Skootteri 3/2025 - Lehtiluukku.fi

SKO RY:N JÄRJESTÖLEHTI 3/2025 SKOOTTERI LUOTTAMUSMIESPÄIVILLÄ AJANKOHTAISET AIHEET ESILLÄ RESTO-KILPAILU AVAA OVIA MONELLE NEGATIIVISISTAKIN TUNTEISTA HYÖTYÄ OPISKELUSSA
2 SKOOTTERI TÄSSÄ NUMEROSSA SKO ry:n järjestölehti • sko.oaj.fi • Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimisto Rautatieläisenkatu 6 00520 Helsinki Puheenjohtaja Ulla Kangasniemi Puh. 040 5124914 ulla.kangasniemi @lapinamk.fi Järjestösihteeri Elisa Ruponen Puh. 040 752 9173 Ilmoitushinnat 2/1 1 285 € 2/1 1 945 € 1/1 845 € 1/1 1 265 € 1/2 625 € 1/2 935 € 1/3 450 € 1/3 650 € 1/5 250 € 1/5 350 € S kootteri ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Aineistot: skootteritoimitus@gmail.com 1/2025 1.6. 2/2025 1.12. Nro Aineistot Ilmestyy viimeistään Ilmestymisaikataulu 2026 ISSN 2984-2735 (printti) ISSN 2954-3002 (digi) Lehden toimituskunta: Susanne Hyttinen, Ulla Kangasniemi, Atte Korte ja Konsta Ojanen 2.5. 15.11. Päätoimittaja Atte Korte Puh. 050 354 4904 skootteritoimitus @gmail.com Ulkoasu ja taitto Niina Linna Design Lehden paino Painotalo Westman Kannen kuva Adobe Digilehti Paperilehti + digilehti 3.............. PÄÄKIRJOITUS / LEDARE 4.............SKOn luottamusedustajat & luottamusmiehet koolla 6..............Mielenkiintoisia pedagogisia näkökulmia SKO-toimijapäiviltä 8..............Opiskelijakilpailut tukevat alan ammatillista kehitystä ja verkostoitumista 10..........Kaikilla on rajansa – onko oppijalähtöisyydelläkin? 12..........Nasima Razmyar: ”Kasvatamme juuriamme läpi koko elämän” 13..........KOLUMNI: Arjen pysäkillä 14..........Eurooppa-yliopistot tuovat kansainvälistymisen lähemmäs opiskelijaa 15..........Miten tukea kansainvälisiä opiskelijoita opinnoissa? 16..........Uudenmaan vaalipiirin kuulumisia 18..........KUULUMISIA KENTÄLTÄ: Jarmo Rusi 20..........THE SKOLAISET: Jamie Haanpää AM SKOOTTERI
3 SKOOTTERI PÄÄKIRJOITUS Puolustettavaa riittää Viime aikoina olemme saaneet seurata uutisointia ja kirjoittelua ammatillisen koulutuksen tilanteesta. Ihmetyttää, miksi asia saa huomiota vasta sen noustua esille kansallisella tv-kanavalla. Me SKOn edustajat OAJ:n toimijoiden rinnalla olemme sinnikkäästi vieneet ammatillisen koulutuksen hälyttävää tilannetta päättäjien tietoon. Käsittämättömän suuret leikkaukset, lähiopetuksen jatkuva väheneminen ja opiskelijoiden osaamistason heikkeneminen ovat jostain syystä jääneet jatkuvasti maan hallituksen kiinnostuksen ulkopuolelle. Nyt alkaisi olla käsillä viimeiset hetket korjata asia kuntoon. Nähtäväksi jää, osaavatko päättäjät arvostaa ammattiosaajia. SKO on omalta osaltaan valmistellut AMK-TESin seuraavan sopimuskierroksen tavoiteasettelua. Uusi amkeja koskeva sopimus ei ole paljonkaan kehittynyt, Sivistan suurista puheista huolimatta. Sivistan perusteena amkien oman sopimuksen puolesta oli nimenomaan sen kehittämisen tarve. Tähän mennessä Sivistan kehittämispyrkimykset ovat olleet pelkästään heikennyksiä työntekijäpuolen näkökulmasta. Amkien opetushenkilöstön ansiokehitys tulisi lopultakin saada paranemaan. Vertailtaessa sitä muiden koulutusasteiden ansiotasoon ei uskoisi, että kuukausipalkka pitää sisällään myös lomarahat. Ne tuntuvat sulaneen pois jo aikaa sitten ja asia nousee aika ajoin opettajien keskusteluissa esille, kun he vertailevat palkkojaan kollegoiden palkkoihin muilla koulutussektoreilla. Edellä oli vain pari esimerkkiä siitä, millaisten asioiden parissa teemme työtä jäsentemme hyväksi. SKOn jäsenmäärä on onneksi edelleen kasvuvauhdissa, mikä on erittäin hyvä asia. Valmistaudumme myös tuleviin OAJ:n valtuustovaaleihin ja tarvitsemme aktiivisia paikallistason toimijoita kannustamaan omiamme ja muita ammatillisten yhdistysten jäseniä äänestämään SKOn ehdokkaita. Yleisesti ottaen ammatilliset ovat menettäneet jäseniä ja se näkyy mm. OAJ:n sisäisissä paikkajaoissa ja sitä kautta sananvallassamme isossa emojärjestössämme. Siksi jäsenhankinta on tärkeää ja siihen panostamme, jotta saamme SKOlle ja sen jäsenistölle enemmän vaikutusmahdollisuuksia. Pian alkaa joulu kolkutella ovelle. Opettajien kiireet kasvavat loppuvuoden arviointien ja tutkintojen saannin tuoksinassa. Muistathan kuitenkin katkaista työkiireet joulun ajaksi ja nauttia joulun perinteistä läheistesi seurassa. Levollista joulunaikaa Sinulle, SKOn jäsen. Ulla puheenjohtaja LEDARE Det finns mycket att försvara På sistone har vi kunnat följa nyhetsrapporteringen och debatten kring situationen inom yrkesutbildningen. Det är förvånande att frågan får uppmärksamhet först när den lyfts fram på en nationell TV-kanal. Vi inom SKO, tillsammans med OAJ:s aktörer, har ihärdigt försökt få beslutsfattarna att fästa uppmärksamhet vid den alarmerande situationen inom yrkesutbildningen. Ofattbart stora nedskärningar, den ständiga minskningen av antalet närundervisningstimmar och försämringen av studerandenas kompetensnivå har av någon anledning inte väckt regeringens intresse. Nu börjar det bli sista chansen att rätta till felen. Det återstår att se om beslutsfattarna förstår att värdesätta yrkeskompetensen. SKO har på sitt håll förberett målsättningarna inför nästa avtalsrunda för YH-kollektivavtalet. Det nya avtalet för yrkeshögskolorna har inte utvecklats nämnvärt, trots Sivistas stora ord. Sivistas argument för ett eget avtal för yrkeshögskolorna var just behovet av utveckling. Hittills har Sivistas utvecklingsförsök endast inneburit försämringar ur de anställdas perspektiv. Löneutvecklingen för undervisningspersonalen inom yrkeshögskolorna borde äntligen förbättras. När man jämför med lönenivån inom andra utbildningsstadier är det svårt att tro att månadslönen även inkluderar semesterersättning. Den verkar ha försvunnit för länge sedan, och frågan dyker med jämna mellanrum upp i lärarnas samtal när de jämför sina löner med kollegor inom andra utbildningssektorer. Ovan nämndes bara ett par exempel på de frågor vi arbetar med för våra medlemmars bästa. SKO:s medlemsantal fortsätter glädjande nog att växa, vilket är mycket positivt. Vi förbereder oss också inför kommande fullmäktigeval inom OAJ, och vi behöver aktiva lokala aktörer som uppmuntrar våra egna medlemmar och även andra yrkesföreningars medlemmar att rösta på SKO:s kandidater. Generellt sett har de yrkesinriktade förlorat medlemmar, vilket märks bland annat i OAJ:s interna mandatfördelning och därigenom i vårt inflytande inom den stora moderorganisationen. Därför är medlemsrekryteringen viktig, och vi satsar på den för att ge SKO och dess medlemmar större möjligheter att påverka. Snart står julen inför dörren. Lärarnas arbetsbörda ökar i takt med slutbedömningar och examensutdelning. Kom ihåg att ta en paus från arbetsstressen under julen och att njuta av julens traditioner tillsammans med dina nära och kära. Jag tillönskar Dig, SKO-medlem, en fridfull jul. Ulla ordförande
4 SKOOTTERI SKON LUOTTAMUSEDUSTAJAT & LUOTTAMUSMIEHET KOOLLA KUV A: ATTE KOR TE Keudan luottamusedustajat Sini ja Tiina.
5 SKOOTTERI U lla Kangasniemen ajankohtaiskatsauksessa esille nousivat muun muassa ammatillisen koulutuksen opetuksen ja ohjauksen määrän mahdollinen nostaminen osaamispistettä kohti, ammatillisen ja korkeakoulutuksen visiotyö 2040, ammattikorkeakoulujen kevään 2026 työehtosopimusneuvotteluiden tavoiteasetanta ja maaliskuussa 2026 pidettävät OAJ:n valtuusvaalit. SKOn vaikutusmahdollisuudet ovat entistä paremmat, jos jäsenmäärä jatkaa kasvuaan. Timo Sirviö toi omassa osuudessaan esille luottamusedustajien ja -miesten keskeisen roolin jäsenhankinnassa. Aktiivisen ja rakentavan vuoropuhelun käyjinä heillä on erittäin hyvät valmiudet esitellä sekä SKOn että paikallisyhdistyksensä toimintaa omassa oppilaitoksessaan. Sirviön mukaan hyviä kokemuksia jäsenhankinnasta on saatu järjestämällä uusille opettajille muun muassa TES-perehdytystilaisuuksia. Kun luottamusedustaja tai -mies on helposti lähestyttävä ja osaava, positiiviset kokemukset vahvistavat luottamusta ja lisäävät suosittelijoiden määrää työyhteisössä. Aika ajoin on hyvä muistuttaa kollegoita siitä, että opettajien keskeisimmistä työnteon ehdoista neuvottelee vain OAJ. SKO palkitsee 50 euron S-ryhmän lahjakortilla jokaisen jäsenen, joka hankkii SKOlle uuden jäsenen. Edunvalvonnan ohella kaikki jäsenet pääsevät nauttimaan SKOn lomakohteista, mutta myös hakemaan SKO ry:n juhlarahaston apurahaa liikesivistystä edistävään tutkimukseen tai kansainväliseen yhteistyöhön. Luottamuspäivillä vieraili myös OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto. Ammatilliseen koulutukseen 2024– 2025 kohdistuneiden noin 150 miljoonan euron leikkauksien lisäksi hän kertoi laskennallisen perusrahoituksen laskevan 20 %:lla 1.1.2026 alkaen. Leikkaukset tulevat varmuudella vaikuttamaan ammatillisen toisen asteen opetukseen, ohjaukseen ja oppimistuloksiin. Korkeakoulujen osalta hallitus päätti kevään puoliväliriihessään 117,7 miljoonan leikkauksista. Esimerkiksi perusrahoituksesta leikataan vuosina 2026– 2028 65 miljoonaa euroa, vaikka samaa aikaan aloituspaikkoja on päätetty lisätä. Tilanne on hyvin ristiriitainen: yhtäältä hallitus tavoittelee korkeakoulutettujen osuuden kasvua ikäluokittain, toisaalta se osoittaa yhä vähemmän resursseja tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Lopuksi OAJ:n lakija työelämäpalveluiden juristit nostivat esille valmisteilla olevia työelämäheikennyksiä. Esimerkiksi työntekijän irtisanominen ainoastaan asiallisella (ei enää asiallisella ja painavalla) syyllä koetaan opetusalalla erittäin ongelmalliseksi myös siksi, että erikoislaatuisten opiskelijapalautteiden määrä on valitettavasti lisääntynyt. On tärkeää tietää, että lain mukaan opettajan työsuoritusta arvioi esihenkilö, ei opiskelija. Myös palautteen tarkoituksenmukainen ja työhyvinvointia tukeva käsittely on esihenkilön vastuulla. Teksti: Ria-Marika Heiska, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu SKOn vuotuiset luottamusedustajien ja -miesten neuvottelupäivät järjestettiin 2.–3.10. Akavatalolla Helsingissä. Kahtena päivänä saatiin laaja katsaus edunvalvonnan ajankohtaisiin asioihin. ”YHTÄÄLTÄ HALLITUS TAVOITTELEE KORKEAKOULUTETTUJEN OSUUDEN KASVUA IKÄLUOKITTAIN, TOISAALTA SE OSOITTAA YHÄ VÄHEMMÄN RESURSSEJA TÄMÄN TAVOITTEEN SAAVUTTAMISEKSI.”
6 SKOOTTERI Akatemiatutkija Aino Saarinen esiintyi SKO-toimijapäivillä.
7 SKOOTTERI H elsingin yliopiston akatemiatutkija Aino Saarinen piti SKO-toimijapäivillä esityksen aiheesta ”Miten parantaa oppimistuloksia kestävästi ja kuormittumatta?”. Tämän päivän sanoja ovat työelämätaidot ja itseohjautuvuus. Opiskelijoilla teetetään yhä enemmän itsenäiseen opiskeluun perustuvia ja monimutkaisia kurssiprojekteja. Oppimisen näkökulmasta yksinkertainen pedagogiikka olisi olennaista. Mitä monimutkaisempia strategioita opiskelijoilta vaaditaan, sitä todennäköisemmin opiskelijat putoavat. Etenkin opintojen alkuvaiheessa pitää olla yksinkertainen pedagogiikka, jossa opettaja esimerkiksi määrää selkeät tehtävät ja niissä käytetyn materiaalin. Nykyisin opetuksessa suositaan yhä enemmän digitaalisia menetelmiä. Digin käytön riski on ”näennäispuuhastelu”, jota voi tapahtua niin itsenäisessä opiskelussa kuin ryhmätyöskentelyssä. Siinä ulkoisesti vaikuttaa siltä, että opiskellaan mutta oikeasti ei tehdä mitään. Oppiminen edellyttää aina opiskeltavan asian pohtimista, mitä ei tapahdu ”näennäispuuhastelussa”. Tähän opettajan tulee vaikuttaa sopivilla pedagogisilla menetelmillä. Motivaatioon voi vaikuttaa Motivaatio jaetaan sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon. Sisäinen motivaatio voi syntyä esimerkiksi henkilökohtaisesta kiinnostuksesta aihetta kohtaan, kun taas ulkoiseen motivaatioon vaikuttavat esimerkiksi opettajan palaute ja arvosanat. Ulkoiseen motivaatioon perustuen tehdään enemmän tehtäviä, kun taas sisäisessä motivaatiossa tehdään vähemmän, mutta laadukkaammin. Opettaja voi kuitenkin aina vaikuttaa ulkoiseen motivaatioon, mikä ei nykytutkimuksen mukaan ole huono asia. Opettajan on hyväksyttävä, että opiskelijassa ei voida pakonomaisesti saada aikaan sisäistä motivaatiota. Oikea tapa toimia on heti alkuun laittaa opiskelijat tekemään tehtäviä. Se laittaa motivaation liikkeelle ja nostaa sitä. Tutkimusten mukaan opettajan liian matalat odotukset, liian joustavat arviointimenetelmät ja liiallinen neuvotteluhalukkuus aiheuttavat opiskelijoissa vitkastelua. Tunnetaidot tärkeitä Liiallisista negatiivista tunteista on haittaa, mutta ollaanko menty ääripäähän niiden välttämisessä? Negatiivista tunteista on suuri määrä erilaisia hyötyä myös opiskelussa. Jos tavoitteeksi otetaan, että opiskelijoilla on mukavaa, mihin se johtaa? Maailma on täynnä erilaista ahdistusta. Sitä ei saada pois, mutta sitä on opeteltava sietämään. Nykyisin keskitytään liiaksi tunteiden ilmaisuun eikä niinkään tunteiden hallintaan. Tunteiden sietäminen tarkoittaa muun muassa kykyä ylläpitää keskittymistä, vaikka negatiivinen tunne olisi päällä. Opiskelussa opiskelu jatkuu, vaikka tunne olisi päällä eikä lähdetä esimerkiksi kuntosalille ja siirretä tunteen käsittelyä. Tunteen käsittelyn siirtäminen voi johtaa ahdistusta lisäävään kierteeseen. Esimerkiksi ahdistavan tehtävän siirtäminen myöhemmäksi voi johtaa aikataulun viivästymiseen, joka puolestaan johtaa vielä suurempaan ahdistukseen. Teksti ja kuva: Atte Korte Mielenkiintoisia pedagogisia näkökulmia SKO-toimijapäiviltä Opettajan ei tarvitse olla psykoterapeutti eikä opettajan tule räätälöidä yksilöllisistä pedagogiikkaa jokaiselle. Sen sijaan oppimista edistävien tekijöiden tulisi olla myös opettajan kuormitusta vähentäviä.
8 SKOOTTERI RESTOja EMCup-kilpailut tarjoavat restonomiopiskelijoille tilaisuuden kehittää taitojaan, verkostoitua ja kasvaa ammatillisesti tiimityön ja yhteistyön kautta. R estonomija hotellialan opiskelijoille suunnatut kilpailut, kuten kotimainen RESTO ja kansainvälinen EMCup, tarjoavat opiskelijoille ainutlaatuisia mahdollisuuksia kehittää osaamistaan, kartuttaa työkokemusta ja luoda tärkeitä verkostoja. Kilpailuissa painottuvat tiimityö, luovuus ja ajankohtaiset teemat, jotka tukevat opiskelijoiden ammatillista kasvua ja vahvistavat yhteyksiä työelämään. Haaga-Helian kisajoukkueessa aktiivisesti viime keväänä toiminut Janessa Huotari tiivistää opiskelijakilpailuihin osallistumisen merkityksen seuraavasti: – Kilpailuun valmistautuminen opetti paljon omista taidoista, kehityskohdista ja ryhmähengen merkityksestä. Itse kisaaminen oli intensiivistä mutta palkitsevaa. Voiton sijaan mukaan tarttui arvokkaita verkostoja, uutta tietotaitoa ja ystäviä. Tärkeintä ei ollut voitto, vaan koko kokemus. RESTO-tietotaitokilpailu tuo yhteen tulevaisuuden alan ammattilaiset RESTO-tietotaitokilpailu on vuosittain järjestettävä valtakunnallinen kilpailu, jossa testataan restonomiopiskelijoiden osaamista ja taitoja. Kilpailu tarjoaa opiskelijoille ainutlaatuisen tilaisuuden mitata omia kykyjään ja kehittää ammattitaitoaan samalla, kun se tuo yhteen restonomiopiskelijat, opettajat, alan yritykset ja Suomen Restonomiliiton, Sure ry:n. Kilpailu, joka järjestetään joka kevät, on saanut laajaa suosiota Suomen ammattikorkeakoulujen keskuudessa. Kunkin ammattikorkeakoulun osallistuminen on rajattu kahteen neljän hengen joukkueeseen, mikä varmistaa kilpailun monipuolisuuden ja kansallisen ulottuvuuden. Kilpailun tavoitteena on paitsi nostaa esiin restonomiopiskelijoiden osaamista myös edistää alueellista työelämäyhteistyötä ja laajentaa verkostoja. RESTO-kilpailut eivät ole pelkästään taitokilpailu, vaan myös verkostoitumistapahtuma, joka avaa ovia restonomiopiskelijoille, opettajille, yrityksille sekä Sure ry:lle. Tapahtumassa osallistujat voivat jakaa ideoita, osaamista ja luoda yhteyksiä alan eri toimijoihin. Kilpailu tarjoaa mahdollisuuden keskustella ajankohtaisista aiheista, kehittää omia verkostojaan ja vahvistaa ammatillista identiteettiään. Tapahtuma järjestetään joka vuosi vaihtuvassa järjestelyvastuussa eri ammattikorkeakoulujen toimesta. Arene ry:n MARATA-verkostossa sovitaan tulevasta järjestäjäkoulusta useiksi vuosiksi eteenpäin. Keskeisessä merkityksessä kisojen järjestämisessä on myös restonomikoulutuksen tekeminen näkyvämmäksi ja innostaa opiskelijoita alalle. Monipuolinen kokemus ja ammatillinen kasvu RESTO-kilpailu tarjoaa osallistujilleen arvokasta ja monipuolista kokemusta. Kilpailun aikana opiskelijat voivat kehittää uusia ideoita alan kehittämiseksi, Opiskelijakilpailut tukevat alan ammatillista kehitystä ja verkostoitumista Haaga-Helian restonomiopiskelijoiden kisajoukkue EMCupissa Maastrichtissa: Kausar Qaderi (vas.), Maia Karetie, Janessa Huotari, Nora Sorsa ja Arun Khanal. Kuva: Nina Niemi
9 SKOOTTERI kokeilla käytännön taitojaan ja oppia työskentelemään tehokkaasti tiimeissä. Kilpailu ei ole pelkästään kamppailu voitosta, vaan se on myös mahdollisuus kehittää itseään, haastaa omia rajojaan ja kokea ammattiylpeyttä. Kilpailu korostaa tiimityöskentelyn tärkeyttä, sillä opiskelijat kilpailevat muiden restonomiopiskelijoiden kanssa ympäri Suomen. Kilpailut ovatkin oiva tilaisuus oppia uusia työskentelytapoja ja saada rohkaisua tulevaisuuden työelämään. RESTO-kisat ovat paitsi opiskelijoille myös opettajille ja alan yrityksille mahdollisuus seurata ja tukea alan kehittymistä sekä tulevaisuuden osaajien kasvua. RESTO-kisojen tehtävät ovat moninaisia ja seuraavat alan kehittymistä sekä ajankohtaisia teemoja. Myynti, markkinointi ja digitaaliset työkalut ovat olleet kilpailujen ydinteemoja viime vuosina. Kisatehtävät tehdään aina paikallisten yritysten toimeksiannosta. Tämän kevään LAB-ammattikorkeakoulun Lahdessa järjestämien kisojen teemana oli urheilumatkailu, joka olikin lähes itseoikeutettu teema yhdelle Suomen tärkeimmistä talviurheilun näyttämöistä. EMCup: Euroopan johtava hotellialan opiskelijakilpailu European Mise en Place Cup, tuttavallisemmin EMCup, on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Euroopan arvostetuimmista hotellialan ja ravintola-alan opiskelijajoukkueiden kilpailuista. Viimeisten 16 vuoden aikana se on kehittynyt huipputapahtumaksi, jossa Euroopan parhaat hotellija ravintola-alan koulut kohtaavat toisensa ja kilpailevat visioillaan ja ideoillaan. Kilpailu järjestetään joka vuoden helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna Hotel Management School Maastrichtin toimesta Etelä-Hollannissa. Suomesta mukana on ollut viime vuosina Haaga-Helian ja Laurean joukkueet. Ensi vuonna kisat siirtyvät ensimmäistä kertaa pois Maastrichtista, ja ne järjestetään Amsterdamissa. Oman idean myyminen keskiössä Kilpailun ydin on esiintymistaito ja ideointi. Joukkueet esittelevät omia ratkaisujaan muutaman minuutin kestävissä pitchauksissa. Tavoitteena on erottua muista omilla visioilla ja luovilla ideoilla, jotka vastaavat kilpailun vuotuisen teeman haasteisiin. Ennakkotehtävän avulla joukkueet saavat mahdollisuuden perehtyä vuosittain vaihtuvaan kisateemaan etukäteen. Tämän vuoden kilpailun teemana oli henkilöstön hyvinvointi. Aihe herätti niin opiskelijat kuin tuomaristonkin pohtimaan, miten työhyvinvointia voidaan edistää innovatiivisesti. Kilpailu oli täynnä rohkeita ideoita, mutta voiton vei Essexin yliopiston joukkue Isosta-Britanniasta. Heidän yksinkertainen mutta nerokas ratkaisunsa keskittyi työntekijöiden taukotilojen viihtyisyyden parantamiseen. Tämä esimerkki muistuttaa siitä, että joskus pienet ja käytännönläheiset ideat voivat olla kaikkein vaikuttavimpia. Areena kansainvälisten verkostojen luomiseen EMCupin taustalla on halu haastaa opiskelijat ajattelemaan laatikon ulkopuolelta ja tuomaan esiin ratkaisuja todellisiin työelämän haasteisiin. Kilpailu tarjoaa myös tärkeän mahdollisuuden verkostoitumiseen, sillä osallistujat pääsevät tapaamaan alan ammattilaisia ja jakamaan visioitaan muiden kilpailijoiden kanssa. Kilpailun todellinen arvo ei ole ainoastaan kilpailusuorituksessa, vaan siinä, että EMCup tarjoaa kohtaamispaikan ja mahdollisuuden luoda suhteita, jotka voivat muuttaa tulevaisuuden työelämää. Joka vuosi suuri määrä hotellialan yrityksiä liittyy kilpailun sponsoriverkostoon ja osallistuu kilpailuun, sillä se tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden tavata motivoituneita ja innovatiivisia tulevaisuuden ammattilaisia. Osallistuminen alan opiskelijakilpailuihin ei ole vain tavoittelua palkintosijoista, vaan se on kokemus, joka avaa ovia tulevaisuuden työelämään ja luo yhteyksiä, jotka kantavat pitkälle. Teksti: Antti Petteri Kurhinen, lehtori ja Nina Niemi, lehtori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haaga-Helian restonomiopiskelijoiden kisajoukkue EMCupissa Maastrichtissa: Kausar Qaderi (vas.), Maia Karetie, Janessa Huotari, Nora Sorsa ja Arun Khanal. Kuva: Nina Niemi ”KILPAILUN TODELLINEN ARVO EI OLE AINOASTAAN KILPAILUSUORITUKSESSA, VAAN SIINÄ, ETTÄ EMCUP TARJOAA KOHTAAMISPAIKAN JA MAHDOLLISUUDEN LUODA SUHTEITA, JOTKA VOIVAT MUUTTAA TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄÄ. .”
10 SKOOTTERI Kaikella on rajansa – onko oppijalähtöisyydelläkin? Oppijalähtöinen opetustapa on kaikkien korkeakoulujen tavoittelema, mutta toteutustasolla se herättää opettajissa erilaisia kysymyksiä. K orkeakoulujen päätavoite on tarjota oppimismahdollisuuksia oppijoille. Ilman oppijoita korkeakoulut muuttuisivat tutkimuskeskuksiksi tai jopa lakkautettaisiin. Siksi on loogista, että oppijoita nostetaan korkeakoulun opetuksen keskiöön. Oppijalähtöinen pedagogiikka perustuu konstruktiiviseen oppimiskäsitykseen, jossa oppija on aktiivinen tiedon rakentaja. Käsite ei ole uusi, mutta ehkä viimeaikaiset kehityssuunnat opetusmaailmassa, kuten avoin tiede, laajasti ymmärrettynä saavutettavuus sekä erilaiset väyläopinnot, ovat antaneet oppijalähtöisyydelle tuulta siipien alle. Ikäluokat pienenevät, rahoitus opetukseen vähenee, ja samalla nähdään kasvava tarve väestön kouluttamiselle ja jatkuvalle osaamisen päivittämiselle. Digivisio 2030 -hankkeen opin.fi -palvelu tuo korkeakoulujen avoimen tarjonnan lähemmäksi erilasia oppijoita. Verkkotutkintojen sekä yksittäisten verkkokurssien määrä Suomessa kasvaa jatkuvasti. Kun oppimisen mahdollisuudet tuodaan näin lähelle jokaista potentiaalista oppijaa, pitääkö oppimisen sisällön olla oppijalähtöisyyden nimissä sopivaa ihan jokaiselle? Aktiivinen tiedon rakentajan rooli sopii motivoituneelle, itseohjautuvalle ja osaavalle oppijalle. Kaikki oppijat eivät kuitenkaan ole sellaisia: ensimmäisen tutkinnon suorittajalla voi olla paljon epäselvyyksiä tulevasta urastaan, minkä takia hänen opiskelumotivaationsa ei aina ole korkealla. Toisaalta jatkuvan oppijan opiskelutaidot voivat olla heikot yksinkertaisesti sen takia, että edellisestä opiskelukerrasta on kulunut vuosia ja opiskelutekniikat eivät enää ole hallussa. Oppijalähtösyys ei voi nojautua oppijan pysyvään motivaatioon, vaan on muistettava, että myös oppijan tarpeet ovat keskiössä. Tarpeisiin kuuluvat osaamistavoitteiden lisäksi myös opetusmenetelmiin ja opetusjärjestelyihin liittyvät tarpeet. Aktiiviseksi tiedon rakentajaksi ei synnytä, vaan siihen opitaan laadukkaiden oppimisprosessien kautta. Suunnittelulla tärkeä rooli Oppijan aktiivisen roolin lisäksi oppijalähtöisyys edellyttää opintojakson suunnittelua ja toteutusta, jotka mahdollistavat opintojakson tavoitteiden saavuttamisen. Oppijan osaaminen ja lähtötaso on kuitenkin otettava huomioon. Tästä nousee kysymys: jos oppijan lähtötaso ei ole riittävä, onko opintojakson sisältöä ja toteutustapa muokattava niin, että hänelläkin olisi mahdollisuus saavuttaa osaamistavoitteet? Näin ajatellen, hyvä ajatus voi mennä aika nopeasti pieleen. Korkeakoulun tarjoamilla oppimissisällöillä on oltava korkeakoulun taso. Osaamistavoitteiden saavuttaminen edellyttää oppijan tietynläistä osaamistasoa, sillä uusi tieto aina rakentuu vanhan pohjalle. Korkeakoulun opintojakso ei voi muuttua tai laajentua kertauskurssiksi tai lukion kurssin sisällöiksi. Opintojakson toteuttajan vastuulla on kuvata selkeästi ja ymmärrettävästi edellytyksiä opintojakson osallistumiselle, ja oppijan vastuulla on arvioida realistisesti omaa lähtötasonsa sekä valita sopivan tasoinen toteutus. Opintojaksokuvauksilla on siis suuri merkitys myös oppijalähtöisyyden näkökulmasta. Vaikka oppijan lähtötaso olisikin riittävän hyvä, osaamistavoitteiden saavuttaminen voi muuttua epärealistiseksi, jos oppijalla on erityisen tuen tarpeita tai opintojakson toteutustapa ei sovi hänen tämänhetkiseen elämäntilanteeseensa. Oppimisen muotoilulla pyritään ennakoimaan mahdolliset esteet oppimiselle ja luomaan vaihtoehtoiset tavat hankkia ja osoittaa osaamista. Usein pienet muutokset ja joustot auttavat monia oppijoita merkittävästi. On kuitenkin muistettavaa, että opettajalla on rajalliset resurssit opetuksen järjestämiseen. Hyvällä ennakoinnilla ja suunnittelulla voidaan ratkaista monia oppijoiden haasteita, mutta oppijalähtöisyys ei voi toteutua opettajan hyvinvoinnin kustannuksella. Käytännön tasolla yksilöllisyyden huomioiminen opetuksessa tarkoittaa suurempien oppimishaasteiden ja tilanteiden ennakointia. Opettajan on myös hyväksyttävää, että kaikkia tarpeita ja toiveita ei ole aina mahdollista ottaa huomioon. Oppijalähtöisyys ei ole itseisarvo vaan väline, ja kuten kaikilla välineillä, sillä on rajansa. Oppijan rooli, korkeakoulun koulutuksen taso, yksilölliset tarpeet ovat vaan muutamat seikat, jotka ovat opettajan työpöydällä jatkuvasti. Koulutuksen avoimuus ja saavutettavuus ovat monista syistä rajallisia. Erilaisten käytännön tilanteiden ratkaisuissa tarvitaan tilannekohtaista harkintaa, pedagogista osaamista ja oppijoiden sekä opettajien tukemista. Teksti: Olesia Kullberg, lehtori, LAB ammattikorkeakoulu
11 SKOOTTERI K ok ou su ut is ia & jä rj es tö to im in ta a EDUCA 2026 SKO järjestää jälleen jäsentilaisuuden Educa-messujen yhteydessä. Luvassa on ajankohtaisten kuulumisten vaihtamista ja pientä purtavaa. Lisätietoja luvassa myöhemmin uutiskirjeessä. SKO-PÄIVÄT TALLINNASSA 2026 SKO-päiviä vietetään Tallinnassa 17.–19.4.2026. Tutustu ohjelmaan verkossa www.sko-paivat.fi. LUOTTAMUSEDUSTAJIEN JA -MIESTEN NEUVOTTELUPÄIVÄT Seuraavat SKOn luottamusedustajien ja -miesten neuvottelupäivät järjestetään jo keväällä 11.– 12.3.2026. HALLITUKSEN KOKOUKSET SYYS–LOKAKUU Keskusteltiin ajankohtaisista sopimusedunvalvonta-, koulutuspolitiikka ja järjestöasioista. Käytiin keskustelua OAJ:n tulevista valtuustovaaleista ja SKOn näkyvyydestä vaaleissa. Käsiteltiin SKO-päivien budjettia, hyväksyttiin SKO-päivien ohjelma ja käytiin läpi käytännön järjestelyjä. Todettiin, että SKO-toimijapäiviltä saatiin todella hyvä palaute. Kuultiin Nordean sijoitusjohtaja Samu Purovirran katsaus SKOn sjijoituksista. Valmisteltiin valtuuskunnan syyskokousta muun muassa käsittelemällä seuraavan vuoden budjetti ja toimintasuunnitelma. Palstalla kerrotaan liiton ajankohtaisista asioista ja toimielinten päätöksistä. Laajempaa ja tarkempaa tietoa on saatavilla SKOn verkkosivuilla osoitteessa sko.oaj.fi. Kannattaa seurata myös SKOn somekanavia. SENIORIT TAIDEMATKALLA AHVENANMAALLA SKO Seniorit kävi tutustumassa Ahvenanmaan mahtimiehen Anders Wiklöfin reilun kolmensadan maalauksen taidekokoelmaan, josta löytyy kuvataiteen kovinta kärkeä Pohjanlahden molemmin puolin. Taideaarteiden pitäisi oikeastaan olla Ateneumissa, mutta ne ovat ”kesämökillä”. Taidekokoelma on kasvanut pikkuhiljaa kuten huvilakin. Itse isäntäkin tuli tervehtimään seuruettamme ja jakoi tarinoinnin ohessa pari kirjaa muistoksi, omaelämäkerran omistuskirjoituksella sekä Andersuddenia ja sen taidekokoelmaa esittelevän kuvateoksen. Mielenkiintoinen nähtävyys oli myös kesämökin kahdentuhannen hengen katetulla katsomalla varustettu tenniskenttä, jota liuta maailmantähtiäkin on käynyt ihailemassa. Taideaarteiden ääreltä siirryimme illalliselle Wiklöfin omistamaan hotelli Arkipelagiin. Toisena päivänä perehdyttiin vielä Ahvenanmaan merenkulkuhistoriaan ja maailman ainoaan säilyneeseen nelimastoparkki Pommerniin. Teksti ja kuvat: Sirkka Parviainen Yhdistys haluaa aktivoida eläkkeelle siirtyneitä jäseniään osallistumaan erilaisiin tapahtumiin. Kulttuurija liikuntatapahtumien lisäksi on järjestetty aluetapaamisia. Keräämme pienen jäsenmaksun ja lisäksi tilitämme halukkaiden osalta SKO ry:lle palvelumaksun, joka oikeuttaa lomakohteiden vuokraamiseen ja SKO-päiville osallistumiseen. Vuosi 2024 sisälsi monenlaisia tapahtumia Vuoden 2024 tapahtumia olivat yhdistyksen maaliskuussa Helsingissä pidetty vuosikokous, jonka yhteydessä tutustuttiin uuteen Musiikkitaloon. Kevät tarjosi myös mahdollisuuden osallistua SKO-päiville. Toukokuussa matkattiin kahdeksi päiväksi Tallinnaan katsomaan oopperaa Madame Butterfly. Kesän päätteeksi oli vuorossa virkistäytymispäivä Vierumäellä, johon sisältyi muun muassa golfia ja metsäretki. Syksyn ohjelmassa oli Helsingin kaupunginteatterissa hauska eritys, Yllätysvieras. Vuoden aikana aloitettiin myös lounastapaamiset Helsingissä, Jyväskylässä ja Tampereella. SKO Seniorit ry sai oman logon varapuheenjohtaja Seppo Kinkin taiteilemana. Omasta taidekalenterista tehtiin pieni koepainos. Kalenterin taiteellisesta osasta vastasivat jäsenemme Tapani Kiippa ja Seppo Kinkki. Vuonna 2026 ilmestyy myös kalenteri, joka tullaan jakamaan kaikille halukkaille jäsenille.
12 SKOOTTERI O piskelijavierailuilla olen usein huomannut, miten tärkeää on olla esimerkkinä siitä, että maahanmuuttajataustainen voi kouluttautua toivomaansa ammattiin, rakentaa oman uran ja hyvän elämän. Kasvamisessa ja juurtumisessa yhteiskunnan jäseneksi ratkaisevinta on koulutus, ei vain väylänä työelämään, vaan ennen kaikkea perustana elämisen taidoille, kriittiselle ajattelulle ja vastuulliselle kansalaisuudelle. Tuore tutkimus ”Racism and antiracism in lower secondary schools RILSE” tuo esiin havaintoja rasismista peruskoulussa. Vaikka tutkimus käsittelee peruskoulua, myös ammatillisilta oppilaitoksilta ja yliopistoilta vaaditaan uudenlaista suhtautumista vihapuheeseen ja etniseen syrjintään. Keskustelun ja tuen tarpeesta kertovat myös eri yliopistojen Students of Colour -opiskelijajärjestöt. Suomi on kansainvälistynyt ja monikulttuuristunut, ja on paljon nuoria, joilla on useita identiteettejä. Joukossamme on eri tavalla puhuvia; meistä jokainen on jonkin kielen äidinkielinen puhuja, joskus kahden tai useammankin. Kotoutuminen merkitsee yhtä lailla suomen kielen oppimista ja suomalaisen kulttuurin omaksumista kuin erilaisen taustan hyväksymistä. Sivistys on kykyä ymmärtää omaa ja toisten arvoa ja siksi oppilaitoksissa on tärkeää pystyä näkemään monikielisyys ja erilaisuus voimavarana. Jos annamme ahtaiden käsitysten yksikulttuurisesta Suomesta määrittää suomalaisuutta, vaarana on syrjinnän vahvistuminen osana maahanmuuton vastustamista. Pidän vääränä kehityskulkua, jossa jakolinjoja lietsovien annetaan määritellä, mitä suomalaisuus on ja löytää siihen kanava kouluympäristössä. Väitteet yksikulttuurisesta Suomesta normalisoivat vihapuhetta ja sulkevat ulos kokonaisia ihmisryhmiä. Ne ovat vahingollisia ja aiheuttavat syrjäytymistä ja jengiytymistä. Jos emme puolusta monimuotoisuutta ja maahanmuuttajataustaisten nuorten oikeutta opiskella ja elää täysivaltaisina yhteiskunnan jäseninä, annamme määrittelyvaltaa ääriajattelulle. Se on varallista, koska samalla menettäisimme osan kansainvälisyydestämme ja demokratiasta. Sen sijaan, mitä vähemmän teemme eroa ihmisten taustan, etnisyyden, iän tai sukupuolen perusteella, sitä vähemmän lokeroimme toisiamme. Ja näin minusta meidän pitäisi tehdä, sillä meillä kaikilla on oma kulttuurinen taustamme. Koulutuksellinen tasa-arvo on hyvinvointiyhteiskunnan peruskivi. Opettajilla on keskeinen tehtävä siinä, että kaikki nuoret kiinnittyvät suvaitsevaiseen, moniääniseen yhteiskuntaan ja saavat uskoa omiin mahdollisuuksiinsa. On ensiarvoisen tärkeää, että kaikki oppilaitokset ovat turvallisia kasvuympäristöjä, siksi rasismiin on puututtava. Jokaisella nuorella on oltava oikeus oppia ilman pelkoa. Opettajille on annettava selkeät välineet ja tuki, jotta he voivat puuttua rasistisiin tilanteisiin ja olla aidosti oppilaiden tukena. On hyvinvointivaltion ansiota, että olen itse voinut kouluttautua ja saman mahdollisuuden on kuuluttava kaikille maahanmuuttajataustaisille nuorille. Jokaisen on voitava tuntea olevansa hyväksytty ja osa yhteisöä, sillä me kasvatamme juuriamme läpi koko elämän. Teksti: Nasima Razmyar ”KASVATAMME JUURIAMME LÄPI KOKO ELÄMÄN” Kansanedustaja Nasima Razmyar kirjoittaa, että jokaisen on voitava tuntea olevansa hyväksytty ja osa yhteisöä, sillä me kasvatamme juuriamme läpi koko elämän.
13 SKOOTTERI Arjen pysäkillä LUIN hiljattain artikkelin siitä, miten työntekijöiden henkilökohtaisen elämän haasteet kuormittavat esihenkilöitä. Ilmiön tunnistaa myös oppilaitoksissa, ohjaaja-opiskelija -suhteissa. Opettajilta ja muilta ohjaajilta odotetaan yhä useammin tukea, joka ylittää pedagogisen työn ja opinto-ohjauksen rajat. Hyväntahtoinen kuunteleminen ja välittäminen ovat osa arkea, mutta missä kulkee oman tekemisen ja pystymisen raja? OPISKELIJOIDEN hyvinvointi on tärkeä osa oppimista ja ammattilaiseksi kasvamista. Ensisijainen tehtävämme on antaa opiskelijalle se osaaminen, mitä hän opinnoiltaan hakee. Tehtävämme on myös tarjota turvallinen, kannustava ja inhimillinen oppimisympäristö. Mutta kun opiskelijan henkilökohtaiset haasteet alkavat täyttää työpäivän, joudumme tilanteeseen, jossa oma jaksaminen vaarantuu ja myös tekemisen luonne ja suunta muuttuu. OPISKELIJAN päihteisiin, ihmissuhteisiin, henkilökohtaiseen taloustilanteeseen tai terveyteen liittyvät ongelmat haastavat omaa ammattitaitoa (osaanko?), ammattimoraalia (pitääkö?) ja työhyvinvointia (jaksanko?) Miten muistuttaisin itseäni paremmin siitä, että opiskelijoiden haasteet juontavat juurensa useimmiten jo opintoja edeltävästä elämästä ja ovat opiskelijan elämässä mitä todennäköisimmin ilman opiskeluakin? OMA roolini on tässä väistämättä rajallinen. Terapoivan roolin ottaminen ei ole vain epärealistista, vaan myös kuormittavaa. Se vie aikaa muulta työltä ja omalta palautumiselta. Kun rajat hämärtyvät, kasvaa uupumisen riski. Empatia ei saa muuttua taakaksi, joka seuraa kotiin asti. JATKUVA henkinen kuormitus ei kuulu työnkuvaan. Jos emme pidä huolta omista rajoistamme, emme jaksa tukea muitakaan. Oppilaitoksen tehtävä on varmistaa, että opiskelijoilla on pääsy oikeanlaiseen tukeen – kuraattoreihin, psykologeihin ja opiskeluterveydenhuoltoon. Muiden rooli on ohjata, ei hoitaa. Kuunnella, mutta myös tunnistaa, milloin on aika siirtää vastuu eteenpäin. HYVINVOINTI syntyy selkeistä rooleista ja toimivasta yhteistyöstä. Kun jokainen tekee omaa tehtäväänsä ja tunnistaa sen rajat, syntyy yhteisö, jossa sekä opiskelijat että henkilöstö voivat hyvin. Epäilen, että tuo tunnistamisen raja on nykyisellään liian kaukana. Jaksamista ja rajoja syksyyn! PS. Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää? Anna palautetta tai ehdota, mistä arjen ilmiöstä haluaisit lukea palstallani: tiina.garcia@samk.fi TUKEA RAJOILLA Kirjoittaja on Satakunnan ammattikorkeakoulun lehtori, opinto-ohjaaja ja väitöskirjatutkija, joka on kiinnostunut opetuksen ja ohjauksen arjesta ja sen ilmiöiden sanoittamisesta. Tiina G arcía
14 SKOOTTERI V uonna 2017 käynnistetyn Eurooppa-yliopistoaloitteen tavoitteena on rakentaa uudenlaista eurooppalaista korkeakoulutusta, jossa opiskelijat, opettajat, tutkijat ja asiantuntijat työskentelevät yhdessä monikielisessä ja monialaisessa ympäristössä yli valtiorajojen. Aloite vahvistaa Euroopan korkeakoulujen kansainvälistä kilpailukykyä ja tukee yhteisen eurooppalaisen koulutusalueen rakentamista. Vaikka aloite on suhteellisen uusi, sen kasvu on ollut nopeaa: vuonna 2025 Euroopassa toimii jo 65 allianssia, joissa on mukana 570 korkeakoulua. Suomesta mukana on 23 korkeakoulua, ja jopa 78 % suomalaisista korkeakouluopiskelijoista opiskelee allianssikorkeakoulussa. Kansainvälistymistä monella tavalla Allianssit tarjoavat opiskelijoille perinteistä vaihtoa laajemmat kansainvälistymismahdollisuudet. Lukukausivaihtojen lisäksi yhteisja kaksoistutkinnot, kansainväliset virtuaaliopintojaksot, kieliopinnot, COIL-yhteistyö eli kansainväliset yhteisopintojaksot (Collaborative Online International Learning) sekä Blended Intensive Programme -kurssit (BIP) muodostavat monipuolisen kokonaisuuden, joka mahdollistaa kansainvälisen oppimiskokemuksen myös kotikorkeakoulusta käsin. Haaga-Helia on mukana Ulysseus-allianssissa, joka on perustettu vuonna 2020 yhdessä seitsemän muun eurooppalaisen korkeakoulun kanssa. Allianssi on kehittänyt kahden yhteistutkinnon ja useiden kaksoistutkintojen lisäksi lukuisia yhteiskursseja, laajan kieliohjelman ja kymmeniä BIP-kursseja eri aiheista. Ulysseus-BIP-leireille on osallistunut jo satoja opiskelijoita, ja niitä järjestetään kaikissa partnerikorkeakouluissa. BIP-kurssit yhdistävät virtuaalija lähiopetuksen. Tyypillisesti ne sisältävät virtuaalisen osuuden sekä noin viikon mittaisen vaihtojakson toisessa korkeakoulussa. BIPit tuovat kansainvälisyyden helposti saavutettavaksi erityisesti niille, joilla ei ole mahdollisuutta tai halua lähteä pitkäkestoiseen vaihtoon. Kulttuurienvälisten kompetenssien kehittäminen Kurssien pedagogiikka nojaa ryhmätyöhön, vuorovaikutukseen ja reflektioon kansainvälisissä opiskelijatiimeissä. Kun opetus on suunniteltu tarkoituksellisesti, luodaan oppimisympäristö, joka tukee kulttuurien välisten taitojen kehittymistä. Tällä osaamisella on kasvava merkitys myös työelämässä. Opiskelijat ovat kuvanneet BIP-kokemuksiaan erityisen antoisiksi. He korostavat mahdollisuutta kehittää omia taitojaan aidosti kansainvälisessä ympäristössä. Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan kurssi tarjosi erinomaisen mahdollisuuden kehittää yrittäjyystaitoja, verkostoitua samanhenkisten ihmisten kanssa sekä tutustua upeaan paikalliseen kulttuuriin. Opiskelijat myös kokivat, että kansainvälinen ohjelma vahvistaa osaamista, jota tarvitaan yhä enemmän globalisoituneessa työelämässä. Teksti ja kuva: Maarit Ohinen-Salvén ja Mirjam Gamrasni, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Eurooppa-yliopistot tuovat kansainvälistymisen lähemmäs opiskelijaa Allianssit tarjoavat opiskelijoille uudenlaisia tapoja kansainvälistyä, opiskella monikielisesti ja kehittää tulevaisuuden taitoja. Ulysseus Entre Camp BIP toi kansainväliset opiskelijat Haaga-Helian Porvoon kampukselle.
15 SKOOTTERI AD OB E E ri maissa ja kulttuureissa opetustyylit voivat vaihdella suuresti. Useimmiten maissa ja kulttuureissa, joista kansainväliset opiskelijat pääosin tulevat Suomeen, painotetaan enemmän luentoja ja teoreettista oppimista. Suomessa puolestaan käytännönläheinen oppiminen ja ryhmätyöt ovat yleisempiä. Opiskeluun liittyy myös yhdessä työelämän kanssa tehtyjä projekteja, jotka voidaan kokea haasteellisiksi. Tilannetta voisi helpottaa, jos opiskelijoille olisi koulutuskokonaisuus, jossa autetaan opiskelijoita ymmärtämään paikallisia opetustapoja. Näin opiskelijat säästyisivät stressiltä, mikä linkittyy opetustapojen erilaisuuteen. Haasteita työharjoittelussa Ammattikorkeakoulututkintoihin kuuluu pakollisena työharjoittelu. Suomeen saapuvan opiskelijan on haastavaa löytää harjoittelupaikkaa. Myös työkulttuuri voi erota huomattavasti lähtömaan työympäristöstä. Kansainvälisillä opiskelijoilla ei usein ole samoja verkostoja kuin paikallisilla opiskelijoilla, mikä voi vaikeuttaa harjoittelupaikkojen löytämistä. Haaga-Helia on yrittänyt auttaa tässä ongelmassa luomalla verkostoitumistapahtumia ja mentorointiohjelmia, jotka auttavat opiskelijoita luomaan kontakteja työelämään. Uuteen kulttuurin sopeutumisen haasteet Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet kansainvälisten opiskelijoiden keskuudessa. Sopeutuminen uuteen kulttuuriin ja akateemisiin vaatimuksiin voi aiheuttaa stressiä ja ahdistusta. Euroopan Unionin ulkopuolelta tuleville opiskelijoille aiheuttaa painetta myös lukukausimaksut. Kansainväliset opiskelijat voivat tuntea itsensä myös eristyneiksi ja yksinäisiksi, erityisesti jos heillä ei ole perhettä tai ystäviä uudessa maassa. Haaga-Heliassa on pyritty tuomaan erilaiset hyvinvointipalvelut myös kansainvälisten opiskelijoiden keskuuteen. Sosiaalisten tapahtumien ja yhteisöllisten tilojen tarjoaminen voi auttaa vähentämään yksinäisyyttä. Haaga-Heliassa järjestetään yhteistyössä Laurean ja Metropolian kanssa kansainvälisille opiskelijoille suunnattuja tapahtumia esimerkiksi kulttuurin tai urheilun parissa. Oppimisvaikeudet opiskelun esteenä Oppimisvaikeudet voivat aiheuttaa stressiä ja ahdistusta, mikä korostaa mielenterveyden tukemisen tärkeyttä. Yleisimmät oppimisvaikeudet korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa ovat Lukivaikeus (dysleksia), jossa esiintyy vaikeuksia lukemisessa ja kirjoittamisessa. Tämä voi ilmetä esimerkiksi hitaana lukunopeutena tai virheiden tekemisenä kirjoittaessa. Matematiikan vaikeudet (dyskalkulia), jossa vaikeuksia matematiikan perusasioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä. Tämä voi näkyä esimerkiksi vaikeutena laskea päässä tai ratkaista matemaattisia ongelmia. Hahmottamisen vaikeudet, jossa opiskelijalla on vaikeuksia hahmottaa tilaa, muotoja ja suhteita. Tämä voi vaikuttaa esimerkiksi karttojen lukemiseen tai käsialaan. On tärkeää, että ammatilliset erityisopettajat tavoittavat oppimisvaikeuksista kärsivät opiskelijat heti opintojen alussa. Oppimisvaikeudet eivät estä opinnoissa etenemistä tai työelämässä menestymistä, kunhan ne tunnistetaan ajoissa ja niihin saadaan tarvittavaa tukea. Teksti: Sari Sinisalmi-Airila, opinto-ohjaaja ja Taina Pallonen, opinto-ohjaaja, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Miten tukea kansainvälisiä opiskelijoita opinnoissa? Kansainvälisten opiskelijoiden kohtaamat haasteet ovat moninaisia ja voivat vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa merkittävästi. Haasteet tulevat usein esille opinto-ohjauksessa ja niihin on myös ratkaisuja. Kansainväliset opiskelijat voivat tuntea itsensä eristyneiksi ja yksinäisiksi, erityisesti jos heillä ei ole perhettä tai ystäviä uudessa maassa.
16 SKOOTTERI K esäkuussa 2023 julkistetussa hallitusohjelmassa tavoitellaan suomalaisten osaamistason nousua ja työelämätaitojen vahvistumista. Kun vielä oletetaan lähes kaikkien ihmisten olevan työelämässä ja koulutettua väestöluokkaa, on meillä varmaan syytäkin olla maailman onnellisin kansa. Hallituksen ensimmäisten kahden vuoden toimenpiteet eivät kuitenkaan ole näitä tavoitteita juuri tukeneet. Innostuneet, motivoituneet ja osaavat opettajat ovat vastanneet yhteiskunnassa esiintyviin tarpeisiin tuottamalla laadukasta koulutusta ja yhdistämällä ajantasaista tutkimustietoa käytännön tekemiseen. Viime vuosien demografiakehitys yhdessä yhä pienentyneen rahoituksen kanssa on ohjannut koulutusorganisaatiot tuotteistamaan ja myymään opettajien asiantuntijuutta. Erilaisia yhteistyömuotoja hyödynnetään niin tutkimuksen kuin opetuksenkin alueilla. Organisaatiorakenteita muokataan kilpailijoiden kehitystä ja toimintatapoja arvioimalla, kopioimalla ja räätälöimällä omiin näkemyksiin sopiviksi. Korkeakoulut pyrkivät toimimaan yritystoiminnan logiikalla. Henkilöstön tukeminen tärkeää Kehittämisen tiimellyksessä ja rahoituksen supistuessa henkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja kehittämisen kriittinen tarve on ajoittain vaarassa unohtua. Mitä tahansa muutoksia tapahtuu, opettajilla tulee olla valmiudet vastata yhteiskunnan tulevaisuuden tarpeisiin ja vaatimuksiin. Jos nämä unohdetaan, yhteiskunnan kilpailukyky ei pysy riittävällä tasolla. Opettajien tulee voida ylläpitää ja kehittää omaa osaamistaan riittävästi myös työajalla. Monilla opettajilla esimerkiksi TKI:n osuus omasta työstä on lisääntynyt. Muuttuva työnkuva ja uudet työtehtävät edellyttävät asianmukaista ohjausta ja tukea. Uusien työtehtävien haltuun ottamiselle pitää varata riittävästi aikaa. Esimerkiksi sisällöllisesti, pedagogisesti ja teknisesti laadukkaan virtuaalikurssin tuottaminen ei synny sormia napsauttamalla. Jatkuvat muutokset vaativat voimavaroja ja siksi on todella tärkeää, että opettajien työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta huolehditaan. Monet työnantajat ovat tarjonneet henkilöstölleen muun muassa liikuntaja kulttuurietuja. Ne tukevat toki hyvinvointia, mutta niiden lisäksi tarvitaan laaja-alaista työhyvinvoinnin johtamista, riittäviä resursseja, työajan aktiivista seurantaa ja hallintaa. Muutosneuvotteluja Uudellamaalla Lukuvuoden 2025–2026 aikana käytiin muutosneuvotteluita useassa Uudellamaalla sijaitsevassa oppilaitoksessa. Keväällä 2025 moni oppilaitos on raportoinut tuloksen olleen odotettua parempi, jopa positiivinen. Voisiko olla niin, että taloudellisia nyörejä tiukennettiin hätiköiden ottaen huomioon, että tehtyjen toimien vaikutukset eivät näy viime vuoden tuloksessa? Muutoksia perusteltiin usein rakenteiden kuten ikäjakauman muutoksella. UUDENMAAN VAALIPIIRIN kuulumisia Uusimaa on SKOn vaalipiireistä niitä eteläisimpiä. “Aina paistaa aurinko ja ministerit käyvät Akavatalolla kysymässä, miten opetus pitää järjestää.” Iso kuva vaikuttaa olevan, että oppilaitokset varautuvat jo huomattavasti tiukempaan talouteen ja pienempiin opiskelijaryhmiin ikäluokkien pienentyessä. Useasta lähteestä voidaan jo nyt lukea, kuinka isoja muutoksia koulutusrakenteissa on pidemmällä aikavälillä odotettavissa. Kaikille tuleville ikäluokille tulisi taata vähintään toisen asteen koulutus ja lisäksi jokaisesta ikäryhmästä puolelle halutaan korkeakoulutus. Tavoitteet siis tiukkenevat vuosi vuodelta, mutta tehtävät toimet eivät ole linjassa tavoitteiden saavuttamisen kanssa. Palautuminen erilaisten kuormitusten keskellä on tärkeää. SKO Pääkaupunkiseudun yhdistystoimintaa.
17 SKOOTTERI Syksy saapui myös etelään Pääkaupunkiseudun skolaiset kävivät viime huhtikuun lopussa Ryhmäteatterissa. Eri todellisuuksien välillä seilannut teos nostatti ajatuksia lähihistoriasta ja kysymyksiä muistista. Mitä muistamme yksilönä ja yhteisönä? Olemmeko yksin haasteidemme kanssa, ja kuka kumma käsikirjoittaa tarinaamme? Raja näyttämön ja katsomon välillä hämärtyy, kun varjot täyttävät huoneen. Onhan meillä toivoa. Onhan. Hyvä, että tuli lähdettyä. Kaksi tuntia ja kaksikymmentä minuuttia ilman puhelinta, saati arvosanoja. Saavutetut tavoitteet ja koulutusorganisaatioiden tulokset ovat hyvä osoitus siitä, miten sitoutuneita, osaavia ja kyvykkäitä opettajia Suomessa on. Merkitykselliset työtehtävät motivoivat opettajia ylittämään itsensä tulevaisuuden osaajien kouluttamiseksi sekä Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi. Pidetään siis huolta opettajien ajantasaisesta osaamisesta ja hyvinvoinnista. Siitä hyötyy koko kouluyhteisö ja varsinkin opiskelijat sekä lopulta koko yhteiskunta. Hyvinvoiva Suomi ja sen onnellinen kansa houkuttelevat tulevaisuudessa varmasti Akavatalolle myös kansainvälisiä vieraita ja delegaatioita kuulemaan, miten opetus kannattaa järjestää niin, että kaikki voittavat. Syksy on saapunut myös etelään. Myös täällä toivotaan, etteivät hallituksen jäädytykset yllä Pohjolan pakkasten tasolle. Teksti: Suvi Sivén, Laurea-ammattikorkeakoulu Juha Nurmonen, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Ria-Marika Heiska, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Topi Turunen, Perho Liiketalousopisto Entreprenörskap på riktigt Toukokuussa 2024 käynnistyi hanke, jossa Keuda Keravan liiketoiminnan alan ja vaasalaisen Vamian liiketoiminnan ja media-alan opiskelijat oppivat yhdessä yrittäjyyttä. Vuosi yrittäjänä -ohjelman rinnalla petrataan myös molempien kotimaisten kielten osaamista. Keudan ja Vamian yrittäjyyden opettajat ovat verkostoituneet valtakunnallisissa Taitaja-kisoissa ja samanhenkiset ajatukset yrittäjyydestä ja kielenoppimisesta innoittivat tiiviimpään yhteistyöhön sekä hakemaan avustusta yhteiselle hankkeelle. Föreningen Konstsamfundet piti ideaamme hyvänä ja myönsi molemmille koulutuksenjärjestäjille rahoituksen, jonka turvin voimme järjestää yhteisiä tapaamisia oppien toisiltamme yrittäjyydestä ja tarjoten aitoja tilanteita sekä ruotsin että suomen kielen käyttämiseen. Jatkorahoitus lukuvuodelle 2025–2026 tarjoaa meille hienon mahdollisuuden toteuttaa hankkeesta entistä laadukkaampi ja vaikuttavampi versio. I början av läsåret tränar studerandena presentationer och småprat innan vi träffas virtuellt via Teams. Därefter är det dags för ett fysiskt besök och Keudas UF-kompisar besöker Vamia i slutet av oktober. Vamia kommer till Kervo i mars 2026. Under besöken erbjuder värdskolan ett mångsidigt program. Studerandena presenterar sina företagsidéer och övar kommunikativa färdigheter. I vintras ordnade Vamia ett hackathon där studerandena löste ett problem på uppdrag av en samarbetspartner. Studerandena arbetade i blandade grupper. I höst gäller det ett uppdrag som har anknytning till AI. I programmet ingår också bl. a. företagsbesök och föreläsningar om t.ex. marknadsföring, prissättning och etablering på den svenska marknaden. Även några UF-alumner bidrar till och berättar om sina egna erfarenheter och handleder hackathon. Därtill erbjuder vi kulturella upplevelser, t.ex. teaterbesök. Förutom Teams-möten och fysiska träffar är studerandena aktiva i sociala medier och t. ex. kommenterar UF-företagens inlägg på båda språken. Projektet avslutas med en studieresa till UF-mässan i Stockholm i maj. UF-kompisar har som mål att få studerandena att skaffa sig språkkunskaper i samband med studierna i entreprenörskap. Vi hoppas att de inser nyttan med dessa färdigheter i fortsatta studier och i arbetslivet när det nordiska samarbetet utvidgar sig till många olika områden. Yrkesstuderandena får bekanta sig med ungdomarna som bor i olika håll av vårt land och lärarna kan byta tankar och lära sig av varandra. Teksti: Tiina Halonen, ruotsinopettaja, Keuda, Mia Kilpinen, yrittäjyyden opettaja, Keuda, Carola Holmlund, lärare i UF och bokföring, Vamia Kolla @andrachansenkeuda och @vamia.merkonom på IG!
18 SKOOTTERI Toim.huom. Skootterin toimitus kannustaa kaikkia terveellisiin elämäntapoihin. Kaikenlaisten tupakkatuotteiden käyttöä pidetään nykytutkimuksen valossa haitallisena. Toimitus haluaa kuitenkin tarjota kaikille jäsenille tasapuolisesti mahdollisuuden tuoda esille omia laillisia harrastuksiaan.
19 SKOOTTERI J armo Rusi on kauppaopettaja Salosta. Hän opettaa kirjanpitoa ja yritysjuridiikkaa. Opetusalalle hän päätyi oltuaan ensin pitkään mukana liike-elämässä. – Oltuani ensin 20 vuotta liike-elämässä, Puolassa vietetyn työvuoden jälkeen työolot muuttuivat. Päätin kokeilla opettamista ja tällä tiellä ollaan jo 24. vuotta, Jarmo kertoo. Yksi Jarmon harrastuksista on sikarit, joka ei Jarmon 20 vuoden kokemuksen perusteella ole kovinkaan tunnettu harrastuksena. Tätä mieltä ollaan yleisesti myös Turun Sikari Klubissa, jossa Jarmokin on jäsenenä. – Päädyin tämän harrastuksen pariin sattumalta. Turkuun tuli aikoinaan Turun Tupakka Kauppa Oy, jonka valikoimiin kuuluivat sikarit. Erityisesti kaupan henkilökunnan tietotaito-osaaminen teki vaikutuksen. Liike-elämässä sikarit olivat kuuluneet jossain määrin juhlatilaisuuksiin itseisarvona ja halusin perehtyä sikarin tuhkaamisen kulttuuriin, kaikkeen siihen liittyvään, muistelee Jarmo. Tuhkaamista ja tapahtumia Sikariharrastajat kokoontuvat viikoittain tuhkaamaan eli polttamaan ja vertailemaan valitsemiamme sikareita Turun Pikku Havannaan, johon kuuluu jäseniä kaikkialta Suomesta. Lisäksi sikarikulttuuriin kuuluu ”Big Smoke”-tapahtumat, jolloin klubi kokoontuu suuremmalla joukolla yhteen ja jolloin tuhkattujen sikarien määrä lasketaan metreissä henkilöä kohden. – On myös eri sikarivalmistajien esittelytilaisuuksia, joissa he todistelevat omaa paremmuuttaan sikarialalla näytteiden muodossa. Esiteltyjen sikarien joukossa on joskus yksilöitä, joita on pakko hankkia omaan humidoriin, Jarmo kertoo. Varsinainen sikarin polttaminen alkaa tilanteeseen sopivan sikarin valinnalla, leikkaustavan valinnalla, ”kylmällä vedolla” (miltä sikari maistuu sytyttämättä) ja sytyttämistavan valinnalla. Sytyttämisen jälkeen alkaa tärkein osuus eli sen miettiminen, mitä makuja ja mitä aromeja sikarissa maistuu. Jarmo kertoo, että sikarin polttamisen aikana maut voivat vaihdella. – Maku saattaa vaihtua kolmekin kertaa. Tavallisempina makuina ovat kahvi, pähkinä, nahka, kun taas epätavallisempina mineraalit tai vihreä omena. Sikariharrastuksessa olennaisinta on oman hetken antaminen itselle. Jarmolle hyvä sikari on tapa rentoutua raskaan työviikon jälkeen ja kerätä voimia uuteen viikkoon. – Rauhoittuminen ja hiljentyminen hyvän sikarin parissa vastaa taianomaista elämystä, jo muinaiset intiaanit tunsivat tämän taian, Jarmo kertoo. Sikareihin liittyy stereotypia siitä, että sen kanssa hyvä juoma olisi konjakki. Paras juoma olisi kuitenkin jokin makea, esimerkiksi portviini. Tätä vahvemmat alkoholijuomat saattavat peittää sikarin makua. Yhteiskunta ja suhtautuminen muuttuneet Sikarin polttaminen on muuttunut vuosien varrella ja vaikuttaa siltä, että ympyrä alkaa sulkeutua. Ensimmäisestä Euroopassa vuonna 1493 Madridissa poltetusta sikarista Luis de Torres sai 10 vuotta vankeutta noituuden harjoittamisesta. Hänen suustaan tuli savua, joten sen täytyi olla paholaisen tekosia. Lainsäädäntö rajoittaa nykyisinkin sikariharrastusta jatkuvasti yhä vahvemmin. Myös Jarmo on nähnyt kokenut tämän kehityksen. – Ammatillisella toisella asteella opetettiin ravintolapuolella sikarin sytyttämistä ja sen kulttuuriin kuuluvia seikkoja vielä 10 vuotta sitten. Atte Korte KUVAT: JARMO RUSI KUULUMISIA KENTÄLTÄ Sikariharrastajat kokoontuvat viikoittain tuhkaamaan eli polttamaan ja vertailemaan valitsemiaan sikareita Turun Pikku Havannaan. Jarmo Rusi taaemmassa nojatuolissa. Yhteiskunnan suhtautuminen sikarin polttoon on kiristynyt, mutta joillekin se on edelleen palautumisessa ja rauhoittumisessa auttava harrastus. Sikari on rauhoittumisen rituaali
SKOOTTERI 20 Who are you and what do you do? My name is Jamie Haanpää. My nationality is American and I have lived in Finland since 2011. I am a member of the SKO Pori, and I work as a senior lecturer and curriculum coordinator for the International Business Programme at Satakunta University of Applied Sciences. I currently teach at the Rauma and Pori campuses. I belong to the International Business and Tourism Department and am also involved with the faculty for the MBA degree. My fields of expertise are business and communication. What is the best thing about your job? The best things about working as a lecturer at SAMK are the possibilities to be flexible and creative with course content, to support establishing professional networks for collaboration and training to develop one’s own skills, and flexibility to apply theory and teaching practices of choice. I teach in my native language, English, but am also provided the opportunity to develop Finnish language skills and to utilize Finnish as a support language in lectures with Finnish degree students. How do universities of applied sciences and the teaching profession in Finland differ from those in the United States? AMK or the teaching profession differs from Finland and the United States in that we have a different structure for studies. The AMK style of teaching and learning closely models the university theoretical teaching and group work, while it also incorporates practical approaches and trainings, related to working life and careers, which are mostly taught in Polytechnical Universities. Working in AMK is closer related to lecturing and working as a coach for learning; students learn theory, then apply the theory. Testing is done through observation, group work and some testing. This hands-on-approach to learning has less rigid testing and a lower percentage of rote learning than in the United States, in my experience. What would you like to see from SKO in the future? I have been pleased with the trainings, activities and well-being events hosted by SKO. I hope that SKO continues with these annual events and would like to see more local scheduled events and collaboration events between local chapters. THE SKOLAISET Amerikasta kotoisin oleva Jamie Haanpää on SKO Länsi-Suomen jäsen. HANKI JÄSEN, SAAT LAHJAKORTIN! Kun hankit SKOlle uuden jäsenen, saat 50 euron arvoisen S-ryhmän lahjakortin jokaisesta hankkimastasi jäsenestä.