Tekijä 01/2019 - Lehtiluukku.fi

TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 01/2019 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 18 Amisuudistus kaipaa korjausta 28 Tuulilaseja tarkkuudella 36 Taidonnäyte: Pelastautumispuku 50 Ekeri satsar på egen produktion 56 Käsitöiden tuhattaituri 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten MITÄ TEHDÄ MUOVILLE Tekijä_2019_01_kansiarkki.indd 1 7.1.2019 15.55
NÄIN OTAT YHTEYTTÄ Helsingin ja Uudenmaan aluetoimisto Asematie 4–10, 01300 Vantaa Toimistosihteerit 020 774 1304, 020 774 1305 Varsinais-Suomen aluetoimisto Humalistonkatu 6, 3. krs, 20100 Turku Toimistosihteeri 020 774 1323 Satakunnan aluetoimisto Isolinnankatu 24, 2. krs, 28100 Pori Toimistosihteeri 020 774 1343 Hämeen aluetoimisto Kasarmikatu 7 B, 2. krs, 13100 Hämeenlinna Toimistosihteeri 020 774 1362 Pirkanmaan aluetoimisto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere Toimistosihteeri 020 774 1372 Kaakkois-Suomen aluetoimisto Matkakuja 6, 2. krs, 48600 Kotka Toimistosihteeri 020 774 1392 Savo-Karjalan aluetoimisto Kauppakatu 48, 2. krs, 78200 Varkaus Toimistosihteeri 020 774 1402 Keski-Suomen aluetoimisto Kauppakatu 18 B 19, 40100 Jyväskylä Toimistosihteeri 020 774 1412 Vaasan aluetoimisto Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 Oulun aluetoimisto Mäkelininkatu 31, 4. krs, 90100 Oulu Toimistosihteeri 020 774 1433 Lapin aluetoimisto Länsiranta 7 B 13, 95400 Tornio Toimistosihteeri 020 774 1441 TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi Jäsenpalvelu on torstaisin suljettu. TEOLLISUUSLIITTO Pl 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.teollisuuskassa.fi ? eAsiointi LIITTO TIEDOTTAA A LU ET O IM IS TO T K E S K U S TO IM IS TO Liiton ja kassan palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluetoimistot avoinna ma–pe klo 8.30–12 ja 13–16 Tekijä_2019_01_kansiarkki.indd 2 7.1.2019 15.55
KANNEN KELTAISET RAKEET OVAT MUOVIN VALMISTUKSESSA KÄYTETTYÄ VÄRIPIGMENTTIÄ. 1/2019 Tekijä 3 SISÄLTÖ 28 PUHTAUS ON PUOLI TUULILASIA Pilkingtonin Laitilan tehtaalla tuulilasin valmistus on tarkkaa ja puhdasta työtä. Työntekijöiden valttina ovat vuosi kymmenten aikana kertynyt osaaminen ja pienten sarjojen käsityöläisyys. ? Marjut Koskinen siirtää tuulilasia Pilkingtonin Laitilan tehtaalla. 20 AMMATTIKOULUTUKSEN UUDISTUS TAKELTELEE Ammatillisen koulutuksen uudistus on tavoitteiltaan hyvä, mutta tavoitteeseen on matkaa. Opiskelijoita ei saa jättää yksin. 6 MUOVISTA TULI AIKAMME KYSYMYS KANSI Muovi on halpaa, kevyttä ja helposti muokattavaa. Siksi sitä käytetään kaikkialla, ja siksi siitä on muodostunut myös iso jäteongelma. Tekijä otti selvää muovista ja kävi kysymässä, mitä muovista ajattelevat sitä työstävät liiton jäsenet. Tekijä_2019_01_sisus.indd 3 8.1.2019 15.01
4 Tekijä 1/2019 ? HARRASTAJA Memmu Tammiluoma innostui käsitöistä jo lapsena. Aikuisena tuhattaiturilta luontuu moni kuviosukista villashaalien kautta paperilintuihin. ? TAIDONNÄYTE Voiko ”henkivakuutukseksi” kutsutussa pelastautumispuvussa viettää tunnin jäähileisessä vedessä? Tarja Lehtinen testasi. ? TYÖYMPÄRISTÖ Kaipaatko jo eläkkeelle? Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä voivat hakea 61 vuotta täyttäneet. AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 14 NÄKIJÄ Lääketieteen tohtori Helena Miranda 17 VIERAILIJA Sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz 22 VÄITTÄJÄT Jari Sirviö vs. Panu Kunttu 24 KEKSINTÖ Miten varastoida uusiutuvaa energiaa? 27 Lyhyet TYÖSSÄ 36 TAIDONNÄYTE Pelastautumispuku 40 TYÖYMPÄRISTÖ Pitäisikö työehtosopimuksessa olla pakkasraja? 50 Släpvagnstillverkaren nyanställer och bygger ut LIITOSSA 42 Komennustyön ehdot kannattaa sopia etukäteen 45 TOIMIJA Pääluottamusmies Sami Heikkinen 47 OIVALTAJA Pääluottamusmies Ville Kivimäki 48 MAAILMA Argentiinan Fordin kaappauksista tuomioita 49 Lyhyet 54 Työttömyyskassa VAPAALLA 56 HARRASTAJA Käsityöharrastaja Memmu Tammiluoma 58 Pulmat 59 Sarjakuva Seuraava numero ilmestyy 13.2. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Emmi Mäkinen emmi.makinen @teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Painos 220 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Jäsenetu joka kannattaa hyödyntää s. 44 Tekijä_2019_01_sisus.indd 4 9.1.2019 8.53
BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi Teollisuusliiton erityisalojen sektorin sopimusasiantuntija MIRJA SUHONEN ”Murikka-opistolla järjestetään tänäkin vuonna kursseja luottamusmiehelle tärkeistä asioista. Etenkin luottamusmiehen peruskurssit jatkokursseineen, yhteensä kolme viikkoa, on hyvä käydä. Joillain työpaikoilla suhtaudutaan skeptisesti opiskelun tarpeeseen, mutta entäpä jos yrityksen taseeseen kirjattaisiin sekä ammatilliset että yhteistoiminnan edistämiseen liittyvät opinnot yhtiön pääomaksi. Ymmärrettäisiinkö tällä tavoin paremmin, mikä merkitys on osaavalla luottamusmiehellä?” 1/2019 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 16.1.2019 Kestävä kehitys on osiensa summa PETTERI RAITO Päätoimittaja S uomi on pieni osa kansainvälistä kokonaisuutta, mutta kestävästä kehityksestä puhuttaessa sillä ei ole varaa vetäytyä suhteellisen pienuuden suojiin ja väittää, että sen toimenpiteillä ei ole merkitystä. Kyllä on. Ennen muuta itsemme kannalta elämän laatua ajatellen, mutta myös laajemmin tarkasteltuna. Vastuunkantajan roolin ottaminen sisältää merkittäviä rajat ylittävän kanssakäymisen mahdollisuuksia esimerkiksi talouden, politiikan, kulttuurin, tieteen ja koulutuksen saroilla. Kestävän kehityksen kova ydin on ympäristökysymyksissä. Ilman puhdasta ilmaa ja vettä me emme selviydy. Se on ohittamaton tosiasia, mutta se ei ole kestävän kehityksen kokonaiskuva. Ympäristönäkökohtien rinnalla on huomioon otettava myös sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Niiden myötä kysymyksessä on kokonaisuus, jonka ohjaaminen ja hallinta vaativat viisautta eri näkökohtien yhteensovittamisessa. Tärkeä tavoite on kyetä viemään muutokset läpi ilman ahdinkoa aiheuttavia murrosvaiheita. Työmarkkinoiden kannalta nykyistä kestävämmän kehityksen uralle siirtymisen ihannetapaus on se, että muutos ei aiheuta uutta työttömyyttä, vaan luo uutta työtä. Realismia silloinkin on, että uusien tuotantoteknologioiden käyttöön ottaminen ja kehittyminen aiheuttavat ammattitaitovaatimusten muutoksia ja sen myötä liikettä työmarkkinoille. Koulutuksen merkitys korostuu entisestään. Ja tekemistä riittää. Esimerkiksi käynnissä olevan ammatillisen opetuksen uudistuksen pitäisi pystyä vastaamaan myös edellä kuvattuun tarpeeseen, mutta juuri nyt vaikuttaa siltä, että asetettuja tavoitteita ei välttämättä saavuteta. Ongelma näyttää piilevän siinä, että muutosta ohjaa riittävien resurssien osoittamisen sijaan liian lyhyelle aikajänteelle viritetty tehokkuuden tavoittelu. Osana kokonaisuutta on tärkeä kuunnella myös, mitä yrityksillä on sanottavanaan. Kestävä kehitys ei nimittäin voi toteutua ilman yritysten panosta. Ne ovat tuotannollisen toiminnan ja sen kehittämisen toteuttajina avainasemassa, mutta muutokseen motivoituminen ja siihen ryhtyminen puolestaan edellyttää liiketoiminnallisesti järkevän näköalan. Tämän seikan esiin nostaminen ei tarkoita menneisyyteen juuttumista, vaan sen lähtökohdan tunnustamista, että yritysten ensisijainen ajuri on taloudellinen. Ne tavoittelevat voittoa ja kilpailevat keskenään sen saavuttamiseksi. Silti eri näkökohdat voivat priorisoitua ja yhdistyä mielekkäällä tavalla. Toisaalta poliittisella ohjauksella voidaan suunnata kilpailua, asettaa sille ja yritysten toiminnalle rajoja, mutta myös tavoitteita esimerkiksi osoittamalla tukea ja kannusteita tutkimusja tuotekehitystoiminnalle. Keskustelu kestävästä kehityksestä on altis mielikuville. Siksi sen pohjaksi tarvitaan oikeaa tietoa ja avointa dialogia eri näkökohtien ja kokonaisuuden arvioimiseksi. Se palvelee samalla myös kuluttajia, joiden tekemillä valinnoilla on viime kädessä suuri merkitys sen kannalta, mitkä tuotteet ja palvelut voivat markkinoilla tulevaisuudessa menestyä. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipide kirjoituksia. tekija@ teollisuusliitto.fi Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Emmi Mäkinen emmi.makinen @teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Painos 220 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Tekijä_2019_01_sisus.indd 5 9.1.2019 8.43
6 Tekijä 1/2019 Kyse on muovista Muovi pyörittää suomalaista kulutusyhteiskuntaa ja työllistää 12 000 ihmistä. Muovi taipuu helpolla miksi tuotteeksi vain, mutta ei kierrätettäväksi. Muovi hajoaa mikromuoviksi, joka palaa lautasillemme ravintoketjua myöten. Mikä on muovin tulevaisuus? Amerplastilla muovista tehdään melkein joka kauppareissulla mukaan lähteviä kasseja, Medisizella ihmishenkiä pelastavia insuliinikyniä. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT JOHANNA KOKKOLA JA JYRKI LUUKKONEN Sana tulee muovattavuudesta, joka perustuu raaka-aineen kemialliseen rakenteeseen. Suomessa muovia käytetään eniten pakkauksiin ja muihin kertakäyttötuotteisiin (40 %), rakentamiseen (20 %) ja teknisiin tuotteisiin (15 %). Maailmassa syntyi vuodesta 1950 vuoteen 2015 6 300 milj. tonnia muovijätettä. Siitä arviolta 9 % kierrätettiin, 12 % poltettiin ja 79 % päätyi kaatopaikoille tai luontoon. MUOVI KÄYTTÖ JÄTE Tekijä_2019_01_sisus.indd 6 9.1.2019 9.37
? AJASSA Kyse on muovista Muovi pyörittää suomalaista kulutusyhteiskuntaa ja työllistää 12 000 ihmistä. Muovi taipuu helpolla miksi tuotteeksi vain, mutta ei kierrätettäväksi. Muovi hajoaa mikromuoviksi, joka palaa lautasillemme ravintoketjua myöten. Mikä on muovin tulevaisuus? Amerplastilla muovista tehdään melkein joka kauppareissulla mukaan lähteviä kasseja, Medisizella ihmishenkiä pelastavia insuliinikyniä. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT JOHANNA KOKKOLA JA JYRKI LUUKKONEN ”M uovi on määritelmällisesti poly meerejä plus lisäaineita, toteaa Muoviteollisuus ry:n toimitus johtaja Vesa Kärhä. Kärhä kertoo, että Suomessa muovia valmistaa kaksi petrokemian alalla toimivaa yritystä. Niiden tuottamia muovimateriaaleja, arkikielessä ryynejä tai granulaatteja, työstää 530 eri firmaa. Muoviteollisuuden edustaja uskoo, että hyvinvointiteknologian muovituotteet ovat kasvava ala, samoin turvallisuu teen liittyvät valmisteet. Kärhä jatkaa, että perinteisesti Suomi on ollut hyvä ”kartongin päällystämisessä muovilla”. Tällä hän viittaa maitotölkkien kaltaisiin nestekartonkipakkauksiin. ”Muovin ja puun liitto” sopii Kärhän mukaan joihinkin erityistuotteisiin. Hän sanoo myös, että joissain optisissa tuotteissa Suomella on erityistä osaamista. KIERRÄTYKSEN ONGELMAT TIEDOSSA Muovi tehdään edelleen ehdottomalta valtaosaltaan fossiilisista polttoaineista. Muovia ei enää viedä Suomessa kaatopaikoille, mutta pääsääntöisesti se ei mene kierrätykseen. Kärhä sanoo, että muoviteollisuuden pitää ottaa kierrätys ”positiivisena haasteena”. Hän painottaa, että muovimateriaaleja pitää kehittää edelleen ja kierrätystä tehostaa. Kärhän mukaan Suomessa kiertää jo 30 prosenttia muovista. EU:n asettamiin tavoitteisiin on kuitenkin matkaa; 50 prosentin kierrätysaste vuonna 2025 ja 55 prosentin vuonna 2030. Muovi pilkkoutuu luontoon päästyään mikromuoviksi. Mikromuoveja löytyy nyt sekä Itämerestä että järvistä. Suomessa on arvioitu, että 40 prosenttia mikromuovista syntyisi kumipyörä liikenteen renkaiden ja tiemerkintöjen kulumisesta. Maailmalla arviot ovat olleet huomattavasti pienempiäkin. Merkittävä mikromuovin lähde ovat myös polyesterin kaltaiset, keino kuiduista valmistetut vaatteet. Mikromuovin tahallisen lisäämisen kosmetiikkaan esimerkiksi Ruotsi on kieltänyt, Suomi ei. – Meidän ratkaisumme kumipyöräliikenteen mikromuoviongelmaan on hulevesien parempi puhdistaminen, Kärhä sanoo. 1/2019 Tekijä 7 MIKROMUOVI Luonnossa muovi pilkkoutuu alle 5 millimetrin kokoisiksi hippusiksi, joiden suurimmat lähteet ovat kumipyöräliikenne ja keinokuituvaatteet. Tekijä_2019_01_sisus.indd 7 9.1.2019 9.43
8 Tekijä 1/2019 Suomessa lainsäädäntö ei estä mikromuovisen lietteen levittämistä ympäristöön. Kärhä huomaut taa, että Rovaniemellä puhdistamo lietettä jo poltetaan. – On siis olemassa käsittelytapa, jos niin tarpeelliseksi katsotaan. Kansainvälisissä tutkimuksissa mikromuovia on löytynyt juomavesistä, ja aivan äskettäin mikromuovia on löytynyt koehenkilöiden ulosteista, mukana myös suomalainen henkilö. ONKO BIO BIOA? Muovin korvaaminen muilla, uusiutuvilla raaka-aineilla ei Kärhän mielestä ole välttämättä järkevää. Kärhä muistuttaa, että bio-etuliitteen ymppääminen tuotteeseen ei aina tarkoita biohajoavaa. Biopohjaisia, tyypillisesti maissista tai sokeriruo´sta tehtyjä muoveja on sekä biohajoamattomia että biohajoavia. – Mopo voi lähteä markkinoijilta käsistä. Tässä on uutuuden viehätystä, ja bio saa julkisuutta. Yritykset haluavat irtisanoutua muovista, Kärhä toteaa. Jäteongelma kietoutuu roskaamiseen, eivätkä suomalaiset ole tässä Euroopan mallioppilaita. Rantaroskien kansainvälisissä keruututkimuksissa suomalaiset roskasivat Itämeren rantoja selvästi enemmän kuin ruotsalaiset, virolaiset tai latvialaiset. Viranomaisetkin ovat joutuneet tarttumaan harhauttavaan markkinointiin, äskettäin ”biohajoavien” melamiiniastioiden tapauksessa. Tuotteita oli markkinoitu maatuvina bambuastioina, vaikka niiden materiaaleissa oli muovia. Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat vieneet valtaisia määriä likaista, siis vaikeasti kierrätettävää, muovijätettään Kiinaan, mutta maa Suurin osa Suomen muovikasseista tehdään Amerplastin Tampereen tehtaalla. Vasemmalta pääluottamusmies Janne Kuusimäki, ammattiosaston puheenjohtaja Matti Poutiainen ja työsuojeluvaltuutettu Jarmo Wallenius. JY RK I LU U KK O N EN BIO Biopohjaisista aineista tehty muovi ei ole välttämättä biohajoavaa. AMERPLAST Tekijä_2019_01_sisus.indd 8 8.1.2019 15.01
1/2019 Tekijä 9 AJASSA on nyt kieltänyt tuonnin. Niin sanotuissa kehitysmaissa jätteistä huolehtiminen on ylipäänsä puutteellista. – Kehitysmaiden jäteongelmiin meidän ratkaisumme on parempi jätehuolto. Tämä on Suomelle myös vientimahdollisuus, Kärhä sanoo. TUOTTAJAVASTUU KIERRÄTTÄÄ – Suomessa kierrätetään pakkausmuoveja. Niitä koskee tuottajavastuu, ja se kattaa myös kierrä tyksen. Sekajätteestä voidaan kerätä muoveja talteen, mutta useimmiten sekajäte hyödynnetään energiaksi, toteaa Suomen Ympäristökeskuksen eli SYKE:n erikoistutkija Sari Kauppi. EU tavoittelee nyt lainsäädännössään olutmukien ja mehupillien kaltaisten kertakäyttöisten muovituotteiden kieltämistä. – Näiden käyttöä kannattaakin rajoittaa, Kauppi toteaa. Samaten Kauppi näkee täysin tarpeettomaksi mikromuovien lisäämisen kosmetiikkatuotteisiin, vaikka ne eivät olekaan mikromuovien suurin päästölähde luontoon. Muiden muoviongelman parissa painivien tutkijoiden tavoin Kauppi painottaa sitä, että kaikkea tarpeetonta kulutusta on vähennettävä. Tämän ohella pitäisi ostaa vain kestävää ja mieluiten korjattavissa ja kierrätettävissä olevaa tavaraa. Kauppi iloitsee siitä, että kuluttajien käyttämien pakkausmuovien kierrätystä hoitavia Rinki -keräyspisteitä ollaan lisäämässä. Myös taloyhtiökohtainen keräys laajenee. Haja-asutusalueilta ei yksittäisistä taloista välttämättä kannata hakea muovia erikseen. Taajamissakin on katsottava, että hakureissulla olevien kuormaautojen reitit ovat säästävät eikä turhia kilometrejä eli hiilidioksidi päästöjä synny. ? ”VAIKEAA OLISI ILMAN MUOVIA” – Ihmisen itsensä aiheuttama ongelma. Ei se aineen vika ole. Hyvin vaikea olisi enää elää ilman muovia. Niin hyvin on ihmiset muoviin totutettu, sanoo Amerplastin kalvon valmistaja Jarno Jouttijärvi. Suurin osa Suomen muovikasseista tehdään Amerplastin Tampereen tehtaalla, jonka sydämessä kalvokoneet paahtavat sisuksistaan läpinäkyvää, ohutta muovikalvoa. Amerplast tuottaa kuluttajapakkauksia elintarvike-, hygienia-ja juomateollisuudelle sekä vähittäiskaupalle. Ruokakauppojen ”henkselikassit” valmistetaan kierrätysmuovista, elintarvikemuovit on hygieniasyistä valmistettava uudesta muovista. – Kokonaiskulutusta pitäisi pienentää, eikä kiistellä materiaaleista. Kassin hiilijalanjälki riippuu siitä, montako kertaa sitä käytetään, Amerplastin markkinointija viestintäpäällikkö Laura Alisalo sanoo ilmastonmuutoksen aiheuttavista päästöistä ja mikromuoviongelmasta. Kemian ammattiosasto 498:n puheenjohtaja Matti Poutiainen nostaa esiin sen, kuinka monta maapalloa tarvittaisiin, jos kaikki eläisivät samanlaista elämää kuin suomalaiset shoppailuineen ja nettiostoksineen. – Taidamme tällä hetkellä kuluttaa 4,5 maapallon verran luonnonvaroja. Alisalo muistuttaa, että tutkimusten mukaan kaikkein pienin hiilijalanjälki on kierrätetystä muovista tehdyillä kauppa kasseilla. Vertailussa olivat mukana myös paperija puuvillakassi sekä biohajoavasta ja neitseellisestä muovi materiaalista tehdyt kassit. Poutiainen kertoo 30 vuoden tehdaskokemuksellaan siitä, miten rajusti kassien materiaalisyöppöys on saatu laskemaan. – Kassit ovat yhtä kestäviä, mutta puolet ohuempia. Lavallinen kasseja painoi ennen 700–800 kiloa, nyt sama määrä kasseja painaa lavalla 350 kiloa. Kaikki Amerplastin ruokapakkaukset ja kassit ovat kierrätettävissä. Tehdas valmistaa nyt myös Essi-kierrätyskassia, jonka materiaalien taataan olevan yli 90-prosenttisesti kierrätysmuovia, josta puolet on peräisin kuluttajilta erilliskerätystä muovipakkausjätteestä ja puolet teollisuudesta. JY RK I LU U KK O N EN Muoviongelma ei ratkea vain kierrättämällä. Kulutusta pitää vähentää, jotta muovijätettä ei enää synny nykyisiä määriä. KULUTUS Lue lisää: www.tekijälehti.fi Tekijä_2019_01_sisus.indd 9 8.1.2019 15.01
10 Tekijä 1/2019 HUOLTA LISÄAINEISTA Jos muitakin kuin pakkausmuoveja kierrätettäi siiin, Kauppia huolettaisivat erityisesti vanhojen muovituotteiden mahdolliset haitalliset aineet, varsinkin Euroopan ulkopuolelta tulevissa tai vanhoissa materiaaleissa. Niissä voi olla esimerkiksi bromattuja palonesto aineita tai hormoni toimintaa häiritsevää bisfenoliA:ta. – Miten saisimme haitalliset aineet hallintaan kierrätyksessä? Kauppi miettii. Erikoistutkija painottaa, että yksi ratkaisu on analytiikan kehittäminen aineiden ja niiden pitoisuuksien mittaamiseen. Hän aprikoi myös sitä, että pyrolyysi (kaasuttaminen) tai muovien kemiallinen liuotus, jotta raakaaineet saataisiin puhtaampina uudelleenkäyttöön, voisi olla yksi tie muovijätteen kierrättämiseen. TUOTTAJALLE VASTUU ELINKAARESTA Jäteongelman ratkaisun ytimessä on Kaupin mielestä myös digitalisoidun elinkaari ajattelun istuttaminen kaikkeen valmistukseen. Tuotteen ostaja tietäisi, mistä aineksista tuote on valmistettu, ja valmistaja tietäisi, että hän joutuu ottamaan tuotteen takaisin ja kierrättämään tai uudelleen käyttämään sen. Biopohjaisuus ja biohajoavuus menevät usein sekaisin. Siksi biohajoaviksi mainitut materiaalit saavat Kaupin empimään nimityksen aitoutta. – Biohajoavuudelle on olemassa standardi, mutta se tarkoittaa biohajoavuutta kompos tointi laitoksessa tietyissä olosuhteissa. Standardin mukainen tuote ei välttämättä hajoa koti kompostissa tai luonnossa. Lisää tutkimusta asiasta tarvitaan. Asettaja Viivi Tukiainen valvoo koneita, jotka valmistavat Medisizen tehtaalla muovista insuliinikyniä diabeetikoille. JO H A N N A KO KK O LA Tuotteen valmistajan on kannettava vastuu tuotteestaan koko sen elinkaaren ajan. ELINKAARI PHILLIPS-MEDISIZE Tekijä_2019_01_sisus.indd 10 8.1.2019 15.02
1/2019 Tekijä 11 AJASSA LISÄARVOA ETSIMÄSSÄ – Haluammeko me edelleen olla sellutasavalta? Vai haluammeko me olla arvoketjun rakentajia? VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin on ollut eturintamassa kehittämässä puukuitujen käytön uusia tekniikoita, jotka voivat ratkaista muovista johtuvia ongelmia. – Muovi on hiilidioksidipäästöiltään kohtuullinen. Muovi on ensisijaisesti jäteongelma, Harlin kuvaa. Suomessa kasvaa reilusti ja runsaasti uusiutuvaa, kierrätettävää ja biohajoavaa raaka-ainetta: puuta. – Minä yritän löytää lisäarvoisia tuotteita, joita voi tehdä bioraaka-aineista. Arvo tuplaksi, eli tehdään arvokkaampia tuotteita metsistä, jotka eivät meiltä lopu kesken. – Isoin kasvuala on kertakäyttöiset pakkaukset, joissa kuitupakkaukset lähestyvät ominaisuuksiltaan muovia. Toinen kasvuala on tekstiili. Keinokuituiset tekstiilit luetaan mikromuovin lähteiksi. – Selluloosapohjainen tekstiili on puusta tehty tuote, joka on kaksi tai kolme kertaa arvokkaampaa kuin kartonki tai sellu. Kun lähdimme tekemään kehitystyötä, mikromuoviongelmaa ei vielä ollut edes horisontissa. Mutta nyt kun 60–70 prosenttia tekstiileistä alkaa olla polyesteriä, olemmekin samalla ratkaisemassa mikromuovi ongelmaa, Harlin toteaa. Harlin on ollut kehittämässä puusta selluloosa karbamaattia, josta pystytään kehräämään lankaa jo olemassa olevissa viskoositehtaissa. – Puolet kiinalaisesta tehtaasta on siirtynyt tänne. Ja kiinalaisesta tehtaasta voidaan poistaa vaarallisimmat vaiheet kokonaan, rikkihiilen ja ksantaanin valmistus, Harlin kuvaa niin taloudellisia kuin ympäristöhyötyjäkin. ? ”MISTÄ MUUSTA KUIN MUOVISTA?” – Ominaisuuksiltaan muovi on lähes ainoa materiaali, josta näitä tuotteita pystyy valmistamaan, uskoo Phillips-Medisizen asettaja Viivi Tukiainen. Kontiolahdella tehdään ihmishenkiä pelastavia insuliinikyniä vientiin. Pitkälti automatisoidut ja vieri viereen sijoitetut koneet putkauttavat tuuteistaan valmiita komponentteja diabeetikkojen insuliinikyniä varten. Eri osat valetaan muovista. Valukoneisiin muotteja asettava ja tuotantoa valvova Tukiainen on tietoinen muovista käydystä keskustelusta. Suurin ongelma hänestä on meriin joutuva muovijäte, mutta sekin olisi ratkaistavissa oikealla lajittelulla ja oikealla hävittämisellä. Tukiainen opiskelee nyt oppisopimuksella muovitekniikan ammatti tutkintoa. Tukiainen uskoo koko tehtaan tulevaisuuteen – ja omaansa, siksi hän on lähtenyt jatkamaan muovialan opintoja. Tehdas toimii pelkästään alihankkijana lääkefirmoille, ja tilaajat määrittelevät aina tarkkaan tuotteen vaatimukset. Henkilöstöja viestintäasiantuntija Mari Vänskä-Ruotsalainen toteaa, että EU-määräykset tiukentuivat vuonna 2016. Insuliinikynien komponenteissa on hyvin erilaisia muoveja. Ne tehdään kaikki neitseellisestä muoviraaka-aineesta lääketeollisuuden vaatimusten mukaisesti. Mutta muoveissa voi olla mitä moninaisimpia lisätai seosaineita, Vänskä-Ruotsalainen toteaa. – Se, mikä tekee koko muovialalla kierrättämisestä haasteen, on yrityssalaisuuksien suoja. Muovituote on hyvin harvoin vain yhtä materiaalia, vaikka PC:tä. Muut aineet eivät välttämättä näy pakkauksessa. Ja tämä tekee uudelleenkäytöstä vaikeaa. Pääluottamusmies, muottihuoltaja Jani Kähkönen komppaa PR-henkilön mietteitä. Kähkönen vielä lisää, että ainakaan häntä ei kiinnosta sellainen ratkaisu, että käytön jälkeen erilaisia muoveja sisältäviä jätteitä vietäisiin niin sanottuihin kehitysmaihin käsin lajiteltaviksi. Kähkönen aprikoi, voitaisiinko muovien käyttöä vähentää pikemmin sitä kautta, että kertakäyttötuotteista siirryttäisiin monikäyttöisiin muovituotteisiin? Työsuojeluvaltuutettu ja EHS-kouluttaja Teppo Suikkari kertoo, että tehtaan prosessissa on suljettu veden kierto, eikä muoveja pääse vettä vaihdettaessakaan jätevesiin tai ilmaan. Kaikki hukkamuovi menee joko kierrätykseen tai energiajakeeksi. Työkaluvalmistaja Jorma ”Zimi” Hirvonen on yksi niistä tehtaalaisista, jotka ovat muovin ongelmakohdista lukeneet ja tykönänsä miettineet. – Onhan se muovi kakspiippuinen juttu tässä vaiheessa. Ongelma muovi on, jos se luontoon jääpi. Mutta me teemme kuitenkin näitä terveydenalan hommia. Näillä meidän tuotteillamme pelastetaan ihmishenkiä. JO H A N N A KO KK O LA Lue lisää: www.tekijälehti.fi KORVAAVAT RATKAISUT Suomessa kasvaa uusiutuvaa, kierrätettävää ja biohajoavaa raakaainetta: puuta. Tekijä_2019_01_sisus.indd 11 8.1.2019 15.02
12 Tekijä 1/2019 YHTEISKUNNALTA TAVOITTEET, YRITYKSILTÄ BISNES – Kyllä, yhteiskunnan on asetettava tavoitteet, mutta yhteiskunta on huono sanelemaan suoraan keinot, Harlin mietiskelee. Nyt ei ole esimerkiksi mitään pakotetta tehdä kestäviä tai korjattavia kodinkoneita. Sama pätee vaatteisiin. – Kaikkein kauhein on kestokulutushyödyke, joka on tehty huonosti. On kaameaa, jos T-paita kestää vain 2–3 pesua. Onhan se hulluutta, jos saan postilaatikkoon uuden T-paidan joka aamu, Harlin toteaa. Harlin kuvaa, että teknisessä osaamisessa Suomi ”ei ole heikoilla”. Vaatekuitujen lisäksi Suomessa osattaisiin kyllä tehdä kosteuspyyhkeet, siteet ja muut hygieniatuotteet biohajoa vasta kuitumateriaalista, samoin tekniset suodattimet, jotka ovat nyt kaikki keinokuitua. – Mutta miten ne tuotteistetaan? Ei meidän pitäisi pohtia, mistä me saamme sen valtavan ison tehtaan, vaan sitä, mistä me saamme ne arvoketjut ja kuluttajapinnan, Harlin sanoo melkeinpä tuohtuneena. Lisäarvoltaan korkeampi tuote tuo aina myös enemmän työpaikkoja kuin bulkkituote, professori muistuttaa. Tutkimusprofessori vannoo ”ekosuunnittelun” nimiin. Hän perää myös tarkkaa mittaristoa tuotteen elinkaaren kaikkien ympäristövaikutusten arviointiin. Tuotteen pelkkä hiilijalanjälki ei esimerkiksi paljasta mikromuovipäästöjä. – Meidän on puhuttava tuotteen koko elinkaaresta. Meidän on siirryttävä materiaalista palveluun. Se, joka vuokraa tuotteen, tietää tuotteen materiaalit, osaa purkaa ja korjata sen. Tuotteen vuokraaja tietää jo, mitä tuotteelle tehdään, kun se tulee takaisin, Harlin kaavailee. Koko ihmiskuntaa ja sen eloonjäämismahdollisuuksia ajatellen Harlin pohtii, lieneekö koko ruokaketju kertakäyttöisine muovipakkauksineen rukattava uuteen uskoon. – Ei riitä, että muovi muutetaan toiseksi raaka-aineeksi. Lähiruoan ja kausituotteiden merkitys kasvaa, kasvisruokaa lisätään. Tämä on täysin sopusoinnussa ison tavoitteen eli elinympäristön kestävyyden parantamisen kanssa. MIKROMUOVIA JÄRVIVEDESSÄ – Isompia hiukkasia jäi haaviin eniten Kuopion satamasta, minne hulevedet ohjautuvat ja on satamaliikennettä. Pieniä hiukkasia löytyi eniten lumenkaatopaikan läheltä. Pääsääntöisesti urbaanien alueiden lähellä mikromuovipitoisuus nousee. Tutkija Samuel Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, mitä jäi tutkijoiden kehittelemiin erikoishaaveihin, kun Kallaveden vettä tutkittiin. Jo aiemmin oli paljastunut, että Itämerestä löytyy mikromuovia ja että pieneliöt syövät muovihippusia luullen niitä ravinnokseen. – Makean veden tutkimustuloksiin on suhtauduttava vakavasti, sillä me saamme järvistä juomavettä, Hartikainen toteaa. Mikromuovien terveysvaikutuksista ihmisiin ei ole tietoa. Hartikainen kuitenkin muistuttaa, että ftalaattien ja palonestoaineiden kaltaisia haitallisia aineita löytyy luonnon kiertokulusta ”jo liikaakin”. Englantilaisyliopiston tutkimuk sessa puolestaan havaittiin, että lähes 90 prosenttia ) € Viime lokakuussa julkaistiin viranomaisten, asian tuntijoiden, yritysmaailman ja muutaman kansalaisjärjestön yhteistyöllä synnytetty suunnitelma, josta vielä puuttuu konkreettinen aikataulutus. www.luke.fi > hae ”muovitiekartta” LÄ H D E: YM PÄ RI ST Ö M IN IS TE RI Ö Bulkkitehtaan sijasta tuote kannattaa jalostaa mahdollisimman pitkälle, niin tuotantoketjun jokainen lenkki kasvattaa lisäarvoa. ARVOKETJU MUOVITIEKARTTA SUOMELLE Tekijä_2019_01_sisus.indd 12 8.1.2019 15.02
1/2019 Tekijä 13 AJASSA maan teini-ikäisistä kantoi kehossaan jäämiä hormonihäirikkö bisfenoli A:sta. Näitä kemikaaleja lisätään tyypillisesti muoveihin. Hartikainen itse on tutkinut aiemmin kierrätysmuovin haitallisten aineiden pitoisuuksia. – Kierrätysmuovin mukana voi kulkeutua paitsi kemiaa myös mikrobeja. Olemme havainneet, että likaiseksi jääneessä elintarvikemuovissa toksiinejakin (myrkyllisiä aineita) tuottavat mikrobit voivat viihtyä, Hartikainen kertoo. – Muovin kerääminen, kuljettaminen, varastoiminen, murskaaminen ja peseminen lisääntyvät koko ajan. Kierrättäminen voi tuottaa mikromuovia suuriakin määriä. Niin analyysitekniikkaa kuin niiden tekniikoiden käyttöäkin pitäisi Hartikaisen mielestä tuntuvasti lisätä. Nyt ei esimerkiksi ole lakia, joka velvoittaisi jätelaitoksia seuraamaan lietteiden mikromuovimääriä. – Puhdistamolietteet lääkeainejäämineen, muoveineen ja raskasmetalleineen ovat nyt ongelma, Hartikainen toteaa. ARKEMME – MUOVIA – Kun leipäsi tippuu lattialle ja nostat sen ylös, saat leivän mukana ylös mikromuovia. Kotimme tekstiilit, huonekalumme, astiamme, vaatteemme, elektroniset laitteemme, kenkiemme pohjat, automme ja lastemme leikkikalut ovat suureksi osaksi muovisia. Jokaisen kotona oleva pöly on pitkälti muovia, Hartikainen toteaa. Tavallisen suomalaisen järven rantakaislikotja pusikot saattavat näyttää puhtailta, mutta etsivä löytää sieltä kyllä muovia. Hartikainen kertoo vieneensä erään alakoulun työpajaan kariketta Savilahden rannasta Kallavedeltä. – Koululaiset noukkivat pinseteillä muovinpaloja 10 litran karikesangosta. Kun pinsetti nosti 250. muovinkappaleen, eivät lapset enää jaksaneet laskea. – Lopulta kaikki muovit rikkoutuvat ja jauhautuvat, joka ikinen muovinkappale toimii mikromuovin lähteenä. Maailma on täynnä kuluneita muovinosia ja niissä on erilaisia aineita. Teollisuus vääntää sitten terveysviranomaisten kanssa kättä, ja poliitikot ja lainsäätäjät tekevät kompromisseja. – Teollisuus tuottaa vielä nanoluokan partikkeleita väriaineisiin ja tuhansiin muihin tarkoituksiin. Tämä on kierrätyksen ja mikromuovipäästöjen kannalta huono asia, sillä niistä vapautuvien nanomuovien käyttäytymistä ei tunneta. – Tämä on nyt sitten lisä ravintoketjukeskusteluun. Onhan siellä ketjussa tulossa meihin monia muitakin myrkkyjä ja aineita, mutta kukaan ei osaa vielä sanoa, mitä ne kaikki lopulta vaikuttavat. Kaikki on kyllä tutkittavissa, jos vain halutaan, myös kierrätysmuovin kemialliset ja mikrobivaarat, Hartikainen tähdentää tutkimukseen satsaamisen tarvetta. – Pitää tuottaa jätteitä, jotta pitää järjestää jätehuolto. Muovin käytön ”järkeistäminen” – se on Hartikaiselle avain muovin tuomien ongelmien ratkaisuun. Kaiken kulutuksen vähentäminen ja tavaroiden suunnitteleminen niin, että ne ovat kestäviä ja kierrätettäviä eli Harlininkin mainitsema ”ekosuunnittelu” kelpaa myös Hartikaiselle. Muovitiekartassa idean asteella esitelty muovivero käy sekin Hartikaiselle. – Muovi on liian halpaa, ja halpana liian helposti pois heitettävää. Puusta jalostettujen tuotteiden kehittäminen muovia korvaamaan miellyttää Hartikaista. Se työllistäisi ja toisi tuloja. – Selluloosa on nyt aliarvostettu raaka-aine. Eikö sitä voisi myydä muuksi kuin vessapaperiksi kiinalaisille? Hartikainen muistuttaa, että uusien tuotteiden kehittelyssä olisi tärkeää pitää puu puuna ja muovi muovina. Tutkija toteaa, että puu-muovikomposiittien kierrättäminen tai jätteistäminen vasta hankalaa onkin. l MITÄ JOKAINEN VOI TEHDÄ ? Jokainen suomalainen voi vähentää muovista johtuvia ongelmia omilla valinnoillaan. ? Vähennä kulutusta. ? Osta mahdollisimman vähän vaatteita, pese niitä mahdollisimman harvoin, ja kuluta vaatteet loppuun. ? Vähennä autoilua, sillä autonrenkaista ja tiemerkinnöistä syntyy suuri osa mikromuoveista. Suosi kävelyä, polkupyöräilyä ja julkista liikennettä, varsinkin raideliikennettä. ? Älä osta mikromuoveja sisältävää kosmetiikkaa tai maaleja. ? Kierrätä ja hävitä muoviroskat jätehuoltolaitoksen ohjeiden mukaisesti. ? Vältä kertakäyttömuoviin pakattua ruokaa ja suosi hallien ja torien irtomyyntiä oman korin tai vastaavan kanssa. Etsi ja mene mukaan ruokapiiriin tai suorahankintaryhmään. Vinkit antoi Suomen Luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Jouni Nissinen. Tiekartta esittää muoviveron käyttöönoton selvittämistä muovin tuottamien ongelmien yhdeksi ratkaisuksi. MUOVIVERO Tekijä_2019_01_sisus.indd 13 8.1.2019 15.02
14 Tekijä 1/2019 VÄITTÄJÄT Mikä on oikea tapa hoitaa metsiä? TEKSTI SAMI TURUNEN KUVAT LAURI ROTKO KAIKKIEN PITÄISI SAADA METSÄSTÄ OSANSA: TEOLLISUUDEN, LUONNONSUOJELUN, VIRKISTYSKÄYTÖN JA ILMASTONSUOJELUN. RIITTÄÄKÖ METSÄSTÄ KAIKILLE? JARI SIRVIÖ: On riittänyt ja tulee riittämään. Kyse on painotuksista ja arvovalinnoista, myös omistajilla ja yhteiskunnalla on omia tavoitteitaan. PANU KUNTTU: Olennaista on keskittyä määrän sijaan laatuun. Puun jalostusarvoa tulisi nostaa, että saadaan taloudellista hyötyä, mutta ei lyödä korville muita tavoitteita. Meillä on akuutti ilmastoja biodiversiteettikriisi, jossa metsällä on tärkeä rooli. Hakkuumäärät ovat nousseet, ja hiilinielut tulevat pienenemään. On ymmärrettävä, että metsällä ja luonnolla on itseisarvo. Ne tuottavat aineetonta hyötyä, jolle on vaikea laskea taloudellista arvoa. MITÄ TARKOITTAA KESTÄVÄ METSÄTALOUS? KUNTTU: Sitä, että ihmisen toiminnalla ei aiheuteta uhanalaisuutta metsistä riippuvaisille lajeille. Se ei nyt toteudu, melkein 2 000 eläin-, kasvitai sienilajia on punaisella listalla. Suojeltua metsää on aivan liian vähän, ja avo hakkuissa ja ojituksissa lajien elinympäristöjä hävitetään. SIRVIÖ: Maataloudella on ollut tässä osansa, kun suoja turvemaita on raivattu viljelymaiksi. Suomen sisällä on myös isoja alueellisia eroja suojelumäärissä. Kestävässä metsä taloudessa huolehditaan uudistamisesta ja moni muotoisuuden säilymisestä. Metsätalousmaasta suojeltuja alueita on 4,5 miljoonaa hehtaaria, 17,2 prosenttia. Suomi on sitoutunut YK:n bio diversiteettisopimukseen, jonka mukaan tulisi suojella vähintään 17 prosenttia. KUNTTU: Vaikka toimenpiteitä on tehty, Suomessa ei täytetä sopimuksen kirjauksia suojelualueiden määrästä ja yhtenäisyydestä. 30 vuodessa on ollut enemmän puhetta kuin tekoja. SAADAANKO METSISTÄ RIITTÄVÄSTI LAADUKASTA PUUTA KAIKKIIN TARPEISIIN? SIRVIÖ: Laatu riippuu käyttötarpeesta. Esimerkiksi puurakentaminen alkaa olla tuotteena jalostettu niin pitkälle, että kaikki on jo tehty. Uudistuvista luonnonvaroista valmistetut tuotteet ovat aina parempia kuin uudistumattomista tehdyt. KUNTTU: Puurakentaminen on fiksua puunkäyttöä, puu säilyy hiilivarastona vuosia. Mutta isossa kuvassa aineellista kulutusta pitää vähentää, sillä puu ei riitä kaikkeen käyttöön eikä korvaamaan kaikkia fossiilisia raaka-aineita. ONKO PUUN POLTTO ENERGIAKSI JÄRKEVÄÄ? SIRVIÖ: On se ainakin järkevämpää kuin kivihiilen polttaminen. KUNTTU: Vain pieninä määrinä, ylimenovaiheen energiantuotantomuotona. Missään nimessä runkopuuta tai kantoja ei saisi käyttää, eikä polton määrää saa kasvattaa, koska se ei ole päästötöntä. MITKÄ OVAT JATKUVAN METSÄNKASVATUKSEN JA AVOHAKKUIDEN HYÖDYT? KUNTTU: Jatkuvalla kasvatuksella saadaan multihyötyjä: puuta teollisuudelle, virkistysarvot ja monimuotoisuus säilyvät, metsät pysyvät hiilinieluina, hoitokustannukset pienenevät ja tukkipuusta maksetaan moninkertaista hintaa kuitupuuhun nähden. Turvemailla jatkuva kasvatus on vesiensuojeluteko, koska ravinnekuormat vähenevät. PANU KUNTTU JOHTAVA METSÄASIANTUNTIJA WWF Tekijä_2019_01_sisus.indd 14 8.1.2019 15.02
1/2019 Tekijä 15 AJASSA AJASSA SIRVIÖ: Avohakkuukaan ei ole paha, kun se tehdään oikein ja huolehditaan vesien suojelusta. Jatkuvaa kasvatusta kannattaa tehdä siellä, mihin se sopii, ja eri malleja on voitava käyttää metsäomistajan arvojen mukaisesti. KUNTTU: Ongelma on, että metsänomistajat eivät saa riittävää jatkuvan kasvatuksen neuvontaa, koska useimpien metsä organisaatioiden bisneslogiikka on hiottu viljelymetsätaloudelle. SIRVIÖ: Digitalisaation avulla voidaan nykyään mallintaa pitkän aikavälin vaihtoehtoja, talouden tai monimuotoisuuden ja maisema-arvojen kannalta. MIKÄ ON METSIEN MERKITYS TYÖLLISTÄJÄNÄ? KUNTTU: Ne työllistävät jo nyt hyvin, muutenkin kuin metsä talouteen, ja luontomatkailu on pohjoisessa merkittävä työllistäjä. Koko Suomessa ala luo 38 000 henkilötyövuotta ja 1,3 miljardia euroa tuloja. Nyt pitää miettiä tulevaisuuden elinkeinoja, metsätalous ei saisi sulkea muita pois. SIRVIÖ: Metsätalous ja siihen sisältyvä teollinen tuotanto ovat erittäin merkittävä työllistäjä, ja vihreällä biotaloudella voidaan rakentaa tulevaisuutta. Luontomatkailu on tärkeää ja siihen voidaan panostaa lisää. KUNTTU: Koko metsäsektorin työllistämä väkimäärä on kuitenkin pienentynyt. On pöyristyttävää, että puun jalostusaste ei ole noussut ja tehdään vaan sitä perinteistä sellua, vaikka biotalousbuumi on kuumimmillaan. SIRVIÖ: Pitää muistaa kuitenkin, mitä kaikkia innovaatioita sellun sivuvirtoina tulee esimerkiksi Äänekosken uudelta biotuotetehtaalta. MIKÄ ON OMA SUHTEESI METSÄÄN? KUNTTU: Olen retkeilijä ja tutkija. Minua kiehtovat metsän monimuotoisuus, lajirikkaus ja luonnonmetsän dynamiikka, joita haluan olla turvaamassa. SIRVIÖ: Olen veikkohuovismaisesti monikäyttömetsän ystävä. Metsästän, kalastan, marjastan ja sienestän. Kunnioitan metsää, ymmärrän sen monimuotoisuuden sekä taloudelliset arvot. JARI SIRVIÖ SOPIMUSASIANTUNTIJA TEOLLISUUSLIITTO AVOHAKKUU VAI JATKUVA KASVATUS Avohakkuussa tai päätehakkuussa poistetaan kaikki taloudellisesti käyttökelpoinen puusto alueelle jätettäviä säästöpuita lukuun ottamatta. PEFC-metsäsertifioinnissa edellytetään, että jokaiselle hakatulle hehtaarille jätetään kaatamatta 5–10 säästöpuuta, joita ei saa viedä koskaan pois metsästä. Avohakkuun jälkeen alue istutetaan tai kylvetään uudeksi taimikoksi. Jatkuvassa kasvatuksessa metsää ei kasvateta yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena, vaan metsiköissä on monen ikäisiä puita. Niitä hakataan osa kerrallaan, ja metsä säilyy aina peitteisenä ja puusto monen ikäisenä. Katso Tekijän verkkolehdestä video, kuinka metsänhoidon rakennelma kestää: www.tekijälehti.fi VIDEO Tekijä_2019_01_sisus.indd 15 8.1.2019 15.02
16 Tekijä 1/2019 NÄKIJÄ Ymmärrys kivun syistä auttaa hoidon suunnittelua K äsitys kivusta, sen syistä ja kokemukseksi muodostumisesta on muuttunut. Aikaisempi mekaaninen ajattelu, jossa kivun nähtiin olevan suorassa suhteessa kudosvaurioon ja sen taustalla olevaan tukija liikuntaelinten vammaan tai vaivaan, on alkanut väistyä laaja-alaisen kipukäsityksen tieltä. – Kipu on sataprosenttisesti aivojen tuottama kokemus. Siihen vaikuttavat psyykkiset, sosiaaliset, henkiset, emotionaaliset, geneettiset ja biologiset tekijät. Kudoksella tai tietyllä vammalla on roolinsa, mutta se selittää vain osan kokonaisilmiöstä nimeltä kipu ja siitä, miten ihminen käyttäytyy kivun kanssa, Helena Miranda sanoo. – Jos esimerkiksi selkä venähtää laatikkoa nostettaessa, niin hermopäätteet aktivoituvat ja lähettävät viestin selkäytimeen ja aivoihin. Se ei vielä ole kipua, vaan vasta raakadataa, jolle aivot antavat merkityksen. Onko tämä vaaratonta, huolestuttavaa vai vaarallista kipua? Merkityksenantoon vaikuttaa esimerkiksi se, onko aikaisemmin koettu kipua, mitä siitä on opittu ja miten sitä on hoidettu. Toisaalta merkityksenantoon vaikuttaa, kuinka paljon kipua aiheuttanut tapahtuma tai tilanne herättää erilaisia tunteita. – Työelämän näkökulmasta tarkasteltuna olennaista on, ajatellaanko kivun olevan työkyvyn kannalta tuhoisaa vai ei. Johtopäätöksiin on helppo hyppiä, mutta ilman laajaa tarkastelua tulkinnat voivat mennä pieleen. Pelkästään uhka mahdollisesta vauriosta saattaa aktivoida kipujärjestelmän tuottamaan ihmisessä kipu kokemuksen. Toisaalta on kiinnostavaa, kuinka paljon ihmisillä on oireettomia repeämiä tai vaurioita kudoksissa, Miranda sanoo. YKSILÖLLINEN KIPU JA HOITO Kipu on yksilöllinen kokemus. Sen seurauksena kaikille sopivia kategorisia kivun hoitamisen malleja ei Mirandan mukaan ole olemassa. – Jos meillä on tuhannen työntekijän tehdas, niin todennäköisesti 60–70 prosenttia väestä on kokenut kipua edellisen kuukauden aikana. – Sieltä voi löytyä joukko, jolla on kohtuuttoman paljon fyysistä kuormitusta, niin että se heijastuu kipuihin. Samalla sieltä löytyy varmasti joukko, jolla muut kuin työhön liittyvät fyysiset asiat ovat pahentamassa kipuja. Voi olla elämänkuormitusta, unetto muutta, stressiä, masennusta tai pelkoajattelun sävyttämää voimakasta reagointia kipuihin. – Tällä tavalla muodostuvaa ongelmaa ei korjata tarjoamalla kaikille työntekijöille samoja ergonomisia ratkaisuja tai vakiokestoisia sairauslomia, vaan tunnistamalla eri ryhmät ja räätälöimällä tuki ja hoito niiden erityispiirteiden mukaisesti. Kipu on monen osatekijän summa. Siksi sen hoitokin on rakennettava kokonaisuus huomioon ottaen, ei vain yksittäisiin oireisiin keskittyen, lääketieteen tohtori Helena Miranda sanoo. TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT PEKKA ELOMAA ”Kipu on sataprosenttisesti aivojen tuottama kokemus.” Tekijä_2019_01_sisus.indd 16 8.1.2019 15.02
1/2019 Tekijä 17 AJASSA AKTIIVISUUS EDISTÄÄ PARANTUMISTA Mekaanisen kipukäsityksen mukaisessa hoitomallissa ihmiset tyypillisesti passitetaan sairauslomalle siksi, että työnteon oletetaan automaattisesti pahentavan kivun taustalla olevaa todettua tai oletettua vauriota. Töihin palataan vasta kun kipuja ei enää ole. Mirandan mukaan tämä hoitolinja on edelleen laajasti käytössä, vaikka tutkimus ja kokemus ovat jo antaneet vakuut tavaa näyttöä siitä, että aktiivisuus ja toiminnallisuus ovat parantumista ajatellen passiivisuutta parempi valinta. – Esimerkiksi selkäkivuissa vain alle viidessä prosentissa tapauksista löytyy jokin lääketieteellinen syy tai todennettu vakavampi sairaus. Kysymys on yli 95 prosenttisesti epäspesifistä oireilusta, jonka tarkkaa syytä ei välttämättä saada selville, ja jonka kanssa voi jatkaa ihan normaalia elämistä ja olemista kivun sallimissa rajoissa. – Ihmiset toipuvat nopeasti. Otetaan särkylääkettä pari kolme päivää ja levätään, jos siltä tuntuu, ja jatketaan liikkumista. Useimmiten tällä reseptillä pärjää sen sijaan, että mentäisiin välittömästi työ terveys huoltoon sen ajatuksen kanssa, että selkä on varmaan vaurioitunut, tarvitaan sairauslomaa ja vähintään magneettikuvat. – Pääsääntö on se, että työ on kipuoireiselle kuntout tavaa. Se ei ole riski, vaan päinvastoin tukee parantu mista ja sen rinnalla esimerkiksi pystyvyyden tunnetta. SAIRAUSPOISSAOLOJA VOIDAAN VÄHENTÄÄ Hoitolinjan valinnalla on Mirandan mukaan merkittäviä yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. – Kun Helsingin kaupungilla ryhdyttiin toimimaan työterveyshuollossa laajaalaisen kipukäsityksen pohjalta, saavutettiin kahdessa vuodessa 20 000 työkykyistä päivää lisää pelkästään selkä, olkapää ja kyynärpääkivuista johtuvien sairauspoissaolojen vähentymisen seurauksena. Esimerkiksi olkapään kiertäjäkalvosimen leikkaus voidaan monissa tapauksissa korvata fysioterapialla. – Toisaalta on havaittu, että selkäkipujen takia vuoden yhtäjaksoisesti poissa olleista työntekijöistä vain 10 prosenttia pystyy enää palaamaan töihin. Asioiden ei pitäisi antaa ajautua siihen pisteeseen asti. Pitkittynyt kipu ei tarkoita sitä, että työkyky olisi kokonaan mennyt, mutta pitkä poissaolo on itsessään töihin palaamista vaikeuttava tekijä. Miranda suosittaa muutoksia työelämää ohjaaviin säädöksiin, jotta sairauspoissaoloja voitaisiin vähentää ja työuria pidentää. Esimerkit hän poimii Ruotsista ja Hollannista. – Meillä Suomessa on edelleen vallalla on–offajattelu eli ihminen on joko työkykyinen tai työkyvytön. Sen sijaan työpaikoille tarvitaan nykyistä enemmän joustoa ottaen huomioon työntekijän vallitseva terveydentila ja työkyky. Tarvitaan jatkumo, jossa ihmiset voivat olla 25, 50 tai 75prosenttisesti työkykyisiä kuten Ruotsissa, jossa on mahdollista toimia esimerkiksi siten, että alemman työkyvyn mukaisia töitä voi tehdä vaikka kahden viikon jakson kerrallaan. – Tutkimusten mukaan työtä ja työjärjestelyjä voidaan mukauttaa kipuoireilevan työntekijän tukemi seksi, kunhan esimiehille annetaan riittävästi työkaluja, ja työntekijätkin valmennetaan ottamaan huomioon kipuoireileva työkaveri. – Hollannin lainsäädännössä työnantaja velvoitetaan tukemaan työntekijän töihin paluuta ja maksamaan palkkaa kahden vuoden työkyvyttömyysajalta. Sen rinnalla työntekijä sitoutetaan osoittamaan aktiivisia toimenpiteitä töihin paluun edistämiseksi. Työterveyshuolto toimii konsulttina. Tämä on edistänyt töihin paluuta ja työurien jatkumista. TYÖYMPÄRISTÖ LÄHTÖKOHTANA Vaikka Miranda ruotii kivun käsitettä ja hoitomene telmiä ennakkoluulottomasti, ei kysymys ole kivun vähättelemisestä tai vastuun siirtämisestä yksilöille. – Työympäristöjen pitää olla mahdollisimman terveellisiä ja turvallisia. Se on ensisijaista ja siinä pitää katsoa kaikki osaalueet. Fyysisen työympä ristön rinnalla myös työpaikan vuorovaikutus, ilmapiiri ja ihmisten henkinen hyvinvointi kuuluvat kokonaisuuteen. – Kun työpaikalla on hyvä fiilis, asioista voidaan keskustella luottamuksellisesti, siellä nauretaan, kerro taan ja kuullaan hyviä juttuja. Silloin ihmiset pärjäävät paremmin kipujen kanssa ja sairauslomia on vähemmän. Sitä vastoin syyllistävä ja syrjivä ilmapiiri ja kokemukset epäoikeudenmukaisuudesta voimistavat kipukokemusta ja nostavat kynnystä palata töihin. – Ratkaisu ja voimavaralähtöinen keskustelu kivusta ja sen kanssa pärjäämisestä kannattaa jalkauttaa työpaikoille, Miranda sanoo. l ”Työpaikoille tarvitaan nykyistä enemmän työkykyjoustoa.” ”Aktiivisuus ja toiminnallisuus ovat parantumista ajatellen paras valinta.” HELENA MIRANDA on lääketieteen tohtori ja työterveyden dosentti, joka johti Työterveys Helsingin Kipu ja työkyky -kehittämishanketta 2015–2016. Lääkäriliitto myönsi hankkeelle laatupalkinnon tuloksellisen toiminnan kehittämisestä työterveyshuollossa. Suomen Kipu ry:n nimeämä vuoden auttaja 2018. Kirjoittanut kirjan Ota kipu haltuun (Otava 2016): www.otakipuhaltuun.fi Tekijä_2019_01_sisus.indd 17 8.1.2019 15.02
eAsiointi E-tjänsten Hoida jäsenyysja jäsenmaksuasioitasi Hoida etuusasioitasi Sköt dina medlemskapsoch medlemsavgiftsärenden Sköt dina förmånsärenden www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi www.teollisuuskassa.fi ? eAsiointi www.teollisuusliitto.fi/sv ? E-tjänsten www.teollisuuskassa.fi/sv ? E-tjänsten Tekijä_2019_01_sisus.indd 18 8.1.2019 15.02
1/2019 Tekijä 19 S yntyvyys on laskenut kahdeksatta vuotta peräkkäin. Jos tilanne jatkuu samana, Tilastokeskuksen mukaan väestönkasvu kääntyy laskuun jo vuonna 2035. Miksi yhä useampi suomalainen ei halua saada lapsia? Väestöliitto selvitti vuonna 2017 nuorten aikuisten näkemyksiä lastensaannista. Suurimmiksi syiksi erottuivat kokemukset siitä, että elämän tulisi olla valmis ennen lasten saamista sekä epävarmuus omasta työmarkkina-asemasta ja toimeentulosta lapsen saamisen jälkeen. Moni myös koki, että elämässä on muita mielenkiintoisempia asioita kuin lapset. Perhepolitiikka on noussut jokapäiväiseen keskusteluun erityisesti alhaisen syntyvyyden takia. Hyvä niin. Perhepolitiikalla on mahdollista vaikuttaa muun muassa perheiden taloustilanteeseen perhe vapaiden aikana, vapaiden käytön tasaisempaan jakautumiseen vanhempien kesken ja kannustamaan isiä, että he käyttävät enemmän vapaitaan. Perhevapaajärjestelmän muuttaminen ei yksinään riitä, vaan myös työelämää ja työpaikkojen asenteita on muutettava. Työelämä on edelleen valitettavan lapsikielteinen. Kannustetaanko sinun työpaikallasi perhevapaiden pitämiseen? Onko työpaikallasi luotu erilaisia hyviä käytäntöjä työn ja perheen yhteensovittamiselle? Uskallan väittää, että edelleen suurimmassa osassa työpaikkoja näin ei ole, varsinkaan jos kyse on miesvaltaisista aloista tai työpaikoista, joissa perhevapaakäytännöt eivät ole arkipäivää. Naisvaltaisilla aloilla perhevapaajärjestelyt ovat tuttuja, mutta lapsentekoiässä olevat naiset saavat siitä huolimatta useammin määräaikaisia kuin vakituisia työsuhteita. Haaveet lapsista hautautuvat siis taloudellisten huolien ja työn alle. Jotta työntekijät aidosti kokisivat, että perheellis tyminen ja perhevapaiden pitäminen ei tarkoita potkuja, määräaikaisen työsuhteen jatkamattomuutta tai urakehityksen tyssäämistä, tarvitaan muutoksia myös työpaikoilla. Työnantaja voi pienillä toimilla lisätä työntekijän kokemuksia perhemyönteisyydestä. Tulevaa vanhempaa kannattaa aina onnitella perheenlisäyksestä. Perhemyönteinen työnantaja jatkaisi vielä varmistamalla, että tuleva vanhempi tietää oikeutensa perhevapaiden pitämisessä. Entä miltä kuulostaa, jos työpaikkasi huomioisi työvuorosuunnittelussa esimerkiksi lapsen päiväkotiin viemisen tai sieltä hakemisen? Mitä, jos sinun olisi mahdollista lyhentää työaikaasi tietyksi ajaksi helpottaaksesi arkista rumbaa lasten harrastusten, oman vapaa-ajan ja työn yhteensovittamisessa? Jo nyt muutama työnantaja on ymmärtänyt perheystävällisten käytäntöjen tukevan työntekijän työssäjaksamista, työn tuloksellisuutta ja työhön sitoutumista. Perheystävälliset käytännöt lisäävät myös työpaikan monimuotoisuutta ja tasa-arvoa. Hyvät perheystävälliset käytännöt riippuvat työn luonteesta, työ paikasta ja työntekijöistä. Oma työpaikkani edistää perheystävällisyyttä esimerkiksi kannustamalla perhevapaiden pitämiseen, mahdollistamalla joustavat työajat ja etätyön sekä onnittelemalla tulevia vanhempia koko toimiston voimin. Meillä lapset toivotetaan myös tervetulleiksi toimistolle ilahduttamaan ja tutustumaan tapaamme tehdä työtä. Toimisiko joku näistä hyväksi koetuista käytännöistä sinun työ paikallasi vai keksitkö muita ideoita omalle työpaikallesi kokeiltavaksi? AJASSA VIERAILIJA Kannustetaanko teillä perhevapaille? ”Myös työelämää ja työpaikkojen asenteita on muutettava.” TUULI GLANTZ Kirjoittaja on SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija, joka vastaa perhe-etuuksiin, sairausvakuutukseen ja hyvinvointipalveluihin liittyvästä valmistelusta. eAsiointi E-tjänsten Hoida jäsenyysja jäsenmaksuasioitasi Hoida etuusasioitasi Sköt dina medlemskapsoch medlemsavgiftsärenden Sköt dina förmånsärenden www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi www.teollisuuskassa.fi ? eAsiointi www.teollisuusliitto.fi/sv ? E-tjänsten www.teollisuuskassa.fi/sv ? E-tjänsten Tekijä_2019_01_sisus.indd 19 8.1.2019 15.02
20 Tekijä 1/2019 Tekijä_2019_01_sisus.indd 20 8.1.2019 15.02