2 Skootteri ilmestyy digitaalisena neljä kertaa vuodessa. nro materiaali ilmestyy viimeistään 1 15.2. maaliskuu 2021 2 15.5. kesäkuu 2021 3 15.8. syyskuu 2021 4 15.11. joulukuu 2021 ISSN 0786-9118 Järjestösihteeri Elisa Ruponen puh. 040 752 9173 elisa.ruponen@outlook.com Päätoimittaja Katja Remsu puh. 040 515 5807 katja.remsu@lab.fi Ulkoasu ja taitto Leena Närhi Ilmoitushinnat 2/1 s. 1925,1/3 s. 660,1/1 s. 1265,1/5 s. 330,1/2 s. 935,www.oaj.fi/sko Toimisto Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI Puheenjohtaja Ulla Kangasniemi Puh. 040512 4914 ulla.kangasniemi@lapinamk.fi Taloussihteeri, ilmoitusmyynti Tuija Koivu-Vajavaara puh. 0400 901 012 tuija.koivu-vajavaara@outlook.com SKO ry:n järjestölehti Aikakauslehtien Liiton jäsen Etukannen ja takakannen kuvat: Katja Remsu 7 Sisällysluettelo 3 Pääkirjoitus, Ledare 4–5 Valtuuskunta kokoontui hybridinä 6 SKO sai uudet säännöt 7 Haaga-Helian opettajat virkistyivät Valossa 8–9 Koukkaajien 1000:s reitti käveltiin syksyllä 10–11 Etätyöskentely rasittaa kehoa 12–13 Tunnistatko tekemisen rajat 14 Juutilaisesta SKOn kunniajäsen 14 KV-opiskelijoille kontakteja 16–17 Mentorointi rikastuttaa puolin ja toisin 18 Oppimisympäristöt uusiksi 19 Kiertotalousaineistoja jakoon 12
3 K ulunut syksy on mennyt uskomattoman nopeasti. Iso osa meistä on jatkanut opetustaan hybridimallilla tai kokonaan etänä. Opettajista on tullut melkoisia diginikkareita ja useampi etäsovellus on tullut turhankin tutuksi. Moni kaipaisi jo tapaamisia ja juttutuokioita kollegoiden kanssa, lähiopetusta ja miksei vaikka oppilaitoslounaita. Virtuaalikahvit ja virtuaaliset jumppatuokiot alkavat nekin jo vähän maistua puulta. SKOn valtuuskunta piti ensimmäisen kokouksensa marraskuun puolivälissä. Keskustelu oli aktiivista ja asioiden käsittely jouhevaa. Valtuuskunta pureutui strategiatyöhön ja asetti hallituksen valmistelutyön pohjalta SKOn ensi vuoden toiminnalle ja taloudelle raamit. Oli mukavaa huomata, miten sitoutunutta ja innostunutta väkeä valtuuskunnassa jälleen on. Joku kertoi palautteessaan, ettei ollut edes tiennyt, miten paljon erilaisia asioita valtuuskunnan kokouksissa käsitellään ja mihin kaikkeen pääsee vaikuttamaan. Ole yhteydessä oman vaalipiirisi valtuutettuihin, ellet vielä ole saanut heiltä valtuuskuntakuulumisia. Ammatillista koulutusta koskevan koulutuspolitiikan saralla tapahtuu paljon. Maan hallituksen odotetaan alkuvuodesta julkistavan koulutuspoliittisen selontekonsa, joka on viivästynyt koronahaasteiden vuoksi. OAJ pyrkii vaikuttamaan oppivelvollisuuden laajentamisen linjauksiin, jatkuvan oppimisen kysymyksiin ja ammatillisen koulutuksen lainsäädäntövalmisteluun. Myös järjestöpolitiikassa on odotettavissa muutoksia; OAJ:n valtuusto antoi hallitukselle valmiudet alkaa valmistella OAJ:n järjestörakenteen kehittämistä, millä varmasti on vaikutusta myös SKOn toimintaan jatkossa. Itse toivon, että ensi vuonna pääsen vielä lähemmäksi jäseniämme, keskustelemaan, kuuntelemaan ja osallistumaan kentän toimintaan. SKOn liikuntapäivät järjestetään loppukeväästä, ellei korona pääse sotkemaan suunnitelmiamme. Muutakin on suunnitelmissa, mutta kaikkea en vielä paljasta. Muistathan edelleen seurata meitä somessa ja lukea sähköpostiisi tipahtavan uutiskirjeen. Kohta on taas joulu ja sen mukana tulee ansaittu lepotauko. Vaikka tänä jouluna ei olisikaan mahdollista kokoontua koko suvun kesken tai reissata etelän lämpöön pakkasia pakoon, on hyvä kuitenkin hengähtää ja nauttia joulun tuomasta rauhasta. Haluan toivottaa Sinulle, hyvä SKOn jäsen, piparintuoksuista joulunaikaa ja leppoisia hetkiä vaikka sen mukavan lahjakirjan parissa. Ulla Kangasniemi D en gångna hösten har gått otroligt fort. De flesta av oss har fortsatt att undervisa enligt hybridmodellen eller helt på distans. Lärarna har utvecklats till verkliga digitala hantverkare och flera olika fjärrprogram har till och med blivit för bekanta. Många saknar redan klassrumsundervisningen, sina kolleger och gemensamma pratstunder, och varför inte också skolluncherna. De virtuella fikaoch gympapauserna börjar redan bli tråkiga. SKO:s delegation höll sitt första möte i mitten av november. Diskussionen var aktiv och behandlingen av ärendena smidig. Delegationen satte igång med strategiarbetet och på basis av styrelsens förberedande arbete fastställdes ramarna för SKO:s verksamhet och ekonomi för nästa år. Det var trevligt att märka hur delegationen igen består av engagerade och ivriga medlemmar. Någon berättade i sin respons att hen inte visste att så många olika ärenden behandlades på delegationsmötena och att hen verkligen själv kan vara med och påverka. Om du inte ännu fått några delegationsnyheter, kontakta ledamöterna i ditt valdistrikt. Det sker mycket inom den yrkesinriktade utbildningspolitiken. Landets regering förväntas delge en utbildningspolitisk rapport i början av året, rapporten är försenad på grund av utmaningarna med coronaviruset. OAJ strävar efter att kunna påverka i frågor som gäller riktlinjerna för utvidgningen av läroplikten, det livslånga lärandet och det lagstiftande förberedelsearbetet inom den yrkesinriktade utbildningen. Inom organisationspolitiken kommer det också att ske förändringar; OAJ:s fullmäktige gav styrelsen beredskap att börja förbereda utvecklingen av OAJ:s organisationsstruktur, och det kommer säkert också att påverka SKO:s verksamhet i fortsättningen. Nästa år önskar jag komma våra medlemmar ännu närmare för att kunna diskutera, lyssna och delta i verksamheten på fältet. SKO:s idrottsdagar arrangeras i slutet av våren, om inte coronaviruset förstör våra planer. Vi har också planerat annat, men allt avslöjar jag inte ännu. Du kommer väl ihåg att följa oss på sociala medier och att läsa nyhetsbreven som du får till din e-post. Snart är det jul igen och vi får en välförtjänt vilopaus. Trots att vi antagligen inte kan samlas hela släkten eller resa till värmen i söder för att fly kylan, är det ändå bra att andas ut och njuta av lugnet under julen. Jag tillönskar dig, bästa SKO-medlem, en pepparkaksdoftande julhelg och sköna stunder till exempel med en trevlig bokklapp. Ulla Kangasniemi Uudesta normaalista perinteiseen jouluun pääkirjoitus Från det nya normala till en traditionell jul ledare
4 sentä, joista erovuorossa ovat aina puolet. Kaikilla jäsenillä on henkilökohtainen varahenkilö. Tavoitteena on, että hallituksessa on edustettuna sekä AMK-opettajia että 2. asteen opettajia, lisäksi mukana pitäisi olla edustajia suurimmista vaalipiireistä. Ennen valintoja käytiin läpi ehdokkaiden esittelytekstit ja valintakriteeS KOn uusi valtuuskunta kokoontui samaan aikaan kun Uudellamaalla tiukennettiin rajoituksia ja kansalaisia kehotettiin maskien käyttöön. Valtuuskunnan uusi puheenjohtaja Susanna Hjulberg avasikin kokouksen hybridiversiona, jossa osa osallistui verkossa ja osa paikan päällä. Käytännön ohjeita noudatettiin esimerkillisesti – kasvosuojaimia käytettiin valtuuskuntasalissa, turvaväleistä huolehdittiin ja käsiä desifioitiin. Haasteen kokoontumiselle toi tekniikka, yhteydet olivat välillä kateissa ja silloin tällöin kaiku ja humina täyttivät etäosallistujien kuulokkeet ja salin. Onneksi näidenkin asioiden korjaamiseen löytyy skolaisilta osaamista. SKOn hallitukseen uusia nimiä SKOn hallituksen jäsenet vaihtuvat joka toinen vuosi. Hallituksessa on kuusi jäHjulberg otti valtuuskunnan haltuun
5 velvollisuuden laajentaminen ja laadukas peruskoulutus, yhtä lailla kuin opettajien tekijänoikeudet, osaamisen ennakointi, koronan vaikutukset, etäopetuksen laatukriteerit, ohjauksen selkeys ja opettajan työskentelyn puitteet. OAJ onkin jo kokoamassa etäopetuksen laatukriteereitä. Valtuuskunta osoitti huolensa 2. asteen koulutuksen laadusta ja siitä, että miten koulutuksen rahoitusmallia muutetaan. On aika esittää malleja, joissa opetuksen laatu vähintäänkin säilyy. Työryhmä totesikin, että ”mikä tuottaa laatua” -pohdintaa olisi syytä käydä. SKOn strategia 2024 Valtuuskunta pohti myös SKOn strategiaa vuoteen 2024. Tavoitteena on pitää SKO itsenäisenä ja toimintakuntoisena toimijana muiden kanssa, ja alan toimijoille hyvänä vaihtoehtona. Keskustelussa korostui uusien opettajien värvääminen SKOn jäseneksi. Todettiin, että jäsenhankintaan pitää panostaa nykyistäkin enemmän ja miettiä lista asioista, miksi SKOhon kannattaa liittyä. Konkreettisena esimerkkinä esiin nostettiin verkossa järjestettävä koulutus yhteysopettajille. Valtuuskunnassa pohdittiin myös yleisesti ammatillisten opettajien tulevaisuutta ja uutta näkökulmaa koko kenttään. SKOn näkökulmasta mietittiin yhteistyötä muiden pienempien toimijoiden kanssa, mutta tärkeänä pidettiin skolaisen identiteetin säilyttämistä. Toisaalta monialaisuus todettiin rikkaudeksi. Tärkeää on olla mukana päätöksenteossa tai ainakin olla vaikuttamassa päätöksentekoon. Teksti ja kuvat: Katja Remsu rit. Erovuorossa olivat Atte Korte (varalla Terhi Kaunismäki), Teija Launiainen (varalla Keijo Koskenmäki) ja Konsta Ojanen (varalla Jarmo Pösö). Monipolvisen keskustelun jälkeen päätökset tehtiin vaalitoimikunnan esitysten mukaisesti. Vuosille 2021-22 uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Atte Korte (varalla Terhi Kaunismäki), Teija Launiainen (varalla Jarmo Pösö) ja Konsta Ojanen (varalla Timo Sirviö). Hallituksessa jatkavat Tapio Kattainen (varalla Teija Punkki), Sami Mäkelä (varalla Jarmo Rusi) ja Ulla Virranniemi (varalla Päivi Käri-Zein). SKOn sijoituspolitiikka ja lomakohteet puhuttivat Kuten aina ennenkin valtuuskuntaa puhutti raha. Valtuuskunnassa keskusteltiin sijoituksista, jotka SKOn osalta ovat kestäneet hyvin haastavat ajat. Valtuuskunta päätti perustaa uuden sijoitusryhmän, jonka jäseniksi valittiin Susanna Hjulberg, Ulla Kangasniemi, Susanne Hyttinen ja Jarmo Pösö. Ryhmä seuraa sijoituksia ja osallistuu keskusteluun. SKOn lomakohteista on keskusteltu monta vuotta ja aiheesta keskusteltiin taas vilkkaasti. Käyttöaste on pysynyt vuodesta toiseen aika lailla samana, mutta korona poisti mökit käytöstä joksikin aikaa. Valtuuskunta antoi hallitukselle tehtäväksi ryhtyä tekemään lomakohteiden riskikartoitusta ja miettimään jonkin kohteen mahdollista myyntiä. Koulutuspolitiikkaa ja etäopetusta Valtuuskuntaa puhuttivat muun muassa jatkuvan oppimisen uudistaminen, oppi
6 Y hdistyksien toiminnan keskeisimmät perusteet pohjautuvat yhdistyslakiin (503/1989). Laissa on muun muassa määritelty, miten päätöksenteko yhdistyksissä tulee järjestää ja mitkä ovat toiminnan reunaehdot. Käytännön yhdistystoiminnassa lain kanssa vähintään yhtä tärkeänä voidaan pitää yhdistyksen sääntöjä. Säännöissä muun muassa määritellään yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja hallinnon ja päätöksenteon yksityiskohdat. SKOn valtuuskunta päätti syksyllä 2019 tehdä liiton sääntöihin perusteellisia muutoksia ja nämä muutokset on rekisteröity Patenttija rekisterihallituksen (PRH) ylläpitämään yhdistysrekisteriin 11.3.2020. Kaikkein näkyvin muutos on se, että liiton nimi ei ole enää Suomen kauppaja kulttuuriopettajat ry, vaan yksinkertaisesti SKO ry. Nimen lisäksi muutettiin myös liiton tarkoitusta, josta poistettiin jäsenyyttä aiemmin rajoittaneet koulutusalat. Jatkossa SKOn jäseneksi voi siis liittyä kuka tahansa ammatillisella toisella asteella tai korkea-asteella toimiva henkilö. Jäsenyhdistyksien sääntömuutokset Liiton sääntöjen muuttuminen tarkoittaa sitä, että myös jäsenyhdistyksien on syytä päivittää omia sääntöjään vuoden 2021 aikana. SKOn hallitus hyväksyi suunnittelukokouksessaan heinä-elokuussa jäsenyhdistyksille uudet mallisäännöt. Mallisääntöihin on tehty liiton sääntöjen muutoksista johtuvat välttämättömät muutokset muun muassa jäsenyhdistyksen tarkoitusta ja jäsenkelpoisuutta määrittelevään sääntökohtaan. Lisäksi mallisääntöihin lisättiin kohta, joka mahdollistaa jatkossa jäsenyhdistyksille etäyhteyden käyttämisen vuosikokouksissa. Uudistus alkaa suunnittelulla Jäsenyhdistyksen hallituksen kannattaa aloittaa sääntöjen päivitysprosessi hyvissä ajoin, mutta kuitenkin aikaisintaan vuoden 2021 alussa. Ensimmäinen ja vaikein uudistukseen liittyvä tehtävä on uuden nimen tai nimivaihtoehtojen miettiminen yhdistykselle. Kun emoliiton nimessä ei enää esiinny sanat ”kauppa ja kulttuuri”, niin kannattaako niitä pitää jäsenyhdistyksenkään nimessä? Esimerkiksi Joensuun kauppaja kulttuuriopettajat on päättänyt muuttaa nimensä ja uusi nimi on Karelian ja Riverian SKO ry. Uusien nimivaihtoehtojen miettimisen jälkeen hallituksen tulee valmistella uudet säännöt yhdistyksen vuosikokoukselle. Prosessi lähtee liikkeelle siten, että hallitus pyytää ajantasaisia mallisääntöjä SKOn toimistolta. Tämän jälkeen hallitus täydentää mallisääntöihin puuttuvat tiedot: yhdistyksen nimi, kotipaikka, toimialue, kieli ja hallituksen jäsenten määrä. Sääntömuutos yhdistyksen vuosikokouksessa Sääntöjen muuttamista on käsiteltävä yhdistyksen vuosikokouksessa siten, että sääntömuutos on esityslistalla omana kohtanaan. Lisäksi kokouskutsussa on mainittava, että kokouksessa käsitellään sääntömuutosta. Hallituksen esitys uudistetuiksi säännöiksi lähetetään esityslistan liitteenä, jotta jäsenillä on mahdollisuus tutustua niihin ennakkoon. Vuosikokouksessa uudet säännöt hyväksytään siten, että vähintään 2/3 paikalla olevista jäsenistä tulee kannattaa sääntömuutosta. Uusien sääntöjen rekisteröinti Vuosikokouksen päätöksen jälkeen yhdistyksen puheenjohtaja rekisteröi uudet säännöt PRH:n yhdistysrekisteriin. Kyseessä on ennakkotarkastettujen liiton mallisääntöjen mukaisten sääntöjen rekisteröinti. Muutos tehdään paperilomakkeella (Y4a), jonka saa ladattua PRH:n internetsivuilta. Lomakkeen lisätietoihin tulee kirjata, että kyseessä on liiton ennakkotarkastettujen mallisääntöjen mukaisten sääntöjen rekisteröinti. Ennen lomakkeen postittamista on maksettava muutosmaksu, joka on 50 euroa. Tämän jälkeen täytetty lomake, kuitti maksetusta maksusta ja kopio uusista säännöistä postitetaan PRH:lle. Tarkempia ohjeita voi ja kannattaa kysyä yhdistysrekisterin asiakaspalvelusta (neuvonta.yhdistysasiat@prh.fi). Muutoksen käsittely PRH:ssa kestää noin kaksi kuukautta. Teksti: Atte Korte Käytännön yhdistystoiminnassa lain kanssa vähintään yhtä tärkeänä voidaan pitää yhdistyksen sääntöjä. Jatkossa SKOn jäseneksi voi siis liittyä kuka tahansa ammatillisella toisella asteella tai korkeaasteella toimiva henkilö. Säännöillä yhdistysasiat järjestykseen Sääntöjen uudistamisen muistilista • Prosessin voi aloittaa aikaisintaan vuoden 2021 alussa • Puheenjohtaja pyytää mallisäännöt SKOn toimistolta • Hallitus valmistelee sääntömuutoksen vuosikokoukselle • Uudet säännöt hyväksytään vuosikokouksessa • Puheenjohtaja rekisteröi uudet säännöt yhdistysrekisteriin
7 P erjantai 13.11.2020 toi toivottua VALOa ja piristystä Haaga-Helian opettajat ry:n syyslukukauteen. Pitkän etäopetuspainotteisen jakson ja yhteisöllisten tapahtumien peruuntumisten jälkeen pääsimme kahdessa 10 hengen opettajan ryhmässä tutustumaan uuteen Helsingin Mannerheimintielle avattuun VALO Hotel & Work -hotelliin. Hotellissa yhdistyvät innovatiivisesti majoitus-, toimistoja kokoustilat. Myyntipäälliköt Laura Jokinen ja Matti Rautakoski vastaanottivat ryhmämme hotellin valopihalla kuohuviinien kera. Harmonista, avaraa tilaa ihastellessamme saimme tietää, että hotellin tilasuunnittelusta ja konseptin designista on vastannut sisustusarkkitehti Minna Hurme. VALOn visuaalisessa ilmeessä hän on painottanut ennen kaikkea pohjoismaisia materiaaleja, vastuullisia valintoja, luontoa ja selkeää tilakokemusta. Yllättävää oli, että valopihan viihtyisille työpisteille voi kuka tahansa mennä työskentelemään. Työpisteiden lisäksi vieras voi viettää aikaa viihtyisillä designsohvilla ja loungetuoleissa, jotka on sijoitettu niin, että sekä turvavälit että oma työrauha ovat taatut. Tervetullutta vaihtelua kotikonttorille siis! Valopihalta siirryimme luontohenkisiin kokoustiloihin ja coworking space -tiloihin. Näissä tiloissa asiakas voi työskennellä yhteisöllisemmin ja valita joko hiljaisen avokonttorin tai rennomman huoneen, jossa voi esimerkiksi työskennellä säkkituolissa. Kaikkia VALO-hotellin huoneita voidaan käyttää sekä majoitusettä toimistotiloina. Uuden kaksoiskonseptin ansiosta kokonaisuus on perinteisiin hotelleihin verrattuna ekologisempi ja taloudellisempi, koska useat hotellit ovat päivisin vajaakäytöllä ja toimistotilat öisin kiinni. Esimerkiksi liikematkustajat voivat yöpyä ja tavata asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan omassa hotellihuoneessaan. Huoneen sängyt voidaan nostaa päiväksi seinälle tai taittaa sohvaksi. Jopa valaistus on muunneltavissa huoneen käyttötarkoituksen mukaisesti. Majoitusja työskentelytilojen lisäksi hotellissa on huomioitu ravintolatarjonta sekä afterwork. Seitsemännen kerroksen wellness-tiloissa, joista osa on sijoitettu hotellin kattoterassille, on majoittuvien asiakkaiden käytettävissä muun muassa kuntosali, kaksi hirsisaunaa, poreja uima-allas. Baareja on kaksi: yksi kattoterassilla ja Lounge & Bar pohjakerroksessa. Kollegoiden tapaaminen ja kuulumisten vaihtaminen pitkästä aikaa muun kuin ruudun välityksellä oli todella tervetullutta ja antoi varmasti kaikille jäsenillemme uutta energiaa loppulukukaudelle. Jälkiruuan yhteydessä kiitimme vielä lämpimästi pitkäaikaisia aktiivijäseniämme Liisa Aarniota ja Seppo Kinkkiä heidän upeasta työstään SKO ry:ssa ja HHO ry:ssa. Laseja kilistellen ja menneitä vuosia lämmöllä muistellen toivotimme heille antoisia eläkevuosia. Teksti: Ria-Marika Heiska Haaga-Helian opettajat ry vierailulla VALO Hotel Helsingissä
8 P eräti yli puolen vuosisadan ovat Valkeakosken Seudun Koulutuskuntayhtymän kauppaopettajat kävelleet yhdessä 10 kilometrin reitin opetuspäivän päätteeksi. Reitti on kävelty joka toinen torstai, vuodesta 1966. Opettajat kävelevät yhä, vaikka virkavuodet ovat tulleet useimmilla täyteen, eikä heidän tarvitse pitää oppitunteja. Edelleen toiminnassa noudatetaan aloitusvuonna asetettuja sääntöjä, arvoja ja filosofisia periaatteita. Tuhannes reitti patikoitiin sateessa Viikon 43 torstaina KOUKin, Kauppaoppilaitoksen Opettajien Ulkoilukerhon jäsenet kävelivät Valkeakoskella 1000. reittinsä. Satoi jatkuvasti mutta ei rankasti, lämpötila oli yhdeksän astetta. Kuusitoista kauppaopettajaa osallistui kävelyyn ja ulkona pidettyyn afteriin. Koska covid-19 vaikutti yhä lähitienoilla, pidettiin after paikallisen grillin ulkoterassilla. Terassille ripustettiin KOUK 1000 -lippu, ja kerhon fanihuiveihin sonnustautunut joukko lähti innokkaasti kävelemään sateeseen. Reitin jälkeen nostettiin kuohuva malja saavutukselle, kuultiin innoittava juhlapuhe, nautittiin kahvia ja kerhotunnuksin koristettua juhlakakkua, kuultiin muualla olleiden jäsenten lähettämät onnitteluterveiset ja seurusteltiin pimenevässä illassa musiikin soidessa. Hyvinvoinnin ja yhteistyön tueksi Kerho syntyi aikanaan opettajakunnan omasta oivalluksesta, ja opiston rehtori Pentti Mustonen kannusti ja vahvisti toimintaa omalla aktiivisella osallistumisellaan. Perustajajäseniä oli kymmenkunta, heistä ydinfilosofina matematiikan opettaja Kustavi Hirvimies. Hirvimiehen alkuperäinen idea oli ulkoilu ja yhdessäolo koulumiljöön ulkopuolella, luonnon keskellä liikkuminen ja vapaa keskustelu. Tavoitteena oli työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistäminen ja ylläpito, hyvä mieli ja yhteistyön lujittaminen. Opettajiensa ansiosta kauppaoppilaitos oli siten edelläkävijä tykyja tyhytoiminnoissa, joita on pyritty tuomaan oppilaitoksiin viime vuosikymmeninä. Kerho sai alkuvuosinaan tunnustusta ammattikasvatushallitukselta opetukseen edistävästi vaikuttavasta toiminnastaan, ja sille myönnettiin myöhemmin myös Kauppaopetuksen 150-vuotisjuhlamitali. Arvofilosofia toiminnan perustana ”Kuntourheilusta ei milloinkaan ole ollut kyse, vaikka alkuaan reitit olivat pitempiäkin kuin 10 km, ja vaativia juoksutai pyöräilylenkkejä”, toteaa Anitta KautioToikka. Reittejä on lyhennetty, etenkin kun suuri osa osallistujista on eläkeläisiä. ”Tavallisesti kävellään, mutta vuosien mittaan on liikuttu myös muuten: juostu, pyöräilty, hiihdetty, luisteltu, käyty vesijuoksemassa, uitu, sauvakävelty, treenatKauppaopettajien torstaisten kävelyjen 1000. reitti patikoitiin Valkeakoskella Kelpo joukko kauppaopettajia juhli 1000. kävelyn saavuttamista sateisessa säässä 22.10.2020. KOUK-lipun äärellä reitille lähdössä Jouni Järvinen, Kalervo Rekola, Eija Hirvimäki, Antti Isoviita, Heikki Hannula, Liisa Henttonen, Martti Holopainen ja Raija Partio, Anitta Kautio-Toikka, Varpu Palhamo, Anja Ahtiainen, Vuokko Vainio, Anne Mäntysaari, Eeva Liisa Glöersen, Leila Hiissa ja Liisa Sjöblom.
9 arvomerkkejä. Aktiivisissa koukkaajissa on mukana mm. varavisiiri, ylivisiiri, varamoguli, suurmoguli, contratapiiri, KOUK-marsalkka ja ylimiraakkeli”, kertoo Liisa Sjöblom. Voimme kuvitella, kuinka hauskaa ensimmäisillä kerholaisilla on ollut arvonimiä miettiessään. Arvonimiä on keksitty lisää tarpeen mukaan ja arvomerkit jaetaan ansioituneille juhlallisissa seremonioissa aftereissa, puheiden, kuohujuoman ja ruusujen kera. Uusimmat arvomerkit ovat ns. upseerin mansikkakokardit, joita saavat KOUK-marsalkat seuraavassa jubileumissa. KOUKissa syntynyt kielenparsi on sekin yhteisöä yhdistävä ja vahvistava seikka. Perustajissa oli huumorintajuinen suomen kielen lehtori Eeva Löthman, joka kokosi koukkaajien käyttämää humoristista kielenpartta, kuvailuja, nimityksiä ja sanastoa kirjaseksi asti. Tilastot kertovat ”Tällä hetkellä Maailman Eniten Koukannut Mies (MEKM) on Martti Holopainen, MH, pisteet 795, arvonimi ylimiraakkeli”, kertoo tilastoista Anitta Kautio-Toikka. ”KOUK-neuvosto myöntää arvonimiä ja arvomerkkejä myös muista ansioista kuin pistesaavutuksista. Esimerkiksi MH on myös taloustirehtööri, joka valvoo ja ohjaa kerhon taloutta. Virasta eläkkeelle siirtyneet ovat kunniamuumioita, ja Tutankhamonin arvonimiä kunniakirjoineen on myönnetty kymmenen vuotta eläkkeellä olleille koukkaajille. Tilastojen mukaan ulkoilukerhon jäseniä on kaikkiaan 115. KOUKhenki on yhä vahva ja väkevä. Ensi vuonna juhlimme kerhon 55-vuotista taivalta. Teksti: Raija Partio Kuva: Salla Pajunen seksi. Osallistumisesta saa pisteen, kun reittimaksu on maksettu. Kauden aikana eniten pisteitä kerännyt kärkikolmikko saa KOUK-neuvoksen arvonimet ja käädyt, ja neuvosto saa käyttää kerhossa rajatonta valtaa, eikä sen päätöksistä voi valittaa. Jokainen jäsen on vuorollaan KOUKmestari, päättää reitin, tiedottaa siitä, antaa reitille lähtökäskyn ja johdattaa patikoijia reitillä. Mestari järjestää halutessaan afterin. ”Pistekertymän mukaan annetaan jäsenille arvonimiä ja tu ulkokuntoilulaitteilla, keilattu ja jopa soudettu. Reitin jälkeen on vaihtelevissa paikoissa yhteinen after, johon kuuluu saunominen ja iltapalan nauttiminen. Sää ei ole milloinkaan estänyt reitille lähtemistä, eivätkä hirvikärpäset.” Kerhon jäsenet eivät ole kilpailleet fyysisestä kunnosta, mutta perustajien keksimä kannustus pisteistä on tarjonnut hupaisaa kisailua arvonimien ja arvomerkkien saavuttamisessa. Huumori ja kannustus pitävät perinteen vahvana Kerhon alulle pannut opettajajoukko kehitteli kerholle säännöt, organisaation ja kannustimet sekä taloustoimet. Hauskuus ja hilpeys motivoivat kekseliäitä tekijöitään. Luotiin KOUK-manifesti, jonka allekirjoittamalla jokainen opettaja sitoutui noudattamaan KOUKin perustuslakia, jonka ydin on ”Viisas ei lähde retkelle ilman toveria”. Reitillä on oltava vähintään kaksi patikoijaa, jotta reitti hyväksytään suorituk
10 ”K otikonttorin ergonomia on usein läppäri keittiön pöydällä”, toteaa LAB-ammattikorkeakoulussa työskentelevä fysioterapian yliopettaja, dosentti Kari Kauranen. Ongelmia tällaisessa kotikonttorissa on vaikka kuinka, lähes jokainen koronan takia etätyöläiseksi muuttunut opettaja on saanut tuta kotikonttorin jos toisenkin. ”Opettajan kotikonttorissa on harvoin läppärillä työskentelyyn sopivia tuoleja tai pöytätasoja, ja vaikka olisikin, niin harvoin tuolien ja pöytien asetukset ovat kunnossa”, Kauranen toteaa. ”Lisäksi etätyössä istutaan ihan liikaa.” ”Niska-hartiaseutu jää jännitykseen, jos pöytää ja tuolia ei ole asennettu tietokoneella työskentelyyn. Huonossa asennossa hartiat kääntyvät eteenpäin ja ylävartaloon muodostuu korostunut kumara-asento eteenpäin eli kyttyräselkä. Se on varmasti yleisin yläraajaongelma etätyössä. Kyseinen rangan asento aiheuttaa ongelmia myös yläraajoihin.” ”Pitkät istuma-ajat heikentävät aineenvaihduntaa yleensä kaikkialla kehossa, tämä aiheuttaa patologisia prosesseja, joiden kautta syntyy kipua. Varsinkin kotona tehtävässä etätyöskentelyssä vapaa-aika ja työaika sekoittuvat helposti, työssä pitää muistaa hyvä työergonomia, siihen pitäisi olla mahdollisuus kaikilla työpaikoilla, myös opettajan kotikonttorissa. Vapaa-ajalla voi sitten välillä röhnöttääkin”, Kauranen lupaa armeliaasti. Muutoksen keinoja Kaurasen antamat muutoksen keinot kuulostavat yksinkertaisilta, mutta ne on jostain syystä helppo ohittaa: vaihtaa hiiren kättä, pitää mikrotaukoja, venytellä vähän, edes kyljet, hartiat, niska ja kaula. Verenkierron kannalta pitäisi muistaa myös isoja lihaksia ja tehdä vaikka muutama kyykky. Pieniin venyttelyhetkiin ja porraskävelyyn voi haastaa vieressä istuvan kollegan. Tietotyöläisen pitäisi myös panostaa lemmikkiin. Perinteinen hiiri aiheuttaa kiristymistä rannekanavassa, jolloin ranteen medianus-hermo puutuu tai alkaa särkeä. Kipu voi säteillä kyynärvarteen saakka. Ergonominen hiiri pitää käden luonnollisessa asennossa, mikä estää kyynärvarren taittumisen ja kipeytymisen. Myös näppäimistön etuosaan upotettu rullahiiri on ergonomisuutta ajatellen mainio. Tällöin kyynärvarsi, ranteen koukistajaja ojentajalihas pysyvät rennompina. Hyvä istuma-asento vaatii selkänojallisen ja istujan pituuteen sopivan tuolin. Somekyttyrä syntyy salakavalasti (Kuva: Miska Keränen) Etätyöskentely ja ihmisen fysiikka Fyysisten oireiden syntymiseen ja paranemiseen voi vaikuttaa Perinteinen hiiri ja ergonominen hiiri (Kuva: e-ville.com)
11 Lähiopetuksessa opettaja luennoi seisten, mutta etätyössä koneen äärellä istuen. Kauranen laittaisikin pannaan pitkät istumisajat, kotona ja monella työpaikalla on mahdollisuus pätkittää istumisaikoja. Kukin meistä voi laittaa kännykän kellon muistuttamaan tauoista. Hyvässä mirkotauossa on aktivoivia liikkeitä etenkin olkapäille, selälle ja istumalihaksille. Lihaksen aineenvaihdunta paranee jo pienillä teoilla. Kauranen nostaa itse kunkin tarkasteltavaksi myös nukkumisergonomian, työenergiasta puhutaan paljon, mutta nukkumiseen käytetään aika paljon aikaa, joten myös nukkumisen ergonomiaan pitäisi kiinnittää huomioita. Hyvä uniergonomia mahdollistaa sen, että lihakset pääsevät rentoutumaan ja palautumaan päivästä. Uniergonomiassa kannattaa kiinnittää huomiota tyynyihin ja patjaan. Passiivisuus ja ruokavalion muutos Passiivisuus on jo iso ongelma länsimaisissa yhteiskunnissa, eikä etätyöskentely sitä vähennä, esimerkiksi kahden tunnin luennointi verkossa on huomattavasti passiivisempaa kuin luennointi luokassa. Lisäksi luurit päässä ei oikein pääse jaloittelemaan. Myös näytön tuijottaminen on rasite monelle kehon osalle. Kiireen, passiivisuuden ja liikkumattomuuden lisäksi etätyöskentelevää kehoa kuormittaa ruokavalion muutos, johon vaikuttavat muun muassa kiire ja se, ettei ruokailla säännöllisesti. Monesti työpaikkaruokaloissa saa monipuoliset ruoka-annokset säännölliseen aikaan, kotikonttorissa usein napostellaan tai unohdetaan syöminen kokonaan. Ruokailu on myös hyvä tauko aivotyölle ja keholle. Teksti: Katja Remsu, lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu Jos käsinojat puuttuvat, ylävartaloa on vaikea rentouttaa. Istuttaessa 90 asteen kulma on lonkkanivelille huono, jos ristiselän tuki puuttuu. Toki pelkkä näppäimistön naputtelukin rasittaa, etenkin ranteita. Kari Kaurasen ohje hiirikäden taukojumppaan on yksinkertainen: painetaan kämmentä ylös ja alas 90 asteen kulmaan saakka ja pidetään jännitettä jonkin aikaa. Se parantaa verenkiertoa. Jos verenkierto heikkenee, myös aineenvaihdunta huononee. Tästä voi muodostua melkoinen noidankehä. Kauranen muistuttaa, että kipuun ei pidä tottua. Jatkuva kipu aiheuttaa pysyviä hermostomuutoksia. ”Kipu on merkki, jota ei pitäisi ohittaa. Kivun kroonistuminen tapahtuu, kun kipukiputila jatkuu pitkään ja kehon palautuminen venyy ja lopulta unohtuu.” Omaa kehoa pitää kuunnella etätyössäkin. Pitkät istumisajat pannaan Useimmiten etätyön ensimmäiset oireet huomataan ero niska-hartiaseudulla. Rintalihakset alkavat kiristää ja lihaskireydet vetävät ylävartaloa suppuun, mikä vaikuttaa yläraajoihin asti. Niskan osalta puhutaan tecnecistä eli tuttavallisemmin somekyttyrästä, joka syntyy pikkuhiljaa lapaluiden väliin ja yläselkään, jolloin niskahartiarengas alkaa asettua väärään asentoon. Pienet venytykset tekevät ihmeitä (Kuva: etlehti.fi) Huomioi kotityöpisteellä: Jos seisot, ota hyvä haara-asento ja pidä paino tasaisesti molemmilla jaloilla. Jos istut, istu tuolin perällä ja tue selkä tukevasti selkänojaa vasten. Säädä pöydän korkeus 1-2cm korkeammalle kuin kyynärpään alareuna. Tue kyynärvarret pöytään tai tuolin käsinojiin. Säädä näytön yläreuna nenän korkeudelle, jolloin katse tulee hieman alaviistoon. Pidä näppäimistö ja hiiri vartalon edessä keskilinjassa Käytä tyynyjä tukemaan alaselkää. Pidä taukoja puolentunnin välein. Lähde: Heltti.fi Kaurasen jumppavinkit: Venytä kyynärvarsia, taita ranne 90 asteen kulmaan Pyöritä hartioita rauhallisesti, tee mahdollisimman laajaa pyöritystä Rentouta hartiat, jännitä ja rentouta, nosta olkapäät korviin Venytä rintalihaksia, purista selkäpuolella lapaluut yhteen ja vastaliikkeenä halaa itseäsi Asiantuntijana: Fysioterapian yliopettaja ja dosentti Kari Kauranen
12 Etätyön hyötyjä työntekijälle + Työajan joustavuus ja rytmittäminen + Lisääntynyt työrauha ja keskittyminen + Työtyytyväisyyden ja työtehon paraneminen + Ajan ja rahan säästöt työmatkoissa + Työn ja perhe-elämän yhteen sovittaminen + Asuinpaikan voi valita muun kuin työn sijainnin perusteella Etätyön riskejä ja heikkouksia – Työajan venyminen, työn ja vapaa-ajan sekoittuminen – Vaikeudet irrottautua työstä, liiallinen kuormittuminen – Kotona työskentely vaatii sopeutumista perheeltä – Sopimattomat tilat kotona työskentelylle – Yksinäisyyden ja eristyneisyyden kokemukset – Huoli urakehityksestä ja asemasta – Etäjohtamisen haasteet Lähde: TTL 2020. Joustava työaika. https://www.ttl.fi/tyontekija/ tyoaika/joustava-tyoaika Viitattu 13.11.2020 perhe-elämän häirinneen kotona tehtävää työtä toistuvasti. Itsensä johtaminen korostuu Koronakeväänä aiempaa enemmän etätyötä tehneet kertoivat oppineensa parempia työskentelytapoja. Moni koki myös tehneensä päätöksiä työssään aiempaa itsenäisemmin. Työhyvinvoinnin riskitekijä etätyössä oli vähäisempi esimiehiltä ja kollegoilta saatu tuki (THL 2020). Esimerkiksi opettajat saavat lähiopetuksessa työskennellessä luontevasti apua ja tukea muilta kollegoilta, lähityöskentelyssä myös ideointi on luovempaa. THL:n (2020) tutkimusten mukaan etätöihin siirtyminen paransi työn imua ja vähensi kroonista työväsymystä, mutta toisaalta tylsistyminen kasvoi ja sosiaalinen kanssakäyminen väheni. Plussaa on ollut itsenäisempi päätöksenteko ja uusien, aikaisempaa parempien työtapojen oppiminen. Selkeä riskitekijä on vähäisempi työyhteisöltä saatu tuki, mikä puolestaan vähentää yhteisöllisyyden ja reilun kohtelun kokemuksia. Monella etätöihin siirtyneellä työnkuva on saattanut kaventua, mikä myös voi lisätä työssä tylsistymistä. Suomessa joustavien työaikojen järjestelmät ovat varsin yleisiä esimerkiksi opetustyössä. Asiantuntijatyössä työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy helposti, jolloin kuormitus saattaa kasvaa hallitsemattomaksi. Työ jatkuu helposti varsinaisen työajan jälkeen älypuhelimen avulla. Itsensä johtamisella ja rajan vetämisellä esimerkiksi opettajan työn ja vapaa-ajan välille onkin suuri merkitys. (THL 2020.) Eristäytyminen ja epävarmuuden sieto Koronan aiheuttama tilanne kuormittaa myös siksi, että joudumme sietämään epävarmuutta ja sitä, ettei vaihtoehtoja oikein ole. Tilanteen haasteiksi Vattulainen mainitsee esimerkiksi eristäytymisen Etätyössä aikatauluttamisen merkitys kasvaa. ”Muun elämän kielteisen läikkymisen työhön ja toisin päin tiedetään heikentävän työhyvinvointia erityisesti heillä, jotka kaipaavat selkeää muun elämän ja työelämän erottamista toistaan", kertoo Vattulainen. THL:n (2020) selvityksen mukaan joka kolmas perheellisistä etätyöntekijöistä koki henkilökohtaisen tai K oronan mukanaan tuoma kotityöskentely haastaa meidät uusilla tavoilla, myös psyykkisesti. ”Työyhteisön kollektiivisuus katoaa pikkuhiljaa, vaikka epidemian alussa oltiin hyvinkin samassa veneessä. Ihan huomaamatta tapahtuu eriytymistä, ns. ryhmästä putoamista, yhteinen muisti katoaa,” kertoo työterveyspsykologi, organisaatiokonsultti Maija Vattulainen. ”Yhteisöllisyyden tuottama myönteinen arkinen vuorovaikutus on ihmisille tärkeää: spontaani vuorovaikutus ja juttelu ohimennen porraskäytävässä, kuulumisten vaihto työhuoneessa tai lounaalla. Sen korvaamiseen eivät virtuaalikahvit riitä. Myös nonverbaalinen viestintä supistuu valtavasti”, Vattulainen muistuttaa. Kotityöskentely vaatii organisointia ja joustavuutta Korona on tuonut opettajienkin työt koteihin, mikä on haastanut meidät kaikki. Omien töiden lisäksi samassa työtilassa ja -ajassa on usein myös muita etätyöskentelijöitä. Työnteon ohella valmistetaan lounaita, pidetään kuria, autetaan lapsia koulutehtävissä ja kuullaan väkisin puolison puhelu esimiehelle. Lisäksi ylläpidetään työrauhaa. ”Kyllä tässä on ihan tarpeeksi haastetta, ei ihmisen tarvitsisi asettaa itselleen yhtään enempää vaatimuksia, etenkään sellaisia, jotka on vaikeita toteuttaa tässä tilanteessa. On syytä miettiä, mistä voisi joustaa. Tällainen pohdiskelu voi myös tuottaa uusia ideoita ja tarjota uusia taitoja koronan jälkeiseen aikaan, joka on nykyistä normaalimpi”, Vattulainen toteaa. THL:n (2020) selvityksen mukaan etätyöskentely koetaan työpaikalla tehtyä työtä tehokkaammaksi: työn keskeytyminen yleensä vähenee, toisaalta keskeyttämättömyys voi saada aikaan liiallisen uppoutumisen riskin. Omat rutiinit, kuten lounastauot, onkin hyvä säilyttää. Etätyöskentely haastaa tekemisen rajat ja yhteisöllisyyden
13 ottamaan vastuuta siitä, ettei tartuteta muita, puolikuntoisena ei mennä mihinkään”, Vattulainen summaa. Vielä pitäisi oppia se, että työpäivä aloitetaan ja päätetään sovittuina aikana, ruokatauko pidetään ja päivään sisälletään vähintään yksi muukin tauko, jonka aikana otetaan etäisyyttä työpisteeseen. Päivän päätteeksi työvälineet pakataan pois näkyviltä, jotta niihin palaaminen ei houkuta. Kännykällä ja läppärillä kannattaa työhön liittyvät sovellukset siirtää pois päänäytöltä, ettei niitä vahingossakaan näe vapaa-ajalla. Tässä on haastetta opettajille. ”Niin sanottu presentismi työpaikoilla on vähentynyt, luottamus on kasvanut ja moni on huomannut etätyöskentelyn hyvät puolet. Myös hyvästä perushygieniasta on tullut uusi normaali, enää ei pidetä niuhoina niitä, joilla on perushygienia hallussa. Siitäkin voimme kiittää koronaa.” Teksti ja kuva: Katja Remsu, lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu Lähde: THL 2020. Ajankohtaista koronaviruksesta. https://thl.fi/fi/web/ infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksestacovid-19 Viitattu 14.11.2020 jon. Olemme oppineet käyttämään uusia digivälineitä ja ohjelmia sekä kokonaan tai osin uudenlaisia tapoja työskennellä. Olemme myös oppineet aikatauluttamaan ja rytmittämään työtä, jakamaan ja arvostamaan yhteisöllisyyttä. Lisäksi olemme vahvistaneet ja kehittäneet ns. vanhoja, hyviksi todettuja työtapoja, sekä olemaan itselle armollisia. ”Kekkulointi kipeänä on varmasti vähentynyt. Ymmärrämme paremmin virusten leviämistä ja olemme oppineet ja sosiaalisen kanssakäymisen rajoittamisen. Usein puhutaan tilapäisistä asioista, etenkin kun asia ei ole kovin miellyttävä. Koronan osalta kuormittavuutta lisää se, että emme tiedä, kuinka kauan tilanne kestää. ”On vaikea hyväksyä se, ettei kukaan tiedä, koska koronan aiheuttama tilanne, eristäytyminen loppuu ja etätyö vähenee. Tilanne vaatii epävarmuuden sietoa. Sekin on poikkeuksellista, ettei ei oikein ole ketään ketä tästä tilanteesta syyttää”, Vattulainen toteaa. ”Kaikkivoipaisuusharha on koronan aikana rikkoutunut. Tiede ja teknologia eivät pystykään suojaamaan meitä niin kuin kuvittelemme, ratkaisu ei ole kädenulottuvissa. On hyvä muistaa, että aina on ollut asioita, jotka eivät ole olleet ihmisen kontrollissa. Eikä tämä ole ensimmäinen kerta, kun kohdataan pandemia, on ollut rutto ja espanjantauti ja sars”, Vattulainen muistuttaa. Vattulaisen mukaan on myös pieni joukko ihmisiä ja ihmisryhmiä, joille etätyöskentely sopii hyvin: kun hektisyys vähenee, eikä olla suurissa porukoissa, osa introverteistä voi paremmin. Ryhmät ja piirit pienenevät, aikataulut ovat väljempiä ja itse hallittavissa. ”Aika on venyvämpää, on siis lupa toteuttaa myös rauhallisempaa sosiaalisuutta”, Vattulainen kuvailee. Olemme oppineet paljon Vattulainen muistuttaa, että olemme etätyöskentelyssä myös oppineet palSKOn juhlarahasto jakoi tänä vuonna 11 000 euron edestä apurahoja. Apurahoja myönnettiin neljälle, apurahan saajat ovat: Restonomi YAMK Heidi Kaihua: Johtaminen matkailualan organisaatioissa YTM Kati Koivunen: Understanding digital personal branding in career transitions: professional social media presence as a competitive advantage KTT Minttu Lampinen: Osallistuminen kansainväliseen konferenssiin International Scientific Conference of Management and Engineering 2021 Restonomi YAMK Minna Sipponen: Lähiruoka matkailussa tulevaisuuskestävämpi ympäristö SKOn jäsenet voivat hakea apurahoja liikesivistystä edistävään tutkimukseen tai kansainväliseen yhteistyöhön. Juhlarahaston apurahat on tarkoitettu sekä toisen asteen että ammattikorkeakoulun kaupan ja kulttuurin alan opettajille. Lisätiedot: www.lsr.fi. Apurahoja SKOn juhlarahastosta
14 H annu Juutilaiselle on myönnetty SKOn kunniajäsenyys, jonka perusteeksi todettiin pääasiassa pitkäaikainen vaikuttaminen ja työ ensin Käsija taideteollisuusopettajat ry:ssä ja yhdistymisen jälkeen SKOssa. Juutilaisen päivälleen 40-vuotinen opettajaura alkoi toiselta asteelta ja päättyi ammattikorkeakouluun. Työpaikka pysyi samana, mutta oppilaitoksen nimi ehti muuttua neljä kertaa. Juutilainen on nauttinut eläkkeestä. Sitä ennen hän toimi SKOn valtuuskunnan pitkäaikaisena jäsenenä sekä luottamusmiehenä että taloudenhoitajana. SKO-vuosista jäi mukavat muistot erityisesti valtuuskunnasta sekä luottamusmiesja yhteysopettajapäiviltä. Päivien keskusteluissa sai hyviä vinkkejä. Uusia ystäviäkin tuli, muutamien kanssa pidetään yhteyttä edelleen. Vapaa-aikana Juutilainen viihtyy vesillä. Purjehtimisharrastus on eläkeaikana laajentunut niin, että veneessä yöpymisiä tuli tänä kesänä 63. Vuosien varrella Juutilainen on kierrellyt Kuopion ja Saimaan vesiä, Ahvenanmaata. Leningradissa ja Tallinnassa on käyty. ”Tapailen muutamia entisiä työkavereita, etenkin muikulla. Ajattelin, että lähden SKO-päivillekin vielä, mutta ne sitten peruttiin, se vähän harmitti.” Juutilaisella on SKO-vuosista paljon hyvää sanottavaa, muistot ovat positiivisia. Teksti: Katja Remsu Kuva: Raili Mähönen Työelämäyhteyksiä kansainvälisille opiskelijoille K un suomalainen korkeakouluopiskelija valmistuu opinahjostaan, hänellä on usein jo kontakteja työelämään sekä oman alan työkokemusta. Kontaktit ovat syntyneet esimerkiksi harjoittelujen ja yrityksille tehtävien opinnäytetöiden aikana. Lisäksi suomalainen opiskelija tuntee yleensä hyvin työelämän säännöt ja toimintatavat. Kun Suomessa tutkintonsa suorittava kansainvälinen opiskelija valmistuu, hänen tilanteensa on toinen: oman alan työkokemusta ei ole ehkä lainkaan eikä myöskään työelämäkontakteja. Tämä kävi ilmi kyselyssä, jonka Tekniikan akateemiset teki vuonna 2019 valmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat tarvitsevat suomalaisten opiskelijoiden tavoin harjoittelupaikkoja ja mahdollisuuksia opinnäytetöiden tekemiseen maakunnan yrityksille tai muille organisaatioille. Myös kv-opiskelijoiden on tärkeä saada opiskeluaikana jalka oven väliin työelämässä ja oppia tuntemaan työelämän pelisääntöjä. Kun pääsee tutustumaan suomalaiseen työelämään ja saa mahdollisuuden luoda verkostoja sekä kartuttaa kielitaitoa käytännössä, on työllistyminen valmistumisen jälkeen helpompaa. Kielitaito mainitaan usein esteeksi työnsaannille. On paljon työtehtäviä, joissa suomen kielen osaaminen on keskeinen taito. Esimerkiksi asiakaspalvelutehtävissä ja hoitoalalla on erittäin tärkeä ymmärtää asiakkaita sekä heidän toiveitaan ja pystyä reagoimaan niihin. Moni opiskelija, joka on onnistunut saamaan harjoittelupaikan esimerkiksi asiakaspalvelutehtävissä, on saanut huomata, miten nopeasti kielitaito kehittyy, kun kieltä käyttää päivittäin – olipa kyseessä sitten suomen kieli tai vieras kieli. Tällaiset kokemukset työelämässä vahvistavat oppimismotivaatiota. Haastattelimme Etelä-Karjalassa toimivien yritysten sekä muiden organisaatioiden edustajia, joilla oli kokemusta kansainvälisten osaajien kanssa toimimisesta. Asiakaspalvelutehtävissä ja hoitoalalla suomen kielen taidon merkitys korostui jonkin verran enemmän kuin asiantuntijatehtävissä. Kaikilla aloilla kielitaitoa pidetään tärkeänä työyhteisöön integroitumisen kannalta. Haastateltavat toivoivat, että jo opiskeluaikana syntyisi ymmärrys suomen kielen taidon tarpeellisuudesta sekä kipinä kielen oppimiseen. Haastatteluissa kävi ilmi, että suomalaisen työelämän pelisääntöjä ei aina tunneta riittävän hyvin. Esimerkiksi suomalainen täsmällisyys, nainen esimiehenä ja sääntöjen noudattamisen tärkeys voivat aiheuttaa hämmennystä ja väärinymmärryksiä. Olisikin hyvä, että kansainväliset opiskelijat perehtyisivät suomalaisen työelämän sääntöihin ja toimintatapoihin jo opiskeluaikana. Työharjoittelu sekä muut lyhyet tutustumisjaksot työelämään antaisivat erinomaiset mahdollisuudet havainnoida ja harjoitella työelämätaitoja käytännössä. Lisäksi ne antaisivat toivottua kipinää suomen kielen opiskeluun. Monet LUT-yliopiston sekä LAB-ammattikorkeakoulun kansainväliset opiskelijat haluaisivat jäädä työhön EteläKarjalan alueelle. Kynnys kansainvälisen opiskelijan vastaanottamiseen voi kuitenkin olla yrityksissä joskus korkea. TalentHUB Etelä-Karjala -hanke haluaa madaltaa tätä kynnystä ja auttaa yrityksiä ja kansainvälisiä opiskelijoita kohtaamaan. Tavoitteena on tuoda esiin sitä osaamista, jota kansainvälisillä osaajilla on ja josta voi olla hyötyä yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä. Osana TalentHUB Etelä-Karjala -hanketta luodaan kansainvälisille opiskelijoille suunnattu toiminnallinen tehtäväkokonaisuus, jonka avulla opiskelijat voivat kehittää työelämässä tarvittavaa kielitaitoa sekä työelämän pelisääntöjen tuntemusta. Tehtäviin sisältyy myös mahdollinen työharjoittelu tai työn varjostaminen paikallisessa yrityksessä. Toiminnallisten tehtävien ja harjoittelun avulla kansainvälinen opiskelija saa arvokkaita työelämäkontakteja, joiden kautta saattaa löytyä vakituinen työpaikka. Teksti: Tarja Kovalev & Pirjo Rantonen Hannu Juutilaisesta SKO ry:n kunniajäsen
Etätai lähiopetukseen Editan digimateriaaleilla Edita Oppiminen Tilaa opettajan ilmainen koekäyttö ja testaa! shop.edita.fi/koekaytto TILAUKSET JA LISÄTIEDOT opettajapalvelu@edita.fi puh. 020?450?010 shop.edita.fi/oppiminen TALOUSHALLINTO ASIAKASPALVELU, TAPAHTUMATUOTANTO, MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ KIELET UUTUUS UUTUUS KLIKKAA TÄSTÄ
16 lemminpuolinen avoimuus, luottamus ja sitoutuneisuus sekä vapaaehtoisuus. Vaikka mentoroinnissa on kyse tuhansia vuosia vanhasta toimintatavasta, se sopii hyvin tämän päivän osaamisen kehittämiseen. Työelämä muuttuu nopeasti, emme voi tarkasti ennakoida, mitä tulevaisuudessa tulisi osata. Tämän vuoksi jatkuvaan oppimiseen työpaikoilla tarvitaan joustavia ja nopeasti reagoivia ratkaisuja. Mentorointiin valmistautuminen Esimiesvalmennukseen osallistui 20 henkilöä Kajaanin kaupunkikonsernin toimialoilta. Valmennuksen mentorointiosio käynnistettiin keskustelutilaisuudella, jossa käsiteltiin mentohittääkseen mentoroitavan osaamista (Juusela, Lillia & Rinne 2000, 15). Toisaalta tänä päivänä nousee esille myös se, että mentoroinnissa molemmat osapuolet – niin aktori kuin mentorikin – jakavat osaamistaan ja oppivat yhdessä (Leskelä 2005, 189-190). Kram ja Ragins (2007, 665) käyttävät termiä joustava asiantuntijuus (fluid expertise). Mentoroinnin periaatteita ovat moK ajaanin kaupungin uusille esimiehille on järjestetty useiden vuosien ajan valmennusta esimiestehtäviin. Koulutuskokonaisuus on toteutettu yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Aikuisja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPAn kanssa. Valmennus sisältää mentorointiosion, jota osallistujat ovat pitäneet yhtenä parhaimmista kokemuksista vuoden kestävän kehittämispolun aikana. Osaamisen jakamista Mentoroinnilla on perinteisesti tarkoitettu tavoitteellista ja sovittuja periaatteita noudattavaa vuorovaikutussuhdetta, jossa mentori ja mentoroitava eli aktori työskentelevät yhdessä keMentorointi on rikastuttavaa ja tarjoaa ihania kohtaamisia Vaikka mentoroinnissa on kyse tuhansia vuosia vanhasta toimintatavasta, se sopii hyvin tämän päivän osaamisen kehittämiseen
17 roinnin perustietoja, sen eri muotoja, kuten parija ryhmämentorointia sekä mentorointiprosessia. Pääsääntöisesti mentorointi toteutettiin perinteisenä parimentorointina, jossa parin muodostivat yksi aktori ja yksi mentori. Osa toteutti ryhmämentorointia, jolloin yhdellä mentorilla oli kaksi aktoria. Osa nyt mukana olleesta 15 mentorista oli mentoroinut jo aiemmissa valmennuksissa. Mentoreiden löytäminen Kajaanin kaupunkiorganisaatiosta oli helppoa. Myös mentoriaktori-parit löysivät toisensa vaivattomasti. Koska mentoroinnissa on kyse aktorikeskeisestä toiminnasta, pääsivät mentoroitavat valitsemaan itselleen mentorin listalta tai listan ulkopuolelta. Mentoroinnissa tärkeää on tavoitteiden asettaminen. Sekä aktorit että mentorit täyttivät taustatietolomakkeen, jossa he toivat esille muun muassa omia tavoitteitaan. Tämän lisäksi parit/ryhmät laativat ensimmäisellä tapaamiskerralla mentorointisopimuksen, jossa osapuolet yhdessä sitoutuivat tavoitteisiin ja pelisääntöihin sekä siihen, miten arvioivat mentorointiprosessiaan. Parin/ryhmän keskinäisen arvioinnin lisäksi osapuolilta pyydettiin prosessista palautetta. Palautekyselyyn saatiin 29 vastausta, joista aktoreilta 17 ja mentoreilta 12. Mentorointiprosessin arviointia Mentorointitapaamisia oli vähintään kolme, ja parit/ryhmät toteuttivat niitä vaihtelevasti etävälinein ja kasvokkain. Käytetyimpiä etävälineitä olivat Teams, Skype ja puhelinyhteys. Pääsääntöisesti vastaajat olivat tyytyväisiä siihen, miten mentorointi onnistui etävälineiden avulla. Tosin ongelmiakin esiintyi: esimerkiksi palomuuri saattoi estää yhteyden. Osa vastaajista oli sitä mieltä, että kasvokkainen keskustelu olisi luontevampaa ja sopisi mentorointiin paremmin kuin etävälinein toteutettu. Vastaajat arvioivat mentorointiprosessin eri osa-alueiden toimivuutta asteikolla 1–4. Aktori-mentori-parien muodostaminen, aikataulujen järjestäminen sekä mentoroinnin kesto saivat keskiarvon 3,7–3,8. Osa pareista/ryhmistä olisi toivonut lisää tapaamiskertoja, ja osa heistä myös jatkoi mentorointia vaaditun kolmen tapaamiskerran jälkeen. ”Jatkamme mentorointitapaamisia myöhemminkin, sillä molemmat koimme prosessin jäävän vielä vähän kesken.” Tavoitteiden asettaminen (ka 3,4) ja mentoroinnin arviointi yhdessä parin kanssa (ka 3,6) saivat hieman heikomman arvosanan. Vastauksissa korostettiin sitä, että alussa olisi hyvä asettaa selkeät tavoitteet ja siten myös rajata keskusteluja. ”Omalla kohdallani rajaaminen oli vähän vaikeaa. Vaikka meillä oli selkeä teema, minulla "suksi lipsui" usein vähän muihinkin aiheisiin. Holistinen ihminen näkee kokonaisuuksia, ja se oli myös mentorini hieno piirre!” Vastaajat olivat sitä mieltä, että vuorovaikutus aktorin ja mentorin välillä toimi erinomaisesti (ka 4). Myös avoimissa vastauksissa vuorovaikutus tuli esille. ”Parasta mentoroinnissa oli kärsivällinen aktorin tarpeista lähtenyt tuki.” Myös sitä, että aktori ja mentori olivat usein eri toimialoilta, pidettiin hyvänä. Sen koettiin tuovan uusia näkökulmia mutta toisaalta yhdistävän eri alojen esimiehiä, koska esimiestyön haasteet ovat usein riippumattomia toimialasta. Vuorovaikutukseen liittyvät myös luottamuksellisuus ja avoimuus. ”Parasta oli luottamuksellinen keskustelu, jossa sai tuulettaa omia ajatuksia ja purkaa sydäntään...” Vaikka kyseessä on aktorikeskeinen toiminta, myös mentorit hyötyvät prosessista. Mentorin mukaan ”työskentely oli molemmille hyväksi, omien esimerkkien pohtiminen haastaa myös pohtimaan omia ratkaisuja, jotta ne osaa perustella mentoroitavalle”. Toisaalta mentorille antaa paljon myös tieto siitä, että hän voi jakaa omaa, pitkään karttunutta kokemustaan ja osaamistaan. Lopuksi Kyselyyn vastanneista suurin osa (72 %) haluaisi jatkossakin toteuttaa mentorointia työssään. Noin neljäsosa (24 %) ottaa sen mahdollisesti käyttöönsä jatkossa ja 4 % oli sitä mieltä, ettei haluasi mentorointia omassa työssään toteuttaa. Kajaanin kaupungin kehityspäällikkö Tuula Romppasen mukaan kaupunkiorganisaatiossa mentorointia toteutetaan nimenomaan osana esimiesvalmennusta. Tällä hetkellä kaupungilla ei ole muita systemaattisia mentorointikäytänteitä. Mentorointi sopii julkishallinnon osaamisen kehittämiseen. Esimiesten keskinäinen sparraus ja mentorointi ovat vahva kehittämisen työkalu ja lisä teoreettiseen jatkoja täydennyskoulutukseen (Järvinen 2011, 60). Johtamista ja esimiestyötä pidetään kontekstuaalisena ja jaettuna toimintana, mikä tukee sitä, että kehittämismenetelmät ovat ongelmaja oppijakeskeisiä, kuten mentorointi tai coaching. (Juuti 2011, 81). Teksti: Tuula Rajander Kuva: Jaana Tolonen Esimiesten keskinäinen sparraus ja mentorointi ovat vahva kehittämisen työkalu Osa vastaajista oli sitä mieltä, että kasvokkainen keskustelu olisi luontevampaa ja sopisi mentorointiin paremmin kuin etävälinein toteutettu Lähteet: Juusela, T., Lillia, T. & Rinne, J. (2000). Mentoroinnin monet kasvot. Yrityskirjat. Juuti, P. (2011). Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen. Teoksessa T. Syvänen & K. Mikkonen (toim.). Julkinen johtajuus barometritutkimus. Johdon ja esimiesten näkemys johtamisen tilasta julkishallinnossa. Sitran selvityksiä 65, 80-83. Järvinen, P. (2011). Esimiesvalmiudet ja henkilöjohtaminen. Teoksessa T. Syvänen & K. Mikkonen (toim.). Julkinen johtajuus barometritutkimus. Johdon ja esimiesten näkemys johtamisen tilasta julkishallinnossa. Sitran selvityksiä 65, 58-60. Kram, K. E. & Ragins, B. R. (2007). The Landscape of Mentoring in the 21st Century. Teoksessa Ragins, B. R. & Kram, K. E. (Eds.) The Handbook of Mentoring at Work. Thousand Oaks: Sage. 659-687. Leskelä, J. (2005). Mentorointi aikuisopiskelijan ammatillisen kehittymisen tukena. Väitöskirja. Tampereen yliopisto.
18 T yöntekeminen muuttuu kovaa vauhtia yhä monimuotoisemmaksi. Työpaikkoja häviää teknologian kehittymisen myötä ja rutiininomaiset työt automatisoidaan ja hoidetaan tekoälyn avustuksella. Robotit palvelevat asiakkaita, ostoksia tehdään virtuaalimaailmoissa ja kokouksissa esiinnytään hologrammeina. Etätyön tekeminen lisääntyy ja laajennetun todellisuuden (XR, Extended Reality) teknologiat ovat osa jokapäiväistä työn tekemistä. Ammattikorkeakouluissa opetusta annetaan etä-, lähija hybridiopetuksena. Lisäksi opinnoissa tehdään käytännönläheisiä projekteja työelämän toimeksiantoina yhteistyössä yritysten kanssa. Työnteon ja opetuksen monimuotoistuminen luo tarpeita ajantasaisten oppimisympäristön kehittämiselle ja käyttöönotolle. Oppimisympäristöjen tulisi palvella laajasti erilaisia pedagogisia ratkaisuja ja tarjota ratkaisuja niin yleisiin pedagogisten haasteisiin kuin ainekohtaisiin haasteisiin. Hyvin suunnitellut tilat ja uudet teknologiset ratkaisut mahdollistavat oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien monipuolistamisen tarjoten samalla opiskelijoille syvempiä ja aidompia oppimiskokemuksia oppimisen kohteena olevasta ilmiöstä. Tulevaisuuden työ -hanke Karelia-ammattikorkeakoulussa aloitettiin syksyllä 2020 oppimisympäristöjen kehittäminen Tulevaisuuden työ -hankkeessa. Hanke kestää kolme vuotta ja sen tarkoituksena on kehittää oppimisympäristöjen lisäksi opettajien pedagogista osaamista vastaamaan tulevaisuuden työn vaatimuksia. Hanke on suuri kokonaisuus, jota rahoittavat Kareliaammattikorkeakoulun lisäksi ESR/EteläSavon ELY-keskus ja EAKR/Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Hanke pitää sisällään niin fyysisten tilojen kuin opetukseen liittyvän pedagogisen osaamisen kehittämisen. Oppimisympäristön tarpeita on selvitetty eri alojen opettajilta sekä benchmarkkaamalla kansallisia sekä kansainvälisiä oppimisympäristöjä. Uudet oppimisympäristöt pyritään rakentamaan niin, että ne huomioivat mahdollisimman laajasti erilaiset tulevaisuuden työn sekä eri alojen vaatimukset. Lisäksi opetuksen kehittämiseen tarjotaan opettajille yhteissuunnittelutiloja sekä opetusmateriaalin tuotantotiloja. Oppimisympäristöihin integroidaan uusinta opetusteknologiaa ja niitä on tarkoitus hyödyntää laajasti niin opetuksessa, TKI toiminnassa kuin palveluliiketoiminnassakin. Opetuksen järjestämistä helpotetaan muun muassa liikkeen tunnistavilla robottikameroilla. Opetuksen monipuolistamiseen tarjotaan XR teknologiota, simulaatiotiloja sekä muita osallistavan vuorovaikutuksen mahdollistavia tiloja. Suunnitteilla on esimerkiksi Canvas-yhteissuunnitteluseiniä ja MLCR -luokkia (Multilocation ClassRoom). Kehittäjäopettaja-ohjelma Uudet oppimisympäristöt ja teknologiat vaativat myös opetusmenetelmien kehittämistä. Oppimisympäristöt ovat jokaisen opettajan käytettävissä, mutta opettajien pedagogisten taitojen kehittämistä ja oppimisympäristöjen hyödyntämistä opetuksessa tuetaan lisäksi erillisen Kehittäjäopettaja -ohjelman avulla. Opettajat voivat hakea hankkeeseen mukaan kehittäjäopettajaksi kehittämään omaa opetustaan työelämäläheisissä projekteissa. Hanke tarjoaa opettajille resurssit sekä oppimisympäristöt opetuksen kehittämiseen. Kehittäjäopettajat sitoutuvat hankkeessa kehittämään opetustaan ja jakamaan osaamistaan myös muille opettajille. Teksti ja kuvat: Mikko Hyttinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu Oppimisympäristöjen kehittämistä Karelia-ammattikorkeakoulussa
19 I lmastonmuutos, luonnonvarojen ylikulutus, monimuotoisuuden köyhtyminen ja sosiaalinen eriarvoisuus tunnistetaan yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa keskustelussa paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Kiertotalous nähdään keinona ratkaista näitä ongelmia, ja Eurooppa ja Suomi rakentavatkin kiertotaloudesta talouden uutta perustaa. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. julkaisi 24.11.2020 ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ohjelman, jossa luvataan kehittää ammattikorkeakoulujen koulutusta siten, että ”jokaisella valmistuneella opiskelijalla on kyky edistää kestävää kehitystä ja torjua ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia yhteiskunnassa. Kestävyys ja vastuullisuus huomioidaan kaikessa TKI-toiminnassa ja sitä suunnataan tuottamaan ratkaisuja kestävyyshaasteisiin, edistämään kestävää kehitystä ja vähentämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia.” Koulutuksen kiertotaloustransformaation edistämiseksi on Opetusja kulttuuriministeriö myöntänyt kärkihankerahoitusta kolmevuotiselle Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin –hankkeelle, joka päättyy tämän vuoden lopussa. Hankkeessa 19 ammattikorkeakoulua on yhdessä muun muassa tuottanut kiertotalouden osaamisperustaisia opintosisältöjä ammattikorkeakoulujen eri tutkintoihin yhteensä yli 270 op edestä. Puolet aineistosta on englanninkielistä ja muutamia ruotsinkielisiäkin sisältöjä löytyy. Kiertotalouden liiketoiminta -teeman alla opintosisältöjä on tuotettu 50 op verran, kuuteen eri alateemaan, jotka ovat 1. Design Driven Innovation 2. Jakamistalous 3. Liiketoimintamallit 4. Logistiikka ja kuljetukset 5. Palvelumuotoilu 6. Vastuullisuus. Liiketoimintamallit -osion yhteydessä on bonuksena tuotettu kiertotalouden taloushallintoon ja rahoitukseen liittyviä sisältöjä. Alateemojen opintosisältöjen esittelyt löytyvät lokakuussa toteutetun Miten kiertotalousosaamista integroidaan liiketoimintaosaamiseen ja -opetukseen? –webinaarin materiaaleista. Aineistot ovat monimuotoisia, muun muassa 10 opintopisteen kokonaisista opintojaksototeutuksista pieniin, jo olemassa oleviin opintojaksoihin helposti integroitaviin osioihin, yksittäisiin tehtäviin tai videoihin. Aineistoissa on myös linkkejä ajankohtaisiin tietolähteisiin. Kaikki Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin –hankkeessa tuotetut opintosisällöt on avoimesti jaettu Creative Commons -lisenssillä ja ne löytyvät Avointen oppimateriaalien kirjastosta eli aoe.fi –portaalista. KiertotalousAMK –hankkeen aineistot tunnistat yhtenäisestä kuvakkeesta (Kuva 1). Aoe.fi -portaalissa voi haluttuja sisältöjä hakea hakusanoilla, koulutusasteen, oppiaineen tai tieteenalan tai materiaalityypin mukaan. Osa englanninkielisistä aineistoista löytyy suomenkielisilläkin hakusanoilla, mutta kannattaa kirjoittaa hakusanat myös englanniksi tai ruotsiksi, jos haluaa sisällyttää hakuun eri kielillä tuotetut aineistot. Kiertotalouden liiketoiminta -teeman opintosisältöjen lisäksi kannattaa tutustua muihinkin itselle mielenkiintoisiin teemakokonaisuuksiin. Ainakin seuraavat teemasisällöt voivat olla kiinnostavia myös liiketalouden opettajille: – Teollisuus 4.0 ja yhteiskunta 5.0 – Väestö, kulutus, ympäristö, megatrendit – Kestävä yhdyskunta – Sosiaaliset innovaatiot ja globaali oikeudenmukaisuus – Ympäristöpolitiikka, -johtaminen ja – lainsäädäntö – Muotoilu ja 3D suunnittelu – Pakkausmuotoilu. Opintosisältöjen tuottamisen lisäksi Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin -hankkeessa on muun muassa kehitetty opetusmenetelmiä kiertotalouden integroimiseksi opetukseen, oppimisympäristöjä tukemaan opiskelijoita tulevaisuuden kiertotalousasiantuntijaksi kasvamisessa, sekä yritysyhteistyötä kiertotalouden opetuksen tueksi. Opettajaksi opiskeleville on hankkeessa lisäksi tuotettu 5 opintopisteen laajuinen Kiertotalouskoulu opettajalle – opintojakso. Toivottavasti Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin -hankkeessa tuotetut aineistot innostavat ja auttavat meitä uudistamaan opetusta ja kouluttamaan opiskelijoita toimimaan ja kehittämään toimintaa tulevaisuuden kiertotalousyhteiskunnassa. Teksti: Ritva Jäättelä, Laurea-ammattikorkeakoulu Avoimia kiertotalousaineistoja liiketalouden koulutukseen Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin -hankkeessa tuotetut aineistot tunnistaa aoe.fi -portaalissa tästä kuvakkeesta
Kaikenlaiset kriisit tuhoavat tai vähintään ravisuttelevat rutiineja ja sitä kautta myös työyhteisöjä. Ihminen on melkoinen sopeutuja, mutta sopeutumisen edellytyksenä ovat usein juuri rutiinit, ilman niitä katoaa myös turvallisuudentunne. Ihmisten heikkoudet ja vahvuudet nousevat usein esiin poikkeusolosuhteissa, silloin työpaikoilla katseet suuntautuvat esihenkilöihin. Poikkeusolosuhteissa korostuu relevantin ja oikean tiedon merkitys, ja johtamisessa rauhallisuus, selkeys, päätöksentekokyky ja riittävä avoimuus. Avokonttorissa ja opettajainhuoneessa pitäisi välttää kaikenlaista kuohuntaa, oli kyse sitten verkkotai lähikohtaamisesta. Esihenkilö voi johtamisellaan tukea mielen hyvinvointia työpaikalla, se edellyttää, että esihenkilö löytää itselleen sopivan tavan olla läsnä, etänäkin. On tutkittu juttu, että etätyöskentely kuluttaa voimia eri tavalla kuin fyysiset kohtaamiset. Opettajille tämä tarkoittaa usein esimerkiksi sitä, että spontaani kollegan ja työyhteisön tuki jää saamatta. Siksi esihenkilön antaman läsnäolon merkitys korostuu. Kriisissä tiedon prosessointi on tavallista hitaampaa, siksi sanomisia on helppo tulkita väärin. Esihenkilön täytyisikin löytää itselle sopivat ja työyhteisöön asettuvat tavat olla läsnä ja antaa erityishuomiota omille työntekijöilleen. Pitäisi muistaa puhua nimillä ja huolehtia siitä, että kaikki pääsevät osallistumaan ja jaksavat kiinnostua. Kotona karanteenissa tai etätyössä oleminen provosoi ahdistusta ja masennusta. Esihenkilön olisi hyvä keskustella alaisten kanssa, mitä haasteita ja ajatuksia poikkeustilanne herättää. Kokemus läsnä olevasta esihenkilöstä vahvistaa työntekijöiden kokemusta tuen saamisesta. Etäjohtaminenkin voi olla hyvää, kunhan johtamista tapahtuu. Työkykyjohtaminen on välittämistä, eikä sitä voi ulkoistaa. Tutkimusten mukaan kokemus läsnä olevasta esihenkilöstä vahvistaa työntekijöiden arvostuksen, työn merkityksellisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Hyvä esihenkilö on tekemisissä työntekijöiden kanssa ja heidän käytettävissään, myös etätyöskentelyssä. Välittämisen ilmapiiri lisää vastuun ottamista omasta työstä. Työntekijöiltä odotetaan jatkuvaa kehitystä ja uuden oppimista, uusia toimintatapoja, järjestelmiä ja tehokkuutta. Mitä esihenkilöltä saa odottaa? Työhyvinvoinnissa keskeistä on, että työ on turvallista ja sitä tehdään hyvin johdetussa, ammattitaitoisessa organisaatiossa. Esihenkilön tapa kommunikoida vaikuttaa tiimin tai organisaation viihtyvyyteen. Työntekijät eivät välttämättä kohtaa esihenkilöitään säännöllisesti, kun työnteon ajattomuus ja paikattomuus yleistyvät. Siitä huolimatta esihenkilön työssä on huomioitava tuki, läsnäolo ja saatavuus. Tutkimusten mukaan nimenomaan esihenkilön tuella on huomattava vaikutus työhyvinvointiin. Esihenkilöltä saadulla tuella, läsnäololla ja vuorovaikutuksella voidaan huolehtia työssä viihtymisestä ja tehokkaasta työskentelystä etätyössäkin. Teksti: Katja Remsu, lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu Lähteet: Markko, S. 2017. Esimiehen tuen ja läsnäolon vaikutus työhyvinvointiin. Opinnäytetyö. Sarkkinen, M. 2020. Näin esimies on läsnä työntekijöilleen. TTL. Sarkkinen, M. 2020. Työkykyjohtaminen on välittämistä, eikä sitä voi ulkoistaa. TTL Nyt jos koskaan tarvitaan taitavia esihenkilöitä