• kÄytÄ heijastinta ! Laadukasta yleis- ja erikoislääkäripalvelua jo yli 30 vuoden ajan. Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011, fax (09) 533 221 Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.fi Osta Aqualan L 400g (arvo 15,51)) Saat kaupan päälle Aqualan DUO 100g (arvo 5,56) Voimassa 31.1.2011 No 1 19.1.2011 · 47 VUOSIKERTA · JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY · PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Carmen Gray Kanneltalossa perjantaina 4.2. Asemakaava tekeillä Kaarelan jäähallista Istuvat kerjäläiset eivät ole rikollisia Nuorisobarometri puolustuskannalla
• 4 19.1.2011 K aupunginosamme liikuntaolosuhteet kokevat huomattavan parannuksen, kun Helsingin kaupungin aloitteesta lähtenyt suunnitelma kolmirataisesta jäähallista Maununnevalle toteutetaan. Kauan jotain tällaista on toivottukin, eihän Kaarelan liikuntapaikkaoloissa ole vuosiin tapahtunutkaan mitään positiivista uutta. Luonnonjääolosuhteiden huononnuttua viime aikoina radikaalisti, on ainoa keino mahdollistaa jääurheilun harrastaminen eri muodoissaan ollut teko- ja hallijäiden rakentaminen. Kaarelasa ollaankin jo vuosien ajan toivottu ja esitettykin päättäjille parannusta asiaan, ja nyt sitä ollaan saamassa. Tästä ilahtuvat kaikki alueemme liki kolmetuhatta koululaista, liikuntaseurat ja muut harrastajat, sekä luonnollisesti kaikki ne paikalliset järjestöt, yhdistykset ja alueen muut vaikuttajat, jotka ovat kannanotoillaan osallistuneet jäähalliasian tukemiseen. Toiveenamme on ollut, että suunniteltavaa hallia voitaisiin käyttää myös muihin tarkoituksiin kuin vain kaukalotoimintaan. Kuntosali- ja voimistelutilat sekä kerhotilat ovat alueellamme aivan riittämättömät. Näihin toivotaan suunnitelman toteuttamisen yhteydessä myös parannusta, mikäli se vain suinkin on mahdollista. Esimerkkinä todettakoon, että kaupunginosassamme vaikuttaa eräs maamme suurimmista voimisteluseuroista, Kannelmäen Voimistelijat yli 1400:n jäsenensä voimin, sekä vireät jalkapalloseurat Kannelmäen Junioriklubi ja Malminkartanon Peli-Toverit. Jääkiekkoseura Karhu-Kissat toimii alueella voimakkaasti, ja taitoluistelijat ovat myös tulevaisuudessa vahvasti mukana. Voimme olla vakuuttuneita, että tuleville tiloille riittää täysitehoisesti käyttöä. Kaupunginsuunnitteluvirastoa on syytä onnitella paikan valinnasta Hämeenlinnanväylän ja Kaarelanraitin välillä. Kyse on kaupungin omistamasta puistoalueesta, jonka pohjoispäässä on muinaismuistoalue linnoituslaitteineen, ja jonka eteläiselle puoliskolle hallia suunnitellaan. Pohjoisosa säilyy viheralueena, ja pyöräily- sekä jalankulkuyhteydet alueen poikki turvataan. Liikenteellisesti paikka on erinomainen, julkisilla bussiyhteyksillä hallille pääsee niin lähietäisyyksiltä kuin kauempaakin mainiosti. Linjat 42, 43 ja Jouko 37 kulkevat aivan viereen, eikä Hämeenlinnanväylältäkään ole matkaa juuri enempää. Näinollen omien autojen käyttötarvekin on saatu minimiin. On mainiota, että monelle käyttäjälle halli tulee olemaan pelkän jalankulkumatkan päässä. Edelleen on hyvä, että Maununnevan urheilukenttä säilyy kokonaisuudessaan jalkapallo- ja koulukäytössä, vaikkakin toki toivotaan kentälle kunnon pukusuojatiloja sekä muuta kohennusta. Tekonurmi ei olisi ollenkaan pahitteeksi, se jatkaisi kesäurheilukautta huomattavasti. Viime aikoina on paljon puhuttu nuorison yleiskunnon kohenta- mistarpeesta. Jotta tämä toteutuisi, tarvitaan siihen fyysisiä edellytyksiä harrastuspaikkojen muodossa. Näitä tarvitaan myös järjestetyn toiminnan piiriin pääsevän joukon kasvattamiseksi, talviurheilua on vaikea harrastaa räntäsateessa ja loskassa. Mikäli lapset ja nuoret halutaan saada pois joutilaisuuden mukanaan tuomista ongelmista, tarvitaan järjestäytynyttä ja kiinnostavaa tekemistä. Pelkkä ongelmista puhuminen ei riitä mihinkään, tarvitaan myös tekoja. Tämän hallisuunnitelman toteuttaminen tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet näihin tekoihin antaa nuorille mahdollisuus purkaa energiaansa järkevästi ohjatuilla tavoilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä 10.1. ­ 4.2.2011 mm. Kanneltalon aulassa osoitteessa Klaneettitie 5 ( Sitratorin puolen pääovesta sisään ). Kaarela-Seura ry Erik Bärlund puheenjohtaja Tohtori ja kuiskaaja TELEVISIOSSA SAAMME aikaisemmasta tarjonnasta poiketen nykyisin täyslaidallisen lastenkasvatus- ja muita sosiaalisia suhteita käsittelevää ohjeistusta. Tässä olikin vuosikymmeniä kaikkea nahjustelua lastenkasvatuksen suhteen. Summerhillia ja muuta hippiliikettä. Saattoi kuulla vanhempien lespaavan lapsilleen, neuvottelevan ja perustelevan. Takaisin natsiaikaan pääsemme Dr. Philin avulla. Herr Doktorin avulla palaamme taas periaatteeseen, että lapset joita ei saada hyviksi, jauhetaan jyviksi. Vanhemman auktoriteetti on ehdoton ja perheessä tehdään juuri niin kuin vanhempi määrää. Tästä seuraa yhtä suuri turvallisuuden tunne kuin Hitlerjugendissa. Lapsi tai nuori kovasti tykkää siitä kun asetetaan rajat. Tosiasiassa luulisin, että lapset ovat tasan yhtä fiksuja kuin vanhempansakin, ehkä usein fiksumpiakin. Nuoruudesta johtuen tiettyjä ylilyöntejä tulee, mutta yleisesti puhuen lapsi on oman elämänsä paras asiantuntija. Jos neliskanttinen lapsi puristetaan pyöreään reikään, niin tuskin siitä mitään hyvää seuraa. Muista aihepiireistä on vaikea sanoa mitään, sillä jankkaavuutensa takia ohjelma on raskas seurattava. Valheenpaljastuskoneen käyttö yleisesti puhuen vastaa hyvin ohjelman takapajuisuutta. Mutta onpa televisiossa nykyään muitakin psykologiaohjelmia. Tarkoitan näitä koirankasvatusohjelmia. Pidän niitä kiinnostavina, ei ainoastaan sen tähden, että ne tarjoavat näkymän koirien sielunelämään, vaan myös sen tähden, että iso osa opetuksista ja havainnoista on suoraan sovellettavissa ihmisiin. Ihmisen ja Prisman Galleria on yleisön suosiossa empää kuin yleensä mestarin vahvat ja voimakkaana kuullut teokset. Siksi se sopikin edellä mainittujen muiden säveltäjien teosten yhteyteen. Olipa herkullinen 50 minuuttinen tapahtuma! Kari Konttinen Mauno Vuoren taidetta. Vajaa 8 kuukautta avoinna ja näyttelyihin tutustunut jo yli 100.000 kiinnostunutta. KANNELMÄEN KAUPPAKESKUS Prisman taidenäyttelyihin yleisön osoittama kiinnostus ylitti odotukset. Myös alueen, lähinnä Kaarelan taiteilijat ovat innostuneita saamaan teoksensa esille Prismassa hyvän sijaintipaikan omaavassa galleriassa. Kun idea tuotiin alueen kulttuuritoimijoille, he saivat tehtäväkseen maaliskuussa 2010 luoda aluksi tilapäisen ratkaisun Prismaan. Jälki on siksi hieman kevyt, mutta se toimii ja jatkuu vuodelle 2011 . Kulttuuriyhdistys Perspektiivi Kannelmäestä sai tehtäväkseen gallerian suunnittelun ja rakentamisen sekä näyttelyiden hankkimisen. Gallerian suunnittelu ja toteutus sekä taiteilijoiden hankkiminen ja näyttelyiden ripustukset ovat lähinnä galleristi Kari Konttisen vastuulla. Vuodelle 2011 kesään asti on jo suunniteltu näyttelyt, lähinnä taidemaalareitten teoksia. Heinäkuusta lähtien on myös alustavia suunni- telmia ja ehdotuksia jatkoon. Kiinnostuneet taiteilijat voivat kysellä mahdollisista varauksista numerosta 041-707 7735. Viime vuonna Prisman Galleriassa toi töitään esille 15 taiteilijaa ja kädentaitajaa. Maalauksia ja akvarelleja esittelivät Kari Jaakkola, Sinikka Kaustinen, Elisa Tuominiemi, Urho Hiekka ja Petteri Hietanen. Valokuvataiteilijoita olivat Kari Konttinen, Kalevi Suuronen, Maria Piiroinen ja Ilkka Vainio-Mattila. Keramiikkaa nähtiin Urho Hiekalta ja muilta Kumppanuustalo Horisontin taitajilta. Puutyötaitajia olivat Timo Peltonen ja Esa Linnola Horisontin puutyöpajoilta. Kalevi Suuronen esitteli kirjansidontatöitä ja Marja-Liisa Poikonen luonnonmateriaaleista tehtyjä joulukoristeita. Joulukuun alussa tuli yllätysvierailu Prisman Galleriaan. Kaupunkiosatapahtumiin kuuluva Sibeliusakatemian ryhmä soitti Fr. Kulhaun, von Weberin, van Beethovenin ja suomalaisen kanttorin Lithoniuksen musiikkia upeasti, instrumentteina piano, Elisa Järvi, fagotti, Lauri Mykrä ja huilu, Emma Anttila. Jostain käytävälle taiotut tuolit täyttyivät ja akustiikka oli yl- lättävän hyvä osittain gallerian seinien pehmeähkön materiaalin, ns. kovastyroksin ansiosta. Musisointi oli erittäin tasokasta ja nautittavaa, niin kuin maailman parhaan musiikkikorkeakoulun kasvateilta sopii odottaakin. Säveltäjien musiikki oli 1800-luvun alkupuolelta. Allekirjoittanutta kiehtoi erityisesti Beethovenin nuoruuden työ, kevy- Tammikuun ajan Galleriassa on esillä yliarkkitehti Mauno Vuoren öljymaalauksia ja Seija Alangon pastellitöitä, Haagan Taitelijaseuran jäseniä kumpikin. Koko kevät on taidemaalareitten esiintuloa Prisman Galleriassa. Saattaa olla että Kauppakeskus Prisman Galleria laajenee, koska lasten leikkiteline siirtyi jo tulevaan Prisman lisätilaan, joka on valmistumaisillaan ja jätti gallerian kannalta sopivan tilan suurentua. Tanotorven painoon mennessä tilanne oli vielä avoin lomien ja muiden kiireiden takia. Sopii odottaa! Länsi-Helsingin Seniorit aloittaa toimintansa LÄNSI-HELSINGIN Kansalliset seniorit ry., perustettiin viime vuoden marraskuussa ja yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin rouva Kerttu Peltola. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia toiminta-alueensa eli Pitäjänmäen, Pajamäen , Konalan, Reimarlan ja Malminkartanon eläkeläisten yhdyssiteenä sekä tukea ja edistää henkisten ja aineellisten tarpeiden tyydyttämistä. Yhdistyksen kokoukset pidetään kerran kuukaudessa joka kolmas torstai eli ensimmäinen kokous on 20.1.klo 13 ja kokoontuminen tapahtuu Pitäjänmäen kirkon seurakuntasalissa osoitteessa Turkismiehenkuja 4. Vieraina ovat Pitäjänmäen seurakunnan edustajat sekä OP-Pohjolasta eteläisen alueen palvelupäällikko Camilla Sulkunen , sijoituspäällikkö Tommi Hujala ja Pitäjänmäen konttoripäällikkö Kaija Tynkkynen. He kertovat ajankohtaisista eläkeläisiä kiinnostavista vakuutus- ja pankkiasioista. Seuraavissa kokouksissa ovat vieraina mm Ben Zyskowicz, Raimo Ilaskivi, Heikki Hietamies, Arja Karhuvaara ja Eero Akaan-Penttilä. Yhdistyksen tarkoituksena on myös järjestää matkoja ja tutustumistilaisuuksia erilaisiin kohteisiin. Tervetuloa mukaan! Kimmo Chydenius Vas. Elina Järvi, Emma Anttila ja Lauri Mykrä. Toisinajattelija koiran hengenelämässä muutenkin on vain vähäinen aste-ero, ja ihmisten käyttäytyminen on loppujen lopuksi jokseenkin yhtä kaavamaista kuin koirankin. Erityisen soveltamiskelpoisia ohjelmat ovat työelämään, sillä koiran ja omistajan suhteessa on paljon samaa kuin tavallisessa suomalaisessa työsuhteessa. On helppo uskoa, että johtotehtävissä pärjää paremmin rauhallinen ja varma tomppeli, kuin epävarma johtaja, vaikka jälkimmäinen tekisi muuten parempia päätöksiä. Toisaalta perhesuhteet myös saattavat muodostaa samantapaisia kuvioita kuin koirankasvatusohjelmissa. Ei epäilystäkään, etteikö lapsi saata ottaa johdon perheessä samalla tavoin kuin koira. Puhumattakaan ihmislauman ikuisesti ratkaisemattomasta ongelmasta, siitä johtaako laumaa alfauros vai alfanaaras. Hiljattain katselemassani ohjelmassa oli koira, jonka käytösongelmat johtuvat eristämisestä kasvuvaiheessa. Sama pätee nuoriinkiin. Parempi viime kädessä vaikka sekin että nuori on tupakoimassa kaverien kanssa kadunkulmassa kuin se että nysväisi aina omassa huoneessaan ilman sosiaalisia kontakteja. Esko Karinen Jäähalli Kaarelaan! Toisinajattelija
• 19.1.2011 5 LUKIJALTA Kukaan ei ole huvikseen kerjäläinen Romanien ongelma on myös Suomen ongelma - En olisi koskaan uskonut, että sitten toisen maailmansodan Romanian romanien asema kääntyy näin huonoksi. Tilanne muistuttaa häkellyttävästi sitä vihan lietsontaa, mitä harjoitettiin toisen maailmansodan aikana. Kommunismin kaaduttua ilmapiiri Romaniassa on muuttunut sellaiseksi, että romaneilla ei ole oikeutta ammattiin, terveydenhuoltoon, koulutukseen. Passi on heidän ainoa oikeutensa. TÄTÄ MIELTÄ ON Kotiuttamistiimi ry:n puheenjohtaja Helge Valama. Yhdistys auttaa Suomessa oleskelevia ulkomaalaisia ja erityisesti Romanian romaneja. Kotiuttamistiimi, joka on hengellinen järjestö, työskentelee myös Romaniassa. Helge on käynyt maassa useita kertoja ja hän on vieraillut myös romanien kodeissa. Hän sanoo tietävänsä mistä puhuu. - Koska Romanian tilanne on niin huono, romanit ovat joutuneet elääkseen lähtemään uudelleen kiertämään. He eivät pysty elämään maassa muuta kuin kerjäämällä tai rikollisuudella. Jos romani sattuu saamaan työtä, hänen kanssaan ei tehdä pitkiä työsopimuksia eikä hänelle makseta kunnon palkkaa, koska hän ei ole missään kirjoilla. - Näillä ihmisillä ei ole kelakorttia eikä oikeutta minkäänlaisiin yhdyskuntapalveluihin. Työttömyys on lähes sataprosenttista. Työssä kävijöiden keskipalkka on noin 100 euroa kuukaudessa, mutta enemmistö romaneista nauttii vain jonkinlaista tukea 35-50 euroa kuukaudessa. Sillä ei elä. Helge sanoo, että kerjäläisten tulo Suomeen ei häntä yllättänyt. Hän kertoo tavanneensa romaneja Euroopassa jo yli 30 vuoden ajan. Häntä hieman huvittaa se, että Suomen mepit eivät ole tavanneet romanikerjäläisiä Brysselissä, vaikka heidän valkoiset paitansa ja punaiset hameensa näkyvät melkein välittömästi EU:n toimistojen ulkopuolella. - Kerjäläiset kerjäävät elääkseen ja suomalaiset pummit juodakseen. Ihmisten pitäisi ymmärtää, että nämä istuvat kerjäläiset lähettävät saamansa eurot Romaniaan. Niillä maksetaan sähköt ja lämmityspuut. Helge kertoo tutustuneensa romaneihin niin Suomessa kuin Romaniassakin. Se on avannut hänen silmänsä näkemään kuinka kovaa ihmisten elämä on Euroopassa. - Kun isä tai äiti lähtee Romaniasta puolen vuoden kerjuureissulle, se on lapsille dramaattinen tilanne. Olen nähnyt myös sen suunnattoman iloin, kun vanhemmat palaavat takaisin lasten luo. Eräskin romaninainen totesi minulle, että luulevatko suomalaiset todella, että he mielellään oleskelevat talven ympäri kylmällä kivetyksellä? Mikä onkaan nöyryyttävämpää kuin istua kolikkopurkki edessään vaikkapa Kannelmäen asemalla. Kauhistus mitä kotinurkilla voi tapahtua!... Olen syntyperäinen Kannelmäkiläinen jo vuodesta 1968 ja olen välillä asunut muualla Helsingissä, mutta palasin perheeni kanssa tänne usean vuoden jälkeen ja olemme tykänneet asua. Nyt tosin mittari täyttyi!! 28.joulukuuta, tiistai iltapäivällä vähän jälkeen kello viiden puolisoni pahoinpideltiin törkeästi sekä ryöstettiin aivan Kannelmäen juna-aseman lähettyvillä, niiden uusien punaisten talojen takana olevalla kävelytiellä ja ihmisiä kulki ohi, koska oli ruuhka-aika. Puolisoani pahoinpiteli kolme miestä, hyppimällä selän, vatsan ja pään päällä. Yhden istuessa uhrin selän päällä ja kuristaessa samalla, toiset kaksi potkivat päähän ja kasvoihin. Jopa sormi yritettiin katkaista, jotta sormus olisi saatu. Taskut tyhjennettiin ja matkakortti sekä 300 euroa rahaa vietiin. Mietin tässä, että miksi kukaan ei puuttunut asiaan, edes soittamalla heti poliisille ja/ tai huutamalla, sillä se olisi saattanut pelastaa puolisoni pahemmilta vammoilta, mutta ei, ihmisiä käveli ohi ja kohdalla todennäköisesti kiihdyttivät, ettei vaan tarvitse puuttua asiaan saati todistamaan. Yksi reilu ja inhimillinen rouva henkilö puuttui ja soitti poliisit sekä talutti puolisoni kotirapulle, verta vuotavana. Iso kiitos tälle rouvalle! Ryöstetyn vaimo Bussi 20N:n kummalliset aikataulut Syksyisin koteihin jaetuissa Helsingin Aikataulukirjoissa on aina annettu ymmärtää, että 20N:llä olisi kiinteät lähtöajat myös Erottajalta Kannelmäkeen ( ja Lauttasaareen ), mutta, mutta netissä HSL:n aikatauluissa 20N:llä onkin van ohitusajat Erottajan pysäkeille sekä Kannelmäen että Lauttasaaren suuntaan [ ja mainittakoon, että HSL:n palvelupisteissä jaossa olevissa irto-aikatauluissa annetaan ymmärtää, että Lauttasaaren suuntaan ( ! ) olisivat kiinteät lähtöajat ]. Olen käyttänyt 20N:ää koko sen olemassaolon ajan myöhään iltaisin töistä kotiin Kantsuun kahtena - viitenä iltana viikossa. Ja toisinaan saanut katsella bussin perävaloja Mannerheimintiellä vaikka olen - omasta mielestäni - ollut tulossa Postitalon pysäkille jo ennen sen Aikataulukirjan mukaista Erottajan lähtöaikaa. Arvatkaa miltä se myöhään illalla tuntuu! Olisiko siis käynyt niin, että HSL:llä, joillakin 20N:n kuljettajilla ja meillä bussin käyttäjillä olisivat käytössä erilaiset aikataulut? Ja eri käsitys siitä onko Erottaja "aikataulun tasoituspysäkki" ( kuten minä ja ainakin huomattava osa kuljettajista vaikuttaisi ymmärtävän ) vai onko Erottaja vain "ohituspysäkki", jonka ohi voi porhaltaa ihan milloin vain sattuu kun on Larusta tultu hiljaa tai lujaa. HSL on yhdistämässä 43:a ja 20N:ää vedoten mm. 20N:n vähentyneeseen käyttöasteeseen. Ja olenhan minäkin sen omin silmin saanut nähdä! Ja ihmetellä moista ilmiötä. Vaan voisiko syy matkustajakatoon piillä epäluotettavissa aikatauluissa? Lienee selvää, että jos osa linjan kuljettajista on tasannut aikataulunsa Erottajalla ja osa taas huristellut läpi keskustan vähän milloin sattuu, niin tarpeeksi moni petetyksi tullut Kannelmäkeläinen on vaihtanut linjaa tai kulkuvälinettä. Risto Lindewall Finnkino Tennispalatsi ps Ajo-aikojen takia ei kuljettajien tarvitsisi posottaa vauhdilla ohi Erottajan: 20N lähtee Larusta tasa- ja puolintunnein, ajaa ( 20min Erottajalle ja 22min Kannelmäkeen = ) 42 minuutissa Kantsuun, ja seisoo siellä päättärillään 21 minuuttia ( lähtöaika Kantsusta on 03 minuuttia yli tasatunnin ja puolen )...!!! Istuvat kerjäläiset eivät ole rikollisia, Helge Valama sanoo. kunnon kristittyjä. Sen sijaan heidän läheisyyteensä on pesiytynyt romanirikollisia, jotka haluavat esiintyä kerjäläisinä. Suomessa on aina ollut rikollisia Itä-Euroopan maista. Romanian romanit eivät ole Suomelle kuitenkaan turvallisuusriski. Heidän rikollisuutensa jää pääasiassa varastelun tasolle. Suomessa ei ole romanimafiaa. Helgeä huvittaa entisen pääministeri Matti Vanhasen kannanotto, jossa hän totesi, että "Älkää antako heille rahaa, niin he eivät tule tänne". - Se kommentti aiheutti ihmetystä ja Vanhanen joutui jopa naurunalaiseksi. Maailmalla on oltu yllättyneitä Suomen tavasta kohdella romaneja. Sitten Helsingissä keksittiin maksaa romanit takaisin kotimaahansa ja virkamiehet kävivät pohjustamassa asioita ryyppäämällä itse paikan päällä. - Kannattaisi muistaa, että EU:n jäsenenä Suomella on myös oma vastuunsa romaneista. Kerjäläisten tulo Suomeen oli sellainen asia, että suomalaisten on katsottava peiliin ja tehtävä itsestään uutta analysointia. - Kysyä voidaan, miksi romaneilla ei ole EU-oikeuksia? Kiitos Liisa Jaakonsaarelle, joka kertoi mediassa, että kun hän Brysselissä kysyi romanialaiselta kollegaltaan, mitä romanien kanssa voitaisiin tehdä, tämä vastasi, että älä välitä niistä. Helge sanoo olevansa ihmeissään myös suomalaisista kristityistä, jotka eivät ole ottaneet kantaa julkisuudessa. - Amerikan hindut ovat kirjoittaneet romaneista pamfletin, mutta Suomen evankelisluterilainen kirkko ja muut kristilliset yhteisöt ovat hiljaa. Kannattaa muistaa, että kukaan ei ole huvikseen kerjäläinen. Kari Varvikko Istuvat kerjäläiset eivät ole rikollisia Helge sanoo, että koska romanit ovat Romaniassa heikossa asemassa, heitä myös helposti värvätään rikollisuuden palvelukseen tai he elättävät sillä itse itsensä. - Istuvat kerjäläiset eivät ole rikollisia vaan monet heistä ovat ihan Kirves kivessä? Me useat yli viisikymmpiset ukot olemme siinä iässä, että jokaisen kannattaisi käydä tutkituttamassa eturauhasen tila. Tihentynyt virtsaamistarve viittaa eturauhasen joko hyvän laatuiseen, tai sitten pahan laatuiseen kasvuun. Yksinkertaisin asia tämä tarkistamiseksi onnistuu vaikkapa terveyskeskuksessa. Itse varasin ajan sinne, jolloin lääkäri tutki peräsuolen kautta eturauhasen tilan. Sen jälkeen jouduin pitämän kirjaa kahden päivän ajan nauttimistani nesteistä ja virtsaamisesta. Lisäksi lääkäri määräsi minut PSA-kokeisiin, jotka ennakoivat sitä, onko löydös hyvän, vai pahan laatuinen. Onneksi minulla todettiin liikakasvu hyvän laatuiseksi. Ja sain reseptin syödä Duodart- kapseleita kuukauden ajan. Muutamilla kavereillani tässä iässä ei ole käynyt yhtä onnekkaasti. Heidän pahan laatuinen eturauhanen toiselta höylättiin, ja toiselta leikattiin. Nykyään "höyläystä" ei enaa juuri suoriteta, vaan asia hoidetaan laserilla. Ainakin edistyneimmissä sairaaloissa. Eturauhasen syöpä on onneksi helppo hoitaa, jos se havaitaan riittävän ajoissa. Tämä Duodart on ilmeisesti jonkinlainen hormoonivalmiste, koska sen ohjeissa sanotaan: rikkoutunutta kapselia eivät saa koskea lapset eikä naiset. Tämä vain tiedoksi meille ukoille. Käykää tarkistuttamassa eturauhasenne tila, jos vähänkään epäilette saaneenne edellä mainitun oireyhtymän. Terveiset kaikille (myös leideille). Tarkkailkaa ukkonne vessassa käyntejä. Nimim. Ennemmin tai myöhemmin. Opetustilojen puute haittaa työväenopiston toimintaa LÄNTISEN TYÖVÄENOPISTON aluerehtori Hannele Koli-Siiteriä harmittaa alueen tilaongelmat. Opetusta on vaikea suunnitella, jos ei tiedä mihin tiloihin sitä suunnittelee. Uusia tiloja etsiessään läntinen työväenopisto pyörii ja pomppii joka vuosi kuin piirileikissä. - Koulut tekevät remontteja jolloin esimerkiksi teknisen työn tilat eivät enää sovi aikuisopetukseen. Tekninen opetus on pudonnut 500 tuntia, koska ei ole paikkaa missä opettaa. Kun kaupunginjohtaja Pajusen säästöohjelman takia ei saatu Tolarin koululle suunniteltua opetusta, kaikki verhoiluryhmät jäivät ilman opetustilaa ja välineet seisovat tyhjän panttina. - Haagan peruskoulussa sattui joulun aikaan vesivahinko ja niinpä koululle suunnitellut joogaryhmät joutuvat Kannelmäen ala-asteelle, jonka remontti puolestaan Hannele Koli-Siiteri. alkaa maaliskuussa. Kannelmäen peruskoulun liikunnasta suurin osa on mennyt Meilahden ala-asteelle. On nurinkurista, että Kannelmäen liikuntaryhmät on sijoitettu muihin kouluihin ja Haagan ryhmä toimii Kannelmäessä. Meilahden ala-aste menee remonttiin vuonna 2012 ja mihin sen opetus siirtyy on vielä avoinna. Koli-Siiterin mielestä yksi tilaongelma on sekin, että eläkeläisten korttelikerho Kotipirtti lopetetaan kokonaan ja kesän jälkeen eläkeläisillä ei enää ole paikkaa mihin mennä. Myös itämainen vatsatanssi on jäänyt tilapuutteen vuoksi tauolle. - Tarvitsisimme eri toiminnoille ehdottomasti pysyvät tilat ettei tarvitsisi pomppia paikasta toiseen joka vuosi. Kadonnut Trumpetin suukappale BACH 5C:n löytäjä, palauta suukappale ystävällisesti Kannel Café-ravintolaan Kannelmäkeen. Heikki Majava
• 19.1.2011 ARANDAN MATKOJA, UNKARIA JA JAPANIA METROPOLIEN TUOLTA PUOLEN ­ TERVETULOA MAKSUTTOMILLE LUENNOILLE! Itämeren kalat ­ haastava tutkimuskohde Prof. Hannu Lehtosen luento to 20.1. klo 19-20.30 Kanneltalon auditoriossa. Unkarin ja suomen kielisukulaisuus Sari Antikaisen luento ma 24.1. klo 19-20.30 Kanneltalon auditoriossa 7 Nuorisobarometri 2010 Tämän päivän varusmiehiin voidaan luottaa Puolustuskannalla Nuorisobarometri on toiminut nuorten arvojen ja asenteiden ilmapuntarina vuodesta 1994 lähtien. Vuodesta 2004 lähtien tutkimukset ovat rakentuneet jonkun teeman ympärille. Teemoina ovat olleet aikaisemmin yrittäjyys, erilaisuus, uskonto, hyvinvointi, vaikuttaminen sekä taide ja kulttuuri. Vuoden 2010 Nuorisobarometri käsittelee turvallisuuspolitiikkaa, koska Suomen kansainvälinen rooli sekä erityisesti puolustusvoimia ja asevelvollisuutta käsittelevät kysymykset ovat olleet näkyvästi esillä. Toisaalta tähän asti nuoriso on jätetty tämän aiheen ulkopuolelle ikään kuin nuorisolla ei olisi näissä kysymyksissä riittävästi ymmärrystä. Todellisuudessa nämäkin kysymykset ovat kansainvälistyvän nuorisomme arkipäivää. Barometri sai nimekseen "Puolustuskannalla". Barometria varten haastateltiin puhelimitse 1900:aa 15-29- vuotiasta nuorta. Tutkimuksen toteuttajina ovat olleet Opetus- ja kulttuuriministeriö, Nuorisotutkimusseura sekä Nuorisoasiain neuvottelukunta. näkemykset. Armeijan valinneiden kohdalla korostuivat vuorostaan tärkeimpinä tekijöinä isänmaallisuus, vanhempien näkemykset, oman suvun tai perheen sotahistoria, velvollisuudentunto, isovanhempien näkemykset sekä fyysinen rasittavuus ja kunnon kohottaminen. Enemmistö varusmiespalveluksen suorittaneista piti kokemuksiaan myönteisinä ja monin tavoin mielekkäänä. Yli 60 prosentin myönteisyystasoon ylsivät seuraavat kokemukset: fyysisen kunnon nousu, hyöty elämää varten, sosiaaliset taidot, myönteiset muistot, uudet ystävät, johtamistaitojen oppiminen sekä itseluottamuksen kasvu. Fyysisen kunnon osalta on kuitenkin huomattava, että absoluuttinen fyysinen kunto ja fyysisen "hyvinvoinnin paraneminen" ovat eri asioita. Kuntotesteillä mitattavan kunnon osalta on todettava, että se on vuosikymmenen aikana absoluuttisesti laskenut. Viime vuosina noin 30 prosenttia varusmiehistä on pystynyt kuitenkin nostamaan omaa kuntoaan ylempään kuntoluokkaan. Kun varsin moni näistä jatkaa kuntoharrastusta palvelusajan jälkeen, voi tällä seikalla olla suurikin merkitys kansanterveydelle. Barometrin tulokset varusmiespalvelun hyötynäkökohdista saavat tukea aikaisemmin laadituista kyselyistä, joissa on usein tuotu esille myös itsekurin kehittyminen, paineensietokyvyn kasvaminen sekä vastuuntunnon lisääntyminen. Barometri tutki myös maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestönuorten kokemusten eroja palveluksesta. Maahanmuuttajataustaiset pitivät erittäin hyvänä sitä, että koulutusmenetelmät olivat tarkoituksenmukaisia, päiväohjelma oli tehokkaasti järjestetty ja taisteluharjoitukset olivat mielenkiintoisia. Mainitut kokemukset liittyivät siten käytännön asioihin. Kun taas kantaväestön kokemuksissa korostuivat enemmän sisällölliset seikat kuten mielekkyys, hyödyllisyys, sosiaaliset taidot ja itseluottamus. Puolustustahto on perinteisesti ollut Suomessa aina korkea. Toisaalta kysymyksen asettelussa on vuosikymmenien aikana ollut pieniä eroja, minkä vuoksi tulokset eivät ole aina vertailukelpoisia. Barometrin trendi on kuitenkin hyvin myönteinen: tahtoa löytyy myös nuorilta. Selkeimmän tilastollisen merkittävyyden lopputulokselle antaa varusmiespalvelus. Ikäluokka 20 - 24 yltää puolustustahdossa korkeimmalle (82 %). Varusmiespalveluksen loppukysely antaa lähes saman tuloksen (81 %). Ennen varusmiespalvelusta tahtoprosentti on vähän yli 60. Myös muutama vuosi palveluksen jälkeen puolustustahto hieman laimenee. Suuralueittain tarkasteltuna nuorison maapuolustustahto on vahvinta Etelä- ja Länsi-Suomessa. Koulutustaustan vaikutuksesta voidaan havaita, että ammatillisesti orientoituneiden puolustustahto on voimakkaampaa kuin ylioppilastutkinnon suorittaneilla. Ranskalaisia tyyliniekkoja: Raymond Radiguet-Boris Vian-Raymond Queneau Pekka Kankaisen luento ma 24.1. klo 18.30-20 Kanneltalon kirjastossa Nainen taiteessa Katja Weilandin luento naisen roolista mallina, muusana ja taiteilijana ti 25.1. klo 17-18.30 Kanneltalon auditoriossa Japania metropolien tuolta puolen Prof. Ilmari Vesterisen luentosarjan ensimmäisenä aiheena on "Ainut ja heidän kulttuurinsa". Kanneltalon auditorio to 27.1. klo 17-18.30 Arandan matkassa Erikoistutkija Kari Lehtosen luento tutkimusalus Arandasta to 27.1. klo 19-20.30 Kanneltalon auditoriossa Matti Yrjänä Joensuun tuotannosta sekä uusin teos Rautahuone Lea Toivolan luento ma 31.1. klo 18.30-20 Kanneltalon kirjastossa Päiväkävelyllä Budapestissa Kimmo Kivirinnan dialuento Kanneltalon auditoriossa ma 31.1. klo 19-20.30 Euroopan reunoilta: Komin tasavallan komi-syrjäänit Marja Leinosen luento to 3.2. klo 19-20.30 Kanneltalon auditoriossa. maamme jatkaa kansainvälistymistään isänmaallisen ilmapiirin ympäröimänä. Kansallistunto ja isänmaallisuus sekä toisaalta kansainvälisyys eivät ole muodostuneet toistensa vastakohdiksi ja nuorisomme on omaksunut hyvin tämän kansallisarvomme. Käytännön tasolla tämä on aistittavissa myös itsenäisyyspäivän viettoon liittyvissä perinnäistavoissa, joihin kuuluu erottamattomasti sodissa kaatuneiden muiston kunnioittaminen sankarihaudoillamme. Monilla kursseilla on vielä tilaa, kysy vapaita paikkoja! Esim. kuvataiteen Ritarikurssi A (aikuisille ja lapsille) 20.1. alkaen ja Kuka minä olen? Maalaa, piirrä ja kuvaa 13-16 -vuotiaille 28.1. alkaen. Tiedustelut: Läntinen työväenopisto, Kanneltalo, Klaneettitie 5, puh. 310 88526 Johtopäätöksiä Johtopäätöksenä barometrin tuloksista voidaan perustellusti todeta, että veteraaniemme henkinen perintö on siirtynyt nuorisollemme toivotulla tavalla. Tämän päivän varusmiehiin voidaan luottaa ja yleinen asevelvollisuus on toimiva ratkaisu meille suomalaisille myös tulevaisuudessa. On kuitenkin samalla todettava, että puolustusvoimat kouluttaa sotakelpoisia joukkoja. Tämän vuoksi varusmiespalveluksen keskeyttämisien pienentämiseksi joudutaan tekemään tulevaisuudessa tiukempaa karsintaa kutsuntavaiheessa. Kenttäkelpoisuus on tässä mielessä objektiivinen peruste. Jos haluamme tulevaisuudessa ylläpitää 250 000 sotilaan puolustusvoimat, lähtökohtaisesti meidän tarpeemme on kouluttaa ikäluokasta noin 70 prosenttia. Nuorisobarometrin valossa tarkastellen näyttää siltä, että se voisi olla mahdollista. . Pentti Hämäläinen Vapaa toimittaja Kaarela- seuran hallituksen jäsen Kirjoittaja on toiminut Helsingin sotilasläänin esikuntapäällikkönä ja Kuopion sotilasläänin komentajana Asevelvollisuus Asevelvollisuuden osalta kyselyssä selvitettiin varusmiespalveluksen suoritustapaa, kokemuksia ja näkemyksiä palveluksesta sekä sen mielekkyydestä. Viime vuosina palvelukseen määrättyjen osuudet ovat pienentyneet, ja keskeyttämisluvut ovat kasvaneet sen verran, että nykyisin suorittaa varusmiespalveluksen loppuun noin 70 prosenttia suomalaismiehistä. Siviilipalveluksen valinneiden osuus on pysynyt noin 7 prosentissa. Keskeyttämisien taustalla on useimmiten sopeutumis- ja persoonallisuushäiriöitä, masennusta ja ahdistusta. Trendi kertoo paitsi nuorten suomalaisten miesten kunnon laskusta, myös armeijan kiristyneistä terveysvaatimuksista. Varusmiehistä hieman alle 2/3 suorittaa puolen vuoden palveluksen. Johtajien koulutus kestää vuoden ja pieni osa erikoiskoulutettua miehistöä saa 9 kuukauden koulutuksen. Siviilipalveluksen valintaan vaikuttavista tekijöistä olivat merkittävyysjärjestyksessä pelkotilat, halu päästä helpolla, majoitusolosuhteet, omaan talouteen liittyvät tekijät sekä seurustelukumppanin ja puolison Isänmaallisuus Vaikka isänmaallisuuden käsite on jonkin verran muutoksessa, ovat sitä määrittäviä tekijöitä edelleenkin armeijan käyminen ja niin sanottu aseellinen maanpuolustustahto. Tutkimus osoittaa, että nuorisomme selvä enemmistö - 61 prosenttia - pitää itseään isänmaallisena. Epäisänmaalliseksi itsensä kokee vain 12 prosenttia nuorista. Asteikon keskelle itsensä sijoittaa 27 prosenttia haastatelluista. Naiset ovat jonkin verran miehiä isänmaallisempia. Toisaalta alle 20-vuotiaiden ikäryhmässä miehet ovat jonkin verran naisia isänmaallisempia. Tämän oletetaan selittyvän varusmiespalveluksen suorittamisella 20 ikävuoden paikkeilla. Tuloksista on myös selvästi havaittavissa, että armeijan käyneiden isänmaallisuus on tasaisen vahvaa kaikissa ikäryhmissä, kun taas 30 ikävuotta lähestyvien, lykkäystä hakeneiden isänmaallisuus on selvästi heikompaa. Samanlainen tilastollinen notkahdus syntyy 21-23- vuotiaiden, lykkäystä hakeneiden kohdalle. Johtopäätöksenä edellä esitetystä voidaan perustellusti todeta, että KUNINKAANTAMMEN KESKUSTA SEKÄ ETELÄRINNE asemakaavan muutoksia valmistellaan Kuninkaantammen keskustan asemakaavaluonnos on valmistunut. Suunnitteilla on kerros- ja pientaloja noin 2 600 asukkaalle. Alueelle on tulossa tori ja sen ympäristöön tontti kylätalolle, johon voi sijoittua koulu, päiväkoti ja asukastiloja. Ruokakauppa ja muita liiketiloja tulee asuinrakennusten ensimmäiseen kerrokseen. Lisäksi kaavoitetaan liittymä Hämeenlinnanväylälle ja yhteys Jokeribussilinjalle. Hakuninmaan puiston pohjoisosan asemakaavan muutos käynnistyy. Alueelle suunnitellaan kerros- ja pientaloja noin 800 asukkaalle. Uuden asuntoalueen ja Hakuninmaan pientaloalueen välinen metsäalue muutetaan puistoksi. Lisäksi Perhekunnantieltä pohjoiseen osoitetaan uusi katuyhteys joukkoliikenteelle ja nykyisessä asemakaavassa oleva rakentamaton Suvuntien katuvaraus poistetaan kaavasta. Kuninkaantammen keskustan kaavaluonnos ja etelärinteen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat esillä 24.1.­11.2.: - Kannelmäen kirjastossa, Klaneettitie 5 - kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kansakoulukatu 3, 1. krs - kaupungin ilmoitustaululla kaupungintalon aulakabinetissa, Pohjoisesplanadi 11­13 - www.hel.fi/ksv > Nähtävänä nyt Kaavoittajat ovat tavattavissa ti 1.2. klo 16­18 Pitkäkosken ulkoilumajalla Kuninkaantammentiellä tai erikseen sovittavana ajankohtana kaupunkisuunnitteluvirastossa. Mielipiteet: viimeistään 11.2.2011 Lisätietoja: Suvi Tyynilä, p. 310 37264 ja Ulla Jaakonaho, p. 310 37113. Puolustustahto Maanpuolustustahtoa on mitattu yleisimmin jo vuosikymmeniä väittämällä: "Jos Suomeen hyökätään, suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta." Kaupungin leikkauslinja jatkuu "PAJUSEN LISTALLA oli vuosi sitten 87 kohdetta, joista monet sijaitsivat myös täällä Kannelmäen ja Malminkaratnon alueella. Kiitos aktiivisen asukastoiminnan, lista vedettiin vähin äänin takaisin", aloittaa Olli Salin, SKP:n ja Helsinkilistojen varavaltuutettu. Salin kertoi kaupungin säästösuunnitelmista Pitäjänmäen asukasyhdistyksen Malminkartanon asukastalo Rengissä järjestämässä yleisötilaisuudessa. Lakkautuslistalla oli alunperin muun muassa Malminkartanon ja Pitäjänmäen kirjastot, joista toinen olisi suljettu ­ sekä useita kouluja kuten Malminkartanon ja Pelimannin ala-asteet. Leikkauslistat palautettiin paluupostissa Helsingin kaupungin hallinnolle, joka joutui harkitsemaan toimensa uudestaan. "Kaupungin päättäjät laativat alkuperäisen leikkauslistan melko ylimalkaisin perustein. Esimerkiksi kirjastojen "tehokkuutta" mitattiin laskemalla lainnausten määrä ilmakuutiota kohden. Käpylässä saatiin kaikkein heikoin tulos, koska kirjasto oli tarkasteluajankohtana puoli vuotta remontissa. Siinä oli virkamiehille oiva lakkautusperuste", naureskelee Salin. Alun perin lakkautuslista ei tosin naurattanut ketään, eikä syytä suureen riemuun ole vieläkään. "Tällä hetkellä suurimmat uhat kohdistuvat terveyspalveluihin. Helsinki, Vantaa ja Espoo ovat laatineet visioita terveydenhuollon massiivisesta keskittämisestä. Tavoitteena olisi kymmenen massiivisen teveyskeskuksen luominen Pääkaupunkiseudulle." Paikallisia terveyspalveluita korvattaisiin Salinin mukaan muun muassa nettipalveluilla ja niin sanotuilla terveyskioskeilla. "Lakkautuspäätöksiä ei tällä alueella ole tällä hetkellä tehty kuin yksi. Laurinniityn leikkipuisto lakkautetaan, mutta sen toiminta siirtyy päivähoidon piiriin. Vanhuspalvelut ovat kuitenkin vaakalaudalla, Olli Salin koska Helsingin kaupunki pyrkii niidenkin osalta keskittämään toimintaa yhä suurempiin yksiköihin. Leikkauksia valmistelevat selvitykset ovat työn alla ja valmistunevat huhtikuun puolivälissä." Kaikkia näitä leikkauksia ja keskittämisiä Helsingin kaupunki perustelee säästösyillä. Saliniin tämä selitys ei heti uppoa "Helsinki on tehnyt voittoa 2000-luvulla joka vuosi yhtä lukuunottamatta. Rahaa on kerätty pahan päivän varalle ja kaupungin liikelaitokset tuottavat hyvin. Nyt niitä säästöjä voisi syödä, jottei peruspalveluita heikentämällä tarvitsisi riskeerata kaupunkilaisten hyvinvointia", päättää Salin.
• 8 19.1.2011 Kuolleita Taidemaalari Mauri Heinonen Yhteiskunnan erot 1958-2010 Meneehän se vähän tähänkin suuntaan..... Pekka käy jänisjahdissa aamulla isän kanssa ja unohtaa aseen asekassissa autoon, millä menee kouluun. 1958: Opettaja näkee asekassin, tarkistaa aseen ja kehuu Pekkaa hyvästä valinnasta, koska myös opettajalla on samanlainen ase. Tämän jälkeen Pekka vie aseen kotiin. 2010: Koulu evakuoidaan. Karhuryhmä, SuPo ja armeija kutsutaan paikalle. Traumaattiset opiskelijat saavat korvauksia ja terapiaa usean vuoden ajan. Pekka istuu vankilassa kouluammuskelun suunnittelusta ja murhan yrityksestä. Jaakko ja Markku tappelevat koulun pihalla. 1958: Oppilaat kerääntyvät ympärille ja hurraavat. Jaakko saa turpaansa. Seuraavana päivänä pojat pelaavat futista välitunnilla samassa joukkueessa. 2010: Poliisi kutsutaan paikalle. Pojille tehdään huumetestit, molemmat saavat päiväsakkoja sekä ehdollista pahoinpitelystä sekä siirron tarkkailuluokalle. Koulu saa avustuksia, koska Heikki joudutaan laittamaan erityisluokalle ja lisäksi Heikille määrätään erityisavustaja. Jarmo rikkoo naapurin ikkunan futiksella. 1958: Isä vetelee kerran ympäri korvia. Jarmo maksaa ikkunan tekemällä töitä naapurille, mm hakkaa halkoja, ajaa naapurin nurmikon. Tapauksen ansiosta Jarmo oppii työnteon arvon ja istuu nyt Nokian hallituksessa. 2010: Isä haetaan poliisin haltuun naapurin ilmiannosta. Isä saa syytteen lapsen pahoinpitelystä ja istuu nyt tutkintavankeudessa. Jarmo luovutetaan sosiaaliviranomaisille ja liittyy jengiin.Psykologi kertoo Jarmon siskolle, että sisko varmasti muistaa isän pahoinpidelleen myös häntä. Isä joutuu linnaan ja äiti aloittaa suhteen psykologin kanssa. Mikolla on päänsärkyä ja hän ottaa aspiriinia mukaan kouluun. 1958: Mikko jakaa aspiriinia äidinkielenopettajalle, jolla on myös päänsärkyä.Opettaja kiittää Mikkoa ja Mikko saa hyvän oppilaan maineen opettajien keskuudessa. 2010: Poliisi ja huumekoirat kutsutaan paikalle. Mikko viedään huumetestiin ja poliisi tutkii Mikon auton ja kodin huumeiden sekä aseiden varalta. Jussi ei pääse äidinkielen kokeista läpi. 1958: Jussi laitetaan kesäkouluun. Hän valmistuu siinä kuin muutkin. 2010: Maahanmuuttajaperheet haastavat koulun ja opettajan oikeuteen rasistisen opetuksen vuoksi. Hallitus esittää välikysymyksen äidinkielen tarpeellisuudesta koulussa, koska Suomessa on niin paljon maahanmuuttajia. Jussi kirjoittaa ylioppilaaksi. Hän päätyy leikkaamaan nurmikkoa, lautapojaksi raksalle ja kannattamaan HIFK:ta, koska ei osaa kunnolla Suomea. Jouni säästää muutaman uuden vuoden paukun keväälle, laittaa paukut vanhaan maalipurkkiin ja tekeleen muurahaispesään. 1958: Isä kehuu Jounia hienosta oivalluksesta ja hyvästä työstä, koska muurahaispesä on liian lähellä taloa. Jouni saa hyvästä työstä jalkapallon. 2010: Poliisi,Karhuryhmä, SuPo ja armeija kutsutaan paikalle. Jouni saa syytteen ympäristön turmelemisesta, vahingonteosta sekä laittomien aseiden hallussapidosta. Jouni joutuu FBI:n mustalle listalle potentiaalisena terroristina, poliisi takavarikoi perheen tietokoneet ja perhe joutuu muuttamaan pois kotoa. Jounia ja isää epäillään USA:ssa terrorismista eikä perhe saa lentää lentokoneella enää koskaan. Maija,7 v, kaatuu koulun pihalla ja itkee. Rehtori huomaa tämän ja tulee ulos lohduttamaan Maijaa. 1958: Maija leikkii taas hippaa muutaman minuutin päästä. 2010: Rehtori saa syytteen pedofiliasta ja menettää työnsä. Syyttäjä vaatii 6 vuoden ehdotonta tuomiota. Maija käy seuraavat 3 vuotta terapiassa. T aidemaalari Mauri Heinonen kuoli pitkälliseen sairauteen Helsingissä 15. marraskuuta. Hän oli 84-vuotias ja syntynyt Ilmajoella 30.4.1926. 1970-luvulla Heinonen oli perustamassa ateljeeasuntoja Oulunkylään, kun siellä purettiin vanha puukoulu, jossa oli ollut monen taiteilijan työtilat. Heinosen perhe asui Oulunkylän taiteilijatalossa sen perustamisesta lähtien vuodesta 1976. Maurin isä oli betonityömies ja äiti siivooja. Työläistausta heijastuikin läpi koko taiteilijan tuotannon kantaaottavana realismina ja aatteellisena julistuksena. Hänen taiteilijataipaleensa noudatteli hyvin pitkälle 1910-luvun boheemitaiteilijoiden Juho Mäkelän, Tyko Sallisen ja Jalmari Ruokokosken perinnettä. 1950-luvulla Heinonen vuokrasi yhdessä Ahti Lavosen ja Veikko Mäkisen kanssa Brondan vintin ateljeen ja siellä syntyivätkin hänen läpimurtotyönsä Skootteriairut, Haitariasetelma ja Säilöttyä energiaa. Skootteriairuesta tuli julistavan taiteen klassikko. 1960-luvun kuluessa Mauri keskittyi maalauksellisten keinojen tut- kimiseen ja tuotannon pääpaino siirtyi maisemiin, henkilösommitelmiin ja asetelmiin. 1970-luvun merkittävimmiksi työväenaatteiseksi maalaukseksi nousi teos Yhtenäisyyden puolesta, joka vuonna 1976 oli esillä Suomen Taiteilijaseuran vuosinäyttelyssä, missä se sai valtionpalkinnon. Heinonen oli ekspressionisti, joka ei tehnyt näkyväksi sitä mitä maalaa vaan sen mitä hän kokee. Aihe toimi hänelle vain välikappaleena. Vastapainona raskaille ja usein dramaattisillekin osallistuville aiheille taiteilija osoittautui maisemissaan realistiseksi romantikoksi, luonnonlyyrikoksi ja koloristiksi. 1960-luvun väriekspressionistisista ja romanttisista maisemista Heinonen palasi 70- ja 80-luvuilla hillitympään, jälkicézannelaiseen maisemankäsittelyyn. Vuosikymmenten aikana Mauri sulatti omaan kokemuspiiriinsä erilaisia vaikutteita kubismista impressionismiin, fauvismista ekspressionismiin ja muodosti ne omaksi tyylikseen. Hänen näkemyksensä oli, että edustipa taideteos mitä suuntaa, linjaa tai ideologiaa hyvänsä, se ei ole rikas, vakuuttava eikä informaatiokykyinen, jollei se ole lähtenyt taiteilijasta yksilönä, hänen elämäntaipaleestaan. Eniten Mauri Heinonen sai vaikutteita Alangolta, Gallen-Kallelalta, Ahlgrenilta, Salliselta, Légeriltä, Cézannelta ja Picassolta. Viimeisen 75-vuotisjuhlanäyttelynsä Mauri Heinonen piti Art-Ilmajoki ­tapahtumassa vuonna 2001. Tuolloin taiteilija totesi Picasson nerouden kumpuavan espanjalaisuudesta mikä oli hänelle samanlainen voimakas virike kuin Maurille pohjalaisuus. Heinonen on kansainvälisestikin palkittu taidemaalari, jonka teoksia on useissa kokoelmissa ja julkisissa tiloissa: mm. Ateneumin, STK:n, Raha-automaattiyhdistyksen, Metallityöväen liiton ja chileläisen Allende-museon tiloissa. Mauri Heinonen sai Pro Finlandian vuonna 1986 ja hän oli Taidemaalariliiton ja Kirjailija- ja taiteilijaryhmä Kiilan kunniajäsen. Heikki häiritsee muita oppilaita tunnilla eikä pysy paikoillaan. 1958: Heikki lähetetään rehtorin puhutteluun. Rehtori läpsäisee korville. Heikki ei häiriköi enää. 2010: Heikki lähetetään psykologisiin tutkimuksiin. Heikille määrätään Truxalia, Cisordinolia, Leponexia sekä tarvittaessa Diapamia. Lisäksi todetaan, että Heikillä on ADHD. TL-Monitoimi / Asiakaspalvelut maanantai - tiistai - keskiviikko ASIOINTIPALVELUA kauppa-, apteekki-, pesula-, posti- ym. asiat ostokset voitte maksaa ovellanne toimituksen yhteydessä LÄHETTIPALVELUA pientavaranoudot ja -lähetykset SAATTAJAPALVELUA tarpeittenne mukaan, tukenanne kotiovelta kotiovelle SOPIMUSHINNOIN, ALKAEN 10,käteinen, pankkikortit, visa electron, visa, mastercard, maestro, amex, diners Kari Varvikko Varaa etukäteen tai tilaa tarvittaessa 044 2010618 Minua hävettäisi J os olisin Helsingin kaupungin johtava/vastuullinen työntekijä tai luottamushenkilö, häpeäisin. On käsittämätöntä että viikko toisensa jälkeen lehtien yleisönosastoille ilmestyy kirjoituksia, joissa kerrotaan kirjoittajien omakohtaisia kokemuksia vanhusten hoidosta. Parin päivän kuluttua ko. hallintokunnan johtavat virkamiehet ja ­naiset selittävät, että kaikki on hyvin ­ mielipiteen takana on lähinnä väärinkäsitys. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksessa todetaan, että sen paremmin sosiaali- ja terveysministeriöllä kuin kunnillakaan ei ole käsitystä siitä mitä vanhusten kotihoito todellisuudessa maksaa. Ja maamme ja etenkin Helsingin vanhustenhoito perustuu käsitykselle, että vanhukset pitää hoitaa hinnalla ja ehdoilla millä hyvänsä näiden omassa kodissa. Asian hoitaa kotihoito. Vanhuksen luona käydään ja pidetään huolta että hän selviytyy. Siinä tapauksessa että lähipiiristä löytyy sopiva henkilö omaishoitajaksi, ei tarvitse käydä niin kovin usein. Tosi asiassa kotihoito ei Helsingissä pysty vastaamaan hoitotarpeeseen. Kotihoidossa on suuri joukko niin huonokuntoisia vanhuksia, että vuosikymmen sitten heidän kotona asumistaan ja yksin selviytymättömyyttä, olisi pidetty heitteille jättönä. Nyt päättäjille riittää että on strategia, jonka mukaan edetään ja sen mukaan edetään, oli todellisuus mikä tahansa ja kus- tannukset mitä tahansa. Kun on päätetty että vanhuksia hoidetaan liikaa hoitolaitoksissa, paikkoja vähennetään, vaikka tarvetta ympärivuorokautiseen turvalliseen ja virikkeelliseen hoitoon olisi. Häpeällisintä on että syy hoitolaitosten hoidon tason laskuun, on muka työntekijöiden. Kun työtä tekeviä käsiä on yksinkertaisesti liian vähän, on siinä päättäjien syytettävä vain itseään. He eivät ole kunnolla perehtyneet asioihin ­ uskotaan virkakoneistoa, hienoja ehdotuksia, esityksiä, raportteja ja selontekoja. Eipä silti, ei asunnottomuuttakaan ole saatu hoidettua. Vailla vakituista asuntoa ­ yhdistykselle satelee erilaisia palkintoja. Asialla ovat olleet Kaupunkitoimittajat ja Helsingin kaupungin vapaaehtoistyön neu- vottelukunta. Eivät palkinnot paljon paina kun perusasia miksi koko yhdistys on olemassa, ei etene. Jos lumet saadaan erityistoimin pois keskustan kaduilta, niin erityistoimin voidaan vanhusten hoito laittaa järkevään kuntoon ja asunnottomille hankkia asuntoja. Ilmainen vihje: yhden kaupunginosan kaikki vanhusten parissa toimivat yhteisöt ja yhdistykset ja kaupungin asiaan kuuluvan virkakunta tekevät uudenlaisen suunnitelman kaupunginosan vanhusten hoidosta: perustetaan ryhmäkoteja, organisoidaan vanhat auttamaan toisiaan¸ tarjotaan kouluilla mahdollisuus ikäihmisten ruokailuun, maksetaan palkkioita vanhusten liikunnan vetäjille, ryhdytään pitämään ter- veysasemalla vanhusten neuvolaa, ei pakoteta ketään omaishoitajaksi, päätetään että yli 65-vuotiaat helsinkiläiset eivät ole vanhuksia vaan ikäihmisiä, perustetaan vapaaehtoisvoimin toimiva ikäihmisten kohtaamispaikka jne. jne... Leena-Maija Tuominen
• 19.1.2011 9 Wipert von Blücher - Saksa ja Suomi Michael Jonas. Kolmannen valtakunnan lähettiläs. Wipert von Blücher ja Suomi. Ajatuskirjat 2010. 558 sivua. MAAMME LÄHIHISTORIA 1930-40-luvuilla on ollut historioitsijoiden vilkkaan väittelyn kohteena. Suomea on kuvattu ajopuuna, joka ajautui suurvaltojen kiistojen syöveriin ilman omaa tahtoaan. Toisaalta on muistutettu suomalaisten johtavien poliitikkojen aktiivisesta suuntautumisesta Saksan vanaveteen Neuvostoliiton vastaisessa kampanjassa. Hitlerin johtamien kansallissosialistien (natsien) noustua valtaan Saksassa monet Saksan ystävät joutuivat ristiriitaiseen tilanteeseen. Yhteyksiä Saksaan haluttiin jatkaa ja syventää, mutta toisaalta vieroksuttiin natsien autoritaarista valtajärjestelmää ja epäilyttävää rotuoppia. Omalaatuisen passiivisen vastarintapesäkkeen Saksassa muodostivat vanhan koulun diplomaatit. Nämä keisarillisen Saksan kouluttamat virkamiehet eivät suinkaan aina yksioikoisesti olleet valmiita hyväksymään ja edistämään natsien ulkopoliittisia tavoitteita eikä varsinkaan juutalaisväestön raakaa kohtelua. Virkansa säilyttääkseen monet olivat silti valmiita liittymään natsipuolueen jäseniksi. Teheranista Suomeen siirretty Wipert von Blücher joutui henkilökohtaisesti tällaiseen ristiriitatilanteeseen. Hän oli jo Teheranissa jättänyt puolueen jäsenhakemuksen, mutta jostain syystä sitä ei kuitenkaan silloin haluttu hyväksyä eikä hän itse myöhemmin enää palannut asiaan. Hän tuntuu suhtautuneen yleensäkin kansallissosialisteihin varsin pidättyvästi. Tultuaan Helsinkiin 1935 hän ryhtyi aktiivisesti rakentamaan suhdeverkostoaan suomalaisiin poliitikkoihin, upseereihin, kirjailijoihin ja muiden maiden diplomaatteihin. Näin hän kykeni välittämään hyvin informoituna perusteellisia raportteja asemamaansa poliittisesta tilanteesta. Hän tajusi nopeasti, että kansallissosialistien hallintotapa ei saa Suomessa kannatusta edes Saksaan muutoin hyvin myönteisesti suhtautuvien piirissä. Niinpä hän ryhtyikin ajamaan ns. vaihtoehtoista Suomen-politiikka, jonka ydin oli tunnustaa asemamaan sisäinen järjestelmä ja olla tyrkyttämättä saksalaista mallia. Erityisesti Suomen talvisodan aikana lähettilään ja Berliinin linja olivat ristikkäiset. Blücherille Stalinin-Hitlerin (Molotov-Ribbentrop) sopimus oli vastoin hänen omaksumaansa ns. Vilhelmin aikaista Suomen-politiikkaa. Berliinin poliittinen johto suhtautui täysin kylmäkiskoisesti Suomeen. Blücher puolestaan ilmaisi täyden tukensa suomalaisten sotaponnisteluille. Tämä ns. vaihtoehtolinja oli maksaa hänelle virkapaikan. Myöhemmin Hitlerin suunnanmuutos ja valmistautuminen Barbarossa-suunnnitelman toteuttamiseen ­ hyökkäys Neuvostoliittoon, koitui Blücherin pelastukseksi. Nyt hänen hyviä Suomen suhteitaan tarvittiin. Saksan sotaonnen kääntyminen viimeistään Stalingradin taistelujen aikana Suomessa alettiin etsiä mahdollisuutta irtaantua sodasta erillisrauhan kautta. Hitler-Saksa vaati kuitenkin Suomea pysymään rinnallaan uskollisena aseveljenä sodan loppuun saakka. Blücher ymmärsi pitkälle Suomen kansallisia ja ulkopoliittisia intressejä pitää kiinni erillissotateoriasta, mutta hänkin vastusti silti erillisrauhapyrkimyksiä, koska näki sen Saksan etujen vastaisena. Blücherin ja laajemminkin Hitler-Saksan toimia ja politiikkaa on mielenkiintoista verrata myös sotien jälkeiseen Neuvostoliiton Suomen politiikkaan ja maamme poliittisen johdon asennoitumiseen kumpaankin. Blücherin lähettiläskausi 1935-1944 antaa tähän hyvän vertailukohdan. Cajanderin hallitus vaihtui Rytin hallitukseksi ja Kallion kuoltua Ryti valittiin presidentiksi. Blücher oli aktiivisesti tehnyt työtä presidentinvaalissa Kivimäen puolesta Rytiä vastaan. Hän piti ensin mainittua parempana Saksan ystävänä, mutta solmi vaalin jälkeen nopeasti luottamukselliset ja läheiset yhteydet presidentti Rytiin. Muutoinkin Blücher sekaantui aktiivisesti hallituksen ministereiden valintoihin ja pyrki vaikuttamaan koko ajan hallituksen politiikan muotoutumiseen suhteessa Saksaan ja Pohjoismaihin. Hallituksen saksalaismielinen suuntaus ei kuitenkaan synnyttänyt maassamme samanlaista vastareaktiota lehdistössä eikä edes opposition piirissä kuin myöhemmin Paasikiven-Kekkosen linjaksi nimitetty politiikka suhteessa Neuvostoliittoon. Aika ja tilanne oli tietenkin toisenlainen. Suomessa oli jo 30-luvun alussa hyväksytty ns. kommunistilait, joiden perusteella vangittiin kaikki kommunistisesta toiminnasta epäillyt. Myöhemmin sodan alettua tätä lakia soveltaen rauhanoppositioon kuuluvat ja hallituksen linjaa vastustavat suljettiin ns. turvasäilöön. Sotien jälkeen liittoutuneiden valvontakomission ja sittemmin yya-sopimuksen aikana virallinen linja rakentui luottamuksellisten suhteiden ylläpitämiseen Neuvostoliittoon. Silti tämän linjan vastustajat saattoivat toimia avoimesti ja arvostella virallista linjaa liiasta myöntyväisyydestä. Tästä on todisteena mm. Juhani Suomen Kekkosen elämäkertakirjassa esitetyt faktat. Oiva Björkbacka PAPPIA KYYDISSÄ Majatalon isäntä H elsingin vaatimattomin ja yksinkertaisin jouluaaton hartaus on ulkoilmatilaisuus, joka pidetään Malminkartanossa: "Suuren ristin aukiolla". En valinnut edellä mainittuja laatusanoja pelkästään siitä syystä, että olen saanut useasti olla mukana tämän tapahtuman toteutuksessa vaan siksi, että tässä alle puolen tunnin hartaudessa on kaikki olennainen, mutta ei mitään ylimääräistä. Silloin tällöin on matkassa mukana ollut myös "teknisiä" ongelmia. Kaksi vuotta sitten oma ääneni sortui, vuosi sitten äänentoistossa oli katkoksia ja tänä jouluna ulkoiset olosuhteet: kaksikymmentä pakkasastetta, puolen metrin lumipeite ja 90 metrin matka seurakunta- kodille, josta sähkö oli tarkoitus vetää, muodostivat ylivoimaisen yhtälön, jota ei helpottanut tieto siitä, että oikea avain puuttui nipustani. Viisi minuuttia ennen tilaisuuden alkua huomasin, että läheisessä talossa sijaitsevan ravintola "Villi hanhen" ikkunoista loisti valo. Juoksin koputtamaan oveen, joka oli lukossa. Hetken päästä sen avasi yllätyksekseni ystävällinen mies, "majatalon isäntä", joka lupasi antaa tilaisuuteemme tarvittavan sähkön. Kaikki oli taas hyvin ja pian ilmoille kajahti: "Arkihuolesi kaikki heitä". Luukkaan jouluevankeliumi mainitsee majapaikan, jossa ei ollut tilaa. Majatalon isäntä on lähinnä kuvitteellinen henkilö, jonka tunnemme joulun kertomuksista ja ku- vaelmista. Tänä jouluna minulle selvisi, että usein he, joita ei mainita tai jotka toimivat taka-alalla ovat kokonaisuuden kannalta ratkaisevassa asemassa. Joulun sanoma eletään parhaiten todeksi arjen keskellä ihmisten välisissä pienissä kohtaamisissa. Sakari Enrold sakari.enrold@evl.fi KIRKON AVOIN AAMUPYSÄKKI 18.1., 1.2., 15.2. (joka toinen tiistai) klo 9 kappelissa aamuehtoollinen, jonka jälkeen aamiainen (hinta 1 e) seurakuntasalissa. NUORTEN KARTSAKIRKKO keskiviikkoisin klo 20 kappelissa MESSU sunnuntaisin klo 10 Kannelmäen kirkossa. Kirkkokahvit. · 30.1. Rippikoulusunnuntai, Virpi Koskinen, Kari Härkönen. · 6.2. Kynttilänpäivän messu, Nina Rajamäki, Sirkku Rintamäki. Messun jälkeen Yhteisvastuukampanjan aloitus: Seurakuntasalissa soppalounas (5 e) Yhteisvastuun hyväksi ja kirkkokahvit. Tietoa keräyksen kohteesta sekä Yhteisvastuutuotteiden myyntiä. Mahdollisuus ilmoittautua lista- ja lipaskerääjäksi. Yhteisvastuukeräyksen painopisteet ovat viikoilla 6 ja 12, jolloin lipaskerääjät ovat päivittäin liikkeellä alueemme keskeisillä paikoilla ma­pe klo 16­19 sekä la klo 10­14. Voit tulla mukaan tunniksi tai pariksi. Ilmoittautumiset Nina Rajamäelle, p. (09) 2340 3823. Yhteisvastuukeräys 2011 lasten ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen Suomessa ja Mosambikissa KARTANOMESSU joka toinen su klo 12 Malminkartanon seurakuntakodilla, (Vellikellonpolku 8). Kirkkokahvit. · 30.1. Perhemessu, Kaisa Hirvonen, Sirkku Rintamäki · 13.2. Nina Rajamäki, Kari Härkönen VIIKKOMESSU keskiviikkoisin klo 19 Kannelmäen kirkossa · 2.2. Taizé-messu, Nina Rajamäki, Kari Härkönen. Saarnan tilalla on hiljaista mietiskelyä. Tule hiljentymään, levähtämään ja laulamaan rukouslauluja. · 9.2. Aili Raitavuo, Anne Myllylä. Pyhäkoulut sunnuntaisin: klo 10 kirkon lapsi- ja nuorisotila Nurkassa, klo 11 yli 7-vuotiaille Malminkartanon seurakuntakodilla, klo 12 alle 7-vuotiaiden tenavavartti Malminkartanon seurakuntakodilla Perhekerhot ma klo 9.30 Toimintakeskus Jennyssä (Beckerintie 9), ti klo 9.30 kirkon lapsi- ja nuorisotila Nurkassa, to klo 9.30 Maununnevan seurakuntakodilla (Juoksuhaudantie 37) VIRRESTÄ VOIMAA 10 vuotta! su 23.1. klo 18 Kannelmäen kirkossa Anne Myllylä, Aili Raitavuo Sururyhmä itsemurhan tehneen läheisille kuutena torstaina (10.2., 17.2., 24.2., 3.3., 17.3. ja 28.4.) klo 18­19.30 Helsingin seurakuntayhtymän talossa, Kolmas linja 22. Ryhmään otetaan 10 henkilöä. Ilm. tammikuun lopp. menn. ohjaajille, sairaalapastori Marko Mattila, p. 050 402 0746 klo 16 jälkeen, ja rovasti Aili Raitavuo, p. (09) 2340 3821. Lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellojen KÄSI KÄDESSÄ ­levy on myynnissä kirkkoherranvirastossa: 1 kpl 15 e, 5 kpl 70 e, 10 kpl 130 e. KANNELMÄEN SEURAKUNTA, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, p. (09) 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi, www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki www.zumbabailaa.fi KEVÄTKAUSI ALKAA Tule mukaan! KE KLO 19.00 SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN LIIKUNTASALI TO 20.1.2011 KLO 19.00 POHJOIS-HAAGAN YHTEISKOULUN SALI LIPUT: 5x = 45, 10x = 75, kertalippu 10 Ohjaa Eeva-Liisa Bonet puh: 044-0200 365 Tuo tarpeettomat tavarasi meille, myymme ne puolestasi. MYYRINKIRPPIS Liesikuja 4 Kauppakeskus Isomyyri Av. ma-pe 10-18, la 10-15, su 11-15 Puh. 488 600, 045 113 9932 FC POHU etsii Prinsessoja sekä Ritareita! FUTISKERHO 2005-06 syntyneille tytöille ja pojille. 25.1.2011 KLO 18.00-19.00 9 kertaa, tiistaisin. Pohjois-Haagan yhteiskoulun alasalissa, Pietari Hannikaisentie, 00400 HELSINKI 9 krt. / 75 sis. T- paidan, pallon ja pelipassin Ilmoittautumiset: futiskoulu@FCPOHU.fi Toimi pikaisesti, paikkoja rajoitetusti Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Palvelemme: ma-to klo 7.30-17.00, pe 7.30-13.00 Kyttäläntie 4, Konala Kannelmäen kukka Avoinna: ma-pe 9.00-17.00 la-su 9.00-14.00 Vanhaistentie 1 (kioski), puh. 531 261 Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227
• 10 M Apteekin Meiltä Bonusta S-Etukortilla ! 19.1.2011 HYVÄN OLON Multi-Kalkki D-Strong 90 tabl. maailmasta Apteekki Isokannel HYVÄN OLON MAAILMA Kannaksen sven tuuvat 12,50 Kalsium ja D3-vitamiini samassa tabletissa. (norm. 14,55) TV +Bonus päälle S-Etukortilla! Tarjous voimassa 31.1. asti. Kannelmäen kauppakeskus/Prisma 2. krs., ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-16 puh. 4778010 PÄÄ-ASIAA! Tyyli on tukassa! alk. 18,- LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093 PARTURI HAIRLOCKS Iskostie 2 lh 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 P. 411 11041 / Marita ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti) Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818 Länsi-Helsingin lähimmäispalvelu Leevi ry. www.leeviry.net Hellikoti ­ läheisyyttä ­ yksityisyyttä Helsingin Pohjois-Haagassa sijaitseva Hellikoti on vaihtoehto perinteiselle ikäihmisten palveluasumiselle. Hellikodissa on kaikilla asukkailla oma huone ja kylpyhuone. Lisätietoja ja hakemuskaavakkeita saat Leevistä puh. 09-25391 400/Heli Lahtinen. :ssä näytettiin taas kerran suomalaista luulohistoriaa parhaimmillaan, kun esitettiin kolmiosainen työvoitolla tehty Laila parodia "rakuuna" Tauno Tukevasta Ainakin kunnon patasotamies Tukevan seikkailujen tekijät ovat olleet varmassa uskossa, ettei enää 2010 kukaan muista, miltä sotilaselämä näytti vuoden 1944 keväästä syksyyn. Siksi Tukevan lavasteiksi, vuorosanoiksi ja tavoiksi on kelvannut kaikki se, mitä oli käsille saatu! Seuraavassa vain luettelomaisesti, mikä ei täsmännyt laisinkaan. Tukevalaisen joukon pitäisi esittää sellaista muonitusryhmää, minkä paikalla olleen huoltomajurin käskyn mukaan tuli syöttää koko rykmentti. Näkyi vain pari kolme kenttäkeittiötä, kun minimitarve olisi ollut näin: komppania/1 kenttäkeittiö, m/36. Pataljoona vähintään 3 ja rykmentti vähintään 10 kenttäkeittiötä, mukaan lukien jo esim. esikK. Sitten vielä viestiosasto, panssarintorjuntaa, yms. Koknaistarve olisi ollut 20 kenttäkeittiötä. Missä ne olivat? Parakkitilatkin olivat pienet, mutta miten saattoi 6-7 eri aselajien tupakoivaa upseeria pitää taukotilana "töpinän" parakkia? Jatkuvasti kamera käy myös miesten majoitusteltassa, missä on "kattoikkuna". Näyttäkääpäs minulle yksikin sotakuva, missä moinen viime vuosikymmenten komeus olisi ollut jo 66 vuotta sitten? Miten Tukeva olisi voinut saada omaksi hevosen, kun kaikki hevoset olivat armeijan? Kun miehiä liikutellaan, niin ajokkina on bensiinikäyttöinen kuorma-auto ja vielä Ford V/8 vuosimalli 1940 (lempinimi Hävittäjä), joita tuli Liinahamarin kautta Suomeen! Kun sotilaat liikkuivat hevoskärreillä, niin alla olivat tuliterät kumipyörät, v. 1944! Todellisuudessa olivat rautavanteet. Kaikissa jaksoissa sotilailla oli aina savuava tupakka huulilla. Mistä moinen määrä olisi saatu korttiaikana, kun muonatupakatkin olivat 3 kpl/vrk. Savuke oli niin arvokasta, että "kolmella" sai kevyesti myytyä vartiovuoron. Mitä asepalvelusta toki ei näkynyt filmissä, vaikka vihollisen tykistötulikin ylti lähimetsikköön. Ei voinut olla mahdollista, että "muonanhakuun" laitettiin pari miestä kartta kourassa ja risteyksessäkin oli jo kinaa ajosuunnasta. Tosioloissa niinkin isossa risteyksessä olisivat olleet viitat ja kohteet peitenimillä. Muka kaksi nl-sotilasta yllättää poloisemme? Väitettiinkö niitä desanteiksi? Minkäänlainen selustaryssä ei sovi tähän kohtaan juoneksi. Jos kaksi töpinämiestä oli asialla, herrat eivät olisi loikoilleet kuorman päällä, vaan vähintään toinen varmisti kivääri kädessä edellä. Mentiin muonavarastolle? Kyseessähän oli ETP (elintarvikkeidentäydennyspaikka!), mutta eihän Lailan ja tyttären pitänytkään tuntea termistöä. Kun soturimme saavat heinää he- vosilleen, niin kas, ne ovat kauniisti korkeasti pinottuja kovapaalain-tuotetta! Ensimmäiset sellaiset ilmestyivät pelloillemme vasta juuri ennen vuotta 1960. Kävihän kerran erään toisen elokuvan valmistamisessa, että olisi pitänyt olla se suomalaisperinteinen heinälatokohtaus (studiossa!), niin huomattiin, ettei heiniä voitu käyttää, koska ne olivat taitettuja sekä liian lyhyitä "tulipunaisen kukan aikakaudelle". Filmissä joka miehellä oli vielä korvikekautena kumiset henkselit, pikkupoikia myöten. Jo 1941 oli selkäpuolella vain pikkutamppi venyvää osa, siitä haarautuivat henkselit olan yli. Kun oli Tukevan puolison hautaus, niin muka aviomies oli paikalla mustassa siviilipuvussa? Ei ollut sallittua, vaan asepuku vain. Eiväthän sotaylioppilaatkaan saaneet edes asepuvun kanssa laittaa juhlassa lakkia päähänsä, vaan se oli käsiotteessa. Hautajaispäivänä tuomet kukkivat kalmistossa, mutta Tukevan palattua linjoille ja peltotöihin, niin koivuissa ei ollut edes hiirenkorvaa! Oltiin siis Kannaksella 1944. Miten vihollisen kärki olisi päässyt hätistelemään huoltoporrasta? Ei siellä niin sekaisin oltu kesäkuun puolivälissä. Eräs kuumakalle uhosi ryssän ampumista ja naapuri selittää muille, että viha perustuu siihen, että sisko kuoli Tivolin pommituksessa. Vuorosanat ja tilanne pitää sovittaa niin, että tv-katsojakin ymmärtää asiayhteyden. Väitän, että katukyselyssä tulisi tuhat ihmistä vastaan, eikä näillä olisi aavistustakaan mistään Tivolista. Kerron sen. OLI sunnuntai 8.11.1942. Oli Talvisodan aikana opittu, että elokuvanäytöksiä on turvallisempaa pitää keskellä päivää. Ennen klo 12.00 sai Helsingin ilmavalvonnanaluekeskus Korkeavuorenkadulla "surinatiedon", että Suomenlahdella on havainto länteen pommikoneesta. Malmilta nousi (klo 12.10) heti kaksi hävittäjäämme ilmaan, mutta kun tuolloin vielä Ilmavoimillamme ei ollut tutkia, niin hävittäjien äänet sotkivat vain torjuntaa. Torjuntakeskus antoi kuitenkin klo 12.19 varmuuden vuoksi hälytyksen Helsinkiin ja nyt havaitsi It-Länsi Musta 6000 metrin korkeudessa PE-2 pommikoneen. Kone sammutti moottorinsa ja lähti liukuun kohti keskustaa. Koneen sijaintiin nähden hälytys tuli myöhässä, sillä Pikku Robertinkadulla yleisö tuli Gloria-teatterista juuri ulos, kun ainoa 250 kg:n pommi putosi raitiokiskolle (kuten nykyinen linja 4). Toinen läheinen teatteri oli Tivoli, missä vasta jonotettiin lippuja klo 13 näytökseen. Silmänräpäyksessä surmansa sai 45 henkilöä, pääosin lapsia. Loukkaantuneita oli 120 kpl. Viranomaiset tekivät julkisuuden kannalta uudenlaisen päätöksen. Kaikkien surmansa saaneiden nimet julkaistiin lehdissä, ettei huhumylly saisi valtaa. KUN Tukevan omaiset evakoituvat viimeistään juhannukseen men- nessä pois "Viipurin läheisyydestä", niin miten nämä tulivat Valkealan Selänpään kautta Mäntyharjulle? Evakuointiohjaus oli tarkoin säännöstely ja Selänpäähän saapuneet joutuivat jatkamaan edelleen tietä Vuolenkoski ja sitten Vierumäki. Mistä olivat jo kohtuulliset kulkuyhteydet. Muka vielä Selänpäässä evakot joutuivat pommitukseen ja kuolonuhreja tuli? Vuonna 1944 ei kertaakaan pommitettu Selänpäätä, sillä olisihan ollut arvokkaampi tuhokohde (20 km) sen hetken tärkein rautatieristeys Kouvola ja siitä 6 km:n päässä tärkein siltamme, Koria (Kymijoki). Näitä ei pommitettu kertaakaan vuonna 1944. Naapurikin säästi koneitaan että lentäjiään. Kerrottakoon yleistiedon kannalta, että nykyinenkin Valtatie Taavetti-Kouvola oli varattu vain sotilaskuljetuksille, siviilit tulivat Savitaipaleen suunnasta Selänpäähän. Jos joku haavoittui tulilinjassa, niin juhannuksena 1944 ukko kuin ukko oli tiennyt heti paikalla, että hoito tapahtuu Kuusankoskella. JSP:n jälkeen seuraava komentotaso määräsi, mihin voidaan viedä. Sairaalat olivat salaisuuksia, eikä jokamiehen tietoa. Kuusankoski avautui (tärkein osasto Ammattikoulu) vasta 22.6.1944 ja muka salamana tiedettiin sen olemassa olo? Edellä oleva riittänee jo tarvittavaksi kritiikiksi. Meillä oli sotavuosina ikioma vihollisradion Satu-Täti Tiltu, niin yhtä heppoista on suhteellinen totuus "Tukeva-kronikassakin"! * Jos joku näki 27.12 Törhönen/ Donnerin Laila Hietamiehen v. 1982 kirjaan perustuneen vuonna 1999 osin Viipurissa filmatun evakkotarinan hylätyista taloista ja autioista pihoista, niin siinä oli niin paljonsuoraa asiavirhettä, ettei niiden luetteloinnissa riittäisi yksi lehtiaukema. Laatukirjoja tuottava Koala kustannus on julkaissut elämäkerran joulukuussa 1944 kaatuneen brittilentäjä David Crookin jo 1942 kirjoittaman tekstistä nimellä "SPITFIREpilotti". Mielenkiintoinen kirjallinen kurkkaus, miten vihollismaassamme ajateltiin ja suhtauduttiin ilmasotaan. Britanniahan yltiöpäisesti julisti Ranskan ohella 3.9.1939 sodan Saksalle ja näin Puola-sodan rajakahakka muuttui maailmansodaksi, sillä molempien imperiumin dominiot sekä siirtomaat yhtyivät "kaikkia meriäkin käsittävään" suursotaan. Viikossa Saksalla oli 600 miljoonaa uutta vihollista ja osan näistä peri myös Suomi 6.12.1941, kun britit, ym. Stalinin mielistelyssä julistivat sodan myös Suomelle. Vaikka eroa ei juuri huomannutkaan, sillä britit olivat kohdelleet jo ryöstöillään sekä takavarikoillaan Suomea kuin pa- hinta pukaria. Mitä sai pilkata tiedotusvälineissä, joista radion viestit tulivat täsmäajassa Suomeen. Lentäjän tytär Rosemary kertoo alkuperäistekstiin lisätyssä vuoden 2006 esipuheessaan muiden ohella isänsä laivueen 609. perinteet ja sen olemassa olon tälle vuosituhannelle asti, niin teos on ilmailukirjoista kiinnostuneille oiva anti. Kirjassa on totutusti Lauri Mäkelän hyvä käännös sekä joukko mielenkiintoisia ilmailuun liittyviä valokuvia. Lukija saa taas tiedon, kuinka ylivoimaisia Spitfiret olivat Mersuja vastaan! Itse näin joskun keskikesällä 1944, kun tienoillemme tuli helsinkiläinen it-patteri, ensikertaa Ruotsissa ilmestymään alkaneen "Det Bästa" (Valitut Palat") lehden, mistä muistan aina mainoksen, kuinka monta ME-109:ä Spitfire tilaston omaisesti tuhoaa ennen kuin tulee itse alas. Olisiko ollut suhde 6:1? Hyvä tuttuni Gösta Malm (19182002) oli jo YH:n aikana 1939 Pääesikunnassa kielimiehenä tiedustelussa sekä kääntäjänä ja Malm kertoi saaneensa juuri 29.11.1939 valmiiksi ne Lontoon sotilasasiamiehemme toimiston lähettämät tietoarkit uudesta Spitfirestä. Mikä työ meni Mannerheiminkin pöydälle Korkeavuorenkadulla. Vuoden 1944 nuori neuvostoarmeijan upseeri Ilja Mostsanski on myöhemmillään vuosillaan tuottanut kirjan taisteluista nimellä "Kannaksen suurhyökkäys 1944 venäläisin silmin". Teos kuvaa juuri sen vaiheen, mitä suuren ratkaisun kesällä tapahtui, mutta nimessä olisi kylläkin olla sana "neuvostoliittolaisin" silmin. Hyvä, että kirja on nyt myös aikaisemman ruotsinkielisen jälkeen ilmestynyt suomeksi, sillä teksti antaa hyvän kuvan siitä, mitä Stalinilla oli mielessääm vielä asevoimillaan 1944 ja mitä asia markkinoitiin neuvostoliittolaisille. Mikä on totuttuna käsityksenä vieläkin Putin-Venäjällä. Kymmenien kuvien sanoma näet vahvistaa puheeni. Parasta kirjassa on asiantuntija CarlFredrik Geustin esipuhe sekä lopussa Geustin 77 korjaus- tai täsnnystietoa. Muutoin kirjalla olisi voinut heittää vesilintua. Pekka Vanhala Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4, 00420 Helsinki (Prismaa vastapäätä) Ajanvaraus puh. (09) 566 0981 HAMMASLÄÄKÄRI KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 563 5393 · LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA JA HIERONTAA · KOTIKÄYNTEJÄ · ACU-HIERONTA LISÄNÄ HOITOIHIN Tutkijatohtori Pilvi Torsti johdattaa keskustelua aiheesta: Pelastuskirja. Nyt! Miten hyvinvointipalvelujen säilyttäminen onnistuu ja miten politiikka saadan pelastetuksi takaisin politiikkaan? HLL Eero Auvinen Tervetuloa! Säännöllinen suun ja hampaiden hoito kannattaa. Tiistaina 25.1. klo 19-20.30 Kaaelantie 86:n kokoustila Järjestää Kaarelan Sosialidemokraatit ry
• WOSSIKASSA TAPAHTUU!!! JOKA PÄIVÄ KLO 15-18 TANKKAUSTUNTI MA-PE KLO 10-14 BUFFETLOUNAS VIIKKO-OHJELMA: SU klo 15 ILMAISBINGOA, 10 KYSYMYKSEN TIETOVISA, PÄIVÄN KILPAILU ­ viikottain vaihtuva klo 18 KARAOKETANSSIT MA klo 18 TEXAS HOLD´EM karsintakilpailu (finaalissa jaossa 500,casinolahjakortti) TI TEEMATIISTAI 2,- hinnasto ­ ruokaa, juomaa TO klo 18 VANHAT PELIT ILTA, kaikille pelaajille hernekeittoa ja parhaimmat palkitaan PE klo 18 ILMAISBINGOA, klo 19 DARTS, klo 21 KARAOKEA 03:een Ravintola KE WOSSIKAN OLUTSEURAN JÄRJ. ILTAMAT LA SUPERLAUANTAI klo 15 alk. talo tarjoaa asiakkaille pientä purtavaa, pelejä, pub karaoke, kaikki laulaa!!! WOSSIKKA PITÄJÄNMÄKI Sulkapolku 3 www.restaring.fi 26.1. Päätoimittaja Kari Varvikko kertoo Mätäjoen historiasta klo 18.00 29.1. MSW vuosikokous, uuden hallituksen järj. bileiltamat TERVETULOA VIIHTYMÄÄN! Valmistamme ruoka-annoksia ja lounasta arkisin Perjantaisin elävää musiikkia tai karaoke klo 20.00 Karaoke lauantaisin klo 20.00 Tietovisa keskiviikkoisin klo 19.00 Bingo maanantaisin klo 20.00 Biljardi ja darts koska vain haluat Avoinna: ma-to 9 - 24 pe-la 9 - 02 su 9 - 23