Tekijä 02/2018 - Lehtiluukku.fi

TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 2/2018 TEKIJÄLEHTI.FI Harmaa talous pesiytyi metsään 20 Talouspolitiikalla väliä 30 Leluntekijät leikittävät Suomea 40 Lakolta vältyttiin sahoilla 50 Vi gör era barns leksaker 56 Kahvakuulan maailmanmestari 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten TEKI1802_kannet.indd 1 5.2.2018 14:51:21
NÄIN OTAT YHTEYTTÄ TEOLLISUUSLIITTO PL 107, 00531 Helsinki EDUNVALVONTA Työsuhdeasiat MA–PE 8.30–15 020 690 447 Voit kysyä kaikkea työja palkkaehdoista, työlainsäädännöstä sekä palkkaturvasta. tyosuhdeneuvonta @teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖ Sosiaalija työympäristöasiat MA–PE 8.30–15 020 690 449 Voit kysyä kaikkea työturvallisuudesta, sosiaaliturvasta ja tasa-arvoasioista. tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENREKISTERI Jäsenpalvelu MA–PE 8.30–15 020 690 446 Voit kysyä ja ilmoittaa kaikkea jäsenyyteen liittyvää, esimerkiksi ilmoittaa eläkkeen alkamisesta. Voit liittyä ja tilata esimerkiksi jäsenmaksulaskuja, viitteitä ja jäsenkortin. jasenrekisteri@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu MA–PE 8.30–15 020 77 41190 Työnantajat, palkanlaskijat ja tilitoimistot voivat kysyä jäsenmaksuperinnästä ja tilityksistä. tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA PL 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu MA–PE 8.30–15 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.teollisuuskassa.fi ? Sähköinen asiointi LIITTO TIEDOTTAA TEKI1802_kannet.indd 2 5.2.2018 14:51:54
KANNEN KUVA: KITI HAILA 2/2018 Tekijä 3 SISÄLTÖ 8 HARMAA TALOUS, MUSTA METSÄ KANSI Työn ulkoistus on tuonut metsiin paisuvan harmaan talouden. Työntekijät tekevät töitä nälkä palkalla, ja velvoitteensa hoitavat yrittäjät joutuvat ahdinkoon. Kokeneen metsurin ja luottamusmiehen Lasse Vertasen mielestä ratkaisu harmaaseen talouteen olisi täydellinen tilaajavastuu. 20 TALOUSPOLITIIKALLA ON VÄLIÄ Sipilän hallitus haluaa hyvinvointivaltion nälkäkuurille ja palkat leikkuriin. Ruotsissa punavihreä hallitus sai talouden kasvuun julkisilla palveluilla ja tulonsiirtoilla. 30 ME TEEMME LASTENNE LELUT Ahvenanmaalainen Plasto on varustanut suomalaisia lapsia värikkäillä muovileluilla 1950-luvulta saakka. TEKI1802_3-58.indd 3 7.2.2018 13:45:48
4 Tekijä 2/2018 AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 16 KOKIJA Levyseppä-hitsaaja Kimmo Kosonen 19 VIERAILIJA Dosentti Minna Huotilainen 24 VÄITTÄJÄT Juha Antila vs. Manu Laapas 26 Työväenliike 100 vuotta sitten 28 KEKSINTÖ Puusta vaatteita ilman kemikaaleja 29 Lyhyet TYÖSSÄ 24 TYÖYMPÄRISTÖ Autonostin petti – miksi valvonta ei toimi? 50 Plastleksakerna i närbutiken görs på Åland LIITOSSA 40 Lakolta vältyttiin mekaanisessa metsäteollisuudessa 43 JÄSEN Vanerinvalmistaja Riikka Harju-Keturi 45 OIVALTAJA Luottamusmies Ville-Oskari Kinnunen 47 MAAILMA Bangladeshin tekstiilitehtaiden olot parantuneet 48 Brief in english 49 Lyhyet 53 Över 10 000 demonstrerade mot aktiveringsmodellen 54 Työttömyyskassa VAPAALLA 56 HARRASTAJA Kahvakuulaurheilija Niina Pelander 58 Pulmat 59 Sarjakuva Seuraava numero ilmestyy 14.3. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johan Lund 040 540 9801 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 SIHTEERI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 7741 183 TILAUSHINTA (12 NROA) kotimaahan 25 euroa, ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107 Helsinki 00531 teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi mikamainos.fi, 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. ? HARRASTAJA 111 rinnallevetotyöntöä 24 kilon kahvakuulalla 10 minuutissa – keneltä onnistuu? ? JÄSEN Olen saanut muilta työntekijöiltä apua aina, kun olen kysynyt, kertoo Kärkölän Koskisen Oy:n nuori vanerinvalmistaja Riikka Harju-Keturi. ? KOKIJA Työtapaturmassa loukkaantunutta Kimmo Kososta uhkasi yli 8 000 euron eläkemätky. Onneksi liitto tuli apuun. Mitä ajalle tapahtuu valonnopeudella liikuttaessa? Tämä ja 9 muuta kiperää kysymystä sivulla 58. TEKI1802_3-58.indd 4 7.2.2018 13:45:54
2/2018 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 14.2.2018 Markkinat tarvitsevat ohjausta PETTERI RAITO Päätoimittaja K un vastuullisilta yhteiskunnallisilta ja talouselämän toimijoilta kysytään, pitääkö harmaa talous suitsia, on vastaus yksiselitteisesti kyllä. Kun on aika toimia, alkavat rivit harventua. Vastuunkannon nähdään helposti sijaitsevan jossain muualla kuin omalla tontilla. Osin kysymys on siitä, että harmaata taloutta ei havaita, ja osin siitä, että sen torjuminen on hankalaa. Lisäksi ilmiön taustalla kummittelee noin 250 vuotta vanha tarina markkinoiden näkymättömästä kädestä, joka avoimen kilpailun olosuhteessa ohjaa kysynnän, tarjonnan ja hinnoittelun kohdalleen, ja joidenkin tulkintojen mukaan jopa palauttaa markkinat häiriötiloista tasapainoon. Tarinan taustaoletus, jonka mukaan yksilöiden edun tavoittelu koituu yhteiseksi hyväksi, on kuitenkin yhtä aikaa luova ja sokea. Se ei erottele vastuullisia toimijoita vilpin harjoittajista. Jos keinottelulle annetaan tilaa, ilmestyvät keinottelijat paikalle. Ja niin on tapahtunut. Tärkeä selittävä tekijä löytyy markkinoiden sinänsä toimivasta logiikasta, joka aiheuttaa yrityksille paineen tuottaa tavaroita ja palveluja kustannustehokkaasti. Yksi väline siihen ovat alihankkijat, joiden valinnassa urakanantajat ovat taipuvaisia suosimaan alhaisinta hintaa. Jos alihankkijoiden taustat samalla jätetään selvittämättä ja niiden toiminta valvomatta, on portti vilpille ja vastuiden laiminlyömiselle avattu. Mitä pidempi alihankintaketju on, sitä alttiimmin liutaan harmaan talouden kannalta suotuisalle ei-kenenkään maalle. Arviot harmaan talouden suuruudesta vaihtelevat Suomessa vuositasolla miljardista eurosta pitkästi yli 10 miljardiin euroon. Leveä haarukka kuvastaa sitä, että ongelma hahmotetaan vaillinaisesti. Tosiasia kuitenkin on, että laeista, säännöksistä, velvoitteista ja työehtosopimuksista piittaamattomat toimijat ovat valvonnan puuttuessa pystyneet anastamaan töitä vastuullisesti toimivilta yrityksiltä. Jopa verovaroja ohjautuu erilaisten tukien kautta harmaaseen talouteen. Ilmiö myös ylittää kansalliset rajat niin, että ulkomaille rekisteröityjen yritysten valvonta on vaikeampaa kuin Suomessa toimivien yritysten. Vallitsevasta tilanteesta on turha moittia valvontaa hoitavia viranomaisia. Käytössä olevat välineet ja resurssit eivät ole riittävät. Siksi järkevästi perusteltujen viranomaisresurssien osoittamisen rinnalla myös väline puolta eli lainsäädäntöä pitää kehittää. Urakanantajien velvoitteiden ja vastuiden kasvattaminen on tärkeä tekijä. Toisaalta vilpillä saatujen hyötyjen sanktiointia ja takaisin perintää voidaan tehostaa ja vilpin käyttäjien markkinoilta sulkemista tiukentaa. Myös ammattiliittojen roolia voidaan harmaan talouden torjunnassa vahvistaa. Esimerkiksi rakennustyömailla käytössä olevan veronumerorekisterin käytön voisi laajentaa myös muille toimialoille. Terve kilpailu ei synny tyhjästä. Markkinat tarvitsevat ohjausta. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipide kirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi IHMISEN PUOLELLA l Heikommassa asemassa olevien ihmisten puolustaminen elää ja voi vastakkaisista väitteistä huolimatta edelleen hyvin. Senaatintorilla 2.2. järjestettyyn mielenilmaukseen ja sen rinnalla SAK:laisten ammattiliittojen järjestämiin työnseisauksiin osallistui yli 200 000 ihmistä. Teollisuusliiton järjestämä poliittinen lakko muodosti kokonaisuudesta noin puolet. Kysymyksessä on erityinen ja painava viesti, jota maan hallituksen ja poliittisten päättäjien on korkea aika kuunnella. Viimeistään silloin, kun rankaisumalliksi nimitetty maan hallituksen ajama aktiivimalli tulee kansalaisaloitteen perusteella uudestaan eduskunnan käsittelyyn. Kilpailukykysopimuksen solmimisen yhteydessä hallitus lupasi, että uusia heikennyksiä työttömyysturvaan ei enää tehdä, mutta petti lupauksensa, ja on sen seurauksena saanut vastaansa poikkeuk sellisen laajan vastalauseiden ryöpyn. Jos se tuli yllätyksenä, niin toivottavasti tilannekuva nyt on tarkentunut. Sopimuksista on pidettävä kiinni, luotta musta ei pidä pettää, eikä ihmisiä voi kaapata byrokraattisen järjestelmän panttivangeiksi. TEKI1802_3-58.indd 5 7.2.2018 13:45:59
#ÄÄNITYÖTTÖMÄLLE Aktiivimallin vastainen mielenilmaus 2.2. Senaatintori, Helsinki ”Aktiivimalli joutaa takaisin lelukoppaan.” Keijo Huovinen Transtech Oy Otanmäki 6 Tekijä 2/2018 TEKI1802_3-58.indd 6 7.2.2018 13:46:26
#ÄÄNITYÖTTÖMÄLLE Aktiivimallin vastainen mielenilmaus 2.2. Senaatintori, Helsinki Torillinen tukea työttömille Senaatintorin täysi väkeä osoitti tukensa työttömille ja vastustuksensa maan hallituksen harjoittamalle työttömien kurittamiselle. Aktiivimallin vastainen mielenilmaus kokosi yli 10 000 osallistujaa eri puolilta Suomea. Teollisuusliiton samaan aikaan järjestämään poliittiseen lakkoon osallistui yli 100 000 työntekijää. Mieltä osoittaneet liittojen jäsenet kokevat aktiivimallin epätasaarvoiseksi, ja syyttävät maan hallitusta kikysopimuksen rikkomisesta. Lue osallistujien haastatteluja ja katso lisää kuvia: tekijälehti.fi KUVAT PEKKA ELOMAA JA KITI HAILA 2/2018 Tekijä 7 AJASSA ? TEKI1802_3-58.indd 7 7.2.2018 13:46:37
Harmaa talous murentaa metsäalaa Työn ulkoistus on tuonut metsiin paisuvan harmaan talouden. Työntekijät tekevät töitä nälkäpalkalla. Velvoitteensa hoitavat yrittäjät joutuvat ahdinkoon. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT KITI HAILA, JOHANNES TERVO JA MISKA PUUMALA 8 Tekijä 2/2018 TEKI1802_3-58.indd 8 7.2.2018 13:46:42
Harmaa talous murentaa metsäalaa Työn ulkoistus on tuonut metsiin paisuvan harmaan talouden. Työntekijät tekevät töitä nälkäpalkalla. Velvoitteensa hoitavat yrittäjät joutuvat ahdinkoon. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT KITI HAILA, JOHANNES TERVO JA MISKA PUUMALA ? 2/2018 Tekijä 9 AJASSA TEKI1802_3-58.indd 9 7.2.2018 13:46:44
10 Tekijä 2/2018 Y li 35 vuotta UPM:n metsurina työskennelleen Lasse Vertasen mukaan harmaa talous yleistyi metsissä, kun isot metsäfirmat lakkasivat palkkaamasta työntekijöitä ja rupesivat ulkoistamaan urakoitaan. Töiden siirtoa alihankkijoille tehdään kiihtyvällä vauhdilla. – Kaikki metsäteollisuusyritykset, Metsähallitus ja osa metsänhoitoyhdistyksistä käyttävät alihankintaa ja ulkopuolista työvoimaa. Osassa hankintaketjut ovat pitempiä ja osassa lyhempiä. Yleinen käytäntö on se, että urakoitsijaksi valikoituu halvimman tarjouksen tehnyt. Vertasen mukaan urakoita menee toimijoille, jotka hinta kilpailukykyä kohentaakseen laiminlyövät yhteiskuntavelvoitteensa, mukaan lukien yleissitovan työehtosopimuksen mukaisen palkanmaksun. Rehellisten, velvoitteensa hoitavien yritysten on kilpailussa vaikeaa, jos ei mahdotonta pärjätä. Teollisuusliiton hallituksen jäsen Vertanen seuraa metsätöitä aitiopaikalta. Hän toimii UPM Silvesta Oy:n pohjoisen alueen luottamusmiehenä. Hän on työntekijöiden edustaja metsäsertifiointitoimikunnassa, jonka tehtävänä on valvoa, että metsätöitä tehdään kestävällä tavalla. Suomen laaja metsä on vaikea paikka valvottavaksi. Työkohteet ovat lyhytaikaisia. Työvoima vaihtaa nopeasti paikkaa, ja jos asiat eivät ole kunnossa kun valvoja tulee, joukko pakenee vikkelästi metsän suojaan. Vertasen mukaan valvontaviranomaiset tekevät parhaansa, mutta nykyinen lainsäädäntö ei anna mahdollisuuksia viranomaisten tehokkaaseen toimintaan. – Ulkoistuksen synnyttämästä harmaasta taloudesta on tullut itseään ruokkiva noidankehä. Karkea arvio on, että käsin tehtävästä metsänhoitotyöstä vähintään neljännes, mahdollisesti jopa puolet on sellaista, joka ei täytä kestävän toiminnan kriteerejä. ? Tietämättömiä ja järjestäytymättömiä ihmisiä käytetään Lasse Vertasen mukaan metsätyössä häikäilemättömästi hyväksi. Jopa puolet käsin tehtävästä metsänhoitotyöstä ei täytä kestävän toiminnan kriteerejä. JO H A N N ES TE RV O TEKI1802_3-58.indd 10 7.2.2018 13:46:48
2/2018 Tekijä 11 AJASSA PUHDAS JULKISIVU, RAADOLLINEN METSÄ Vertasen mukaan isojen metsäyhtiöiden omassa toiminnassa ei harmaata taloutta esiinny. Palkat maksetaan ajallaan ja homma toimii. – Yhtiöt täyttävät pinoittain planketteja ja osoittavat erilaisissa laatujärjestelmissä mukana olollaan, että ne noudattavat niitä ja näitä kriteerejä. Sitten ne pyytävät alihankkijoilta tarjouksia. Isojen yritysten yhteiskuntavastuu päättyy siihen, kun alihankintasopimus on tehty. – Urakanantajat sanovat, että heillä ei ole mitään oikeutta mennä tutkimaan, maksavatko alihankkijat palkkoja. Vertasen mukaan metsien harmaan talouden mahdollisti ulkomaisen työvoiman tulo markkinoille aluksi Baltiasta ja Puolasta. – Ulkomaisen työvoiman käyttö on häikäilemätöntä. Heille maksetaan mitä sattuu ja voi olla, että peritään takaisinkin jotakin. Metsissä pätevät kaikki samat harmaan talouden systeemit kuin rakennustyömailla. EU-maiden ulkopuolelta tulee väkeä, joilla kaikilla ei ole edes työlupia Suomeen. IHMISTEN HYVÄKSIKÄYTTÖÄ Ulkomaisten työntekijöiden lisäksi harmailla markkinoilla käytetään kotimaista työvoimaa. – On paikallisia yrityksiä, jotka käyttävät kausityövoimaa ja sellaisia ihmisiä, jotka ovat työmarkkinoilla huonossa asemassa: heikolla ammattitaidolla varustettuja, tietämättömiä ja järjestäytymättömiä. – Siellä on sukulaisia ja naapureita mukana. Osaa pidetään töissä säälistä. Käsittämätöntä on, että ihmiset alistuvat sellaisiin ehtoihin. Velvoitteitaan laiminlyövien yrittäjien toimintatavat ovat monet. Työntekijöiden palkat maksetaan puutteellisesti. Yleistä Vertasen mukaan on se, että kulkemiskorvauksia eli työntekijän kilometrejä työmaalle ja sieltä pois ei makseta lainkaan. Toisinaan palkka maksetaan saha korvauksena ja toisinaan pimeästi setelirahalla. Yleistynyt ilmiö on myös se, että työntekijöitä painostetaan firman alihankintaa tekeviksi yrittäjiksi vasten tahtoaan ulkoistamalla työ. – Näennäisyrittäjyys on yksi yhteiskuntavelvoitteiden järjestelemismuotoja. Sekin aiheuttaa kestävyysvajetta, Vertanen mainitsee. KÄRÄHTÄNEET FIRMAT VAIHTAVAT NIMEÄ Harmaan talouden kuvioon kuuluu, että itse teosta kiinni jääneet firmat lopettavat toimintansa ja jatkavat uudella nimellä. – Jos ne narahtavat ja jäävät kiinni tai verottaja käy niiden kimppuun, niin samat henkilöt perustavat uuden firman tai joku muu perustaa sen heidän puolestaan, mutta käytännössä samat yrittäjät hyötyvät. – He palaavat aina uudella nimellä. Meillä ei liene yhtäkään pientä 10 vuotta vanhaa metsäpalveluyritystä, jossa olisi vakituisina työntekijöinä samat työntekijät kuin toiminnan alussa. Vertasen mielestä harmaa talous on kohtalokasta metsätalouden kehitykselle ja sen maineelle. – Kun tehokkuutta tavoitellaan yhteiskuntavelvoitteiden laiminlyönnillä, siellä eivät pärjää enää muut kuin ne, jotka laiminlyövät yhteiskuntavelvoitteita. Se johtaa siihen, että ala ei kehity. Se ei pärjää mitenkään kilpailussa laadukkaasta työvoimasta. METSÄTALOUS SAHAA OMAA OKSAANSA – Kukapa sellaiselle alalle tulee pitemmäksi aikaa, jossa ei ole edellytyksiä kohtuulliseen palkka tasoon, kohtuulliseen eläketasoon ja turvallisiin työolosuhteisiin? Vertasen mielestä harmaan talouden sallimalla metsätalous tuhoaa itse omat mahdollisuutensa. – Suorittavasta työstä saatu säästö valuu siihen, että työn laatu on huonompaa, sitä täytyy valvoa enemmän, ala ei kehity ja sen maine heikkenee, jonka jälkeen sen hyväksyttävyys yhteiskunnassa laskee. Tähän noidankehään metsänhoitoala on jo vajonnut. Metsissä on Vertasen mukaan runsaasti työtä, jota tekemällä pitäisi turvata tulevien aikojen menestys. – Suomessa on pian miljoona hehtaaria myöhässä olevia taimikonhoitoja. Työtä on kovasti ja sitä pitäisi tehdä. Mutta hyvä metsänhoito kompastuu tämmöiseen asiaan. KORJAUSLIIKE VÄLTTÄMÄTÖN Vertanen pitää harmaata taloutta siinä määrin veropohjaa kaventavana, työllisyyttä huonontavana, ostovoimaa heikentävänä ja yhteiskuntaa alas ajavana ilmiönä, että korjausliike on pakko tehdä. – Se tapahtuu, kun tarpeeksi iso kansanosa näkee korjauksen tarpeen. Tarvitaan riittävä paine isoille urakanantajille, että työ teetetään sillä tavoin organisoidusti, että se on laillista, ja tehokkuutta haetaan oikealla tavalla. Se on varmaa, että ilman ulkoista pakkoa suuret toimijat eivät lähde puuttumaan asiaan. – Kun ulkoistaminen on perusongelma harmaassa taloudessa, pitää kysyä, miten se voi lisätä metsänhoitotuotteen ostajalle tuottavuutta, kun työ myydään useampaan kertaan. – Tässä ei voi olla muuta takana kuin se, että lyödään jotakin laimin, eikä se voi olla muu kuin työntekijän ja yhteiskunnan oikeudet ja työn huonon laadun kautta metsänomistajan oikeudet. Tämä on järjestelmä, jolla häivytetään vastuu. Vertasen mielestä ratkaisu harmaaseen talouteen olisi täydellinen tilaajavastuu. – Homma voisi toimia, jos laki olisi sellainen, että mikäli alihankkija laiminlyö toiminnoissaan yhteiskuntavelvoitteita, tilaaja maksaa. ? Ala ei kehity, sen maine heikkenee ja hyväksyttävyys yhteiskunnassa laskee. TEKI1802_3-58.indd 11 7.2.2018 13:46:55
12 Tekijä 2/2018 Vertanen on vakuuttunut, että harmaa talous ja velvoitteiden laiminlyönti päättyvät sillä hetkellä, kun isot urakanantajat haluavat sen loppuvan. – Isot toimijat saavat kaiken muunkin minkä ne haluavat. Ne määrittelevät pitkälti puun hinnan ja sen, minkälaisia laatuvaatimuksia metsätyössä on. Yhteiskunnalta ne saavat, mitä haluavat kaavoituksessa ja tiestöt. Jos niillä olisi yhteiskuntamoraalia, harmaa talous loppuisi siihen päivään! METSÄHALLITUSLAKI AVASI KÄYTÄVÄN Suomen suurin metsänomistaja on valtio. Sen metsien hoidosta vastaa Metsähallitus, jonka metsätalousliiketoiminta siirrettiin huhtikuussa 2016 valtion omistaman osakeyhtiön Metsätalous Oy:n haltuun. Metsähallituksen työsuojeluvaltuutetun ja Teollisuusliiton hallituksen jäsenen Reijo Kontisen mukaan harmaa talous Metsähallituksen ulkoistamissa urakoissa lähti liikkeelle tai se lisääntyi merkittävästi sen jälkeen, kun osakeyhtiö aloitti toimintansa. – Metsähallituslaki uudistui niin, että työllistämisvelvoitetta ei enää ole siinä muodossa kuin se oli aikaisemmin. Se mahdollisti työnantajaa käyttämään hankintayrityksiä. Metsätalous määritteli yhtiön linjan johtajan suulla niin, että jatkossa tullaan käyttämään ulkomaisia yrityksiä ja työntekijöitä. Uudistus johti Kontisen mukaan ulkomaisen työvoiman tuloon työmaille taimikon hoitoon ja istutuksiin. Samalla Metsähallituksen omiin metsureihin kohdistettiin toistuvia kolmen kuukauden lomautuksia, jollainen on parhaillaankin käynnissä. KIINNI JÄÄMINEN EI PELOTA Kontisen arvion mukaan harmaa talous on metsätyömailla laajaa. – Se pääsee laajenemaan sen takia, että valvonta on heikkoa. Jos vertaa teollisuuteen ja rakennusteollisuuteen, joissa niissäkin valvonta tuottaa ongelmia, metsätaloudessa tilanne on vielä hankalampi, koska työpaikat ovat hajallaan metsässä. – Työnantaja sanoo, että sopimusta tehdessä he selvittävät yrittäjien taustat. Yrittäjän ei tarvitse kuitenkaan kuin panna raksi ruutuun, että hän noudattaa metsäalan työehtosopimusta. Sitä, että hän toimii niin kuin lupaa, ”Jos isoilla toimijoilla olisi yhteiskuntamoraalia, harmaa talous loppuisi siihen päivään!” ? ”Hoitamattomia taimikoita oli pari vuotta sitten 750 000 hehtaaria ja koko ajan ala kasvaa. Työtä metsässä riittää”, sanoo Lasse Vertanen. Kuvan taimikko on asianmukaisesti hoidettu. JO H A N N ES TE RV O TEKI1802_3-58.indd 12 7.2.2018 13:47:01
2/2018 Tekijä 13 AJASSA ei käytännössä valvo kukaan. Aluehallintoviranomaisilla ei ole tehokkaaseen valvontaan riittäviä resursseja. Metsähallitus on saanut tilaajavastuulain rikkomisesta kaksi tuomiota. Toisessa tapauksessa töissä oli työntekijöitä, joita urakoitsija ei ollut ilmoittanut. Sakko oli korkeimman hallinto-oikeuden vahvistamana 10 000 euroa. Kontisen mukaan valvonnan vähäisyydestä johtuen kiinnijäämisriski on hyvin pieni. – Myös sanktiot ovat niin pienet suhteessa hyötyyn, että kannattaa aina maksaa sanktio, koska hyöty on paljon suurempi. VALTION URAKOISSA KÄRSIJÄNÄ VALTIO Kontisen mukaan metsien harmaassa taloudessa käytetään hyväksi lähinnä Baltiasta tulevia yrittäjiä ja työntekijöitä. – Siinä ongelmaksi on tullut, ettei töistä makseta tessin mukaisia palkkoja, ja verot, jotka kuuluisivat valtiolle, jäävät hoitamatta. Kaikki Suomeen tuleva työvoima ei ole ammattitaitoista. Meillä on tiedossa kohteita, joissa on käsitelty taimikoita tavalla, jotka eivät enää täytä metsälain edellytyksiä. Kontinen ihmettelee, että valtion firma on lähtenyt tälle tielle. – Se piiloutuu omistajaohjauksen taakse. En usko, että omistajaohjausministeriöt – maa? HAKKUUTA ALLE KOLMEN EURON TUNTIPALKALLA l Aluehallintoviraston tarkastuskerto mukset kertovat työntekijöiden räikeästä hyväksi käytöstä. Suomalainen nimeä jo kertaalleen vaihtanut palveluyritys vuokrasi virolaiselta yritykseltä ukrainalaisia työn tekijöitä, joilla oli Puolan viisumit, mutta ei oleskelulupaa eikä työntekooikeutta Suomessa. Firman palveluksessa vuokra työntekijä ansaitsi Suomessa kolmen kuukauden työstä alle 1 500 euroa. Pääosa työstä, 420 tuntia, oli energiapuun hakkuuta urakka palkalla, joka tuotti tekijälle 1 148 euroa. Urakkatyössä työntekijän sahakorvauk selliseksi palkaksi muodostui 2,73 euroa tunnissa. Palkka ei kattanut edes oman sahan ylläpitokuluja, joten käytännössä tekijä maksoi omasta pussistaan siitä, että sai olla töissä. Jos palkka olisi maksettu asianmukaisesti, sen olisi pitänyt olla sahakorvauksineen ja urakkalisineen vähintään 15,2 euroa tunnilta. TYÖTÄ KELVOTTOMILLA TYÖEHDOILLA l Aluehallintoviraston tarkastuksessa kävi ilmi, että palveluyritys maksoi pienempiä palkkoja kuin mitä metsäalan työehto sopimus edellytti. Työnantaja laiminlöi työntekijöiden kulkemiskorvausten maksamisen. Työajan lyhennysvapaita, niin sanottuja pekkasia, ei työntekijöille myönnetty eikä korvattu. Myös työterveydenhuolto oli retuperällä. Yritys joutui ammattiliiton haku saartoon, jonka seurauksena se alkoi maksaa metsurien saatavia. ja metsätalousministeriö, valtiovarain ministeriö ja ympäristöministeriö – ovat Metsähallitusta kehottaneet tämmöiseen toimintaan. Kyllä se on kotikutoista puuhastelua. OUTOJA ASIOITA TAPAHTUU Metsähallituksen tuore pääluottamusmies Satu Saarelainen törmäsi eteläsuomalaisessa metsässä erikoiseen tapahtumaan. – Tein toiminnan laadun mittauksia ulkomaisen yrittäjän alueella. Kun työntekijät tajusivat, että ihminen on tulossa vastaan, he juoksivat metsään. En tiedä, miksi näin tekivät. Erikoista toimintaa. Harmaan talouden ehkäisemiseksi Saarelainen toivoo, että metsäalan työntekijöille tulisi veronumero ja kortti rakennusalan tapaan. – Metsässä pystyy olemaan hyvin piilossa, jos on annettu ohje, että ”ihmisten lähestyessä poistu paikalta”. Mitenkä silloin otat kiinni? Kortillisella ihmisellä ei olisi mitään syytä lähteä juoksemaan mihinkään suuntaan. Jos viranomaiset haluaisivat tehdä tarkastuksen, niin heillekin se olisi helpompaa. MIKSI SUOMALAINEN HÄVIÄÄ KILPAILUSSA? Saarelainen sanoo pohtineensa, miksi suomalaiset yritykset eivät enää pärjää metsä urakoiden tarjouskilpailuissa. TEKI1802_3-58.indd 13 7.2.2018 13:47:07
14 Tekijä 2/2018 – Jos yrittäjä maksaa tuntipalkat ja normaalikulut työntekijästä, niin miten kotimaiset työn tekijät olisivat niin paljon huonompia työntekijöitä, ettei heitä kannata pitää? Saarelainen asuu Rautavaaralla, Suomen köyhimpiin kuuluvassa kunnassa, johon maksetaan eniten Kansaneläkelaitoksen tukia. Paikallisesti kunnan oman työvoiman korvautuminen ulkomailta tulevilla keikkatyöntekijöillä on kipeä asia. – Ne tulevat tekemään sen työn, joka olisi paikallistenkin tehtävissä. Tämä on koko Suomea koskeva asia. Metsätyötä on juuri pienissä asutuskeskuksissa, kuten Rautavaaralla, jossa ei ole muuta kuin metsää ympärillä. Se on luontainen tapa työllistää paikallisia ihmisiä. Mutta paikalliset eivät työllisty, kun sinne tulevat ihmiset, jotka eivät pelaa samoilla pelimerkeillä. l VASTUU KATOAA METSÄÄN l Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Jari Sirviö nimeää harmaan talouden syöväksi, joka tappaa terveen yrittäjyyden. Metsä työpaikkana on laaja ja kaksi jakoinen. – Voi olla, että toisella puolen tietä työskentelevät työntekijät, joilla työsuojelu valtuutettu katsoo, että kaikki asiat ovat kunnossa. Mutta tien toisella puolen toimii ulkomaalainen urakoitsija, jota ei valvo kukaan, paitsi työsuojelutarkastaja, jos tämä haluaa tehdä tarkastuksen, kertoo Sirviö. – Huolestuttava asia on työsuojelu tarkastajiin ja työsuojeluhallintoon kohdis tuvat määrärahojen leikkaukset. Uhkana on, että toiminta varsinkin metsänhoito puolella villiintyy niin, että se tappaa vähäi senkin terveen yrittäjyyden Suomesta. Sirviön mukaan aluehallintoviraston tarkastuskertomukset ovat tuoneet näyttöä siitä, että joukko yrittäjiä toimii omilla peli säännöillään: maksetut tuntipalkat eivät ole lähelläkään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Osa yrityksistä ei myöskään maksa arvonlisäveroa Suomeen. Tästä seuraa, että yritykset, jotka maksavat veronsa ja noudattavat yleis sitovia työehtosopimuksia, eivät voi pärjätä tarjouskilpailuissa. Sirviön mukaan metsien harmaalle taloudelle tyypillistä on, että yritys on rekisteröity ulkomaille ja sen toiminta on ketjutettu. – Alennetusta taksastakin välistä vetäjiä on kaksi tai kolme ennen kuin virolainen henkilöyrittäjä tulee tekemään istutustyötä Suomeen. Kun hän on saanut savottansa tehtyä, apajalle tulee lisää jakajia. – Saamani tiedon mukaan Virossa tapahtuu vielä perintää. Siellä ollaan satamassa vastassa ja peritään Suomessa olevilta työntekijöiltä jotain ”vakuutus maksuja” ja muita maksuja. Ne maksetaan suoraan käteen. Siihen saattaa liittyä rikollista toimintaa, johon varmasti poliisi on paras henkilö puuttumaan. Urakan hinta katoaa ketjuun, ja henkilö yrittäjälle jää vain murut. Pahimmillaan toiminta metsässä saa Sirviön mukaan orjamarkkinoiden piirteitä. Miten laajaa velvoitteita kiertävien yritysten metsissä harjoittama harmaa talous on? – Joku on sanonut, että on siellä joukossa terveitäkin toimijoita. Tiedon saanti asiasta on hirvittävän vaikeaa. Arvioisin, että puolessa ulkomaalaisten tekemissä taimikonhoitourakoissa ei noudateta työehtosopimuksia. Se on erittäin varovainen arvio. – Velvoitteiden kierto koskee myös suomalaistaustaisia yrittäjiä. Mutta heillä on aina arvonlisävelvollisuus, ja sitä kautta verottaja tarkkailee heidän toimintaansa. Ulkomaille rekisteröityjä yrityksiä ei valvo kukaan. Sirviön mukaan tilaajavastuulain perus teella työntekijöitten edustajilla on oikeus saada tietoa pääurakoitsijan aliurakoit sijoista. Jotta valvonta olisi käytännössä mahdollista, lakia tulisi hänen mielestään päivittää niin, että pääurakoitsijan henki löstön ja liiton edustajilla olisi tarkastus oikeus myös metsässä. Kunnan oma työvoima korvataan ulkomaisilla keikkatyöntekijöillä ja paikalliset elävät Kelan tuilla, harmittelee Rautavaaralla asuva Satu Saarelainen. ? KERRO HARMAASTA TALOUDESTA Onko sinulla tietoa tai kokemuksia harmaasta taloudesta teollisuusaloilla? Kerro meille, teemme aiheesta lisää juttua. Voit lähettää sähköpostia tekija@teollisuusliitto.fi (viestin aiheeksi ”Harmaa talous”) tai kirjepostia Tekijä -lehti, Teollisuusliitto, PL 107, 00531 Helsinki. Liitä mukaan nimesi ja yhteystietosi, emme julkaise niitä ilman lupaa. ”Alennetusta taksastakin välistä vetäjiä on kaksi tai kolme ennen kuin virolainen henkilöyrittäjä tulee tekemään istutustyötä Suomeen.” M IS KA PU U M A LA TEKI1802_3-58.indd 14 7.2.2018 13:47:14
2/2018 Tekijä 15 AJASSA Kesäja syysviikkojen haku käynnistyy Teollisuusliiton jäsenille: Teollisuusliiton omistamat viikko-osakkeet viikoille 23–52/18 ovat jäsenten haettavissa 13.2. alkaen. Liitolla on tasokkaita viikko-osakkeita Hannunkivessä, Himoksella, Kalajoella, Katinkullassa, Kuusamossa, Levillä, Naantalissa, Punkaharjulla, Pyhäniemessä, Rukalla, Saimaalla, Sallassa, Tampereella, Ylläksellä, Vierumäellä ja Ängesholmissa. Lähetä hakemuksesi viimeistään 12.3. (haettavat viikot löytyvät painikkeen ”ARVONTA” alta). Lomaviikot arvotaan kaikkien hakijoiden kesken 15.3. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan heti arvonnan jälkeen. Arvontojen jälkeen varaamatta jääneet loma-ajankohdat tulevat sivustoille varattaviksi 22.3. klo 10. LISÄTIETOJA haettavista kohteista ja hakemisesta löydät holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: metalliry ja salasanalla: metalliry Holiday Club Yrityspalvelu puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15), yrityspalvelu@holidayclub.fi Loma kuten haluat ”Alennetusta taksastakin välistä vetäjiä on kaksi tai kolme ennen kuin virolainen henkilöyrittäjä tulee tekemään istutustyötä Suomeen.” JÄSENETU KONEET ja LAITTEET KILPAILUKYKYISELLE TEOLLISUUDELLE ? 20.–22.3. Tampereen messuja Urheilukeskus ti 20.3. 9–17 • ke 21.3. 9–17 • to 22.3. 9–16 LUE LISÄÄ: www.konepajamessut.fi SOMESSA: #Konepaja ohutlevytuotekilpailu Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys The Welding Society of Finland KONEPAJA 2018 ja NORDIC WELDING EXPO 2018 muodostavat yhdessä tehokkaan ja toimivan tapahtumakokonaisuuden metalliteollisuuden koneja laiteinvestoinneista päättäville henkilöille. TEKI1802_3-58.indd 15 7.2.2018 13:47:18
16 Tekijä 2/2018 KOKIJA ”Ajattelin, että eihän tää näin voi olla” Ei se näin ollutkaan. Vakuutuslaitos ei osannut lukea eläkelakia, eikä Kimmo Kososen tarvinnut maksaa Ilmariselle 8 000 euroa takaisin. K onkurssi oli vienyt helsinkiläiseltä levyseppä-hitsaaja Kimmo Kososelta työpaikan helmikuussa vuonna 2015. Kosonen on syntynyt vuonna 1953, ja mies sai kyllä ensin ajan kulumaan työttömänä. Meni kesä, syksy ja meni talvi. Mikäs siinä oli sienestää, marjastaa ja kalastaa, aina luonnossa liikkuneen ihmisen. – Olen aina ollut suorituskeskeinen ihminen. Toimintaa pitää olla. Eikä kunto ole vieläkään huono. Liikun luonnossa ja kilometrejä kertyy. Minulla on transportteri. Kalavehkeet aina mukana. Siinä on kuormaliinalla punkka kiinni. Siinä on keittimet. Olen Lapin-kävijäkin. – Muutamasta paikasta pyydettiin töihin, mutta en mennyt. Tunsin firmat, niiden systeemit eivät kestäneet päivänvaloa. Luottamusmiehenä olin aina vaatinut sopimuskuria. Jotkut paikat eivät puolestaan halunneet ottaa yli 60-vuotiasta kaveria töihin. – Sitten minua rupesin suututtamaan. Päätin, minä jään vanhuuseläkkeelle. ”SOPISIT TIIMIIN” – Mutta minähän olen eläkkeellä! Niin minä siinä vähän aikaa jäkistelin. Leinoliftistä oli soiteltu ja suostuteltu Kososta, entuudestaan tuttua ammattilaista, töihin. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT PEKKA ELOMAA TEKI1802_3-58.indd 16 7.2.2018 13:47:19
2/2018 Tekijä 17 AJASSA ? Korjaavaa hoitoa ranteeseen ei ole tarjolla, ja vamma on osoittautunut niin pahaksi, että se estää paluun töihin ja haittaa elämisen arkea. Yritys oli juuri ostanut muuttofirma Niemeltä niin sanotun hevipuolen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi pianojen ja flyygeleiden tai teollisuuslaitosten suurten koneiden siirtoa tai muuttoa. – Sinä voisit sopia tiimiin. Tule nyt ainakin käymään, Leinoliftin toimitusjohtaja Jouni Leino sanoi, kertoo Kosonen. – Semmoinen hassu käänne tässä on, että minun työsopimukseni Leinoliftillä alkoi sitten samana päivänä kun jäin vanhuuseläkkeelle eli 1.9.2016. – Se oli minulle ihan uusi maailma. Ensimmäistä kertaa näin pianoplanin käytön. Ja sinne oli uutta tekniikkaa tulossa Kanadasta. Minä tykkäsin työstä, Kosonen toteaa. (Pianoplan on laite, jolla saa pianon tai flyygelin kuljetettua portaissa.) Levyseppä-hitsaaja Kosonen oli ollut ensin 15 vuotta Valmetin Helsingin telakalla ja sitten 18 vuotta talonrakennuspuolen rautarakennetöissä. Luumäeltä kotoisin oleva Kosonen oli käynyt ”nuorna miesnä” ammattikoulun Kouvolassa. Ruotsiin tai Norjaan ei sentään tarvinnut lähteä kuten niin moni muu oli tuohon aikaan joutunut lähtemään. Tuttu mies vei ”pojan näytille” Valmetin telakalle Helsinkiin, ja siitä ura urkeni. – Minä olin kai telakan historian nuorin nokkamies. Minulla oli kaksi kertaa vanhempi apumies, Kosonen kertoo. Ammattimies Kosonen oli siirtynyt Pikoteräs Oy:hyn heti kesällä 1992, kun firma oli perustettu saman vuoden keväällä. Kosonen sanoo nyt, että tuo palkittu yritys oli laadussa varmasti kolmen parhaan joukossa Uudellamaalla. – Minun mielipiteeni on se, että telakat ovat tärkeitä myös talonrakennuspuolen rautarakennetöissä. Telakoilta tulee osaavaa väkeä. Kosonen arvelee, että hän lähti Meriteollisuuden ja Masa-Yardsin vaiheiden tuoksinassa telakalta myös siksi, että entisiä valmettilaisia ei arvostettu. Eipä miestä ainakaan auttanut se, että hän toimi luottamustehtävissä. Palkkaa olisi maksettu sitten ihan sen mukaisesti. Talonrakennuspuolella uurastettujen 18 vuoden jälkeen Kosonen jäi työttömäksi, kun Pikoteräs Oy joutui konkurssiin. Ja nyt on kierrytty takaisin syksyyn 2016, kun vanhuuseläkkeellä oleva Kosonen paiskii mielikseen töitä Leinoliftin hevipuolella. TAPATURMA LOPETTI TYÖNTEON – Perhana, se millä tunkkia pumpataan, se varsi osui rullakankeen ja kiersi tämän ranteen. Olin ottanut tunkista – ehkä luonteelleni sopien – rivakasti kiinni, ja nostin. Oltiin Hyvinkäällä koulutuskeskuksessa ylitöissä ja siirrettiin isoa koneikkoa. Siihen tarvittiin käpälätunkkia. Näin tapahtui myös vanhuuseläkettä saavan Kimmo Kososen työtapaturma 14.9.2016. Tapaturma oli sitten myöhemmin johtamassa tuohon 8 000 euron vaatimukseen eläkevakuutusyhtiö Ilmariselta. – Ensin ajattelin, että ranne vaan venähti. Hienokseltaan rannetta särki koko ajan ja söin särkylääkkeitä. Mutta 27.9. tein firman pääpaikalla eräänlaista työkalua. Kannoin muutaman kilon painoista akkuhiomakonetta, heilautin kättäni, ja laite putosi kädestäni. Tämän tapauksen jälkeen Kosonen pääsi osaavan käsikirurgin hoitoon. Paljastui, että Kososen vasemman ranteen puolikuuluuhun oli tullut murtuma jo 14.9. sattuneessa työtapa turmassa. Kosonen sai jatkuvia sairauslomia. Hän sai työtapaturmaja ammattitautilain mukaisesti korvausta työkyvyttömyydestä Vahinkovakuutusyhtiö Ifistä. Lääkärikulut yhtiö korvasi tietysti myös. Korjaavaa hoitoa ranteeseen ei ole tarjolla, ja vamma on osoittautunut niin pahaksi, että se estää Kososen paluun töihin ja haittaa elämisen arkea. – Minusta lähti osa minuutta. Olen ihan toinen kaveri, sanoo Kosonen nyt. Työnteko ei ole ainoa asia, jonka tapaturma on Kososelta vienyt. Kaikki vasemman käden kiertävät liikkeet aiheuttavat tuskaisaa kipua ranteessa, ja esimerkiksi hiihtäminen on nyt kivuliasta. Ranne voi myös vaikka kättä heilauttaessa mennä lukkoon. Ja sitten 19. kesäkuuta 2017 Kosonen saa eläkevakuutusyhtiö Ilmariselta tylyn kirjeen. ”Sinulle on maksettu aiheetonta eläkettä 1.1.2017– 31.7.2017 bruttomäärältään 8 268,7 euroa. TyEL:n 126 pykälän mukaan meidän on perittävä liikaa maksamamme eläke asiakkaalta takaisin.” ”KYSY JA IHMETTELE!” – Aina kannattaa avata suunsa. Aina kannattaa ihmetellä ääneen. Jos tässäkään tapauksessa ei olisi ollut epäilevää Tuomasta, Pekkarisen Karia Metalli vitosesta, asia olisi jäänyt selvittämättä, toteaa Teollisuusliiton sosiaalija työympäristöasiantuntija Marjut Lumijärvi. Kosonen oli Ilmarisen karhukirjeen saatuaan soittanut Helsingin metallityöväen ammattiosasto 5:n toimitsijalle Kari Pekkariselle. Pekkarinen oli kehottanut Kososta ottamaan yhteyttä Marjut Lumijärveen. Jo aiemmin Kosonen oli kuullut, että Lumijärvi on ”asiaan vihkiytynyt ihminen”. Ja niinhän se Lumijärven Marjut onkin, ja vielä osaava ja tietäväinen. Kun Kosonen saapui papereineen kesäkuun lopussa Lumijärven pakeille, sosiaaliasioiden asiantuntija tiesi Ilmarisen olevan väärässä. – Nykyään saa vanhuuseläkkeen rinnalla tehdä niin paljon töitä kuin haluaa. Kun työ tapaturmalakia uudistettiin, oli jo tiedossa, että tämä eläkeuudistus on tulossa. TEKI1802_3-58.indd 17 7.2.2018 13:47:20
18 Tekijä 2/2018 – Jos eläkkeellä oleva joutuu työtapaturmaan tai saa työssään ammatti taudin, saa hän pitää sekä korvauksen että eläkkeen, Lumijärvi kertoo. Lumijärvi toteaa, että tämä uudistus on ollut voimassa jo vuoden 2016 alusta. Hän kuitenkin varmisti Teollisuusliiton oikeusyksiköstä, että liiton juristeilla on täysin sama käsitys. Eläketurvakeskuskin on tiedottanut aivan selkeästi asiasta: ”Työeläkkeestä ei vähennetä työtapaturmaja ammattitautilain mukaista ansionmenetyskorvausta, jota maksetaan vanhuuseläkkeellä ollessa sattuneen vahinkotapahtuman perusteella ja joiden perusteena oleva vahinko tapahtuma on 1.1.2016 tai myöhemmin.” – Eläkkeen saaja saa pitää molemmat, sekä eläkkeen että korvaukset, kolmen vuoden ajan tai siihen asti, että hän täyttää 68 vuotta. – Soitin juhannuksen aatonattona Ilmariseen. Kososen asian käsittelijä oli jo lomalla, mutta jätin soittopyynnön. Pyysin heitä ystävällisesti tarkistamaan, mitä laki asiasta sanoo. – Lakiasiain päällikkö soittikin minulle takaisin. Hän sanoi olevansa tyytyväinen, että asia oli tullut esiin, sillä heillekin tapaus (vanhuuseläkkeellä olevan työtapaturma) oli ensimmäinen. Kososelle Ilmarinen oli tiedottanut saman tien. – Kuinka ollakaan, oltiin vaimon kanssa hallissa nimenomaan kalatiskillä, kun sain Ilmariselta soiton. Sieltä sanottiin, että tällä puhelulla eläkkeen takaisinperintä perutaan, Kosonen kertoo. Kososelle kylläkään ei puhuttu mitään siitä, että hänen tapauksensa olisi ollut ”ensimmäinen”. Kosonen kertoo, että häntä oli soittajan ilmoituksen mukaan pidetty ”rajatapauksena” ja että siksi häneltä oltiin vaatimassa puolen vuoden eläkkeitä takaisin. YHTEISKUNNAN KANNETTAVA VASTUUNSA Tilastot kertovat, että yhä vanhemmat ikäluokat käyvät Suomessa töissä, mutta ei vain siksi, että alinta eläkeikää hilataan koko ajan ylöspäin. Julkinen keskustelu myös ajaa ja vaatii yhä vanhempia ikäluokkia pitämään yhden hengen talkoita sen – joidenkin käsityksen mukaan täysin olemattoman – kestävyysvajeen kutistamiseksi. Lumijärvi vahvistaa sen Kimmo Kososen tiedon, että iäkkäämmille ja kokeneemmille työntekijöille sattuu vakavampia tapaturmia kuin nuorille, jotka muuten ovat työtapaturmatilastojen kärjessä. – Yhteiskunnan pitää kantaa ne riskit, jos iäkkäitä ihmisiä vaaditaan käymään töissä, Kosonen sanoo. Kososen mukaan myös vahinkovakuutusyhtiö If toimi ”oudolla tavalla”. Nimenomaan If vaati vielä sairauslomalla olevaa Kososta kolmikantaiseen työkykyneuvotteluun. Myös Lumijärvi pitää tätä erikoisena. – Tällainen työntekijän, yrityksen edustajan ja työterveyslääkärin neuvottelu ei kuulu vakuutusyhtiölle millään lailla, Lumijärvi alleviivaa. Kososesta tuntuu loukkaavalta sekin, että Ilmarinen ja If ovat neuvotelleet keskenään hänen tapauksestaan mitään itse kyseiselle henkilölle ilmoittamatta. Eläkeasiassaan Kosonen on saanut voiton vakuutusyhtiöstä Teollisuusliiton avustuksella. Muu juridinen taistelu jatkuu vielä. If ilmoitti lopettavansa työkyvyttömyyskorvauksen maksamisen Kososelle vedoten siihen, että hänelle oli sattunut 1980-luvulla saman ranteen veneluun murtuma työtapaturmassa. Kososelle asia on käsittämätön, sillä hän kertoo, ettei tuo vanha vamma ole koskaan häntä vaivannut. – Enhän minä olisi sitä edes muistanut, Kosonen puuskahtaa. Teollisuusliiton asiantuntija Lumijärvi katsoi myös, että Ifin päätöksestä kannattaisi valittaa. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulauta kunnalle on tehty valitus, ja nyt Kosonen ei voi muuta kuin odottaa. – Joko lautakunta hyväksyy Ifin päätöksen ja Kososen valitus hylätään kokonaan. Tai lautakunta katsoo, että työkyvyttömyyttä pitää korvata esimerkiksi kaksi kuukautta lisää. Tai sitten lautakunta katsoo, että Kososelle pitää maksaa korvauksia ylärajaan asti eli kolme vuoden ajan tapaturmasta, Lumijärvi sanoo. – Hanskaa on tullut molemmille poskille ihan kunnolla, Kosonen kuvailee tunteitaan siitä, miten vakuutusyhtiöt ovat häntä kohdelleet. – Kyllä me tiedämme, että vakuutusyhtiöt ovat bisnestä. Mutta ei niiden tarvitse kerätä voittojaan tällaisilla keinoilla! – Lakeja on noudatettava. Minä uskon sopimisen yhteiskuntaan. Liitoissa on kuitenkin voima ja niiden kautta pitää ihmisiä ja sopimusjärjestelmiä puolustaa. Jos yhteiskunnassa ei vallitse mikään muu kuin vahvemman oikeus ja painovoiman laki, ei tavallinen ihminen pitkälle pärjää. Lumijärvi alleviivaa vielä kertaalleen sitä ainutlaatuista keinoa, joka on kaikkien teolli suusliittolaisten käytössä: – Jos yhtään epäilyttää tai hämmästyttää jokin asia Kelan, eläkelaitoksen tai työtapaturmasta tehdyssä päätöksessä, kysy! l Teollisuusliiton työympäristöja sosiaaliturvaasioiden päivystys 020 690 449, klo 8.30–15.00. TEKI1802_3-58.indd 18 7.2.2018 13:47:21
2/2018 Tekijä 19 AJASSA VIERAILIJA Siinä näkijä missä tekijä H e, jotka ovat olleet työelämässä jo 1990-luvulla, muistavat kuinka työ oli silloin erilaista. Samaa sorvia tai stanssauskonetta saatettiin käyttää kymmeniä vuosia. Nykyään työvälineet vaihtuvat useammin, niihin tulee jatkuvasti päivityksiä, ohjeet saattavat olla vain englanniksi ja työntekijä joutuu soveltamaan puutteellisia ohjeita itse. Monilla aloilla tuotteet ovat yksilöllisiä ja esimerkiksi autoja räätälöidään tilausten mukaan. Se vaatii työntekijältä aiempaa enemmän osaamista. Sellaista työn tekijää, jolla on vuosikymmenien kokemus työelämästä, voi pitää työssä oppimisen mestarina. Hän on oppinut niin monenlaista – tietokoneiden käyttöä, tehtävästä toiseen siirtymistä ja uudenlaisia työolosuhteita – että hattu päästä. Myös palautumisen tarve on muuttunut. Ennen työstä palautui lepäilemällä iltaisin ja rentoutumalla viikonloppuisin vaikka mökillä. Nyt työ on vaativampaa, ja palautu mista on pakko miettiä. Vuorotyössä ja stressaavassa työssä uni on vaarassa. Aivoille huono nukkuminen on katastrofi: muisti pätkii, mieliala on synkkä tai ärtynyt, ja aivot vanhenevat nopeammin. Työ ei saa estää kunnollista nukkumista. Vaikka uniaika on vapaaaikaamme, työterveyshuollon apu ulottuu yöhönkin, jos työ häiritsee unta. Unen hoito on nykyään paljon muuta kuin nukahtamislääkkeitä. Aikuisten unikoulussa opetellaan luomu-unen alkeet ja tehdään muutoksia työpäiviinkin, jos tarpeen. Palautumisen osalta myös liikunta on tärkeää. Vaikka tekee fyysistä työtä, parasta palautumista ei ole liikkumattomuus, vaan monipuolinen hyötyliikunta ja urheilu. Yksi rentoutuu koiran kanssa pitkällä kävelylenkillä tai marjametsällä, toinen kaveriporukan kesken hikisessä sählymatsissa. Kaikki liikunnallinen toiminta pihan haravoinnista halonhakkuuseen auttaa palauttamaan aivot ja kehon stressaavasta työstä. Myös kevyttä liikkumista tarvitaan, pelkkä urheilu ei ole ainut avain. Pohdimme Katri Saarikiven kanssa kirjassamme Aivot työssä suomalaisen työelämän kehittämistä. Käytetäänkö työntekijöiden aivopotentiaalia ja osaamista hyödyksi? Turhasta säheltämisestä on päästävä pois, ja työntekijöiden on saatava työskennellä rauhassa, huolella ja ammattiylpeydellä. Kuka on se näkijä, joka saa parhaat oivallukset työprosessien, työn järjestelyiden ja työvälineiden kehittämiseksi? Hannu Salaman sanoin ”Siinä näkijä missä tekijä” . Työn ääressä työn tekijä saa parhaat oivallukset, eikä sellaisia ideoita saada johtoportaassa. Paperiteollisuudesta on esimerkkejä, kuinka työntekijän ehdottama muutos on keventänyt työtä, nostanut tuotteen laatua ja pienentänyt materiaalihukkaa. Kuinka tällaisia oivalluksia syntyy ja otetaan käyttöön? Aivoja ei voi pakottaa, vaan resepti on yksinkertainen. Työtään saa tehdä rauhassa, ilman turhaa kiireen tuntua tai kyttäystä. Ideat lausutaan julki, ja esimiestasolla ne otetaan vakavasti. Kokeillaan ja testataan, toimisiko uusi idea. Suomalainen työntekijä on ammattitaitoinen ja osaa myös kehittää työtään. Tämä on vahvuutemme. Pidetään aivoistamme, työkunnostamme ja hyvästä ilmapiiristä huolta yhdessä. Otetaan jokaisen ideat kokeiltavaksi. Työtä kehittämällä saadaan parempia tuotteita, työn tekemisen tapoja ja tuottavuutta. Kyllä niillä pärjää kilpailussa kenen kanssa tahansa. l MINNA HUOTILAINEN Kirjoittaja on tutkija ja kognitiotieteen dosentti Helsingin yliopistossa. Hän sai vuoden 2017 J. V. Snellman -tiedonjulkistamispalkinnon aivotutkimuksen tunnetuksi tekemisestä. ”On saatava työskennellä rauhassa, huolella ja ammatti ylpeydellä.” TEKI1802_3-58.indd 19 7.2.2018 13:47:23
20 Tekijä 2/2018 TEKI1802_3-58.indd 20 7.2.2018 13:47:26