AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 1/2025 Teollisuusliittolainen Seppo Palkki on ollut työtön vuodesta 2017. Hän toivoo löytävänsä töitä logistiikka-alalta. Työn varjossa Työttömien palvelut siirtyivät valtiolta kunnille. Uusien työllisyysalueiden toivotaan kykenevän aiempaa parempaan palveluun. 10 Lakot tiivistivät rivejä 28 Wärtsilällä viihdytään pitkään 38 Yhdistyskurssit uudistuivat 48 Långa karriärer på Wärtsilä 53 Changes in employment services 54 Viikingit etsimessä Tekijä_2025_1_kansiarkki_Virpii.indd 1 Tekijä_2025_1_kansiarkki_Virpii.indd 1 7.1.2025 14.13 7.1.2025 14.13
Liitto tiedottaa: näin otat yhteyttä Keskustoimisto TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 447 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 ma–pe 8.30–12.00 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 ma–ke ja pe klo 8.30–15, to suljettu tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUSLIITTO PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi Teollisuusliiton toiminta-alueet UUDENMAAN TOIMINTA-ALUE Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Toimistosihteeri 020 774 1305 ETELÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Aleksanterinkatu 18 A 3. kerros, 15140 Lahti (Kauppakeskus Trio) Toimistosihteeri 020 774 1362 LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteerit 020 774 1323, 020 774 1343 ITÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Vuorikatu 20, 70100 Kuopio Toimistosihteeri 020 774 1402 SISÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Åkerlundinkatu 11 C, 33100 Tampere Toimistosihteerit 020 774 1372, 020 774 1412 POHJANMAAN TOIMINTA-ALUE Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 POHJOIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteerit 020 774 1433, 020 774 1441 www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Liiton ja kassan palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluekeskuksiin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. Tekijä_2025_1_kansiarkki_Virpii.indd 2 Tekijä_2025_1_kansiarkki_Virpii.indd 2 7.1.2025 14.14 7.1.2025 14.14
1/2025 Tekijä 3 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA TYÖPAIKALLA Vaasan Wärtsilällä ollaan mielissään monipuolisista töistä. Koordinaatioasentaja Sami Taipale tykkää rassata moottoreita vapaallakin. PÄÄJUTTU Seppo Palkki toivoo työpaikkaa, mutta ei ole jäänyt toimettomaksi. Toivon, että työnantajat ja työntekijät voisivat yhdessä kehittää yhteistoimintaa ja työehtojen toimivuutta. ASTA KÄÄRIÄINEN Teollisuusliiton sopimusasiantuntija sivu 22 10 LAKKO Joulukuun lakot tiivistivät työntekijöiden rivejä monella työpaikalla. PA TR IK LI N D ST RÖ M TO M M I A N TT O N EN JO H A N N ES TE RV O 28 KANNESSA 1 / 25 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – INDUSTRIFACKETS MEDLEMSTIDNING – INDUSTRIAL UNION MEMBER MAGAZINE WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 15.1.2025 14 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 3 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 3 8.1.2025 14.20 8.1.2025 14.20
4 Tekijä 1/2025 SISÄLTÖ KA N N EN KU VA : PA TR IK LI N D ST RÖ M 28 TYÖPAIKALLA Vaasan Wärtsilällä tehdään polttomoottorien tulevaisuutta 36 TYÖYMPÄRISTÖ Epävarmuus heikentää työhyvinvointia 38 KOULUTUS Yhdistystaidot kokoon yhdeltä opintopolulta 40 EDUNVALVONTA Lakkolaiset voittivat riidan tuotantopalkkioista 42 TUTKIMUS Toimialat elpyvät eri tahtiin 45 MAAILMA Saksassa palkat kasvoivat 5,5 prosenttia 46 LYHYET 55 HARRASTAJA Viikinkikuvaaja Annika Marjamäki 57 HISTORIA Vuonna 1954 58 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 HETKESSÄ POK Group Oy, Kuopio 08 AVAAJA Teollisuuspolitiikan rooli kasvussa 10 LAKKO Työtaistelu tuki toivetta sopimuksesta 14 PÄÄJUTTU Kunnat saivat vetovastuun työttömien palveluista 22 KATSAUS Maataloustuotanto ammattimaistuu 26 KEKSINTÖ Heijastin on suomalainen älynväläys 48 PÅ JOBBET På Wärtsilä i Vasa trivs de anställda i regel länge 50 AVTALSRÖRELSEN Teknologiindustrin visar vägen i förhandlingarna 52 EMPLOYMENT SERVICES Municipalities will take over tasks AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA IN ENGLISH LIITOSSA VAPAALLA TO M M I M AT TI LA Seuraava numero ilmestyy 5.3. TU O M A S IK O N EN AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (8 NROA/2025) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti Annika Marjamäen harrastusporukka luo viikinkihenkisiä valokuvia. Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 4 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 4 8.1.2025 14.20 8.1.2025 14.20
1/2025 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Tästä maailmasta O n sanottu, että työntekijöiden 10 prosentin palkankorotusvaatimus kahdelle vuodelle jaettuna ei ole tästä maailmasta, että se on utopia eli haavetai harhakuva. Tällaiset arviot kertovat lähinnä yhdestä asiasta. Erkaantumisesta työntekijöiden arjesta. Viime vuosien aikana toteutunut ostovoiman heikentyminen on tosiasia. Se tuntuu työntekijöiden arjessa jokaisella kauppareissulla, asumiskustannuksissa ja lääkekuluissa, ja listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkäksi, mutta olennaista on havaita, että rahalla saa nyt kaikkea vähemmän kuin vielä viisi vuotta sitten. Ostovoiman heikentymiseen vaikuttavat keskeiset tekijät ovat aikaisemmin kiivaana laukannut inflaatio eli tavaroiden ja palvelujen hintojen nousu ja sen kanssa samanaikaisesti toteutetut maltilliset palkkaratkaisut. Vallitseva hitaampi inflaatio ei tästä aiheutunutta ongelmaa poista, vaan kasautuu jo aikaisemmin toteutuneen hintatason nousun päälle. Eläminen on ja tulee olemaan yhä kalliimpaa, joskin kustannuksiltaan hitaammin kohoten kuin vielä muutama vuosi sitten. Kun työntekijöiden palkankorotusvaatimusta vertailee Suomen keskeisten kilpailijamaiden palkankorotuksiin, pitää sekin tehdä takautuvana pidemmän aikavälin tarkasteluna. Edellisten sopimuskierrosten palkankorotukset ja niiden kustannusvaikutukset yrityksille ovat olleet Suomessa maltillisia ja matalammat kuin kilpailijamaissa. Tämä kierros ei puntteja toiseen asentoon heilauta. Palkat nousevat edelleen myös muissa maissa, eivätkä Suomessa nyt vaaditut palkankorotukset muiden maiden kehityksestä merkittävästi poikkea. SAK:laiset ammattiliitot ilmoittivat palkankorotusvaatimuksesta yhtenäisesti. Se saattoi tulla joillekin yllätyksenä. Numerot tietysti ovat suuremmat kuin edellisillä neuvottelukierroksilla, mutta tämän suhteen on hyvä havaita, että kahdelle vuodelle jakautuvan palkankorotuksen tarkoituksena on paikata työntekijöiden ostovoimaan syntynyttä aukkoa. Tavoitteena ei ole palkkatason nostaminen jollekin aivan uudelle aikaisempaa korkeammalle tasolle. Tiivistetysti asetelma on se, että tavoiteltu palkankorotus täyttää ostovoiman aukon suurimmalta osin, ja mahdollisesti, mutta ei välttämättä paikkaa sitä kokonaan. Työntekijät ovat palkankorotusvaatimuksensa kanssa oikealla ja oikeutetulla asialla. Ahneudesta ei ole kysymys, vaan arkisesta pärjäämisestä tässä maailmassa. Siinä suhteessa tarkasteltuna se on ihan oikein, että työntekijöiden elintaso nousee. ? ”Se on ihan oikein, että työntekijöiden elintaso nousee.” PETTERI RAITO Päätoimittaja Pääkirjoitus emmi.makinen@teollisuusliitto.fi ) Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 5 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 5 8.1.2025 14.20 8.1.2025 14.20
6 Tekijä 1/2025 HETKESSÄ Kuva Matias Honkamaa 12.12.2024 kello 7.17 Teollisuusliiton lakkopäivänä liiton järjestämistoimitsija Markus Laukkanen ja lakkovahti, kojeistoasentaja Kimmo Tilles sytyttivät kertakäyttögrilliä lakkomakkaroiden paistoa varten. Lakkovahdeilla oli portilla esillä työehtosopimusneuvottelujen tavoitteita, muun muassa 10 prosentin palkankorotustavoite. POK Group Oy, Kuopio LAKKO Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 6 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 6 8.1.2025 14.20 8.1.2025 14.20
1/2025 Tekijä 7 AJASSA Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 7 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 7 8.1.2025 14.20 8.1.2025 14.20
8 Tekijä 1/2025 Teollisuuspolitiikan rooli kasvaa K iristyvä kilpajuoksu maailman suurvaltojen välillä, ilmastonmuutos ja maailman turvallisuustilanne ovat tuoneet teollisuuspolitiikan valokeilaan, kertoo Uuden talousajattelun keskuksen (UTAK) asiantuntijan Antti Alajan raportti Mainettaan parempi teollisuuspolitiikka . Valikoivalla teollisuuspolitiikalla tarkoitetaan monenlaisia panostuksia keskeisiksi määritellyille teollisuudenaloille. Laajasti katsottuna teollisuuspolitiikka tarkoittaa myös vakaan ja hedelmällisen toimintaympäristön luomista teollisuuden yrityksille. ”Viime vuosina esimerkiksi uusiutuvalle energialle, sähköautoille, mikrosiruille ja kriittisille raaka-aineille on annettu strateginen merkitys Yhdysvalloissa ja Euroopan unionissa”, Alaja kirjoittaa joulukuussa 2024 julkaistussa raportissa. KESKUSTELUA TARVITAAN LISÄÄ Teollisuusliiton ulkoisen viestinnän päällikkö Antti Malste arvioi, että Suomessa tarvitaan lisää julkista ja moniäänistä keskustelua teollisuuspolitiikasta. – Raportti on tervetullut lisä keskusteluun. Kuten Alaja raportissaan toteaa, teollisuuspolitiikka on tehnyt paluun, Malste sanoo. Maailmanlaajuiset turvallisuuteen, ilmastoon ja teknologian kehitykseen liittyvät murrokset muuttavat valtioiden ja teollisuusyritysten toimintaympäristöä. Suomessa myös väestön ikääntyminen on keskeinen muutos. – Nämä suuret murrokset vaativat aktiivisempaa otetta myös teollisuuspolitiikkaan, Malste sanoo. OSAAMINEN ON SUOMEN VALTTI Strategisesti tärkeiden ja kilpailuetua tuovien teollisuuden alojen tunnistaminen on onnistuneen teollisuuspolitiikan lähtökohta. ”Talouskasvun ja taloudellisen vaurauden kannalta on tärkeää, että maa tai alue erikoistuu korkeaa osaamista vaativiin ja kompleksisiin vientituotteisiin ja -palveluihin, joita ei pystytä helposti tuottamaan muualla”, Alaja kirjoittaa. Antti Malste osallistui Teollisuusliiton edustajana työja elinkeinoministeriön valmisteleman Teollisuuspoliittisen strategian ohjausryhmään. Joulukuussa 2024 julkaistussa strategiassa linjataan muun muassa, että julkista rahoitusta on käytettävä tehokkaammin uusien toimialojen kasvattamiseen ja elinkeinorakenteen monipuolistamiseen. – Kuten strategiassa todetaan, suomalaisella teollisuudella on edelleen kaikki perusedellytykset menestyä kansainvälisessä kilpailussa myös tulevaisuudessa, Malste sanoo. Suomalaisen teollisuuden kilpailuvaltti on selkeä: osaaminen. Siihen perustuu niin työntekijöiden, yritysten kuin yhteiskunnan menestys. – Varsinkin vihreän siirtymän ja digitalisaation luominen kasvumahdollisuuksien saralla Suomella ja suomalaisilla yrityksillä on loistavia mahdollisuuksia uuden kasvun ja työllisyyden luomiseksi. Vahvuuksien tunnistaminen on onnistuneen teollisuuspolitiikan perusta. Yhteinen eurooppalainen teollisuuspolitiikka olisi Suomen kannalta hedelmällisempää kuin valtioiden välinen kilpailu. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVA ISMO PEKKARINEN / LEHTIKUVA AVAAJA Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 8 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 8 8.1.2025 14.20 8.1.2025 14.20
1/2025 Tekijä 9 ONNISTUMISTA JA ARKUUTTA Alaja kirjoittaa raportissaan, että Orpon hallituksen huhtikuussa 2024 ilmoittama verohyvitys suurille puhtaan siirtymän teollisille investoinneille kertoo, että myös Suomessa on siirrytty valikoivan teollisuuspolitiikan aikaan. – Suomen pitäisi kansallisessa teollisuuspolitiikassa pyrkiä panostamaan kansallisiin kilpailukykytekijöihin, kuten osaaviin työntekijöihin. Nykyistä rohkeammillekin toimille olisi käyttöä. – Ehkä selkein epäonnistuminen teollisuuspolitiikassa on ollut turhan arka suhtautuminen valtio-omistukseen teollisuudessa ja valtion uskallukseen käyttää ääntä yrityksissä, joissa valtiolla on merkittävä omistusosuus, Malste pohtii. SUOMI EI TOIVO VALTIOIDEN KILPAILUA Raportissaan Alaja arvioi, että EU:n yhteisvelalla rahoitettu vuosien 2021–2026 elpymissuunnitelma on merkittävin yritys tehdä unionin tason teollisuuspolitiikkaa. EU:lla ei ole kuitenkaan merkittäviä pysyviä budjettivaroja teollisuuspolitiikkaan, joten vetovastuu on jäsenvaltioilla. – Teollisuuspolitiikan paluu on tarkoittanut valtiontukipolitiikan vahvistumista. Suomen kannalta tämä on huolestuttava kehityssuunta, Malste sanoo. Suurilla mailla on suuret mahdollisuudet tukea omaa teollisuuttaan, joten valtioiden välinen kilpailu on Suomelle myrkkyä. Yhteiset EU-tason ponnistukset eurooppalaisen kilpailukyvyn parantamiseksi hyödyntäisivät paremmin myös suomalaisia yrityksiä. – Meidän pitäisi pyrkiä toimimaan sen eteen, että EU-tason teollisuuspolitiikkaa tehdään lähtökohdista, jotka esimerkiksi edistävät vapaata kilpailua, innovaatioita ja näiden kaupallistamista, Malste sanoo. ? Suuret murrokset vaativat aktiivisempaa otetta myös teollisuuspolitiikkaan. AJASSA Toisaalta maan hallituksen tekemät rajut valtiohallinnon leikkaukset rapauttavat onnistuneen teollisuuspolitiikan pohjaa, sillä päätösten taustalle tarvitaan laaja-alaista valmistelua ja tiedontuotantoa. Suomen teollisuuspolitiikassa on pitkään pyritty markkinavetoisuuteen, eli valtio on puuttunut mahdollisimman vähän teollisuuden toimintaan. Politiikan tehtävänä on ollut luoda yrityksille mahdollisimman hyvä toimintaympäristö. Teollisuusliiton Malste arvioi, että suomalainen teollisuuspolitiikka on onnistunut kohtuullisesti tämän vuosituhannen puolella. AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai viestipalvelu X:ssä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. + LUE LISÄÄ Mainettaan parempi teollisuuspolitiikka -raportti www.utak.fi/mainettaanparempi-teollisuuspolitiikkaraportti Ilmastonmuutos on murros, johon teollisuuspolitiikalla voidaan vastata esimerkiksi ohjaamalla voimavaroja ympäristöystävällisiin teknologioihin. Kuvassa tuulivoimaloita Porin edustalla. Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 9 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 9 8.1.2025 14.21 8.1.2025 14.21
10 Tekijä 1/2025 SEURAA TILANNETTA liiton verkkosivuilta: www.teollisuusliitto.fi Teknologiateollisuuden työehtosopimus päättyi 30.11.2024. Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat ovat neuvotelleet joulu–tammikuussa uudesta työehtosopimuksesta sekä suoraan että valtakunnansovittelijan välityksellä. Tämän Tekijän mennessä painoon viimeisin tieto oli, että osapuolet kokoontuvat neuvotteluihin 9. tammikuuta. ”Olemme valmiit menemään loppuun asti ” Joulukuussa lakossa olleet teollisuusliittolaiset toivovat, että neuvottelujumista päästäisiin eteenpäin ja työehtosopimus saataisiin aikaiseksi. Palkankorotusvaatimus saa lakkovahdeilta tuen. Monella työpaikalla lakot ovat tiivistäneet työntekijöiden rivejä entisestään. TEKSTI JOHANNES WARIS, TIIA KYYNÄRÄINEN, ANTTI GOMAN, SIRKKA-LIISA AALTONEN JA ANTTI HYVÄRINEN KUVAT JOHANNES TERVO, TOMMI ANTTONEN, VESA RANTA, JARNO ARTIKA, HARRI NURMINEN JA MATIAS HONKAMAA ”TARVE PALKANKOROTUKSILLE TUNTUU RUOKAKAUPASSA JA SÄHKÖLASKUA MAKSAESSA” Ekerillä lakossa olevat teollisuusliittolaiset muistelivat kaiholla viime talven Painava Syy -lakkojen aikaista nuotiota ja grillimakkaraa. – Kieltämättä tulee sellainen olo, että voisihan ne työehtosopimusneuvottelut ajoittaa, touko-kesäkuulle, niin neuvotteluja voisi vauhdittaa lakkovahdissa, vaikka aurinkotuolista käsin, pääluottamusmies Mikaela Skriko sanoo. – Toisaalta seisoimmehan viime talven mielenilmauksissa välillä lumipyryssä 25 asteen pakkasessa, että kokemusta on, Skriko jatkaa ja vakavoituu. Nyt on kyse työehtosopimuksesta, keskeisestä työelämän laatua parantavasta tai heikentävästä paperista. Varsinkin tilanteessa, jossa maan hallitus on lainsäädännön kautta lähtenyt leikkaamaan työntekijöiden työsuhdeturvasta ja toimeentulosta. Inflaatio on jyllännyt ja korkojen nousu näkyy käytettävissä olevissa varoissa – tai niiden puutteessa. – Kyllä sen huomaa, että kaikki on kallistunut. Ja vaikka saisimme neuvoteltua sen kymmenen prosentin palkankorotuksen, niin ei sekään vielä ihmeitä tee. Tarve palkankorotuksille tuntuu niin ruokakaupassa, kuin jälleen kasvanutta sähkölaskua maksaessa, pietarsaarelainen Skriko sanoo. – Jos meillä työntekijöillä ei ole varaa kuluttaa, niin mahdollinen taantuma vain pitenee. Esimerkiksi lapsiperheillä on jo nyt todella vaikeaa, työsuojeluvaltuutettu Jan-Erik Tarvonen lisää. Palkankorotusten lisäksi lakkovahdeilla on huoli yleissitovien työehtosopimusten tulevaisuudesta. 4.12. Ekeri Oy Ab Pedersöre LAKKO Alex Saari, pääluottamusmies Mikaela Skriko ja työsuojeluvaltuutettu Jan-Erik Tarvonen lakkovahdissa. JO H A N N ES TE RV O Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 10 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 10 8.1.2025 14.21 8.1.2025 14.21
1/2025 Tekijä 11 AJASSA – Emmehän me halua lakkoilla. Viime kädessä me puolustamme ”vihreää kirjaa”, teknologiateollisuuden työehtosopimusta. Se on paksu kirja, joka takaa selvät raamit, Skriko sanoo. Maan hallitus haluaa laajentaa paikallista sopimista tavalla, joka saattaisi tarkoittaa, että selvät raamit puuttuisivat yhä useammalta työntekijältä. Ekeri on kasvanut kovaa vauhtia ja työllistää tällä hetkellä yhteensä yli 300 henkeä. – Tästä vuodesta näyttää taas tulevan ennätysvuosi. Työnantaja ei oikein voi vedota siihen, että firmalla menee niin huonosti, ettei se kestä yhtä lakkopäivää, Skriko sanoo. ”VALMIUDET UUSIIN TOIMIIN ON OLEMASSA” Jyväskylässä hydraulimoottoreita valmistavan Black Bruinin toimipaikalla aloiteltiin lakkopäivää kello kuuden aikaan aamulla. Pääluottamusmies Ari Aarrelampi kertoo, että lakkoon osallistuu kaikki tehtaan noin 60 työntekijää. Myös ammattiliitto Pron toimihenkilöitä osallistuu päivän lakkoon. – Positiivisella mielellä ollaan, mutta toki odotamme, että tällaiset loppuisivat ja saataisiin uusi työehtosopimus valmiiksi. Meillä on tänään kaikki teollisuusliittolaiset lakossa ja myös Pron puolelta osallistutaan lakkoon, Aarrelampi kuvaa lakkotunnelmia. – Tämä palkkatavoite on riittävä. Pitkään on menty lähes minimillä. Korkea aika olisi saada buustia työntekijäpuolellekin. Näin saisimme Suomen nousuun ja ihmiset eivät pelkäisi kuluttaa. Aarrelampi muistuttaa, että vaikka puhutaan 10 prosentin palkankorotuksesta, korotus on jaettu kahdelle vuodella aivan kuten viimeksikin. – Viimeksi saimme 3,5 prosenttia ja 2,5 prosenttia. Inflaatio on ollut kova. Ei tämäkään vielä riitä ostovoiman paikkaamiseen. Koneasentaja Kimmo Markkanen toivoo, että palkankorotustavoite toteutuisi. – Toivottavasti neuvottelupöydässä ei tästä tarvitse taipua, Markkanen sanoo. Palkankorotustavoitteen lisäksi Black Bruinin työntekijät pohtivat myös muita työehtosopimukseen tulevia kirjauksia. Pääministeri Petteri Orpon (kok) johtama hallitus on ajanut tukun työmarkkinoita heikentäviä muutoksia lävitse. Hallitus on muun muassa heikentänyt työttömyysturvaa ja laajentaa paikallista sopimista. Nämä toimet puhututtavat Black Bruinillakin. – Paikallinen sopiminen hieman hirvittää, että pysyvätkö kaikki siinä mukana, Markkanen sanoo. – Hallitus on ajanut työttömyysturvan heikennyksiä. Niihin pitäisi saada kompensaatiota, pohtii puolestaan varastotyöntekijä Petri Päivärinta. Pääluottamusmies Aarrelampi toivoo, että työehtosopimuksen tekstikysymyksiin ei tulisi heikennyksiä. Jos joudutaan jostain luopumaan, siitä olisi saatava riittävä korvaus. – Loppuun astihan olemme valmiit menemään. Kuunnellaan nyt vain, miten neuvottelut etenevät. Valmiudet uusiin toimiin on olemassa. 4.12. Black Bruin Oy Jyväskylä 9.12. Darekon Oy Ltd Haapavesi >> Petri Päivärinta ja Kimmo Markkanen Black Bruinilta toivovat, että palkankorotustavoite toteutuisi. Asmo Syrjä ja Tellervo Sirviö vahtivat lakon sujumista. JO H A N N ES TE RV O JA RN O A RT IK A VE SA RA N TA Teollisuusliitto järjesti joulukuussa työehtosopimusneuvottelujen vauhdittamiseksi kuusi päivän mittaista lakkoa teknologiateollisuuteen 3.–4. ja 9.–12. joulukuuta. Työtaistelun piirissä oli yhteensä noin 33 000 työntekijää yli 400 työpaikalla. Teollisuusliitto kertoi marraskuussa yhdessä muiden SAK:laisten ammattiliittojen kanssa tavoittelevansa kaksivuotista palkkaratkaisua, jossa ensimmäisenä vuonna palkankorotus olisi 6 prosenttia, vähintään 150 euroa kuukausipalkkaan ja toisena vuonna 4 prosenttia, vähintään 100 euron korotus kuukausipalkkaan. Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 11 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 11 8.1.2025 15.10 8.1.2025 15.10
12 Tekijä 1/2025 LAKKO “OMAN TOIMEENTULON PUOLESTA TÄÄLLÄ OLLAAN” Darekon Oy Ltd:n pääsisäänkäynnin kello Haapavedellä näyttää 5.36. Parkkipaikka ammottaa tyhjyyttään, autoja on vain muutama siellä täällä. Yleensä pysäköintialue on arkiaamuisin täynnä, mutta tänään ei olekaan tavallinen työpäivä: tehdas on lakossa. Tuotantotyöntekijä ja Oulaisten Teollisuustyöväen ammattiosasto 368:n hallituksen jäsen Kimmo Syrjän mielestä 10 prosentin palkankorotustavoite oli ihan hyvä ilmoittaa ääneen jo etukäteen, jotta jäsenet tietävät, mitä liitto tavoittelee ja minkä puolesta työpaikoilla lakkoillaan. – Parin vuoden inflaatio pitäisi syödä pois ja saada vielä pari prosenttia lisää, hän sanoo. Esimerkiksi Darekonilla olisi varmasti varaa maksaa paremminkin. Kyse onkin siitä, mikä omistajille riittää. – Jos yhtenä vuonna tehdään voittoa viisi prosenttia, seuraavana pitäisi tehdä jo kymmenen, Syrjä sanoo. Tuotantotyöntekijä Sirpa Lohi toivoo, ettei liitto anna helpolla periksi vaatimuksistaan. Darekonin pääluottamusmies Tellervo Sirviö sanoo, että liiton vaatimuksille annetaan tehtaalla täysi tuki. Lakon osuminen omalle työpaikalle ei harmita. Lakkovahdit eivät myöskään pelkää sitä, että lakkopäiviä tulisi omalle kohdalle lisää. – Liitto on näin päättänyt. Kyllä me tiedetään, että kaikki ovat yhtä tärkeitä, tuotantotyöntekijä ja Oulaisten Teollisuustyöväen ammattiosasto 368:n sihteeri Sari Syrjä sanoo. Darekonilla työnantaja on väittänyt, että liittoon kuulumattomilla olisi tavallinen työpäivä. Teollisuusliiton näkemys on, että kaikki työt ovat lakossa, kuului työntekijä liittoon tai ei. Sari Syrjän mukaan suurin osa työntekijöistä ymmärtää asian merkityksen. Myös Kimmo Syrjä kehuu työntekijöiden hyvää henkeä ja lakkoon osallistuvien määrää. ”TYÖEHDOISTA TAISTELLAAN NYT TOSISSAAN” ”Onko se totta, mehän ei aiemmin ole oltu lakkolistalla.” Mantsinen Group Ltd Oy:n Liperin Ylämyllyn toimipisteen pääluottamusmies Joona Simonen taustajoukkoineen vastaili ahkerasti kysymyksiin sen jälkeen, kun yhtiön nimi oli kirjattu lakon piiriin kuuluvien yritysten listalle. – Monen kanssa käytiin keskusteluja siitä, mitä työehtosopimus oikeasti merkkaa, miksi se on niin tärkeä asia. Saatiin liittoon kuulumattomienkin mieli muuttumaan, Simonen kertoo. Simonen kiittää hyvää yhteistyöporukkaansa, joka on onnistunut konkretisoimaan viestiä työehtosopimuksen merkityksestä ja Teollisuusliiton tekemästä työstä. Kun tietoisuutta on lisätty ihan henkilötasolla, jäsenkampanja on tuottanut jo 16 uutta liiton jäsenyyttä. Teollisuusliiton järjestäytymisaste on Mantsisella noussut jo 71 prosenttiin. Pääluottamusmies arvioi, että järjestäytymisinto jatkuu. Ensi vuoden alusta lähtien pääluottamusmies Simosen aisaparina työskentelee uusi varapääluottamusmies Miika Malinen. Simosella ja Malisella on samat ajatukset tilanteesta: – Nykyinen hallitus on työnantajan puolella ja ajanut työehtoja alas lakimuutoksilla. Tessiä ei voi enää heikentää. Toinen asia on ostovoiman merkittävä heikentyminen. Esitetty yhteensä 10 prosentin palkankorotus on kaksikon mukaan täysin realistinen. – Valtion talous kestää ja niin tulee kestämään myös yritysten talous, Simonen summaa. 10.12. Mantsinen Group Ltd Oy Liperi Mantsinen Groupin portilla lakkovahtia pitivät Mantsisen tuleva varapääluottamusmies Miika Malinen, asentaja Jari Nevalainen, hitsaaja Valtteri Kirvesniemi ja pääluottamusmies Joona Simonen sekä Teollisuusliiton järjestämistoimitsija Markus Laukkanen ja John Deeren pääluottamusmies Harri Auvinen. JA RN O A RT IK A ”EI SUOMI PÄRJÄÄ ILMAN MEITÄ TYÖNTEKIJÖITÄ” Aamukuudelta usean yrityksen tehdaskompleksin porteilla lakkovahteina olivat alihankintayritys Logistic TKT Systemsin, raskaiden ajoneuvojen alustaosia valmistavan Sisu Akselien, puolustusteollisuusja teknologiayhtiö Patrian sekä pintakäsittelyä tarjoavan FSP:n työntekijät. – Eihän lakot koskaan kivoja asioita ole, mutta välillä tämä on viimeinen vaihtoehto. Päällimmäisenä tässä on työnantajan mielestä liian iso palkankorotustoive. Ikinähän työnantajan mielestä palkankorotus ei sovi mihinkään väliin, mutta kyllä se on nyt työntekijöiden vuoro saada osansa, Logistic TKT Systemsin pääluottamusmies Pekka Myllyniemi perustelee päivän lakkoa. – Kyllä tässä on näpäytettävä maan hallituksenkin suuntaan, että ei Suomi pärjää ilman meitä työntekijöitä. Myös Sisu Akseleilla ollaan lakossa. Vuodenvaihteesta pääluottamusmiehenä aloittava Janne Merikallio kertoo, että kaikki yhtiön työntekijät ovat lakossa. – Hyvillä mielin lakkoon on lähdetty. Yhdessä lakkoillaan palkankorotusten ja työehtosopimuksen puolesta. Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 12 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 12 8.1.2025 14.21 8.1.2025 14.21
1/2025 Tekijä 13 AJASSA – Meidän työnantajallamme menee todella hyvin ja tilauskantaa on paljon. Kyllä meidän työnantajallamme on ainakin varaa korotukseen ja tulee olemaan myös jatkossa. Tilauskantaa on useiksi vuosiksi eteenpäin, Logistic TKT Systemsin Myllyniemi sanoo. Asentaja Ari Toivanen Patria Landilta sanoo, että riittävän korkealle asetetusta tavoitteesta on mahdollista tulla vähän alaspäin ja silti korotus tuntuu. – Pakkohan korotustavoite oli asettaa korkealle. Ainahan se on ollut niin, että sieltä jonkun verran on tultu alas. Pienistä korotuksista olisi ollut vaikeampi tinkiä. Nyt voidaan saadakin jotain, Toivanen miettii. Pintakäsittelijänä toimiva Peetu Haverinen FSP:ltä pohtii puolestaan, että palkankorotusta tarvitaan hintojen nousun kompensoimiseksi. – Palkkaa olisi hyvä nostaa, sillä tavarat ja palvelut ovat kallistuneet niin paljon. Palkankorotus kompensoisi näin elämisen kustannusten nousua, Haverinen sanoo. ”JOS JATKOSSAKIN TARVITSEE SEISTÄ PORTILLA, ME OLEMME SIIHEN VALMIIT” Kuopion Särkiniemessä lakkoon osallistuivat sähkökeskuksia valmistavan POK Group Oy:n työntekijät. Pakkasaamun lakkovahdissa tunnelmaa loivat ulkotulet ja vilkkuvat huomiovalot. Pääluottamusmies Kari Thure kertoo, että lakko piti mallikkaasti. – Ei ole näkynyt työntekijöitä. Keskenään on saatu olla lakkovahdissa, Thure kertoo. Lähes kaikki 110 tuotannon työntekijää ovat Teollisuusliiton jäseniä. Järjestäytymisaste on noussut marraskuun alun jälkeen 66 prosentista 96:een. Liiton ja ammattiosaston tarjoamat edut ja turva kiinnostavat. – Tein laskelman, paljonko jäsenmaksu on tietyllä palkkasummalla, ja mitä sillä saa. Moni näki jäsenyyden konkreettisen hyödyn, Thure kertoo. Järjestäytymisessä on kyse myös työntekijöiden asemasta yhteiskunnassa. Yhteisvoimin työntekijän ääni kuuluu ja vaikuttaa. – Jos kaikki olisimme vain kassan jäseniä, meitä vedettäisiin kuin pässiä narussa, Thure sanoo. Esivalmistustiimin työntekijä Arkadiusz Wolczkiewicz arvioi, että yhteiskunnalliset tapahtumat ovat vauhdittaneet ihmisten intoa liittyä ammattiliittoon. – Hallituksen toimesta on tullut niin paljon leikkauksia ja uhkauksia leikkauksista, että ihmiset ovat oikeasti alkaneet pohtia tulevaisuutta. Asioille pitää tehdä jotain nyt, ennen kuin on liian myöhäistä, Wolczkiewicz sanoo. – Jos jatkossakin tarvitsee seistä portilla, me olemme siihen valmiit, Kari Thure sanoo. ? 12.12. POK Group Oy Kuopio 11.12. Logistic TKT Systems, Sisu Akselit, Patria ja FSP Hämeenlinna + LUE JA KATSO LISÄÄ Juttuja ja videoita Teollisuusliiton lakkotoimista: www.tekijalehti.fi/uutiset Tarkempia tietoja työtaistelutoimista: www.teollisuusliitto.fi/tyotaistelu SAK:n Voitolla työhön -kampanja ja seuranta työehtosopimuskierroksesta www.sak.fi/voitollatyöhön Logistic TKT Systemsin pääluottamusmies Pekka Myllyniemi ja tuleva pääluottamusmies Janne Merikallio Sisu Akseleilta POK Groupin pääluottamusmies Kari Thure, kojeistoasentaja Kimmo Tilles ja kojeistoasentaja Jarkko Heiskanen olivat lakkovahteina. M AT IA S H O N KA M A A H A RR I N U RM IN EN Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 13 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 13 8.1.2025 14.21 8.1.2025 14.21
14 Tekijä 1/2025 PÄÄJUTTU Ratkaisua työttömyyteen etsitään nyt kunnista Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 14 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 14 8.1.2025 14.21 8.1.2025 14.21
1/2025 Tekijä 15 AJASSA >> Vuodenvaihteessa työja elinkeinopalvelut siirtyivät valtiolta kuntien vastuulle. Nyt kuntien harteilla on ratkaista, mistä työttömille löytyisi töitä. TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN KUVAT PATRIK LINDSTRÖM GRAFIIKKA EMILIE UGGLA H istoriallinen uudistus. Vuosisadan muutos. Valtava ponnistus. Näin asiantuntijat kuvaavat vuodenvaihteessa voimaan tullutta muutosta, jossa työja elinkeinopalvelut eli TE-palvelut siirtyivät kuntien hoidettavaksi. Uudistus koskettaa niin työttömiä, työvoimaja yrityspalveluiden henkilöstöä, kaikkia MannerSuomen kuntia, 31 valtion virastoa ja valtavaa joukkoa yrityksiä ja yleishyödyllisiä organisaatioita. Vaikka kyse on mittavasta muutoksesta, kuntalaisille näkyvin muutos on se, että työvoimatoimistot häviävät katukuvasta. Työtön työnhakija puolestaan kohtaa muutoksen muun muassa silloin, jos hänen tarvitsee tavata oma vastuuasiantuntijansa. On todennäköistä, että asiantuntija vaihtuu muutoksen myötä, mutta vielä todennäköisempää on, ettei häntä tavoita enää entisestä osoitteesta tai puhelinnumerosta. Uudet yhteysja muut tiedot löytyvät oman kunnan nettisivuilta. Uudistuksen seurauksena Suomeen syntyy 45 työllisyysaluetta. Kunnat, joiden työvoimapohja ei ylitä 20 000 henkilöä, ovat muodostaneet yhteistoiminta-alueita. Näin 39 työllisyysaluetta tuottaa TE-palveluita useammalle kunnalle niin sanotulla vastuukuntamallilla. Kaksi työllisyysaluetta järjestää palvelunsa kuntayhtymänä. Lahti, Kouvola, Helsinki ja Vantaa järjestävät palvelunsa itse. Teollisuusliiton jäsen Seppo Palkki on ollut työttömänä vuodesta 2017. Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 15 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 15 8.1.2025 14.21 8.1.2025 14.21
16 Tekijä 1/2025 Välillä on lamaantunut olo. PÄÄJUTTU TYÖTTÖMYYS VIE VOIMIA Kunnat saavat työllisyyspalvelut hoitaakseen vaikeassa tilanteessa. Suomessa talouden suhdanne on heikko, julkishallintoa supistetaan rajusti, etuuksia leikataan ja työttömyys lisääntyy. TEM:n Työnvälitystilaston mukaan Suomessa oli lokakuun lopussa runsaat 285 000 työtöntä työnhakijaa. Heistä yli 100 000 oli pitkäaikaistyöttömiä eli he ovat olleet vailla työtä yhtäjaksoisesti vähintään vuoden. Pitkäaikaistyöttömyys on ollut Suomessa merkittävä ongelma jo vuosia, eikä valtiovetoinen työllisyydenhoito ole kyennyt ratkaisemaan sitä. Nyt ratkaisua haetaan kuntien kautta. Vuodenvaihteen jälkeen Kirkkonummen, Vihdin ja Siuntion muodostama työllisyysalue saa hoitaakseen myös Teollisuusliiton jäsenen Seppo Palkin työllisyysasiat. Palkki laskee, että hän on ollut työttömänä viimeisimmästä pitkästä työsuhteestaan vuodesta 2017. – Tässä välissä on ollut muutamien viikkojen pestejä, mutta ei muuta, Palkki kertoo. Palkki on tehnyt työurallaan töitä usealla alalla. Työhistoriasta löytyy työtä kaupan, tukkukaupan, elektroniikan ja metallija konealalta. Vuoden 2009 jälkeen hän on työskennellyt varastotöissä opiskeltuaan varastologistiikan perustutkinnon. Logistiikka-alan työt kiinnostavat Palkkia eniten ja niitä hän on myös hakenut. – Jaksan yhä hakea töitä, mutta tällä hetkellä niitä on tarjolla todella vähän, Palkki sanoo. – Kyllä nämä vuodet melkoista taistelua ovat olleet. Välillä on lamaantunut olo. Kaipaan työyhteisöä ja työkavereita. Olen sosiaalinen ihminen ja siksi kaipaan ihmisiä. Palkki sanoo, että hänen lähettämiensä työhakemusten määrä lasketaan jo tuhansissa kappaleissa. Hän on hakenut töitä ympäri pääkaupunkiseutua. Palkin mukaan tunnustamaton tosiasia on, että ikärasismia esiintyy työnantajissa useasti. – Viime aikoina olen henkilökohtaisesti törmännyt asiaan. Vaikka sitä ei sanota suoraan, se välittyy rivien välistä. TE-palveluista Palkin kokemukset ovat kaksijakoiset. Aiemmin yhteydenottoja tuli useammin, mutta välillä on ollut todella hiljaista. – En tiedä, onko kyse henkilöresursseista vai mistä, mutta yhteen aikaan TE-toimistosta oltiin yhteydessä lähes kuukausittain, mutta välillä heistä ei ole kuulunut vuosiin mitään. Äskettäin tuli pakollinen yhteydenotto, kun selvittelin opiskelumahdollisuuksia. Valitettavasti mahdollisuus ei toteutunut siten kuin toivoin. TE-palveluiden siirrosta kuntiin Palkki odottaa paljon. Hän kuitenkin muistuttaa, että siirto ei yksistään helpota työttömän elämään mitenkään. Seppo Palkki toivoisi löytävänsä töitä logistiikkaalalta. Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 16 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 16 8.1.2025 14.21 8.1.2025 14.21
1/2025 Tekijä 17 AJASSA >> Myös palveluja pitää kehittää. – Palvelut pitäisi tehdä mahdollisimman helpoksi tavoittaa. Pitäisi olla tarjolla myös mahdollisimman matalan kynnyksen palveluita. RAHA JA PALVELUT HUOLETTAVAT TE-palveluiden niukkuus on näkynyt laajemminkin. Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski kertoo, että järjestön jäsenistö on raportoinut heille riittämättömistä palveluista ja yhteydenottovaikeuksista. – Virkailijoita ei tahdo saada kiinni, jos on kysyttävää. Tilastollisestikin tämä on ollut nähtävissä siten, että pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste on pudonnut alle kymmeneen prosenttiin, kun se keskimäärin on ollut noin 28 prosenttia, Haapakoski sanoo. Haapakoski odottaa TE-palveluiden siirtoa hieman huolissaan. Kuntien erilaisuus ja resurssit herättävät epäilyitä palveluiden laadusta. Saavatko kaikki työttömät tasavertaisesti heille kuuluvaa palvelua? – Työttömien yhdenvertaisuus on kyllä vaarassa. Alueita on paljon ja näyttää siltä, että eri alueet ovat valmistautuneet tähän uudistukseen eri lailla. Toinen huoli Haapakosken mukaan liittyy työttömyyden hoitoon keskeisesti osallistuvaan kolmanteen sektoriin eli vaikkapa yhdistyksiin tai säätiöihin. Näiden yhteistyökumppanien rooli on uudistuksessa yhä avoinna. – Esimerkiksi noin puolella meidän järjestöistämme on epätietoisuutta, mitä tuleman pitää. Eli ollaanko kumppaneita jatkossa vai ei. Ongelma osittain liittyy rahaan. Kolmas sektori käyttää työllistämiseen palkkatukea, jota myönnetään työnantajille työttömän työnhakijan palkkaukseen. – Tämän hallituskauden aikana tähän ei ole myönnetty yhtään lisärahoitusta. Monissa kunnissa nämä rahat on käytetty loppuun. Monilla paikkakunnilla rahat on sidottu jo ensi vuoteen. TE-palveluiden laatukirjo huolettaa myös Tatsin toiminnanjohtajaa Peppi Tervo-Hiltulaa. Hänen mukaansa työttömien kokemukset TE-palveluista ja oman vastuuasiantuntijan osaamisesta eroavat jo nyt hyvin paljon. – Palveluissa on paljon vaihtelua. Palvelujen saatavuus riippuu paljon siitä, tietääkö oma vastuuasiantuntija kaikista näistä palveluista ja osaako hän ohjata palveluiden piiriin. Työttömien kokemukset TE-palveluista vaihtelevat suuresti, koska eri paikoissa on saatavilla erilaisia palveluita. Tämä tuskin tulee vähään aikaan muuttumaan, Tervo-Hiltula sanoo. Myös kolmannen sektorin rooli huolettaa TervoHiltulaa. Kun rahoitusta leikataan jatkuvasti, lakisääteisten ja vapaaehtoisten palveluiden rajapinnalla toimivien järjestöjen tuottamat palvelut ovat vaakalaudalla. Pitkäaikaistyötön Seppo Palkki järjestysmiehenä salibandyn ottelussa Kirkkonummen Rangers vastaan SC Hawks. Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 17 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 17 8.1.2025 14.21 8.1.2025 14.21
18 Tekijä 1/2025 PÄÄJUTTU – Monesta paikasta leikataan nyt yhtä aikaa. Palvelut, jotka liittyvät vaikkapa työkykyyn, arjessa pysymiseen tai itsensä kehittämiseen ovat myös leikkausten kohteena. Työttömän näkökulmasta tilanne näyttäytyy nyt hyvin sekavalta ja muutoksien kourissa olevalta. YHDENVERTAISET PALVELUT KAIKILLE Haasteista huolimatta kunnat ottavat mielellään vastaan TE-palveluiden hoidon. Jo vuosia kunnat ovat osallistuneet työttömyysetuuksien maksamiseen, mutta työttömyyden hoidon työkalut ovat olleet valtiolla. Muutoksen suurena, kantavana ideana on, että työllisyyden hoidon palvelut pitää tuottaa kunnissa lähipalveluna. Tavoitteena on, että ihmiset työllistyvät nopeammin, elinvoima kunnissa kasvaa sekä työja elinkeinotoiminnan palvelujen tuottavuus, saatavuus ja monipuolisuus paranevat. Ajatus on, että kunnat tuntevat kuntalaisensa ja alueen yritykset ja muut toimijat. Näin avoimiin työpaikkoihin saadaan löydettyä osaajat nopeasti. – Kunnat ovat pitkään toivoneet tätä tehtävää itselleen. Kunnat ovat nähneet, että työllisyyspalveluiden pitäisi olla lähipalveluita, kehittämispäällikkö Erja Lindberg Kuntaliitosta muotoilee. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on myös, että TE-palveluiden saatavuus olisi yhdenvertaista joka puolella Suomea. TYÖLLISYYSALUEET 2025 Lähde: Kuntaliitto Espoo-Kauniainen työllisyysalue Etelä-Hämeen työllisyysalue Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalue Etelä-Karjalan työllisyysalue Etelä-Kymenlaakson työllisyysalue Etelä-Satakunnan työllisyysalue Hanko-Inkoo-Raaseporin työllisyysalue Helsinki Jyväskylän ja Muuramen työllisyysalue Kainuu-Koillismaan työllisyysalue Keravan ja Sipoon työllisyysalue Keski-Pohjanmaan työllisyysalue Keski-Savon työllisyysalue Keski-Uudenmaan työllisyysalue Kirkkonummen, Vihdin ja Siuntion työllisyysalue Kouvola Kuntayhtymä Kymppi Kuopion työllisyysalue Lahti Lohja-Karkkilan työllisyysalue Läntisen Pirkanmaan työllisyysalue Meri-Lapin työllisyysalue Mikkelin seudun työllisyysalue Oulun seudun työllisyysalue Pietarsaaren seudun työllisyysalue Pohjanmaan työllisyysalue Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue Pohjoisja Itä-Lapin työllisyysalue Pohjois-Karjalan työllisyysalue Porvoon työllisyysalue Päijät-Hämeen työllisyysalue Raahen työllisyysalue Rovaseudun työllisyysalue Salon työllisyysalue Satakunnan työllisyysalue Savonlinnan työllisyysalue Seinäjoen, Ilmajoen ja Isonkyrön työllisyysalue Suupohjan työllisyysalue Tampereen seudun työllisyysalue Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalue Turun työllisyysalue TyöHäme Vantaa Ylivieska, Kalajoki, Nivala -työllisyysalue Ylä-Savon työllisyysalue 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31. 32. 33. 34. 35. 36. 37. 38. 39. 40. 41. 42. 43. 44. 45. 40 28 33 22 24 32 45 29 36 13 23 4 4 16 5 30 19 7 39 15 1 8 11 43 20 42 2 14 31 23 18 27 44 12 17 37 38 35 21 6 41 34 7 39 3 9 26 25 10 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 18 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 18 8.1.2025 15.28 8.1.2025 15.28
1/2025 Tekijä 19 >> – Yhdenvertaisuus ei kuitenkaan tarkoita samanlaista. Pitää muistaa, että meidän kaikki työnhakijamme ovat aivan erilaisia. Emme voi tarjota samaa kaikille. Näemme, että yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikille työnhakijoille voidaan tarjota juuri heidän tarvitsemiaan palveluita heidän matkallaan takaisin työelämään. Lindbergin mielestä yksi työttömyyden hoidon ongelmista on ollut toimijoiden siiloutuminen. Osaamista ja toimijoita on paljon, mutta kukaan ei ole hallinnoinut kokonaisuutta. Näin ihmisiä on helposti pudonnut palveluiden väliin. – Tämä on kunnissa ikään kuin palapelin kokoamista, jotta saadaan ihmiselle oikeat ja tarvittavat palvelut. Siksi myöskään ei ole yhtä oikeaa mallia, joka kävisi joka paikkaan. Toimijat, työpaikat, työttömät kaikki ovat erilaisia eri alueilla. Paikalliset vahvuudet ja kehittämiset on pakko huomioida. RAHOITUSMALLI KANNUSTAA PANOSTAMAAN PALVELUIHIN Kunnat saavat uusien tehtäviensä kustannusten kattamiseen rahoitusta valtiolta. Laskennallisesti työvoimapalveluiden järjestämiseen kohdentuva rahoitus maksetaan puoliksi kunnan työikäisen väestön ja työttömien määrän perusteella. Pääsäännöstä poiketen kotoutumiskoulutukseen laskennallisesti kohdentuva rahoitus maksetaan vieraskielisten määrän perusteella. Lisäksi kunnille maksetaan kompensaatiota työttömyysetuuksien rahoitusvastuun laajenemisesta. Kompensaation määrä on kiinteä eli se ei muutu esimerkiksi työttömien määrän muuttuessa vuosien välillä toisin kuin työvoimapalveluiden järjestämiseen laskennallisesti kohdistuvan rahoituksen kohdalla. Rahoitus on yleiskatteellista. Maksettu raha ei ole korvamerkitty mihinkään, vaan kunnat saavat päättää itse rahojen käytöstä. Uudistuksen ytimessä on niin kutsuttu kannustava rahoitusmalli. Malli tarkoittaa, että kunta joutuu ottamaan yhä suuremman rahoitusvastuun työttömän etuuksien maksamisesta, jos työttömän työttömyys pitkittyy. – Rahoitusmallin yhtenä ideana on se, että kun kunnissa panostetaan työllisyyspalveluihin ja saadaan sitä kautta aikaan positiivisia vaikutuksia työllisyyteen, kunnat voittaisivat siinä, että niiden etuusmaksatukset vähenisivät ja sitä kautta myös saatua rahaa voisi käyttää muuallekin, johtava asiantuntija Tanja Ståhlberg työja elinkeinoministeriöstä (TEM) kertoo. – Mutta ensiksi on panostettava palveluihin, jotta positiivisia työllisyysvaikutuksia saadaan. Kunnat saavat uudet tehtävänsä haastavassa taloustilanteessa. Monen kunnan talous on tiuSeppo Palkin päivät kuluvat arjen normaaleissa askareissa. Palkki ostoksilla K-Citymarketissa. Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 19 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 19 8.1.2025 14.21 8.1.2025 14.21
PÄÄJUTTU koilla. Ståhlberg myöntää, että yleiskatteellinen rahoitus voi lisätä kuntapäättäjien halua siirtää saadusta rahasta kunnan muiden rahareikien paikkaamiseen. – Me seuraamme, mikä on palveluihin panostamisen ja niiden vaikuttavuuden ja tulosten suhde. Mutta tämä on asia, johon TEM tai VM (valtiovarainministeriö) ei voi ottaa kantaa, mihin kunnat saamansa rahan budjetoivat, Ståhlberg sanoo. – Toivomme, että kunnissa kuitenkin nähdään tämän tehtävän merkitys kunnan ja kuntalaisten hyvinvoinnille ja kunnan elinvoimalle. JOS EI ÄÄNESTÄ, EI OLE VARA VALITTAA Huhtikuussa järjestetään alueja kuntavaalit. Kuten uudesta järjestelmästä nähdään, kunnat ovat saaneet uuden tehtävän, jonka hoidossa kuntapäättäjillä on iso rooli. Kuntaliiton Erja Lindbergin mielestä kuntalaisilla on nyt vaaleissa mahdollisuus vaikuttaa, millaista uutta kuntaa rakennetaan. Vahvat verkostot ja toimivat suhteet Enemmistö kunnista hoitaa TE-palvelunsa niin sanotun vastuukuntamallin mukaan. Se tarkoittaa, että useammasta kunnasta muodostetulla työllisyysalueella yksi toimii vastuukuntana järjestäen palvelut kaikille työllisyysalueen kunnille. Vastuukuntamallilla toimii myös Keski-Uudenmaan työllisyysalue, jonka muodostavat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Työllisyysalueen koko on reilut 100 000 työllistä. Lokakuussa työttömiä työnhakijoita oli hieman vajaat 10 000. Työllisyysalueen johtoon valittu Annukka Jamisto kertoo, että työvoiman liikkuminen on yksi alueen erityispiirteistä. – Tyypillistä tälle alueelle on se, että työtä tekevät pendelöivät paljon sekä pääkaupunkiseudun että pohjoisen suuntaan. Siksi meidän on paljon mietittävä työnantajayhteistyötä työllisyysalueen rajojen yli, Jamisto sanoo. Jamisto ei kuitenkaan näe vaaraa, että työllisyysalueen rajat ylittävä työnantajayhteistyö johtaisi lopulta työllisyysalueiden haluun rajoittaa omien työnantajiensa yhteistyötä muiden työllisyysalueiden kanssa. – Työllisyysalueiden kesken tästä on keskusteltu, että rajoittaminen ei ole lopulta kenenkään etu. Työnantajan välinen yhteistyö on sellaista, että hän saa työvoimaa, josta hän on kiinnostunut. Työnantajaa ei kiinnosta se, mistä alueelta työntekijä tulee. Työnantajat voivat myös vapaasti valita työllisyysalueen, miltä haluavat palveluja. Lisäksi jokaisella työllisyysalueella on mahdollisuus välittää työtä huomioiden työnantajat koko Suomen alueelta, Jamisto pohtii. – Täytyy myös muistaa, että Uudenmaan TE-toimiston hajoaminen tarkoittaa, että siirtyvien työntekijöiden mukana kulkee verkostoja. Työllisyysalueilla aloittavat henkilöt eivät tule tyhjästä, vaan heillä on verkostoja ja osaamista. Tätä meidän työllisyysalueiden on syytä vaalia. Keski-Uudenmaan työllisyysalueella toimii paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Jamiston mielestä työllisyyden hoidossa tulee merkitykselliseksi se, että näiden yritysten, kuntien elinkeinopalveluiden sekä kehittämisyhtiöiden kanssa yhteistyö tehostuu. Järvenpää toimii työllisyysalueen vastuukuntana. Jamiston mukaan alueen muodostavat kunnat ovat kuitenkin keskenään melko samankokoisia ja se tekee yhteistyöstä tiivistä. Näin joukosta yksikään ei nouse toisten hallitsijaksi. – Meillä on myös johtokunta, joka valvoo työllisyysalueen tekemistä. Siinä kaikista työllisyysalueen kunnista on edustus. Näin kaikilla on saman – Ilman muuta työllisyyden ja elinvoiman merkitys on valtavan tärkeä jokaiselle kunnalle. TE-palvelut ovat osaltaan työkalu rakennettaessa uutta kuntaa. Nyt kun sote-palvelut ovat kunnasta pois, joudumme hieman uudelleen miettimään kunnan roolia. Ehdottomasti tämä on tärkeä asia ja siihen kannattaa perehtyä, Lindberg sanoo. – Kuntapäättäjillä on tärkeä rooli, kun laki antaa mahdollisuuden siihen, että kunnissa pystytään paremmin huomioimaan paikalliset olosuhteet ja sitä kautta rakentamaan omannäköistä mallia tulevaan. TEM:n Tanja Ståhlberg sanoo, että kunnat ovat isossa muutoksessa. Hän muistuttaa, että äänestäminen on vaikuttamista, jota kuntalaisten kannattaa hyödyntää. – Kannattaa olla hereillä muutenkin siitä, miten kunnassa kuntalaisten asioita edistetään. Tässä TE-uudistuksessa on nimenomaan kyse siitä, että tunnistetaan kuntalaisten ja kuntien alueilla toimivien tahojen tarpeet. Lähteekö tämä toteutumaan, tunnistetaanko tarpeet ja miten kuntalaisia 20 Tekijä 1/2025 Annukka Jamisto JÄ RV EN PÄ Ä N KA U PU N KI Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 20 Tekijä_2025_1_sisus_ok.indd 20 8.1.2025 14.21 8.1.2025 14.21