• SUE » 2 « NRO. 4
• KAHDEN PÄIVÄN LIPPU 70 EUROA Ennakkoliput myynnissä. Katso myyntipisteet ja ohjelma osoitteesta www.ilosaarirock.fi SUE » 3 « NRO. 4
• SUE » 4 « NRO. 4
• SUE » 5 « NRO. 4
• SUE » 7 « NRO. 4
• NEWSFLASH UUTISET TOIMITTI ARI VÄNTÄNEN (ARI.VANTANEN@SUE.FI) Elektroniseen musiikkiin keskittynyt festivaali Konemetsä laajenee tänä vuonna nelipäiväiseksi. Heinäkuun ensimmäisellä viikolla Marttilassa järjestettävän Konemetsän pääesiintyjä on Deadmau5. Muita artisteja ovat Miles Dyson, Legowelt, Alden Tyrell, Orkidea ja Proteus. Queens of the Stone Agen Josh Hommen ja Jesse Hughesin luotsaama Eagles of Death Metal esiintyy Helsingin Tavastialla tiistaina 7. heinäkuuta. Suomen-visiitti on vuonna 2004 ensimmäisen pitkäsoittonsa julkaisseen yhtyeen uran ensimmäinen. Tampereen Klubilla järjestetään 28.5. Ilmastolakibileet Polttava kysymys -kampanjan tueksi. Bileissä esiintyvät Traffic Island, The Friend, Hi-Lo & In Between ja Tuulia sekä Matti Johannes Koivu soolona. Polttava kysymys on kampanja, jonka tavoitteena on ilmastolaki, joka velvoittaa ilmastotieteen edellyttämiin vuosittaisiin päästövähennyksiin. Mm. Hanoi Rocksin viimeisessä kokoonpanossa soittaneiden Conny Bloomin ja Andy "A.C." Christellin tähdittämä Electric Boys tekee paluun. Bändi esiintyy Tampereen Klubilla 2.6., Turun Klubilla 3.6. ja Helsingin Virgin Oilissa 4.6. ClubMosaiikki ja Suomen suurin kauhu-, fantasia-, ja kulttielokuvafestivaali Night Visions yhdistävät voimansa Helsingin Dubrovnik & Andorra -kulttuurikompleksissa 20. toukokuuta järjestettävässä ClubMosaiikki Goes Night Visions -iltamassa. Skateboard: The Movie -elokuvan (1978) jälkeen kuullaan The Lariotsin, Polemarchin ja Radarin livesoittoa. Turun Levykauppa Äx muuttaa 13.5. osoitteeseen Kristiinankatu 4. ­ Liikkeen sijainti on erinomainen, koska se sijaitsee noin 50 metrin päässä kotoani. Se tekee työpaikalle saapumiseni todennäköisemmäksi, kertoo Äxän Tomi Tuominen. Liike myös laajentaa valikoimaansa erityisesti jazzin, reggaen ja vinyylilevy- jen saroilla. Myös kaupan livekeikat lisääntyvät. Oasisin entinen kitaristi Bonehead, Libertinesistä ja Dirty Pretty Thingsistä tuttu Carl Barat ja Creation-levy-yhtiön entinen pomo Alan McGhee esiintyvät uudessa Svengali-komediasarjassa. Sarja käynnistyi Iso-Britanniassa toukokuussa. Brittiläinen Massive Attack esiintyy Helsingin Jäähallissa perjantaina 16. lokakuuta. Trip hop -pioneeri on esiintynyt Suomessa kolme kertaa aikaisemmin: Helsingin juhlaviikoilla vuonna 1995, Turussa vuonna 1999 ja Provinssirockissa Seinäjoella vuonna 2003. Ruotsalaisen Loney, Dearin Helsingin-konsertti 22. toukokuuta siirtyy Tavastialta Korjaamolle. Konserttipäivä ja alkamisaika pysyvät ennallaan ja ostetut liput käyvät sellaisenaan myös Korjaamon tapahtumaan. Tampere Electronic Music Phestival eli Temp 2009 valtaa ravintola Out of Juicen kesäkuun 4.-7. päivinä. Urbaaneihin rytmeihin keskittyvällä festivaalilla esiintyy yli 20 artistia ja dj:tä. Sneaker Pimpsistä tunnettu Chris Corner tuo IAMX-bändinsä Helsingin Nosturiin 22.5. IAMX:n uusi Kingdom of Welcome Addiction ilmestyy 20.5. Albumin ennakkokuuntelutilaisuus järjestetään Helsingin Bar Loosessa 18.5. klo 18 alkaen. Tilaisuudessa arvotaan levyjä ja konserttilippuja. Burleski-duo Kim ja Zoe Boekbinderin kabaree-bändi Vermillion Lies tekee Suomen-kiertueen. Vaudeville- ja sirkustunnelmista jazziin ja folkiin seikkaileva "romukaupan kabaree" esiintyy Tampereen Telakalla 12.5., Joensuun Kerubin Kuppilassa 13.5., Mikkelin Keskusbaarissa 14.5., Helsingin Korjaamolla 15.5., Jyväskylän Vakiopaineessa 16.5. ja Lappeenrannan Taidekoulu Estradilla 17.5. » ISO FESTARI, HYVÄ TARKOITUS Roskilde viihdyttää vapaaehtoisesti ja kunniallisin aikein. Vuoden 2009 Roskilde Festival järjestetään Tanskan Roskildessa 2.-5. heinäkuuta. Muun muassa Coldplayn, Oasiksen, Faith No Moren ja Slipknotin tähdittämä suurtapahtuma järjestetään perinteisesti vapaaehtoisvoimin ja hyväntekeväisyystarkoituksessa. Suen Pyry Hallamaa vieraili Roskildessa viime kesänä ensimmäistä kertaa. ­ Roskilde vastasi odotuksia siinä mielessä, että etukäteen ajattelinkin yllättyväni festivaalin mittakaavasta. Se on todella iso tapahtuma suomalaisiin festivaaleihin verrattuna. Kuinka hyvin valtava festivaali toimi järjestelyjen ja järjestyksenpidon puolesta? ­ Järjestelyt toimivat hienosti. Ihmiset käyttäytyivät mielestäni fiksummin kuin suomalaisilla festivaaleilla. Se vaikutti varmasti siihen, ettei järjestyksenvalvontaa tarvinnut mitenkään ylikorostaa. Toisin kuin suomalaisilla festivaaleilla, Roskildessa alkoholijuomia saa viedä alueelle niin kauan kuin niitä kuljettaa avaamattomissa pulloissa. Se ei näyttänyt aiheuttavan ongelmia. Lähtisitkö uudestaan Roskildeen? ­ Kyllä se haaveissa on. Ehkä jo tänä kesänä! Vuonna 1971 ensimmäisen kerran järjestetty Roskilde Festival on yksi Euroopan vanhimmista musiikkijuhlista. Vuodesta 1973 festivaalin taustalla on toiminut voittoa tuottamaton Roskilde Festival Foundation -säätiö, joka tukee toiminnallaan kulttuuria ja humanitaarista työtä. 1970-luvun alusta saakka laskettuna säätiö on lahjoittanut yhteensä yli 13 miljoonaa euroa eri järjestöille, joista muutamia esimerkkejä ovat Amnesty International, Doctors Without Borders, WWF ja Support the Victims in Iraq. www.roskilde-festival.dk ÄÄ INDIE-BÄNDI JYR ! EUROOPAN HITTILISTOILLA SIS. HITTISINKUN "DANCE WITH SOMEBODY" cd ja download SUE » 8 « NRO. 4
• Ke 13.5: To 14.5: Pe 15.5: La 16.5: Ti 19.5: Ke 20.5: To 21.5: Pe 22.5: La 23.5: Ti 26.5: Ke 27.5: To 28.5: Pe 29.5: La 30.5: Su 31.5: Ke 3.6: To 4.6: Pe 5.6: La 6.6: Tragic Disco, Evil Music For Beautiful People: Murnau´s Playhouse, Dj..s Norman & Unesta 4e Gun Molls & Gangsters, Atom Notes, Dj KSNDR 4e Doomstock: Saattue, Herem, Konvoi, Boletus Satanas 6e Doomstock: Scepticism, Ophis, Spiritus Mortis, Funeral Planet 9e Kutiklubi: Religions Savages (kulttielokuva livesäestyksellä), Doktor Heartless-Kirurginen Kabaree, KutiKuti Dj..t 4e Silent Scream(ex-Varjo), Dj´s Pearly & Ratpick 4e Wolves, Kansantauti, Röpöskä 3e Cosmo Jones Beat Machine, The Country Dark 6e Club Wanted: Slippers, The Itty-Bitty Tease Cabaret, Dj´s Double Trouble 8e Constant State Of Terror(UK), Diskelmä, Ydinperhe, Ratface 4e Fun, Vene, Sur-rur 4e Milk, Kakaokamkami, Bolomo Makrofilm 3e Club Panic: Kiki Pau, The Bad Ceasars, Debil Dj..s 4e Kamel, Horse, Marulk (SWE) 5e Viimeinen Spaddu, Komediaklubi 12e/10e-opiskelijat Austin Lucas(US), Mike Hale(US)+support 4e Blanko, Smokesuit 4e The Hel-Gators, Skindaddy & Special guest 6e Fucking Disco: The Heartburns, The Dwyers, Dj Hartikainen plays Punkrok, Dj Library Lunatic plays Discoshit Disco 00.00----> 5e Ravintola Lepakkomies, Helsinginkatu 1 www.lepakkomies.fi Tulossa: To 14.5. alk. 16,50/18 JENNY WILSON (SWE) Pe 15.5. alk. 15,50/17 THE CRASH La 16.5. Loppuunmyyty! SOUL CAPTAIN BAND Su 17.5. alk. 15,50/17 THE CRASH Ti 19.5. alk. 14,50/16 DON JOHNSON BIG BAND Ke 20.5. & To 21.5. alk. 15,50/17 SCANDINAVIAN MUSIC GROUP Pe 22.5. alk. 15,50/17 LONEY DEAR (SWE) La 23.5. alk. 10,50/12 RUBIK Ti 26.5. alk. 10,50/12 "Festa Moçambicana" GHORWANE (MOZ) feat. EERO KOIVISTOINEN Ke 27.5. alk. 12,50/14 TAKIDA (SWE) To 28.5. alk. 15,50/17 ANNA JÄRVINEN (SWE) Pe 29.5.­La 30.5. alk. 28,50­35 /pvä Kahden illan liput alk. 50,50/55 "Funky Elephant 15th Anniversary" MISS SAANA & THE MISSIONARIES W/ STRING QUARTET, BONOBO (UK), HUBA, ALICE RUSSELL (UK) YM... Ti 2.6. alk. 20,50/22 "Uusi aalto"-klubi DEERHUNTER (USA) + Uusi Aalto DJs Ke 3.6. Loppuunmyyty! THE GASLIGHT ANTHEM (USA) + DJ Johannes Kostaja Ennakot: Tiketti (0600-1-1616) (0,66 /min+pvm) Lipun hintaan sis. alv 8 % & ennakkokomissio. LIVE!!! LIVE!!! LIVE!!! To 14.5. Judge Bone, Duo Janko Manneh & PK Keränen; 7 La 16.5. Dalindèo; 10 Ti 19.5. Belle Who (levynjulkaisukeikka); 6 To 21.5. Lady Escape ja Ballet; 5 La 23.5. Helsinki Ghetto Bass Patrol vs. Brothers Of God; 8 To 28.5. Älymystö; 8 To 4.6. Polar Beduins To 11.6. Aavikko; 7 Tarkemmat tiedot ja muiden iltojen ohjelma: www.kuudeslinja.com Avoinna ke­to 21­03, pe­la 22­04, poikkeuksellisista aukioloajoista tiedotetaan erikseen. Arkisin ensimmäinen bändi aloittaa klo 22:30. Ennakkolippuja ei ole myynnissä ellei toisin ole mainittu. Kaikukatu 4 (sisäpiha). K20. www.tavastiaklubi.fi URHO KEKKOSEN KATU 4­6 SUE » 9 « NRO. 4
• f Bodom hildren o C Opeth Volbeat Editors Placebo Perjantai 12.6. Placebo Volbeat Black Stone Cherry August Burns Red Baddies Children Of Bodom Von Hertzen Brothers Kolmas Nainen Samuli Putro Maj Karma Nicole FM2000 Lauantai 13.6. Opeth Supergrass Emiliana Torrini Raised Fist Apulanta Kotiteollisuus Stam1na Egotrippi Amorphis Le Corpse Mince de Francoise Röyhkä, Rättö, Lehtisalo Bryssel Kaupallinen Anssi8000 & Maria Stereo Sunnuntai 14.6. Nick Cave & The Bad Seeds Editors Seasick Steve Loiri The Crash Joose Keskitalo Hamilton Groove Egotrippi ajankohtaiset ohjelmatiedot: www.provinssirock.fi oikeudet ohjelma- ja aikataulumuutoksiin pidätetään www.provinssirock.fi. nd , finla ki inäjo se 2009 6. .-14. 12 Liput 3 Päivää alkaen 95 euroa 2 päivää alkaen 75 euroa 1 Päivää alaken 55 euroa SUE » 13 « NRO. 4
• SUE » 15 « NRO. 4
• muille bändeille ja tiesi, että jatkuipa menestys tai ei, huoraamisesta langetettua punk-fatwaa ei koskaan kumottaisi. Eli jos suurta yleisöä lakkaisi kiinnostamasta, se olisi Green Dayn loppu. Gilman Streetin ovessa luki, että paikka ei tue rasismia, homofobiaa tai suurten levyyhtiöiden bändejä. Lokakuussa 1995 julkaistu Insomniac osoitti, että uskottavuuskysymykset mietityttivät myös Green Daytä. Dookien odotettu seuraaja oli Green Dayn In Utero, vieraannuttava levy, vastareaktio teinipopmenestykselle. Kriitikot arvostivat Insomniacia, mutta levy laskeutui lisoilla nopeasti. Insomniac myi pelkästään Yhdysvalloissa kaksi miljoonaa kappaletta. Logiikalla, jota voivat ymmärtää vain multiplatinapunkkarit, Green Day piti sitä raskaana epäonnistumisena. Loppuvuodesta 1996 bändi löi Euroopan-kiertueensa keskeltä poikki ylirasitukseen vedoten. NERONLEIMAUS kesällä 2003 green Day nauhoitti uuden, rivakkaa punk rockia sisältäneen levyn. Tuo Cigarettes And Valentinesiksi nimetty valmis albumi kuitenkin katosi studiosta jäljettömiin. Huhutaan, että turhautuneella bändillä itsellään oli osuutta asiaan. Green Day oli akseleitaan myöten mudassa, mikä alkoi hapattaa bändikemiaa. Rytmiryhmä oli sitä mieltä, että laulaja-kitaristin natsimainen johtamistyyli esti Green Daytä pääsemästä pois uransa pahimmasta limbosta. Se saattoi olla totta. Nimittäin, heti kun bändi muutti työskentelytapojaan, se liikahti eteenpäin. Green Dayn tulevaisuus valkeni Homecoming-nimisen moniosaisen teoksen kautta. Armstrong, Dirnt ja Cool sävelsivät tahoillaan kappaleet, jotka sovitettiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Jälki oli inspiroitunutta, mutta Green Day piti Homecomingia pelkkänä kuriositeettina aina siihen saakka, kun Rob Cavallo sekosi kuultuaan tuon kymmenminuuttisen neronleimauksen. Homecoming oli suuren amerikkalaisen rock-oopperan siemen, jollaista Green Day oli alitajuisesti idätellyt jo Nimrodilla. Ja kun George W. Bushin politiikan provosoima Armstrong kirjoitti American Idiot -nimisen tarttuvan kapinalaulun, Green Dayn pääteos sai nimen, miljöön ja viitekehyksen. Levyn päättävän Homecomingin vastinpariksi syntyi Jesus of Suburbia, yhdeksänminuuttinen tarina elämää suurempaa elämää etsivästä pikkukaupungin nuorukaisesta. Green Dayn puolesta ei juuri vetoja lyöty, kun epämääräiset huhut bändin "sodanvastaisesta rockoopperasta" alkoivat kiiriä. Mutta tekeilläpä ei ollutkaan juonellinen jeesustelualbumi, vaan eeppinen levy, joka muodostui sekä Boulevard of Broken Dreamsin ja When September Endsin kaltaisista pop-hiteistä että kunnianhimoisista rock-operaattisista osuuksista. American Idiotin valmistuessa huonot ajat olivat historiaa. Green Day uskoi tehneensä uransa parhaan albumin. Bändi piti huolta siitä, että Ame- rican Idiotin ilmestyessä kaikki ­ kansitaide, lavasteet ja rekvisiitta, videot, soittajien ulkonäkö ­ oli linjassa. Green Dayn uusi tuleminen oli kokonaisvaltausiidessaan lähempänä vaalikampanjaa kuin ysäribändin comebackiä. Ja kun American Idiot vuonna 2004 löi planeetan ällikällä, bändiä saattoi moittia enää laskelmoidusta antiamerikkalaisuudesta, jolla myytiin levyjä Bushia inhoaville eli melkein kaikille. Livejulkaisu Bullet in a Bible (2005) näytti voitonriemuisen trion esiintymässä Englannissa Milton Keynes National Bowlissa kahtena iltana yli 130 000 fanille. Kymmenen vuotta Dookien menestyksen varjossa värjötellyt Green Day oli luonut itsensä uudelleen, ja maailma ilahtui bändistä kuin vastasyntyneestä. Enää ei ollut epäilystäkään siitä, etteikö jatkoa seuraisi. 2009 green dayn vuodesta 2006 asti kypsyttelemä kahdeksas studioalbumi 21st Century Breakdown ilmestyi 15.5. 2009. Billie Joe Armstrongin mukaan tämä kolmesta osiosta (Heroes and Cons, Charlatans And Saints ja Horseshoes And Handgrenades) koostuva kokonaisuus heijastaa American Idiotin jälkeisiä tapahtumia ja sisältää "urheita kannanottoja". Mike Dirnt puolestaan on sanonut, että levyn kappaleet keskustelevat keskenään samaan tapaan kuin Bruce Springsteenin Born to Runin biisit. 21st Century Breakdown vie American Idiotin konseptiajattelun pidemmälle: jokainen kappale on kytketty johonkin levyn kolmesta osiosta. Yhdellä tasolla levy on tarina pariskunnasta, joka elää George W. Bushin jälkeensä jättämässä Amerikassa. Rolling Stonen ja The Timesin kriitikot ovat jo julistaneet 21st Century Breakdownin mestariteokseksi. Parhaillaan Amerikkaa kiertävän, syksyllä Eurooppaan saapuvan 21st Century World Tour -kiertueen perusteella Green Dayn fanit ovat samaa mieltä. « HAKEMISTA nimrod (1997) oli Green Dayn ensimmäinen yritys luoda todellinen suurteos. Se oli 18 biisin mitassaan melkein kaksi kertaa Dookien mittainen levy, johon bändi upotti kaikenlaista ska-torvista surfkitaroihin ja jousiin. Kun Nimrod vielä pysyi pinnalla kauniin Good Riddance (Time of Your Life) -jousiballadin avulla, Green Day oli tyytyväinen. Teinipunkkareista oli tullut omissa kirjoissaan luovia ja kunnianhimoisia punkkareita. 1990-luvun lopulla Green Day ei kuitenkaan enää ollut amerikkalaisen areenapunkin valtias. Levy-yhtiöt olivat etsineet omat greendaynsä, ja nämä hassut ja pirteät yhtyeet ajoivat alkuperäisen ohi suosiossa. Blink-182 oli saanut Green Dayltä niin vahvan punkpop-herätyksen, että omaksui jopa esikuvansa anaalifiksaation heti Enema of the State -debyyttinsä nimessä. Tuolta pula-ajan Green Dayltä puuttui vain Armstrongin veroinen biisintekijä. Blinkiä seurasi vielä vetisempi Sum 41, ja vähän myöhemmin Good Charlotte esitti oman tulkintansa teemasta. Kummisedän status ei Green Daytä lämmittänyt. Kun listoilla jylläsi nu-metal ja rap rock, Green Day oli pelkkä menneen vuosikymmenen hiipuva kaiku. Ysäribändi. Green Day yritti kaikkensa. Se halusi irtautua genrestään ja tehdä kantaaottavan levyn, joka toisi mieleen Bob Dylanin Bringing It All Back Homen. Bändi yritti jopa levyttää ilman hovituottaja Rob Cavalloa ensimmäisen kerran sitten Kerplunkin, mutta kutsui pian Cavallon takaisin studioon. Lopputulos, Warning, ilmestyi vuonna 2000 ja oli ihan kiva. Se ei kuulostanut yhtään Dylanilta vaan tosi kesyltä, ja tekstien tiedostavuuskin tukahtui radioystävällisen soundin alle. Warning myi kultaa. Se oli mitätön saavutus Green Daylle. Jopa 39/ Smooth ja Kerplunk! olivat ylittäneet kultalevyrajan vuonna 1997. Green Day oli aallonpohjassa. Warningin perään julkaistiin nimensä mukainen kokoelma International Superhits ja b-puolikooste Shenanigans. International Superhits myi Yhdysvalloissa platinaa. Vanhoilla hiteillä ratsastaminen ei kohottanut bändin itsetuntoa. Vuonna 2002 Green Day teki yhteiskiertueen Blink-182:n kanssa. Green Day soitti joka ilta ensimmäisenä, koska Blink oli suositumpi. OTIT tellakaan. Nyt asetelma oli oikea. Kiffmeyer oli toivonut voivansa palata Green Dayhin aina halutessaan, mutta bändi ei enää kaivannut hänen panostaan. Kiffmeyer kuitenkin roikkui mukana niin kauan, että ehti toimia Green Dayn kakkosalbumin aputuottajana. Kerplunk! ilmestyi tammikuussa 1992. Ilmeisesti kakan putoamisäänen mukaan nimetty albumi myi 10 000 levyä heti ilmestymispäivänään. Vuoden loppuun mennessä sitä oli myyty 30 000. Green Day oli hyvää vauhtia raivaamassa tietään indie-kentän keskustaan. Vuosien 1992­1993 taitteessa Green Day teki ensimmäisen Euroopan-kiertueensa. Bändi kiersi vanhan mantereen punkkiluostareita kolmen kuukauden ajan. Kun Armstrong, Dirnt ja Cool palasivat Amerikkaan, rockmaailma ei ollut enää entisellään. miehet tiesivät, että kun joku bändi valjastaisi punk-estetiikan kuulijaystävällisempään muotoon, rahavirta ei pysyisi uomassaan. Warner/Reprisen nuori A&Rmies Rob Cavallo meni saranoiltaan kuultuaan Green Dayn demon. Hän kiinnitti bändin Repriselle ja tuotti Green Dayn uuden levyn. Helmikuussa 1994 julkaistu, jälleen kakan mukaan nimetty Dookie oli valtava läpimurto. Radio ja MTV tahkosivat sen singlelohkaisuja kuin henkensä edestä. Ja kun Nirvanan Kurt Cobainin itsemurha kaatoi grungehallituksen huhtikuussa 1994, alkoi valtavirtapunkpopin kulta-aika. Nuorten oli helppoa pitää Green Daystä. Teinitytöistä he olivat söpöjä ja sopivan hurjia, vähän kuin bändi Beverly Hills 90210 -sarjasta. Nenäänsä kaivavat pojat spermatahraisissa polvihousuissaan taas ihailivat ulostevitsejä viljelevää bändiä kuin isoveljeään. Punkkarit sen sijaan kohtelivat Green Daytä kuin lepratautista. Keesipäät marssivat skenepettureiden keikoille osoittamaan mieltään, ja punk-lehdet mollasivat bändiä kilvan. Se ei ollut samantekevää. Green Day oli nähnyt saman tapahtuvan ALBUMIT 39/Smooth (Lookout, 1990) Raaka ja epätasainen debyytti. Punkin remakkuus ja popin koskettavuus haki vielä oikeaa sekoitussuhdettaan. Kerplunk! (Lookout, 1992) Amatöörimäisesti tuotettu teinipunk-levy, joka paljasti Billie Joe Armstrongin lupaavaksi biisintekijäksi. Dookie (Warner/Reprise, 1994) Veltosti rallatteleva mutta flunssan lailla tarttuva läpimurtokiekko, joka pyyhki grungen pois ja kirjoitti tilalle uuden poppunkin perusteet. Insomniac (Warner/Reprise, 1995) Tiukka, synkkä ja jytisevä vastareaktiolevy, jolla Green Day yritti hangata teinibändileiman pois ihostaan ja olla punk. Nimrod (Warner/Reprise, 1997) Ensimmäinen julkinen vihje kunnianhimosta, jonka Green Day päästi valloilleen American Idiotilla. Armstrong jopa kutsui Nimrodia omaksi London Callingikseen. Potkivaa punkpoppia ryyditetään värikkäin yksityiskohdin. Warning (Warner/Reprise, 2000) Säröpedaalit ja punkkikompit sivuun, tilalle kirkas, folkahtava soundi sekä käyttöön farfisa, mandoliini, yhteiskunnallinen tiedostavuus ja hanuri. Epäonnistunut yritys pukeutua uuteen asuun. American Idiot (Warner/Reprise, 2004) Ällistyttävä paluu punkpopin valtaistuimelle. Dookien tarttuvuus, Insomniacin potkivuus, Nimrodin massiivisuus, Warningin tiedostavuus ja varhaisten Green Day -levyjen innokkuus potensoituna ja sekoitettuna. 21st Century Breakdown (Warner/Reprise, 2009) Lue arvostelu kesäkuun Suesta. LÄPIMURTO grunge muutti levy-yhtiöiden käsityksen siitä, mikä soundi myy. Kauppansa teki jopa Nirvanan riipivä In Utero, joka ei todellakaan ollut se levy, jonka Geffen olisi tahtonut julkaista virtaviivaisen Nevermindin perään. Bisnes- SUE » 17 « NRO. 5
• » SÄRKYNEITÄ SYDÄMIÄ PARANTAMASSA Melody Club päätti tehdä neljännellä studiolevyllään lähes kaiken itse. Ruotsalaisbändi rakensi itselleen studion ja nauhoitti albuminsa ilman tuottajaa. HAASTATTELU ­ Tunnelma bändissä on erittäin hyvä. Olemme työstäneet uutta levyämme kauan, joten olemme erittäin innoissamme, että se on vihdoin julkaistu ja pääsimme kiertueelle, kertoo laulaja Kristofer Östergren. Vuonna 1999 perustettu, hitikkään Music Machine -debyyttinsä vuosituhannen alussa julkaissut Melody Club on Östergrenin mukaan nykyään parempi livebändi kuin koskaan, koska se on keikkaillut vuosien varrella paljon. ­ Musiikillisesti olemme inspiroituneempia 80-luvusta kuin aiemmin. 22. huhtikuuta ilmestyneen Goodbye to Romance -albumin useat raidat kertovat särkyneestä sydämestä, vaikka bändin musiikki on iloista poppia mahtipontisine kertosäkeineen ja taputuksineen. Laulaja ei näe tässä ristiriitaa. ­ Iloisen musiikin soittaminen on paras tapa parantua särkyneestä sydämestä. Koska bändi halusi tehdä levystä todella hyvän, rakentaa oman studion sekä äänittää pitkäsoiton kokonaan itse, edellisen studiolevyn Screamin ja Goodbye to Romancen väliin ehti kertyä lähes kolme vuotta aikaa. Östergren kirjoitti kappaleita vuoden, ja bändillä meni nauhoituksiin puolitoista vuotta. ­ Halusimme pystä palaamaan äänittämiimme juttuihin, jos tuntui, ettemme pitäneetkään niistä. Meitä ei haitannut, että äänitykset kestivät. Me myös kiersimme paljon kolmannen levymme jälkeen. Äänitykset menivät hyväntuulisen laulajan mielestä erittäin hyvin. ­ Olen todella tyytyväinen levyyn. Se on itse asiassa meidän paras albuminne. Enkä sano niin siksi, että se on uusin! Minulla on ollut paljon aikaa kuunnella sitä ja päättää, onko se hyvä. Goodbye to Romancella ei ole tuottajaa, koska Melody Club halusi tehdä levyn tismalleen omien ajatustensa mukaan. Bändille kun oli täysin selvää, millaista jälkeä he pyrkivät tekemään. Jokaisen jäsenen jokaista ideaa kokeiltiin. ­ Bändissämme on viisi tuottajaa yhden pomon sijasta. Tappelimme paljon, mutta useimmiten meillä oli erittäin hauskaa. Se oli yhdistelmä vihaa ja rakkautta. Goodbye to Romancen tekeminen ilman ulkopuolista tuottajaa osoittautui niin hyväksi ratkaisuksi, että Melody Club aikoo toimia samalla tavalla seuraavankin levyn kanssa. ­ Alamme vasta päästä alkuun tuottajina. Odotamme innolla, mitä tulee tapahtumaan. Melody Club on onnistunut tekemään urallaan monta hittiä, kuten Palace Stationin, Covergirlin ja Fe- TEKSTI MINNA KOIVUNEN KUVA FREDRIK ETOALL ver Feverin. Onkin pakko kysyä yhtyeen biisit säveltävältä Östergreniltä, kuinka hitti syntyy. ­ Se on paha kysymys. Olen erittäin inspiroitunut 60- ja 70-lukujen popmusiikista. Jos saan saman tunnelman omiin kappaleisiini kuin noiden aikojen lempibiiseissäni, olen onnistunut. Bändissämme on paljon eri musiikkimakuja, joten jos me kaikki pidämme biisistä, ehkä myös muut ihmiset tykkäävät siitä. Nuorena piirtämistä harrastanut Östergren on tehnyt kappalei- den lisäksi myös kansien sarjakuvatyyliset piirroskuvat. Inspiraation kansiin hän sai 60- ja 70-lukujen romanttisista sarjakuvista ja uuden levyn raidoista. ­ Jokaista kappaletta kohden on yksi kuva. Kuuntelin kutakin biisiä monta kertaa kuvaa piirtäessäni. Kylie Minoguen kiertueen lämppärinä vuonna 2005 soittanut Melody Club aikoo keikkailla tänä vuonna mahdollisimman paljon. Kevään kiertueen ja kesäfestivaalien jälkeen heidän on tarkoitus soittaa keikkoja Euroopassa, joten edessä on pitkä vuosi. Se ei kuitenkaan ahdista Östergreniä. ­ Luulen, että on tulossa hieno vuosi, koska tykkäämme kiertämisestä. Olemme harjoitelleet paljon, ja Goodbye to Romance on kiva levy soittaa. Meillä on myös paljon vanhoja kappaleita, joita on mukava soittaa. Entä aiotteko tulla soittamaan Suomeen? ­ Ehdottomasti. Olemme juuri järjestämässä sitä. « www.hell-cat.com www.myspace.com/leftalonepunx www.leftalone.net MA 18.5.2009 KLUBI, TAMPERE liput 13 + mahdolliset toimituskulut TI 19.5.2009 BAR LOOSE, HELSINKI liput 15/18 + mahdolliset toimituskulut SUE » 19 « NRO. 5
• » MALJA KADONNEELLE POJALLE Manic Street Preachers kasvatti itseluottamustaan lähes puolentoista vuosikymmenen ajan ennen kuin rohkeni kajota myyttisen ja kadonneen Richey James Edwardsin jäämistöön. V ain ne, jotka eivät osaa elää, muuttuvat kuolemattomiksi. Aivan kuten vain harva Joy Division -fani palvoo hommansa hienosti hoitanutta rumpali Stephen Morrisia yhtä palavasti kuin elämän itselleen liian vaikeaksi tehnyttä laulaja-vainaja Ian Curtisia, varjostaa helmikuussa 1995 jäljettömiin kadonneen lyyrikko-kitaristi Richey James Edwardsin mysteeri Manic Street Preachersia edelleen. Richeyn katoamisen jälkeen kuluneet viisitoista vuotta ovat kuitenkin osoittaneet, että Manic Street Preachers kulkee mainiosti ilman neljättä pyörää. Jopa niin mainiosti, että voisi kuvitella, etteivät bändissä jatkaneet kuolevaiset enää haluaisi kiillottaa Richeyn myyttiä. Nyt Manics on kuitenkin tehnyt levyn, jonka sanoitukset on koottu Richeyn julkaisematta jääneistä kirjoituksista. Laulaja-kitaristi James Dean Bradfield myöntää, että Manic Streat Preachers on palellut Richeyn legendan varjossa. Ajan mittaan asiaan on kuitenkin oppinut suhtautumaan. ­ Ongelma oli paljon polttavampi heti Richeyn katoamisen jälkeen. Toimittajat kyselivät pelkästään hänestä. Mutta sitten me teimme Everything Must Gon (1996), saimme tunnustusta ja opimme olemaan trio. ­ Mutta kyllä meidän on ollut vaikeaa suhtautua Richeyn tapaukseen. Se on läsnä koko ajan ainakin alitajuisesti. Siksi kesti näin pitkään ennen kuin sävelsimme hänen tekstejään. Bradfield kertoo, että Manic Street Preachers oli silmäillyt Richeyn sanoituksia moneen eri ottee- seen kuluneen viidentoista vuoden aikana. ­ Vasta kaksi vuotta sitten huomasin, että en enää pelkää säveltää niihin musiikkia. Aloin pitää Richeyn sanoitusten valmistamista biiseiksi haasteena. Minulla on ikävä Richeyä, mutta päällimmäinen tunne on valtava kunnioitus hänen lahjakkuuttaan kohtaan. Kukaan muu maailmassa ei kirjoittanut kuten Richey. ÄÄNIÄ MENNEISYYDESTÄ manic street preachersin omaleimaisuus lähtee sanoituksista, mutta ei ainoastaan niiden sisällöstä. Päin vastoin kuin useimmat biisintekijät, James Dean Bradfield on aina säveltänyt melodiat valmiisiin teksteihin, joita Manicsille on Richeyn jälkeen kirjoittanut basisti Nicky Wire. Siksi Journal for Plague Loversin tekeminen ei ollut yhtyeelle sen suurempi haaste kuin minkään muunkaan levyn. Bradfieldin mukaan bändin takaperoinen tapa tehdä biisejä tuo ilmaisuun ylimääräistä intohimoa, mikä on yksi Manic Street Preachers -soundin salaisuuksista. ­ Olen aina yrittänyt kompensoida sitä, että en laula omia sanoituksiani. Tulkitsen ne niin vahvasti kuin osaan. ­ Tämän levyn tekemisessä oli erilaista vain se, että en voinut keskustella sanoittajan kanssa. Aikoinaan, jos en ymmärtänyt Richeyn sanoituksia, kysyin häneltä, mitä hän ajoi takaa. Toisinaan hän selitti, joskus taas kuunteli minun tulkintani ja sanoi, että "jos arvelet tekstin tarkoittavan jotain tuollaista, niin siitä vain." Musiikillisesti Journal for Plague Lovers on pelkistetympi ja raaem- pi kuin muut lähivuosien Manicsalbumit. Levyn soundia alettiin etsiä siitä lähtökohdasta, että Richey kirjoitti levyn tekstit ennen jokamiesluokan digitaalista vallankumousta. ­ Richeyllä ei ollut koskaan matkapuhelinta tai tietokonetta eikä hän koskaan ladannut mitään netistä. Hän naputteli sanoituksensa suoraan paperille vanhalla Olivettin kirjoituskoneella. Vaikka Richeyn katoamisesta on vasta viisitoista vuotta, hän kirjoitti nämä tekstit täysin eri aikakaudella. Halusimme musiikin muistuttavan siitä. Tuottajaa valitessaan Manics seurasi samaa Richey James Edwardsiin solmittua punaista lankaa. Steve Albinin kanssa työskentelemisestä oli puhetta jo silloin, kun Richey oli bändissä. ­ Olimme varmoja, että Richey hyväksyisi Albinin tuottajaksi. Hän rakasti Steven töitä, kuten Big Blackiä ja Nirvanan In Uteroa. Ja koska Steve Albini ei edelleenkään käytä studiossa tietokoneita, hän oli juuri oikea valinta kaltaisillemme esi-digitaalisen soundin etsijöille. Vaikka Manic Street Preachers kuulostaa Journal for Plague Loversilla raikkaammalta kuin vuosiin, levy tullaan muistamaan ainoastaan siitä, että Manic Street Preachers sävelsi sen kadonneen miehen sanoituksiin. James Dean Bradfield vakuuttaa, ettei levyä mistään muusta pidä muistaakaan. ­ Teimme Journal for Plague Loversin, jotta ihmiset huomaisivat, millaisen sanoittajan maailma Richeyssä menetti. Mielestäni vain The Fallin Mark E. Smith on päässyt lähellekään Richeyn tasoa. ­ Olisi hienoa, jos ihmiset oliSUE sivat sitä mieltä, että me teimme Richeyn sanoituksille oikeutta. Jos joku sanoo, että Journal for Plague Lovers todistaa, että Richey James Edwards oli nero, me olemme päässeet tavoitteeseemme. NERON MUOTOKUVA journal for plague Loversin kansi on muotokuva kidutetusta ja kauniista nuoresta naisesta. Kuva on Jenny Savillen maalaus Stare vuodelta 2005. Richey James Edwards rakasti Savillen taidetta. Hänellä oli tapana tuijottaa tämän töitä tuntikausia ja hän valitsi Holy Bible -levyn kanteen kuvan taiteilijattaren triptyykistä South Face / Front Face / North Face. Koska Manic Street Preachers halusi tehdä Journal for Plague Loversista levyn, josta Richey olisi pitänyt, bändi päätyi jälleen Savillen töiden äärelle. ­ Jenny Saville suhtautui ideaan uskomattoman hienosti. Kun kysyimme häneltä lupaa käyttää tätä maalausta levyn kannessa, hän vastasi, että käyttäkää ihmeessä, ei maksa mitään! Se on poikkeuksellista nykyaikana. Eihän kukaan enää anna kenellekään mitään ilmaiseksi. Eivät ainakaan Savillen tasoiset taiteilijat. Hänen töistään maksetaan tätä nykyä kymmeniä tuhansia. Miksi valitsitte levyn kanteen nimenomaan Staren? ­ Siksi, että koko Journal for Plague Lovers on eräänlainen muotokuva. Richeyn sanoituksissakin on hyvin henkilökohtainen sävy. Maalauksen tytön kasvoissa on samaa androgyynisyyttä, viattomuutta, hämmennystä ja epäilystä kuin Richeyssä oli. Vaikka kuva ei esitä Richeyä, se muistuttaa häntä kovasti. ­ Tapasitko koskaan Richeyä? En. Taidan tarkoittaa sitä, että maalaus muistuttaa kuvaa, joka minulla on hänestä. ­ Aivan. Yleisen käsityksen mukaan Richey oli kylmäkiskoinen, aggressiivinen ja outo. Ei hän ollut sellainen. Richey oli sydämellinen ja täsmällinen, aina ajoissa. Hän ei koskaan riidellyt, vaan rakasti keskustelemista. Richey oli erittäin sympaattinen tyyppi. Bradfield puhuu kadonneesta ystävästään menneessä aikamuodossa. Se paljastaa hänen käsityksensä siitä, mitä Richeylle on tapahtunut. Virallisesti Richey James Edwards julistettiin oletettavasti kuolleeksi vasta viime vuoden lopulla. Bradfield sanoo, ettei asia vaikuttanut Journal for Plague Loversin tekemiseen mitenkään: hankkeesta oli päätetty jo aiemmin. Vaikka olikin rankkaa lukea tekstiä, jossa ystävä julistettiin kuolleeksi, statuksen muuttaminen oli bändin kannalta pelkkä muodollisuus. ­ Meillä on muistomme Richeystä ystävänä ja taiteilijana ja jopa mahdollisuus käsitellä asiaa Journal for Plague Loversin kaltaisten projektien avulla. Richeyn lähiomaisille kuolleeksi julistaminen oli vaikeampaa. Heille hän oli poika ja veli, ja he joutuvat hoitelemaan kaikenlaisia surullisia käytännön asioita. Jos Richey tulisi tänä iltana koputtamaan ovellesi, mitä sanoisit hänelle ensimmäiseksi? ­ "Tules kuuntelemaan tätä!" « HAASTATTELU TEKSTI ARI VÄNTÄNEN KUVA DEAN CHALKEY RICHEY JAMES EDWARDS - Syntyi Walesin Blackwoodissa 22.12.1967 - Manic Street Preachersin jäsen ja kiitelty sanoittaja 1989-1995 - Muuttui kultti-idoliksi viimeistään viillettyään käsivarteensa 17 tikkiä vaatineen tekstin "4 Real" NME -lehden epäiltyä bändin aitoutta - Katosi jäljettömiin 1.2. 1995 - Edwardsin auto löytyi Walesin Newportista itsemurhista tunnetun Severn Bridge -sillan läheltä - Katoamisen jälkeen Edwardsista on tehty toinen toistaan epävarmempia näköhavaintoja ympäri maailmaa - Julistettiin oletettavasti kuolleeksi marraskuussa 2008 » 20 « NRO. 5