Suomen Lehdistö 4/2019 1 UUTISET TRENDIT Suomen Lehdistö Digin onnistuja Aamupostin digin tilaustulot kasvoivat vauhdilla. Laura Ääri kertoo, mitä nousun eteen on tehty. TRENDIT Päätoimittajatoimitusjohtajia on erityisesti paikallislehdissä s. 4 TRENDIT Sanomalehdet vähentävät ilmestymispäiviään s. 6 DATA Katso kaikki olennaiset tiedot lehdistä s. 17–77 15 % sanomalehtien tuloista tuli digistä 4/2 019 ER IKO ISN UM ERO TIL AST OT & TA RIN AT
SuomenLehdistö 4/2019 3 MEDIA-ALAN OMA LEHTI Vs. päätoimittaja: Noora Autio. Riikka Virranta vanhempainvapaalla. Toimitussihteeri: Katri Simola. Taitto: Janne Hulkkonen, Noora Autio, Katri Simola. Toimitus: Eteläranta 10, 00130 Helsinki. Puhelin: (09) 228 77 300. Sähköposti: suomen.lehdisto@sanomalehdet.fi. Suomen Lehdistö verkossa: www.suomenlehdisto.fi. Julkaisija: Sanomalehtien Liitto ry / Tidningarnas Förbund rf. Ilmestyminen: 89. vuosikerta. 8 numeroa vuodessa. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: sl@sanomalehdet.fi. Tilaushinnat 2019: kestotilaus 99 euroa / vuosi (sis. alv 10 %), määräaikainen tilaus 105 euroa / vuosi (sis. alv 10 %), määräaikainen opiskelijatilaus 42 euroa / vuosi (sis. alv 10 %). Tilaushintaan sisältyy digilehti. Maksettua tilausmaksua ei palauteta, kun tilaus irtisanotaan. Määräaikainen tilaus ei jatku tilausjakson päätyttyä ilman erillistä ilmoitusta. ISSN: 0039-5587. Ilmoitukset: Timo Järvenpää, puh. 0400 242 131, timo.jarvenpaa@parnet.fi. Painopaikka: Grano Oy, Helsinki. SuomenLehdistö Digitulot jakautuvat harvoille K ÄSISSÄSI ON Suomen Lehdistön vuosittainen erikoisnumero, joka tarjoaa kattavan paketin tuoretta tietoa sanomaja kaupunkilehtien talousluvuista. Viime vuosina lehtien suurin haaste on ollut löytää lisää digituloja printin tulojen pienentyessä. Päivälehtien nettomyynti eli yhteenlasketut tilausja mainostulot laskivat vuosien 2017 ja 2018 välillä 4,2 prosenttia. Paikallislehdillä laskua oli 4,1 prosenttia ja kaupunkilehdillä 6,8 prosenttia. Pelkät digitulot lisääntyivät päivälehdissä noin 13, paikallislehdissä 2 ja kaupunkilehdissä 32 prosenttia. DIGIN TULOT siis kasvavat, mutta eivät edelleenkään missään nimessä kovaa tai edes tyydyttävää vauhtia koko alan tulevaisuutta ajatellen. Tilattavien päivälehtien nettotuloista vasta 10 prosenttia tulee digistä ja loput printistä. Kaikilla sanomalehdillä vastaava luku on 15 prosenttia. Jopa 73 prosenttia kaikista digitaalisista tuloista kerää tuttu nelikko: iltapäivälehdet, Helsingin Sanomat ja Kauppalehti. Edes jossain määrin merkittäviä tuloja digistä saa kymmenkunta lehteä. Se on minimaalinen määrä, kun ottaa huomioon, että Sanomalehtien Liiton jäseninä on tällä hetkellä 240 lehteä. TILATTAVIEN SANOMALEHTIEN tulojakauma on kehittynyt mainosrahoitteisesta tilausrahoitteiseen suuntaan. Päivälehtien tuloista tuli viime vuonna tilauksista 59 prosenttia ja mainoksista 41 prosenttia. Paikallislehdissä osuudet olivat tasaisemmat: 51 ja 49, mutta muutossuunta on niissäkin selvä, kun katsoo muutaman vuoden taaksepäin. Tilaustulot ovatkin se lähde, josta tilattavilla lehdillä on mainostuloja suurempi mahdollisuus haalia lisätuloja. Kaikilla päivälehdillä, ja myös useilla paikallislehdillä, on verkkosivuillaan maksumuuri. Ratkaisevaa tulevaisuuden ansainnan kannalta on, millaisia keinoja lehdet onnistuvat kehittämään saadakseen entistä isomman joukon maksamaan digitaalisista sisällöistä. Pohdittavia asioita riittää: Minkätyyppiset sisällöt herättävät maksuhalun? Miten potentiaaliset tilaajat tavoitetaan, ja miten lyhyitä tilauksia suosivat ihmiset saadaan houkuteltua lehden pariin yhä uudelleen? Ja pienenä mutta tärkeänä pointtina, miten maksamisesta tehdään riittävän helppoa? MAINOSMYYNNIN OSALTA tilanne taas on erittäin haastava: Google ja Facebook veivät Suomen viime vuoden digimainoseuroista 54 prosenttia. Loput tulot jakautuivat käytännössä alle kymmenen sanomalehden kesken. Tähän kilpailuun kansainvälisten jättien kanssa tarvittaisiin kipeästi joku keksimään viisasten kivi – tai mielellään useampi. Sisältö TRENDIT 4 Joka viides päätoimittaja on myös toimitusjohtaja. Tehtävät voivat olla risti riidassa, jos isosta ilmoitta jasta pitäisi tehdä kriittinen juttu, arvioi Maarit Nurminen. 5 Näköislehtien suosio on kasvanut huimasti kahden viime vuoden aikana. 6 Erityisesti paikallislehdet ovat karsineet printin ilmestymispäiviään. Kangasalan Sanomissa lukijat ensin purnasivat, mutta kokivat sitten lehden laadun parantuneen. 10 Verkon maksullisuus tuo tilauksia, mutta voi rokottaa mainonnan tuottoja. EteläSuomen Median lehtiin virtaa tuloja digistä. 16 Lehtikonsernien markkinaosuuksien kolmen kärki on Sanoma, Keskisuomalainen ja Alma Media. DATA 18 Lehtien vuosi numeroina. 26 Suomen sanomaja kaupunkilehdet kartalla. 28 Lehtiketjut: samoihin konserneihin kuuluvat lehdet. 29 Lehtien kokonaistavoittavuus. YHTEYSTIEDOT 32 Sanomalehtien Liittoon kuuluvien sanomalehtien tiedot. 62 Sanomalehtien Liittoon kuuluvien kaupunkilehtien ja muiden lehtien tiedot. 75 Sanomalehtien Liittoon kuuluvien jäsenyritysten tiedot. > Lue myös digilehti ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje osoitteessa www.suomenlehdisto.fi Kannen kuva: Vesa Laitinen Noora Autio vs. päätoimittaja noora.autio @sanomalehdet.fi ”Kilpailuun kansain välisten jättien kanssa tarvittaisiin kipeästi joku keksimään viisasten kivi – tai mielellään useampi.”
4 Suomen Lehdistö 4/2019 TRENDIT Joka viides päätoimittaja vastaa myös lehden taloudesta. Tehtävien yhdistäminen tuo säästöjä ja auttaa kokonaisuuden hallinnassa. S anomalehtien päätoimittajista runsas viidennes on myös saman lehden toimitusjohtaja. Päätoimittaja-toimitusjohtajia on erityisesti paikallislehdissä. Yhdistelmäpestien lukumäärä on vähentynyt hieman kymmenessä vuodessa. Naisten osuus on sen sijaan kasvanut. Vuonna 2009 naisia oli sanomalehtien päätoimittaja-toimitusjohtajista vain 11,5 prosenttia, vuonna 2019 jo 33,3 prosenttia. Päätoimittajuuden ja toimitusjohtajuuden yhdistämisellä voi olla pienissä lehdissä valtaisia vaikutuksia. Keski-Suomessa ilmestyvässä Korpilahti-lehdessä se pelasti koko aviisin olemassaolon. Huovinlahti ja Nurminen ovat opiskelleet journalismia yliopistossa. Talousosaaminen on karttunut työelämässä vuosien varrella sekä erilaisilla kursseilla. Huovinlahti on käynyt esimerkiksi ely-keskuksen toimitusjohtajakurssin. – Ei varmaan koskaan voi sanoa, että koulutusta olisi riittävästi, mutta normaalit tuloslaskelmat ja taseet ovat kyllä hallussa. Taloudellisten rajojen hahmotus on Nurmisen mukaan yhdistelmätehtävän suurin etu. – Päätoimittaja-minä haluaisi tehdä isompia lehtiä ja näyttävämpiä taittoja suurilla kuvilla. Toimitusjohtaja-minä toteaa, ettei ilmoittajia ole tarpeeksi kattamaan lisäsivujen kuluja. Myös Huovinlahti kokee, että yhdistelmätyön avulla kokonaisuus pysyy paremmin hallinnassa. – Olen paremmin informoitu kuin pelkkä päätoimittaja tai toimitusjohtaja olisi. Ja jos pitää esimerkiksi säästää, pystyn heti miettimään kustannusrakenteita laajemmin. Paremmin informoitu pomo Päätoimittaja-toimitusjohtaja hahmottaa hyvin lehden taloudelliset rajat, sanoo Korpilahti-lehden Maarit Nurminen. Labradorinnoutaja Urho huolehtii taukoliikunnasta. Paikallislehti oli ajautunut taloudellisesti heikkoon tilanteeseen. Palkkakuluja saatiin karsittua yhdistämällä päätoimittajan ja toimitusjohtajan tehtävät sekä muuttamalla toimittajan pesti freelancer-pohjaiseksi. Päätoimittajana vuodesta 2004 lähtien toiminut Maarit Nurminen osti lehteä kustantavan osakeyhtiön vuonna 2016, jolloin hänestä tuli myös toimitusjohtaja. – Ilman kauppaa lehteä ei olisi enää olemassa, Nurminen sanoo. Kustannussäästöjä on tuonut myös Kim Huovinlahden yhdistelmätehtävä kaupunkilehti Satakunnan Viikossa ja paikallislehti Ulvilan Seudussa. Satakunnan Viikossa hän on ollut tuplaroolissa vuodesta 2010 ja Ulvilan Seudussa vuodesta 2014 lähtien. – Yhdistelmätehtävää varten on mielestäni hyvä olla ensin päätoimittaja ja sitten toimitusjohtaja. Toisinpäin on hankalaa, sillä alaa täytyy ymmärtää ja osata myös kirjoittaa, Huovinlahti sanoo.
Suomen Lehdistö 4/2019 5 TRENDIT Päätoimittajia yhteensä 203. Heistä myös toimitusjohtajana 45. Päätoimittajia yhteensä 220. Heistä myös toimitus johtajana 52. Paikallislehdet 34 Kaupunkilehdet 10 Päivälehdet 7 Erikoislehdet 5 Muut lehdet Iltapäivälehdet 1 Paikallislehdet 38 Kaupunkilehdet 7 Päivälehdet 4 Erikoislehdet 1 Muut lehdet 2 Iltapäivälehdet Päätoimittaja-toimitusjohtajia Lehdet, joissa päätoimittajatoimitusjohtajia 2019 2009 24% 24% 22% 22% 2019 2009 2016 2017 2018 Toisaalta roolit täytyy myös osata pitää erillään, ettei luottamus horju. Huovinlahti kertoo aina punnitsevansa, voiko hyödyntää jotakin esimerkiksi toimitusjohtajan roolissa kuulemaansa päätoimittajana vai täytyykö asia jättää vain toimitusjohtajan korville. Nurmisen mukaan ristiriitatilanne voi aiheutua esimerkiksi silloin, jos merkittävästä ilmoittajasta pitää tehdä kriittinen juttu. – Tällaista ei ole tullut vastaan, mutta tilanne olisi varmasti haastava, jos vaakakupissa olisivat kymmenientuhansien eurojen vuosittaiset mainostulot, Nurminen sanoo. Huovinlahden mielestä sama henkilö voi hyvin vastata sekä journalismista että taloudesta. – Ei voida ajatella niin, että journalismi olisi jotenkin puhdasta ja talous pahaa. Toki jos yritys on terve ja liiketoiminta kannattavaa, antaa se toimitukselle enemmän itsenäisyyttä. Teksti: Katri Simola, Kuva: Kuvapalvelu OK Lähde: Sanomalehtien Liitto. Luvut koskevat Sanomalehtien Liiton jäsenlehtiä. Vuoden 2009 lukuihin on laskettu myös lehtien, päätoimittajien ja toimitusjohtajien lukumäärät niistä kaupunkilehdistä, jotka liittyivät Sanomalehtien Liittoon vuonna 2010. Päivälehdet 59% 41% Paikallislehdet Tilaustulot vs. mainostulot Päivälehtien mainostulot Päivälehtien tilaustulot Digi vs. printti 51% 49% 10% 90% 10% 90% NÄKÖISLEHTIEN suosio kasvaa roimaan tahtiin. Vuonna 2017 Kärkimedian mittauksessa mukana olleiden näköislehtien lukijamäärä lisääntyi kolmanneksen, viime vuonna kasvu oli vain hiukan hitaampaa. Vuonna 2018 näköislehtiä latasi päivittäin keskimäärin noin 330 000 lukijaa. Vuotta aiemmin lukijoita oli 285 000 eli kasvua vuodessa oli lähes 16 prosenttia. Yhä suurempi osa taitettua sanomalehteä lukevista on valmis lukemaan lehteään digitaalisessa muodossa. Vuonna 2016 näköislehden lukijamäärä oli vielä alle kymmenyksen painetun lehden lukijamäärään verrattuna. Nyt lukijoiden määrä vastaa jo 16 prosentin osuutta painetun lehden lukijamäärästä. Yksittäisillä lehdillä lukijamäärän kasvu on ollut jopa 50 prosenttia vuodessa. Helsingin Sanomien näköislehden lukijat lisääntyivät Kärkimedian syksyllä julkistaman tiedon mukaan vuodessa jopa neljänneksen. Yhtä näköislehden numeroa lukee tällä hetkellä keskimäärin 145 000 lukijaa. Helsingin Sanomien art directoriksi syksyllä siirtyvä Tuomas Jääskeläinen arvioi, että tärkeä tekijä näköislehtien suosion kasvussa on se, että kustantajat tarjoavat palvelua osana esimerkiksi painetun lehden tilausta. – Toivon, että kasvu kertoo myös siitä, että editorial designille on kysyntää. Digi feedissä suunnittelulla on hyvin rajalliset mahdollisuudet, Jääskeläinen sanoo. Miten lehtien pitäisi reagoida? – Digitaalisen ulkoasun suunnitteluun ei ole panostettu vielä riittävästi. Taitettu sisältö yhä suositumpaa digissä 200 250 300 350 2018 2017 2016 Näköislehtien lukijamäärä Siihen pitäisi ehdottomasti ohjata lisää resursseja. Kärkimedian printtilehtien mediamyynnissä kontaktihintojen laskukaava on muuttunut. Kun aiemmin hinta arvioitiin painetun lehden lukijamäärän perusteella, nyt mukaan lasketaan myös näköislehden lukijat. MediaAuditFinlandin toimitusjohtaja Kaija Sinko pitää muutosta perusteltuna. Mainostajan kannalta on samantekevää syntyykö kontakti iPadin ruudulla vai keittiön pöydällä. Sinko arvioi, että näköislehtien kasvukäyrän ”piikitys” on tuonut Kärkimedian lehtiin uusia lukijoita. – Tämä on oikeasti hyvä juttu, Sinko sanoo. – Digihuumassa myös sellaisella sisällöllä, jossa on alku ja loppu, on kysyntää. Janne Hulkkonen 250 000 300 000 350 000 Lähde: KMT 2018 Kärkimedian lehdet
UUTISET 6 Suomen Lehdistö 4/2019 TRENDIT Länsi-Suomen päätoimittaja Janne Rantanen kertoo, että monet lukijat suuttuivat lehden ilmoittaessa ilmestymispäivien vähentämisestä. Jaana Vieno, Riina Kaski ja Maija Männistö ovat tehneet vuodenvaihteesta asti seitsemänpäiväisen sijaan viisipäiväistä sanomalehteä.
UUTISET Suomen Lehdistö 4/2019 7 TRENDIT ”Reaktiot jäivät purnaamiseen” Liki kolmannes suomalaisista lehdistä on vähentänyt printtilehtensä ilmestymispäiviä 2010luvulla. Säästöt parantavat kannattavuutta – ainakin hetkeksi. Teksti: Janne Arola | Kuva: Pekka Lehmuskallio
Kangasalan Sanomat vähensi ilmestymispäiviään kahdesta yhteen vuonna 2016. Tuula Ruusumaan mukaan lukijat ovat olleet tyytyväisiä yhteen paksumpaan lehteen. K un raumalainen Länsi-Suomi viime vuonna ilmoitti vähentävänsä paperilehtensä ilmestymiskertoja seitsemästä viiteen päivään viikossa, lukijat suuttuivat. – Ensireaktio oli, jos ei nyt ihan sokki, niin ainakin kauheasti purnausta tuli, kuvailee päätoimittaja Janne Rantanen. Lehti viesti ja perusteli kuukausien ajan lukijoilleen, miksi muutos tehdään ja mitä se käytännössä tarkoittaa. Samalla printtilehden kestotilaushintaa laskettiin noin 340 eurosta noin 270 euroon eli parillakymmenellä prosentilla vuodessa. Lisäksi verkossa otettiin käyttöön maksumuuri ja lukijoille ryhdyttiin entistä voimallisemmin markkinoimaan digitilauksia. – Kyllä me vuodenvaihdetta melkoisesti pelkäsimme, mutta reaktiot jäivät pitkälti purnaamiseen, Rantanen sanoo. Toisin sanoen ilmestymispäivien muutoksesta johtuvia tilausperuutuksia ei Länsi-Suomeen juuri tullut. Paperilehden levikkikehitys tältä vuodelta näyttää suunnilleen samankaltaiselta kuin edellisinäkin vuosina, kun ilmestymiskertoja oli vielä seitsemän. Digitilausten määrä sen sijaan on reippaassa kasvussa, eivätkä mainostajatkaan hätkähtäneet ilmestymispäivien karsimista. Rantasen mukaan mainoskysyntä on joka tapauksessa keskittynyt tietyille päiville, lähinnä loppuviikkoon. – Jos pelkästään mainosten kannalta katsottaisiin, niin meille riittäisi 3–4 numeron ilmestyminen viikossa, eikä juuri yhtään mainosta jäisi pois. Taantuma joudutti vähennyksiä Länsi-Suomi on yksi kahdeksasta 2010-luvulla ilmestymispäiviään karsineesta päivälehdestä. Sanomalehtien Liiton kokoaman datan perusteella 2010-luvulla ilmestymispäiviään on vähentänyt kaikkiaan 70 lehteä yhteensä 78 kertaa. Seitsemän lehteä on siis vähentänyt ilmestymispäiviään tällä vuosikymmenellä vähintään kahdesti. Kiivaimmin ilmestymispäiviä karsittiin kansantalouden edellisessä taantumassa vuosina 2014–2016, jolloin tehtiin yhteensä 35 ilmestymispäivien muutosta. Lukumäärällisesti eniten päiväisyysmuutoksia tällä vuosikymmenellä ovat tehneet paikallislehdet, joista vajaa kolmannes on vähentänyt ilmestymiskertojaan. Printtilehden ilmestymispäivien vähentäminen on ollut monelle lehdelle tehokas täsmätoimi kannattavuuden parantamiseen. Näin pähkäiltiin myös Kangasalan Sanomissa, joka vähensi printtilehden ilmestymispäivänsä kahdesta yhteen heinäkuussa 2016. Ratkaisuun päädyttiin, koska maanantaina taitettu alkuviikon lehti alkoi olla niin ohut, ettei sen jakaminen kalliilla hinnalla ollut enää taloudellisesti järkevää eikä muutenkaan mielekästä. – Päätimme mieluummin ryhtyä tekemään kunnollista yksipäiväistä lehteä, jota täydennetään verkolla. Päivääkään ei ole kaduttu, sanoo Kangasalan Sanomien päätoimittaja-toimitusjohtaja Tuula Ruusumaa. Ilmestymispäivien vähentäminen toteutettiin heinäkuussa eli aikana, jolloin suurin osa tilaajista oli jo ehtinyt maksaa vuoden tilausmaksunsa. Samalla tehtiin lupaus siitä, että lehden viikoittainen sivumäärä ei ainakaan aluksi vähene yhden ilmestymispäivän poistumisesta huolimatta. Ruusumaan mukaan muutama kymmenen tilaajaa purnasi, mutta jo syksyyn mennessä palaute alkoi olla ennemmin kiittävää, koska moni koki lehden laadun parantuneen. Kyse oli pitkälti mielikuvista. Todennäköisesti moni piti paksumpaa lehteä automaattisesti laadukkaampana. Ruusumaa ei halua puhua täsmällisistä luvuista, mutta kuvailee ratkaisun tuottamia taloudellisia hyötyjä merkittäviksi. Ilman muutosta lehtiyhtiön tulos olisi painunut tappiolliseksi. Nyt se on pystynyt tekemään hieman voitollista tai nollatulosta. Ruusumaa pitää ilmestymispäivien vähentämistä kaikin puolin onnistuneena manööverinä. Hän sanoo palautteen myös paksuntaneen päätoimittajan nahkaa. Siitä on hyötyä nyt, kun lehti on ottamassa verkkosivuillaan käyttöön maksumuuria. – En välitä pulinasta, vaan puolustan rohkeasti ja voimakkaasti sitä, että meillä on maksullista, uniikkia aineistoa, joka kuuluu vain tilaajille. Kuuma puheenaihe kaikkialla Printtilehden ilmestymispäivien vähentäminen ei ole lehdille mikään taloudellinen kultakaivos, vaan pikemminkin keino, jolla ostaa aikaa muiden ansaintamallien löytämiseksi. Länsi-Suomen Rantanen sanoo, että lehden liiketoiminnan tulos olisi muutamassa 8 Suomen Lehdistö 4/2019 vuodessa painunut nollaan, jos painetun lehden ilmestymiskertoja ei olisi vähennetty. Poikkeuksellista Länsi-Suomen tapauksessa oli se, että lehti vähensi kerralla kaksi ilmestymispäivää. On vielä aikaista sanoa, mitkä ilmestymispäivien vähentämisen pitkän ajan vaikutukset ovat. Tarkoitus on kuitenkin jatkaa useita vuosia nykyisillä ilmestymispäivillä. Pidemmän ajan trendi on Rantasen mukaan selvä. – Näen tulevaisuuden niin, että arkipäivät mennään pitkälti digillä ja viikonloppuisin olisi vähän paksumpia, lukemistotyyppisiä lehtiä. Varmaa on se, että useissa suomalaisissa lehtitaloissa käydään vilkasta keskustelua siitä, kuinka usein jakeluja painokustannuksiltaan kalliiksi käynyttä printtilehteä kannattaa tilaajille toimittaa. Esimerkiksi toukokuussa Sanomalehtien Liiton kevätseminaarissa julkaistun kyselytutkimuksen perusteella 6–7 kertaa ilmestyvillä sanomalehdillä on painetta karsia ilmestymispäiviä varhaisjakelun kustannusten pienentämiseksi. Kyselyn perusteella ensin vaarassa ovat erityisesti alkuviikon ilmestymispäivät. Perjantain ja lauantain ilmestymispäivistä sen sijaan halutaan kyselyn perusteella pitää kiinni vielä vuonna 2030. Vastaajien arvioiden perusteella ilmestymispäivien vähentäminen vaikuttaa lehtien levikkeihin niin, että vuonna 2030 levikit ovat pudonneet alle puoleen nykyisestä. Useat kollegat ovat olleet Rantaseen ja Ruusumaahan yhteydessä ja kyselleet kokemuksia ja neuvoja ilmestymispäivien vähentämisessä. – Vaikea uskoa, että tässä maassa olisi enää kolmen vuoden päästä kaksi kertaa viikossa ilmestyviä paikallislehtiä, Ruusumaa povaa. ? TRENDIT Ilman muutosta lehtiyhtiön tulos olisi painunut tappiolliseksi. Ilmestymispäiviään vähentäneiden määrät kaupunkipaikallispäivämuut yhteensä lehdet lehdet lehdet lehdet 2019 4 2 1 1 8 2018 4 4 2 10 2017 2 3 5 2016 11 2 13 2015 1 6 2 1 10 2014 9 3 12 2013 6 6 2012 5 1 6 2011 1 1 2 2010 2 4 6 TE RO H AK AL A
Vaikeasti tavoitettava kohderyhmä onkin yllättävän helppo tavoittaa. Kunhan tietää mistä. Sanomalehtien digitaaliset palvelut erottuvat nuorten mieluisimpana mainoskanavana. Ja silloin kun mainoksista pidetään, ne myös toimivat – varsinkin tutkitusti luotettavassa ympäristössä. Varaa oma mainospaikkasi. Sa no m ale hd et , di gi TV Pa ine tu t sa no m ale hd et Ra di o Pa ine tu t ka up un kil eh de t Yo uT ub e Fa ce bo ok In sta gr am Go og le Pa ine tu t aik ak au sle hd et Tw itt er 16?% 10?% 6?% 6?% 5?% 5?% 5?% 3?% 2?% 2?% 18?% Mistä mieluiten luet, katsot tai kuuntelet mainoksia? 18–24-v. Lähde: IRO Research, 9/2018 SuomenLehdistö
TRENDIT 10 Suomen Lehdistö 4/2019 TRENDIT Laura Äärin luotsaama Aamuposti kuului kolmen kärkeen prosentuaalisesti eniten digitaalisia tilaustuottoja viime vuonna kasvattaneissa päivälehdissä. Äärin mukaan lukijoiden suhde lehteen on intohimoinen.
TRENDIT Suomen Lehdistö 4/2019 11 Muuri tuo, muuri vie Sanomalehtien verkkosisällön maksullisuus näkyy digitilaustuottojen kasvuna. Toisaalta se voi rokottaa digimainonnan tuottoja. Teksti: Pasi Kivioja | Kuvat: Vesa Laitinen
12 Suomen Lehdistö 4/2019 100 200 300 400 500 600 700 800 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 150 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 10 20 30 40 50 60 70 80 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 10 20 30 40 50 60 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 Päivälehtien tuottojen kehitys 2010–2018 Miljoonaa euroa Paikallislehtien tuottojen kehitys 2010–2018 Miljoonaa euroa Tilausja mainostuotot Digituotot Digituotot Tilaustuotot Tilausja mainostuotot Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Tilaukset Mainokset Mainokset Tilaukset Mainokset Tilaukset Tilaukset Mainokset Tilaustuotot 50 100 150 200 250 300 350 400 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 Yhteensä Yhteensä Digi Digi Printti Printti Tilaustuotot pysyivät kutakuinkin samana kuin edellisvuonna, ja mainostuotot pienenivät. TRENDIT J OS KATSOTAAN digituottoja, vuosi 2018 oli lukujen valossa hyvä, sanoo Aamupostin päätoimittaja Laura Ääri. Sanomalehtien Liiton ja Suomen Lehdistön keräämän vuositilaston mukaan digitaalisten tilaustuottojen prosentuaalisessa kasvussa Aamuposti oli päivälehtien kolmen kärjessä. Äärin toimitus tasapainoilee kahden kaupungin, Hyvinkään ja Riihimäen, välillä. Järvenpääläinen Ääri on vetänyt lehteä vuodesta 2015 alkaen. Aamuposti syntyi kuusitoista vuotta sitten, kun Hyvinkään Sanomat ja Riihimäen Sanomat yhdistettiin. Tuolloin päätoimittaja Joonas Romppasen vetämä Aamuposti sai Bonnier-palkinnon Vuoden journalistisesta uudistuksesta eli ”uudesta seitsenpäiväisestä sanomalehdestä Riihimäen ja Hyvinkään alueella”. – Aamupostin lukijasuhde on hyvin intohimoinen. Mustasukkaisuuskaan ei ole vieras tuntemus. Lukija ei epäröi antaa raivokasta palautetta, jos hän katsoo, että Hyvinkäätä suositaan hämäläisten kustannuksella tai päinvastoin, Ääri kuvaa toimituksen haasteita. On jopa lukijoita, jotka pitävät otsikkomääristä tilastoa ja vaativat päätoimittajalta selvityksiä mahdollisesta epätasapainosta. Tekstiviestipalstalla toimitusta on moitittu siitäkin, että lehti on palautteen antajan mukaan muistanut aina kertoa, kuinka toisella paikkakunnalla sade pilasi yleisötapahtuman, mutta toisella paikkakunnalla yleisö sai nauttia lämpimästä auringonpaisteesta. – Pidän tätä joskus mahdottomaltakin tuntuvaa tasapainottelua myös voimavarana. Siitä on osoituksena esimerkiksi erityisen vilkas yleisönosasto, jota sosiaalinen media ei ole onnistunut näivettämään. Kuten useimmilla päivälehdillä, myös Aamupostilla painetun lehden levikkituotot laskivat. – Meillä osui viime vuoden loppuun levikkikolahdus, kun lehden jakelu siirtyi Postilta jakeluyhtiö Early Birdille. Se ei sujunut aivan suunnitellusti Hyvinkäällä, ja lehtiä myöhästyi ja jäi jakamatta. Tilanne normalisoitui vasta vuoden 2019 puolella. Ääri kertoo lehtensä tehneen hartiavoimin töitä tilauksen lopettaneiden lukijoiden takaisin houkuttelemiseksi, ja osa menetetyistä tilaajista onnistuttiinkin kevään aikana saamaan palaamaan. Ansaintamallit muuttuvat Aamupostin lisäksi sen konsernisisaret, Etelä-Suomen Median (ESM) lehdet Keski-Uusimaa, Uusimaa ja Länsi-Uusimaa, valloittivat kärkipaikat päivälehtien digitaalisten tilaustuottojen kasvussa prosenteissa mitattuna. ESM:n sisältöjohtaja Silja Tenhunen arvioi tämän olevan seurausta siitä, että konsernissa on ryhdytty tarjoamaan ja myymään aktiivisesti pelkkää digituotetta. Vastaavasti samat lehdet ovat kärkipäässä eniten painetun lehden levikkituottoja menettäneissä päivälehdissä. – Kahden viikon maksuttomat digitilauksen kokeilujaksot ovat tuottaneet uusia tilaajia. Tarjoamme kyllä yhdistelmätilaustakin, mutta tilaaja ottaa herkemmin digin. Tässä on meillä ja muilla mediataloilla vielä tekemistä, Tenhunen sanoo. Yksi jo pitkään jatkunut trendi tilastoissa on päivälehtien ansaintamallin LÄHDE: SANOMALEHTIEN LIITTO, VUOSIKYSELY
Suomen Lehdistö 4/2019 13 TRENDIT muuttuminen entistä tilauspainotteisemmaksi. Viime vuonna sisältötuottojen osuus oli päivälehdissä 59 prosenttia ja mainonnan 41 prosenttia. Iltapäivälehdissä suuntaus on päinvastainen: mainonnasta ja erityisesti digimainonnasta on tullut iltapäivälehtien merkittävin tulonlähde. Päivälehtien mainostuotot laskivat viime vuonna 9,4 prosenttia. Takapakkia otti erityisesti monen suuren maakuntalehden digimainonta, jossa suurimmat laskuprosentit olivat 10–21 prosentin luokkaa. Toisaalta kolmannes päivälehdistä lisäsi digimainostulojaan. Printin mainostuottoja onnistui kasvattamaan vain yksi päivälehti, Länsi-Uusimaa. Mikä oli lehden salaisuus? – Vastaus on yksinkertainen: siirryimme malliin, jossa keskiviikon lehti jaetaan kaikkiin alueen talouksiin. Laajennettu jakelu lisää mainostajien mielenkiintoa. Lisäksi alueella ilmestynyt kaupunkilehti lakkasi ilmestymästä, analysoi ESM:n Silja Tenhunen. Vasta vuoden kuluttua tilastoista nähdään, miten kaksien vaalien kevät on vaikuttanut ilmoitusmyyntiin. Vanhastaan tiedetään vaalien piristävän sanomalehtimainontaa. Aamupostin Laura Ääri sanoo mainostuottojen miinusmerkkisen kehityksen olevan huolestuttava, mutta muistuttaa, että syy lienee myös valitussa linjassa. – Kun sähköisten palvelujen sisällöstä entistä suurempi osuus on vain tilaajille, verkkopalvelujen kävijämäärät ja siten myös sivulataukset voivat ainakin alkuvaiheessa laskea. Se lasku näkyy myös ilmoitustuotoissa, Ääri sanoo. Pohjanmaalla ilmestyvän Ilkan toimitusjohtaja Olli Pirhonen arvioi, että taustalla on yleisesti koventunut kilpailu. – Facebook ja Google syövät varmasti osansa. Osittain tilanne aiheutuu myös siitä, että kilpailu on vienyt mainonnan hintatasoa alaspäin. Ilkassa kilpailuun pyritään vastaamaan laajentamalla yritysasiakkaiden markkinointipalveluja. Yhtenä tällaisena keinona Pirhonen mainitsee vaikuttajamarkkinoinnin. Elpyvä talous piristää Varkaudessa Paikallislehdissä trendi oli samansuuntainen kuin päivälehdissä: nettomyynti eli yhteenlasketut tilausja mainostuotot laskivat 4,1 prosenttia, digin ja printin tilaustuotot pysyivät kutakuinkin samana kuin edellisvuonna, ja kaikki mainostuotot pienenivät 8,6 prosenttia. Digitaaliset tuotot kaikkinensa kasvoivat 2,4 prosenttia. Paikallislehdissä yksi hyvin pärjänneistä oli Warkauden Lehti, joka oli paikallislehtien digitilaustuottojen ykkönen euromäärältään. Lehti oli omassa kategoriassaan kärkipäässä myös printin tilaustuotoissa ja onnistui löytämään kasvua digitaalisissa mainostuotoissakin. Jotain on selvästi tehty oikein. – Olemme joutuneet jo pitkään etsimään vaikeissa oloissa avaimia lehden säilyttämiseksi. Sisältö on tiukasti paikallinen, ja yhteistyötä tehdään naapurilehtien kanssa. Myös mediamyynti ja levikkimarkkinoin”Maksuttomat digitilauk sen kokeilujaksot ovat tuottaneet uusia tilaajia.” Aamupostin ja muiden EteläSuomen Median tilattavien lehtien digitaalisten tilaustuottojen kasvua selittää se, että lukijoille on ryhdytty myymään aktiivisesti pelkkää digituotetta. Päätoimittaja Laura Ääri (keskellä), taittava toimittaja Miina Hakala ja toimittaja Toni Forssell tekevät lehteä kahden kaupungin, Hyvinkään ja Riihimäen, asukkaille.
TRENDIT 14 Suomen Lehdistö 4/2019 ti ovat tehneet hyvää työtä, arvioi Warkauden Lehden päätoimittaja Sari Ristamäki. Varkaus on ollut taantuvien teollisuuspaikkakuntien listoilla, mutta Ristamäen mukaan kaupungille kuuluu nyt parempaa kuin vielä muutamia vuosia sitten. – Elinkeinoelämä on piristynyt, ja se varmaankin näkyy myös meillä. Lehti on edelleen viisipäiväinen, mikä on paljon tämän kokoiselle talousalueelle. Keskisuomalainen-konserniin kuuluva Warkauden Lehti muuttui kuusipäiväisestä viisipäiväiseksi vuonna 2014. Ristamäen mukaan lehden digitilaustuotot tulevat printin ja digin yhdistelmätilauksista. Verkossa sisältö on maksun takana mielipideaineistoa lukuun ottamatta. – Sisältöä on jaettu riittävästi ilmaiseksi, nyt on aika kokeilla muuta. Meillä on ihan kunnolla alettu tehdä digiä vasta tämän vuoden puolella, Ristamäki kertoo. Kunnolla tekeminen tarkoittaa muun muassa sitä, että toimittajille on järjestetty verkko-otsikointikoulutuksia, on otettu entistä enemmän analytiikkaa käyttöön ja omia juttuja on ryhdytty aktiivisemmin markkinoimaan sosiaalisessa mediassa. Ristamäen mukaan toimitus on nyt aiempaa kiinteämmin mukana digin tekemisessä, mikä toivon mukaan näkyy kasvuna tilastoissa ensi vuonna. Kaupunkilehdissä digimainostuottojen kärkisijoja pitävät ESM:n lehdet Helsingin Uutiset, Länsiväylä ja Vantaan Sanomat. Printin ja digin luvuissa eivät näy vielä Helsingin Sanomien uudet paikallistuotteet HS Helsinki, HS Vantaa ja HS Espoo. – On kiinnostava nähdä, miten tuotteet otetaan vastaan lukijaja mainosmarkkinalla, kun ensimmäiset vertailuluvut ensi vuonna valmistuvat. Uudet kaupunkilehtituotteethan muuttavat varmasti myös myynnin painopistettä ja lukijamääriä HS:n tuotteiden sisällä, kun HS Metron ilmestymispäiviä on vähennetty ja uusia lehtiä tuotu markkinoille, kommentoi kilpailutilannetta ESM:n Tenhunen. Tilaajasta on pidettävä kiinni Kuten aiemminkin, myös viime vuonna suurimman osan sanomalehtien kaikista digituotoista kahmi neljän kopla, johon kuuluvat iltapäivälehdet, Helsingin Sanomat ja Kauppalehti. Tehdäänkö digikehityksen eteen muualla riittävästi ja missä olisi parannettavaa? – Digituottojen kasvuvauhti on hyvä, mutta sen täytyy jatkua. Esimerkiksi tilaustuottojen kasvussa ei ole kyse vain siitä, saadaanko uusia tilaajia vaan entistä enemmän siitä, miten heistä tehdään pysyviä tilaajia, Silja Tenhunen sanoo. Tenhunen huomauttaa, että kestotilaus alkaa olla harvinaisuus ja levikkimarkkinointia joudutaan ajattelemaan aivan toisella tavalla kuin ennen. – Sisältö täytyy viedä tilaajan luo. Voimassa olevasta tilauksesta pitää säännöllisesti muistuttaa asiakasta ja innostaa hänet käyttämään palvelua. Tärkeää on myös oikeanlainen sisällönmarkkinointi eri tilaajaryhmille sopivassa kanavassa sopivaan aikaan. Tenhusen mukaan yhden tilaajan tavoittaa helpoiten somesta, toisen notifikaatioilla, kolmannen sähköpostilla. Se ei riitä, että sisältö vain tuotetaan tarjolle. Median uusia liiketoimintamalleja tutkinut Helsingin yliopiston dosentti Katja Lehtisaari pitää suomalaisten maakuntalehtien tilannetta jossakin määrin saLaura Äärin mukaan digitaalisten sisältöjen maksullisuus voi ainakin alku vaiheessa vähentää lehden verkkopalveluiden kävijämääriä ja sivulatauksia. Tämä lasku näkyy myös mainostuloissa.
Suomen Lehdistö 4/2019 15 TRENDIT manlaisena kuin keskisuurilla alueellisilla lehdillä Yhdysvalloissa. Lehtisaaren ja tutkimusryhmän ”Uutismedian uudet liiketoimintamallit Yhdysvalloissa” -hankkeen raportti julkaistiin 2017. – Siellä keskeisin liiketoimintamalleihin liittyvä kysymys on, miten saadaan ihmiset sitoutumaan tuotteeseen ja kokemaan lehti omakseen. Miten hyvin kaikkea kaikille -malli toimii nykyisin? Pitäisikö sanomalehtien erikoistua enemmän? Lehtisaari pohtii. Lehtisaaren mukaan joissakin keskisuurissa amerikkalaislehdissä on tehty rohkeita ratkaisuja keskittymällä tiettyihin asioihin ja luopumalla jostakin vanhasta. Toisaalta tulovirtoja on laajennettu ostamalla pieniä yrityksiä, jotka jollakin tavalla liittyvät sanomalehtien tekemiseen mutta eivät ole aivan sen ytimessä. Uudenlaista fokusta on hakenut esimerkiksi Miami Herald, ja pieniä yrityksiä on ostanut muun muassa Dallas Morning News. – Monelle on tuttu norjalaisen Amedian järjestelmällisen kehittämisen malli. Amedialla on kymmeniä maakuntaja paikallislehtiä. He testaavat ensin osassa lehdistä, toimiiko uusi asia siellä. Analyysin jälkeen testataan taas seuraavassa lehtiryhmässä. Kehitystyö tapahtuu luuppina. Suomen Lehdistö kertoi vuonna 2017 (19.12.2017), etteivät norjalaiset olleet itsekään uskoa, miten paljon uusia tilaajia tulisi. Uusia digitilauksia myytiin konsernitasolla 650 päivässä. Myös Amediassa pohdittiin tuolloin, että yksi iso haaste on tilausperuutusten torjuminen ja kiinnipitäminen olemassa olevista asiakkaista. Toimisivatko lahjoitukset? Katja Lehtisaari mainitsee uusista liiketoimintamalleista kiinnostavana myös brittiläisen Guardian News & Media -lehtitalon, joka nousi viime vuonna voitolliseksi ensi kertaa kahteenkymmeneen vuoteen. Guardianin tappioita on kuitannut Scott Trust Endowment -rahasto, mutta yhtiö on onnistunut myös luomaan uusia tulonlähteitä. The Guardian -lehdellä ei ole maksumuuria, vaan lehti luottaa lukijoiden vapaaehtoisiin tukimaksuihin. Lehti on onnistunut muodostamaan maksuhaluisten lukijoiden yhteisön. Kun tutkimuksissa on kysytty vapaaehtoisista lahjoituksista lehtitaloille, varsinkin suomalaisten halu tukea journalismia tällä tavoin on ollut vaatimatonta. Reuters-instituutin Digital News -tutkimuksen mukaan lahjoittajien osuus oli viime vuonna pienin Suomessa (5 %), kun taas Australiassa (33 %) ja Taiwanissa (23 %) osuudet olivat vertailun suurimmat. Ihmisten henkilökohtaisessa lahjoitushalukkuudessa ei ollut suurta eroa Suomen (17 %) ja Ison-Britannian (18 %) välillä, mutta kun kysyttiin, pitäisikö uutisorganisaatioiden pyytää lahjoituksia yleisöltä kustannustensa kattamiseen, suomalaiset olivat brittejä selvästi penseämpiä. Briteistä 22 prosenttia vastasi kyllä ja suomalaista vain 14 prosenttia. – Kyse on tottumuksista, joita voidaan muuttaa jollakin aikavälillä. Lahjoituksia pitää myös uskaltaa kysyä toistuvasti, kuten Guardian tekee järjestelmällisesti koko ajan, Katja Lehtisaari sanoo. ? ”Digituottojen kasvuvauhti on hyvä, mutta sen täytyy jatkua.” Sanomalehtien kuluttajaja mediamyyntitulot Miljoonaa euroa 1200 1000 800 600 400 200 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2018 2017 2016 Osuudet vuonna 2018 printti 85 % digi 15 % Yhteensä Digi Printti Katja Lehtisaaren mielestä maakuntalehtien tilanne on samantyyppinen kuin keskisuurilla alueellisilla lehdillä USA:ssa. Olli Pirhonen sanoo, että koventunut kilpailu ja etenkin Facebook ja Google syövät päivälehtien mainostuloja. Sari Ristamäen mukaan Warkauden Lehden digitilaus tuotot tulevat yhdistelmätilauksista. ? Nousussa*: • Kaupunkilehtien digitaaliset mainostulot +22 % • Päivälehtien digitaaliset tilaustulot +20 % • Paikallislehtien digitaaliset tilaustulot +6 % ? Laskussa*: • Päivälehtien mainostulot -9,4 % • Paikallislehtien mainostulot -8,6 % * Edelliseen vuoteen verrattuna
16 Suomen Lehdistö 4/2019 TRENDIT Lehtikonsernit ja niiden markkinaosuudet Sanomalehtien Liittoon kuuluvien lehtien yhteenlasketut kuluttajaja mediamyyntitulot olivat vuonna 2018 noin 901 miljoonaa euroa. Alla liikevaihdoltaan suurimpien lehtikonsernien lehtityypit ja konsernien markkinaosuudet. Lehtityypit Verkkojulkaisu Muu lehti Erikoislehti Iltapäivälehti Kaupunkilehti Paikallislehti Päivälehti Keski suoma lainen Oyj Keski suoma lainen Oyj 20 % Alma Media Oyj Alma Media Oyj 17 % Suoma lainen Lehti paino Oy Suoma lainen Lehtipaino Oy 1 % Kaleva Oy Kaleva Oy 6 % KPK Yhtiöt Oyj KPK Yhtiöt Oyj 2 % TS Yhtymä Oy TSYhtymä Oy 6 % Ilkka Yhtymä Oyj Ilkka Yhtymä Oyj 3 % HSS Media Ab 2 % Puna Musta Media Oyj PunaMusta Media Oyj 2 % KSF Media Ab KSF Media Ab 2 % Aina Group Oyj Aina Group Oyj 2 % Sano ma Oyj HSS Media Ab Sanoma Oyj 28 % Marva Group Oy Marva Group Oy 1 % Muut yritykset Muut yritykset 8 % %
DATA TULOT * HENKILÖSTÖT TAVOITTAVUUS LEHDET KARTALLA LEHTIKETJUT Sivut 18–29 Alma Median yritysvastuupäällikkö Kirsi Hantula pitää yritysvastuuta kilpailuvalttina, joka maksaa itsensä takaisin. Yritysvastuu vaatii investointeja, mutta Hantula kannustaa ajattelemaan sitä kuluerän sijaan osana kehitystyötä. * Tiedot perustuvat Sanomalehtien Liiton vuosikyselyyn KU VA : VE SA LA IT IN EN
18 SuomenLehdistö 4/2019 DATA Päivälehdet 1) HS Metron henkilöstö sisältyy Helsingin Sanomien lukuihin. 2) Lehti muuttui 7-päiväisestä 6-päiväiseksi keväällä 2018. 3) Lehti muuttui tabloidiksi keväällä 2018. 4) I-Mediat Oy:n koko henkilöstö on ilmoitettu Ilkan kohdalla. 5) Pohjalaisen toimituksellinen henkilöstö on ilmoitettu Ilkan kohdalla. 6) Lehti siirtyi keväällä 2018 Kaleva365 Oy:n omistukseen. 7) Lehti muuttui 7-päiväisestä 5-päiväiseksi vuoden 2019 alussa. 8) Raumalaisen vuoden 2018 tulot ja henkilöstö on ilmoitettu Länsi-Suomen kohdalla. 9) Jokilaakson, Kankaanpään Seudun, Merikarvia-lehden ja Sydän-Satakunnan henkilöstö on ilmoitettu Satakunnan Kansan kohdalla. PÄIVÄLEHDET dagstidningar / daily newspapers Taulukoiden lukuohjeet sivulla 25. Aamulehti 52 346 30 275 22 071 108,0 76,5 28 292 356 t 7 Aamuposti 15 745 12 692 6 601 3 298 3 303 22,5 15,5 8 808 349 t 7 Etelä-Saimaa 19 718 17 342 10 147 5 906 4 241 67,0 32,0 12 106 353 t 7 Etelä-Suomen Sanomat 40 305 36 574 18 530 10 994 7 536 59,9 45,7 19 140 353 t 7 Forssan Lehti 9 520 7 370 4 161 2 525 1 636 22,0 14,0 9 412 349 t 7 Helsingin Sanomat 1) 332 717 220 830 172 135 106 918 65 217 258,0 237,0 28 640 353 t 7 Hufvudstadsbladet 29 513 23 172 14 225 10 202 4 023 86,5 46,5 13 540 352 t 7 Hämeen Sanomat 9 201 5 570 3 631 64,5 32,5 14 312 354 t 7 Iisalmen Sanomat 2) 8 942 8 648 3 376 2 138 1 238 19,0 12,5 5 596 313 t 6 Ilkka 3), 4), 5) 39 273 36 641 17 542 11 636 5 906 167,5 76,0 15 373 353 t 7 Itä-Savo 2) 11 465 9 933 5 274 3 106 2 168 56,0 19,5 10 152 324 t 6 Kainuun Sanomat 12 356 10 948 4 518 3 334 1 184 30,0 16,0 9 844 303 t 6 Kaleva 55 305 48 787 29 214 14 364 14 850 184,0 70,0 t 7 Karjalainen 32 715 30 749 15 765 8 894 6 871 73,0 47,0 17 200 356 t 7 Keskipohjanmaa 3) 18 085 17 564 8 395 5 236 3 159 39,0 25,0 14 671 356 t 7 Keskisuomalainen 71 282 41 629 23 544 13 199 10 346 91,0 66,5 18 884 353 t 7 Keski-Uusimaa 12 732 11 363 5 917 3 118 2 799 24,0 19,5 8 576 350 t 7 Kouvolan Sanomat 19 127 17 148 9 551 5 684 3 867 60,0 29,5 10 908 353 t 7 Kymen Sanomat 14 946 13 294 6 689 4 300 2 389 49,0 26,0 9 404 353 t 7 Lapin Kansa 6) 36 616 30 960 14 197 8 721 5 476 65,0 38,0 t 6 Länsi-Savo 16 826 15 225 8 106 4 771 3 335 57,0 25,5 10 612 353 t 7 Länsi-Suomi 7), 8) 11 194 10 693 7 005 3 135 3 870 53,0 26,0 12 160 354 t 7 Länsi-Uusimaa 8 966 8 304 3 514 1 801 1 713 18,0 14,0 6 840 303 t 6 Pohjalainen 3), 4), 5) 16 898 15 255 8 225 4 909 3 316 14 661 353 t 7 Salon Seudun Sanomat 16 192 15 194 7 022 4 284 2 738 43,0 21,0 12 124 354 t 7 Satakunnan Kansa 9) 18 933 11 245 7 688 66,0 51,0 20 748 359 t 7 Savon Sanomat 57 429 40 331 19 707 12 482 7 224 81,5 54,0 16 164 354 t 7 Turun Sanomat 76 291 69 050 39 546 20 851 18 695 199,0 77,0 11 988 356 b 7 Uusimaa 9 673 7 655 3 714 1 908 1 806 17,5 13,5 7 512 349 t 7 Vasabladet 15 553 13 180 8 755 4 942 3 813 69,0 37,0 10 868 301 t 6 Österbottens Tidning 11 399 9 427 6 354 3 605 2 749 40,0 28,0 8 912 301 t 6 LEHTI Kokonaislevikki 2018 *) Levikki 2018 Nettomyynti 2018 1000 € **) Tilaustulot 2018 1000 € ***) Mainostulot 2018 1000 € Koko henkilöstö 31.12.2018 Toimituksellinen henkilöstö 31.12.2018 Vuosikerran sivumäärä 2018 Ilmestyneet numerot 2018 Formaatti 31.12.2018 Ilmestymispäivien lkm 31.12.2018 TIDNING Total upplaga Upplaga Nettoförsäljning € Tidningsförsäljning € Annons intäkter € Hela personalen Redaktionell personal Årgångens sidantal Utgivna nummer Format Antal utgivningsdagar NEWSPAPER Total circulation Circulation Net sales € Sales € Advertising sales € All employees Editorial employees Pages/year Issues published Format Issues published weekly Päivälehdet yhteensä 31 lehteä Nettomyynti 2017 1000 € **) Nettoförsäljning € Net sales € 586 907 Nettomyynti 2018 1000 € Nettoförsäljning € Net sales € 562 209 Nettomyynnin muutos % ****) Förändring % Change % -4,2 % Digitaalisten tuottojen osuus nettomyynnistä % Andel av digitala intäkter % Digital revenues’ proportion % 10,3 % Tilaustulot 2017 1000 € ***) Läsarintäkter € Circulation sales € 334 288 Tilaustulot 2018 1000 € Läsarintäkter € Circulation sales € 333 351 Tilaustulojen muutos % ****) Förändring % Change % -0,3 % Mainostulot 2017 1000 € Annonsintäkter € Advertising sales € 252 623 Mainostulot 2018 1000 € Annonsintäkter € Advertising sales € 228 858 Mainostulojen muutos % ****) Förändring % Change % -9,4 % Koko henkilöstö 31.12.2018 Hela personalen All employees 2 189,5 Toimituksellinen henkilöstö 31.12.2018 Redaktionell personal Editorial employees 1 292 Taulukoiden tiedot perustuvat Sanomalehtien Liiton vuosikyselyyn.
SuomenLehdistö 4/2019 19 DATA MUUT LEHDET (erikoislehdet, iltapäivälehdet, verkkojulkaisut sekä harvemmin kuin kerran viikossa ilmestyvät lehdet) andra medlemstidningar / other member newspapers Demokraatti 1 111 15,0 12,0 2 260 49 t 1 Hevosurheilu 16 023 2 193 1 829 364 12,0 9,0 3 300 96 t 2 Hämeenkulma 45 45 216 12 t Iltalehti 43 049 17 096 25 953 147,0 113,0 16 796 300 t 6 Iltamakasiini 6 6 v Ilta-Sanomat 71 734 34 943 36 790 213,0 189,0 17 952 300 t 6 Kansan Uutiset 892 684 208 14,0 12,0 1 792 50 t 1 Kauppalehti 103 330 34 639 25 673 15 374 10 298 105,0 52,0 7 872 247 t 5 Maaseudun Tulevaisuus 21 175 15 286 5 889 105,0 51,0 3 122 152 b 3 Mäntsälän Sanomat 40 40 2,0 1,0 176 7 t Nykypäivä 10) 483 454 29 14,0 12,0 576 45 t Suomenmaa 605 567 38 21,0 18,0 2 250 48 t 1 Uusi Aika 11) 363 176 187 6,0 2,0 840 48 t 1 Uusi Suomi v Verkkouutiset 10) 93 93 v ÄKS Äänekosken Kaupunkisanomat 317 317 4,0 2,0 656 27 t Taulukoiden lukuohjeet sivulla 25. LEHTI Kokonaislevikki 2018 *) Levikki 2018 Nettomyynti 2018 1000 € **) Tilaustulot 2018 1000 € ***) Mainostulot 2018 1000 € Koko henkilöstö 31.12.2018 Toimituksellinen henkilöstö 31.12.2018 Vuosikerran sivumäärä 2018 Ilmestyneet numerot 2018 Formaatti 31.12.2018 Ilmestymispäivien lkm 31.12.2018 TIDNING Total upplaga Upplaga Nettoförsäljning € Tidningsförsäljning € Annons intäkter € Hela personalen Redaktionell personal Årgångens sidantal Utgivna nummer Format Antal utgivningsdagar NEWSPAPER Total circulation Circulation Net sales € Sales € Advertising sales € All employees Editorial employees Pages/year Issues published Format Issues published weekly Muut lehdet yhteensä 16 lehteä Nettomyynti 2017 1000 € **) Nettoförsäljning € Net sales € 169 909 Nettomyynti 2018 1000 € Nettoförsäljning € Net sales € 167 779 Nettomyynnin muutos % ****) Förändring % Change % -0,9 % Digitaalisten tuottojen osuus nettomyynnistä % Andel av digitala intäkter % Digital revenues’ proportion % 39,6 % Tilaustulot 2017 1000 € ***) Läsarintäkter € Circulation sales € 92 028 Tilaustulot 2018 1000 € Läsarintäkter € Circulation sales € 86 409 Tilaustulojen muutos % ****) Förändring % Change % -5,6 % Mainostulot 2017 1000 € Annonsintäkter € Advertising sales € 77 881 Mainostulot 2018 1000 € Annonsintäkter € Advertising sales € 80 257 Mainostulojen muutos % ****) Förändring % Change % 3,9 % Koko henkilöstö 31.12.2018 Hela personalen All employees 658 Toimituksellinen henkilöstö 31.12.2018 Redaktionell personal Editorial employees 473 Muut lehdet 10) Verkkouutisten henkilöstö sisältyy Nykypäivän lukuihin. 11) Lehti lopettaa ilmestymisensä 30.6.2019. www.jaicom.com Kayak ENEMMÄN KUIN TILAAJAJÄRJESTELMÄ • Kattavat liitännät ja saumattomat integraatiot • Laaja lisäpalveluja tuotevalikoima • Jatkuva kehitys asiakkaidemme kanssa