• SALO Salkkari tuttu paikallinen lukupaketti kotiin kannettuna ja mukanasi minne ikinä menetkin. Parasta paikallista Elävä Elävä maaseutu maaseutu -teema TEEMASIVUT keskiviikkona 13.3. Lisäjakelu
• SALON SEUDUN SANOMAT Tilaa nyT digilehTi! 13,90 ? / kk kestotilaus Määräaikainen 16 ?/kk Tilaa digilehti: KliKKaa sisään TäsTä tai soita Tilaajapalveluumme 02 770 2626 (ma-pe klo 8-16) !!! Luettavinasi on myös arkistomme lehdet kesäkuusta 2011 alkaen.
• SALON SEUDUN SANOMAT Torstaina 29. elokuuta 2013 13 Kullattu traktori ja leopardinnahkainen penkki? Elävä maaseutu n Teematoimitus Liisa Käiväräinen (02) 7702 323 Vinkkaa juttu! Valtra on valmistanut asiakkaiden räätälöimiä traktoreita jo 22 vuoden ajan. Äänekosken Suolahden tehtaalla toimiva Unlimited-verstas lupaa toteuttaa kaikki asiakkaiden toteutettavissa olevat toiveet. ? Jos asiakas haluaa kullatun traktorin tai leopardinnahkaisen penkin, me teemme sellaisen. Käytännös- sä suurin osa tilauksista liittyy traktorilla tehtävään työhön, kuten alaterä, peruutuskamera, metsävarusteet ja keskusvoitelujärjestelmät, Valtran Unlimited-toiminnasta vastaava Petri Loukiala kertoo. Unlimited-verstas muistuttaa suurten autonvalmistajien virityspajoja, kuten Mercedes Benzin AMG:tä tai Audin S-lineä. Kyse ei kuitenkaan ole traktorin huippunopeuden virittämisestä, vaan entistä pidemmälle menevästä räätälöinnistä. Alkuvaiheessa palvelua tarjotaan vain kotimaassa, mutta jatkossa sitä aiotaan tarjota myös ulkomaisille asiakkaille. (SSS) SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo Lähiruokaa käsivarren mitan päästä SSS | Liisa Käiväräinen liisa.kaivarainen@sss.fi Poikkeuksellisen kuiva ja lämmin kesä aiheutti haasteellisen kastelurumban särkisalolaisella Hästön maatilalla. Toukokuussa alkanut satokausi on jo kääntymässä loppusuoralle. Viittä eri papulajiketta, pinaattia ja persiljaa kerätään vielä jokunen viikko. Tilan valikoimiin kuuluu suomalaisten kesäherkkujen perinteisiä lajeja, kuten mansikka, herne ja tilli. Härkä- ja leikkopapua viljellään vasta toista vuotta kasvavan kysynnän pyörteissä. Hästön pensas- ja vahapavutkin saavuttavat kuluttajat muun muassa Ruokakeskon ja Stockmann-ketjun kautta. ? Muutkin kuin kasvissyöjät ovat nykyään kiinnostuneita kokkauksesta ja terveellisestä ruoasta. Television kokkiohjelmat ruokkivat intoa ja nostavat esiin uusia raaka-aineita. Kuuntelemme asiakkaitamme ja toteutamme heidän toiveitaan omiin viljelyprosesseihimme ja avomaatuotantoon soveltaen, maatalousyrittäjät Krista ja Janne Eriksson sanovat. Tuotteista 95 prosenttia ajetaan perille tilan omalla kalustolla. ? Kaikki tukkuliikkeet elävät pie- ? Viljelemme leikkopapua vasta toista vuotta. Pyrimme vastaamaan kasvavaan kysyntään ja asiakkailtamme tuleviin toiveisiin, Janne Eriksson Hästön maatilalta kertoo. nellä varastolla. Käytännössä myynti tapahtuu suoraan pyörien päältä. Tiedämme tuotteiden olevan perillä viidentoista minuutin tarkkuudella, kun kuljetamme ne omalla autollamme, Janne Eriksson kertoo. ? Meiltä tänään kerätyt ja pakatut tuotteet ovat ideaalitapauksessa huomenna kaupan hyllyssä. Kilometrit eivät ole merkittäviä, vaan logistisen ketjun toimivuus, Krista Eriksson toteaa. Kova verotus verottaa työvoimaa Hästön maatilalla on ollut liki kahdenkymmenen viime vuoden aikana ulkomaalaisia sesonkityöntekijöitä. Tänä kesänä tilalle tuli töihin kaikkiaan 75 henkeä Baltian maista ja Valko-Venäjältä. ? Useimmat ovat olleet meillä töissä jo vuosia. Pyrimme jakamaan heidän kanssaan ajatuksemme laadusta ja toimitusvarmuudesta. Jokainen lenkki on tärkeä kokonaisuuden kannalta, Erikssonit sanovat. Ulkomaisten kausityöntekijöiden verotuskohtelu on heidän mukaansa suuri epäkohta. ? Verotus on suoraan sanottuna kohtuutonta: 35 prosentin vero 17 euroa ylittävästä päiväpalkasta! Työntekijää kiinnostaa luonnollisesti vain se, mitä hänelle jää verotuksen jälkeen käteen, Janne Eriksson toteaa. Hänen mukaansa verotukseen pitäisi saada nopeasti muutos, sillä verokohtelu tekee samalla suomalaiset yrittäjät kilpailukyvyttömiksi. ? Bruttopalkan kautta haettava kilpailuetu työvoimasta ei voi näkyä lopputuotteen hinnassa. Suomalaisen kuluttajan kotimaisen tuotteen maksuhalun mittarissa on rajansa. Puutarhatuotantotiloilla on toisinaan haasteelliset työajat, sillä esimerkiksi mansikat on hallayön iskiessä harsotettava vaikka puoliltaöin. ? Viime kesänä mansikoita oli pakko kerätä aamuyöllä ennen kuin päivän paahde ehti pehmittää sekä marjat että poimijat. Emme saa riittävästi kotimaista työvoimaa tekemään näitä töitä, Erikssonit kertovat. He työllistävät vuosittain 2?3 paikkakuntalaista nuorta pakkaamotöissä. Lähiruoalle luotava kasvot Erikssonit investoivat pakkausko- neisiin vuosina 2010?11. Tuotteet haluttiin saada kuluttajapakkauksiin jo tilalla. ? Salosta kahdensadan kilometrin alueella harppia pyöräyttämällä löytyy kaksi miljoonaa asukasta. Siinä on haasteita ja mahdollisuuksia kaikille salonseutulaisille tuottajille. Tilan kotisivuilta löytyy ruokareseptejä ja valokuvia niin itse tuotteista kuin niiden eri tuotantovaiheistakin. ? Nettiin pitäisi saada myös liikkuvaa kuvaa. Miten vastata vallitsevaan lähiruokabuumiin ja luoda tuotteille kasvot? Meilläkin on vielä runsaasti kehitettävää, pariskunta pohtii. Hästön maatila on ollut vuodesta 1851 saman suvun hallussa. Tilan seitsemäs isäntäpari aloitti vuonna 2002 tusinan työntekijän voimin. Tilan toiminta on moninkertaistunut reilussa kymmenessä vuodessa. Erikssonit haluavat tilakokonaisuuden säilyvän elinvoimaisena vielä seuraavillekin sukupolville. ? Suurin oivalluksemme oli aikanaan se, kun hoksasimme ruveta kuuntelemaan asiakkaitamme. Se oli avain nykyiseen toimintamalliin, Janne Eriksson sanoo.
• 14 SALON SEUDUN SANOMAT Torstaina 29. elokuuta 2013 ELÄVÄ MAASEUTU Kuvat: SSS/Tatu Gustafsson ?Avun tarve tilalla on kausiluontoista? Tiloilla kiertävät työntekijät tasoittaisivat sesonkeja. Kuusjoella asuva Jari Lehtinen työllisti kesällä kaksitoista henkeä. Maatilan ja sen liitännäiselinkeinon, Iloniemen Viherrakennuksen, töissä jatkaa alkusyksyllä vielä kahdeksan työntekijää. Tammikuussa tilalla hääräävät enää Lehtinen ja vaimo Merja Keyriläinen. ? Haluaisin muiden yrittäjien tavoin pitää hyvät työntekijät ympäri vuoden, mutta harva pystyy työllistämään heitä koko vuodeksi. Toivottavasti saan osan porukasta takaisin ensi keväänä. Vakituisen työn löytäminen on kuitenkin työntekijöiden tavoite, Jari Lehtinen kertoo. Hän uskoo, että 2?4 tilalla kiertävät maataloustyöntekijät voisivat tuoda avun Salon seudun maatilojen työvoimapulaan. ? Olisihan se vähän hyppäämistä tilojen välillä, mutta ainakin töitä riittäisi tasaisesti ympäri vuoden. Se vaatisi työntekijältäkin moniosaamista ja halua tehdä kaikenlaisia maataloustöitä, Lehtinen pohtii. ? Maatalous ei ole trendiala, joten näihin hommiin lähtevän on oltava alasta aidosti kiinnostunut. Esimerkiksi pelkkä ajotaito ei enää riitä, vaan traktoria ja sen kaikkia toimintoja ohjaavaa tietokonetta on myös osattava käyttää. Toivottavasti koulutus vastaa nykyajan tarpeita. Jari Lehtinen haki kevääl- Jari Lehtinen (vas.) työllisti kesällä maatilan kiireisimpään aikaan kaksitoista henkeä. Mika Tapperin työt tilalla jatkuvat vielä marraskuun loppupuolelle saakka. Uusi koulutus tuo lisäkäsiä maatiloille lä ensimmäisen kerran työntekijöitä muuten kuin mainiosti toimivan puskaradion kautta. Hän marssi Yrityssaloon miettimään maatilansa ja viherrakennuspuolen yhtiöittämistä. Samalla hän sai apua työvoiman hankkimisessa. Muutamassa päivässä hänen eteensä tuli kaikkiaan 30 työhakemusta. ? Minulla on ollut tuuria, sillä kaikki työntekijäni ovat tehneet hommansa hyvin, Lehtinen kiittelee. Vakituinen työ voittaisi koulutuksen Mika Tapper huoltaa puimuria Lehtisen maatilalla. Puhjennut rengas on vaihdettu ja leikkuupöydän terät rasvattu. Toukokuun alussa alkanut työrupeama jatkuu näillä näkymin marraskuun loppupuolelle saakka. ? Minulla on maanrakennuspuolen koulutus, joten olen kulkenut Jarin porukassa viherrakennushommissa. Työ on mukavaa ja vaihtelevaa. Nyt ohjelmassa on puintia ja näitä huolto- ja korjaushommia, Tapper kertoo. Hän on ollut maatilan töissä mukana lapsesta saakka. Pätkätyöt ovat jatkuneet jo pitkään ja mies on kulkenut töiden perässä sinne, missä niitä on ollut tarjolla. ? Koulutuskin voisi kiinnostaa, mutta ykköstavoitteena on löytää vakituinen työ, Tapper toteaa. Maatilatyöntekijäkoulutus räätälöitiin Salon seudulle. SSS | Liisa Käiväräinen liisa.kaivarainen@sss.fi Maatilojen määrä vähenee, mutta tilakoot kasvavat. Ammattitaitoisista työntekijöistä on pulaa niin karja-, maito- kuin viljatiloillakin. Ammattiopisto Liviassa syyskuussa alkava maatilatyöntekijäkoulutus pyrkii vastaamaan alan haasteeseen. ? Tilat kasvavat ja vaikka toiminnot koneellistuvat, osaavia käsiä tarvitaan lisää. Nykypäivän maatalous on ihan muuta kuin talikon kanssa heilumista, maaseudun yritysneuvoja Leena Erälinna Yrityssalosta kertoo. Hänen mukaansa lukuisat salonseutulaiset, työttömyysuhan alaiset henkilöt ovat kesän aikana kertoneet kiinnostuksestaan työskennellä luonnon ja eläinten parissa. Koulutus räätälöitiinkin erityisesti Salon alueen maatilojen tarpeisiin. ? Salon Voimalan ja Yrityssalon yhteistyönä ideoiman koulutuksen tavoitteena on saada kysyntä ja tarjonta kohtaamaan eli synnyttää uusia työpaikkoja maaseudulle. Osaavan ammattilaisen löytäminen saattaa mahdollistaa jopa yritystoiminnan kasvun, Erälinna toteaa. Maaseudulle lisää elinmahdollisuuksia Maatilatyöntekijäkoulutus on yksi työelämän kaipaamista täsmäkoulutuksista. Se rakentuu osittain opiskelijoiden henkilökohtaisten mieltymysten ja toiveiden mukaan. Näin lupaa maataloustiimin vetäjä Veli-Matti Jalli ammattiopisto Liviasta. ? Tavoitteena on kouluttaa käytännön tekijöitä, joilla on osaavien käsien lisäksi ymmärrys kokonaisuudesta. Maatalousyrittäjät ovat omalla alallaan yritysjohtajia, mutta nykyään heillä ei ole aikaa paneutua tilan johtamiseen ja kehittämiseen, vaan kaikki aika menee perustöissä. Siihen voisi nyt olla tarjolla muutosta, hän sanoo. Karitsanlihaa, taljoja ja villalankoja paikalliselta tuottajalta Viljavuustutkimukset Lähialueen viljelijä; tuo maanäytteet laboratorioomme Perniön Pohjankartanoon ja tule samalla tutustumaan toimintaamme. SjT:n laboratoriotoiminnan jatkaja yli 35 vuoden kokemuksella. AgroAnalyysit Peppi Laine 040 900 2957 www.mikkolantila.com TYÖASUT Asenne TAKKI KKI ny imaine ritys Kot ossa Sal AgroAnalyysit ? lähellä viljelijää AgroAnalyysit Oy Korvenkyläntie 201 25170 Kotalato Puh. (02) 737 6460 www.agroanalyysit.fi Siemenet paikalliselta pakkaamolta Salon seudulla riittää Jallin mukaan erityyppisiä tiloja, joilla kaivataan moniosaajia. ? Maatalous työllistää suoraan suhteellisen vähän työikäistä väestöä, mutta koulutukseen osallistuvilla on hyvät mahdollisuudet työllistyä pidemmäksikin aikaa maatiloille. Sesongista toiseen ja tilalta toiseen siirtyvät työntekijät voisivat ratkaista eri tuotannonalojen sesonkiluonteisen avuntarpeen. Ammattitaitoinen työvoima lisää myös maaseudun elinmahdollisuuksia ja palve- lutuotantoa. Koulutukseen kuuluvat työssäoppimisjaksot kuluvat sekä Livian omalla biomaatilalla että paikallisilla, todellisilla maatiloilla. ? Yhteistyöstä kiinnostuneet maaseutuyrittäjät voivat vieläkin ottaa Liviaan yhteyttä, Jalli toteaa. Maatilatyöntekijäkoulutus on Varsinais-Suomen ely-keskuksen hankkimaa ja se järjestetään yhteistyössä Varsinais-Suomen te-toimiston kanssa. Hakuaika koulutukseen päättyy 2. syyskuuta. ? Epätrendikkäisiin maataloustöihin lähtevän on oltava alasta aidosti kiinnostunut, Jari Lehtinen sanoo. NEW HOLLAND VARAOSAPÄIVYSTYSAJAT PUINTIAIKANA: Lauantai klo 9.00-14.00 MUU PÄIVYSTYS: Seppo Tekkala Juha Markkanen 0400 844 696 040 156 7386 PUIMURIHUOLTOMIEHET: Hannu Lucenius Juha Oksanen Mikko Tuomisto Nero Vornanen 92 x 50 0400 225 638 0400 533 405 0400 472 563 044 505 3694 www.salonmaatalouspalvelu.? Salon Maatalouspalvelu Oy Joensuunkatu 9,SALO p. 02 727 5600 Syysvehnät ELLVIS, OLIVIN, ARKTIKABOR, URHOBOR Joustava, J erittäin ttäin h hengittävä ja k kestävä m materiaali Kevätvehnät WELLAMOBOR, AMARETTO, SEANCE Ohrat WOLMARIBOR, ELMERIBOR STREIF, GRACE, IRON Asenne HOUSUT MITSUBISHI HUOLTO Kaurat AKSELIBOR, ROCKY Calciprill® Service SALON AUTOTALO Meriniitynkatu 8, p. 721 2100 www.salonautotalo.fi 125 ? / 600 kg suursäkki Tutustu kokoLIITUKALKKI lajikevalikoimaan RAKEINEN (sis. alv) www.tilasiemen.fi ja pyydä tarjous! Erittäin nopea pH:n muutos Aki Riskin pakkaamo Halikko p. 0400 883 160 aki.riski@tilasiemen.fi KATSO LISÄTIEDOT JA VAIHTOKONEEMME KOTISIVUILTAMME WWW.YRJOTENKANEN.FI
• SALON SEUDUN SANOMAT Torstaina 29. elokuuta 2013 ELÄVÄ MAASEUTU Kuvat: SSS/Liisa Käiväräinen 15 Maltillista metsänhoitoa Perniöläinen Jouko Muurinen ilmestyy yllättäen Sirpa ja Jari Karsikkaan työmaalle. ? Mitäs nuo langat oikein ovat? Eihän noita puita pitänyt kaataa, metsänomistaja kysäisee. ? Merkkasin vähän puhelinlankoja, ettei tule huiskittua niitä alas, Jari Karsikas vastaa. Muurinen on hoidattanut metsäänsä viimeksi vuonna 1995, jolloin sieltä vietiin Perniön uuteen hakelämpökeskukseen ensimmäiset lastit. ? Juttelin metsänhoitoyhdistys Salometsän Erkki Rinteen kanssa, että tätä metsää pitäisi käydä vähän läpi. Edellisestä kerrasta alkoikin jo olla aikaa. Muurisen periaatteena on hoitaa ja karsia metsää silloin, kun se tulee siihen tilaan. Aamupäivällä hän antoi raivaussahalle kyytiä reilun neljän hehtaarin metsäalueen laitamilla. ? Ammattilaiset saavat hoitaa harventamisen. Avohakkuu tehdään sitten 20 vuoden päästä, Muurinen suunnittelee. ? Niin kauan meillä menee hyvin, kun pysymme kumpikin omassa hytissämme, Sirpa ja Jari Karsikas naureskelevat. Emäntä hoitelee ajokonetta ja isäntä kouraharvesteria. ?Olemme metsässä vieraana? Sirpa ja Jari Karsikas tekevät harvennustyönsä metsää kolhimatta. SSS | Liisa Käiväräinen kätyöt eivät kiinnostaneet, mutta miehen metsätraktori houkutti. Harjoittelin kotipihan tuntumassa pari viikkoa ja lähdin Jarin kanssa metsään. Työnjako on ollut siitä saakka selvä: isäntä kaataa ja emäntä kerää puut. Töitä on tehty yhdessä jo viisi vuotta. ? Niin kauan menee hyvin, kun pysytään eri hyteissä, isäntä veistelee. Todellisuudessa yhteistyö on sujuvaa, eikä ylimääräi- liisa.kaivarainen@sss.fi Jari Karsikas istuu perinteisen kouraharvesterin ohjaimissa ja harventaa metsää Perniön Asteljoentien varrella. Kaadetut rungot nousevat nippuna viereisen kuormatraktorin eli ajokoneen kyytiin. Sen ohjaimista löytyy vaimo Sirpa Karsikas. ? Jäin Leafin makeistehtaalta työttömäksi kuudentoista vuoden jälkeen. Pät- siä vääntöjä tarvita. Halikossa asuvan pariskunnan viimeisimmät harvennusurakat ovat löytyneet Perniöstä ja Halikosta. Pisimmät työmatkat ovat olleet kuutisenkymmentä kilometriä. ? Kelirikkoaikaan tulee pakollista lomaa 2?4 viikkoa, muuten töitä tehdään 10?11 tuntia päivässä. Usein työmaat ovat sen verran kaukana, ettei kannata ajella edestakaisin muutaman tunnin takia, Sirpa Karsikas toteaa. Kumpikaan ei ole kelloon katsovaa sorttia eli töitä tehdään tarvittaessa pitkäänkin. Koneiden kunnosta on pidettävä huolta, etteivät työnantajan, metsänhoitoyhdistys Salometsän, osoittamat työmaat kasaudu kaluston ollessa pajalla remontissa. Naisia ja nuoria lisää metsätöihin Jari Karsikas on entiseltä ammatiltaan metsuri. Luonteva vaihto koneisiin vapautti itsenäisiin töihin ja teki miehestä yrittäjän reilut 13 vuotta sitten. Töitä on riittänyt eri työnantajilla, kuten Stora Ensolla, ennen Salometsääkin. Pariskuntaa huolettaa uusien kuskien pääsy työmarkkinoille. ? Hyvistä metsäkonekuskeista pidetään kynsin hampain kiinni. Nuorten on vaikea saada harjoittelupaikkoja tai töitä niin kauan kuin metsätöissä riittää ammattilaisia, Sirpa Karsikas pohtii. Hän haluaisi nähdä enemmän myös naisia metsätyökoneiden ohjaimissa. ? Isännät ja naapuritkin tulivat alkuun puskiin kyttäämään. Pelkäsin, että he käännyttävät minut pois metsästä, sillä kukaan ei tullut juttelemaan ja kyselemään, että mikäs nainen se täällä touhuaa. Karsikkaat kertovat varovansa metsän kolhimista ja metsän pohjan turhaa rikkomista. ? Yritämme ajatella niin, että olemme metsässä vieraana. Silloin ei voi rynniä miten sattuu. Kevyt telavarusteltu kalusto jättää mahdollisimman vähän jälkiä maastoon. Yhdentoista metrin kouralla harvesterikin ylettyy pitkälle. ? Paras työmaa on selkeä. Pienet hammastikut ovat raivostuttavia, Sirpa Karsikas kipuaa nauraen hyttiin ja viimeistelee kesken jääneen pinon ajokoneensa kyytiin. Tuija ja Jouko Muurinen käyvät mielellään metsäpalstallaan katsomassa, miten harvennustyöt etenevät. SYYSTARJOUKSIA Vielä löytyy useita malleja AJOLEIKKUREITA SYYSHINTAAN, KERÄÄJÄN SAA MUKAAN PUOLEEN HINTAAN! Hu Husqvarna Etuleikkurit Etu t alk. H Husqvarna LT151 PUUTARHATRAKTORI PU 15hv painevoideltu kohler moottori, isot pyörät, ajovalot 2600? Husqvarna LC 48VE H E Tarjous 550? Husqvarna 339XP 499? Kevyt ja helppokäyttöinen bioleikkaava ruohonleikkuri. ABS ABS-runko. run Vetävä isolla Hondan m moottorilla. Bio- sivulleheit sivulleheitto ja keruu tto toiminnot o innot ty tyole yol o eveyys 553 cm tyoleveys Tarjous Tarjous 289? 550? Husqvarna Tehokas raivaussaha monitoimiraivuri 336FR kolmella terävarustuksella Mukana valjaat, vesakko- ja puuterä sekä siimapää Tarjous Suosittu kevyt (4 kg) ammattisaha Tarjous 499? Husqvarna 345FR 45,7cm3 2,1kW Tarjous 699? Tarjous199? Husqvarna na 135 Tehokas yli 40cm³ vapaa-ajan saha 259? Husqvarna 128C 28C siimaleikkurii Huippu uutuus saapunut! Husqvarna 543XP 43,1cc 2,2kW W 4,5kg suositushinta Tulossa myös lämpökahvalla! 585? Varaudu ensi vuoden oden siimavaras siimavarastoon, saimme erä siimoja oja huippuedullises huippuedullisesti! st tii! Helpota haravointia ja puhalla lehdet kevyesti kasaan. an. Husqvarna 125B Tule tekemään ennakkovaraus ensi talven lumilingoista 199? 689? polttomoottorioottoripuhallin Tarjous Tehokas reppumallinen Husqvarna 570BTS Tarjous 65,6 cm³ Hyvä valikoima käytettyjä moottori- ja raivaussahoja 1690? Husqvarna M46 Husqvarna R15 R152 SVH Tehokas leikkuri, jossa portaaton vetonopeus. Keruu BioClip jaa taaksepuhallus, sähköstartti Tarjous n Syyshintaa REPPUPUHALTIMET alkaen 399,RUNSAS VALIKOIMA VARUSTEITA JA TARVIKKEITA METSÄN SEKÄ PUUTARHAN HOITOON! HELSINGINTIE 24, SALO PUH. 02-731 8466 ARK. 8.30-17.00 LA 9.00-14.00 Sucros Oy viljelyttää sokerijuurikasta n. 14.000 hehtaarin pintaalalla ja juurikkaat jalostetaan sokeriksi tehtaallamme Säkylässä. Tarvitsemme vuosittain uusia sopimusviljelijöitä joukkoomme. Jos olet kiinnostunut sokerijuurikkaan viljelystä, pyydä Sucros Oy:n konsulenteilta aiheeseen liittyvää materiaalia, mm. oppaan viljelyn aloittamisesta sekä ProAgria Satakunnan tekemän kannattavuuslaskelman (sokerijuurikas vs. vilja). Lisätietoja: www.sucros.? (sivuilta löytyvät myös konsulenttien yhteystiedot) sekä Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen sivut www.sjt.?
• 16 SALON SEUDUN SANOMAT Torstaina 29. elokuuta 2013 ELÄVÄ MAASEUTU Meren syleilemä Karuna Vuoden kylä 2013 linkittää historian värikkäästi nykypäivään. SSS | Liisa Käiväräinen liisa.kaivarainen@sss.fi Vuoden kylä 2013 lepää raukeana meren sylissä. Sauvon Karuna ja sen viisisataa vakituista asukasta nauttivat Varsinais-Suomen kylät ry:n tunnustuksesta. Tyytyväinen kehräys kuuluu kauas, Sauvon keskustaan saakka. Karunan kyläyhdistys pyrkii muun muassa lisäämään vakituisten ja kaikkiaan reilun 2?000 kesäasukkaan harrastus- ja kulttuuritoimintaa. ? Kannustamme kylän väkeä myös yhteistyöhön. Olemmekin onnistuneet saamaan ihmiset liikkeelle niin unikeonjuhliin kuin laturetkille ja musiikkifestivaaleille. Viime vuosina kesäasukkaat ovat aktivoituneet ja lähteneet mukaan keksimään uusia keinoja virkistää kylän elämää, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Antti Rusi kiittelee. Värikäs historia paiskaa reilusti kättä kylän nykypäivän kanssa. Nostalgiset vesibussiristeilyt muinaisilla höyrylaivareiteillä, pyhiinvaellusmessut Karunan kirkossa ja Unikeonmarkkinat limittyvät ajan tasalla olevien nettisivujen ja kylälle kehiteltyjen Karuna-tuotteiden kanssa. Suunnitelmissa on järjestää tulevana uudenvuodenaattona kyläläisille ?jotain kivaa?. ? Teemme tosissamme töitä, että kaikki kyläläiset viihtyisivät täällä ja vahva me-henki pysyisi voimissaan. Haasteena on säilyttää kauppa-, pankki- ja postipalvelut tulevinakin vuosina niin, että nykyiset asukkaat pysyisivät kylällä ja uusia tulisi lisää, Rusi toteaa. Hyppyrimäestä tulikin tanssilava Jo 1950-luvun lopulla Lee- Kuvat: SSS/Liisa Käiväräinen vi Jätinvuori oli mukana puuhaamassa kylälle hyppyrimäkeä, ?koska Paimiossakin oli Varasvuori?. ? Saimme maajusseilta luvan hakea metsästä 3?4 puuta, mutta tuli niitä joskus otettua viisikin, Jätinvuori uskaltaa jo tunnustaa. Hän paljastaa senkin, että ei kukaan oikeasti hyppyriä yrittänyt rakentaa, vaan tanssilavaa, joka vuodesta 1960 on kylässä ollutkin. ? Saimme luvan käydä loppuikämme ilmaiseksi tanssimassa, mutta se ikuisuus kesti kaksi vuotta. Emme saaneet edes kunniamainintaa! mies puuskahtaa muka pettyneenä. Jätinvuori, syntyperäinen karunalainen, vietti 45 vuotta elämästään muualla. Karunaan palattuaan hän on omalta osaltaan tehnyt kylää eloisaksi. Hän on myös tarjonnut kyläyhdistykselle kymmeneksi vuodeksi käyttöön entisen Maalun ilmavalvontatornin, nykyisen näkötornin tontin. Hintakin on kohtuullinen, euro vuodelta. Uusi torni rakennettiin Euroopan unionin avustuksella vuonna 2005. ? Näkötorni rakennettiin samanlaiseksi kuin vuonna 1939 valmistunut 15-metrinen ilmavalvontatorni. Ylhäällä on ollut kerralla jopa 55 hengen porukka, bussilastillinen väkeä, Jätinvuori kertoo ja täräyttää korkeuksista Karunan valssin. Juhannus on kyläläisten juhla Kylän helmi on Kallioranta, suosittu juhlien, kokousten ja yhteisten tapahtumien pitopaikka aivan meren rannalla. Vuonna 1887 rakennetusta talosta piti tulla kartanon kesähuvila, mutta se valjastettiinkin kylän ensimmäiseksi kouluksi. Myöhemmin se on ollut niin suojeluskunnan kuin urhei- Karunan Kalliorannassa on muun muassa kesäaikaan kiivaassa käytössä oleva tanssilava, matonpesupaikka ja venelaituri. luseurankin käytössä. Sauvon kunta omistaa talon nykyään, mutta Karunan Urheilijat pyörittää toimintaa sählykerhosta hääjuhliin. Pihapiiristä löytyy niin tanssilava, matonpesu- paikka, laavu, lasten leikkipaikka, uimaranta, venelaituri kuin rantasaunakin. ? Tänäkin kesänä täällä on tanssittu kahdettoista häät. Ensi kesäksi on jo neljä varausta, urheiluseuran pu- heenjohtaja Pekka Virtanen kertoo. Ainoastaan juhannusaatoksi Kalliorantaa ei vuokrata, sillä silloin se on varattu Karunan Urheilijoiden juhannustansseille. Sellaista rahasummaa ei kylillä ole nähtykään, että 53 vuoden mittaisesta perinteestä tingittäisiin. Virtanen valittiin Karunan Urheilijoiden nuijamieheksi 35 vuotta sitten, samana päivänä kun hänen tyttärensä syntyi. Karuna-henki kulkee suvussa, sillä huvitoimikunnanpuheenjohtajan pesti edellyttää Pirjo Virtaselta kekseliästä ja toimeliasta otetta kylän asioihin. ? Parasta täällä ovat ihmiset, yhteishenki ja iloisuus. Vuoden kylä järjestää kyläläisille ja kesäasukkaille kylätanssit Kalliorannassa lauantaina 14.9. klo 18?23. ?Suurin ja kaunein ei aina voita? Tietoisuus erityisestä karunalaisuudesta on vahva imagotekijä, jota pidetään ylpeästi ja suunnitelmallisesti yllä. Historiasta löytyy Maalun näkötorni kohoaa 15 metrin korkeuteen vuonna 1939 valmistuneen esikuvansa, ilmavalvontatornin tavoin. Vilja- ja öljykasvien SERTIFIOITUJA SIEMENIÄ Syysviljojen siemeniä Sollan Pakkaamo Oy Samuli Suvila p. 0500 53 53 25 www.sollanpakkaamo.fi www.peltosiemen.fi monia karunalaisuuden rakennuspuita, vaikka toisaalta kylä elää vahvasti nykyhetkessä. Näin lukee Vuoden kylä 2013 -kilpailun perusteluissa voittajan kohdalla. Entinen itsenäinen Karuna liitettiin vuonna 1969 Sauvon kuntaan. ? Kylätoiminta näyttäytyy usein sarjana uhkia ja tor- Valmistamme ovet ja ikkunat mittatilaustyönä asuin- ja tuotantorakennuksiin. Myös portaat ja lasitukset. Rahtihöyläys. Puutyöliike Lintuahot Ky Petri 050 562 4097 - Teemu 044 331 0886 www.lintuahot.fi juntataisteluita. Oikeasti siihen kuuluu myös kylien omien vahvuuksien hyödyntäminen, kuten Karunassa on tehty, Varsinais-Suomen kylät ry:n kyläasiamies Tauno Linkoranta toteaa. Hänen mukaansa Karuna valikoitui Kylä eilen ja tänään -teeman kirkkaimmaksi tähdeksi seitsemän muun KALKKIA Salon satamasta autotai laivalastein. Muru kalkkia. Elokuun /tonni aikana tilattu + alv. 22 ? ? P. 0400 120 001/24 h www.erkkisaari.fi LÄHELLÄ TUOTETTUA PERUNAA ? Valikoimassa lajikkeita moneen eri käyttötarkoitukseen ? Tarkista saatavuus omasta ruokakaupastasi tai osta suoraan tuottajalta ehdokkaan joukosta. ? Suurin ja kaunein ei aina voita. Karuna osallistui kilpailuun kolmannen kerran. Leevi Jätinvuori, Antti Rusi, Pekka Virtanen ja Pirjo Virtanen toivottavat uudet kyläläiset tervetulleiksi Karunaan. Nopeatehoinen ja edullinen SILIKAATTIKALKKI nnessä 15.9. me a tilattun 10?/tn r ahti + alv + s ja levit y SOITA JA TILAA! www.hultantila.? 0400 742 515 Perniöntie 610 10520 Tenhola Vaihtoehtoina myös: t Silikaatti-masuunikuonaseokset 15, 33 % ja 50 % t Silikaatti-biotiittiseokset 15 % ja 35 % ARSKAMETALLI OY SAARENTAANTIE 33, 31400 SOMERO 02-748 9700 arska@arskametalli.? Tilaukset: 050-525 9960, 050-348 9699 Tilaukset: 050-525 9960 RAUTIA K-MAATALOUS SALO Yhteistyössä: Meriniitynkatu 11, 24100 SALO ? Puh. 02-777 51 www.k-maatalous.fi K-MAATALOUS
• SALON SEUDUN SANOMAT Torstaina 29. elokuuta 2013 ELÄVÄ MAASEUTU Salon lomitusalue laajenee vuodenvaihteessa 17 SYKSY TULEE MUISTA NOPEA JA TEHOKAS HUOLTOPALVELUMME SOITA: 044 937 0848 Nummi-Pusulasta tulee 30 tilaa mukaan lomituspalveluiden piiriin. SSS/Marko Mattila Pauliina Pakkasmaa (vas.) ja Mikael Tammirinne kertoivat lomituspalveluja koskevia ajatuksiaan Pirkko Freylle. SSS | Liisa Käiväräinen liisa.kaivarainen@sss.fi Salon kaupunki pyörittää ensi vuoden alusta reilun 430 tilan lomituspalveluja. Nummi-Pusula liittyi 1.1.2013 Lohjan kaupunkiin, jonka lomituspalveluita Salo jo nyt hoitaa. Vuoden mittainen palveluiden siirtymäaika on pikkuhiljaa kulumassa umpeen. ? Haluamme selvittää ajoissa, millaisia tarpeita ja toiveita Nummi-Pusulan noin 30 maatalousyrittäjällä on mielessään, lomituspalvelujohtaja Pirkko Frey Salon kaupungista toteaa. Tiloille on jo lähtenyt kysely seuraavien viiden vuoden suunnitelmista. Osa maatalousyrittäjistä laajentaa toimintaansa, osa taas lopettelee. Syyskuun 12. päivänä yrittäjät kokoontuvat yhteiseen keskustelutilaisuuteen Nummen vanhaan valtuustosaliin. ? Vajaa kolmannes järjestää nykyään lomituksensa itse. Tavoitteenamme on rakentaa kunnallisia palveluja tarvitsevia ja käyttäviä yrittäjiä varten oikeasti toimiva, joustava palvelusuunnitelma. Kaikille Salon lomituspalveluiden asiakkaille on lähetetty samanlainen kysely tilojen lähivuosien suunnitelmista. ? Vasta vastausten perusteella saamme kokonaiskäsityksen siitä, miltä tulevaisuus näyttää, Pirkko Frey sanoo. Hän ei vielä osaa arvioida, riittääkö nykyinen Salon lomituspalveluiden työvoi- ma vai onko tällä hetkellä palkkalistoilla olevien 85 lomittajan lisäksi palkattava uutta työvoimaa. ? Kaikki avoimet kysymykset selvinnevät vuoden loppuun mennessä, hän uskoo. Talossa talon tavalla Saukkolalaiset Pauliina Pakkasmaa ja Mikael Tammirinne odottavat uutta lomitusjärjestelyä ?pienellä pelolla? 60 lypsävän tilallaan. ? Edellinen lomituspal- veluiden siirto reilut kaksi vuotta sitten Lopelta Hämeenlinnan hoidettavaksi ei sujunut ollenkaan mallikkaasti. Alamme kiusata Salon väkeä aktiivisesti, ellei lomittajaa löydy heti vuodenvaihteessa, pariskunta heittää puoliksi tosissaan. Toiveissa on saada riittävän ajoissa selväksi se, kuka kaksikon töitä lomittaa. Vaatimukset ovat korkealla, sillä tila on Nummi-Pusulan suurimpia ja ainoa, jossa on pihattonavetta. ? Toivomme saavamme lomittajan, joka on tottunut tekemään töitä isolla tilalla ja ison eläinmäärän kanssa. Esimerkiksi meillä on 16-paikkainen asema. Lypsäminen on siinä ihan samanlaista kuin pienelläkin asemalla, mutta joitakin lomittajia se on pelottanut. Ammattitaitoinen henkilö tekee hänelle kuuluvat työt huolellisesti ja ymmärtää, että eri tiloilla käytännöt vaihtelevat. Talossa talon tavalla on hyvä periaate, Pakkasmaa sanoo. Hänellä on kokemusta useista lomittajista vuonna 2000 tehdystä sukupolvenvaihdoksesta alkaen. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan suosittelema puolen päivän perehdytys ei hänen mielestään riitä. ? Lypsytilalla kaikki asiat eivät edes ehdi tapahtua puolessa päivässä. Mekin teemme töitä kahdessa vuorossa. Yksi päivä menee väistämättä opastuksessa, toisena varmistan lomittajan pärjäävän, Pauliina Pakkasmaa kertoo. Kaikki lomittajat eivät pysty tekemään sekä Pakkasmaan että Tammirinteen töitä, joten kummallekin on vakiintunut kaksi omaa lomittajaa. ? Esimerkiksi rehun hakeminen laakasiilosta etukuormaajalla ja vieminen täyttöpöydälle edellyttää näppäryyttä traktorin hallinnassa, Mikael Tammirinne toteaa. Vajetta paikataan ostopalveluilla Lomituspalvelujohtaja Pirkko Freyn mukaan lomittajien ammattitaito, luotettavuus ja sijaisjärjestelyt huolettavat kaikkia maatalousyrittäjiä paikkakunnasta riippumatta. Myös Pakkasmaata ja Tammirinnettä kiinnostaa, mitä tapahtuu jatkossa esimerkiksi lomittajan sairastuessa. ? Joutuuko yrittäjä hankkimaan itse toisen lomittajan tai jopa perumaan lomansa? Niinkin on käynyt, että olemme joutuneet perustelemaan ennalta sovitun menomme tärkeyttä, pariskunta kertoo. ? Ostamme lomittajayrittäjien palveluja tarvittaessa. Myös muutama jo eläkkeelle jäänyt lomittaja on valmiina tuuraamaan, Pirkko Frey sanoo. Salon paikallisyksikön vastuulla ovat VarsinaisSuomessa salolaisten tilojen lisäksi Turun, Paimion, Kaarinan, Kemiönsaaren, Tarvasjoen, Liedon, Paraisten, Marttilan, Kosken ja Sauvon maatalousyrittäjät. Läntisellä Uudellamaalla yksikkö palvelee Raaseporin, Hangon, Inkoon, Kirkkonummen, Lohjan ja Siuntion maatalousyrittäjiä. LAATUMERKIT AMMATTITAIDOLLA RANGER ? OTA MYÖS KAVERISI MUKAAN Kaikki tavanomaiset kanojen ja sikojen rehuseokset Rehuxilta. Nyt myös luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvat tiivisteet. Puh. 02 484 8971 www.rehux.fi KOTINI ON SIELLÄ MISSÄ LEHTENI. Kaikilla tuotteillamme 2 v takuu Huolto- ja varaosapalvelu AJOLEIKKUREITA TARJOUSHINTAAN Park Compact 14 ? TILAVASTI, MUKAVASTI JA TURVALLISESTI B&S P.B. 3130 AVS moottorilla, hydrostaattisella vaihteistolla sekä laajalla lisävarustevalikoimalla. Mukana Combi 95 cm leikkuulaite. Mekaanisen ohjauskeventimen ansiosta 30 % keveämpi ohjaus. 2995,- RANGER 400 HD (455 cm3) 4x4 USTA O J R A T N SY KYSY SYÖKS STIGA PARKTA MY OMALLEIS NELIVET Estate Tornado 14 4 Briggs & Strattonin 4165 AVS moottorilla, multiclip-lisälaitteella aitteella sekä vetokoukulla. Leikkuuleveys 98 cm. Hydrostaattisella vaihteistolla ihteistolla 18 1890,890 90, 90,- TARJOUS 9.990,- 1490,- MYÖS EUT SH. 12 990,- Villa 520 HST K A U PA N PÄ Ä L L E ! A ALPINRAIVURI A G I T S OHO JD RU 0 5 2 TB 149,- cc, ri 25,4 ä. ootto ohikkoter . im t h u 2 -ta a myös r ja valjailla a n muka urikahvall Raiv Villa 320:n isoveli Briggs & Strattonin P.B. 3115 AVS -moottorilla, hydrostaattisella vaihteistolla sekä 90 cm Combi EL -leikkuulaitteella ja sähköisellä leikkuukorkeuden säädöllä. Uusi runko-ohjaus. 2850,- Villa 320 HST 1 kpl Uu Uusi runko-ohjattava Villa. ?(Varustettu hydrostaattisella vaihteistolla sekä Combi Combi78 cm leikkuulaitteella, jossa multic multiclip- ja taaksepuhallus leikkuumen leikkuumenetelmät. 2450,- TEITÄ PALVELEVAT: TRAKTORIMÖNKIJÄT ALK. Dino 47 B Sivullepuhaltava ruohonleikkuri. B& S moottori sekä kuulalaakeroidut pyörät. 199,- STIGA PA PARK COMPACT TAI STIGA VVILLA LEIKKURIN ostajalle ruohon- ja lehtienkeruulaite 38 ? kaupan päälle (arvo 290,-) Tarjous voimassa 31.8.2013 asti. Pasi Nieminen 02 721 1409, Tapio Helminen 02 721 1408, Saku Sorola 02 721 1407 Sekä huollossa ammattitaitoiset huoltomiehemme Katso muut tarjoukset: www.sporttikone.fi Huolto- ja varaosapalvelu 7.990,Joensuunkatu 5, SALO p. 02 7211 400 ma-pe 8.30-17, la 9-14
• SALON SEUDUN SANOMAT Tuttu paikallinen lukupaketti kotiin kannettuna. Salkkari kulkee mukanasi minne ikinä menetkin. SSS Paperilehti Paperilehden voit tilata joko seitsenpäiväisenä tai perjantai-sunnuntai-tilauksena. SSS Plus (paperi+digi) Täydennä paperilehden tilauksesi Plus-ominaisuudella, joka sisältää lehden digiversion. SSS Digi Tuore lehti on luettavissasi ilmestymispäivinä jo aamukahdelta tietokoneella, iPadilla, iPhonella ja Anroid-laitteilla. Tutustu Salon Seudun Sanomien monipuolisiin tilausvaihtoehtoihin: www.sss.fi/tuotteet Parasta paikallista