.2021 18.32 3.2.2021 18.32
2/2021 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 10.2.2021 Jäsenet ovat tärkein voimavara J äsenet ovat ammattiliiton ja ammattiosastojen tärkein voimavara. Ilman jäseniä ei ole osastoja eikä liittoa. Toisaalta ilman työntekijöiden korkeaa järjestäytymisastetta liitolla ja sen edustamilla työntekijöillä ei ole täysimittaista neuvotteluasemaa suhteessa työnantajiin eikä vaikuttavaa vipuvartta suhteessa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Kyse on monelle itsestään selvästä asiasta, mutta samalla faktasta, jonka toistaminen on tarpeellista ja välttämätöntä. Jäsenten ja heidän aktiivisuutensa merkitys kaiken toiminnan perustana ei voi koskaan nauttia liian suurta huomiota. Vain tehokkaasti järjestäytynyt ja sopimusalojensa työntekijöitä kattavasti edustava ammattiliitto voi menestyä edunvalvonnassa, puhutaanpa sitten neuvottelemisesta valtakunnallisesti liittotason sopijaosapuolten kesken tai paikallisesti, tai työelämän lainsäädäntöön vaikuttamisesta. Ammattiliittojen jäsenmäärät ovat viime vuosina tyypillisesti alentuneet. Näin on piirtynyt Teollisuusliitonkin jäsenmäärää kuvaava käyrä. Koettu kehitys ei kuitenkaan ole millään tavalla ennalta määrätty tai yksioikoinen. Jäsenmäärät ovat ajoittain ja paikoitellen myös kasvaneet. Kasvun taustalta löytyy yleensä kaksi tekijää, joista kumpikaan ei edusta minkäänlaista salamyhkäisyyttä. Ensimmäinen on se, että toimintaympäristössä on tapahtunut jotain, mikä on herättänyt edunvalvonnan tarpeen ja työntekijöiden mielenkiinnon omien asioiden edistämiseen. Toinen on se, että järjestäytymättömille työntekijöille on tarjottu mahdollisuutta liittyä liiton jäseneksi. Näistä jälkimmäinen toimintamalli on osoittautunut toimivaksi silloinkin, kun työntekijöiden keskuudessa ei ole koettu erityisiä tarpeita edunvalvonnan voimistamiseen. Suurin yksittäinen syy ammattiliittoon liittymättä jäämiselle nimittäin on edelleen se, että kukaan ei ole jäsenyyttä tarjonnut, saati ottanut asiaa puheeksi. Parhaita jäsenyyden suosittelijoita ovat ammattiosastoon ja liittoon järjestäytyneet työkaverit. Työpaikalta, kotiseudulta tai muista yhteyksistä tutun ihmisen luotettava kokemuksen ääni painaa jäsenyyden tarpeellisuutta ja hyödyllisyyttä puntaroitaessa paljon. Päätös on aina liittymistä harkitsevalla ihmisellä, mutta olennaista on, että jäsenyyden tarjoaja on antanut jäsenyyttä harkitsevalle uutta ja tarpeellista tietoa päätöksenteon pohjaksi. On ratkaisu sitten mikä tahansa, on jäsenyyden tarjoaja ollut oikealla asialla. Tarkoituksena on yhteisen edunvalvonnan ja sen myötä myös oman aseman vahvistaminen. Uusien jäsenten hankintaan ja olemassa olevien jäsenten asioiden hyvään hoitamiseen panostavat ammattiosastot, työpaikkojen luottamushenkilöt ja liiton aktiiviset jäsenet ovat ensiarvoisen tärkeitä osastonsa ja liiton vaikutusvallan kasvattajia. Samalla he ovat työntekijöiden tulevaisuuden, toimivien työmarkkinoiden ja yhteiskunnan rakentajia. Se on raikuvan tunnustuksen arvoinen asia. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi ”Eräät työnantajat ja järjestöt ovat lähteneet omille teilleen ja väittävät, että vain yrityskohtaisilla sopimuksilla voi pärjätä. Samanaikaisesti he kirkkain silmin väittävät, että haluavat vain työntekijöiden parasta kääriessään yhä isompia voittoja muutoksien keskellä ja jopa osin meneillään olevaa pandemiaa hyväksikäyttäen. (…) Vain liittymällä liittoon saa myös paikallisesti tukea ja neuvotteluapua sekä tarvittaessa oikeusapua tilanteissa, joissa työntekijöitä kohdellaan lakien ja sopimuksien vastaisesti.” JARI NILOSAARI Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtaja Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 5 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 5 3.2.2021 17.48 3.2.2021 17.48
6 Tekijä 2/2021 Jari Roslöf, Aki Moisio ja Marie Kuusinen ovat edistäneet ammattiosastojensa jäsenten asioita esimerkiksi Pirkanmaan Teollinen Tulevaisuus -projektissa. Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 6 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 6 3.2.2021 17.48 3.2.2021 17.48
Kunnanvaltuustot päättävät muun muassa päivähoidosta, liikenteestä ja toistaiseksi terveydenhuollostakin. Kun teollisuuden työntekijöiltä kysyy kunnan tärkeimpiä tehtäviä, ykkösiksi nousevat elinkeinopolitiikka, kaavoitus ja ammattikoulutus. Pirkanmaalla ja Rauman seudulla tiedetään, miten niihin vaikutetaan. TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP KUVAT JYRKI LUUKKONEN (TAMPERE) JA JUHA SINISALO (RAUMA) 2/2021 Tekijä 7 ? AJASSA Jutun kuvia otettaessa on noudatettu tilanteen vaatimaa varovaisuutta ja koronaohjeistuksia mahdollisimman hyvin. Ammattiosastot kuntavaikuttajina Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 7 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 7 3.2.2021 17.48 3.2.2021 17.48
8 Tekijä 2/2021 M oni ammattiosasto seuraa tarkkaan, kuinka omat jäsenet menestyvät kuntavaaleissa. Tampereen seudun metallityöntekijäin ammattiosasto 195:ssä jännitetään ainakin yhdeksän ehdokkaan puolesta. Jäseniä on ehdolla Tampereella ja kolmessa lähikunnassa. – Kun porukoilta kyselee, mitä he haluavat kunnaltaan, vastaukseksi tulee esimerkiksi päivähoito ja auratut tiet. Isot asiat eivät välttämättä kosketa samalla tavalla tavallista ihmistä, ammattiosaston varapuheenjohtaja, tamperelainen Marie Kuusinen kertoo. Kun omia jäseniä saadaan kuntien valtuustoihin, tieto alueen kehittämisestä ja uusista hankkeista kulkee paremmin. Jos asiaan pystyy vaikuttamaan jo valmisteluvaiheessa eli lautakunnissa, saadaan parempaa tulosta aikaan. Metallityöväen ammattiosasto TampereHärmälä 97:n puheenjohtaja Jari Roslöf on Nokian valtuuston varajäsen, ja hänellä on aiemmilta vuosilta kokemusta opetusja kasvatuslautakunnan työskentelystä. – Niissä on mahdollisuus vaikuttaa paljon ammattikoulutukseen ja siten työvoimaan, hän toteaa. – Nythän meillä kaikilla on kunnianhimoinen suunnitelma, että saataisiin teollisuuden rataverkosto ja liikenneyhteydet kuntoon. Se houkuttaisi uusia teollisuusyrityksiä Pirkanmaan alueelle. Edellinen isompi kasvuyritys aloitti 2000-luvun alussa. Tarvitaan uusia yrityksiä, joista kasvaisi keskisuuria ja suuria yrityksiä. Ne toisivat työpaikkoja ja houkuttaisivat uusia asukkaita. Pirkanmaalla teollisuus työllistää suoraan 52 000 henkeä, ja teollisuuteen kytkeytyviä työpaikkoja on yli 120 000. Se tekee yhteensä 54 prosenttia alueen työpaikoista. Teollisuusliiton ammattiosastot ovat aktiivisesti mukana Pirkanmaan Teollinen Tulevaisuus -projektissa, ns. Teollisuuden 4.0 kehitysvaiheessa. Ideana on kehittää koko Pirkanmaata niin, että se houkuttelisi nykyisiä yrityksiä investoimaan ja uusia teollisuusyrityksiä alueelle, nimenomaan vientiyrityksiä. Vetovastuuta on tarjottu Tampereen kaupungille. Hankkeelle näytettiin jo vihreää valoa, mutta sitten iski koronapandemia. Nyt odotetaan, mitä kaupunki vastaa uudessa tilanteessa. Kuusinen huomauttaa, että Tampereella ja muuallakin Pirkanmaalla suhtaudutaan teollisuuteen myönteisesti. – Kuvaavaa on, että Metso Outotecille, entiselle Lokomolle, löytyi uusi tontti Tampereen Lahdesjärveltä. Yritykselle toki tarjottiin tiloja muualtakin, mutta hyvät kokemukset Tampereesta painoivat enemmän. On hyvä, että yrityksille löytyy paikkoja ja pitääkin löytyä, Kuusinen sanoo. MARIE KUUSINEN: On hassua, että mitä kauempana ihmisen jokapäiväistä elämää vaalien asiat ovat, sitä enemmän äänestetään. Presidentinvaaleissa äänestetään eniten. Ei osata erottaa vaaleja toisistaan. Eniten itseään lähellä oleviin asioihin pystyy vaikuttamaan kuntavaaleissa. JARI ROSLÖF: Pitää äänestää eikä luovuttaa. Kunnanvaltuustoissa tehdään tärkeitä päätöksiä. Pitää äänestää sellaisia henkilöitä, jotka ajavat itselle tärkeitä asioita. Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 8 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 8 3.2.2021 17.48 3.2.2021 17.48
2/2021 Tekijä 9 AJASSA – Työ voi muuttua, mutta aina tarvitaan tiloja, joissa työtä tehdään. AMMATTIKOULUTUS TUO YRITYKSIÄ Teollisuus 4.0:n tavoitteena on saada Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan maakunta tukemaan julkisten rakenteiden uudistamista ja kehittämään muun muassa koulutusta ja tutkimusta. Ammattiosasto 195:n toimistonhoitaja ja sihteeri Aki Moisio sanoo, että tutkimusta teollisuuspolitiikasta ja teollisuustyöstä ei ole tehty viime aikoina. AMMATTIOSASTO VAIKUTTAA ALUEELLISESTI Ammattiosaston alueellinen vaikuttaminen riippuu jäsenten ja edustettavien työpaikkojen määrästä. – Vaikuttamisaluetta määrittää, onko ammattiosasto työpaikkakohtainen vai seutukohtainen, Teollisuusliiton Hämeen ja Pirkanmaan alueen aluepäällikkö Jan Laine sanoo. Aluetoimistot ovat pitäneet ammattiosastoille muun muassa kehittämiskoulutuksia toiminnan ja vaikuttamisen tavoitteista. – Pienet osastot voisivat yhteisvoimin järjestää samanlaisia kehittämiskoulutuksia seutukunnallisesti, Laine ehdottaa. Yhteisiin kokouksiin Laine kehottaa kutsumaan paikallista mediaa, joka tutustuisi ammattiosastojen aktiiveihin sekä siihen, miten työpaikoilla toimitaan ja vaikutetaan. Laine pitää ammattiosastoa hyvänä vaikutuskanavana kuntapolitiikkaan. Osasto voi esimerkiksi esittää kuntapolitiikassa toimivalle jäsenelle kehitysideoita. – Myös jäsenkunnalle esitellään kunnan luottamustehtävissä toimivat jäsenet. Kehotamme ottamaan yhteyttä näihin jäseniin, jos paikalliseen ongelmaan pitää saada ratkaisu. Laine korostaa, että kuntavaikuttajaksi päätyneen jäsenen ja ammattiosaston yhteistyö on molemmin puolin sitoutunutta ja luottamuksellista. Yrityselämään ammattiosastot voivat vaikuttaa luottamusmiesten kautta. Ammattiosaston hallituksen kokouksissa käydään läpi työpaikkakuulumiset ja luottamusmiehet pääsevät vaihtamaan kokemuksia. Ammattiosastot ovat Laineen mukaan kannustaneet jäseniään hakeutumaan kunnalliseen ja alueelliseen päätöksentekoon. Teollisuusliiton syyskirjeessä pyydettiin ammattiosastoja huomioimaan kuntavaalit ja varautumaan vaalityöhön myös taloudellisesti. – Vaikka omalla osastolla ei olisikaan kuntavaaleihin ehdokasta, niin naapuriosaston tai samalla seudulla toimivan osaston ehdokasta voisi silti tukea, Laine ehdottaa. Osasto voi osallistua ehdokkaan vaalimainonnan rahoitukseen radiossa tai lehdessä sekä tarjota apuaan esimerkiksi jakamalla vaalimainoksia. Ehdokasta voi myös mainostaa omilla sosiaalisen median tileillään. – Lisäksi osaston jäsenkirjeessä voisi kertoa, että meillä on tuleviin vaaleihin parhaat ehdokkaat: käy äänestämässä! Tuleviin kuntavaaleihin on Hämeen ja Pirkanmaan vaalipiireissä ehdokkaana noin 30 Teollisuusliiton jäsentä kummassakin. Laine toivoo, että alueelle saataisiin ehdokkaita vielä saman verran lisää. Etenkin muutamassa pienessä kunnassa olisi Laineen mukaan hyvä olla teollisuustoimialan ehdokkaita. – Kunnan ehdokasasettelun pitäisi olla läpileikkaus kunnan asujista ja taloudesta. Jos kunnassa on teollisuuden työtä ja työpaikkoja, niin siltä sektorilta olisi hyvä olla ehdokkaitakin. Että kaikille olisi joku, jota äänestää, Laine toteaa. AKI MOISIO: Tutkimusten mukaan mitä kalliimpi alue, sitä suurempi äänestysprosentti. Vuokra-alueilla asuville sanon, että valtuusto valitaan kuitenkin. Jos he eivät äänestä, muut valitsevat valtuuston jäsenet. Pienija keskituloisen veroista suurin osa menee kunnallisveroihin. Kun haluaa saada oman äänensä kuuluviin, pitää käydä äänestämässä, houkutella muutkin ja äänestää sellaista, joka ajaa kuntalaisten asioita eikä puhu valtakunnan asioista, joihin kunnanvaltuustoissa ei voi vaikuttaa. ? Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 9 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 9 3.2.2021 17.48 3.2.2021 17.48
10 Tekijä 2/2021 – Kun tänne halutaan työpaikkoja, meillä pitää olla tarjota ammattitaitoista työvoimaa. Yritykset eivät mene paikkoihin, joissa osaamista ei ole. Ei voi satsata vain tasokkaaseen lukioon, vaan tarjolla pitää olla hyvää ammattikoulutusta ja täydennyskoulutusta, Moisio muistuttaa. – Teollisuuden työntekijät tarvitsevat lapsilleen toimivan päivähoidon. Hoitopaikkoja pitää olla myös vuorotyössä käyville. Moisio on kotoisin Akaasta, jossa puuteollisuutta koetetaan saada uudelle Akaa Point -alueelle. Junarata, tieyhteydet, teollisuuspuuterminaali ja muu infra ovat kunnossa. Myös Nokia houkuttaa uusia, ympäristöratkaisuihin keskittyviä yrityksiä. Moisio ja Roslöf toteavat, että toimiva alihankintaverkosto on vahva houkutin uusille yrityksille. Kunnat voisivat Moision mielestä hoitaa yhteydenpidon yrityksiin nykyistä paremmin. – Se ei maksa kuin virkamiehen työpanoksen. Yrityksiä voisi kuulla vaikka kerran kuukaudessa. Teollisuus 4.0:n taustalla ovat Saksan hyvät kokemukset yhteisvaikuttamisesta. Kun työtä kehitetään yrityksen sisällä, ja kunnissa pidetään huoli yritysten toimintaedellytyksistä, työpaikat pysyvät maassa. – Kontaktien pitää olla kunnossa, myös ayliikkeen kontaktien sekä kuntiin ja alueisiin että yrityksiin. Jos verkostoa ei luo, vaikuttamisen mahdollisuuksia ei tule, Roslöf lisää. Rakentamisen haasteita riittää. – Moni haluaa, että päiväkoti ja koulu ovat lähellä työpaikkaa tai kotia. Meillä on Nokialla ollut kouluissa ja päiväkodeissa homeongelmia, ja olemme joutuneet rakentamaan uusia kouluja ja päiväkoteja, Roslöf kertoo. OMA ÄÄNI ALUEEN ELINKEINOPOLITIIKKAAN Kuntatason ohella ammattiosastot pystyvät vaikuttamaan alueen ja jopa koko maakunnan kehitykseen. Rauman Teollisuustyöntekijät ao. 66:n hallituksen jäsen Janne Vainio vaikuttaa alueen elinkeinopolitiikkaan Satakunnan TE-toimiston neuvottelukunnassa, Työterveyslaitoksen alueellisessa neuvottelukunnassa sekä ELY-keskuksen työelämäneuvottelukunnassa. – Kaikki tällaiset neuvotteluelimet ovat rikkautta, sillä mukana on laajasti elinkeinoelämää Suomen Yrittäjistä ja Kauppakamarista lähtien. Työtä riittää, sillä Vainion mukaan SAK:laisten palkansaajien työpaikat alkavat olla vähissä. Työpaikkoja tarvitaan myös vaikutuskanavien vuoksi. Työnantajapuolen ja oikeistopuolueiden verkostot ovat Vainion mukaan paremmassa kunnossa. – Uusien työpaikkojen luomisesta olemme samaa mieltä. Eriäviä mielipiteitä tulee siitä, miten niitä työpaikkoja tehdään: Kuinka paljon otetaan paikallisia töihin, järjestetäänkö riittävästi täydennyskoulutusta vai ostetaanko kaikki alueen ulkopuolelta, esimerkiksi urakkakokonaisuudet työntekijöineen ulkomailta. Kun telakkayritys RMC:n kanssa neuvoteltiin, palkansaajapuoli esitti, että mahdollisimman monelle työttömälle annettaisiin täydennyskoulutus telakan tehtäviin. Vainio muistuttaa, että kolmansista maista tulevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta päätetään aina ELY-alueittain. TONTTIPOLITIIKALLA VOIDAAN TUKEA TEOLLISUUTTA Tieto kuntapolitiikan ajankohtaisista asioista tulee Vainion mukaan valtuutetuilta ja muilta kunnallispolitiikassa toimivilta. Sitä paremmin, mitä likempänä ay-liikettä valtuutettu tai edustaja on. Kuntavaaleihin ammattiosasto 66:sta on ehdolla ainakin seitsemän jäsentä, joista neljä Raumalla ja loput ympäristökunnissa. – Raumalla on aina ymmärretty teollisuuden tarpeet. Ehkä merkittävin teko oli 2000-luvulla, kun Rauman kaupunki lunasti telakan tontin STX:n toiminnan loputtua. Silloinen osaston hallituksen jäsen, pääluottamusmies Raimo Virtanen oli mukana kaupungin elinkeinoelämän taustaryhmässä, jossa mietittiin pakettia telakan turvaamiseksi. Sillä oli iso merkitys, Vainio toteaa. Kun omia jäseniä saadaan kuntien valtuustoihin, tieto alueen kehittämisestä ja uusista hankkeista kulkee paremmin. ASUMISEN HINTA VAIKUTTAA TYÖSSÄKÄYNTIIN Jotta työvoimaa olisi yrityksille saatavissa, asumisen ja elämisen hinnan tulee olla kohdallaan. Kuusisen mukaan Tampereella asuminen on niin kallista, että ihmiset muuttavat lähikuntiin. – Tampereella esimerkiksi tonttien hinnat alkavat olla sellaisia, ettei perusduunarin palkalla ole niihin varaa, Kuusinen toteaa. Ratayhteydet Nokiaan, Akaaseen ja Sastamalaan toimivat hyvin, ja näistä kunnista pääsee junalla Tampereelle alle puolessa tunnissa. Moisio huomauttaa, että henkilöjunaliikennettä voisi lisätä. Kuusinen toivoo kattavampaa joukkoliikennettä teollisuusalueiden aamuvuoroihin ja laajempaa raitiotieverkostoa työmatkojen ja asioinnin helpottamiseksi. Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 10 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 10 3.2.2021 17.48 3.2.2021 17.48
2/2021 Tekijä 11 AJASSA ? Janne Vainio ja Irma Salo vaikuttavat muun muassa TE-toimiston neuvottelukunnassa, Työterveyslaitoksen alueellisessa neuvottelukunnassa, ELY-keskuksen työelämäneuvottelukunnassa ja SAK:n paikallisjärjestön hallituksessa. JANNE VAINIO: Avoimin mielin ja uskotaan siihen, että kun yhdessä valmistellaan asioita, ne menevät eteenpäin. Pystytään huolehtimaan siitä, että teollisuuden palkansaajan näkemykset ja tarpeet tulee huomioitua kuntapolitiikassa. Äänestäjälle sanoisin, että ei aina tarvitse antaa ääntä tunnetulle, aina mukana olleelle koulutetulle. Voi luottaa oman ammattikunnan edustajaan, joka näkee palkansaajaäänestäjän tarpeet paremmin. Annetaan ääni omalle porukalle. IRMA SALO: Kuntavaleissa äänestetään ihmistä lähellä olevista asioista. Vain äänestämällä voi vaikuttaa. Kannattaa antaa ääni ihmiselle, jolla on kanssasi samanlainen arvomaailma. Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 11 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 11 3.2.2021 17.49 3.2.2021 17.49
12 Tekijä 2/2021 AMMATTIOSASTO TUKEE VAIKUTTAJAA Osastojen olisi tärkeää kannustaa jäseniä esimerkiksi kuntavaaliehdokkaiksi ja tukea heitä, sanoo Teollisuusliiton järjestöpäällikkö Vesa Aallosvirta. – Liiton jäseniä pitäisi saada päätöksenteon ytimeen, kunnanvaltuustoon, lautakuntiin ja muihin kunnan elimiin, hän rohkaisee. Kunnan luottamustehtävässä toimiva liiton jäsen on Aallosvirran mukaan kanava ammattiliiton, ammattiosaston ja kunnan välillä. – Ammattiosaston pitäisi tukea jäsentään hakeutumaan luottamustehtävään. Lisäksi osaston tulisi kannustaa kaikkia jäseniä äänestämään. Äänestäminen on demokratiamme perusta, Aallosvirta muistuttaa. Verkostoituminen on Aallosvirran mukaan yksi tärkeimmistä keinoista kohti alueellista ja kunnallista vaikuttamista. – Olisi hyvä, jos ammattiosastot ja yksittäiset jäsenet loisivat yhteyksiä kuntapäättäjiin ja alueellisiin päätöksentekoelimiin. Se on ajallisesti pitkä työ, mutta mahdollista, Aallosvirta rohkaisee. Hän kehottaa luomaan yhteyksiä myös koko SAK:laiseen kenttään: keskusjärjestöön, aluetoimistoihin ja ammattiosastoihin. Yhdessä SAK:laisten toimijoiden kanssa voisi pyrkiä vaikuttamaan alueellisesti laajempaan päätöksentekoon. Verkostoa voi luoda vaikkapa järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia tai kutsumalla kuntapäättäjiä ja kansanedustajia omiin kokouksiin keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Julkisuuskin on tärkeää. Esimerkiksi osaston kunnallisvaaliehdokkaiden mielipidekirjoitukset paikallisiin lehtiin ja paikallisradioon tuovat ehdokkaalle julkisuutta. – Meillä on ammattiosastoja, jotka ovat tehneet oman teollisuuspoliittisen ohjelman. Sen kertominen päättäjille on myös tapa vaikuttaa, Aallosvirta toteaa. Aallosvirta uskoo, että ammattiosastojen aktiivijäsenillä on mielipiteitä sekä myöskin halua vaikuttaa entistä enemmän. Hänen mukaansa ammattiosastoissa on käyttämätöntä potentiaalia, kykyä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Esteeksi saattaa muodostua ajankäyttö. Järjestöt taistelevat jäsentensä vapaa-ajasta harrastusten ja perheen lisäksi. Siksi jäsenen innokkuus lähteä vaikuttamaan alueelliseen päätöksentekoon voi hiipua jo alkumetreillä ajanpuutteeseen. – Jäsenten kannustaminen vaikuttamistyöhön on tärkeää, jotta päätöksenteossa kuultaisiin myös työelämän ääntä. Aallosvirtaa harmittaa, että politiikasta ja poliittisesta vaikuttamisesta on annettu kielteinen mielikuva, mihin medialla on ollut osuutta jo pitkään. – Nykyään ei välttämättä tiedosteta, että politiikka tarkoittaa yhteisten asioiden hoitamista, eikä kirosanaa. Ammattiosaston puheenjohtaja, SAK:n paikallisjärjestön hallituksen jäsen Irma Salo kertoo, kuinka ammattiosaston lähetystö marssi tuolloin kaupunginjohdon ja valtuuston pakeille. – Silloinen ministeri Jan Vapaavuori totesi, että telakkateollisuus on laskevan auringon ala, eikä apua heru. Taas meillä tehdään telakalla laivoja ja odotellaan, että päästään tekemään paatteja armeijalle, Salo toteaa. – Kun on kanavat auki kaupunginvaltuustoon ja -hallitukseen, pääsee vaikuttamaan. Aina parempi, kun päättävissä elimissä on tuttuja tai edes samanmielisiä. [Kaupunginvaltuutettu] Miika Rantaselle sanotaan, että koeta pitää meijän puolia siellä, hän kertoo. Lähetystöjä ei ole enää tarvittu, yhteistyö toimii. Kaupunki pyytää lausuntoja ja mielipiteitä SAK:n Rauman paikallisjärjestöltä, jossa osasto 66:lla on iso edustus. Toisinaan adressi on auttanut, muun muassa liittojen yhteisen saunatilan säilyttämisessä. ”Kun on kanavat auki kaupunginvaltuustoon ja -hallitukseen, pääsee vaikuttamaan.” IRMA SALO PALVELUIDEN LAATU JA ULKOISTUKSET TUNTUVAT Salon mukaan Rauman valiokunnista, jaostoista ja lautakunnista voisi saada nykyistä paremmin tietoa jo asioiden valmisteluvaiheessa. Vainio huomauttaa, että valmistelu on hyvin kauaskantoista: – Valiokunnissa ja lautakunnissa valmistellaan asioita, jotka tulevat voimaan kymmenenkin vuoden kuluttua. Ammattiosaston hallituksen jäsen Miika Rantanen on kaupunginvaltuustossa ensimmäistä kauttaan ja mukana ympäristöja lupalautakunnassa. – Kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa on ay-taustaisia ihmisiä, ja me pystymme vaikuttamaan kaupunkistrategian puitteissa. Valtuutettuihin otetaan suoraan yhteyttä. Ammattiosasto voisi ottaa enemmänkin yhteyttä, ja muihinkin kuin vasemmistoliiton ja demarivaltuutettuihin, Rantanen sanoo. Ammattiliittojen yhteistoiminta kunnanvaltuutettujen kanssa on tuonut tulosta. – Kaupungin ruokaja siivouspalveluiden ulkoistus onnistuttiin torppaamaan, toistaiseksi. Ammattiyhdistykset pystyivät laittamaan painetta päättäjille, Rantanen kertoo. Ympäristöja lupalautakunnassa hän on vaikuttanut muun muassa pölyttäjähyönteisille Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 12 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 12 3.2.2021 17.49 3.2.2021 17.49
2/2021 Tekijä 13 AJASSA tärkeiden viheralueiden lisäämiseen sekä kaupungin omistamien öljyllä lämmitettävien kiinteistöjen kartoitukseen ja lämmitysmuodon muuttamiseen. – Valiokunnissa ja lautakunnissa tehdään paljon ihan konkreettisia päätöksiä. Niissä pääsee vaikuttamaan ja keskustelemaan. Kerron ammattiosastolle, jos jotain sille tähdellistä on tulossa. Paras olisi, jos heti valmisteluvaiheessa otettaisiin yhteyttä. Valtuustossa tehdään jo päätöksiä. Salo lisää, että terveyskeskusten säilyminen kaupungin keskustan ulkopuolella on aina keskustelun alla. Syrjäalueiden palveluista pitäisi hänen mukaansa olla koko ajan varpaillaan. TYÖSSÄKÄYNTIALUEET TOIMIVIKSI Rantasen mukaan Rauman vetovoimaa pitää kasvattaa. Nykymenolla on odotettavissa alijäämäisiä tilinpäätöksiä. – Kaavoitus ja kunnallisvero ovat olennaisia, mutta työpaikat ja siihen liittyvät palvelut, kuten päivähoito ja koulut, ovat ensisijaisia. Valtuustoon pitää saada ihmisiä, jotka ymmärtävät työssäkäyntialueiden merkityksen tavalliselle duunarille. Henkilöjunaliikenne pitäisi saada ilmastomuutoksenkin takia. Se laajentaisi työssäkäyntialueita. Salon mukaan toimivat liikenneyhteydet niin asukkaille kuin yrityksille sekä mahdollisimman lähellä olevat koulut, päivähoito ja terveydenhuolto lisäävät asukkaiden viihtymistä. – Pienellä rahalla pitäisi saada hoidettua isotkin investoinnit, kuten Karin kampus, johon tulee koulu, lukio, uimahalli ja kansalaisopisto. UUSIA ASUKKAITA JA INVESTOINTEJA Vainion mukaan riippuu paljon kaupunginjohtajasta, kuinka hanakasti ammattiosaston pitää vaikuttaa. Rauman edellinen kaupunginjohtaja piti kunnia-asianaan elinkeinotoiminnan edistämistä. – Hänen ponnisteluistaan osa toteutuikin. Raumalla on pitkät ja syvät perinteet pienenä raskaan teollisuuden kaupunkina. Ei ole juuri vastakkainasettelua, jota muualla saattaa olla. Ensisijaisesti vaikutetaan valtuutettuihin. – Ehdottomasti tarvittaisiin valiokuntiin ja lautakuntaan ihmisiä, jotka ovat myönteisiä uusille investoinneille ja niiden tarvitsemalle tonttialalle ja palveluille. Lisäksi infran, opiskeluja harrastusmahdollisuuksien sekä muiden palveluiden pitää olla kunnossa, jos halutaan houkutella ihmisiä Raumalle. Vainio painottaa yhteistyön tärkeyttä. Verkostot kannattaa pitää virkeinä myös alueen kansanedustajiin ja mahdollisiin ministereihin. – Ketjun pitää olla kunnossa, että tieto kulkee joka suuntaan. Satakunnan maakunta on niin pieni, että täällä sidosryhmät vielä tuntevat toisensa. ? MIIKA RANTANEN: Kuntapolitiikka on lähidemokratiaa, jossa päätetään koirapuistoista isoihin palvelukokonaisuuksiin. Ja kaavoitukseen. Kuntavaalit ovat arkielämän kannalta tärkeimmät vaalit. Kannattaa äänestää ihmistä, joka elää samanlaista elämää kuin itsekin. ? Ehdokashakemusten jättöpäivä: 9.3. ? Ehdokasasettelun vahvistaminen: 18.3. ? Ennakkoäänestys kotimaassa: 7.–13.4. ? Vaalipäivä: 18.4. ? Tulosten vahvistaminen: 21.4. ? Valtuustot aloittavat työnsä: 1.6. Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 13 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 13 3.2.2021 17.49 3.2.2021 17.49
14 Tekijä 2/2021 NÄKIJÄ Kuntalaisella on moninaiset mahdollisuudet vaikuttaa. Tarjolla on vaihtoehtoja kunnallisesta päätöksentekijästä aloitteentekijäksi. Myös äänestäminen on tärkeää vaikuttamista. Kunta elää asukkaidensa mielipiteistä ja osallistumisesta, sanoo Päivi Kurikka. Jokainen voi osallistua ja vaikuttaa TEKSTI TIINA TENKANEN / UP KUVA KITI HAILA Neuvostot voidaan perustaa myös useamman kunnan alueellisiksi tai seudullisiksi vaikuttamistoimielimiksi. KOULUTETUT VAIKUTTAVAT Halu osallistua ja vaikuttaa on vahvasti yhteydessä koulutustaustaan. – Tutkimusten mukaan mitä koulutetumpi olet, sitä varmempi olet äänestämään ja osallistumaan muutenkin eri tavoin, Kurikka sanoo. Myös niin sanotut hyväosaiset osallistuvat enemmän kuin syrjäytymisvaarassa olevat. Kurikan mukaan ihmiset haluavat osallistua päätöksentekoon itselleen läheisistä asioista. Esimerkkinä hän mainitsee kyläkoulujen lakkauttamisen. – Kun palveluista leikataan ja huomataan jokin epäkohta, silloin ihmiset innostuvat osallistumaan. RAHALLE KÄYTTÖEHDOTUKSIA Kuntavaalien lähestyessä Kurikka kantaa huolta, miten puolueet saisivat listoilleen ehdokkaita. Kuntien luottamustehtävät vaativat sitoutumista, jaksamista ja vapaa-ajan uhraamista yhteisen hyvän edistämiseksi. Kuntalaisella on myös suoria tapoja vaikuttaa, joista yksi on osallistuva budjetointi. Siinä kaupunki tai kunta ilmoittaa, minkälainen rahasumma sillä on jaettavanaan ja asukkaat esittävät summalle käyttökohteen. – Tämä on uudenlainen tapa, joka on herättänyt paljon kiinnostusta kunnissa, Kurikka toteaa. K untal aisten osallistuminen päätöksentekoon on kunnallisen itsehallinnon perusta. Vuoden 2015 kuntalakiuudistuksessa haluttiin lisätä kansalaisten osallistumista ja luottamushenkilötoimien houkuttavuutta. Kuntaliiton mukaan kuntien osallistamistoimet eroavat toisistaan, sillä kunnatkin ovat erilaisia. Yhteistä kuitenkin on, että kuntalaisten osaamista ja voimavaroja halutaan hyödyntää entistä enemmän. Perustuslaki, kuntalaki ja erityislait takaavat kuntalaisille oikeuden osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Vaikuttamiskanavia on monia. Vaivattomin tapa osallistua ja vaikuttaa on antaa palautetta kunnalle esimerkiksi kunnan verkkosivujen kautta, suoraan henkilökohtaisesti kunnan viranhaltijalle tai vaikkapa paikallislehden yleisönosastolla. Kuntalainen voi myös äänestää parhaaksi katsomaansa ehdokasta päättäjäksi kunnanvaltuustoon. Jos kuntalainen haluaa vaikuttaa ja sitoutua hoitamaan kuntalaisten yhteisiä asioita vapaa-aikanaan, hän voi itse hakeutua luottamustehtävään. Myös erilaisten järjestöjen tai vaikkapa ammattiosastojen jäseninä pääsee vaikuttamaan kunnalliseen päätöksentekoon. KAIKKI MUKAAN! Osallistua voi kuka tahansa. – Äänestämisessä on 18 vuoden ikäraja ja kunnassa on pitänyt asua tietty aika ennen vaalipäivää. Muita vaatimuksia ei juuri ole, Suomen Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikka toteaa. Alle 18-vuotias voi jo tehdä kuntalaisaloitteen ja olla ehdolla nuorisovaltuustoon. Kunnanvaltuusto päättää, mitä osallistumisen kanavia kuntalaisille tarjotaan lakisääteisten osallistumiskanavien, kuten nuoriso-, vammaisja vanhusneuvoston, lisäksi. – Neuvostot ovat lakisääteisiä, mutta niillä ei ole päätösvaltaa. Neuvostoilta pyydetään muun muassa lausuntoja kunnan päätöksenteon tueksi. OSALLISTUMISEN AMMATTILAISET AUTTAVAT Kuntalaisten osallistuminen on noussut viime aikoina kuntien tärkeyslistan kärkipäähän. Kuntiin haetaan osallistumisen ammattilaisia, osallisuuskoordinaattoreita, joilla on keinot kuntalaisten osallistamiseen. He luovat erilaisia osallistumisen tapoja, laativat osallistumisohjelmia ja raportoivat kunnan johdolle osallistumistoimista. Kuntalaisten osallistaminen ei kuitenkaan Päivi Kurikan mielestä voi olla vain yhden ihmisen työkenttä, vaan jokaisen kunnan työntekijän tulisi toimia asiakasja asukaslähtöisesti. ”Kuntalaiset saavat tietää valmisteltavista asioista liian myöhään.” Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 14 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 14 3.2.2021 17.49 3.2.2021 17.49
2/2021 Tekijä 15 AJASSA AJASSA Kunta järjestää äänestyksen, mitkä ideat otetaan jatkokäsittelyyn. Sen jälkeen kunta valitsee toteuttamiskelpoiset ehdotukset. Osallistuvan budjetoinnin menetelmää voi kohdistaa myös palvelualueelle, kunnan osa-alueelle tai erilaisiin palveluihin. OSALLISTUESSA VOIMAANTUU 2000-luvulta saakka suoralla osallistumisella on haluttu myös voimaannuttaa kuntalaisia. – Voimaantuminen liittyy osallisuuden tunteeseen, että toimitaan yhdessä ja yhteisöllisesti, Kurikka selventää. Yhteisösuunnittelussa ja palvelumuotoilussa kokoonnutaan suunnittelemaan ja ehdottamaan parannusta vaikkapa koululaisten iltapäivähoitoon tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tilanteeseen. Kurikan mukaan näin on mahdollista saada kuuluviin hiljaisiksi jääneiden kuntalaisryhmien äänet. – Ennakointityötä pyritään viemään kuntiin hyvin vahvasti, Kurikka sanoo. ”KIIHKEITÄ TILAISUUKSIA” Fokusryhmätyöskentelyssä kootaan ihmisiä ryhmähaastatteluihin. Kuntalaisten mielipiteistä saadaan aineksia ikävienkin ongelmien ratkaisuun, kuten kunnan taloudellisiin leikkauksiin. Kuntalainen voi vaikuttaa suoraan myös asiakasraadeissa. Niissä arvioidaan yleensä kunnan palveluita, käyttöä, laatua ja toimintaa. Tavallisimmin raadit kootaan palvelujen käyttäjistä. Kuntalaisfoorumit on yleisnimitys kunnan järjestämille kuntalaisten kuulemistilaisuuksille ja keskustelutilaisuuksille. Tilaisuuksia on järjestetty muun muassa palveluverkkojen muutoksista ja kuntaliitoksista. – Ne ovat usein kiihkeitä tilaisuuksia, sillä kuntalaisilla on vankat mielipiteet lähialueen palveluista, Kurikka kertoo. Uutena vaikuttamismuotona on kumppanuuspöytä, jossa ideoidaan ja suunnitellaan eri tahojen edustajien kanssa vaikkapa omaishoitajien jaksamiseen liittyviä asioita. Kunta toimii kokoonkutsujana. Keskusteluun pyydetään esimerkiksi järjestöjen, yritysten ja seurakunnan edustajia, myös oppilaitosten edustajia sekä eri viranomaisia. – Kumppanuuspöydän ääressä keskustellaan yhteisistä asioista. Mielipiteet viedään kunnassa eteenpäin ja välitetään päätöksentekijöille, Kurikka selventää. JO VALMISTELUVAIHEESTA TIETOA Toisinaan käy niin, että kuntapäättäjät tekevät päätökset asukkaiden mielipiteistä ja perustelluista näkemyksistä huolimatta. – Tätä tapahtuu valitettavan paljon. Usein kuntalaiset saavat tietää valmisteltavista asioista liian myöhään. Sen takia on yritetty kehittää erilaisia osallistumisen tapoja, jotta kuntalaiset pääsevät suunnitteluvaiheessa mukaan, Kurikka kertoo. Hänen mielestään on tärkeää, että kuntalaiset saavat tärkeistä asioista tiedon jo valmisteluvaiheessa, ja että kunnissa käytetään erilaisia yhteissuunnittelumenetelmiä. Kurikka uskoo, että kuntalaisten pitäminen ajan tasalla on pitkälti viestintäja vuorovaikutuskysymys. – Mitä enemmän asukkaat saavat olla mukana päätöksenteossa, sitä vähemmän kunta saa päätöksistään valituksia. Asioiden uudelleenvalmistelu on suuri kustannuserä, mikä kuntapäättäjien on hyvä ottaa huomioon, Kurikka toteaa. ? ”Osallistumisella on haluttu voimaannuttaa kuntalaisia.” PÄIVI KURIKKA Suomen Kuntaliiton erityisasiantuntija. Opiskellut yleistä valtio-oppia ja kunnallishallintoa. Työskennellyt Kuntien keskusjärjestössä ja Kaupunkiliitossa. Aiemmin Kaupunkija Kuntaliiton tutkijana keskittyi erityisesti nuorten kuntakuvaan. Vastaa Kuntaliitossa laajasta kuntademokratiaverkostosta, johon kuuluu eri taustaisia henkilöitä kuntajohtajista järjestöaktiiveihin. Verkostossa jaetaan kuntien parhaita käytäntöjä. Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 15 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 15 3.2.2021 17.49 3.2.2021 17.49
Hyödynnä etusi joko soittamalla numeroon 01019 5110 tai jättämällä tarjouspyynnön osoitteessa turva.fi/teollisuusliitto. Etu ei tällä kertaa koske verkosta ostettua Turvakaskoa. Ei ne turhaan sitä Turvakaskoa kehuneet... Testivoittajan on helppo hymyillä! Kun vakuutat kotisi Turvassa, saat nyt Teollisuusliiton jäsenenä tutustumistarjouksena testivoittaja Turvakaskon 30 % alennuksella. Ensimmäisen vuoden alennuksen saa 1.1.–31.3.2021 ostettuun Turvakasko-vakuutukseen. Sen jälkeenkään hinta ei päätä huimaa, sillä Teollisuusliiton jäsenenä saat lisäksi 10 % jatkuvan jäsenalennuksen sekä 10 % omistaja-alennuksen, jonka saa kun on ottanut kotivakuutuksen Turvasta sekä vähintään yhden toisen vakuutuksen. Tutustumistarjouksemme vain sinulle, Teollisuusliiton jäsen Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 –30 % Testivoittaja Turvakasko nyt kun vakuutat myös kotisi. Pyydä tarjous Turvakaskosta 31.3.2021 mennessä turva.fi/teollisuusliitto ja osallistut samalla Roborock S6 -robottipölynimurin arvontaan. 210x297_Turvakasko30pros_Tekija_022021.indd 1 210x297_Turvakasko30pros_Tekija_022021.indd 1 28.1.2021 6.48.03 28.1.2021 6.48.03 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 16 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 16 3.2.2021 17.49 3.2.2021 17.49
2/2021 Tekijä 17 VIERAILIJA Ketä päättäjä kuuntelee? AJASSA ANTTI PUUPPONEN Kirjoittaja on ympäristöpolitiikan dosentti, joka työskentelee Jyväskylän yliopistossa yliopistotutkijana Just food -hankkeessa, jossa tutkitaan reilua, kestävää ja ilmastoviisasta ruokajärjestelmää. Hänellä on kokemusta myös kunnallisista luottamustehtävistä. ”H yvää päivää. Onko valtuutettu puhelimessa? Huomasin, että tulevan kokouksenne esityslistalla on edustamaani yhteisöä koskeva asia. Päätösehdotuksessa ei ole nyt huomioitu meidän näkökulmaamme. Mielestäni ehdotus on myös lainvastainen. Haluan perustella asiaa vielä tarkemmin.” Tällainen puhelu saattaa kuulostaa kunnallisen luottamushenkilön korvaan tutulta. Sitä voidaan pitää vaikuttajaviestintänä tai lobbauksena. Niillä tarkoitetaan pyrkimyksiä vaikuttaa päätöksentekoon erilaisen vuorovaikutuksen ja keskustelujen kautta. Koronakriisin ohella on menossa useampia yhteiskunnallisia murroksia, kuten talouden murros ja kestävyysmurros. Osa ihmisistä ja yrityksistä näkee murroksessa mahdollisuuden. Toisille se tuntuu pelottavalta, ja heistä entinen toimintatapa vaatii puolustamista. Lobbaamista tehdäänkin sekä uusien asioiden puolesta että niitä vastaan. Tällä on iso vaikutus yhteiskunnalliseen kehitykseen ja sen nopeuteen. Asia on havaittavissa esimerkiksi kestävyysmurroksessa etsittäessä ratkaisuja liikennejärjestelyihin, yhdyskuntasuunnitteluun tai kestävämpiin julkisiin hankintoihin. Koronakriisi on korostanut sähköisen viestinnän merkitystä. Poliittinen päätöksentekijä kohtaakin lobbausta todennäköisesti ensimmäiseksi sähköpostin välityksellä. Kriisin alussa moni päättäjä huomasi, miten erilaisten sähköpostiviestien määrä kasvoi. Toisaalta myös roskapostia tuli enemmän, ja erilaiset huijaritkin aktivoituivat. Kuntavaalit osuvat nyt keskelle kriisin hoitoa. Vaikka lobbauksen kannalta EU, eduskunta ja lainsäädäntötyö ovat kiinnostavampia kohteita, niin myös tulevia kuntapäättäjiä lobataan. Esimerkiksi yritykset, järjestöt, puolueet ja ammattiliitot lobbaavat myös kunnissa. Myös tavalliset kuntalaiset tekevät lobbausta itselleen tärkeissä kysymyksissä. Lobbaus onkin sekä ammattimaista että arkipäiväistä toimintaa. Lobbauksen merkitystä perustellaan sillä, että kukaan päättäjä ei ole kaikkien alojen asiantuntija. Osaavalta ja asiantuntevalta lobbaustaholta voi saada arvokasta tietoa päätöksentekoon. Parhaimmillaan tämä johtaa hyvähenkisiin dialogeihin ja auttaa tekemään päätöksiä. Myös kuntapäättäjän on itse hyvä hallita tiettyjä lobbaustaitoja edistäessään kuntansa asioita laajemmassa verkostossa. Kyse on pohjimmiltaan edunvalvontatyöstä. Koronakriisin yhteydessä on ollut nähtävissä myös asian toinen puoli. Kun muutos on nopeaa ja päätöksiä on tehtävä ripeästi, niin helposti tulee myös virhearviointeja ja hätiköityjä ratkaisuja. Päättäjän onkin oltava tarkkana siinä, ketä kuuntelee. Vastuu päätöksestä jää päättäjälle. Miten sitten arvioida lobbauksen luotettavuutta? Lobbarin on hyvä toimia avoimesti. Päättäjän on syytä selvittää lobbaamisen taustat ja motiivit sekä miettiä, mitä muita tahoja tulisi kuunnella, jotta näkökulma pysyy riittävän monipuolisena. Lisäksi päättäjät tarvitsevat myös koulutusta kriisitilanteiden päätöksentekoon ja siihen, miten toimitaan erilaisten sidosryhmien kanssa. Hyvänä ohjenuorana toimii myös kuntalaki, joka velvoittaa edistämään kunnan ja sen asukkaiden etua sekä toimimaan arvokkaasti luottamustehtävän edellyttämällä tavalla. Koronakriisin alussa nostettiin esiin vanha viisaus: ”Pidä pää kylmänä ja sydän lämpimänä.” Se on hyvä ohje myös kunnalliseen päätöksentekoon ja sidosryhmätoimintaan. Suoranaisia huijausyrityksiä varten on olemassa myös tietokoneen delete-näppäin. Sekin voi olla joissain tilanteissa keino edistää kestävämpää murrosta ja päätöksenteon laillisuutta. Siitä hyötyvät lopulta kaikki. Hyödynnä etusi joko soittamalla numeroon 01019 5110 tai jättämällä tarjouspyynnön osoitteessa turva.fi/teollisuusliitto. Etu ei tällä kertaa koske verkosta ostettua Turvakaskoa. Ei ne turhaan sitä Turvakaskoa kehuneet... Testivoittajan on helppo hymyillä! Kun vakuutat kotisi Turvassa, saat nyt Teollisuusliiton jäsenenä tutustumistarjouksena testivoittaja Turvakaskon 30 % alennuksella. Ensimmäisen vuoden alennuksen saa 1.1.–31.3.2021 ostettuun Turvakasko-vakuutukseen. Sen jälkeenkään hinta ei päätä huimaa, sillä Teollisuusliiton jäsenenä saat lisäksi 10 % jatkuvan jäsenalennuksen sekä 10 % omistaja-alennuksen, jonka saa kun on ottanut kotivakuutuksen Turvasta sekä vähintään yhden toisen vakuutuksen. Tutustumistarjouksemme vain sinulle, Teollisuusliiton jäsen Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 –30 % Testivoittaja Turvakasko nyt kun vakuutat myös kotisi. Pyydä tarjous Turvakaskosta 31.3.2021 mennessä turva.fi/teollisuusliitto ja osallistut samalla Roborock S6 -robottipölynimurin arvontaan. 210x297_Turvakasko30pros_Tekija_022021.indd 1 210x297_Turvakasko30pros_Tekija_022021.indd 1 28.1.2021 6.48.03 28.1.2021 6.48.03 “Päättäjän on syytä selvittää lobbaamisen taustat ja motiivit.” Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 17 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 17 3.2.2021 17.49 3.2.2021 17.49
2/2021 Tekijä 19 ? AJASSA ”T ehokkuus ei ole nopeutta. Tehokkuus ei lähde siitä, että otetaan työsuorituksesta aikaa pois, vaan että kehitetään tekemistä. – Työntutkimuksen puolella puhutaan siitä, että asiat suoritetaan sovitun mukaisesti, sovittua menettelytapaa noudattaen. Näin toteaa Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Petri Ahokas, joka on ollut mukana työntutkimuksen yhteistyöhankkeissa työnantajapuolen kanssa. OSALLISTAMINEN PÄIHITTÄÄ KELLOKALLET – Kaikki lähtee yhteistyöstä työntekijöiden ja työnantajan välillä. Sanelupolitiikka ei ole toimiva tapa nostaa työpaikan tuottavuutta ja tehokkuutta. Työntekijöiden on oltava vahvasti mukana. Tehokkuus ei ole kellokallejen paikalle kutsumista. – Jos työnantaja asettaa yksipuolisesti tekemisen tavoitteet, työilmapiiri vain huononee, sillä työntekijöiden selkänahasta on jo revitty kaikki. Työnantaja menettää motivoituneet työntekijät. Syvällisin tieto työn tekemisestä löytyy työntekijöiltä, heidät on osallistettava. Silloin työntekijät voivat puhua ylpeinä ”meidän työpaikastamme”, jossa asiat ovat hyvin. Ahokas alleviivaa, että on mahdotonta luoda yhden mitan tuottavuusohjelmaa kaikille työpaikoille. Yrityksessä on omin voimin löydettävä juuri sinne sopivat tavat ja muutoksen kohteet. Useimmiten luontevinta on hyödyntää luottamusmiesten osaaminen ja tietotaito. – Näkisin luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen roolin hyvin merkittävänä. He ovat työntekijöiden sanansaattajia työnantajaan päin. Ja jos yrityksessä ei ole esimerkiksi aloitetoimintaa tai jos kehittämisideat eivät etene esimiehen kautta, luottamusmiehet voivat olla viemässä niitä ylempiin portaisiin. Luottamusmiehillä on useimmiten hyvät kontaktit kaikkiin työpaikan osastoihin. He tuntevat työpaikan laajasti ja osaavat nähdä myös mahdolliset osastojen väliset kitkakohdat, Ahokas arvioi. – Ja vaikka luottamusmies ei ihan kaikkia tekemisen tapoja tuntisikaan, tuntee hän yrityksen avainhenkilöt työntekijöiden joukosta. Työpaikalla on aina heitä, jotka huomaavat, miten asiat voidaan tehdä paremmin. VUOKRATYÖ TUHLAA TYÖTÄ – Minun näkökulmastani omien työntekijöiden pitäminen on tehokasta. Vuokratyössä osaavan ja kokeneen työntekijän työaikaa ja osaamista uhrataan lyhytaikaisiin työsuhteisiin tulevien työntekijöiden perehdyttämiseen. Tässä hukataan ihan hirveästi niitä voimavaroja, jotka voitaisiin käyttää toiminnan kehittämiseen. Ahokas kertoo kuulleensa työpaikoilta viestiä myös siitä, että lähiesimiesten verkosto on käynyt jo liiankin ohueksi. Esimiehet eivät ehdi tutustua alaisiinsa tai oppia tuntemaan alaistensa töitä niin paljon, että voisivat – tehokkaasti – hoitaa uuden työntekijän perehdyttämistä, jotta ammattilainen saisi rauhassa jatkaa omia töitään. Sopimusasiantuntija toteaa, että on paljon fiksuja työnantajia, jotka ovat ymmärtäneet työntekijöiden osaamisen ja osallistamisen arvon. – En ymmärrä, miksi edelleen löytyy kuitenkin sitä vanhaa isännän asennetta torppariinsa, jonka mukaan työntekijä on välttämätön paha. Osallistaminen ja yhteistyö olisivat kuitenkin myös yrittäjän etu, ja tehokasta. Tehokkuus ei ole vauhtia kaasu pohjassa Nykyinen yhteiskuntamme kerskailee olevansa tehokas. Se ei näytä olevan alkuunkaan totta. Työpaikoilla tehokkuus ei voi olla ainakaan vauhdin kiihdyttämistä. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 19 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 19 3.2.2021 17.50 3.2.2021 17.50
20 Tekijä 2/2021 Tehokkuuden kulttuuri uuvuttaa ja uhkaa kaikkea Tutkija toteaa, että myös työelämän tutkimuksessa on aina valta-asetelma: lääkärit ja yhteiskuntatieteilijät ovat aina katsoneet kohteitaan ylhäältä alaspäin. Tutkijat ovat asiantuntijoina kertoneet, miten tutkimuskohteiden – kuten työttömien, pienituloisten tai muuten ahtaalle joutuneiden ihmisten – tulisi elää ja toimia. Siinä missä kuulu suomalainen työpsykologi ja työläisiä liukuhihnatyöhön sopeuttanut guru Ohto Oksala ei ollut koskaan tehnyt töitä liukuhihnalla, eivät aktiivimallien kehittelijätkään ole useinkaan kokeilleet aktivoitumisen ihanuutta. – Monitieteisin voimin lasketaan, mitä työläisten ja työttömien aktivoimiseksi pitäisi tehdä. On epätodennäköistä, että ylhäältä käsin suunnitellut projektit osoittautuvat tehokkaaksi, Mannevuo toteaa. – Työkyvystä kannetaan huolta, mutta harvemmin ehdotetaan, että liikuntaja kulttuurisetelit kuuluisivat pienituloisille tai työttömille. Juuri heidän on vaikea ylläpitää työkykyä rahanpuutteen takia, Mannevuo huomauttaa pohtien keinoja, joilla tukea vaikkapa työttömiä. Tutkija kavahtaa sitä, että tehokkuuden mittaamiseen käytetään aina vain pahemmin yksityisyyteen kajoavaa tietotekniikkaa, ja että työhyvinvoinnissa on lopulta aina kyse tuottavuudesta. Ihmisen hyvinvoinnin tulisi olla arvo sinänsä. – En halua nähdä sellaista työelämää, jossa vain reippaimmat selviytyvät ja muut saavat siirtyä syrjään. Toivon tehokkuuskeskustelun siirtyvän rakenteisiin, resursseihin ja siihen, miten ihminen voi vaikuttaa tulevaisuuteensa. Ihanteena ei pidä olla huippuyksilö. ONKO JÄRJESTELMÄMME TEHOKAS? Vailla esteitä toimivia, globaaliin kilpailuun perustuvia teollisuusyhteiskuntia on kuvattu myös sanoilla markkinafundamentalismi, hyperkapitalismi ja uusliberalismi. Onko tällainen yhteiskuntajärjestelmä tehokas? – Jos mietitään, että järjestelmän pitäisi pystyä uusintamaan itsensä niin, että sen pitäisi pysyä näköpiirissä olevan tulevaisuuden mittaan yhtä hyvänä tai mielellään kehittyä vähän paremmaksi, niin silloin voidaan todeta: ei, tämä järjestelmä ei ole tehokas. Matti Ylönen on maailmanpolitiikan yliopistonlehtori Helsingin yliopistosta. Edellä olevassa lainauksessa hän viittaa ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden katoamisen kaltaisiin, koko ihmiskunnan elonjäämistä uhkaaviin asioihin. Automatisaation ja robotiikan piti tehostaa ja inhimillistää teollista yhteiskuntaa. 1960-luvulla suomalaisten uumoiltiin saavan runsaasti lisää vapaa-aikaa. Samalla työväestön mielenterveydestä huolestuttiin. Mitä jos kansalaiset olisivat suuren osan päivästä luovasti jouten? Niinhän alkuperäiskansat tapasivat olla ennen kuin siirtomaaisännät saapuivat heitä valistamaan tehokkuudesta. Noh, tähän jamaan ei ole pudottu. Työaika näyttää pidentyvän. Tutkijatohtori Mona Mannevuon tuore kirja Ihmiskone töissä. Sotien jälkeinen Suomi tehokkuutta tavoittelemassa on läpileikkaus siitä, miten lähinnä yhdysvaltalaisia, fordismin ja taylorismin ryydittämiä teorioita tehokkuudesta sovellettiin suomalaiseen työelämään. Turun yliopiston ihmistieteiden kollegiumissa työskentelevän Mannevuon kirja on täynnä tyrmistyttäviä, mutta nykysilmin myös huvittavia lainauksia vanhoista työnjohto-oppaista. Toisen maailmansodan jälkeisessä työhygieniassa ja mitä ihmeellisimmissä ”luonneopeissa” suunniteltiin sitä, miten ihmiskoneen energiavirrat saataisiin ohjattua ja optimoitua tehokkaasti. Työtä järkeistettiin tieteellisesti laskettujen kaavioiden mukaan, matemaattisella tarkkuudella. Päänvaivaa ”sosiaalisille insinööreille” kuitenkin aiheutti suomalaisten työläisten ”epäplastillisuus”. Nämä kun eivät aina ilomielin alistuneet sotakorvausteollisuuden vaatimaan työtahtiin tai pirullisiksi kuvattuihin työskentelyolosuhteisiin. Mannevuon mielestä nykyajan resilienssihokemat ja vaatimukset itsensä tauottomasta kehittämisesta ovat osa tätä historiallista jatkumoa. – Tehokkuusajattelu on juurtunut meihin, se on osa meidän kulttuuriamme. Aina voi tehdä kaiken paremmin. – Nykyinen uupumuskeskustelu kytkeytyy tehokkuusajatteluun. Kautta teollisen historian on pohdittu sitä, mitä ihmiseltä voi vaatia, ja mitä seurauksia vaatimuksilla on? Mannevuon mielestä työuupumustapausten ja sairauseläkkeelle johtavien masennusten yleistymisen takana piilee paitsi kulttuuriimme pesiytynyt tehokkuuden vaatimus myös yksilökeskeisyyden kasvu. Työntekijää vaaditaan kehittämään aina vain parempia versioita itsestään. – Yksittäinen reippaus ei kuitenkaan ratkaise rakenteellisia ongelmia. Eikä niitä liioin ratkaise työnantajan tarjoama mindfulness -appi. Jos työyhteisössä on ongelma, se on usein monen tekijän summa. Tarvitaan kollektiivista ajattelua, kuten ammattiliittoa tai vastaavaa, Mannevuo alleviivaa. Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 20 Tekija?_02_2021_sisus_ok.indd 20 3.2.2021 17.50 3.2.2021 17.50