ALISA PEEVO Automaalari Veho Suutarila Helsinki WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 1/2022 Suojaan kemikaaleilta Kemikaalialtistus on yhä useamman ammattitaudin syy. 6 Teknoon syntyi sopimus 28 Saksitehtaan sopiva henki 40 Uudistuksilla parempaa palvelua 48 Första avtalen i mål 56 Palloilua upoksissa 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI Tekija?_2022_1_kannet.indd 1 Tekija?_2022_1_kannet.indd 1 11.1.2022 14.28 11.1.2022 14.28
NÄIN OTAT YHTEYTTÄ Teollisuusliiton Uudenmaan toiminta-alue (Aluekeskus avataan kevään 2022 aikana Helsinkiin) Toimistosihteeri 020 774 1305 Teollisuusliiton Etelä-Suomen toiminta-alue (Aluekeskus avataan kevään 2022 aikana Lahteen) Toimistosihteeri 020 774 1362 Teollisuusliiton Lounais-Suomen toiminta-alue Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteerit 020 774 1323, 020 774 1343 Teollisuusliiton Itä-Suomen toiminta-alue (Aluekeskus avataan kevään 2022 aikana Kuopioon) Toimistosihteeri 020 774 1402 Teollisuusliiton Länsija Sisä-Suomen toiminta-alue Rautatienkatu 10, 7. kerros, 33100 Tampere Toimistosihteerit 020 774 1372, 020 774 1412 Teollisuusliiton Pohjanmaan toiminta-alue Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 Teollisuusliiton Pohjois-Suomen toiminta-alue Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteerit 020 774 1433, 020 774 1441 TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi Jäsenpalvelu auki ke klo 17 saakka, to suljettu. TEOLLISUUSLIITTO Pl 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi LIITTO TIEDOTTAA TO IM IN TA -A LU EE T K E S K U S TO IM IS TO Liiton ja kassan palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluekeskuksiin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Tekija?_2022_1_kannet.indd 2 Tekija?_2022_1_kannet.indd 2 11.1.2022 14.13 11.1.2022 14.13
1/2022 Tekijä 3 SISÄLTÖ PE KK A EL O M A A PE KK A EL O M A A MITEN VIHELTÄÄ VILUNKIPELI POIKKI? EU:n niin sanottu Whistleblowing-direktiivi tuo uusia elementtejä suomalaiseen työelämään. Voiko epäkohtien nimetön ilmoituskanava toimia käytännössä? SUOJAAN KEMIKAALEILTA KANSI Astmaa ja ihottumaa aiheuttavia isosyanaatteja käytetään autoalalla paljon. Kuvassa automaalari Kim Lindqvist suojavarusteissaan Suutarilan Vehon ruiskutuskopissa. SAKSITEHTAALLA RAUTA ON KUUMAA Fiskars Finlandin Billnäsin tehtaan työntekijät valmistavat klassikoiksi muodostuneita saksia ja kirveitä. Tehtaalla on panostettu yhteistoimintaan, mistä osoituksena Suomen paras TES-työpaikka -palkinto. 28 ? Mikko Hosio prässää hehkuvaa metallia Billnäsin tehtaan pajalla. 22 TU O M A S IK O N EN 10 Tekija?_2022_1_sisus.indd 3 Tekija?_2022_1_sisus.indd 3 12.1.2022 14.55 12.1.2022 14.55
4 Tekijä 1/2022 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 16 .2 . 28 Fiskarsin saksitehtaan sopimisen kulttuuri palkittiin 40 Liiton organisaatio uudistui lähemmäksi jäsentä 42 Muiden maiden huonot työolot havahduttivat 43 TOIMIJA Ammattiosaston puheenjohtaja Asta Mattila 45 OIVALTAJA Pääluottamusmies Harri Rusanen 46 MAAILMA Venäjällä tapaturmatilastoihin ei l uottamista 47 Lyhyet 56 HARRASTAJA Uppopalloilija Ilona Häsänen 58 Pulmat 59 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 TES Neuvottelukierros näyttää sopimisen vahvuuden 08 AVAAJA Jälkivaikutus pitää työehdot voimassa 10 KANSI Kemikaaleille altistuminen yhä useammin ammattitaudin syynä 18 VIERAILIJA Erityisasiantuntija Tiina-Maria Levamo 18 NÄKIJÄ Murikan rehtori Juha Vasara kannustaa kaikkia kursseille 22 Whistleblowing-direktiivi tuo ilmoituskanavat Suomenkin lakeihin 26 ILMIÖ Kartelli estää vapaan kilpailun 27 Lyhyet ? HARRASTAJA ”Uppopallossa tarvitaan voimaa, näppäryyttä, tekniikkaa ja strategiaa. Se on maailman ainoa aidosti kolmiulotteinen pallopeli”, kertoo uppopalloharrastaja Ilona Häsänen. ? TYÖYMPÄRISTÖ ”Vaatetus kohilleen, niin pärjää”, sanoo kylmätyöstä metsuri Rauno Javarus. ? AVAAJA Vanhat työehdot ovat voimassa, kunnes uusi työehtosopimus solmitaan – työnantajien väitteet eivät poista jälkivaikutusta. 56 36 48 I TIDEN Teknologiavtalet står klart 50 ARBETSLIVET God laganda och vassa produkter 52 FACKET Regioncentrum för förbundet närmare medlemmen 54 BRIEF IN ENGLISH New union regional centres begin their work 55 Työttömyyskassa/ A-kassan AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ JO U N I PO RS A N G ER EM IL IE U G G LA Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. 8 36 TYÖYMPÄRISTÖ Kerrospukeutuminen on kylmätyön turva 38 AMMATTILAINEN Myymälänhoitaja Pia Saloranta 39 Lyhyet Tekija?_2022_1_sisus.indd 4 Tekija?_2022_1_sisus.indd 4 12.1.2022 14.55 12.1.2022 14.55
1/2022 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 19.1.2022 Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja Yleissitovuus on työmarkkinoiden normi M eneillään olevalle työehtosopimusten neuvottelukierrokselle lähdettiin epävarmuuden vallitessa. Pakkaa sekoittivat työnantajien Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry, joista ensimmäinen vuoden 2020 lokakuussa ja toinen 2021 maaliskuussa ilmoitti luopuvansa työehtosopimustoiminnasta. Ne ryhtyivät edunvalvontajärjestöiksi ilman neuvottelumandaattia. Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusneuvottelut siirtyivät yrityskohtaisiksi. Teknologiateollisuuteen perustettiin sopimusneuvotteluja varten uusi työnantajajärjestö Teknologiateollisuuden työnantajat ry. Kesti kuitenkin lokakuun loppupuolelle asti ennen kuin järjestöön liittyneiden yritysten kattavuus nousi sille tasolle, että Teollisuusliitto saattoi arvioida sen neuvotteluosapuoleksi. Uudessa asetelmassa esitettiin ennustuksia työmarkkinoiden muutoksesta. Vaihtelu oli ennustajista riippuen radikaalista murroksesta ei välttämättä kummoiseen muutokseen. Nyt näyttää siltä, että murroksesta ei voida puhua. Teknologiateollisuuteen syntyi valtakunnallinen yleissitova luottamushenkilöjärjestelmän sisältävä työehtosopimus. Mekaanisessa metsäteollisuudessa neuvotellaan muuttuneessa asetelmassa, mutta yrityskohtainen kierros on siinä määrin kesken, että johtopäätösten vetäminen on ennenaikaista. Teollisuusliiton muiden alojen sopimuspöydissä neuvotellaan totuttuun tapaan alakohtaisten aikataulujen mukaisesti yleissitovista valtakunnallisista työehtosopimuksista. Myös muiden ammattiliittojen edustamilla sopimusaloilla neuvottelut käydään paperiteollisuutta ja mekaanista metsäteollisuutta lukuun ottamatta vanhalta pohjalta. Yleissitovuus on edelleen työmarkkinoiden normi. Sen rinnalla luottamushenkilöiden asema jopa vahvistui teknologiateollisuudessa, ja asema on tunnustettu myös mekaanisessa metsäteollisuudessa solmituissa yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa. Käynnissä oleva neuvottelukierros ei ole pääteasema. Se jättää solmittujen sopimusten lisäksi jälkeensä langanpäät, joita arvioimalla ja sommittelemalla osapuolet ryhtyvät seuraavaa neuvottelukierrosta pohjustamaan. Kehitys on jatkuvaa. Osapuolten intressit säilyvät, muuttuvat ja hioutuvat. Ei tarvitse olla ennustaja nähdäkseen, että ristiveto työehtosopimusten yleissitovuudesta ja yrityskohtaisuudesta tulee jollain tasolla jatkumaan. Luottamukseen perustuva neuvotteleminen ja sopiminen on työmarkkinoille ja yhteiskuntaan vakautta ja jatkuvuutta tuottavana mallina edelleen paras tapa toimia. Teollisuusliitto on ollut paljon vartijana, joskaan ei yksin, ja onnistunut tehtävässään hyvin. Se on säilyttänyt asemansa jäsentensä edunvalvojana ja työehtosopimusten neuvottelijana riippumatta sopimusten muodosta. Tämä ei olisi voinut toteutua ilman huolellista valmistautumista ja uudistumista, joka liitossa neuvottelujen hoitamiseksi toteutettiin. Teollisuusliitto on osoittanut kykynsä kehittyä ja valmiutensa hoitaa myös tulevia neuvottelukierroksia. Tekija?_2022_1_sisus.indd 5 Tekija?_2022_1_sisus.indd 5 12.1.2022 14.55 12.1.2022 14.55
Ty öe ht os op im uk se t YRITYSKOHTAISIA SOPIMUKSIA SATAMÄÄRIN Työnantajajärjestö Metsäteollisuus ry ilmoitti lopettavansa työehtosopimusten tekemisen lokakuussa 2020. Tästä syystä mekaanisessa metsäteollisuudessa Teollisuusliitto pyrkii neuvottelemaan yrityskohtaiset työehtosopimukset noin 200 yritykseen. Lue lisää tämän lehden sivulta 27 sekä www.tekijälehti.fi 6 Tekijä 1/2022 ”Neuvottelujärjestelmä toimii” Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen kertoo, että tällä työehtosopimusten neuvottelukierroksella peli on tiukentunut, mutta sopiminen on myös näyttänyt vahvuutensa. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT KITI HAILA T eollisuusliiton sopimusaloista noin kolmannekselle on saatu solmittua uudet työehtosopimukset. Neuvottelukierrosta ovat leimanneet muun muassa työnantajapuolen irtiotot ja yrityskohtaiset neuvottelut. Myös työtaistelutoimia on tarvittu. – Peli on tiukentunut ja koordinaatio koventunut, toteaa Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen. Koordinaatiolla hän tarkoittaa työnantajapuolen yhteneväisiä tavoitteita, vaikka Elinkeinoelämän keskusliitto omalla päätöksellään lopettikin vuonna 2016 keskitettyjen palkkaratkaisujen tekemisen. – Vaikka tehdään sopimusta yhdelle alalle, neuvottelupöydässä työnantaja arvioi vaikutuksia koko Suomelle, Virtanen sanoo. SOPIMUS TEKNOLOGIATEOLLISUUTEEN Teollisuusliiton hallitus hyväksyi 7.1.2022 neuvottelutuloksen teknologiateollisuuden uudeksi työehtosopimukseksi. Neuvottelutulos saavutettiin 4.1. valtakunnansovittelijan avustuksella. Hallitus hyväksyi 7.1. myös neuvottelutuloksen malmikaivosten sopimusalalle. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen piirissä työskentelee noin 90 000 teollisuuden työntekijää. Alan työehtojen yleissitovuus joutui vaakalaudalle, kun Teknologiateollisuus ry ilmoitti maaliskuussa 2021 lopettavansa työehtosopimustoiminnan. Työnantajapuoli perusti valtakunnallisia sopimuksia neuvottelemaan Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n. – Elo-syyskuussa ei ollut takeita, syntyykö yleissitova sopimus, Virtanen muistuttaa. Neuvottelut Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantaja ry:n välillä alkoivat lokakuussa sen jälkeen, kun työnantajapuoli oli toimittanut Teollisuusliitolle tiedot jäsenyrityksistään. Syksyn aikana uuteen yhdistykseen liittyi riittävästi yrityksiä, jotta alan työehtosopimuksen yleissitovuus säilyy. Tekija?_2022_1_sisus.indd 6 Tekija?_2022_1_sisus.indd 6 12.1.2022 14.55 12.1.2022 14.55
1/2022 Tekijä 7 AJASSA ”Neuvottelujärjestelmä toimii” PALKKARATKAISU HIERSI Teknologiateollisuuden sopimuksen synnyn tiellä oli pitkään erimielisyys palkankorotuksista. Joulukuun alussa siirryttiin sopimuksettomaan tilaan. Teollisuusliitto julisti 3.12.2021 teknologiateollisuuden ja malmikaivosten sopimusaloille kahden viikon ylityöja vuoronvaihtokiellon. Joulukuun lopussa Teollisuusliitto jätti lakkovaroituksen, joka koski yhteensä lähes 300 toimipaikkaa teknologiateollisuudessa ja malmikaivosten sopimusaloilla. Lakon oli määrä alkaa 14. tammikuuta. Sopimusten synnyttyä Teollisuusliitto peruutti työtaistelutoimet 7. tammikuuta. Saavutettu sopimusratkaisu korottaa palkkoja 2,0 prosenttia vuodelle 2022. Palkkojen yleiskorotusta on 1,5 prosenttia, ja paikallisesti jaettava erä on 0,5 prosenttia. Virtanen kertoo, että arviot vuoden 2022 inflaatiotahdista vaihtelivat neuvottelujen aikana, mutta lähtökohtana oli 1,6 prosentin inflaatiotaso. Palkan ostovoima kasvaa, jos palkankorotukset ovat inflaatiota suurempia. Uusi teknologiateollisuuden työehtosopimus on voimassa 30.11.2023 asti, mutta se on irtisanottavissa päättymään 30.11.2022, mikäli osapuolet eivät pääse sopimukseen vuoden 2023 palkkaratkaisusta. Tekstipuolella työehdot säilyivät edellisen työehtosopimuksen tasolla. Uutena kirjauksena sopimukseen tuli muun muassa, että uudet työntekijät pitää esitellä työpaikan pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle. Tämä tukee uusien jäsenten hankintaa liittoon. Työehtosopimukseen kirjattiin myös paikallisen sopimisen mahdollistaminen työpaikoilla, joissa ei ole valittu pääluottamusmiestä. Sopimiseen tarvitaan tällöin paikallisen sopimisen työryhmä, johon osapuolet valitsevat edustajansa. Jatkossakin pääluottamusmies on ensisijainen vaihtoehto työntekijöiden edustajana paikallisessa sopimisessa. – Neuvottelujärjestelmä toimii. Asioita voidaan viedä eteenpäin sopimalla, Virtanen korostaa. OSALLA ALOISTA EDETTY SUJUVASTI Teollisuusliitto aloitti 2. marraskuuta työehtosopimusneuvottelut Kemianteollisuus ry:n kanssa koskien kemian perusteollisuuden, muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden sekä öljy-, maakaasuja petrokemianteollisuuden työehtosopimuksia. Lehden mennessä painoon 12.1. jatkuvat neuvottelut edelleen palkankorotusten osalta. – Pienemmissä valtakunnallisissa sopimuksissa on päästy sujuvasti ratkaisuihin. Suurimmat väännöt ovat suurten kanssa, Virtanen kertoo. Neuvottelukierroksen ensimmäinen työehtosopimus syntyi, kun Teollisuusliiton hallitus hyväksyi turvetuotantoalalle 4.11.2021 saavutetun neuvottelutuloksen. Uusi työehtosopimus on voimassa 31.10.2023 saakka. Joulun alla 22.12. Teollisuusliiton hallitus hyväksyi maaseutuelinkeinoihin, turkistuotantoalalle, puutarha-alalle sekä viherja ympäristörakentamisalalle saavutetut neuvottelutulokset. Uudet työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2023 asti. Teollisuusliiton toisiksi suurimmalla sopimusalalla syntyi työehtosopimus, kun hallitus hyväksyi 7.1. autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan työehtosopimuksen. Sopimuksen piirissä työskentelee noin 20 000 työntekijää. Myös peltija teollisuuseristysalalle saavutettiin 10.1. neuvottelutulos uudeksi työehtosopimukseksi. Yksi sopimusala lakkasi olemasta, kun Teollisuusliitto ja puolustusministeriö sopivat syksyllä, että niiden välinen työehtosopimus päättyi 30.11.2021. Jatkossa alalla työskenteleviin Teollisuusliiton jäseniin noudatetaan valtion työja virkaehtosopimusta. NEUVOTTELUT JATKUVAT VILKKAINA Noin kymmenellä muulla sopimusalalla neuvoteltiin lehden mennessä painoon. Reilulla kymmenellä sopimusalalla neuvotteluja ei ollut vielä aloitettu, sillä useiden työehtosopimusten voimassaolo päättyy vasta helmikuun lopussa. – Meidän tehtävänämme on neuvotella minimityöehdot kaikille jäsenillemme. Taistellaan sen puolesta, että työehdot tulevat sopimuksen, eikä työnantajan sanelun kautta, Virtanen kertaa työehtosopimustoiminnan perusteita. On tärkeää muistaa, että minimipalkat ja palkkojen yleiskorotukset sekä monet keskeiset työehdot, kuten vuorolisät ja lomarahat, tulevat pelkästään työehtosopimuksista, jotka neuvotellaan yhteisvoiman avulla. – Kun meillä on korkea järjestäytymisaste, on mahdollisuus tehdä työehtosopimuksia, joilla turvataan säälliset työehdot, Virtanen toteaa. ? Sopimusalojen neuvottelujen etenemistä voit seurata verkkosivulta www.teollisuusliitto. fi/tes-neuvottelut, jossa on linkit kunkin sopimusalan omalla sivulle. Yleissitovien työehtosopimusten sisällöstä tiedotetaan verkkosivuilla, ja yrityskohtaisten sopimusten sisällöstä voi kysyä työpaikan pääluottamusmieheltä. Jyrki Virtanen, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen tiedotustilaisuudessa teknologiateollisuuden työmarkkinatilanteesta lokakuussa 2021. ? Tekija?_2022_1_sisus.indd 7 Tekija?_2022_1_sisus.indd 7 12.1.2022 14.55 12.1.2022 14.55
Jälkivaikutus on ja pysyy T yöehtosopimuksen yleinen jälkivaikutus tarkoittaa sitä, että päättyneen työehtosopimuksen työehtoja noudatetaan myös sopimuksettomassa tilassa. Jälkivaikutus jatkuu, kunnes uusi työehtosopimus tulee voimaan tai työnantaja ja työntekijä sopivat työsuhteen ehdoista toisin. Perinteisesti työehtosopimusten väliin jäävä aika on ollut lyhyt. – Se on kiistaton asia, että yleisen jälkivaikutuksen aikana jatketaan pääosin vanhan sopimuksen ehdoilla, mutta työrauhavelvoitetta ei ole, sanoo oikeustieteen tohtori ja työja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja. Työnantajapuolen irtiotot työehtosopimustoiminnasta ja uudelleenjärjestäytyminen ovat tuoneet tilanteeseen uusia muuttujia. Metsäteollisuus ry ilmoitti lokakuussa 2020 lopettavansa valtakunnallisten työehtosopimusten tekemisen ja siirtävänsä sopimisen yritystasolle. Teknologiateollisuus ry ilmoitti maaliskuussa 2021 siirtävänsä valtakunnallisista työehdoista sopimisen uuteen Teknologiateollisuuden työnantajat ry:hyn. PERUSTELUT PUUTTUVAT Työnantajapuolelta on heitetty ilmoille ajatus, jonka mukaan jälkivaikutus ei olisi voimassa uudenlaisissa työmarkkinatilanteissa. – Se keskustelu puuttuu, mihin työnantaja voisi perustaa mahdolliset yksipuoliset työsuhteen ehtojen heikennykset, Paanetoja toteaa. Työehtosopimuksen jälkivaikutuksesta voidaan sopia myös työehtosopimuksessa. Tällöin sopimukseen kirjataan, miten toimitaan sopimuksettomassa tilassa. Tässä lehtijutussa jälkivaikutuksella tarkoitetaan työehtosopimuksen yleistä jälkivaikutusta, josta ei ole erikseen sovittu työehtosopimuksessa. Paanetoja kertoo, ettei yleisestä jälkivaikutuksesta ole säädetty laissa, joten tilanteessa toimitaan yleisten työoikeuden oppien mukaisesti. Hän korostaa, että vakiintuneen yleisen jälkivaikutuksen kumoamiselle tai jälkivaikutuksen syntymättä jäämiselle pitäisi löytyä oikeudellinen peruste. Asiaa tutkinut ja selvitellyt Paanetoja ei ole löytänyt oikeudellisia perusteita, joiden nojalla työnantajapuoli voisi heikentää työehtoja yksipuolisella päätöksellä lukuun ottamatta tilanteita, joissa muutokset toteutetaan irtisanomisen vaihtoehtona irtisanomisperusteella. VOIMASSA ILMAN TAKARAJAA Jälkivaikutuksen kyseenalaistajat ovat perustelleet kantaansa sillä, että sopimuksettomasta tilasta tulee pysyvä, jos toinen osapuoli ilmoittaa lopettavansa tes-toiminnan. – Pysyvää työehtosopimuksetonta tilaa ei voi tietää etukäteen eikä se synny toisen sopijapuolen Työnantajapuolen irtiotot eivät poista työehtosopimusten yleistä jälkivaikutusta, kertoo oikeustieteen tohtori Jaana Paanetoja. Vanhat työehdot ovat voimassa, kunnes uusi työehtosopimus solmitaan. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS EMILIE UGGLA 1 AVAAJA 8 Tekijä 1/2022 Tekija?_2022_1_sisus.indd 8 Tekija?_2022_1_sisus.indd 8 12.1.2022 14.56 12.1.2022 14.56
Sopimuksettomassakin tilassa laki velvoittaa työnantajaa kohtelemaan työntekijöitä tasapuolisesti. ilmoituksella tai vetäytymisellä pois työehtosopimusten solmimisesta. Uuden työehtosopimuksen sopija voi olla uusi taho. Voi olla myös eri tasoilla tapahtuvaa sopimista, Paanetoja sanoo. Työehtosopimuksen yleinen jälkivaikutus näyttäisi siis olevan voimassa toistaiseksi ilman ajallista takarajaa. Jälkivaikutuksen aikana on periaatteessa mahdollista sopia työnantajan ja työntekijöiden välillä entistä heikommista työehdoista. Edunvalvonnalle ja tiedon jakamiselle on sopimuksettomassa tilassa tarvetta, jottei kukaan tee itselleen epäedullista sopimusta. – Työntekijän on tärkeää ymmärtää, onko työehtosopimus katkolla ja miten se vaikuttaa omaan tilanteeseen, Paanetoja pohtii. Sopimuksettomassakin tilassa laki velvoittaa työnantajaa kohtelemaan työntekijöitä tasapuolisesti, joten esimerkiksi lomarahattoman työsopimuksen solmiminen uuden työntekijän kanssa ei välttämättä ole lain mukaista. JÄRJESTÄYTYMINEN TÄRKEÄÄ Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön päällikkö Anna Tapio kertoo, että työmarkkinatilanne on nyt uudenlainen, eikä jälkivaikutuksen pitävyyttä aivan vastaavassa tilanteessa ole aiemmin testattu ylemmissä oikeusasteissa. – Oikeuskäytännöstä ei saada selviä askelmerkkejä tilanteen arviointiin, Tapio toteaa. Jos työpaikalla ilmenee epäilyksiä, että työnantaja yrittää yksipuolisesti heikentää työehtoja jälkivaikutuksen aikana, hälytyskellojen pitäisi soida. – Kannattaa ottaa viipymättä yhteys liittoon. Käydään tilanne läpi ja katsotaan, miten asiassa kannattaa edetä, Tapio kertoo. Hänen arvionsa mukaan kysymys on ratkaistava ensisijaisesti neuvottelupöydässä. Ennakkoratkaisun saaminen tuomioistuimesta kestää vuosia, eikä sittenkään ole varmaa, saadaanko yleispätevää ratkaisua. Työehtoja ei siis pidä jättää oikeuskäytännön varaan. – On kriittisen tärkeää, että ihmiset järjestäytyvät ja varautuvat puolustamaan työehtojaan, Tapio sanoo. Mitä suurempi osa työntekijöistä kuuluu työehtosopimukset neuvottelevaan Teollisuusliittoon, sitä vähemmän työnantajapuolella on intoa irtiottoihin tai yrityksiin heikentää työehtoja. Tapio korostaa, että alatai yrityskohtaiset työehtosopimukset ovat paras turva tulevaisuudessakin. Yksittäisen yrityksen lupaus säilyttää vanhat työehdot ilman työehtosopimusta ei turvaa tulevaa. – Sekin on heikennys nykyiseen, jos ehtojen säilyttäminen perustuu työnantajan yksipuolisessa päätösvallassa olevaan käytäntöön, Tapio muistuttaa. ? AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai Twitterissä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. 1/2022 Tekijä 9 AJASSA Tekija?_2022_1_sisus.indd 9 Tekija?_2022_1_sisus.indd 9 12.1.2022 14.56 12.1.2022 14.56
”Ovathan nämä aika vaarallisia aineita, jos niille altistuu pitkän aikaa. Siksi kannattaa tarkkaan miettiä suojautumista”, sanoo automaalari Alisa Peevo. Vehon vauriokorjaamolla Helsingin Suutarilassa työntekijöiden suojaaminen isosyanaattien kaltaisilta kemikaaleilta on otettu tosissaan. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT PEKKA ELOMAA Alisa Peevo pukee ylleen automaalarien tärkeää suojavarustetta, paineilmahuppua, Kim Lindqvist (vas.) on jo ruiskutuskopissa. 1/2022 Tekijä 11 ? AJASSA Tekija?_2022_1_sisus.indd 11 Tekija?_2022_1_sisus.indd 11 12.1.2022 14.56 12.1.2022 14.56
”A uton maalaus ja kaikki pohjatyöt, kun auto on tullut tuolta peltipuolelta. Kittaaminen, hiominen, kitin päälle laitettavat pohjustustuotteet ja hiontamaalit, automaalari Alisa Peevo kertoo oman työnsä toimista ja tarveaineksista. Viisi vuotta Veholla työskennellyt Peevo on myös Suutarilan toimipisteen varatyösuojeluvaltuutettu. Maalari toteaa olevansa hyvin tietoinen siitä, että liimoissa, kiteissä ja maaleissa on isosyanaatteja. Työntekijöillä on ohjeistus siitä, miten kussakin työvaiheessa on suojauduttava ja mitä laitteita käytettävä. – Kun vedän hiomamaalia auton osaan, otan tuon kohdepoiston ihan lähelle ja sitten käytetään joko raitisilmamaskia tai aktiivihiilisuodattimilla varustettua maskia, Peevo kertoo. – Kun mennään ruiskutuskoppiin maalaamaan, pistetään tuulipuvun näköinen ruiskutushaalari päälle, kumihanskat käteen ja ruiskutuskypärä päähän, maalari selvittää suojautumisen saloja kaikkien käsittämillä termeillä. Kypärää voi sanoa myös paineilmahupuksi. Kuivatettu ilma johdetaan sinne kompressorin kautta ulkoilmasta, jotta maalari ei altistu maalauskammiossa leijuville aineille. Isosyanaatit voivat imeytyä elimistöön myös ihon ja silmien kautta, joten ihonkin suojaaminen kiireestä kantapäähän on enemmän kuin tarpeellista. AKTIIVINEN TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA Ennen hallin kiertämistä ovat pääluottamusmies, autokorimekaanikko Ari Piispanen, työsuojeluvaltuutettu, autokorimekaanikko Marko Nahkuri ja huoltopäällikkö Mika Salmi kertoneet yhteisen pöydän ääressä siitä, mitä Suutarilassa on tehty työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden eteen. Nahkurilla on Veho-vuosia takanaan 33, Piispasella 17 ja heistä kumpikin on suorittanut autokorimestarin erikoisammattitutkinnon. – Vehossa on paikallista työsuojelutoimintaa vahvistettu ja sille on liiketoimintajohdon vahva tuki. Työntekijät haluavat kyllä olla mukana kehittämässä turvallista työpaikkaa silloin, kun heille annetaan siihen mahdollisuus, Salmi toteaa tyytyväisenä. Työsuojelutoimikunnassa ovat työsuojelupäällikön ohella vakinaisina jäseninä työsuojeluvaltuutettu, pääluottamusmies ja varavaltuutettu. Kokouksissa on edustettuna aina myös työterveyshuolto. – Me olemme saaneet jo niin paljon aikaiseksi. Mitään akuuttia puutetta työsuojelussa en näe. Ja mitä epäkohtia on, ne otetaan esiin ja korjaus aikataulutetaan, Nahkuri kertoo toimikunnan aktiivisesta otteesta. Kaikki vauriokorjaamon työntekijät on ilmoitettu syöpävaarallisille aineille altistuvien ASA-rekisteriin. Nykyautoissa käytetään Nahkurin kuvauksen mukaan ”paljon erilaisia liimaustekniikoita”. Tämän takia autoalan isoimpiin riskinaiheuttajiin kuuluvat isosyanaatit ovat yleinen ainesosa Suutarilassa käytetyissä kemikaaleissa. – Kerran vuodessa teemme kemikaalien riskinarvioinnin. Olemme myös noukkineet esiin kaikki syöpävaaralliset aineet. Me tiedostamme riskit ja osaamme suojautua niitä vastaan, Salmi alleviivaa. Piispanen ja Nahkuri luettelevat käytännön toimia asiassa. Kaikille työvaiheille on tarkasti Autokorimekaanikko Jari Nousiaisella on käytössään kohdepoisto kuten muillakin korjaamon työntekijöillä. Vauriokorjaamon hanskakaapissa on suojainkäsineitä joka tarpeeseen. 12 Tekijä 1/2022 Tekija?_2022_1_sisus.indd 12 Tekija?_2022_1_sisus.indd 12 12.1.2022 14.56 12.1.2022 14.56
1/2022 Tekijä 13 ? AJASSA määritellyt ohjeet ja suojainkäytännöt. Työntekijöillä on käytettävissään tehokkaat kohdepoistot. Hiomakoneissa on sisään rakennettu imuri pölylle. Kaikilla on suojalasit, jotka suojaavat myös sivulta ja niissä on useita eri malleja, joista saa valita mieleisensä. Hitsauskypärät ovat kevyitä, ja niistäkin saa valita eri mallien välillä. Raitisilmamaskeja ja aktiivihiilisuodattimilla varustettuja maskeja, ”kärpäsnaamareita”, on aina saatavilla silloin kun nämä riittävät hengityksensuojaimiksi. Kuulonsuojaimiin on vaihdettavia varaosia. VEHO OY AB SUUTARILA KOTIPAIKKA Helsinki PERUSTETTU 1939 OMISTAJA Aminoffin suku TOIMIALA Mercedes-merkkisten henkilöja pakettiautojen vauriokorjaus HENKILÖSTÖ, SUUTARILAN VAURIOKORJAAMO 51, joista korjaamotyöntekijöitä 33 ASIAKASKÄYNTEJÄ, SUUTARILAN VAURIOKORJAAMO 5 100 / vuosi LIIKEVAIHTO Koko Veho Oy Ab 1 112 milj. euroa (2020). Veho ei ilmoita yksittäisten toimipaikkojen liikevaihtoa. Pääluottamusmies Ari Piispanen (vas.) ja työsuojeluvaltuutettu Marko Nahkuri kertovat, että myös läheltä piti -tilanteista ilmoittaminen on tehty helpoksi QRP-koodilla, joka aukaisee kännykkään tai läppäriin ilmoituslomakkeen. Tekija?_2022_1_sisus.indd 13 Tekija?_2022_1_sisus.indd 13 12.1.2022 14.56 12.1.2022 14.56
14 Tekijä 1/2022 VALIKOIMAA ON, HUOLTO PELAA – Suojahanskoista en edes tiedä, mitä kaikkia malleja löytyy. On kemikaalikäsinettä, on puuvillahanskaa, on kumihanskaa, on hitsausnahkahanskaa… – Juuri puhuin yhden työntekijän kanssa ja totesimme, miten tavattomasti viiltosuojakäsineet ovat kehittyneet. Ne suojaavat nykyisin todella hyvin teräviltäkin esineiltä, Piispanen komppaa. Tavarantoimittajat huolehtivat kaapeista, eli huolto on ulkoistettu. Mutta tämäkin asia näyttää pelittävän. – Kävin tuossa kaapit läpi ja katsoin esimerkiksi päivämäärät. Kaikki oli kunnossa, eikä esimerkiksi silmähuuhdepulloja ollut avattuina ja puolillaan. Joskushan joku voi ajatuksissaan laittaa kerran käytetyn takaisin kaappiin. Ja kaikista puutteista voi ilmoittaa eteenpäin, Nahkuri toteaa. ENNALTAEHKÄISY KAIKEN YTIMESSÄ – Me haluamme ehkäistä sairaudet jo ennakolta. Työntekijät otettiin mukaan silloin, kun maalaamo laitettiin uusiksi, Salmi kertoo. – Meillä oli ulkopuolinen suunnittelija, mutta sitten laitettiin vähintäänkin puolet suunnitelmista aivan uusiksi työntekijöiden ehdotusten mukaan. – Maalinsekoitustila järjestettiin uudelleen, ja siihen liittyvässä ruiskunpesussa on huuva. Irtotinneriä ei enää ole, vaan meillä on suljettu tinnerinkiertojärjestelmä, Salmi kertoo muutoksista. Piispanen ja Nahkuri huomauttavat, että korona-aikana ovat verkkokoulutukset onnistuneet hämmästyttävän hyvin. – Tavarantoimittajan velvollisuus on antaa suojainkoulutus, kun uutta ainetta otetaan käyttöön. Ja aika hyvin työn lomassa kiirii tieto kaverilta kaverille, Piispanen kehaisee. TUTKITTAVIA LÖYTYI HELPOSTI Nyt on keskustelu neuvotteluhuoneessa käyty. Lähdetään hallin puolelle. Onko totta, että Työterveyslaitoksen isosyanaattitutkimuksesta syystä tai toisesta pois jääminen suorastaan harmittaa? – Kyllä, olisin toivonut, että olisin ehtinyt mukaan, mutta olin juuri tutkimuksen ? Taudin takana yhä useammin kemikaalit MITKÄ SYANAATIT? – Isosyanaatit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on tyypillisesti kaksi reaktiivistä hiilen, typen ja hapen muodostamaa isosyanaattiryhmää (NCO-ryhmä). Tällöin puhutaan di-isosyanaateista, Santonen selvittää. Isosyanaattien hyvä puoli on niiden huono puoli; isosyanaatit ovat kemiallisesti hyvin reaktiivisia ja siksi ne aiheuttavat helposti myös terveysongelmia. – Niissä prosesseissa, missä isosyanaatteja käytetään, ne reagoivat kemiallisesti keskenään ja muiden aineiden kanssa. Esimerkiksi polyuretaanien, eli muovien, valmistuksessa isosyanaatit ovat perusraaka-aine. Maaleissa ja liimoissa ne toimivat kovetteina, Santonen kertoo. LISÄRAJOITUKSIA HAETAAN Isosyanaattien aiheuttamat, todennetut astmat ja allergiat ovat vähentyneet Suomessa alle kymmenkuntaan vuodessa. Työterveyslaitoksen arvion mukaan kolme neljäsosaa kaikista ammattitaudeista jää kuitenkin edelleen löytämättä, vaikka Santosen mukaan isosyanaattien aiheuttamien ammattitautien kaltaiset sairaudet diagnosoidaan ehkä keskimääräistä paremmin. Suomessa isosyanaattien HTP-arvoksi, eli teoreettisesti turvalliseksi työpaikan ilman pitoisuusrajaksi, on määritelty 0,035 mg/m3 NCO-isosyanaattiryhmäksi laskettuna. Raja-arvo on suhteellisen vanha ja uuden tiedon valossa se vaatisi päivittämistä. Kun mitään herkistymisen alinta kynnysarvoa ei vielä voida määritellä, EU:n lainsäädäntöön ja työturvallisuusmääräyksiin haetaan tiukempia rajoituksia. Isosyanaatit etenevät nyt Kemikaalit aiheuttavat yhä suuremman osan kaikista Suomessa todetuista ammattitaudeista. Di-isosyanaateille altistumisen alinta turvallista rajaa ei tunneta. Altistuneet voivat sairastua astmaan ja ihottumiin. Di-isosyanaateille altistutaan tyypillisesti auto-, metalli-, muovi-, rakennusja puusepänteollisuuden aloilla. Työterveyslaitoksen johtavan asiantuntijan, tutkimusprofessori Tiina Santosen mukaan kukaan ei tiedä tällaisten työntekijöiden tarkkaa lukumäärää, mutta ”valistunut arvaus” on 20 000. Pelkästään automaalareita altistuvien ryhmässä on jo noin 1 000. Tekija?_2022_1_sisus.indd 14 Tekija?_2022_1_sisus.indd 14 12.1.2022 15.16 12.1.2022 15.16
1/2022 Tekijä 15 samassa prosessissa EU:n komission myllyssä kuin lyijy ja asbesti. – Kannustaisin pääsemään näistä aineista eroon silloin, kun se on teknisesti mahdollista. Ainakin olisi päästävä selvästi tuon nykyisen työhygieenisen raja-arvon alle. Työterveyslaitoksen asiantuntija tähdentää, että altistumisen vähentämisessä on ensisijaisten teknisten keinojen – ja jos ne eivät riitä, henkilönsuojainten – rinnalla ehdottomasti muistettava työntekijöiden koulutus oikeisiin työtapoihin ja suojainten oikeaan käyttöön. ISOSYANAATTEJA ON KAIKKIALLA Teollisuusliiton työympäristöasiantuntija Jenni Uljas on huolissaan siitä, että työnantajat eivät välttämättä hoida riskinarviointeja kunnolla. Isosyanaattien sen enempää kuin muidenkaan kemikaalien haitat eivät koske vain kemian teollisuutta. – Isosyanaatteja on kaikkialla, mutta varsinkaan tahattomasti eri prosesseissa vapautuvia isosyanaatteja ei tunnisteta. Kaikki mahdollinen polyuretaanin kuumentaminen, maalit, liimat, lakat ja maalatun teräksen hitsaaminen, Uljas luettelee esimerkkeinä. Asiantuntija kuvaa, että muutaman vuoden takaisessa aluehallintoviraston tarkastuskampanjassa kemikaaleista saatiin ”aika päräyttävät”, eli hyvin huolestuttavat, tulokset. Varsinkaan pienissä firmoissa ei ollut lainkaan tunnistettu, että heillä on käytössään vaarallisia kemikaaleja ja että niiden riskit on järjestelmällisesti arvioitava. – Ihminen lentelee kuuhun. Kuinka tämä nyt voi olla niin vaikeaa, etteikö tiettyjen kemikaalien pääsy ihmisten sisuksiin voitaisi estää, Uljas kuvaa tuohtuneena. Vuoden 2023 elokuussa tulee voimaan EU-laajuinen määräys siitä, että työntekijät on koulutettava käyttämään isosyanaatteja turvallisesti. Uljas epäilee, että tällaisen määräyksen hyväksyminen EU:n kolmikannassa heijastelee teollisuuden onnistumista tavoitteissaan: teollisuus haluaa lykätä isosyanaattien käytön rajoittamista. Uljas painottaa, että jo nyt työnantajan velvollisuus on kouluttaa kaikki työntekijät noudattamaan turvallisia työtapoja. RISKINARVIOINTI, TÄRKEÄ TYÖKALU Kaikki työpaikalla työskentelevät työntekijät on suojeltava kemikaalialtistuksilta, liiton asiantuntija tähdentää. – Voi olla, että polttoleikkausta tekevä on suojattu. Mutta entäs siinä vieressä työskentelevä kaveri? On tutkittava, miten isosyanaatit leviävät työpaikalla. Ettei laiteta isosyanaattilähteen viereen kahvihuonetta tai tehdä jotain muuta yhtä nokkelaa. Työsuojeluvaltuutetulla ”työn asiantuntijana” on parhaimmillaan todella merkittävä rooli, kun riskinarvioinnin pätevyyttä punnitaan, Uljas toteaa. – Näyttävätkö riskien hallinnan toimet oikeilta, vaikuttavatko ne aidosti? Myös työterveyshuollon on oltava riskinarvioinnissa koko ajan mukana. Työsuojeluvaltuutetun on tiedotettava muille työntekijöille, että työntekijän on heti lähdettävä työterveyshuoltoon, jos oireita ilmaantuu. Hänen kohdallaan saatetaan olla myöhässä, mutta ehkä 149 muuta siitä 150 hengen porukasta pystytään vielä suojaamaan. Huoltopäällikkö Mika Salmi kertoo, että maalaamon suunnitelmat pistettiin uusiksi työntekijöiden toiveitten mukaan. Oikealla automaalari Mika Oksa. Tekija?_2022_1_sisus.indd 15 Tekija?_2022_1_sisus.indd 15 12.1.2022 14.57 12.1.2022 14.57
? Autokorimekaanikko Arto Koski esittelee aktiivihiilisuojainta. 16 Tekijä 1/2022 aikaan kipeänä. Minusta olisi ihan hyvä, jos olisi jatkuvaakin monitorointia, Alisa Peevo toteaa Työterveyslaitoksen tutkimuksesta. Syksyn alkupuolella vapaaehtoisesti mukaan ilmoittautuneilta työntekijöiltä otettiin veri-, virtsaja ihopyyhkäisynäytteitä altistuksen tutkimiseksi. Kollega, automaalari Mika Oksa pääsi ilmoittautumaan koehenkilöksi. – Miksi en olisi lähtenyt mukaan? Isosyanaatti taitaa olla se pahin, mitä meidän alalta löytyy. Meille luvattiin kertoa tulokset, ja olisihan mukava tietää, onko minkäännäköisiä altistumisia ollut työpäivän aikana, Oksa pohdiskelee. Oksalla maalausvuosia Veholla on kertynyt 23, ja työsuojelun kohennukset näkyvät työssä. – Kohdepoistot ovat auttaneet todella paljon, kun maalataan pohjavärejä, ne poistavat kaasuja ja käryjä. Oksaan verrattuna autokorimekaanikko, autokorimestari Jari Nousiainen pistää Veho-vuosissa kahta paremmaksi ja kertoo työskennelleensä talossa ”neljännesvuosisadan”. Nousiaisella on Tekijän vierailun päivänä työn alla B-luokan Mersu, joka oli kolhinut keulansa. – Tämä alkaa olla loppusuoralla, on vedetty ja oikaistu keula kohdilleen ja vaihdettu runkoaisan pätkä. Seuraavaksi tämä nostetaan penkiltä, ja asentaja laittaa tähän moottorin ja pyöränripustukset paikoilleen. – Kyllä olemme saaneet koulutusta. Kohdepoisto on tärkein suojauskeino kemikaalien kanssa. Samaten hitsatessa. Kun on tuollainen isompi vastushitsi, nouseehan siitä savukaasuja kuten muussakin hitsaamisessa. Jos on enemmän joitain liuotinpohjaisia aineita, niin silloin laitan ilman muuta kärpäsmaskin päälle. Ja kaikista aineista on käyttöturvatiedotteet katsottavissa, jos haluaisi tarkemmin tutkia. Aika hyvällä mallilla ovat täällä asiat, Nousiainen arvioi. Autokorikorjaaja Arto Koski nappaa esittelyyn uuden ja iskemättömän P3-luokan hengityksensuojaimen. Tällaista suojainta hän käyttää, jos ahtaaseen ja hankalaan paikkaan on mentävä hiomaan pienellä nailonlaikkakoneella. – Tästä suojaimesta ei mene pölyt tai käryt läpi, Koski selvittää. Muutoin on käytössä kaksi erilaista hiomakonetta tarjoava hiomakärry. – Imuri imee hyvin sen hiotun pölyn pois. Nyt ei hengityksensuojainta tarvita, sillä korjaajan potilaspaikalla on iso pakettiauto, joka on lommouttanut vasemman poskensa. – Tällainen etuoven alaosan oikaisu on aika tyypillinen peltityö. Ensin käytetään rautoja, joilla saa vähän työnnettyä sisäkautta. Aina ei sisäkautta pääse, ja koko homman joutuu tekemään ulkokautta. Isosyanaatit ovat siis Koskellekin tuttuja työn riskikemikaaleja, mutta hän sanoo kaipaavansa niistä kuitenkin lisää tietoa. Korjaaja tosin toteaa, ettei tunne vielä kaikkia ”talon tapoja”, sillä autoja pakettiautojen parissa hän on työskennellyt vasta kaksi viikkoa. Hän kertoo siirtyneensä tänne ”raskaalta puolelta” eli Vehon kuorma-autokorjaamosta. – Kuorma-autojen kanssa on paljon huonoja asentoja. Minullakin on molemmissa käsissä lievää rannekanavien ahtaumaa. Mutta jos ei töissä liikaa revi eikä vapaa-aikanakaan rasita paljon, niin silloin pärjää, Koski toteaa autoalalle niin kovin tyypillisistä rasituksen aiheuttamista ongelmista. ”MEIDÄT SUOJATAAN” Automaalari Kim Lindqvist on lopettanut tämänkertaisen urakkansa ruiskutuskammiossa. Veholla mies kertoo viihtyneensä 15 vuotta. – Työhöni kuuluvat kaikki pohjatyöt, sillä osa on saatava alkuperäisen näköiseksi ennen maalaamista, Lindqvist kertoo ammattinsa vaatimasta taitotasosta. – Aina on vuosien varrella kerrottu kaikista tuotteista, mitä ne pitävät sisällään. Kitti on varmaan kaikkein vahvinta kamaa, siinä on eniten isosyanaatteja. Eivät ne liuottimetkaan mitään hyviä aineita ole, ja niitäkin maalaamisessa tarvitaan. Lindqvist mainitsee muistisairaudet liuottimien mahdollisina haittavaikutuksina. – Mutta kyllä meidät suojataan, maalari summaa mietteensä vauriokorjaamon työsuojelun tasosta. ? Tekija?_2022_1_sisus.indd 16 Tekija?_2022_1_sisus.indd 16 12.1.2022 14.57 12.1.2022 14.57
IST OC K 1/2022 Tekijä 17 AJASSA Me kaikki altistumme teollisuuskemikaaleille Teollisuus käyttää 100 000 eri kemikaalia. Tai ehkä 350 000 kemikaalia. Kukaan ei osaa varmuudella sanoa. Kemikaalien terveysriskit koskettavat meitä kaikkia, sillä altistumme niille ilman, veden ja ravinnon kautta. Suomessakin on tehty tutkimuksia näiden ikuisuuskemikaalien kertymisestä kaloihin Suomessa. Tiettyjen vesistöjen kalojen syöminen on todennäköisin altistumistapa vaarallisiksi katsotuille määrille PFASyhdisteitä. Seppälä ottaa esimerkiksi Vantaanjoen, jonka alajuoksulla koekalastettujen ahventen PFOSkertymä ylittää terveyden suojelemiseksi Euroopassa ehdotetun pitoisuusrajan kolminkertaisesti. Toinen kemikaaliryhmä, mille kaikki ihmiskunnan jäsenet ovat altistuneet, ovat bromatut palonestoaineet. Ne tunnetaan ”hormonihäiriköinä”. Seppälän mukaan tieteellistä yksimielisyyttä ei ole siitä, kuinka suuri osuus näillä häiriköillä on länsimaiden aina vain kasvaviin lisääntymisterveysongelmiin. REACH OIKEALLA TIELLÄ Seppälä sanoo tyytyväisenä, että EU:n kemikaalilainsäädäntö REACH lähtee nyt siitä, että kemikaalien vaikutukset on tutkittava etukäteen ennen kuin niille annetaan myyntilupa. – Tilanne on oleellisesti muuttunut aiempaan verrattuna, Seppälä arvioi. Hän iloitsee myös siitä, että nyt tarkastellaan kokonaisia aineryhmiä kerrallaan. Hän toivoo, että vaarallisiksi luokiteltujen kemikaalien käyttö sallittaisiin vain rajattuihin ja hyvin kontrolloituihin, välttämättömiksi luokiteltuihin tarkoituksiin. Vettä ja rasvaa hylkivä perfluorattu yhdiste voi olla paikallaan kirurgin suojatakissa. Mutta onko se paikallaan pizzalaatikon vuorauksessa? Vaarallisten altistumisten seuraavina potentiaalisina lähteinä Seppälä pitää jätevesien ja juomaveden lääkejäämiä ja mikroja nanomuoveja. – Jäteveden puhdistamot on suunniteltu poistamaan fosforia ja typpeä. Ne eivät pysty poistamaan lääkejäämiä, joista osa on hormonihäiriköitä. – Nanokokoiset muovihiukkaset pystyvät tunkeutumaan soluihin. Me emme tiedä, mitä vaikutuksia niillä on. Suomen Ympäristökeskuksen, eli SYKE:n, ylitarkastaja Timo Seppälä kuvailee, että Suomi mieltää itsensä ”saunapuhtoiseksi” maaksi eikä ympäristön saastumisen aiheuttamia ongelmia haluta ”dramatisoida”. – Mutta monessa mielessä Kymijoki on maailman saastunein vesialue, Seppälä toteaa. Vuonna 2010 jokea tutkittiin. Voisiko sitä jotenkin puhdistaa? Päätelmä oli, että ei kannata yrittää, sillä pohjasedimentissä muhivat elohopea ja dioksiini lähtisivät vain liikkeelle. – Mutta tämä tulkittiin niin, että joki on puhdas, Seppälä kuvaa yhtä kansakunnan harhaista loppupäätelmää. Ylitarkastajaon huolestunut myös perfluoratuista alkyyliyhdisteistä, eli PFAS-yhdisteistä, niin sanotuista ”ikuisuuskemikaaleista”. – Ne ovat hankalimpia kuviteltavissa olevia aineita; myrkyllisiä, hajoamattomia ja kertyviä. Niiden suurin teollinen tuottaja 3M-yhtiö tiesi jo 1970-luvulla niiden haittavaikutuksista, Seppälä kertoo. Ikuisuuskemikaalit ovat myös globaaleja. Niitä löytyy kaikista maailman ihmisistä. Haittavaikutusten luetteloon kuuluvat Seppälän mukaan hormonitoiminnan häiriintyminen, synnynnäisten vammojen kohonnut riski, maksaja munuaisvauriot, syöpä ja vastustuskyvyn yleinen alentuminen. HYVÄ AINE, HUONOT VAIKUTUKSET Perfluorattuja yhdisteitä käytetään niiden veden ja rasvan hylkimiskyvyn takia valtaisassa määrässä tuotteita retkeilyvaatteista elektroniikkaan ja teflonpannuista suksivoiteisiin. Vuonna 2006 EU:ssa kiellettiin vaarallisimmiksi arvioidut, pitkäketjuiset yhdisteet, mutta niitä korvaavien, lyhyempiketjuisten yhdisteiden vaarattomuudesta ei ole suinkaan täyttä varmuutta. Tekija?_2022_1_sisus.indd 17 Tekija?_2022_1_sisus.indd 17 12.1.2022 14.57 12.1.2022 14.57
18 Tekijä 1/2022 VIERAILIJA Oppivelvollisuuden laajentaminen on kaikkien suomalaisten etu S yksyllä 2021 tapahtui merkittävä käänne suomalaisen koulutuksen historiassa, kun oppivelvollisuus laajentui ulottumaan 18 ikävuoteen asti. Jatkossa toisen asteen opiskelusta koituvat kustannukset, kuten muun muassa oppikirjat ja opiskeluvälineet, korvataan uuden oppivelvollisuuden piiriin kuuluville nuorille. Vastuu asian järjestämisestä on aiheuttanut huolia kuntiin, joissa on laadittu sote-uudistuksen tuomien taloudellisten paineiden alla tulevia budjetteja. Edellisellä hallituskaudella laaja joukko lapsi-, perhe-, nuorisoja opiskelijajärjestöjä keräsi yli 50 000 nimeä maksutonta toista astetta vaativaan kansalaisaloitteeseen. Hallituskauden loppupuolella ei löytynyt tahtotilaa tehdä perusteellista selvitystä siitä, mitä maksuttomuuteen siirtyminen maksaisi, mikä oli kansalaisaloitteen vaatimus. Oppivelvollisuuden laajentuminen on edennyt nykyhallituksen ohjauksessa rivakasti. Menee silti vuosia, että yhdenvertaisuus maksuttomuuteen siirtymisessä koskettaa lopulta kaikkia toisella asteella opiskelevia nuoria. Uudistus on nyt astunut voimaan pääosin vuonna 2005 syntyneiden nuorten osalta ja alkaa asteittain koskea kaikkia perusasteelta siirtyviä nuoria. Osa nuorista maksaa edelleen oppikirjansa ja opiskeluun tarvittavat työvälineensä, kun samassa opinahjossa aloittaneista toiset jo kuuluvat maksuttomuuden piiriin. On tarpeellista siksi varmistaa, ettei yksikään tällä hetkellä opiskeleva nuori putoa opinnoista taloudellisten paineiden takia. Joissain kunnissa tämä epäkohta on ratkaistu niin, että kaikki toisella asteella opiskelevat ovat jo automaattisesti maksuttomuuden piirissä. Kunnilla on tässä tilanteessa hyvä mahdollisuus oppia asian järjestämisestä toisiltaan. Toisen asteen oppivelvollisuuden laajentamista on kritisoitu muun muassa siitä, että maksuttomuus tuo suoraa tulonsiirtoa hyväosaisille. Tästä näkökulmasta voi kyseenalaistaa myös muuta hyvinvointivaltion perustaa, kuten perusastetta, yliopistokoulutusta, kouluruokailua, äitiyspakkausta ja lapsilisiä. On myös epäilty, että perusasteella oppimisessa vaikeuksia kohdanneiden motivaatio ei syty velvollisuuden ajamana ja tämä johtaa keskeytyksiin. Se on varteenotettava huomio, ja siksi on lähdetty siitä, että nuorille suunnataan enemmän oppilaan ohjausta. Nyt on seurattava, että näin tapahtuu ja varmistettava, että meillä on tarpeeksi oppilaanohjaajia koko maassa. Riippumatta nykyisistä ja edessä olevista haasteista oppivelvollisuuden laajentuminen ja toisen asteen maksuttomuuden takaaminen puolustavat hyvinvointivaltiossa ryhdikkäästi paikkaansa. Olemme nostamassa koulutusja osaamistasoa sekä kaventamassa oppimiseroja. Uudistus on myös toteutettu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteisiin sitoutuen. Kysymys on julkistaloudellisesta investoinnista, joka pitkällä tähtäimellä ehkäisee nuorten syrjäytymistä, kannustaa jatko-opintoihin, edistää työllistymistä ja kannattelee nuoria kohti mielekästä elämää. On vaikeaa lähteä kiistämään, etteikö tämä olisi ensisijaisesti nuorten, mutta myös meidän kaikkien etu. TIINA-MARIA LEVAMO Kirjoittaja on sosiologi ja yhteiskuntatieteilijä. Hän työskentelee lapsen oikeuksien ja vaikuttamistyön erityisasiantuntijana Pelastakaa Lapset ry:ssä. 210x297mm_Tekija_012022_henkivakuutus.indd 1 210x297mm_Tekija_012022_henkivakuutus.indd 1 29.12.2021 11.29.56 29.12.2021 11.29.56 ”Uudistus on ensisijaisesti nuorten, mutta myös meidän kaikkien etu.” Tekija?_2022_1_sisus.indd 18 Tekija?_2022_1_sisus.indd 18 12.1.2022 14.57 12.1.2022 14.57
20 Tekijä 1/2022 NÄKIJÄ ”Opiskelijoista paistaa innostuneisuus, halu ja motivaatio osallistua kursseille. Sen rinnalla yhteisöllisyys ja hieno ympäristö tekevät Murikasta upean opinahjon”, rehtori Juha Vasara tiivistää. Parasta ovat motivoituneet opiskelijat 36/36 kahdelle riville pois rivirekisteristä O piskelijat tulevat rehtori Juha Vasaran havaintojen mukaan työelämän kansanopisto Murikkaan motivoituneina oppimaan, omaksumaan ja löytämään asioita. – Ihmisillä on halu löytää kytkös omaan työhön, tehtävään ja työpaikkaan. Ei olla vain itseä kehittämässä, vaan myös omaa työpaikkaa ja asioita muiden työntekijöiden puolesta. – Sama motivaatio näkyy henkilökunnassa, että halutaan antaa opiskelijoille kokemuksia oppimisen ilosta, eväitä parantaa asioita omalla työpaikalla ja osaamista hakeutua itsenäisesti uuden tiedon pariin. Murikka on upea paikka Helsingin koulutuspiste mukaan lukien, Vasara arvioi. NÄKÖALA LAAJENTUNUT Vasara on toiminut Murikan rehtorina viime elokuun alusta alkaen. Sitä ennen hän työskenteli työsuojeluaineiden opettajana. Näkemys Murikasta laajentui tehtävän vaihduttua. – Rehtorin tehtävä on antanut monipuolisemman kuvan ja ehyen käsityksen siitä, mitkä asiat vaikuttavat mihinkin ja mitä taustalla pitää tehdä, että opisto saadaan toimimaan. Opettajan tehtävä on rajatumpi, mutta siinä pääsee lähemmäs työpaikkojen arkea. Kuulee mitä työpaikoilla tapahtuu ja minkälaisista asioista keskustellaan, mistä rehtorina on vähän etäämmällä. – Erilaisten asioiden, tehtävien haltuun ottaminen ja uusien kysymysten parissa työskenteleminen on ollut mielenkiintoista. Vielä en tiedä kaikkea, mitä pitäisi, mutta opettelen koko ajan. Vasara aloitti rehtorina koronapandemian keskellä. – Viime syksynä tilanne näytti jo paremmalta ja pystyimme jatkamaan melko normaalia toimintaa. Nyt tilanne on jälleen vaikeampi ja seuraamme aktiivisesti valtakunnallisia sekä alueellisia ohjeistuksia ja määräyksiä. Sopeudumme ja järjestämme toimintamme aina tilanteen mukaisesti. OPINTOPISTEET REKISTERIIN Vapaan sivistystyön opinnoista on viime elokuun alusta lähtien ollut mahdollista saada opintopisteitä ja suoritusmerkintä Opetushallituksen Koski-tietovarantoon. Murikassa tämä mahdollisuus otettiin tämän vuoden alusta käyttöön valikoiduilla kursseilla. – Se on muutos, mitä kohti olemme toimintaa laajentaen menossa, mutta vapaaehtoisuutta noudattaen. Opiskelijat voivat itse päättää haluavatko suorituksestaan arviointia vai eivät. Kukaan muu, esimerkiksi työnantaja, ei tätä päätöstä voi heidän puolestaan tehdä. Vasaran arvion mukaan uusi järjestelmä helpottaa opintosuoritusten osoittamista ja hyväksi lukemista verrattuna aikaisempaan käytäntöön. – Murikan kursseja on aikaisemminkin voinut lukea hyväksi osana muita opintoja. Nyt mahdollisuus tulee selkeämmäksi. Teemme muiden oppilaitosten kanssa yhteistyötä, että polku tulisi entistä helpommaksi. Opiskelijoiden ei tarvitse nähdä yhtä paljon vaivaa perustellakseen, miksi Murikan kurssit täyttävät jonkun toisen koulutuksen tarjoajan tietyt oppisisällöt. – Toisaalta työnhakutilanteessa voi konkreettisesti osoittaa kurssien laajuuden ja mitä asioita kurssin suoritettua osaa. – Emme vielä tiedä minkälainen kiinnostus tähän herää. Sen kuitenkin tiedämme, että numeroarvioita emme käytä, vaan kurssin suorittamisesta annetaan hyväksytty-merkintä Koski-tietokantaan. Opiskelijat voivat seurata suorituksiaan Omaopintopolku.fi -palvelussa. KOULUTUS HYÖDYTTÄÄ MYÖS TYÖNANTAJAA Vasaran mukaan Murikan koulutus vahvistaa TEKSTI PETTERI RAITO KUVA JYRKI LUUKKONEN ”Ihmisillä on halu löytää kytkös omaan työhön, tehtävään ja työpaikkaan.” Tekija?_2022_1_sisus.indd 20 Tekija?_2022_1_sisus.indd 20 12.1.2022 15.18 12.1.2022 15.18