No 11 1.12.2021 • 57. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Kauneushoitola & Hieronta Maununnevantie 2, 00430 Helsinki jdbeauty.fi info@jdbeauty.fi 041 318 1716 Anna lahjaksi hyvää oloa. Kaunista joulunaikaa! SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO. Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT • PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA PÄIVÄTOIMINTA LISÄÄ ANNELIN ILONRYPPYJÄ Aam uka hvil la om ass a keit tiös sä Aleks in tilata ksissa juttut uokio kaver eiden kanss a Ruskaretkellä tunnistetaan yhdessä puulajeja Musavis an jälkeen virkistyn eenä kotiin Kermaisesta lohikeitosta energiaa iltapäivään Kun kaipaat virkistävää puuhaa mukavassa seurassa, on päivätoiminta oiva ratkaisu silloin. Me liikumme, aivojumppaamme, harrastamme kulttuuria ja kädentaitoja, ulkoilemme ja syömme hyvää ruokaa yhdessä. Päivätoimintapäivä lisää sinun ja omaishoitajasi elämänilosta kertovia ilonryppyjä. Lue lisää päivätoiminnastamme: paivakumpuhoiva.fi Paloheinä: 050 305 3193 | Malminkartano: 050 570 1341 Kantsun sävelen paistovalmiit joululaatikot Peruna-, lanttu ja porkkanalaatikko 400g / 4,00€ 1,8kg / 14,00€ Tilaukset viimeistään 17.12. Klo 14.00 Nouto Kantsun Sävelestä 23.12. klo 12-18 Tilaukset ja tiedustelut Info@kantsunsavel.fi tai 044 739 8112 Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel Anna pahan kiertää Markus Ahosen uuden dekkarin pahikset ovat kannelmäkeläisiä Uudistettu Kaaren Prisma palvelee täydellä teholla Avaamme joka päivä klo 15 ja suljemme rajoitteiden mukaan. Tervetuloa tutustumaan laajaan olutvalikoimaamme! Naapurinkuja 2, Vantaanlaakso www.olutravintolajano.fi Kehon ja Mielen voiman MINIMESSUT 4.-5.12. klo 10-17 Tähtivieraana astrologi SEPPO TANHUA! Näytehoitoja ja tulkintoja tarjolla edullisesti mm. aurakuvaus, numerologia, tarot, selvänäkö ja meedio. KIRPPIKSELLÄ iso valikoima tarotja oraakkelikortteja, kirjoja, kiviä ym. Vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa! www.kehon-ja-mielen-voima.com Kehon ja Kehon ja Mielen voima Mielen voima Kuparitie 14-16 E talon pääty, 00440 Hki | p. 045 220 9888
2 1.12.2021 Bök i Kårböle NYLIGEN SÅG JAG på Försvarsmaktens Twitter ett meddelande, som berättade att den sista frivilliga svenska soldaten Jan Kjellberg i svenska frivilligkompaniet hade dött i en ålder på 96 år. Vad var frivilligkompaniet, varför stred svensken Jan för Finland långt ute i Karelen? Det är orsak att gå litet längre tillbaka i historien. Finska och svenska soldater har i historien kämpat mycket tillsamman, t.ex. i trettioåriga kriget. Men första gången svenskar ville ställa upp för Finland var vid vårt inbördeskrig 1918, på den lagliga regeringens sida, dvs. med de vita trupperna. En av initiativtagarna var Olof Palme (farbror till statsminister Olof Palme). På två månader organiserade man en brigad med totalt 1000 man, som kom att strida vid Tammerfors i mars. I striderna stupade bl.a. Olof Palme. Då vinterkriget bröt ut den 30 november 1939, förväntade sig många finländare ett stöd av Sverige. Sveriges regering beslöt ändå att hålla sig utanför kriget. Sveriges utrikesminister Rickard Sandler ville ge Finland hjälp, men han tvingades lämna regeringen. Hans fru Maja Sandler blev däremot verksam inom Centrala Finlandshjälpen, som bl.a. skötte mottagningen av finska barn till svenska hem och hopsamling av mat, kläder, hästtäcken, skidor mm. På privat initiativ bildade man svenska frivilligkåren som uppmanade svenska frivilliga, under devisen ”Finlands sak är vår”, att anmäla sig till krigstjänst i Finland. Slutligen kunde man bilda frivilligkåren med över 8000 man, som sattes in norra Finland. Truppen kunde sättas in vid striderna i Märkäjärvi den 26 februari. Eftersom vapenvilan kom den 13 mars, blev kårens aktiva insats relativt kort, men under den tiden stupade 33 man och närmare 100 sårades på olika sätt. Ett speciellt omnämnande förtjänar flygflottiljen F19, som bestod av svenska utlånade flygplan och 240 man. Flottiljen var förlagd i Olkkajärvi nära Rovaniemi. Under striderna fällde man 12 ryska plan och förlorade sex egna plan och tre piloter. Då fänrik Ian Jacobi tog sin första luftseger genom att fälla ett ryskt jaktplan, påstås det att detta var det svenska flygvapnets första krigsseger i historien! Då Karelen måste evakueras på kort tid efter vapenstilleståndet den 13 mars, erbjöd Sverige sin hjälp i form av en transportbataljon, benämnd Bataljon Sederholm. Till den hörde 1200 man, 380 lastbilar, 8 bussar, 50 personbilar och 32 motorcyklar. De bidrog till att evakueringen av 400 000 karelare och alla Hangöbor kunde genomföras i svåra vinterförhållanden. Då fortsättningskriget började den 26 juni 1941, visade svenskarna snart sitt intresse för att stöda Finland. Man organiserade svenska frivilligbataljonen på totalt 800 man, som den 24 juli placerades vid Hangöfronten. Hangö var ju efter vinterkriget tvångsarrenderat åt Sovjetunionen. En intressant händelse var, att då ryssarna den 2 december lämnade Hangö, sändes finska trupper in för att utforska läget. Det begav sig så att den trupp som först nådde fram och hissade den finska flaggan kl. 8.00 invid torget, var ett svenskt kompani. Den finska patrullen hissade sin flagga i kyrktornet kl. 10.40! Under senare delen av fortsättningskriget bildades ännu svenska frivilligkompaniet som förlades på Svirfronten. Här kämpade sammanlagt 400 man, varav 41 stupade och 84 sårades. Det var i detta kompani som den i början nämnda Jan Kjellberg tjänade. Många var besvikna på att Finland inte fick en direkt krigshjälp av Sverige, men vi har all orsak att komma ihåg dessa frivilliga som på många sätt bistod sitt broderfolk. Peter Rehnström Finlands sak är vår KULTATUKKU.FI HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1. Avoinna ma-pe 10-18 Ostamme kultaiset ja hopeiset korut, kellot ja rahat. Myös kultalaatat, kultahampaat ja pöytähopeat kelpaavat eikä korujen tarvitse olla edes ehjiä. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. Järjestää Kaarela-Seura ry Vapaa pääsy • Kahvila avoinna Juhlapuhujana apulaispormestari Nasima Razmyar Itsenäisyyspäivän juhla Itsenäisyyspäivän juhla Ma 6.12. klo 13-15 Ma 6.12. klo 13-15 Kanneltalossa Kanneltalossa O tsikon viesti on peräisin nyt satavuotiaan Lotta Svärd järjestön kultaisista sanoista. Me suomalaiset olemme maailman onnellisin kansa myös tänä itsenäisyyspäivänä, kun suomi täyttää 104 vuotta. Meidät on arvioitu Maailman onnellisuusraportin arvion mukaan maailman onnellisimmiksi jo neljännen kerran peräkkäin. On maljan tai ainakin pullakahvien aika. Onnea meille! Olen kuullut meidän suomalaisten myhäilevän hiljaa ja samalla vitsailemme pimeydestä, loskasta, synkkämielisyydestä ja sotatraumoista. Yhtä hyvin voisin kuunnella hehkutusta kevään ensimmäisten lehtien heleästä vihreydestä, leppeästä kesäaamusta, maailman parhaista marjoista ja sienistä, metsistä, jotka yhtäältä hoitavat meitä ja toisaalta tarjoavat vaurautta. Voisin kuunnella myös ylpeää kertomusta rehellisyydestä ja oikeamielisyydestä ja siitä, että oikeastaan kuka tahansa voi kulkea katujamme ilman henkivartijoita – ihmisiä ei lähtökohtaisisesti häiritä. Meidän onnemme on vakaudessa, keskinäisessä luottamuksessa, tasa-arvossa, turvallisuudessa, alhaisessa köyhyysasteessa, tyytyväisyydessä elämään. Korkea luottamus on auttanut kansakuntaamme selviämään ja jaksamaan poikkeusoloja viimeisen lähes kahden vuoden ajan koronaviruksen aiheuttaman pandemian aikana. Eriarvoisuus ja monet todellisuudet ovat nekin totta. Välillä kansakunta näyttää jakaantuneelta ja pirstoutuneelta, eikä kaikkia tukea tarvitsevia kyetä auttamaan. Suomen kansa on lisäksi monimuotoinen ja yhä useampi puhuu ensimmäisenä oppimana kielenään jotakin muuta kuin suomen kieltä. Tehtävämme on toimia yhdessä vuoropuhelussa ja auttaa toisiamme rakastamaan maatamme ja kansaamme yhä uusin tavoin: hoksaamaan ja hoksauttamaan, mikä kaikki 104 vuotiaassa Suomanmaassa on rakastettavaa ja liittymään myötätuntoliikkeeseen rakastamaan myös kohtaamiamme kanssalaisia: olemaan toisiamme varten. Pappina kannustan meitä rukoilemaan maamme ja kansamme puolesta, niin että Jumalan armo ja rakkaus ravitsevat meitä, jotka tänään nostamme salkoon siniristilipun, kristillisen symbolin. Hyvää ja siunattua itsenäisyyspäivää Sinulle! Maika Vuori Pitäjänmäen seurakunnan kirkkoherra, lääninrovasti Opi rakastamaan maatasi ja kansaasi Yhteisellä tiellä OHJELMASSA mm.: • Kannelmäen Voimistelijoiden tanssiryhmä • Duo FrimFram, Juki Välipakka ja Sirpa Suomalainen • Julkistetaan Kaarelan vuoden yrittäjä 2021 • Stadin slangikuoro • Kannelmäen Soitannollinen Seura, johtaa Luis Ramirez Solisteina Raija Koso ja Amadeus. Koronapassi mukaan! Varmista ohjelman toteutuminen Kaarela-Seuran facebook-sivulta Viisi ehdotusta etenee nyt Länsi-Helsingin osalta toteutukseen. HELSINGIN KAUPUNKI jakaa osallistavan budjetoinnin äänestyksen eli OmaStadin myötä 8,8 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen. Läntisen suurpiin osuus tästä on 1,228,890 euroa ja se on laskettu suurpiirin asukasluvun perusteella. Verrattuna OmaStadin ensimmäiseen kierrokseen vuonna 2019, rahaa kaupunkilaisten ideoiden ja yhteisen hyvän toteuttamiseen on nyt tuplasti enemmän, kun summaa nostettiin 4,4:stä miljoonasta 8,8:aan, sanoo Läntisen suurpiirin stadiluotsi Johannes Jauhiainen. Kaiken kaikkiaan OmaStadissa äänesti 47 064 helsinkiläistä, mikä on noin 8,1 prosenttia kaikista äänioikeutetuista. Läntisessä suurpiirissä taas ääntään käytti 7265 henkilöä. Erityisen vilkkaasti äänestettiin Pohjois-Meilahden postinumeroalueella 00270. Tällä alueella 827 yli 20-vuotiasta asukasta käytti äänioikeuttaan, mikä vastaa noin 15,5 prosenttia koko postialueen äänioikeutetuista. Myös Etelä-Haagassa postinumeroalueella 00320 peräti 585 yli 20-vuotiasta asukasta käytti ääntänsä, mikä vastaa noin kuutta prosenttia sen asukkaista. Äänestystuloksen perusteella 51:stä Läntisen suurpiirin ehdotuksesta viisi sai tarpeeksi ääniä toteutukseen etenemiseksi. Näistä eniten ääniä sai ehdotus skeittipuiston rakentamisesta Länsi-Helsinkiin. Toiseksi eniten toivottiin ulkoilulaitteita, jotka asennetaan mahdollisesti Lehtarin kentän tai Tullinpuomin puiston tai läheisyyteen. Mätäjoen kävelypolun kunnostus keräsi lännessä kolmanneksi eniten ääniä ja neljänneksi eniten ääniä saanut ehdotus taas takaa uusia leluja kaikkiin lännen leikkipuistoihin yhteensä 78 000 euron edestä. Viides ja viimeinen läpimennyt ehdotus taas peräänkuulutti lisää penkkejä ja valaistusta Talin, Munkinseudun ja Pitäjänmäen alueelle. Koko kaupunkia koskevissa ehdotuksissa näkyy kaupunkilaisten innovatiivisuus ja halu ratkaista mm ilmastoon liittyviä kysymyksiä. Läntisellä alueella läpimenneet ehdotukset heijastavat saman tyyppistä ajattelua, sillä niissä painottuu lähiluonto, liikunta, ulkoilu ja yhdessä tekeminen, Jauhiainen pohtii. OmaStadi äänestyksessä skeittipuisto, kuntolaitteet ja ulkoilureitin kunnostus keräsivät eniten ääniä länsihelsinkiläisiltä Stadiluotsi Johannes Jauhiainen.
1.12.2021 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 22.12.2021 Aineisto toimitukseen 10.12. mennessä. OMASTADI ÄÄNESTYS päättyi lokakuun lopussa. Länsi-Helsingin budjetissa oli rahaa jaettavana 1 228 890 euroa. Seuraavat ehdotukset voittivat ja menevät toteutukseen vuonna 2022: 1. Skeittipaikka Länsi-Helsinkiin 2. Ulkokuntosali (työmatka)pyöräilijöille, Meilahden, Pasilan, Ruskeasuon, Pikku-Huopalahden ja Taka Töölön kunnon kohottajille. 3. Mätäjokilaakson kaupunkipuisto – Läntisen Helsingin keskuspuisto 4. Lännen leikkipuistoihin lapsille leikkivälineitä. 5. Ison ja Pikku Huopalahden, Talin ja Munkinseudun ulkoilualueet kuntoon Tanotorven ilmestymisalueen asukkaita koskevia ehdotuksia ovat Mätäjokilaakson kaupunkipuisto ja Lännen leikkipuistojen leikkivälineet. Mätäjokilaakson kaupunkipuistosuunnitelma on jo ehtinyt synnyttää keskustelua sen tarkoituksenmukaisuudesta. Ehdotus on sinänsä positiivinen ja sen tarkoituksena on kannustaa alueemme asukkaita liikkumaan ja nauttimaan puistoalueesta ympäri vuoden ja eri kellonaikoina. Ehdotuksessa todetaan seuraavaa: ”Mätäjokilaakso kaipaa uudistamista. Laadukkaan kulkureitin tulisi ulottua joen molemmille puolille kehätieltä hevostalleille asti. Turvallinen läpivuotinen kävelyreitti kaipaa myös valaistusta puuttuvilta kohdilta. Myös penkkejä ja roskiksia tulisi lisätä molemmille puolille jokea.” Monien mielestä Mätäjoki ei kaipaa kaupungin valosaastetta enää yhtään enempää. Linnuille pitäisi jättää pesimärauha ja jokiluonnolle mahdollisuus kukoistaa ilman ihmisten puuttumista siihen. Keskustelu Mätäjoen perkaamisesta ja joen virkistyskäytöstä ei nouse esiin ensimmäistä kertaa. Sitä on käyty aika ajoin. Asukkaat ovat toivoneet risukoiden ja ryteiköiden poistoa, joen ruoppausta, avointa jokinäkymää ja kuten myös nyt, lisävalaistusta ja ulkoilureittiä kummallekin puolelle jokea. Tämä ei valitettavasti käy yhteen joen luontoarvojen kanssa. Jotta kalakannat, linnusto ja eliölajit pysyisivät mahdollisimman monimuotoisina, jokiluonto vaatii varjoja, piilopaikkoja ja luonnon muovaamia kasvualustoja. Sulkeutuneet alueet toimivat eläinten suoja-, pesintä ja ruokailupaikkoina. Viime vuosikymmenellä tehdyn Mätäjoen hoitoja kehittämissuunnitelman mukaan maisemanhoidolliset toimenpiteet joella pidetään pienipiirteisinä ja alueen moninaiset luontoarvot otetaan huomioon. Tavoitteena on pitää yllä monipuolista luontoa huomioiden samalla virkistysja ulkoilumahdollisuudet. Mätäjokilaakso palvelee useiden kaupunginosien asukkaita ja uusi asuinrakentaminen lisää entisestään jokivarteen kohdistuvaa virkistyskäyttöä. On ymmärrettävää, että Mätäjokivarsi halutaan yhtenäiseksi, rajat ylittäväksi jatkuvaksi kokonaisuudeksi ja virkistyskeitaaksi, mutta sitä ei voi tehdä vain ihmisten ehdoilla. Se on myös eläinten: lintujen, kalojen, hyönteisten ja pieneliöiden keidas. Joen avaukset on tehtävä siitä syystä harkitusti, valaistu käytävä jätettävä vain toiselle puolen jokea. Maisemakuvan pitää olla luonnonmukainen ja monimuotoinen, vaikkakin joiltain osin vaihtelevuutta sallittaisiinkin. Kaupunki joutuu pohtimaan perusteellisesti, miten se projektin toteuttaa. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi OmaStadi ja Mätäjoki Kannelmäessä toimivan Suomen suurimman ja tuotevalikoimaltaan S-ryhmän laajimman hypermarketin Prisma Kaaren mittava remontti on valmistunut. Uudistuksellaan Prisma Kaari erottuu yhä vahvemmin hypermarkettien suunnannäyttäjänä, jonka tavanomaisesta poikkeava konsepti nostaa rimaa markkinan kaikille toimijoille. Kuluttajalle muodonmuutos näyttäytyy viimeisimpänä ruokakaupan puolella, jossa asioidaan nyt kauppahallimaisessa tunnelmassa. Uniikkeina palvelukokonaisuuksina myymälään on marraskuussa avattu niin laajennettu savustamo, oma ravintolamaailma kuin iso kukkakauppakin. PRISMA KAARESSA alkuvuodesta aloitettu laajamittainen remontti on tullut päätökseen. Kuluneen vuoden aikana kysyntää huomattavasti kasvattaneiden uusien pyöräilyja retkeilyosastojen lisäksi merkittävän uudistuksen on kokenut nyt ruokakaupan puoli. Ruokakauppaan tuodut uniikit elementit, kuten omat ravintolat, tuovat päivittäisasiointiin kauppahallimaista tunnelmaa. Uusilla ruokapalveluilla vastataan asiakkaiden kysyntään ja laajennetaan kaupan sisällä tarjottavan ruuan valikoimaa jatkuvasti kasvaneeseen grocerant-trendiin mukautuen. Myymälään avattujen ravintoloiden ruoka-annoksia voi nauttia niin ravintolamiljöössä kaupan sisällä kuin suoraan kaupan hyllyiltä kotiin ostettuina. Anniskeluoikeudella varustetussa ravintolamaailmassa palvelee muun muassa Kaaren Prismaan varta vasten konseptoitu kahvila-ravintola Kaffepuoti, jossa myymälässä kulttiaseman saavuttaneet patongit nostetaan ansaitusti osaksi sen valikoimaa uusien lanseerattavien tuotteiden rinnalla. Legendaarisena erikoisuutena on lisäksi reilun vuosikymmenen tauon jälkeen avattu napolipizzaan erikoistuvana ravintolana paluun tekevä Papá Giovanni. – HOK-Elannon lippulaivamyymälänä ravintolamaailman trendit, kuten grocerant-ilmiö näkyy nyt Kaaren myymälässä entistäkin erityislaatuisempana. Ruokakaupan uudistuksessa olemme panostaneet vahvasti tuoreuteen, paikallisuuteen, elämyksellisyyteen ja osaamiseen. Pelkästään uusittuun ruokatoriin on rekrytoitu yli kymmenen uutta työntekijää, kuten uusiin palvelurooleihin nimettyjä ruokamestareita, ja koko ruokakauppaan rekrytoidaan vielä vähintään saman verran lisää, kertoo Prisma Kaaren johtaja Ilkka Riiali . Päivittäistavarapuolelle uutuutena on avattu lisäksi oma kukkakauppa, joka tarjoaa asiakkaille nyt ensimmäistä kertaa ammattifloristien tarjoamia kukkien sidontapalveluja. Verkkokauppa ja vastuullisuus huomioitu osana kokonaisuudistusta Koko S-ryhmän ruoan verkkokauppaa kehitetään laajalla rintamalla, jossa Prisma Kaarella on laajimman tuotevalikoiman omaavana keskeinen rooli. Myymälän toimitiloissa sijaitsevat verkkokaupan varastotilat uudistettiin remontin yhteydessä mahdollistamaan vielä nykyistäkin suurempi volyymi. Kaaren verkkokauppa palvelee jo uudessa S-kaupat.fi -osoitteessa, joka tulee myöhemmin kokoamaan yhteen kaikki S-ryhmän ruoan verkkokaupan myymälät ja palvelut. Uudistukset tukevat S-ryhmän tavoitetta olla ruoan verkkokaupan markkinajohtaja Suomessa. Osana vastuullisuustavoitteita uusittiin puolestaan kaikki myymälän kylmälaitteet ja niiden sydän, hiilidioksidia kylmäaineenaan käyttävä kylmälaitos. Tämän myötä saatujen energiasäästöjen lisäksi myös toiminnasta aiheutuvat päästöt vähenevät. Tehty kylmälaitosinvestointi on yksi HOK-Elannon merkittävimmistä, mikä Kaaren suurusluokan kohdalla tarkoitti noin kahta miljoonaa euroa. – Toteutettu kylmäremontti vähentää merkittävällä tavalla myymälän sähkönkulutusta, arviolta noin 500 MWh eli noin 26 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuisen sähkönkulutuksen verran. Käyttämämme sähkö on päästötöntä, uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä. Kiinteistössä ollaan lisäksi toteuttamassa vielä hanke, jossa Prisman kylmälaitteiden tuottama lämpö ohjataan kiinteistön käyttöön, Riiali kertoo. Uudistuksella vaikutuksia toimialalle valtakunnallisesti HOK-Elannon ensisijaisena tehtävänä on tuottaa etuja ja palveluita asiakasomistajille. Prisma Kaaressa toteutetun uudistuksen tavoitteena on vahvistaa sen asemaa Suomen suurimpana hypermarkettina, joka palvelee entistä laajempaa yleisöä. Asiakkaat pääsevät nyt ensimmäisten joukossa hyödyntämään ja kokemaan uudistuneen hypermarketin palvelutarjontaa, joka löytyy vain Prisma Kaaresta. Uudistus konkretisoi suuntaa, johon koko toimiala on liikkumassa ja uudistuksen mukanaan tuomia palvelukokonaisuuksia voidaan nähdä myöhemmin myös muissa Prismoissa. – Pystymme nyt palvelemaan entistä paremmin asiakkaitamme eri kosketuspisteissä päivittäisja käyttötavarakaupan lisäksi ravintolamaailman, kukkakaupan ja pyörähuollon kaltaisilla palveluilla.Vaikutusalueemme läpi pääkaupunkiseudun on jo nyt merkittävä, mutta uudistuksessa hypermarketille luotujen ainutlaatuisten palvelukokonaisuuksien myötä uskon, että meille tullaan jatkossa entistäkin kauempaa ylivoimaisen tarjooman ansiosta, iloitsee Riiali. Prisma Kaaren kattava remontti valmistui Uudistettu savustamo ja ravintolat viimeistelevät muodonmuutoksen ja nostavat hypermarkettien rimaa Suomessa Kaaren Prismassa on joka päivä tarjolla tuoretta savukalaa ja leikkeleitä, joita savustuksesta vastaava ruokamestari valmistaa tiiminsä kanssa. Kuva Lari Lappalainen. Uusittuun ruokatoriin on rekrytoitu yli kymmenen uutta työntekijää, kuten uusiin palvelurooleihin nimettyjä ruokamestareita, kertoo Prisma Kaaren johtaja Ilkka Riiali. Kuva Lari Lappalainen
4 1.12.2021 NYKYNUORI TUSKIN TIETÄÄ , mikä laskutikku on. Minä tiedän, minulla jopa oli sellainen. En koskaan oppinut käyttämään sitä laskemiseen. Käytin sitä viivoittimena. Pidin opettelua ylivoimaisen vaikeana. Tuolloin en tiennyt, mitä ihmiskunnan kiusaksi on vielä tulossa. Paitsi laskutikun niin myös nykyhärpäkkeiden kanssa järkeni on tehnyt täydellisen tasapään. Tietokoneista kuulin joskus 1960luvulla. Meillekin Wihurille sellainen hankittiin. Rekka-auton kokoinen laite, joka vaati suuren ilmastoidun huoneen toimiakseen. Eikä siinä vielä kaikki. Koneen mukana Wihuritaloon saapui outoa sakkia. Partaisia, pitkätukkaisia rillipäisiä spesialisteja, jotka eivät kunnioittaneet yhtiömme pukeutumisnormeja vaan kulkivat sandaaleissaan jopa ilman kravattia. Itse Rakel Wihurikaan ei heille mitään mahtanut, realiteetit täytyi feisata. Minulle jäi noista ajoista syvä kunnioitus ja pelko kaikkea tietotekniikkaa kohtaan. En ole vieläkään päässyt laitekammostani. Pelkään ja luulen, että jokainen sähköllä toimiva laite hajoaa, jos kosken siihen. Eikä ole turhaa pelkoa, niin ne tekevät. Kaikesta tästä johtuu, ettei minulla ole vieläkään älykännykkää. Olen hävinnyt toivottoman taisteluni. Pakon edessä hankin sellaisen. Minut on luvattu perehdyttää sen käyttöön. Lupaaja tuskin tiesi, mihin on ryhtymässä. Kuvaisin hänen tehtäväänsä nykykielen mukaan vähintään haasteelliseksi. Olen aina ollut digiänkyrä. Hesarin Ville Similä kirjoitti suhtautumisestani aukeaman jutun Nyt-liitteeseen 16.2.2007. Aukeamalla haastateltiin myös Petteri Järvistä, jolla oli toisenlainen käsitys digiasioista. Palautetta tuli tosi paljon. Järvinen ymmärsi asioista ehkä hieman enemmän. Olen ollut uskossani vahva aina viime aikoihin saakka. Nyt joudun toteamaan Rokan Antin sanoin että Nyt miulle riitti, mie en ennää jaksa, tehkää niiko hyvks näätte... Tappioni syyt ovat seuraavat: Minun tai parin miljoonan kohtalotoverini tuskasta ei välitetä. Enää emme voi ostaa vaikkapa matkoja matkatoimistosta, koska niitä ei ole. Emme pysty käyttämään digitaalisia automaatteja, kaikki alkaa olla mahdotonta. Jopa käteistä rahaa ei kohta hyväksytä. Tässä alkaa olla hermoromahdus lähellä, kun ei edes laskuja voi kohta maksaa. Hätä on todellinen, vanhempi sukupolvi on aina halunnut hoitaa asiansa. Meinaan itsekin romahtaa, kun TV:n digikeskusteluissa räkänokat viisastelevat sillä, kuinka helpoksi kaikki on muuttunut. Parisen miljoonaa suomalaista on jyrkästi eri mieltä, vaikeaksi on kaikki tehty... Olisi ehkä hyvä muistaa, että kyse ei ole muutosvastarinnasta. Ikääntynyt ihminen ei vaan pysty oppimaan jatkuvasti muuttuvia systeemejä. Puhun tässä normaali-ihmisistä, en dementikoista. Varsinkin pankeilta toivoisin inhimillisempää asennetta. No joo, palataanpa vielä siihen laskutikkuun. Insinöörit käyttivät ennen laskutikkua ja sellainen tököttikin näiden kavereiden rintataskussa ikään kuin vallan ja oppineisuuden symbolina. Seuraavassa puujalkajutussa tapahtumapaikka on tanssilattia. Tanssin pyörteissä daami kysyi herralta, että onko hän mahdollisesti insinööri. Kuinka niin? No, kun herralla tuntuu jääneen se laskutikku housuntaskuun... Ja sitten vakavampiin asioihin, ilmastokysymyksistähän me kaikki olemme huolissamme. Kuten julkisuudessa kerrottiin, niin Skotlannin Glasgow’ssa järjestettiin maailmanlaajuinen ilmastokokous, johon osallistuivat lähes kaikki maapallomme johtajat. Suurimmaksi tähdeksi nousi odotetusti jenkkien presidentti Joe Biden. Hän teki todellisen ilmastoteon. Hän osoitti todeksi sen suomalaisen sananlaskun ”henki se kulkee herroistakin”. En tiedä oliko tarkoituksella vaiko vahingossa, Bideniltä pääsi kuitenkin varsin äänekäs ja pitkä pieru. Ehkä se tuli pyytämättä ja yllättäen kuten tunnettu Jäätteenmäen faksi. Bidenin vieressä seissyt Cornwallin herttuatar Camilla järkyttyi kuulemastaan, moistahan ei brittien yläluokassa voi tapahtua. Sprägärit ovat ehdottoman mauttomia, ehkäpä smyygarit ovat sallittavempia. Asiaa mietittyäni kuitenkin uskon, että Biden on syytön tapahtumaan. Ehkäpä hänelle on syötetty Helsingin kaupunginhallituksen ohjeiden mukaisesti kasviksia. Ne aiheuttavat flatulenssia. Täytyy myös muistaa, että vanhan ihmisen kruppunaru ei toimi yhtä joustavasti kuin nuoremman eli se tulee, mikä on tullakseen... Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Laskutikku ja muita tekniikan ihmeitä OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA • Kehystys • Kehysten korjaus • Taidegrafiikkaa Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi: maalaukset, valokuvat, lasten piirrokset, kartat ym. Laadukkaasti ja edullisesti. Tervetuloa tutustumaan! Kehystämö Malminkartanon aseman vieressä Kehystämö Galleria Aforte, Kehruutie 1 Malmikartanon aseman vieressä pohjoispuolella Avoinna: Ti 12–17, Ke–Pe 10–17 ja La 10–14 tai sopimuksen mukaan puh 041 5375019, www.aforte.fi, kehys@aforte.fi Hankasuontie 7, 00390 Helsinki I puh.020 712 0500 I info@automuovikem.fi I www automuovi.fi Sis. huolto-ohjelman mukaiset tarkistuskohdat ja katsastuksen. VARAUDU TALVEEN SYYSHUOLTO 169 € + KATSASTUS yht. 226 226 € Pyörien vaihto 25 € ja talvisäilytys yht. 65 € Sis. ensimmäinen vaihto, pesu ja säilytys. Säilytyspaketin normaali hinta 79€. AUTOMAATTIVAIHTEISTON SATAPROSENTTINEN ÖLJYNVAIHTO Aloitustarjous 370 370 € UUTTA! Markus Ahosen kirjat peilaavat yhteiskunnallisia kipupisteitä Kirjailija Markus Ahonen (s. 1972) on tullut suuren yleisön tietoisuuteen Isaksson-dekkarisarjastaan, jonka kuudes osa Anna pahan kiertää ilmestyi kauppoihin marraskuun puolivälissä. Kuudes osa koskettaa lehtemme lukijoita siltä osin, että rikosaiheisen romaanin isoja ja olennaisia osia liittyy Kannelmäkeen ja Malminkartanoon, junaradan varren seuduille. Suuri osa keskushahmoista asuu Kannelmäessä. MARKUS ASUU nykyään Irlannissa, Malahidessa, mutta on paljasjalkainen martsarilainen, lähiökasvatti. Raiviosuonmäen päiväkoti, Kivimäen ala-aste, Laajavuoren koulu, Martinlaakson yläaste ja lukio toimivat kasvualustana. Vapaa-aika vietettiin kaveriporukassa alueen pihoilla, metsissä, kallioilla ja jalkapallokentillä. Kansainvälistyminen alkoi New Yorkin osavaltiossa vietetyn vaihto-oppilasvuoden aikana. Ammattikorkeakoulun kautta Markus suoritti European Business Administration -opintoja vuoden, josta puolet Hollannissa, luki kaksi vuotta viestintää Paasikivi-Opistossa ja hankki kandin paperit lukemalla kotimaista kirjallisuutta Turun yliopistossa. Poislähtö Martsarista oli jossain määrin sattumaa, mutta myös tietoinen valinta. Nuoruuden kipuilut ja lyhyt toimintasäde vaativat vastapainoksi poispääsyä. Minunkin tuttavapiirini on jakautunutta. Osa jäi paikoilleen, eivätkä koskaan opiskelleet; osa taas lähti muualle kokeilemaan siipiään, eikä paluuta enää ollut, Markus sanoo. Tie toimittajasta kirjailijaksi Turussa Markus teki opiskelujen ohessa vartijanhommia ja ajoi kesän jokilauttaakin, mutta lehtija kirjoitushommat alkoivat kiinnostaa enenevissä määrin. Hän kirjoitti juttuja Kaarina-lehteen ja päätyi lopulta 27-vuotiaana muutamaksi vuodeksi lehden päätoimittajaksi. Vuonna 2002 Markus siirtyi Lahden ja Heinolan seudulle, lapsuuden kesämökkimaisemiinsa Päijät-Hämeja Seutuviikko-lehden päätoimittajaksi. Tämän lisäksi hän teki tv-käsikirjoituksia mm. Solar Filmsille ja Fremantlelle. Lopulta tie vei takaisin stadiin, Oulunkylään, jolloin Markus päätti jäädä omilleen ja ruveta freelancertoimittajaksi ja kirjailijaksi. Ensimmäinen oma käsikirjoitus, Meduusa, syntyi vuonna 2006 ja se palkittiin Kouvolan dekkaripäivien dekkariromaanikilpailussa kolmannella sijalla. Ei kulunut aikaakaan, kun hänelle tarjottiin kustannussopimusta. Tässä vaiheessa Markus oli muuttanut perheensä kanssa jo Irlantiin, mutta jatkoi yhä kirjoittamista. Kansainvälistymistä Syy Irlantiin muuttoon vuonna 2006 oli monen tekijän summa. Nuorena syntynyt kaukokaipuu, seikkailunhalu, silloisen vaimon työt ja halu antaa pojalle toinen kieli olivat vahvoja yllykkeitä. En ollut tuossa vaiheessa kenenkään palveluksessa, joten tässä yhdistyivät mahdollisuus tehdä töitä omaan piikkiin ja hengähtää, Markus toteaa. Nyt Malahidessa, Dublinin yläpuolella sijaitsevassa idyllisessä pikkukylässä, on vierähtänyt jo 15 vuotta. Kaksikielinen 20-vuotias poika on irlantilaistunut, vaikkakin kotona puhutaan yhä suomea. Markus tuntee Kannelmäen ja sen paikat jo nuoruusvuosiltaan. Kirjan tarina on fiktiivinen ja sen tarkoitus ei ole leimata. Samanlaisia radanvarsiporukoita löytyy jokaisesta lähiöstä. Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/tanotorvi
5 1.12.2021 Iloiset veronmaksajat JOKIN AIKA SITTEN julkaistiin kansan uteliaisuutta kiihottavat tiedot ketkä olivat suurimmat tulonsaajat ja paljonko heistä kukin maksoi veroja. Monet haluaisit salata tuloja verotiedot. Näin tekevät varsinkin tunnetusti rikkaat ja suuria tuloja nauttivat, jotka siirtelevät varojaan eri maiden veroparatiisipankkeihin kauas ja piiloon Suomen verottajalta. Tutkivat journalistit puolestaan pyrkivät hankkimaan tulonlisää paljastamalla nämä veropakolaiset. Silti valtion verohallinto on avuton. Veropakolaisia on vaikea saada kiinni. Siihen tarvittaisiin ylikansallista yksimielisyyttä lainsäätäjiltä. Sellaista ei ole näköpiirissä. Toki on myös iloisia ja lainkuuliaisia veronmaksajia jopa suurituloisten ryhmässä. Jo useamman kerran suurimmat tulonsaajat ovat kaksi peliyhtiön perustajaa, jotka 90 miljoonan euron kahta puolen olevat tulonsa ilmoittavat Suomen verottajalle ja maksamat lakisääteiset veronsa ( yli 30 miljoonaa), pitäen sitä oikeana yhteiskunnallisena velvollisuutenaan. Varsinaiset palkkatulojen saajat voivat lukea jo palkkalistastaan mikä osuus tilistä on pidätetty suoraan valtion ja kunnallisveroa, kirkon jäsenet maksavat lisäksi kirkollisveroa, joidenkin palkasta työnantajan pidättää myös ammattiyhdistysten jäsenmaksut, jotka tilitetään suoraan asianomaisen ammattiliitolle. Ansiotulot ovat valtionverotuksessa progressiivisia, eli veroprosentti nousee tulojen suuruuden mukaisesti. Kunnallisvero on ns. tasavero, eli veroprosentin määrittelee jokaisessa kunnassa kunnanhallinto laatiessaan vuosittain kunnan tuloja menoarviota. Jotkut ovat esittäneet, että kunnallisverokin pitäisi olla progressiivinen, että rikkaammat maksaisivat suuremman veroprosentin tuloistaan myös kunnalle. Toisaalta tätä korvaa osittain nykyinen käytäntö, jolloin vähätuloiset ja vähävaraiset saavat tiettyjä etuja ja helpotuksia kunnallisista maksuista. Jostain syystä pääomatulot on erotettu omaksi tuloryhmäkseen ja erillisen verotuskäytännön mukaiseksi suorista ansiotuloista. Pääomatulon veroprosenttia on korotettu vuodesta 1993 lähtien, jolloin sitä alettiin kerätä 25% nykyiselle tasolle 30% 30 000 euron tuloon saakka ja sitä korkeammasta tulosta 34%. Pääomatulojen piilottaminen ja siirto verottajan ulottumattomiin erilaisten holdingyhtiöiden ja muiden kautta on helpompaa kuin ansiotulojen piilottaminen. Siksi suurten tulojen saajat ovat kiinnostuneempia kuittaamaan osakeomistuksistaan saamansa tulot pääomatuloina kuin varsinaisina ansiotuloina. Suurimmat pääomatulot ovat viime vuosina olleet yhtiöiden luovutuksesta syntynyt myyntivoitto. Viimeksi Voltyhtiön myynti amerikkalaisella alan suuryrityksille tuotti suomalaiselle firman perustajalle 7 miljardia. Ei tosin suoraan rahana vaan osakevaihtoina, joiden verotusarvo määräytyy vasta myöhemmin. Puutteistaan huolimatta suurin osa kansalaisista on nykyiseen käytäntöön suhteellisen tyytyväisiä. He käsittävät, että verot ovat välttämättömiä yhteiskunnan hyvinvointi-, kulttuuri-, koulutus-, terveydenhoito-, vanhusten ja lasten hoivapalveluiden tarjoamiseksi kaikille kansalaisillemme. Verotuloilla hoidetaan myös valtion ja kuntien viranhoidon kustannukset sekä maan sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden kustannukset. Vähemmälle huomiolle on jäänyt muut veroluontoiset maksut, joita maksamme ostaessamme kaupoista tarvitsemiamme tuotteita kaikille välttämättömistä ravinnosta ja vaatteista, kirjoihin ja moniin muihin tarvikkeisiin, autoihin, matkoihin sekä erilaisiin ylellisyystavaroihin saakka. Tosin viimeaikoina on keskusteluun nousseet mm. öljyn osalta bensiinivero, ja varsinkin sähkön siirtokustannukset, jotka ovat suuremmat kuin itse energian hinta. Verotuksen avulla pyritään vaikuttamaan myös ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen. Esimerkiksi alkoholin käyttöä pyritään rajoittamaan nostamalla aineiden hintaa verotuksen keinoin. Jopa maataloustuotteiden lihan ja maidon käyttöä halutaan alentaa hintoja korottamalla. Luonnonsuojelussa samoin kiistellään mitä haittaveroprosentteja korottamalla saadaan kulutusta ohjatuksi haluttuun luontoa säästävään uomaan ja terveellisempään suuntaan. Nyt hallituksen ja opposition kiistan aiheeksi on noussut valtion tulokehyksen pitävyydestä. Tämä kärjistyi erityisesti kun hallitus päätti osallistua EU:n esittämään yhteisvastuullisen lainan ottamisesta korona pandemien aiheuttamien kustannusten peittämiseksi. Oppositio kauhisteli suurta velkataakka, joka sen mukaan kaatuu tulevien sukupolvien maksettavaksi. Opposition tarjoama malli on leikata menoja, jotka kohdistuvat terveydenhoitoon hoivapalveluihin, kulttuuriin, koulutukseen. Samalla vaaditaan yrityksillä lisää tukea ja veronalennuksia. Sanallakaan ei opposition taholta ole sanallakaan arvosteltu miljardien varaamista maallemme tarpeettomiin hävittäjähankintoihin. Todellisuudessa hallitus on kyennyt pitämään maamme talouden ja työllisyyden varsin hyvässä kunnossa. Myös kuntien talous on jopa kohentunut. Monet kunnat ovat voineet jopa laskea veroäyrin hintaa vain pieni osa kunnista on joutunut nostamaan veroja. Maamme terveydenhoito on selviytynyt kansainvälisestikin verraten varsin vähin vaurion koronakriisistä. Lopuksi vielä kevennys: Meillä 60-70 luvulla jotkut porvariskotien veroista purnaavat nuoret innostuivat Neuvostososialistiseen kevyeen tasaveroon ja hihkaisivat innoissaan ”Verot valtion maksettaviksi!” Neuvostojärjestelmä romahti ja koko Neuvostoliitto hajosi. Venäjällä siirryttiin läntiseen rosvokapitalismiin ja kapitalistiseen verojärjestelmään, purnaajia riittää: ”Kyllä venäläisetkin osaavat irvailla hallituksensa veropolitiikalle. Duuman kansanedustaja V. Gartung arveli, että talousministeri on unohtanut verosuunnittelussaan esittää ilmaveroa, univeroa ja talojen julkisivuveroa. Partaveroa on jo aiemmin kokeiltukin, mutta se on vanhentunut, kun parta voitiin ajaa pois. Sen sijaan kaljuvero olisi efektiivisempi! Tämä meidän kansanedustajille puheittensa höysteeksi verokeskusteluun. Vapaasti lainattavissa! ” Oiva Björkbacka Lämpöpumput, vesi, viemäröinti Lämpöpumput, vesi, viemäröinti Aquafors Aquafors Oy Oy 050 310 4076 • info@lviaquafors 050 310 4076 • info@lviaquafors Pyydä hinta-arvio lvi-työstä Pyydä hinta-arvio lvi-työstä puhelimitse tai sähköpostilla. puhelimitse tai sähköpostilla. Arvio ei maksa Sinulle mitään. Arvio ei maksa Sinulle mitään. Hinnoittelumme on edullista ja palvelumme reilua! Hinnoittelumme on edullista ja palvelumme reilua! • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY P. 050 341 0501 Kanneltie 12 B 7, Kannelmäki www.maunulantilitoimisto.fi M Markus Ahosen kirjat peilaavat yhteiskunnallisia kipupisteitä Irlannin vuosien aikana Markus on tehnyt kirjailijanhommien sivussa digimarkkinointia, kirjoitellut juttuja niin valtakunnallisiin kuin maakuntalehtiin, ollut välillä kirjeenvaihtajana Kreikassa, Maltalla, Portugalissa, Iso-Britanniassa, Libanonissa... Näinä vuosina olen kolunnut ehkä noin 40 maata, Markus nauraa. Läpimurto Isaksson-sarjan ensimmäinen osa Meduusa julkaistiin vuonna 2006. Sarjan toinen osa Palava sydän ilmestyi vuonna 2008 ja kolmas, Jäljet, omakustanteena 2014. Kolmas kirja sai tulta allensa. Vuonna 2015 WSOY otti yhteyttä ja Markus sai kustannussopimuksen heidän kanssaan. WSOY julkaisi vuoden 2016 aikana kaikki kolme kirjaa uusittuina ja editoituina teoksina sekä sarjan neljännen osan Sydämenmurskajaiset, joka sai hyvän vastaanoton. Voi sanoa, että tuosta päivästä lähtien olen voinut kutsua itseäni kausittain päätoimiseksi kirjailijaksi, Markus summaa. Vuonna 2019 ilmestyi Isakssonsarjan viides kirja Sieluttomat ja nyt marraskuussa kuudes teos Anna pahan kiertää. Tartuntapintaa eletystä elämästä Isaksson-sarjassa käsitellään yhteiskunnallisia kipupisteitä, erilaisia syyja seuraussuhteita, ihmisten välisiä konflikteja ja niiden peilautumista niin kansallisiin kuin kansainvälisiin tapahtumiin. Rikokset eivät ole spontaanisti syntyneitä, vaan niillä on omat taustatekijänsä ja syynsä. Kirjojen fiktiivisillä tapahtumilla ja tapahtumapaikoilla on yhtymäkohtia todellisiin tapahtumiin ja elettyyn elämään. Ammennan paljon omista kokemuksistani. En kopioi niitä suoraan kirjoihin, mutta käytän niitä materiaalina. Näin kirjoista tulee totuudenmukaisempia ja eri-ikäiset lukijat voivat samaistua tapahtumakulkuihin herkemmin, Markus sanoo. Kirjoista löytyy useita yhtymäkohtia lähiöihin, Markuksen oman sukupolven paikkoihin mm. Martinlaaksossa ja Myyrmäessä. Kirjassa kuvattu ajankohta tai vuosikymmen voi kuitenkin olla eri. Pilkuntarkkaa kuvausta Kun käytän oman ikäpolveni aikakauden asioita hyväkseni, syntyy aidontuntuista kuvausta. Tapahtumat, musiikki, laitteet ym. ovat oikeita. Kirjojen päähenkilö, rikosylikonstaapeli Markku Isaksson on saman lähiösukupolven kasvatti kuin Markuskin ja Länsi-Vantaalta kotoisin. Henkilöä on tällöin helppo kuvailla. Saan luotua persoonaan tartuntapintaa. Uusimmassa Anna pahan kiertää kirjassa Kannelmäki ja Sitratori kuvataan elävästi. Kirjailija on kulkenut kirjoittamansa paikat läpi. Videoinut ja valokuvannut mestoja. Kirjan syrjäytyneistä kannelmäkeläisistä nuorista kuvastuu lähiöiden totuudenmukaisuus ja katkeruus. He eivät sellaisenaan eroa mistään muista radanvarsiporukoista. Raivoa katsotaan pohjalle nuijitun näkökantilta. Olen Kannelmäen osalta hyödyntänyt omia kokemuksiani ja nuoruuttani. En väitä, että jokainen sukupolvi olisi tällainen, mutta näitä porukoita, joissa on mätiä omenia ja heidän hännystelijöitään, löytyy eri puolilta Helsinkiä ja Vantaata. Anna pahan kiertää on jo nimensäkin puolesta realismia. Markuksella on ollut ja on tuttuja Kannelmäessä ja hän tuntee paikat jo nuoruusvuosiltaan. Kertomus on fiktiivinen, mutta voisi olla tottakin. Kirjoittaessa omien muistikuvien jutut heräävät jälleen eloon. Oma kööri, arvet, pahoinvointi, yläasteen tapahtumat tulevat flashbackina ja heijastuvat tuotetussa tekstissä. Anna pahan kiertää on Markus Ahosen kuudes Isaksson-dekkari ja se julkaistiin marraskuun puolivälissä. Kirja löytyy kovakantisena useimmista kirjakaupoista ja sen voi tilata myös e-kirjana tai mp3-äänikirjana. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Markus on itse lähiökasvatti, paljasjalkainen martsarilainen. Hän käyttää omia lähiökokemuksiaan ja tuntojaan kirjojen materiaalina. Näin niistä tulee totuudenmukaisempia ja lukijan on helpompi niihin samaistua.
6 1.12.2021 Finnish by Singing Ilmoittaudu 7.12. alkaen ilmonet.fi Helsingin työväenopisto ja 2 400 muuta inspiroivaa kurssia JUMALANPALVELUKSET • Messu kirkossa sunnuntaisin klo 10. • Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus ma 6.12. klo 10 JOULUKONSERTIT KIRKOSSA Koronarajoitukset: Konsertteihin mahtuu yhteensä 500 kuulijaa. Koronapassia ei kysytä. • La 4.12. klo 17 Me taasen laulamme riemuiten. Sekakuoro Procantus. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. • La 11.12. klo 19 Saavu valo! Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat. Liput: 15/10 € • Ma 13.12. klo 19 Joulun Sävelet. LuoteisHelsingin musiikkiopiston laulajat. Vapaa pääsy. • To 16.12. klo 19 Senja Salon klarinettija piano-oppilaat. Vapaa pääsy. • La 18.12. klo 18 Seimelle saapukaa. Kaari Ensemble. Liput 15 / 10 € KAUNEIMMAT JOULULAULUT Koronarajoitukset: Kirkkoon mahtuu 250 laulajaa ja Malminkartanoon 30. • La 11.12. Klo 15 Lasten kauneimmat joululaulut kirkossa • Su 12.12. klo 18 kirkossa • To 16.12. Klo 18 Kannelmäen kirjastossa • Pe 17.12.klo 19 Greatest Christmas Carols in Kannelmäki Church • Su 19.12. Klo 12 Malminkartanon kappelissa • Su 19.12. Klo 18 kirkossa • Ti 21.12. Dösäkiertueella klo 17–17.30 Kaarelan raitti 3, väliaikaisen koulurakennuksen edessä. Klo 18–18.30 Sienakuja 2, Kuninkaantammi. Klo 19–19.30 Naapuripellontie 10, Malminkartanon kuntoportaiden läheisyydessä. RAKENNA JOULUPUU -KERÄYS Keräyksellä tuetaan seurakuntamme alueella asuvia vähävaraisia lapsiperheitä ja aikuisia. Voit osallistua keräykseen lahjoittamalla S-ryhmän lahjakortin. Lahjakortin voit ostaa haluamallesi summalle (10–50 €). Toimitathan lahjakortin Paikkaan Kauppakeskus Kaaren -1. krs, ma–la 29.11.–4.12. klo 12-18 ja ti 7.12. klo 12– 18, virastoon 10.12. mennessä ma–pe klo 9–14 tai ala-aulan postilaatikkoon, kirkkoon messun toimittajille su 5.12. ja ma 6.12. klo 10. Kiitos kun lahjoitat iloa jouluun! Puurotykki Malminkartanon kappelilla ma 13.12. klo 10. Klanun Mummola la 4.12. klo 10–13, Klaneettitie 6-8, 4. krs. Laulua, leikkiä, lukemista vapaaehtoisten mummojen kanssa. Pientä välipalaa. Tervetuloa lapsi ja aikuinen yhdessä! Tiedustelut Ulla-Maija Tuura, p. 09 2340 3843. NETTISIVUT: helsinginseurakunnat.fi/ kannelmaki VIRASTO os. Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl. fi SEURAA SOMESSA FB: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet. IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka Pihkatie 6, 00410 Hki | 045 7872 5490 Avoinna Ma-Pe 7-22, La 8-22, Su 9-22 MALMINKARTANO Klaneettitie 7, 00420 Hki | 045 7872 9240 Avoinna Ma-Pe 6.30-23, La 8-23, Su 9-23 KANNELMÄKI Kauppiaamme Antti & Krista Mielonen MUISTA MYÖS VERKKOKAUPPAMME OSOITTEESSA WWW.K-RUOKA.FI Tilaukset myös puhelimella 045 78725491 arkisin klo 13-14 5.12. klo 12:00 16:00 ja 12.12. klo 12:00 – 16:00 Purpuripolku 4, Hki 42 Tule mukaan! • askartelutuotteita • maalauksia • asetelmia • hyönteishotelleja • arpajaiset • kahvitarjoilu TERVETULOA! Kulttuuriyhdistys Perspektiivi ry:n Joulumyyjäiset
7 1.12.2021 PARTURI KAMPAAMO HANNASTIINA P. 09 566 6129 SITRATIE 1, 00420 HKI Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa Etelä-Haagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Purpuripolku 6, 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava VTM Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Seija Kuoksa / Eepinen Oy P. 010 3206 663, 045 1323 828 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KOTIKÄYNTEJÄ • EPIDEMIAN AIKANA TURVALLISESTI YKSI ASIAKAS KERRALLAAN HOIDOSSA. Kauneusja terveyspalveluja JA SE ON KUULKAA ihmiset hyvä huomen täältä aamuteeveestä! Seurassanne on tänään koko päivän erikoistoimittaja Tarmo Koistinen. Hyvät katsojat, vien teidät mukanani viettämään uudenlaista Suomen itsenäisyyspäivää. Tämän itsenäisyyspäivän uuden konseptin on luonut Suomea edustava brändityöryhmä. Lähdetäänpä yhdessä katsomaan, mitä se pitää sisällään. Saavumme itsenäisyyspäivän viettoon tutulle Hakaniemen torille. Tänne onkin kertynyt jo melkoinen joukko juhlijoita. On mustikkaglögiä, mukavaa toritunnelmaa, bändi soittamassa lavalla. Nyt kuulemmekin ensimmäisenä Syränverellä-yhtyeen version Finlandiahymnistä. Sen jazziin taipuvainen sovitus laittaakin sopivasti lantion liikkeelle tässä kipakassa pakkasessa. Aijai, miten iloisia ilmeitä täällä on. Hyvät katsojat, toivottavasti hymy välittyy sinne koteihin saakka! Voisi sanoa, että hymy on kerrassaan herkässä täällä. Sydänverellä soittaa nyt muutaman kappaleen, jonka jälkeen tulee pieni tauko, ja sen jälkeen kuulemme yhtyeen The Dark Sounds of Finlandilta muutaman kappaleen. No niin, antaapa bändien soittaa ja ihmisten tanssia, mennäänpä katsomaan, mitä muuta täällä torilla tapahtuu. Tännehän onkin pystytetty lapsille sinivalkoinen puuhamaja, jossa voi ainakin piirtää Väinämöisen, tunnistaa erilaisia suomalaisia havukasveja ja vastata tietokilpailuun Suomen itsenäisyyteen johtavista vaiheista. No niin, mennäänpäs kurkkaamaan tänne rannempaan. Kyllä, avanto on kairattu ja siellä rannan tuntumassa voi pilkkiä…Ai mitä? Juuri korvanappiini saamani tiedon mukaan avanto ei olekaan pilkkimistä varten vaan talviuimareita varten. Ja katsos, sieltähän tuleekin sinivalkoisiin uima-asuihin, pipoihin ja töppösiin sonnustautunut uimarijoukko valmiina molskahtamaan avantoon. Jaahas, sinne menivät. Juu, hyvää itsenäisyyspäivää vaan sinne avantoon! Mitenkäs siellä tarkenee? Huhhuh, sain ihan vilunväreitä tuosta avannon katselustakin. Taidan mennä lämmittelemään tuonne torikahvilaan, tulkaa tekin, hyvät katsojat mukaan. Jaa-a, mitäs minä ottaisin. Täällähän näyttää olevan myynnissä suomalaisia perinneherkkuja. On lohisoppaa ja silakoita, läskisoosia, karjalanpaistia, karjanpiirakkaa, kalakukkoa. Ettei siellä ihan pilkistäisi vanhaa kunnon mykykeittoa. Aijai, kyllä tulee ihan vesi kielelle heti. Suomessa on niin monia erilaisia perinneruokia, riippuen missä päin maata ollaan. Näyttäähän siellä olevan myös olevan uusvanha helsinkiläinen perinneruoka, eli nakkimuki sinapilla! Kyllä minä nyt taidan mykykeittoa ottaa kotikaljan kanssa, ja ruoan päälle annos mustikkakukkoa, kiitos. Sepäs oli herkullinen ateria, nyt jaksaa taas. Lavalla on tällä hetkellä käynnissä Kalevala kahdeksassa minuutissa -näytelmä, jossa ei ole vuorosanoja. Esitystä säestää psykedeelissävytteistä viulumusiikkia esittävä yhtye nimeltä All You Need is Finland. No niin, kierros jatkuu hieman etäämpänä torista. Mikäs tämä on? Onkos se sauna? Kyllä vain, se on sauna, jonka nimi on Älä sano mitään. Eli kyseessä on siis sauna, johon voi kertamaksulla mennä saunomaan, viiden euron pääsymaksulla saa pyyhkeen ja laudeliinan mukaansa. On miesten ja naisten puoli erikseen. Sääntönä on, ettei saa sanoa mitään. Huokaisua, vatsan luonnollisia kaasupoistumia tai röyhtäisyjä ei lasketa puheeksi. Löylynheittäjälle viittoillaan näyttävästi. Jos sanot sanankin, saunan sanatunnistimet heräävät ja saat kerätä kamppeesi vikkelään ja häipyä. Ja koska minä olen nyt töissä ja tarkoitukseni on teille kertoa itsenäisyyspäivän vietosta, en nyt voi mennä tuonne saunomaan, vaikka mieli tekisi. Pieni hetki, hiivin varovasti saunan ikkunan läheisyyteen ja hivutan hammaslääkäriltä lainaamani pienen peilin kohti ikkunaa… kyllä vain, harras tunnelma näyttää saunassa olevan. Siellä suomalaiset nyt istuvat saunassa hipihiljaa, onnellinen hymy kasvoilla. Eikä kukaan sano mitään. Kuulostaapa täydelliseltä vai mitä, hyvät katsojat? Ja näihin onnellisiin tunnelmiin päätämmekin tämän itsenäisyyspäivän lähetyksen. Onnellista itsenäisyyspäivää! Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Brändätty itsenäisyyspäivä Sähköpalvelu ¥ 045 852 1722 juha-matti@sahkopalvelukulmala.? www.sahkopalvelukulmala.? SÄHKÖASENNUKSET KULMALA HELSINKI I VANTAA I ESPOO Liila Viisari Kaari WWW.MATTOKYMPPI.FI UUTTA MEILLÄ! Karneval villamatto alkaen 80x200 cm 159 € Momo-rahi ovh. 99 € Tervetuloa! • Vanhaistentie 8 • Meiltä hiuspalvelut ammattitaidolla! Heini 050 344 9777 Elise 09 497 071 Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi UUSI HISSI ? Parantaa turvallisuutta ja esteettömyyttä ? Nostaa asuntojen jälleenmyyntiarvoa ? Pienentää huoltoja käyttökustannuksia ? Saatavissa jopa 45% esteettömyysavustusta Samu Lindqvist | KONE Hissit Oy 040 523 9715 | samu.lindqvist2@kone.com www.kone.fi/peruskorjaus Uusi hissi 70-luvun talossa: Tilavampi kori ja automaattiovet Kysy meiltä lisätietoja ja tilaa ilmainen hankekartoitus!
8 1.12.2021 Hok Prisma Kaari Ruokakeidas, PVL Prisma Kaari on uudistunut. Ja on nyt entistäkin erityislaatuisempi. Avoinna: ma–su 24 h PRISMA KAARI Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki. Puh. 010 76 68000 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min) 1.–15.12. HOK-Elannon Prismoissa BONUS TUPLANA Bonus tuplana -kampanjaostojen bonusprosentti määräytyy koko kuukauden bonusostojesi mukaan. Jos kaikki kuukausiostosi oikeuttavat 5 %:n Bonukseen, saat kampanja-aikana kampanjaan kuuluvista toimipaikoista tehdyistä ostoista 10 % Bonusta. Lisätietoa Bonuksen kertymisestä osoitteessa bonustuplana.fi Hinnat voimassa 2.-6.12. 33 99 99 55 99 99 HK Karjalanpaisti 900 g (6,66/kg) Suomi 11 95 95 Castello Homejuustot 100–200 g (9,75-19,50/kg) 22 95 95 Kantolan 5 parasta suolakeksilajitelma 170 g (17,35/kg) Paulig Presidentti kahvi SJ tai PJ 450–500 g (7,98–8,87/kg) 2/talous 15 15 90 90 kg Oma savustamo Savukassler ERÄ kg 88 95 95 Rainbow Lohifilee Norja ERÄ ERÄ ERÄ