No 7 16.9.2026 • 62. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY KAIKKI PARTURI-KAMPAAMOPALVELUT AMMATTITAIDOLLA KOKO PERHEELLE Soita tai varaa aika netissä 24/7 Meiltä myös Kevin.Murphy -tuotteet. TERVETULOA ! Salon Klipsi Kaari | Kantelettarentie 1 (Sokos) puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi AVOINNA ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 10-18 Ilmainen nouto & palautus! Pesemme matot, takit, peitot, päiväpeitteet, tyynyt, petauspatjat, pyyhkeet, lakanat. Kilopyykki. HELPOTA HELPOTA ARKEASI & NAUTI ARKEASI & NAUTI PUHTAUDESTA! PUHTAUDESTA! Pesumesta / Puh 050 4848 222 / www.pesulat.com HAMMASPROTEESITYÖT SOITA JA VARAA AIKA 050 4677 229 H aaga | K auppalantie 4 Valmistamme käsityönä uudet hammasproteesit Proteesien korjaukset ja pohjaukset EHT hammasproteesien asiantuntija WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI Klaneettitie 7, 00420 Hki | 045 7872 9240 Avoinna Ma-Pe 6.30-23, La 8-23, Su 9-23 KANNELMÄKI Liizi logo kaapin kylkeen PAINO perjantai 6. helmikuuta 2026 6.04.59 Uutta Kaaressa! Pese itse helposti ja säästä! Vuokraa pesurit Liizin automaatista – näillä peset sohvat, matot, autonpenkit, ikkunat ja terassit! Voit tilata automaattiin myös muita vuokratuotteita. Katso jättivalikoima: www.liizi.fi POWERED BY Liizin automaatti on kauppakeskus Kaaressa, -1 krs, Postin automaatin vieressä. Liizin vuokrausautomaatteja löytyy nyt Kaaren ohessa kauppakeskus Ainoasta, Isosta Omenasta ja Lippulaivasta 14.9.-1.11. Katso menu Kotisivuiltamme! Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel Kantsun sävelen leiKeviiKot! Luonnonsuojelualue Hakuninmaalle Prisma -tukku JÄT TIR IST IKK O Kimpitien suo, joka on saranevaa, on Helsingin mittakaavassa erittäin harvinainen ja hieno, vaikka onkin kooltaan melko pieni.
2 16.9.2026 Seuraava numero ilmestyy 21.10.2026. Aineisto toimitukseen 9.10. mennessä. Jumalanpalvelukset • Messu sunnuntaisin klo 10 Malminkartanon kappelissa ja klo 13 Klanulla. Huom. poikkeus su 25.10., jolloin messu vietetään Pitäjänmäen kirkossa klo 10. • Enkelien sunnuntain perhemessu su 4.10. klo 10 Malminkartanon kappelissa. Messun jälkeen perheiden aamupäivän ohjelmaa. • Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18 Klanulla. Parisuhteen parhaaksi Luentoja keskusteluillat kahtena torstaina klo 18–19.30 Klanulla. Luennot pitää perheneuvoja Tero Pulkkinen. Aiheet: 24.9. Lapsuudenperheen vaikutus parisuhteessa. 8.10. Läheisyys. Avoimet tilaisuudet parisuhteen teemoista tai ihmissuhdekysymyksistä kiinnostuneille. Kastepäivä/Vihkipäivä la 3.10. ja la 21.11. klo 10–18 Malminkartanon kappelilla. Tärkeät juhlat vähällä vaivalla Kannelmäen seurakunnan alueella asuville! Kastepäivä on mukava, helppo ja maksuton tapa järjestää kastetilaisuus vauvalle, taaperolle, teinille tai aikuiselle. Vihkipäivä on vaivaton tapa astella avioon tai saada siunaus solmitulle liitolle. Ilmoittautuminen seurakuntatoimistoon. Jokainen seurue saa oman juhla-ajan. Seurakunta tarjoaa juhlakahvit, kauniit puitteet ja lainaa tarvittaessa kastemekon. Mukaan juhlimaan voi kutsua läheiset. Ilmoittautuminen seurakuntatoimistoon. Seurakuntavaalit 2026 • Seurakuntamme valitsijayhdistykset esittäytyvät ma 19.10. klo 18 Malminkartanon kappelilla ja ma 26.10. klo 18 Klanulla. Tule tapaamaan ehdokkaita ja kuulemaan muun muassa valitsijayhdistysten arvoista ja tavoitteista! • Ennakkoäänestys 3.–7.11. Vaalipäivä 15.11. Lue lisää nettisivuiltamme ja osoitteessa seurakuntavaalit.fi. Anna äänesi kuulua. Sururyhmä läheisensä menettäneille torstaina 15.10., 29.10., 12.11., 26.11. ja 10.12. klo 18–19.30 Klanulla. Tiedustelut ja ilmoittautuminen 9.10. mennessä Nina Rajamäki, p. 050 3801 260, nina.rajamaki@evl.fi. Raamattuluento: Kaste, ehtoollinen ja rippi ke 14.10. klo 18 Malminkartanon kappelissa. Pastori Lea Kujanpää ja TT, rovasti Eero Junkkaala ja kirkkoherra Virpi Koskinen johdattavat aiheeseen Raamatun ja kristillisen teologian pohjalta. Illan päätteeksi vietetään ehtoollista. Kaarina Ruusuvirta Trio 15 vuotta -juhlakonsertti su 18.10. klo 18 Malminkartanon kappelissa. Kaarina Ruusuvirta, laulu, sävellykset ja tekstit, Jyrki Myllylä, klarinetti, saksofoni ja Kari Härkönen, piano. Konsertissa kuullaan trion rakastetuimpia kappaleita vuosien varrelta sekä uusia sävellyksiä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Teetä ja virsiä la 24.10. klo 16–19 Malminkartanon kappelissa. Tervetuloa tutustumaan teen ja virsien maailmaan yhdessä Sirkku Rintamäen ja Karoliina Korhosen kanssa. Ilmoittautumiset 18.10. mennessä: sirkku.rintamaki@evl.fi Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki. Seurakuntatoimisto ja Klanu, os. Klaneettitie 6–8 A. Toimisto palvelee puhelimitse p. 09 2340 3800 ma, ti ja to klo 10–13, avoinna asiointia varten ti ja to klo 10–13, kannelmaki.srk@evl.fi Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa FB: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet. IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka KANADALAISEN kuvanveistäjä Timothy Schmalzinin koditon Jeesus -veistoksia on sijoitettu eripuolille maailmaa. Kohtasin niistä yhden kesällä Dublinissa Christ Church katedraalin pihalla. Veistos esittää vilttiin kääriytynyttä ja penkillä nukkuvaa koditonta ihmistä, jonka tunnistaa Jeesukseksi sen jaloissa olevista ristiinnaulitsemisen jäljistä. Veistos pohjautuu Matteuksen evankeliumin jakeisiin, joissa Jeesus sanoo: ”Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.” Jeesus puhuu nälkäisestä, janoisesta, kodittomasta, sairaasta ja vangitusta. Hän puhuu heistä, jotka helposti jäävät yhteiskunnan reunoille. Hän myös samaistuu heihin. Diakoniatyöntekijänä kohtaan hyvin erilaisista lähtökohdista tulevia ihmisiä. Kohtaan ihmisiä, jotka voivat olla työttömiä, eläkeläisiä, maahan muuttaneita, yksinhuoltajia, epätoivon alle hukkuneita tai ruuhkavuosissa kamppailevia työikäisiä. Jokaisella on oma elämäntarinansa, omat huolensa ja toiveensa. Eräänä päivänä matkalla töihin bussipysäkillä nuori mies kysyi minulta varovasti, että meneekö seuraava bussi hänen kertomaan paikkaan. Hän näytti hieman riutuneelta ja päihtyneeltä, mutta kohteliaalta. Kerroin hänelle oikean bussin ja pysäkin. Bussia odotellessa hän kertoi juuri muuttaneensa Helsinkiin. Hän kertoi olevansa suuressa kaupungissa vielä eksyksissä. Hän kertoi minulle tulevaisuuden haaveistaan. Kuuntelin ja kohtasin henkilön ja hyvästelin bussin saapuessa. Diakoniatyössä kohtaamme apua tarvitsevan ihmisen, emme kohtaa vain ongelmaa tai tarvetta. Koditon Jeesus veistoskin muistuttaa myös siitä, että kutsu kohtaamiseen kuuluu meille kaikille. Lähimmäisen kuunteleminen ei ole vain diakoniatyöntekijöiden tehtävä. Se on jokaisen kristityn ja jokaisen ihmisen kutsumus. Voimme toteuttaa sitä omassa arjessamme: työpaikoilla, naapurustossa, bussissa tai kaduilla. Ystävällinen sana, kiireetön kohtaaminen tai rohkeus pysähtyä toisen rinnalle voi olla merkityksellisempää kohdatulle kuin arvaammekaan. Jeesus kutsuu meitä näkemään ihmisen. Hän haastaa meitä katsomaan ympärillemme. Keitä ovat tämän päivän nälkäiset ja kodittomat? Keitä ovat ne, jotka kärsivät yksinäisyydestä, mielenterveyden taakoista, taloudellisista vaikeuksista tai ulkopuolisuuden kokemuksista. Keitä ovat ne, joiden ääni jää kuulematta? Kristus on jo siellä, heidän kasvoissaan. Hän odottaa, että me pysähdymme kuuntelemaan ja kohtaamaan. Kun kohtaamme apua tarvitsevia ihmisiä, Jeesuksen mukaan kohtaamme samalla myös hänet. Heini Sinkko Diakoni Kannelmäen seurakunnassa Kutsu kohtaamaan Yritetään auttaa KULTATUKKU.FI Ole kultu . Kierrätä korut . HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1, avoinna ma-pe 10-18 HELSINKI • Kauppakeskus Easton (Hansasillan varrella), Kauppakartanonkatu 3, avoinna ma-pe 10-18 Vanhat korut ovat hienoja ja kullan louhinta tekee luonnolle huonoa. Siksipä ostamme ja myymme kultaa, hopeaa ja vintage-koruja. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. LIITY KAARELA-SEURAAN! Liittyminen on helppoa: maksa jäsenmaksu 15 euroa yhdistyksen tilille Nordea FI09 1004 3000 2043 03 ja kirjoita yhteystietosi viestikenttään. Lähetämme infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. Saat myös alennusta alueemme palveluista, mm. Ravintola Britanniassa, Ravintola Sävelessä, Parturi-Kampaamo Hiuspajassa ja Kaaren Suutarissa. TILAA NOUTO: p. 09 2418 770 PESULA Räsymatot alk. 50 €/m 2 TÖÖLÖNTULLIN T A R JO U S T A R JO U S 10 -15 % Vaate-, liinavaateja mattopesun ykkösmesta pääkapunkiseudulla Vesipestävät untuvatakit info@ttpesula.fi • www.ttpesula.fi ILMAINEN NOUTOPALVELU kotiovelta kotiovelle (koko pääkaupunkiseutu) tilauksen ollessa yli 100 € Muuten kuljetus vain 10 € sis. nouto & palautus Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi
16.9.2026 3 Pääkirjoitus HERÄSIN TAAS PAINONI NOUSUUN. Kesällä on niin helppoa olla sortseissa ja väljässä T-paidassa. Mikään ei kiristä, mikään ei paina. Tulee syötyä grilliruokaa lähes joka päivä, kuten myös erilaisia herkkuja, jäätelöä, pullaa, erilaisia kesäpiirakoita vaniljakastikkeen kera. Kesällä kuluu myös paljon kaljaa. On kuuma. Otanpa kaljan. Menen saunaan. Otanpa kaljan. Ai tulee vieraita grillaamaan? No otetaanpa kaljaa... Elokuu meni taistellessa sen kanssa, ettei tullut otettua kaljaa. Entä nyt? Jouduin edustamaan viime viikkoina pariinkin otteeseen puku päällä. Puvun housut... Nghn... Ei mene nappi kiinni. Kauluspaidat... Jokainen kaulasta liian kireä. Ei perkele! Jouduin menemään kauppaan. Onko tuttu juttu? Nyt on tehtävä jotain! Nyt on lähdettävä taas liikkeelle. Aivan sama minne, kunhan saa kropan liikkeelle. Aloitin jo karppaamisen, jätin kaljan pois kokonaan. Nyt vain painoa alaspäin ja kuntoa ylöspäin. Ylös, ulos ja lenkille. Olen saanut aina nautintoa ulkoilusta, joten se on helpoin tapa. Ihan kävellen. Toinen on kuntosali, joten sekin sopii. Ei muuta kuin toimeen... Kaarelassa voi harrastaa monipuolisesti kumpaakin. Meillä on upeat ulkoilumaastot kummallakin puolen Kaarelaa. Lähes joka kodista on vain kivenheittämä metsään. Reittien varrelta löytyy myös ulkokuntosaleja, joissa voi tehdä kaikkia mahdollisia lihaskuntoharjoituksia. Oma satsini näin alkuun on, että vedän ensin jonkin pituisen lämmittelyn ja tähtään sitten ulkokuntosalille, jossa treenaan isoimmat lihakset. Sitten jatkan ulkoilua vielä muutaman kilometrin verran. Ja kyllä kroppa kiittää. Ja aina ei tarvitse vetää samaa reittiä. Voi valita Kaarelan puiston tai Keskuspuiston. Vielä jokunen vuosi takaperin saatoin kulkea läpi kummankin puiston samana päivänä. Se tosin vaatii myös useamman tunnin aikaa. Hämeenlinnantien ylitys tai alitus on helppo tehdä monessa paikassa. Meillä on vieressä useitakin luontohelmiä, joita voi käydä ihastelemassa. Mikään ei voita Pitkäkoskea ja Haltialaa, mutta Mätäjoki tuskin jää niille paljoakaan. Jos ei ole aikaa kävellä, niin voi juosta tai ajaa reittejä läpi polkupyörällä. Keskuspuistosta löytyy pururatojen lisäksi myös salaisia polkuja, joissa pääsee sukeltamaan lähes koskemattomiin aarnimetsiin. Kiitos Helsingin kaupungin virkistysalueiden kunnosta ja metsien luontoarvoista todella välitetään. Metsästä löytyy useita merkittäviä luontokohteita, jonne kaupunki perustaa uusia luonnonsuojelualueita. Parhaimmillaan metsästä voi bongata vaikka liito-oravan. Keskuspuisto on myös merkittävä sieniapaja. Ei kannata mennä merta edemmäs... Kaarelaan, Hakuninmaalle, on perusteilla uusi luonnonsuojelualue, Kimpitien päähän. Siellä sijaitsevaa Kimpitien suota, joka on saranevaa, pidetään Helsingin mittakaavassa erittäin harvinaisena ja hienona, vaikka se onkin kooltaan pieni. Suo on jo suojeltu kaavassa, mutta nyt aluetta kasvatetaan suuremmaksi, sillä alueen pohjoisosassa esiintyy metsälitukkaa (EN), joka on uhanalainen ja erityisesti suojeltu laji. Esiintymä on Suomen mittakaavassa merkittävä. Käykää tutustumassa. Asukkaat voivat kertoa perustamisen toisessa vaiheessa mielipiteensä luonnonsuojelualueen hoitoja käyttösuunnitelmaan. Prosessi vie 2–3 vuotta. Kaupunki ilmoittaa yleisötilaisuuksista omilla verkkosivuillaan, todennäköisesti keväällä 2027. Ennen sitä on aikaa urheilla ja liikkua. Mars metsään ja nauttimaan ihanasta syyssäästä! Ei hikikään nouse enää niin helposti pintaan. Havumetsässä on niin mukavan helppo hengittää. Aah! Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Liikkuu, liikkuu... HOK-ELANTO LAAJENSI palveluitaan avaamalla uuden Prisma Tukun Kaaren Prismaan Helsingissä 19.8. Prisma Tukku tarjoaa laajan valikoiman tukkupakkauskokoisia tuotteita yrityksille, yhdistyksille sekä kotitalouksille, jotka tarvitsevat tuotteita suuremmissa erissä. Prisma Kaaressa uutta on tuoretuotteiden walk in -jääkaappi sekä alkoholijuomien tukkuvalikoima. Suurten hankintojen tekemisestä sujuvaa Uuden Prisma Tukun tavoitteena on tehdä suurten hankintojen tekemisestä mahdollisimman sujuvaa: perusvalikoima sisältää tuotteita arjen tarpeisiin kuivaelintarvikkeista tuoreja pakastetuotteisiin sekä take awayja käyttötarvikkeisiin. Valikoima on rakennettu erityisesti yritysasiakkaille, kuten ammattikeittiöille ja pk-yrityksille, sekä myös suurkuluttajille ja suurperheille, jotka haluavat ostaa kerralla enemmän. Prisma Tukussa tuotteet myydään isommissa, käytännöllisissä pakkauskoissa, jotka tekevät arjesta sujuvampaa. Mukana on lisäksi monipakkauksia sekä litroittain myytäviä tuotteita. Muista pilottimyymälöistä poiketen Prisma Kaaressa kokeillaan myös alkoholijuomien tukkuvalikoimaa, kuten olutpulloja ja kuohuviiniä monen kappaleen pakkauksissa. Lisäksi Kaaren Tukussa on niin laaja viileässä myytävien tuoretuotteiden valikoima, että niitä varten on toteutettu niin sanottu walk in -jääkaappi, johon asiakkaat kävelevät sisään, kertoo Prisma Kaaren johtaja Jari Kättö HOK-Elannosta. Prisma Tukun valikoima kattaa pilotissa noin 200 keskeistä tuotetta. Samalla valikoimaa kehitetään jatkuvasti: asiakkailta kerätään aktiivisesti tuotetoiveita, ja tarjontaa muokataan niiden perusteella, jotta valikoima vastaisi mahdollisimman hyvin todellisiin tarpeisiin. Suomen suurin Prisma Helsingin Kannelmäessä Kehä 1:n varrella hyvien kulkuyhteyksien varrella sijaitseva Kaaren Prisma on Suomen suurin Prisma, jonne saavutaan ostoksille laajalta alueelta. Prisma Tukku löytyy Kaaren Prisman sisältä puutarhatuotteiden läheisyydestä kulmauksesta, jossa sijaitsee myös oma kassapiste, jossa tukkuostokset voi kätevästi maksaa. Perille löytää seuraamalla lattiaopasteita. Jatkossa Kaaren Prisma Tukku on auki 24 h. Tukun valikoima on ostettavissa myös netissä S-kaupoista, ja tuotteet voi noutaa kätevästi suoraan autoon Prisman noutopisteeltä. Uskomme, että Kaaren Prismassa on kysyntää tukkumaisille suurpakkauksille. Nyt suuremmatkin ostokset voi tehdä helposti yhden tutun Prisma-käynnin yhteydessä. Odotamme innolla pilotin käynnistymistä, sillä se on erinomainen lisä Prisman jo ennestään laajaan valikoimaan, Kättö sanoo. Vastaava Prisma Tukku -pilotti käynnistyi elokuun alussa Tampereella Kalevan Prismassa. Tampereella muutama viikko sitten avattu Prisma Tukku on herättänyt todella suurta kiinnostusta. Isompien pakkausten tarpeesta ja pienravintoloiden kohderyhmän tavoittamisesta kertovat aloitusviikolla muun muassa kahden kilon burgerlihapötkön, viiden ja kymmenen litran rapsija oliiviöljypakkausten, 750 gramman halloumijuuston sekä isojen kertakäyttökäsinepakkausten hyvä menekki. Toki myös innokkaat kotikokit ovat voineet käydä ostamassa 10 kilon kaurahiutalesäkin, kahden ja puolen kilon mangopalapakkauksen tai viisi kiloa fusillipastaa tai riisiä – näitä on myyty myös hyvin, iloitsee suunnittelujohtaja Mika Lyytikäinen SOK Marketkaupan ketjuohjauksesta. Helsingin jälkeen seuraava Prisma Tukku -pilotti on avattu Oulussa. Prisma Tukku Kaaren Prismassa • Avattiin Helsingin Kannelmäessä Prisma Kaareen elokuussa. Kaaren Prisma Tukku on auki 24 h. • Prisma Tukku sijaitsee Kaaren Prisman sisällä puutarhatuotteiden läheisyydessä kulmauksessa. Perille löytää seuraamalla lattiaopasteita. • Tuotevalikoimaan pääsee tutustumaan osoitteesta: https://www.s-kaupat.fi/prismatukku • Prisma Tukun valikoima on ostettavissa myös netissä S-kaupoista, ja tuotteet voi noutaa kätevästi suoraan autoon Prisman noutopisteeltä. • Prisma Tukun valikoima on kaikkien saatavilla, erillistä tukkukorttia ei tarvitse. Prisma-tukku Kaareen Suomen suurimpaan Prismaan Helsingin Kaareen avattiin elokuussa uusi Prisma Tukku – erikoisuutena walk in -jääkaappi Elokuussa avattu Prisma Tukku on herättänyt suurta kiinnostusta. Tukun erikoisuus on Walk-in jääkaappi. Kuvat Jauri Varvikko
4 16.9.2026 OLI SADELLUT PITKIN PÄIVÄÄ , välillä tihutellen, välillä rankkasateen lailla. Illan suussa taivas kirkastui ja päätin lähteä koko päivän suunnittelemalleni kävelylenkille. Suuntasin kulkuni Talin huipulle ja Pajamäen kupeeseen. Hämmästelin miten moni oli juoksulenkillä, etenkin nuoria naisia oli liikkeellä useampi. Parikymmentä vuotta sitten selvitin ensimmäisen kerran miten paljon Pitäjänmäen suuralueella (Konala, Reimarla, Marttila, Tali, Pajamäki, Pitäjänmäen yritysalue) asuu li 64-vuotiaita. Määrä oli sama kuin koko Helsingissä eli 16-17prosenttia. Nyt joka viides helsinkiläinen on yli 64-vuotias ja koko maassa joka neljäs on yli 64-vuotias. Tilastollisesti Pitäjänmäen suuralue noudattaa koko Helsingin kaavaa. Poikkeuksena on Pajamäki, jonka asujamisto on viimeisten vuosien aikana nuorentunut siinä missä muissa suuralueen osissa väestö on vanhentunut. Vielä kymmenen vuotta sitten lastenvaunut olivat aika harvinainen näky Pajamäessä, eivät enää. Lenkkeilijöiden runsaslukuisuus ilahdutti minua. Liikunnasta pitävän mieli piristyy myös Pajamäen pallokentän kuhinasta. Ja pakko on myös arvostaa Talin golf-kentän pelaajia. Lisää palaajia löytyy kun lähestytään Munkkivuorta: on tenniksen pelaajia ja keilaajia. Näennäisesti tuntuu että pääkaupunkiseudulla on runsaasti liikuntapaikkoja kaikenikäisille ja monien lajien harrastajille. Näin ei kuitenkaan ole. Hurjimmat tarinat kertovat miten hyvinkin pienet jääkiekkoilijat ja taitoluistelijat joutuvat harjoittelemaan illan viimeisinä tunteina, kun muita vuoroja ei ole saatavilla. Tavan takaa kuulen toivomuksen omasta uimahallista Länsi-Helsinkiin. Olin jo parikymmentä vuotta sitten mukana vaatimassa ilmaisia uimahallivuoroja helsinkiläisille ikäihmisille. Tämän vuoden alusta lähtien 68 vuotta täyttäneet ovat päässet Helsingin kaupungin omiin uimahalleihin maksutta arkisin klo 11-15. Etu ei koske pelkästään helsinkiläisiä, vaan kaikki yli 68-vuotiaat pääsevät maksutta uimahalleihin. Mutta kaupungin uimahalleja ovat vain Itäkeskus, Jakomäki, Pirkkola ja Yrjönkatu. Kaikki muut ovat Urheiluhallit Oy:n halleja ja niihin ei ilmaiseksi pääse. Helsingin kaupunki omistaa Uimastadionin ja Kumpulan maauimalat, niihin ei ilmaiseksi ole vanhalla väestöllä asiaa. Toive uudesta uimahallista ulkoaltaineen Länsi-Helsinkiin ei ole aiheeton. Jotain muutakin meille voisi antaa kuin pikaratikoita. Leena-Maija Tuominen Liikunta tarvitsee paikkoja Sijaistai vastaanottoperheeksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle? Vuonna 2025 kauttamme löysi kodin yli 50 pitkäaikaisesti ja 130 lyhytaikaisesti sijoitettua lasta. Voisiko juuri sinun perheesi tarjota turvallisen kodin lapselle? Ilmoittautumiset: Lauri Holopainen 040 676 9716 lauri.holopainen@luvn.fi luvn.fi/sijaisperheeksi Ilmoittaudu mukaan seuraavaan sijaisvanhemmille tarkoitettuun ennakkovalmennukseen! Hakuninmaalle luonnonsuojelualue Hakuninmaalle, Kimpitien pohjoispäähän, ollaan perustamassa luonnonsuojelualuetta. HELSINGIN KAUPUNKI järjesti asian osalta yleisötilaisuuden, jossa tutustuttiin maastokäynnillä tulevaan luonnonsuojelualueeseen ja sen luontoarvoihin ja keskusteltiin luonnosta ja virkistyskäytöstä. Asukkailla oli mahdollisuus kertoa omia näkemyksiään sekä keskustella hoidon ja käytön suunnittelusta kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Osa kaupungin luonnonsuojelualueohjelmaa Hakuninmaan luonnonsuojelualue kuuluu Helsingin kaupungin luonnonsuojelualueohjelman 2025-2038 kohteisiin. Ohjelman toteutuminen kaksinkertaistaa Helsingin luonnonsuojelualueiden maapinta-alan nykyisestä 5,2 prosentista 10,9 prosenttiin. Suojeltujen merialueiden pinta-ala kymmenkertaistuu nykyisestä yhdestä prosentista 11,7 prosenttiin. Luonnonsuojelualueohjelma on yksi luontoarvojen säilyttämisen ja lisäämisen työkalu kaupungissa. Lajiston ja luontotyyppien monimuotoisuuden säilyttämisen lisäksi luonnonsuojelualueilla turvataan asukkaiden virkistysja retkeilymahdollisuuksia. Alue on tarkoitus viedä päätöksentekoon keväällä 2027. Arvokkaita kasvikohteita ja uhanalaisia luontotyyppejä Hakuninmaalle perustettavan suojelualueen suojeluperusteissa on etenkin arvokkaat kasvikohteet ja uhanalaiset luontotyypit. Näistä esim. Kimpitien suo, joka on saranevaa (VU, vaarantunut) on Helsingin mittakaavassa erittäin harvinainen ja hieno, vaikka onkin kooltaan melko pieni. Suo on jo aiemmin suojeltu kaavassa. Alueen pohjoisosassa esiintyy metsälitukkaa (EN, erittäin uhanalainen), joka on uhanalainen ja erityisesti suojeltu laji. Esiintymä on Suomen mittakaavassa merkittävä. Tiedot luontoarvoista ja luonnonsuojelualueohjelman alustavista rajauksista näkyvät Helsingin kaupungin karttapalvelussa Helsingin karttapalvelu Ympäristöja luonto -teeman alla. Kesällä 2026 tehtyjen luontoselvitysten tulokset tulevat karttapalveluun pienellä viiveellä. Ei suuria muutoksia Suojelualueen perustaminen ei välttämättä muuta alueen virkistyskäyttöä juurikaan. Perustamisvaiheessa määritellään luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräykset, joissa voidaan esim. liikkumista ohjata tai rajoittaa olemassa oleville reiteille luontoarvojen säilymisen turvaamiseksi. Hakuninmaan luonnonsuojelualueen kohdalla metsässä kulkevat kevyenliikenteen väylät rajaavat luonnonsuojelualuetta, ja tekevät sen saavutettavaksi. Hoitoja käyttösuunnitelmassa voidaan tuoda esiin alueen luontoarvojen säilyttämisen ja parantamisen kannalta merkittäviä toimia, kuten ennallistamista, kulun rajoittamista tai vieraslajien poistoa. Etenkin luonnonsuojelualueen suojeluperusteena olevien luontoarvojen turvaaminen on tärkeää hoitoja käyttösuunnitelmassa. Luonnonsuojelualueen perustamisprosessi Luonnonsuojelualueen perustamisen prosessi kestää tavallisesti 2-3 vuotta. Uusia luonnonsuojelualueita perustetaan pääasiassa voimassa olevan luonnonsuojeluohjelman mukaan. Luonnonsuojelualueiden perustamiseen kuuluu yleisön kuuleminen 2 eri vaiheessa. Ensiksi järjestetään yleensä maastotilaisuus, jossa tiedotetaan perustamisesta ja sen lähtökohdista. Toisessa vaiheessa asukkailta ja järjestöiltä kysytään mielipidettä luonnonsuojelualueen hoitoja käyttösuunnitelmaan. Toinen vaihe voidaan järjestää lähitilaisuutena, etänä Teams-tilaisuutena tai verkossa avoimella kyselylomakkeella. Asukkaiden tiedot ja kommentit alueen luonnosta, virkistyskäytöstä kuin historiastakin ovat tärkeitä perustamisen ja hoitoja käyttösuunnitelman laatimisessa. Perustamisesitys sekä hoitoja käyttösuunnitelma menevät kaupunkiympäristölautakunnan ympäristöja lupajaoston käsittelyyn. Kaupungin hallitus päättää hakea luonnonsuojelualueen perustamista. Uudenmaan elinvoimakeskus tekee luonnonsuojelualueen rauhoituspäätöksen ja Lupaja valvontavirasto hyväksyy hoitoja käyttösuunnitelman. Hakuninmaan luonnonsuojelualueen perustaminen on tarkoitus viedä ympäristöja lupajaostoon käsittelyyn keväällä 2027. Yleisötilaisuus hoitoja käyttösuunnitelmasta pidetään sitä ennen, todennäköisesti keväällä 2027. Kaupunki tiedottaa tilaisuuksista omilla verkkosivuillaan ja pyrkii löytämään lisäksi paikallisia väyliä tiedotukseen. Luonnonsuojelualueen alustava rajausehdotus violetilla. Arvokkaat kasvikohteet merkitty vihreällä. Kimpitien suo sijaitsee alueen eteläpäässä, metsälitukkaesiintymä pohjoisosassa. Luonnonsuojelualueen pohjoisosassa, aivan ulkoilureitin välittömässä läheisyydessä, esiintyy erittäin uhanalaista metsälitukkaa. Esiintymä on Suomen mittakaavassa merkittävä. Kuva Jauri Varvikko
5 16.9.2026 PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi Bök i Kårböle PÅ MIN VÄG HEM med bilen längs Runosångarvägen möts jag av det nya skolbygget som håller på att färdigställas för 750 elever från vår stadsdel. Ofta känner jag en overklig känsla av att bli överväldigad av denna enorma byggnad mitt i ett litet egnahemshusområde omringad av grönska. Många gånger har jag tänkt hur månne en liten förstaklassist kommer att känna sig när hen skall börja sin skolgång, eller kanske förskolebarnen redan skall börja där? Har man beaktat barnens verkliga behov när man bygger nytt? Mitt inre barn skulle vara skräckslaget av att komma till en sådan byggnad. Ifall jag känner obehag som vuxen så hur skall inte ett barn känna det? Jag är inte insatt i stadens planeringsprocesser och undrar bara högt hur barnen blir hörda och beaktade när man skapar miljöer där de skall formas för sina vuxenliv. De upplevelser barn har under sin skolgång påverkar deras liv på ett fundamentalt plan. Sociologen och forskaren Sari Näre konstaterar i en färsk artikel att vi ännu inte lyckats få bort mobbningen ur våra skolmiljöer och vi har ett växande fenomen av barn som inte vill gå till skolan. I en stor skola är ett känsligt barn speciellt utsatt. Hur många kommer inte att känna sig osynliga och rädda? Vår kultur är inte speciellt barnvänlig och vi är inte speciellt lyhörda för barnens behov. Det är tyvärr så att vi planerar och skapar utgående ifrån ekonomi, skalfördelar och effektivitet istället för mänskliga värderingar och respekt för våra sanna behov. De mindre byskolorna i våra förorter försvinner med nybyggandet. Dagvården har gått igenom samma process. Den fysiska miljön har stor inverkan på vårt välmående och den möjliggör eller förstör möjligheter till sund och trygg växelverkan och framför allt till möjligheten att bli sedd och bekräftad. Några hundra meter från den nya skolan ligger vår svenskspråkiga byskola i en vacker miljö med tre mindre hus varav två är från 1800-talet. Jag är mycket tacksam över att denna kunnat bevaras och det är väl kanske en minoritets förmån. Det finns sällsynta förmåner med att vara en minoritet med gamla rötter i en föränderlig värld, som allt mera drivs av storhetsvansinne och bristande resurser. Hur hittar vi till det som är lagom och tillräckligt och som vi har en förmåga att handskas med? Förra veckan valde vi att cykla till Sello i Alberga för vår shopping av en födelsedagspresent och där fick jag samma känsla av att köpcentret är för stort att navigera i. Jag tappar känslan av att veta var jag är och vart jag är på väg när det är för mycket stimulans från omgivningen. Vi gick från den ena stora butiken till den andra och det slutade med att vi cyklade till vårt eget Kaari igen och där fick jag känslan av att det är ett mänskligt köpcenter när det gäller storleken. Vi hittade en passlig present och vi kunde inte låta bli att skratta åt oss själva vi hittade oss själva i bekanta Kaari igen. Så är det att vara människa, vi behöver trygga förutsägbara miljöer för våra dagliga liv och det gäller främst barnen, men också de av oss vuxna vars nervsystem inte orkar med för mycket yttre stimulans. Vi blir helt enkelt för stressade och vi vet inte hur vi skall kunna lugna ner oss i en miljö som inte stöder återhämtning och lugn och ro. Harriet Fagerholm Kårböle Gille r.f. Betraktelser från min närmiljö i Kårböle OMPELIMO Vaatetarina P. 040 965 9349 Klaneettitie 6-8 A, 00420 Helsinki Vaatetarina.fi Uuden väestöennusteen mukaan Helsingin väestö kasvaa 800 000 henkeen vuoteen 2038 mennessä. Väestönkasvua vauhdittaa ulkomailta Helsinkiin suuntautuva muuttoliike. Samaan aikaan väestö ikääntyy, kotimainen muuttovoitto pienenee ja kuolleiden määrä kasvaa. Helsingin kaupunginkanslian uusi väestöennuste sisältää tiedot väestönkehityksestä ikäryhmittäin vuoteen 2070 asti sekä kieliryhmittäin ja kaupungin osa-alueittain vuoteen 2040 asti. HELSINGIN VÄKILUKU oli 694 392 henkeä vuoden 2025 lopussa. Ennusteen ja kaupungin arvion mukaan 700 000 asukkaan raja on ylittynyt elokuussa 2026. Helsingin väkiluku on kasvanut muutamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta koko 2000-luvun ajan keskimäärin 5 500 hengellä vuodessa. Uuden väestöennusteen mukaan kasvu jatkuu. Väkiluku kasvaa lähivuosina noin 8 000–9 000 hengellä vuodessa, mutta kasvu hidastuu ennustekauden loppupuolella. Helsingissä on vuonna 2040 noin 822 000 asukasta ja vuonna 2070 ennusteen mukaan yli miljoona asukasta. – Väkiluku kasvaa, kun Helsinkiin muuttaa enemmän ihmisiä kuin Helsingistä pois ja syntyneitä on enemmän kuin kuolleita. Tulevaisuudessa Helsingin väestö ikääntyy. Yhä suurempi osa kasvusta on muuttovoiton varassa, minkä kehitys vaihtelee vuosittain, toteaa tutkija Hertta Sydänlammi Helsingin kaupungilta. Väestöennuste perustuu asiantuntijaarvioihin syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen kehityksestä. Ennuste laaditaan väestötieteellisellä kohorttikomponenttimallilla. Lisäksi laaditaan erilliset ennusteet ruotsinkieliselle väestölle ja kaupungin osa-alueille. Muuttovoitto pysyy korkealla tasolla Helsinki on saanut muuttovoittoa ulkomailta koko 2000-luvun, eli kaupunkiin on muuttanut ulkomailta enemmän ihmisiä kuin kaupungista ulkomaille. Vuonna 2025 ulkomailta saatu muuttovoitto oli 3 200 henkeä. Myös kotimainen muuttovoitto on ollut pääsääntöisesti positiivista, keskimäärin noin 2 000 henkeä edellisen kymmenen vuoden aikana. – Ulkomailta Helsinkiin suuntautuva muutto on kasvanut viime vuosina. Se on myös tulevaisuudessa kaupungin väestönkasvun tärkein ajuri. Mahdollisten tulijoiden joukko on ulkomaisessa muuttoliikkeessä huomattavasti suurempi kuin kotimaisessa muuttoliikkeessä, Sydänlammi kertoo. Ulkomailta saatavan muuttovoiton arvioidaan asettuvan noin 5 000 hengen vuositasolle, kun taas kotimaisen muuttovoiton arvioidaan laskevan asteittain noin 1 800 henkeen vuoteen 2040 mennessä. Ennusteen alkuvuoteen 2026 vaikuttaa Viron kansalaisten väestörekisteritietojen korjaus, joka pienentää väliaikaisesti muuttovoittoa. Syntyneitä on lähivuosina enemmän kuin kuolleita Helsingissä syntyi viime vuonna 6 842 lasta. Syntyvyys on Helsingissä muuta maata matalammalla tasolla. Syntyneiden lasten määrä kasvaa kuitenkin lähivuosina loivasti, koska hedelmällisessä iässä olevien naisten määrä kasvaa muuttoliikkeen ansiosta. Väestön ikääntyessä kuolleiden määrä kasvaa syntyneiden määrää nopeammin. Kasvu on kuitenkin hidasta, ja kuolleita ennustetaan olevan syntyneitä enemmän vasta vuonna 2060. Vanhimpien ikäryhmien väestö kasvaa muita nopeammin Väestönkasvu kohdistuu erityisesti vanhempiin ikäryhmiin. Vähintään 75-vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2040 loppuun mennessä nykyisestä 62 000 hengestä 82 000 henkeen. Nuoremmat ikäryhmät kasvavat iäkkäämpiä vähemmän. Alle 15-vuotiaiden lasten määrän ennustetaan kasvavan Helsingissä maltillisesti. Vuoden 2025 lopussa alle 15-vuotiaita lapsia oli 96 700. Vuonna 2040 heitä ennustetaan olevan noin 10 000 enemmän. Väestönkasvu painottuu uusille asuntorakentamisen alueille Helsingin alueittainen väestöennuste on laadittu vuosille 2026–2040. Väestömäärän muutos kohdentuu ennusteen mukaan epätasaisesti kaupungin eri osiin. Uudisrakentaminen ohjaa väestön alueellista kasvua. Koko kaupunkiin ennustetaan valmistuvan vuosina 2026–2040 keskimäärin 5 500 asuntoa vuodessa. Suurpiireistä eniten kasvaa Keskisen suurpiirin väestö, noin 36 000 hengellä vuoteen 2040 mennessä. Keskiseen suurpiiriin rakennetaan runsaasti uusia asuntoja erityisesti Kalasatamaan ja sen ympäristöön sekä Pasilan alueelle. Väestönkasvu näkyy erityisesti alle kouluikäisten ja peruskouluikäisten määrän kasvuna. Läntisen suurpiirin väestö kasvaa noin 21 400 hengellä ja Eteläisen suurpiirin väestö noin 20 000 hengellä. Kaakkoisen suurpiirin väestö kasvaa noin 16 500 hengellä ja Itäisen suurpiirin väestö noin 12 500 hengellä. Kaarelan peruspiirin väkiluvun arvioidaan olevan vuonna 2040 reilut 40 000 ihmistä. Ruotsinkielinen väestö kasvaa muuta väestöä hitaammin Äidinkieleltään ruotsinkielisiä oli Helsingissä vuoden 2025 lopussa 37 349. Määrän ennustetaan kasvavan 40 100 henkeen vuoteen 2040 mennessä. Ruotsinkielisten väestöosuuden ennakoidaan kuitenkin laskevan vuoden 2025 lopun 5,4 prosentista noin 4,9 prosenttiin, koska kaupungin koko väestö kasvaa ruotsinkielistä väestöä nopeammin. Ruotsinkielisten määrä kasvaa erityisesti Keskisessä suurpiirissä, jossa myös asuntorakentaminen on vilkasta. Helsingin väestöennusteen 2026 tietokooste on julkaistu verkossa. Helsingin väestöennusteen kaikki tiedot ovat lisäksi saatavilla Aluesarjat-tietokannasta iän ja sukupuolen mukaan vuoteen 2070 asti sekä osaalueen ja äidinkielen mukaan vuoteen 2040 asti. Ennusteen menetelmät on kuvattu vuoden 2025 ennusteraportissa. www.hel.fi/fi/uutiset/vaestoennuste-helsinki-kasvaalahivuosina-lahes-9-000-hengen-vuosivauhtia Väestöennuste: Helsinki kasvaa lähivuosina lähes 9 000 hengen vuosivauhtia Väestö yhteensä 31.12. 2026 2040 Kannelmäki 13 783 15 998 Maununneva 2 858 2 530 Malminkartano 9 343 10 927 Hakuninmaa 2 770 2 660 Kuninkaantammi 3 994 6 083 Honkasuo 926 2 044 Kaarelan peruspiiri 33 674 40 243 Kaarelan väestöennuste 2026 2040
6 16.9.2026 Toisinajattelija To isi naj att eli ja 9-11-tapahtumat: Avoin tapaus 25 VUOTTA SITTEN kaksi lentokonetta törmäsi WTC-torneihin jotka syttyivät palamaan törmäyskohdasta ja luhistuivat myöhemmin. Teräsrakenteiden luhistuminen herätti laajaa hämmästystä. Mm. Donald Trump, korkeita teräsrunkoisia rakennuksia rakennuttaneena, sanoi tuoreeltaan, ettei teräsrakennuksen sortuminen tuolla tavoin ole mahdollista. Tosin Trump peruutti lausumansa myöhemmin. Pentagoniin osui samana päivänä jokin, mutta siinä tapahtumassa on vahvoja ristiriitaisuuksia, lähinnä onnettomuuskoneen kaksi ristiriitaista lentoreittiä. Pennsylvanian Shanksvilleen pudonnut lentokone oudoksutti, kun reportteri saapui päivittelemään lähes tyhjää kuoppaa, mihin kone oli väitetysti pudonnut. Materiaalin häviämättömyyden laki tuntui kumoutuneen, kun lentokoneesta ei ollut jäänyt jäljelle juuri mitään. Muutaman pellinpalan lisäksi kuopan reunalta löytyivät kahden lentokonekaaparin passit ja kaapparin käyttämä bandanna, pääliina. Bandannakin oudoksutti, kun vain shiiat käyttävät bandannaa ja kaapparit olivat sunneja. Muu kone löytyi myöhemmin pikku järven toiselta puolelta, mutta epäilijät eivät edelleenkään oikein usko, että lentokone voisi pompata kovin pitkälle nokalleen syöksymisen jälkeen. Tapahtuneiden turmien tutkinta viivästyi kohtalokkaasti. Vasta 441 päivää turmien jälkeen saatiin kokoon tutkimuslautakunta. Siinä vaiheessa teräsrakenteet oli jo rahdattu romuna Aasiaan ja sulatettu uusiokäyttöä varten. Reaktioita tapahtumiin Presidentti George W. Bush ilmoitti, että kyseessä oli sotatoimi ja näin alkoi sota terrorismia vastaan. Sotatoimista ei ole tarpeen järjestää onnettomuustutkntaa, joka selittää hidasta tutkinnanaloitusta ja sitä ettei tutkintaan panostettu kuten olisi jouduttu tekemään siviilionnettomuuden ollessa kyseessä. Parin päivän sisällä alkoi jo puhe kostotoimista, vaikka syyllisistä ei ollut vielä tietoa. Suurimpien syyllisten, kaappareiden, olisi luullut kuolleen törmäyksissä, joten kostamisen luulisi olevan vaikeaa. Pian tapahtumien jälkeen laivastoosastot lähtivät höyryämään kohti Aasiaa. Osama bin Laden ja al-Qaida Pian pääsyylliseksi arvioitiin Osama bin Laden. Tämä oli jo etsintäkuulutettu syyllisenä aikaisempaan hyökkäykseen yhdysvaltalaista sota-alusta vastaan. Edellisenä vuonna USA oli käyttänyt miljardi dollaria saadakseen bin Ladenin kiinni. Tämä oli joutunut siirtymään tiettömien taipaleiden taakse, puhelinten ja tietoliikenneverkkojen ulottumattomiin Afganistanissa. Niistä oloista käsin luulisi olleen vaikeaa orkestroida iskua. On hiukan kyseenalaista onko mainittua yhteenliittymää nimeltä al-Qaida koskaan ollut olemassakaan. Erilaisia ja erillisiä terroristisoluja toki. al-Qaida on ollut mukava yleisnimitys monenkarvaisille porukoille. Hyökkäys Afganistaniin Kostotoimet toteutuivat Afganistanissa. Vaikka täysin tiedettiin etteivät talibanit olleet osallistuneet mihinkään maansa ulkopuoliseen terroritekoon, niin syyksi luettiin se, että talebanit toimivat Osama bin Ladenin vuokraisäntänä, eli olivat sallineet bin Ladenin asuvan Afganistanissa. Talebanit pahoittelivat terroritekoa ja ehdottivat että bin Laden voitaisiin luovuttaa johonkin maahan jossa bin Laden voisi saada oikeudenmukaisen, puolueettoman oikeudenkäynnin. Se vaihtoehto ei kiinnostanut USA:n hallintoa. Mutta takaisin turmaan... Miten tornit luhistuivat Lentokoneiden osumien jälkeen on otettu valokuva Edna Cintrónista heiluttamassa koneen tekemästä reiästä. Huomiota kiinnittää se, ettei koneesta näy juuri jälkeäkään. Vaikka kone törmäisi vuoreen, pyrstö jää yleensä melko ehjäksi ja siinä olevat mustat laatikot. Tässä tapauksessa eivät näytä jääneen. Myöhemmin palo intensifioituu ja ensimmäisenä luhistuvan tornin osumakohdasta vuotaa sulaa metallia. Kysyä voi mistä niin suuri kuumuus voi olla peräisin, kun koneiden polttoaine paloi törmäyshetkellä eikä toimistokalusteet ja paperit aiheuta suurta palokuormaa, eikä rakennuksissa pitäisi olla mitään mikä palaisi niin kuumana että teräs sulaisi. Jälkimmäinen luhistuva rakennus hehkuu punaisena kolmen kerroksen korkeudelta ja on selvää että mainitut kerrokset romahtavat. Epäselväksi jää, mistä aiheutui moinen kuumuus. Epäselvää on myös, miksi romahtaminen jatkui alkuromahduksen jälkeen, sillä rakenneteräkset nimenomaan ovat lujimmillaan ylhäältä päin kohdistuvia iskuja vastaan. Pian onnettomuuden jälkeen esitetään ns. pannukakkuteoria missä lattiat irtoavat rungosta ja putoavat toinen toistensa päälle kuin pannukakut. Näin ei voi kuitenkaan tapahtua, kevytrakenteiset peltilattiat eivät voi irrota. Ainoa selitys on, että kerros kerrokselta teräksiset ontelopalkit nurjahtavat. Tämä on heikko selitys, kun suurimmat pystyteräksiin kohdistuvat voimat aiheutuvat myrskytuulesta, joka kuormittaa rakennusta. Myrskytuuliin verrattuna teräksiset ontelopalkit kestävät ylhäältä kohdistuvan puristusvoiman leikiten. Kaiken lisäksi kaikkialle sinkoutuvan materiaalin takia luhistuva rakennus kevenee huomattavasti romahtamisen jatkuessa. Epäselväksi jää miksi rakennus luhistuu maahan asti, vaikka alimpien kerrosten teräkset ovat järeimmät ja huomattava osa rakennuksen painosta on jo poistunut niiden päältä. WTC 7 Suurimpia epäilyksiä on kohdistunut 47-kerroksiseen WTC 7-rakennukseen, joka luhistui vapaan pudotuksen nopeudella, vaikka siihen ei osunut mikään lentokone. Rakennuksessa oli kyllä tulipalo, mutta se oli epäkeskinen, eikä sen olisi pitänyt aiheuttaa symmetristä luhistumista. Gallupissa 69,7 % yhdysvaltalaisista on ollut sitä mieltä, että tietoja salataan, erityisesti koskien WTC7:n romahtamista. WTC7 ei ollut sekään mikään pieni rakennus, pituus oli 100 metriä ja leveys 43 metriä, korkeus 190 metriä. Yhden tulipalon pitäisi voida palaa useita päiviä, ennenkuin vakavaa vaaraa luhistumisesta voisi aiheutua. Otetusta videosta ala-aulassa käy ilmi, että ihmiset ovat ymmällään, kun heidän kerrotaan joutuvan poistumaan pian luhistuvasta rakennuksesta. WTC 7 oli reilusti korkeampi kuin Kruunuvuoren sillan pyloni ja tornit kolme kertaa pylonia korkeammat. ”Itsemurhaiskut” HS:n otsikko oli muutama päivää tapahtumien jälkeen: ”Itsemurhaiskut edellyttivät taitavia lentäjiä”. Matkustajakonetta ei ole suunniteltu suuriin nopeuksiin matalissa korkeuksissa, ilma on liian tiheää. Kone joutuu kolmeaksiaalikeinuntaan kovassa nopeudessa (ns. dutch rolling) ja siivet voivat revetä irti. Näissä oloissa suoraan torniin lentävä kone jopa peippailee, eli kallistaa konetta juuri ennen osumaa, jolloin miltään osin lentokone ei ohita maalia. Tässä ei onnistu kuin kokenut lentäjä. Toinen kone lähestyy kohdetta kaartaen, mikä tekee osumisesta vielä hankalampaa. Keneltä tahansa kone menisi erittäin helposti kokonaan kohteen ohi, sillä sivuliukumisen määrää on vaikeaa arvioida. Oma lukunsa on, miksi ammattitaitoinen lentäjä haluaisi uhrata itsensä. Edes terroristeiksi nimetyt eivät ole vaikuttaneet kovin fanaattisilta uskovaislta. Vuonna 2001 ei ole vakavasti pohdittu, olisiko kyse voinut olla kauko-ohjauksesta. Vaikka droonien ohjaaminen on nykyään jo aivan jokapäiväistä, olisi jo vuonna 2001 kyetty kauko-ohjaamaan matkustajakonetta. Koneiden suhteen on muitakin avoimia kysymyksiä joita ei tässä mahdu käsittelemään. Pentagonin kone Pentagoniin osuneella koneella on esitetty kaksi erilaista, toisensa poissulkevaa reittiä. Pian tapahtuminen jälkeen kuuluisuuteen nousi taksikuski Lloyde England, jonka taksin tuulilasin läpi lensi lentokoneen irrottama valaisinpylväs. Tästä on ollut täyden aukeaman kuva päälehdissämme ja Englandia on haastateltu laajasti mediassa. HS:n kuvassa Englandin taksi seisoo overpassilla, ylikulkukäytävällä, tuulilasi rikkonaisena ja savuava Pentagon näkyy taustalla. Huomiota kiinnittää, että kone olisi osunut hyvin vinosti osumakohtaan, olisipa jopa saattanut kimmota siitä pois. Kone on tullut siis hyvin matalalla juuri Englandin taksin yli. Jonkin ajan kuluttua kerrotaan, että koneen musta laatikko on saatu pelastettua ja julkistetaan koneen reitti. Mutta kun se reitti tuleekin suoraan kohden Pentagonin osumakohdan seinää. Englandin auto ja overpass jää reilusti oikealle kädelle. Tätä ristiriitaa ei voi selittää. Muutenkin, Pentagon ja sen ympäristö on täynnänsä valvontakameroita. Kuitenkin vain yksi muutaman sekunnin mittainen otos saapuvasta koneesta on suostuttu pitkin hampain julkaisemaan. Siitä ei voi päätellä mikä lentolaite on oikeastaan kyseessä. Shanksvillen kone Yksi oudoimpia kohtauksia on reportteri joka seisoo savuavan kuopan vierellä. Siihen on kuulemma pudonnut lentokone, se joka ei päässyt kohteeseensa saakka. Julkilausumattomana oletuksena myöhemmin on, että kone on jo hajonnut ilmassa hävittäjäkoneen laukaistua ohjuksen sitä kohden. Mutta jos niin on, miten kaappareiden passit ja bandanna ovat kumminkin päässeet juuri sen kuopan reunalle jonka luokse reportterit on ensimmäisenä tuotu? Esko Karinen KALLION-VALLILAN Eläkeläisten valokuvakerhon Otoksia elämästä -näyttely on nähtävillä lokakuun ajan Kannelmäen palvelukeskus käytävägallerissa. Kerholaiset ovat kuvanneet tämän näyttelyn kameroilla ja kännyköillä. Otoksia elämästä -näyttely on 2013 perustetun valokuvakerhon neljäs yhteisnäyttely. Eläkeläisten valokuvakerho kokoontuu kerran kuussa Kulttuurikeskus Caisan Vehnä -kabinetissa (Leipätehdas, Kaikukatu 4 B). Kerho on avoin kaikille valokuvauksesta kiinnostuneille eläkeläisille. Lisää kuvia vuosilta 20202025 näet yhdistyksen nettisivuilta: https://kallionvallilanelakelaiset.fi/valokuvakerho/ Kannelmäen palvelukeskus, Urkupillintie 4 C, av. ma-su klo 7-18. Toivo Koivisto Kallionvallilan eläkeläiset ry kaikille avoimen valokuvakerhon yhteyshenkilö KAAREN KARNEVAALI pärähti käyntiin tällä viikolla! Luvassa on viisi päivää hulvatonta hintojen hulinaa, jonka humussa hankit sopuhintaan mainioita juttuja kotiin, vaatekaappiin, treenikassiin ja meikkipussiin. Tarjoukset voimassa ke-su 16.-20.9.2026 niin kauan kuin tuotteita riittää. Ohjelma Villien hintojen ja pikkurahan herkkujen lisäksi Kaaren Karnevaali hullaannuttaa hillittömällä ohjelmalla. Karnevaalirallissa ja löytöjahdissa voit voittaa lahjakortteja ja shoppailurahaa. Ohjelmassa myös tuotemaistatuksia, onnenpyörää, arvontoja ja paljon muuta. Kiirettäkään ei ostoksilla tarvitse pitää, sillä Kaaren Karnevaalin ajan pysäköit ilmaiseksi 5h ajan. Karnevaali-tunnelmaa ylläpitävät juontajat Jasmine Harkimo, Mikko Hyypiö ja Sanna Varjanne. Kaaren Karnevaali ke-su 16.-20.9. Eläkeläisten valokuvakerhon Otoksia elämästä -näyttely Kannelmäen palvelukeskuksessa
7 16.9.2026 Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Purpuripolku 6, 00420 Helsinki Aineistot: tanotorvi@eepinen.fi Painos 10 000 kpl Ilmoitusmyynti: Eepinen Oy P. 040 512 5105 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Etuja takasivu: 1,30 /pmm Kustantaja ja taitto: Eepinen Oy Paino: Botnia Print Oy, Kokkola Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Lassila, Pohjois-Haaga, Kaivoksela. Nippujakelu alueen yrityksiin ja julkisiin tiloihin. Av. ma-to klo 9-17, pe klo 9-16 | Purpuripolku 6, 00420 Hki Ota yhteyttä: toimintakoordinaattori, 050 324 4329, asukastalopurpuri@gmail.com | facebook.com/asukastalopurpuri Tervetuloa! Asukaskahvit Ma klo 12.00–14.00 Kahvittelua, rupattelua ja oleskelua. Tarjolla kahvia, mehua ja pientä purtavaa. Kello kuuden tee -illat Ti 29.9., 1.12. klo 18.00–20.00 Rento barokkimuusikoiden, näyttelijöiden, paikallisten taiteilijoiden ja asukkaiden välinen tilaisuus entisaikojen salonkien hengessä. Tarjolla on taidetta, tutustumista ja jutustelua eri teemoista teetä ja pientä purtavaa unohtamatta. Svenskt språkcafé Joka toinen tiistai (parittomat viikot) klo 14.00–15.30 Vi umgås på svenska över en kopp kaffe och lär känna varandra. Vi pratar om ditt och datt i en avslappnad stämning. Deutschegruppe Joka toinen tiistai (parilliset viikot) klo 13.30–15.00 Saksan kielen keskusteluryhmä. Vetäjänä Eva Herttuainen. Kuvataidemaalauspaja Ti 13.10., 27.10., 17.11. ja joulukorttipaja to 3.12. klo 17-19.30 Tule piirtämään tai maalaamaan eri tekniikoilla. Omat paperit ja värit mukaan. Opettaja voi alkuun lainata värejä. Vetäjänä Maikki Haapala. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: asukastalopurpuri@gmail.com Kielikahvila Ke klo 14.00–15.45 Tule harjoittelemaan suomen kieltä käytännössä kahvitai teekupin ääressä. Keskustelemme eri teemoista. Peli-iltapäivä To klo 13.00–15.00 Tervetuloa pelaamaan koukuttavaa Rummikub-peliä. Neulontapaja Joka toinen torstai (parittomat viikot) klo 14.00–17.00 Puseroita, sukkia, lapasia tai mitä mieleen tulee. Sohvaperunat Pe klo 13.00–15.00 Purpurissa on iso TV. Katsotaan yhdessä mitä kannattaa katsoa! Kaikkiin ryhmiin ja tapahtumiin on vapaa pääsy. Taidepajaan pitää ilmoittautua etukäteen, sillä paikkoja on rajoitetusti. NETTIKULTA ESPOO Reviisorinkatu 3 (Espoon keskus) ma-to 10-17 pe 10-16 044 4936 548 NETTIKULTA HELSINKI Lapinlahdenkatu 19 (Kamppi) ma-to 10-17 pe 10-16, la 11-15 044 9877 049 NETTIKULTA VANTAA Peltolantie 2 (Tikkurilan vanha tori) ma-to 10-17 pe 10-16, la 11-15 044 2494 240 Asukastalo Purpurissa on nähtävillä Kaarelan alueelta kerättyjä ja kuivattuja kasvilääkintään liittyviä syötäviä luonnonkasveja. FYTOTERAPIA eli kasvilääkintä on sairauksien ja terveydenhoitoon tarkoitettu luonnonmukainen hoitomuoto, jossa käytetään lääkekasveja tai niistä valmistettuja rohdoksia. Hoitomuodon tavoitteena on ylläpitää terveyttä, tukea kehon omaa toimintaa sekä ennaltaehkäistä ja hoitaa erilaisia vaivoja. Fytoterapiassa hyödynnetään luonnonmukaisesti kokonaisia kasveja, uutteita, teehaudukkeita, tinktuuroita ja kapseleita. Fytoterapia nojaa sekä perinteiseen yrttitietoon että tieteelliseen tutkimukseen (farmakognosia) kasvien vaikuttavista aineista. Fytoterapiaa käytetään usein täydentävänä hoitomuotona, tukemaan esimerkiksi ruoansulatusvaivoja, hengitystieinfektioita, stressiä tai uniongelmia. Nyt joitakin näistä luonnonvaraisista auttajista on nähtävillä Purpuripolun asukastalolla järjestetyssä näyttelyssä. Kasvit ravintona ja hyötynä Jokainen kansa tuntee maantieteellisistä olosuhteistaan riippuen ainakin osan niistä luonnonvaraisista kasveista, auttajista, joilla on maine lääkekasveina. Koko olemassaolonsa ajan ihminen on ollut läheisessä yhteydessä kasvikuntaan. Kasvit toimivat ihmiselle ravintona, ja ihmisen elimistö on sopeutunut tähän ravintoon niin, että joidenkin ravintoaineiden puuttuessa ihminen sairastuu. Näin kehittyy esimerkiksi vitamiinipuutos eli avitaminoosi. Ihmiskunnan kehittyessä on syntynyt tieteellistä tutkimusta sekä kemian ja lääketieteen aloja, jotka hyödyntävät kasveja omiin tarkoituksiinsa. Samalla avautuu yhä enemmän mahdollisuuksia käyttää kasvimateriaalia tieteellisessä tutkimuksessa. Ihminen tarvitsee muun muassa sinkkiä, booria, mangaania, kuparia ja kobolttia. Juuri kasveista nämä alkuaineet imeytyvät ihmisen elimistöön usein parhaiten. Kasvit eivät korvaa lääkkeitä Arjessa on kuitenkin muistettava, että nämä kasvit eivät korvaa lääkkeitä ja että niitä voidaan käyttää vain tietyin edellytyksin: 1. Kasvit on kerättävä ekologisesti puhtailta luonnonalueilta, kaukana teistä ja teollisesta tuotannosta. 2. Kasvit voivat olla myrkyllisiä. 3. On otettava huomioon, että kasvien käytölle voi monissa tapauksissa olla esteellistä näyttöä tai että henkilöllä voi olla yksilöllinen yliherkkyys tai intoleranssi. 4. On tiedettävä, mitä kasvin osaa kulloinkin käytetään. 5. On tunnettava lääkekasvien oikea keruuaika sekä niiden säilyttämisen edellytykset ja menetelmät. 6. On tiedettävä, mikä kasvimateriaalin oikea annostus on kyseisessä käyttötarkoituksessa. Lääkekasveja voidaan käyttää sisäisesti: • kasvista puristetun mehun muodossa • kasvista valmistettuna keitteenä • teenä • uutteena • jauheena. Ulkoisesti niitä voidaan käyttää esimerkiksi kylpyinä, hauteina ja kääreinä. Lisäksi on tiedettävä, kuinka pitkään keitosta tai uutetta voidaan käyttää. Usein käyttöön liittyy tietty hoitojakso, johon kuuluu määrätyn pituisia taukoja. Asukastalon näyttelyssämme esitellään pieni osa Kannelmäen ja Malminkartanon alueella kasvavista kasveista. Esittelemme yksittäisiä kasveja lajikohtaisesti. Toivomme, että opitte kiinnittämään enemmän huomiota ympäröivään luontoon ja ymmärtämään, että ihminen on osa luonnon maailmaa – maailmaa, jolla on omat lakinsa. Tervetuloa tutustumaan. Teksti Zoja Aleksejeva Kuva Jauri Varvikko Kasvilääkinnästä apua vaivoihin? Kaarelan Eläkeläiset ry syyskokous 14.10. klo 13 Kaarelantie 86 kerhohuone Tervetuloa Kasveilla on voimakkaita biologisia vaikutuksia. Niitä kannattaa käyttää huolella ja tutustua ennakkoon mikä kasvi sopii minkäkin kanssa ja miten käytettynä. Kuivattuihin, yleisimpiin käyttökasveihin voi tutustua asukastalon seinillä. Jokaisen kasvin kohdalta voi ottaa mukaan infolapun, josta selviää miten kasvi on hyödynnettävissä. • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki P. 09 563 2227