No 2 4.3.2026 • 62. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY KAIKKI PARTURI-KAMPAAMOPALVELUT AMMATTITAIDOLLA KOKO PERHEELLE Soita tai varaa aika netissä 24/7 Meiltä myös Kevin.Murphy -tuotteet. TERVETULOA ! Salon Klipsi Kaari | Kantelettarentie 1 (Sokos) puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi AVOINNA ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 10-18 Ilmainen nouto & palautus! Pesemme matot, takit, peitot, päiväpeitteet, tyynyt, petauspatjat, pyyhkeet, lakanat. Kilopyykki. HELPOTA HELPOTA ARKEASI & NAUTI ARKEASI & NAUTI PUHTAUDESTA! PUHTAUDESTA! Pesumesta / Puh 050 4848 222 / www.pesulat.com HAMMASPROTEESITYÖT SOITA JA VARAA AIKA 050 4677 229 H aaga | K auppalantie 4 Valmistamme käsityönä uudet hammasproteesit Proteesien korjaukset ja pohjaukset EHT hammasproteesien asiantuntija WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI Klaneettitie 7, 00420 Hki | 045 7872 9240 Avoinna Ma-Pe 6.30-23, La 8-23, Su 9-23 KANNELMÄKI Miksi ostaa, kun voi liizata? TUPLARISTIKKO! Oma Stadissa äänestys Heikki Majava on poissa 9.3.-14.2.2026 Katso menu kotisivuiltamme! Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel Kantsun Sävelen BURGERVIIKOT! Juna-asemia peruskorjataan Kolme juna-asemaa uudistuu
2 4.3.2026 Bök i Kårböle MEDLEMSFÖRTECKNINGEN för år 1936, året då Kårböle marthakrets grundades, innehåller 29 namn. Adressen för dessa medlemmar är resolut bara Kårböle. En medlem är från Sockenbacka, men med starka släktband till Kårböle. Kvinnornas yrke anges som eget eller makens yrke. Därför finns tom ett detektivyrke med i förteckningen, fyra parcellägare, sex jordbrukare samt tolv fröknar och tre fruar. Den omtyckta lärarinnan i Kårböle folkskola, Inga Oljemark, är med på listan. Johannes och Anni Jernströms äldsta barn dottern Ingrid f.1878 från Malmgård hörde till marthakretsens första medlemmar. Bland de första medlemmarna hittas också min mormor Natalia Wickström. Marthakretsen grundades på Sigrid Sandströms initiativ. Hon var den äldsta dottern på Abrams hemman i en syskonskara på sexton barn. Sigrid Sandström fungerade som marthakretsens ordförande i 11 år. I kretsens 80-års historik står skrivet: Vår första ordförande minnas vi alltid med aktning och tacksamhet ty hon var en god ledare, hon arbetade under krigsoch depressionstid, då det fordrades mera av en ledare än under normala tider. Förutom symötena ordnades under de första verksamhetsåren kurser i karamellkokning, småbrödsbakning, tillverkning av halmprydnader, madrasssömnad, vävkurs och klänningssömnad. Under krigsåren ordnades insamlingar för militären bl.a 35 par skidor och julpaket skickades åt okända soldater och för sårade samlades sängkläder, badlakan, skjortor, pyjamas. Pengar samlades åt invaliderna. Marthorna från Kårböle har ansvarat för serveringen på otaliga tillställningar, allt från Lantbruksutställningen i Kilo 1948, Rolacs maskindemonstration i byn 1957, kyrklig ungdomsafton på ungdomslokalen Håkansberg till Hem och skolas fester och basarer i Mårtensdals skola. För att hjälpa husmödrarna i byn skaffade man en tvättmaskin, Hoover dammsugare och en elektrisk golvbonare. Vem som helst kunde hyra maskinerna. Pengarna från kaffeserveringar och hyror användes till stöd och hjälp åt mindre bemedlade, von Martens, Luciainsamlingen, CP-barn, , FBK och andra organisationer. Samtidigt har man jobbat för att göra martharörelsen känd. I kretsen ingick två marthyrer kommissarie Ivar Hedman och jordbrukaren Emil Österberg, vilka gav en extra krydda till samvaron. I min barndom cirkulerade symötena i hemmen. Verksamheten var familjär och marthakvällen var en upplevelse för ett barn. Mamma städade och bakade inför marthakvällen. Förberedelserna var ju inte meningen att bli till belastning, men nog mindes man säkert vems bulle som hade smakat speciellt god. Min mamma Ellen uppskattade ordförande högt, delvis kanske för att hon hade prövat på uppgiften själv. Hon sade alltid att hennes allra bästa vänner finns i marthakretsen. Ellen Westerholm, som mamma hette då, var ordförande efter Sigrid Sandström under åren 1948-49, Birgit Peldán åren 1950-1954, Dagmar Hedman 1955, folkskollärarinnorna Clary Kvikant 1956-57 och Ruth Ekström 1958-79, Gunda Sohlström 1980-95 och Carita Ekström från 1995 framåt. Marthornas ordföranden har alla varit driftiga, samarbetskunniga och initiativrika kvinnor som stöttats av sin styrelse och övriga medlemmar. Tyckte det var så vackert när symöteskvällen avslutades med psalmen Bred dina vida vingar. Traditionen fortsätter fortfarande. Marthorna har lyckats sätta en guldkant på tillvaron med utfärder, föredrag, teaterbesök och samarbete med andra marthakretsar inom och utanför Helsinge marthaförening. Grannkretsen Helsingfors-Gamlas Kvasten inbjöds till vårsamkväm till Kårböle gamla folkskola i april 1977. Marthakretsen Kvasten lade ned sin verksamhet 2016 efter 59 år. Samma öde hotar Kårböle marthakrets som firade 80-års jubileum 2016. Marthamötena i Kårböle marthakrets äger rum idag varannan vecka i Myrbacka kyrka. Dit kommer man väldigt bekvämt från Gamlas med tåg via alla fyra stationer på gammalt Kårböleområde dvs Gamlas, Malmgård, Myrbacka och Klippsta. Carita Ekström har hållit stadigt i ordförandeklubban i 30 år. Kretsens medelålder är 85,7 år. Martharörelsens värdegrund behövs mera än någonsin, men också utövarna. Astrid Nurmivaara Kårböle marthakrets Jumalanpalvelukset Kannelmäen kirkossa • Messu sunnuntaisin klo 10. • Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18. • Palmusunnuntain messu su 29.3. klo 10 • Kiirastorstain ehtoollinen to 2.4. klo 18 • Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 3.4. klo 10 • Pääsiäispäivän messu su 5.4. klo 10 Service on Easter Monday Apr 6 at 10 am at Malminkartano Chapel / Ma 6.4. klo 10 toisen pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus englanniksi Malminkartanon kappelilla. Musiikkia Kannelmäen kirkossa • Talvinen matka su 15.3. klo 18. Seela Sella, runot, Ada Freund, tanssi, Pia Freund, sopraano, Henrik Sandås, bandoneon ja Anthony Marini, viola d’amore. Teoskokonaisuus tutkailee ajan eri käsitteitä musiikin, tanssin, tieteen ja runouden äärellä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. • Marian viitan sininen la 21.3. klo 18. The Vicentino Singers: Linnéa Sundfær Casserly, Sirkku Rintamäki, Iris Oja, David Hackston, Martti Anttila, Riku Laurikka. Maria-aiheista musiikkia keskiajalta nykypäivään sekä David Bratlien teos Lamentations I & II. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. • Jukka Kankaisen Luukas-passio su 29.3. klo 18. Vantaan kamarikuoro, johtajana Ilona Korhonen, Sirkku Rintamäki, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Siipien suojassa – Pipliaseuran materiaaleihin perustuvia kehollisia hengellisiä harjoituksia kirkossa ke 18.3. ja 22.4. klo 17. Harjoitukset ohjaa pappi Nina Rajamäki. Ystäväpiiri Onko elämässäsi tilaa uusille ystäville? Tule mukaan uuteen ystäväpiiriin. Ystäväpiiri on pieni ryhmä aikuisia, jotka haluavat tutustua toisiinsa. Ystäväpiirit kokoontuvat säännöllisesti yhdessä sopimallaan tavalla. Ilmoittaudu sähköpostilla projektipäällikkö Risto Ruottuselle, risto.ruottunen@evl.fi tai diakoni Heidi Metsälälle, heidi.metsala@evl.fi. Ilmoittautuneet jaetaan 3–6 hengen ryhmiin. Jokaiselle ryhmälle järjestämme oman alkutapaamisen Kannelmäen seurakunnan tiloissa. Yhteisen aloituksen jälkeen ryhmät kokoontuvat omaehtoisesti. Risto tai Heidi ottaa sinuun yhteyttä, ja ilmoittaa aloitustapaamisesi ajankohdan ja paikan, kun tarpeeksi osallistujia on ilmoittautunut. Lisätietoa ystäväpiiristä voit kysyä Ristolta, p. 040 4829 430. Kristinuskon suuret sanat synti, vanhurskaus ja pyhitys Kolme iltaa raamattuopetusta kirkossa tiistaisin 10.3., 17.3. ja 24.3. klo 18–19.30. Pastori Lea Kujanpää ja TT, raamattukouluttaja, rovasti Eero Junkkaala avaavat sanoja Raamatun ja kristillisen teologian pohjalta. Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki. Kirkko Vanhaistentie 6 Virasto ja Klanu, Virasto palvelee puhelimitse ma, ti ja to klo 10–13, avoinna asiointia varten ti ja to klo 10–13. os. Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa FB: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet. IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka kaupunkiliikenne.fi/juna-asemien-perusparannus Kolme juna-asemaa uudistuu Asukastilaisuus Kanneltalolla 26.3. klo 17.30 Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan kesän 2026 Pohjois-Haagan, Kannelmäen ja Malminkartanon junaasemien perusparannuksista. Tilaisuudessa päästään kuulemaan asemien perusparannusten lisäksi joukkoliikenteen poikkeusjärjestelyistä katkon aikana. Puheenvuoroja pitävät Kaupunkiliikenteen, HSL:n sekä Väyläviraston edustajat. LIITY KAARELA-SEURAAN! Liittyminen on helppoa: maksa jäsenmaksu 15 euroa yhdistyksen tilille Nordea FI09 1004 3000 2043 03 ja kirjoita yhteystietosi viestikenttään. Jäsenet saavat alennusta alueemme palveluista, mm. Ravintola Britanniassa, Ravintola Sävelessä, Parturi-Kampaamo Hiuspajassa ja Kaaren Suutarissa. Kårböle marthakrets 80 år, ordförande Carita Ekström med blommor i famnen.
4.3.2026 3 Pääkirjoitus KAARELA-SEURA haki jälleen Helsingin kaupungilta projektiavustusta Mätäjoki-festivaalin järjestämiseen ensi toukokuussa. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kulttuurin edistämisen jaossa seuralle myönnettiin helmikuussa 6000 euron avustus tapahtuman kulujen kattamiseen. Summa ei ollut se mitä haettiin, mutta annettu rahamäärä mahdollistaa Mätäjokifestivaalin järjestämisen mainiosti. Saatu avustus käytetään kokonaisuudessaan lavan vuokraan, lavatekniikkaan, miksaukseen, esiintyjäpalkkioihin, viranomaismaksuihin ja wc-tiloihin. Mätäjoki-festivaali on ollut Kaarela-Seuran jokavuotinen ponnistus ja ohjelmanumero alueemme asukkaiden aktivoimiseksi ja iloksi. Festivaali ei synny itsestään ja se vaatii paljon valmistelua ja työtä, aina tapahtumailmoitusten, pelastussuunnitelmien ym. tekemisestä lähtien. Kaikki työ tehdään vapaaehtoistyönä. Seura ei maksa tapahtumasta palkkaa muille kuin ulkopuolisilta ostettavasta erityistyöstä, esim. tekniikasta. Kaikki muu tapahtuu pääasiassa hallituksen jäsenten työpanoksen seurauksena. Pyrimme joka vuosi tekemään onnistuneen festarin. Nyt on kyseessä 27. vuosi, kun festari järjestetään. Välivuosia, kun festaria ei pidetty, on vain pari kappaletta ja ne johtuivat mm. koronasta ja riittämättömästä rahoituksesta. Jotta festarista saataisiin mahdollisimman monipuolinen, toivomme entistä suurempaa joukkoa muita toimijoita mukaan. Kaarela-seuran hallituksen keski-ikä on aika korkea, joten toivomme etenkin nuoria toimijoita mukaan yhteistyöhön. Onko sinulla tai edustamallasi projektilla, yhdistyksellä tai seuralla jokin hyvä idea, jonka voisi toteuttaa Mätiksellä? Tilaa on, sillä Kartanonhaan laajat nurmikentät mahdollistavat vaikka urheilutapahtuman järjestämisen. Toivotamme kaikki mahdolliset yhteistyökumppanit mukaan tekemään tapahtumasta sellaisen, että se saavuttaisi mahdollisimman suurta kiinnostusta alueemme asukkaissa. Mätäjokifestareilla on perinteisesti ollut myös markkinatori. Toivomme sinne paljon myyjiä ja ruokarekkoja tarjoamaan mahdollisimman monipuolisesti erilaista ruokaa ja myytävää. Myyntipaikkojen osalta kannattaa olla yhteydessä allekirjoittaneeseen. Entä esiintyjät? Kyllä, pyrimme tarjoamaan laajan kattauksen monipuolista musiikkia ja miellyttävän musiikkitapahtuman kaikille halukkaille. Jos sinulla on bändi tai tunnet jonkun, joka haluaa tulla esiintymään Mätikselle, niin ei muuta kuin yhteydenottoja tähän suuntaan. Emme kykene maksamaan esiintyjille kovin suuria palkkioita, mutta annamme sen sijaan estradin tuoda itseä esiin vaikkapa promomielessä. Esiintyjät ovat laidasta laitaan ja kuulijat lapsista mummoihin, joten päivän ohjelmaan mahtuu erilaisia esiintyjiä ja kokoonpanoja, trubaduureista orkestereihin. Koska pyrimme olemaan monikulttuurinen tapahtuma, on meillä tilaa myös teatterija taide-esityksille, tanssille ja etnisille esiintyjille. Sama koskee ruokakulttuuria ja oheisohjelmaa. Voitte pistää minkä tahansa pop-up-putiikin pystyyn ja esitellä osaamistanne saralla kuin saralla. Itse markkinatorin paikat ovat myyjille maksullisia, mutta kuten aiemminkin, emme peri kirpputorimyyjiltä ja omia töitään myyviltä asukkailta paikkamaksua. Kirpputorialue rajoittuu, kuten ennenkin, Kartanonhaan tapahtuma-alueen reunaan. Kiinnostuitko? Festarit pidetään sunnuntaina 24.5. klo 11-17 Kartanonhaassa, Kannelmäen ja Malminkartanon välisellä jokialueella. Ottakaa yhteyttä ja tervetuloa! Jauri Varvikko P. 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Mätäjokifestarit tulevat Seuraava numero ilmestyy 8.4.2026. Aineisto toimitukseen 27.3. mennessä. KESÄLLÄ 2026 junaliikenne katkeaa kokonaan Huopalahden ja Myyrmäen välisellä osuudella noin kahden kuukauden ajaksi, kun Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy toteuttaa Pohjois-Haagan, Kannelmäen ja Malminkartanon juna-aseman perusparannukset. Juna-asemat on rakennettu 1970-luvulla, ja vaikka niitä on peruskorjattu vuosikymmenten varrella, osa rakenteista on tullut käyttöikänsä päähän. Juna-asemat eivät myöskään täytä enää nykyisiä esteettömyysvaatimuksia. Perusparannusten myötä juna-asemista ympäristöineen saadaan huomattavasti toimivampia, turvallisempia, esteettömämpiä ja viihtyisämpiä. Töitä ei voi tehdä liikennöinnin lomassa, koska korjaustyöt ovat laajoja ja ulottuvat radan sähköistetyille alueille, asemien pintarakenteisiin ja kantaviin rakenteisiin. Pohjois-Haagan asemalla kunnostetaan laiturialue ja siihen liittyvä tekniikka. Laiturin pinta ja valaistus uusitaan ja laiturirakenteiden vedeneristys korjataan. Katoksen ja seinien materiaalit uusitaan ja kunnostetaan tarpeen mukaan. Asemarakennuksessa parannetaan tekniikkaa ja tarvittaessa muita rakenteita. Kannelmäessä asemarakennus puretaan. Laiturialueen betonireunaelementit ja pintarakenteet sekä ylikulkusillan rakenteita uusitaan. Aseman valaistusta, opastusta ja esteettömyyttä parannetaan. Malminkartanon juna-aseman tunnelissa tehdään koko tunnelialueen kattavat betonikorjaukset. Ensin poistetaan kaikki tekniikka, ruiskubetonointi sekä eristekerrokset. Kalliopinnat tutkitaan ja vahvistetaan ja tunneliin rakennetaan uudet vedenohjaukset. Myös tunnelin ulkopuoliset valaistukset uusitaan ja asemalle lisätään uudet jäteastiat ja penkit. Urakoitsijat hankkeille valitaan kevään aikana. Perusparannustyöt aiheuttavat liikennöintikatkon Junaliikenne katkeaa kokonaan Huopalahden ja Myyrmäen välisellä osuudella noin kahden kuukauden ajaksi. Liikennöintikatkon aikana junat eivät pysähdy lainkaan Malminkartanon, Kannelmäen ja PohjoisHaagan asemilla. Liikennekatkon lisäksi Malminkartanon aseman ohi liikennöidään pysähtymättä noin kahden kuukauden ajan yhdellä raiteella. HSL järjestää Pohjois-Haagan, Kannelmäen ja Malminkartanon juna-asemille korvaavaa bussiliikennettä. https://www.hsl. fi/joukkoliikenne26 Yhteistyötä tehdään myös rataverkosta vastaavan Väyläviraston kanssa, joka kunnostaa liikennekatkon aikana muun muassa Pohjois-Haagan aseman yhteydessä sijaitsevaa rautatiesiltaa ja tekee lisäksi pienempiä kunnossapitotöitä asemien perusparannusten vaikutusalueella. Miksi Kaupunkiliikenne Oy korjaa juna-asemia? Liikenne Martinlaakson radalla aloitettiin jo puoli vuosisataa sitten. Rataa suunniteltiin vielä 50-luvulla metroradaksi. Muiden muassa taloudellisten ja aikataulusyiden vuoksi se päätettiin kuitenkin toteuttaa junaratana, ja radan asemat jäivät muusta valtion rataverkosta poiketen kaupunkien omistukseen: tämä on syy, miksi Kaupunkiliikenne Oy omistaa tänä päivänä Pohjois-Haagan, Kannelmäen ja Malminkartanon juna-asemat. kaupunkiliikenne.fi Kolmen juna-aseman peruskorjaus aiheuttaa junien liikennöintikatkon kesällä 2026 Juna-asemia peruskorjataan Havainnekuva Kannelmäen juna-asemalta. One Architects City Hall toimistopalvelut Tmi Kanneltie 12 B 8, Kannelmäki | Vain ajan varauksella Puh./Tel. +358 50 341 0501 cityhall.toimisto@gmail.com> CH Kannelmäen asemarakennus puretaan. Laiturialueen betonireunaelementit ja pintarakenteet sekä ylikulkusillan rakenteita uusitaan.
4 4.3.2026 Heikki Majava in memoriam Tanotorvi-lehden pitkäaikainen kolumnisti ja kannelmäkeläinen Heikki ’Hessu’ Majava poistui keskuudestamme tammikuun 19. heikinpäivänä. HESSUN SAIRAUS eteni todella nopeasti. Hessu sairastui joulukuussa. Ennen joulua hän kaatui sairaalassa ja silloin löydettiin aivoista 2 etäpesäkettä, jotka aiheuttivat heti nielemisen vaikeutta ja kaatumista. Sen jälkeen asiat etenivät nopeasti. Tammikuussa tytär Anne oli Hessun vieressä ja sanoi hänelle, että ’heikinpäivänä on hyvä kuolla ja että kyllä me täällä pärjätään, anna mennä vaan’. Sitten Heikki veti viimeisen henkäyksen ja oli poissa. Kaikin puolin oppikirjamainen poislähtö, tytär Anne kertoo. Mutta ihan liian aikaisin Hessu lähti! Brassaili vielä kesällä, että elää satavuotiaaksi... Heikki Majava syntyi jatkosodan aikana 28.2.1942 naistenklinikalla Helsingissä Erkki ja Brita (os. Spaak) Majavan toisena lapsena. Isä Erkki oli ollut jo ennen sotaa Suomi-Filmillä elokuvaajana ja tehnyt neljä pitkää elokuvaa, mm. Yli Rajan ja Ryhmyn ja Romppaisen Jees ja just. Jatkosodan aikana isä Erkki toimi Suomen tiedotuskeskuksen TK-kuvaajana rintamalla. Isä haavoittui samana vuonna rintamalla lievästi ja joutui sairaalaan, jossa sairastui polioon, mikä johti hänen kuolemaansa vuonna 1943. Heikki ja hänen isosiskonsa lähetettiin sotalapsiksi Ruotsiin, eri perheisiin. Lapset pääsivät palaamaan kotiin vasta sodan jälkeen vuonna 1946. Heikki ja sisko kokivat paluun järkyttävänä. He olivat kiintyneet ruotsalaisvanhempiinsa. Äiti oli mennyt tänä aikana uusiin naimisiin, eikä uusi isä halunnut heitä, joten he muuttivat asumaan isänsä vanhempien luokse Lahteen, jotka adoptoivat heidät. Emme koskaan nähneet enää ruotsalaisia ottovanhempiamme, Heikki kertoi. Imatralle Heikin isovanhemmat olivat alkujaan Helsingistä, mutta olivat muuttaneet ennen sotia Viipuriin, jossa toimivat tekstiilikauppiaina. Kun sotatilanne rauhoittui, muuttivat isovanhemmat lasten kanssa Lahdesta Imatralle. Isovanhemmat olivat syntyneet vuonna 1898, viisikymppisiä, joten nykymittapuun mukaan he olisivat olleet aivan tavallisen ikäisiä lapsia kasvattamaan. Heikki meni suoraan kansakoulun toiselle luokalle. Olin niin helvetin viisas, että pystyin jättämään ekaluokan väliin, Heikki sanoi. Heikki kävi Imatralla Tainionkosken yhteiskoulussa koko keskikoulun. Hän jatkoi lukioon, mutta totesi nopeasti, ettei se oikein maistunut. Tie vei siis töihin. Raakaa duunia ja uusia tuulia Heikki siirtyi 16-vuotiaana Simpeleelle ja aloitti työt Yhtyneiden paperitehtaalla painokoneen prässipoikana. Sieltä työ vei Jämsänkoskelle, jossa hän oli Yhtyneiden paperitehtaiden korjauspajalla viilarin apulaisena, praktikanttina. En kuitenkaan pitänyt raakaa duunia mielekkäänä. ”Joka haalariin tarttuu, se haalariin hukkuu”, joten ilmoittauduin vapaaehtoisena armeijaan 17-vuotiaana. Palveluspaikka oli Uudenmaan rakuunapataljoona Lappeenrannassa, jossa Heikki toimi lääkintämiehenä. Armeijan jälkeen pakkasin kamani ja lähdin merille. Ei haalareita, ei fyysistä työtä. Heikistä tuli kansipoika, jungmanni Nesteen Jurmo -alukselle. Alus ajoi linjalla Naantali-Novorossiisk, joka sijaitsee Krimin itäpuolella Krasnodarissa. Ei näkynyt palmuja, eikä kaislahameisia tyttöjä, joten Hessu totesi, ettei tämäkään ollut häntä varten. Työkin oli aika rankkaa. Hessu irtisanoutui ja 19-vuotias nuori mies suuntasi syntymäkaupunkiinsa Helsinkiin, jossa samana vuonna avioitui. Avioliittoa kesti 25 vuotta. Ura lähtee lentoon Huhtikuussa vuonna 1961 Hessu oli nähnyt lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin varaosamyyjää VW:lle. Hän sai paikan ja tuosta alkoi ura Wihuri-yhtiön palveluksessa. Oltuaan vuoden varaosamyyjänä, 20-vuotias Heikki pääsi vuonna 1962 automyyjäksi VW:n päämyymälään Ruoholahdenkadulle, joka siirtyi sitten Esplanadille. Uusia autoja Esplanadilla! Mikä voisi olla hienompaa? Viiden vuoden jälkeen tuli kutsu Wihuri -konsernin Kulosaaren linnaan. Hessusta tehtiin Wihurin VWautojen Interrent-vuokrausja liisauspalvelun myyntipäällikkö. Päämies oli Saksassa. Interrentin nykyinen nimi on Europcar. Wihurilla aikaa kului yhteensä 30 vuotta. Vuonna 1990 Heikille soitettiin Toimihenkilöja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitosta TVK:sta ja kysyttiin, lähtisinkö sen sijoitusyhtiö Venditon matkatoimiston toimitusjohtajaksi. Majava suoritti vuonna 1972 kauppateknikon tutkinnon ja vuonna 1974 MKT-markkinointitutkinnon. Kaikki oli mennyt täydellisesti putkeen. Neljä vuotta opiskelua työn ohella. Sitten alkoi rytistä... Suomi ajautui lamaan ja yrityksiä alkoi kaatua. TVK oli haalinut erilaisia omistuksia ja yrityksiä, joita oli hallittu ns. löysällä kädellä. Sijoitusyhtiö Vendito ajautui selvitystilaan vuonna 1992. TVK oli taannut sen lainoja 60 miljoonan markan edestä, mikä johti myös TVK:n konkurssiin samana vuonna. Uusi elämä Kannelmäessä Heikki oli ostanut vaimonsa ja tyttärensä kanssa asunnon Kannelmäestä, Vanhaistentieltä jo vuonna 1974, jonne he olivat muuttaneet Haagasta. Avioliitto ajautui kuitenkin kriisiin ja Heikki muutti viideksi vuodeksi Mechelininkadulle. Vanhaistentielle Hessu muutti takaisin vuonna 1990. Kaikki lähti samassa rytäkässä; työ, ihmissuhteet... Päätin jäädä väliaikaisesti Vanhaistentielle... Väliaikaisuutta kului 35 vuotta. Tanotorven kolumnistiksi Vuonna 1993 kävelin Kannelmäen katuja ja Tanotorven silloinen päätoimittaja Kari Varvikko, joka asui samassa talossa, tuli vastaan. Minulta oli mennyt virka ja värkit ja ihmissuhdeasiat olivat perseellään... Kari sanoi, että mitä siinä murehdit, mennään ottamaan bisset. Loppu olikin sitten historiaa... Heikki ei ollut kirjoittanut aiemmin kolumneja, mutta omasi tiettyjä humoristisia lahjoja, joten juttu alkoi kulkea... Majava oli Tanotorven kolumnistina 33 vuotta. Kolumneja kertyi 440 kappaletta. Vuonna 2002 julkaistiin Hessun 60-vuotispäivän kunniaksi kolumnikokoelma, jossa oli siihen asti kertyneistä 50 parasta. Mieluummin niin kuin ikääntynyt pitkäaikaistyötön, Hessu sanoi. Hessu pääsi virallisesti eläkkeelle vuonna 2002. Tilanteet muuttuvat Vuonna 1995 Hessu tapasi Tanotorven toimituksessa työskennelleen kannelmäkeläisen Terttu ”Tepa” Miikkulaisen. Kummallakin oli linkki menetettyyn Karjalaan, isät olivat valokuvaajia, molempien pitkät työurat olivat loppuneet samankaltaisesti. Suhteesta kehittyi rakkaustarina. Meillä oli 19 vuotta todella upeaa elämää. Tepa oli reipas, kipinöivä, räiskyvä ihminen. Meillä meni helvetin hyvin, Hessu kertoi. Pariskunta matkusteli ulkomailla, nautti ja joi elämää. Monet kannelmäkeläiset muistavat parin elävästi. Vuonna 2014 Tepa sai aivoverenvuodon, juuri ennen yhdessä jo ostettua Italian-matkaa. Hessu kävi sairaalassa kolme kuukautta kaksi kertaa päivässä. Odotukset kuntoutuksesta päättyivät lopulliseen aivoinfarktiin ja menehtymiseen. Elämän neuvoja Pitkä ikä tarjoaa kaikenlaista, hauskaa ja ikävää. Niiden kanssa pitää vain elää. Tepan kuolemasta yli pääseminen vei pitkään, eikä hän loppuelämänsä aikana päässytkään täysin kokemansa yli. Yksin hän ei halunnut lähteä matkustamaan, eikä halunnut palata yhteisiin lomakohteisiin. Niiden iloa ei saanut enää takaisin. Pitkä elämänkokemus myös opetti, että elämä jatkuu, tilanteet ovat vain uusia. 83-vuotiaaksi elänyt Hessu liikkui koko ikänsä harrastustasolla. Hänet voi bongata Kannelmäessä päivittäin kävelemässä. Hessu oletti pitkän iän salaisuuden olevan kuitenkin geeneissä ja painonhallinnassa. Koen olevani helvetin hyvässä kunnossa. Illuusio ainakin pitää säilyttää. Pyrin kuolemaan ilman lääkärin apua ei tunnu hirveältä, Hessu totesi vuonna 2022 ja hörähti nauruun. Pävittäinen kävely ja sopivasti kuntoliikuntaa ilman juoksua. Sokerin voi jättää pois, kaikkea muuta kohtuudella, mikä hyvältä tuntuu, siinä olivat Hessun ohjeet. Hessu piti ’nappailusta’ kavereiden kanssa, mutta ei harrastanut sitä kotona. Alkoholin nauttiminen oli hänelle 100% sosiaalinen tapahtuma. Hessua säälitti, että ostari lähti, kun ei ollut enää kapakoita entiseen tapaan. Hessu oli hauska mies. Leikkimieltä ja huumoria piti aina olla, se kevensi kummasti. Liika vakavuus ei ollut hänen puolensa. Musiikkia läpi elämän Hessu iloitsi elämän paluusta koronan jälkeen. Hän oli musikaalinen koko ikänsä. Trumpetinsoiton hän aloitti 12-vuotiaana. Luulin, että minusta tulee trumpettisolisti. Se kiinnosti hieman liikaakin... josko sillä oli vaikutusta koulumenestykseeni... Hessu diggasi vanhaa jazzia ja vanhan kaartin pehmeä-äänisiä laulajia, kuten Nat King Colea, Frank Sinatraa ja Elvistä. Uusi musiikki ei kiinnostanut. Hän oli myös hyvä laulaja. Miksi tuijottaa ikkunasta ulos sadetta, kun voi mennä laulamaan karaokea! Ei tarvitse osata laulaa. Laulua en nuorempana harrastanut, se tuli vähän kuin vahingossa, itsestään, kuten kaikki muukin. Kolumneja loppuun asti Tanotorven kolumnit olivat Hessulle mieluinen harrastus, ja hän tekikin niitä aina lähtöönsä asti. Pitää olla virikkeitä. On kuukauden kohokohta, kun rupean kirjoittamaan, Hessu sanoi. Hessu piti kolumnien kirjoittamista taitolajina, jossa ei voi aina onnistua kaikkien mieliksi. Joitain asioita ei saa tänä päivänä sanoa suoraan. Täytyy ymmärtää, että kaikki eivät tykkää. Mutta onneksi itseironia on sallittua! Hessu ei käyttänyt nykyajan tekniikkaa kirjoittaessaan. Homma hoitui vanhalla kirjoituskoneella, joita hänellä oli kolme kappaletta. Hänen mielestään ote oli huomattavasti parempi, kun kirjoitti asiat kirjoituskoneella tai kynällä paperille. Hessua harmitti, että monet ovat jättäneet lukemisen sikseen. Hessu itse luki paljon ja häneltä jäikin monen sadan kirjan kokoelma jälkeen. En voi luopua kirjoista. Ihmiset eivät näe enää vaivaa tiedon hankkimiseen, kaikki otetaan netistä. Kun asiaan ei paneuduta, tietämys jää vajaaksi. Vasta joulukuussa, hieman ennen sairaalaan joutumistaan Hessu ilmoitti, ettei kykene nyt kolumnin tekoon. Tanotorvi ottaa osaa läheisten menetykseen. Heikki siunattiin 28.2., syntymäpäivänään, Malmin isossa kappelissa läheisten läsnäollessa. Teksti ja yläkuva Jauri Varvikko Teksti perustuu Heikki Majavan haastatteluun hänen 80-vuotispäivänään. Alkuperäinen juttu julkaistiin Tanotorvessa kolme vuotta sitten. Vielä 2022, täyttäessään 80-vuotta, Heikki sanoi olevansa todella kovassa kondiksessa ja elävänsä 100-vuotiaaksi. Toivin valitettavasti kävi. Pitkän tien kulkija Hessulla oli yhteensä neljä Vespaa ja yksi Zündapp. Ensimmäisen skootterin hän osti vuonna 1958 ja luopui viimeisestään vuonna 1991.
5 4.3.2026 Vahvaa novellikerrontaa LYHYIDEN KERTOMUSTEN , novellien, hallittu kirjoittaminen on kirjallisuuden vaativin taitolaji. Sanotaan. Tämän taidon hallitsijoita ei ole koskaan ollut kirjallisuuskentässä tungokseen asti, ei meillä eikä muuallakaan. Suomessa yksi lajin kirjoittaja, osaaja, on kirjailija Harry Salmenniemi, joka on kirjoittanut novellien lisäksi runoja, romaanin, mutta novellistina on selvästi parhaimmillaan. Salmenniemen uusin novellikokoelma ”Tulikristalli ja muita novelleja” (Siltala 2026, 196 s) tarjoaa mielenkiintoisen kuvauksen ihmisten ja muiden elollisten maailmaan. Salmenniemen novellien pohjavire on melankolinen, ankeakin, mutta mukana on pilkahduksia ironiasta, huumorista, joilla kevennetään arkielämän tylsyyttä, perhe-elämän kuvaukset kotiaskareineen ovat herkullisen osuvia. Osuva on myös kuvaus työpaikan Teamspalaverista, jossa ns. asiantuntijat esittävät vakaalla puheella käsityksiään ”heteronormatiivisesta ydinperheestä”. Lapset ja lapsiperheet saavat Salmenniemen novelleissa erityishuomiota, vanhempien käsitykset, touhut tuodaan herkullisesti esiin lasten näkökulmasta: kuinka naurettavia vanhemmat ovatkaan! Salmenniemen novellien lävitse kulkee kirjoittajan välillä hienovireinen, välillä raaempi ironia. Erityissävyn saa novelleissa esiintyvä osio suomalaisten kirjailijoiden surkeudesta. Sofi Oksasen markkinointikuvansa ovat tekoälyn tuotetta, Satu Rämö ”ei ole julkaissut mitään, millä olisi merkitystä kirjallisuuden itsensä kannalta”. Kirjailijoita ruotiessaan kirjailija itse on kaunainen kirjoittaja, joka on vaiennut pitkään. Vahvimman kritiikin kirjailija kohdistaan itseensä: Harry Salmenniemeen! Herkullisesti! ”Tulikristalli” on oivaa suomen kielen juhlaa, novellien muodossa! Pekka Hurme WWW.NETTIKULTA.FI Asiakkaiden suosittelema Tule ilman ajanvarausta tai varaa aika puh. 044 9877 049. Teemme myös kotikäyntejä. Lapinlahdenkatu 19, Helsinki ma-pe 10-16, la-su ja iltaisin sop. mukaan KULTAA & HOPEAA OSTAMME PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Helsinkiläiset äänestävät OmaStadin ehdotuksista maaliskuussa Kaupunkilaiset äänestävät OmaStadissa siitä, miten 10 miljoonaa euroa käytetään Helsingin kehittämiseen. Äänestys järjestetään aikavälillä 11.3.–29.3.2026 verkossa. Kaupunki aloittaa eniten ääniä saaneiden ehdotusten toteuttamisen ensi syksynä. OMASTADI ON osallistuvan budjetoinnin väline, joka kannustaa helsinkiläisiä osallistumaan kotikaupunkinsa kehittämiseen tekemällä ehdotuksia ja äänestämällä niistä. Maaliskuussa järjestettävä äänestys tapahtuu OmaStadin verkkosivuilla (omastadi.hel.fi), äänestystapahtumissa ja tuetun äänestämisen toimipisteissä, joita ovat monet Helsingin kaupungin toimipisteet. – Syksyllä OmaStadissa saatiin aivan ennätysmäärä ehdotuksia. Seuraavaksi kaupunkilaiset pääsevät äänestämään suosikkiaan ehdotusten välillä. On hienoa, että helsinkiläiset haluavat kehittää kotikaupunkiaan ja omaa lähinaapurustoaan entistä paremmaksi ja viihtyisämmäksi, pormestari Daniel Sazonov sanoo. Voit tutustua äänestettäviin ehdotuksiin OmaStadin sivuilla. – Äänestyksessä on mukana yhteensä 640 ehdotusta. Jokainen yli 13-vuotias helsinkiläinen löytää itselleen helposti viisi mieleisintä ehdotusta, joita äänestää, kertoo kehittämispäällikkö Kirsi Verkka. Asukkaat vaikuttavat oman kaupunkinsa viihtyvyyteen – On ollut hienoa nähdä, miten paljon innostusta helsinkiläisten tekemät ehdotukset ovat herättäneet myös kaupungin sisällä. Nyt jännitämme äänestystulosta, kertoo Kaakkoisen suurpiirin stadiluotsi Gurmann Saini. Kaikki viime syksynä määräaikaan mennessä saapuneet helsinkiläisten tekemät ehdotukset on arvioitu osallistuvan budjetoinnin vaatimusten mukaisesti. Samankaltaiset tai samaan paikkaan kohdentuvat ehdotukset on yhdistetty keskenään ja ehdotuksille on laskettu kustannusarviot. Kaupunkilaiset äänestävät kriteerit täyttävistä ehdotuksista suosikkinsa maaliskuussa. Sen jälkeen eniten ääniä saaneet ehdotukset kehitetään yhdessä kaupunkilaisten kanssa toteutuskelpoisiksi hankkeiksi, jotka käynnistetään syksyllä. OmaStadissa on järjestetty aiemmin kolme kierrosta, joiden aikana helsinkiläiset ovat ehdottaneet ja äänestäneet, miten kaupunki on käyttänyt yhteensä 22 miljoonaa euroa. Tähän mennessä jo 164 hanketta on toteutunut ja tehnyt Helsingistä toimivamman ja viihtyisämmän kaupungin. OMASTADI-ÄÄNESTYS Äänestäminen tapahtuu sivustolla omastadi-hel.fi. Apua äänestämiseen saat kaupungin järjestämissä tapahtumissa, Kaarelan alueella seuraavasti: Ti 17.3. klo 11-12, Tänään tavataan-kahvila, Leikkipuisto Traktori, Tyynelänkuja 7 Ti 17.3. klo (kellonaika tarkentuu), Tervetuloa perheetperhekahvila, Kanneltie 1 Ke 18.3.(kellonaika tarkentuu), Asukastalo Renki, Piianpolku 7 Pe 20.3. klo 10.00-17, Kanneltalo, Klaneettitie 5 To 26.3.(kellonaika tarkentuu), Kauppakeskus Kaari, Kantelettarentie 1, To 26.3. To 26.3.(kellonaika tarkentuu), Maminkartanon kirjasto, Puustellintie 6 Tervetuloa tutustumaan uusiin OmaStadi-ehdotuksiin ja äänestämään. OmaStadin avulla on lisätty ulkokuntoilua Helsingissä. Kuva: Kimmo Brandt KAARELA-SEURA edistää asuinalueemme yhteisöllisyyttä ja osallistuu aktiivisesti kaupunginosan kehittämiseen seuraamalla ja kommentoimalla kunnallisia suunnitelmia sekä päätöksentekoa ja ylläpitämällä alueemme asukastalo Purpuria. Oletko kiinnostunut seuraamaan kaavoitusta, ottamaan kantaa viheralueiden puolesta, puolustamaan palveluiden ja kulttuuritarjonnan lisäämistä sekä tukemaan kaupunginosamme säilymistä turvallisena asuinympäristönä? Vai oletko halukas osallistumaan tapahtumien toteuttamiseen tai järjestämään ohjelmaa asukastalolla? Tule siis jäseneksi ja kerro miten haluaisit olla vaikuttamassa. Kaarela-Seuran vuoden 2026 jäsenmaksu on 15 euroa. Jokainen jäsenmaksu on kaupunginosayhdistykselle tärkeä, sillä emme saa mitään muuta vakituista rahoitusta asuinalueemme hyväksi tehtävään työhön. Jäsenet saavat myös alennusta alueemme palveluista, mm. Ravintola Britanniassa, Ravintola Sävelessä, Parturi-Kampaamo Hiuspajassa ja Kaaren Suutarissa. Voit liittyä jäseneksi tai uusia jäsenyytesi maksamalla 15 euroa tilille IBAN: Nordea FI09 1004 3000 2043 03 Laita viestiksi nimesi ja sähköpostiosoitteesi. Tietojasi käytetään vain jäsenrekisterissä sekä kokouksista ilmoittamiseen. Tervetuloa mukaan Kaarela-Seuraan! kaarelaseura@gmail.com Tule mukaan vaikuttamaan Kaarelan tulevaisuuteen – liity jäseneksi Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi
6 4.3.2026 Toisinajattelija To isi naj att eli ja Uusiutuva energia on fossiilisen johdannainen EDELLEENKIN MAAILMAN energiasta 80% tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Ja kulutettava määrä sen kuin kasvaa, sitä mukaa kun kehitysmaat tempautuvat kulutukseen mukaan. Hyvinvointi on läheisessä yhteydessä halvan energian kanssa. Missä energia on halpaa, siellä talous menestyy. Siellä missä puolet tuloista menee risuihin, joilla keitetään puuro, siellä ei edistystä tapahdu. Esimerkki: Hake Diesel-kuorma-auto hakee hakkeen metsästä. Hakkeen energiasisältö on niin vähäinen, että hakkeen kuljetuksesta on maksettava tukiaisia. Metsässä haketuskone käyttää dieseliä. Tie jota kuorma-auto käyttää, on päällystetty fossiilisella bitumilla. Jos hakkeella oikeasti olisi määrä lämmittää ja tuottaa sähköä, sitä tarvittaisiin valtavia määriä koska sen energiasisältö on pieni. Tiet Jopa polkupyörätiet on päällystetty bitumilla, joten siinä meni ituhipin kuvitelma fossiilivapaasta tulevaisuudesta. Bitumia voi yrittää korvata puupitoislla aineksilla, mutta toiveuneksi se jää. Ruoka Viljely nykylaajuudessa ei olisi mahdollista ilman fossiilisista tehtyjä lannoitteita. Ihmiskunta on kaksinkertaistunut 50 vuodessa. Ja nelinkertaistunut sadassa vuodessa. Näiden uusien ihmisten elättämiseen olisi tarvittu toinen maapallo, mutta nyt ei tarvittukaan, kun fossiiliset tulivat avuksi. Samaan aikaan, kun Hitler puhui elintilasta jota täytyi saada lisää, juutalainen tiedemies keksi miten lannoitteita sai valmistettua fossiilista, joten Saksa ei olisikaan tarvinnut lisää elintilaa. Sähköistyminen Sähköautot tarvitsevat maametalleja, joiden saamiseksi täytyy siirtää vuoria. Näitä arityisiä metalleja saadaan vain kaivoksista. Kaivostoiminta on hyvin energiaintensiivistä. Maansiirtokoneet jylläävät ja käyttävät fossiilista polttoainetta. Murskaamot käyvät fossiilisilla. Sähköauto on käytännössä sellainen, että fossiilinen kustannus on sama kuin polttomoottoriautollakin. Sähkö siirto on vaivalloisempaa ja tehottomampaa kuin polttoaineiden siirto. Tuulivoimaloiden käyttöikä on lyhyt ja valmistamiseen käytetään valtavia määriä fossiilisia muoveja ja terästä ja betonia ja kaivannaisteollisuuden tuotteita kuten kuparia. Puhumattakaan harvinaisista maametalleista, joita on maaperässä vähän ja joiden uuttaminen edellyttää valtavien maamassojen käsittelyä, että saataisiin pieni määrä tiettyä metallilajia. Oma lukunsa on sähkösiirto, johon tarvitaan linjoja ja muuntajia loppumattomasti. Mutta on hyväkin puoli Unikuva, jossa läntinen maailma on kolmekymmentä vuotta elänyt, käsitys fossiilisten käytön ilmastoa pilaavasta vaikutuksesta, on yksiselitteisesti virheellinen. Maapalloa ei uhkaa vaara ilmaston nyrjähtämisestä. Hiilidioksidin merkitys ilmastolle on yksinkertaisesti liian pieni. Kaiken lisäksi hiilidioksidi poistuu nopeaan ilmakehästä. Sadassa vuodessa on muutos ollut promillen kymmenys (eli noin 100 miljoonasosaa). Sekin pitoisuuden nousu johtuu paremminkin lämpenemiskehityksestä kuin siitä, että pitoisuus olisi nostanut lämpötilaa. Pitkässä juoksussa Mikäli ihmiskunta aikoo menestyä jatkossa, on selvää, että uusia energialähteitä on tultava. Hyvältä kehitys näyttää pienydinvoimaloiden kohdalla sekä toriumvoimaloiden kohdalla ja onpa kulman takana tulossa fuusiovoimakin. Fuusiovoimala nyt viimeistäänkin siirtää energiahuolet historiaan. Fuusiovoimala käyttää hyväkseen fysiikan ns. suurta voimaa. Ja suurta voimaa riittää. Jokaisen atomin halkeamisesta irtoaa paljon vahvaa voimaa. Fuusiovoimalalla ei ole myöskään jäteongelmaa. Fuusiovoimala voi todennäköisesti käyttää polttoaineenaan vaarallisia ydinjätteitä. Lyhytnäköisyys On hyvin lyhytnäköistä tuhota hyvinvointi pyrkimyksessä pyrkiä eroon fossiilienergiasta ennenaikaisesti, ennen kuin uusi energialähde on valmis. Entäpä jos olisi lopetettu höyryvoiman käyttö ennen dieselkoneen keksimistä? Mikä onnettomuus se olisikaan ollut ihmiskunnalle! Erityisen pahoin liian varhaisesta siirtymästä kärsii Suomi, joka haluaa olla aina ensimmäisenä kaikissa älyttömyyksissä. Esko Karinen Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi KUN JÄIN vuosikausia sitten eläkkeelle, opin ensimmäiseksi, että minun ei pidä pysyä terveenä, vaan minun pitää huolehtia toimintakyvystäni. Sitä varten täytyy liikkua, huolehtia lihasvoimasta, syödä ravintosuositusten mukaan, hankkia monenlaisia virikkeitä ja olla muitten ihmisten parissa. Löysin myös monia hankkeita, joissa vanhusten toimintakykyä tutkittiin, tehtiin suunnitelmia sen ylläpitämiseksi, pohdittiin parhaita mahdollisia asumismuotoja ja liikuntatapoja. Totta kai haluan olla kuuliainen kansalainen ja toteuttaa vallanpitäjien toiveita. Ihannevanhus viettää vain kaksi viimeistä elinviikkoaan sairaalassa. Muuten hän toiveittensa mukaisesti asunut omassa kodissaan. Siellä on saattanut käydä muutaman kerran viikossa oman kotikunnan kotihoidon työntekijä. Valtaosa meistä eläkkeellä olevista on hyväkuntoisia ja toimintakykyisiä. Helsingin kaupunki on onneksi ottanut palveluja organisoidessaan tämän huomioon. Kun jäin eläkkeelle, tutkin mitä tekemistä Pitäjänmäellä olisi tarjolla. Yhdistysihmisenä tutustuin Pitäjänmäen Eläkkeensaajien toimintaan. Hyvin pian olinkin uudistamassa ja monipuolistamassa yhdistyksen toimintaa ja perustamassa PitäjänmäenKonalan Korttelikerhoa. Vaihtoehtona olisi ollut myös Länsi-Helsingin Seniorit. Eläkkeensaajissa tiistaina kuntosali, joka toinen viikko Neulekerho, keskiviikkona etäjumppa, joka toinen torstai tuolijumppa ja jäsentapaaminen, kerran kuussa Lukupiiri, perjantaina yhteinen kävelylenkki. Sen lisäksi myös taidenäyttelyjä, elokuvia, konsertteja, teatteria, retkiä. Viikko-ohjelmani on kuin koulun lukujärjestys. Jos ei halua sitoutua yhdistyksen toimintaan, on tekemistä runsaasti tarjolla myös Helsingin kaupungin 16 palvelukeskuksessa. Lähimmät keskukset ovat Pohjois-Haagassa Hopeatiellä, Riistavuoressa, Kannelmäessä ja Munkkiniemessä. Eivät ole ihan lähellä Pitäjänmäkeä, mutta kaikkiin pääsee busseilla. Nopeimmin ja helpoimmin pääsee mukaan palvelukeskusten toimintaan hankkimalla palvelukeskuskortin palvelukeskuksen ohjaajalta. Sitten on vain valittava haluaako osallistua muistiryhmään, vertaistukiryhmään, mennä liikuntaryhmään tai kuntosalille, kuunnella luentoja, vetreyttää kädentaitojaan, osallistua karaokeen tai yhteislaulutilaisuuteen. Vertaistukea on tarjolla, jos haluaa vähentää päihteiden käyttöä tai jos läheisellä on päihdeongelma ja haluaa tukea itselle, jos on menettänyt läheisensä tai tuntee olevansa alakuloinen tai masentunut. Palvelukeskuksissa saa myös opastusta ja apua erilaisten palvelujen ja etuuksien hakemiseen. Palvelukeskusten viikko-ohjelmat ovat monipuolisia. Palvelukeskusten toiminta on ilmaista ja lisäksi niissä on tarjolla myös kohtuuhintainen lounas. Ja kaikista näistä palveluista sain tietoa Pitäjänmäen Eläkkeensaajien jäsentapaamisessa helmikuussa. Leena-Maija Tuominen Tekemistä tarjolla yllin kyllin Kauneushoitola Beauty Boutique Kosmetologin palvelut yli 10 vuoden kokemuksella • Kasvoja jalkahoidot • Sokeroinnit • Ripsien ja kulmien kestovärjäykset P. 09 504 2341 whatsapp / viesti 050 5129 738 Kantelettarentie 7, 00420 Helsinki www.beautyboutique.fi OLEN JUURI ALOITTANUT työn Kannelmäen seurakunnan Osallisuuden vahvistamisen projektissa. Tavoitteenamme on kehittää toimintaa, joka kokoaisi alueeltamme kaikki halukkaat yhteen ja aktivoimalla osallistujia vahvistaisi yhteisöllisyyttämme. Olemme tunnustuksellinen, kristillinen, evankelisluterilainen seurakunta, jonka toiminnan pääpaino on kristinuskon harjoittamisessa. Kristillisen lähimmäisenrakkauden kautta toimintamme laajenee. Lapsija perhetyössä, nuorisotyössä, diakoniassa, musiikkityössä ja senioritoiminnassa on kyse paljon muustakin kuin uskonnosta. Uudessa kevennyskerhossamme ja jo toista vuotta jatkuvassa kulttuurikerhossamme linkki uskontoon on vieläkin ohuempi. Kokeneena kulttuurialan kouluttajana ja teatterintekijänä voin sanoa, että taide ja kulttuuri elvyttävät ja tarjoavat välineitä ymmärtää itseä, toisia ja ympäröivää maailmaa. Ne lisäävät empatiaa, dialogia ja ymmärrystä ihmisestä sosiaalisena olentona ainutlaatuisella tavalla. Lähimmäisen kohtaaminen on myös kristillisyyden ytimessä. Malminkartanossa ja Kannelmäessä asuvista useampi kuin joka kolmas on vieraskielinen, ja Kannelmäen seurakunnalla on vuosien perinne monikulttuurisuustyöstä. Olemme järjestäneet kulttuurien välistä vuoropuhelua edistäviä tapahtumia. Otamme kieliharjoittelijoita parantamaan suomen kielen osaamistaan, tutustumaan suomalaiseen työkulttuuriin ja juttelemaan suomenkielisten seurakuntalaistemme kanssa eri tilaisuuksissa. Toimintaamme voivat tulla mukaan kaikki uskonnosta, taustasta, kielestä, seksuaalisuudesta tai sukupuoli-identiteetistä riippumatta. Eri väestöryhmien välinen vuorovaikutus, yhdessäolo ja yhdessä tekeminen voivat purkaa ennakkoluuloja. Samalla ne lisäävät keskinäistä kunnioitusta ja auttavat näkemään, että olemme kaikki ainutlaatuisia ja kuitenkin pohjimmiltaan samanlaisia –Jumalan kuvia. Kannelmäen seurakunnassa jokainen saa olla juuri oma itsensä. Millaista toimintaa sinä haluaisit yhteiseen seurakuntaamme? Mikä on se puuttuva pala, joka estää sinua osallistumasta? Tehtäviäni uudessa työssä ovat yhteisön äänen esiin kaivaminen, osallistumisen mahdollistaminen seurakuntaympäristössä, vapaaehtoistoiminnan kehittäminen, koordinointi ja uusien vapaaehtoisten rekrytointi. Miten juuri sinä haluaisit toteuttaa omaa kristillistä vakaumustasi, vahvaa tai epävarmaa? Et jäisi yksin. Osallisuuden vahvistamisen projekti ohjaa vapaaehtoisia ja tukee heidän toimintaansa. Tule rohkeasti juttelemaan kanssani sähköpostitse tai kasvokkain! Risto Ruottunen projektipäällikkö Kannelmäen seurakunta risto.ruottunen @evl.fi Miten sinä haluaisit osallistua? Yritetään auttaa Kaarelan Omakotiyhdistys ry:n KEVÄTKOKOUS 13.4. klo 18 Kaarelantie 86C kerhohuoneella Sääntömääräiset asiat Kaarelan Eläkeläiset ry KEVÄTKOKOUS 11.3. klo 13 Kaarelantie 86C kerhohuoneella Sääntömääräiset asiat
7 4.3.2026 Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Purpuripolku 6, 00420 Helsinki Aineistot: tanotorvi@eepinen.fi Painos 10 000 kpl Ilmoitusmyynti: Seija Kuoksa / Eepinen Oy P. 045 1323 828 seija.kuoksa@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Etuja takasivu: 1,30 /pmm Kustantaja ja taitto: Eepinen Oy Paino: Botnia Print Oy, Kokkola Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Lassila, Pohjois-Haaga, Kaivoksela. Nippujakelu alueen yrityksiin ja julkisiin tiloihin. Av. ma-to klo 9-17, pe klo 9-16 | Purpuripolku 6, 00420 Hki Ota yhteyttä: toimintakoordinaattori, 050 324 4329, asukastalopurpuri@gmail.com | facebook.com/asukastalopurpuri Tervetuloa asukastaloon! Asukaskahvit Ma klo 12.00–14.00 Kahvittelua, rupattelua ja oleskelua. Tarjolla kahvia, mehua ja pientä purtavaa. Kello kuuden tee -illat Ma klo 18.00–20.00 9.3., 20.4. ja 25.5. Rento barokkimuusikoiden, näyttelijöiden, paikallisten taiteilijoiden ja asukkaiden välinen tilaisuus entisaikojen salonkien hengessä. Tarjolla on taidetta, tutustumista ja jutustelua eri teemoista teetä ja pientä purtavaa unohtamatta. Svenskt språkcafé Joka toinen tiistai (parittomat viikot) klo 14.00–15.30 Vi umgås på svenska över en kopp kaffe och lär känna varandra. Vi pratar om ditt och datt i en avslappnad stämning. Deutschegruppe Joka toinen tiistai (parilliset viikot) klo 13.30–15.00 Saksan kielen keskusteluryhmä. Vetäjänä Eva Herttuainen. Kuvataidemaalauspaja Ti klo 17-19.30 24.3., 21.4. ja 19.5. Tule piirtämään tai maalaamaan eri tekniikoilla. Omat paperit ja värit mukaan. Opettaja voi alkuun lainata värejä. Vetäjänä Maikki Haapala. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: asukastalopurpuri@gmail.com Kielikahvila Ke klo 14.00–15.45 Tule harjoittelemaan suomen kieltä käytännössä kahvitai teekupin ääressä. Keskustelemme eri teemoista. Русское кафе Joka toinen keskiviikko (parilliset viikot) klo 14.00–15.45 Venäjän kielen keskusteluryhmä. Puhutaan venäjää ja tutustutaan. Sopii niin maahanmuuttajille kuin venäjän kielen taitojaan verestäville. Opitaan yhdessä niin suomea kuin venäjää. Peli-iltapäivä To klo 13.00–15.00 Tervetuloa pelaamaan koukuttavaa Rummikub-peliä. Neulontapaja Joka toinen torstai (parittomat viikot) klo 14.00–17.00 Puseroita, sukkia, lapasia tai mitä mieleen tulee. Sohvaperunat Pe klo 13.00–15.00 Purpurissa on iso TV. Katsotaan yhdessä mitä kannattaa katsoa! Kaikkiin ryhmiin ja tapahtumiin on vapaa pääsy. Taidepajaan pitää ilmoittautua etukäteen, sillä paikkoja on rajoitetusti. Uudenlainen itsepalveluvuokrausautomaatti kauppakeskus Kaareen SUOMALAINEN vuokrauspalvelu Liizi.fi on avannut kauppakeskus Kaareen Helsingissä uuden Liizi Lockers -itsepalveluautomaatin. Ratkaisu on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja edustaa uudenlaista tapaa yhdistää verkkokauppa ja itsepalveluvuokraus. Liizi Lockers tuo vuokraamisen osaksi arjen asiointia: asiakkaat voivat vuokrata suosittuja kodin, juhlan ja vapaa-ajan tuotteita itsepalveluna 24/7. Automaatti sijaitsee kauppakeskus Kaaren parkkikerroksessa Postin pakettiautomaatin yhteydessä. Automaatista löytyy Liizin kysytyimpiä tuotteita, kuten tekstiilija höyrypesureita, työkaluja sekä hyvinvointituotteita. Lisäksi asiakkaat voivat tilata automaattiin myös muita Liizin vuokratuotteita Liizi.fi:n verkkopalvelun kautta. Haluamme tehdä vuokraamisesta yhtä helppoa kuin verkkokauppaostamisesta. Liizi Lockers poistaa ajasta ja paikasta riippuvat rajoitteet ja tuo vuokraamisen sinne, missä asiakkaat jo liikkuvat, kertoo Liizi. fi:n toimitusjohtaja Jari Tapani. Vuokraaminen osaksi arjen palveluita Liizi Lockers toimii täysin digitaalisesti. Asiakas skannaa tuotteen QR-koodin, tekee varauksen Liizi.fi:ssä ja saa lokeron avauskoodin välittömästi. Nouto ja palautus tapahtuvat automaatilla ilman tiskipalvelua. Ratkaisu tukee kiertotaloutta ja kuluttajakäyttäytymisen muutosta: • Vuokrauspalvelu saatavilla 24/7 • Ei henkilökunnan työpanosta • Mahdollistaa tuotteiden tehokkaan kierron • Vähentää omistamisen tarvetta Liizi.fi – 10 vuotta vuokrauspalvelua Liizi.fi on toiminut Suomessa jo kymmenen vuoden ajan. Yrityksen varastomyymälä sijaitsee kauppakeskus Hertsissä Helsingissä. Liizi tarjoaa kuluttajille ja yrityksille satoja erilaisia vuokratuotteita kodin, juhlan, hyvinvoinnin ja työn tarpeisiin. Liizi Lockers on yrityksen uusi palvelukonsepti, jonka tavoitteena on laajentaa vuokrauspalvelut entistä helpommin saavutettaviksi. www.liizi.fi Automaatista löytyy Liizin kysytyimpiä tuotteita, kuten tekstiilija höyrypesureita, työkaluja sekä hyvinvointituotteita. KULTATUKKU.FI Ole kultu . Kierrätä korut . HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1, avoinna ma-pe 10-18 HELSINKI • Kauppakeskus Easton (Hansasillan varrella), Kauppakartanonkatu 3, avoinna ma-pe 10-18 Vanhat korut ovat hienoja ja kullan louhinta tekee luonnolle huonoa. Siksipä ostamme ja myymme kultaa, hopeaa ja vintage-koruja. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki | p. 09 563 2227