4/2015 erikoisnumero tilastot&tarinat Katse sivulle Lehdet etsivät uusia bisneksiä. Alman Raimo Mäkilä luotsaa rekrytointipalveluja. trendit Viime vuoden menestyjät ja ilmiöt s. 4–16 data Vuosi numeroina s. 17–30 yhteystiedot 236 lehden kontaktit s. 31–77 20% Sanomalehtien digituotot kasvoivat Suomen Lehdistö 4/2 016 er iko isn um ero til ast ot &t ar in at
SuomenLehdistö 4/2016 3 MEDIA-ALAN OMA LEHTI Päätoimittaja: Jukka Holmberg. Toimituspäällikkö: Noora Autio. Riikka Virranta äitiysvapaalla. Taitto: Janne Hulkkonen, Reima Kangas, Noora Autio. Toimitus: Eteläranta 10, 00130 Helsinki. Puhelin: (09) 228 77 300. Sähköposti: suomen.lehdisto@sanomalehdet.fi. Suomen Lehdistö verkossa: www.suomenlehdisto.fi. Julkaisija: Sanomalehtien Liitto ry / Tidningarnas Förbund rf. Ilmestyminen: 86. vuosikerta. 8 numeroa vuodessa. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: sl@sanomalehdet.fi. Tilaushinnat 2016: kestotilaus 91 euroa / vuosi (sis. alv 10%), määräaikainen tilaus 96 euroa /vuosi (sis. alv 10%), määräaikainen opiskelijatilaus 42 euroa / vuosi (sis. alv 10%). Tilaushintaan sisältyy digilehti. Kestotilaus jatkuu niin kauan kuin itse haluat. Maksettua tilausmaksua ei palauteta, kun tilaus irtisanotaan. Määräaikainen tilaus ei jatku tilausjakson päätyttyä ilman erillistä ilmoitusta. ISSN: 0039-5587. Ilmoitukset: Timo Järvenpää, puh. 0400 242 131, timo.jarvenpaa@pp3.inet.fi. Painopaikka: Lönnberg Painot Oy, Helsinki. SuomenLehdistö Katse laveammaksi D igitaalisten tulojen osuus sanomalehtien kokonaistuotoista jatkoi kasvuaan tilastovuonna 2015. Tuorein mittaus näyttää, että sanomalehtien kuluttajaja mediamyyntituloista 9,1 prosenttia tuli digitaalisesta julkaisemisesta. Printtitulojen osuus oli 90,9 prosenttia. Lukijoiden maksut digitaalisesta sisällöstä kasvoivat voimakkaammin (33 prosenttia) kuin digitaalisen mediamyynnin tulot (14 prosenttia). Silti selvä enemmistö digituloista tuli mainonnasta, 61 miljoonaa verrattuna tilaustulojen 22 miljoonaan euroon. Kokonaisuutena sanomalehtien tulot jatkoivat viime vuonna laskuaan samaan tahtiin kuin vuotta aiemmin. Sanomalehtien yhteenlasketut tulot, 912 miljoonaa euroa, olivat 3,7 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2014. Paikallislehdet pärjäsivät sanomalehtien keskiarvoa paremmin, sillä niiden miinus oli 2,6 prosenttia. Paras ryhmätulos oli kaupunkilehdillä, joiden tulot laskivat 2,0 prosenttia. Tähän erikoisnumeroon kootut vuositiedot tilastoivat Sanomalehtien Liiton jäsenlehtien kuluttajaja mediamyyntitulot. Ne kertovat journalismin ja suoraan siihen liitetyn mainonnan tuotot. Sanomaja kaupunkilehtiä kustantavat yhtiöt tekevät kuitenkin myös paljon muuta. Erityisesti digitaalisessa maailmassa tuloja tuovat monet palvelut, jotka toimivat erillään lehden julkaisemisesta. Digitaalisiin markkinapaikkoihin on siirtynyt osittain toimintaa, joka aiemmin oli printtilehden sisällä. Median digitalisoituminen on siten pidemmällä kuin perinteiseen lehtitoimintaan sidotut mittarit näyttävät. Mediayhtiöt toimivat monilla mediasektoreilla ja hakevat kasvua uusista alueista, joissa ne voivat hyödyntää vahvaa brändiä ja osaamistaan, kuten tämän lehden pääjutusta ilmenee (sivut 6–11). Median merkitys ei ole vähentymässä. Kun uusia palveluja ja tarpeita viestinnän alueella syntyy, kyse on vain siitä, kuka ne tekee. Tämä vaatii avarakatseisuutta sekä mediayhtiöiltä että niiden työntekijöiltä. Jukka Holmberg päätoimittaja jukka.holmberg@sanomalehdet.fi Sisältö trendit 4 Moniko lehti vähensi ilmestymispäiviään? Mitkä lehdet kasvattivat levikkiään? 6 Sanomalehtitalot etsivät tuloja ei-journalistisista palveluista. 12 Vuoden paras uutisjuttu valotti valemedian toimintaa. 14 Tähtien sota innoitti Vuoden parhaat sivut -kilpailussa palkittua graafikkoa. dAtA 18 Jäsenlehtien vuosi numeroina. 27 Lehtien kokonaistavoittavuus: digilukijoiden osuus kasvaa. 28 Suomen sanomaja kaupunkilehdet kartalla. 30 Lehtiketjut: samoihin konserneihin kuuluvat lehdet. yhteyStiedot 32 Sanomalehtien Liittoon kuuluvien sanomalehtien yhteystiedot. 63 Sanomalehtien Liittoon kuuluvien kaupunkilehtien ja muiden lehtien yhteystiedot. 74 Sanomalehtien Liiton muiden jäsenyritysten yhteystiedot. > Lue myös digilehti ja uutisia Suomen Lehdistön verkkopalvelussa osoitteessa www.suomenlehdisto.fi ”Median digitalisoituminen on pidemmällä kuin perinteiseen lehtitoimintaan sidotut mittarit näyttävät.”
4 Suomen Lehdistö 4/2016 trendit P äivälehdistä ilmestymispäiviään karsivat seitsemästä kuuteen kertaan viikossa Kainuun Sanomat sekä Pohjolan Sanomien kanssa yhdistynyt Lapin Kansa. Kainuun Sanomat muutettiin kuusipäiväiseksi säästöjen hakemiseksi, kun SLP Kustannus Oy osti lehden Almalta keväällä 2015. Toimitusjohtaja Tenna Talvi-Pietarilan mukaan ratkaisu on osoittautunut oikeaksi ja säästötavoitteet on saavutettu. – Lukijat ovat ottaneet uudistuksen hyvin vastaan. Pelkomme vaikutuksesta levikkimyyntiin ei toteutunut, eli peruutuksia ei tullut paljoa. Ilmoitustuotoissakin näyttää nyt valoisammalta: vuosien 2014–15 muutosprosentti on selvästi pienemmällä miinuksella kuin vuosien 2013–14. Talvi-Pietarilan mukaan vertailu aiemman kustantajan lukuihin on vaikeaa ja ilmoitusmyynnin määrä riippuu monesta asiasta. – Päiväisyysmuutoksen vaikutus mediamyyntiin ei ole ollut ainakaan negatiivinen. Lauantain tuplanumeroon on saatu myytyä mukavasti ilmoituksia. Eniten muutoksia paikallislehdissä Myös poliittiset lehdet Demokraatti ja Suomenmaa ovat alkaneet ilmestyä aiempaa Viime ja kuluvan vuoden aikana iso joukko lehtiä on vähentänyt ilmestymispäiviään. Muutokset ovat tuoneet monelle säästöjä. Rytmi harvenee 4 nostoa tilastoista Harvinaiset levikin kasvattajat 1 Levikkiään onnistui viime vuonna kasvattamaan viisi lehteä: Hangötidningen Hangon lehti (8,4 %), Loviisan Sanomat (3 %), Itä-Häme (0,9 %), Alasatakunta (0,3 %) ja Iitinseutu (0,1 %). Nettomyynti alle miljardin 2 Kaikkien jäsenlehtien nettomyynti oli viime vuonna yhteensä 984 000. Pudotusta edellisvuoteen tuli 3,6 prosenttia. Suurimman osan, 63 prosenttia, myynnistä tekivät päivälehdet. Digistä 9 prosenttia 3 Sanomalehtien tuotoista 90,9 prosenttia kertyi printistä ja 9,1 prosenttia digistä. Tilaukset vs. ilmoitukset 4 Päivälehtien tuloista 54 prosenttia tuli tilauksista ja irtonumeromyynnistä ja 46 prosenttia ilmoituksista. Paikallislehdillä tulot jakautuvat lähestulkoon puoliksi. Muutoksia jäsenissä Sanomalehtien Liittoon kuului kesäkuun alussa 236 lehteä: 31 päivälehteä, 135 paikallislehteä, 56 kaupunkilehteä, 2 iltapäivälehteä, 7 erikoislehteä, 3 verkkojulkaisua ja 2 muuta lehteä. Vuoden aikana Hämeenkyrön Sanomat ja Pohjois-Satakunta yhdistyivät Seutulehti UutisOivaan. Julkaisemisensa lopettivat Ykkössanomat ja Satakunnan Työn printtilehti. Uutena jäsenenä liittoon liittyi ÄKS Äänekosken Kaupunkisanomat, ja ja jäsenyydestä luopui Hervannan Sanomat. Lisäksi Seutu4-lehdet on laskettu nyt neljänä eri nimikkeenä aiemman yhden sijaan. taittava toimittaja Päivi Bisi (vas.) ja uutispäällikkö Pentti Kangas tekevät nyt kuusipäiväistä lehteä. toimitusjohtaja tenna talvi-Pietarilan mukaan ilmestymispäivän vähentäminen oli oikea ratkaisu. 46 % 54 % Ilmoitukset Levikki JUHA NeUVONeN harvemmin. Kaupunkilehdistä Satakunnan Viikko vähensi ilmestymistään. Eniten muutoksia osui kuitenkin paikallislehtiin, joista 13 karsi ilmestymispäiviään. Yleisintä oli rytmin harventaminen kahdesta yhteen kertaan viikossa. Tähän ratkaisuun päätyi yhdeksän lehteä. Näihin lehtiin kuuluvat myös I-Mediat Oy:n Suupohjan Sanomat ja Viiskunta, jotka vähensivät ilmestymispäiviään vuoden 2015 alussa pääasiassa taloudellisista syistä: karsiakseen jakelu-, painoja henkilöstökuluja. Johtaja Sauli Harjamäki kertoo, että ratkaisu on tuonut mukanaan myönteisiä yllätyksiä. – Molemmat lehdet tekivät paremman tuloksen, mitä niille oli budjetoitu. Suupohjan Sanomat lisäsi ilmoitusmyyntiään edellisvuodesta, vaikka lehtien määrä puolittui. Viiskunnassakin pudotus oli huomattavasti pienempi kuin arvelimme. Kestotilauksen hinta aleni yksipäiväisyyteen siirryttäessä Suupohjan Sanomissa 10 prosenttia ja Viiskunnassa 14 prosenttia. Viikoittainen sivumäärä säilyi lähes ennallaan, ja tilaukseen lisättiin samalla näköislehden lukuoikeus. Hinnanalennus vaikutti levikkituottojen laskuun. Suupohjan Sanomien levikkituottojen muutos oli vuosien 2014 ja 2015 välillä -17 prosenttia ja Viiskunnan -20 prosenttia. Tilausperuutusten määrä ei kuitenkaan ollut Harjamäen mukaan suuri. – En osaa tästä päätöksestä tällä kokemuksella sanoa taloudellisesti mitään huonoa, hän tiivistää. Noora Autio 236
Suomen Lehdistö 4/2016 5 trendit K aikkien sanomalehtien digituotot olivat viime vuonna yhteensä liki 84 miljoonaa. Tuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 20 prosenttia, ja valtaosa tuotoista meni nelikolle Ilta-Sanomat, Helsingin Sanomat, Iltalehti ja Kauppalehti. Maakuntalehdistä parhaiten digistä tienanneet ylsivät yli 2 miljoonaan euroon. Useimmilla summat olivat satojatuhansia. Näissä luvuissa ovat mukana sekä digitaaliset ilmoitustuotot että digitaaliset levikkituotot eli tilausja käyttäjämaksut. Tarkkoja lehtikohtaisia lukuja pörssiyhtiöt eivät voi julkistaa. Päivälehdistä (6–7 kertaa viikossa ilmestyvät tilattavat sanomalehdet) digituottojaan kasvatti eniten Iisalmen Sanomat. Sen kasvuprosentti vuosien 2014 ja 2015 välillä oli jopa yli 2 500. Lähtötaso oli toki alhainen. Paikallislehdistä kovimmat digituotot saivat Raahen Seutu ja Warkauden Lehti, joista jälkimmäinen oli myös suurin kasvaja. Paikallislehtien luvut ovat parhaimmilla kymmeniä tuhansia euroja. Savon Median levikkijohtaja Aki Pöntinen kertoo Iisalmen Sanomien ja Warkauden Lehden kasvun johtuvan hinnoittelumuutoksesta. Vuonna 2014 lehtien tilaushintoja korotettiin ja kaikkiin tilauksiin sisällytettiin automaattisesti digitilaus. Tilaushinnasta 6–8 prosenttia laitettiin digin osuudeksi, josta maksetaan 24 prosentin alv. – Tämän kokoisten lehtien pelkät digitilaukset eivät oikein mene kaupaksi. Ajattelimme, että palvelemme tilaajia nyt tällä tavalla ja yritämme saada digin käyttöä lisääntymään. Vaikka digi kuuluu tilaukseen, käyttöaste on silti edelleen melkoisen matala, noin 30 prosenttia, Pöntinen sanoo. Kaupunkilehdistä suurimmat digituotot saivat neljä Etelä-Suomen Median lehteä. Ykkönen oli Turkulainen. Noora Autio Digituotoissa isot erot tiedätkö? 1. Mitkä neljä seitsemänpäiväistä sanomalehteä ilmestyvät edelleen broadsheeteina? 2. Minkä yhtiön brändejä ovat Etuovi.com ja Monster.fi? 3. Millä kaupunkilehdellä on suurin kokonaistavoittavuus (painettu lehti + digi) Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan? 4. Mitä sanomalehtiä HSS Media Ab kustantaa? 5. Kuka hän on? V uonna 2006 Haapavesi-lehti muuttui kaupunkilehdestä tilattavaksi. Levikki on noussut siitä asti, viime vuonnakin 2,7 prosenttia. Sanomalehd Aki Pöntisen mukaan iisalmen Sanomien ja Warkauden Lehden digituottojen kasvu johtuu hinnoittelun muuttamisesta. Turha kiistää, etteikö jokaisen kalastajan silmissä kiilu kuva itsestä roikottamassa kauden ellei kaikkien aikojen suurinta. Vaikka lähellä lottovoiton todennäköisyyksiä mennäänkin, himokalastajat suuntaavat samoille joille vuosi toisensa jälkeen, rasiat täynnä talven aikana sidottuja uusia perhoja, jotka maallikosta näyttävät kaikki samanlaisilta. Tupsu ja koukku, siinä se. Vaan eipä olekaan. Juuri nuo pienet yksityiskohdat tekevät painotuotteestakin hyvän tai erinomaisen. Lukuisat valinnat, jotka Sanomapainon ammattilaiset prosessin aikana tekevät varmistaakseen parhaan mahdollisen laadun, joka ikinen kerta. LOHI 20,7 KG Jokainen työ koostuu pienistä suurteoista. Sanomapaino myynti: Johanna Lähteenmäki,040-7659991, johanna.lahteenmaki@sanoma.fi AKSeLI mUrAJA Oikeat vastaukset sivulla 26.
UUtiset 6 Suomen Lehdistö 4/2016 TrendiT Sivubisnes Alma Median voitosta merkittävän siivun tuotti rekrytointipalvelu. Löytyykö lehdistön ansaintalogiikan puuttuva palanen muualta kuin journalismista? Teksti: Janne Arola | Kuvat: Vesa Laitinen
UUtiset Suomen Lehdistö 4/2016 7 TrendiT Alma Markets -liiketoimintayksikön johtajan raimo Mäkilän mukaan yksikön tavoitteena on kasvattaa liikevaihtoaan 15 prosenttia vuodessa.
8 Suomen Lehdistö 4/2016 K un Alma Media helmikuun lopussa julkaisi viime vuoden tilinpäätöksensä, yhtiön tulosta eivät suinkaan nostaneet perinteiset lehtibrändit Kauppalehti, Iltalehti ja Aamulehti. Niiden sijaan Almassa iloitaan esimerkiksi digitaalisten kuluttajapalveluiden hyvästä lennosta. Yhtiön rekrytointipalvelut Tšekissä ja Slovakiassa ovat olleet kovassa kasvussa. Viime vuonna Alma Markets -liiketoimintayksikkö toi reilut 21 prosenttia Alman liikevaihdosta mutta peräti 70 prosenttia liikevoitosta. Muutos kuvastaa laajemminkin suomalaisten lehtitalojen murrosta: perinteisen journalismin tuomien tuottojen hiipuessa tuloja on löydettävä muualta. Siksi Suomen suurimmat sanomalehtiyhtiöt Alma Media, Keskisuomalainen ja Sanoma Media Finland ovat hiljalleen muuttuneet ja muuttumassa lehtiyhtiöistä monialayhtiöiksi, jotka muun muassa sijoittavat startup-yrityksiin ja omistavat markkinointiviestintätoimistoja sekä työpaikkaja asuntoilmoitussivustoja. Lisäksi ne järjestävät tapahtumia ja tuottavat digitaalisia palveluja muille yrityksille. Yhtiöiden tuloksesta yhä isompi osa tulee muualta kuin perinteisestä journalismista eli omien lehtien tekemisestä, jakelusta ja painamisesta. Tavoitteena 15 prosentin vuosittainen kasvu Raimo Mäkilän johtamaan Alma Markets -liiketoimintasegmenttiin kuuluu muun muassa Etuovi.comin, Monster.fi:n ja Autotalli.comin kaltaisia brändejä. Yhtiö siis tekee digitaalisesti sitä samaa kuin sanomalehdet ovat vuosikymmeniä tehneet: näyttää asiakkaiden ostamia luokiteltuja ilmoituksia verkossa. Alman palvelut eivät toki rajoitu vain mainosten näyttämiseen. Tarvittaessa Alma tarjoaa asiakkailleen vaikkapa rekrytointiohjelmiston, jonka avulla työntekijöiden palkkaamisen voi hoitaa kokonaan. Tulevaisuudessa tarkoitus on suunnata palveluja entistä enemmän myös suoraan kuluttajille, jotka haluavat myydä asuntonsa tai autonsa itse ilman välikäsiä. Alma Marketsin tavoitteena on kasvattaa liikevaihtoaan 15 prosenttia joka vuosi. Käytännössä konsernin ei-journalististen liiketoimintojen suhteellinen osuus siis väistämättä kasvaa tulevaisuudessa. – Alman rahoitusasema on aika hyvä, joten meillä on tarvittaessa pelivaraa tehdä investointeja. Tärkeää on pystyä myös orgaaniseen kasvuun omaa kehitystyötä tekemällä, Mäkilä sanoo. Orgaaninen kasvu tarkoittaa liikevaihdon kasvattamista luonnollisesti, esimerkiksi ilman yritysostoja. Suositut verkkosivut hyviä jakelukanavia Sanomalehdillä ja niiden verkkosivuilla on tärkeä rooli Alma Marketsin liiketoimintojen tukena. Omien lehtien verkkosivut ovat isoille mediataloille erinomaisia jakelukanavia, joiden tärkeä tehtävä on uutisten lisäksi näyttää vierailijoille kohdennettuja mainoksia. On iso kilpailuvaltti, mitä useammalla suositulla sivustolla asiakkaille voi tarjota näkyvyyttä. Esimerkiksi auto-, asuntoja työpaikkailmoituksia on helppo jakaa alueellisesti Alman omistamien maakuntaja paikallislehtien sivuille. Koska digitaalisissa palveluissa volyymi usein ratkaisee, ristiinmyynti ja -markkinointi konsernin eri palveluiden välillä on tärkeässä roolissa. Isolla konsernilla on myös hallussaan valtavasti dataa, jota on mahdollista jalostaa ja paketoida ulkopuolisten yritysasiakkaiden käyttöön. Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne näkee tässä paljon bisnespotentiaalia. – Se on tuotepalvelukehitystyötä, jossa mobiliteetti sekä ajasta ja paikasta riippumattoman yritystiedon käyttö ovat nousseet voimakkaasti esiin, Telanne sanoo. Keskisuomalaisella monta rautaa tulessa Yksi potentiaalinen tapa paikata lehtien hiipuvia tuottoja on valjastaa toimitukset tekemään muutakin kuin journalismia. Näin on toimittu esimerkiksi Keskisuomalainen-konserniin kuuluvassa Iisalmen Sanomissa. Lehden toimitus toteutti Keskisuomalaisen markkinointiviestintäyhtiö Kamuan kanssa juhlasivuston metsäkonevalmistaja Ponsselle. Projektin jälkeen samat tekijät jatkoivat journalististen juttujen tekemistä. – Siihen liittyy tiettyjä eettisiä haasteita, jotka pitää pystyä ratkaisemaan. Journalistista uskottavuutta ei saa haaskata, toteaa Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi. Tällaiset projektit kuitenkin kuuluvat hänen mielestään modernin toimittajan rooliin ja eettiset kysymykset voidaan hoitaa esimerkiksi oikeanlaisella johtamisella. Kangaskorpi sanoo Keskisuomalaisen etsivän systemaattisesti lisää liikevaihtoa toiminnoista, joissa voidaan hyödyntää konsernin perinteistä osaamista ja tekijäjoukkoa. Esimerkiksi Keskisuomalaisen viime vuonna perustama Kamua tavoitKäytännössä konsernin ei-journalististen liiketoimintojen suhteellinen osuus siis väistämättä kasvaa tulevaisuudessa. TrendiT Sanoman brändejä. Alman brändejä.
Suomen Lehdistö 4/2016 9 TrendiT Lehtitalot yrittävät ratkaista, mistä löytää uusia tuloja. Samalla ne muuttuvat entistä enemmän monialayhtiöiksi.
TrendiT raimo Mäkilän luotsaamat Alman rekrytointipalvelut ovat olleet kovassa kasvussa. 10 Suomen Lehdistö 4/2016
telee lähivuosina miljoonan euron liikevaihtoa. Tavoitteena on kasvattaa toimintaa senkin jälkeen. – Jollakin aikajänteellä sen pitäisi tuoda joitakin miljoonia, muuten toiminta ei ole mielekästä ja järkevää. Muita ei-journalistisia toimintoja ovat muun muassa tytäryhtiö Tietoykkönen, joka myy tietopalveluita konsernin ulkopuolisille yrityksille. Keskisuomalainen on myös sijoittanut muutamiin pelija startup-yrityksiin, joiden se toivoo lyövän läpi. Pelialalla pärjääminen on tunnetusti vaikeaa, mutta toisaalta yhden pelin maailmanlaajuinen läpilyönti voisi tarkoittaa massiivisia tuloja sijoittajille. Arena Partners -yhtiön omistuksen kautta Keskisuomalainen on vähemmistöosakkaana Alma Mediapartners Oy:ssä, joka puolestaan kuuluu Alma Markets -liiketoimintasegmenttiin ja pyörittää siis esimerkiksi Etuovi.com-asuntosivustoa. Tulevaisuudessa Keskisuomalaiselle saattavat tuoda tuloja myös tapahtumien järjestäminen ja verkkokauppa. Huhtikuussa yhtiön aikakauslehtiryhmä Evento järjesti ensimmäisen Update-bisnestapahtuman, joka saa jatkoa vuonna 2017. Näiden lisäksi tulevat perinteisemmät painoja jakeluliiketoiminnot. – Meillä on Savossa oma jakeluyhtiö. Mietimme, voisimmeko jakaa myös jotain muuta kuin omia lehtiämme, Kangaskorpi pohtii. Keskisuomalainen-konsernin liikevaihto oli viime vuonna vajaat 150 miljoonaa euroa. Kangaskorven mukaan ei-journalistiset liiketoimet – jos painoja jakelutoimintoja ei oteta huomioon – tuovat tällä hetkellä yhtiölle ”lähempänä yhtä kuin kymmentä miljoonaa euroa” liikkuvan summan verran liikevaihtoa. On kuitenkin selvää, että osuus kasvaa vuosi vuodelta. Sanoma korostaa sisältöjen merkitystä Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Pia Kalsta puhuu varovaisemmin ei-journalistisista liiketoiminnoista. Hän korostaa sisältöliiketoiminnan eli perinteisen journalismin merkitystä, mutta myöntää, että se ei yksin riitä tulevaisuudessa. – Siksi haemme myös uusia liiketoiminnan alueita. Esimerkiksi sisältömarkkinointi, natiivija videomainonta sekä pelillistäminen ovat Kalstan mukaan nopeasti kasvavia alueita mainonnan puolella. Kalsta ei halua arvioida, kuinka isossa osassa ei-journalistiset liiketoiminnot ovat kymmenen vuoden kuluttua suhteessa perinteisempään liiketoimintaan. Ne sisältänevät kuitenkin samantyyppisiä ratkaisuja kuin muillakin isoilla lehtitaloilla: datan paketointia ja myymistä, luokiteltua liiketoimintaa ja tapahtumien järjestämistä. – Nämä muodostavat jo nykytilanteessa merkittävää liiketoimintaa. Kyse ei ole enää kokeiluvaiheesta. Mutta kasvua luonnollisesti haetaan. Datan hyödyntämisestä Kalsta sanoo, että nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin. Sanoma näkee merkittävää liiketoimintapotentiaalia esimerkiksi ostoaiedatan ja paikannusdatan hyödyntämisessä. Sanoma omistaa myös esimerkiksi Oikotien ja Autotien, jotka kilpailevat asunto-, autoja rekrytointimarkkinoilla Alman vastaavien sivustojen kanssa, sekä kauppapaikka Huuto.netin. Lisäksi konsernilla on oppimateriaaleihin liittyvää liiketoimintaa useassa eri maassa. Tärkeintä on kuitenkin vahva kuluttajasuhde. – Tavoite on saada kuluttajat kanavasta riippumatta meidän brändeillämme kiinni. Se vahvistaa kuluttajasuhdetta, Kalsta sanoo. Vähemmän journalisteja, enemmän koodareita Suomalaisten lehtitalojen apajia ovat jo vuosikausien ajan kärkkyneet sosiaalisen median – lähinnä amerikkalaiset – jättiyritykset, joilla on vielä isommat käyttäjämäärät ja datavuoret kuin kotimaisilla lehtiyhtiöillä. Iso osa verkon käyttäjistä poimii uutisensa nykyään sosiaalisesta mediasta, linkki ja klikki kerrallaan. Alma Marketsin Mäkilä ei kuitenkaan usko kuluttajakäyttäytymisen muuttuvan tulevaisuudessa ainakaan kovin radikaalisti. Hän ennakoi niin sanotun markkinapaikkafilosofian säilyvän. Se tarkoittaa, että iso osa ihmisistä on aina kiinnostunut menemään sinne, missä jo ennestään on paljon ihmisiä ja tietoa. Se puolestaan pönkittää isojen lehtitalojen asemaa. – Siitä syystä perusliiketoimintamallimme voi säilyä tällaisenaan vaikka kuinka pitkään, Mäkilä arvioi. Perussuuntaus lehtikonserneissa kuitenkin on, että journalistinen työ vähenee ja teknologiaosaamista tarvitaan lisää. – Tahti jatkuu, kun teknologiapohjaisten palveluiden määrä kasvaa, Alman toimitusjohtaja Telanne sanoo. Keskisuomalaisen Kangaskorpi puolestaan uskoo, että kymmenen vuoden päästä Keskisuomalainen on edelleen mediayhtiö, mutta myös monien muiden palveluiden tuottaja ja jakelija. – Todennäköisesti tekeminen lavenee tavoilla, joista ei vielä edes tiedetä, hän sanoo. Kuvis Lehtikonsernien lukuja vuodelta 2015 AlmA mediA Oyj liikevaihto: 291,5 Me liikevoitto: 17,7 Me Alma Media kustantaa muun muassa Aamulehteä, Kauppalehteä, Satakunnan Kansaa, Lapin Kansaa ja Iltalehteä sekä 19:ää paikallisja kaupunkilehteä. Alma Markets -liiketoimintayksikkö toi viime vuonna 21 prosenttia konsernin liikevaihdosta. KesKisuOmAlAinen Oyj liikevaihto: 149,8 Me liikevoitto: 13,6 Me Keskisuomalainen kustantaa yhteensä 48:aa sanoma-, paikallisja kaupunkilehteä. Ei-journalistiset liiketoiminnot tuovat yhtiölle joitakin miljoonia euroja liikevaihtoa vuosittain. sAnOmA Oyj liikevaihto: 1 716,6 Me liikevoitto: –123,6 Me Sanoma Media Finland Oy kustantaa Helsingin Sanomia, Ilta-Sanomia, Metroa ja Taloussanomia sekä useita aikakauslehtiä. Yhtiö omistaa myös tv-kanava Nelosen ja useita radiokanavia. Sanoma Media Finland toi yhtiön liikevaihdosta viime vuonna vajaat 573 miljoonaa euroa ja oppi mis ratkaisut noin 280 miljoonaa euroa. Keskisuomalainen on myös sijoittanut muutamiin pelija startup-yrityksiin, joiden se toivoo lyövän läpi. Suomen Lehdistö 4/2016 11 TrendiT Keskisuomalaisen brändejä.
12 Suomen Lehdistö 4/2016 trendit Raadin peRustelut: ”Kolumni on ajankohtainen ja tarttuu suureen yhteiskunnalliseen ongelmaan, globaaliin ruokaturvaan. Artikkelin rakenne toimii, ja tekstistä paistaa kirjoittajan laaja yleissivistys ja taitavuus kolumnistina.” Miten juttu syntyi? ”Siitä tuskallisesta tietoisuudesta, että luultavasti on minun vuoroni kolumnoida seuraavana, ja jos minä en sitä tee, joku muu on vaikeuksissa. Kyseinen aihe syntyi matkalla töistä kotiin Lannevedelle, kun hoksasin, että Uuraisten kirjasto on auki ja piipahdin siellä. Lueskelin jotakin luontoalan lehteä, ja siinä oli kirjoitus hyönteisravinnosta.” Miksi juttu oli tärkeä? ”Aihe elää: kirjaston uutuushyllyssä on suomen kielellä ilmestynyttä hyönteisravintokirjallisuutta, ja vakavasti otettavat tutkijat ovat olleet saman aihepiirin äärellä jo pitkään.” Oliko jutuntekoprosessi tyypillinen? ”Jos puhutaan arkisesta työstä ja perusjournalismista, niin sellaiseksi sen kyllä koin: tiellä olivat kaikki mahdolliset häiriötekijät, ja vieläpä töiden kotimatkalle vieminen. Minkä jutun itse muistat viime vuodelta? ”Helsingin Sanomien tuomo pietiläisen jutut ovat aina armottoman hyvää journalismia ja syventymisen arvoisia. Viime vuodelta taisi olla esimerkiksi juttu rikkaiden ja katuvien veropakolaisten verohelpotusja armahduskaavailuista.” Palkitut 1. tapani luotola: Keitossani on pian kärpänen, Keskisuomalainen 28.9. 2. Heikki Kärki: Hullujen työläisten Suomi, Sunnuntaisuomalainen 6.9. 3. leena talvensaari: Hei skeittari, ala hiihtämään! Uusi Rovaniemi 2.9. Näkökulma-sarja Kolumni hyönteisravinnon mahdollisuuksista tapani Luotola on työskennellyt Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksessa joulukuusta 2008 ja sitä ennen lähes 30 vuotta ulkomaantoimittajana Aamulehdessä ja Keskisuomalaisessa. Hän kertoo kolumnissaan hyönteisravinnon mahdollisuuksista helpottaa maailman ruokapulaa sekä omista heinäsirkansyömiskokemuksistaan etiopiassa 1990-luvulla. Raati Petri Karjalainen, Koillissanomien päätoimittaja Elina Lappalainen, Talouselämän toimittaja Panu Räty, vapaa toimittaja Sanomalehtien Liiton kilpailussa palkitut jutut löytyvät osoitteesta: www.sanomalehdet.fi/ ajankohtaista/kilpailut/vuoden-parhaat-kilpailu/ parhaat-jutut Vuoden jutut tapani Luotolan palkitun kolumnin aihe syntyi kirjastossa työpäivän jälkeen. teksti: Janne Arola
SuomenLehdistö 4/2016 13 trendit Uutiset-sarja Raadin peRustelut: ”Ajankohtaisesta aiheesta tehty oma uutinen, jolla on yhteiskunnallista merkittävyyttä. Jutun jälkeen suomalaisyritykset vetivät mainoksensa pois MV-lehden sivuilta. Uutinen toi uuden näkökulman julkisuudessa olleeseen aiheeseen.” Miten juttu syntyi? ”Olin ihmetellyt MV-lehden räväköitä otsikoita kuukausia. Kun Tapanilan joukkoraiskaus (maaliskuussa 2015) nousi julkisuuteen, sosiaalinen media suorastaan täyttyi MV-lehden jutuista. Silloin koin, että tästä verkkosivustosta pitää kertoa, jotta ihmiset ymmärtäisivät, minkälaisesta toimijasta on kyse. Huomasin, että sivustolla vilkkui Nokian Renkaiden, Stockmannin ja muiden isojen yritysten mainoksia. Soittelin yrityksiin, että mitä mieltä he tällaisesta ovat, ja kuten arvelinkin, eivät he mielissään olleet. Kaikki yritykset eivät edes tienneet mainostavansa siellä.” Miksi juttu oli tärkeä? ”Näin tärkeäksi, että sekä yritykset että ihmiset saavat tietää sivuston ansaintalogiikasta. Juttu on hyvä osoitus siitä, mitä journalismi parhaimmillaan on yhteiskunnan kannalta. Siinä nostetaan esiin epäkohtia, joita yritykset eivät itse välttämättä olisi huomanneet.” Oliko jutuntekoprosessi tyypillinen? ”Poikkeuksellista oli ainoastaan jutun julkaisun jälkeinen paskamyrsky. MV-lehti pyysi jopa rahaa vastaan minusta tietoja. Tietysti se pisti miettimään, onko menneisyydessäni jotain, mikä haittaisi uskottavuuttani toimittajana. Nyt noille asioille tulee jo naureskeltua. Eihän niillä ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä, kuten ei koko sivustolla muutenkaan.” Minkä jutun itse muistat viime vuodelta? ”Politiikan toimittajamme lauri nurmen juttu siitä, miten Suomi varautuu Ahvenanmaalla ’vihreisiin miehiin’. Siinä tuotiin esille aihe, josta poliitikot Suomessa vaikenevat, eli miten Suomi varautuu Venäjän mahdolliseen uhkaan Suomen turvallisuudelle.” Palkitut 1. Juha Vainio: Vihasivusto tienaa yritysten mainoksilla, Lännen Media 29.3.2015. 2. Olli ainola: Putinin panttivanki, Iltalehti 12.9. 3. anders eklund: Det stora vaccinkriget, Vasabladet 22.2. Feature-sarja Raadin peRustelut: ”Kiinteä ja hallittu feature-teksti, joka tuo uuden näkökulman urheiluun ja maahanmuuttokeskusteluun. Kerronnallisesti vahva kokonaisuus.” Miten juttu syntyi? ”Rovaniemen Palloseura teki maaliskuun alussa sopimuksen Yaghoubin kanssa. Hänen tarinansa oli minulle entisenä urheilutoimittajana etukäteen tuttu. Ajattelin, että siinä on aineksia, jotka kiinnostavat niitäkin, joita jutut jalkapalloilijoista eivät muuten kiinnosta. Tapasimme eräänä tiistaina, ja juttu oli jo seuraavan lauantain lehdessä. Sitä ennen olin tutkinut taustoja ja tehnyt pari taustahaastattelua. Istuimme nokikkain monta tuntia, ja kaiken mahdollisti se, että Yaghoubi kertoi kokemuksistaan hyvin avoimesti.” Miksi juttu oli tärkeä? ”Kun juttu julkaistiin, maahanmuuttokeskustelu ei ollut vielä alkanut. Kesän ja syksyn mittaan Yaghoubin kokemukset osoittautuivat entistä tärkeämmiksi ja ajankohtaisemmiksi.” Oliko jutuntekoprosessi tyypillinen? ”Aihe oli tietysti aika hevi: ei sellaisia tule vastaan joka viikko tai kuukausi. Mutta muuten prosessi oli aika tyypillinen. Työskentelytapoihini kuuluu tarkistaa taustat huolella ja miettiä tekstin rakenne ajoissa valmiiksi. Kun tarina kerrotaan kohtauksittain, se antaa mielestäni hienon mahdollisuuden kirjoittaa toiminnallisista hetkistä reportaasimaisesti. Kohtausten välissä voi syventää taustoja.” Minkä jutun itse muistat viime vuodelta? ”Lapin Kansan sonja Huhtaniska kirjoitti jouluaaton lehteen itävaltalaistaustaisesta Wolfgang Kassikista, joka myy kristalleja joulupukin pajakylässä Napapiirillä. Aihe ei ole merkittävä eikä tarina suuri, mutta jutusta tuli hyvä joulumieli. Nauroin ääneen sitä lukiessani. Lopputulos on ilahduttava, kun aiheen kimpussa on hyvä toimittaja, joka uskaltaa irrotella.” Palkitut 1. Risto pyykkö: Isän nimeen, Lapin Kansa / Pohjolan Sanomat 11.4. 2. ann-sofi Berger: På flykt, Österbottens Tidning 6.12. 3. Janne laitinen: Pakettimatka, Sunnuntaisuomalainen 11.10. Sotaa paenneen jalkapalloilijan tarina Uutinen valotti valemedian toimintaa risto Pyykkö on Lapin Kansan viikonvaihdetoimituksen toimittaja, joka tekee myös uutispäällikkötuurauksia. Aiemmin hän on työskennellyt yli 20 vuotta urheilutoimittajana. Hänen juttunsa kertoo sodan keskeltä Afganistanista Suomeen tulleen jalkapalloilija Moshtagh Yaghoubin tarinan. Juha Vainio on työskennellyt Lännen Median Helsingin-toimituksessa syksystä 2014 ja sitä ennen Aamulehdessä ja freelancerina. Hänen juttunsa kertoo viime vuonna ihmisten tietoisuuteen nousseen valemediasivusto MV:n toiminnasta ja ansaintalogiikasta. ” Kesän ja syksyn mittaan Yaghoubin kokemukset osoittautuivat entistä tärkeämmiksi.” ri st o aa lt o
14 Suomen Lehdistö 4/2016 trendit Featuresivut levikki yli 10 000 Vuoden sivut 2015 1. Lapin Kansa, ”Hissien sota” Raadin peRustelut: Monipuolinen kuvitus Levin hiihtokeskuksen hisseihin liittyvistä kiistoista. Selkeä aikajana sitoo kuvituksen yhdeksi kokonaisuudeksi. Miellyttävä yhdistelmä kuvitusta ja infografiikkaa. Typografia on yksinkertainen mutta näyttävä, ei silti liioiteltu. Kannesta tulee mieleen Tuntematon sotilas. Viittaus on dramaattinen, mutta asettaa lukijan oikeanlaiseen mielentilaan. Keskenään erilaiset henkilökuvat on saatu kiinnostaviksi yksinkertaisella ratkaisulla. tekijä keRtoo: Muistaakseni koko juttu lähti liikkeelle nimestä: Hissien sota. Ideointivaiheessa pöydällä oli Tähtien sota – Hissien sota -rinnastus. Kuvituksen pohjana käytin Tähtien sodan julistetyyliä. Ensin rakennettiin aikajana, joka antoi muodon koko kuvitukselle. Kuvitus itsessään on tosi simppeli: kun kyse on hisseistä, myös kuvitus kertoo hisseistä. Kuvituksella konkretisoidaan Kittilän kunnallispolitiikan romuttumista. Kuvitukselle on erityistä se, että se ei kuvaa vain jotakin tunturimaisemaa, vaan pyrkii olemaan uskollinen todelliselle Levin maisemalle. – Graafikko Miila Kankaanranta, Lapin Kansa Kilpailun raati Nina Huisman, graafinen suunnittelija, valokuvaaja, Mustavalkea Oy. Antero Jokinen, creative director, mainostoimisto 358:n perustaja. Christoffer leka, graafisen suunnittelun opettaja, Lahden ammattikorkeakoulu. Kilpailun järjesti Sanomalehtien Liitto. Palkitut sivut löytyvät myös osoitteesta: http://www.sanomalehdet.fi/ajankohtaista/kilpailut/ vuoden-parhaat-kilpailu/ parhaat-sivut 2. Helsingin Sanomat, ”kuoleman etulinja” 3. lännen Media, ”Rahan bittivirta” Teksti: Janne Arola
Suomen Lehdistö 4/2016 15 trendit Featuresivut levikki Alle 10 000 Etusivut/ uutisetusivut levikki yli 10 000 1. Helsingin Sanomat, ”Hyvä on pahaa vahvempi” Raadin peRustelut: Näyttävä, koko aukeamalle levittyvä kuvitus. Sommiteltu kauttaaltaan keskelle, mikä on sanomalehdissä poikkeuksellista. Valkoinen väri aukeaman keskellä tekee kuvituksesta kiinnostavan. tekijä keRtoo: Terrori-iskun jälkeisenä lauantaiaamupäivänä aloimme valmistella tapahtumien kertomista printissä. Takaraivossa oli, että jos täsmäuutiskuvaa ei tule, tehdään julistemainen kansi. Teemana oli Ranskan lippu, ja kokeilimme erilaisia graafisia asioita, jotka voisivat muodostaa lipun värit. Kuvitukseen päätyneet luodinreiät on poimittu aidosta uutiskuvasta Pariisista. – Toimituspäällikkö Ari Kinnari, Helsingin Sanomat 1. Västra Nyland, ”Hon lever i två färgvärldrar” Raadin peRustelut: Otsikko ja kuvat tukevat toisiaan yksinkertaisella tavalla, mutta se toimii yllättävän hyvin. Kuvat ovat hyvät, ja niissä on kauniit värikonrastit. Typografia on erittäin puhdas ja tyylikäs. tekijä keRtoo: Keikka taiteilija Mary Kuusiston kotiin oli aika hauska, koska miljöö oli niin ihana. Siellä oli ateljee ja paljon kasveja. Myös taiteilija oli mukava. Kun tulimme keikalta, toimittaja Camilla Lindberg sanoi, että hänellä on otsikkoidea kahdesta värimaailmasta. Yritin löytää kuvaparin, joka toimisi hyvin yhdessä. – Valokuvaaja Lina Enlund, Västra Nyland 2. Nokian Uutiset, ”Puhkumme ja puhallamme latosi henkiin” 3. västra Nyland, ”Skatten på havets botten” 2. Salon Seudun Sanomat, ”las vegasin blondi” 3. Aamulehti, ”Auto joka oppii”
16 Suomen Lehdistö 4/2016 trendit 1. Raahen Seutu, ”Laji muutti elämän” Raadin peRustelut: Vahva typografia ja hyvä kuva. Vaikka kamppailulajit eivät muuten kiinnostaisi, tämä kiinnostaa. Sivun typografiset hierarkiat on rakennettu hyvällä rytmillä, ja väritykset toimivat hauskasti. tekijä keRtoo: Toimittajakaveri Juha Honkala huomasi netissä blogikirjoituksen tyypistä, joka suhtautuu intohimoisesti hyvään kuntoon ja mieleen. Päädyimme tekemään hänestä jutun. Loppumetreillä taittopäivänä taittaja halusi vielä äläyskuvan eli etusivun pääkuvan. Kävin kuvat läpi ja laitoin kuvan kunnon vääntötilanteesta. Se on otettu ihan vierestä. Kuva on eri sarjaa kuin sisäsivun kuvat, jotka ovat lähes mustavalkoisia. – Valokuvaaja Vesa Joensuu, Raahen Seutu 2. ja 3. loimaan lehti, ”Takavuosien kansanautot alkavat käydä vähiin” ja ”Sieltä jostakin” Etusivut/ uutisetusivut levikki Alle 10 000 www.sata-pirkanpainotalo.? PIRKANMAAN LEHTIPAINO OY SATA-PIRKAN PAINOTALO OY
SuomenLehdistö 5/2013 15 data levikit tuotot henkilöstöt tavoittavuus lehdet kartalla lehtiketjut Sivut 18–30 ku va : m ik ae l n yb ac ka Vasabladetin pelkän digin osuus on 52 prosenttia kokonaistavoittavuudesta. Anna-Lena Nyfors-Norrgård, Anna Riska, Mikaela Finne ja Linn Jung tekevät Sevendays-sivustoa. 20 40 60 80
SuomenLehdistö 4/2016 19 data Päivälehdet 1. Lehti muuttui tabloidiksi vuonna 2015. 2. Lehti muuttui tabloidiksi vuonna 2016. 3. KSF Median lehtien henkilöstömäärät on ilmoitettu Hufvudstadsbladetin kohdalla. 4. Pohjalaisen henkilöstömäärä on ilmoitettu Ilkan kohdalla. 5. Lehti muuttui 7päiväisestä 6päiväiseksi vuonna 2015. 6. Pohjolan Sanomien henkilöstö on ilmoitettu Lapin Kansan kohdalla. Pohjolan Sanomat yhdis tyi Lapin Kansaan ja muuttui 5päiväisestä 6päiväiseksi vuonna 2015. MUUt lehdet (erikoislehdet, iltapäivälehdet, verkkojulkaisut sekä harvemmin kuin kerran viikossa ilmestyvät lehdet) andra medlemstidningar / other member newspapers demokraatti 7) 2 228 1 792 436 24,0 20,0 4 638 197 t 4 hevosurheilu 2 420 2 046 373 22,0 18,0 3 333 104 t 2 iltalehti 46 896 28 508 18 388 157,0 120,0 16 580 301 t 6 iltamakasiini 1,0 1,0 ilta-Sanomat 75 516 47 530 27 986 246,0 211,0 18 676 304 t 6 Kansan Uutiset viikkolehti 1 142 893 249 16,0 13,0 2 400 50 t 1 Kauppalehti 101 067 47 732 28 475 16 244 12 232 130,0 70,0 7 592 248 t 5 Maaseudun tulevaisuus 77 526 77 329 19 835 13 654 6 181 96,0 45,0 2 928 151 b 3 Nykypäivä 607 472 134 14,0 12,0 t 1 Suomenmaa 8) 1 144 1 000 143 20,0 12,0 3 240 146 t 3 taloussanomat Uusi Aika 366 225 141 6,0 3,0 832 50 t 1 verkkouutiset äKS äänekosken Kaupunkisanomat 4,0 2,0 756 27 t lehti Kokonaislevikki 2015 *) levikki 2015 Nettomyynti 2014 1000 € **) levikki tuotot 2014 1000 € ilmoitustuotot 2014 1000 € Koko henkilöstö 31.12.2015 toimituksellinen henkilöstö 31.12.2015 vuosikerran sivumäärä 2015 ilmestyneet numerot 2015 Formaatti 31.12.2015 ilmestymispäivien lkm 31.12.2015 TIDNING Total upplaga Upplaga Netto försäljning € Tidnings försäljning € Annons intäkter € Hela personalen Redaktionell personal Årgångens sidantal Utgivna nummer Format Antal utgiv ningsdagar NEWSPAPER Total circu lation Circulation Net sales € Sales € Advertising sales € All employees Editorial employees Pages/year Issues published Format Issues publis hed weekly Muut lehdet 7. Demokraatti muuttui 5päiväisestä 4päiväiseksi vuonna 2015 ja 1päiväiseksi 2016. 8. Suomenmaa muuttui 3päiväisestä 1päiväiseksi vuonna 2016. Taulukon lukuohjeet sivulla 26.