3 2 Skootteri ilmestyy jatkossa digitaalisena neljä kertaa vuodessa. nro materiaali ilmestyy viimeistään 1 15.2. maaliskuu 2020 2 15.5. kesäkuu 2020 3 15.8. syyskuu 2020 4 15.11. joulukuu 2020 ISSN 0786-9118 Järjestösihteeri Elisa Ruponen puh. 040 752 9173 elisa.ruponen@outlook.com Päätoimittaja Katja Remsu puh. 040 515 5807 katja.remsu@lab.fi Ulkoasu ja taitto Leena Närhi Ilmoitushinnat 2/1 s. 1925,1/3 s. 660,1/1 s. 1265,1/5 s. 330,1/2 s. 935,Sisällysluettelo www.oaj.fi/sko Toimisto Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI Puheenjohtaja Ulla Kangasniemi Puh. 040512 4914 ulla.kangasniemi@lapinamk.fi Taloussihteeri, ilmoitusmyynti Tuija Koivu-Vajavaara puh. 0400 901 012 tuija.koivu-vajavaara@outlook.com 3 Pääkirjoitus/Ledare 4–5 Kinkki jättää valtuuskunnan puheenjohtajuuden 5 SKO-päivät peruuntuivat 6–7 Opettajien digin hallintaa ja opetuksen digitalisointia 8–9 Verkko-opettajuudestako uusi ammatti? 10–11 Digitekstit opetuskäyttöön 12–13 Venäjää käytäntö edellä 14 Kassatäti kielen opettajana 14–15 Skills lajiekspertiksi Wieniin 16–17 Suomi tarvitsee vientiosaamista 18–19 Opiskelijat liikkuvat yhä ketterämmin 20 Miksi nukumme huonosti? SKO ry:n järjestölehti Aikakauslehtien Liiton jäsen P äätapahtumamme SKO-päivät piti järjestää iloisissa merkeissä kevätristeilyllä Tukholmaan. Kiinasta koko maailmaan levinnyt koronavirus sotki monen muun asian ohella myös SKO-päivien kuviot ja jouduimme pettymykseksemme perumaan koko tapahtuman. Tätä ei olisi voinut vielä kuukausi sitten uskoa todeksi. Koko maailma on hälytystilassa ja Suomen rajatkin juuri tätä kirjoittaessani sulkeutuneet. Huoli läheisten ja omasta tilanteesta painaa monien mieltä. Opetus on siirtynyt etätyöskentelyksi, kokoukset Skypeen, Teamsiin ja muille alustoille. Väki pysyttelee kotona välttäen viranomaisten ohjeiden mukaan turhia kokoontumisia ja liikkumisia. Olemme ammatillisessa koulutuksessa onneksi tottuneet sähköiseen työskentelyyn, joten etätyö on tuttua, vaikka haasteita riittää. Uusi valtuuskunta aloittaa neljän vuoden työnsä hyvin poikkeuksellisissa oloissa huhtikuussa etäkokouksella. Se saa uuden puheenjohtajan tehtävää pitkään hoitaneen Seppo Kinkin tilalle. Kiitokset Sepolle pitkästä, arvokkaasta työstä SKOn hyväksi jo näin ennakkoon! Kun toivottavasti syksyllä virustilanne on onnellisesti ohi, uusi valtuuskunta pääsee aloittamaan varsinaisen työnsä perehdyttämisosiolla ennen sen sääntömääräistä syyskokousta. Noin puolet valtuuskunnan varsinaisista jäsenistä vaihtuu, eli valtakunnan tason toimintaan saadaan mukaan uusia kasvoja konkariporukan lisäksi. Sopimusneuvottelut jatkuvat tätä kirjoittaessani. Näissä poikkeusoloissa pyritään saamaan ratkaisuja aikaan hyvinkin nopealla aikataululla. Vaikka kiky-tunnit on useissa sopimuspöydissä saatu poistettua, tosin ei ilman kompensaatiota, joutuu OAJ tekemään töitä, jotta asia saadaan hoidettua myös opetusalalla. Lisäksi haetaan palkankorotuksia, julkisen alan palkkaohjelmaa ja varhaiskasvatuksen opettajien sopimusalasiirtoa. Nämä em. asiat OAJ on linjannut sopimusneuvottelujen päätavoitteiksi. Lisäksi pyritään kehittämään nykyisten toisen asteen ja amk-sopimusten tekstejä. Koska tämä neuvottelutilanne, kuten koko Suomen tilanne, tuntuu elävän nyt päivittäin, on hyvä seurata uutiskirjeitämme ajankohtaisen tiedon saamiseksi. Pidäthän huolta itsestäsi ja läheisistäsi, pysytään kuulolla. Ulla Kangasniemi, puheenjohtaja A vsikten var att arrangera SKO-dagarna som en glad vårkryssning till Stockholm. Coronaviruset har dessvärre ställt till det för många, och så även för SKO-dagarnas arrangörer, som varit tvungna att ställa in hela evenemanget. För en månad sedan hade ingen ännu kunnat tro att något dylikt skulle kunna hända. Oron för vår egen situation och för våra nära och kära förorsakar huvudbry för många. Undervisningen har förvandlats till distansarbete, sammanträdena hålls i Skype, Teams och på andra plattformar. Folk håller sig hemma och undviker, enligt myndigheternas rekommendationer, att samlas och förflytta sig i onödan. Inom den yrkesinriktade utbildningen är vi som tur vana vid att jobba elektroniskt, det här gör det lite lättare för oss att distansjobba, men ändå finns det många andra utmaningar kvar. Den nya delegationen inleder sin fyraårsperiod under mycket exceptionella förhållanden, delegationen håller sitt konstituerande möte på distans i april. På mötet väljer delegationen en ny ordförande som ersätter Seppo Kinkki som mycket länge skött uppdraget. Tack Seppo så här på ledarskribentens vägnar för ditt långa och värdefulla arbete för att främja SKOs verksamhet! På hösten då virussituationen förhoppningsvis är över, får den nya delegationen inleda sin egentliga verksamhet. Ungefär hälften av delegationens ordinarie medlemmar ser ut vara nya. De pågående avtalsförhandlingarna håller som bäst på då jag nu sitter och skriver. Jag spår att man under så exceptionella omständigheter försöker nå snabba lösningar. Trots att man vid flera förhandlingsbord kunnat avskaffa tilläggsarbetstiden, dock inte utan kompensation, måste OAJs förhandlare nu jobba hårt för att även uppnå en lösning inom undervisningssektorn. Vi strävar dessutom efter löneförhöjningar, ett löneprogram för den offentliga sektorn och en förflyttning av avtalet för småbarnutbildningens lärare. Fackorganisationen OAJ har fastställt dessa fyra ärenden som huvudmålsättningar för avtalsförhandlingarna. Vid förhandlingarna försöker man även utveckla avtalstexter och praxis både för avtalen på andra stadiet och för yrkeshögskolorna. Eftersom förhandlingsläget och hela Finlands situation dagligen förändras, är det bra att följa med den aktuella informationen som kommer i våra nyhetsbrev. Ta väl hand om dig själv och dina nära och kära, på återhörande! Koronan seurauksia ja vähän muutakin pääkirjoitus Följderna av coronaviruset och lite annat också ledare Tutustu SKOotteriin! SKO Kauppaopettaja Handelslärare -lehti on SKOn hallituksen päätöksellä muuttanut nimensä SKOotteriksi. Hyppää tarakalle! 4–5 10–11 14
5 4 SKO:n talous perustuu jäsenmaksutuottoihin ja osin sijoitustuottoihin. Toiminnan kulut ajanjaksolla 2000–2016 ovat olleet keskimäärin 600 000 euroa vuodessa, josta yleisen järjestötoiminnan osuus on ollut keskimäärin 500 000 euroa. Jäsenmaksutuotot samalta ajanjaksolta ovat olleet keskimäärin 500 000 euroa vuodessa. Jäsenmaksutuotoilla on siten keskimäärin katettu yleisestä järjestötoiminnasta aiheutuneet kulut. Varsinaisen toiminnan alijäämä on edellä olevan perusteella ollut keskimäärin noin 100 000 euroa vuodessa. Vastaavasti sijoitustoiminnan tuotot samalta ajanjaksolta ovat olleet keskimäärin 250 000 euroa vuodessa. Sijoitustoiminnan tuotoilla on siten katettu varsinaisen toiminnan alijäämää ja saatu myös pääomaa kasvatettua. OAJ:n palautteen pienennyttyä (33,4 % => 10,5 %) ja jäsenmäärän vähennyttyä jäsenmaksutuotoista katosi noin 250 000 euroa. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa kuluja on karsittava tai syötävä pääomaa. Tilanne on monin tavoin haastava. Lomamökkejä, apurahoja ja SKO-päivät Osana riskienhallintaa osa SKO:n varallisuudesta on hajautettu lomamökkeihin, joita jäsenet pääsevät käyttämään edullisesti. Käyttöasteet ovat noin 30–40 %. Jälkikäteen tarkasteltuna sekä Vuokatin (vuonna 2000) että Himoksen (vuonna 2008) hankinnat ajoittuivat juuri nousukauden huipulle, jolloin osakevoittoja kotiutettiin jäsenten käytössä oleviin lomamökkeihin. Ajoituksessa saattaa olla onneakin, tosin tietysti hyvin vähän. Osana jäsenpalautetta vuonna 1997 (nykyrahassa) noin 600 000 euroa annettiin Liikesivistysrahastoon perustettavaan rahastoon, josta SKO:n jäsenet saivat hakea apurahoja. Tähän mennessä näitä apurahoja on jäsenille jaettu yli 400 000 euroa. Suomen Kauppaopettajat ja myöhemmin Suomen Kauppaja kulttuuriopettajat ovat alusta lähtien järjestäneet parivuosittain SKO-päiviä. Tarkoituksena on ollut koota yhteen saman alan opettajat yhteisten työhön liittyvien teemojen ympärille, tapaamaan kollegoita sekä tietysti myös virkistäytymään. SKO-päiville on vuosien mittaan osallistunut yhteensä yli 13 000 kaupan ja kulttuurin opettajaa. SKO-päivät ovat puolustaneet hyvin paikkaansa yhteisenä tapahtumana. SKO 1990–2020 valtuuskunnan puheenjohtajan näkökulmasta SKO-päivät peruuntuivat Varallisuutta ja palkkapolitiikkaa SKO on esimerkki niin sanotusta vaarallisesta yhteisöstä. Yhdistyksellä on varallisuutta mutta ei varsinaista omistajaa. Tämän seurauksena, niin kauan kuin muistan, valtuuskunnan puheenjohtajana on joutunut uudestaan ja uudestaan vääntämään kättä puheenjohtajien ja hallituksen kanssa palkoista, palkkioista ja muista etuuksista. Rajanveto luottamustoimen ja palkallisen toiminnan välillä on veteen piirretty viiva. Toisaalta voitaneen sanoa, että hallituksen puheenjohtajat ovat kukin olleet pitkäaikaisia ja siten sitoutuneita tehtäväänsä. Pitkällä aikavälillä palkkaeroilla on samassa järjestössä taipumus tasoittua, näin voitaneen perustellusti olettaa. SKO:n liittyessä OAJ:hin silloinen palkkataso oli kohtuullisen hyvä muihin ryhmiin verrattuna. Myöhemmin kuitenkin syntyi tilanteita, jolloin eri koulutusalojen eri palkkaa samasta työstä saaneet opettajat joutuivat saman sopimuksen piiriin. Näin kävi esimerkiksi silloin, kun ammattikorkeakoulujärjestelmää perustetettiin 1990-luvulla. Saman ammattikorkeakoulusopimuksen piiriin tuli opettajia useilta eri aloilta useilla eri palkkatasoilla. Ammattikorkeakoulusopimuksessa tasoitettiin eri ryhmien palkkaeroja. Käytännössä SKO-päivät peruuntuivat päivien historian aikana ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Poikkeuksellinen epidemiatilanne ei antanut järjestäjille vaihtoehtoa. Myöskään SKO-päivien ajankohdan siirtäminen syksylle ei onnistunut. SKO-päivät oli tarkoitus viettää 17.–19.4. Viking Mariellalla. Edellisen kerran kauppaopettajat laittoivat laivalla jalalla koreasti vuonna 1986. Tuolloin skolaiset viettivät yhdistyksen 40-vuotisjuhlia Mariellalla. Ensimmäiset Kauppaopettajapäivät järjestettiin vuonna 1946 Helsingissä, osallistujamäärä ei ole tiedossa, mutta vuoden 1948 juhlissa Turussa osallistujamääräksi on kirjattu 50. Kauppaopettajapäiviä on alusta asti järjestetty joka toinen vuosi, siinä mielessä vuosi 2020 on todella poikkeuksellinen. Vuonna 2004 kulttuuriopettajat osallistuivat kokeilumielessä Kauppaopettajien päiväille, eikä aikaakaan, kun he liittyivät Kauppaopettajiin. Kauppaopettajaja SKO-päivillä on aina ollut teema. Vuonna 1980 osallistujamäärä oli korkealla, teemana oli Uudistuva kauppaopetus – Uudet haasteet. Tänä vuonna haaste SKO-päivien järjestämiselle oli ylitsepääsemätön. Kirjattakoon se seuraavaan yhdistyksen historiikkiin. Seuraavien SKO-päivien ajankohtaa ei ole vielä päätetty. Teksti: Katja Remsu neuvotteluvara käytettiin nostamalla alempana olevien palkkoja ja pitämällä enemmän ansainneiden palkat ennallaan. Tässä toimenpiteessä SKO oli maksumiehenä, syystä tai toisesta. Siltä osin neuvottelutoiminta ei SKO:n näkökulmasta ollut loppuun asti menestyksellistä. Toisaalta voidaan kuitenkin ajatella, että SKO:n OAJ:lta saama muita ammatillisia suurempi palaute (33,4 %) kompensoi joltakin osin noita menetettyjä palkankorotuksia. Raha tuli SKO:n käyttöön palautteen muodossa jäsenille hyödynnettäväksi. Lopuksi Yhteenvetona voitaneen todeta, että SKO on ottanut hyvin paikkansa OAJ:n järjestökentässä, ollut aktiivisesti mukana vaikuttamassa, pitänyt taloutensa kunnossa, mutta suurena uhkana on jäsenmäärän lasku. Tältä osin ei voi sanoa, että laatu korvaa määrän. Teksti: Seppo Kinkki, SKO:n valtuuskunnan puheenjohtaja Kuvat: SKOlaisten arkistot A sioita tulisi ainakin aika-ajoin tarkastella hieman kauempaa ja etsiä toimintaan liittyviä isompia trendejä. Erinomaisen paikan tällaiseen tarkasteluun antaa SKO:n valtuuskunnan jäsenyys 30 vuodelta, joista puheenjohtajana toimin 22 vuotta. Lisäväriä edelliseen tuovat 16 vuotta OAJ:n valtuustossa, jossa enin aika meni ammatillisten ryhmäpuheenjohtajana. Oli paljon muutakin. Viisi vuotta vierähti hallituksen jäsenenä Pääkaupunkiseudun alueyhdistyksessä sen perustamisesta lähtien. Toimin myös paikallisyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana yhdistyksen toiminnan alusta lähtien. Jäsenmäärän lasku ja talouden haasteet SKO:n paikka edunvalvonnassa määräytyy tasan tarkkaan jäsenmäärän mukaan. Yhdistys on perustettu vuonna 1948. Kun SKO liittyi OAJ:n vuonna 1988, jäsenmäärä oli noin 2500. KTO-fuusion jälkeen vuonna 2005 jäsenmäärä oli noin 3450, mistä lähtien jäsenmäärä on laskenut ja on nyt alle 2200 henkeä. Jäsenmäärän lasku on järjestölle elämän ja kuoleman kysymys ja merkittäviä lisäyksiä jäsenmäärään tapahtunee enää fuusioiden kautta.
7 6 O petuksen prosessien digitalisoinnissa keskiössä ovat tähän asti olleet pääasiassa oppimisympäristöt eli Moodlen tyyppiset oppimisalustat. Näissä olennaista on materiaalin jakaminen ja opiskelijan alustalle tuottamat tehtävät, joita opettaja voi arvioida ja antaa niistä palautetta. Verkko-oppimisen digitalisointi etenee tyypillisesti siten, että suuri osa digitaalisista sovelluksista tulee opettajille annettuna ilman, että opettaja on voinut vaikuttaa niiden sisältämään toiminnallisuuteen tai edes sovellettavaan pedagogiseen malliin. Erityisesti kun kyseessä on asiantuntijatyön digitalisointi, tällainen toiminnan kehittämismalli on ongelmallinen. Kehittämismallin pitäisi lähteä ruohonjuuritasolta ylöspäin edellyttäen, että ruohonjuuritasolla on asiantuntemusta. Opetuksessa tämä toteutuu harvinaisen hyvin, koska opettajien asiantuntemus sekä pedagogiikasta että kehittämistyöstä on Suomessa vahvaa. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu kehitti kaupallisen sovellustoimittajan Eduixin kanssa konseptin, jossa asiantuntijat olivat alusta alkaen mukana kehittämässä opinnäytetöiden ohjaukseen ja seurantaan tarkoitettua digitaalista sovellusta, joka sai nimen Konto (kaupallinen nimi Wihi). Projektin alussa hyödynnettiin korkeakoulun opiskelijoita tarvekartoituksessa ja ominaisuuksien määrittelyssä, minkä jälkeen opettajat ja muut asiantuntijat olivat keskeisessä roolissa sovelluksen muotoutumisessa. Kun Kontoa (Wihiä) kehitettiin, pohdimme erityisesti sitä, missä laajuudessa asioiden automatisointi on mielekästä. Mitä monimutkaisempi sovellus on, sitä haastavampaa on sen käyttöönotto on nimittäin olemassa piste, jonka jälkeen lisäominaisuudet alkavat heikentää keskimäärin koettua hyödyllisyyttä, vaikka ne joillekin yksilöille olisivatkin tärkeitä (The Standish Group International 2015). Sovelluksen kehityksessä pätee hyvin niin kutsuttu Pareto-periaate: 80 % ominaisuuksista saadaan 20 % työllä. On syytä pohtia, kuinka tärkeitä nämä viimeiset 20 % ominaisuuksista oikeasti ovat. Pohdimme myös, missä määrin eri koulutusohjelmien erilaisia prosesseja on mielekästä harmonisoida. Tähän on tärkeää kiinnittää huomiota, kun digitalisoidaan asiantuntijatyötä. Eri koulutusohjelmilla voi olla sisällöllisistä syistä hieman toisistaan poikkeavia tarpeita. Käytettävän sovelluksen pitää tukea ja mahdollistaa ne kaikki. Toisaalta asiantuntijatyössä pitää olla enemmän väljyyttä kuin monessa muussa työssä. Näin ollen aivan kaikkia esitettyjä yksityiskohtia ei ole otettu Konton osaksi, vaan muulla tavalla hyvin toteutettuja asioita on jätetty Konton ulkopuolelle. Tällaisia ovat toimeksiantosopimukset, seminaarit, kielentarkastukset ja kypsyysnäytteet. Emme siis Haaga-Heliassa halunneet tietojärjestelmää, joka pakottaa meidät tiettyyn muottiin, vaan järjestelmän, joka mahdollistaa erilaiset toimintamallit, tukee toimintaa mahdollisimman paljon ja silti pitää opinnäytetyöprosessin koossa. Mallin pitää myös muodostaa riittävän tarkkaa seurantadataa, jotta voidaan reaaliaikaisesti nähdä, mikä on opiskelijoiden, koulutusohjelman ja koko koulun tilanne, kun noin 2000 opinnäytetyöprojektia on eri vaiheissa. Keväällä 2019 tekemämme palautekierroksen perusteella sekä asiantuntijoita hyödyntävä kehittämismalli että itse Konto-sovellus ovat olleet menestystarina (Kauppinen et al. 2019). On jo osoitettavissa, että Konton käyttö vähentää prosessissa aiemmin havaittuja virheitä ja samalla se säästää hallintoja tukipalveluhenkilöiden työtä. Pedagogisesti suurin hyöty tulee kommunikoinnin ja materiaalien keskittämisestä yhteen paikkaan, jolloin eri aikaan aloittaneiden opiskelijoiden seuraaminen ja ohjaaminen on ohjaajalle aikaisempaa huomattavasti helpompaa. Tämä antaa paremmat eväät myös opinnäytetyön arviointiin niin ohjaajalle itselleen kuin työn toiselle tarkastajallekin. Teksti: Raine Kauppinen, lehtori, ti etotekniikka, Altti Lagstedt, lehtori, tietotekniikka ja Juha P. Lindstedt, yliopettaja, liiketalous, Haaga-Helia Kuva: Taru Pyylampi Töytäri löysi tutkimuksessaan verkostoituneen ja kansainvälisen opetuksen. Aikaisempien tutkimusten perusteella ammatillinen opettajuus on muuttunut yksilöllisestä yhteisöllisempään suuntaan. Töytärin mukaan verkostoitunut tai varsinkaan kansainvälinen opettajuus ei nouse mitenkään hallitsevaksi ammattikorkeakouluopetuksessa, vaikka molempia tavoitellaan. Töytärin tutkimus nostaakin esiin ammattikorkeakouluopettajien osaamisen kehittämiskohteita, esimerkiksi sen, että opettajat tarvitsevat paljon lisää koulutusta digitaalisuuden hyödyntämiseksi ja työelämäyhteistyöhön. Ammattikorkeakoulujen opettajat nähdään muutoksen promoottoreina, siksi opettajien näkemykset omasta oppimisestaan ovat tärkeitä. Noin puolet Töytärin tutkimukseen osallistuneista opettajista kuului yksilöllisen oppimisen ryhmään. Vain pieni joukko kuvasi oppimistaan innovatiiviseksi toiminnaksi yhteistyössä työelämäkumppaneiden kanssa. Opettajien kokemukset digitaalisuuden hyödyntämisestä omassa työssään vaihtelivat välttämättömästä pahasta kaikkialla läsnä olevaan apuun. Teksti ja kuva: Katja Remsu T erveystieteiden tohtori Aija Töytärin väitöksen mukaan ammattikorkeakoulujen opettajat kokevat digitalisaation mahdollisuutena ja työntekoa helpottavana. Edelläkävijöiden joukko on kuitenkin pieni, ja yleisesti opettajien digiosaamisessa on kehitettävää. Neljännes Töytärin tutkimukseen osallistuneista opettajista koki digitalisaation välttämättömänä pahana, siis oikeasti pahana. Yleisen mantran mukaisesti opettajan pitäisi kuitenkin hyödyntää digitaalisuutta ja vielä laajasti. Omaa kehittymistä pitäisi tapahtua, samoin kuin vuorovaikutusta ulkopuolisten kanssa, vieläpä ajasta ja paikasta riippumatta. Yksi Töytärin väitöksen merkittävä tulos on, että ammattikorkeakoulujen opettajat pitävät oppimista edelleen yksilöllisenä toimintana. Vain harva toteuttaa opettamista ohjaavana ja yhteisöllisenä tapahtumana, ulkopuolisten kumppanien kanssa. Myöskään verkostoituminen ja kansainvälinen työskentely eivät nouse Töytärin tutkimuksessa esiin vahvoina opettamisen osaalueina, vaikka niitä kansallisissakin tavoitteissa kovasti korostetaan. Työelämäyhteistyön haasteena on Töytärin mukaan yhteistyön vähyys Väitös pureutui digiin ja paljasti AMK-opettajien työn kirjon Opettajat kehittivät sovelluksen työnsä tueksi ja kumppanuuksien puute. Opettajien työn kuvauksissa näkyykin edelleen perinteinen ajattelu oppimisesta yksilöllisenä toimintana, vaikka yleisesti ajatellaan, että oppimisen pitäisi tapahtua suurelta osalta verkostoissa ja verkossa yhdessä kumppaneiden kanssa. Töytärin väitöskirjan tulokset tuovat esiin ammattikorkeakoulujen opettajien työn laaja-alaisuuden, on olemassa individualistista ja kollegiaalista opettajuutta yhtä lailla kuin tiimimäistä ja yhteisöllistä opettajuutta ja opettajuutta oman alan toimijoiden kanssa. Näiden lisäksi Verkostoitunut tai varsinkaan kansainvälinen opettajuus ei nouse mitenkään hallitsevaksi ammattikorkeakouluopetuksessa, vaikka molempia tavoitellaan Opettajan työn siirtyminen digiaikaan on puhuttanut myös SKO:n valtuuskuntaa. Neljännes Töytärin tutkimukseen osallistuneista opettajista koki digitalisaation välttämättömänä pahana Kehittämismallin pitäisi lähteä ruohonjuuritasolta ylöspäin edellyttäen, että ruohonjuuritasolla on asiantuntemusta Emme halunneet tietojärjestelmää, joka pakottaa meidät tiettyyn muottiin, vaan järjestelmän, joka mahdollistaa erilaiset toimintamallit Pohdimme erityisesti sitä, missä laajuudessa asioiden automatisointi on mielekästä
9 8 Kaikki opettajat eivät viihdy uudessa verkko-opettajan roolissa. Uskon, että verkko-opettaja on yksi tulevaisuuden ammateista, johon opettaja voi erikoistua. Uskon myös, että tulevaisuudessa verkko-opettajan ja opettajan työtehtäviin haetaan erilaisia ammattilaisia, sillä molempien työn laadusta riippuu aika paljon meidän kaikkien tulevaisuus. Teksti ja kuvat: Olesia Kullberg, lehtori, LAB amk Verkko ja kommunikaatio Suurin osa tuntemistani opettajista on erittäin sosiaalisia ja he viihtyvät luokassa opiskelijoiden kanssa. Verkko-opettamisessa on mahdollista järjestää vuorovaikutusta eri tavoin, mutta se tapahtuu aina teknologian avulla. Vuorovaikutus verkkokurssilla voi olla erittäin tehokasta opiskelijan näkökulmasta, mutta sen takana on lukuisia opettajan työtunteja, jolloin hän suunnittelee ja toteuttaa kurssia. Verkossa vuorovaikutus on eritaja joutuu aika itsenäisesti luomaan kurssin sisällön, valitsemaan materiaaleja, suunnittelemaan oppimistehtäviä. Kurssin pitää edetä loogisesti, ja sisällön sekä tehtävien pitää tukea opiskelijan taitojen kehittämistä. Tämä kuulostaa perinteiseltä opettajan työltä, mutta pian monet opettajat huomaavat, että verkossa asiat toimivat eri tavalla tai eivät toimi ollenkaan. Verkko-ympäristö tuo monia mahdollisuuksia, mutta se myös vie monia perinteisiä, hyvin toimivia ratkaisuja. Verkkokurssin tekeminen voi tuntua kaoottiselta prosessilta, jossa on monta eri polkua: jotkut ovat helpompia, jotkut vaikeampia, jotkut umpikujia. Hyvillä suunnittelutaidoilla ja rohkealla asenteella opettaja kuitenkin pääsee maalille asti, eli kurssi valmistuu. Voiko puhua sellaisesta uudesta ammatista, kuin verkko-opettaja? Mikä on opettajan päätehtävä? Opettajan päätehtävä on opettaa; monen ihmisen ensimmäinen kuva opettajasta on peruskoulun opettaja, joka on aina läsnä, luokan edessä – opettamassa. Verkko-opetuksessa fyysistä läsnäoloa ei ole, mutta opettajan päätehtävä pysyy samana. Opettaminen siirtyy ja painottuu oppimateriaalien suunnitteluun ja tekoon, verkko-ohjaukseen ja palautteen antamiseen. Sen lisäksi laadukkaan opetuksen takaamiseksi kurssilla täytyy toteutua opettajan ja opiskelijan vuorovaikutus. Verkkokurssien teossa opettajan suunnittelutaidot ovat etusijalla. Valmiita verkkokursseja, jota voisi käyttää tai edes katsoa ei aina ole olemassa. OpetT ein ensimmäisen verkkokurssini vuonna 2013. Se oli yksi monista ensimmäisistä tehtävistä uudessa työpaikassani. Minulla ei ollut kokemusta verkkokurssien opettamisesta tai teosta, eikä edes verkkokursseilla opiskelusta. Sen jälkeen olen tehnyt monta verkkokurssia yksin tai kollegoiden kanssa, olen käynyt monissa koulutuksissa ja olen opettanut verkossa. Kuuden vuoden aikana olen myös huomannut, kuinka nopeasti verkkokurssien kysyntä sekä korkeakoulujen johdolta että opiskelijoilta on lisääntynyt. Minun työssäni se on tarkoittanut sitä, että tänä vuonna noin 80% opettamistani kursseista on verkkokursseja. Monet opettajat suhtautuvat verkko-opetukseen skeptisesti, ikään kuin se olisi jotain ihan muuta kuin opetus. laista, kuin luokkaopetuksessa: se rakentuu ja toteutuu eri tavalla, se myös tuntuu erilaiselta. Perinteisesti opettajan työkuormasta suurin osa näkyy lukujärjestyksessä. Verkko-opettajan lukujärjestys on tyhjä, sillä työn luonne on hyvin erilainen. Verkko-opettajana joutuu miettimään monia asioita uusiksi ja oppimaan uusia teknisiä taitoja. Kaikki edellä mainitut asiat vaativat opettajalta rohkeutta ja sopeutumista. Onko verkko-opettaja uusi ammatti?
11 10 kyse sitten kuvagallerioista, tutkijoiden blogeista, keskustelupalstoista, peleistä tai livestriimeistä. Mielestäni opettajien tehtävä on muuttaa koulutusta siihen suuntaan, johon maailma on menossa ja jota tulevat sukupolvet tarvitsevat. Teksti ja kuva: Katja Remsu Verkkojulkaisemisen hallitseminen vaatii monenlaista osaamista ja sillä voi esimerkiksi olla monenlaisia vaikutuksia julkaisijan elämään. Toisaalta, joillekin julkisesta kirjoittamisesta on tullut vahva identiteetin rakentamisen väline. Julkaisuprosessin vaikutusten ymmärtäminen onkin tärkeää, lisäksi on syytä tuntea nettijulkaisemisen etiketti. Kallionpään (2014) mukaan suomalainen koulujärjestelmä on reagoinut hitaasti kirjoittamisessa tapahtuneeseen muutokseen. Kouluissa keskitytään edelleen pitkälti yksin tuotettaviin, perinteisiin tekstilajeihin. Mediaympäristöjen, verkko-oppimisalustojen ja vuorovaikutteisten alustojen käyttö kuitenkin kasvaa jatkuvasti. Muutos vaatii ajankohtaisen teknologian lisäksi hyvää asennetta opettajilta. Mitä, jos esimerkiksi kommentoivan referaatin rinnalle nostettaisiin videot, blogit, multimediaaliset tekstit, jossa on tekstin sisällä linkityksiä aihetta tukeville ja laajentaville sivustoille, oli Mediaympäristöissä kirjoittamiseen liittyy myös haasteita. Online-kirjoittaminen vaatii samanaikaisesti sekä nopeaa reagointia että tarkkaa harkintaa. Sosiaalinen media ja nopeasti päivittyvät sisällöt vaikeuttavat keskittymistä eivätkä kannusta pitkäjänteiseen sisällön tuottamiseen. Lisäksi uusien tekstien lukijakuntaa on aikaisempaa vaikeampi hahmottaa, ja palautteen antaminen ja saaminen on aika lailla hallitsematonta. Moni ajattelee, että niin sanottu nettisukupolvi hallitsee automaattisesti uuden kirjoittamisen lukuja kirjoitustaidot, joita he käyttävät sujuvasti vapaaajallaan. Useiden tutkimusten mukaan se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä sosiaalisiin yhteisöihin liittyvät toimintakulttuurit muuttuvat jatkuvasti. Muutosta tapahtuu sekä tekstin tuottamisen käytännöissä että tekstilajeissa, jotka syntyvät ja kuolevat teknologian muutosten mukana. kykyä. Useat tutkijat ovatkin sitä mieltä, että uusi kirjoittaminen on ensisijaisesti sosiaalinen taito, sillä se on osa osallistuvaa toimintakulttuuria (Kallionpää 2014). Kallionpään (2014) mukaan traditionaalisen kirjoitustaidon hallitseminen on myös digitaalisen kirjoitustaidon perusta, itse asiassa asiakirjoittaminen ja luova kirjoittaminen kohtaavat uudessa kirjoittamisessa monella tapaa. Uusi kirjoittaminen ei tarkoita pelkkää teknologian ja esimerkiksi sosiaalisen median hyödyntämistä kirjoittamisessa, vaan esimerkiksi uusien tekstilajien ja alustojen hallintaa, sekä kommunikointi-, vuorovaikutusja lukutaitoja. Multimodaalisuus voi antaa asiatekstille moniulotteisuutta, esteettisyytä ja visuaalisuutta, sekä mahdollistaa tekstien jaettavuuden ja näin laajentaa lukijakuntaa. sä kirjoittamisen ja tekstien julkaisun teknistä muutosta. Uusi kirjoittaminen on myös luonut uusia tekstityyppejä ja perinteisestä kirjoittamisesta poikkeavia rakenteita, ottanut haltuun uusia julkaisualustoja ja rikkonut perinteisten tekstien lineaarisuuden tuomalla esimerkiksi videoita ja linkityksiä tekstiin. Multimodaalinen digitaalinen teksti vaatii kirjoittajaltaan uusia taitoja, tekniikan ja erilaisten sovellusten hallitsemista ja yhtä lailla visuaalista hahmotusK ouluissa ja etenkin korkeakouluissa tekstitaidoissa painotetaan edelleen hyvin perinteisiä tekstityyppejä, vaikka arjessa ja työelämässä tarvittavien tekstien lajikirjo on laajentunut huomattavasti. Perinteisten referaattien, kommenttien, virkatekstien ja asiakirjojen rinnalle pitäisi opetukseenkin tuoda uusia, digitaalisia tekstimuotoja, verkkoon sopivia ja sosiaalisesti jaettuja tekstejä. Digitekstit tuovat kirjalliseen viestintään aivan uudenlaista luovuutta ja ennen kaikkea sosiaalisuutta, mikä on opiskelijoita motivoivaa. Digitaalisen ajan tekstityypit olisi hyvä ottaa opetuksessa ja tehtävänannoissa huomioon myös korkeakoulutuksessa. Kun puhutaan uudesta kirjoittamisesta (new writing) tarkoitetaan yleenOpetus ajantasalle Digitekstit hyötykäyttöön Opettajilla on digitaalisia välineitä moneen lähtöön, miten niitä voitaisiin hyödyntää tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaammin opetuksessa ja oppimisessa? Digitekstit tuovat kirjalliseen viestintään aivan uudenlaista luovuutta ja ennen kaikkea sosiaalisuutta Multimodaalisuus voi antaa asiatekstille moniulotteisuutta, esteettisyytä ja visuaalisuutta, sekä mahdollistaa tekstien jaettavuuden Joillekin julkisesta kirjoittamisesta on tullut vahva identiteetin rakentamisen väline Innostu kirjoittamaan! SKOotteri ilmestyy tänä vuonna neljä kertaa, tämän maaliskuun lehden lisäksi lehti ilmestyy kesä kuussa, syyskuussa ja marraskuussa. Juttujen merkkimäärä on 2000-4000, lisäksi voi käyttää fakta laatikkoja, faktan merkkimäärä on 600-1000. Aiheeseen liittyviä kuvia voit ottaa kameralla tai kännykällä. Lähetä mahdolliset kysymykset ja ennen kaikkea juttusi sähköpostilla katja.remsu@lab.fi Muistathan, että ammattilehteen kirjoitettu juttu kelpaa julkaisuksi oppilaitosten julkaisutietokantaan.
13 12 tarpeesta, millä tasolla tai mille tasolle kieltä opiskellaan”, Kovalev toteaa. Teksti: Tarja Kovalev ja Katja Remsu Kuvat: Katja Remsu västä toiseen ja vuodesta toiseen, eikä hänen kielensä tarvitse kehittyä siitä yhtään mihinkään – ellei hän itse ajattele, että olisi mukavaa oppia lisää. Näin kävi myös minun kurssillani. Osa tyytyi saavuttamaansa tasoon ja osa halusi opiskella lisää. Riippuu siis opiskelijan ja ravintola-alan opiskelijoille, hoitoalan venäjää ja rakennusalan venäjää. Käytännön kielen kurssi ammattikorkeakoulussa voisi sisältää esimerkiksi kirjaimet ja numerot, puheharjoitukset luokassa ja simulaatioharjoitukset esimerkiksi hoitoalalla tai rakennusalalla. Myös uusia opetusmenetelmiä voisi kokeilla, esimerkiksi pelillisyys tuntuu kiehtovan niin nuoria kuin aikuisiakin. Kurssilla ei myöskään olisi tenttiä tai koetta, vaan esimerkiksi escape room -henkinen lopputestaus tai joku muu vaihtoehtoinen tapa. Materiaali ja tehtävät kurssille olisi hyvä suunnitella yhteistyössä alan ihmisten kanssa. Näin materiaalista tulisi autenttista. Kursseja ja ryhmiä pitäisi suunnitella myös esimerkiksi etänä tai verkossa suoritettaviksi, etenkin jatkokurssit. Sähköistä materiaalia olisi helppo jakaa, muokata ja räätälöidä. Tällaisia vähemmän kiinnostavaa on se, minkä sukuinen takakontti sanana on. ”En väitä, etteikö kielioppia pitäisi opettaa, mutta Tullin kurssi onnistui hyvin ilman muodollista kielenoppimista. Olin translitteroinut materiaaleja, joten ääntäminen tai lukeminen eivät tuottaneet vaikeuksia. Kurssi oli 26 tunnin pituinen, eivätkä kaikki oppineet lukemaan tuona aikana kyrillisiä kirjaimia, mutta kaikki oppivat puhumaan niin sanottua tullivenäjää”, Kovalev kertoo. Kovalev toteaa, että saman voisi toteuttaa esimerkiksi ammattikouluissa ja ammattikorkeakouluissa niin, että osassa kursseja painopiste olisi puhutussa kielessä. Tällä voisi saada lisää kielten opiskelijoita myös niistä, jotka jo osaavat vähän alkeita tai vierastavat muodollista kielenoppimista tai kielioppia. Tarjolla voisi olla esimerkiksi asiakaspalveluvenäjää liiketalouden, kaupan sekä hotelliL AB-ammattikorkeakoulussa on pohdittu kielen opettamista opiskeltavan alan sanasto ja käytännön tilanteet edellä. Toisin sanoen opiskelijat laajentaisivat sanavarastoaan ammattiosaamisen osalta. Yksi tällaista opetuskokeilua tukeva asia on se, että ammattikorkeakoulussa tavoitteena on oppia vierasta kieltä tulevaa ammattia ajatellen. Tavoitteena olisi tukea opiskelijan ammatillista kasvua – ei tehdä hänestä lingvistiikan asiantuntijaa. LAB-ammattikorkeakoulun lehtori Tarja Kovalev kertoo, kuinka hän on kokeillut niin sanottua kieliopitonta opettamista Tullissa. Kurssi suunniteltiin yhdessä Tullin kanssa ja käytännön kielen opetus oli toimeksiantajan toive kurssin sisällöstä. Lähtökohta oli se, että tullimiehen pitää osata sanoa venäjäksi esimerkiksi ”avaisitteko takakontin”, kursseja olisi mahdollista myös kaupata ulkopuolisille. Varmasti kaikki ovat samaa mieltä, että kielitaidon kehitys loppuu, jos ei ymmärrä kieliopista mitään. Esimerkiksi keskusteluoppaan avulla pystyy opettelemaan sanoja ja fraaseja, mutta jos ei muista koko lausetta, ei pysty muodostamaan sitä, koska ei tiedä, miten substantiivit ja verbit taipuvat. Kielioppikirjan avulla oppii, miten kielisäännöt toimivat, minkä ansiosta pystyy käyttämään uusia sanoja oikein. Mutta ongelma on se, ettei kehitys edes ala, jos opiskelijat eivät valitse vapaaehtoisia kieliopintoja. ”Lempiesimerkkini on Suomen Tullista. Tullimies toistaa samat fraasit päiVenäjää – aloitetaan sanoista ja fraaseista Kyrilliset aakkoset opettelemalla voi löytää jo hyvän supermarketin. Irkutskilaisella torilla pystyy tinkimään, jos osaa numerot ja muistaa ruplan kurssin.
15 14 ja kulttuurien kohtaamiseen. Kaupankäynnistä löytyy luontaisesti aina myös kilpailuasetelma. Suomea kilpailun retail sales -lajissa edustaa Siiri Simpanen Omniasta lähivalmentajanaan hänen oman oppilaitoksensa liiketoiminnan opettaja Juha Jokinen. Teksti ja kuvat: Konsta Ojanen, liiketoiminnan lehtori, WinNova Kirjoittaja on EuroSkills2020-kilpailun lajin retail sales -varapääekspertti, jonka tehtävänä on osallistua lajin ja kilpailutehtävien suunnitteluun sekä toimia osana Suomen ammattimaajoukkueen valmennustiimiä. Nälkä ja kassatäti opettivat venäjän tärkeimmät sanat Päätin 90-luvun puolivälissä lähteä Petroskoihin, kun Tampereen yliopisto tarjosi mahdollisuutta työharjoitteluun Venäjän tele-radioyhtiön kansalliskielten toimituksessa. Varsinainen tehtäväni oli työskennellä suomenkielisessä toimituksessa kielenhuoltajana. Karjalassa vähemmistökielet olivat Neuvostoliiton aikana jämähtäneet paikalleen, sanoista oli pulaa, nykyaikaa ei osattu äidinkielellä selittää. Moni uusi sana johdettiin venäjästä. Matka ei ollut kilometreissä pitkä, mutta kaikessa muussa melkoinen. Laskeuduin Petroskoin lentokentälle, joka oli betonilaatoista koostettu. Kenttävirkailijalla oli puolikkaan jäätelökioskin kokoinen koppi. Papereita sinne syötettiin valtavasti ja paljon niitä sain vastalahjaksikin. Vastaanottajana oli Teleradioyhtiön suomenkielisen tuotannon vastaava Reino Rugojev. Meistä tuli hyvät ystävät. Muutin perheen kirjastoon, istutin lapsia potalle ja harjasin heidän hiuksistaan takut pois. Sen ansiosta sain hämmästyttävän sosiaalisen verkoston. Muutamassa viikossa olin oppinut kirjaimet ja tärkeimmät käytöstavat, ymmärsin ehkä vähän venäläistä huumoria ja olin saanut tuttuja, joita tervehtiä. Lainasin kaverin vauvaa, jotta pääsin jonojen ohitse. En kiroillut sitä, ettei suihkusta tullut kuin satunnaisesti lämmintä vettä, sillä minulla oli isompi ongelma, jatkuva nälkä. Kauppatiskin takaa ei saanut ruokaa ilman sanoja ja tuhansissa liikkuvien numeroiden osaamista. Ymmärsin, että en selviä, ellen opi kieltä. Sanasta kak (miten) tuli minulle hyvin rakas. Sitä toistin, kun pyysin ihmisiä sanoittamaan ympäristöäni ja tarpeitani. Kaupassa osoitin leipätiskillä leipää ja kysyin kak, kassatädille näytin leipätiskin myyjän antamaa pikkulappua, jossa oli leivän hinta, 1720 ruplaa, ja kysyin kak, ja kassatäti kärsivällisesti korjasi ääntämistäni ja lopulta hymyili(!), läpsäytti kädet yhteen ja huokaisi pravilno (oikein). Pikkuhiljaa ässät ja aat ja oot asettuivat suussani paikoilleen. Pikkuhiljaa sanavarastoni kasvoi, tavasin kylttejä ja lehden tekstejä, kuuntelin ihmisiä pää kallellaan. Katsoin Pulp Fictonia särisevältä tv-ruudulta, toistin dubattuja sanoja. Kasvava sanavarastoni alkoi hengissä selviämisen lisäksi mahdollistaa ihmissuhteita ja reviirin laajenemisen. Opin ymmärtämään anekdootteja, tarkkailin, miten tilanteissa piti käyttäytyä, havainnoin hierarkioita, tapoja ja ihmissuhteiden monimutkaisuutta. Puhuin välittämättä siitä, että moni asia meni väärin, että en osannut puhua ilman mutkia. Sain kuitenkin aina selvitettyä asiani, koska venäläisessä kulttuurissa ihmisille on aikaa. Opin venäjää, venäläisyyttä ja Venäjää toisella tavalla kuin ihminen, joka on opiskellut kieltä systemaattisesti. Opin kuin pieni lapsi, ensin äänteet ja ilmeet ja painot ja hiljaisuudet, sitten aloin kuulla tuttuja sanoja, ymmärtää merkityksiä ja kulttuuria. Mutta kielen oppimisessa tulee myös hetki, jolloin on tartuttava kielioppiin, koska kielen oppimisessa todellakin tulee piste, jonka jälkeen ei ilman sääntöjä voi oikein edetä. Sitten oppiminen alkaa olla tahtokysymys, ei elämisen ehto. Teksti ja kuva: Katja Remsu T ällä ajatuksella lähdin SkillsFinlandin lähettämänä lajieksperttinä tammikuussa Wieniin suunnittelemaan uutta retail sales -lajia EuroSkillskilpailuihin ensi syksyksi. Kansallisissa kilpailuissa (Suomessa Taitaja-kisat) ympäri Eurooppaa asiakaspalvelun ja myynnin laji on aina järjestetty, mutta tänä vuonna siitä mitellään ensimmäistä kertaa kansainvälisellä tasolla. Meitä oli kokoontunut Itävallan kauppakamariin yhteensä 10 World Skills Europen lajieksperttiä ja muuta asiantuntijaa määrittämään lajikuvaukset ja taitotasovaatimukset. Taitovaatimusten pohjalta aletaan suunnitella verkkoalustalla Skillsin arviointirakennetta ja kilpailutehtäviä. Sain huomata, että hyvä ennakkovalmistautuminen kannatti. Perusasiat kansainvälisestä Skills-toiminnasta olin ottanut haltuun Suomen hyvän valmennusjärjestelmän ja asiantuntevien kollegoiden avustuksella. Suurin osa heistä on muuten SKO:n jäseniä, myynnin kilpailusta kun puhutaan! Suomessa on korkea taso kilpailutoiminnan suunnittelussa ja asioiden hallinnassa. Parin päivän aikana kävi selväksi, että asiantuntemusta on pöydässä niin paljon, että voimme nimittää itseämme eksperteiksi hyvällä omallatunnolla. Suomessa tutkinnon perusteet pohjautuvat ammattitaitovaatimuksiin ja työssäoppimisen yhteydessä annettaviin näyttöihin, prosessien osaamiseen. Tästä syystä Taitaja-toiminta sopii luontaiseksi osaksi osaavimpien opiskelijoiden opintopolkua. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole kaikissa muissa maissa, joissa oppiminen saattaa perustua edelleen paljolti koulussa oppimiseen, eivätkä opetussuunnitelmatkaan aina ole edes valtakunnallisia. Suomen ammatillinen koulutusjärjestelmä verrattuna moneen muuhun maahan on tosi edistynyt, vaikka jokainen muutos ei aina kaikkia välttämättä aluksi innostakaan. Teoria ja käytäntö ovat aina kaksi eri asiaa, kuten olemme ympäri maata koulutusleikkausten kurimuksessa saaneet karvaasti huomata. Maaliskuussa lajien pääekspertit ja varapääekspertit kokoontuvat valmistelukokoukseen kilpailupaikalle Grazin messukeskukseen, jossa kaikkien lajien arviointirakenteet lyödään lukkoon. Kilpailutehtävät suunnitellaan valmiiksi ja julkistetaan toukokuussa. Uskon, että Itävallan Grazissa saamme syksyksi hienon uuden lajin EuroSkills-perheeseen. Jo oli aikakin, sillä kaupankäynti on ollut antiikin ajoista asti väylä ihmisten EuroSkills on joka toinen vuosi järjestettävä ammattitaidon EM-kilpailu. • Syyskuussa 2020 kilpailu järjestetään Grazissa, Itävallassa. • Kilpailussa mitellään yhteensä 45 lajissa, jotka perustuvat ammatillisen koulutuksen aloihin. • Noin 650 ammattinsa parasta nuorta ympäri Euroopan osallistuu kilpailuun. • Suomen maajoukkueessa on tänä vuonna 24 kilpailijaa 22 lajissa. • Suomen edustajat valitaan lajikohtaisissa karsinnoissa. Valituiksi tulleilla on yleensä kilpailukokemusta Suomen Taitaja-kisoista ja muista ammattitaitokilpailuista. • Kilpailijoiden lisäksi Suomea edustavat lajiekspertit, jotka toimivat lajien asiantuntijoina ja kilpailun tuomaristossa. Noviisi vai ekspertti? Taitaja-semifinaalin kilpailujohtajana toimiminen antaa välttämätöntä peruskokemusta kansainvälisen tason tehtäviin. Asiakaspalvelun ja myynnin kilpailuohjeistusta Porissa.
17 16 elintarvikealalta ja jotka toimivat elintarvikealan kasvuhakuisissa pk-yrityksissä. Lisäksi koulutukseen hakeutui tki-, koulutusja neuvontasektoreilla työskenteleviä henkilöitä. Koulutuksen suoritti 31 opiskelijaa. Koulutuksen aikana osallistujat tekivät henkilökohtaisen kehittämistehtävän, joka pohjautui oman yrityksen, työnantajayrityksen tai jonkin muun toimeksiantajan viennin kehittämistarpeisiin. Kaikkiaan kehittämistehtävä tehtiin 23 yritykselle. Kehittämistehtävissä pohdittiin tuotteistamista, messuosallistumista, markkinointia ja myyntiä erilaisille markkinoille sekä selvitettiin, minkälaisia määräyksiä tavoitemarkkinoilla on oman yrityksen tuotteille. Osa halusi kehittää omaa vientiosaamistaan, jotta voisi mahdollisesti perustaa oman yrityksen auttamaan pk-yrityksiä viennin aloittamisessa. mutta kansainvälistyminen on vahvistumassa. Yhtenä syynä elintarvikealan vaatimattomaan vientiin pidetään kansainvälisen myyntija markkinointiosaamisen puutetta. (Hyrylä 2019, 18, 30; Knuuttila ja Vatanen 2017.) Elintarvikeviennin kasvu on kiinni asenteista, taustatuesta ja osaamisesta. Suomen elintarviketeollisuus tarvitsee lisää kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin osaajia (Jansik 2014, 48). Perinteisen liiketoimintaosaamisen lisäksi tarvitaan teknologiaosaamista, strategista tietoja verkosto-osaamista, kiertotalousosaamista, asiakaslähtöistä tuotekehitysosaamista, kansainvälistä monikanavaosaamista ja vastuuja turvallisuusosaamista (Vepsäläinen 2016). Teksti: Tarja Römer-Paakkanen, MMT, dosentti, yliopettaja, Haaga-Helia amk Kuva: Kim Öhman Lisää vientiosaajia Koulutus jatkuu Elintarvikeviennin osaaminen kasvuun -hankkeessa, jonka toteuttavat Kaakkois-Suomen, HaagaHelian, Lapin ja Oulun ammattikorkeakoulut. Hankkeessa toteutetaan kaksi opiskelijoille, jo valmistuneille, alan vaihtajille ja muille elintarvikealasta kiinnostuneille suunnattua koulutusta (30 op). Ensimmäinen toteutus alkaa Helsingissä maaliskuussa 2020 ja toinen Rovaniemellä syksyllä 2020. Tavoitteena on kouluttaa 40 uutta vientiosaajaa elintarvikealan yrityksiin ja tukiorganisaatioihin. Koulutus on ilmainen kokonaisuus, jonka avulla halutaan innostaa nuoria elintarvikeviennin osaajiksi. Elintarviketeollisuudessa työskentelee Suomessa lähes 38 000 henkilöä, ja välillisesti ruokaketju työllistää noin 340 000 henkeä. Vain noin 15 prosenttia elintarviketuotannosta menee vientiin, E lintarviketrendit suosivat turvallisia ja terveellisiä suomalaisia elintarvikkeita. Suomalaisten tuotteiden kilpailukyky perustuu innovatiivisiin, lisäarvoa sisältäviin sekä puhtaisiin ja turvallisiin tuotteisiin. Eri maissa ollaan kiinnostuneita suomalaisista funktionaalisista ja terveyttä edistävistä tuotteista, laktoosittomista ja gluteenittomista tuotteista, marjajalosteista ja innovatiivisista maitoja viljatuotteista, antibioottivapaista lihatuotteista ja korkealaatuisista alkoholituotteista. (Jansik 2015; Wrang 2019.) Tällaisten elintarvikkeiden vientimahdollisuuksien tehokkaampi hyödyntäminen edellyttää yritysten vientikapasiteetin kasvattamista sekä tietoja osaamistason kehittämistä. Pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistämisessä ja erityisesti elintarvikeviennissä tarvitaan akuutisti viennin osaajia, joita esimerkiksi ammattikorkeakouluissa voidaan kouluttaa. Koulutuspiloteista käytäntöön MMM:n osarahoittamassa Elintarvikeviennin osaaja -hankkeessa (2018?2019) pilotoitiin kaksi elintarvikeviennin koulutuskokonaisuutta (30 op), jotka toteutettiin Mikkelissä ja Oulussa. Hankkeen toteuttivat Kaakkois-Suomen, HaagaHelian, Karelian ja Oulun ammattikorkeakoulut. Vientikoulutus suunnattiin ensisijaisesti henkilöille, joilla on soveltuva amk-tasoinen tutkinto tai vankkaa kokemusta Ruokaa Suomesta Food from Finland -ohjelma auttaa suomalaisia elintarvikealan yrityksiä pääsemään kansainvälisille elintarvikemarkkinoille hyödyntäen uutta innovaatioja liiketoimintaosaamista sekä alan kilpailukykyä tukevaa tutkimusta. Tarkoitus on kaksinkertaistaa suomalaisen elintarvikeviennin arvo vuoteen 2025 mennessä. (Food from Finland 2019.) Vuodelle 2020 elintarvikeviennin tavoite on 1,9 mrd € (Lehtovuori 2019). Suomessa useat tahot, kuten Business Finland, ELY-keskukset, oppilaitokset ja alueelliset kehitysyhtiöt, tarjoavat tukea yritysten kansainvälistymiseen, ja rahallisen tuen lisäksi saatavilla on asiantuntijapalveluita. (Lappi-Kaipio 2019, 42.) Valtion panostaminen elintarviketalouteen ja viennin edistämiseen näkyy myös uusimmassa hallitusohjelmassa (Hallitusohjelma 2019, 124). Suunta maailmalle Elintarvikeviennin Osaaja -koulutukseen osallistui Haaga-Helian tradeno miopiskelija Harri Einämö, joka Mikkelin Heinäsaareen perustamassaan yrityksessä tuottaa herkkuja, jotka kunnioittavat perinteitä ja isoäidin osaamista. Heinäsaaren Tila keskittyy varsinkin kasvispohjaisiin hilloihin, mehuihin ja ruuan lisukkeisiin. Tuotteet ovat syntyneet elintarvikealalla hankitun kokemuksen ja kokeilujen myötä. Tuotteiden raaka-aineet kasvavat Suomen luonnossa, puhtaassa maaperässä ja puhtaan veden äärellä. Yrittäjä suuntaa katseen kauas arktisen alueen tarinaa kertomalla ja yhteistyössä muiden suomalaisten yrittäjien kanssa. Elintarvikevienti – uramahdollisuus osaaville nuorille Harri Einämö kunnioittaa tuotteissaan perinteitä ja isoäidin osaamista.
19 18 Y liopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorit ovat allekirjoittaneet puitesopimuksen, jossa linjataan tulevaisuuden opetusyhteistyötä. Sopimus kietoo yhteen uusien toimintatapojen periaatteet, joiden ansiosta opiskelijat pystyvät entistä yksilöllisemmin kokoamaan opintoja eri korkeakoulujen tarjonnasta. Opetusyhteistyötä koskevaa hallinnointia on uudessa mallissa suoraviivaistettu hyödyntämällä lainsäädäntöön tehtyjä muutoksia. Päällekkäisyys vähenee, yhteisöllisyys lisääntyy Sopimuksen ansiosta opiskelija pystyy jatkossa suorittamaan opintoja toisessa korkeakoulussa aiempaa joustavammin. Nyt alkava sopimus merkitsee myös sitä, että korkeakoulut kartoittavat jo olemassa olevat yhteistyöverkostot ja uudistavat toimintatapansa yhteistyösopimuksen tavoitteiden mukaisiksi. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen varapuheenjohtaja, rehtori Riitta Konkolan mukaan yhteistyö lisää opiskelijoiden mahdollisuuksia saada omien tulevaisuudensuunnitelmiensa mukaista koulutusta ja osaamista. Yhteiskunnan kannalta yhteistyö merkitsee päällekkäisyyksien vähentymistä. Resursseja vapautuu myös koulutuksen kehittämiseen. – Ristiinopiskelumahdollisuuksien lisääntyminen joustavoittaa opiskelua. Lisäksi se kannustaa korkeakouluja verkostomaiseen yhteistyöhön, työelämälähtöiseen ja tutkimusperustaiseen pedagogiseen kehittämiseen ja yhteisölliseen oppimateriaalin tuottamiseen, kertoo Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin opetusvararehtorikokousten puheenjohtaja Helka-Liisa Hentilä. den kuin eri opintomuotojen välillä. Valinnanvapauden ja joustavuuden ansiosta opetustarjonta pystyy vastaamaan nopeammin uuteen ja muuttuvaan kysyntään työmarkkinoilla. Ristiinopiskelun kehittäminen -hank keen sivusto tarjoaa runsaasti tietoa yhteisestä palvelusta: https:// wiki.eduuni.fi/pages/viewpage. action?pageId=29753817 Teksti: Petri Silmälä, Metropolia ammattikorkeakoulu Kuva: StockSnap, Pixabay, CC0 työmahdollisuuksia. Kustannuksia pystytään säästämään ja toimintaa tehostamaan työnjaolla, joka ulottuu opiskelijoiden suoritusten arviointiin saakka. Kunhan tietoturvajärjestelmät kehittyvät hyväksyttävälle tasolle, opiskelijatietojen siirto onnistuu myös valtioiden rajojen yli, jolloin pedagogien kansainvälinen yhteistyö tulee mahdolliseksi. Opettajat saavat ristiinopiskelujärjestelmästä myös hyödyllistä kokemusta oppimistoiminnan uudesta moduliajattelusta, joka on osa opetusministeriön julkistamaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen Visio 2030 -ohjelmaa. Opintoja suoritetaan jatkossa entistä enemmän moduuleissa, joista opiskelijat valitsevat itselleen hyödyllisimmät kokonaisuudet. Liikkuvuus lisääntyy niin koulutusasteiOpintohallinnon tiedot kulkevat automaattisesti Opiskelijaliikkuvuuden edistämiseksi on luotu myös kansallinen ristiinopiskelun tiedonvälityspalvelu. Järjestelmätuen ansiosta korkeakoulut kykenevät laajentamaan opetusyhteistyötä ja hallitsemaan suurempia opiskelijamääriä. Järjestelmän käyttö alkaa tänä vuonna, kun korkeakoulut alkavat kiinnittää omia tietojärjestelmiään yhteiseen palveluun. Ristiinopiskelun työvälineisiin kuuluu myös sähköinen Exam-tenttijärjestelmä, joka vapauttaa opiskelijat tenttiajan ja -paikan vaatimuksista. Exam-tenttivierailun käytäntöjen suuntaviivat on hahmoteltu yhteistyösopimuksessa, jonka ansiosta tenttivierailumahdollisuudet laajentuvat. Ristiinopiskelupalvelun rakentamista on koordinoinut opetusministeriön rahoittama kehittämishanke. Sitä johtaa Tampereen yliopisto, ja sen projektiryhmään kuuluu jäseniä Suomen eri korkeakouluista. Uusien toimintatapojen ja palvelujen kehittämisessä tärkeitä ovat ristiinopiskelun pilotit, jotka edustavat yliopistoja ja ammattikorkeakouluja eri puolilta Suomea. Pehmeä lasku moduuliajatteluun Ristiinopiskelujärjestelmä hyödyttää eritoten ohjaavia opettajia. Opiskelijalle pystytään kokoamaan usean oppilaitoksen tarjonnasta optimaalinen opintopolku. Tutkinto kyetään suorittamaan myös entistä lyhyemmässä ajassa, esimerkiksi valmistumisen kannalta kriittinen opintojakso voidaan suorittaa vieraassa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa, jos oma oppilaitos toteuttaa sitä harvoin. Yhtälö toimii myös toisin päin: harvinaisten aineiden opettajille avautuu lisää työmahdollisuuksia. Opiskelijaliikkuvuus oppilaitosten välillä lisää myös opettajien yhteisOpiskelijaliikkuvuus lisääntyy Suomessa – korkeakoulut solmivat sopimuksen tulevaisuuden yhteistyöstä Kun koronan aiheuttama poikkeustilanne helpottaa, kannattaa kysellä SKO:n ja OAJ:n lomaviikoista. Vapaita tai peruuntuneita viikkoja voi katsella jatkuvasti ja lisäksi hyödyntää lomalla Holiday Clubin -50 % äkkilähtöhinnat sekä Scandicin ja Sokos-hotellien liittohinnat, kuten myös Tallink Siljan ja Eckerö Linen edut. Tarkemmat tiedot näiden etujen käyttöön näet OAJ:n nettisivuilta. Matkalle lasten kanssa? Superparkiiin, Sealifeen ja kansallisgallerian museoihin pääset jäsenkorttia vilauttamalla alennettuun hintaan. Hertziltä saat -15 % autonvuokrasta tai vaikka liikkuisitkin omalla kulkupelillä, polttonesteestä St1ja Shell-asemat ympäri Suomen tarjoavat alennusta. Liikkua voi myös kunnon vuoksi, nappaa Elixian jäsenyys alehintaan. Haluatko lomalla lukea? Kirjoista sekä Sanoman ja Otavamedian lehtitilauksista saat reilun alennuksen. Jos ikänäkö painaa niin, ettei lukeakaan näe, ei hätää! Instrumentarium ja Nissen tarjoavat jäsenille 25 prosentin alennuksen normaalihintaisista silmälaseista. Jäsenenä saat veloituksetta myös optikon tekemän näöntarkastuksen ja silmälasimääräyksen. Kesällä on aikaa tarkistuttaa myös hampaat, Oralilta puoleen hintaan! Muista aina myös Akavan yhteinen Memberplus.fi-etusivusto. Kymmeniin aktiviteetteihin ja verkkokauppoihin löydät etukoodin, joilla voit säästää sievoisen summan ja saada lomaasi hieman enemmän. Teetpä jäsenhintaan mitä tahansa, nauti kesälomastasi, poikkeusoloissakin. Sinut on liiton puolesta vakuutettu Turvassa. Millaisia kesäsuunnitelmia? Ota huomioon SKO:n jäsenten loistoedut
21 20 Wrang, E. 2019. Suomalaista ruokaa ja juomaa maailmalle – onnistuu! Kauppalehti 25.6.2018. https://blog.kauppalehti.fi/ideoita-maailmalle/suomalaistaruokaa-ja-juomaa-maailmalle-onnistuu Opettajat kehittivät sovelluksen työnsä tueksi (sivut 6–7) Töytäri, A. 2019. Näkökulmia ammattikorkeakouluopettajan oppimiseen ja osaamishaasteisiin. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Väitöstutkimus. Kauppinen, R., Lagstedt, A., and Lindstedt, J. 2019. “Expert-Oriented Digitalization of University Processes,” in The 4th International Symposium on Emerging Technologies for Education, SETE 2019. Painotetaanko opetuksessa oikeanlaisia tekstejä? Digiteksteille tilaa opetussuunnitelmiin (sivut 10–11) Pohdinnan lähteenä: Kallionpää, O. 2014. Mitä on uusi kirjoittaminen? Uusien mediakirjoitustaitojen merkitys. Media ja viestintä 37(2014) 60-78 Elintarvikevienti – uramahdollisuus osaaville nuorille (sivut 16–17) Food from Finland 2019. https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/ohjelmat/ food-from-finland/ Hallitusohjelma 2019. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31. Hyrylä, L. 2019. Toimialaraportit. Elintarviketeollisuus 365 ruoan päivää. Työja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:61 TEM Toimialapalvelu. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-327-473-0 Jansik, C. 2015. Suomen elintarvikevienti nousuun. Julkaisussa: Niemi, J. & Ahlstedt, J. (toim.) Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2015. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 25/2015. 2. korjattu painos. Luonnonvarakeskus. Knuuttila, M. & Vatanen, E. 2017. Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa 2013–2015. Luonnonvarakeskus LUKE. http://urn.fi/URN:NBN:fife201708228171 Lappi-Kaipio, M. 2019. Yhteisellä vientipäälliköllä kansainvälisille markkinoille: meillä on vientiä! Julkaisussa: Ojala, S., Leinonen, S-T., Siltanen, H. ja Junttila, M. (toim.) (2019) Meillä on vientiä! Kansainvälistymistä verkostoyhteistyöllä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Lehtovuori, L. 2019. Esitelmä ”Suomen elintarvikevienti kasvu-uralla Mahdollisuudet maailmalla.” Tulevaisuuden ruokasektori ja Elintarviketeollisuuden vuosiseminaari 27.11.2019 Maaja metsätalousministeriö. Vepsäläinen, J. 2016. Ruokaketjun osaamistarpeet tulevaisuudessa. Opetusja kulttuuriministeriö. Raportit ja selvitykset 2016:5. vaihdunnan säätely. Jos uni ei niitä vahvista, ihmisen on hankala pysyä terveenä, menestyä tai edes pärjätä arjessa, Tuomilehto muistuttaa. Jatkuvan univajeen seuraukset vaikuttavat koko elimistöön, paino voi nousta, aikuisiän diabetes voi kehittyä, lisäksi sydänja verisuonisairauksien riski kasvaa. Unilääkäri painottaa, että nukkuminen on ominaisuus. – Kirjassa haluan tuoda esille sen tosiasian, että jokainen pystyy kehittämään ja vahvistamaan nukkumistaan, jos haluaa. Terveelliset elämäntavat ovat kulmakivi myös hyvän unen rakentamisessa, sen olen tutkimuksissani osoittanut. Nukkumalla menestykseen -kirjaan on koottu kaikki vinkit 15 vuoden ajalta. Ne perustuvat tutkimuksiin ja käytännön työhön. Tuomilehdon vastaanotolla on käynyt tuhansia potilaita ja hän on työskennellyt satojen yritysten kanssa kohti parempaa jaksamista ja työkykyä. Tällä hetkellä hän työskentelee muun muassa NHL-joukkue Columbus Blue Jacketsin, Oulun Kärppien, Vammalan Lentopallon ja Suomen Olympiakomitean uniasiantuntijana. Teksti: Jouni Vornanen Kuva: Tomi Rehell/Tammi tia. Aivot raksuttavat jatkuvasti kuumana, vaikka luova työelämä vaatisi levänneitä aivoja. – Mitkä ovat unen perustehtävät? Ne ovat energian tuottaminen, muistin vahvistaminen, oppimisen ja aineenUni ja unettomuus herättävät runsaasti kysymyksiä ympäri maailmaa. Nukkumisesta ja nukkumisen tutkimisesta on tullut päivittäinen keskustelunaihe. Eikä ihme. Uni vaikuttaa terveyteemme enemmän kuin haluamme uskoa. Unihäiriöt ovat jo kansansairaus: nukumme vähemmän ja huonommin kuin koskaan. Unilääkäri, dosentti Henri Tuomilehdolta on ilmestynyt kauan odotettu kirja Nukkumalla menestykseen. Tuomilehto on 15 vuoden ajan tutkinut unta. Hänen mielestään ihminen voi parantaa nukkumistaan ja jopa unihäiriöitä. Terveelliset elämäntavat ovat kulmakivet myös hyvän unen rakentamisessa. Sen Tuomilehto on todistanut tutkimuksissaan. – Puhutaan vakavista asioista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan joka viides suomalainen kärsii pitkäaikaisesta uniongelmasta. Yli 300 000 ihmistä käyttää säännöllisesti unilääkkeitä. Puolet aikuisista kokee olevansa väsynyt arkisin. Ongelma on myös maailman yleisin, mutta kyseenalainen unilääke: alkoholi, Tuomilehto muistuttaa. Miksi nukumme huonommin kuin koskaan? Tuomilehto näkee, että epäilemättä kehittyneestä teknologiasta on tullut yksi syy viimeisten vuosikymmenien aikana. Ihminen on lähempänä luolamiestä kuin robotHenri Tuomilehto • Yksi harvoista lääkäreistä, joka päätyönään hoitaa unihäiriöpotilaita. • On sparrannut satoja huippu-urheilijoita parempaan palautumiseen. • On ohjannut lukuisia yrityksiä edistämällä jaksamista ja työkykyä laadukkaan unen avulla. • Lääketieteen dosentti, Itä-Suomen yliopisto, 2009. • Unilääketieteen erityispätevyys ja eurooppalainen unilääketieteen pätevyys. • Kuopion yliopistollinen sairaala, Montrealin yliopistosairaala, Uniklinikka Oivauni, Coronaria Uniklinikka. • Teos Nukkumalla menestykseen (Tammi 2019) yhdessä Jouni Vornasen kanssa. Teos valittiin Fit-lehden lukijaäänestyksessä vuoden hyvinvointikirjaksi. Nukumme huonommin kuin koskaan Lehden artikkeleissa mainitut lähteet SKOotteri Mobiiliin Painomuste ei SKOotterin moottorissa haise. Skootterin näköislehti löytyy jatkossa SKOn nettisivuilta. Kesän jälkeen skootterin voi lukea myös mobiiliversiona. Kokeile ja ihastu. Osall istu! SKO-koulutuspäivät Helsingissä 22.–23.8. teemalla Sykkeellä syksyyn. Eihän tällaisesta voi kieltäytyä! Luottamusmiespäivät kannattaa myös laittaa kalenteriin. Tavataan Helsingissä 4.–5.11.
Mitä olet itse oppinut etäopetuksen aikana? Kerro, mikä tuotti poikkeuksellisessa tilanteessa eniten iloa, mitkä ratkaisut toimivat sinulla. Millaisia kommelluksia sattui? Miten niistä selvittiin? Millaisia toimintatapoja löysit ja miten aiot hyödyntää niitä jatkossa? Seuraava SKOotteri ilmestyy kesäkuussa, innostu kirjoittamaan! Mitä useampi meistä jakaa kokemuksiaan, sitä enemmän ja sitä kiinnostavampia asioita opimme. Lähetä isommat ja pienemmät jutut ja kuvat (kännykkäkuvatkin kelpaavat) osoitteeseen katja.remsu@lab.fi, tarjolla on myös tukea ideointiin ja kirjoittamiseen. Jaa parhaat ideat ja oivallukset, jotka keksit tai sait opetukseen poikkeusolojen ansiosta! Kuvat: Gerd Altmann ja StartupStockPhotos, Pixabay