8 JÄSENMAKSUPALAUTUS KANNUSTAVAMMAKSI 28 PELTOJEN VOIMANPESÄT NOKIALTA 40 JÄSENLÄHETTILÄÄT VIEVÄT SANOMAA 52 STÄNKSKÄRMAR FRÅN PARGAS 56 UNION ENVOYS ASSEMBLE! 60 PALLOA PÖMPELIIN VEDESSÄ Prosessoitua tekstiilikuitua kierrätysyritys Resterin tehtaalla Paimiossa. VIHREÄ TULEVAISUUS Siirtymä vähähiilisyyteen lupaa työpaikkoja ja apua ekokriisiin. Miten se onnistuu? TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 1/2026 Tekijä_2026_01_kansiarkki_ok.indd 1 Tekijä_2026_01_kansiarkki_ok.indd 1 27.1.2026 11.20 27.1.2026 11.20
Liitto tiedottaa: Osallistu kevätkokoukseen! ✓ On Teollisuusliiton ammattiosastojen kevätkokousten aika. Ammatti osastojen sääntöjen mukaan kevät kokous on pidettävä maalis–huhti kuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. ✓ Kevätkokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa luodaan katsaus edelliseen vuoteen, käsitellään tilinpäätös ja vuosikertomus, luetaan tilin/toiminnantarkastajien tarkastuskertomus ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta tilivelvollisille. ✓ Lisäksi kokouksessa päätetään mahdollisesta ehdokkaidenasettelu kokouksen pitämisestä ennen syyskokousta ja käsitellään muita kevätkokoukselle esitettyjä asioita. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojentoiminta Delta i vårmötet! ✓ Det är dags för fackavdelningarnas vårmöten. Enligt stadgarna ska vårmöten hållas inom mars–april och möteskallelserna ska gå ut senast två veckor före mötet. ✓ Vårmöten är öppna för alla medlemmar i fackavdelningen. På vårmötet föredras bokslutet och verksamhets berättelsen för föregående kalenderår. Där upp läses också revisorernas/verksamhets granskarnas gransknings berättelse samt fattas beslut om fastställande av bokslutet och beviljande av ansvars frihet för de redovisningsskyldiga. ✓ Dessutom besluter vårmötet vid behov om att hålla ett kandidat nomineringsmöte inför höstmötet och behandlar övriga till vårmötet framställda ärenden. Du hittar fackavdelningarnas annonser på webben på adressen: www.teollisuusliitto.fi/sv/ fackavdelningarnasverksamhet Kevätkokoukset 1.3.–30.4. Vårmöten 1.3–30.4 Tekijä_2026_01_kansiarkki_ok.indd 2 Tekijä_2026_01_kansiarkki_ok.indd 2 27.1.2026 11.20 27.1.2026 11.20
1/2026 Tekijä 3 AJASSA T YÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALL A TYÖPAIKALLA Agco Powerin Nokian Linnavuoren tehdas valmistaa dieselmoottoreita maatalous koneisiin kaikkialle maailmaan. Kimmo Kujala siirtää kampiakselia. HARRASTAJA Vesipallo sopii kaikille, jotka tykkäävät palloilu ja joukkuelajeista ja pitävät vedestä elementtinä, sanoo Kalle Jääskeläinen. ” Työsopimus laki täytyy palauttaa vähintään entiselle tasolle, mieluummin paremmaksi. LAURI KUIVANEN Työmarkkinaveteraani sivu 20 10 PÄÄJUTTU Vihreä siirtymä etenee: Resterin tuotantolaitos Paimiossa kierrättää tekstiilijät teen kuidut uusien tuotteiden raakaaineiksi. TO M M I A N TT O N EN JU H O KU VA JY RK I LU U KK O N EN 28 60 KANNESSA 1/26 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – INDUSTRIFACKETS MEDLEMSTIDNING – INDUSTRIAL UNION MEMBER MAGAZINE WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 4.2.2026 Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 3 Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 3 28.1.2026 14.09 28.1.2026 14.09
4 Tekijä 1/2026 SISäLTö Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Esko Kumpunen 040 821 2590 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (6 nroa/2026) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/mediakortti KA N N EN KU VA : JU H O KU VA VAPAALLA 60 HARRASTAJA Vesipalloilija Kalle Jääs keläinen 65 HISTORIA Vuonna 1935 66 PULMAT Ristikko, sudokut, sana ristit ja Taukovisa AJASSA 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 HETKESSÄ Murikkaopisto, Tampere 08 AVAAJA Jäsenmaksupalautuksen uusi malli palkitsee aktiiviset 10 PÄÄJUTTU Toteutuvatko vihreän siirtymän suuret lupaukset? 20 NÄKIJÄ Lauri Kuivanen muistuttaa taistelun tärkeydestä 21 KATSAUS Mistä Suomen viennille uudet valtit? 26 ILMIÖ Tullit aseena kauppasuhteiden myllerryksessä PÅ SVENSKA 52 PÅ JOBBET På Parlok i Pargas går de anställda i väntans tider 55 FACKET Ny trappa för åter bäring av medlemsa vgifter IN ENGLISH 56 UNION ENVOYS Join the network for union rights! 58 LEGAL AID Dispute over wage claims end in wor ker’s favour V ES A -M AT TI Vä ä Rä TU O M A S IK O N EN Seuraava numero ilmestyy 8.4. Running Header HUOM: tekstikentän pitää koskettaa sivua Sisältö 36 TYÖYMPÄRISTÖ Akkuturvallisuus yhä tärkeäm pää työpaikoilla 38 TYÖKAVERIT Vlad ja Vova ystävystyivät kasvihuoneella LIITOSSA 40 TOIMINTA Jäsenlähettiläät kutsuvat ulko maalaistaustaisia liittoon 44 EDUNVALVONTA Palkkariidasta tuhansien euro jen korvaukset 47 MAAILMA Lapsityöläisten määrä lähes 140 miljoonaa 48 LYHYET 50 MIELIPIDE TYÖSSÄ 28 TYÖPAIKALLA Agcolaiset valmistavat 24 000 dieselmoottoria vuodessa Michał Kulka-Kowalczyk Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 4 Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 4 28.1.2026 14.09 28.1.2026 14.09
1/2026 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Pääkirjoitus PETTERI RAITO Päätoimittaja Liiton viestintä uudistuu 2000 -luvulla tapahtunut viestinnän sisältöjen tuottamisen ja julkaisemisen sähköinen esiinmarssi on ollut nopea ja vaiherikas. Kaupallisista lähtökohdista tuotetut palvelut ovat kasvaneet suuriksi ja lyöneet kilpailijoitaan ulos markkinoilta printtija digitaalisessa mediassa. Viestinnän harjoittajat ovat saaneet uusia työkaluja ja tehokkaita tapoja tavoittaa eri yleisöjä. Toisaalta ne ovat voineet veikata väärää hevosta ja löytää itsensä kaltevalta pinnalta. Kehityskulku ei ole mennyt Teollisuusliitonkaan ohi. Viestintäympäristön muutos on pitänyt hahmottaa ja ymmärtää. Sen pohjalta on pitänyt suunnitella ja toimia. Niinpä Teollisuusliiton viestintää on jatkuvasti kehitetty ja ryhdytty toteuttamaan uusin välinein, keinoin ja painotuksin. Uudistukset tulevat tämän vuoden aikana nähtäväksi ja kuultavaksi. Tekijän printtilehti ilmestyy tilauspohjaisena kuusi kertaa vuodessa. Sen ilmettä on freesattu ja juttutyyppejä on päivitetty. Myös Tekijän verkkolehden ulkoasu uudistetaan ja toiminnallisuutta parannetaan. Sähköisen uutiskirjeen tavoittavuutta laajennetaan lähettämällä se kerran kuukaudessa kaikille jäsenille aikaisemman kaksi kertaa vuodessa rytmin sijaan. Liiton aktiiveille kohdennettu uutiskirje ilmestyy edelleen kerran kuukaudessa. Liiton verkkosivujen ulkoasua, helppokäyttöisyyttä ja asiakokonaisuuksien löydettävyyttä petrataan. Jäsenhankinnan ja -pidon markkinoinnissa uusi askel on kertoa liiton tarjoamista jäsenhyödyistä euroina esitetyillä esimerkeillä. Vastaanotto on ollut kannustava. Toinen avaus on nuorille suunnattu Työmarkkinapeli. Se on tuoreeltaan tavoittanut ilahduttavan määrän pelaajia ja tuottanut yhteydenottoja liittoon. Teollisuusliiton viestinnän kivijalka rakentuu sen edellä kuvatuista omista välineistä, joiden kanssa toimittaessa kaikki sisällöt ovat itse määriteltävissä ja hallittavissa. Siihen verrattuna esimerkiksi sosiaalisen median alustat ovat välineinä epävarmempia. Uusia alustoja nousee suosioon tai ne voivat hiipua ja kadota markkinoilta. Silti liitto käyttää myös niitä edelleen aktiivisesti, jotta eri kohderyhmät voidaan tavoittaa siellä, missä ne viestintää seuraavat ja itsekin viestivät. Viestinnän mahdollisuuksien laaja hyödyntäminen vastaa jäsenten toiveisiin. Viime syksynä tehdyn viestintätutkimuksen mukaan jäsenet etsivät ja saavat tietoa Teollisuusliitosta ennen muuta sen verkkosivuilta, Tekijän printtija verkkolehdestä sekä uutiskirjeistä, joissa harjoitetun viestinnän he kokevat luotettavana. Samalla jäsenet toivovat, että liitto näkyy ja kuuluu sosiaalisessa mediassa sekä digitaalisissa ympäristöissä, vaikka eivät niihin viestinnän kanavina yleisellä tasolla erityisemmin luotakaan. Teollisuusliitto on jäseniä varten. Viestintä on vuorovaikutusta. Palaute ja keskustelu on aina arvokasta. ” Viestinnän mahdollisuuksien laaja hyödyn tä mi nen vastaa jäsenten toiveisiin. Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 5 Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 5 28.1.2026 14.09 28.1.2026 14.09
6 Tekijä 1/2026 HE TKESSä Kuva Emmi Kallio 15.1.2026 kello 13.01 Viime syksyn työsuojeluvaaleissa valitut työ suojelun luottamushenkilöt aloittivat toimissaan tämän vuo den alusta. Työsuojelun peruskurssilla ryhmätöihin osallistuivat Vili Laitinen, Jonna Piepponen, Riikka Minkkinen, Teppo Parantainen ja Jere Pilvola. Murikkaopisto, Tampere <Running Header> HUOM: tekstikentän pitää koskettaa sivua Hetkessä Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 6 Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 6 28.1.2026 14.09 28.1.2026 14.09
1/2026 Tekijä 7 AJASSA Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 7 Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 7 28.1.2026 14.09 28.1.2026 14.09
8 Tekijä 1/2026 AVAAJA Uusi jäsenmaksupalautus kannustaa toimimaan TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS ESKO KUMPUNEN T eollisuusliiton valtuusto päätti syyskokouksessaan liiton ammattiosastojen jäsenmaksupalautuksen uudistuksesta. Tähän asti jäsenmaksupalautus on ollut 18 prosenttia, jos osasto on hoitanut hallinnolliset toimet, eli on hyväksynyt ja rekisteröinyt liiton päättämät ammattiosaston mallisäännöt, valinnut ammattiosaston hallituksen ja tehnyt toimihenkilöilmoituksen liittoon. Uudessa vuonna 2027 voimaan tulevassa mallissa jäsenmaksupalautus on porrastettu ammattiosaston aktiivisuuden mukaan. Uudessa mallissa tasoportaita on neljä. – Koko Teollisuusliiton olemassaolon ajan valtuuston kokouksiin on tullut ammattiosastojen aloitteita jäsenmaksupalautuksen kehittämisestä, kertoo Teollisuusliiton järjestöasiantuntija VillePetteri Risberg. KANNUSTAA TOIMIMAAN Uudessa järjestelmässä 18 prosentin palautuksen saavat ammattiosastot, jotka toteuttavat säännöissä määriteltyä ammattiosaston tarkoitusta, eli edistävät luottamushenkilöiden valintaa työpaikoilla, tekevät jäsenhankintaa sekä järjestävät koulutusta ja jäsentilaisuuksia. Teollisuusliiton valtuusto päätti uudistaa ammattiosastojen jäsenmaksupalautuksen. Uudessa porrastetussa järjestelmässä on neljä tasoa, jotka kannustavat osastoja toimimaan sääntöihin kirjatulla tavalla. <Running Header> HUOM: tekstikentän pitää koskettaa sivua Avaaja Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 8 Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 8 28.1.2026 14.09 28.1.2026 14.09
1/2026 Tekijä 9 AJASSA – Pääsääntö on ammattiosastojen sääntöjen kakkospykälän toteuttaminen, eli järjestäytymisen edistäminen ja jäsenten työehtojen ja muiden olojen puolustaminen, Risberg sanoo. järjestelmän mukaisesti ja saavat jäsenmaksupalautukset uusien kriteerien mukaisesti vuonna 2027. Jäsenmaksupalautuksen tasojen tarkasteluaika on kalenterivuosi. Ammattiosastot raportoivat tekemänsä toimenpiteet sähköisesti luottamushenkilöiden asiointipalvelun kautta. Tarvittavat raportointilomakkeet rakennetaan liiton verkkopalveluun alkuvuoden 2026 aikana. Valtuuston keskustelussa käsiteltiin muun muassa kriteerien vaativuutta, palautusprosenttien suuruutta ja ammattiosastoille syntyvää työmäärää. Risberg kertoo, että uusi järjestelmä on rakennettu sillä ajatuksella, että kaikki kriteerit ovat täytettävissä vapaaehtoisin voimin eri kokoisissa ammattiosastoissa ja erilaisissa toimintaympäristöissä. – Kaikissa tasoissa kriteerit ovat perusasioita toimivalle ammattiosastolle. MUUTOKSEEN TUKEA Jäsenmaksupalautuksen uusi järjestelmä on suunniteltu siten, että palautuksen kokonaissumma säilyisi ennallaan, mutta sääntöjen mukaan toimivat osastot saavat isomman osuuden kuin passiiviset osastot. Vuotta 2026 voi kutsua siirtymäkaudeksi, jolloin saadaan käytännön kokemuksia ammattiosastojen toiminnan raportoinnista ja uuden järjestelmän toimivuudesta. Korjaaminen on mahdollista, jos siihen löytyy painavia syitä. – Malli ei ole kiveen hakattu tästä iäisyyteen. Valtuuston syyskokous päättää vuosittain jäsenmaksupalautuksen perusteet ja suuruuden, Risberg sanoo. Uuden jäsenmaksupalautusmallin omaksumiseen on luvassa tukea. Ammattiosastojen nimenkirjoittajille järjestetään helmi–maaliskuussa 2026 alueellisia koulutuksia, joiden lisäksi järjestetään tarpeen mukaan infoja Teams-videokokouksien välityksellä. – Tukea on tarjolla. Koko liiton henkilökunta tukee kaikkia osastoja tässä toiminnassa, Risberg sanoo. Uusia jäsenmaksupalautuksen tasoja ovat 10 ja 20 prosentin palautukset. Osastot, jotka hoitavat vain hallinnolliset minimit, saavat 10 prosentin jäsenmaksupalautuksen ja korkeimman tason kriteerit täyttävät osastot saavat 20 prosentin palautukset. – Ajatus on, että jäsenmaksupalautus tukee ammattiosastojen kehittymistä ja kannustaa toimimaan, Risberg sanoo. Ammattiosastot, jotka eivät suorita hallinnollisia minimejään, jäävät myös uudessa järjestelmässä ilman palautusta. LIITTOKOKOUS LINJASI Jäsenmaksupalautuksen uudistuksen pohja on Teollisuusliiton vuoden 2023 liittokokouksen päätöksissä. Liiton ylin päättävä elin kirjasi liiton strategiaan, että ammattiosastojen toimintaa uudistetaan ja osastojen toiminnan vaikuttavuutta lisätään. – Ammattiosastoaktiivien järjestöpäivillä vuonna 2024 koeponnistettiin, miten voitaisiin porrastaa jäsenmaksupalautusta ja millaisia tasoja siinä voisi olla, Risberg kertoo. Teollisuusliiton hallitus on käsitellyt jäsenmaksupalautuksen uudistusta kokouksissaan sekä kahdessa iltakoulussa. – Liiton hallitus on käyttänyt pelkästään tämän asian parissa kymmenisen tuntia, Risberg kertoo. Valtuustossa päätös syntyi vilkkaan keskustelun jälkeen koeäänestyksellä. Lähes kaikki valtuuston jäsenet kannattivat uuteen järjestelmään siirtymistä liiton hallituksen tekemän esityksen mukaisesti. RAPORTIT SÄHKÖISESTI Vuonna 2026 jäsenmaksupalautukset maksetaan vanhan järjestelmän mukaisesti. Vuonna 2026 ammattiosastot raportoivat toimintansa uuden AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com/teollisuusliitto tai viestipalvelu Blueskyssa @teollisuusliitto.bsky.social. Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. ” Jäsenmaksu palautus tukee ammatti osastojen kehittymistä ja kan nus taa toimimaan. Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 9 Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 9 28.1.2026 14.09 28.1.2026 14.09
10 Tekijä 1/2026 PääJUTTU Vihreä siirtymä on SUURI LUPAUS Jos ennusteet toteutuvat, vihreän siirtymän hankkeet tuottavat toteutuessaan kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Ilmassa on kuitenkin paljon epävarmuutta. TEKSTI JUKKA NORTIO KUVAT JUHO KUVA GRAFIIKKA ESKO KUMPUNEN <Running Header> HUOM: tekstikentän pitää koskettaa sivua Pääjuttu Tekstiilien kierrätys kuiduksi ja uusiokäyttöön on yksi tapa edistää vihreää siirtymää. Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 10 Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 10 28.1.2026 14.09 28.1.2026 14.09
AJASSA 1/2026 Tekijä 11 Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 11 Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 11 28.1.2026 14.09 28.1.2026 14.09
12 Tekijä 1/2026 PääJUT TU TÄSTÄ ON KYSE z Vihreällä siirtymällä pyritään hillitse mään ilmastonmuutosta, vähentämään luonnonvarojen ylikulutusta ja pysäyt tämään luontokato. Se synnyttää uusia aloja, tuotteita ja työpaikkoja. z Suomessa on vireillä miljardien eurojen arvosta hankkeita, mutta monen toteu tuminen on epävarmaa. Energiasektori on edennyt hyvin, ja tuulivoima kasvaa nopeasti. Kierrätysyritykset kuten Rester kehittävät uusia ratkaisuja. z Haasteita tuovat esimerkiksi kriittisten metallien tarve, lupaprosessit ja inves tointikilpailu. Vakaata sääntelyä tarvi taan, jotta hankkeet toteutuvat. jokapäiväistä työtä. – Olemme tällainen teollinen start up (kasvuyritys), Pesola sanoo. KIERRÄTYS ON HYVÄSTÄ Tuotantohallissa tapaamme kolmisen vuotta pääluottamusmiehenä toimineen tuotanto työntekijä Pekka Pelkosen, joka on ollut säätä mässä toista tuotantolinjaa iltapäivän ajoa varten. Miten vihreä siirtymä koskettaa työntekijöitä? – Kaikki, mitä voidaan kierrättää, on hyvästä, Pelkonen toteaa. 14 henkeä työllistävässä yrityksessä kaikki tuotannon työntekijät ovat Teollisuusliiton jäseniä. Jokainen saa tehdä monipuolisesti töitä. – Teen pääasiassa prosessitöitä ja samalla pyöritän varastoa. Olen myös aika paljon mukana huolloissa ja korjauksissa, Pelkonen kertoo. VAATIVAA PROSESSOINTIA Työtä piisaa, sillä tekstiilien kierrätys on vasta alussa. Pesulat ja työvaatetoimijat ovat Resterin tärkeimmät raaka-ainetoimittajat. Myös tekstiiliihreä siirtymä on täynnä suuria lukuja ja massiivisia investointiaikeita. Niiden rinnalla monet pienet yritykset elävät vihreää siirtymää joka päivä. Yksi niistä on tekstiilien kierrätykseen erikoistunut Rester. Mennään tutustumaan sen tuotantolaitokseen Paimiossa. Toimitusjohtaja Jukka Pesola ottaa meidät vastaan laitoksen avarassa hallissa. Juuri nyt on hiljaista, koska toista tuotantolinjaa puhdistetaan ja toista valmistellaan iltapäivällä tehtävää koetta varten. Kokeessa käytetään syöttöaineena suomalaisen tekstiiliyrityksen ylijäämäpaloja. Ne pilkotaan ensin ja sen jälkeen pilkkeet raastetaan kuiduiksi. Rester tutkii yhdessä asiakkaansa kanssa, sopisivatko kierrätyskuidut asiakkaan uuden tuotteen raaka-aineeksi. Vaikka Rester on toiminut jo kuusi vuotta, tuotekehitys asiakkaiden kanssa on edelleen V Resterin toimitusjohtaja Jukka Pesola esittelee tekstiilien kierrätyslaitosta Paimiossa. Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 12 Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 12 28.1.2026 14.09 28.1.2026 14.09
1/2026 Tekijä 13 AJASSA Revittyä valkoista puuvillakangasta syötetään monivai heiseen prosessiin. Kuvassa vasemmalla samasta materiaa lista saatua kuitua. teollisuuden sivuvirtoja ohjautuu jonkin verran kierrätykseen. Kuluttajatekstiilejä Rester ei käsittele, sillä kuluttajien tekstiilikierrätystä koskeva tuottajavastuulainsäädäntö on vasta muotoutumassa. – Käsittelemme hankalimmin käsiteltäviä jakeita eli sekoitekuituja, kuten työvaatteita. Niissä on epäpuhtauksia, kuten merkkejä, nappeja ja vetoketjuja. Niiden käsittelyssä ei juuri ole kilpailua. Rester tuottaa kuituja teknisesti vaativiin käyttötarkoituksiin, joissa kuituja pitää esimerkiksi pystyä sekoittamaan muihin materiaaleihin. LÄHELLE ASIAKKAAN PROSESSIA Yritys tuottaa vuodessa 11 000 tonnia kierrätyskuitua. Kasvunvaraa on. – Materiaalijakeita on valtavasti erilaisia. Meidän osaamistamme on löytää oikeat jakeet ja osata tehdä niistä asiakkaidemme käyttötarpeisiin sopivia tuotteita, Pesola sanoo. Kierrätys toimii usein niin, että Resterille tekstiilejä toimittava yritys vastaanottaa käsitellyn kuidun uudelleen käytettäväksi. Tällainen uudelleenkäyttö onkin tie, jolla Rester aikoo kasvaa lähivuosina. Ajatuksena on perustaa asiakkaiden tuotantolaitosten viereen kierrätyslaitoksia, jotka integroidaan asiakasyritysten tuotantoon. Näitä laitoksia voi lähivuosina nousta Suomen lisäksi Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan, Pesola kertoo kasvusuunnitelmista. Yrityksen tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2030 mennessä 70 miljoonan euron kannattava liikevaihto. Vuonna 2024 yritys teki kolme miljoonaa euroa tappiota, ja liikevaihto oli 0,8 miljoonaa euroa. JATKUVAA TUOTEKEHITYSTÄ Resterillä on asiakkaina tekstiiliteollisuuden lisäksi muun muassa rakennusmateriaalija komposiittiteollisuutta. Yrityksen tuottamia kuituja käytetään eristemateriaaleissa, pinnoitteissa, betonissa ja autojen osissa. – Monissa kohteissa, joissa nykyään käyte Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 13 Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 13 28.1.2026 14.09 28.1.2026 14.09
14 Tekijä 1/2026 PääJUT TU ” Vihreä siirtymä monipuolistaa tuotanto rakennetta. Prosessiin tulee muun muassa monenkirjavia käytöstä poistettuja työvaatteita. Niitä voidaan prosessoida yhdessä valkoisten kierrätyskankaiden kanssa, kun lopputuotteen käyttötarkoitus sallii sen. tään neitseellisiä raaka-aineita, voitaisiin hyvin käyttää kierrätyskuituja, Pesola sanoo. Materiaalien tutkiminen on ollut Resterin kasvupolun ydin. Tutkimushankkeiden myötä on löytynyt myös asiakkaita, joiden kanssa on kehitetty sekä uusia materiaaleja että tuotteita. – Tutkimme suuren rakennusalan yrityksen kanssa jo toista vuotta, miten he voisivat korvata lopputuotteessaan fossiilisia kuituja kierrätyskuiduilla. Näin tuotteen hiilijalanjälkeä voidaan pienentää 15 prosentilla, Pesola kertoo. SUURIA LUPAUKSIA Vihreän siirtymän hankkeita on EK:n dataikkunassa vireillä yli 300 miljardin euron edestä. Kaikki, mitä voidaan kierrättää, on hyvästä, pääluottamusmies Pekka Pelkonen sanoo. Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 14 Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 14 28.1.2026 14.09 28.1.2026 14.09
1/2026 Tekijä 15 AJASSA Kankaat silputaan ja revitään monivai heisessa proses sissa, jotta tiiviitkin kankaat saadaan lopulta hienojakoi seksi kuiduksi. Dataikkuna on verkkopalvelu, joka seuraa Suomen vihreän siirtymän investointeja. Insinööritoimisto Sweco ja tutkimuslaitos Gaia julkaisivat syksyllä 2024 selvityksen dataikkunan hankkeiden todennäköisestä toteutumisesta. Sen mukaan hankkeita toteutuu todennäköisesti 58 miljardin euron arvosta. Ne tuottaisivat 30 vuoden aikana 360 000 henkilötyövuotta eli 12 000 henkilötyövuotta vuosittain. Suomen vetyklusteri asetti maaliskuussa 2025 vieläkin huikeamman tavoitteen: luoda Suomeen yli 100 000 uutta työpaikkaa. Laskelmiin liittyy paljon epävarmuutta. Suurin osa vihreän siirtymän hankkeista on vielä suunnittelupöydillä, etsimässä rahoitusta tai lupaprosessien syövereissä. KASVUN MOOTTORI Sitran kestävyysohjelman vetäjä Outi Haanperä kertoo, mistä vihreässä siirtymässä oikein on kyse. – Vihreä siirtymä on joukko toimia kohti vähähiilistä taloutta. Ilmastonmuutoksen rinnalla tarkastellaan usein myös luontokadon pysäyttämistä. Kyse on yhteiskunnallisesta muutoksesta, jossa ympäristötavoitteiden lisäksi huomioidaan sekä työpaikkojen luonti että taloudelliseen toimeliaisuuteen Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 15 Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 15 28.1.2026 14.09 28.1.2026 14.09
16 Tekijä 1/2026 PääJUT TU kannustaminen niin, että pärjäämme vientimarkkinoilla, Haanperä sanoo. – Vihreä siirtymä monipuolistaa tuotantorakennetta. Syntyy uusia aloja, uusia tuotteita ja vanhoille aloille uusia tuotantotapoja, Teollisuusliiton pääekonomisti Timo Eklund sanoo. Toteutuneet hankkeet ovat Eklundin mukaan olleet vaatimattomia verrattuna suuriin suunnitelmiin. Toki hyviäkin esimerkkejä on, kun on lähdetty rakentamaan muun muassa akkukemikaalien tuotantoa. Tuulivoima on ollut suurin onnistuminen, jopa yli odotusten. Varsinainen teollinen tuotanto ei ole täyttänyt odotuksia. Viimeisin takaisku oli SSAB:n uusi neljän miljardin euron laitos, joka rakennetaan Luulajaan eikä Raaheen, kuten toivottiin. ASIAKAS PÄÄTTÄÄ Miten suomalainen teollisuus on pärjännyt vihreässä siirtymässä? – Viimeisten viiden vuoden aikana on tullut selväksi, että asiakkaat haluavat esimerkiksi vihreämpää terästä. Näemme koko ajan monenlaisia vihreitä siirtymiä kaikkialla teollisuudessa. Oleellista on se, että asiakkaalle saadaan vihreällä tuotannolla jonkinlainen wow -efekti, Eklund kuvailee. – Teollisuus on laajasti mukana vihreässä siirtymässä. Paljon on hyviä esimerkkejä, kuten Sandvikin sähköiset kaivoskoneet, Wärtsilän moottorit, Kempowerin latausasemat ja Outokummun päästövähennykset, Eklund sanoo. Miksi puurakentamista ei ole saatu vauhtiin, vaikka se olisi selvä askel vihreässä siirtymässä? – Ostaja ei ajattele hiilivarastoa, metsäteollisuuden jalostusarvon nostoa tai muuta laajempaa vaikutusta, joka saisi ostamaan puutalon. Eikä valtiovalta ole luonut kannusteita puurakentamisen edistämiseen, Eklund sanoo. TEOLLISUUDEN PÄÄSTÖT VÄHENTYNEET Suomalainen teollisuus on onnistunut hyvin hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Suurten teollisuusja energiantuotantolaitosten päästöt ovat pudonneet 35 miljoonasta tonnista vuonna 2005 noin 13 miljoonaan tonniin vuonna 2024. Eniten kirittävää on teräs-, kemianja sementtiteollisuudessa. Näilläkin aloilla on päästöjä vähenVihreän siirtymän pioneeri N este on oiva esimerkki, kuinka suuri suomalainen teollisuusyritys on aloittanut vihreän siirtymän jo ennen kuin asiasta edes puhuttiin. Vuonna 1996 yrityksen teknologiakeskuksessa Porvoon Kilpilahdessa kehitettiin uusiutuva diesel nimeltään NEXBTL. Vuonna 2007 avattiin ensimmäinen uusiutuvan dieselin tuotantolaitos. Uusiutuvia tuotteita valmistavia jalostamoja on nyt Kilpilahden lisäksi Singaporessa ja Rotterdamissa. Nesteen Porvoon jalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen on seurannut vuodesta 1997 Nesteen kehitystä. Pääluottamusmiehenä hän edustaa noin 700 työntekijää. Vastuullisuus ja vihreään siirtymään panostaminen merkitsevät Ryynäsen mukaan erityisesti nuorille työntekijöille paljon heidän valitessaan työpaikkaansa. Arjessa vihreä siirtymä ei kuitenkaan juuri näy. – Operaattoreidemme työ on vaativaa ja edellyttää korkeaa asiantuntemusta. Työn sisältö ei paljon muutu, syötetäänkö prosessiin raakaöljyä vai uusiutuvia raaka-aineita. Uusien raaka-aineiden parissa on toki ollut oppimista, mutta kokonaisuutena operaattorin tehtävä on säilynyt ennallaan. Vihreä siirtymä tai yrityksen vastuullisuus eivät ole työntekijöiden päivittäisissä keskusteluissa. – Toki ihmiset tiedostavat, että maailma muuttuu ja tulevaisuus ymmärretään. Positiivisena nähdään se, että olemme maailman suurin uusiutuvien lentopolttoaineiden valmistaja ja että markkinat tulevat kasvamaan. Tämä kehitys varmistaa meille työpaikat. Nesteen asema vihreässä siirtymässä näkyy Ryynäsen mukaan erityisesti siinä, että yhtiö teki ajoissa rohkean päätöksen lähteä kehittämään uusiutuvia polttoaineita. – Erikoistuminen pohjoismaisena jalostajana on ollut välttämätöntä, jotta pärjäämme kilpailussa. Kyky uudistua merkitsee sitä, että voimme säilyttää työpaikat ja luoda edellytyksiä myös tuleville investoinneille. Kunnianhimoisista hiilijalanjälkitavoitteistaan Neste tinki viime joulukuun puolivälissä. Yhtiö tavoittelee oman toimintansa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Aiempi tavoite oli saavuttaa hiilineutraali tuotanto vuoteen 2035 mennessä. PE KK A EL O M A A Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 16 Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 16 28.1.2026 14.09 28.1.2026 14.09
1/2026 Tekijä 17 AJASSA täviä teknologioita, mutta ne ovat vielä kalliita. Yksi esimerkki on vedyn käyttö teräksen pelkistämisessä. Mikäli vety on valmistettu puhtaan energian avulla, voidaan puhua vihreästä teräksestä. Useat teollisuuden suuryritykset ovat Haanperän mukaan asettaneet tieteeseen perustuvia päästötavoitteita (Science Based Targets , SBT). Viherpesua hän näissä tavoitteissa ei ole. – Isot yritykset ovat jatkuvan julkisen tarkastelun alla. Niillä ei ole varaa viherpesun riskeihin. Parannettavaa on silti aina, Sitran Haanperä sanoo. Vihreää siirtymään kuuluu kaikki päästöjä tuottavat ja luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavat alat kuten metsäja maatalous sekä liikenne. Maankäyttösektori on kokonaisuutena ongelma, sillä se on muuttunut Suomessa hiilinielusta päästölähteeksi. Maankäyttösektorin vuoksi emme ole Haanperän mukaan onnistuneet vähentämään nettopäästöjä vuoteen 1990 verrattuna. KOVA KISA INVESTOINNEISTA Euroopan mailla on parhaillaan kova kisa vihreän siirtymän investoinneista. Maiden teollisuuspolitiikan keinovalikoimaan kuuluu ohituskaistoja, kuten yhden luukun periaate, valtiontuet ja työvoiman saatavuuden parantaminen. – Pelkästään akkuteollisuuteen tarvitsemme satoja uusia työntekijöitä. Meillä on koko ajan pienemmät ikäluokat, ja hankkeet on suunniteltu muualle kuin suurimpiin kaupunkeihin. Työvoimapula on Suomessa selvä hidaste hankkeille, Eklund sanoo. Ongelmat on ymmärretty, ja niitä on lähdetty ratkomaan, jotta satojen miljardien eurojen hankelistoista edes muutamia miljardeja saataisiin Suomeen. – Meillä on tehty ratkaisuja, kuten yhden luukun periaate, nopeutetut lupaprosessit ja valtion tukiprosessit. Tämän hallituksen aikana on parannettu elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä siihen suuntaan, jota EK on pyytänyt, Eklund sanoo. Miten Suomi sitten voi pärjätä tukipolitiikassa, ” Jos investointeja halutaan, siihen tarvitaan valtion tukia. Lä H D E: G A IA / EK / V IH RE ä N SI IR TY M ä N H A N KK EI D EN D AT A IK KU N A 96 MRD€ 10 MRD€ 360 000 htv 58 MRD€ Investointeja Vaikutukset ansiotuloverotukseen BKT-vaikutukset Työllisyysvaikutukset Suomeen Vaikutukset kiinteistöverotukseen Vaikutukset yhteisöverotukseen 1 MRD€ 5 MRD€ Vihreän siirtymän elinkaaren aikaiset vaikutukset Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 17 Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 17 28.1.2026 14.09 28.1.2026 14.09
PääJUT TU Valmiit tekstiilikuitupaalit odottavat Resterin varastossa toimituksia asiakkaille. 18 Tekijä 1/2026 Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 18 Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 18 28.1.2026 14.09 28.1.2026 14.09
1/2026 Tekijä 19 AJASSA Vihreä siirtymä tuo myös ongelmia V ihreä siirtymä kuluttaa valtavasti kriittisiä metalleja ja mineraaleja. Esimerkiksi sähköautojen akut, tuulivoimalat ja muut uusiutuvan energian ratkaisut vaativat litiumia, kobolttia, nikkeliä, kuparia, grafiittia ja harvinaisia maametalleja. Niiden kysyntä kasvaa moninkertaiseksi vuoteen 2040 mennessä. Kriittisten metallien tuotanto edellyttää lisää kaivoksia, metallien jalostusta ja kriittisten materiaalien osaamista. Suomi on tässä ketjussa tärkeässä asemassa. Maaperä on tarkasti kartoitettu, ja meillä on vahvaa osaamista erityisesti nikkelin, koboltin ja sinkin tuotannossa ja jalostuksessa. Uusien kaivosten avaaminen vaatii vuosia, jopa vuosikymmeniä. Se hidastaa vihreän siirtymän tavoitteiden saavuttamista. Uudet kaivokset voivat myös aiheuttaa luonnolle korvaamattomia vahinkoja, jotka ovat ristiriidassa vihreän siirtymän tavoitteiden kanssa. Kierrätys ei vielä korvaa kaivostoimintaa, mutta se voi tulevaisuudessa vähentää merkittävästi uusien kaivosten tarvetta. Suomi on edelläkävijä akkumateriaalien kierrätyksessä, jolla vähennetään riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista. LUE LISää Energiateollisuus on vihreän siirtymän mallioppilas Jo yli 95 prosenttia Suomen sähköntuotannosta on fossiilitonta. Erityisesti tuulivoima on kasvanut rajusti: sillä tuotettiin vuonna 2024 noin 20 terawattituntia sähköä eli noin neljännes maan sähköstä. Vain ydinvoiman osuus oli suurempi, 39 prosenttia. kun hallitus samalla leikkaa koulutuksesta ja sosiaaliturvasta? – Suomeen on tullut vihreän siirtymän teollisia hankkeita ilman tukiakin. Esimerkiksi Ioncor (Valmet Automotive) perusti akkutehtaat Saloon ja Uuteenkaupunkiin ilman tukia. Samoin on tehnyt Kempower valmistamalla sähköautojen latausasemia, Eklund sanoo. Toisaalta pienille vetyhankkeille on Eklundin mukaan luvattu kymmeniä miljoonia euroja, eivätkä ne edes välttämättä toteudu. Kiinalaisten pääomistama Kotkan akkumateriaalitehdas sai puolestaan 100 miljoonan euron tuen. – Valitettavasti maailma on siinä asennossa, että jos investointeja halutaan, siihen tarvitaan valtion tukia. On kuitenkin tarkasti mietittävä, minne tuet jaetaan, Eklund sanoo. UUDET ALAT KASVUMOOTTORINA Vanhan teollisuuden vihreän siirtymän rinnalla Suomeen syntyy täysin uusia toimialoja, kuten vetyja akkuteollisuus, sähköautojen latausratkaisut, kierrätysyritykset, materiaalitekniikka ja päästöjen vähennysteknologiat. Suomessa on kehitetty ratkaisuja perinteisille teollisuudenaloille, joilla hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja lopulta poistaminen (dekarbonisaatio) on vaikeaa. Esimerkkinä tästä on Coolbrookin teknologia, jolla vähennetään betonija terästeollisuuden päästöjä. Toisaalta meillä on aivan uutta teknologiaa hyödyntävä Solar Foods, joka tuottaa hiilidioksidista, soleinnimisestä mikrobista ja sähköstä runsasravinteista elintarvikeproteiinia. Yhtiö on ilmoittanut skaalaavansa tuotantonsa Lappeenrannassa 160 tonnista 6 400 tonniin vuodessa. Jervois Finland on jo puolestaan jalostanut 50 vuoden ajan pääosin kuparituotannon sivuvirrasta kobolttia muun muassa akkujen, katalyyttien ja kovametallien valmistukseen. Vihreä siirtymä vauhdittaa yritystä niin, että se on jo vuosia suunnitellut tuotantonsa laajentamista Kokkolassa. FIKSUA JA ENNAKOITAVAA SÄÄNTELYÄ, KIITOS Vihreän siirtymän eteneminen kaipaa vakaata ja ennakoitavaa sääntelyä, joka tukee esimerkiksi kierrätystekstiilien ja -lannoitteiden tai uusiutuvien polttoaineiden käyttöä. Sekoitevelvoitteen heikentäminen on esimerkki, miten Suomi on ajautunut liikenteen ja myös kokonaispäästöjen osalta pois aiemmin päätetyltä uralta. – Jos Suomessa kehitettyjä vihreän siirtymän innovaatioita halutaan viedä eteenpäin, tarvitsemme vakaata sääntelyä eri aloille. Näin luodaan kysyntää, rakennetaan markkinoita ja saadaan myös uusien tuotteiden hintoja alaspäin pitkällä aikavälillä, Haanperä sanoo. Haanperä korostaa, että sääntelyn on oltava ennakoitavaa, jotta yritykset uskaltavat investoida. Suomen hallituksen poukkoilu jakeluvelvoitteen kanssa ei ole luonut luottamusta vakaaseen sääntely-ympäristöön. www.tekijalehti.fi/ajassa Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 19 Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 19 28.1.2026 14.09 28.1.2026 14.09
20 Tekijä 1/2026 Kaikesta on pitänyt taistella TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA PEKKA ELOMAA Elämäntyönsä Teollisuusliiton edeltäjässä Metalliliitossa tehnyt 95-vuotias Lauri Kuivanen sai nähdä, miten työntekijän asema vuosikymmenten mittaan parantui. Nyky-yhteiskunnan suunta on kuitenkin huolestuttava. <Running Header> HUOM: tekstikentän pitää koskettaa sivua Näkijä NäKIJä L auri Kuivanen istuu pyörätuolissa, mutta kädenpuristus on vahva. 95-vuotias Kuivanen on asunut 70 vuotta Vantaalla sijaitsevassa omakotitalossaan. – Vaimon isä oli muurari, hän teki piiput ja seinät. Kirvesmiehet tekivät katon ja minä olin hanslankarina kaikessa. Yhtäjaksoista liiton jäsenyyttä on takana 80 vuotta. Ensin rivijäsenenä Metalliliitossa, lopulta liiton sopimustoiminnan johdossa ja uran jälkeen eläkeläisjäsenenä, liittofuusion jälkeen Teollisuusliitossa. Metalliliittoon hän meni töihin vuonna 1963. Puheenjohtaja Onni Närvänen toimi myös ministerinä ja tuli itse pyytämään Kovametallin Oy:n pääluottamusmiestä Kuivasta tämän kotoa liiton palvelukseen. – Pitkä musta auto ajoi pihaan, ja lapset juoksivat sisään: Äiti ja isä, meille tuli linja-auto! ”PIDÄ POIKA TURPASI KIINNI, ETTÄ LIITYIT LIITTOON” Sodan Kuivanen joutui näkemään hyvin läheltä. Laatokan rannalla Hiitolassa syntynyt poika koki yhdeksän LAURI KUIVANEN Metalliliiton osastosihteeri 1963–90, vastasi liiton työ ehto sopimustoiminnasta. Oli mukana muun muassa vuonna 1971 neuvottelemassa historian ensimmäistä lomalta paluu rahaa. Syntynyt Hiitolassa, Laatokan Karjalassa vuonna 1930, asuu nykyään Vantaalla. Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 20 Tekijä_2026_01_sisäsivut_ok.indd 20 28.1.2026 14.09 28.1.2026 14.09