Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
Viikot 9-10 – Nro 4/2019 – 15. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti R ööpeRin L ehti OSTAMME KUOLINPESÄT JA IRTAIMISTOT MEILLE VOI MYYDÄ MONENLAISTA – SOITA JA TARJOA! A N T I I K K I L I I K E 040 554 8918 Annankatu 8, Helsinki | info@art.fi BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi IHONHOITO www.ihonhoito.com LAHJAKORTTI ON MITÄ PARHAIN LAHJA! Ihastu avaa naistenpäivää 8.3. Pietarinkatu 10, Helsinki • p 09 611 821 • timma.? /ihonhoito Lahjakortin oston yhteydessä saat Exuviance-tuotepakkaus lahjaksi (arvo 45 €) AUKIOLOAJAT: Ma-pe 0730-22 La 09-21 Su 10-18 Uusittu Green Hippo Café nyt myös alkuja jälkiruokien, sekä anniskelun kera. TULE TUTUSTUMAAN! Mainosta näyttämällä saat ilmaisen jälkiruoan. www.greenhippocafe.com • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme myös kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! Soita 010 2715 100 EHT Antti Koskelo p. 040 189 9808 Hämeentie 7, Hakaniemi Kauppalantie 4, Etelä-Haaga Toimipisteemme: EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %). www.huoneistokeskus.fi www.huoneistokeskus.fi Unelmien ja kotien yhdistäjä. KIINTEISTÖNVÄLITYKSEN PARHAAT PALVELUKSESSASI. ULLANLINNA | Kapteeninkatu 7, 00140 Helsinki, puh. 020 780 3200 MARIA LEHTO Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 7803714 gsm 040 630 3010 SAMI RAUTANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3313 gsm 0500 559 589 EINE TÄHTINEN Kiinteistönvälittäjä, LKV gsm 040 826 2120 TEPPO MALINEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3302 gsm 050 387 8009 ANTTI MÄKINEN Myyntijohtaja, LKV puh. 020 780 3420 gsm 040 508 5849 ARTO ESKOLA Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV puh. 020 780 3320 gsm 0500 470 573 PIRJO VARJORANTA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3370 gsm 0500 508 559 EEVA VALORI Kiinteistönvälittäjä, LKV, KTM puh. 020 7803639 gsm 040 679 1600 Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään! Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään! Unelmien ja kotien yhdistäjä KATAJANOKKA, KT, 5 h, k, 2 p 203 m 2 Jugendkiinteistön avara kulmahuoneisto. Upeat näkymät. 2 parveketta. Huonekorkeus 3,45m. Vapaa. Kaikki vierellä; Eteläsatama, kauppatori, Esplanadi jne. Yhtiössä juuri LVIS-saneeraus valmistumassa. Tilaisuus! E=E 2007 . Mh. 1.285.000 e . Satamakatu 5. Tiedustelut Malinen 050 3878 009. 7211555 ULLANLINNA, KT, 3 h, k, kh, p 71 m 2 Valoisa parvekkeellinen läpitalonhuoneisto elämää sykkivältä Pietarinkadulta. Huoneiston pohjaratkaisu on tilavanoloinen ja toiminnallinen. Yhtiön putkisaneeraus on toteutettu vuonna 2014. Kompassitori ja palvelut kävelyetäisyydellä. E=F 2013 . Mh. 528.000 e . Pietarinkatu 12 B. 7228700 ULLANLINNA, KT, 1 h, k, alk., kh, erill. wc 49,7 m 2 Tilava yksiö putkiremontoidussa, 1907 rak. As Oy Impivaarassa. Rauhallisen hisssittömän säpiharakennuksen 2. krs:n kodissa ovat seinäpinnat, lattiat ja tilava keittiö uusittu 2012 ja kph ja wc 2014 putkisaneerauksen yhteydessä. Tästä saat kauniin ja toimivan kodin Ullanlinnan sydämessä. E=F 2007 . Mh. 405.309,17 e . Vh. 428.000 e . Tehtaankatu 18 C. 7255966 ULLANLINNA, KT, 2 h, k, s 90 m 2 Upealla tavalla entisöity huoneisto. Laadukas keittiö on kodin sydän ja kylpyhuone on erittäin tasokkasti totetettu. Hienoista yksityiskohdista näkyy laadukas viimeistely. Taloyhtiön isot peruskorjaukset on tehty. Huonekorkeus on lähes 3,5 metriä. E=E 2013 . Mh. 787.500 e . Kapteeninkatu 11. Tied. Rautanen 0500 559589. 7214339 ULLANLINNA, KT, 2 h, k, rt, kh 52 m 2 Erinomainen sijainti, upeat näkymät Johanneksen kirkolle! 1. kerroksen asunto omalla sisäänkäynnillä sisäpihalta. Vapautuu 1.3.2019. E=G 2007 . Mh. 305.229,35 e . Vh. 310.000 e . Johanneksenrinne 1 E. 7241742 KAMPPI, KT, 2 h, kk, kh 31 m 2 Kampin rauhallisin kulma, josta kaikki lähellä ja vaikka Baanaa pitkin nopeasti saavutettavissa. Opiskelijan unelmaboksi. Kompaktista kaksiosta avarat näkymät yli Ressun koulun itään. Todellinen tilaihme peruskorjatun talon 5./7. kerroksessa. Vuokrattu (6 kk:n irtisanomisaika). E=E 2007 . Mh. 269.000 e . Työmiehenkatu 2 B. 7279756
2 Viikot 9-10/2019 • Nro 4 W W W . K A D E N T A I T O M E S S U T . F I KÄDENTAITOMESSUT L U O M I S E N I L O A K Ä S I N T E H T Y H E L S I N K I 2 . 3 . 3 . 2 1 9 Lauantai klo 10-17 / Sunnuntai klo 10-16 Wanha Satama Pikku Satamakatu 3-5 Aikuiset 10 € • Lapset 7-15 v. 5 € • Ryhmälippu 8 € Messuilla yhdistyy hyvä suunnittelu, aidot materiaalit ja tekemisen taito. Kotimaiset kädentaitajat tarjoavat laadukkaita koristeja käyttöesineitä, yksilöllisiä vaatteita ja asusteita aikuisille ja lapsille sekä paljon muuta. Kädentaitomessuilla voit hankkia myös tarvikkeita ja työvälineitä. Ihastu työnäytöksistä, näe ja koe. LISÄTIEDOT Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Pyydä asunnostasi arvio ja tehdään unelmista totta! www.vihdinteatteri.? Esityspaikka : Tyylipuhdas englantilaisfarssi “DUMMY RUN” eli ke 27.2. klo 19 la 2.3. klo 17 su 3.3. klo 15 to 7.3. klo 19 la 9.3. klo 17 Lippuvaraukset ja myynti: Vihdin Teatterin toimisto Tuusantie 1, Nummela puh. 0400 975 068 (ark. 9.30-14.30) Liput : Peruslippu 22€ Eläkeläinen, opiskelija, työtön 20€ Lapset (alle 16v) 12€ Lippuja myyvät myös www.NetTicket.? ja Prismat Nummela ja Lohja (+palvelumaksu) Luksia / Länsi-Uudenmaan ammattiopiston auditorio, Ojakkalantie 2, Nummela www.tanhuhovi.fi P. 040-5020810 Raviradankatu 64, LOHJA ANNIN KARAOKE Lauantai 2.3. ONNENKERJÄLÄISET, FBI beat Lauantai 9.3. Tulipunaruusut, Ulla-Jaana & Lumumba Lauantai 16.3. Harri Nuutinen & Tanssin Taika. Fernanda Lauantai 23.3. TANGOMARKKINAT esikarsinta (19-01) Arto nuotio. Maria Tyyster. Jyrki Nurminen & Sävel Lauantai 30.3. PEKKANISKAN POJAT. Helminauha Lauantai 6.4. Tanssi Kanssain Tvlähetys. Kalle Jussila. Susanna Heikki. Kaija Lustila sekä Juhamatti & Jari Puhakan orkesteri Lauantai 13.4. Leif Lindeman & Amore. Weranta Lauantai 20.4. Kalle Jussila & Quattro. Fernanda Lauantai 27.4. Teuvo Oinas & Kiintotähti. J. Eskelinen & Onnenkulkurit Tiistai 30.4. PEKKANISKAN POJAT Tervetuloa Ihopisteeseen, Allergiataloon! Luomitarkastus 25€ UVB ja SUP valohoidoista juhlavuoden tarjous -10 % valohoidoista ja lisäetuna Allergia-, ihoja astmaliiton jäsenille -20% Tule silloin kun sinulle sopii, myös lauantaisin. Varaa aika numerosta 050 597 1363 Paciuksenkatu 19, Helsinki
15. vuosikerta – nro 4 Viikot 9-10/2019 Ajankohtaista Agricolamessu juhlii 10-vuotissynttäreitä A gricolamessu on erilainen, tavallisesta poikkeava, virtaviivaistettu matalan kynnyksen messu Helsingin Punavuoressa. Messun perusti helmikuussa 2009 piispa Teemu Laajasalo, joka toimi silloin Agricolaliikkeen toiminnanjohtajana. Nyt messu juhlii 10-vuotista taivaltaan juhlamessulla keskiviikkona 27. helmikuuta klo 19. Virallisesti Agricolamessu ja tuttavallisemmin Colamessu kokoontuu keskiviikkoisin klo 19 Mikael Agricolan kirkossa. Colamessu on alusta asti poikennut tavallisesta messusta. Bändi, savukone, valoefektejä eli ei ihan niin kuin tavallinen sunnuntain klo 10 alkava messu. Colamessun tarkoitus on tuoda toivoa ja tulevaisuutta. Piispa Teemu Laajasalon perustama messu on kymmenen toimintavuoden aikana ja uuden toiminnanjohtajan Henrik Wikströmin myötä kasvanut hyvin tuotetusta messusta monille tärkeäksi yhteisöksi. Se toivottaa tervetulleeksi jokaisen ja messussa uskaltaa olla rohkeasti oma itsensä. Aikana, jona merkityksellisyyden kokeminen on ajankohtaisempaa ja kirkkoon kuuluvien prosentit pienemmät kuin koskaan ennen, Colamessu erottuu muusta messutarjonnasta kasvavana ja elävänä yhteisönä. Kulunutta kymmentä vuotta juhlitaan ke 27.2. klo 19 juhlamessun merkeissä ja samalla käännetään katse seuraavaan kymmeneen vuoteen. Juhlamessussa saarnaa piispa Teemu Laajasalo ja liturgina toimii Agricolaliikkeen toiminnanjohtaja Henrik Wikström. Asumisen hinta Helsingissä jatkoi nousuaan Kolmas linja. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Simo Karisalo Taideja kulttuurivisiotyöryhmän puheenjohtajana toimii Helsingin kaupunginorkesterin intendentti Aleksi Malmberg. Kuva: Maarit Kytöharju Helsingille vuoteen 2030 ulottuva taideja kulttuurivisio H elsinki on asettanut työryhmän valmistelemaan kaupungille taideja kulttuurivision vuosille 2019–2030. Tavoitteena on käynnistää laaja ja avoin keskustelu taiteen ja kulttuurin merkityksestä koko kaupungille. Kansliapäällikön päätöksellä perustettu taideja kulttuurivisiotyöryhmä tarkastelee taiteen ja kulttuurin roolia kaupungissa pitkäjänteisesti, asettaa taiteen ja kulttuurin edistämiselle tavoitteet ja esittää toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Työryhmän tehtävänä on tuottaa Helsingille linjaukset, joiden nojalla kaupungissa toimivat tahot, myös muut kuin kaupungin omat toimijat, voivat edistää vision toteutumista. Helsingissä taiteen ja kulttuurin yleisöt kasvavat jatkuvasti, ja toimijoiden kenttä on yhä laajempi. Kaupungissa on syntynyt tarve tarkastella yhä rikkaamman ja monimuotoisemman taideja kulttuurikentän toimintaedellytyksiä ja merkitystä koko kaupungille. Vilkas ja monipuolinen taideja kulttuurielämä on myös kansainvälisesti merkittävä vetovoimatekijä. Sivu 7 H innat olivat vuoden 2018 neljännellä vuosineljänneksellä keskimäärin 3,9 prosenttia korkeammat kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2017. Helsingin asuntomarkkinoille on hyvin tunnusomaista asuntojen hintojen ja vuokrien suuri vaihtelu. Hintojen nousu oli ripeää varsinkin lähellä keskustaa, kalleusalueilla 1 ja 2. Kalleimman kalleusalueen 1 ja halvimman kalleusalueen 4 keskimääräisten neliöhintojen ero on jo lähes 4 300 euroa. Hintakehityksestä poiketen asuntojen vuokrat nousivat samana ajanjaksona suhteellisesti eniten kauempana Helsingin keskustasta, kalleusalueilla 3 ja 4. Tästä huolimatta kalleimman kalleusalueen 1 ja halvimman kalleusalueen 4 keskimääräisten neliövuokrien ero on lähes 5 euroa kuukaudessa. Asuminen Helsingissä on huomattavasti muuta Suomea kalliimpaa, mistä huolimatta Helsingin väkiluku kasvaa kovaa vauhtia. Helsinki on siis hyvin vetovoimainen kaupunki, jossa sijaitsee paljon kiinnostavia työpaikkoja sekä palveluita, joiden läheisyydestä asunnon ostajat ovat valmiita maksamaan. Helsingin keskustan sijainti niemen kärjessä aiheuttaa sen, että varsinkin keskustan lähialueilla asuntorakentamiseen soveltuvaa maata on tarjolla hyvin niukasti, mikä nostaa asumisen hintaa. Asumisen hintakehityksen tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta. Helsingin vuoden 2018 kulttuuriteko -palkinto myönnettiin Sanat haltuun -projektille H elsingin kaupungin Vuoden kulttuuriteko 2018 -palkinto myönnettiin 14. helmikuuta keskustakirjasto Oodissa nuorten lukutaidon parantamiseen keskittyneelle Sanat haltuun -projektille. Palkinto on 5 000 euron suuruinen. Sen lisäksi jaettiin kaksi kunniamainintaa. Ne saivat Pop up –kino sekä Reflektor-valotaideryhmä. Yhteishaku alkoi 19. helmikuuta V altakunnallinen kevään yhteishaku ammatilliseen koulutukseen ja lukioihin alkoi 19. helmikuuta ja päättyy 12. maaliskuuta kello 15. Helsingin kaupunki toteuttaa koulutustakuuta eli takaa kaikille helsinkiläisille peruskoulunsa päättäville opiskelupaikan. Peruskoulunsa 2019 päättävistä helsinkiläisistä vähintään 60 prosentille taataan opiskelupaikka lukiokoulutuksessa ja 40 prosentille ammatillisessa koulutuksessa. Stadin ammattija aikuisopistossa ja kaupungin lukioissa on aloituspaikkoja kaikkiaan noin 6 000 opiskelijalle. Sivu 7 Sivu 9
4 Viikot 9-10/2019 • Nro 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 4/2019 Joko nousukausi sujahti myös Helsingissä ohi P k-yritysten lähiajan suhdanneodotukset ovat selvästi heikentyneet syksystä 2018 koko maassa, kertoo kevään 2019 Pk-yritysbarometri. Koko maan pienistä ja keskisuurista yrityksistä vain 29 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 15 prosenttia uskoo niiden heikkenevän. Myös helsinkiläisten yritysten suhdanneodotukset ovat heikentyneet, vaikka näkymät ovat hieman paremmat kuin koko maassa. Saldoluku on laskenut syksystä 11 prosenttiyksikköä. Suhdanneodotukset olivat korkeimmillaan syksyllä 2017, jonka jälkeen ne ovat tasaisesti heikentyneet, kertoo Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala. Yhä harvempi helsinkiläinen yritys arvioi nyt suhdanteiden paranevan ja yhä useampi pysyvän ennallaan. Paranemista ennakoi 32 prosenttia, syksyllä 39 % ja heikkenemistä 12 prosenttia, syksyllä 8 % helsinkiläisistä pk-yrityksistä. Ennallaan suhdanteiden arvioi pysyvän 56 prosenttia. Henkilökunnan määrän suhteen näkymät ovat Helsingissä paremmat kuin viime syksynä, toisin kuin koko maassa. Helsinkiläisistä pk-yritysten edustajista 29 prosenttia arvioi henkilökunnan määrän olevan vuoden kuluttua tämän hetkistä suurempi ja kuusi prosenttia arvioi määrän olevan pienempi. Ennallaan henkilökunnan määrän arvioi pysyvän 65 prosenttia yrityksistä. Yli puolet koko maan ja Helsingin alueelta vastanneista pk-yrityksistä kertoo tarjolla olevan riittämättömästi tarpeitaan vastaavaa osaavaa työvoimaa, kertoo Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen. Pk-yritykset pyrkivät turvaamaan osaavan työvoiman saannin yleisimmin panostamalla henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja hyödyntämällä aiempaa enemmän alihankintaja toimittajaverkostoja. Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pk-yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Tutkimuksessa kysytään pienten ja keskisuurten yritysten odotuksia tulevalle 12 kuukaudelle. Kolumni Viron kaksi itsenäisyyttä ? Virossa on nyt syytä riemuun ja aihetta juhlaan. Viron 101 vuotta on täynnä niin raskaasti ladattua todellisuutta, että Suomen kohtalo sen rinnalla näyttää vähemmän dramaattiselta peloistaan ja sodistaan huolimatta. Oma historiamme on ollut ankara, mutta Viron asema on aina ollut vielä vaikeampi. Syrjäisempi sijaintimme on säästänyt meitä monelta pahalta. Toisin kuin Suomessa maaorjuus leimasi Viron elämää. 1700-luvulla virolainen talonpoika oli ahtaimmillaan. Yhteistä virolaisille ja suomalaisille on ollut Mikael Agricolan ja Kustaa Vaasan valitsema luterilaisuus. Reformaatio ei ollut vain uskonnollista liikettä. Suomen ruotsinkielinen väestö vuorineuvoksista talonpoikiin ja työläisiin kohteli Suomea arvokkaasti. Baltian saksalaisten yläluokkainen aatelisto, papisto ja porvaristo sulki virolaiset talonpojat ja työväestön ulkopuolelleen. Virossa papisto puhui aatelistolle ja herraskaisille saksaa, mutta viroa ei saksalaisipapisto omaksunut. Vironkieliset saarnat luettiin kansalle paperista takerrellen. Kaupungeissa asuva porvaristo ja saksalainen eliitti huolehtivat säätyjaosta. Virolaiset talonpojat ja muu rahvas olivat tiukoilla. Jälkeenpäin joutuu ihmettelemään miten ihmeessä vironkielinen rahvas kykeni saksalaisen yläluokan paineessa säilyttämään kielensä ja identiteettinsä? Kun saksalaisuudesta oli selvitty, tilalle astui neuvostouhka. Neuvostoaikaa kesti viisikymmentä vuotta (19401990). Siinä vaarallisin vaihe. Moskova teki kaikkensa tukahduttaakseen vironkielen ja virolaisuuden. Jos neuvostoaika olisi vielä vähän aikaa jatkunut, virolaisuus olisi kulkenut ehkä tiensä päähän, määrittelee historioitsija Seppo Zetterberg. Nykyajan uusin vaara, englanninkielinen anglosaksinen paine on nyt aiheuttanut uusimman uhkan virolaisuudelle kuten suomalaisuudellekin. Miten virolaisuuden käy, jos kansankulttuuri pukuineen, laulujuhlineen, perinteineen katoaisi? Vironkin on vain suostuttava muiden pienten kansojen tavoin käymään omaa selviytymiskamppailuaan. Seppo Zetterberg on Viron elämäntavan ja historian parhaita tuntijoita. Hän kiteyttää Suomen ja Viron tilanteen näin: ”Suomi on periferiaa, Viro lähempänä muuta Eurooppaa. Viro on aina ollut Eurooppaa hyvässä ja pahassa. Suomi periferiaa hyvässä ja pahassa.” Zetterberg luonnehtii Viron historiaa jännittäväksi selviytymistarinaksi. Kaikkineen se on suunnattoman kiehtovaa. Hänen kirjoittamansa Viron uusi historia kertoo kansan vaiheista jääkaudesta meidän päiviimme. Valtion ja yhteiskunnan dramaattisten myllerrysten lisäksi hän käsittelee laajasti virolaisen kulttuurin ja talouden kehitystä. Viron historia on hyvä esimerkki maasta, jonka uudempaa historiaa ei voi ymmärtää paneutumatta varhaisempiin vaiheisiin. Poliittiset ja kaupalliset intressit, kulttuurivirtaukset, sodat ja miehitykset ovat karaisseet peräänantamattoman kansan taistelutahtoon. Viro on Itämeren kautta länteen liittyneen keskieurooppalaisen kulttuurin maa. Virolla on kaksi itsenäisyyspäivää. Itsenäinen valtio (1914 1920) syntyi tasan 101 vuotta sitten 24. helmikuuta 1914. Saksan romahdettua puna-armeija hyökkäsi Viroon marraskuun lopulla. Vapaussota päättyi 1920 Virolle edulliseen Tarton rauhaan, jossa Neuvosto-Venäjä sitoutui ikuisiksi ajoiksi luopumaan oikeuksistaan Viron alueeseen. Toisin kävi. Neuvostoliitto otti vallan 1944. Virosta pakeni 80 000 ihmistä ja sotavuosina se menetti kaikkineen 300 000 ihmistä. Virolle tuli toinen itsenäisyyspäivä 20.elokuuta 1991. Virosta tuli samalla YK:n jäsen ja Viro liittyi Natoon ja Euroopan unioniin. Viro valitsi ensimmäisen naispresidenttinsä. Veli-Matti Hynninen Kotihoidon tuen Helsinki-lisä poistuu yli 2-vuotiailta toukokuussa YTK:n jäsenistön työttömyys väheni selvästi vuonna 2018 T yöllisyysasteen hyvä kehitys on näkynyt myös Suomen suurimmassa työttömyyskassassa. Yleinen työttömyyskassa YTK:n jäsenten työttömyysaste vuonna 2017 oli 9,2 prosenttia ja viime vuonna se oli 7,9 prosenttia. Suotuisa kehitys näkyy kassan menoissa. Viime vuonna lakisääteistä työttömyysetuutta maksettiin melkein 70 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2017. Vuonna 2017 YTK maksoi tukea työttömille jäsenilleen noin 592 miljoonaa euroa ja viime vuonna noin 524 miljoonaa euroa. – Hyvä kehitys näyttää jatkuvan. Tammikuussa meille tuli päivärahahakemuksia 12 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, toteaa YTK:n palvelujohtaja Anna Mäkelä-Mäki. Osa-aikatyö vetää Työttömyyden vähentymisen trendi näkyy YTK:lle tulevien hakemusten määrien muutoksessa. Vuodesta 2017 vuoteen 2018 kaikkien hakemusten määrä laski 8,5 prosenttia. Ensimmäisten hakemusten määrä laski 3 prosenttia, jatkohakemusten määrä laski 23 prosenttia ja soviteltujen hakemusten määrä nousi 15 prosenttia. – Ihmisiä jää yhä työttömiksi, mutta onneksi työttömät työllistyvät aiempaa nopeammin. Keskimääräisen työttömyysjakson pituus onkin meillä pudonnut viidellä päivällä 120 päivästä 115 päivään, avaa työttömyysturva-asiantuntija Petja Eklund. – Osa-aikatyötä tekevien osuus on noussut merkittävästi. Tämä on selkeä muutos työttömyyden rakenteessa. Tässä saattaa olla taustalla esimerkiksi kauppojen aukioloaikojen muutokset, Eklund jatkaa. Yleinen työttömyyskassa YTK:n jäsenmäärä kasvoi viime vuonna melkein 30 000 jäsenellä. YTK on kasvanut joka vuosi sen olemassaolon, 27 vuoden, aikana. Vuoden 2018 jäsenkasvu on kuitenkin ollut kassan historian suurimpia. – Tyypillisesti työttömyyden vähentyessä myös työttömyysvakuutuksen kysyntä vähentyy jonkin verran. Viimeisen parin vuoden aikana sellaista ei ole ollut nähtävissä. Jäsenyys työttömyyskassassa koetaan tärkeänä, kertoo YTK:n toimitusjohtaja Sanna Alamäki. Kirja-arvostelu Tuomioja terävän tarkkana ? Erkki Tuomioja, pitkän linjan politiikko, kirjailija,historioitsija on pitänyt ja pitää edelleen ahkerasti ja tarkasti lähes joka päivä päiväkirjaa. Hän tehnyt näin jo vuosia ja on myös julkaissut nämä erittäin merkittävät päiväkirjansa. Ensimmäinen ”Siitä syntyy vielä rumihia” käsitteli vuodet 1991-94, toinen ”Luulin olevani aika piruileva” vuodet 1995-97 ja uusin ”Ei kai eilisestä jäänyt vammoja” koskee vuosia 19982000 ( Tammi 2018 ). Kolmas osa ”Ei kai eilisestä jäänyt vammoja” jatkaa aiempien päiväkirjojen erinomaista ajankuvaa. Kirjoitukset, kokemukset, näkemykset on kirjattu juuri tuoreeltaan sinä tai seuraavana päivänä. Nyt julkaisuvaiheessa niitä ei ole muutettu, paranneltu, selitelty. Kaikki Sauli Niinistön ja Paavo Lipposen kiroilut hallituksen naisille on kirjattu kuten muutkin politiikan raadollisuuden, henkilökohtaisten juonittelujen, makeilujen,halveksimisen olomuodot. Kirjan 700:lla (!) sivulla esiintyy satoja henkilöitä, joista hyvin harvasta Erkki Tuomiojalla on hyvää sanottavaa. Niinistö ja Lipponen Kirjan ajanjaksona 1998 – 2000 Tuomiojan työura muuttuu kolmeen kertaan. Ensin hän on Eduskunnan suurimman ryhmän SDP:n ryhmän puheenjohtaja ”kaitsettavanaan” yli 60 kansanedustajaa. Pahimmat poliittiset vastustajat ovat oman puolueen pääministeri Paavo Lipponen ja kokoomuksen valtiovarainministeri Sauli Niiinistö. Päiväkirjat kuvaavat lähes joka päivä Tuomiojan eduskuntaryhmän kamppailua Lipposen ja Niinistön hallituksessa sopimia SDP:n linjalle täysin päinvastaisia päätöksiä vastaan. Turhaan. Tuomiojakin turhautuu Lipposen ikuiseen kokoomuksen myötäilyyn. Pohtii koko politiikan jättämistä tai jopa puolueen vaihtamistakin. Ministeriksi! Koko ajan lähes joka asiasta eri mieltä Lipposen kanssa oleva Tuomioja kokee yllätyksen : hänestä tulee ministeri Paavo Lipposen hallitukseen: kauppaja teollisuusministeri. Kuvaukset suurten liikemiesten vierailuista ”hattu kourassa” ”vasemmistoradikaaliministerin” luona ovat herkullisia. Ministeriön virkamiehet, ylimielisesti, kuvittelevat voivansa pyörittää uutta ministeriä, mutta ei ihan onnistu! Vuonna 2000 tapahtuu suuri muutos. Ulkoministeri Tarja Halonen valitaan Tasavalllan Presidentiksi, Tuomiojan entinen heila uutisoidaan ! Tuomioja siirtyy ulkoministeriksi Lipposen ollessa pääministerinä. Halosesta Tuomioja saa hiljaista ja näkyvääkin tukea politiikalleen, joka edelleen eroaa Lipposen länsija Nato-myönteisestä linjauksista. Jatkuvaa vääntöä,kirjaa lukiessa voi vain ihmetellä miten Tuomioja jaksaa olla koko ajan jyräyksen alla ja yrittää ja yrittää aina vain uudelleen. Tukea ja kannustustakin tulee kokouksissa kun Lipponen ei ole paikalla. Kun Paavo tulee ei kukaan avaa suutaan. Kokouksen jälkeen kyllä taas kehutaan Erkin kriittistä puheenvuoroa kun Paavo on poistunut. Selvät nuoleskelijat Tuomioja kirjaa pirullisesti. Panttivankidraama Jololla Vuoden 2000 mielenkiintoinen tapaus on Filippiinien panttivankidraama, Jolon saarella oli myös kaksi suomalaista, Vahanen ja Fränti. Erittäin monimutkainen kansainvälinen tilanne kuvataan päiväkirjoissa erittäin hyvin. Helppoja ratkaisuja ei ollut. Tuomiojan osuus oli hakea viileän rauhallista ratkaisua neuvottelemalla vaihtoehtona meilläkin esitettyihin aseellisiin hyökkäyksiin. Tuomiojan ja erikoisesti Risto Vahasen toiminta arvaamattomassa tilanteessa ansaitsevat vieläkin suuren tunnustuksen. Kirjassa Tuomioja kauhistelee kansainvälisen kokouksen jälkeen eikö Lipposesta löydy mitään selkärankaa ! Lipposella on median luoma maine kovana ja taitavana johtajana. Tarja Halonen huomauttaa tähän, Lipponen on kova alemmilleen, nöyrä ylemmilleen. Tuomiojan päiväkirjat 19982000. Vahvaa koettua tekstiä. Kannattaa lukea. Kaikki 700 sivua,ei pidä pelätä. Vaikka vuosi kerrallaan. Kestävyyslaji kuin kestävyysjuoksu. Pekka Hurme K otihoidon tuen Helsinki-lisä poistuu 1.5.2019 lukien yli 2-vuotiailta. Kotihoidon tukea voidaan myöntää perheen nuorimmalle alle 3-vuotiaalle lapselle, jota hoidetaan kotona. Tämän lisäksi kotihoidossa olevat sisarukset voivat saada sisarkorotuksen, joka on alle 3-vuotiaasta on 102,17 euroa/kk ja yli 3-vuotiaasta 65,05 euroa/kk. Kotihoidon tuki muodostuu • lakisääteisestä hoitorahasta (338,34 euroa/kk) • tulosidonnaisesta hoitolisästä (181,07 euroa/kk) sekä • kunnan maksamasta kuntalisästä (Helsinki-lisä). Kuntalisä on porrastettu lasten iän mukaan • Kuntalisä alle 1,5-vuotiaalle perheen nuorimmalle lapselle on 264 euroa/kk. • Kuntalisä 1,5-2-vuotiaalle on 218,64 euroa/kk. • MUUTOS: Yli 2-vuotiaiden kuntalisä (134,55 euroa/kk) poistuu 1.5.2019 lukien.
5 Nro 4 • Viikot 9-10/2019 Joukkoliikenteessä runsaasti muutoksia maaliskuun alussa Ulkomaalaistaustaisia pääkaupunkiseudulla jo 185 000 henkeä V uoden 2018 alussa ulkomaalaistaustaisia oli Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla yhteenlaskettuna 185 131 henkeä. Heistä 34 366 on syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla lähes saman kokoinen. Heitä on Helsingissä 15,5, Espoossa 16,1 ja Vantaalla 18,0 prosenttia kaupungin koko väestöstä. Määrällisesti tarkasteltuna Helsingissä (99 996) oli kuitenkin vuoden 2018 alussa enemmän ulkomaalaistaustaisia kuin Espoossa (44 935) ja Vantaalla (40 200) yhteensä. Erikoistutkija Pasi Saukkonen tarkastelee uusimmassa Kvartti-lehdessä ulkomaalaistaustaisen väestön tilannetta pääkaupunkiseudulla muun muassa väestörakenteen, alueellisen sijoittumisen, työllisyyden, asumisen sekä kaupunkien toteuttamien kotouttamisohjelmien näkökulmasta. Enimmäkseen Helsinki, Espoo ja Vantaa muistuttavat näiden asioiden suhteen läheisesti toisiaan, mutta myös eroja on. Vantaalla maahanmuuttajat ovat esimerkiksi useammin työntekijätason ammateissa, ja Espoossa he sijoittuvat muita kaupunkeja useammin ylimpään tulokvartiiliin. Helsingissä maahanmuuttajat asuvat harvemmin omistusasunnossa kuin muulla pääkaupunkiseudulla. Saukkosen mukaan on mahdollista, että tulevaisuudessa erot kasvavat sekä kaupunkien sisällä että kaupunkien välillä. Kvartti on kaupunginkanslian julkaisema lehti, jossa esitellään neljä kertaa vuodessa uusinta Helsinkiä koskevaa kaupunkitutkimusta. Nyt ilmestyneessä lehdessä käsitellään muun muassa väestönkasvua Helsingissä ja koko Suomessa sekä päiväkotien lähialueiden eriytymiskehitystä. Lisäksi aiheina ovat turvapaikanhakijoiden oppimiskokemukset Suomesta, nuorten tupakoinnin väheneminen, alakoululaisten osallistuminen ja kuuluminen yhteisöihin sekä Helsingin matkailun viimeaikaiset näkymät. Kaupunginvaltuusto hyväksyi keskustan alikulkutunnelin R eitti on Helsingin keskustan pyöräliikenteen pääyhteys. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 23 miljoonaa euroa. Helsingin ratapihan alle tuleva alikulkuyhteys on kaupungin länsija itäpuolen tärkein pyöräliikenteen sisääntuloväylät yhdistävä alikulkuyhteys. Tunneli sijoittuu nykyisen Kaisaniemenpuistosta Elielinaukiolle johtavan jalankulkijoiden alikulkutunnelin pohjoispuolelle. Hankkeen tavoitteena on tarjota suora, sujuva yhteys Mannerheimintien ali tulevalta Länsibaanalta radan itäpuolelle Kaisaniemenpuistoon ja siitä itään sekä pohjoiseen. Reitti on Helsingin keskustan pyöräliikenteen pääyhteys. Uuden alikulkuyhteyden on arvioitu lisäävän pyöräilyn houkuttelevuutta ja pyöräliikenteen verkon kattavuutta. Kaupungin talousarvion investointiohjelmassa on varauduttu hankkeen toteuttamiseen vuosina 2019?2023. Tunnelin rakentamisajaksi on arvioitu kaksi vuotta. Hankkeen selvityksissä tutkittiin alikulun lisäksi kahta eri siltavaihtoehtoa. Yleissuunnitelman ja rakennettavuusselvityksen laatimisen aikana käytiin vuoropuhelua muun muassa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä Liikenneviraston ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Kaupunkilaisilta saatiin palautetta useista eri kanavista, muun muassa avoimessa keskustelutilaisuudessa Kaisaniemenpuistossa sekä Kerro kantasi -palvelun kautta. Valtuuston kyselytunnilla käsiteltiin kahta asiaa. Valtuutettu Eveliina Heinäluoma esitti kysymykseen kaupunKaupunginteatteri tiivistää yhteistyötään teatterialan oppilaitosten kanssa Kyse on HSL:n ensimmäisistä suurista liikennöintimuutoksista vuoden 2019 aikana. H elsingin Kaupunginteatteri tiivistää yhteistyötään teatterialan oppilaitosten kanssa. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston Teatterityön tutkinto-ohjelman Nätyn yhteistuotanto Siegfried saa ensi-iltansa 12. maaliskuuta studio Pasilassa. – Siegfried jatkaa viime syksyn Syntipukki-esityksessä alkanutta yhteistyötä teatterialan oppilaitosten kanssa. Toiveenamme on, että tulevat teatterintekijät pääsisivät jo opiskeluaikanaan tutustumaan isoon laitosteatteriin ja samalla me pääsemme tutustumaan uusiin ihmisiin ihan rekrytointimielessä. Uskon myös, että yhdessä tekemällä opimme uutta, sanoo teatterinjohtaja Kari Arffman. Siegfried on vuonna 2019 valmistuvien Katariina Havukaisen (Näty), Julia Jäntin (Teak) ja Mikko Kauppilan (Näty) yhteistyö. Katariina Havukainen ohjaa esityksen ja vastaa käsikirjoituksesta ja dramaturgiasta yhdessä Mikko Kauppilan kanssa. Näyttämöllä esiintyy Mikko Kauppila ja valosuunnittelusta vastaa Julia Jäntti. Dramaturgisena kehyksenä toimii Pjotr Tšaikovskin Joutsenlampi. – Siegfried sijoittuu joutsenlammen pohjaan, jossa valo taittuu tavallista jyrkemmin. Esitys on Tšaikovskin baletin queer-luenta, joka yhdistää autofiktiivistä materiaalia historiallisiin kokemuksiin vinosta. Liejussa pulikoivat fiktion prinssi Siegfried, Baijerin kuningas Ludvig II ja säveltäjä Pjotr Tšaikovski. Työtämme lävistää valon taittumisen ilmiö, sen lainalaisuudet kahden erillisen faasin, veden ja ilman rajapinnassa. Tuotamme näyttämölle kuvia, joissa yhdistyvät näyttelijän ruumis, vesi, valon heijastumat ja eri aallonpituudet, luonnehtii työryhmä. Esitys nähdään studio Pasilassa yhteensä kuusi kertaa, ja sen jälkeen esityksellä on tarkoitus kiertää eri festivaaleilla ja teattereissa. Katariina Havukainen on helsinkiläinen näyttelijä ja käsikirjoittaja. Katariina on näytellyt useissa tv-sarjoissa, ja teatteriesityksissä, mm. pääroolin Tampereen työväen teatterin Adalmiinan helmi -esityksessä. Katariina toimii lisäksi käsikirjoittajana ITV Studiosilla ja kirjoittaa livesketsejä mm. UIT:n revyisiin ja Putous-tv-ohjelmaan. Hän on työskennellyt ohjaajan assistenttina Kom-teatterissa ja Teatteri Vanha Jukossa. Lisäksi Katariina on kirjoittanut ja ohjannut esityksiä omalle RVS-taidekollektiivilleen. Teatteritaiteen maisteriksi Katariina valmistuu keväällä 2019. Mikko Kauppila on helsinkiläinen näyttelijä ja sukupuolentutkimuksen opiskelija. Hänen viimeisimpiin teatteritöihinsä lukeutuvat Kansallisteatterin Musta Saara, oma runomonologi Hevoseni Kvääri ja Turun kesäteatterin Vaahteramäen Eemeli. Kamerapuolella hän on näytellyt useammassa indie-elokuvassa ja nyt keväällä ilmestyvässä AIKUISET-komediasarjassa. Syksyllä hänet nähdään Helsingin kaupunginteatterin Pieni merenneito -musikaalissa. Keväällä 2019 Mikko valmistuu teatteritaiteen maisteriksi. Julia Jäntti on yltäkylläisyyden, huonon maun ja sattuman sanansaattaja jo vuodesta 1993. Hän sijaitsee tällä hetkellä Helsingissä ja viimeistelee maisteriopintojaan teatterikorkeakoulun valosuunnittelun koulutusohjelmassa. Jänttiä innostavat poikkitaiteelliset, kollektiivisesti jaetut näyttämöt sekä tekijyyden monimuotoisuus ilman positioiden luomia rajoitteita. Lisäksi häntä syvästi ilahduttaa kaikki se, mikä jättäytyy tavoitellun oikeaoppisuuden, ideaalin, optimaalin, harkittujen valintojen sekä tarkasti hiottujen materiaalien suvantoihin. Teatteriesitysten lisäksi Jäntti on tehnyt valosuunnittelua muun muassa muotinäytöksiin ja valofestivaaleille. S amana päivänä Hämeentien uudistustyömaa siirtää raitiovaunut pois Sörnäisistä, ja Maunulan seudulla bussilinjoja alkaa kulkea katutöiden vuoksi pitkäaikaisilla poikkeusreiteillä. Myös Kirkkonummen ja Matinkylän välisiä yhteyksiä parannetaan. Tapiolan terminaali parantaa Etelä-Espoon joukkoliikenneyhteyksiä Tapiolan bussiterminaalin avaaminen parantaa merkittävästi joukkoliikenneyhteyksiä eteläisessä Espoossa. Vaihtaminen metron ja bussien välillä Tapiolassa helpottuu merkittävästi, ja samalla myös vaihtaminen kahden bussin välillä helpottuu. Esimerkiksi Tapiolan-liityntäbussista voi vaihtaa sisätiloissa tiheästi kulkeville linjoille 550 ja 551, minkä myötä yhteydet Etelä-Espoosta esimerkiksi Meilahteen tai Leppävaaraan helpottuvat. Hämeentien uudistustyömaa aiheuttaa poikkeuksia raitiovaunuille Hämeentien uudistustyömaan myötä raitiovaunuliikenne Sörnäisten kautta katkeaa, ja linjat 1, 6, 6T, 7 ja 8 siirtyvät kulkemaan poikkeusreiteille Kallion ja Sturenkadun kautta. Raitiovaunujen on määrä palata kulkemaan Sörnäisten kautta alkuvuodesta 2020, ja kokonaisuudessaan Hämeentien työmaan on tarkoitus valmistua vuoden 2020 loppupuolella. Bussit kulkevat Hämeentiellä ja Mäkelänkadulla myös työmaan ajan, mutta pysäkkien sijainteihin tulee työmaan edetessä muutoksia. Myös metro kulkee normaalisti, mutta Sörnäisten metroaseman sisäänkäynteihin tulee muutoksia. Samassa yhteydessä uusitaan myös Sörnäisten metroaseman lippuhallin kattoa. Maunulan alueen poikittaiset yhteydet muuttuvat Maunulan Pirjontiellä tehdään johtosiirtoja, mikä vaikuttaa etenkin Maunulassa kulkeviin poikittaislinjoihin. Runkolinja 550 sekä bussilinjat 51, 52, 63 ja 552 siirtyvät poikkeusreiteille. Johtosiirtotyöt kestävät kesään 2020 asti, minkä jälkeen Pirjontiellä jatkuvat uuden pikaraitiotien rakennustyöt – jos Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustot hyväksyvät Raide-Jokeri-hankkeen uuden kustannusarvion. Kirkkonummen ja Matinkylän väliset yhteydet paranevat Kirkkonummen ja Matinkylän välillä kulkevaan bussiliikenteeseen tehdään parannuksia, joita on suunniteltu yhdessä Kirkkonummen kunnan ja asukkaiden kanssa. Tärkeimpänä tavoitteena on ollut nopeuttaa Kirkkonummen ja Matinkylän välisiä matka-aikoja. Uusia runkolinjoja ja uusi Pasilan asema Syksyllä 2019 uudistuvat Pohjois-Espoon ja Leppävaaran sekä Tuusulan ja Keravan bussilinjastot, uudet runkolinjat 500 ja 510 aloittavat ja uusi Pasilan asema ja joukkoliikenneterminaali avautuvat. Tapiolan metroaseman yhteyteen rakennettu bussiterminaali avataan liikenteelle 4. maaliskuuta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kansalaistorilta Kaisaniemeen johtavan jalankulun ja polkupyöräilyn alikulkuyhteyden yleissuunnitelman. gin omavalvonnasta yksityisten palvelutarjoajien osalta. Kysymykseen vastasivat pormestari Jan Vapaavuori sekä apulaispormestarit Sanna Vesikansa ja Pia Pakarinen. Toinen käsiteltävä asia oli Terhi Koulumiehen kysymys talvikunnossapidosta. Siihen vastasi apulaispormestari Anni Sinnemäki. Kaupunginvaltuusto valitsi kokouksessaan uuden varapuheenjohtajan kaupunginhallitukseen. Varapuheenjohtajaksi valittiin Anni Sinnemäki (vihr.). Kaupunginhallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Kaisa Hernberg (vihr.) Valtuusto teki myös valintoja kaupunginhallituksen jaostoihin. Hannu Oskala (vihr.) valittiin varajäseneksi kaupunginhallituksen elinkeinojaostoon (Anni Sinnemäen henkilökohtainen varajäsen). Ozan Yanar (vihr.) valittiin varajäseneksi kaupunginhallituksen konsernijaostoon (Jasmin Hamidin henkilökohtainen varajäsen).
6 Viikot 9-10/2019 • Nro 4 VIIKKO 9 KE 27.2. Torsti TO 28.2. n Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä Onni, Sisu PE 1.3. Alpo, Alpi, Alvi LA 2.3. Virve, Fanni, Virva SU 3.3. Laskiaissunnuntai Kauko VIIKKO 10 MA 4.3. Ari, Arsi, Atro TI 5.3. Laskiaistiistai Leila, Laila KE 6.3. Tarmo TO 7.3. Tarja, Taru, Taika PE 8.3. Kansainvälinen naistenpäivä Vilppu LA 9.3. Auvo SU 10.3. Aurora, Aura, Auri VIIKKO 11 MA 11.3. Kalervo TI 12.3. Reijo, Reko Mihin on Vapaudesta ilman Yleistä Suvaitsevaisuutta? William Blake (1757 – 1827) Päivyri Sunnuntaiksi Menovinkkejä Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia 27.2.-12.3. Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/ Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! ? Digitalkkari Maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 9–15 Ongelmia tietokoneen tai tabletin kanssa? Rikhardinkadun kirjastossa voit pyytää digitalkkarilta apua tietoteknisissä ongelmissa. Opastukseen voi tuoda oman laitteen mukaan. Varaa henkilökohtainen opastusaika puhelimitse: 09 310 85013 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen: digitalkkari.etela@gmail. com Digitalkkari on datanomiopiskelija, joka suorittaa kirjastossa opintoihinsa liittyvää harjoittelujaksoa. Tervetuloa! ? Enter ry opastaa Tiistaisin klo 11–14 Aula, 1. krs Enter ry:n henkilökohtaiset tietotekniikkaopastukset senioreille jatkuvat Rikhardinkadun kirjastossa 2019 kevätkaudella tiistaisin, 8.1.–21.5. välisenä aikana. Tervetuloa ilman ajanvarausta kysymään neuvoja puhelimen, tabletin tai kannettavan tietokoneen sekä sähköisten palveluiden käyttöön liittyen! Ota oma laite mukaan. Opastuspaikkana kirjaston ala-aula.? ? Suomea maahanmuuttajille Maanantaisin klo 16–18 Kokoustila Ture, 1. krs Tervetuloa oppimaan suomen kieltä Rikhardinkadun kirjastoon! Ryhmä kokoontuu maanantaisin 14.1.–27.5. välisenä aikana. Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy. Opettajana Teri Kovács-Uboh. ? Nyt. Lukupiiri havahtumisesta Keskiviikkona 27.2. klo 18-19.30 Rikhardinkadun kirjaston lukupiirissä tutustutaan havahtumista käsittelevään kirjallisuuteen ja keskustellaan esiin nousevista teemoista, mm. anteeksiannosta, yksilöllisyydestä, rakkaudesta ja vapaudesta. Ilmoittautumiset ja tiedustelut riitta.massala@hel.fi / 09 319 85913 ? Kirjailijavieraana Riitta Latvala Torstaina 28.2. klo 18-20 Lukusali, 3. krs. Riitta Latvala kertoo uudesta kirjastaan Sodan jälkeen sarastus (Robustos 2018). Romaani kertoo ajasta, jolloin Suomi nousi sodan jäljiltä jaloilleen. Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy. ? Kinopiiri Rikhardinkadun kirjaston Kinopiirissä jäsenet vaihtavat vaikutelmiaan ja tulkintojaan etukäteen sovitusta ja katsotusta elokuvasta leppoisasti keskustellen. Kinopiiri kokoontuu joka kuukauden ensimmäinen aukiolomaanantai klo 18 alkaen 1. kerroksen VIP-huoneessa. DVDja BD-tallenteet lainattavissa edellisestä viikosta alkaen Rikun lainaustoimistosta. 4.3. Luis Buñuel: Vapauden aave (Le Fantôme de la liberté, 1974) Tiedustelut jyrki.heinonen@hel.fi Laskiaissunnuntai Luuk. 18:31-43 ? Minun ei ole vaikeaa uskoa Jumalaan. Luovutan mielelläni elämäni ensimmäisen ja viimeisen sanan itseäni suuremmalle. Mitä enemmän saan tietoa ja kokemusta maailmasta, sitä heiveröisempinä näen inhimillisen olemassaolon ja oikeassa olemisen. Voisin jopa väittää, että yliluonnollinen Toinen, Jumala, käy minulle enemmän järkeen kuin tämä inhimillinen elämä ja kuolevaisuus. Mutta minun on vaikeaa pyytää. Milloin minulla on oikeus vaivata toisia ihmisiä ajallisesti, rahallisesti tai emotionaalisesti? Uskon Jumalaan, mutta saatan elää pitkiäkin aikoja ikään kuin Hän ei voisi vaikuttaa elämääni. On helpompaa liittyä rukoukseen ja toimintaan toisten puolesta kuin antautua omalla elämällään pyytäjäksi Jumalan ja ihmisten edessä. Laskiaissunnuntaina eli paaston alkaessa Jumala nostaa pyytäjät, kerjääjät ja itsensä alttiiksi antajat esikuviksi. Huomaan vielä etsiväni omaa rehellistä paikkaani pyytäjien joukossa. Sen tajuan, etten voi typistää Jumalalta pyytämistä pelkästään toisten puolesta rukoilemiseksi. Aivan kuten en voi elää ainutkertaista elämääni toisten kautta. ”Herra armahda!” on rukous, josta haluan aloittaa. Sitä huutaessa hahmotan lähtöpisteeni suhteessa toisiin ihmisiin ja Jumalaan. Armahdetuksi tulemisen tarve ja lupaus koskee kaikkia. En kykene rukoilemaan Jumalaa, jos kuvittelen, etten tarvitse Hänen armoaan. Ehkä olenkin köyhimmilläni silloin kun luulen, ettei minulla ole mitään pyydettävää. Tiia Orpana Kirjoittaja on pian teologian maisteri sekä karjalainen, kalliolainen, maailmankansalainen ja aina vähän koti-ikäväinen Annantalo Annankatu 30 Tapahtumat • pe 1.3.2019 klo 10.00 Teatteri Hevosenkenkä: Kultakutri ja kolme karhua. Tutun tarinan hassunhauska uustulkinta tarjoaa vakavampaakin ajateltavaa ystävyyden merkityksestä ja erilaisuuden hyväksymisestä. Liput 11,50 €, opettajat/hoitajat ryhmän kanssa 3,50 €/lippu • pe 1.3.2019 klo 10.00–12.00 Naperokino: Huolenpito ja rakkaus. Pienimpien lasten oma elokuvateatteri Naperokino esittää kotimaisia ja ulkomaisia lasten animaatioita, joita voi tulla katsomaan vaikka vain hetkeksi kerrallaan. Vapaa pääsy • la 2.3.2019 klo 11.00–15.00 Barnfesten – Kul och kultur för alla barn. En förmiddag med mångsidigt och roligt program för alla barn i alla åldrar. Fri entré • la 2.3.2019 klo 14.00 DanceAbility. DanceAbility-tunnit tarjoavat lapsille ja heidän lähiaikuisilleen yhdessäoloa, liikkumisen riemua, mahdollisuuden tutustua uusiin samanerilaisiin ihmisiin. Vapaa pääsy • su 3.3.2019 klo 13.00–15.30 Sunnuntaitreffit: Tulevaisuustreffit. Tervetuloa tutkimusmatkalle vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin! Vapaa pääsy • ma 4.3.2019 klo 10.00–11.30 ja klo 12.30–14.00 Taideneuvola: Elämää kerrostalossa. Saamme vieraaksemme lastenkirjailija ja kuvittaja Sanna Manderin, joka kertoo meille kerrostaloon sijoittuvasta kirjastaan Avain hukassa. Vapaa pääsy • ma 4.3.2019 klo 17.00–18.30 Tehdään taidejuttuja: Liekin Loistefestari on Helsingin nuorten teatteriharrastajien ykköstapahtuma Loistefestarin katselmukset 29.–31.3. Narrin näyttämöllä ja Nordsjö lågstadieskolanissa L oistefestari kutsuu pääkaupunkiseudun nuorten teatteriryhmät esiintymään Nuorten toimintakeskus Hapen Narrin näyttämölle ja Nordsjö lågstadieskolanin Kling & Klang -lavoille. Tapahtumaan voi ilmoittautua 28.2.2019 asti osoitteessa loiste.munstadi.fi. Tapahtuman mentoreina toimivat kokeneet teatterin ammattilaiset kuten näyttelijä, juontaja ja muusikko Lorenz Backman, näyttelijä Elena Leeve, näyttelijä ja ohjaaja Tuomas Rinta-Panttila ja teatteritaiteen lehtori Riku Saastamoinen. Tapahtuman kummina toimii näyttelijä Minttu Mustakallio, joka on tehnyt lukuisia kehuttuja rooleja muun muassa Kansallisteatterin lavalla. Minttu arvostaa jokaista nuorta, joka lähtee mukaan tapahtumaan: – Kunnioitan jokaista nuorta teatterintekijää, joka uskaltaa lähteä mukaan esiintymään julkisesti Loistefestarille ja teatterin monimuotoiseen viidakkoon. Parhaimmillaan teatteri on parasta maailmassa, se voi tuoda iloa samalla sekä tekijälle että katsojalle, ja teatterin mukana nuori voi kokea suuria elämyksiä! Voi tutustua uusiin ihmisiin, saada ystäviä, oppia puheilmaisua ja esiintymistaitoja, joista on hyötyä monella alalla, löytää luettavaksi tekstejä ja kirjoja, joista ei aiemmin ollut hajuakaan. Teatterin avulla voidaan käsitellä helppoja ja vaikeitakin aiheita, ja uskon, että taiteen kautta me ihmiset voimme vaikuttaa maailman kulkuun. Nämä eivät ole mitään ihan pieniä asioita. Teatterin tekeminen, seuraaminen ja katsominen on kasvattavaa, sivistävää ja opettavaista. Minullekin, joka päivä! Loistefestari on hieno mahdollisuus saada esiintymiskokemusta, nähdä erilaisia nuorten teatteriesityksiä ja kuulla asiantuntevia vinkkejä tulevaisuutta varten. Loistefestarilla nuoret harrastajat pääsevät keskustelemaan teatterialan ammattilaisten (mentoreiden) kanssa ja saavat kannustavaa palautetta. Tapahtuma sopii kaiken tasoisille teatterin harrastajille. Tarkemmat ohjeet ilmoittautumisesta ja osallistumisesta Loistefestarin kotisivuilta. Loistefestarin 29.–31.3. aikataulu: 29.–31.3. katselmukset Narrin näyttämöllä 30.3. katselmukset Itä-Helsingin Nordsjö lågstadieskolanin Kling ja Klang –salissa Nuoret teatterin harrastajat loistavat festarilla upeilla esityksillään, tervetuloa kokemaan tämä myös katsojana! Katselmuksiin on vapaa pääsy. Loistefestarin järjestää Helsingin kaupungin kulttuurinen nuorisotyö. Loistefestari on yksi valtakunnallisen Teatris -tapahtuman aluetapahtumista. lepatusta. Perehdymme kynttilänvalamisen maailmaan sydänlankoineen ja kynttilämassoineen. Vapaa pääsy Näyttelyt • to 14.2.2019 – su 3.3.2019 Näyttely ystävälle. Maanantaina 11.2. Annantalon taideneuvolassa luotujen töiden näyttely. • pe 1.3.2019 – ti 31.12.2019 Tulevaisuuslaboratorio. Tulevaisuuslaboratorio kutsuu kaikenikäiset tulevaisuuden tutkijat taiteelliseen seikkailuun. • ke 6.3.2019 – su 31.3.2019 Tero Kaipanen: Luontoretki. Luontoretki on sukellus suomalaiseen metsään virtuaalitodellisuusvideon avulla, installoidussa ympäristössä.
7 Nro 4 • Viikot 9-10/2019 Menovinkkejä Seurakunnassa tapahtuu Helsingin tuomiokirkko 27.2. klo 09:30-10:30 Senioreiden tuolijumppa Kryptassa 27.2. klo 12-12:20 Päivärukous Tuomiokirkon kryptassa 27.2. klo 18 Kristillinen meditaatio Tuomiokirkon kappelissa 28.2. klo 12-12:30 Viikkomessu Tuomiokirkon kryptassa 28.2. klo 15-17 Pappi tavattavissa Tuomiokirkon kryptassa 1.3. klo 12-12:20 Päivärukous Tuomiokirkon kryptassa 2.3. klo 18-19 Iltakirkko 3.3. klo 10-11 Pyhäkoulu Tuomiokirkon kryptassa 3.3. klo 10-11:30 Laskiaissunnuntain messu 4.3. klo 12-12:30 Päivärukous 4.3. klo 18 Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki Tuomiokirkon kryptassa 5.3. klo 12-12:30 Päivärukous 5.3. klo 15-17 Pappi tavattavissa Tuomiokirkon kryptassa 6.3. klo 08 Tuhkakeskiviikon aamumessu-Morning Eucharist on Ash Wednesday Tuomikirkon kappelissa 6.3. klo 09:30-10:30 Senioreiden tuolijumppa Kryptassa 6.3. klo 12-12:30 Urkuvartti 6.3. klo 12-12:15 Urkuvartti 6.3. klo 18 Kristillinen meditaatio Tuomiokirkon kappelissa 6.3. klo 18 Kirjallisuusilta-Yoko Ogawa: Professori ja taloudenhoitaja Tuomiokirkon tapulissa 7.3. klo 12-12:30 Viikkomessu 7.3. klo 15-17 Pappi tavattavissa Tuomiokirkon kryptassa 8.3. klo 12-12:30 Päivärukous 9.3. klo 18-19 Iltakirkko 10.3. klo 10-11 Pyhäkoulu Tuomiokirkon kryptassa 10.3. klo 10-11:30 Messu 11.3. klo 12-12:30 Päivärukous 11.3. klo 18 Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki Tuomiokirkon kryptassa 12.3. klo 12-12:30 Päivärukous 12.3. klo 15-17 Pappi tavattavissa Tuomiokirkon kryptassa 12.3. klo 18 Lähetysompeluseurat-kutoen, kuunnellen ja keskustellen Tuomiokirkon kappelissa Johanneksenkirkko 5.3. klo 19 Kodály-viikon 30-vuotisjuhlakonsertti Meilahden kirkko 3.3. klo 15-17 Gospelia kaikille Mass Choir III RYHMÄ TÄYNNÄ! Voit ilmoittautua syksyn ryhmään osoitteessa gospeliakaikille@ gmail.com Mikael Agricolan kirkko 27.2. klo 13-14:15 Seniorifoorumi: Eläimet kaupungissa 27.2. klo 19:30-21 Agricolamessun 10-vuotisjuhlamessu 28.2. klo 10-12 Perhekerho 3.3. klo 10-11:30 Anglikaanien messu-Sung Eucharist 3.3. klo 12 Anglikaanien pyhäkoulu-Anglican Sunday School 3.3. klo 12-13:30 Messu 3.3. klo 18-21 Tuomasmessu 6.3. klo 13-14:15 Seniorifoorumi: Pekka Simojoki-trubaduuri Jumalan armosta 6.3. klo 18 Tuhkakeskiviikon iltamessu-Evening Eucharist on Ash Wednesday 6.3. klo 19:30-21 Agricolamessu 7.3. klo 10-12 Perhekerho 10.3. klo 10-11:30 Anglikaanien messu-Sung Eucharist 10.3. klo 12 Anglikaanien pyhäkoulu-Anglican Sunday School 10.3. klo 12-13:30 Messu 10.3. klo 18-21 Tuomasmessu Suomenlinnan kirkko 27.2. klo 14-16 Keskiviikkokahvit Suomenlinnan kirkon kryptassa 28.2. klo 16-18 Isojen olkkari 3.3. klo 14-15:30 Messu 5.3. klo 14-17 Koululaisten olkkari 6.3. klo 14-16 Keskiviikkokahvit Suomenlinnan kirkon kryptassa 7.3. klo 16-18 Isojen olkkari 12.3. klo 14-17 Koululaisten olkkari Vanhakirkko 27.2. klo 08-08:30 Aamumessu 27.2. klo 14:30-15:30 Lasten kuorokerho ”Vanhan kirkon varpuset” 28.2. klo 16:30 Raamattupiiri Vanhan kirkon kryptassa 28.2. klo 18-19:30 Wannabe Singers -laulukoulukuoro 3.3. klo 10-11:30 Messu 5.3. klo 12-12:30 Päivämusiikkia 6.3. klo 08-08:30 Aamumessu 6.3. klo 14:30-15:30 Lasten kuorokerho ”Vanhan kirkon varpuset” 7.3. klo 16:30 Raamattupiiri 7.3. klo 18-19:30 Wannabe Singers -laulukoulukuoro 9.3. klo 10-11:30 Wannabe Singers -laulukoulukuoro 10.3. klo 10-11:30 Messu 12.3. klo 12-12:30 Päivämusiikkia Annankulma 27.2. klo 11-13 Annankulman avoin olohuone 28.2. klo 11-14 Annankulman avoin olohuone 28.2. klo 13 Annankulman lähetysiltapäivässä Yhteisvastuukeräyksestä 28.2. klo 18:15-19:30 Ohjausta hiljaiseen rukoukseen 1.3. klo 09-12 Annankulman avoin olohuone 6.3. klo 11-13 Annankulman avoin olohuone 7.3. klo 11-14 Annankulman avoin olohuone 7.3. klo 18:15-19:30 Ohjausta hiljaiseen rukoukseen 8.3. klo 09-12 Annankulman avoin olohuone Bulevardin sisäpihan kerhohuone 4.3. klo 14 Raamattupiiri 4.3. klo 18 Miesten raamattupiiri 11.3. klo 14 Raamattupiiri 11.3. klo 18 Miesten raamattupiiri Hyvän toivon kappeli 28.2. klo 17:30-18:30 Avoin meditaatio 3.3. klo 12-13:30 Messu 4.3. klo 09:30-13 Perhekerho ja olkkari 4.3. klo 13-15 Musamuorit 5.3. klo 09:30-13 Perhekerho ja olkkari 5.3. klo 13-14:30 Vauvakerho 5.3. klo 14-16 Kappelikahvila 5.3. klo 15-17 Kouluikäisten kokkikerho 7.3. klo 17:30-18:30 Avoin meditaatio 10.3. klo 12-13:30 Messu 11.3. klo 09:30-13 Perhekerho ja olkkari maanantaisin 11.3. klo 13-15 Musamuorit 12.3. klo 09:30-13 Perhekerho ja olkkari 12.3. klo 13-14:30 Vauvakerho 12.3. klo 14-16 Kappelikahvila 12.3. klo 15-17 Kouluikäisten kokkikerho Meritullin seurakuntatalo 28.2. klo 15-17 Perhekerho 4.3. klo 09:30-10:30 Seniorinaisten jumppa 4.3. klo 10:40-11:40 Seniorinaisten jumppa 7.3. klo 15-17 Perhekerho 11.3. klo 09:30-10:30 Seniorinaisten jumppa 11.3. klo 10:40-11:40 Seniorinaisten jumppa Helsingille tulossa vuoteen 2030 ulottuva taideja kulttuurivisio Yhteishaku alkoi 19. helmikuuta Caisa Kaikukatu 4 Tapahtumat • pe 1.3.2019 klo 19.00 ja la 2.3.2019 klo 19.00 Kallo Collective: Helga – life of a diva extraordinaire. Jenni Kallon sooloteokseen Miss Olga (2011) pohjautuva esitys käy läpi Helgan elämäntarinaa sanattomasti fyysisen ilmaisun, sirkuksen ja miimin keinoin. Liput 10/5 € (+mahd. toim.kulut) Näyttelyt • to 7.3.2019 – to 28.3.2019 Rosamaría Bolom: Ilo on lapsen oikeus oikeudet kaikille! Rosamaría Bolomin paperiveistoksia. Jatkoa sivulta 3 T aideja kulttuurivisiotyöryhmän puheenjohtajana toimii Helsingin kaupunginorkesterin intendentti Aleksi Malmberg. Työryhmän muut jäsenet ovat emeritusjohtaja, FM Leif Jakobsson (Svenska Kulturfonden), pääjohtaja Gita Kadambi (Suomen kansallisooppera ja -baletti), professori Elina Knihtilä (Teatterikorkeakoulu), suunnittelijaopettaja Emmi Komlosi (Helsingin Työväenopisto), koreografi ja taiteellinen johtaja Sonya Lindfors (Urbanapa), taiteilija, taiteen tohtori Teemu Mäki (Suomen taiteilijaseuran puheenjohtaja), toimitusjohtaja Eeka Mäkynen (Finnish Metal Events Oy), toimitusjohtaja Sara Norberg (Cinematic) sekä erityisasiantuntija Veli-Markus Tapio (Suomen kulttuurirahasto). – Tulevaisuus on kaupunkien, ja ensi vuosikymmenellä meillä on useita kysymyksiä kysyttävänä ja ratkottavana yhdessä. Tuleva työ tarjoaa tilaisuuden avata taiteen mahdollisuudet uuden kynnyksellä. Olen iloinen, että Helsinki tunnistaa taiteen ja kulttuurin painoarvon, työryhmän puheenjohtaja Aleksi Malmberg summaa taideja kulttuurivisiotyön merkityksen. Samalla perustettuun taideja kulttuurivisiotyön ohjausryhmään kaupungilla kuuluvat kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio (ohjausryhmän puheenjohtaja), kulttuurijohtaja Tuula Haavisto, yhteysjohtaja Sanna-Mari Jäntti, kaupunginsihteeri Leena Mickwitz ja erikoistutkija Pasi Saukkonen. Sekä ohjausryhmän että työryhmän sihteerinä toimii suunnittelija Ulla Laurio. Työryhmän ja ohjausryhmän toimikausi kestää 31.1.2020 saakka. Taideja kulttuurivisio on osa Helsingin kaupunkistrategiaa, josta päättäessään 27.9.2017 kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginvaltuutettu Jörn Donnerin toivomusponnen: ”Kaupunginvaltuusto edellyttää että kaupungin toimesta selvitetään mahdollisuutta pikaisesti perustaa laaja-alainen komitea joka luo visioita kulttuurin edistämiseen Helsingissä tähtäimenä tehdä kaupungista monimuotoiseen kulttuuriin tekemiseen ja tuottamiseen innostava ilmapiiri lähimmän kymmenvuotiskauden aikana.” Vuoden 2019 yhteishaun ajankohdat • Yhteishaku ammatilliseen ja lukiokoulutukseen: 19.2.– 12.3.2019. • Haku erityisenä opetuksena järjestettävään ammatilliseen koulutukseen: 13.3.–3.4. • Yhteishaku perusopetuksen jälkeisiin valmistaviin koulutuksiin: 21.5.-23.7.2019. – Helsinki takaa opiskelupaikan helsinkiläisille peruskoulunsa päättäville Jatkoa sivulta 3 H elsinki käynnistää syksyllä 2019 kokeilun, jossa se tukee taloudellisesti ensimmäistä opintovuottaan aloittavia toisen asteen opiskelijoita kaupungin ylläpitämissä lukioissa ja Stadin ammattija aikuisopistossa. Kokeilu kestää syyslukukauden ajan. Tuki koskee kouluista lainattavaa oppimateriaalia ja erilaisia kulttuurikäyntejä. Lisäksi opiskelijat saavat Helsingin sisäisen matkakortin. Haku Opintopolun kautta Yhteishaussa 19.2.– 12.3.2019 ovat mukana ammatilliset perustutkinnot ja lukiokoulutus. Yhteishaku on tarkoitettu perusopetuksensa päättäville sekä ilman tutkintoa oleville hakijoille. Koulutuksiin haetaan sähköisesti osoitteessa opintopolku.fi. Opintopolusta löytyvät myös tiedot haettavista koulutuksista ja oppilaitoksista sekä linkit oppilaitosten verkkosivuille. Jatkuvassa haussa voivat hakea kaikki, jotka haluavat hankkia ammatillisen tutkinnon tai kehittää ammatillista osaamistaan. Jatkuva haku Stadin ammattija aikuisopistoon Jos peruskoulun jälkeinen suunta ei ole vielä selvillä, Next Level -sivusto auttaa. Peruskoulujen opinto-ohjaajat tukevat päättöluokkalaisia koulutusvalintojen tekemisessä. Stadin ammattija aikuisopistoon hakevia palvelee hakutoimisto. Stadin ammattija aikuisopistossa uusia tutkintoja Stadin ammattija aikuisopisto tarjoaa yhteishaussa 27 perustutkintoa. Uutta ovat puhtausja kiinteistöpalvelualan perustutkinnon kotityöpalvelujen ja toimitilahuollon osaamisalat. Myös välinehuoltoalan perustutkintoon voi nyt hakea yhteishaussa. Urheilijoille Stadin ammattija aikuisopisto on oiva opinahjo, sillä urheilu-uran voi luontevasti yhdistää ammatillisiin opintoihin. Lue lisää Stadin ammattija aikuisopisto on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä. Se tarjoaa mahdollisuuden opiskella yli 50 ammattiin 15 toimipaikassa ympäri Helsinkiä. Kaikissa kaupungin lukioissa voi painottaa opintoja Helsingin lukiotarjonta on runsas. Kaupungin ylläpitämiä lukiota on 15. Näistä kolme on ruotsinkielistä ja yksi aikuislukio. Kaikissa kaupungin lukiossa opiskelija voi painottaa opintojaan. Opiskelijat voivat myös valita kursseja lukiokampusten ja kaupungin lukioiden yhteiseltä opintotarjottimelta. Kaupungin suomenkieliset lukiot muodostavat kolme kampusta, joista kuhunkin kuuluu neljä lukiota. Helsinki käynnistää syksyllä 2019 kokeilun, jossa se tukee taloudellisesti ensimmäistä opintovuottaan aloittavia toisen asteen opiskelijoita kaupungin ylläpitämissä lukioissa ja Stadin ammattija aikuisopistossa.
8 Viikot 9-10/2019 • Nro 4 Legendaarinen Palace palaa Michelin-ravintolaksi Vastaanottaja maksaa postimaksun Lehden tilaaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Tilaan Karprint Oy Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari n Antiikki ja Taide 6 nroa 43,00 n Ase ja Erä 8 nroa 71,00 n Hevosmaailma 6 nroa 48,00 n Kiinteistö ja Energia 8 nroa 71,00 n Kissafani 6 nroa 48,00 n Luontaisterveys 10 nroa 78,00 n Meidän Koira 6 nroa 43,00 n Senioriterveys 8 nroa 59,00 n Sielunpeili 6 nroa 49,00 n Talomestari 6 nroa 42,00 (Määräaikainen tilaus.) 1/2019 • 9,10 € ENTISÖINTI n KERÄILY n KÄDENTAIDOT n ARJEN HISTORIA Peltisepästä suunnittelijaksi PAAVO TYNELL Mahtipontinen barokki Kultaa ja kulisseja Surrealismin johtohahmo RENÉ MARGRITTE Piruja ja enkeleitä HUGO SIMBERG Keräilijöiden kuningas EERO LEHTINEN Helena Tynellin SUOSITUT AURINKOPULLOT Jäljet lumessa – kenkänäyttely Tampereella Valaisin liki 400 000 euroa 1 – 2019 8,10 Metsästys ja susipolitiikka vihreän aatteen hampaissa 40 vuotta pienpetoja saaliiksi ”Näädän metkut tunnettava” Kysyntä kasvaa Riekkojahteja turisteille Suomen laajin alue Poliisista erätarkastajaksi Vahvaviettinen terrieri paras apu luolapyynnissä Tammikuinen hirvenmetsästys jäi vähäiseksi 1/19 7,00 RUOKA JA PAKSU TURKKI lämmittävät paukkupakkasilla Oma kypärä mukaan ja alkeistunnille Ratsastajan hyvä kunto edistää hevosen hyvinvointia Tärkeä tamma löytyi sattumalta on voittanut ”Skjóna on elämäni hevonen” EDESSÄ IHANA HEVOSKESÄ Hyvä ajelureki liikkuu kuin vene laineilla eri vuosikymmenellä 7Markku Hietanen Pakkasella kannattaa suosia kerrospukeutumista ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 1/2019 – 7,90€ Lumikenkäily 60 % kävelyä tehokkaampaa Kansanedustaja Pekka Puskan rohkea avaus: Perinnehoidot täydentämään julkista terveydenhoitoa MS-taudin voittanut Olli Posti kehottaa Lisää vihreää ruokavalioon vaikka tahdonvoimalla Niskaseisonta onnistuu yhä 82-vuotias Arvo on joogannut 58 vuotta perustuu luonnolliseen solukuolemaan Poimi mieleisesi: Kevään kurssit ja tapahtumat Rasvan poisto KYLMÄLLÄ – Elämän ei tarvitse olla harmaata, on myös lupa loistaa Ihminen tavattavissa -mentor Maria Frankenhaeuser: Lemp eä JOOG AHAR JOITU S avaa kehon ja miele n Pientaloasukkaan erikoislehti NRO 6/2018 7,20€ inspiraatiota luonnosta Terassilasittaja Lumon kasvaa ja kansainvälistyy Ilma-vesilämpöpumppu vaihtoehto maalämmölle etenkin etelässä Modernit puulattiat ihastuttavat Puulattia on helppohoitoinen ja miellyttävä jalalle Epäsuora valaistus kiinnostaa Sisäportaat ovat kodin sisustuselementti Kodikasta ja lämmintä tunnelmaa keittiöön KYLPYHUONE tuo luksusta arkeen Sisustukseen Sielun peili Kun kehityn ihmisenä, kehityn Jumalana 1/2019 7,90 Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti UUSIA JUTTUSARJOJA! Oma rauha hoitaa energiakrapulan Hevosterapiasta itsevarmuutta Ohjat omiin käsiin! HENNA PELTONEN: Imen toisten ihmisten ahdistuneita energioita Kalevalan naiset * rohkeita * sitkeitä * muuntautuvia Trendihoitoa saa nyt Suomessa Rakkauden rohdot Eroottista elinvoimaa kasveista "Salkkarien Paula" JOHANNA NURMIMAA henkisillä poluilla Kambossa hoitaa viidakon puusammakon erite Kiinteistö Nro 8/2018 | 6,70 & energia Elinkeinoelämä hiilineutraaliuden veturiksi Tiloja lähes 800 toimijalle Marian entiseen sairaalaan Euroopan suurin startup-keskittymä Rakenteilla lähes 10 000 uutta asuntoa Uudet kaupunginosat kasvattavat Helsinkiä Hukkakulutus kuriin Espoolainen taloyhtiö uusi lämmitysjärjestelmän Aalto-yliopisto tutkii: Kaukolämpöä voi tuottaa ilman fossiilisia polttoaineita Uusloftissa asukas itse suunnittelijana Biohiili ilmastoystävällinen energiaratkaisu KOIRA Meidän 1/2019 7,00 RO TU ES ITT ELYSS Ä BERNINP AIM EN KO IR A Idols-tähden ihana porokoira Nalle Laviinikoirat etsivät lumivyöryyn hautautuneita Suomalaisauttajat Espanjan tarhoilla PENNULLE sopivaa ravintoa RODUN ja IÄN mukaan Labradori edelleen suosituin Ottaisinko koiran sijoitukseen? 1/2019 7,30 Laulaja Kaija Pohjola selätti ärhäkän syövän: Kuolemanpelosta kiitollisuuteen vähentää terveitä elinvuosia Riittävä ja kunnollinen uni tärkeää painonhallinnassa Mustasukkaisille itsehoitoohjelma netissä Nivelrikon kanssa pärjää, kun pitää kunnostaan huolta Syrjäyttääkö älytekniikan kehitys seniorit? DIGITALISAATIO HUOLESTUTTAA kulttuurimatkalle! Lähde Kohonnut verenpaine HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 7,10 1/2019 • 7,10 KISSAMAAILMAN UUTUUS MARGUERITE PUOLIKSI VILLIKISSA Reissukissa Willow kiertää Australiaa Amsterdamin kissalaiva vetää turisteja todellinen somejulkkis Sijaiskodista omaan kotiin RAGDOLL edelleen suosituin Herra Pörri Hae lehtipisteestä tai tilaa kotiinkannettuna. Talven lämmin lukupaketti! Voit tehdä tilauksen myös verkossa www.karprint.fi Korkeasaari on Suomen paras koko perheen vapaa-ajan kohde K orkeasaari on Taloustutkimus Oy:n tutkimuksen mukaan jälleen parhaiten koko perheelle sopiva vapaa-ajan kohde. Korkeasaari on pitänyt ykkössijaa koko perheen kohteena jo vuosia ja tänä vuonna arvosana parani entisestään. Korkeasaari sai tutkimuksessa kiitosta hintatasostaan, sijainnistaan ja monipuolisuudestaan. Verrattuna muihin tutkittuihin vapaa-ajankeskuksiin mielikuva hintatasosta on myönteinen. Koulunumeroin arvioituna Korkeasaari sai yleisarvosanan 8,25, joka oikeutti jaettuun kolmanteen sijaan ja ylitti selvästi vapaa-ajan keskusten keskiarvon 7,92. Erityisen ilahduttavaa on, että vastaajista ne, jotka olivat vierailleet Korkeasaaressa viime vuoden aikana, antoivat yleisarvosanaksi vielä paremman, 8,61. Yhä useampi myös suosittelisi Korkeasaarta ystävilleen. Viime vuosina tehdyt uudistukset on siis huomattu, ja ne ovat oikean suuntaisia. Korkeasaaren ensimmäisenä säätiöitymisvuonna näkyvimmät uudistukset olivat uudet leikkialueet, uusi ilvestarha ja uuden lajin, alppimurmelin, saapuminen yhdelle eläintarhan keskeisimmistä paikoista. Kulkuyhteydet parantuivat Kalasatamaan avautuneen Redi-kauppakeskuksen ja uusien julkisen liikenteen yhteyksien myötä. Eläintarhan kehitystyö on pitkäjänteistä ja jatkuvaa. Vuonna 2019 Korkeasaaren eläintarha täyttää 130 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi eläintarhaan tulee 13 uutta lajia. Tammikuussa uusista lajeista ensimmäisenä esiteltiin namunuolimyrkkysammakko, jonka ihosta on eristetty voimakas kipulääke. Uudet lajit kertovat osaltaan Korkeasaaren vahvinta viestiä: luonnon monimuotoisuus on rikkautta, jonka säilyttäminen on tärkeää. Taloustutkimus Oy:n vuosittain tekemään Vapaa-ajankohteiden yrityskuvaa selvittäneeseen tutkimukseen vastasi 3 100 iältään 15–79-vuotiasta suomalaista ympäri maan. Tutkimuksessa oli mukana 29 vapaa-ajankeskusta ja tiedonkeruu suoritettiin loka-marraskuussa 2018. Korkeasaaren lipunmyynti ja kahvio ovat avoinna ympäri vuoden. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Kimmo Brandt Yksi vuoden 2018 uudistuksista oli uusi ilvestarha. Kuva: Korkeasaaren eläintarha / Mari Lehmonen Palacen uudistetuista tiloista on näkymä Helsingin Etelärantaan. Kuva: Maru Lemmetty H elsingin Etelärannassa sijaitseva Ravintola Palace sai Michelin-tähden tänään maanantaina Århusissa pidetyssä tilaisuudessa. Tähdet myönnetään niille ravintoloille ja keittiöpäälliköille, jotka edustavat poikkeuksellisen tasokasta ruokaa ja ruoan laatua. Kaikkien aikojen ensimmäinen suomalainen Michelin-tähden ravintola, Ravintola Palace, palasi Michelin-ravintoloiden joukkoon, kun maailman tunnetuimpiin lukeutuva ravintolaopas Guide Michelin myönsi tänään tähdet valituille Pohjoismaisille ravintoloille. Pitkän tauon ja laajan remontin jälkeen marraskuussa 2017 uudelleen avatun Ravintola Palacen tavoitteena on
9 Nro 4 • Viikot 9-10/2019 Tarjous voimassa 1.2.–31.5.2019 Isännöitsijä kaipaatko mukavampaa työpaikkaa Taloyhtiön hallitus tarvitsetteko parempaa isännöintiä Hieman erilaista isännöintiä Snellmaninkatu 15, 00170 Helsinki www.kruununisannointi.fi Helsingin vuoden 2018 kulttuuriteko -palkinto myönnettiin Sanat haltuun -projektille Legendaarinen Palace palaa Michelin-ravintolaksi S anat haltuun -projektissa nuoria innostetaan lukemaan rap-lyriikan avustuksella. Tavoitteena on tunnistaa nuorten lukutaidon ongelmat ja löytää äidinkielen opiskeluun uusia opetusmetodeja. Projektissa työskentelevät Aleksis Salusjärvi, Mikko Sarjanen ja Hanna Markkanen ja sen taustatukena toimii Lukukeskus. – Hankkeemme haluaa herättää keskustelua ja nostaa tietoisuutta nuorten lukutaito-ongelmista sekä lisätä ymmärrystä siitä, millaisia vaikutuksia lukutaitovaikeuksilla on nuoren elämään, kertoo Aleksis Salusjärvi. – Tavoite on saada etenkin nuoret miehet innostumaan lukemisesta hyvän lukutaidon saavuttamiseksi, hän jatkaa. Palkitsemisperusteissa todetaan Sanat haltuun -projektin tehneen ainutlaatuista työtä lukutaidon parantamiseksi niin ammattia opiskelevien, vankien kuin erityisja sairaalakouluissa opiskelevien nuorten keskuudessa. – Projekti on ollut merkityksellinen ja vaikutuksia omaava, syrjäytymistä estävä hanke, jossa yhdistyy monien toimijoiden asiantuntemus opettajista, tutkijoista räppäreihin, riimittelijöihin ja musiikintekijöihin, perustelee palkitsemista kulttuurijohtaja Tuula Haavisto. Kunniaa ja mainetta kiertävälle elokuvateatterille ja valotaiteelle Kunniamaininnan saivat uusia avauksia tehneet Pop Up Kino ja valotaideryhmä Reflektor. Pop Up –kinon ajatuksena on tarjota erityisiä, matalan kynnyksen elokuvienkatselupuitteita kaikille kaupunkilaisille yllättävissä, merkityksellisissä ja kaikkien tavoitettavissa olevissa paikoissa. Reflektor-ryhmä on puolestaan Kööpenhaminassa vuosina 2016–2017 järjestetyn Reflektor-festivaalin sisarfestivaali ja merkittävä lisä kotimaiselle valotaidekentälle, jonka kautta katsotaan avautuvan mahdollisuus kansainväliseen kuratointija tuotantoyhteistyöhön. Helsingin vuoden kulttuuriteko -palkinnon jakaa vuosittain Helsingin kaupungin kulttuurija vapaa-aikalautakunnan kulttuurija kirjastojaosto. Ehdotukset palkittavista tekevät aiempina vuosina palkitut. Pölypunkit elävät edelleen suomalaisten sängyissä A llergia-, ihoja astmaliitto selvitti, ovatko pölypunkit kuolleet sukupuuttoon. Lääkärit kohtaavat pölypunkkeihin liitettävää oireilua, vaikka pölypunkkien on arveltu kadonneen nykyasunnoita lähes kokonaan. Selvitys osoitti, että pölypunkit elävät edelleen suomalaisten sängyissä. Löytöretkellä suomalaisissa kodeissa Allergia-, ihoja astmaliiton tutkimusyksikkö Etelä-Karjalan Allergiaja ympäristöinstituutin punkkitutkijat tutkivat viime syksynä 64 kotia Helsingin ja Turun ympäristössä sekä Etelä-Karjalassa. Kotien joukossa oli puutaloja ja kerrostalohuoneistoja, useimmat kaupungissa ja muutama maaseudullakin, oli vanhaa ja uudempaa patjaa, lemmikkikoteja, perheellisiä ja perheettömiä talouksia. Kolmella neljästä tutkimukseen osallistujasta oli todettu allergia, astma tai atooppinen ihottuma. Näytteet kerättiin imuroimalla sänkyjen sijauspatjoja. Patjoista pöly imeytyi pölynimuriin kiinnitetyn keräyssuulakkeen kautta filtteriputkiloon. Näyteputkilot tutkittiin Allergeenilaboratoriossa, missä niiden sisältö analysoitiin ELISA-menetelmällä. Pölypunkkiallergeeneja löytyi useimmista kodeista Tulokset yllättivät. Punkkipitoisuudet jäivät kuitenkin kauas terveyshaitan riskirajoista. Suurinkin mitattu määrä, yksi mikrogramma allergeenia pölygrammassa, jäi puoleen herkistymisrajasta. Akuuttiin oireiluun allergeeneja tarvittaisiin tutkimuksen huippupitoisuuteen verraten kymmenkertaisesti. Punkeiksi muunnettuina se vastaisi viittäsataa yksilöä pölygrammassa. Pölypunkit ja terveyshaitat eivät myöskään osallistujien omien kokemusten mukaan yhdistyneet. Joka kymmenennellä oli testeissä todettu pölypunkkiallergia, mutta heistä kukaan ei kuvannut vuoteeseen liittyvää oireilua kuten nuhaa tai silmien kutinaa. Sänkyjen siivoustalkoisiin ei huonepölypunkkien takia tarvitse siis yleensä ryhtyä. Poikkeukset ovat kuitenkin mahdollisia. Varsinkin näkyvästi kosteusvaurioituneista rakennuksista saattaa huonepölypunkkien lisäksi tai niiden sijasta löytyä yhtä lailla oireilua aiheuttavia varastopunkkeja. Ravintola Palacen tavoitteena on ollut alusta alkaen korkeatasoinen laatu. Kuva: Palace Palacen uudistetuista tiloista on näkymä Helsingin Etelärantaan. Kuva: Maru Lemmetty Ravintola Palacelle myönnettiin 18.2.2019 Michelin-tähti. Kuva: Palace Palacen keittiötä johtaa kokkien kokiksi kutsuttu Eero Vottonen. Kuva: Palace ollut alusta alkaen korkeatasoinen laatu. Sen keittiötä johtaa yksi maamme arvostetuimmista keittiöpäälliköistä, kokkien kokiksi kutsuttu Eero Vottonen. – Tuntuu mahtavalta, että kaikkeen tekemiseemme ladattu iso intohimo on havaittu myös Suomen rajojen ulkopuolella. Olen tästä tunnustuksesta todella iloinen, sanoo Vottonen. Samaan aikaan Vottonen korostaa tiimityön merkitystä. Hän on alusta alkaen halunnut, että Palacella on keskeinen rooli myös uusien kokkilupausten kouluttamisessa. – Tällaisilla palkinnoilla on myös tästä näkökulmasta tärkeä merkitys. Nuoret kokit näkevät, että kovalla työllä voi päästä maailman huipulle, jatkaa Vottonen. 35-vuotias Vottonen on jo ehtinyt luoda pitkän uran. Hän on voittanut Vuoden Kokki -kilpailun, kultaa Maailman keittiömestariliiton Global Chef Challenge -kilpailussa ja Suomen Gastronomian Akatemian Kokkien Kokki -palkinnon. Maailman arvostetuimmassa kokkien kilpailussa, Bocuse d’Orissa, Vottonen edusti Suomea kilpailukaudella 2016–2017. Ravintoloiden tähtiluokitus tuli osaksi Michelin-opasta 1930-luvulla. Suomen ensimmäinen Michelin-tähti myönnettiin Palace Gourmet -ravintolalle vuonna 1987. Eero Mäkelän luotsaamalla ravintolalla oli tähti vuosina 1987– 1989. – On hienoa olla jatkamassa Eero Mäkelän aloittamaa työtä. Luulen, että Suomesta ei löydy kokkia, joka ei arvostaisi Mäkelää, toteaa Vottonen.
10 Viikot 9-10/2019 • Nro 4 Kulttuuri Risto Kolanen: Keskitalven kulttuurikierros Kiinalaista uutta vuotta vietettiin Kansalaistorilla, Oodissa ja Töölönlahdella. Kuva on Kiinan keskuskonservatorion tanssista Feenikslintu levittää siipensä. Kuva: Raimo Granberg. Salla Korja-Paloniemi ja Samuli Nordberg esittävät Tsuumin tanssiduetossa Vintti kauniin parisuhdedraaman matkasta, jota kuljetaan. Kuva: Katarina Makvits. Anna-Maija Terävä (vas.) ja Nina Viitamäki ovat mainion “absurdeja ja rohkeita” tanssijoita Annantalolla. Kuva: Laura Salonen. Minna Tervamäki (vas.) ja Emmi Pennanen näyttävät, miten balettikoulutuksen saaneet näyttelijät menevät improtangoa. Taustalla Anu Keski-Saari sellossa. Kuva: Martin Heslop. Tatu Mönttisen dokumenttiteatteri Korjaamolla kuvittelee, mitä maailman paras mäkihyppääjä sanoisi urheilu-uransa jälkeisestä elämästä. Yllättävä kuolema syventää ajankohtaisuutta. Kuva: Seppo Honkonen. ? Taideyliopiston vaalitentti ”Taide tekee tulevaisuuden” järjestetään 26.2. klo 17–19.30 kaupunkikeskus Sofia Future Farmin Teesalongissa, Sofiankatu 4 C, Torikortteleissa. Tervetuloa kiinalaiseen Sian vuoteen Kiinalaista uuttavuotta juhlittiin Helsingissä jo 13. kertaa. Juhlat olivat nyt Kansalaistorilla ja uudessa keskustakirjasto Oodissa. Tila on avarampi kuin aiempi Keskuskadun ympäristö. Helsingin ja Pekingin kaupunkien yhdessä isännöimä kiinalaisen uudenvuoden juhla tuo iloa ja elämää talviseen kaupunkiin. Ulkoilmajuhlassa koimme värikkäitä leijonaja lohikäärmetansseja sekä monipuolista uudenvuoden ohjelmaa suomalaisten ja kiinalaisten taiteilijaryhmien esittämänä. Meilahden koulun Kiina-Suomi-oppilaat esittivät lohikäärmetanssia, Kiinan keskuskonservatorio ”Jasmiinin kukan”, Sian vuoden tervehdyksen Korkeasaaresta. Liehuvat voitonliput olivat komeita Pekingin tanssiakatemian ”Lotus Leijonatanssissa”. Pormestari Jan Vapaavuori ja hänen pekingiläinen kollegansa Chen Jining pitivät Uudenvuoden puheen. Visuaalisesti kaunein esitys oli Kiinan keskuskonservatorion ”Feenikslintu levittää siipensä”, jossa tanssijat näkyivät sekä elävänä että taustakuvassa. Beifang Kun Opera Theatren esitti katkelman oopperasta ”Pionipaviljonki”. Ohjelma huipentui jälleen näyttävään ilotulitukseen Töölönlahdella. Parisuhdetta tanssin keinoin Paljon kiertävän Tanssiteatteri Tsuumin viehättävä yhteisnäytös ”Duettojen ilta” oli uudistettu uudistettu Malmitalolle. Hyvin kiinnostava oli aikaa ja parisuhdetta pohdiskeleva Vintti–teos. Matti Paloniemi vastaa koreografiasta, tanssijoina taitavat Salla Korja-Paloniemi ja Samuli Nordberg. Teos kertoo parisuhdedraamasta ja matkasta, jota kuljetaan. – Kun hän on minun kanssani, hän ei ole kenenkään muun kanssa. Mies ja nainen kulkevat yhdessä matkaa, päällystakit päällä asemalaiturin lähdön tunnelmissa. Tanssi on kaunista, miestä ja naista yhdistävää ja erottavaakin ajan kuluessa. Vintti on hienostunut ja visuaalinen tanssiteos, jossa matkalaukuilla ja niiden sisällöllä on tärkeä merkitys. Esityksessä on paljon elementtejä ja ilmaisumuotoja: yhdistetään nykytanssia, tanssiteatteria, kansantanssia. Kaunista ja ihanaa musiikkia. Tanssijat ovat läsnä, välillä eivät. Vintti kertoo intohimosta elämään. Toinen esitys, ”Mies ja nainen” oli nimensä mukaisesti demonstraatioita perusasioista. Osaavat tsuumilaiset Reetta-Kaisa Iles ja Tuomas Juntunen tekevät hyvin fyysisen, hengästyttävän esityksen. Improvisaatio ei ihan onnistunut. Alkusysäyksen on antanut Ilesin isovanhempien sota-aikainen kirjeenvaihto, jota nainen lukee ääneen. Lopussa valtavia kirjerypästä heitellään kädestä toiseen. En pitänyt eleestä. Absurdi ja rohkea hetken tanssi Hetken koreografiaan perustuva ”Duo Bold Absurdium” esiintyi Annantalolla helmikuulla, aiemmin Hetki-festivaalilla Ylioppilasteatterissa ja Annantalolla työprosessina vuosi sitten. Tanssitaiteilijat Anna-Maija Terävä ja Nina Viitamäki halusivat toteuttamaa vuosien haaveen tehdä töitä yhdessä. Teoksen ohjaajaksi he kutsuivat suomalaisen modernin tanssin kokeneen opettajan Soile Lahdenperän. Duo Bold Absurdium on tanssi-improvisaatioon perustuva teos, jonka esityskerrat ovat aina uusia, rohkeita ja absurdeja matkoja yleisön kanssa. Teos on huumorin ja vakavuuden omituinen liittouma. Se on hirveän hauska ja hirveän surullinen. Näin esityksen iltana, jossa suurin osa katsojista oli nuoria erityisoppilaita. He eläytyivät tanssin absurdiin maailmaan spontaanisi koko ajan liikkeitä ja tapahtumia puheilla kommentoiden. Kysyin yleisökeskustelussa tekijöiltä, miltä näin eloisan ja vapautuneen yleisön äänet tuntuivat? Yllättävän vähän vaikutti, ääni vain tulee osaksi hiljaista esitystä. He keskittyvät omaan hetken koreografiaan, jossa ei koskaan tiedä, millainen esityksestä tulee. Puhekommenteissa tanssin lomassa ei juuri ollut konkreettista maailmaa. Vain ”Kulosaaren silta” toistui pari kertaa. Improtango on sosiaalinen tanssi Musikkitalon Black Boxissa koettiin tangoduettojen huippusuorituksia. Ensimmäinen Improtango-tanssifestivaali oli Helsingissä ja Espoossa. Se huipentui ”TangoNyky”-duettoiltaan, jonne oli kutsuttu tanssin neljä eturivin taiteilijaa Minna Tervamäki, Katja Koukkula, Jarkko Lehmus ja Elina Pirinen pareineen. Improtango on koreografipari Minna Tuovisen ja Martin Heslopin pitkään kehittämä ja jalostama tanssikieli, joka on helposti lähestyttävä ja jossa kuka tahansa pääsee kokemaan tangon hurmosta harjoitusten avulla. Juuret ovat argentiinalaisessa tangossa, joka syntyi kaduilla ja baareissa. TangoNyky -duettoilta tarjosi uudenlaisia ja omaperäisiä tulkintoja tangosta. Koukkula ja Jaakko Toivonen tanssivat tuolien ympärillä, hyppien arjesta juhlaan. Tervamäki ja Emmi Pennanen tanssivat klassisemman tangon, baletin ja paritanssin rajapinnalla. Pirinen ja Karolina Ginman hassuttelivat esityksensä muurin ylitse yleisön joukkoon. Ohjelma päättyi Tuovisen ja Heslopin Improtango-tuntiin, johon halukkaat saivat osallistua. Musiikista vastasi Käpylän kanttori, bandoneon-mestari Mikko Helenius trioineen, johon kuuluvat Hannu Rantanen kontrabassossa ja Anu Keski-Saari sellossa. Fifty-sixty mahikset pitää tästä – Tiedät nimen. Tiedät lööpit. Tunnetko ihmisen niiden takana? Korjaamon Kulmasalissa näimme videolta, kun Ylen tutut urheiluselostajat tunnelmoivat 18-vuotiaan Matti Nykäsen kahta MM-kisahyppyä 1982 täyssumuun Holmenkollenin suurmäessä. Ratkaiseva hyppy keskeytyy videolla; onko Nykänen hävinnyt sumuun? Tatu Mönttinen sai pari vuotta sitten – humalaiselta kaverilta – idean tehdä monologiesitys Suomen uudemman ajan urheilusankarista, kuuden avioliiton miehestä, jonka yksityiselämää olemme saaneet seurata urheilu-uran jälkeen. Näyttelijä on selvästi innostunut aiheestaan ja esitti monologin hyvin intensiivisesti, itsestään kaiken antaen ja kaikella kunnioituksella sankaria kohtaan. Kuolema teki aiheen ajankohtaisemmaksi. ”Hyppy sumuun” on kiinnostava yritys katsoa ihmiseen lööppien takana. Mönttinen yritti saada Nykäsen haastattelun mukaan, mutta lopulta se ei onnistunut. Haastatteluja tekstissä ja nauhalla on silti paljon. Matti Nykäsestä on kirjoitettu puolen tusinaa kirjaa ja tehty lukemattomia lehtija tv-haastatteluja. Dokumenttiteatterin esitys kuvittelee, mitä mäkihyppääjä sanoisi urheilu-uransa jälkeisestä elämästä, vaimoista, strippibaarien tanssista ja play back -laulusta, masennuksesta ja suhteesta alkoholiin. Sen ”melkein kaikki repliikit ovat oikeasti sanottuja”. Uskon uusintoja tulevan. Estradi on vapaa uusille ilveksille Käpylässä Sampsantiellä toimiva nuorisoteatteri uudistuu mielenkiintoisesti 19 uuden jäsenen voimin. Ilves-teatterin uusien jäsenten produktio on kolmen ohjaajan kappaleista koostuva yhteisteos, ”Estradi”. Kappaleita on kol
11 Nro 4 • Viikot 9-10/2019 Kulttuuri Punanenät ja Talvisirkus hurmaavat Hurjaruuthin yleisön ? Tanssiteatteri Hurjaruuthin lähes 40-vuotisen perinteen mukaisesti esitykset tehdään todellisella kunnianhimolla ja kunnolla. Yleisöä on paljon. Perustaja Arja Pettersson jää pitkän, vaikuttavan johtovastuun (1981-) jälkeen eläkkeelle. Liisa Korpiniitty, taiteilija Liisa Risu seuraa. ”Pinokkio” oli 2018 monesti loppuunmyyty Kaapelitehtaalla. Eikä ihme. Tulkinta pyyhki ”pölyt pois klassikosta”. Italialaisen Carlo Collodinin 1800-luvun satu kertoo köyhän nukentekijän Geppetton ja hänen poikansa, eläväksi muuttuvan puu-nuken seikkailuista. Meksikolainen Gabriela Muñoz esitti, naisena poikkeavasti, nukentekijää. Monien sorminäppäryysja ilveilyesitysten taitaja Sampo Kurppa oli huumaavan hyvä Pinokkio. Kristiina Tammisalo esitti liikunnallisen vahvasti kolmatta osaa. Modernisoinnissa klassikkotarina herää eloon klovnerian, fyysisen teatterin ja musiikin keinoin. Monitaituri Sanna Silvennoinen ohjasi, Otto Eskelinen vastasi musiikista. Vuodenvaihteen perinteinen Talvisirkus uudistui Kaapelin Pannuhalliin voimakkaasti, huumorilla ja pinkinsekaisella sukupuoliasenteiden tuuletuksella Sanna Silvennoisen ohjauksessa. Talvisirkuksessa rakastuttiin kolmen kuukauden ajan päätä pahkaa, hukuttiin kyynelten mereen ja klovni Hanna Terävän esittämän Cupidon lähettäminen nuolien osumiin. Käsikirjoituksen tekivät ohjaaja, visualisti Mirkka Nyrhinen ja valosuunnittelija Juho Rahijärvi. Koreografian tekivät kokeneet Katja Koukkula ja Jussi Väänänen. ”Talvisirkus Rakkaus” kattoi romanttisen sateenkaari-illallisen, jonka toiseksi osapuoleksi mainio klovni Tomeu Amer haki miehen yleisöstä. Klovneriaa, jongleerausta, tanssia ja taikuutta, rakkauden akrobatiaa oli yhdessä paketissa niin aikuisille kuin lapsille. Nykysirkusesitys lumosi kekseliäisyydellään ja visuaalisuudellaan. Livemusiikista vastasi monipuolinen sirkusorkesteri Peloton. Espanjassa klovnerialla on pitkät perinteet. Palkitun katalonialaisen klovnin Pepa Planan ”l´Atzar” esityksessä kohtalo puuttuu peliin ja hän löytää odottamatonta, mm. lapsen itkun kehdossa . Plana sai yleisön ennakoimaan repliikkejään taitavasti. Mutta ehkä silti pidin enemmän madridilaisesta Mireia Miraclesta, jonka ”Rojo” oli visuaalisesti kaunis ja ilmava klovneria. Matkalaukut olivat lattialla pölyttyneinä, täynnä unelmia. Hyvin runollinen esitys yhdistää herkkää tanssia ja hauskaa klovneriaa. Klovni houkutti kolme miestä lavalle leikkimään kanssaan, mutta vähän jäykkää aikuisten meno oli. Parhaiten hän onnistui lasten kanssa. Kaikkein hulvattomin Punainen helmi -osuus on aina Naisklovni-iltamat. Helmi Camus ja Maija Kauhanen muodostivat ”Duo Pimperot”, joka lauloi aivan räävittömiä kansanrunopohjaisia sukupuolilauluja. Taina Mäki-Iso oli tällä kertaa ”Bunny T” papin liperit kaulassa. Hanna Terävä antoi näytteen ”Naku-klovni” kantaesityksestään. Mutta illan ehdoton kuningatar oli jälleen ”Ilmi”, Iika Hartikaisen Ohukaismainen, surullisen hahmon ritari, joka yrittää aloittaa viulunsoittoa, mutta nuottitelineet ja muut tekevät koko ajan tenän. Vähäeleisyys on huipussaan. PS. Edellisen numeron 1. kuvatekstissä Mimie Mooressa vaikuttavat Elina Brooks ja Saana Trygg oli nimetty väärään järjestykseen Salla Markkasen ympärillä. Pahoittelen. Madridilaisen Mireia Miraclen Rojo oli visuaalisesti kaunis ja ilmava klovneria Punainen helmi -festivaalilla. Kuva: Arles Iglesias. Talvisirkus oli jälleen lapsiperheiden paratiisi Kaapelin Pannuhallissa. Etualalla jonglööri Wes Peden, taaempana Matti Koskela. Kuva: Uupi Tirronen. Pinokkio-klassikkosatu herää eloon klovnerian, fyysisen teatterin ja musiikin keinoin. Kuvassa Sampo Kurppa ja Gabriela Muñoz Hurjaruuthissa. Kuva: Jouni Ihalainen. me, esityspätkiä neljä. Pisin on perusilvesläisen Minne Mäen ohjaama ”Kuoronjohtajan päivä”, osa 1 ja 2. – Olen pelännyt hiljaisia ihmisjoukkoja jo kauan ennen kuin tiesin, että saattaisin harjoitella pitkään seistäkseni sellaisen edessä. Kuoronjohtaja ei meinaa saada apaattisen oloista kuoroaan ensin liikkeelle. Kun hän lopulta onnistuu, ryhmästä kuoriutuu omia soolonumeroitaan tekeviä yksilöitä. Yksi poika ryömii eteeni eturivissä ja sanoo hiljaa, että on tänään niin vetämättömässä vireessä, ettei saa mitään aikaiseksi. Hauskin kappale on Isa Ala-Nissilän ohjaama ”muot(t)i”, joka on parodia Tositeeveen pudotuskisoista. Toinen tosiaan räikeämmin pukeutuneet muotikilpailijat ovat armottoman tuomariston edessä ja kuulevat kohtalonsa. Se, joka putoaa, synnyttää kapinan tuomareiden ylivaltaa vastaan kameroiden edessä. Hallitut ja hallitsijat vaihtavat roolejaan. Ihminen yhteiskunnan jälkeen ”Lauluja Tyhjästä Maasta” oli Teatteri Toivon kunnianhimoinen näytelmä, joka tutki ihmisluontoa yhteiskunnan jälkeen. Mitä jää jäljelle, kun aiempi, yhteinen turvallisuus korvataan yksinäisyydellä ja toivo hiljaisuudella? Prologissa viruspandemia iskee maailmaan – ja Suomeen. Helsingistä paetaan kauas pohjoisen metsiin. Näytelmä tapahtuu varsinaisesti aikana, jolloin on kulunut 15 vuotta siitä, kun viruspandemia tuhosi lähes koko ihmiskunnan. Kun päähenkilön rakastettu kuolee, hän lähtee kulkemaan eristäytyneestä turvapaikastaan kohti etelää. Matkalla hän kohtaa ihmisiä, joita yhdistää yksi asia, päämäärättömyys. Onko elämällä enää mitään merkitystä ja voiko kuolleesta maailmasta löytyä enää lohtua?. Sara Salmenmäen ja Ville Haikolan ohjaus saa laajasta esiintyjäryhmästä irti mainioita persoonia ja vahvaa tunnelmaa. Ehkä matkanlopun tappamiset ja ryhmän hajoaminen ei ihan toiminut. Ison näyttelijäjoukon lisäksi produktiossa on mukana paljon avustavia henkilöitä, joiden krediitit on tarkkaan kirjattu esitteeseen. Runolauluterveisiä Aurajoen varrelta Kaikki he runoja kirjoittivat ja siivet lauluille antoi Aurajoki. Elina Partanen ja Dick Holmström ovat uudempia jäseniä Kaj Chydeniuksen Laulustudiossa. Uudessa Chydenius-ohjelmassa he toivat Itäkeskuksen Stoaan vanhan turkulaisen runoperinteen kauneimpia kukkia. Siellä on vaikuttanut Henrik Gabriel Porthanista lähtien hulppea kaarti. Säveltäjä sutkautti, että ranskalaiset saivat vallankumouksen, suomalaiset Porthanin! Mukana oli ruotsinkielisiä runolauluja, joita Holmström tulkitsi hienosti. Partanen valloitti, esim. Lönnrotin muistiin kirjaamassa ”Neijon laulussa”: – Kukkuu kukkuu kaukana kukkuu... Laulumatinea alkoi ja loppui Kaarlo Sarkiaan. ”Vanha laulu” oli omistettu runoilijan äidille. Loppurunoista ”Sielun laulu” on myös toivon laulu luottamuksesta, kaipauksesta ja ihmisen pienuudesta. ”Unta kohti” ilmaisi duettona espanjalaista vaikutelmaa, kokoelmasta ”Kahlittu”. Lauri Viljasen ”Sotilaan nimi”, on vaikea kuunnella ilman kyyneleitä. Stoan Chydenius-iltapäivät jatkuvat sunnuntaisin 3.3. ja 28.4. eri teemoilla. Teksti: Risto Kolanen Elli Melasniemi (edessä) ja muut ilvesteatterilaiset ovat mainioita parodiassa Tositeeveen pudotuskisoista Estradissa Käpylässä. Kuva: Mikael Karkkonen. Elina Partanen ja Dick Holmström ovat uudempia jäseniä Kaj Chydeniuksen Laulustudiossa. He toivat Helsinkiin vanhan turkulaisen runoperinteen kauneimpia kukkia Aurajoen rannalta. Kuva: Stoa. ”Lauluja Tyhjästä Maasta” tutki ihmisluontoa yhteiskunnan jälkeen, kun viruspandemia iski maailmaan. Kuvassa metsäpakolaiset Sini Onne ja Joona Tuoriniemi Teatteri Toivossa. Kuva: Toni Ahola.
12 Viikot 9-10/2019 • Nro 4 Työttömille nuorille uusi työpolku kaupan alalle Vuoden 2018 poikkeuksellisen lämmin kesä kolminkertaisti maastopalojen määrän Helsingissä Helsingin liito-oravakanta kasvaa edelleen Liito-oravat ovat runsastuneet Helsingissä huimaa vauhtia. Kuvassa on liito-oravan ydinalueiden määrä Keskuspuiston länsipuolelta metsäkohteilta, jotka on tarkistettu kaikkina kolmena vuonna. Liito-orava Helsingin Meilahdessa. Kuva: Tuomas Lahti. H elsingin kaupunki on teettänyt kolmannen selvityksen kaupungin liito-oravatilanteesta. Kanta on vahvistunut nopeasti. Helsingistä tunnetaan vuosilta 2014–2018 kaikkiaan 89 liito-oravan asuttamaa metsäkuviota, joista valtaosa on ollut asuttuna myös vuonna 2018. Yhdistämällä läheiset kuviot toisiinsa saadaan asuttujen elinpiirien määräksi noin 70. Uusia vahvan kannan alueita ovat Konala–Malminkartano, Haaga, Pakila ja Veräjämäki–Viikinmäki. Lisäksi liito-oravakanta on luultavasti tihentynyt myös Keskuspuistossa, jota ei inventoitu vuonna 2018. Vuoden 2018 selvityksen mielenkiintoisimpia havaintoja olivat elinpiirit Seurasaaressa, jonne ei pääse puusta puuhun liitämällä, ja Topeliuksenpuistossa, joka on hoidettu puisto kantakaupungissa ja melko irrallaan metsäalueista. Liito-oravan levinneisyysalue laajeni huomattavasti itään vuosien 2014 ja 2016 välillä, mutta ei enää seuraavana kaksivuotiskautena, vaikka elinpiirejä löytyi paljon lisää V uonna 2018 pelastuslaitoksen toimintaa leimasi sään mittaushistorian lämpimin kesä, joka aiheutti poikkeuksellisen paljon maastopaloja. Edellisen vuoteen verrattuna maastopalojen määrä yli kolminkertaistui. Helteet aiheuttivat myös terveysvaikutuksia ja lisäsivät ensihoitotehtävien määrää edellisvuoteen verrattuna. Onnettomuuksien ehkäisyssä tehtiin valvonnallisia toimenpiteitä, kuten erilaisia tarkastuksia, asiakirjojen arviointia ja asiantuntijoiden neuvontaa kaikkiaan 7050 kappaletta, joka on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna (7641, 2017). Laadullisesti onnettomuuksien ehkäisytyötä tehtiin kuitenkin edellisvuosia vastaava määrä, johtuen rakentamisen poikkeuksellisen suuresta määrästä ja suurista rakennuskokonaisuuksista, jotka varaavat suhteellisesti enemmän aikaa vaativampina valvontakohteina. Onnettomuuksien ehkäisyn työpanosta kohdennettiin aikaisempaa enemmän alueelliseen ja valtakunnalliseen kehittämistyöhön, jolla pyritään parantamaan asiakkaille tarjottavien palveluiden laatua ja yhdenmukaisuutta. Turvallisuuskoulutusta ja –viestintää annettiin 35 777 henkilölle, joka on hieman enemmän kuin edellisvuotena (34990, 2017). Koulutus kohdennettiin erityisesti lapsiin ja nuoriin sekä terveydenhuoltohenkilöstöön. Pelastustoiminnan hälytykset kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 129 tehtävällä, kokonaismäärän olleessa 9583 hälytystä (9451, 2017). Tulipaloissa menehtyi 5 henkilöä, yksi enemmän kuin edellisvuotena (4, 2017). Merkittävin muutos tapahtui maastopalojen osalta, jossa tehtävämäärän kasvu oli peräti 231 % vuoteen 2017 verrattuna. Kaikkiaan maastopaloihin liittyviä tehtäviä oli 255 (77, 2017). Luonnononnettomuuksiin liittyvät tehtävät vaikuttavat pitkällä aikavälillä lisääntyvän eri muodoissaan. Ilmastossa tapahtuvien muutosten myötä säiden ääri-ilmiöiden ennustetaan edelleen lisääntyvän, jotka edellyttävät huomion kiinnittämistä niiden ehkäisyyn ja varautumisen kehittämiseen. Varautumista ja väestönsuojelua kehitettiin päivittämällä kaupungin väestönsuojeluorganisaatiota, suojelusuunnitelmaa sekä valmiussuunnitteluprosessia. Valmiutta ylläpidettiin harjoittelulla ja kouluttamisella sekä osallistumalla kaavoituksen valmisteluun ja yhteistyöhön eri sidosryhmien kanssa. Ensihoidon hälytystehtävien pitkään jatkunut kasvu hidastui ja hälytysmäärä lisääntyi edellisvuoteen verrattuna 374 hälytyksellä. Tehtävien kokonaismääräksi muodostui 61 857 hälytystä (61 438, 2017). Ensihoidon tehtävämäärässä tapahtunutta jatkuvaa kasvua kompensoitiin yhdellä 12 tuntia vuorokaudessa päivystävällä ambulanssilla. Helteinen kesä lisäsi ensihoitotehtävien määrä 4 % edellisvuoden kesäkuukausiin verrattuna, kohdentuen erityisesti vanhuksiin ja kroonisesti sairaisiin potilaisiin. Viime vuosien voimakkaasta kasvusta huolimatta ensihoitopalvelu on kyennyt turvaamaan potilailleen määritellyn palvelutason sekä ylläpitänyt potilastyytyväisyydessä ja hoitotuloksissa korkeaa kansainvälistä tasoa. Toiminnan kehittämisessä keskityttiin erityisesti suuronnettomuusvalmiuden, ensihoidon laadun ja potilasturvallisuuden kehittämiseen sekä kotihoidon ja palvelutalojen osaamisen kehittämiseen hätätilanteissa. K aupan liitto on käynnistänyt Helsingin kaupungin nuorten palveluihin kuuluvan Ohjaamo Helsingin ja Stadin ammattija aikuisopiston kanssa pilottihankkeen, jonka myötä neljätoista työtöntä 18?29-vuotiasta nuorta aloittaa uudenlaisen tuetun työpolun kaupan alalle. Kun työkokeilujakso on onnistuneesti suoritettu, saa nuori vähintään kesätyön HOK-Elannolta, Tokmannilta tai Mustilta ja Mirriltä. Kauppa haluaa nuoriso-ohjelmansa mukaisesti edistää nuorten työllistymistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Tuen tarpeessa on usein myös vailla työkokemusta olevan nuoren palkkaava yritys. – Monet nuoret tarvitsevat työllistyäkseen niin elämänhallintataitoja kuin itseluottamustakin. Tähän kaupan esimiesten on hyvä saada tukea uraohjauksen ammattilaisilta, sanoo Kaupan liiton koulutuspoliittinen asiantuntija Mervi Angerma-Niittylä. Pilotin mallina on ollut Edupolin Osaamo-hanke, jonka ohjausryhmän puheenjohtajana Angerma-Niittylä toimi. Kaupan liiton ja Ohjaamo Helsingin kesken löytyi tahtotila luoda nuorille perehdytyskoulutusta ja työkokeiluja yhdistävä polku, jonka avulla nuori saa työpaikan kaupan alalta. Koulutuksellista osiota alkoi rakentaa Stadin ammattija aikuisopisto. Helsingin kaupunki tekee nuorten työllisyysja ohjauspalveluissa pitkäjänteistä työtä alle 30-vuotiaiden kaupunkilaisten uraja koulutusmahdollisuuksien parantamiseksi. – Tämä hanke on yksi keino edistää konkreettisesti työnantajien ja työnhakijoiden kohtaamista ja tukea työuran alkuvaiheen rakentumista, toteaa projektipäällikkö Sirkku Reponen Ohjaamo Helsingistä. Kaupan alan yrityksistä pilotissa ovat mukana HOK-Elanto, Tokmanni sekä Musti ja Mirri. Yritysten tavoitteena on palkata alasta kiinnostuneita nuoria ensin kesätöihin ja mahdollisesti myös vakituisiin työsuhteisiin. – Yritykset saavat konkreettista apua, sillä Ohjaamo Helsingin uraohjaajat sekä ammatillinen erityisopettaja jalkautuvat työpaikoille tukemaan nuoria työkokeiluvaiheessa, Angerma-Niittylä kertoo. Monipuolista perehdytystä Uudesta työpolusta ja kaupan alasta kiinnostuneet nuoret tapasivat yritysten edustajat helmikuun alussa pidetyssä rekrytointitapahtumassa. Yritysesittelyjen ja haastattelujen jälkeen neljäntoista nuoren kanssa tehtiin työkokeilusopimus. Tavoitteena on, että onnistuneiden työkokeilujen jälkeen nuorten kanssa tehdään kesätyösopimukset 15. toukokuuta alkaen. Työkokeilut alkavat 15. helmikuuta koulutusjaksolla, joita järjestetään kolme kertaa, yhteensä kahdeksan päivää. Stadin ammattija aikuisopiston koulutuksessa on huomioitu niin nuorten kuin yrityksienkin tarpeet. – Tarjoamme nuorille kohdennettua koulutusta asiakaspalveluun sekä työelämän pelisääntöihin ja tuemme heitä myös työpaikoilla tapahtuvassa oppimisessa. Nuoria kannustetaan alan opintoihin ja heille tarjotaan mahdollisuus oppisopimuskoulutukseen työkokeilun edetessä, kertoo erityisopettaja Erno Viitanen Stadin ammattija aikuisopistosta. – Meille on tärkeää olla mukana pilotissa, sillä se vastaa hyvin koulutuksen nykypäivää. Toivomme, että voimme kehittää tästä pysyvän mallin kaupan alalle tarjottavasta koulutuksesta, Viitanen lisää. Tavoitteena hankkeen laajentaminen Projekti on edennyt ripeästi ja erinomaisessa yhteistyössä kumppaneiden kesken. – Pilottiin osallistuvilla tahoilla on vahva yhteinen tahtotila edistää nuorten työllistymistä ja yhteiskuntaan kiinnittymistä, Angerma-Niittylä kiittää. Pilotin osapuolet kokoontuvat toukokuussa keskustelemaan siihenastisista kokemuksista ja kehitysideoista. – Jos tuetun työpolun malli osoittautuu nuorille toimivaksi, on tavoitteena käynnistää seuraava hanke jo heti alkusyksystä. Kaupan liiton tavoitteena on jatkossa saada tuetun työpolun malli käyttöön myös muilla paikkakunnilla, Angerma-Niittylä kertoo. Helsingin länsija keskiosista. Lahdenväylä on edelleen ollut levinneisyysalueen itäraja ja ilmeisesti myös leviämiseste, mutta liito-oravat leviävät todennäköisesti lähivuosina myös sen itäpuolelle. Helsingin kaupunki kiinnittää jatkossa erityistä huomiota maankäytön suunnittelun ja liito-oravien suojelun yhteensovittamiseen. Vuoden 2019 aikana selvitetään liito-oravien elinympäristöjen ja niiden välisten yhteyksien verkostoa suhteessa olevaan ja suunniteltuun maankäyttöön. Verkostotarkastelussa määritellään alustavat keinot, joilla voidaan pitkällä aikavälillä sovittaa yhteen maankäytön kehittäminen sekä elinvoimaisen liito-oravakannan säilyttäminen ja ylläpitäminen. Tässä vaiheessa tarkastelu tehdään liito-oravien esiintymisalueelle Länsi-Helsingistä Lahdenväylälle saakka.
13 Nro 4 • Viikot 9-10/2019 Kirja-arvostelu Olympiamuistoja – Helsinki 1952 ? Helsingin kesäolympiakisoista vuonna 1952 on kirjoitettu lukuisia kirjoja, juhlallisia ja vähemmän juhlallisia. Nämä erityisesti suomalaisille erittäin tärkeät olympiakisat saivat jo silloin ja ovat myöhemminkin saaneet tarunhohtoista mainetta kansojen suurena juhlana. Helsinki on edelleen pienin kaupunki, joka on milloinkaan isännöinyt kesäolympiakisoja. Tämän kunnian Helsinki näyttää pitävän edelleen. Uuden, hauskan lisän olympiakisakirjallisuuteen tuo Sinikka Koivuniemen muistelmateos ” Tarjoilijana Helsingin olympialaisissa ” ( Atlasart 2018 ). Sinikka Koivuniemi ,kotoisin Karkkilasta, haki nuorena tyttönä kolmen muun karkkilalaisen tytön kanssa töihin Helsingin Olympiakisojen kisakylän ravintolaan, tarjoilijaksi. Heidät valittiin ja työpaikkana oli Käpylän Kisakylässä ollut ulkomaalaisten urheilijoiden kisaravintola. Etnistä ruokaa Kisakylän ruokala tarjosi urheilijoille jo silloin hyvin monipuolista ruokaa. Ruokavaihtoehdoissa oli myös nykyisin sanottuna etnistä ruokaa, siis jo vuonna 1952. Sinikka Koivuniemen kuvaus työskentelystä kisaravintolassa on kirjan mielenkiintoisinta antia. Kansainväliset eriväriset ihmiset olivat tuohon aikaan Helsingissä suuri harvinaisuus, tutustuminen heihin oli karkkilalaisneidoille unohtumaton elämys. Romanssejakin syntyi …! Kirjassa on ”höysteeksi” paljon tapahtumia,kertomuksia,tilastojakin itse kilpailuista aina Hämeenlinnaa myöten. Suomi saavutti omissa kisoissaan 22 mitalia !, nyt viimeksi Rion kisoista Suomi sai yhden jaetun pronssimitalin ! Kirjan kuvitus on hyvin onnistunut. Pikku kauneusvirheenä voi pitää kirjan nimeä. Helsingissä ei vuonna 1952 pidetty ”Olympialaisia” vaan Olympiakisat. Olympialaisnimi toistuu myös kirjan tekstiosassa. Pekka Hurme Shutdown festival on festarikesän tulokas Last Night In Paris. Pasilan uudistuminen etenee ? Pasilan mittava uudistuminen etenee. Helsingin kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt ovat allekirjoittaneet YIT:n kanssa sopimuksen Pasilan tornialueelle sijoittuvan Trigoni-hankkeen ensimmäisen vaiheen (ns. aloitusalue) toteuttamisesta ja aloitusalueen ostamisesta. Sopimuksen mukaan YIT vastaa Pasilan tornialueen aloitusalueen suunnittelusta, kehittämisestä ja toteuttamisesta Helsinki High-rise -arkkitehtuurija toteutuskilpailun voittaneen suunnitelmansa mukaisesti. Aloitusalueen toteuttamiseen sisältyy kahden tornin ja jalustan rakentaminen. Aloitusalueelle arvioidaan syntyvän noin 500 asuntoa, 300 hotellihuonetta ja 1 000 työpaikkaa. Kokonaisuudessaan Trigoni-ehdotus sisältää yhdeksän tornitaloa kilpailun kolmella suunnittelualueella Pasilansillan eteläpuolella. Ehdotuksen ydin ovat Länsialueelle suunnitellut jalusta sekä viisi tornirakennusta, joista kaksi sijaitsee aloitusalueella. YIT ja Helsingin kaupunki laativat Trigoni-ehdotuksen pohjalta asemakaavan koko Länsialueelle ns. kumppanuuskaavoituksena. Yhteinen tavoite on, että YIT toteuttaisi myös Länsialueen loppuosan (ns. eteläosa) aloitusalueen rakentamisen jälkeen tai osittain limittäin aloitusalueen rakentamisen kanssa. Aloitusalueen rakentaminen voi käynnistyä asemakaavoituksen vahvistuttua, arviolta vuosina 2020– 2021. Aloitusalueen arvo on noin 500 miljoonaa euroa. Pasila on Helsingin joukkoliikenteen keskeinen solmukohta ja yksi Helsingin merkittävimmistä uudistuvista kaupunginosista. – Keski-Pasilassa jo näkyvä ja tämän toteutussopimuksen myötä etenevä koko Pasilan mittava uudistuminen tekee Pasilasta entistä tärkeämmän liikenteen solmukohdan ja eloisan työnteon, asumisen ja kaupunkielämän keskuksen. Helsingin keskusta tulee laajenemaan kohti pohjoista, Pasilan aluerakentamisprojektin projektinjohtaja Päivi Ahlroos Helsingin kaupunginkansliasta sanoo. – Keski-Pasilan rakentamisen tavoitteena on Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn parantaminen. Alueen sijainti Helsingin keskustan tuntumassa luo tälle erinomaiset edellytykset, mistä nyt käynnistyvä tornialueen kehittäminen on käytännön osoituksena. Keski-Pasilan kokonaisen uuden kaupunginosan kehittäminen on hyvä esimerkki kiinteistökehityshankkeesta, jota kaupunki ja valtio ovat menestyksekkäästi vieneet eteenpäin, toteaa johtaja Mauri Sahi Senaatti-kiinteistöistä. T ulevana kesänä kotimaista festivaalitarjontaa täydentää uusi, urbaanin musiikin tuoreisiin nimiin keskittyvä SHUTDOWN FESTIVAL. Heinäkuun toisena viikonloppuna Helsingin Ääniwallissa järjestettävä tapahtuma takaa rapja r’n’b -musiikin ystäville kaksipäiväiset bileet, joista puhutaan vielä pitkään. Vuoden kovinta festivaalitulokasta tähdittävät Last Night In Paris (UK) ja Kojo Funds (UK), jotka saapuvat kummatkin ensimmäistä kertaa Suomeen. Last Night in Paris on Lontoossa vaikuttava luova kokoonpano, joka tunnetaan persoonallisen ja tummanpuhuvan soundinsa lisäksi myös vahvasta visuaalisesta ulosannistaan. Taidekollektiiviksi itseään kutsuva Last Night In Paris on julkaissut EP:t Roses ja Pure, joista viimeisimmän tuotannosta on vastannut pitkälti suomalaistuottaja MD$. Last Night in Parisin tuorein single Flex & Finesse julkaistiin marraskuussa 2018, ja lisää uutta musiikkia heiltä kuullaan myöhemmin kuluvan vuoden aikana. SHUTDOWN-festivaalin toisen päivän pääesiintyjänä nähdään lisää briteistä ponnistavaa talenttia, kun Kojo Funds saapuu villitsemään SHUTDOWN-festivaalin yleisöä. Lontoolaisen artistin tyylille ominaista on ottaa vaikutteita erilaisista musiikkikulttuureista. Hänen tuotannostaan on tunnistettavissa musiikillisia vivahteita aina Karibian rytmeistä grimeeen ja dancehalliin. Kojo Fundsin kappaleet ovat keränneet yli kymmeniä miljoonia kuuntelukertoja eri suoratoistopalveluissa. Hänen suosituin kappaleensa on Check, jota on kuunneltu pelkästään Spotifyssä lähes 30 miljoonaa kertaa. Kappaleella vierailee brittiläinen r’n’b-lupaus Raye. SHUTDOWN-festivaalin ensiaskeleet otettiin jo vuonna 2017, kun viisi kotimaista DJ-kokoonpanoa päättivät järjestää samannimisen klubikonseptin Helsingin Ääniwallissa. Kerta kerralta isommiksi paisuvien bileiden seurauksena ajatus omasta festivaalista syntyi kuin itsestään. – Tuntuu luontevalta liikkeeltä viedä klubikonsepti seuraavalle tasolle pienen festarin muodossa. SHUTDOWN kasvoi nopeasti Suomen isoimmaksi rap-klubiksi, ja tuntuu että haippi kasvaa joka illan myötä lisää. Lisäksi koimme, että Helsingistä ei löydy uudelle rap-musiikille omistettua festaria, kertoo SHUTDOWN-konseptin järjestäjä sekä HOODWATCH-kokoonpanon DJ Tino Pirttioja. SHUTDOWN-klubi-illat on myyty useasti loppuun, jonka vuoksi myös festivaalin liput kannattaa hankkia ajoissa. Maaliskuun puoleen väliin asti myynnissä olevat yhden sekä kahden päivän Early Bird -liput, joiden hinnassa on huomattava alennus. Early Bird -liput myynnissä Tiketissä perjantaina 15. helmikuuta kello 09:00 alkaen SHUTDOWN-festivaalin loput esiintyjät julkistetaan myöhemmin keväällä. Kojo Funds. Trigoni, näkymä Veturipuistosta Länsialueelle. Havainnekuva: YIT yhteistyössä Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:n kanssa.
14 Viikot 9-10/2019 • Nro 4 Taide ? Galleria Kookos aloittaa toimintansa uusissa tiloissa Runeberginkatu 17. FEELINGS-avajaisnäyttelyssä kohtaavat 20.2.-3.3. kaksi vahvan ilmaisun kuvataiteilijaa. Deng Jianjin ja Teemu Mäki. Läheiset ja ystävät kokosivat taidekriitikko, kuraattori Otso Kantokorvelle muistonäyttelyn Galleria Liveen Ruskeasuolle. Kannattaa kokea. Maalaus avautuu hetkessä Henry Wuorila-Stenbergin kolmas yksityisnäyttely Helsinki Contemporaryssa, Bulevardi 10, ajoittuu taiteilijan 70-vuotispäivän yhteyteen. Se koostuu uusista öljymaalauksista, jotka ovat syntyneet viime vuosina. Nimi on runollinen: ”Kaikki kääntyy lopulta hyväksi”, Kuraattori Mika Hannula kysyy keskustelussa, mistä se tulee. Taiteilija vastaa sen liittyvän uskonnon ja elämän myötä maalauksiinsa. 1300-luvulla Englannissa elänyt naismystikko Juliana Norwichilainen muurautti kirkon kylkeen kammion, jossa asui ja kuunteli messuja elämänsä loppuun. Omakuvissa katsoja kohtaa totisen ja tylyn oloisen taiteilijan, mutta niiden nimestä ”Näissä lihoissa iloitsin” voi lukea huumoria ja lämpöä. – Haluan toistolla myös päästä irti ajatuksesta, että olisin menossa maalaamisessani johonkin, sillä minusta ei ole olemassa mitään matkaa. Parhaimmillaan maalaus avautuu hetkessä, kun olosuhteet avautumiselle ovat otolliset. Lasia kaikilla aisteilla Ydinkeskustan tilaan palannut Ars Longa, Annankatu 12, esittelee kahta taiteilijaa. Muotoilija, lasitaiteilija Gina Salaris kokoaa Kaikilla aisteilla–näyttelyssään yhteen vahvan ja mielenkiintoisen tarinan ihmisen aisteista ja tuntemuksista, jotka voivat muuttua vastaanottajan ja välittäjän mukaan. Kauniit lasityöt koostuvat uusista futuristisista hahmoista, jotka houkuttelevat mukaan leikkiin sekä vanhemmista teoksista, joiden pinnan alla tapahtuu ja asiat näyttäytyvät erilaisina ulospäin. Salaris valmistaa Nuutajärvellä käyttö-, taideja uniikkilasia. Lasihytin elämänmakuinen tekeminen ruokkii hänen inspiraatiotaan. Tuotemuotoilu on rohkean oivaltavaa. Häntä kiehtoo lasin pohjaton arvaamattomuus. Työt ovat gallerian seinien välillä keskitilassa; seinillä on Kaj Ardin akryylija puutöitä. Menneen kaihoa Kuvataiteilija Erika Adamssonia kiehtovat menneisyyden hetket, tunnelmat ja tarinallisuus. Maalauksissaan hän pyrkii luomaan menneen kaihon ja hieman surumielisenkin tunnelman. Yksityiskohtien runsaus niin interiöörien sisustuksessa kuin aikakauden tyylihuonekaluissakin määrittävät mennyttä aikaa. Maalaukset muodostavat näkökulman hiljaisen ja pysähtyneen hetken kuvaamiseen. Forum Boxin, Ruoholahdenranta 3 A, maalausten tekniikkana on öljyväri alumiinilevylle. Hän sanoo, että alumiini mahdollistaa maaliaineen liukastelun pinnalla, jossa käsi, sivellin tai lastat eivät kohtaa kitkaa. Timo Wrigtin Solace (=Lohtu) on Studiossa esillä oleva 13 -minuuttinen kokeellinen dokumenttielokuva, jossa seuraamme kahtakymmentä eri ihmistä itkemässä studiossa. Elämän lempeää esittämistä Marja Helander, Harri Pälviranta ja Kari Soinio ovat kolme pitkän linjan valokuvataiteen tekijää. Kukin heistä on uransa aikana asettunut omiin teoksiinsa, toimien itse taiteensa materiaalina. Oma ruumis kuvauskohteena taiteilijat ovat käsitelleet niin yhteiskunnallisia kuin varsin yksityisiä teemoja. Ikä ja vuodet ovat tuoneet kriittisesti ajattelevien taiteilijoiden teoksiin myös armollisuutta sekä ”elämän lempeää esittämistä”. Ideaalin perilliset –näyttely Valokuvataiteen museossa, osoite, Kaapelilla tarkastelee omista lähtökohdistaan meitä ohjailevia ihanteita ja sanattomia sääntöjä. Marja Helander on saamelainen valokuvaja videotaiteilija, joka käsittelee identiteettiään saamelaisen ja suomalaisen kulttuurin välissä. Hän käyttää myös huumoria perinteisen saamelaisen elämäntavan ja modernin yhteiskunnan välillä. Tuore lyhytelokuva Eatnanvuloš lottit (Maan sisällä linnut) voitti Risto Jarva -palkinnon 2018. Rockaway Beach I –teos on hieno. Taidemaalari jää asemalle Galleria G12, Annankatu 16, esittelee taidemaalari Päivi Jokisen ”Patinoita”. Öljyvärimaalausten tekijä sanoo, että maalatessa voi kuvitella: – Aistit ovat käytössä ja maalaaminen tapahtuu vaistonvaraisesti. Muistoissa viivähtäessä aika melkein uusiutuu. Mielestä kaivertuu tapahtumia, joilla on ollut merkitystä. Taiteilija työskentelee Kankaanpään entisellä rautatieasemalla. – Junat eivät enää kulje. Olen jäänyt asemalle. Maalausten yleissävy on tummahko; kirkkaat ja puhtaat värit saavat siitä voimaa. Maalauksissa on myös pursuilevaa, selittämätöntä koristeellisuutta. Taiteilija purkaa mielikuvitusta ja tunteita uuden kutomiseen. – Nykyhetkikin veistelee ajatuksia. Tulevasta piirtyy toiveita. Langan elämä jatkuu gobeliinitaiteessa Tekstiilitaiteilija Eszter Bényi on unkarilaisen gobeliinitaiteen merkittäviä edustajia. Hänen ekspressiivisille seinätekstiileilleen ominaista on omalaatuinen, harmoninen värimaailma, maalauksellisuus sekä poeettisuus. Työt syntyvät perinteisellä ranskalaisella gobeliinitekniikalla, etupäässä luonnon ja mieleenpainuvien maisemien innoittamina. Galleria U, Kaisaniemenkatu 10, sijaitsee Unkarin kulttuurija tiedekeskuksen yhteydessä ja esittelee teoksia. Ennen korkeakouluopintojensa aloittamista Bényi opiskeli kaksi vuotta Unkarin taideteollisuusyhtiössä, ensin kutomossa, sitten gobeliinikutomossa. Siellä hän tutustui lähemmin käyttämäänsä materiaaliin sekä oppi perinteisen ranskalaisen gobeliinitekniikan, värien sekoittamisen sekä työn esija jälkikäsittelyn. Hän on saanut työstään useita alan tunnustuksia ja palkintoja. Yksisuuntaisia muotokuvia 80-vuoden iän saavuttaneella Kalevi Karlssonilla oli nuoruudessaan vaikean valinnan paikka, arkkitehtuurin ja taiteen välillä. Hän kävi ensin Taideteollisen (korkea)koulun graafisen linjan, mutta valmistui Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolta, vaikka opettajat Unto Pusa ja Pauli Räsänen sanoivat nuoren miehen pärjäävän joko maalarina tai graafikkona. Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4, esittelee Karlssonin ”Muotokuvia aikalaisista”, jonka akryylityöt ovat syntyneet vuosina 1980-2018. Ideana on maalata muotokuvia oman aikamme tunnetuista henkilöistä, joista löytyy valokuvia ja muuta materiaalia. Yleensä muotokuva on mallin ja taitelijan yhteistyön tulos. Nyt muotokuvat ovat ”yksisuuntaisia”, koska ne ovat syntyneet ilman mallin läsnäoloa. Joudumme tunnistusleikkiin, koska työt on nimetty ammatin, ei henkilön, mukaan. Luonto yhdistää Palon taiteilijoita Jade Gallerian, Punavuorenkatu 4, ”Luonto luonamme, elämä lähellämme” –näyttelyssä Kaija Ikäheimo, Katri Niemi, Marja Ollikainen ja Marie Sonninen esittelevät töitään, jotka on tehty joko akryyli ja öljy kankaalle tai muste paperille menetelmillä. He ovat Taideyhdistys Palon jäseniä Se toimii Pohjois-Helsingissä tavoitteenaan järjestää työtiloja ja kannustaa yhteisölliseen toimintaan. Teemana on puut, jotka kommunikoivat pinnalla ja pinnan alla sekä muodostavat viestintärihmaston. Kuten Palon jäsenet tukevat toisiaan. Luonto on säilyttämisen arvoinen, meidän elämämme edellytys. Marie Sonninen havainnoi ympärillä olevaa elämää. – Maalauksieni aiheina ovat usein kasvot, jonka kautta tulkitsen maailmaa. Pyrin ikuistamaan henkilön sisäisen maailman ja pienen hetken arjesta teoksiini. Erilaiset tunnetilat ja tarinat heräävät henkiin kankaalla värien ja siveltimen vetojen kautta. Teksti: Risto Kolanen Risto Kolanen: Helmikuun kuvataide Valokuvataiteilija Marja Helander ”poseeraa” Päivältä salattu” -teoksensa vieressä kolmen valokuvataiteilijan yhteisnäyttelyssä Valokuvataiteen museossa Kaapelilla. Kuva: Raimo Granberg. Erika Adamssonin hienot maalaukset Nostalgia-näyttelyssä vievät tunnelmiin ja muistoihin menneestä. Taiteilija ja Darling Forum Boxissa. Kuva: Hannele Salminen. Lasitaiteilija Gina Salaris sekä lasiteoksensa Seiros (oik.) ja Seireeni galleria Ars Longassa. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Henry Wuorila-Stenberg yhdessä Näissä lihoissa iloitsin -teoksensa kanssa Helsinki Contemporaryssä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Marie Sonninen ja Sekaisin ruohosta -teos Jade Galleryssä. Kuva: Raimo Granberg. Arkkitehti, taidemaalari Kalevi Karlsson ja teoksensa Kultarannassa Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg.
15 Nro 4 • Viikot 9-10/2019 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy 2019, Huhmari ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 15. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: ? Autokorjaamot Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? Hammasteknikko ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet ? Painopalvelut Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa • nopeaa • asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA ? Vuokrataan Etsitään vuokrattavaa yksiötä Helsingin kantakaupungista , vuokra max 670€/kk. Olen siisti, luotettava, työssäkäyvä opiskelija. Kiitos soitostasi! Maija, 040 827 0360 Suomen kauneimmaksi postimerkiksi äänestettiin tunnelmallinen erämaasilta KOIRA Meidän 1/2019 7,00 RO TU ESIT TELYSSÄ BERNIN PA IM EN KO IR A Idols-tähden ihana porokoira Nalle Laviinikoirat etsivät lumivyöryyn hautautuneita Suomalaisautta jat Espanjan tarhoilla PENNULLE sopivaa ravintoa RODUN ja IÄN mukaan Labradori edelleen suosituin Ottaisinko koiran sijoitukseen? 1/19 7,00 RUOKA JA PAKSU TURKKI lämmittävät paukkupakkasilla Oma kypärä mukaan ja alkeistunnille Ratsastajan hyvä kunto edistää hevosen hyvinvointia Tärkeä tamma löytyi sattumalta on voittanut ”Skjóna on elämäni hevonen” EDESSÄ IHANA HEVOSKESÄ Hyvä ajelureki liikkuu kuin vene laineilla eri vuosikymmenellä 7Markku Hietanen Pakkasella kannattaa suosia kerrospukeutumista HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 7,10 1/2019 • 7,10 KISSAMAAILMAN UUTUUS MARGUERITE PUOLIKSI VILLIKISSA Reissukissa Willow kiertää Australiaa Amsterdamin kissalaiva vetää turisteja todellinen somejulkkis Sijaiskodista omaan kotiin RAGDOLL edelleen suosituin Herra Pörri Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita! Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa www.karprint.fi Tykkää meistä Facebookissa R ööpeRin L ehti Stiina Hovi oli tekijänä myös kolmanneksi sijoittuneessa postimerkissä, joka esittää Mikko Karjalaisen valokuvaamia kaulailevia joutsenia. Toiseksi kauneimmaksi postimerkiksi äänestettiin Stiina Hovin Lapin ikipostimerkki, joka kuvaa talvipakkasella taivaalla hehkuvia revontulia. S uomalaiset äänestivät vuoden 2018 kauneimmaksi postimerkiksi Klaus Welpin suunnitteleman tunnelmallisen Erämaasilta-merkin, jonka Juha Härkönen valokuvasi toukokuisessa ilta-auringossa Suomussalmella. Voittajapostimerkki sai 13,7 prosenttia kaikista annetuista äänistä. Erämaasilta voitti toisen palkinnon myös PostEuropin järjestämässä silta-aiheisten EUROPA-postimerkkien kilpailussa, jonka tuomaristo vertasi merkkiä hehkuvine väreineen impressionistiseen maalaukseen. – Postimerkkiä voidaan pitää onnistuneena, kun se saa näin hyvät arviot sekä suomalaisilta asiakkailta että eurooppalaiselta asiantuntijaraadilta, iloitsee Postin Design Manager Tommi Kantola. Suomen kauneinta postimerkkiä sai äänestää Postin verkkosivuilla tai postikortilla. Vuoden 2018 loppuun mennessä ääniä kertyi yhteensä 31 683 kappaletta. Revontulet sijoittui toiseksi, joutsenet kolmanneksi Toiseksi kauneimmaksi postimerkiksi äänestettiin 12,8 prosentin ääniosuudella Stiina Hovin Lapin lumo -julkaisuun suunnittelema ulkomaan ikipostimerkki, joka kuvaa talvipakkasella taivaalla hehkuvia revontulia. Stiina Hovi oli tekijänä myös kolmanneksi sijoittuneessa postimerkissä, joka esittää Mikko Karjalaisen valokuvaamia kaulailevia joutsenia. 11,9 prosenttia äänistä saanut merkki ilmestyi Suomen luontotunnuksia esittelevässä rullapostimerkissä. Luontotunnuksia kuvaavat Stiina Hovin merkit nappasivat myös sijat 4–6. Suomen pystykorvaa kuvaava merkki oli neljäs, karhua kuvaava merkki viides ja kieloa kuvaava merkki kuudes. Seitsemänneksi sijoittui Klaus Welpin toinen EUROPA-sarjassa ilmestynyt siltapostimerkki. Kahdeksas ja yhdeksäs sija menivät Leena Raappana-Luiron suunnittelemille ystävänpäiväpostimerkeille ja kymmenes sija Stiina Hovin leppäkerttua kuvaavalle luontotunnuspostimerkille. Suomalaiset äänestivät vuoden 2018 kauneimmaksi postimerkiksi Klaus Welpin suunnitteleman tunnelmallisen Erämaasilta-merkin.
16 Viikot 9-10/2019 • Nro 4 Kiinteistömaailma Punavuori iso Roobertinkatu 15, 00120 Helsinki Puh. 045 2228002 punavuori@kiinteistomaailma.fi Ossian Johansson Myyntineuvottelija 040 159 7740 ossian.johansson@ kiinteistomaailma.fi Jouni Mikkonen Yrittäjä, kiinteistönvälittäjä 045 275 5610 jouni.mikkonen@ kiinteistomaailma.fi Tea Skog-Mikkonen Osakas, kiinteistönvälittäjä 040 538 1857 tea.skog-mikkonen@ kiinteistomaailma.fi Mervi Sinkko Kiinteistönvälittäjä 040 578 7997 mervi.sinkko@ kiinteistomaailma.fi Tervetuloa Rööperin omaan Kiinteistömaailmaan! Arttu Lazarev Myyntineuvottelija 050 414 7957 arttu.lazarev@ kiinteistomaailma.fi Emilio Kuparinen Myyntineuvottelija 0400 515 021 emilio.kuparinen@ kiinteistomaailma.fi OLEMME AVANNEET uuden täyden palvelun asuntomyymälän Iso Roballe Tervetuloa!