• Vierailu Kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr) pistäytyi Sotkamossa. >>6 WWW.SOTKAMOLEHTI.FI TIISTAI 4. HELMIKUUTA 2014 Teema Matkailuala vetää koulunpenkille Kainuussa. >>9-18 NRO 10 PERUSTETTU 1962 IRTONUMERO 2 e PERTTI GRANQVIST Messi nousi tuhkasta Entisestä Ravintola Messistä on jäljellä vain kuvan kello. Tulipalo sulatti kellon viisarit puoli kuuden kohdalle. >> 8 Varautuminen vuotoihin ontui Talvivaara käytti kipsisakka-altaita väärin vuosi sitten marraskuussa. Viranomaisilla ei ollut yleisjohtoa vuodon hoitamisessa, toteaa raportti. >> 4 Vuokatin koulun 1a-luokan oppilaat Atte Pelkonen ja Venla Järvinen pääsivät ensimmäisinä kokeilemaan maanantaina koululle lahjoitetulla pianolla soittamista. Sulosointuja pianolla Venäläiset pääosin tyytyväisiä Vuokatti sai viime kesänä hyvän kokonaisarvosanan venäläismatkailijoilta. Moitetta keräsivät mm. ravintolapalvelut. Lahjoitus: Vuokatin demokraattinen yhdistys teki hyvää. >> 24 Yöpymisten määrä oli laskussa. >> 7 Pääkirjoitus: Työtä ja toimeentuloa tarvitaan, ympäristö huomioon ottaen. >> 2
• SOTKAMO Tiistaina 4. helmikuuta 2014 2 KESKUSTELE Kolumni Pääkirjoitus 4.2.2014 Tarja Korhonen Päätoimittaja Martti Huusko tarja.korhonen@almamedia.fi Kirjoittaja on Sotkamo-lehden toimittaja. Naiseksi ja mieheksi Vihreän siveltimen vedot sinisten vaarojen Sotkamossa S uomen kielen kaunein sana on kohdunpoisto. Tämä lause löytyy vanhoillislestadiolaistaustaisen Pauliina Rauhalan romaanista Taivaslaulu. Taivaslaulu kertoo nuoren lestadiolaisparin, Viljan ja Aleksin, tarinan. Heti kun käsi löytää käden, Vilja ja Aleksi näkevät mielessään viiden litran riisipuurokattilan ja pirtinpöydän alta vilkkuvat seitsemänkymmentä varvasta. Seuroissa naiset katsovat ensiksi vatsaan ja sitten silmiin. Naisen osa ja asema saavat minut usein kirkumaan äänetöntä raivoa. A En voi käsittää Intian naisten asemaa.? En voi käsittää Intian naisten asemaa. Siellä nainen on täysin turvaton kaduilla, busseissa, kylissä ja suurkaupungeissa. Naisella ei ole edes koiran asemaa, lehmästä puhumattakaan. Suomessa naisten asemaa työelämässä ja vaikkapa kunnallispolitiikassa turvataan sukupuolikiintiöin. Pitää siis yhä lailla varmistaa, että nainen saa äänensä kuuluviin. Vaikka valitettavan usein naiset äänestävät ?väärin? ja tyytyvät luottamaan vain miehen kykyyn esimerkiksi hoitaa yhteisiä asioitamme. Ensimmäinen suomalainen naisjärjestö perustettiin 1884. Naiset saivat Suomessa äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden vuonna 1906. Teoriassa olemme saaneet äänestää toisiamme siis jo pitkälti yli sata vuotta. Niin kauan kuin minun hankkima euroni on käytännössä kahdeksankymmentä senttiä, äänestän, kannatan ja kohotan toimissani naista. Kirjailijan työssäni se saa jopa hullunkurisia piirteitä. Koska suhtaudun lämmöllä myös miehiin, nämä pakkautuvat usein kirjoissani valtaamaan päärooleja. Nytkin taistelen sellaisen asia kanssa, voiko minun kirjasarjani pääosaan nousta mies. Ensimmäinen tekele on niin aluillaan, että sukupuolta voisi helposti vaihtaa. Nimikin muuttuu miehestä naiseksi yhden kirjaimen lisäyksellä. Irl, in real life, oikeassa elämässä, olet hän, joksi synnyt. Elämäsi käsikirjoitus on kuitenkin myös oman näppäimistösi takana. Sitä ei ole valmiiksi kirjoitettu. E urovaalien myötä myös Kainuussa liikkuu entistä enemmän politiikan tulevaisuuden toivoja. Viimeksi vihreiden Oras Tynkkynen piipahti täällä. Vihreiden aluepolitiikan linjausten mukaan alueiden voimavaroja ovat luonto ja luonnonvarat, kylät ja kaupungit, yritykset ja julkiset toimijat sekä alueella asuvat ihmiset. Asukkaat vaikuttavat voimakkaasti alueiden kehittymismahdollisuuksiin. Puolue haluaa Suomeen elinvoimaiset alueet, jotka pystyvät tarjoamaan asukkailleen työtä ja toimivat peruspalvelut. Kestävä kehitys, jolla halutaan varmistaa mahdollisimman hyvät olosuhteet sekä elämisen ehdot myös tuleville sukupolville on varmasti kaikkien hyväksymä tavoite. Vanhojen kokemusten perusteella 2000-luvun alkupuolella asetettiin suuria toiveita Sotkamossa kaivosteollisuuteen. Talvivaarasta odotettiin uutta sampoa. Kaikki ei mennyt kuten odotettiin. Luonto ja tekniikka aiheuttivat ihmistä suurempia yllätyksiä. Vihreiden ministerikaksikolla, puheenjohtaja Ville Niinistöllä ja Pekka Haavistolla, olisi nyt oiva näytön paikka huolehtia osaltaan siitä, että Talvivaaran kaivosyhtiö saadaan trimmattua ympäristön ja ihmisten vaatimalle tasolle. Nyt tarvitaan konkreettisia tekoja, joiden avulla kaivosyhtiön tulevaa toimintaa voidaan kehittää ja paras mahdollinen ympäristöteknologia saadaan avuksi tuotanto-ongelmiin. Työtä ja toimeentuloa tarvitaan. www.sotkamolehti.fi ?Hyvä MESSI. Paras ruoka jatkukoon ja älkää ruvetko millekään hipistely-linjalle!! Kainuulainen koti-ruoka kuten ennenkin!! Onneksi tulitte taas; laitosruoat ovat jo tulleet liiankin tutuiksi! HYVÄ MESSI!!? ?Onnea pojat!? ?Onnex oli kova poeka kaverina, kiitos Severille.? Atte Korhonen ja Severi Taipale voittivat PM-kultaa parisprintissä. Gallup: Onko suojatiellä kulkeminen Sotkamossa turvallista? Suhteellisen turvallista on. Kun sekä autolla liikkuvat että jalankulkijat katsovat ympärilleen, niin kaikki menee hyvin. Maalaisjärjellä Sotkamossa selviää pitkälle. Ville Huotari Sotkamo Kyllä minä luulisin olevan. Jos vähän ennakoidaan puolin ja toisin, siis kävelijät ja autolla liikkujat. Ei jalankulkijankaan kannata rynnätä suinpäin, vaikka vihreäkin palaisi. Teemu Malinen Sotkamo Ei ole. Varsinkaan Kainuuntiellä. Siellä on kaksi vaarallista suojatietä., S-Marketin kohdalla ja Kangaskadun risteyksessä. Kummassakaan ei ole koroketta. Pauli Haataja Sotkamo Ei ole aina. Autot eivät tahdo pysähtyä. Saa joskus odottaa aika kauan suojatielle mennessään, ennenkuin autot pysäyttävät. Aulikki Vuorinen Sotkamo
• Tiistaina 4. helmikuuta 2014 SOTKAMO 3 Mielipiteet: toimitus.sotkamolehti@almamedia.fi, Sotkamo-lehti, Keskuskatu 10, 88600 Sotkamo. Tekstiviestit: Lähetä viesti numeroon 17192. Kirjoita viestin alkuun SOT ASIA sitten viesti Ohje: Kirjoittajan on ilmoitettava nimensä ja yhteystietonsa toimitukselle, vaikka kirjoitus toivottaisiinkin julkaistavaksi nimimerkillä. Kirjoittajan nimeä ei anneta toimituksen ulkopuolelle. Kirjoita napakasti. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja otsikoida tekstiä. Kirjoituksia ei palauteta. Kirjoituksia koskevat tiedustelut 010 665 5004. Uutisvinkit: Puhelimitse 050 314 5004, sähköpostitse toimitus.sotkamolehti@almamedia.fi. Missä Kyllä, nyt ovat se älinä miljoonat? alkoi MIELIPIDE. Sotkamossa, lähinnä synnyinkylässäni Vuokatissa, vierailee yli miljoona matkailijaa vuodessa. Monet heistä ovat hyväpalkkaisia, ja osa törsäileviä venäläisiä. Minne näiden turistien tuomat miljoonat on hassattu? Sotkamo on konkurssikypsä pitäjä, joten voisiko Vuokatti erota siitä ja muodostaa oman Shangri-Lansa? hansia tavar Tu ? ! in o n in h in m o tt a s a tavaroita uskom hiinnnoiinn! ? Tuhansi Loppuerä! Miesten FLANELLIPAITA P PAITA Erilaisia kuoseja, valikoima vaihtelee myymälöittäin. Norm. 8,99/kpl MIELIPIDE. Ventuloimi- Alex Kääminen nen on ymmärrettävää, muta ei hyväksyttävää Sotkamon kunnan päätöksentekokulttuuria. Vuosia jatkuneet epämääräisyydet valmistelussa ja niitä seuranneet käsittelyt ?luottamuselimissä? on vienyt liian monta valtuutettua mukanaan. Kun nyt on tulossa tilinteon aika. Ottaahan se koville. Heinola Teuvo Okkonen VERKOSTA NOSTETTUA 4% säästä 4 9 99kpl TARJOAMME! Keskiviikkona 5.2. RUNEBERGIN TORTTUKAHVIT KLO 10 ?17 Sotkamon MaxiMakasiinissa! 2 KONETISKITABLETTI POWER & PURE 83 kpl (0,12/kpl) Norm. 12,59 Ruka tunnetaan Moskovassa Vuokattia paremmin, kerrotaan Sotkamo-lehden verkkosivuilla ja perjantain Vuokatti Newsissa. 990 SOTKAMO ark 9?21 la 9?18 su 12?18 Tarjoukset voimassa tiistaista sunnuntaihin 4.?9.2.2014 ellei toisin mainita tai niin kauan kuin tuotteita riittää tarjousaikana. ?Onko Tanskasen porukka unohtanut venäläiset markkinoinnissaan?? ?Pesäpalloa sponsoroimalla ei ainakaan venäläisiä saavuteta.? ?Eihän Vuokatissa OIKEATA markkinointia osata. On vain ?rahat pois markkinointia?. Arvaat varmaan, kenen pussiin?? ?Jos Rukaa verrataan Vuokattiin, niin yksi merkittävä ero löytyy heti. Se on keskittäminen ydinalueelle. Kalakaverini kertoi, että siellä kaavat saatiin jo parikymmentä vuotta sitten kohtalaisella yksimielisyydellä sellaiseen kuntoon, että rakentamiseen avautui mahdollisuus. Mitenkä sitten täällä?? ?Mitäs jos tänä vuonna päätettäisiin, että joka sotkamolainen ryhtyy asuinkuntansa markkinoijaksi. Jos hyvin menee, ensi vuonna voitaisiin säästää markkinointikuluissa ja kunnan ei tarvitsisi maksaa pohjattomaan kirstuun senttiäkään. Tehdään näin: 1) Meistä itse kukin kuuluu johonkin yhdistykseen tai ryhmään, jolle voisi ehdottaa, että kokoontuisivat Sotkamossa. Ensi vuosi on tarpeen tässä pitkän tähtäyksen suunnitelmassa, sillä tälle vuodelle budjetit on jo laadittu. 2) Kutsutaan kaikki sukulaiset, entiset koulu- ja opiskelukaverit, ystävät ja tuttavat ympäri maata ja maailmalta käymään Sotkamossa. Kyllä niistä joku aivan varmasti majoittuu myös teidän kotinne ulkopuolella ja nostaa majoitustilastoja. 3) Jätetään oman pesän likaaminen ja kerrotaan ulkopuolelle Sotkamosta ja Vuokatista vain hyviä asioita!män niitä selänsijoja on tyhjillään Rukallakin rospuuttoaikana ja se aika on paljon pidempi kuin Vuokatissa.? Kuntosali k-15 ?Montakohan matkailuyrittäjää Vuokatissa olisi jos kaikki tukiaiset otettaisiin pois. TE-keskus on maksanut tähän saakka kaikista investoinneista ja remonteista matkailuyrittäjille 35% kustannuksista. Että sellaisia bisnesmiehiä! ?Sotkamon ongelma on kapea-alaisuus. Liki kaikki matkailubisnes sijoittuu Vuokattiin ja jollakin tavalla rakennettuun infraan pohjautuen.? ?Todellinen luontomatkailu ja erilaiset luontoon liittyvät toiminnot loistavat poissaolollaan.? ?Sotkamossa leimaa kaikkea tekemistä riitely. Olipa sitten kyse matkailun markkinoinnista tai kuntapolitiikasta, niin riitelemällä sössitään asiat.? ?Maine matkailupaikkakuntana on jo pilalla Talvivaaran takia. Jos kaivoksen sulkeminen ja ympäristötuhojen keskeyttäminen olisi vielä mahdollista, myös Sotkamon matkailulla olisi toivoa. Muuten ei.? ?Kyllä minäkin KHL-liigan mestarin tiedän (Moskovan Dynamo), mutta tunteeko ne Moskovassa Super-Jymyä, epäilen.? ?Tiesittekö muuten että Ruka ei ole tunturi kuten sitä mainostetaan? Laki on hakattu paljaaksi ja näin ollen se on oikealta nimitykseltään vaara kuten Vuokatti.? Angry Birds Activity Park Vuokatin monipuolisella Forge-kuntosalilla järjestetään kaikille AVOIMET OVET keskiviikkoisin klo 18?19 5.2., 12.2., 12.3. sekä 19.3. Avoimien ovien aikana tutustutaan saliin. Osallistujilla on mahdollisuus jäädä tilaisuuden jälkeen kahvakuulaan klo 19?20. Puistosta saa nyt myös hierontapalveluita! Kaikkien avoimien ovien aikana yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan 90 minuutin hieronta. Hieronta-aikavaraukset puiston vastaanotosta tai soittamalla puiston aukioloaikana 044 7388610. Angry Birds Activity Park Vuokatti Lastaajantie 3, 88610 Vuokatti, puh. 044 7388 610 info@angrybirdsvuokatti.? www.vuokattifreestylehall.? | www.angrybirdsvuokatti.? facebook.com/angrybirdsvuokatti
• SOTKAMO Tiistaina 4. helmikuuta 2014 4 PUHEENAIHEET Taas uusi kähinä Kunnanjohtaja: Nettiuutisen otsikko kunnanhallituksen listalla olevasta asiasta ei vastannut todellisuutta Pertti Granqvist pertti.granqvist@almamedia.? Sotkamon kunnanhallitus käsittelee tänään tiistaina kokouksessaan talousasioiden hoitoon liittyviä järjestelyjä. Sotkamon kunnanjohtaja Petri Kauppinen ei ollut tyytyväinen, kun Sotkamolehden verkkoversiossa aiheesta kertova juttu otsikoitiin ?Kunnanhallituksen esityslistalta: Tässä talossa mitään talousjohtajia tarvita.? ? Tällainen otsikointi ja asioiden esilletuonti ei vie Sotkamon yhteistä asiaa yhtään eteenpäin. Provosoimalla ja provosoitumalla edessämme olevia vaikeitakaan asioita ei saada ratkaistua koko Sotkamon kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Haluan myös puolustaa jokaisen Sotkamon kunnan työntekijän ja virkamiehen tekemää hyvää työtä sotkamolaisten palvelujen eteen. Vetoankin vielä sotkamolaisiin yhteisten asioiden hoitamiseen liittyvissä asioissa ? puhalletaan kaikin mahdollisin tavoin yhteen hiileen. Otsikko ei kunnanjohtajan mielestä millään muotoa vastannut kunnanhallituksen esityslistalla olevaa ehdotusta. ? Talousjohtajan tarvetta ei esityksessä mitenkään kiistetä. Sen sijaan esityksessä sanotaan, että kunnassa on jo asianmukaisen koulutuksen saanut henkilö ja että ehdotetuilla tehtäväjärjestelyillä virkamiehille esitetyt haasteet talousasioiden hoidon ja mm. työajan käyttöön liittyen on mahdollista hoitaa. Se, ettei talousasioista vastaavaa henkilöä haettaisi ulkopuolelta toisi, kuten esityksessä myös mainitaan, merkittävää säästöä. Kauppinen totesi kunnanhallituksen edellyttäneen virkamiesjohdolta esitystä siitä, miten talousasioiden hoito kunnassa olisi järjestettävissä. Kunnanhallituksen esityslistalla oleva esitys vastaa yhdellä tavalla tähän kysymykseen. Useissa puheenvuoroissa ovat valtuutetut tuoneet esille näkemyksensä taloushenkilön tarpeesta. Talousarviossa palkkaamiseen on varattu määrärahakin. Kunnanjohtaja ei tätä kiistäkään. ? Olen täysin tietoinen sii- ?Yleisjohto puuttui Talvivaara-vuodossa? Jukka Keränen jukka.keranen@almamedia.? Talvivaaran marraskuussa 2012 tapahtuneen kipsisakka-altaan vuoto-onnettomuustilanteen hoitoa haittasi yleisjohdon puuttuminen. Vastuuta ei ottanut kukaan, sanoo onnettomuustutkintalautakunta eilen julkistetussa raportissaan. Samoin Talvivaara käytti kipsisakka-altaita vastoin niiden käyttötarkoitusta. Siitä seurasi haitallinen vuoto tehdasalueelle ja myöhemmin sieltä ulos. Lautakunnan keskeinen johtopäätös on, että suurten ympäristöriskien tunnistaminen, ennaltaehkäisy ja niihin varautuminen oli puutteellista aikaisemmista vuodoista huolimatta. Ennen marraskuussa 2012 tapahtunutta valtavaa vuotoa altaat vuosivat kahdesti vuosina 2008 ja 2010. Talvivaaran huomio oli jatkuvissa päästöissä. Lisäksi riskien- ja muutostenhallinta kipsisakka-altaan käyttötarkoitusta muutettaessa ei toi- KUNNANHALLITUS ? Ari Korhonen (ps) puheenjohtaja. ? Pekka Heikkinen (kesk) varapuheenjohtaja. ? Ari Määttä (kesk). ? Reija Heikkinen (vas). ? Jarmo Huttunen (kesk). ? Timo Hyvönen (kesk). ? Helmi Kemppainen (kesk). ? Airi Mäkinen (ps) ? Osmo Polvinen (vas) ? Vesa-Pekka Sarparanta (kok). ? Pirjo Ritakallio-Knuutinen (ps). Valtuustossa kuultujen puheenvuorojen mukaan Sotkamoon kaivattaisiin talousosaajaa. Kunnanjohtaja ? Anni-Inkeri Törmänen (kesk). tä, että luottamushenkilöillä on lähes yksimielinen tahto palkata talousjohtaja/-päällikkö. Katson kuitenkin niin, että ennen hakuprosessin käynnistämistä luottamushenkilöille on syytä kertoa oikea kuva talousasioiden hoidosta. Asiasta päättää kaiken kaikkiaan kunnanhallitus ja viime kädessä kunnanvaltuusto. Nyt tulee tunne, että otsikoinnilla halutaan tämänkin asian tiimoilta, ilman että tähän oikeasti on aihetta, asettaa vastakkain virka- PERTTI GRANQVIST miesjohto ja luottamushenkilöt ja näiden eroavat näkemykset. Mitään tavatonta eivät erilaiset näkemykset ole. ? Ei kait siinä, että nämä eroavat toisistaan, ole mitään uutisoinnin kannalta tavatonta. Virkamiesjohto toimii tässäkin asiassa viimekädessä luottamushenkilöiden päätösten mukaisesti. Tulevat päätökset ja toimenpiteet on sitten nähtävä myös koko Sotkamon kannalta parhaana mahdollisena vaihtoehtona. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Korhonen aikoo esittää kunnanjohtajan esityksen laittamista pöydälle ja uudelleen valmisteltavaksi. PERTTI GRANQVIST Marraskuun 4. päivänä 2012 alkanut vuoto vei jätevesiä kaivosalueelta sekä etelään että pohjoiseen. Kuvan liemet matkasivat kohti Oulujoen vesistöä. minut. Viranomaistoimintaa hankaloittivat hajautetut, monimutkaiset ja joustamattomat lupa- ja valvontaprosessit. Onnettomuustutkintalautakunta suositteleekin, että vastavaavien ympäristöonnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi ja riskien tunnistamiseksi laaditaan selkeät pelisäännöt ja johtosuhteet. Samoin ohjeita kaivataan kaivoshankkeiden valvontaan. Raportin mukaan altaaseen ajettiin vuosi sitten erilaista tavaraa, kuin mitä luvissa puhuttiin. Veden pHarvo muuttui ja metallipitoisuudet kasvoivat. Vuoto tapahtui, kun käyttötarkoituksen vastaisesti ve- sivarastona käytetyn kipsisakka-altaan rakenne ei kestänyt kipsisakan päälle varastoidun veden hydrostaattista painetta. Kalvo repeytyi, ja altaasta pääsi vuotamaan ympäristölle vahingollista metallipitoista vettä ja sakkaa noin 1,2 miljoonaa kuutiota, josta kaivosalueen ulkopuolelle päätyi noin 240 000 kuutiota. Altaan kaksi aiempaa vuotoa olivat todennäköisesti heikentäneet kalvon alapuolisia rakenteita. Rakenne oli haavoittuva erityisesti välipadon ja pohjan liittymäkohdassa. Kipsisakka-altaaseen oli pumpattu alkuperäisestä käyttötarkoituksesta poiketen kahden kuukauden ajan ra?naattia.
• 5 Tiistaina 4. helmikuuta 2014 SOTKAMO Yritt Sotk äjänä amo ssa (Ilmoitus) PERTTI GRANQVIST ayrittäjä Kukkakaupp Sanna Lindeman esittää kunnanhallitukselle kuitenkin, ettei sellaista palkattaisi. käsialansa ja on mahtavaa seurata miten ideat siirtyvät jokaisen persoonallisella tavalla sidontaan. Esitys oli yllätys Pertti Granqvist pertti.granqvist@almamedia.fi Sotkamon kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Korhonen (ps) kertoo hänelle tulleen yllätyksenä kunnanjohtajan esitys talousasioiden hoidosta. ? Esityksen sisältö on todella yllättävä. Tulen esittämään tänään kunnanhallituksessa asian pöydälle pa- noa ja uudelleen valmistelua. Talousasioiden hoitoa varten pitäisi jatkossa Ari Korhosen näkemyksen mukaan palkata vastaava henkilö tai ostaa palvelut. ? Kuhmon kanssa on käyty jo neuvotteluja yhteisestä talousosaajasta. Kuhmolaisille kävisi sellainen malli, että talousosaaja olisi viikossa kaksi päivää toisessa ja kolme päivää toisessa kunnassa. Talvivaara työllistää ELY-keskusta Kainuun ELY-keskus valvoo Kainuussa 225 laitosta, tuotantopaikkaa tai muuta luvanvaraista kohdetta. Suurimmat asiakasryhmät, joilla on valtion lupaviranomaisen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa, ovat turvetuotantoalueet (46 kpl), eläinsuojat (35 kpl) ja kalankasvatuslaitokset (32 kpl). Työllistävin valvottava on kuitenkin Talvivaaran nikkelikaivos. Kullekin laitokselle on nimetty vastuuvalvoja, joka pitää yhteyttä asiakkaaseen. ELY-keskus kertoo tiedotteessaan, että se laatii vuosittain valvontasuunnitelman ympäristö- ja vesitalouslupien sekä yleisen laillisuusvalvontatyön pohjaksi. ? Tänä vuonna ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue käyttää valvontaan noin viisi henkilötyövuotta. Olennaisen osan työpanoksesta haukkaa Talvivaaran kaivoksen ja metallitehtaan valvonta varsinkin nykyisessä epävarmuustilanteessa Valvontasuunnitelman Sotkamon kunnan talousasioiden hoidon tasosta Korhonen on Kauppisen kanssa jyrkästi eri mieltä. ? Meillä on osaamisvaje. Kunnanhallitus istui maratonkokouksen 9.12 käsitellen vuoden 2014 talousarviota. Sitten valtuuston kokouksessa 16. päivä yksimielisesti palautettiin talousarvio uudelleen kunnanhallitukselle valmisteltavaksi. taustalla on ympäristönsuojelulaki ja ympäristöministeriön valvontaohje. ELY-keskus valvoo myös vesi- ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen alemmanasteiset säädösten noudattamista. Valvottavat laitokset ELYkeskus on ryhmittänyt neljään valvontaluokkaan ympäristöriskin perusteella. Ykkösluokkaan kuuluvat vähintään kerran vuodessa tarkastettavat laitokset kuten metallimalmikaivokset, toimivat kaatopaikat ja isot jätteenkäsittelylaitokset. Nelosvalvontaluokassa ovat puolestaan eläinsuojat ja luonnonravintolammikot, ja ne tarkastetaan vähintään kerran lupakauden (10 vuotta) aikana. Pääsin kahdeksan vuotta sitten opiskelemaan Kuopioon puutarhurin perustutkintoa. Valmistuin kukka- ja puutarhakaupan puutarhuriksi keväällä 2008 ja kesän aikana ostin Ahkeraliisan liiketoiminnan. Yrittämistä on takana nyt viisi vuotta ja tälle matkalle on mahtunut monenmoista: muun muassa alalle opiskelevien ohjausta, tutkintotilaisuuksia, omat oppisopimuskoulutusopinnot floristiksi ja uusimpana tulevan floristin oppisopimuskoulutuksen ohjaaminen. Mielestäni parasta tällä alalla on ehdottomasti asiakaspalvelu. Käsillä tekeminen on aina ollut lähellä sydäntäni ja nautin siitä tunteesta, kun onnistun toteuttamaan asiakkaan odotusten mukaisen sidonnan. Suolan lisäksi pippuria työskentelyyn tuo mahdollisuus seurata opiskelijan kehittymistä sitojana. Jokaisella floristilla on oma Työllistän juuri floristiksi valmistuneen sekä syksyllä oppisopimusopinnot aloittaneen opiskelijan. Haaveilen omasta kodista ?keskellä ei-mitään? sekä floristimestarin erikoisammattitutkinnon suorittamista. Harrastan myrskyn jälkeistä ?metsästystä?. Luontoäiti järjestää jokaisen puhurin jälkeen meille metsähöperöille mahdottoman määrän käytettävää materiaalia. Viikonloppuna vuokranantajan lehtikuusi päätyi koristamaan kimppua. Lisäksi tuuletan päätäni lenkkeilemällä sekä tanssimalla. Tanssihistoriaani kuuluvat baletti, flamenco sekä irlantilainen, mutta tällä hetkellä olen innostunut itämaisesta ja tankotanssista. Terkkuja Galinalle ja Helenille! Kotona minua odottaa omassa yrityksessään työskentelevän aviomiehen lisäksi koira ja kolme itämaista kissaa. Perheeseeni kuuluu vanhempieni lisäksi myös läheisimmät ystäväni, jotka ovat auttaneet aina tilanteen vaatiessa. Vahva tukijoukko takana on aina paikallaan, vaikka edellisestä näkemisestä olisi vierähtänyt pitempikin aika, jokainen teistä tunnistaa itsensä! Haluamme, että myös viideltä töistä pääsevät ehtisivät asioimaan, joten helmikuun alusta lähtien palvelemme arkisin klo 18 saakka. Helmikuun kunniaksi kaikki kukkivat ruukkukasvit sekä viherkasvit normaalihinnoista -10% Mainitse ?Sotkamo-lehti? maksaessasi. Voimassa 15.2. saakka.
• SOTKAMO Tiistaina 4. helmikuuta 2014 6 PUHEENAIHEET EHDOLLA PERTTI GRANQVIST Oras Tynkkynen. Ehdokas Oras Tynkkynen Kuka olet ja mistä olet? ? Kansanedustaja Oras Tynkkynen. Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja. Kotoisin Jyväskylästä, asun Tampereella. Ikää 36 vuotta. Mikä olet koulutukseltasi? ?Yhteiskuntatieteiden maisteri, toimittaja. Olin Ylen radiouutisissa. Luonto velkojien luetteloon Eurovaaliehdokas: Talvivaara raivostuttaa, mutta ei voi muuta kuin toivoa parasta. Muuta keinoja ei ministereillä tai kansanedustajalla ole. Minkalainen perhe sinulla on? ? Puoliso asuu ulkomailla. Yksikseni asustelen. Harrastukset? ? Liikuntaa harrastan. Käyn juoksemassa, jos ei ole kova pakkanen. Lukemisesta pidän. Oletko saavuttanut elämässä sen, mitä olet halunnut? ? Olen. Pääsin 26-vuotiaana eduskuntaan. Se oli huikea juttu. Miksi Kainuussa ei ole vihreillä kannatusta? ?Emme ole osanneet puhua oikeista asioista. Kritiikin paikka. Vihreä ideologia, mitä se tarkoittaa? ? Heikompien puolustaminen. Köyhien, vähemmistöjen ja eläinten oikeuksien puolustaminen ja luonnon puolustaminen. Pertti Granqvist pertti.granqvist@almamedia.fi Jos kansanedustajan, eurovaaliehdokkaan ja vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Oras Tynkkysen pitäisi kuvailla yhdellä sanalla tuntemuksiaan Talvivaarasta, olisi tuo sana raivostuttaa. ? Raivostuttaa, että yhtiö on onnistunut tekemään toinen toistaan isomman virheen toisen virheen perään. Sitten kun niitä virheitä on pyydetty korjaamaan, eivät korjaukset ole onnistuneet. Tuorein esimerkki on kipsisakka-altaan tyhjentämättä jääminen määräaikaan mennessä. Talvivaarassa on käynyt kahden viimeisen vuoden aikana kaksi vihreää ministeriä. Ville Niinistö sanoi runsas vuosi sitten mitan tulleen täyteen. Oras Tynkkynen totesi sen turhauttavan, ettei ministeri tai ministeriö voi sanoa tehtaan johdolle eikä virkamiehille, että nyt pillit on laitettava pussiin. ? Oikeusvaltiossa on rajat, mitä voi ministeri tehdä. Jotain on Tynkkysen mukaan tehtykin. ? On saatu viranomaisille lisää voimavaroja lupien käsittelyyn ja kaivosten toiminnan vahtimiseen. ? On ympäristönsuojelulakia muutettu niin, että yrityksiltä voidaan periä valvonnan aiheuttamia kustannuksia. Mutta altaan ollessa täynnä eivät uudet lait ja määräykset auta. Mitä sitten Talvivaaran kanssa pitäisi tehdä? Tynkkysen mukaan hyviä ratkaisuja ei ole olemassa. ? Kaikissa joutuu valtiovalta maksumieheksi. Toivon, että yrityssaneeraus onnistuu ja tuotanto saadaan käyntiin. Raivostuttaa. Vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Oras Tynkkynen ei vielä tässä vaiheessa o Viisi kysymystä Oras Tynkkyselle Euroopan unionista Kiteytys: Eurovaaliehdokas Oras Tynkkynen (vihr.) sanoo unionin helpottaneen eurooppalaisten arkea, mutta takertuneen joutaviin pikkuasioihin. 1 Mihin suuntaan EU on menossa? ? Riippuu eurovaalien tuloksesta. Toivon, että tiiviimpään suuntaan. 2 Lisää jäsenvaltioita vai puretaanko koko unioni? ? Ei mennä purkamaan. Laitetaan parempaan kuntoon. Siellä on muutama maa, muun muassa Serbia, jäsenkelpoisuus on siinä rajoilla. 3 Missä EU on mielestäsi onnistunut? ? EU:n jäsenmaat eivät ole sotineet keskenään. Onhan EU helpottanut eurooppalaisten arkea yhteisellä valuutalla. Ympäristöasioissa unioni on tehnyt hyvää työtä. 4 Entä missä epäonnistunut ? mikä pitää korjata? ? Euroopan talous on nyt todella pahasti kuralla. Nuorisotyöttömyys on yksi epännistuminen myös. Kurkkudirektiivi ei ole enää vuosiin ollut voimassa, mutta se osoittaa, että välillä on menty sääntelemään liian yksityiskohtaisia asioita. 5 Mihin asiaan haluat erityisesti vaikuttaa EU-parlamentissa? ? Kurkkudirektiivi eli ei mennä pikkuasioita sorkkimaan. Ilmastonmuutoksen torjunta. Talouskriisin taltuttaminen. Uusia työpaikkoja on saatava.
• Tiistaina 4. helmikuuta 2014 SOTKAMO PERTTI GRANQVIST LYHYESTI ? Oras Tynkkynen syntyi 1977 Jyväskylässä. ? Opiskeli Jyväskylässä Rudolf Steiner -koulussa. ? Opiskeli Tampereella Steiner-lukiossa. ? Suoritti siviilipalveluksen Kepassa 1977?1998. ? Eduskuntaan 2004 Suomen nuorimpana kansanedustaja Satu Hassin tilalle vihreiden ryhmään. ? Valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi 2009. ? Ensimmäinen Suomessa julkisesti homoseksuaaliksi tunnustautunut kansanedustaja. Sotkamossa vieraillessaan Oras Tynkkynen sai terveisiä Helsinkiin vietäväksi muun muassa Leo Schroderukselta, Puistolan Ari Korhoselta ja Antti Lankiselta. Hänelle annettiin Jormaskylän ja Korholanmäen osakaskunnan, Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin ja Kainuun luonnonsuojelupiirin julkilausuma. Julkilausuman otsikossa todetaan Talvivaaran kaivoksen velkojien luettelosta jääneen luonnon pois. Julkilausumassa vaaditaan Talvivaaraan rakennettavaksi jätevedenpuhdistuslaitos, jonka avulla saadaan jätevesistä poistettua, magnaani, sulfaatti, natrium ja haitalliset raskasmetallijäämät. ollut kuullut kaikkein karmaisevampia terveisiä Talvivaarasta. Alamittaan voi saada poikkeuslupia Marjatta Kurvinen marjatta.kurvinen@almamedia.fi Järvitaimenen uuteen 60 sentin alamittaan voi hakea poikkeuslupaa. Kalatalousasiantuntija Kalle Torvinen ely-keskuksesta kertoo, että poikkeuslupia todennäköisesti myös myönnetään Kainuuseen, jos ehdot täyttyvät. Valtakunnallista linjausta poikkeuslupien myöntämisestä ei ole eikä ehkä tulekaan. Pohjois-Karjalan elykeskus on jo myöntänyt Lieksan Ruunaankoskille poikke- usluvan alamittaa pienempien rasvaeväleikattujen taimenten pyyntiin. Poikkeusluvat myönnetään tapauskohtaisesti harkinnan jälkeen. Vaikeinta poikkeuslupa on saada alueelle, joka on lähellä luonnontilaa ja jossa taimenen on mahdollisuus lisääntyä luontaisesti. Helpommin lupa taas irtoaa alueelle, jossa taimenkanta elää patoallastyyppisessä järvessä ilman lisääntymisalueita. Toinen poikkeuslupaa Istuvan hallituksen Tynkkynen sanoo epäonnistuneen kaikista eniten Sote- ja kuntauudistuksen valmistelussa. ? Hallituksessa on kovapäisiä ministereitä, jotka eivät ole riittävästi kuunnelleet kentän ääntä. Hallituksen hajoamiseen ja ennenaikaisiin vaaleihin ei Tynkkynen uskonut. ? Vaalit ovat jo niin lähellä muutenkin. 7 Venäjänkieliselle palvelulle tarve Tilastot: ?Satsaus kotimaahan näkyy venäläisten yöpymisissä? KATIMARI PARTANEN Katimari Partanen katimari.partanen@almamedia.fi Venäläismatkailijat antavat kokonaisarvosanaksi Vuokatille 8,5. Erityisesti majoituspalveluja, liikunta-aktiviteetteja ja tieopasteita he pitävät hyvinä. Kielteistä palautetta he antavat ravintolapalveluista ja kulttuuritarjonnasta. Myös luontoaktiviteeteissa on kehitettävää. Kaupoissa on tarvetta venäjänkielisen informaation ja palvelun lisäämiseen. Tämä selviää Venäläismatkailun osaamistarpeet tulevaisuudessa -hankkeen seminaarissa, joka pidetään tiistaina Kajaanissa. Esillä ovat uudet tutkimukset sekä vaatimukset osaamisesta. Tutkimuksen mukaan niin ostos- kuin lomamatkailijatkin ovat pääosin tyytyväisiä Kainuuseen. Palvelutasoa ja kielitaitoa pidetään yleisesti hyvinä. Kyselyt tehtiin Vuokatissa ja Kajaanissa, haastattelut Vartiuksessa kesällä 2013. Selvitykseen osallistui 442 matkailijaa. Huono asia Kainuun kannalta on se, että lomayöpymisten kasvu on tyrehtynyt. Vuodelta 2013 venäläisyöpymisiä kirjataan todennäköisesti vähemmin kuin vuonna 2008. Kehittämispäällikkö Mikko Keränen Kajaanin ammattikorkeakoulusta pitää tilannetta huolestuttavana. Venäläisten yöpyminen väheni Sotkamossa kahdeksan prosenttia tammi-marraskuusta 2012 seuraavan vuoden tammi-marraskuu- Moskovalainen Andrei Galjuzov katseli, kun Serafim-poika piirsi. Perhe vieraili Sotkamossa vuodenvaihteessa. hun. ? Arvioisin, että venäläisyöpymisten viime aikainen väheneminen johtuu yhtäältä siitä, että Kainuussa on satsattu pääkohderyhmään eli kotimaisiin perhematkailijoihin, jolloin kovin paljoa resursseja ei ole riittänyt venäläismatkailun kehittämiseen. Kilpailu venäläismatkailijoista on kiristynyt. Esimerkiksi Kaakkois-Suomeen on rakennettu nimenomaan venäläismatkailijoille suunnattuja matkailupalveluja. ? Niin markkinointiin kuin tuotekehitykseen on satsattava, jotta kehityksessä pysytään. Oman lisähaasteensa tuo vielä Venäjän talouskehitys, erityisesti ruplan huomatta devalvoituminen vä- hentänee ulkomaille suuntautuvaa matkailua. puoltava tekijä on se, että taimen elää koko elämänsä jokivesistössä eikä kasvakaan 60-senttiseksi ja lisääntyykin jo pienempänä. Jos kohteeseen lisäksi on jo istutettu taimenia, parantaa se luvansaannin mahdollisuutta. Torvinen suosittelee, että poikkeuslupahakemuksiin on sisällytettävä hyvät perustelut ja että hakemus on käsitelty osakaskunnan yleisessä kokouksessa. nen vuoden tähtäimellä, eikä noin äkillisiin alamitan muutoksiin pysty reagoimaan, Pekka Kyllönen kalankasvattamolta kertoo. Poikkeuslupia myöntämällä ely-keskus haluaa helpottaa myös kalankasvattajien tilannetta. Esimerkiksi Kuhmon Kalalla on altaissaan kasvamassa monen vuoden tarpeisiin järvitaimenia. ? Tätä työtä tehdään mo- ? Uuden alamitan tarkoituksena on turvata luonnonvaraisina esiintyvien kalalajien säilyminen ja niiden lisääntyminen luonnossa. Järvitaimen ei yleensä ole kutenut vielä kertaakaan, jos se pyydetään pois jo 40-senttisenä. Keränen toivoo uusia avauksia. Myös saavutettavuus on iso haaste, sillä muutokset logistiikassa vaikuttavat välittömästi. Ostosmatkailu kehittyy suotuisasti lähinnä Kostamuksen rajoissa. Yli 80 prosenttia venäläisistä ostosmatkailijoista tulee Kostamuksesta. Global Blue Finlandin tax free -tilastojen mukaan verovapaiden ostosten määrä kasvoi Sotkamossa aikavälillä 2009?2012. Myös vuodelle 2013 kirjautui kasvua, joskin kasvutahti ei ollut edellisvuosien tasoa. Mukana tutkimuksessa oli myös Kainuun liitto. MARJATTA KURVINEN/ARKISTO Jos kohteeseen lisäksi on jo istutettu taimenia, parantaa se luvansaannin mahdollisuutta. FAKTA ? Luonnonvesistä pyydetyn järvitaimenen uusi alamitta on 60 senttiä 67 leveysasteen eteläpuolella. Kyseinen leveysaste sijaitsee napapiirin pohjoispuolella.
• SOTKAMO Tiistaina 4. helmikuuta 2014 8 PUHEENAIHEET PERTTI GRANQVIST Uhkailija käytti veistä kurkulla Vuonna 1986 syntynyt sotkamolaismies retuutti rinnuksista 1991 syntynyttä sotkamolaismiestä lauantaita vasten yöllä kello kahden jälkeen Harjukadulla. Rinnuksiin uineella kaverilla oli kädessään teräase, linkkuveitsi. Rinnuksiin hyökännyt oli pitänyt veistä uhrinsa kurkullakin. Paikalle sattuneet sivulliset puuttuivat tilanteeseen ja soittivat paikalle poliisin. Vuonna 1986 syntynyttä miestä epäillään laittomasta uhkauksesta ja toisen vahingoittamiseen sopivan teräaseen hallussapidosta julkisella paikalla. Motiivia hyökkäykseen ei kuulusteluissa selvinnyt. Poliisilta saadun tiedon mukaan miehet tiesivät toisensa, mutta eivät olleet varsinaisesti tuttavia keskenään. Humalainen mies riehui rappukäytävässä Sotkamolaismies riehui lauantaina Kangaskadulla kerrostalon rappukäytävässä. Vuonna 1975 syntynyt mies oli mennyt Kangaskadulla sijaitsevan kerrostalon rappukäytävään alkaen uhoamaan talon asukkaille. Samalla mies kyseli kavereita tappeluun. Uhoamisen lomassa mies hajotti nyrkillä kahden asunnon ovenlasit. Omaisuuden vahingoittamisen yhteydessä mies sai vertavuotia haavoja käsiinsä. Poliisi otti miehen tapahtumapaikalta kiinni ja vei selvittämään päätään. Mies riehui rappukäytävässä noin kello 14.00 aikaan. Juho Härkönen avasi uudistetun Ravintola Messin lauantaina. Messille koitti uusi elämä Tempaus: Helmikuun tipit lahjoitetaan sotaveteraaneille Pertti Granqvist lu oli vain mustunut. Ravintola Messin tuhosi tulipalo kesän kynnyksellä 7. toukokuuta viime vuonna. Ravintoloitsija Juho Härkösen mennessä paikalle tulen runtelemaan yritykseensä oli pubin seinällä olevan kellon viisarit pysähtyneet puoli kuuden kohdalle. ? Palopesäkkeen puoleisen kellotaulun viisarit olivat sulaneet. Toiselta puolen tau- Lauantaina uudelleen avatussa Ravintola Messissä tulipalon runtelema kello on ainoa muisto vanhasta sisustuksesta. ? Tuolla kellonlyömällä loppui eräs aikakausi minun elämästä ja alkoi uusi. Säästin kellon ja laitoin sen näkyvälle paikalle pubin puolelle, Juho Härkönen sanoi. Toukokuun 7. päivän jälkeen Härköseltä on kysytty pertti.granqvist@almamedia.fi Digabi sähköistää ylioppilaskirjoitukset Aino Isojärvi aino.isojarvi@almamedia.fi Ylioppilaskirjoitukset ovat muuttumassa sähköiseen muotoon. Digabi-projektin suunnittelija Toni Pohjanoksa ja projektipäällikkö Matti Lattu kävivät kertomassa Suomussalmen lukiolla kainuunlaisille asteittaisesta ylioppilaskirjoitusten sähköistämisestä, joka tullaan kokonaisuudessaan toteuttamaan vuoteen 2019 mennessä. Aluekoulutukseen osallis- tui yhteensä 46 opettajaa ja it-alan työntekijää Suomussalmelta, Kuhmosta, Sotkamosta, Paltamosta ja Puolangalta. Ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen on osa vuoden 2011 hallitusohjelmaa. Ensimmäiset preliminäärit on tarkoitus järjestää jo keväällä 2016. ? Kuka enää käyttää ainoastaan kynää ja paperia päivittäiseen viestintään? Ei juuri kukaan. Lukiolainen tarvitsee myös tietoteknisiä val- satoja kertoja, milloin ravintola avataan. ? Ravintolan sisustusta on rakennettu 35 päivää, kiinteistöä rempattu 90 päivää ja noin 200 päivää on kulunut erilaisten, byrokratiaan kuuluvien asioiden hoitoon. Vieläkin on joitakin asioita kesken. Ravintola Messin pääsivät korkkaamaan lauantaina ensiksi kutsuvieraat. Jatkossa ravintola on avoinna joka päi- vä. Avajaisissa Juho Härkönen kertoi erikoisesta tempauksesta. Helmikuun aikana henkilökunta kerää kaikki tipit yhteen paikkaan. Rahat lahjoitetaan sotkamolaisille sotaveteraaneille käytettäväksi muun muassa lääkkeiden hankkimiseen. ? Maailmalla asiakkaan saadessa ravintolassa hyvää ruokaa ja juomaa sekä palvelua on tapana antaa tippiä. Palvelemme asiakkaitamme mahdollisimman hyvin ja toivomme asiakkaiden muistavan tipeillä. Nyt tipin antaminen on tehty entistä helpommaksi. miuksia esimerkiksi työelämässä ja jatko-opinnoissa, ja siinä on osasyy, miksi sähköistä järjestelmää tullaan tulevaisuudessa käyttämään, havainnollisti Pohjanoksa. ? Yksi merkittävä asia, mitä voidaan muuttaa tässä vaiheessa, on arviointi, huomautti Lattu. Ravintola Messin rakennuksen tuntevat sotkamolaiset vanhempana kahden köyhän talona. Nimi tulee talon rakennuttajista ja ensimmäisistä omistajista, KansallisOsake Pankista sekä Kajaani Oy:stä. AINO ISOJÄRVI Pääpiirteittäin ylioppilaskirjoitukset tulevat pysymään tekniikasta huolimatta samanlaisina kuin ennenkin. Ylioppilaslautakunta laatii koekysymykset, ja tutkinto tullaan suorittamaan yksilökokeena. Suunnittelija Toni Pohjanoksa korosti, että ylioppilaskokeiden opetussuunnitelman mukaisen mitattavuuden tulee säilyä. Samoin kokeiden on edelleen oltava tasapuolisia. Koevastauksista voitaisiin lähettää ensin otos Ylioppilaslautakunnan sensoreille, jotta nämä pystyisivät antamaan täsmällisemmät arviointiohjeet paikallisille opettajille. Sähköiset kirjoitukset mahdollistavat samalla oppilaan anonymiteetin ja helpottavat opettajia säilyttämään arvioinnioin puolueettomuuden. Sähköinen koejärjestelmä tarjoaa myös edellytykset laajemmalle lähdeaineiston käytölle, ja koetilanteissa voidaan hyödyntää esimerkiksi videomateriaalia.
• TEEMA OPISKELU JA KOULUTUS Teeman löydät myös lehden verkkopalvelusta: www.sotkamolehti.fi JARNO HILTUNEN Matkailuvirkailijaksi keväällä valmistuva aikuisopiskelija Inga Jurvelin oli työssäoppimisjaksolla Hotelli Kalevalassa. Sieltä hän siirtyy Kuhmo-talolle. Matkailua oppimassa Vetovoimainen: Matkailualan hyvä työtilanne näkyy opiskelijamäärissä >> 16 Pystykarsinta palkitsee tekijänsä monin tavoin. <<12 Oppilaitoksilla on keinoja auttaa, jos opiskelu tökkii.<<14 Oma koulu ei kiinnosta Suomussalmella.<<10
• SOTKAMO Tiistaina 4. helmikuuta 2014 10 OPISKELU JA KOULUTUS JUHANI MUSTONEN Vain yhdeksän opiskelijaa jäljellä KAO: Suomussalmen toimipaikalla armonaikaa reilu vuosi Juhani Mustonen juhani.mustonen@almamedia.fi Kainuun ammattiopiston Suomussalmen toimipaikka vetelee viimeisiään. Koska viime syksynä ei saatu kasaan yhtään aloittavaa ryhmää, ollaan siinä tilanteessa, että ensi lukuvuodesta on vaarassa tulla koulun viimeinen. Levyseppähitsaajaksi opiskelee yhdeksän nuoren miehen ryhmä, joka aloitti syksyllä vuonna 2012. Opettaja Simo Oikarinen kertoo, että heitä oli alunperin 17, mutta osa on mennyt töihin, osa muualle kouluun ja osa keskeyttänyt muuten vain. Jos ensi syksyksi ei saada uutta, vähintään kymmenen aloittajan ryhmää, on metallipuolen koulutusta tiedossa vain yhdeksi vuodeksi. ? Ennenkuulumaton hävikki tuli tällä ryhmällä, kun kahdeksan lopetti kesken, Oikarinen kuvailee. Ryhmän pienuuden etuna on se, että laitteita riittää jokaiselle. Nykyistä yhdeksän opiskelijan ryhmää Oikarinen kehuu ? mukavia poikia, jotka ovat ryhmäytyneet hyvin. Osa on erityisopiskelijan statuksella ? heille on annet- FAKTA ? KAO:n Suomussalmen toimipaikassa vain yhdeksän levyseppähitsaajaksi opiskelijaa. ? Viime vuonna ei saatu aloittavaa ryhmää, joten nykyiset opiskelijat uhkaavat jäädä viimeisiksi. ? Ensisijaisia hakijoita tarvittaisiin vähintään kymmenen. ? Vasta korjattu asuntola, jossa tilaa yllin kyllin. ? Laitteita riittää jokaiselle. ? Tehdään tilaustöitä. Seppo Nyman esitteli ysiluokkalaisille pojille KAO:n metallipuolen tiloja ja työvälineitä. ? Tukea annetaan erityisopiskelijoille. tava tukea yhteisissä aineissa. Käytännön työt sujuvat kaikilta. Levyseppähitsaajan koulutus sopii Oikarisen mukaan kenelle vain, joka haluaa perusammattiin. Kädentaidoista ja terävästi leikkaavasta päästä on hyötyä kaikille. Simo Oikarinen kävi aikoinaan itse metallipuolen eikä ole katunut. Hän pitää ammattikoulua ?tosimiesten kouluna? ja huomauttaa, että hänen oppilaansa ovat pärjänneet hyvin koulun jälkeen ? monikaan ei ole työttömänä. .DLQXXQWLH .XKPR WRLPLWXV NXKPRODLQHQ#DOPDPHGLD ¿ 3llWRLPLWWDMD 0DUWWL +XXVNR S .HVNXVNDWX 6RWNDPR WRLPLWXV VRWNDPROHKWL#DOPDPHGLD ¿ 3llWRLPLWWDMD 0DUWWL +XXVNR S $OXHWXRWWDMD -XNND .HUlQHQ S .DXSSDNDWX 6XRPXVVDOPL WRLPLWXV \ODNDLQXX#DOPDPHGLD ¿ 3llWRLPLWWDMD 0DUWWL +XXVNR S 8XWLVWXRWWDMD 6LUNNX 5DXWLR S .XVWDQWDMD $OPD 0HGLD .XVWDQQXV 2\ 3DLQRSDLNND 6XRPDODLQHQ /HKWLSDLQR 2\ .DMDDQL Opiskelijat tekevät ohjattuina monenlaista. Suurin osa heidän tekemistään töistä on tilaustöitä asiakkaille. Kaikki eivät ole tietoisia, mitä koululla on mahdollista teettää. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, hinta-laatu -suhde on kohdallaan. Oppilastöinä on syntynyt vaativiakin luomuksia, muun muassa savustimia, saunan kiukaita, erilaisia auroja ja muita metallisia työtarvikkeita. Ammattiin valmistavassa opiskelussa on tärkeää myös työelämään tutustuminen. Simo Oikarinen näkee sen mielekkääksi oppilaan sosiaalistumisen kannalta. Viime viikolla kävi Ruukinkankaan yläkoulun oppilaita tutustumassa metallipuolen koulutukseen. Opettaja Seppo Nyman esitteli heille koulun toimintaa ja laitteita. Torstaina vierailulla olleesta neljän pojan ryhmästä vain yksi oli kiinnostunut aloittamaan opiskelun nimenomaan Suomussalmella. Hänellä oli perusteena se, että koulumatkat olisi helpompaa järjestää. Muilla kolmella oli mielessään Kajaaniin meno. Aiemmin viikolla kävi kaksi poikaa, eivätkä hekään tuntuneet kovin innokkailta aloittamaan Suomussalmella. Seppo Nyman sanoo, että monet pojista ovat puhuneet autopuolesta. Se kiinnostaisi edelleen enemmän. Hyrynsalmelta on onneksi saatu muutamia poikia levyseppähitsaajan koulutukseen. Takavuosina yläasteelta oli kiinnostuneita enemmänkin. Jokavuotiseen Taitaja-kisaan osallistuneitakin löytyi hakijoista. Joillekin tutustumiskäynnit ovat enemmän vaihtelua normaaliin koulunkäyntiin kuin tosi mielellä tulevaan oppilaitokseen tutustumista. Simo Oikarinen vetoaa vanhempiin, että nämä ajattelisivat, että homma kuihtuu täällä, kun oppilaita ei ole. Kaikilla kun ei ole mieltä mennä lukioon, joten sitten suuntana näyttää olevan Kajaani. Toisaalta pienessä yksikössä on ongelmiakin. Opettajat saavat hoitaa kaiken, kun isommassa on monenlaisia työntekijöitä asioista huolehtimassa. Suomussalmella on hyvä asuntola. Se on peruskorjattu, mutta tällä hetkellä siellä asuu lähes pelkästään lukion oppilaita. Paitsi levyseppähitsaajia, valmistuu KAO:n Suomussalmen toimipaikasta myös lähihoitajia. Heitä on jäljellä vielä kaksi ryhmää, mutta armonaikaa silläkin puolella vain yksi vuosi, jos ei lisää hakijoita löydy. Opiskelulle ei ole ikärajoja ? Nyt on koulut meikäläisen osalta käyty. En enää koulun penkkejä kulutta?, moni on tokaissut päästötodistus kourassa koulun pihalla. Sähäkimmät ovat vielä polttaneet koulukirjansa uudenlaisen vapauden huumassa. Mutta harva on koulusta ja opiskelusta kokonaan eroon päässyt. Sillä koulusta töihin ja töistä eläkkeelle kaava ei enää toimi. Vaikka työpaikka pysyisikin samana läpi vuosien, ennen työuran alkua hankitut opit eivät loppuun asti kanna. Työpaikoilla järjestetään säännöllisesti koulutuksia ja työntekijät voivat hakeutua niihin myös omasta halustaan. Moni työikäinen opiskelee vapaa-ajallaan- kin. Siihen tarjoavat Kainuussa hyviä mahdollisuuksia kansalaisopistot. Opinto-ohjelmat ovat monipuolisia. Kansanopistojen kautta pääsee kätevästi myös avoimiin yliopistoopintoihin. Opiskelu ei enää ole aikaan ja paikkaan sidottua kehittyneiden etäopiskelumuotojen ja -yhteyksien ansiosta. Käytettävät ohjelmat ovat niin yksinkertaisia, että niiden takia ei tarvitse arkailla opintojen aloittamista. Kannattaa muistaa, että uuden oppimiselle ei ole ala- tai yläikarajoja. Jos jokin tutkinto jäi nuorena suorittamatta, unelman voi toteuttaa myöhemminkin. Sirkku Rautio
• Tiistaina 4. helmikuuta 2014 SOTKAMO OPISKELU JA KOULUTUS 11 ?Nykylukio jäänyt ajastaan jälkeen? Suomen Lukiolaisten Liitto ihmettelee lukion tuntijaosta parhaillaan käytävää keskustelua. Lukiolaisten Liiton mukaan yleissivistyksen kannalta olennaista ei ole, montako kurssia opiskelija lukee tiettyä ainetta lukiossa. Koko kansan yhteinen sivistyspohja rakennetaan jo peruskoulussa, jonka koko ikäluokka käy. Lukio ei ole pelkkä peruskoulun jatke. ? Haluan, että tulevaisuuden lukiossa opiskelijoiden on voitava painottaa jatko- opintojensa kannalta tärkeitä aineita, sanoo liiton puheenjohtaja Otto Ahoniemi. Liitto puolustaa julkisuudessa kovin sanoin parjattua tuntijaon A-mallia, jossa oppiaineiden valinnaisuus kohdistuu niin kutsuttuihin koreihin. Korimallissa opiskelijan tulisi opiskella vähintään kymmenen kurssia luonnontieteitä ja kymmenen kurssia yhteiskunnallis-humanistisia aineita. ? Toisin kuin julkisessa keskustelussa väitetään, 8XGLVWDPPH P\\PlOll nuoret osaavat tehdä valintoja, varsinkin kun uudessa tuntijaossa lisätään opintoohjausta. On käsittämätön ajatus, että nuori, joka perehtyy syvällisesti yhteiskuntaoppiin mutta jättää psykologian opiskelun vähemmälle, olisi läpeensä sivistymätön, Ahoniemi jatkaa. Ahoniemi toivoo, että tuntijakokeskustelijat todella perehtyisivät esitykseen. Lukiolaisten Liiton mielestä nykylukio on jäänyt ajastaan jälkeen. Sirpaleinen ja täyteen ahdettu lukiokoulutus ei kykene vastaamaan nykymaailman haasteisiin eikä antamaan jatko-opintovalmiuksia. coolisti duuniin! Meillä opiskelussa on tekemisen meininki ja tekemisessä ilo. Kun sinulla on oma haaveammatti, me tarjoamme siihen koulutuksen. Yhteishaku 24.2.-14.3.2014! www.opintopolku.? ? PALJON EDULLISIA HUONEKALUJA 5(02177,0<<17, Kaikki seinävalaisimet Maskun tuotteet Meiltä saat myös ? TOIMISTOKALUSTEET ? SÄLEKAIHTIMET + ASENNUS Koroton maksuaika jopa 30 kk (kysy Matot www.kao.? Iskun tuotteet Koulukatu 14, Kuhmo, p. 0400 875 417 www.emkaluste.? Avoinna ma-pe 9-17, la 9-13 Aktiiiviraha -rahoitusta) Ilmainen kasaus ja kotiinkuljetus Meiltä myös tulkkausja käännöspalvelut Kajaani Kuhmo Kuusamo suomussalmi Vuokatti Oletko sinä pohjoista tekoa? Jos olet liekeissä pää kylmänä, hae Lapin ammattikorkeakouluun. Siinä on sama henki kuin sinussa. Metsätalousinsinöörinä ja agrologina teet merkityksellistä työtä aitojen ihmisten ja asioiden parissa. AMK-tutkintoon johtava koulutus P ,;515,. ? ? P )=<?=$15><.4<.4ýý;. ? ? P )=<?=$15><.4<.4ýý;. ? ? $.0>.<05>1>=>0<)4$ Ylempään AMK -tutkintoon johtava koulutus P 1>).()4 0?B=ý4 <>>44.==)1>] ,;515,. ?B1)38. ? ? )=<?=$15><.4<.4ýý;. ?B1)38. ? Hakuaika 3.3.?1.4.2014. www.lapinamk.? Kemi ¤ Rovaniemi ¤ Tornio Teemana 4.3. 5DNHQWDPLQHQ 6LVXVWDPLQHQ
• SOTKAMO Tiistaina 4. helmikuuta 2014 12 OPISKELU JA KOULUTUS KYSYIMME Mikä on tärkein koulusta saamasi oppi? Galina Malinen, Kuhmo: Käsityöt ja leipominen. Taisto Heikkinen, Kuhmo: Liikunta oli tärkein. Liikunta on säilymyt elämässä mukana. Oskari Dyster, Vuolijoki: Kirjoitustaito, lukutaito ja toisten huomioiminen. Kaikkien ihmisten kanssa toimeen tuleminen. Paavo Piirainen, Kajaani: Ehkä se, että ollaan ystävällisiä toisille ihmisille. Kunnioitetaan ja arvostetaan muita ihmisiä. Viivi Pitkänen, Hyrynsalmi. Olen oppinut tulemaan toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Puita kouliessa oppii my Metsänhoito: Pystykarsinta palkitsee ahertajan monin tavoin Puut ovat kuten ihmisiä. Ja toisinpäin, ihmiset ovat kuin puita. Ne ovat selkeitä yksilöitä, kasvavat hitaasti, elävät vanhoiksi sekä kärsivät monista ympäristönsä ongelmista. Tuo näkemys on sisäistynyt pikku hiljaa metsäkokemusten lisääntyessä ikääntymiseni myötä. Metsätyöt kuuluivat lapsuuteni ja nuoruuteni vuosiin kuten useimmilla muillakin maaseudun pojilla. Opiskelu- ja opettajavuosieni aikana nuo työt jäivät vapaa-aikojen ja lomien aikaisiksi harrastuksiksi, mutta nyt eläkeläisenä ne ovat taas merkittävä osa elämäni kuntoliikuntaa ja merkitystä. Talvisin olen pystykarsinut kotini nuoria, jopa lähes tukkipuukokoisia männiköitä. Jo viides sandvikilainen sahanterä on menossa, ja vain osa Pellin lisäpalstamme 30-50 ?vuotiaista männiköistä on vielä karsimatta. Kun keho työskentelee tuossa yksinkertaisessa joskin raskaassa työssä, saavat aivot olla aika lailla vapaalla. Niinpä lähes väkisin on tullut mieleeni, että tuo pystykarsinta on vähän samanlaista kuin meillä ihmisillä lasten ja nuorten opastus, kasvatus ja koulutus. Karsintaa voisi kuvata myös sanalla sivistäminen, sillä onhan sana alun perin tarkoittanut pellavan käsittelyn viimeistä vaihetta ennen kehruuta langoiksi. Tuolloin sianharjaksista tehdyllä sualla oli harjattu sormauksen eli kouraan sopivan pellavatukun viimeiset päistäreet. Kun nuorista puista karsitaan joko kuivettuneet, vialliset tai liian alhaalla olevat tuoreet oksat 4-6 metrin kor- A Pystykarsinta on vähän samanlaista kuin meillä ihmisillä lasten ja nuorten opastus, kasvatus ja koulutus.? keuteen saakka, niin aikoinaan joskus 50-100 vuoden päästä niistä tulee, jos Luoja suo, valiopuita, joiden suorasta ja oksattomasta rungosta saa erinomaista rakennus-, huonekalu- tai muuta korkealuokkaista materiaalia. Nuo erilaiset karsittavat mänty-yksilöt ovat kuten nuoria ihmisiä, jotka ovat eri syistä kehittyneet erilaisiksi. Vähiten karsittavaa on sopivan tiheässä, aika karulla kasvumaalla kasvaneissa puissa. Ne ovat myös solakoita, ylöspäin kurottelevia runkoja, joiden elävät lehvät ovat yläkolmanneksessa, ja alaosan kuivat oksat karisevat luonnostaan. Usein tarvitaan kuitenkin harvennusta, mutta jos se viivästyy vaikka kymmenenkin vuotta, niin puusta ei enää saa millään kelvollista, vaan se kasvaa honteloksi roikulaksi, joka on herkkä lumi- ja myrskytuhoille. Liian tiheissä metsissä Alpo Komulainen ?mäntyä sivistämässä?. myös juuristokilpailu heikentää helposti vähänkin tässä kilpailussa jälkeen jääneiden kiinnittymistä isänmaan kamaraan. Kaikkein työläin ja toivottomin tapaus on rehevällä maalla väljästi kasvanut mänty. Se on oikea oksaturilas, jonka pahkainen ja paksutyvinen runko kelvannee aikanaan vain paperin raakaaineeksi tai polttopuuksi. Tällaisista yksilöistä voi kyllä kehittyä joskus komeita maisemapuita, joita tullaan ihastelemaan kauempaakin, mutta ei niitä ole mielekästä joka paikassa kasvattaa. Myös kaksihaaraiset tai useasti latvaa vaihtaneet puut ovat vaikeita karsia sopiviksi. Lisäksi ne sairastuvat helposti ja kuolevat kun niitä joutuu kovalla kädellä typistelemään. Joissakin puissa kuivat oksat ovat kuin rautanauloja, jotka eivät tahdo millään katkeilla, toisista taas oksajätteet karisevat yhdellä kepin huitaisulla. Näin taitaa olla meissä ihmisissäkin, että jotkut karistavat haittansa ja virheensä itse, mutta toisista ne eivät lähde millään, vaan ne istuvat tiukasti kuin pihkaoksa. Mutta annapa olla, että pakkasherra laskee lämpömittaria -30 asteen huonommalle puolelle. Silloin sitkainkin kuivaoksa pärähtää hangelle jo kohtuullisella lyönnillä. Myös myrsky ja lumi karistavat kuolleita oksia. Viime syystalven myrskyt repivät muun muassa lukuisista kaksihaaraisista puista toisen haaran maahan. Tunnettuahan on, että kun kansojen olot sopivasti vai- Noin 35-vuotiasta männikköä, jonka A pitäen itselleen kasvutilaa muita teho keutuvat, niin yksilöt jalostuvat, ja joutava ja sairas karisee pois kasvun ja kehityksen tieltä. Saa nähdä karisteleeko yhteiskuntia ravisteleva rakennemuutosten aikaansaama talous- ja työttömyyskriisi meistä mitään? Jos mäntytaimikko on kasvanut liian tiheässä, käy niin, että osa nuorista puista ei pärjää kilpailussa vaan kuolee heikkouttaan tai valon puutteeseen. Liika kilpailu ja ahtaus tai- Opintoja, elämyksiä, toimintaa SA NIITTYLAHDES 14.3. haussa 24.2. Kevään yhteis t Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja Tutustu ja hae netissä! t Avoimen yliopiston linja t Erä- ja luonto-opaskoulutus t Terveysliikunnan ohjaus t Näyttelijäntyön koulutus - Teatteri Rajarikko t Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Pasi Viinikainen, Suomussalmi: Ahkera ja määrätietoinen opiskelu luo pohjaa tulevaisuudelle. Tutustu osoitteissa: www.pkky.?/pko ja www.pkky.?/amoni Tutustu netissä myös muihin koulutuksiimme!
• Tiistaina 4. helmikuuta 2014 SOTKAMO OPISKELU JA KOULUTUS 13 yös ihmisestä HAE NYT Haapaveden Opistoon! 3RONXMD WXOHYDLVXXWHHQ ALPO KOMULAINEN Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 120 ov Valmistuttuasi voit työskennellä lasten ja nuorten parissa sekä ohjata eri-ikäisten monipuolista vapaa-ajantoimintaa. Lisätiedot: Lehtori Sini Hemmilä Tieto- ja kirjastopalvelujen koulutusohjelma 120 ov (liiketalouden perustutkinto, merkonomi) Saat opinnoista hyvät valmiudet toimia sekä kirjasto- että kulttuurialan eri tehtävissä. Lisätiedot: Lehtori Ulla-Mari Kivi Haku: 24.2. - 14.3.2014 ZZZ KDDSRS IL Alpo Komulainen on karsinut neljän metrin korkeuteen. Kuviolle on jätetty yksi väljästi kasvanut karilas, joka on ?ahnehtinut? taimesta okkaammin. taa olla monelle nuorelle ihmisellekin tukahduttavaa, mutta sopiva ponnistelu ja kanssaeläjien kohtuullinen tuki ja tuuppiminen voi edistää kasvua ja kehittymistä laadukkaaksi kansansa yksilöksi. Tällaiset mietteet ovat virkistäneet henkeäni, kun olen jo kymmenen talven aikana tiputellut oksia useimmiten ainakin kertaalleen harvennetuista männiköistä. Myös yhtiöt ja metsähallitus kokeilivat taannoin pystykarsintaa metsissään, mutta luopuivat siitä muutaman vuoden kokeilun jälkeen. En ihmettele yhtään tätä, sillä karsittavina olivat liian harvaan ja usein liian reheville maille istutetut männiköt. Hommassa taisivat olla kulut paljon suurempia kuin epävarmassa tulevaisuudessa mahdollisesti realisoituva tuotto. Kun metsäkeskuksen met- säinsinööri kävi tarkistamassa viimeisintä pystykarsintaaluettani, niin hän sanoi, että Sotkamossa oli sinä vuonna (toukokuu 2011) vain kaksi pystykarsintaan kemera-tukea hakenutta metsänomistajaa. Toinen oli ollut Lukkarilan Eino, jonka metsätyöt ovat olleet ainakin minulle eräänlaisia metsänkäsittelyn esikuvia. Tuo valtion maksama kemera-tuki ei ole suinkaan ollut päämotiivini harrastuk- Haluttu ja siksi luettu selleni. Voin kokemukseni perusteella vakuuttaa, että pystykarsinta palkitsee tekijänsä kuntona, virkistyksenä ja silmää ja mieltä ilahduttavana lopputuloksena, josta ovat nauttineet monet muutkin, puhumattakaan metsän vakiasukkaista kuten, puolukoista, sienistä, metsäpeuroista, metsoista, leppälinnuista ja monista muista. Alpo Komulainen LE LME HTEÄ KO yhdellä laskulla 0 70 ?/pmm+alv. Meillä valmistettaviin ilmoituksiin valmistuslisä 0,05 ?/pmm. Teemana 5DNHQWDPLQHQ 6LVXVWDPLQHQ Aineistopäivä ke 26.2. Esim. 2x50 pmm (82x50 mm) 70 ? 2x90 pmm (82x90 mm) 126 ? 2x150 pmm (82x150 mm) 210 ? 3x90 pmm (125x90 mm) 189 ? 3x180 pmm (125x180 mm) 356 ? Lukijoita 52.000 kpl! Meillä valmistettavien ilmoitusten hintoihin lisätään valmistuslisä 0,05 ?/pmm. Muut koot ? pyydä tarjous! Haluitteathluasni olevan ilmo Hintoihin lisätään alv 24% + KATTAVAA + VAIVATONTA + TEHOKASTA + EDULLISTA Sanna Koivusalo p. 040 587 2067 sanna.koivusalo@almamedia.? Seuraavat teemat Huhtikuu ti 1.4. Liikenne, ajoneuvot Toukokuu ti 6.5. Piha ja puutarha Eine Kotamaa p. 050 315 5849 eine.kotamaa@almamedia.? Kysy tarjousta myö s verkkopalveluistamm e! Verkossa yli 16 000 kävijää viikossa. Titta Toivanen p. 040 751 1749 titta.toivanen@almamedia.?
• SOTKAMO Tiistaina 4. helmikuuta 2014 14 OPISKELU JA KOULUTUS Koulu tukee opiskelijaa ongelmissa Tukitoimet: Koululla on monta keinoa tukea, jos opiskelun jatkaminen tuntuu opiskelijasta mahdottomalta Marjatta Kurvinen marjatta.kurvinen@almamedia.fi Jos opiskelun jatkaminen tuntuu mahdottomalta, on oppilaitoksilla monta keinoa auttaa. Koulu voi järjestää yksilöllistä tukea, tehdä esimerkiksi käytännönläheisemmän opiskelusuunnitelman tai ohjata oppilaan esimerkiksi opinto-ohjaajan tai kuraattorin juttusille. ? Jos huomaat, että joku asia vaikuttaa elämääsi niin, että se häiritsee tavoitteiden saavuttamista etkä pysty asiaa omin voimin ratkaisemaan, älä jää puntaroimaan asiaa yksin liian pitkäksi aikaa, neuvoo koulukuraattori Jukka Mannermaa. Mannermaan pääasiallinen työnantaja on Sotkamon lukio, mutta hän työskentelee joka viikko myös Kainuun ammattiopistolla Kuhmossa ja Vuokatissa. Opiskelun etenemistä seuraa ryhmänohjaaja, joka on joku opettajista. Jos opiskelija on esimerkiksi paljon poissa koulusta ja harkitsee koulun lopettamista kesken, ryhmänohjaaja ottaa asian puheeksi opiskelijan kanssa. Hän voi puhua opiskelijan tilanteesta myös koulun hyvinvointiryhmässä opinto-ohjaajan ja kuraattorin kanssa. ? Pyrimme ottamaan selville, mistä poissaolot johtuvat ja mikä on keskeyttämisen motivaatio, kertoo Mannermaa. Joskus keskeyttämisen syy voi olla positiivinenkin. Näin on esimerkiksi silloin, kun opiskelija on siirtymässä opiskelemaan muualle. Entä jos syy ei ole pätevä? ? Minä en kyseenalaista kenenkään esittämää syytä, sanoo Mannermaa. Hänen mukaansa on tärkeää selvittää syy ja keskustella siitä. Voi esimerkiksi olla, että vaikka opiskelijan alkukartoitus on tehty, on oppimisvaikeus jäänyt huomaamatta ja opiskelu on käynyt liian raskaaksi. Ja jos oppilas sanoo, että opiskelu on liian raskasta, se syy otetaan vakavasti. ? Tämän ongelman ratkaisemiseen on keinoja, joita otetaan käyttöön varsinkin siinä tapauksessa, jos opiskelija kokee opiskelevansa oikeaa alaa ja motivaatio on olemassa. Mannermaa vakuuttaa, että kaikki oppivat, mutta oppimistavat ovat erilaisia. Jos joku oppii paremmin käytännön kautta, voidaan käytännön opetusta painottaa enemmän. Tai voidaan järjestää vaikka rauhallisempi oppimistila, jos kyse on siitä. Keinoja riittää. TUKITOIMIA ? Kainuun ammattiopistossa Kuhmossa tarjolla olevia tukitoimia opiskelijoille: ? 1. yksilöllinen tuki ? 2. henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat ? 3. opinto-ohjaajan palvelut ? 4. kuraattorin palvelut (Jukka Mannermaa käy yhtenä päivänä viikossa) ? 5. psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut ? 6. psykologin palvelut (koulupsykologia ei ole) ? 7. terveydenhoitajan palvelut ? 8. etsivä nuorisotyö (tänne ohjataan kaikki koulunsa kesken jättäneet alle 29-vuotiaat) Sirpa Seppänen jatkaa liiketalouden opintoja, Tiia Lautamäki ja Kati Pihlajaniemi ovat lopettaneet. Kuva Kuraattorin ominta alaa on kuitenkin kouluun liittymättömien asioiden selvittely opiskelijan kanssa. Työhön voidaan ottaa mukaan myös huoltaja ja otetaankin, jos opiskelija on alaikäinen. Opiskeluongelmien taustalta voi löytyä taloudellisia syitä, alkoholin käyttöä tai esimerkiksi vanhempien työttömyyttä. ? On hyvä tuumata yhdessä ratkaisuja, Mannermaa sanoo ja neuvoo: Itse kunkin ? niin opiskeli- jan kuin kenen tahansa aikuisen ? on syytä miettiä omia valintojaan. Mihin suuntaan haluaa itseään viedä? Miten nukun, syön, liikunko tarpeeksi? Ja jos huomaa säännöllisesti tekevänsä huonoja valintoja, niin miksi niin käy? Pakolla ei ketään tietenkään koulussa voi pitää. Jos lopettamispäätös on vakaa eivätkä tukitoimet auta, niin kuraattori ohjaa opiskelijan Etsivän nuorisotyön pakeille. Etsivä nuorisotyö on laki- Ammattiopiskelun into vähentymässä Ammatillisen koulutus opiskelijamäärät ovat laskusuhdanteessa sekä Suomussalmella että Kuhmossa, käy ilmi kuntien tilastoista. Kahdesta kunnasta vain Kuhmon kokonaiskehitys on ollut nousujohteista. Vuoden 2013 alusta asti Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos on vastannut ammatillisen koulutuksen järjestämisestä Kuhmossa ja Suomussalmella. Kunnat vastaavat itse valtionosuuden ylittävistä kustannuksista Kajaanin kaupungille. Vuonna 2008 julkaistussa Ylä-Kainuun toisen asteen koulutuksen tulevaisuudenpolku -työryhmän raportissa ennustettiin, että Suomussalmella olisi kokonaisuudessaan 122 ammatillista opiskelijaa vuonna 2015. Tammikuussa 2014 läsnäolevia opiskelijoita oli yhteensä 32. Heistä 10 opiskelee kone- ja metallialaa ja 22 lähihoitajaksi. Paitsi että määrät eivät kohtaa ennustetta, ne ovat myös laskeneet runsaasti viiden vuoden takaisesta, jolloin opiskelijoita oli yhteenä 147. Kahdesta kunnasta vain Kuhmon kokonaiskehitys ammatillisen koulutuksen oppilasmäärissä on ollut nousujohteista. sääteistä. Sen pääasiallisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella. Etsivä nuorisotyö toimii Kuhmon lisäksi myös Sotkamossa ja Suomussalmella. Koulun lopettamisesta voi seurata myös taloudellisia seuraamuksia. Te-toimisto voi keskeyttää tuen maksamisen, jos alle 25-vuotias ammatillista koulutusta vailla oleva nuori ei hae yhteishaussa kevään koulutukseen. Näillä toimilla pyritään pi- tämään nuoret aktiivisina. Tammikuussa 2009 tilastoissa näkyi läsnä olevana 31 autopuolen opiskelijaa, 45 kone- ja metallialan opiskelijaa, 7 sähköalan opiskelijaa, 43 lähihoitajaopiskelijaa sekä 21 kokkiopiskelijaa. oli 10 opiskelijaa. Toisaalta määrissä on ollut kasvua, sillä Kuhmon vastaavassa toisen asteen koulutuksen tulevaisuuspolku -työrymän raportissa ennustettiin vuonna 2007, että Kuhmossa ammatillisia opiskelijoita olisi yhteensä 59 vuonna 2015. Myös Kuhmossa opiskelijoiden määrä on hieman laskenut. Tammikuussa 2014 läsnä olevia opiskelijoita oli yhteensä 72. Heistä tekniikan ja liikenteen alaa opiskelee 35, rakennusalan perustutkintoa niin ikään 35 ja liiketalouden alaa 37 opiskelijaa. Tammikuussa 2009 opiskelijamäärä oli hieman korkeampi, 94. Tuolloin tekniikan ja liikenteen alaa opiskeli 75 opiskelijaa, liiketalouden alaa 19 opiskelijaa ja AVA-ryhmässä Kainuussa tilanne on Mannermaan mukaan hyvä. Nuorista pidetään Mannermaan mukaan hyvää huolta ja erilaista tukea on hyvin tarjolla. Kainuun ammattiopistossa opintonsa keskeyttäviä on valtakunnallisesti vertailtuna harvinaisen vähän. Esimerkiksi Kainuun ammattiopiston Kuhmon toimipaikassa opiskelun keskeytti syksyllä vain 3 opiskelijaa. Koko ammattiopistossa keskeyttämisprosentti on vain 3,3. Kajaanin kaupungin ammatillisen koulutuksen järjestämislupa tulee leikkautumaan vuonna 2014?2016. Tämä vie yhteensä 190 koulutuspaikkaa, mutta toisaalta noudattaa väestörakenteen muutosta, joka tapahtuisi vastaavalla tavalla myös ilman leikkausta. Muita haasteita toisen asteen koulutukselle Kainuussa tuo ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoituksen leikkaus.
• Tiistaina 4. helmikuuta 2014 SOTKAMO OPISKELU JA KOULUTUS 15 Yrittäjänä Kuhmossa ? ?????????? ^?????? <?????? /?????? ??????? ? ??????? ?? ???? ???????????? ???? ?????? W????????? ????? ???? ????????? ???? ??????? ????? ??????????? ?????? ??????????? ??????? ?? ?????? ???????? ??? ????? ????????? ??????? ^???????? ?????? <?? ^?????? on otettu koulun alkamispäivänä Kuhmossa. Kolmesta vain Sirpa jatkaa Marjatta Kurvinen marjatta.kurvinen@almamedia.fi Haastattelin elokuussa Kainuun ammattiopiston pihalla Kuhmossa kolmea satunnaisesti valitsemaani liiketalouden opintoja aloittelevaa nuorta. Mitä heille kuuluu? Sotkamolainen Sirpa Seppänen oli tullut Kuhmoon, kun ei ollut päässyt siihen koulutukseen, mihin ensisijaisesti haki. Sirpa kertoo nyt: ? Koulu on lähtenyt ihan hyvin käyntiin. Opiskelumotivaatio on löytynyt tässä pikkuhiljaa matkan varrella. En osaa sanoa, miten koulu on auttanut sen löytymisessä, mutta ala alkoi vain pikkuhiljaa kiinnostamaan. Kuhmolainen Kati Pihlajaniemi kertoi jo aloituspäivänä, ettei hän viihdu koulun penkillä. Hän lopetti koulun joulukuussa, koska hän koki, että ala oli hänelle väärä. Tiia Lautamäki on myös lopettanut koulun. Poissaoloja tuli sairastelun takia syksyllä paljon, koulukin uhkaili erottamisella ja 22. marraskuuta hän lopetti. Tiian piti puolisonsa kanssa muuttaa Kuhmosta pois, mutta he asuvat yhä Ylä-Vieksillä. Tiia aikoo yhteishaussa hakea jälleen uuteen koulutukseen. Kuhmossa ammattiopiston keskeytti syksyllä yhteensä vain 3 opiskelijaa. D?????? ?? ????????? ?????????? ?????????? ????????????? ??????? ????????? ??? ???????? ??????????? ?????? ??????????????????????? ?? ??????????????? ???? ???????????? ???????? ????????????? K? ?????? ????? ?? ??????? ???????? ???????????? ????? ???????? ?????????? ?????? ??? ??????????? ??????? <???? D? <??? D????? ?????????? ?? ????? ??????? <??????? ????????? ????????????? ?? ??? ???????? ?? ????????????????? d????? ???????? ?????????? ???? ????? ??? ???? ????? ????????????? ???? ?? ???????? ?????? ^? ?? ????? ????? ???? ?????? ????? ???????? ????? ??????? ??????? ????? ??????? ?? ???????? ,?????? ??? ?????? ?????? ?? ????????? K??? ??????? ???????????? ???????????????? ???????????? ????? ?? ???????? ?????????? ???????? <???????? ??? <????? ???? ???? <?????????? >?????????????? ???????????????????? AINOLAN KURSSIT KUHMOSSA Luokkahuoneesta luontoon Maiju Korhonen toimitus.ylakainuu@almamedia.fi Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet uudistetaan Suomessa noin kymmenen vuoden välein. Seuraava uudistus on kulman takana, sillä uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön vuonna 2016. Uudistus korostaa myös monipuolisten työtapojen käyttöä koulutyössä. ? Haluamme tuoda esille, että on muitakin tapoja opiskella, kuin kirjasta lukemi- nen. Kannustamme esimerkiksi kokeellisuuteen ja siihen, että oppilaat voisivat mennä oikeasti ulos luontoon ja tuntea omin käsin, miltä eri kasvit tuntuvat. Opetussuunnitelma rohkaisee opettajia kuuntelemaan oppilaitaan ja toteuttamaan opetusta heidän tarpeidensa mukaan, opetusneuvos Erja Vitikka sanoo. Tarpeita uudistukselle asettavat etenkin lasten ja nuorten toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Lisäksi yksi keskeinen näkö- kulma ovat mediataitojen sekä tieto- ja viestintätekniikan hallitsemiseen liittyvät tarpeet. ? Monelle oppilaalle tietokoneen käyttö oppimisen välineenä on mieluista ja motivoivaa. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on parantaa oppilaiden hyvinvointia ja oppimismotivaatiota, Vitikka kertoo. Perusteet antavat raamit kunta- ja koulukohtaiselle opetussuunnitelmatyölle. Kunnat ja koulut päättävät itse, millaisia oppimateriaaleja ja työvälineitä he käyttävät. Opetushallitus antaa uuden opetussuunnitelman myötä lähinnä ohjeita erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntämiseen. D??????? ??????????? ??????????? ???????????????????? ? ????? ??????? ??????????? ???? ??????? ??? ??? ??????? ??????? ????????? ???????? ?? ??????????? ????????? d??? ??????? ??????????? ??????????????? d? ????? ??? ??????????? <????? ???? ???? ???? ????? ???? ??? ????????? >? ????? ??? ?????????? <?????????? ,dd ?,?????????? ???? ?????????? ??????????? ??????? ??????? ?????? ???????? d? ????? ??? ?????? ????? W???????? ?????? ????????? ????????? ??????????? ???????????? ,???? ??? ?? ????? D????? ?????? ???? ? ?????? d??????????????? ??????? ???????????????????? >? ???? ??? ???? ? ????? d???? ????????? ?????????? ??? ???? ?? ??????????? ????????? ?????????? ????????? ??????????? ?? ???????? ?????? d???? ???????? ????????????? ?? ????????????? ????????? ????????? ???????????????? ????? ???????? ?????? ???????? ???? ????? ???? ???????? ???????? ??????? ?? ????????????? ,????? ?? ?????? D????? ?????? ???? ?? ???????? /????????????? ??????????? ?????????????????????????
• SOTKAMO Tiistaina 4. helmikuuta 2014 16 OPISKELU JA KOULUTUS Matkailukoulutus vetää nyt nuoria AKKE VIRTANEN ja siinä sai soveltaa käytäntöön teoriaopintoja. Kuhmon jälkeen hän siirtyi Sotkamoon, Katinkultaan, joka osoittautui aivan toisenlaiseksi harjoitteluympäristöksi. Matkailualan monipuolisuus avautuu konkreettisesti erilaisten työssäoppimispaikkojen kautta. ? Katinkullasssa on ihan erilainen teema. Kaleva Spritissä oli itsenäistä työskentelyä ja täällä tehdään yhteisönä. Väyrynen toteaa koulutuksessa käydyn läpi asioita siivouksesta yrittäjyyteen. Matkailuala: Matkailualalla uskotaan töitä riittävän Jarno Hiltunen jarno.hiltunen@almamedia.fi ? Matkailuala on niin suosittu koulutusala, että ensisijaisia hakijoita on aina enemmän kuin aloituspaikkoja, kertoo opettaja ja tiimivastaava Heli Luhtaniemi Kainuun ammattiopistolta (KAO). Matkailuala työllistää Luhtaniemen mukaan yli 11 prosenttia yksityisillä palvelualoilla työskentelevistä reilusta miljoonasta suomalaisesta ja tarjoaa työpaikan yli 130 000 henkilölle Suomessa. Matkailu- ja ravintola-alan työvoiman määrä kasvoi vuosina 1995?2011 jopa 35 prosenttia samalla kun useat muut toimialat vähensivät työvoimaansa. Matkailuala on osa palvelualaa ja työllistymisnäkökohdat Kainuussa hyvät. ? Laaja-alainen koulutus turvaa työllistymisen, Luhtaniemi lisää. Ei siis ihme, että KAO:n Vuokatin toimipisteen matkailukoulutus vetää puoleensa. Matkailupalvelujen kysyntä on nykyään vahvassa nousussa. Ihmiset kiinnittävät yhä enemmän huomiota vapaaaikaansa. Se vaikuttaa myönteisesti myös matkailualan FAKTA Matkailukoulutus KAO:n Vuokatin toimipisteessä ? Matkailupalvelujen tuottaja: Matkailualan perustutkinto, nuoriso, kesto 3 vuotta. Aikuiskoulutus 2 vuotta tai henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan. ? Matkailuvirkailija: Matkailualan perustutkinto, nuoriso, kesto 3 vuotta. Aikuiskoulutus 2 vuotta tai henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan. ? Matkaopas: matkaoppaan ammattitutkinto, aikuiskoulutus, noin 1 ? 1,5 vuotta henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan. ? Tapahtumatuottaja: matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkinto , aikuiskoulutus 1,5 vuotta. työllisyysnäkymiin lähitulevaisuudessa. ? Erityisesti kausityöntekijöitä sesonkien ajalle tarvitaan jatkuvasti enemmän. Matkailuala antaa myös lukuisia mahdollisuuksia oman yrityksen perustamiselle, Heli Luhtaniemi sanoo. Lomamatkailun vahvan kausiluonteisuuden takia Yhteishakuun tullut muutoksia Jarno Hiltunen jarno.hiltunen@almamedia.fi Toisen asteen ammatillisen koulutuksen valintaperusteisiin on tullut muutoksia. Yksi muutoksista koskee aiemmin ammatillisen tutkinnon tai amk-tutkinnon suorittaneita. ? Sellaiset hakijat, joilla on jokin toisen asteen tutkinto eivät voi hakea yhteishaussa, mutta he voivat hakea suoraan oppilaitokseen, kertoo tutkintovastaava Kaija Karhu Kainuun ammattiopiston Sotkamolaiset Nina Sirviö ja Riina Tanskanen työssäoppimassa Kalevala Spritillä. osa-aikaiset työsuhteet ovat yleisiä erityisesti elämysmatkailun, vesipuistojen ja huvipuistojen työntekijöiden keskuudessa. Lisäksi työpaikkojen alueellinen keskittyminen perustuu vahvasti suosittujen lomakohteiden sijainnille. Matkailuala avaa ovet Luhtaniemen mukaan myös lukuisiin työtehtäviin ulkomailla. Matkailuala on erityisen herkkä suhdannevaihteluille, joten alan työllisyystilanne vaihtelee yleisen taloustilanteen mukaan. Toista vuottaan matkailupalvelujen tuottajaksi opiskeleva sotkamolainen Aleksi Väyrynen oli vuoden vaihteen tienoilla työssäoppimisjaksolla kuhmolaisessa Kalevala Spiritissä. ? Oli mukava päästä kou- lun penkiltä näkemään, miten homma hoidetaan oikeasti, tiivisti hän myönteisen kokemuksen. Kalevala Spiritissä Väyrynen toimi muun muassa koko perheen joulukierroksella joulupukin pajan avaimenhaltijana, jolta lasten piti saada avain itselleen. Tätä ensimmäistä työssäoppimisjaksoa Väyrynen kuvailee mukavaksi ja rennoksi, Kuhmolainen aikuisopiskelija Inga Jurvelin valmistuu keväällä matkailuvirkailijaksi. Hän on järjestänyt opiskelunsa siten, että koko kevätlukukausi muodostuu työssäoppimisesta eri kohteissa. Helmikuun alkuun saakka hän työskenteli Hotelli Kalevalassa Kuhmossa. ? Kun on paljon työssäoppimista, näkee alan todellisuuden, Jurvelin sanoo. Opetusta Jurvelin kiittää monipuoliseksi. Siihen on sisältynyt muun muassa opastusta, tuotteistamista, matkailulainsäädäntöä, myyntityötä ja matkailumaantietoa. Opiskeluun kuului myös antoisia vierailuja matkailualan yrityksiin ja tapahtumiin. Inga Jurvelin on aikaisemmalta koulutukseltaan markkinointimerkonomi, mutta hän halusi laajentaa osaamispohjaansa. Jurvelin oli ollut pitkään työelämässä, kunnes jäi työttömäksi. Hän sai Kainuun ammattiopiston matkailualan peruutuspaikan. Sähäkän alun jälkeen asiat ovat sujuneet jouhevasti. ? Tuli tieto, että nyt olisi paikka tarjolla. Päätin asian tunnissa. Koulun puolelta Jurvelinin opiskelupaikka-asia oli vuorokaudessa selvä. Nyt hän suorittaa omaehtoista opiskelua työttömyysetuudella. ? Te-toimisto teki rahoituksen puolesta päätöksen nopeasti. Yhtenä perusteena koulutukseen lähtemisessä Jurvelinilla oli, että kyseessä on kasvava elinkeino ja se, että hän sai rahoituksen kuntoon. JUKKA OJA hakea aikuiskoulutukseen. Kuhmon toimipaikasta. Niiden, jotka ovat jo aiemmin suorittaneet jonkin tutkinnon, pitää nyt hakea ammatilliseen koulutukseen aikuiskoulutushaun kautta tai tiedustella opiskelupaikkaa suoraan oppilaitokselta. Tulevassa yhteishaussa ammatilliseen peruskoulutukseen voivat siis hakea perusopetuksen tänä keväänä tai aiemmin päättäneet nuoret, joilla ei ole aiemmin lukiossa tai ammattiopistossa suoritettua tutkintoa. Lukion suorittaneet voivat kuitenkin hakea yhteishaussa ammatillisen peruskoulutuksen yo-kiintiöpaikoille. Hakijoille, joilla on jo jokin ammatillinen tutkinto ja jotka haluavat vaihtaa alaa tai ammattia, hakureittinä on aikuiskoulutushaku. Myös lukion oppimäärän suorittaneet ja ylioppilastutkinnon suorittaneet voivat Yllä mainitun muutoksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden välitöntä siirtymistä perusopetuksesta suoraan tutkintotavoitteiseen ammatilliseen koulutukseen. Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen haku- ja valinta- Ne, joilla on jo toisen asteen tutkinto, hakevat suoraan oppilaitokseen, eivät yhteishaussa. palvelujen uusimisella toteutetaan hallitusohjelman tavoitteita. Uudistus edistää nuorisotakuun toteutumista. Yhteishaku ammatilliseen koulutukseen tapahtuu 24.2. ? 14.3. välisenä aikana. Opiskelijoiden hakeminen oppilaitoksiin tapahtuu internetin osoitteessa www. opintopolku.fi. Aikuiskoulutuksen hakuaika on vähän pidempi. Aikuiskoulutuksen perustutkintokoulutukseen hakuaika on 24.2. ? 30.4. välisenä aikana. Poikkeuksena on haku liiketalouden perustutkintoon, johon hakuaika päättyy 15. toukokuuta.
• Tiistaina 4. helmikuuta 2014 SOTKAMO Kuhmon lukiossa soi OPISKELU JA KOULUTUS 17 6,-2,7$ 26$$0,6((1 6,-2,7$ 78/(9$,6887((1 7LHWRD YDOPLXNVLD UHLOXW HYllW HOlPllQ MD MDWNR RSLQWRLKLQ Näytelmä: Taidot pääsevät esille Kuhmon yhteislukion oppilaat valmistelevat näytelmäkurssillaan musiikkinäytelmää Maratontanssit. Näytelmä perustuu Horace McCoyn 30-luvulle sijoittuvaan romaaniin Ammutaanhan hevosiakin. Tarina kertoo kahdesta nuoresta, jotka osallistuvat parina järjestettäviin maratontansseihin. Palkkiona voittajille on luvassa suuri rahasumma ja köyhät nuoret havittelevat sekä rahallista palkintoa, että mainetta ja kunniaa. Kilpailun aikana vastaan tulee monenlaisia ongelmia, ja unelmia tavoitellessa kaikki ei mene aivan putkeen. Näytelmän ja kurssin ohjaajana toimii viimeistä vuottaan teatteri-ilmaisun ohjaajaksi opiskeleva kuhmolaislähtöinen Erkki Kähkönen. Maratontanssit on Kähkösen kolmas ja viimeinen opiske- Kuhmon lukiossa on musiikkilinja. Musiikin opiskelijoita on mukana myös näytelmäkurssilla, jolla valmistellaan musiikkinäytelmää Maratontanssit. luun liittyvä työharjoittelu. Kurssin tarkoituksena on perehtyä näytelmän kautta teatterintekoon. Näytelmää harjoitellaan helmi- maaliskuussa kouluajan ulkopuolella. Nuoret halusivat osallistua näytelmäkurssille, sillä teatterinteko, itseilmaisu, ryhmässä toimiminen sekä yhdessä tekeminen kiinnosta- vat. ? Kurssi on mukavaa vaihtelua muun koulutyön ohessa sekä rentoa ja hauskaa yhdessäoloa. Näytelmää esitetään maaliskuun lopussa vähintään kerran arkiviikolla ja kerran viikonloppuna. Luvassa on mahdollisesti myös kolmas näytös. Tarkemmat päivämäärät ja kellonajat sekä paikka ilmoitetaan niiden varmistuttua. Musiikki on olennainen osa Kuhmon yhteislukiota, sillä lukiossa on mahdollista valita musiikkilinja, jossa opiskellaan vähintään 12 kurssia musiikkia. Lue lisää Kuhmon yhteislukion blogista osoitteesta kuhmonyhteislukio.blogspot.fi. Seitsemän hyvää syytä opiskella Suomussalmen lukiossa: 1. viihtyisä oppimisympäristö 2. opettajat tietävät, mistä puhuvat 3. projektit ja opintomatkat mm. Saksaan ja Ranskaan 4. monipuoliset työtavat ja moderni opetusteknologia 5. turvallisesti ja edullisesti kotoa käsin 6. aktiivinen oppilaskunta 7. Suomussalmen kunnan tarjoama stipendi kaikille uusille opiskelijoille ZZZ VXRPXVVDOPL ¿ OXNLR <KWHLVKDNX 6XRPXVVDOPHQ OXNLRRQ ± ZZZ RSLQWRSRONX ¿ /LVlWLHGRW 5HKWRUL 7LPR 3XOOLDLQHQ SXK WLPR SXOOLDLQHQ#HGX VXRPXVVDOPL ¿ Teeman löydät myös lehtien verkkopalvelusta www.sotkamolehti.fi www.kuhmolainen.fi www.ylakainuu.fi Kuhmon kansalaisopiston Valonnopeutta kevätkauden 2014 uudet kurssit! Musiikki Kansanlaulupiiri, Lentiira, ma 27.1.-28.4. (Tauno Harinen) Tietotekniikka Internet, sähköposti ja sosiaalinen media, ke 12.2.-19.3. Windows 8 -käyttöjärjestelmä ja tiedonhallinta ma 7.4.-12.5., opiskelijoiden omilla laitteilla (Katja Heikkinen) opiskeluun! Kädentaidot Pyydysrakentaminen, ma 13.1.-28.4. (Keijo Kilponen) Kuvataidepiirit, Jämäskoti ja Siikalahtikoti to 16.1.-24.4. (Urho Kähkönen) Helmityöt, la 8.2. ja su 9.2. (Kati Nevalainen) Ketjupunonta, la 22.2. ja su 23.2. (Kati Nevalainen) Kasvivärjäys, pe 13.6. ja la 14.6. (Meeri Komulainen) Vaihda nopeampaan! kaisanet.fi/ tarjoukset Ruuan valmistus Täytekakut, pe 21.3. ja la 22.3. (Elisa Immonen) Voileipäkakut, pe 28.3. ja la 29.3. (Elisa Immonen) Muu koulutus Järjestyksenvalvojankoulutus la 1.3. ja su 2.3. sekä la 15.3. ja su 16.3. (Toni Kovalainen) Hyötykasvit kotitarpeisiin la 8.3. ja la 15.3. (Taina Pulkkinen) Melonta, alkeet 2.6.-7.6. (Urpo Piirainen) Metsästäjän tutkintoon valmistava koulutus 28.7.-31.7. (Olavi Pääkkönen) + = KotiKuitu -liittymällä ja Kaisa Laajakaista -yhteydellä saat ylivoimaisesti nopeimman netin käyttöösi, myös langattomasti. www.kaisanet.fi NOPEIMMAT NETTIYHTEYDET ILMAN DATAKATTOA KAISANETILTÄ! Lisätietoja antaa Sisko Koistinen, puh. 044 081 9952. Näistä ja muista kursseista saat lisätietoa ja voit ilmoittautua kursseille osoitteessa www.kao.fi/kuhmonkansalaisopisto tai kuhmon.kansalaisopisto@kao.fi tai puhelimitse (08) 6165 6952. Sotkamo, Kainuuntie 15, p. 0800 39 3910 Kuhmo, Kainuuntie 85, p. 0800 39 3920 Suomussalmi, Keskuskatu 24, p. 0800 39 3950 Kajaani, Pohjolankatu 20, p. 0800 39 1234 Iisalmi, Pohjolankatu 5, p. 0800 39 8344
• SOTKAMO Tiistaina 4. helmikuuta 2014 18 OPISKELU JA KOULUTUS Modernia kielten opiskelua Kuhmon kansalaisopistossa on voinut opiskella kieliä uudella tavalla syksystä 2013 lähtien. Italian kurssilla opiskelijat ovat Kuhmossa ja opettaja opettaa tietokoneen välityksellä Kajaanista. Alkuharjoittelun jälkeen opiskelu on sujunut hyvin ja opiskelijat ovat saaneet nauttia monipuolisesta opetuksesta. Opiskelijoilla on kuvaja puheyhteys opettajaan. Espanjan kurssilla opiskelijoita on sekä Kajaanista että Kuhmosta ja opetus tulee Kajaanista. Osa opiskelijoista osallistuu opetukseen kotikoneensa kautta, joten heille opiskelu on erityisen vaivatonta. Kuhmonkansalaisopiston rehtori Eila Vilén suosittelee kaikille italian ja espanjan opiskelusta kiinnostuneille tutustumista uudenlaiseen tapaan opiskella kieltä. Kansalaisopiston luokassa tunneilla on mukana henkilö, joka auttaa tietokoneen käytössä. Kansalaisopistojen opetusohjelmat löytyvät nykyään kätevästi kuntien ja opistojen kotisivujen kautta. Kuhmo: http://www.kao.fi/ kuhmonkansalaisopisto Sotkamo: www.sotkamo.fi/ Suomussalmi: www.suomussalmi.fi/ kianta-opisto Hyrynsalmi: www.hyrynsalmi.fi Puolanka: www.puolanka.fi/fi/ kansalaisopisto METSÄOPIT VALTIMOLTA NUORISOKOULUTUS yhteishaku Metsäkoneenkuljettaja t harvesterinkuljettaja t kuormatraktorinkuljettaja t puutavara-autonkuljettaja Metsäkoneasentaja Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Kaksoistutkinto Ensimmäisen vuoden opinnot voi suorittaa Valtimolla, Joensuussa ja Kajaanissa Toisen ja kolmannen vuoden opinnot ovat Valtimolla. Opetus, asuminen ja ruokailut ovat maksuttomia. Metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka käytännön ammattilaiselle! Yhteishaku lukioihin 24.2. - 14.3.2014 www.sotkamonlukio.? Tarjoamme ammattipätevyysja työmenetelmäkoulutusta yrityksille ja kuljettajille. Ota yhteyttä! Titta Toivanen, p. 040 751 1749 titta.toivanen@almamedia.? t KB t Puutavara-autonkuljettaja Metsäkoneasentaja t 5DNHQWDPLQHQ 6LVXVWDPLQHQ Eine Kotamaa, p. 050 315 5849 eine.kotamaa@almamedia.? Metsäkoneenkuljettaja t Teemana 4.3. Sanna Koivusalo, p. 040 587 2067 sanna.koivusalo@almamedia.? AIKUISKOULUTUS Lisätietoja Mikko Saarimaa 050 - 349 7172 1PIKPJT ,BSKBMBO BNNBUUJPQJTUP 7BMUJNP .FUTVSJOUJF " 7BMUJNP QVI ] XXX QLLZ ö BNPW
• Tiistaina 4. helmikuuta 2014 SOTKAMO ELÄMÄNMENO 19 KYSY POIS SEURAKUNNAT Sotkamon seurakunta Kuolleet: Aino Johanna Appelgrén 94 v. Raili Hillevi Komulainen 81 v. Helli Piirainen 84 v. Kastettu: Jonna Krista Sofia Korhonen, Onni Waldemar Myllynen Kortti on ilmainen ja sen voi tilata Kelalta. Miksi erillinen sairaanhoitokortti? HOITO Suomessa sairausvakuutetuilla on oikeus euroop- palaiseen sairaanhoitokorttiin. Se oikeuttaa lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon EU- ja Eta-maissa sekä Sveitsissä samalla hinnalla ja tavalla kuin maan tai matkakohteen asukkaat. Kortti kelpaa julkisessa terveydenhuollossa sekä sairausvakuutussopimuksen tehneiden yksityisten lääkäreiden vastaanotoilla ja sairaaloissa. Miksi tarvitaan erillinen sairaanhoitokortti, eikö passin pitäisi riittää, Kelan Terveysosaston kehittämispäällikkö Marika Lahtivirta? ? Passi ilmaisee kansalaisuuden, mutta EU-lainsäädännössä hoito-oikeus on kytketty sairausvakuuttamiseen. Kortti kertoo, että henkilö on sairausvakuutettu kortin myöntäneessä maassa. Eikö ilman korttia siis pääse hoitoon? ? EU-lainsäädännössä säädetään hoitoon pääsystä tietyissä tilanteissa. Tällaisia ovat äkillinen sairastuminen, EU-asetuksen mukainen ennakkolupa saada hoitoa toisessa EU-lainsäädäntöä soveltavassa valtiossa ja omatoiminen, ilman ennakkolupaa tapahtuva hoitoon hakeutuminen. Kortti ei ole ainoa asiakirja hoito-oikeuden osoittamiseksi, sillä se osoittaa hoito-oikeuden vain äkillisissä sairastumisissa. Hoitoa antavan valtion laki voi antaa laajemmat oikeudet, mutta pääsääntöisesti asiakas näissä tapauksissa maksaa hoidosta aiheutuneet kustannukset itse. Tietyissä tilanteissa hän voi saada korvausta vakuutusvaltiostaan jälkikäteen. Korvaako eurooppalainen sairaanhoitokortti matkavakuutuksen? ? Kelan kannalta matkavakuutus täydentää sairaanhoitokorttia, joka ei aina korvaa kaikkia mahdollisia hoitokustannuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi matkakulut siirrosta takaisin kotimaahan. Hoitoa antavan valtion asiakasmaksut jäävät myös aina asiakkaan maksettavaksi, ja ne voivat olla suuriakin. Lähetä oma kysymyksesi sähköpostilla osoitteeseen kysypois@almamedia.fi. Toimitus valitsee kysymysten joukosta ne, joihin etsitään vastaukset. Soten opas jaossa Kainuun soten palveluopas on valmistunut ja se jaetaan joka talouteen 3. helmikuuta alkavalla viikolla (viikko 6). Oppaaseen on koottu Kainuun soten tärkeimmät yhteystiedot. Jokaisesta palvelusta on lyhyt esittelyteksti, ja palvelun alta tiedot löytyvät kunnittain. Palveluoppaan alussa on aakkosellinen palveluhakemisto. Helmikuun aikana opasta jaetaan myös kunnanvirastoihin, kirjastoihin sekä terveysasemille. Opas löytyy verkkosivuilta osoitteesta http://sote.kainuu.fi/palveluoppaat. Yleinen seurakuntatyö: Ke 5.2. klo 18.30 Kirkkokuoron harj. srk-talossa. Su 9.2. klo 10 Messu Sotkamon kirkossa, muk. varkkarileiri. Klo 12 Messu Vuokatin kirkossa. Klo 14.30 Laakajärven kyläkirkko Metsolassa. Klo 19 Raamattu- ja rukouspiiri srk-talon takkahuoneessa. Ma 10.2. klo 18.30 Teemailta srk-talon monitoimitilassa. Aiheena ?Mikä tekee uskomisen helpoksi tai vaikeaksi??, alustus Erkki Marin. Ke 12.2. klo 12 Virsipiiri Törmänkodissa. Klo 13 Kyläilykeskiviikko Himmelissä. Kokoontuminen pääaulaan kello 12.30 alkaen. Muk. Senioriteatteri.Klo 13.30 Virsipiiri Säätiönkulmassa. Klo 18.30 Kirkkokuoron harj. srktalossa. Klo 18.30 Herättäjäseurat Yrjö ja Helinä Sorvarilla, Urheilukatu 13. Diakoniatyö: Diakoniavastaanotot kirkkoherranviraston diakoniatoimistossa, ma, ti ja ke klo 9?10. Ei vastaanottoa ke 5.2. Ti 4.2. klo 17.30 Diakonia- ja lähetyspiiri Vuokatin kirkossa. Ke 5.2. klo 10?12 Yhteisvastuulipaskeräys kirkonkylällä ja Vuokatissa. Keräyspaikkoina kirkonkylän ja Vuokatin SMarket, kirkonkylän K-Supermarket ja Maxi-Makasiini. Klo 11 Aikuisten kerho srk-talossa. Klo 16?18 Yhteisvastuulipaskeräys kirkonkylän ja Vuokatin K-Supermarketissa. La 8.2. klo 9?13 Kirpputori srk-talossa. Ti 11.2. klo 13 Diakoniapiiri srk-talossa. Nuorisotyö: Kari-Pekka ?Kassu? Vehkaoja, p. 050 592 0056, kari-pekka.vehkaoja@ evl.fi Rippikoulutyö: Lisätietoja: Tarja Piipponen, p. 050 404 2029. Varhaisnuorisotyö: Lisätietoja nuorisotyönohjaaja Mirva Heikkinen p. 050 592 0055, mirva.heikkinen@evl. fi Lapsityö: Ke 5.2. klo 9.30?11 Perhekerho Vuokatin kirkossa. Klo 9.30?11 Perhekerho srk-talossa. To 6.2. klo 9.30?11 Perhekerho srk-talossa. Klo 9.30?11 Perhekerho Vuokatin kirkossa. Ma 10.2. klo 9?11 Päiväkerho 3v srk-talossa. Klo 9?11 Päiväkerho 3v Vuokatin kirkossa. Ma 10.2. klo 12 Vauvakerho srk-talossa. Ke 12.2. klo 9.30?11 Perhekerho Vuokatin kirkossa. Klo 9.30?11 Perhekerho srk-talossa. Vuokatinranta: Ke 5.2. klo 18.30 Raamattupiiri. Psalmit 33?34, 66, 96? 100 ja 106. Mukana Kauniaisista musiikkikurssilaisia Mikko Nikula (kahvitarjoilu klo 18). Ti 11.02. klo 11 Päiväpiiri Viitaniemillä, Jäätiöntie 10 F. www.sotkamonseurakunta.fi Helluntaiseurakunta Makkosentie 51 Ti 4.2. klo 8 Aamurukous, klo 19 Sanan ja rukouksen ilta, Raimo Karmitz Ke 5.2. klo 17.30 Varkkikerho To 6.2. klo 13.30 Lauluhartaus Himmelissä, klo 17.30 MIX-kerho, klo 18.30 Vanhimmisto Su 9.2. klo 11 Jumalanpalvelus, Heikki Penttinen Ti 11.2. klo 8 Aamurukous, klo 19 TAIVAS KUTSUU -ILTA, Marko Selkomaa Seurakunnan vuosikokous su 23.2. sotkamo.helluntaiseurakunta.fi Rakkaamme Rakkaamme Raili Helena OKKONEN Martta RIIPINEN 6RWNDPR ? .$.6 6\YlVWL NDLYDWHQ Jarmo sukulaiset ja ystävät (L PLNllQ YRL NXROOD HL NXNDW HL WXXOL HL UDNNDXV NXROOD YRL 2KL SRONX YDLQ NXONHH MD NXNDW Mll WDDNVH MD PXXDOOD WXXOL VRL Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. R V 9LOPL V 6RWNDPR N 3LHNVlPlNL .DLYDWHQ lapset ja lastenlapset perheineen sisar perheineen sukulaiset ja ystävät /HYROOH ODVNHQ /XRMDQL DUPLDV ROH VXRMDQL -RV VLMDOWDLQ HQ QRXVLVL WDLYDDVHHQ RWD W\N|VL Siunattu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Hyvinvointi Hyvinvointi syntyy syntyy lähellä lähellä 7HUYHWXORD 3RKMRODQ 0DWNDQ PDWNRLOOH /lKG|W .DMDDQLVWD 6<<6/20$//$ .\OS\OlPDWND 7XUNLQ 5LYLHUDOOH NDXQLLVHHQ (WHOl 9LURRQ .DMDDQLVWD 6\\VORPDOHQWR $QWDO\DDQ VXRUDDQ 3\KlMlUYHOOH 63$ +RWHO 3\KlMlUYL .DMDDQLVWD 3b,9bb ¼ $ODQ\D 6LGH DON 6RWNDPRVWD KO| %HOHN .HPHU DON VLV NXOMHWXNVHW 3\KlMlUYHOOH \|S ODLYDOOD PDM N\OS SDN VX VX KRLWRD
• SXROLK SXROLSY UHWNL 7DUW WRRQ PDWNDORXQDDW MD ODLYD DDPLDL QHQ MQH 2PD EXVVL PXNDQD 7LHG MD LOP 5LLWWD 0DQNLQHQ S ¼ +XRQHLVWRKRW /DYLQLD