• Laadukasta yleis- ja erikoislääkäripalvelua jo yli 30 vuoden ajan. Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011, fax (09) 533 221 Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.fi HYVÄSTI EPÄPUHDAS IHO! kÄytÄ heijastinta ! Louis Widmerin Skin Appeal -sarjan tehokkaat puhdistus- ja hoitotuotteet -10% 28.2. asti. No 2 17.2.2010 · 46 VUOSIKERTA · JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY · PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Liikenneturvallisuus parantunut Runsas lumi aiheuttaa yllätystilanteita
• 17.2.2010 3 Pääkirjoitus Nyt tarvittaisiin asukasdemokratiaa MAJAVAN MATKASSA Isontalon Antti Näin tehdessään he toteuttavat toimeksiantoa, jossa ei ole kysytty asukkailta ja kouluilta yhtään mitään. Kuitenkin jokaisen kaupunginosan väestö tuntee parhaiten oman alueensa tarpeet. Seitsemän vuotta sitten Kannelmäessä toiminut EKY:n lukio ja nykyisin Haagassa vaikuttava Länsi-Helsingin lukio on niin ikään uhan alla. Kuitenkin opetusviraston virkamiehet lupasivat keväällä 2007, ettei lukiota enää sieltä siirretä muualle. Nyt nämä samat virkamiehet ovat pyörtämässä aikaisempia puheitaan. Yhden viraston eli kaupunginsuunnitteluviraston toimintaa kuvaa sekin, että KaarelaSeura puolsi Kaarelan ratsutallin maneesin rakentamista 19.4.09 sillä edellytyksellä, että lähiasukkaiden mielipiteet noteerataan. Kun asiaa esiteltiin uudelleen asukkaille 20.1.10 ja esittelijöiden tiedossa oli niin asukkaiden kuin seurankin kannanotto, kenenkään näkemyksistä ei ainakaan tässä vaiheessa välitetty. On havaittu, että kaupungin virkamiehet haluavat usein olla korkeimman päättäjänkin housuissa. Heille ei riitä, että he olisivat täytäntöön panijoita. Korkein päättävä elin luonnollisesti on valtuusto, mutta kyllä kaupungin virkamiesten ja poliittisten päättäjien on kuunneltava ja kunnioitettava myös paikallista asiantuntemusta. Kaarela-Seurassa on päätetty seurata hyvin tarkasti Pajusen listan vaiheita; mitkä sen esityksistä toteutuvat ja ketkä ovat vastuullisia tehdyistä päätöksistä.. Kari Varvikko V astustavatko virkamiehet asukkaita? Miksi poliitikot eivät tiedä mitä virkamiehet tekevät? Pajusen lista on synnyttänyt joukon kysymyksiä, joihin ei ole saatu vastauksia. Nyt tarvittaisiin asukasdemokratiaa ja kenties jopa kaupunginosavaltuustojen aikaansaamista, jotta asukkaiden mielipiteet otettaisiin paremmin huomioon päätöksiä tehtäessä.. Apollon koulussa 28.1. pidetty asukastilaisuus näytti jälleen kerran sen, kuinka välinpitämättömästi virkamiehet suhtautuvat asukkaisiin. Pyynnöstä huolimatta virastojen edustus loisti poissaolollaan ja kuitenkin juuri niiden, jotka ovat laskelmia tehneet, olisi pitänyt olla perustelemassa tekosiaan. Aikoinaan, joskus yli 20 vuotta sitten, oikein komitea ehdotti, että Helsinkiin olisi luotava kaupunginosavaltuustojärjestelmä. Kun ylipormestari Raimo Ilaskivi esitteli asian kaupunginhallitukselle, se päätti, että ideaa ei jatkovalmistella. Riippumattomien kaupunginosayhdistysten, sellaisten kuin esimerkiksi Kaarela-Seuran, tulisi valvoa virallista hallintoa. Tällä hetkelläkin sitä tapahtuu, mutta nähtäväksi jää, onko sillä riittävästi, esimerkiksi Kaarelan koulujen osalta, vaikutusvaltaa. Kaupunginosayhdistyksen etujärjestöroolia kotiseututyön rinnalla olisi tarkistettava ja varmastikin entisestään voimistettava. Kyllä asukasyhdistysten roolin on oltava muutakin kuin kaupungin hallintoa ja virastoja mielistelevä. Kun kaupungin virkamiehet päättävät puuttua niinkin ison kaupunginosan kuin Kaarelan asioihin tavalla, joka koskee ja loukkaa lähes kaikkia asianosaisia, on miettimisen paikka. S Ps. Muistakaa Kaarela-Seuran iltamat Kannel-Krouvissa ensi perjantaina 19.2. klo 20.00. uomalaisen autourheilun suurvaikuttaja Antti Aarnio-Wihuri täyttää 70 vuotta 24.2.2010. Niin ne nuoretkin miehet aikuistuvat. Eihän siitä ole vasta kuin hieman alle 50 vuotta kun näin Antin ensimmäisiä kertoja Ruoholahdenkadun VW:llä siis joskus vuoden 1961 paikkeilla. Volkswagenin maahantuonti kuului tuolloin Wihurille. Antti ajeli mustalla, jumalattoman suurella Humber Super Snipe- autolla. Kartanlukijana Antin kyydissä istui usein Rakel Wihurin Fifi- mäyräkoira. Fifi tuntui ihastuneen kovasti johtajamme Sakari Vanjoen virkatuoliin. Fifin vedellessä unia tuolilla Saku joutui hakemaan toisen jakkaran itselleen. Jokin järjestys se olla pitää. Lähes pari vuosikymmentä kestänyt henkilöautojen tuontisäännöstely loppui syksyllä 1962. Se merkitsi valtavaa Suomen autoistumista. Kupla oli alusta alkaen maan myydyin auto, eikä suotta. Se oli vahva, valmis ja hyvin tehty auto. Kuplani rinnalle tuli uusi porrasperäinen 1500-malli. Antti oli alkanut viihtyä yhä paremmin VW:llä ja hän sai ajatuksen osallistuttaa auton legendaariseen Eläintarhan kisaan keväällä 1963. Autoa ajoi Aatos Wassman, kisan voitti Timo Mäkinen Minillään. Alku oli lupaava. Antti innostui toden teolla kilpa-autoilusta ja hän ajoi läpi idean perustaa oma "rallitalli" osoittamaan vääräksi se käsitys, etteikö VW:stä olisi menestyväksi kilpa-autoksi. Tallin tekniikasta vastaavaksi virittäjäksi palkattiin Keijo Ikäheimo ja hän sai kunnolliset toimitilat Herttoniemen VW:ltä. Hän oli suoraan Antin, AAW:n alainen ja sai paneutua omiin tehtäviinsä ilman muiden puuttumista. AAW palkkasi kuljettajaksi tuon ajan kansainvälisesti tunnetuimman suomalaiskuljettajan, legendaarisen Pauli Toivosen, jota haviteltiin Citroenillä tekemiensä näyttöjen takia useisiin kansainvälisiin talleihin. Rahaa käytettiin riittävästi, koska kilpailutoiminta koettiin tärkeäksi markkinointitoimeksi. Talliin tulivat tuolloin mm. Ensio Mikander, Kyösti Landen, Aarno Erola, Kari ja Tutu Sohlberg, lisäksi osittaisella tallin tuella ajoi lukuisia tuon ajan kuljettajia. Jälkeä tuli. VW:stä tuli arvostettu kilpa-auto sekä rata- että ralliautoilun huipulle. Menestyksellä oli suuri merkitys merkin myynnille ja epäilijät hiljenivät. Tehdas kannusti taustalla mutta ei halunnut itse kilpailla omissa nimissään. Tehdas avasi kuitenkin kansainvälisiä ovia omilla kontakteillaan. Toiminnasta tuli yhä ammattimaisempaa. Antti ajoi itsekin sekä radalla että ralleissa tasavahvasti tallin varsinaisten tähtien kanssa. Varsinkin radalla hän oli todella nopea. AAW ajoi sekä VW:tä että Porschea, jonka johtoon hänellä oli hyvät henkilökohtaiset suhteet. Tämä auttoi suuresti tuleviin hankkeisiin maailmalla. AAW toi Suomen radoille täällä ennen näkemättömiä autoja kuten Posche 901:n ja Porsche 904:n, joka oli täysiverinen ratakilpa-auto. VW-kuplan pohjalle hän rakennutti todellisen riemukuplan VW MACH l:n, joka pesi kaikki tuon ajan kotimaiset kilpailijat. Se niistä kuplan ajo-ominaisuuksista. Pauli Toivosen lähdettyä hetkeksi Renaultille AAW palkkasi toisen suomalaisen superlahjakkuuden, Leo Kinnusen. Kinnunen nostikin sittemmin AAWRacingin tähtiin. AAW löysi kotimaan radoille mielenkiintoisen kilpakumppanin, Apulehden Olli Lyytikäisen, joka ajoi myös Porchea. Kansa oli haltioissaan kun "köyhät pojat" ottivat radalla yhteen. Kummankin voitontahto oli kova joten nähtävää ja kuultavaa riitti. Oikeasti he olivat kuitenkin ystä- viä ja kunnioittivat toistensa tekemisiä. AAW osallistui Porschella useita kertoja Monte Carlo ralliin varsin hyvin tuloksin vedellen samoja aikoja sen ajan tehdaskuljettajien kanssa. Wihuri osti Curt Lincolnilta Keimolan moottoriradan ajatuksenaan kehittää siitä kansainvälinen rata Useita huipputason kisoja nähtiinkin, mm. legendaarinen Jochen Rindt nähtiin radalla. Hieno ratahanke kariutui myöhemmin paitsi lamaan niin kaikenlaisten asukasyhdistysten kitinään. AAW oli vahvasti Formula V:n kehittelyn takana. Se oli VW:n moottorilla varustettu "oikea" kilpa-auto, jollaisella myös Keke Rosberg aloitteli uraansa. Talliin palkattiin superlahjakas Hans Laine, joka valitettavasti menehtyi Nurburgringillä 30.5.1970. Musta päivä suomen autoilulle. Leo Kinnunen ajoi maailman huippujen kanssa tasaväkisesti. Supersensaation hän järjesti ajaessaan Porschella Wyerin tallissa yhdessä Pedro Rodriguezin kanssa. Porschen superautoilla ajoivat myös AAW itse, Pauli Toivonen ja talliin palkattu hollantilainen Gijs van Lennep. Kallista, kallista puuhaa. Myös autot olivat kehittyneet mielettömiksi. Porsche 917 painoi 730 kiloa ja kehitti yli 1100 hevosvoimaa, voitte vain kuvitella... Oman kansainvälisen tallin pito muodostui energiakriisin tultua mahdottomaksi joten toiminta lopetettiin. Tulokseksi tästä kaikesta kuitenkin jäi, että kuluneiden 10 vuoden aikana suomalainen autourheilu sai sen pohjan, jolta myöhemmät menestykset versoivat. AAW:n panos oli oloissamme ainutlaatuinen. Siitä kiitos ja hyvää syntymäpäivää. Heikki Majava TUSINA-AIVOILLE 1. Jemmari 2. Jemmaa 3. Knubbu 4. Kniidu 5. Knugu 6. Oltsika 7. Bykaa 8. Rutsaa Vastaukset sivulla 8 9. Skruippa 10. Snarkikset 11. Snarandraisaaja 12. Tsibale Seuraava Tanotorvi ilmestyy 24.3.2010. Aineisto toimitukseen 12.3. mennessä. Mikä on ainoa positiivinen asia bodareissa? - Virtsanäyte + Mitä tapahtuu, jos ruotsalaiset hylkäävät kruunun ja siirtyvät euroon? - Kaarle Kustaasta ja Silviasta tulee europäitä. + Jorma Uotinen ja Helena Lindgren viettivät yhdessäolonsa 10-vuotisjuhlaa. Helena totesi: - Minun on tunnustettava sinulle jotakin rakkaani. Koko liittomme ajan olen aina rakastellessamme kuvitellut rakastelevani Marco Bjurströmin kanssa. Jorma huokasi ja vastasi: - Niin minäkin. + TOIVO KOTTARAINEN Mikä on nunnan hartain toive? - Kun kerran saisi sänkyyn kahvit ja kuuman munkin. + Pikku-Ville katselee televisiosta luonto-ohjelmaa. Äkkiä hän kysyy nypläykseen syventyneeltä äidiltään: - Hei, äiti, miten leijonat lempivät? - En oikein tiedä, kun isän kaikki kaverit ovat rotareita. + Vihtorilla oli vaikeuksia seksissä ja hän kuuli, että ranskanleipä auttaa erektiovaivoihin. Hän meni ruokakauppaan ja pyysi kymmenellä eurolla ranskanleipää. Myy- EESTIN TUOTTEET JÜRI-MARI MARKET 2 KLANEETTITIE 4 (KANNELMÄKI) 200m rautatieasemalta AUKIOLOAJAT: TI ­ PE 11.00-19.00, LA 11.00-18.00, SU 12.00-18.00, MA SULJETTU jätär, joka tiesi, että Vihtori asui yksin, kauhisteli moista määrää ja epäili, että se kuivuu. - Sehän menee aivan kivikovaksi, hän huomautti. - Saisinko toisellakin kympillä, ilahtui Vihtori.
• 4 17.2.2010 Kaarelan hevostallin maneesin paikkaa siirrettävä Kaarela-Seura on ottanut uudelleen kantaa kaupunginsuunnitteluviraston valmisteilla olevaan asemakaavamuutokseen, joka koskee Malminkartanossa Kartanonpuiston ja Mätäjoen väliselle suunniteltua ratsutallin laajennusta ja uutta maneesirakennusta. Seura ei hyväksy nykyisiä suunnitelmia vaan edellyttää, että alueen asukkaiden mielipiteitä kuunnellaan ja ne otetaan myös huomioon. Kannanotto ohessa. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavaosasto Asia: Kannanotto kaupunginsuunnitteluvirastossa valmisteilla olevaan asemakaavan muutokseen Malminkartanossa Kartanonpuiston ja Mätäjoen välisellä alueella. Paikalle suunnitellaan Kaarelan ratsutallin laajennusta ja tallin käyttöön uutta maneesirakennusta. Kaarela-Seuran hallitus esitti näkemyksensä asemakaavamuutoksesta viimeksi lisäkannanotossaan 19.4. 2009. Seura päätyi siihen, että se ei vastusta Kaarelan Ratsutallin laajennusta, mutta puolto edellyttää, että - Urheilukentille varattua aluetta ei oteta muuhun käyttöön. - Lähialueen asukkaiden mielipiteet huomioidaan kaavamuutoksen yhteydessä. - Muutoksen aiheuttamat ympäristöhaitat minimoidaan. - Uusi maneesi, mikäli sellaista yleensä tarvitaan, rakennetaan nykyisen rakennuksen itäpuolelle, kartassa näkyvää kauemmaksi haittaamasta asukkaita. - Sosiaaliset, jo alun alkaen tallin rakennuslupaa myönnettäessä esitetyt lupaukset sosiaalisen toiminnan tavoitteista, toteutetaan myös käytännössä ja niiden toteuttamista myös valvotaan sosiaaliviranomaisten taholta tehokkaasti. Kirjelmässä todettiin, että mikäli nämä ehdot täyttyvät, kaupunginosayhdistys on valmis puoltamaan kaavamuutosesitystä. Kaavaluonnoksesta pidettiin keskustelutilaisuus Apollon yhteiskoulun kirjastossa 20.1.2010. Tuossa tilaisuudessa ilmeni, että seuran puollon edellytyksiä ei olla täyttämässä. Sosiaalisen toiminnan tavoitteiden toteutuminen on kyseenalaista ja valvonnan tehokkuus jäi avoimeksi. Näyttää myös siltä, että lähialueen asukkaiden mielipiteitä ei ole huomioitu. Asemakaavassa maneesia ehdotetaan seuran ja asukkaiden vastuksesta huolimatta sijoitettavaksi Kartanonkaarelle; asuintalojen eteen. Merkille pantavaa on, että Kaarelan Ratsutallin vetäjä Sari Strang totesi tilaisuudessa, että hänelle ei ole väliä kummalla puolella päärakennusta maneesi sijaitsisi. Kaarela-Seuran hallitus vastustaa esitettyä maneesin paikkaa ja voidakseen puoltaa asemakaavamuutosta edellyttää, että rakennus pystytetään itäpuolelle peltoaukeata. Kaarelassa 1.2.2010 Luentopäivä kissoista 20.2. KISSAN KESYYNTYMISEN tarkkaa historiaa ei tunneta. Uskotaan, että kissa eli ihmisen kanssa jo n. 10 000 vuotta sitten arkeologisten hautalöytöjen perusteella. Kissan merkitys ihmiselle on vaihdellut aikojen saatossa eri kulttuureissa. Muinaisegyptiläiselle kissa oli pyhä eläin, jonka tappamisesta rangaistiin kuolemalla. Yli 1300 vuoden ajan kissaa jumaloitiin, sillä palveltiin kissajumalaa Bastia. Monissa maissa pidettiin kissaa jyrsijöiden hävittäjänä maataloissa. Aikakausien vaihtuessa kissan suosio Euroopassa sukelsi pohjalukemiin 12001600-luvulla, jolloin se yhdistettiin noituuteen. Silloin kissoja poltettiin elävältä. Tästä on ilmeisesti säilynyt leikinomainen pelko mustaa kissaa kohtaan päiviimme asti. 1800-luvulla Euroopassa alkoi vähitellen esiintyä kissanäyttelyitä. Suomessakin toimii muutama kissayhdistys. Helsinkiin on suunnitteilla kissamuseo. Hanke on Hannele Luukkaisen suuri haave. Hän on Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen puheen-johtaja. Kts. sivuja www. hesy.fi (avustukset Nordea 200118113063 ; viite 100586). Kissa elää yleensä vähän kauemmin kuin koira. Valitettavasti talouslaman aikana on heitteille jätettyjen kissojen lukumäärä kasvanut. Toisaalta kissa on itsenäinen eläin , eikä se tee aina, kuten omistaja toivoo. Usein se tästä johtuen saa koiraa tyhmemmän maineen. Ilmeisesti se ymmärtää enemmän kuin yleisesti luullaan. Esim. koira voi totella enemmän ihmisen käskyjä palkinnon tai rangaistuksen vuoksi. Koira on selvemmin laumaeläin kuin kissa. Onko kissa aina laiska, jos nukkuu vaikkapa 16 t vrk:ssa? Unen tarve selittyy sillä, että eläin varastoi energiaansa yöllisiin saalistusretkiin, jotka vaativat nopeata toimintaa. Kuitenkin kissan maailma on ihmiseltä melko salattu ulottuvuus, sillä on erilaiset aistit kuin meillä. Maailmalta on kantautunut uutisia, että kissa soittaa pianoa. Joidenkin yksilöiden sanotaan osaavan maalata tauluja. Kissataiteella kuitenkin ymmärretään yleensä ihmisen tekemiä kissan kuvia. Tunnettu Kannelmäessä asuva kissataiteilija Terttu Seule on siirtynyt hiljattain rajan yli. Hän elää edelleen keskuudessamme taiteensa kautta, sillä hän jätti jälkeensä henkisesti syvälliset taulunsa, kirjoittamansa kissakirjat ja suunnittelemansa kissatarot -kortit. Täytyykö uskoa, että kissojen joukossa on omat einsteininsa ja beethoveninsa? Kuitenkin on faktan ja fiktion raja vedettävä jonnekin. Luentopäivä kissoista otsikolla "OI HUONEISTON JOUTILAS PETO" pidetään Kanneltalon auditoriossa (Klaneettitie 5) lauantaina 20.2.2010 klo 13-16 Helsingin kaupungin Läntisen työväenopiston tiloissa. Tiedustelut puh. 310 88 526. Tilaisuus on ilmainen! Ei ennakkoilmoittautumisia! Matti Ollila KAARELA-SEURA RY Erik Bärlund, puheenjohtaja Kari Varviko varapuheenjohtaja Veikko Mantila päätti 40 vuotta kestäneen suutarin uran - KUN TÄYTIN 63 VUOTTA, päätin, että nyt saa riittää. Kestejä en ole pitänyt, vaikka ihmiset ovatkin olleet hieman ihmeissään, kun 40 vuoden jälkeen lopetin suutarin hommat, sanoo Veikko Mantila joka helmikuun alussa jäi ansaitulle eläkkeelle Pohjois-Haagan ostarin verstaastaan. Mantila, joka on ollut hyvin pidetty alan ammattimies, kertoo että kuluneet vuosikymmenet ovat merkinneet hyvin paljon. Ihmiset ovat tulleet tutuiksi ja ongelmia ei ole ollut. - Asiakkaat ovat olleet pelkästään mukavia. Loppuaikoina työt jonkin verran vähenivät, koska kenkiä myydään nykyisin niin halvalla ja toisaalta materiaali on muuttunut joissakin kengissä sellaiseksi, ettei niitä oikein voi edes kengiksi kutsua. - Kiitos kaikille haagalaisille, joiden kanssa sain olla yhteistyössä vuosien ajan. Pohjois-Haaga ei Veikon lopettamisesta huolimatta jää vaille suutaria, sillä Suomen suutarit ­niminen yritys on ostanut koneet ja uusi yrittäjä toimii jo ostarilla täyttä päätä. Hellin Taimitarha jätti jäähyväiset pitkäaikaiselle suutarilleen Veikko Mantilalle Pohjois-Haagassa. Modernia vihanpitoa ERI PUOLILLA HELSINKIÄ ASUU TÄTÄ NYKYÄ huolestuneita ja vihaisia veronmaksajia. Me rakastamme lumiauran ajajia, lumenkerääjiä ja lumitraktoreiden kuljettajia, mutta näemme heitä kotikulmillamme liian harvoin. Aktiivisemmat ja innokkaimmat ihailijat ovat soittaneet heidän esimiehilleen ja kyselleet missä ystävämme viipyvät. Ja katso ja kumma! Kahden yön jälkeen, huomaamme että ystävä on käynyt portilla ja lähikadulla sillä välin kun olemme nukkuneet. Miksi ei meidän katukäytäväämme aurata joka päivä kahteen kertaan, miksi meidän terveysasemamme laboratorio suljetaan, miksi kirjastomme uhataan sulkea, miksi lähikoulu lakkautetaan ja päiväkoti suljetaan, miksi meillä ei ole asukastaloa, miksi työväenopiston tuntivalikoimaa supistetaan, miksi emme saa vaativiamme liikennevaloja???? Sitä mukaa kun Helsingin kaupungin virkamiehet ja heidän vanavedessään luottamusmiehet ja ­naiset havahtuvat siihen taloudelliseen todellisuuteen missä elämme, sitä vihaisemmiksi me asukkaat ja veronmaksajat tulemme. Mistään mihin olemme tottuneet, emme ole valmiita luopumaan. Emmekä halua maksaa verojakaan nykyistä enemmän. Yli 80-vuotias isoäitini hämmästeli 1970-luvulla, kun joka paikassa vaadittiin yhteiskuntaa maksamaan kaikkea. Mummu kysyi minulta, että emmekö me ole se yhteiskunta ja eikö sen rahat ole peräisin meiltä. Kun sosialidemokraatit vuoden 2010 budjettineuvotteluissa esittivät kunnallisveron korottamista Helsingissä, kaikki vastustivat. Nyt kun esittäjänä on pormestari Pajunen kaikki ihastelevat aikaansa seuraavan johtajan kannanottoja. Kaiken säilyttäminen edellyttää verojen korottamista ja rutkasti. Olisiko sittenkin olemassa myös karsinnan tie? Niin innokas teatterin ystävä kuin olenkin, niin minulle riittäisi tänä keväänä Helsingin Kaupunginteatterin Buster Keaton, Kom-teatterin Odotus ja Kaikki isäni hotellit, Korjaamon teatterin Juha ja Kansallisteatterin Petra von Kantin katkerat kyyneleet. Eli monesta voisi karsia. Odotuksessa Pirkko Saisio ja Marja Packalén käyvät läpi elämäänsä kaunistelematta ja rehellisesti. Kahden naisen upea voimannäyte. Mikä loistava idea kertoa asiat takkien kautta!! Kom-teatterin kevään toinen hitti on John Irvingin Kaikki isäni hotellit. Isällä on unelma, jota hän ei pysty koskaan toteuttamaan. Lapset kasvavat isän itsepetoksen siivellä, mutta kukaan siinäkään löytää ja näkee sen oikean totuuden. Buster Keaton, Kari Hotakaisen luoma hahmo elää ja hengittää Rauno Ahosen esittämänä liikuttavana ja koskettavana. Yksi mies monessa roolissa yhtaikaa ja eri aikaan. Taiturimaista ja viihdyttävää. Korjaamon Juha on henkeä salpaava esitys. Juhani Ahon tuttu tarina tuntuu uudelta ja ennen kokemattomalta. Valot, videot, musiikki ja ennen muuta koreografia tekevät esityksestä mieleen painuvan ja uutta, modernia teatteria tihkuvan esityksen. Onneksi on syntynyt vanhojen rinnalle uusi esityspaikka ja uusi tapa esittää. Petra von Kantin katkerat kyyneleet, Rainer Werner Fassbinderin viiltävä kuvaus naisesta, jolle mikään ei riitä, jonka elämässä on vain yksi tärkeä ihminen ­ hän itse, joka kykenee rakastamaan vain it- seään. Heitähän me olemme viime vuosina oppineet hämmästelemään ja vihaamaan. He kun ovat ahneutensa ja taituruutensa ansiosta kyenneet kahmimaan itselleen vaikka mitä. Helsingissäkin palvelut pelaavat ja säilyvät alueilla, joissa asuu monta Hesarin toimittajaa ja heidän ystäväänsä. Ylenkin väki edesauttaa ­ on heilläkin äänitorvi käytössään. En tiedä mistä löytyisi järki ja tunteet asioiden järkiperäistämiseen ja hoitamiseen. Leena-Maija Tuominen
• 6 17.2.2010 Katsaus liikenneturvallisuuteen Liikenneonnettomuudet, rattijuopumukset ja valvonta v 2009 Rattijuopumukset Törkeä liikenteen LiikenneValvontakerrat vaarantaminen onnettomuudet Tali Pitäjänmäki Reimarla Konala Malminkartano Hakuninmaa Kannelmäki - Maununneva Pohjois-Haaga - Lassila Etelä Haaga Haltiala - Paloheinä 1 15 7 32 17 2 45 37 21 10 (5)* (20) (8) (32) (27) (5) (69) (30) (33) (7) 0 2 1 3 3 0 5 0 1 0 (1) (4) (1) (3) (3) (1) (6) (2) (7) (1) 2 (4) 63 (62) 22 (39) 53 (48) 27 (32) 11 (8) 102 (99) 61 (58) 143 (154) 18 (17) 9 29 18 47 30 24 61 41 38 24 Liikenneturvallisuus on parantunut T iehallinnolta saadun tiedon mukaan ajoneuvojen keskinopeudet ovat laskeneet pääkaupunkiseudulla keskimäärin noin 2 km/h vuoden takaisesta. Se on paljon, vaikkei ehkä kuulosta siltä. Nimittäin tutkimusten mukaan keskinopeuden alentaminen yhdellä kilometrillä tunnissa alentaa liikennekuolemia 2­4 %. Onnettomuuksien samoin kuin niissä menehtyneiden määrä Helsingissä onkin ollut laskussa. Vuonna 2009 menehtyi seitsemän henkilöä, mikä on vähemmän kuin pitkään aikaan. Myös loukkaantuneiden määrässä on aleneva suuntaus. Ajonopeudet ovat tulleet lähemmäksi sallittuja ajonopeuksia, kuten tavoitteena on. Tämä kertoo siitä, että nopeusvalvonnassa on onnistuttu, ja viesti on mennyt perille: ylinopeuksia ei hyväksytä. On totta, että henkilö- ja pakettiautojen rakenteellinen turvallisuus on myös parantunut, mutta moni ei tiedä, että autoille annettavat turvallisuustasoa kuvaavat tähdet putoilevat nopeasti pois, kun nopeus kasvaa yli testiolosuhteiden 63 km/h. Kun auton nopeus ylittää 100 km/ h, on enää pelkästään tuurista kiinni, miten autossa matkustavien käy onnettomuuden tapahtuessa. Näyttää siltä, että Valtioneuvoston periaatepäätöksessä asetettu tavoite, enintään 250 tieliikenneonnettomuuksissa kuollutta vuonna 2010, ei olekaan mahdoton ajatus. Viimeisen kahdentoista kuukauden aikana liikenneonnettomuuksissa on menehtynyt alle 300 henkilöä, kun vastaavana aikana vuonna 2008 menehtyneitä oli noin 330 henkilöä. Tutkimusten mukaan uutena keskinopeutta alentavana tekijänä on todettu nopeudennäyttötaulut. Niiden vaikutuksella on tietynlainen psykologinen merkitys eli ns. "sosiaalinen vaikutus. Sen ohella ne muistuttavat tehokkaasti autoilijoita vallitsevasta nopeusrajoituksesta. Valvontakerrat eivät siis ole eri syistä johtuen vertailukelpoisia aiempaan vuoteen. * suluissa vuosi 2008 kokemusten mukaan etenkin ruuhkaaikana on usein tilanteita, joissa autoilijat eivät edes huomaa tehneensä kyseistä rikkomusta. Tällaisissa tilanteissa pelkkä reilun kokoinen "sakko" ei ehkä ole se paras vaihtoehto rangaistukseksi. Tiedottaminen, valvonta ja kaikki autoilijoiden asenteisiin vaikuttavat asiat lienevät se "viisasten kivi", jolla tätäkin asiaa kehitetään parempaan suuntaan. Meidän kaikkien autoilijoiden on syytä muistaa, että tulevaisuuden autoilijat saavat jo istuessaan vanhempiensa auton kyydissä käsityksen liikennekäyttäytymisestä ja sääntöjen noudattamisesta. Poliisin ja poliisivalvonnan kannaltahan asia on melko selvä. Tieliikennelain 32 § mukaan suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysäyttää ajoneuvonsa ennen suojatietä. Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille, mutta lisäksi tieliikennelaki 44 §:ssä on mm., että suojatielle tai muuten ajoradalle astuvan jalankulkijan on noudatettava sitä varovaisuutta, jota lähestyvän ajoneuvon etäisyys ja nopeus edellyttävät. Hänen on ylitettävä ajorata tarpeettomasti viivyttelemättä. Valitettavasti tästäkin "leikistä" meillä on valitettavia kokemuksia. Summa summarum poliisitoiminnalla on liikenneturvallisuuteen oma merkityksensä, mutta poliisin toimet ovat vain osa kokonaisuutta. Kaikki sidosryhmät kodista alkaen ovat tärkeitä elementtejä kokonaisuutta ajatellen. Poliisin valvonta perustuu ns. tiedusteluperusteiseen ajattelumalliin. Onnettomuustilastot, omat havainnot ja yleisöltä saatavat valvontapyynnöt ovat peruskiviä tässä mallissa. Yleisöltä saatava palaute ja toiveet ovat edelleen tärkeitä, ja niitä voi poliisille välittää esimerkiksi verkkosivujemme kautta tai lähipoliisien välityksellä. Tehdään kaikki omalta kohdaltamme tästä vuodesta 2010 entistä turvallisempi vuosi. Pekka Höök ylikomisario Helsingin poliisilaitos, Liikenne- ja erityispoliisi Suojatievalvonnasta Tuskin oli vielä unohtunut Huopalahdentien erittäin ikävä tapahtuma, jossa koulutyttö menetti henkensä jäätyään auton alle, kun viime syksynä saimme uuden vastaavan onnettomuuden Sörnäisten rantatiellä. Tällä kertaa onneksi ei menetetty ihmishenkiä. Mikä meillä saa autoilijat unohtamaan suojatiesäännöt? Tällä kertaa oli kysymyksessä suojatien eteen pysähtyneen ajoneuvon ohittaminen pysähtymättä. Mitä sitten asialle voidaan tehdä? Antaako sana suojatie harhaanjohtavan kuvan kadunylityspaikkojen turvallisuudesta. Valitettavasti uskon, että meillä kaikilla on omakohtaisia kokemuksia tästä asiasta. Pelkkä valvontakysymys tämäkään ei varmasti ole. Valvonnasta saatujen Runsas lumi aiheuttaa yllätystilanteita liikenteessä Poikkeuksellisen lumirikas talvi luo yllätystilanteita liikenteessä. Kannelmäessä sijaitsevan Liikenneturvan toimitusjohtaja Matti Järvinen sanoo, että kun ihmisillä on sama pää kesät talvet, usein käy niin, että talvikelillä jää päälle kesävaihde ja se näkyy mm. siinä, että tilanteita ei aina osata riittävästi ennakoida. - KORKEAT PENKAT niin katujen risteyksissä kuin yleensäkin teiden ja katujen reunoilla aiheuttavat sen, että kanssa-ajajien käyttäytyminen saattaa olla monta kertaa vaarallista. Risteyksiin tullaan liian lujaa ja se varmasti kostautuu. Järvinen muistuttaa myös, että runsaan lumen myötä tiet kapenevat ja näin urautuneilla kaduilla on syytä ajaa varovasti. Aurausten kautta ajoväylät leviävät pitemmäl- Kaarelantien nopeusrajoitus on 40 km/h KAARELANTIELLÄ, Hämeenlinnan pikatien alikulkusillan ja Mörssäriaukion välillä on sattunut lukuisia ulosajoja sekä ylinopeudella kurvassa ajaneen kuorma-auton kaatuminenkin. Syksyllä 2005 oli Kannelmäen kirjastossa näytteillä tilastoja ja suunnittelukuvia Kaarelantien kehittämiseksi. Samoissa suunnittelukuvissa oli myös liikennelaskennan tulokset. Kaarelantien liikennemäärä oli noin 3000 ­ 3500 autoa vuorokaudessa, merkiten noin miljoonaa autoa vuodessa (2005). Liikennelaskennan yhteydessä oli tehty myös tilasto ajonopeuksista. Kuljettajista 58 % ajaa alle 40 km/h ja 90 % ajaa alle 50 km/ h, josta seuraa että 10 % ajaa yli 50 km/h ! Syksyllä vuonna 2008 olleessa omakotiyhdistyksen kokouksessa kuultiin uusi laskentatulos. Liikennemäärä oli silloin noin 4000 autoa vuorokaudessa. Mikäli yllä mainittu nopeustilasto pitää vielä paikkansa, niin vuorokaudessa 400 ajoneuvon nopeus on yli 50 km/h ! Mutta miksi suunnitelmissa on sivuteiltä tulevilla vastassaan kärkikolmio ja korotettu suojatie? Tällainen toteutushan johtaa vääjäämättä nopeuksien kasvuun Kaarelantiellä. Silloinhan ei tarvitse väistää sivuteiltä tulevia! Kalannintiellä on jo tällainen järjestely toteutettu yllä mainituin seurauksin. Kaarelantielle on suunniteltu myös sijoitettavaksi ajan hen- Kaarelantielle (50 metrin etäisyydellä K-kaupasta) syntyi vajaaksi viikoksi puuhun törmänneen auton ansiosta hidaste. Ainoastaan puolet ajoradasta oli käytössä. Ajonopeudet putosivat oleellisesti. - Runsas lumentulo vaikeuttaa liikennettä ja varovaisuutta tarvitaan, toteaa Matti Järvinen. le ja jalankulku- ja pyörätiet käyvät ahtaammiksi. - Mielenkiintoista on ollut havaita myös ihmisten uusavuttomuus, vai liekö se laiskuutta, että autoja ei viitsitä harjata lumesta vaan liikkeellä ollaan kulkuneuvoilla, joista on hyvin vähän, jos lainkaan näkyvyyttä. Nyt lämmityslaite on kullan arvoinen ja auton ikkunat kannattaa putsata kunnolla ennen liikenteeseen lähtöä. Järvinen on sitä mieltä, että näillä keleillä auraus- ja kuorma-autoille on syytä antaa tilaa eli maltti on valttia. - Onhan se jotenkin käsittämätöntä, että jotkut hermoheikot näyttävät työtään tekeville kuljettajille käsimerkkejä. Jos pokka ei pidä, kannattaa miettiä jättääkö oman autonsa kotiin ja lähtee matkaan julkisella kulkuvälineellä. keen sopiva litteä tutka. Joissakin tutkimuksissa sen on todettu alentavan ajonopeuksia. Näin voi käydäkin. Mutta kun ylinopeudella tutkaan ajamisesta ei ole seuraamuksia, niin... Noh, onhan tällä tiellä nähty sellainenkin tapaus, kun 2 kaveria kaahaa rintarinnan kilpaa kohti Hämeenlinnan pikatietä. Alueella asuu paljon lapsiperheitä, joilla on tarha- ja kouluikäisiä lapsia. Maununnevalla on useita lastentarhoja, 2 koulua ja urheilukenttä. Kaarelantietä pitkin viedään tarhalapsia päivittäin ryhminä puistoon ja takaisin. Kouluja käyvät joutuvat myös ylittämään suojateitä. Suojatie on usein Kaarelantiellä huono vitsi, vaikka tieliikennelaki sanookin: "Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille." Muistuu mieleen murheellinen tapaus ajalta jolloin Hämeenlinnantie (silloinen Nurmijärventie) sekä Kaarelantie olivat samassa tasossa. Bussilla kaupungin keskustaan menevien piti ylittää pikatie. Risteyksessä oli suojatie. Eräänä päivänä alettiin rakentaa Nurmijärventien yli teräksistä jalankulkusiltaa. Koulupoika oli kuollut risteyksen suojatiellä. Pekka Peltola Ps Kun lumi oikein kunnolla pöllyää pika- ja kehäteillä ja näkyvyys on huono, niin sytytä takasumuvalot. Pidät silloin läheisyyttä kaipaavat kuskit etäällä.
• 17.2.2010 7 Kannelmäen kirjasto uudessa "loistossaan" - MINULLA OLI ONNI juuri muutamaa viikkoa ennen eläkelomille lähtöä avata Kannelmäen uusittu valoisa kirjasto. Katto- ja hyllyvalojen lisäksi kirjastossa uusittiin kalusteet ja palvelualue. Myös esitystekniikka saatetaan nykyaikaiselle tasolle. Vain kirjahyllyt ovat vanhat tutut. Kirjasto on saanut valoisamman ja värikkäämmän ilmeen. Kaiken tämän hyvän lisäksi on kevään lopulla vielä tulossa ilmastointiremontti, kertoo vastikään eläkkeelle siirtynyt Kannelmäen kirjaston johtaja Sinikka Kytömaa. Kirjaston palvelualueen periaate on, että se antaa asiakkaalle mahdollisuuden suurempaan omatoimisuuteen lainauksessa ja palautuksessa ja henkilökunta auttaa vaivykotelot kannattaa tarkistaa ennen lainaamista, että niissä on sisältö mukana. - Henkilökunta auttaa mielellään jos on epäselvää. Entinen neuvonnan pöytä ei ole miehitetty, sen sijaan neuvojat liikkuvat salissa tai ovat palvelualueen pöytien ääressä. Henkilökunnalta voi koko ajan kysyä. mikä milloinkin askarruttaa. Kytömaa sanoo, että kirjasto tarjoaa myös paljon verkkopalveluita. Tavallisen palvelun lisäksi meillä on viikoittain kirjallisuuspiiri (työväenopiston kanssa), satutunti lapsille, lautapeli-ilta nuorille, verkkoopetusta kaikenikäisille ja läksykerhot maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille. Tällä hetkellä Kannelmäen kir- Sinikka Kytömaa. toimintansa eri-ikäisille asukkaille. Kaiken työn tulos ei ole heti näkyvissä, mutta osallistuminen on monipuolista. - Näin innostuneessa hengessä uusitussa kauniissa kirjastossa toimiessa askarruttaa kaupungin lakkautuslistojen lukeminen. Kirjastojen mahdollisessa lakkauttamisessa on se huono puoli, että mikään laitos ei kirjastoa korvaa. Se ei ole pelkästään asukkaiden olohuone ja "kirjavarasto" kuten joku päättäjä on muotoillut, vaan monipuolinen osaamiskeskus, joka on asukasta lähellä. - Luulisi, että päättäjät löytäisivät tuottoisampia säästökohteita. Kirjaston sulkemisessa säästö/ haittasuhde kallistuu haittojen puolelle. Onko ihmiskasvoisessa lähiössä nykyisten päättäjien mukaan vain kauppa ja kapakka? Siinähän on lapselle oivallinen kasvuympäristö, kun vielä koulukin viedään kauemmas. Kytömaa on ollut Kannelmäessä kirjastonjohtajana vuodesta 1988 ja sanoo olevansa sikäli onnekas, että sai olla mukana Kanneltalon rakentamisessa ja nyt hän on voinut olla toteuttamassa uusittua kirjastoa - Uskon, että ainakin täällä Kannelmäessä kirjastopalvelut jatkuvat elävinä ja monimuotoisina. Nyt eläkkeelle jäädessäni toivotan asiakkaille onnellisia hetkiä uudessa kauniissa kirjastossaan ja kiitän vuosien yhteistyöstä! Samoin kiitän Kanneltalon hallintokuntia rikkaasta yhteistyöstä; meillä on ollut aina niin mukavaa! Ennen kaikkea kiitän Kannelmäen kirjaston osaavaa ja taitavaa henkilökuntaa: te olette mahtavia! Nuorten lukunurkkaus. keammissa tehtävis-sä. Palautusautomaatteja on kaksi ja on tarkoitus, että varattu aineisto pudotetaan aukosta ja muu aineisto laitetaan palautus/lainaushyllyyn. Tästä samoin kuin bestseller- hyllystä asiakas voi itse ottaa lainattavaa aineistoa. Lejasto on mukana mm. opetusviraston KIRKOU -pilottihankkeessa, Lähiöprojekti Pulssissa, Helka ry: n CADDIES ­projektissa ja kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien renessanssi -projektissa. Nämä kaikki kohdistavat JÄSENTIEDOTE 1/2010 · Vuoden 2009 palkitut Lasten ohjaaja: Anna-Mari Meuronen Apuohjaaja: Mari Kortelainen Aikuisten ohjaaja: Liisa Maijanen Vuoden jumppaaja: Pekka Hassinen Vuoden vapaaehtoinen: hallituksen jäsen Raili Savolainen ONNEA valituille! · Lasten, nuorten ja aikuisten tunneilla on vielä tilaa! Seura tarjoaa jumppaa, aerobicia, tanssillisia tunteja sekä kehonhuoltotunteja, myös miehille. Tunteja on Kannelmäessä, Malminkartanossa ja Haagassa. Lasten jumppakoulussa ja perheliikuntatunneilla on vielä tilaa. Katso vapaat paikat verkkosivuiltamme, jonka kautta voit myös ilmoittautua mukaan tunneille. · Tuntien peruutukset: - Hiihtolomaviikolla 22.2.-28.2. on kaikki paitsi Pirkkolan tunnit peruttu. - Pirkkolan vesijumpat on peruttu 21.3., 4.4. ja 18.4. - Tunnit yo-kirjoitusten aikana: LänsiHelsingin lukion tunnit on peruttu 4.2 15.2 sekä 12.3 - 30.3. Apollon yhteiskoulun tunnit on peruttu 15.3, 22.3, 29.3 ja 5.4. - Pääsiäisenä 1.4.-5.4., Vappuna 30.4.-1.5. ja Helatorstaina 12.5.-13.5. on kaikki tunnit peruttu. Kouluilla on oikeus perua tunteja kahden viikon varoitusajalla, joten seuraa tiedotuksia verkkosivuillamme. Sivuiltamme löytyvät myös ohjeet tuntien korvaamiseen (aikuiset ja perheliikunta). Lasten tunteja ei voi korvata. Kannelmäen Voimistelijat ry Klaneettitie 16­18 00420 Helsinki (sisäänkäynti Trumpettitien puolelta) Puhelin (09) 458 0773 info@kannelmaenvoimistelijat.fi www.kannelmaenvoimistelijat.fi · Kevätkokous 25.3.2010 klo 18:30 Tervetuloa Kannelmäen Voimistelijoiden sääntömääräiseen vuosikokoukseen seuran toimistolle (osoite alla). Kokouksessa käsitellään vuosikertomus ja tilin-päätös vuodelta 2009 sekä tilintarkastajien antama lausunto. Kannelmäen uusittu kirjasto avasi ovensa - KYLLÄ TÄMÄ ON HIENOA, että kirjasto on jälleen auki. Se tuntui ihan oudolta, kun kirjasto oli kiinni ja joudimme käymään Malminkartanon kirjastossa, sanovat Carita ja Jan-Anders Pietiläinen, jotka vierailevat kirjastossa joka viikko. Pietiläiset lainaavat kirjastosta lastenkirjoja, sarjakuvia ja historian kirjoja. Varsinkin sotahistorian kirjat kiinnostavat Jan-Andersia, sillä hän on kirjoittamassa kirjaa Suomen sodasta vuosina 1808-1809. - Tällainen uutuutta hohkaava kirjasto saa meidät oikein innostumaan ja varmasti käymme alkuun täällä ihan päivittäin. Kolme kuukautta kestäneen remontin jälkeen Kanneltalossa sijaitseva Kannelmäen kirjasto avasi jälleen ovensa 21.1. Uudistustyöt kohdistuivat lähinnä valaistukseen ja palvelualueeseen. Kirjaston valaistus uusittiin kokonaan, samoin kuin kalusteet kirjahyllyjä lukuunottamatta. Uudistuksen myötä kirjasto on saanut valoisamman ja värikkäämmän ilmeen. Kirjastonhoitaja Kytömaa toteaa, että kirjasto on kärsinyt mm. kuumuudesta ja uudet hyllyvalot tuottavat vähemmän lämpökuormaa kuin vanhat. Opintosali on muuttunut lehtisaliksi ja nuorille on rakennettu oma lukunurkkaus. - Saimme palvelualueelle toisen palautusautomaatin ja uusi palautusalue mahdollistaa asiakkaan suuremman omatoimisuuden, Kytömaa sanoo. Toukokuussa kirjastoon on vielä odotettavissa ilmastointiremontti. Kannelmäen kirjasto täyttää 50 vuotta 10.10. Perheliikuntakurssi Kisakallion urheiluopistolla 25.­26.4.2009 Kannelmäen Voimistelijat järjestää yhdessä Kisakallion urheiluopiston kanssa Perheliikuntakurssin. Lähde nyt liikkumaan turvallisesti, terveellisesti ja monipuolisesti koko perheen voimin! Perheliikuntakurssilla koette yhdessä tekemisen riemua ammattitaitoisten ohjaajien opastuksella. Tarkempi ohjelma on seuran verkkosivuilla: www.kannelmaenvoimistelijat.fi Kurssin hinnat ovat: Aikuinen 175 Lapset 6-16 vuotta 105 . Alle 6-vuotiaat veloituksetta maksavan aikuisen seurassa. Hinta sisältää täysihoidon (majoitus 2 hh ja ohjelmaan merkityt ruokailut), ohjatut liikunnat, sekä perjantai- ja lauantai-illan saunan. Tule mukaan liikkumaan ja nauttimaan hyvässä seurassa! Ilmoittautumiset: Kisakallion Urheiluopistolle osoitteeseen sami.sormunen@kisakallio.fi tai puhelimitse puh 044 584 6154 Lisätietoja: Kannelmäen Voimistelijat tai Kisakallion urheiluopisto puh (019) 31511 Seuraava jäsentiedote ilmestyy Tanotorvessa 21.4.2010 Kannelmäen Voimistelijat on nyt myös Facebookissa! Ks. www.facebook.com Carita ja Jan-Anders Pietiläinen ovat vannoutuneita kirjaston kävijöitä.
• 10 17.2.2010 PAPPIA KYYDISSÄ Puukoulun puolesta Missä paikkasi tiedätkö sen...? K annelmäen ala-asteen sivupiste, tuttavallisesti PUUKOULU, on ns. Pajusen lakkautuslis- talla. Puukoulu sijaitsee Kaarelan raitilla, Maununnevan kentän vieressä. Koulun oppilaat ovat eka- ja tokaluokkalaisia. Maununnevan ja Hakuninmaan asukkaille koulun jumppasali on tullut tutuksi vaalien äänestyspaikkana. Puukoulussa on täysin oma fiiliksensä. Siellä vieraillessa alkaa tuntua siltä, kuin olisi aikamatkalla menneisiin vuosikymmeniin. Erääseen adventtihartauteen liittyen löysin koulun varastosta joitakin vuosia sitten klassisen pahvitaulun, joka esittää Jeesuksen viimeistä mat- kaa Jerusalemiin. Siinä hän istuu aasin selässä, väkijoukkojen hurratessa ympärillä. Mieleeni nousi oma kouluaika ja monet muut mielenkiintoiset pahvitaulut, joita kansakoulun opettaja osasi taitavasti käyttää oppituntiensa virikemateriaalina. Perheen pienimmät ansaitsevat turvallisen koulumatkan ja opiskeluympäristön. Puukoulu tarjoaa tämän mahdollisuuden Kaarelassa Hämeenlinnantien itäpuolella asuville lapsille. On selvää, että kaupunki joutuu miettimään lähitulevaisuudessa, minkälaisia säästöjä on saavutettavissa palvelutarjontaa supistamalla. Yhtä selvää on se, että meidän tehtävämme alueen asukkaina I on puolustaa omaa asuinympäristöämme. Päättäjien on hyvä tietää, että Puukoulun puolustajat eivät tule puun takaa, vaan toimivat jo nyt avoimesti ja aktiivisesti. (www.adressit.com/puukoulu) Sakari Enrold sakari.enrold@evl.fi Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, p. (09) 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi MESSU sunnuntaisin klo 10 Kannelmäen kirkossa 21.2. Olavi Hatakka, Riitta Järvinen, kantt. Sirkku Rintamäki. Kirkkokahvit. SEURAKUNTA RUKOILEE ­ILTA su 21.2. klo 17-18.30 Kannelmäen kirkossa, Sirkku Rintamäki, musiikki, Aila Hakkarainen, seurakuntalaisen puheenvuoro, Nina Rajamäki, juonto. MESSU joka toinen sunnuntai klo 12 Malminkartanon seurakuntakodilla (Vellikellonpolku 8), 21.2. Nina Rajamäki, Kari Härkönen. Kirkkokahvit. HELMIPOLKU PÄÄSIÄISEEN ­ PAASTONAJAN MATKAKUMPPANUUS keskiviikkoisin 17.2.-24.3. klo 18-19 kirkon kappelissa. Käytämme rukoushelmiä. Matkakumppaneina June Huuhka, Nina Rajamäki, Riitta Järvinen, Tuula Kojo-Gregoriadis. PUUHAVIIKKO ALA-ASTEIKÄISILLE talvilomaviikolla 22.-26.2. klo 10-14 Nurkassa. Maksuton. Ilm. Aila Pihlajavesi, p. 2340 3803. KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄKERHO. Hakuaika koululaisten iltapäivätoimintaan Helsingissä on 3.2.-30.4. Kannelmäen seurakunnan järjestämä iltapäiväkerho toimii Maununnevan seurakuntakodilla (Juoksuhaudantie 37). Toiminta-aika on ma-pe klo 12-16. Hinta 80 e/kk. Hakulomakkeita saa kerhopisteistä tai Kannelmäen seurakunnan virastosta sekä ala-asteen kouluilta. Lomakkeen voi myös tulostaa opetusviraston tai sosiaaliviraston kotisivuilta. Hakulomakkeet toimitetaan hakuaikana siihen toimintapaikkaan, johon ensisijaisesti haetaan. LAULETAAN YHDESSÄ ­YHTEISLAULUTILAISUUS to 25.2. (joka toinen torstai) klo 10 seurakuntasalissa, Anne Myllylä. Kahvitarjoilu. LAULUJA LOHDUSTA JA IÄISYYDESTÄ ­KONSERTTI su 28.2. klo 16 Kannelmäen kirkossa, Mari Hautaniemi, mezzosopraano, OlliPekka Lappalainen, bassobaritoni, Jussi Pernu, piano, Pia Sävelkoski, alttoviulu.Vapaa pääsy. ILTASOITTO KANTELEELLA ti 2.3. klo 19 Kannelmäen kirkossa. Kanteletaiteilija Ritva Koistinen esittää New Yorkin Carnegie Hallissa pidettävän konserttinsa ohjelmistoa.Vapaa pääsy. NAISTEN ILLALLINEN su 7.3. klo 17 Kannelmäen kirkon isossa seurakuntasalissa. Illalliskortti 15 e, ennakkoon kirkkoherranvirastosta ke 17.2. alkaen tai seurakuntasalista ennen tilaisuutta. Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Ohjelman teemana Tukipilareita ja kompastuskiviä naisen elämässä. Riitta Järvinen, Nina Rajamäki, Minna Tuominen, Anne Myllylä ja Tiittu Paju. KANNELMÄEN SEURAKUNTA www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki hmisten sosiaalinen asema, status määräytyy sen mukaan mihin sosiaaliseen ryhmään, yhteiskuntaluokkaan kukin kuuluu. Sääty-yhteiskunnassa oli selvä järjestys, kukin tiesi oman paikkansa ­ usein ymmärtäen sen vieläpä jumalan säätämäksi. Säätyerojen jäädessä vähitellen historian hämärään teollista vallankumousta seuranneiden yhteiskunnallisten vallankumousten tuloksena syntyi uusi luokkajako: teollisuustyöväen muodostama proletariaatti ja sen vastakohtana työnantaja-kapitalistien luokka, näiden väliin muodostui epämääräisempi keskiluokkaan kuuluvien yhteisöt, joihin kuuluivat virkamiehet, toimenhaltijat, erilaiset ns. vapaiden ammattienharjoittajat, pienyrittäjiä, liikemiehiä jne. Maaseudulla muodostuivat omat luokkakerrostumat: suurmaanomistajat, itsenäiset talonpojat, pienviljelijät ja varsinainen maatalousproletariaatti maa- ja metsätyöläiset. Ammattiyhdistysliike syntyi tämän luokkajaon pohjalta, samoin myös työnantajien ja yrittäjien omat järjestöt. Luokkapohjainen järjestäytyminen loi tiettyä selkeyttä ja järjestystä koko yhteiskuntaan. Ne loivat myös puitteet eturistiriitoja ratkaisemiselle järjestyneesti ja pääosin neuvottelujen avulla ilman väkivaltaa. Järjestöillä oli myös yhteisesti hyväksytyt painostuskeinot ratkaisun aikaansaamiseksi. Jälkiteollisessa yhteiskunnassa tilanne on mutkistunut, Järjestökenttä on laajempi ja monimuotoisempi. Eri ryhmien intressejä on usein entistä vaikempaa sovittaa yhteen. Pienille avainasemissa oleville ryhmille on muodostunut lukumääräänsä verrattuna suhteettoman suuri valta. Se aiheuttaa luonnollisesti kateutta muissa ryhmissä ja keskinäiden solidaarisuus horjuu. Kaiken lisäksi eri ryhmien poliittiset painotukset ja tavoitteet ovat usein ristiriitaisia ja jopa vastakkaisia. Yhteiskunnan sosiaalisessa rakenteessa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet haluttomuuteen puhua luokista ja luokkasidonnaisuuksista. Varsin monet haluavat määritellä oman asemansa yhteiskunnassa löysempien kriteereiden mukaan. Varsinkin varsinaiseen teollisuustyöväkeen kuulumattomat katsovat mieluummin kuuluvansa alempaan tai ylempään keskiluokkaan tai joihinkin näiden välillä oleviin kerrostumiin tulojensa, koulutuksensa, kielensä tms. erottelukriteerin mukaisesti. Tällaista oman indentiteetin määrittelyä on tutkitttu erityisesti ihmisten kirjoittamien omien elämäkertatarinoiden pohjalta. Eräs tällainen julkaisu on kokoomateos "Me muut. Kirjoituksia yhteiskuntaluokista".( Toim. Silja Hiidenheimo, Fredrik Lång, Tapani Ritamäki ja Anna Rotkirch. Kustannusosakeyhtiö Teos . Söderström, 2009. 268 sivua) Kirjassa 19 henkilöä pohdiskelee omaa yhteiskunnallista asemaansa lapsuutensa, perheensä, kielitaustansa ja koulutuksen pohjalta. Joidenkin osalta se on kuvaus ns. "luokkaretkestä" ts. vanhempiensa yhteiskunnalliseen asemaan verrattuna joko ylöspäin tai alempaan sosiaaliseen ryhmään siirtymisestä. Samalla he analysoivat myös tällaisen siirtymisen tai samassa sosiaalisessa kerroksessa pysymiseen vaikuttaneita tekijöitä. Kirjoittajat ovat pääosin tunnettuja kansalaisia Sauli Niinistöstä ja Niklas Herlinistä professori J.P. Roosiin ja kirjailija Kjell Westöön. Yhteiskunnallisen eriarvoisuuden monet kirjoittajat kokivat omakohtaisesti jo kouluaikoina. Se ilmeni koulutovereiden erilaisessa pukeutumisessa, rahankäytössä, vanhempien asema näkyi myös asunto-oloissa ja monissa muissa pikkueroissa. Myöhemmin luokkatoverit erottuivat vielä enemmän osan jatkaessa korkeakouluihin, osan siirtyessä suoraan työelämään. "Mikään ei ole helpompaa kuin määritellä oma luokka-asemansa ylemmäksi keskiluokaksi jos on professori, akateemisesti koulutettu, melko hyvätuloinen, omistaa vähän omaisuutta (talo ja osakkeita) ja tietenkin naimisissa akateemisesti koulutetun ihmisen kanssa." Itse asiassa kuulun "kulttuurisen yläluokkaan" ­" tosin tuloni eivät välttämättä ole riittävän hyvät". "Minun palkkani ei ihmeemmin eroa hyvän ammattimiehen palkasta..." "Lisäksi olen ylempää keskiluokkaa jo useammassa sukupolvessa: isäni oli insinööri...Äiti oli kotona ja meillä oli palvelija..." J.P. Roos toteaakin, että hänen lapsuudessaan "luokkaerot koulutetun ylemmän keskiluokan ja rahvaan välillä olivat valtavan suuret, kun nyt taas isoimmat erot ovat taloudellisen yläluokan ja muiden välillä". Tuloerojen kasvusta kirjassa mainitaan, että vaikka Suomea pidetään eräänä maailman taloudellisesti tasa-arvoisimpana maana, niin tuloerot ovat viime vuosina kasvaneet meillä eniten OECD- maista. Kansan heikoimmin ansaitsevan kymmenyksen tulot ovat vuosien 1995 ja 2007 välisenä aikana nousseet reilut 16 prosenttia, mutta samaan aikaan suurituloisimman kymmenyksen tulot ovat nousseet 70 prosenttia. RAiVOA JA LAMAANNUSTA ­ KIILAN ALBUMI 2010 Vuonna 1936 perustettu vasemmistolainen Kirjailija- ja taiteilijajärjestö Kiila on lähtenyt uusin voimin uusille urille. Helmikuun alussa Kiilan nuorekas johto julkaisi ­ ensimmäisen sarjakuva-albuminsa Raivoa ja lamaannusta. Toim. Johanna Rojola. Teos 2010. 127 sivua. Albumin tekijät ovat suomalaisia sarjakuvapiirtäjiä, joita yhdistää tietynasteinen vasemmistolainen yhteiskuntakriittinen näkemys. Tekijöiden kantaaottavuus, poliittisuus, yhteiskunnallisuus ja aatteellisuus on moniulotteista ja sirpaloitunutta. Albumin teemoina ovat muun muassa ilmastonmuutos, feminismi, ydinvoima, arjen moraalikysymykset, uskonnollisuus ja raha ihmisarvon mittana. Paitsi nuorten tekijöiden piirtämiä kantaaottavia sarjakuvia, kirjassa on myös ansiokas erittely vasemmistolaisten sarjakuvien historiasta. Sarjakuvaa ei Suomessa pitkään aikaan otettu vakavasti, vaikka sillä on meilläkin pitkä historia. 1980-luvulle asti oikeisto piti sarjakuvaa moraalisesti kyseenalaisena. Vasemmisto mielsi sen kapitalistiseksi hapatukseksi. Sarjakuvan juuret ovat eittämättä populaarikulttuurissa. Sarjakuvalla on aivan omat ilmaisukeinonsa, jotka poikkeavat muista taidemuodoista. Nykyään tunnustetaan, että sen parhaat saavutukset yltävät kirjallisuuden ja elokuvan parhaiden teosten tasolle. Yhdessä poliittisten pilapiirrosten kanssa poliittiset sarjakuvat ovat vaikuttaneet suuresti ihmisten tajuntaan ja kohdistaneet yleisön huomioon moniin räikeisiin epäkohtiin ja moraalisesti arveluttaviin seikkoihin, uskontojen ja ideologioiden valheellisiin ja vaarallisiinkin oppeihin. Albumin töistä koostuva näyttely on esillä Sarjakuvakeskuksella 2.-20.2.2010. Kolmas Linja 17. lisäksi tulevilla kirjamessuilla ja mm. Helsingin sarjakuvafestivaalissa 10.-12.9.2010. Oiva Björkbacka Horisontin Kirpputori Avoinna ma - pe 9-18, la - su 10-14. Os. Vellikellontie 4 Malminkartano p. 050 404 2621 - ITSEPALVELU KIRPPUTORI Kannelmäen asema Avoinna: Ti-Pe 10-18 La-Su 10-15 Ma suljettu Paikkavuokrat 27-37,-/vko P. 09-454 8560 Aino Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Palvelemme: ma-to klo 7.30-17.00, pe 7.30-13.00 Kyttäläntie 4, Konala Kannelmäen kukka Avoinna: ma-pe 9.00-17.00 la-su 9.00-14.00 Vanhaistentie 1 (kioski), puh. 531 261 Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227
• 17.2.2010 11 Kannelmäen Eläkkeensaajien 30-vuotista taivalta juhlittiin KANNELMÄEN Eläkkeensaajien 30vuotisjuhlaa vietettiin Kannelmäen seurakuntakeskuksessa 25.1.Tervehdyssanat lausui puheenjohtaja Soile Hakkarainen ja juhlapuheen piti Eläkkeensaajien Keskusliiton (EKL) toiminnanjohtaja Timo Kokko. Kakkukahveja nautittaessa salin täyteistä vierasjoukkoa viihdyttivät EKL:n Soitannollinen yhdistys, Kannelmäen sekakuoro ja Pohjolan lauluryhmä. Sylvian Björn esitti hauskan kronikan eläkkeensaajien toiminnasta ja Impi Nilsson lausui koko sydämellään. Välillä laulettiin yhdessä ja lopuksi jaettiin ansiomerkkejä. Hopeinen ansiomerkki myönnettiin 14 jäsenelle ja kultainen neljälle. Impi Nilssonia huomioitiin kultaisella erikoismerkillä pitkäaikaisesta työstä niin entisenä puheenjohtajana, matkavastaavana kuin monessa mukana olleena. Kannelmäen Eläkkeensaajat aloittivat toimintansa 25.1.1980. Yhdistyksen perusti Eeva Malmivaara, joka aluksi toimi myös puheenjohtajana. Tänä päivänä yhdistyksessä on yli 100 jäsentä, joista monet käyvät yhteisissä tapahtumissa KOTISIIVOUSPALVELUA Soile Hakkarainen ja Timo Kokko tervehtivät 30-vuotiasta yhdistystä. maanantaisin Kaarelantie 86:n kerhohuoneessa. Yhdistyksen toiminta on vilkasta; on joogaa, voimistelua, erilaisia matkoja ja keskustelutilaisuuksia. Tuettuja lomia on joka toinen kesä. Toiminnan yleispiirteenä on ollut jäsenistön yhteistoiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen. Edullista ja luotettavaa kotisiivouspalvelua. Hyödynnä verovähennys 60 %. Nupro Ay 040-5307256 Kirpputori AURINKOBASAARI Tuo tarpeettomat tavarasi meille, myymme ne puolestasi. Rikospoliisi ei laula Kuka? Mitä ja miksi? O len huomannut ettei ruokapöydässä kannata puhua politiikasta. Se saa jotkut kuulemma voimaan pahoin. Syy lienee siinä että politiikka mielletään negatiivisena. Maukas ateria alkaa maistumaan mauttomalta. Välillä ihmettelen että miksi, politiikkahan on yhteisten asioiden hoitamista, osaltaan myös edunvalvontaa. Useinhan kuulee sanottavan, että poliitikot ne vain istuvat kokouksissaan anjovisvoileipien ääressä edustamassa itseään, ajamassa omaa etuaan. Aivan, näin teen minäkin. Ajoittain istun työpäivän päätteeksi kokouksissa edustamassa helsinkiläistä veronmaksajaa, jona myös itseäni pidän, ja jona pitää myös verottaja. Samalla ajan omaa etuani. Kyllä ! Minäkin haluan että Helsingissä palveluverkko on kunnossa, liikenneyhteydet toimii, lapsien koulut ovat lähellä ja että terveyspalvelut ovat saatavissa. Tiedän että näin saamme houkuteltua tänne lisää veronmaksajia, sillä veronmaksajien rahoilla ylläpidämme palveluitamme. Kannatan myös oikeudenmukaista verotusta ja energiatehokkaita ratkaisuja. En halua lähiöistä ghettoja, koska tiedän niistä aiheutuvat ongelmat ja pidän epäoikeudenmukaisena sitä että jotkut pääomatulokep- lottelijat nostavat ansiotulonsa pääomatuloina ja näin säästyvät kunnallisveroilta, vaikka taatusti käyttävät kunnan palveluita. Kaikkea tätä haluan ja en halua, enkä koe olevani edes itsekäs. Johtuuko politiikan huono maine sitten siitä että jotkut valtakunnan poliittisen eliitin puliveivarit ovat tulleet yllätetyksi housut nilkoissa. Vaalirahakohut, lahjusepäilyt ja kaikenlaiset kähminnät eivät varmastikaan paranna politiikanteon mainetta, vaikka median valvova silmä joskus harittaakin kun jutut pitää saada myytäviksi. Oli syy mikä tahansa, osasyy juontuu myös tiedon puutteesta. Harvapa tietää mitä oma ehdokas, jolle äänensä on vaaleissa antanut, tekee niinä aikoina kun ei ole vaalien alla patsastelemassa toreilla kehuskelemassa itseään. Politiikkaan suhtaudutaan usein mielikuvin, jotka harvemmin selittävät sen miksi johonkin ratkaisuun on päädytty. Otan esimerkiksi tämän surullisenkuuluisan Pajusen listan. Lista on laadittu ei suinkaan sen takia että olisi kiva lakkauttaa lähiöistä kouluja ja kirjastoja, vaan perusteluiksi ilmoitettiin säästösyyt. En malta olla edelleenkään muistuttamatta että säästöpaineet juontuvat osaltaan siitä kun eräät maatamme yleisestikin hallit- sevat puolueet (Tanotorven puolueettomuutta kunnioittaen en mainitse puolueita) päättivät viime vuonna Helsingin kaupunginvaltuustossa, että näillä eväillä mennään vuonna 2010. Eräs puolue oli eri mieltä (Tanotorven puolueettomuutta kunnioittaen en mainitse puoluetta). Tämä monissa liemissä, kukoistuksensa aikana huonojakin poliittisia ratkaisuja tehnyt ja ehkä juuri sen takia äänestäjiään menettänyt puolue takoi nyrkkiä pöytään "kunnallisveroa pitää nostaa jo nyt jopa yhden prosenttiyksikön verran, peruspalvelut on säilytettävä! Jotta korotus konkretisoituisi, yhden prosenttiyksikön korotus olisi tarkoittanut 3000 euron kuukausipalkkaa nauttivalle veronmaksajalle 30 euron kuukausittaista lisämenoerää. Ei kuulosta pahalta, varsinkin kun ensi vuodelle kunnallisveron korotus on tehtävä joka tapauksessa. Tulevaisuudessa pelkät veronkorotukset eivät tahdo edes riittää. Rahanpuutteen takia Helsingin virkamieskoneistolle siis annettiin työtehtävä. Käytän termiä työtehtävä, koska kukaan tuskin lakkauttaisi yhtään koulua tai kirjastoa vapaaehtoisesti. Virkamiehet tekevät sen mitä ylhäältä käsketään. Lienee tuttua meille kaikille suorittajatason duunareille. Jottei virkamiehet tekisi pakon sanelemana harkitsemattomia huonoja päätöksiä, on olemassa poliittinen järjestelmä. Poliitikkojen tehtävä on paitsi kuunnella itseään myös kansaa, ja olla kertomassa kansalle miksi virkamiehet ovat kuhunkin päätösehdotuksen päätynyt, miksi tällaiseen tilanteeseen ollaan tultu. Ironista asiassa on se, että joskus tilanteeseen on tultu koska jotkut poliitikot ovat tehneet huonoja päätöksiä. Eli huonot päätökset koskettavat yhtälailla poliitikkoja itseään. Toisia enemmän kuin toisia, riippuen hieman varallisuustasosta ja asuinpaikasta. Valitettavaa on sekin että politiikka harvemmin kiinnostaa niitä, joita poliittiset päätökset eniten koskettavat. Ja oikeastaan sen takia juuri ne puolueet ottavatkin vaaleissa nokkiinsa, jotka ajavat politiikanvieroksujien asioita. Mutta sekään tuskin olisi yhtään parempi syy olla tekemättä mitään, ettei vaan tekisi mitään väärin. Pelkästään sen takia on yritettävä. Tomi Sevander väkivaltarikostutkija kaupunginvaltuuston varavaltuutettu rakennuslautakunnan vpj Vaihda meillä tavara rahaksi. Pöytämaksu 25/vko Avoinna ark.10.30-18.00, la-su 10.00-15.00 Uudistettu kirppis Puh. 0400-912146 Hankasuontie 7, 00390 Helsinki www.aurinkobasaari.fi MYYRINKIRPPIS Liesikuja 4 Kauppakeskus Isomyyri Av. ma-pe 10-18, la 10-15, su 11-15 Puh. 488 600, 045 113 9932 VALTUUTETTU LUKKOLIIKE KANNELMÄESSÄ LÄHELLÄ SINUA Soittajantie 1, 00420 Helsinki Puh. 0424468 260 www.lukkorengas.fi UUSI PEHMOHARJAPESULINJA AVATTU, TULE TUTUSTUMAAN! KONALASSA, MALMINKARTANONKUJA 1-3 Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Lääk.kir.tri Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Fax. 5308 1991 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi MA-PE 8-20 LA 9-16 SU 12-16 www.autopesucenter.fi APU AINA YÖTÄ PÄIVÄÄ Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,05 EUR/pmm Takasivu: 1,25 EUR/pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 LASIN KORJAUKSET JA KEHYSTYKSET Kantelettarentie 11, 00420 Hki Puh. 507 1309
• KAARELA-SEURAN ILTAMAT Perjantaina 19.2. klo 20.00 Stadin kundi, trubaduuri ARI TALKAMO TAISTO SAARESAHO trio Liput 5,sis. kuohuviinilasin ja narikan · Laadukasta jauhelihaa · Luullista lihaa · Tuoretta karitsaa PE 5.3. MUSKA BABITZIN BAND Liput 5,- Lihakaupan omasta keittiöstä · Kaalikäryleitä · Lihapullia ja -piirakoita · Perunoita · Lämpötiskiltämme lounasruokaa Juhlaruokia tilauksesta Avoinna: ma-to 9 - 24 pe-la 9 - 02 su 9 - 23 Olisiko joku näistä sinun kotisi? Kun myyt, Pohjois-Haaga 47 m² 2h, kk. Peruskuntoinen, tilava, erittäin toimivapohjainen kaksio. Velaton lähtöhinta 97.000 Maria Jotunin tie 3 R 225172 Maununneva RT 109m² 4h,k,ter,par, 6,5m² varasto. 2-tasoinen, lapsiystävällinen puistomainen pihapiiri.Velaton lähtöhinta 260.000 . Maununnevantie 2 225174 meillä. Viimeisten kahden vuoden aikana välittäjiemme antamat hinta-arviot ovat toteutuneet tilastojen mukaan 98 prosenttisesti. Kutsu meidät maksuttomalle Kotikäynnille. niin myy kkinen Mikko Rii ällikkö hoituspä 10 ra 59 050 426 Kannelmäki KT 71,9 m² 3h, k, kph, parv. Muuttovalmis ja tyhjä, viihtyisä läpitalon parvekkeellinen kolmio. Velaton lähtöhinta 149.000 Vanhaistentie 4 C 224628 Marttila KT 44m² 2h,k,kph,alakerran 38m² varastotila. Valoisa tunnelmallinen läpitalon koti. Velaton lähtöhinta 135.000 . Korsutie 12 223891 Kun ostat tai myyt, pankkipalvelut Mikolta! Sampo Pankki Kannelmäki Prisma-keskus, 2. krs Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki Kiinteistömaailma Kannelmäki Länsi-Helsingin Asuntomyymälä Oy LKV Prisma, Kantelettarentie 1 00420 Helsinki Puh. 010 622 4300 kannelmaki@kiinteistomaailma.fi Etelä-Haaga Länsi-Helsingin Kodit Oy Kauppalantie 22 00320 Helsinki Puh. 010 622 4500 etela-haaga@kiinteistomaailma.fi Puhelun hinta kiinteän verkon liittymistä on 0,0821 /puh + 0,059 /min, mobiiliverkon liittymistä 0,0821 + 0,169 /min. Liisa Töyrylä 050 591 8888 Markku Johansson 0500 405 511 Rainer Lindström 050 380 9930 Laura Pulli 050 593 8888 Anneli Pesonen 050 369 4488 Matti Hannila 050 401 8778 Mervi Hämäläinen 050 361 5959 Sami Lahti 041 507 6551 Heikki Liinpää 050 593 7777 Päivi Riihimäki 050 591 7777 Tuija Nylander 050 554 9977 Tuomas Hinkkuri 040 565 2755 Virve Rannela 050 412 9392 Päivi Forsberg 050 514 3012 Tommi Näsiaho 050 468 2808 Kaarina Kohonen myyntisihteeri Keijo Kouva 050 401 8112 Välityspalkkioesimerkki: Varma 1200 + 4,0 % velattomasta kauppahinnasta (sis. alv.), vähimmäispalkkio 2500 www.kiinteistomaailma.fi