Sulkapallo
B a d m i n t o n
Suomen Sulkapalloliiton verkkolehti 2/2013
Teemana
pelivälineet
? Mailan huolto
ja pallot
OK:n
Risto Nieminen
?Sanoista tekoihin?
Finnish Open 2013
? Villen näytönpaikka
Anu Niemisen
kansainvälinen ura
www.sulkapallo.fi
16
10
24
sulkapallolehti.fi
13
SISÄLTÖ
5 Finnish Open valtaa taas Energia Areenan
Suomalais- ja ulkomaalaishuiput
vastakkain Vantaalla
7 Näin seuraat sulkapallopeliä
Pieni tietopaketti sulkapalloottelun toimihenkilöistä
8 Nuorten olympiavalmentajan
valmennuspalsta
Sulkapallon lyhyt oppimäärä
10 Risto Nieminen: Sanoista tekoihin
Olympiakomitean puheenjohtaja haastattelussa
12 Rio Team
Tukia ja mahdollisuuksia
13 Joukkue EM 2013, Ankara, Turkki
Joukkueiden EM-kisojen tulokset lyhyesti
14 Jyri Aalto: Terveydenhuolto yksi tärkeä
osa tiimiä
Jyri Aalto kertoo roolistaan Rio Teamissä
16 Anu valmentaisi mielellään Suomessa
Anu Niemisen mietteet menneestä ja tulevasta
18 Sulkissäpinää Vihdissä
Kokeilusta harrastukseksi
20 Yonex All England 2013
Näytelmä tosielämän draamasta,
komediasta ja trilleristä
22 Sulkapallomailan 10 000 lyönnin huolto
Asiantuntijan neuvot mailahuoltoon
24 Vinkkejä pallonvalintaan
Kaikki tarvittava tieto palloista
26 Seurojen kesäleirit ? liikettä kesään
Infoa seurojen tarjoamista kesäleireistä
3
Pääkirjoitus
Hyvä Suomi! ? ihan oikeesti!
Sulkapallo-lehti on Suomen
Sulkapalloliiton virallinen lehti,
mutta siinä julkaistut artikkelit
eivät välttämättä edusta
liiton virallista kantaa.
Toimituskunta
Mika Heinonen (päätoimittaja),
Tommi Palmqvist, Ilkka Hellgren,
Tommi Saksa, Jaripekka Kankkunen
Julkaisija
Suomen Sulkapalloliitto
Radiokatu 20, 00093 SLU
puh. (09) 3481 2287
toimisto@sulkapallo.fi
www.sulkapallo.fi
Ilmoitusmyynti
Mika Heinonen
040 526 9949
Lehti julkaisee mielellään lukijoiden
artikkeleita. Lehteen tarkoitetut tekstit
tulee toimittaa liiton toimistoon os.
toimisto@sulkapallo.fi.
Mediatiedot
Lehden koko 210 x 265 mm
(leikkausvara 5 mm)
Verkkolehti 3/2013 ilmestyy
myös painettuna
Verkkolehti ilmestyy 4 kertaa
vuoden 2013 aikana:
? 1/2013 ilmestyy 25.1.
? 2/2013 ilmestyy 28.3.
? 3/2013 ilmestyy verkkolehtenä
12.8. ja painettuna 19.8.
? 4/2013 ilmestyy 12.11.
ISSN 2323-1505
Kannen kuvassa
Ville Lång
Kuva: BadmintonPhoto
Kimi Räikkönen avasi formulakauden
upealla voitolla Australiassa. Futismaajoukkue Huuhkajat taisteli mahtavan
tasapelin Espanjan kanssa Espanjassa. Ville Lång horjutti Lontoon Olympialaisissa maailman ykköstä, vei
erän ja antoi kaikkensa. Voitto, tasapeli ja tappio. Mitä yhteistä?
Huippu-urheilu tarjoaa huikeita
fiiliksiä ? tunnetta on pelissä urheilijoilla ja katsojilla. Ainakin meidän
kotisohvalla, jossa miniäkokelaan
mukaan aina katsotaan TV:stä urheilua.
Ihan kaikkia lajeja ei TV:stä näe.
Sulkapalloliitollekin yhden vuosittaisen
TV-lähetyksen tuottaminen on iso taloudellinen panostus. Ainakin toistaiseksi se on katsottu lajin levittämisen kannalta merkitykselliseksi panostukseksi. Vantaan Energia Areenalla 4.-7.4. pelattavan Finnish Openin loppuotteluiden koostetta voi siis seurata YLE
TV2:sta sunnuntaina 7.4. klo 17.40 ? 18.58.
Avuksi ovat tulleet nettilähetykset, joista sulkiksessa hienosti toimivat Maailmanliiton Youtube-kanava ja Euroopanliiton BE.tv.
BE.tv näyttää parhaillaan nuorten EM-kisoja ja kohta Finnish Openia. Kannattaa käydä katsomassa.
Mutta ihan oikeesti!
Sportti on parasta paikan päällä. Tuon yllä mainitun tunteen voi
ehdottomasti parhaiten aistia katsomossa. Ja kyllä suomalainen
voi kannustaa omiaan siinä missä tuliset eteläeurooppalaisetkin.
Sulkiskatsomoihinkin sopii hyvin kannustushuudot ja vahvemmatkin taputukset. Kotiyleisö on extra-pelaaja, todetaan monesti. Näin
onkin, kun se on hyvässä fiiliksessä ja antaa tukensa parhaansa
yrittäville urheilijoille. Olisi hienoa nähdä lisää nuoria sulkapalloilijoita ammentamassa oppia kisakatsomoissa ja fiilistelemässä esikuviensa puolesta. On muuten alle 18-vuotiaille ilmaista herkkua.
Kaikki kannustamaan pelaajia Finnish Openiin
Mika Heinonen
toiminnanjohtaja
Suomen Sulkapalloliitto
4
sulkapallolehti.fi
Teksti Jaripekka Kankkunen | Kuvat Joonas Puhakka, Ilkka Hellgren
Finnish Open
valtaa taas Energia Areenan
Jo perinteeksi muodostunut sulkapallon Finnish Open järjestetään tänä vuonna 16. kerran.
Tämä Euroopan sarjan osakilpailu, joka on samalla myös Euroopan sarjan korkeinta tasoa,
kerää aina parhaimmat suomalaishuiput paikalle. Ville Långin ja muiden suomalaishuippujen
lisäksi Finnish Openiin saapuu tukku kovia ulkomaalaispelaajia. Finnish Open onkin loistopaikka tulla itse katsomoon seuraamaan, kuinka suomalaiset pärjäävät ulkomaalaishuippuja
vastaan.
Finnish Open pelataan tänä vuonna neljättä kertaa Vantaan Energia Areenalla. Areena tarjoaa loistavat puitteet
sekä huippusulkapallon pelaamiseen että seuraamiseen. Helmikuun alussa pelatuissa SM-kisoissa tehtiin uusi yleisöennätys, kun vajaa 1000 ihmistä kävi kisaviikonlopun aikana seuraamassa pelejä. Tavoitteena
onkin rikkoa myös Finnish Openin yleisöennätys tänä
vuonna.
sulkapallolehti.fi
Huippuja maailmalta
Finnish Openin on onnistunut voittamaan vuosien aikana vain kaksi suomalaista, kansainvälisen uransa viime
vuonna lopettanut Anu Nieminen sekä maajoukkuevalmentajana nykyään toimiva Kasperi Salo. He voittivat
mestaruutensa 2000-luvun alussa. Menestyshalut ovat
siis suomalaisilla kovat, ehkä jo tänä vuonna saadaan
Finnish Openiin uusi suomalainen voittaja?
Menestyminen vaatii suomalaisilta nappisuoritusta.
Kuten muinakin vuosina, niin tänäkin vuonna Finnish
Openiin saapuu tukku ulkomaisia huippupelaajia. Yksi
heistä on tanskalainen Joachim Persson (maailmanranking 76.). Vaikka tällä hetkellä hänen listasijoituksensa
on hieman pudonnut, on hän parhaimmillaan ollut listalla 10. ja Finnish Openin voittoja hänellä on ennätykselliset kolme kappaletta vuosilta 2005-2007.
Miesten kaksinpeliin osallistuu myös hallitseva mestari, englantilainen Rajiv Ouseph (33.). Saa nähdä pystyykö hän tänä vuonna puolustamaan mestaruuttaan.
Viime vuoden miesten kaksinpelin finaalin Ousephil5
le hävinnyt ruotsalainen Henri Hurskainen joutui perumaan tämän vuoden osallistumisensa käsivamman takia.
Viime vuoden mestareista paikalle saapuu myös sekanelinpelin voittanut englantilainen Chris Adcock. Aikaisemmin Adcock pelasi yhdessä skotlantilaisen Imogen Bankierin kanssa, jonka kanssa hän saavutti 2011
MM-kisoissa sekanelinpelin hopeaa. Nyt hänellä on parinaan englantilainen Gabrielle White, jonka kanssa hän
on pelannut tämän vuoden alusta lähtien. Sekanelinpelin lisäksi Adcock osallistuu myös nelinpeliin.
Välinemessut taas vahvasti mukana
SM-kisojen tapaan välinemessut palvelevat kisavieraita jälleen kerran. Välinemessut itsessään ovat jo hyvä
syy saapua kisapaikalle huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna. Laadukkaiden pelivälineiden
ja asiantuntevan palvelun lisäksi tarjolla on
myös esimerkiksi mailojen jännityspalvelu.
Päivitä siis pelivälineesi edullisin messuhinnoin tai viritä mailasi huippuunsa koko Finnish Openin ajan pyörivillä välinemessuilla!
kavat klo 8.30 ja loppuvat noin 14.15. Perjantaina vastaavasti säpinät kestävät 9.30- 15.15. Vastaavanlainen
tapahtuma (tosin suuremmassa mittakaavassa) järjestettiin aikaisemmin vuonna 2011 sulkapallon junioreiden EM-kisan yhteydessä. Tällöin tapahtuma keräsi yhteensä noin 600 lapsen verran osallistujia. Tapahtuman
vetäjinä toimivat tänä vuonna Tommi Saksa ja Sylvi Jormanainen.
Tapahtumassa lapset pääsevät kokeilemaan sulkapallon saloja leikkien, pelien ja hauskojen harjoitusten
kautta, sekä näkemään ja kokemaan spektaakkelimaisia huippusulkapalloilijoiden pelejä viereisellä Energia
Areenalla. Tärkeintä on, että jokaisella lapsella on erittäin hauskaa ja puna poskilla lähtiessä.
Sulkissäpinää Finnish Openissa
4-5.4.2013 järjestetään alakouluikäisille
hauskaa toimintaa Energia Areenan vieressä, Myyrmäki-hallissa. Torstaina säpinät al-
www.sulkapallo.fi/finnishopen
6
sulkapallolehti.fi
Näin seuraat
sulkapallopeliä
Teksti Tommi Palmqvist
Sulkapallo-ottelussa voi olla korkeintaan 12 tuomaria. Näistä 10 toimii rajatuomareina. Heidän
lisäkseen ovat ottelutuomari ja syöttötuomari.
Kilpailuissa on heidän lisäkseen myös pisteiden näyttäjät, jotka näyttävät pistetilanteen.
Rajatuomareiden tehtävänä on osoittaa ottelutuomarille
koskettiko pallo lattiaa kentän ulko- vai sisäpuolella. Sulkapallon osuessa kentän ulkopuolelle, rajatuomari levittää kädet sivuille ja huutaa ?OUT?. Sisäpuolelle osuessa
osoitetaan kädellä etuviistoon lattiaa kohti. Mikäli rajatuomari ei nähnyt mihin pallo osui, esimerkiksi pelaajan
ollessa edessä, hän laittaa kädet silmilleen, jolloin ottelutuomarin on tehtävä päätös. Ottelutuomarilla on oikeus korjata virheellistä rajatuomarin tulkintaa pallon osumiskohdasta.
sulkapallolehti.fi
Syöttötuomari kiinnittää huomiota syöttäjän sääntöjen mukaiseen toimintaan syöttöhetkellä.
Ottelutuomari vastaa pelin kulusta kokonaisuudessaan, tarkkailee syöttöhetkellä vastaanottajan toimintaa
ja kertoo pistetilanteen. Virhetilanteissa tuomari sanoo
?FAULT?. Mikäli pelaaja käyttäytyy varoituksen arvoisesti,
nostaa ottelutuomari rintataskustaan keltaisen kortin ja
puhuttelee varoituksen saanutta pelaajaa. Virhe (vastustajalle piste) osoitetaan punaisella kortilla.
Yllä olevassa kuvassa on esitetty tuomareiden sijainti kentän ympärillä. Kaikkien edellä mainittujen henkilöiden lisäksi kentän päädyissä on varattu paikat pelaajien
valmentajille. He voivat antaa ohjeita omille pelaajilleen
ottelun aikana silloin, kun pallo ei ole pelissä. Tarkemmat säännöt löydät täältä.
7
Teksti Veli-Markus Melleri | Kuva Joonas Puhakka
Nuorten olympiavalmentajan
valmennuspalsta
Sulkapallo ? lyhyt oppimäärä
Sulkapallo on monipuolinen laji, jossa huipputasolla yhdistyvät kovat fyysiset,
taktiset, henkiset ja taidolliset vaatimukset.
Tekniikan vaatimukset
Sulkapallossa pelaajan liikkuminen ja lyönnit eivät ole
koskaan täysin samanlaisia. Tämä tarkoittaa, että sulkapalloilijan taitavuuden yksi ominaispiirre on sopeutuminen erilaisiin ja muuttuviin tilanteisiin. Huipputasolla pelaajien tekniikalta vaaditaan mm. monipuolisuutta,
tarkkuutta, varmuutta ja hämäävyyttä. Teknisen lisävaatimuksen aiheuttaa pelissä vallitseva jatkuva aikapaine.
Nopeus
Sulkapallo on luonteeltaan laji, jossa tehdään jatkuvasti jopa 180 asteen suunnanmuutoksia. Nämä suunnanmuutokset vaativat jaloilta hyvää räjähtävää voimaa
sekä nopeaa liikenopeutta. Liikkumisen osalta esimerkiksi verkolla tapahtuva jarrutus sekä uusi ponnistus
kohti taktista pelikeskusta vaativat pelaajilta hyvää maksimivoimatasoa. Mitä lyhyempi voimantuottoaika on kyseisessä liikkeessä, sitä nopeammin pelaaja on valmiina seuraavaan lyöntiin.
Kestävyys
Sulkapallo on hyvin intensiivinen, mutta epäsäännöllinen intervallilaji. Pallorallit kestävät kaksinpeleissä kansainvälisissä otteluissa keskimäärin vain 5,5?7,3 sekuntia. Työn ja levon suhde on 1:2 eli taukoa on tuplasti
työhön verrattuna. Sulkapallo-otteluiden on todettu kestävän keskimäärin 15 minuuttia jokaista erää kohden.
Ottelun kokonaiskesto vaihtelee 20 minuutin ja 70 minuutin välillä. On kuitenkin muistettava, että otteluiden
8
ja pallorallien kestoon vaikuttavat useat eri tekijät kuten pelaajien taso ja pelityylit sekä vallitsevat olosuhteet
(halli, pallot jne.).
Voima
Sulkapallon voimavaatimukset ovat hyvin monipuoliset
ja moniulotteiset. Pelaajalta vaaditaan niin kestovoimaa,
maksimivoimaa kuin nopeusvoimaakin. Monimutkaiseksi asian tekee se, että vartalon eri osat (jalat, kädet,
tukilihakset) tarvitsevat erilaisia voimaominaisuuksia.
Tämän lisäksi myös sulkapallon eri pelimuodot vaikuttavat tarvittaviin voimaominaisuuksiin.
Taktiikka
Miesten kaksinpelissä tavoitteena on usein etukentän
hallinta, joka mahdollistaa aloitteen pelistä sekä monipuolisen hyökkäyspelin. Tärkeitä lyöntejä ovat verkkolyönnit, iskulyönti ja päinlyönnit. Hyökkäyksen ja
aloitteen saamiseksi miesten kaksinpelissä käytetään
pääasiassa lyhyttä syöttöä.
Naisten kaksinpelissä vastustajaa pyritään liikuttamaan kokokentän alueella. Tärkeitä lyöntejä ovat painavat clear-lyönnit, nopeat nostot syvälle vastustajan takanurkkiin sekä leikatut dropit. Naisten kaksinpelissä
käytetään useimmiten pitkää syöttöä.
Miesten nelinpelissä yleisenä tavoitteena on päästä hyökkäystilanteeseen, jossa toinen pelaajista peittää
takakenttää ja toinen vahtii verkolla. Hyökkäystilanteesulkapallolehti.fi
seen pääsystä taistellaan ensimmäisten lyöntien aikana. Tämän vuoksi miesten nelinpelin tärkeimmät lyönnit ovat syöttö, syötönpalautus ja 3. lyönti. Näiden lisäksi
hyvällä nelinpelaajalla on vahva isku ja hyvä puolustus.
Naisten nelinpeli on selkeästi puolustusvoittoisampaa kuin miesten nelinpeli. Naisten nelinpelissä tärkeää
on hyvä puolustus ja kärsivällisyys, sillä pallorallit voivat
kestää varsin pitkään.
Sekanelinpelissä perustavoitteena on päästä asetelmaan, jossa mies on takakentällä ja nainen verkolla. Tavoitteena on sijoittaa pallo siten, että vastustajat joutuvat
nostamaan pallon takakentälle. Sekanelinpelissä miesten tulee hallita hyökkäyspeli sekä pehmeämmät sijoittavat lyönnit. Naisten tulee puolestaan hallita verkkopeli
ja hyvä puolustuspelaaminen.
sulkapallolehti.fi
Seuraa näitä asioita:
tt Kumpi vie kumpi vikisee? Kuka hallitsee peliä?
tt Lyöntien kaaret. Onko lyöntien pituus kunnossa?
tt Missä pelaaja on heikompi tai passiivisempi?
Vastoin yleistä mielipidettä takakentällä
heikompi nurkka on usein kämmenpuoli.
tt Vakiopalautukset. Lyökö pelaaja aina
samaan paikkaan tietyssä tilanteessa?
tt Verkon ja etukentän hallinta. Usein verkolla
ylempänä pelaava hallitsee ottelun kulkua.
tt Pelaajien kehonkieli. Onko peli hallussa vai onko
tilanne riistäytynyt käsistä keskittymisen osalta?
tt Suomalaisten vahvuudet ja heikkoudet
muihin maihin verrattuna. Onko niitä?
9
Teksti Tommi Palmqvist | Kuvat Jaripekka Kankkunen
Risto Nieminen:
Sanoista tekoihin
Kello tulee 8 aamulla,
Ruskeasuon palloiluhalliin astuu Olympiakomitean loppusyksystä
valittu uusi puheenjohtaja Risto Nieminen.
Sen kummemmin venyttelemättä peli käynnistyy
valioluokan pelaajan kanssa.
Otteista näkee, ettei sulkapallomaila ole ensimmäistä kertaa kädessä, pallonlukutaito ja reaktionopeudet tällä 61-vuotiaalla superkuntoisella
ovat sitä luokkaa, että voidaan pitää valitettavana, ettei hän osannut ohjautua aikanaan sulkapallon pariin.
- Syksyllä tulee täyteen 40 vuotta töissä. Tähän työuran
loppuun olen halunnut tehdä tällaisen rupeaman erityisesti huippu-urheilun hyväksi , vastaa Risto Nieminen
kysymykseen uudesta pestistä Olympiakomitean puheenjohtajana ja urheiluvaikuttamismahdollisuuksista.
- Vetämäni huippu-urheilun kehittämistä pohtineen
työryhmän keskeinen sanoma oli otsikossa ?sanoista tekoihin?. Tämä tarkoittaa, että urheilun parissa tehdään
ihan riittävästi paperityötä, esityslistaa yms. Meidän pitää huolehtia siitä, että resurssit eivät kohdistu tällaiseen
10
järjestömäiseen työhön, vaan suoraan urheiluun ja huippu-urheilun tekemiseen.
Kehittämisen tulee keskittyä kolmelle alueelle:
- Ensimmäisenä nuorison liikkumisen merkittävä lisääminen.
- Toiseksi urheilun arvostuksen nostaminen niin, että huippu-urheilijan uraa arvostetaan eikä vain menestymistä.
- Kolmanneksi kaikilla huippu-urheilijoilla pitää olla
paras mahdollinen valmennusosaaminen ja -olosuhteet
käytettävissä.
Liikkumisesta nälkää liikkua lisää
- On epärealistista odottaa, että koululiikunnan tuntimäärät lisääntyisivät radikaalisti lähitulevaisuudessa.
Toisaalta urheiluseuroissakin liikkuvista nuorista puolet
liikkuu liian vähän terveydenkin kannalta. 18h viikossa
olisi minimi huippu-urheilun edellytysten syntymiseksi.
- Meidän pitää luoda järjestelmä, jossa seurojen ,
liittojen ja akatemioiden yhteistyöllä ymmärretään, että
lajitreeniä on joku tietty määrä. Jokaisen treenin pitäisi kannustaa lasta liikkumaan lisää eli synnyttää nälkää
liikkua eikä tyydyttää sitä. Jos lapsi tulee kotiin urheilutreeneistä, rupeaa pelaamaan pleikkaria ja sanoo, että
pleikkarin pelaaminen on kivempaa, niin silloin on jotain pahasti pielessä.
sulkapallolehti.fi
Arvostus vs. menestyminen
- Huippu-urheilijana olemisen pitää olla
myös yhteiskunnassamme arvostettua.
Tässä minun mielestäni Suomessa pitää tehdä tosi paljon töitä. Suomessa
arvostetaan nykyään vain menestystä.
Täällä ei arvosteta läheskään riittävästi sitä työtä, mitä huippu-urheilijat tekevät. Jokaisen, joka pyrkii huipulle pitää
saada arvostusta.
- Menestys taas on ilon asia. Jos urheilija on sellaisessa tilanteessa, että hän koko ajan joutuu taistelemaan menestymisestä saadakseen arvostusta, johtaa se epäonnistumisen pelkoon.
Vaikka Ville hävisikin ensimmäisen matsin viime Olympialaisissa, oli hänen tapauksensa hyvä ? tsemppiä
maailman ykköstä vastaan osattiin arvostaa!
Vahva lajin osaamiskulttuurin
hyödyntäminen
- Aina tulee olemaan niitä urheilijoita, joilla harjoitteluolosuhteista riippumatta, on niin kova tahtotaso tai
halu, että he vievät itsensä huipulle. Se vaatii monesti kohtuuttomasti sekä urheilijalta että ympäristöltä.
Kyllä meidän pitäisi järjestelmätasolla kehittää tätä
siten, että urheilija voisi täysillä keskittyä tekemiseensä ja että yhä useammalla urheilijalla olisi mahdollisuus
olla huippu-urheilija.
- Valmennusperinteen kannalta meidän kannattaa
hakea oppia suhteellisen läheltä, samankaltaisesta kulttuurista. Aasiassa monessa maassa harjoittelu perustuu yksinkertaisesti massaan. Valtavan isosta aineksesta seulotaan parhaat isolla harjoittelumäärällä. Meillä
ei ikinä saada tuollaisia massoja. Tanska on siinä mielessä sulkapallossa hyvä esimerkki. Valtavan vahvan
lajikulttuurin kasvattamisella syntyy laadukas valmennustraditio ja kiinnostusta lajiin ja tietysti lahjakkuuksia.
sulkapallolehti.fi
Olympialaiset
näyteikkuna eri lajien maailmaan
- Olympialaisethan ovat hieno mahdollisuus lajeille. Ville saa pelata MM-kisoissa minkälaisen matsin tahansa
ja Suomessa sitä ei huomata, ehkä pikku juttu vaan mediassa. Kun Ville pelasi viime elokuussa olympialaisissa,
niin yleisö muistaa sen todella hyvin. Villen esiintyminen
sai sekä näkyvyyttä että arvostusta.
11
Rio Team
? Tukia ja mahdollisuuksia
Teksti Jaripekka Kankkunen ja Tommi Palmqvist
Tukea olympiakomitealta ja ministeriöltä
Vuosittaiset tuet on taas olympiakomitean ja opetus- ja
kulttuuriministeriön puolesta jaettu. Rio Team sai myös
osansa näistä tuista, sillä olympiakomitea päätti antaa
erityistä lajitukea Rio Teamin toiminnan tehostamiseen
8 000 euron verran. Lisäksi olympiakomitea antoi nuorten olympiavalmentajan palkkaustukea 15 000 euroa.
Tämä summa käytetään Veli-Markus Mellerin palkkaukseen.
Urheilijatukea olympiakomitealta Ville Lång saa
12 000 euron verran. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä
Ville Lång sai puolestaan valmennus- ja harjoitteluapurahaa 10 000 euroa. Myös Villen henkilökohtaisen valmentajan kuluihin ministeriö antoi 1 250 euroa.
Rio Teamissä nähdään mahdollisuuksia
Olympiakomitean puheenjohtajan Risto Niemisen sekä huippu-uransa viime vuonna lopettaneen Anu Niemisen mielestä Rio Team on todella positiivinen asia pe-
12
laajien näkökulmasta. ?Mielestäni on hienoa, että Villen
ja totta kai myös Anun aikaansaamaa buumia hyödynnetään näin?, kommentoi asiaa Risto Nieminen ja jatkaa
?On tärkeää, että on sellainen tavoite, joka on tarpeeksi
pitkälle suunnattu. Olin katsomassa sulkapallon SM-kisoja. Siellä on sellaista ainesta, jolla on mahdollisuus ottaa askel kansainväliselle tasolle, mutta se vaatii sitä askeleen ottamista.?
Rio Team pyrkii tukemaan pelaajaa, jotta tämän askeleen ottaminen olisi hänelle mahdollisimman helppoa. Anu Niemisen mukaan on hienoa, että Sulkapalloliitolla on ryhmä, johon halutaan satsata ja pelaajia
tuetaan projektissa kaikilla osa-alueilla. ?Oman urani aikana olen nähnyt miten tärkeää urheilijoille on tuki taustalla ja miten paljon apua omalle uralleen pelaajat voivat
saada ?tiimiläistensä? menestymisistä?, kommentoi Anu
ja lisää loppuun ?Minusta Rio Team on hieno projekti ja
toivon sille paljon menestystä.?
sulkapallolehti.fi
Joukkue EM 2013
Ankara, Turkki
Teksti Tommi Palmqvist
Tätä kirjoitettaessa alle 19-vuotiaiden joukkueiden Euroopan mestaruuskilpailuissa on finaali juuri päättynyt.
Voiton vei suvereenisti Tanska, joka voitti loppuottelussa Ranskan. Tanskan joukkue hävisi vain yhden pelin
Bulgariaa vastaan.
Suomen vahva joukkue voitti selkeästi Slovenian (41) ja Romanian (5-0). Vuonna 2011 EM:n voittaneelle
sulkapallolehti.fi
Saksan joukkueelle hävisimme niukin lukemin. Jatkopaikka kahdeksan parhaan joukkoon menetettiin niukasti. Jatkoon pääsy jäi yhden erän voiton päähän.
Nyt mielenkiinto kohdistetaan yksilökilpailuun, jota
käydään 26.3.-31.3.2013. Suomalaisten pelejä voit seurata täältä.
13
Teksti Jaripekka Kankkunen
Jyri Aalto:
Terveydenhuolto
yksi tärkeä osa tiimiä
Rio Teamin lääkärinä toimiva entinen huippusulkapalloilija ja nykyään lääketieteen lisensiaatti ja
Mehiläisen liikuntaklinikan lääkäri Jyri Aalto
kertoo tehtävistään tiimin lääkärinä sekä yleisimmistä sulkapallovammoista.
Jyri Aalto toimi aikaisemmin vuosina
2006-2010 miesten maajoukkuevalmentajana ja ?lääkärinä, ja jo tällöin tehtiin
päätös terveydenhuollon osa-alueen vahvistamisesta sulkapallossa. Rio Teamin kohdalla
terveydenhuolto on viety vielä tästäkin eteenpäin.
?Terveydenhuolto on yksi tärkeä osa tiimiä siinä missä
muutkin. Hienoa että tähän on pystytty tällä tasolla nyt
panostamaan?, kommentoi Aalto Rio Teamin lääkäripalveluita ja jatkaa ?Olen tyytyväinen, että olen päässyt tiimiin mukaan. Sulkapallo on ollut lähellä sydäntäni koko ikäni ja on hienoa omalla panoksella auttaa pelaajia,
jotta he saavuttaisivat parhaan mahdollisen tuloksen.?
Rio Teamissä on haettu kokonaisvaltaista valmentautumista. Jyri Aallon mielestä on tärkeintä, että ydin-
14
osaaminen on optimaalisella tasolla. ?Toivottavasti tiimi
luo myös positiivista kilpailua pelaajien kesken ja hyvää
yhteishenkeä, jotta saadaan parempia tuloksia?, hän jatkaa.
Pelaajat tutuksi
Omalta osaltaan Jyri Aalto kokee tärkeäksi tutustua Rio
Teamin pelaajiin hyvin. Osan pelaajista Aalto on tuntenut jo pidempään, esimerkiksi Ville Lång on hänelle tuttu jo Villen lukioajoilta kymmenen vuoden takaa. Kaikki
pelaajat Aalto kuitenkin tuntee vähintään terveystarkastusten kautta ja hän on ollut myös joissakin treeneissä
itsekin mukana. ?Tarkoituksena on olla mahdollisimman
tuttu pelaajille, jotta kynnys yhteydenottoon olisi matala?, kertoo Aalto. Nopeus on tärkeää vammoja hoidettaessa ja siksi olisikin parasta, jos pelaajat voivat kokea
yhteydenoton lääkäriin helpoksi. Jyri Aalto sanoo, että
Rio Teamin jäsenet voivat ottaa häneen yhteyttä milloin
tahansa puhelimitse. Tämän jälkeen hän joko hoitaa
asiaa itse eteenpäin tai konsultoi jotain toista terveydenhuollon ammattilaista.
Haluttujen tulosten saavuttamiseksi vaaditaan äärimmäisen pitkäjänteistä ja kovaa työtä. Tällöin myös erilaisten vammojen riskit kasvavat. ?Siitä olen erittäin tyytyväinen, että ennaltaehkäisevä työ on lyönyt läpi treeneissä.
Sillä on suuri merkitys nuorten pelaajien kehittymises-
sulkapallolehti.fi
sä ja etenkin siinä, kuinka he pysyvät jatkossa ehjinä.
Suurin osa Rio Teamin pelaajista on nuoria. Ikää tullessa lisää, myös riskit tulevat suuremmiksi. Kun ennaltaehkäisevää työtä on ehditty tehdä jo nuoresta alkaen, se
auttaa myös vanhempana?, linjaa Aalto.
Yleisimmät vammat sulkapallossa
Silmävammat ovat olleet esillä viime aikoina, kun Ville Lång sai Koreassa pallon silmäänsä ja kuukautta myöhemmin SM-kisoissa
sekanelinpelin finaali päättyi
Noora Virran kokiessa saman.
Silmävammoja käsiteltiin jo liiton
sivuilla julkaistussa uutisessa, johon pääset TÄSTÄ.
Silmävammoja
yleisempiä
vammoja sulkapallossa ovat nyrjähdysvammat. Niissä hoitona
toimi KKK-sääntö, eli kylmääkoholle-kompressi. ?Jos nivelessä, nilkassa tai polvessa on
selkeää turvotusta, kannattaa
hakeutua lääkäriin. Melko usein
nyrjähdysvammat hoituvat kohtuullisen nopeasti kevennetyllä
harjoittelulla ja levolla?, kertoo
Aalto.
?Rasitukselliset
vammat
ovat myös yleisiä ja ne ovat
hankalampia hoidettavia. Niitä esiintyy usein polvissa, jalkaterissä, selässä ja olkapäissä. Vammasta riippuen niille on
omat hoitokäytäntönsä.? Useissa tapauksissa kevennetty harjoittelu, aktiivinen fysioterapeuttinen hoito ja omatoiminen kuntoutusohjelma auttavat paranemisessa ja
sulkapallolehti.fi
tulevien vammojen ehkäisyssä. Vammojen ehkäisyssä
tärkeää on luonnollisesti myös riittävä lämmittely ja venyttely.
Ulkomailla kisattaessa
Kun kisamatkat suuntautuvat ulkomaille, on tärkeää, että kaikki tarvittavat rokotukset ovat voimassa. Yleisin syy
ettei pysty treenaamaan tai
kilpailemaan on se, että
saa infektion. Ulkomailla
infektioriski on suurempi,
koska vieraat olosuhteet ja
stressi lisäävät infektioherkkyyttä. Erityisen tarkka pitää olla syönnistä ja käsien hygieniasta. Koskaan ei
saa myöskään juoda muista kuin omista juomapulloista ja tietyissä maissa
pitää välttää myös kraanaveden juontia. ?Äärimmäisen tärkeä asia ulkomailla
kisattaessa on vakuutusturva. Jos jotain sattuu ja pitää päästä hoitoon, joissain
paikoissa se on mahdollista
vain vakuutuksen kautta?, lisää Aalto.
15
Anu
Teksti Tommi Palmqvist | Kuva SSuL:n arkisto
valmentaisi mielellään
Suomessa
Anu Nieminen os. Weckström on kaikkien aikojen kansainvälisin suomalainen sulkapalloilija. Anu löi Suomessa itsensä läpi voittaessaan
SM-hopeaa sijoittamattomana pelaajana 1995,
ollen tuolloin 17-vuotias. Seuraavana vuonna
hän voitti ensimmäisen kaksinpelin suomenmestaruutensa.
Hän
valitsi pelaajauraa
kehittääkseen muuton Euroopan kärkimaahan Tanskaan.
Vanhemmat
vahvasti mukana
?Vanhemmillani oli lauantai-iltaisin vakiovuoro Talin tenniskeskuksessa ja jossain vaiheessa veljeni Mika,
siskoni Nina ja minä halusimme kokeilla pelaamista.?,
tästä alkoi Anun taival kohti sulkapallon ammattilaisuutta.
?Kävin 10-vuotiaana yhdessä veljeni kanssa Markus Kolisen vetämällä HBC:n sulkapallokurssilla ja ohjauduimme sieltä Helsingfors Badminton Clubiin, sillä halusimme pelata enemmän. Kilpailin jo taitoluistelussa, joten
pidin luonnollisena osallistua kilpailuihin myös sulkapallossa.?
Anu muistelee kilpailu-uran alun olleen ilmeisen mukavaa, koska hän jatkoi kilpailemistaan.
- Ensimmäinen ikäluokkamestaruusvoittoni alle 12v.
16
Matinkylässä oli minulle ikimuistoinen kokemus. Sain
palkinnoksi Snoopyn.
- Anu muistaa nykyään jo hauskan, mutta silloin hieman nolon tapahtuman: Yhdessä ensimmäisistä kilpailuistani, heti ensimmäisen pisteen aikana, shortsieni nappi aukesi ja vetskari lähti valumaan
alaspäin. Jouduin pelaamaan koko ottelun
niin, että pidin toisella kädellä shortseistani kiinni.
Kansainvälinen ura
- Viimeisen junnuvuoteni loppupuolella aloin miettiä ulkomaille muuttoa. Olin
puhunut erään hollantilaisen valmentajan kanssa ja suunnittelin jo muuttoa
Hollantiin treenaamaan, kun minut kutsuttiin Tanskaan maajoukkueen kesäleirille. Tanska
tarjosi enemmän treenimahdollisuuksia joten valitsin
sen. Muutin Aarhusiin. Edustin tuolloin Höjberg Badminton Klubia ja treenasin Team Denmark Centerissä.
- Lähdin Tanskaan heti lukion jälkeen, vuonna 1996,
mukanani kaksi kassia, mailakassi ja pyörä. Äitini ajoi
minut Aarhusiin.
- Tanskassa on hyvät harjoittelumahdollisuudet, paljon hyviä pelaajia ja valmentajia, mutta pelkästään se ei
kehitä eikä tee pelaajasta parempaa. Kaikki on pitkälti
omasta asenteesta kiinni. Tulee olla motivoitunut ja valmis tekemään paljon töitä. Ulkomaille muuttaessa joutuu itsenäistymään, järjestämään ja hoitamaan paljon
omia asioitaan.
sulkapallolehti.fi
Anu oli ensimmäinen suomalainen yhdessä Nina
Weckströmin ja Ville Kinnusen kanssa, jotka treenasivat tanskalaisen Michael Kjeldsenin vetämässä International Badminton Academyssä. IBAn ajasta hän kertoo
seuraavaa:
Suurin osa IBAlaisita oli tullut Tanskaan kehittyäkseen sulkapalloilijoina ja kaikki olivat motivoituneita
treenaamaan hyvin päästäkseen tavoitteisiinsa, joten
treeni oli hyvää ja keskinäinen kilpailu ja kannustus auttoi meitä kaikkia kehittymään.
Anu muistaa hyvin maukkaimmat hetket kansainvälisestä kilpailu-urastaan:
- Parhaita muistojani ovat Sydneyn, Ateenan, Pekingin ja Lontoon Olympialaiset sekä maailmanlistan
13.sija kaksinpelissä ja 16. nelinpelissä yhdessä siskoni Ninan kanssa. Parhaita yksittäisiä voittojani ovat voitot Tine Baunista, Pi Hongyanista, Dai Yunista ja Marina Andrievskayasta. Kisasaavutuksistani mieluisimmat
ovat Tanskan avointen ja EM-kisojen puolivälieräpaikat,
PM-kisojen finaalipaikka ja monista kisavoitoistani mie-
sulkapallolehti.fi
leenpainuvin on Kroatian kisan voitto, jonka olin nyt jo
edesmenneelle Tony Tuomiselle ennen kisaa luvannut.
Teamissa menestyminen auttaa kaikkia
- Tällä hetkellä valmennan Greven junioreita ja paria
kansainvälisen tason pelaajaa. Valmistuin Somatic Personal Traineriksi noin viikko sitten ja hierojaksi pari kuukautta sitten. Olen myös pelannut Hillerödin ykkösjoukkueessa koko kauden.
- Ensi kaudella olen Lillerödin junioreiden päävalmentaja ja avustava seniorivalmentaja ja sen lisäksi aloitan oman treenikeskuksen. Jatkan opintoja ja seuramatsien pelaamista.
Anu on naimisissa Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäimmän tennispelaajan, Jarkko Niemisen, kanssa.
Kysyttäessä onko sulkapallon valmennustehtävät
Suomessa mahdollisia Anu vastaa:
- Toivottavasti. Se on ainakin aina kiinnostanut minua todella paljon.
17
Teksti ja kuvat Janne Kettunen
Sulkissäpinää Vihdissä
? Kokeilusta harrastukseksi
?Sanotaan mailalle päivää. Sitten kämmen, rysty ja poka. Ei haittaa vaikka tulisi moka.? Näin
karismaattinen Sulkapalloliiton valmentaja Sylvi Jormanainen - moninkertainen sulkapallon
Suomen mestari - johdatteli SulkisSäpinät alkaneeksi vihtiläisille alakoululaisille. Sylvi on
jo tuttu kasvo monessa koulussa ympäri Suomea aiemmin vetämistään menestyksellisistä SulkisSäpinöistä ja kymmenet tuhannet lapset ovat päässeet vuosien varrella tutustumaan
sulkapallon saloihin hänen opastuksellaan. Kokemus ja Sylvin räväkkä ote auttoi tänäänkin
iloisten lapsijoukkojen haltuunotossa ja opetusryhmien koordinoinnissa.
Tarkoituksena oli, että jokainen pääsi varmasti yksilönäkin osalliseksi onnistumisista. Onnistumisen elämyksiä
pääsivät kokemaan myös Marja Sannikka ja Janne Ket-
18
tunen. He olivat mukana vapaaehtoisina apuvalmentajina paikallisesta sulkapalloseura Nummela Badminton
Clubista. Apu olikin tarpeen isojen koululuokkien opettamisessa sulkapallon saloihin ja näin koululaiset saivat
yksilötasollakin enemmän huomiota.
Perusasiat A ja O
Ennen välineisiin tarttumista valmentajat kertoivat muutaman turvallisuusohjeen mailankäsittelystä Sylvin johdolla, jotta vältyttäisiin vahingoilta. Myös sulkapallon
ominaisuuksia käytiin läpi ? onhan pallon nopeusennätys 421 km/h. Ensimmäisenä harjoiteltiin oikeaa mailaotetta, sitten käytiin läpi peruslyönnit ja lopuksi jokainen pääsi kokeilemaan mailan ja pallon hallintaa. Palloa
pompoteltiin kämmenpuolella, rystypuolella, seisaaltaan, juosten, luistellen, hiihtäen, istuallaan, vatsallaan ja
selällään. Kaverinkin kanssa pääsi kokeilemaan lyöntejä sulkapallokentällä pareittain. Koordinaatio ja mailan
sulkapallolehti.fi
hallinta parani kaikilla toistoharjoitusten myötä. Harjoitteet vaikeutuivat ja tempo kasvoi tunnin edetessä, mutta kaikki pysyivät mukana. Sylvi esitteli kannustavana
mausteena harjoitusten lomassa myös muutaman varsinkin poikia kiinnostavan taitotempun.
kapalloseuran toiminnasta ja kannustettiin kiinnostuneita mukaan lajin pariin. Koulu sai vielä lahjoituksena päivän päätteeksi Suomen Sulkapalloliiton SulkisSäpinä
opetus-DVD:n sekä mailoja ja palloja yhteistyökumppaneilta tulevia liikuntatunteja varten. Ensimmäisen luokkaryhmän tunti oli takana ja seuraavan alkamassa.
Liikunnan iloa
Opetusohjelma kulki eteenpäin leikin ja hauskanpidon keinoin. Koulun luokanopettajatkin innostuivat kokeilemaan
harjoitteita.
Opetuksen edetessä liikuntasalissa kaikui sulkapallomailojen äänten
lisäksi iloinen ja innostunut puheensorina, kun
koululaiset kokivat onnistumisen elämyksiä.
Kaikilla oli hauskaa,
kaikkia kannustettiin,
opetuksen tavoitteet
täyttyivät ja montaa
koululaista taisi sulkapallokärpänenkin puraista. Lähestymiskulma harjoitteisiin ja liikunnan riemuun oli alusta asti ilon kautta.
Kokeilusta harrastukseksi
Kun koululaisilta kysyttiin lopuksi, oppiko kukaan uusia
asioita sulkapallosta, kaikkien kädet nousivat. Samat innokkaat kädet nousivat uudelleen, kun kysyttiin kenellä
oli kivaa. Lopuksi koululaisille kerrottiin paikallisen sul-
sulkapallolehti.fi
Sulkapallo tutuksi SulkisSäpinän kautta
SulkisSäpinä on Suomen Sulkapalloliiton kansallinen
sulkapallon lajiesittely, jonka tavoitteena on kannustaa
innostavasti lapsia liikkumaan ja tarjota tähän
mahdollisuus
paikallisissa sulkapalloseuroissa. Tapahtumassa alakoululaiset
pääsevät tutustumaan
sulkapalloon pelinä ja
kokeilemaan välineitä
sekä lyöntejä sulkapallokentällä leikin keinoin.
Päämääränä
tapahtumissa on, että kaikki
koulun lapset pääsevät
kokeilemaan sulkapalloa esimerkiksi liikuntatunnin verran. Vuonna 2004 alkaneet SulkisSäpinät
ovat saavuttaneet jo yli 50 000 koululaista ja tapahtumia järjestetään yhteistyössä yhdessä sulkapalloseurojen, Sulkapalloliiton, koulujen, urheiluopistojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
19
Yonex All England 2013
? Näytelmä tosielämän draamasta,
komediasta ja trilleristä
Teksti ja kuvat Esko Asikainen
5.-10.3.2013. Jaossa on titteli, jonka jokainen
ammattilaispelaaja haluaa voittaa. Yksi vanhimmista
ja arvostetuimmista. Tervetuloa Yonex All Englandiin.
20
sulkapallolehti.fi