• Nyt välityspalkkiot: BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi Eija Leino, LKV, p. 040 7242501 ARK-Kiinteistöt LKV [A], Punavuorenk. 15 B 37, 00150 HKI H AN SH DM AD BY BY MASTER E yksiöt = 2.480 ? kaksiot = 3.720 ? ERGONOMISET JA LAADUKKAAT KENGÄT KEVÄÄSEEN! OEMAKERS TERVETULOA PALVELTAVAKSI! Puh. 020 734 8410 Mephisto Shop Helsinki Annankatu 34 A, 00100 HELSINKI Palvelemme ark. 10?18, la 10?16 www.mephistoshophki.com RööperinLehti Viikot 21-22 ? Nro 10/2016 ? 12. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti MOOTTORIPYÖRÄKURSSI A TAI A2 englanniksi 2.6. klo 16 B-KURSSI 30.5. klo 17.00 (kurssi alkaa joka toinen maanantai) AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 u u u oe j u 27.5. klo 19 Sima 3.6. klo 19 Venior 10.6. klo 19 Gracias es h Keskiviikkoisin yhteislauluillat Laulu jatkuu suomalaisella laivalla Torstaisin Perjantaisin tanssit keikkoja ja sirkusta a a Lauantaisin Lasten Lauantait Tarkemmat tiedot päivän ja koko kauden ohjelmasta verkossa www.linnanmaki.fi Kaikki ohjelma on huvipuistokävijälle maksutonta. Hämeentie 14, 00530 HKI www.autokouluhakaniemi.fi Aito stadilainen pienyritys KATSO KURSSIEMME ALKAMISAJAT www.autokouluhakaniemi.fi
• Nro 10 ? Viikot 21-22 2 M eid än N MOP SI 4,9 sa ee pis s La ok sä u s lla lu a j ivä ir ä ko m p kii k k ik a Re 40 n lea luupa y s h 2 Maailma kylässä on herkkusuiden festivaali 0 INE RO T U E S I T T E LY SS sk Hu Ä i ev a Le a j a r a t a tu ! oi oit loh hu uk h a ar ssä ul raunta k o a K e sti nka je ya ilit s ie Agouluös r k y m 6 01 0 3/2 6,6 TA HIN OIS IK ER ,90 O O IT ? VIN RA TO ? U TU U D ET ? N EU KIT t 5 en e t lli va - uaod läin Cosaa usspa uvtijaise lyssä n o irkKispaa esitte ine s emm Rotu ina tin t rv p u T VO ?V IN ha eg y a m a, tia ja pa ja aa eo ito pi m ahotera o H uol tti s nee ag m TA HIN OIS IK ER 0 5,9 lä le e tu tot boloikke n v ta e ol t p äjä i ja Tu oira Venpien K 16 3/ ,40 6 la pa en ar aise yyn o P lil tel rk rtugasken a o ö M o p aty ! sa at us taj n pu s u a u yan el p selsy enp a : ytit oninan t näKhevlästaj vstaa aja n itt e vin tu Emi le se vToI uom a Hy istel o o tituuk o aOnITUllSä kiss lm kert nnio s i a i v K V Rs inn ku EN VInI s öiga e pi KIN rilis asjöal MÄ töö ent EP ma alm a v n o rm Ve en mä ni a tta ula o a ar kk l-p ss et Ka rgi otsi iste a k istä i u V ai R ätysp ei osarkyll SOA ky ? y I s nn E yrk ssa en m e RAVI täynnä KESÄ 2016 tapaht umia H U ko st us maa Hae omasi lehtipisteestä! TA HIN OIS IK ER ILO Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita 0 6,5 RA I KO 16 20 2/ www.karprint.fi n n YK hom ome vo va o u He ppa KK karu is-S R k a ta MY i n o r rsi oik va pp et Ta evos h Kuusi uutta kunniatohtoria ??Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta juhlii tänä vuonna 26.?28. toukokuuta 14. promootiotaan. Juhlan aikana promovoidaan kuusi uutta kunniatohtoria. Promootioakti alkaa perjantaina 27.5. klo 10 yliopiston juhlasalissa (Unioninkatu 34), jossa promovendit (maisterit, tohtorit, kunniatohtorit, riemutohtorit ja riemumaisterit) saavat akateemisen arvonsa. Klo 13 siirrytään kulkueissa jumalanpalvelukseen tuomiokirkkoon tai tunnustuksettomaan tilaisuuteen kansalliskirjaston kupolisaliin. Kunniatohtoreiksi vihittävät ovat tänä vuonna pääasiassa professoreja, jotka ovat tehneet omalla tutkimusalallaan pitkäjänteistä ja uraauurtavaa tutkimusta ja tällä tavalla vieneet yhteiskuntatieteitä eteenpäin. Kunniatohtoreiksi vihitään sananvapausaktivisti Ljudmila Alexejeva, asenteiden ja ennakkoluulojen tutkija, professori Mahzarin Banaji, neuvotteluteorian kehittäjä, professori Kenneth Binmore, vam- maisten ihmisoikeuksien edistäjä, toiminnanjohtaja ja aktivisti Kalle Könkkölä, etnometodologisen keskusteluanalyyttisen sosiologian tutkija, professori Douglas Maynard sekä emeritus professori Evert Verdung, joka on perehtynyt asuntopolitiikan tutkimukseen. Promootiossa maisterit ja tohtorit eli promovendit saavat oikeuden käyttää akateemisen arvon merkkejä, eli maisterinsormusta ja laakeriseppelettä sekä tohtorinhattua ja -miekkaa. Promootioita on Suomessa järjestetty jo vuodesta 1643, jolloin järjestettiin Turun akatemian filosofisen tiedekunnan promootio. Perinne on sittemmin jatkunut katkeamattomana koko yliopistohistorian ajan. Valtiotieteellisen tiedekunnan ensimmäinen promootio järjestettiin vuonna 1950, ja promootioita järjestetään viiden tai kuuden vuoden välein ? aina, kun on kulunut 50 vuotta aikaisemmasta promootiosta. Täten vuoden 2016 riemuvuosi on 1966. ? ??Ilmaisfestivaali Maailma kylässä on monille kävijöille myös katuruokafestari. Samosat ja dumplingit, papu- ja banaaniruoat, maapähkinävoikeitto, falafelit, kyyttöjuustoburgeri ja artesaanijäätelö ravitsevat festivaalivieraita. Kasvisruokaa löytyy joka kojulta. Ensi viikolla 28.-29. toukokuuta Kaisaniemen puistoon ja Rautatientorille nousee yli 60 katukeittiötä muun festivaalitohinan rinnalle. Paikalla on myös Helsingin katukuvasta tuttuja ruokarekkoja. Kulinaristi matkustaa viikonlopun aikana Syyriasta ja Tansaniasta Vietnamin ja Nepalin kautta Kainuun erämaille. Ravintoloiden kirjossa on lukuisia järjestöjä ammattikeittiöiden rinnalla Festivaalin ruokatarjon- nassa on paljon vaihtoehtoja, joita muuten ei löydä ravintoloista. Afrikkalaisen ruoan runsaus juontaa juurensa festivaalin järjestäjän Kepa ry:n jäsenjärjestöihin. Esimerkiksi Suomi-Gambiayhdistys on ollut mukana vuoden 1995 ensimmäisestä Maailma kylässä -festivaalista asti. Ruokamyynnin lisäksi yhdistys on ollut auttamassa rakennustöissä useina vuosina. Järjestöt keräävät tuloja toiminnalleen festivaalin ruokamyynnistä. Muun muassa kymmenvuotista taivaltaan tänä vuonna juhliva Lasten tulevaisuus ry kerää varoja filippiiniläisille vähävaraisille lapsille tukeakseen heidän koulunkäyntiään. Aasialaisen ja afrikkalaisen ruoan lisäksi festivaalilla on tänä keväänä enemmän myös eteläamerikkalaista ja eurooppalaista ruokaa. Venezuelalaiset arepat ja kuusamolaiset kyyttöjuustoburgerit mustikkasinapilla ovat uusia tuttavuuksia festivaalikävijän lautasella. Jokainen ruokamyyjä on sitoutunut tarjoilemaan vähintään yhden kasvisruokavaihtoehdon. Kasvisruoan runsas tarjonta liittyy osaksi festivaalin ympäristötavoiteita. Ruokamyyjiä kannustetaan suosimaan luomu- ja lähiruokaa sekä reilun kaupan tuotteita. Lisäksi ateriat myydään astioissa, jotka hajoavat kompostoitaessa. Kuva: Inka Soveri Kuva: Rami Aapasuo 400 näytteilleasettajaa tarjoavat vaikuttamisen mahdollisuuksia Maailma kylässä -festivaalilla esittäytyy noin 400 näytteilleasettajaa, joista yli 60 ruokamyyjän lisäksi on 262 kansalaisjärjestöä ja reilu 30 kirjakustantamoa. Loput näytteilleasettajista koostuvat oppilaitoksista, viranomaisista ja yhteiskunnallisista yrityksistä sekä käsityömyyjistä. Nuorten vaikuttajien kylässä uusi sukupolvi perehdyttää festarikävijöitä kestävän kehityksen tavoitteisiin. Open Finland -teltassa Rautatientorilla neuvotaan Suomeen ulkomailta muuttaneita käytännön asioissa. Maailman kirjat -teltassa haastatellaan kirjailijavieraita ja tutkijoita muun muassa kestävästä taloudesta ja verotuksesta, aurinkoenergiasta ja saamelaisista. Maailma kylässä -festivaali järjestetään 28.-29. toukokuuta Helsingin Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla lauantaina kello 11-20 ja sunnuntaina kello 11-18. Tapahtuman pääteema on oikeudenmukaisuus. Tapahtumaan on vapaa pääsy.  Fazer Food Services täyttää 40 vuotta ??Amica-ravintoloistaan tuttu Fazer Food Services täyttää 40 vuotta. Iso osa Fazerin ruokailupalveluosaamisesta on perintöä suomalaisilta muonituslotilta. Vuonna 1944 Suomeen perustettiin Työmaahuolto, joka hoiti sodan jälkeisten rakennustyömaiden muonituspalveluja lottien vahvalla kokemuksella. Yritysoston myötä lottien tietotaito siirtyi Fazerille ja Amica-ravintoloihin 1970-luvulla, ja näin ravintolatoiminnasta tuli merkittävä osa Fazerin liiketoimintaa, kun Fazer Catering perustettiin vuonna 1976. Vuonna 1988 yritys sai uuden nimen Amica Ravintolat ja yritysostojen kautta Amica Ravintoloista tuli alansa markkinajohtaja. Vuoden 2010 alusta liiketoiminnan nimeksi tuli Fazer Food Services. Ravintoloita on Suomessa tänään jo yli 600 ympäri Suomen: yritysten ja virastojen työpaikkaruokailun lisäksi yritys huolehtii yli sadan koulun, 65 yliopiston tai am- mattikorkeakoulun ja yli 40 hoivakohteen ruokailupalveluista. Fazer Food Services tarjoaa myös kokous- ja juhlapalveluita. Yrityksessä työskentelee 3200 ruoan ammattilaista. 30 miljoona elämystä ? Kohtaamme päivittäin 130 000 lounasasiakasta ja meillä on siten päivittäinen merkitys suomalaisten hyvinvoinnissa. Haluamme inspiroida nauttimaan lounashetkestä ja luoda suomalaisille makuelämyksiä, jotka tuottavat hyvää mieltä. Pyrimme tuntemaan suomalaisten tarpeet ja kehitämme uuden sukupolven ratkaisuja niin koululaisille, opiskelijoille, työssäkäyville kuin senioreille, kertoo Fazer Food Services Suomen toimitusjohtaja Jaana Korhola. Yritys on panostanut viime vuosina muun muassa kasvisten käytön lisäämiseen, hävikin vähentämiseen, vastuulliseen hankintaan ja kotimaisiin raaka-aineisiin sekä kansainvälisten makujen innoittam i i n ruokateemoihin. Yritys tekee tutkimusyhteistyötä ja seuraa kansainvälisiä trendejä. ? Perinteinen työpaikkaruokailu on muuttumassa: syöminen kahvilamaistuu ja välipalaistuu koko ajan ja samalla ravintomiljööltä ja ruokailukokemukselta odotetaan enemmän. Palvelujen kysyntä ei enää rajoitu vain lounasaikaan, vaan laadukasta ruokatarjontaa halutaan koko työpäivän mittaan. Vahvan osaamisemme avulla luomme asiakkaamme henkilöstölle räätälöidyn ja inspiroivan lounasravintolan. Tulevaisuudessa myös digitaalisuus voi täydentää lounaselämystä ja luoda uudenlaista sosiaalisuutta ruoan ympärille, kertoo Korhola. Pala historiaa Syntymäpäiväksi kehitetty juhlaleivos on saanut inspiraationsa 1970-luvulla suositusta leivosreseptistä. Vanhaa reseptiä kunnioittaen Fazer Food Servicesin kondiittori Piia Raunio sekä entinen tuotekehityspäällikkö Ulla Pirinen ovat kehittäneet juhlaleivoksen, jossa on kerros kerrokselta sekä historiaa että tätä päivää. Leivoksessa on 70-luvun tapaan piirakkamainen pohja ja se saa makunsa sesongin raaka-aineista mansikoista ja raparperista. Herkun kruunaa keväisen raikas kerros mansikkamoussea.
• 12. vuosikerta ? nro 10 Viikot 21-22 Ajankohtaista Kisahallin putka on edelleen lakkautuslistalla ??Osa pieneistä kunnista Suomessa saa sittenkin pitää poliisiaseman alueellaan. Töölön Kisahallin putka on yhä lakkautuslistalla. Poliisi hakee uusia tiloja Pasilasta. Sisäministeriö esittää Kisahallin putkan ja eräiden muiden poliisin toimitilojen lakkauttamista Helsingistä. Helsingin poliisi toivoo voivansa keskittää kaikki putkatilat Pasilaan, mutta selvitykset sopivista tiloista ovat vielä kesken. Kiskotyöt haittaavat liikennettä Espalla Helsingin rautatieaseman nykyinen lipunmyyntisali oli alun perin kolmannen luokan odotus- ja ravintolasali.  Kuva: Anu Laurila, Museovirasto. ? Suojelu tukee rautatieaseman hallittua kehittämistä ??  Helsingin rautatieasema on Suomen rautatiearkkitehtuurin tärkein tunnuskuva ja ainutlaatuinen arkkitehtuurin merkkiteos 1900-luvun alusta. Museovirasto esittää rautatieasemaa suojeltavaksi lailla rakennusperinnön suojelusta. Tällä hetkellä suojelua määrittää asetus valtion omis- ??Kiskotyöt haittaavat liikennettä Unioninkadun ja Pohjoisesplanadin risteyksessä. Liikennelaitos saneeraa kiskoja Unioninkadulla, Pohjoisesplanadin risteyksessä 16.5.?3.6. Saneerauksen aikana Unioninkadulla olevat raitiovaunukiskot uusitaan. Poikkeusjärjestelyt hoidetaan liikenteenohjauslaitteiden ja liikenteenohjaajien avulla. Työn vuoksi joudutaan Pohjoisesplanadilta Unioninkadulle etelään kääntyvää ajoneuvoliikennettä ohjaamaan yhdelle kaistalle. tamien rakennusten suojelusta ja asemakaava. Suojeluesityksen tavoitteena on kehittää ja vahvistaa Helsingin rautatieaseman suojelua siten, että se tukee käyttöä, hoitoa, korjaamista ja muutoksia sekä tarjoaa kestävät puitteet rautatieaseman keSivut 8-9 hittämiselle. Laura Räty siirtyy uusiin tehtäviin ??Laura Räty jättää Helsingin apulaiskaupunginjohtajan tehtävän. Hän on tänään jättänyt eroanomuksensa ja siirtyy kesällä Suomen Terveystalon liiketoimintajohtajaksi. Räty jää vuosilomalle jo tällä viikolla. Hän on pyytänyt kaupunginvaltuustolta vapautusta sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtajan tehtävästä välittömästi varmistaakseen sen, ettei entisen ja uuden tehtävän välille synny ristiriitaa. Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee asiaa seuraavassa kokouksessaan 25. toukokuuta. Blogissaan Räty kertoo uudesta tehtävästään ja toteaa myös saaneensa tehdä unelmatyötään Helsingissä. ? Sote-fuusio toteutettiin, varhaiskasvatusviraston synty on parantanut helsinkiläisten lapsiperheiden palveluita, rahaa on säästetty ja, ennen kaikkea, on tehty paljon töitä, jotta helsinkiläisten palvelut olisivat entistä parempia. Laura Räty, apulaiskaupunginjohtaja. Leikkipuisto, kesä 2015. Töölön kirjasto avataan elokuussa ??Töölön kirjaston remonttityöt valmistuvat toukokuussa ja kirjasto muuttaa kesän aikana takaisin uudistuneeseen kirjastotaloon. Avajaisia juhlitaan lauantaina 20. elokuuta. ? Kun uudet kirjahyllyt on saatu keväällä paikoilleen, kirjaston henkilökunta palaa takaisin Töölöön muista kirjastoista valmistelemaan avaamista. Myös it-väki pääsee asentamaan tietokoneet ja yhteydet kuntoon, sanoo Töölön kirjaston johtaja Anne Ala-Honkola. Suurin osa Töölön kirjaston kokoelmasta on ollut varastoituna remontin ajan. ? Elokuussa kirjat ja muu aineisto saadaan taas yhteisek- Töölön kirjasto. si iloksi lainattavaksi, johtaja kertoo. Remontissa kirjastorakennus on uudistettu vastaamaan nykypäivän tarpeita. Suurimmat muutokset on tehty 1. ja 4. kerrokseen. Sivu 6
• Nro 10 ? Viikot 21-22 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 10 Toimialarakenteen uudistus päätettäväksi K aupunginvaltuuston maaliskuussa tekemän periaatepäätöksen mukaan Helsinki siirtyy pormestarimalliin ja virastot ja liikelaitokset yhdistetään neljään toimialaan. Pakettiin kuuluu ehdotus kaupungin hallintosäännöksi, jossa uusi johtamisjärjestelmä määritellään. Valtuuston päätöksen jälkeen kymmenen työryhmää ovat valmistelleet tulevan organisaation johtamista, hallintoa, toimialoja ja palvelukokonaisuuksia. Nyt käsittelyyn tuleva kaupunginjohtajan esitys on valmisteltu työryhmien työn ja johtajistokäsittelyn pohjalta. Esityksen mukaan keskushallinnon lisäksi neljä muuta toimialaa ovat kasvatus ja koulutus, kaupunkiympäristö, kulttuuri ja vapaa-aika sekä sosiaali- ja terveystoimiala. Kullakin toimialalla on 13-jäseninen lautakunta. Kasvatus- ja koulutuslautakunnalle esitetään perustettavaksi suomenkielinen jaosto ja ruotsinkielinen jaosto. Kaupunkiympäristölautakunnalla olisi lupajaosto. Kulttuuri- ja vapaaaikalautakunnalle perustettaisiin avustusjaosto ja ruotsinkielisen työväenopiston jaosto. Sosiaali- ja ter- veyslautakunnalla olisi yksi jaosto. Kasvatus ja koulutus  -toimialan kolme palvelukokonaisuutta olisivat varhaiskasvatus ja esiopetus, perusopetus sekä lukio ja ammatillinen koulutus. Kaupunkiympäristön  palvelukokonaisuudet ovat esityksen mukaan maankäyttö ja kaupunkirakenne, rakennukset ja yleiset alueet sekä palvelut ja luvat. Palvelukokonaisuutta vastaavina yksikköinä toimialaan sisältyvät pelastuslaitos ja liikenneliikelaitos HKL omine lautaja johtokuntineen. Kulttuuri ja vapaa-aika -toimialan palvelukokonaisuudet olisivat kulttuuri ja taide, vapaa-aika ja ruotsinkielinen työväenopisto. Sosiaali- ja terveystoimialan  palvelukokonaisuudet ovat esityksen mukaan perhe- ja sosiaalipalvelut, terveys- ja päihdepalvelut sekä sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut. Nykyisten virastojen ja liikelaitosten hallinto- ja tukipalvelut keskitetään toimialojen alaisuuteen. Johtamisen jaoston käsittelyn jälkeen ehdotus etenee kaupunginhallitukseen ja sen jälkeen kaupunginvaltuustoon, jonka on määrä päättää asiasta 22. kesäkuuta. Aurejärvi yllättää Professori murhan jäljillä! ??Helsingin Yliopiston professori, emeritus, Erkki Aurejärvi tunnetaan tinkimättömänä Suomen oikeuslaitoksen kriitikkona, tupakkateollisuuden vastustajana. Hänen kirjoittamansa ?Erään murhan anatomia? ja ?Kovaa peliä? - teokset ovat lajissaan ainutlaatuisen ansiokkaita kriittisiä tietoteoksia suomalaisesta oikeuslaitoksesta ja kansainvälisen tupakkateollisuuden toiminnasta ihmisten myrkyttämiseksi kaikkialla maailmassa. Eläkkeellä oleva professori ei ole unohtanut perusteemojaan, mutta on valinnut ilahduttavasti toisen kirjallisen ilmaisutavan, hän on kirjoittanut romaanin, jännitysromaanin, dekkarin. Eikä turhaan, sillä 400-sivuinen jännitysromaani ?Kun kukaan ei näe? (Into 2016) on ihan kelpo dekkari kirjailijan esikoisromaaniksi. ?Stadin kuvaus? Syntyperäisenä helsinkiläisenä, Eiran, Kaivopuiston, Rööperin, Kampin kulmien kasvattina Aurejärvi on sijoittanut romaaninsa tapahtumat elämänsä maisemiin, tuttuihin, viehättäviin paikkoihin. Kirjan lähtökohta on Kaivopuistossa tapahtunut murha, nuori, kaunis nainen löydetään puistosta kuolleena. Sitten alkaa surmatyön tutkinta. Kirjassa on hyvin vähän varsinaista väkivaltaa eikä myöskään seksillä mässäillä, mikä on selvä poikkeava etu viime vuosien dekkarien valtavirtaan. Ajankohdaltaan romaani sijoittuu 1970-luvun loppuun ja 1980-luvun alkuun. Helsingin kapakat tulevat kirjassa hyvin esille: Elite, Kappeli, Sea Horse, Vanha Maestro, Kolme Liisaa,Ukko munkki, Sillankorva, Kantakrouvi ja monet muut perinteiset ravintolat saavat toimia milloin minkäkinlaisen janonsammuttajaporukan is- tuntojen tyyssijoina , murha- ja oikeuslaitoskeskustelujen ehtymättöminä tiedonlähteinä. Aurejärven lempiaihe, Suomen ja erityisesti Helsingin oikeuslaitos saa kirjassa useita värikkäitä kuvauksia. Tyhmät, laiskat ja rumat naisjuristit saavat Aurejärven romaanissa erityishuomion, samoin oikeuslaitoksemme tuomioiden täydellinen sattumanvaraisuus, oikeuslotto. Eri asianajajien ?ketkuiluilla? on tietysti sijansa kirjassa kuten myös tyhmänylpeillä poliiseilla. Oikeuslaitoksen ohella siipeensä saa myös uskonnollisuus, kirkko ja astrologiakin. Positiivisella otteella Aurejärvi käsittelee mieliharrastustaan jalkapalloa ja jalkapalloilijoita, pelaahan yli seitsenkymppinen professori edelleen säännöllisesti ja taidolla ikämiesjalkapalloa. Juonta paljastamatta voi kertoa, että kyllä Kaivopuiston kauniin Ursulan murha kirjan lopussa selviää ja oikeus voittaa! Vai voittaako? Lue itse! Erkki Aurejärven romaaniavaus on yllättävä teos, positiivisesti yllättävä. Tuleeko jatkoa? Pekka Hurme Kaupunkipyörillä ensimmäisellä Tutkimus: Jätkäsaari kiinnostaa viikolla yli 15 000 matkaa erityisesti nuoria aikuisia Alueelle halutaan ravintoloita ja ostosmahdollisuuksia ??Yli puolet pääkaupunkiseudun asukkaista pitää Jätkäsaarta joko erittäin kiinnostavana tai melko kiinnostavana alueena. 23?35-vuotiaista pääkaupunkiseutulaisista lähes kaksi kolmesta kokee Jätkäsaaren kiinnostavaksi. Jätkäsaareen toivotaan etenkin ravintoloita ja ostosmahdollisuuksia. Yleisesti alueen houkuttelevuutta lisäävät pääkaupunkilaisten mielestä tapahtumat ja ostosmahdollisuudet. Tulokset käyvät ilmi Clarion Hotel Helsingin teettämästä tutkimuksesta. Jätkäsaaren kaupunginosa rakentuu kovaa vauhtia. Tällä hetkellä rakenteilla on peräti 1 560 asuntoa. Yhteensä Jätkäsaareen on suunniteltu asuntoja 18  000 asukkaalle. Clarion Hotel Helsingin teettämän tutkimuksen mukaan 52 prosenttia pääkaupunkiseudun asukkaista pitää Jätkäsaarta joko erittäin kiinnostavana tai melko kiinnostavana alueena. Erityisen kiinnostavana Jätkäsaarta pitävät nuoret aikuiset: 23?35-vuotiaista pääkaupunkilaisista 64 prosenttia kokee Jätkäsaaren kiinnostavaksi. Miehet pitävät Jätkäsaarta kiinnostavampana kuin naiset, sillä pääkaupunkiseudun miehistä lähes 60 prosenttia ja naisista vain 45 prosenttia vastasi alueen kiinnostavan heitä. Pääkaupunkiseutulaisista vain 15 prosenttia pitää Jätkäsaarta melko tai erittäin epäkiinnostavana alueena. Vapaa-ajan palveluista Jätkäsaareen toivotaan eniten ravintolapalveluita. Kaikista vastaajista 39 prosenttia toivoo Jätkäsaareen ravintolapalveluita. Kysyntää on myös ostosmahdollisuuksille (38 %), liikuntapalveluille (29 %) ja tapahtumille (27 %). Ravintolapalveluita kaipaavat erityisesti 23?35-vuotiaat pääkaupunkiseutulaiset, joista lähes puolet (47 %) toivoo alueelle ravintoloita. Baareja ja yöelämää Jätkäsaareen toivoivat eniten tutkimuksen nuorimmat vastaajat: 18?22-vuotiaista 36 prosenttia kaipaa alueelle baareja. Vastauksista nousivat esille myös muun muassa puistoalueet ja ulkoilumahdollisuudet, julkiset saunat sekä parkkipaikat. ? Tutkimuksen tulokset tukevat sitä tunnetta, joka meille on syntynyt tavatessamme kaupunkilaisia. Jätkäsaari kiinnostaa monia ja ihmiset toivovat, että alueelle syntyy kaupunkikulttuuria ja monipuolisia palveluita. Meistä on hienoa avata hotelli juuri Jätkäsaareen, ja haluamme kehittää Jätkäsaarta yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa, sanoo Clarion Hotels Finlandin Area General Manager Inari Lehtinen. ? Jätkäsaaren vetovoimaisuus on iloinen uutinen myös kaupungin näkökulmasta. Alue kasvaa voimakkaasti, ja sen julkiset ja kaupalliset palvelut lisääntyvät koko ajan, kun alueelle muuttaa uusia asukkaita. Uskon, että meri, monipuoliset liikuntamahdollisuudet, hyvät palvelut, kansainvälinen ilmapiiri ja loistavat liikenneyhteydet houkuttelevat tänne tulevaisuudessa muistakin kaupunginosista. Jätkäsaari on Helsinkiä parhaimmillaan, kertoo projektinjohtaja Outi Säntti Helsingin kaupunginkansliasta. Lähdetään liikkeelle Pääkaupunkiseutulaisten mielestä alueiden vetovoimaa yleisesti vapaa-ajan kohteena lisäävät eniten ostosmahdollisuudet (52 %) ja kiinnostavat tapahtumat (52 %). Nuoret aikuiset (23?35-vuotiaat) pitävät erityisinä vetovoimatekijöin ostosmahdollisuuksia (57 %) ja ravintolapalveluita (54 %). Pääkaupunkiseutulaisista 36?55-vuotiaat puolestaan pitävät kiinnostavia tapahtumia (58 %) suurimpana houkuttimena. Tapahtumia arvostavat myös naispuoliset vastaajat, joista 60 prosenttia mainitsi tapahtumat alueen vetovoimaa lisäävänä tekijänä. Tutkimuksessa kysyttiin myös, kuinka kauas pääkaupunkiseutulaiset ovat valmiita matkustamaan vapaa-ajan palveluiden perässä. Suurin osa vastaajista (51 %) on valmis matkus- ??Uudet kaupunkipyörät ovat olleet osa Helsingin kaupunkiliikennettä viikon ajan. Pyörillä poljettiin ensimmäisellä viikolla kaikkiaan 15 471 matkaa, yhdellä pyörällä ajettiin keskimäärin 6 matkaa päivässä. Palveluun rekisteröityminen alkoi huhtikuun puolivälissä, ja palvelun avajaisviikon loppuun mennessä kaupunkipyörien käyttäjiksi oli rekisteröitynyt 4073 polkijaa. Palveluun rekisteröidytään osoitteessa hsl.fi/ kaupunkipyörät. Rekisteröitymisen yhteydessä valitaan päivän, viikon tai lokakuun loppuun asti kestävä käyttökausi. Kausimaksu veloitetaan maksukortilta, jonka tiedot syötetään järjestelmään. Yhden matkan pituus oli avajaisviikolla keskimäärin 3 km ja matkan kesto 24 minuuttia. Jos yksittäisen matkan kesto jää alle puolen tunnin, ei polkemiselle tule kausimaksun lisäksi muita kuluja. Ylimenevästä ajasta veloitetaan erikseen maksukortilta, jonka tiedot syötetään palveluun rekisteröitymisen yhteydessä. Puolen tunnin yli menevästä ajasta tulee lisäveloitus riippumatta siitä, onko käyttäjä maksanut päivän, viikon tai koko kauden kattavan kausimaksun. Kaupunkipyörät ovat yhteiskäyttöpyöriä, minkä vuoksi yksittäiset käyttökerrat on hyvä pitää lyhyinä ja pyörät kierrossa. Kaupunkipyöräpalvelun ensimmäisellä viikolla yhdellä pyörällä ajettiin keskimäärin 6 matkaa päivässä. Kaupunkipyöräily oli avajaisviikolla erityisen aktiivista Etelä-Helsingin alueella: suosituin läh- tö- ja pääteasema oli Kaivopuisto. Myös muut asemat, joilla on ollut eniten pyörien käyttöönottoa ja palautuksia, sijaitsevat eteläisessä Helsingissä. Nämä asemat ovat Laivasillankatu, Kapteeninpuistikko, Sepänkatu ja Viiskulma. Uudesta, kehitteillä olevasta Reittioppaasta voi tarkistaa pyörien saatavuuden eri asemilla sekä asemien sijainnit ja reititykset. Uusi Reittiopas löytyy osoitteessa beta.reittiopas.fi/kaupunkipyörät. tamaan 30 minuuttia viihdepalveluiden perässä. Ainoastaan 7 prosenttia vastaajista ilmoitti käyttävänsä vain lähipalveluita, jotka sijaitsevat alle 15 minuutin matkan päässä. ? Tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseutulaiset pitävät vapaa-ajanviettomahdollisuuksia tärkeänä. Jätkäsaaresta on kehittymässä kantakaupunkimainen merellinen kaupunginosa. Uskon, että muun muassa Kitchen & Table -ravintolamme ja Sky Bar upeine näköaloineen tuovat uusia mahdollisuuksia viihtyä, jatkaa Lehtinen. Clarion Hotel Helsinki avaa ovensa Jätkäsaaressa 17. lokakuuta ja Clarion Hotel Helsinki Airport Vantaan Aviapoliksessa 22. lokakuuta 2016. Molempiin hotelleihin avataan myös huippukokki Marcus Samuelssonin suunnittelema ravintola Kitchen & Table. ten järjestämiseen. Clarion Hotel on valittu seitsemän kertaa peräkkäin Ruotsin parhaaksi hotelliketjuksi Grand Travel Awards -kilpailussa. 1 200 alan myyntiedustajaa äänestävät kilpailun voittajasta. Clarion Hotel on osa Nordic Choice Hotels -ryhmää. Lisätietoja: www.nordicchoicehotels.com/clarion Nordic Choice Hotels on yksi Pohjoismaiden ja Baltian suurimmista hotellitoimijoista 186 hotellin ja 13  000 työntekijän kokonaisuudellaan. Nordic Choice Hotels muodostuu Comfort, Quality ja Clarion Hotel -tuotemerkeistä sekä 15 itsenäisestä hotellista. Kaikilla ketjun hotelleilla on ISO 14001 -ympäristösertifikaatti. Tietoa tutkimuksesta Clarion Hotel Helsinki toteutti kyselyn pääkaupunkiseudulla asuvien keskuudessa online-tutkimuksena Cint-paneelin kautta. Kysely toteutettiin 31.3.? 6.4.2016, ja siihen osallistui 534 iältään 18?70-vuotiasta Helsingin, Espoon ja Vantaan asukasta. Clarion Hotel -brändin hotellit ovat energisiä kohtaamispaikkoja, jotka sijaitsevat keskeisellä paikalla ja sopivat konferenssien, tapahtumien ja liiketapaamis-
• Viikot 21-22 ? Nro 10 5 Miljoonas kävijä asteli Kampin kappeliin ??Kampin kappeliin on tutustunut jo yli miljoonaa kävijää Helsingissä. Miljoonas kävijä astui sisään kappelin ovesta maanantaina 16. toukokuuta kello 15.40. 1000 000:s kävijä oli Alaskasta kotoisin oleva vaihto-oppilas Cora Gehring. Gehring viettää kesään asti vaihto-oppilasvuottaan Suomessa. Gehring on käynyt kappelissa aiemminkin muutamia kertoja, nyt ystävä Yhdysvalloista, Mainesta, tuli käymään ja hän halusi näyttää kappelin myös vieraalleen. Gehringistä kappelissa on parasta, että se sijaitsee niin keskellä kaikkea. ? Sisällä ollessaan ei voisi kuvitella olevansa keskustassa. Arkkitehtuuri on hienoa ja se, että siellä voi hiljentyä, luonnehtii Gehring kappelia. Miljoonas kappelissa kävijä sai  kunniakirjan sekä lahjoituksena saadun Kiekko-seinäkellon. Suomalainen puusta valmistettu designtuote yllätti Gehringin iloisesti ja jäi hänelle muistoksi kappelilla käynnistä.  Kampin kappelin tehtä- vänä on tarjota hiljentymisen ja kohtaamisen paikka keskellä Helsingin vilkasta keskustaa. Kappelissa annetaan keskusteluapua sitä tarvitseville vuoden jokaisena päivänä  ilman ajanvarausta.  Viime vuonna kappelissa käytiin yli 2800 keskustelua kirkon sekä sosiaali- ja terveysviraston työntekijöiden kanssa. Kappelilla on tavattavissa pappi, diakoni ja lähityöntekijä kirkon puolelta sekä sosiaaliohjaaja ja sosiaalityöntekijä kaupungin puolelta.  Kampin kappeli on avoinna hiljentymistä ja kohtaamista varten arkisin kello 8?20 ja viikonloppuisin sekä arkipyhinä kello 10? 18.  Kappelin toiminnasta vastaavat kumppanuusperiaatteella  Kirkko Helsingissä ja Helsingin kaupungin  sosiaali- ja terveysvirasto. Kappelissa voi tavata seurakunnan ja sosiaaliviraston työntekijöitä henkilökohtaista keskustelua varten. Kampin kappeli oli  mukana Helsingin 2012 designpääkaupunkiohjelmassa.  Finnkinon Tennispalatsin sali 1 remonttiin ??Finnkinon Tennispalatsielokuvateatterin sali 1 suljetaan tänään 16. toukokuuta perusteellisen remontin ajaksi. Sali avataan yleisölle jälleen entistä ehompana Independence Day: Uusi uhka -elokuvan ensi-illan merkeissä 29. kesäkuuta. Nyt tehtävä ykkössalin remontti sinetöi Tennispalatsin useamman vuoden kestäneen kokonaisvaltaisen uudistuksen. ? Helsingin Kampissa sijaitseva Tennispalatsi on Finnkinon ja Suomen elokuvateattereiden kruununjalokivi. Olemme todella innoissamme, kun kauan odotettu ja yksityiskohtaisesti suunniteltu remontti saadaan vihdoin käyntiin, sanoo Finnkinon toimitusjohtaja Veronica Lindholm. Tennispalatsin suurin Venesatama- ja saaaristohuoltotukikohta Ouritsaareen? Kappelin miljoonas kävijä Cora Gehring sai kunniakirjan sekä lahjoituksena saadun Kiekko-seinäkellon. Vuokrat kallistuivat kaikilla kalleusalueilla ??Asuntojen vuokrat nousivat Helsingissä vuoden 2016 tammi?maaliskuussa 0,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 2,5 prosenttia vuoden 2015 vastaavasta ajankohdasta. Kalleusalueilla 3 ja 4 vuokrat nousivat hieman koko kaupungin keskiarvoa enemmän, ja myös pidemmällä aikavälillä vuokrat ovat nousseet nopeammin juuri näillä kalleusalueilla, joilla vuokrataso on matalampi. Helsingin uimarantoja siistitään kesäkauteen valvovat uimareiden turvallisuutta. Rantapelastajien kausi alkaa maanantaina 6.6. ja päättyy sunnuntaina 14.8.2016. Valvonta-aika on klo 10.00?18.00, paitsi Aurinkolahden ja Hietarannan uimarannalla klo 10.00?20.00. Rantapelastajat päivittävät päivittäin valvotuilla rannoilla tekemiään sinilevähavaintoja ja veden lämpötilahavaintoja mSwim-palveluun. Palvelusta löytyy myös tietoa valvottujen ja valvomattomien rantojen palveluista, kuten onko rannalla valvontaa, pukutiloja, wc tai kioskipalveluja. Palvelussa on mukana 26 uimarantaa. Uimarantojen kahvilat avautuvat toukokuussa Valvotuilla uimarannoil- ??Ourit-saaren telakka-alueen tulevaisuus Hietaniemessä on viime aikoina noussut esille. Saareen on suunniteltu kaupungin keskitettyä venesatamatukikohtaa, sillä Ourit-saari on kaavoitettu telakka-alueeksi ja se soveltuu parhaiten niin sijainniltaan kuin puitteiltaan venesatamatukikohdaksi. Kaupungille keskitetyn venesatamatukikohdan sijoittaminen Ourit-saareen olisi myös kustannustehokkain ratkaisu. Kaupungilla on tällä hetkellä useampia tukikohtia, jotka sijaitsevat pääsääntöisesti väliaikaisissa tiloissa. Läntinen venesatamayksikkö toimii Sompasaaressa väliaikaisista tiloista käsin. Tilakeskus on irtisanonut Sompasaaren vuokrasopimuksen päättymään 30.11.2016, jonka jälkeen tukikohdan on määrä muuttaa jälleen väliaikaisiin väistötiloihin Rajasaa- reen. Itäinen venesatamayksikkö sijaitsee puolestaan Puotilassa. Sekä Rajasaaren että Puotilan tukikohdat ovat väliaikaisia, sillä alueille on kaavoitettu muuta toimintaa. Kaupungin tavoitteena on keskittää merellisen Helsingin venesatamatukikohdat yhteen paikkaan, johon Ourit-saari olisi erinomainen paikka sijaintinsa ja puitteidensa puolesta. Ennen kaikkea se on kaavoitettu telakka-alueeksi. Ourit-saareen on suunniteltu kaupungin keskitettyä venesatama- sekä saaristohuoltotukikohtaa. Liikuntalautakunta hyväksyi venesatamatukikohdan tarveselvityksen torstaina 14.4.. Seuraavaksi laaditaan hankesuunnitelma, joka menee hyväksyttäväksi liikuntalautakuntaan, jonka jälkeen se etenee kaupungin hallituksen päätettäväksi. Kauppakeskus Lauttiksen tilat lähes vuokrattu Hietarannan uimaranta. Kuva: Liikuntavirasto. ??Toukokuun alusta alkaen Helsingin 26 uimarantaa on siistitty. Liikuntaviraston huoltotiimit ovat siistineet rannoilta muun muassa kaisloja ja roskia. Viime päivinä hiekkaa on levitetty tasaisesti eri rannoille ja bajamajoja on tuotu niille rannoille, joissa ei ole pysyviä wc-tiloja.  Kesävedet on myös kytketty päälle, joten rantasuihkut toimivat. Niillä rannoilla, joilla ei ole syväsäiliöitä, kaupunki toimittaa suurempia jäteastioita, jotta rannat pysyvät siistinä kuumimpinakin rantapäivinä. Muilla uimarannoilla voi jo uida, mutta Aurinkolahden uimarannasta puolet on kunnostustöiden alla 6.6. asti. Helsingin kaupungin liikuntavirastolla on 13 valvottua uimarantaa, joissa rantapelastajat näytössali, sali 1, käy läpi kokonaisvaltaisen muutoksen, jossa tila saa täysin uusitun ilmeen ja tekniikan. Saliuudistuksen on suunnitellut maailmallakin mainetta ansainnut Finnkinon tekninen päällikkö Ari Saarinen tiimeineen. Uuden salin yksityiskohtia Finnkino ei kuitenkaan vielä paljasta. ? Tavoitteenamme on olla Suomen kulttuuriviihteen monipuolisin elämysten tarjoaja ja edelläkävijä. Se tarkoittaa paitsi vaikuttavaa ja laajaa ohjelmatarjontaa myös ensiluokkaisia puitteita ja huippulaadukasta esitystekniikkaa, Lindholm sanoo. Finnkinon Tennispalatsin ykkössalin avajaisia vietetään keskiviikkona 29. kesäkuuta yhdessä Independence Day: Uusi uhka -elokuvan ensi-illan kanssa. la on yhteensä 10 kahvilaa, jotka avautuvat vaiheittain toukokuun aikana.  Aurinkolahden ja Lauttasaaren kahvilat ovat jo auki. Hietarannan uimarannalla eli Hietsussa kahvilaravintolayrittäjä starttaa kioskikärryillä 1.6. Hietsun ravintolarakennuksen toiminta avautuu puolestaan kesäkuun lopulla. Eri rannoille on tuotu bajamajoja, mutta Hietsun pohjoispäädyssä ja Aurinkolahden kahvilan takana on kiinteä wc-tila, joka on uimaranta-asiakkaiden käytössä koko ajan ja vuorokauden ympäri. Mustikkamaan uimarannan läheisyydessä on myös kiinteä wctila. Rantojen huoltorakennukset avataan myös 6.6., kun rantapelastajien kausi starttaa. ??Lauttasaareen vuoden 2016 lopulla valmistuvan Kauppakeskus Lauttiksen liiketiloista on vuokrattu jo yli 90 prosenttia. Kauppakeskukseen sijoittuvat mm. K-Supermarket, S-Market, Alko, Apteekki, Nordea, Instrumentarium, Silmäasema, Salon Pepe Åhman, Life, Karkkitori, Kukkakaari, Kiinteistövälitys Erkkeri ja R-kioski. Lisäksi tiloihin tulee laadukkaita ravintoloita ja kahvilapalveluita kuten Pizzarium, Ahorita ja Hanko Sushi sekä Fazer Bakery, Espresso House ja Wayne?s Coffee. Kokonaisuudessaan keskukseen tulee noin 25 liikettä ja se on laajuudeltaan yhteensä noin 6 000 neliötä. Keskuksen yhteyteen rakentuvasta viihtyisästä torialueesta muodostuu uusi lauttasaarelaisten kohtaamispaikka, jossa on mukava rentoutua ostosten lomassa. Lauttiksen rakentaminen etenee aikataulussa ja kauppakeskus avaa ovensa joulumyyntiin. Kauppakeskuksen kehittämisestä ja toteuttamisesta vastaa YIT ja sen omistaa Aber- deen Asset Management Finland Oy:n hallinnoima rahasto Aberdeen European Balanced Property Fund. Kauppakeskukselle haetaan kultatason LEED® -ympäristösertifikaattia mm. tilojen modernien lämmitys-, jäähdytys- ja valaistuksenohjausratkaisujen ansiosta. ? Olemme ylpeitä saadessamme kauppakeskus Lauttiksen kiinteistösalkkuumme, sillä Länsimetron ansiosta se sijoittuu isojen asiakasvirtojen äärelle ja on samalla merkittävä alueellinen keskus. Metron sisäänkäynnit on integroitu kauppakeskuksen yhteyteen toimivaksi kokonaisuudeksi, mikä lisää myös kaupallista toimivuutta ja mahdollistaa laajat yhteistyömahdollisuudet eri osapuolien välillä, toteaa Head of Asset Management Petri Bergström Aberdeenilta. Lauttis koostuu Lauttasaarentielle rakennettavasta kauppakeskuksesta ja sen päälle rakennettavista kolmesta asuinkerrostalosta Treffistä, Keulasta ja Nuolesta. Kuusikerroksisiin asuinrakennuksiin ra- kennetaan lähes 140 asuntoa, jotka valmistuvat loppuvuoden 2016 ja kevään 2017 aikana. Asunnot ovat kooltaan noin 26?108 neliötä. Keskuksen yhteyteen rakennetaan myös maanalainen pysäköintilaitos. Lauttiksen aluetta kehitetään YIT:n Kaupunki kylässä -konseptin mukaisesti. Konseptin tavoitteena on rakentaa elävä keskus, jossa on hyvä asua ja yrittää. Lauttiksen myötä Lauttasaaren vanha perinteinen kauppakorttelialue uudistetaan eläväksi keskustakortteliksi, jossa hyvät liikenneyhteydet, monipuoliset palvelut sekä viihtyisät asunnot luovat alueelle uudenlaista vetovoimaa. ? Lauttiksen hanke on osoitus hyvästä yhteistyöstä niin Lauttasaaren asukkaiden, paikallisseurojen, Länsimetron rakentajien kuin kaupungin kanssa. Lisäksi Lauttiksen korttelin asukkaiden ja kauppiaiden väliseen kommunikaatioon on luotu uusi yhteinen digitaalinen kanava YIT Plus, kertoo yksikönjohtaja Kalle Isometsä YIT:ltä.
• Nro 10 ? Viikot 21-22 6 Päivyri Viikon mietelause: On murheellista, kun ihminen elää ruumistaan kauemmin. Nimipäivät: Sigmund Freud (1856-1939) Viikko 21 Ma 23.5. Lyydia, Lyyli Ti 24.5. Tuukka, Touko Ke 25.5. Urpo To 26.5. Minna, Vilma, Miina, Mimmi, Vilhelmiina Pe 27.5. Ritva La 28.5. Alma Su 29.5. Oliver, Olivia, Oiva, Oivi Viikko 22 Ma 30.5. Pasi Ti 31.5. Helka, Helga Ke 1.6. Teemu, Nikodemus To 2.6. Venla Pe 3.6. Viola, Orvokki La 4.6. n Puolustusvoimain lippujuhlan päivä. Toivo Su 5.6. Maailman ympäristöpäivä. Sulevi Töölön kirjasto avataan elokuussa Jatkoa sivulta 3 ??Ensimmäisen kerroksen aulaan, missä aikaisempi lainaustoimisto oli, tulee pieni pikapalvelupiste sekä tilaa oleskella. Varsinainen palvelupiste siirtyy taaemmaksi entiseen lehtisaliin. ? Entiseen lastenosaston tilaan avataan Satupiha pienille lapsille. Nuorten aineisto muuttaa ylimpään kerrokseen Terassille ? eli entinen musiikkiosasto täydentyy muilla palveluilla ja on saanut myös uuden nimen. Siellä on tilaa myös asiakkaiden paljon toivomalle oleskelulle, Anne Ala-Honkola sanoo. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen suurimmassa opintosalissa on hiljaista tilaa opiskella ja työskennellä. Lukupöydät on varustettu asiakkaiden paljon toivomin sähköpistokkein. Ulkoterassi ja parvekkeet jälleen käyttöön Kirjasto saa jälleen hienosti yhteyden puistoon, kun pitkään huonokuntoiset ja poissa käytöstä olleet parvekkeet on korjattu. Töölön kirjasto. ? Kirjaston Topeliuksen puistoon avautuvat terassit ja pitkät parvekkeet otetaan jälleen käyttöön remontin jälkeen, johtaja kertoo iloisena. Arkkitehtoninen helmi Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema Töölön kirjasto avautui yleisölle 22.12.1970. Tuolloin uutta Töölön kirjastossa oli muun muassa ylimmän kerroksen musiikkiosasto. Töölön kirjasto oli käytössä yli neljäkymmentä vuotta ilman kokonaisvaltaista perusparannusta. Saunagondoli Katajannokan Bonnien ja Clyden pakotarina Jurkan näyttämölle syksyllä 2016 maailmanpyörään ??SkyWheel-maailmanpyörä lanseeraa tänä kesänä ennennäkemättömän palvelun. Avaamme juhannuksen jälkeen ensimmäisen saunagondolin maailmanpyörässä tai missään huvipuistolaitteessa koko maailmassa. Missäpä muualla tämän olisi luonnollista tapahtua kuin Suomessa, joka on jo maailmallakin vahvasti tunnettu laadukkaista saunoistaan sekä kansasta, joka nauttii täysin siemauksin saunomisesta. Elämyksen nimi tulee olemaan SkySauna. ? Mietimme pitkään nimeä ainutlaatuiselle elämykselle. Halusimme nimen, joka kuvaa parhaiten saunomismahdollisuutta erityisellä sijainnilla kauniista maisemista nauttien, toteaa SkyWheelin puuhahenkilöt Jaron Duivestein ja Heikki Häyhä. Saunagondolin lisäksi elämykseen kuuluu muun muassa huippuvarusteltu HotSpring-ulkoporeallas. Samaan aikaan, kun saunagondolissa voi viisi henkilöä nautiskella maisemista ja lämmöstä, muut voivat rentoutua ulkoporealtaassa sekä nauttia virvokkeista. Porealtaaseen mahtuu kerralla jopa kymmenen henki- löä. Elämys on tarkoitettu maksimissaan 20 henkilölle kerralla. Saunagondolin sisätila tulee olemaan kokonaisuudessaan suomalaista huippulaatua. Rentouttavat lämmöt takaa Iki-kiuas ja sisustan saunaan suunnittelee ja rakentaa kokonaisuudessaan SunSauna. Elämyksen koko alue pyhitetään ryhmien yksityiskäyttöön ja siitä tehdään keidas Helsingin ydinkeskustaan. Viherpuolesta vastaavan Viherviisikon toimitusjohtaja Tapio Posti on innoissaan: ?Keskelle stadia saadaan hyvää fiilistä ihmisille?. Saunaelämys tulee olemaan ympärivuotisessa käytössä ja siihen avataan varausjärjestelmä lähiviikkojen aikana osoitteessa www.skysauna.fi. Sivuilta löytyy myös lisätietoa mm. tarjonnasta ja hinnoista. Bongaa lintuja Tuomiokirkolta ??Bongaa Tuomiokirkolta -lintutapahtumassa tarkkaillaan sunnuntaiaamuna 5.6.2016 klo 6?10 urbaanin Helsingin lintuja Tuomiokirkon Senaatintorin puoleiselta ylätasanteelta käsin. Sunnuntaiaamuna Helsingin keskustassa on aivan erityinen tunnelma, ja yllättäviäkin havaintoja voi tehdä. Viime vuonna vastaavassa tapahtumassa nähtiin muun muassa kaakkureita, sepelhanhia, merikotka ja kivitasku sekä kuultiin punavarpusen laulua keskeltä Senaatintoria. Lintutapahtuma on ilmainen ja kaikille avoin. Voit tulla mukaan vain osaksi aikaa ja myöhemminkin kuin heti kuudelta. Tapahtuman asiantuntijat, pappi ja lintuharrastaja Hannu Varkki Tuomiokirkosta sekä lintuyhdistys Tringan retkiopas, auttavat lintujen tunnistamisessa sekä antavat tietoa lintuharrastuksesta ja luonnon suojelemista. Varustaudu sään mukaisilla, riittävän lämpimillä vaatteilla. Tapahtuman järjestäjät ottavat mukaan kaukoputkia, ja voit halutessasi tuoda mukanasi omat kiikarit tai kaukoputken. Tapahtuma alkaa klo 6 psalmin lukemisella ja siu- nauksella. Tapahtuman jälkeen klo 10 voit halutessasi osallistua Tuomiokirkossa Luomakunnan sunnuntain messuun, jossa saarnaa ekoteologi Panu Pihkala ja liturgina on Hannu Varkki. Bongaa kirkolta -lintutapahtuma järjestetään samaan aikaan myös Kirkkonummen ja Laitilan seurakunnissa. Tunnelmista ja havainnoista voi lukea jälkikäteen Facebook-sivulta bongaakirkolta. Seurakuntien lisäksi tapahtuman järjestäjänä on kristillinen ympäristöjärjestö A Rocha Suomi. Tulevan kauden ohjelmassa nähdään lisäksi muun muassa Kati Outisen monologi sekä koomisesti viritetty tulkinta T?ehovin Lokista. ??? Teatteri ei ole yksintekemistä. Toteudumme vain kontaktissa. Siksi syksyllä 2016 Jurkassa nähtävät esitykset toteutetaan yhteistyössä teatterikentän eri toimijoiden kanssa. Olemme kutsuneet koolle niin yksittäisiä teatterintekijöitä kuin produktiokohtaisia työryhmiä. Lisäksi yhteistyökumppaneinamme toimivat helsinkiläinen vapaan kentän edustaja Riskiryhmä sekä Turun kaupunginteatteri. Yhteistuotannot sekä kumppanuus vapaan kentän ja muiden teattereiden kanssa ovat kuluneen puolentoista vuoden aikana tehdyn kehittämistyön tulosta, Jurkan taiteellinen johtaja Hilkka-Liisa Iivanainen sanoo. Jurkan syyskausi on tammikuussa teatterin taiteellisena johtajana aloittaneen Iivanaisen ensimmäinen hänen kokonaisuudessaan suunnittelemansa ohjelmistokausi. Kauden ensimmäinen ensi-ilta on ohjaaja Essi Räisäsen ja dramaturgi Iida Hämeen-Anttilan tulkinta historian yhdestä kuuluisimmista pariskunnista Bonniesta ja Clydesta. Teos saa ensi-iltansa Jurkassa 10. syyskuuta 2016. Clydena nähdään Jurkan Oikeusjutusta sekä Rikos ja rangaistus -monologista tuttu Markus Järvenpää ja Bonniena muun muassa Ryhmäteatterissa ja viihdesarja Putouksessa näytellyt Essi Hellén. 18. marraskuuta vuorossa on Hilkka-Liisa Iivanaisen ja helsinkiläisen Riskiryhmän  Snap ? spontaanisti reagoiva, mustan huumorin sävyttämä esitys, joka juhlistaa ja kyseenalaistaa digitalisoituvaa elämäämme. Esitys myös kommentoi ajankohtaisimpia puheenaiheita ja sosiaalisen median ilmiöitä. Ennen jokaista esitystä näyttelijät, muusikko ja ohjaaja ruotivat uusimmat aiheet ja päivittävät esityksen sisällön. Myös katsojat saavat etukäteen mahdollisuuden osallistua esityksen päivittämiseen lähettämällä työryhmälle vaikkapa lempitai inhokkiuutisensa. Näyttelijä Kati Outinen palaa Jurkan lavalle pitkän taon jälkeen pysäyttävällä monologillaan muistista ja minuudesta. Niin kauas kuin omat siivet kantaa -näytelmän päähenkilö Alli on työikäinen ihminen, jolla on diagnosoitu muistisairaus. Uusi, muistisairauden värittämä elämä on sarja hauskoja, absurdeja ja liikuttavia tilanteita, joissa Alli luovii parhaan kykynsä mukaan. Monologista rakentuu herkkä muotokuva ihmisestä, joka kykenee luottamaan elämään rajun muutoksen keskellä. Itsensä kadottamista ei tarvitse enää pelätä. Lisäksi syksyn ohjelmassa nähdään hurmaava Ilta Emmin kanssa Erkki Saarelan sujahtaessa jälleen Emmi Jurkan rooliin sekä Anton T?ehovin klassikkoteos Lokki uutena sovituksena, joka kunnioittaa T?ehovin ajatusta siitä, että näytelmä oli tragedian sijaan kirjoitettu komediaksi. Lokin valloittavat näyttelijät Ella Mettänen ja Eero Ojala kaivautuvat groteskilla otteella T?ehovin klassikon ytimeen. Mitään ei ole lisätty, jotain on kylläkin poistettu ja huumori ja draama säilytetty. ? Kontrollinhalu ja vapaudenkaipuu, itsensä menettämisen pelko ja tuon pelon voittaminen sekä arjen jatkuva digitalisoituminen ovat niitä teemoja, jotka sitovat syksyn teoksia yhteen. Jokainen esityksemme kuvaa ihmistä yksityisten ja yhteiskunnallisten muutosten keskellä, Iivanainen kertoo. Jurkan syyskausi avautuu Taiteiden yönä, jolloin teatterissa esitetään Sakari Jurkan ohjaama elokuva Helunan häämatka. Ohjelmassa on myös ohjaaja-käsikirjoittaja Tuomo Rämön vetämä käsikirjoituskurssi, teatterikriitikko ja bloggari Katri Kekäläisen Teatterikritiikin lyhyt oppimäärä sekä teatterikriitikko Maria Säkön Teatterikritiikin syventävä jatkokurssi. Kuva: Essi Hellén
• Viikot 21-22 ? Nro 10 7 Suvivirsi kajahtaa kirkoissa ja piknikeillä ??Kaikissa Helsingin, Espoon ja Vantaan kirkoissa vietetään Suvivirren sunnuntaita 29.5. Suvivirsi raikuu silloin myös ulkoilmatapahtumissa ja piknikeillä. Stadin suvivirsi soi Narinkkatorilla jo 6. kertaa. Teemu Laajasalon juontamassa Stadin suvivirsi -tapahtumassa Saara Aalto laulaa ja laulattaa tiistaina 31.5. Suvivirttä lauletaan Vantaalla neljässä ja Helsingissä yhdessä ulkoilmatapahtumassa 29.5. Kuusijärven messu Vantaalla on jo perinne. Urbaani Monttumessu keskellä Myyrmäen vilinää toteutetaan ensimmäistä kertaa, samoin Ankkakirkko Korson kuuluisassa keitaassa Ankkapuistossa. Lisäksi Suvivirsi ja muita yhteislauluja lauletaan Mari Kätkän johdolla Pyhän Laurin kirkon tuntumassa Pappilan puiston piknikillä. Graffiti-Jeesuskin tulee piknikille Vantaalla. Graffititaiteilija Pete ?Hende? Niemisen tekemä siirrettävä graffitialttaritaulu ?Jeesus piknikillä? on Myyrmäen Monttumessussa käytössä ensimmäistä kertaa. Hende on tuttu nyt jo purettuun Kaivokselan kirkkoon tekemästään Kaivokselan Jeesus -graffitista. Hän oli toinen tekijä Vantaalla kohua herättäneessä ?Hävetkää?-graffitissa. Helsingin Kannelmäen Mätisfestarit alkavat kolmen vartin mittaisella Mätismessulla, joka sopii kaikenikäi- sille. Kesäinen kenttähartaus kello 11-11.45 pidetään Mätisfestareiden juhlakentällä Kartanonhaassa, Kannelmäen ja Malminkartanon välisellä jokialueella Suvivirttä ja muita kesälauluja lauletaan Espoossa jo ennen Suvivirren sunnuntaita. Suvivirttä lauletaan torstaina 20.5. kello 11.30 Matinkylän ostarilla ja torstaina 26.5. kello 10 Olarin kirkonmäellä. Stadin Suvivirsi -tapahtuman juontaa Teemu Laajasalo tiistaina 31.5. kello 17 ja 19 Kampin Narinkkatorilla. Tällä kertaa yhteislaulutilaisuutta tähdittävät Saara Aalto, Turku Cathedral Youth Choir TCYC ja Mikko Heleniuksen johdattama Suvivirsi-bändi. Kello 19 tapahtuma on kaksikielinen, Den blomstertid kommer till Stan. Julia Högnabba juontaa tilaisuuden ruotsiksi ja yhteislaulut lauletaan sekä suomenettä ruotsinkielellä. Suvivirren sunnuntaita vietetään valtakunnallisesti kaikissa Suomen seurakunnissa. Kampanjalla kerätään tänä vuonna Kirkon Ulkomaanavun kautta Etelä-Sudaniin, joka on yksi maailman köyhimmistä maista. Tuotot Suvivirsi-tapahtumista ohjataan eteläsudanilaisten lasten ja nuorten koulutielle levottomuuksien keskelle. Vaikka maa on jälleen lähes sisällissodan partaalla, on tärkeää, että lasten ja nuorten mahdollisuus käydä koulua säilyisi. Stadin Suvivirsi -tapahtuman juontaa Teemu Laajasalo tiistaina 31.5. kello 17 ja 19 Kampin Narinkkatorilla. Tällä kertaa yhteislaulutilaisuutta tähdittävät Saara Aalto, Turku Cathedral Youth Choir TCYC ja Mikko Heleniuksen johdattama Suvivirsi-bändi. Kello 19 tapahtuma on kaksikielinen Den blomstertid kommer till Stan. Aki Samuli yhteistyöhön pitkän linjan ammattilaisten kanssa ??Tangokuningas Aki Samuli saavutti viime kesänä eräänlaisen merkkipaalun elämässään. Tangokuninkaan arvo on avannut miehelle monia ovia ja tarjonnut uusia kiinnostavia tehtäviä. Kulunut vuosi on täyttänyt rohkeimmatkin unelmat ja matka jatkuu. Kurkistus tulevaan paljastaa, että Aki saa rinnalleen pitkän linjan ammattilaisista koostuvan Fantasiaorkesterin. Fantasia on jo nyt tehnyt keikkoja Akin kanssa, mutta tiiviiksi yhteistyöksi keikkailu saadaan tulevan kesän aikana. Aki Samuli huokuu tyytyväisyyttä; ? Odottavat ja huikeen hyvät fiilikset on lähteä rakentamaan Fantasian kanssa yhteistä tulevaisuuttamme. Ammattitaitoinen porukka takana antaa siipiä tulokkaalle - mahdollistaa luoda ja rakentaa uutta. Uudenlaista persoonallista ja ehkä vähän yllättävääkin kulmaa musiikkiin ja koko alallemme. Oon kevään aikana tehnyt Jounin, Simon, Janin ja Kimmon kanssa yhteistyötä ja alusta asti on tuntunu kotoisalta porukassa. Henkilökemiat toimii erinomaisesti, mikä onkin yksi tärkeimmistä asioista solistin ja bändin välillä. Vietämme vuodessa paljon aikaa tien päällä ja keikoilla. Yhteys toisiin on todella tärkeää. Varmasti löydämme matkalla uusia puolia toisistamme ja se näkyy persoonallisessa kuvassamme.  Fantasiassa on huikea taito ja halu tehdä aina omanlaista, uniikkia ja persoonallista viihdettä niin ohjel- Aki Samuli. Kuva: Marek Sabogal miston kuin pukeutumisen myötä. Lahjakkaat soittajat on iso osa kokonaisuutta. Tämä sopii täydellisesti mun ajatuksien ja omien tavotteiden kanssa yhteen. Työ otetaan aina vakavasti ja asioihin panostetaan, eikä ole itsestään selvyyksiä. Fantasia on ykkösluokan persoonallinen orkesteri, josta olen enemmän kuin ylpeä. Marraskuussa Aki ja Fantasia ovat samalla lavalla myös konserttikiertueella, sillä silloin maamme suurimpia konserttisaleja kiertää jälleen Sinitaivaskonserttikiertue. Yhdeksän paikkakuntaa sisältävän kiertueen tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta: www.auraviihde.fi/sinitaivas2016 Vahvana vaikuttajana Tangokuninkaallisten taus- tajoukoissa tunnettu Fantasia on toiminut tangokuninkaallisten hoviorkesterina jo vuodesta 1997. ? Fantasia-orkesteri toivottaa Aki Samulin lämpimästi tervetulleeksi mukaan tiimiin. Bändin tavaramerkki on aina ollut, että uusiin haasteisiin suhtaudutaan pieteetillä ja ammattiylpeydellä. Niin nytkin. Alkava yhteistyö Akin kanssa tuo orkesteriin mukanaan tuoretta näkökulmaa ja uutta virtaa. Luvassa on huippukeikkoja ja -konsertteja ja paljon uutta sekä Akille että bändille. Aki on uudenlainen, kiinnostava esiintyjä ja on mahtavaa olla mukana tekemässä tulevaisuuden menestystarinaa. Tervetuloa nauttimaan yhteistyömme tuloksista keikoille!, toivottaa Fantasian pojat. Tangokuningas Marko Maunukselalle uusi orkesteri ? Talisman ??Vuoden 2010 tangokuningasta Marko Maunukselaa työt ovat kuljettaneet monille areenoille. Viimeisimpänä mainittakoot Yle Kajaanin radion aamujuontajan pesti, joka päättyi tänä keväänä. Alkava kesä vie mm. Mäntyharjun kesäteatterin Tähdet tähtien takana -musiikkinäytelmän päärooliin, tanssikeikkojen ohella Markoa työllistää syksyllä Seinäjoen Kaupunginteatterin Kultainen 60-luku -dinnershow ja marraskuussa Sinitaivas-konserttikiertue. Uusia tuulia puhaltaa myös Markon orkesteririntamalla. Hänen rinnalleen tulee uusi orkesterikokoonpano, jossa kapellimestarin tonttia hoitaa useista TVohjelmista ja konserteista tuttu Jari Puhakka. ? Ihan mahtava fiilis! Puhakka on erittäin kokenut ja rautainen ammattilainen, täydellinen musiikin moniosaaja. Hän suhtautuu työhönsä ja musiikkiin suurella intohimolla ja määrätietoisella otteella. Jarin luotsaaman ryhmän kanssa on upeaa lähteä kiertämään Suomen hienoja ja tunnelmallisia kesälavoja, ravintoloita, laivoja, konserttisaleja, teattereita, kirkkoja ja ihan mitä vaan vastaan tulee. Puhakka on loistava pianisti ja hänen kanssaan onnistuu hienosti myös pienemmät esiintymiset, joissa tarvitaan vain solisti ja säestäjä, kuvailee Marko Maunuksela. Jari Puhakka kokoaa Marko Maunukselalle uuden taustabändin, joka kantaa nimeä Talisman. ? Olen tosiaan kokoamassa Markolle uutta bändiä ja olen erittäin innostunut uudesta työkuviostani päästä rakentamaan pitkästä aikaa jotain uutta ja tuoretta musiikin saralla. Markon olen tuntenut jo pitkään, hänen kuningasvuodestaan lähtien. Kun Marko ja Kaija Lustila tekivät yhteisen laivashown - minä sovitin musiikkia ja laitoin jo tuolloin merkille, kuinka määrätietoinen ja fiksu kaveri on tulossa alalle; osaa ottaa yleisön hienosti vastaan, kunnioittaa kanssamuusikoitaan ja artistiystäviään, kuuntelee ja arvostaa kaikkien mielipiteitä. Itse teatterikapellimestarina toimineena arvostan Markon taustaa erilaisten teatteriesitysten estradeilta. Ne ovat tuoneet hänelle esiintymis- ja ilmaisukokemusta, joka vaatii taiteilijalta enemmän. Markon teatterikokemus kuuluu teks- Marko Maunuksela. Kuva: Tommi Seikola 2014 tien tulkinnoissa ja laulun sisällä olemisessa oikealla tavalla. Tämä kaveri on tullut kehiin pysyvästi, kehuu Jari Puhakka. Marko Maunukselan ja Talismanin ensimmäinen yhteinen keikka koittaa toukokuun lopulla. ? Uuden orkesterin nimi on Talisman, jonka miehitys on valmiina viimeistä silausta vaille. Orkesteri on nelimiehinen Suomen ykköskastiin kuuluvien tanssimuusikoiden iloinen, motivoitunut ja äärimmäisen rautainen ryhmä, jossa on myös lauluvoimaa. Olenkin jo kovaa vauhtia tekemässä mappeja bändille ja tutustumassa esitettävään materiaaliin. Ensimmäisellä Markon ja Talismanin keikalla homma toimii kuin tauti, Puhakka jatkaa. Ryhmältä löytyy jokaisen illan ja paikan mukaan räätälöity ohjelmisto, joka sisältää perinteistä tanssimusiikkia. Ohjelmisto- ja konserttivariaatioita on toki useisiin eri tilanteisiin ja ajankohtiin. Monipuolisuutta lisätään myös pienimuotoisilla esiintymisillä, sillä Marko ja Jari esiintyvät myös kahdestaan (laulu ja pianosäestys) erilaisissa yhteyksissä.
• Nro 10 ? Viikot 21-22 8 ous Tilaa nyt kevätsiiv ja ikkunanpesu! Kohti kesää! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi Juustokauppa ? Suojelu tukee rautatieaseman hallittua kehittämistä Jatkoa sivulta 3 ??Helsingin rautatieaseman arkkitehtuuri on saanut valmistumisestaan alkaen tunnustusta niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Sitä on esitelty paitsi rautatieasematutkimuksissa myös liki kaikissa kansainvälisissä arkkiteh- tuurin merkkiteoksia esittelevissä julkaisuissa. Yhden populaareimmista tunnustuksista on antanut Britannian yleisradioyhtiö BBC, joka on verkkosivuillaan nostanut Helsingin rautatieaseman maailman kymmenen kauneimman rautatieaseman joukkoon. Rautatieasema on pää- Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki ? Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Helsingin rautatieaseman pääsisäänkäyntiä valvovat jykevät maapallovalaisimia kannattelevat graniittihahmot. Ne loi kuvanveistäjä Emil Wikström. Kuva: Anu Laurila, Museovirasto. kaupungin liikenteellinen sydän ja solmukohta. Asema on kaikkien tuntema ja tuhansien päivittäinen saapumisten ja lähtemisten paikka sekä satojen ihmisten työpaikka. Aseman torni pääilmansuuntiin näyttävine kelloineen on kaupungin maamerkki. Helsingin rautatieasema on ollut Suomen 1900-luvun historian tärkeiden käännekohtien näyttämö. Sen rakentamisvaiheet kertovat maan murrosvaiheesta. Asema suunniteltiin suuriruhtinaskunnan päärautatieasemaksi, mutta se valmistui itsenäisen tasavallan päärautatieasemaksi. Rautatieasema rakennettiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Ensin nousi Rautatientorin laidalle rautatiehallituksen hallintorakennus. Siinä toimi vuodesta 1909 alkaen maan rautatiehallinto, ja vielä toistaiseksi VR-Yhtymä Oy. Itse asemarakennus vihittiin käyttöön kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1919. Aseman torni sekä avarat päätilat, keskushalli sekä odotus- ja ravintolasalit sen molemmin puolin ja Postitalon puoleinen läntinen sisääntulohalli ovat pääpiirteiltään ennallaan. Rautatientorin puoleinen sisääntuloeli itäinen halli on madallettu ja sen yläosaan avattiin 1950-luvulla ravintola. Laiturialueen päässä on 1950-luvulta alkaen ollut kioskihalli. Länsisiipi ratapihan länsilaidalla valmistui samaan aikaan asemarakennuksen kanssa. Sen Rautatiehallituksen hallintorakennus toiminut Rautatientorin laidalla. Kuva pääkäyttötarkoituksena oli tavaran kuljetus. Kun tavara-asema muutti pois keskustasta, länsisiipeen avattiin 2000-luvun alussa liikekeskus. Samoihin aikoihin myös katettiin laiturialue. Helsingin rautatieasema on materiaaleiltaan ja suurelta mittakaavaltaan yhtenäinen kokonaisuus. Aseman julkisivut ovat ammattitaitoista käsityötä. Taidokkaat ornamentit eri materiaaleista ovat rakennukselle luonteenomaisia. Erityisiä yksityiskohtia ovat myös veistokset, valaisimet ja kellot.   Vaikka rautatieliikenteen Kiinalaiset ohittivat venäläiset Helsinki-Vantaan Angry Bird matkustajamäärissä ensimmäistä kertaa viikonlopp ??Helsinki-Vantaan lentoaseman kasvu suuntautuu vahvasti Aasiaan. Vuonna 2015 kiinalaiset ohittivat venäläiset lentoaseman matkustajamäärissä ensimmäisen kerran. Kiinalaisten määrä kasvoi noin 50 prosenttia vuosien 2014 ja 2015 välillä. Vuonna 2015 HelsinkiVantaalla vieraili noin 300 000 kiinalaista matkustajaa. Tämä on noin 100 000 kiinalaista enemmän kuin vuonna 2014. ? Aasialaisten, etenkin kiinalaisten, turistien määrä Suomessa on merkittävässä kasvussa. Viime vuonna aasialaisten matkailijoiden yöpymiset Suomessa kasvoivat 20 prosenttia, kiinalaisturistien jopa 40 prosenttia. Tämä trendi näkyy myös lentoasemillamme, erityisesti Helsinki-Vantaalla, Helsinki-Vantaan lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finavialta kertoo. Helsinki-Vantaalla normaalisti merkittävän ryhmän, venäläismatkustajien, määrä puolestaan väheni tuntuvasti vuonna 2015. Viime vuonna venäläisiä oli Helsinki-Vantaalla noin 280 000, kun vuotta aikaisemmin luku oli lähes 400 000. ? Venäläiset ovat pitkään olleet Helsinki-Vantaan suurimpia matkustajaryhmiä. Nyt maan tilanne heijastuu lentoaseman matkustajamääriin ja koko Helsingin lentoasema. Kuva: Kimmo Brandt/Visit Helsinki. Suomen matkailuun. Vuonna 2014 Helsinki-Vantaan matkustajista venäläisiä oli 5 %. Viime vuonna luku oli enää reilut 3 %. Etenkin Pietarin alueen reilut viisi miljoonaa asukasta ovat meille tärkeä kohderyhmä. Pietarista pääsee nyt junayhteydellä lentoasemalle saakka. Toivomme, että tämä saa venäläisten määrän Helsinki-Vantaalla taas nousuun, Haapasaari sanoo. Vuonna 2015 kiinalaismatkustajien osuus Helsinki-Vantaan matkustajista oli 3,6 %. Luku tekee kiinalaisista lentoaseman neljänneksi suurimman ulkomaisen kansalaisuuden. Kärjessä ovat ruotsalaiset (5 %), saksalaiset (5 %) ja britit (4 %). Suomalaisia Helsinki-Vantaan kaikista matkustajista oli ensimmäistä kertaa viime vuonna hieman alle puolet. Finavia panostaa kiinalaisiin Finavia solmi yhteistyösopimuksen Kiinan suurimman lentoasemaoperaattorin, Capital Airports Holding Companyn (CAH), kanssa ensimmäisenä eurooppalaisena lentoasemaoperaattorina tammikuussa 2016. Sopimuksen myötä Helsinki-Vantaa ja Aasian suurin lentoasema, Pekingin lentoasema, solmivat sisarlentoasemasopimuksen. Finavia panostaa kiinalaisiin matkustajiin voimak- kaasti ja pyrkii tekemään heidän asiointinsa Helsinki-Vantaalla mahdollisimman helpoksi ja sujuvaksi. ? Verkkosivumme ja mobiilisovelluksemme ovat saatavilla kiinan kielellä. Lentoasemalla on kiinan kielisiä opasteita ja kiinan kielen taitoista asiakaspalveluhenkilökuntaa. Toukokuussa avasimme Helsinki-Vantaalle tilin Kiinan sosiaalisen median kanavaan, Weiboon, Haapasaari luettelee. Kiinalaiset ovat Finavialle houkutteleva matkustajaryhmä paitsi määränsä, myös kulutustottumustensa vuoksi. Kiinalaiset ovat lentoaseman ahkerimpia rahankäyttäjiä. ? Suosituimpia tuoteryhmiä kiinalaismatkustajien keskuudessa ovat kosmetiikka, kellot, korut ja muoti, erityisesti eurooppalaiset luksusbrändit. Kiinasta tulevat ostavat tax free -tuotteita sekä omiin tarpeisiinsa että pyynnöstä ystävilleen. Tunne siitä, että on tehnyt hyvän kaupan, on ostoskokemuksessa tärkeä, Helsinki-Vantaan kaupallisesta liiketoiminnasta vastaava Elena Stenholm Finavialta kertoo. Kesällä 2016 Finavia tuo Helsinki-Vantaalle kiinan kielen taitoisia palveluoppaita. Oppaiden tehtävä- nä on auttaa kiinalaismatkustajia liikkumaan lentoasemalla ja lisätä heidän kiinnostustaan lentoaseman palveluita kohtaan. Oppaat myös auttavat ostosten teossa ja vinkkaavat suomalaisista tuotteista, joita kiinalaiset suosivat tuliaisostoksissaan. Helsinki-Vantaa on Aasian-yhteyksien määrällä mitattuna Euroopan viidenneksi suurin lentoasema. Vuonna 2016 Helsinki-Vantaalta on 17 suoraa kohdetta Aasiaan. Kiinassa kohteita on viisi: Chongqing, Guangzhou, Peking, Shanghai ja Xi?an. Lapin lumo houkuttelee aasialaisia Vuonna 2015 yhä useamman matkustajan jatkolento Helsinki-Vantaalta suuntautui Lappiin. Aasialaisten Helsingistä Lappiin jatkavien matkustajien määrä kasvoi yli yhdeksän prosenttia. Lähtömaista ylivoimaisesti eniten vaihtomatkustajia tuli Japanista. Kiinasta, Hongkongista ja Singaporesta saapuneiden määrä kasvoi eniten. Esimerkiksi kiinalaisten turistien yöpymiset Inari-Saariselkä-alueella kasvoivat vakuuttavat 70 prosenttia. Tämä kasvu on näkynyt myös Ivalon lentoaseman matkustajaluvuissa. ??Perjantaina 13.5. ensiiltansa saanut Angry Birds -elokuva keräsi viikonloppuna 68 750 katsojaa ja oli viikonlopun ylivoimaisesti katsotuin elokuva. Tämä on vuoden toiseksi paras avaustulos heti elokuvan Risto Räppääjä ja yöhaukka jälkeen. Angry Birds -elokuva saavutti myös kautta aikojen toiseksi parhaan animaatioelokuvan avaustuloksen pääsylipputuloissa: ainoastaan kesällä 2007 ensiiltaan tullut The Simpsons Movie on ylittänyt Angry Birds -elokuvan avauksen. Ennakkonäytökset mukaan lukien Angry Birds -elokuvalla on nyt yhteensä 71 481 katsojaa. Sonyn elokuvalevityksestä vastaava elokuvaneuvos Jussi Mäkelä on erittäin tyytyväinen elokuvan menestykseen. ? Ennen ensi-iltaa asetimme tavoitteeksi yli 300 000 katsojaa, mutta nyt odotamme 400 000 katsojaa. Elokuvan suomeksi puhutut versiot ovat olleet erityisen suosittuja ja käytännössä loppuunmyytyjä. Angry Birds -elokuva on tehnyt huikean avaustuloksen myös maailmalla. Elokuva oli viikonlopun ykkönen 37 maassa keräten 43 miljoonan dollarin pääsylipputulot. Elokuvan oletetusti isoimmat markkinaalueet Pohjois-Amerikka ja Kiina avaavat vasta ensi vii-
• Viikot 21-22 ? Nro 10 9 n KORKEAVUORENKATU Helsingin palomuseo ? 30 vuotta olennainen osa Erottajan pelastusaseman arkea valmistui 1909. Siitä alkaen maan rautatiehallinto on a: Anu Laurila, Museovirasto. ??Palomuseo sijaitsee Theodor Höijerin suunnittelemalla ja vuonna 1891 valmistuneella sekä edelleen käytössä olevalla Erottajan pelastusasemalla. Korkealle mäelle rakennettu pelastusasema kohoaa 42 metrin korkeuteen ja sen tornista on upeat näköalat kaupunkiin. Palomuseo onkin erinomainen näköalapaikka tutustua pääkaupungin historiaan turvallisuuden, paloja pelastustoimen sekä sairaankuljetuksen ja ensihoidon näkökulmasta. Palomuseon tehtävänä on taltioida Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ja pääkaupungin turvallisuuden historiaa. Keräämme, kunnostamme ja konser- ja sitä palvelevien toimin- tää ja vahvistaa tojen muutokset ovat olleet suojelua siten, suuria, on Helsingin rauta- että se tukee tieasema säilynyt alkuperäi- käyttöä, hoisessä käytössä ja mukautu- toa, korjaamisnut muutoksiin. Tällä het- ta ja muutokkellä sen suojelua määrit- sia sekä tarjoaa tää asetus valtion omistami- kestävät puiten rakennusten suojelusta teet Helsingin sekä asemakaava. Museo- rautatieaseman virasto on 16.5.2016 esit- kehittämiselle. tänyt Uudenmaan ELY-keskukselle, että Helsingin rau- Helsingin rautatieaseman hallintorakennuksen tatieasema suojelarvokkaista portaikoista taisiin lailla rakenjokainen on erilainen nusperinnön suoja yksityiskohtiin asti jelusta (498/2010). punnittu. Kuva: Anu Suojeluesityksen tavoitteena on kehitLaurila, Museovirasto. voimme pelastustoimeen ja ensihoitoon liittyvää kulttuuriperintöä, tietojen, tarinoiden, esineiden ja tallenteiden kautta. Palomuseo välittää historiaan liittyvää tietoa sekä neuvoo, tutkii, selvittää ja antaa aiheeseen liittyviä asiantuntijapalveluita. Palomuseo antaa kävijälleen perspektiiviä myös ny- ds -elokuvalla huikea avauspu Suomessa ja maailmalla kypäivän turvallisuuden tekemiseen sekä tulevaisuuden riskienhallintaan. Historiaan tutustumisen ohella, siellä saa myös ajantasaista tietoa, niin onnettomuuksien ehkäisystä kuin oikeista toimintatavoista hätätilanteissa. Palomuseon noin 600 m2 tiloissa on pysyvässä näyttelyssä esillä lähes 400 pienesinettä, kolme museoajoneuvoa sekä teemoiltaan vaihtuva näyttely. Lisäksi Palomuseolla on kymmeniä museopaloautoja ja -ambulansseja, joihin voi tutustua sopimuksen mukaan Roihupellon kalliosuojassa. Palomuseon kaupasta saa palan historiaa mukaansa. Helsingin pelastuslaitoksen Palomuseo Korkeavuorenkatu 26 C porras (sisäpiha) Puh. 040-3345304 Avoinna syyskuusta toukokuuhun keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 12.00?16.00 Erottajan pelastusaseman historiaa ©2016 Rovio konloppuna. Columbia Picturesin ja Rovio Animationin elokuvan ovat ohjanneet Fergal Reilly ja Clay Kaytis, tuottaneet John Cohen ja Catherine Winder, käsikirjoittanut Jon Vitti sekä vastaavina tuottajina toimivat Mikael Hed ja David Maisel. Animaatiosta vastaa Sony Pictures Imageworks. Angry Birds -elokuvan synopsis 3D-animaatiokomediassa Angry Birds -elokuva saadaan vihdoin tietää, miksi linnut ovat vihaisia. Elokuva vie meidät saarelle, jolla asuu yksinomaan onnellisia, lentotaidottomia lintuja - tai lähes yksinomaan. Tässä paratiisissa vihanhallintaongelmista kärsivä Red (Riku Nieminen / Jason Sudeikis), vauhdikas Sakke (Antti Lang / Josh Gad) sekä räjähdysaltis Pommi (Joonas Saartamo / Danny McBride) ovat aina olleet kirjaimellisesti outoja lintuja. Mutta kun saarivierailulle saapuu salaperäisiä vihreitä possuja, näiden erilaisten lintujen tehtäväksi jää selvittää mitä possut oikein juonivat. Angry Birds -elokuvan suomenkielisen version ääninäyttelijöitä ovat Riku Nieminen, Antti Lang, Joonas Saartamo, Tommi Korpela, Pirjo Heikkilä, Ville Myllyrinne, Kari Ketonen, Paula Vesala ja Peik Stenberg. Muissa äänirooleissa mm. Elina Knihtilä, Joonas Nordman, Essi Hellén, Jaajo Linnonmaa, Anni Hautala, Sanni, VilleGalle, Jari Sillanpää sekä Justimuskomediaryhmän Sami Harmaala, Joose Kääriäinen ja Juho Nummela. Elokuvan suomenkielisen version ääniohjauksesta vastaa Antti L.J. Pääkkönen. ??Kun kaupungin palomestari Gösta Wasenius (virassa 1886-1931) esitti palotoimikunnalle palotornien korjaussuunnitelman, palotoimikunta tähdensi Eteläisen palotornin uudelleenrakentamisen välttämättömyyttä. Tuolloin kaupungissa oli palotoimen rakennuksia vain 2 kpl. Eteläinen palotorni nyk. aseman tontilla Korkeavuorenkatu 26:ssa sekä Pohjoinen palotorni Meritullinkatu 12:sta. Arkkitehti Theodor Höijer laati v. 1885 luonnospiirustuksen tulevasta Helsingin Pääpaloasemasta. Asema, joka oli ensimmäinen kunnallisilla määrärahoilla kokonaisuudessaan rakennettu julkinen rakennus, valmistui touko-kesäkuun vaihteessa 1891. Asemalle rakennettiin 42,24 metriä korkea tähystystorni (merenpinnasta 60m). Tornista annettiin tulipalon ha- vaitsemisen hetkellä yleinen palohälytys (tarkoitettu kaikille asukkaille), joka kuului sumutorvien töräytyksinä ja hälytys näkyi hyvällä ilmalla merkinantopallojen ja kolmioiden vetämisellä korkeaan mastoon. Tornivartiointia jatkettiin vuoteen 1903, jonka jälkeen se poistettiin päiväksi. Aseman hälytyskalusto oli kokonaan hevosvetoista aina vuoteen 1909, jolloin laitos sai ensimmäisen sähköllä toimivan paloauton. Sairaankuljetustoiminta aloitettiin 10.3.1905, jolloin katukuvassa alkoi näkyä hevosvetoisia ambulanssirattaita ja vaunuja. Ensimmäiset bensiinikäyttöiset paloautot laitos hankki 1915, 1916 ja 1921. Vuonna 1917 laitoksella oli vielä 29 hevosta. Viimeinen hevonen poistui laitoksen palveluksesta v. 1934. Erottajan nykyinen pelastusasema on Helsingin entinen Pääpaloasema. Pääpaloasemana rakennus toimi vuodesta 1891 aina syksyyn 1975 saakka, jonka jälkeen laitoksen hallinto, tekninen huoltotoiminta ja osa operatiivisista yksiköistä siirtyi uudelle keskuspaloasemalle Agrikolankatu 15 (nykyiselle Kallion keskuspelastusasemalle). Nykyään Erottajan pelastusasemalla on tärkeä roolinsa eteläisten kaupunginosien asemana. Aseman eritystehtäviin kuuluu myös pelastussukellus sekä meritoiminta yhdessä kesäaikana toimivan Suomenlinnan pelastusaseman kanssa. Nykyisin asemalla on vahvuudessa 1 pelastusauto, yksi puomitikasyksikkö (ulottuvuus 32 m) sekä 2-3 ensihoitoyksikköä. Palomiehistöä 13-15 henkilöä, joista 2 miehittää Suomenlinnan pelastusaseman kesäaikana.
• Nro 10 ? Viikot 21-22 10 Ison Roobertinkadun peruskorjaus alkaa syyskuussa ??Punavuoressa sijaitsevan Ison Roobertinkadun kävelykatuosuuden (välillä Fredrikinkatu?Yrjönkatu) peruskorjaus alkaa syyskuussa 2016. Syksyn töissä keskitytään kadunalaisen kunnallistekniikan uusimiseen sekä massanvaihtoihin. Joulukuussa 2016 peruskorjaustyömaa jää kelien vuoksi tauolle. Töitä jatketaan kiveysten, varustuksen ja kalustuksen osalta maaliskuussa 2017. Peruskorjaus valmistuu kesällä 2017. Tavoitteena on saneerata kävelykatu viihtyisäksi ja toimivaksi kauppakaduksi. Kaupunkikuvallisesti tavoitellaan laadukasta sekä paikan historiaa ja Helsingin kaupungin julkisten ulkotilojen tunnuspiirteitä kunnioittavaa lopputulosta. Peruskorjaushanke on pilottikohteena investointien ilmastovaikutuksia arvioivassa hankkeessa ja Ilmastokatu-hankkeessa. Peruskorjaus tehdään yleisten töiden lautakunnan hyväksymän katusuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaan voi tutustua osoitteessa www.hkr.hel.fi/tyokohteet. Lähikoulu oli suosittu vuonna 2015 ??Opetusviraston vuoden 2015 vuosikertomus on julkaistu verkossa. Viime vuonna opetusvirastossa käynnistyi uudistus, jolla edistetään digitalisaatiota kouluissa ja oppilaitoksissa ja luodaan uudenlaista palvelukulttuuria. Tavoitteena on tuottaa hyvää oppimista ja tulevaisuuden taitoja kaikille. Oppimistulokset ja hyvinvointi paranivat kaikilla koulutusasteilla. Oppilaat ja opiskelijat osallistuivat oppimisympäristöjen ja opetuksen suunnitteluun. Uusi Helsingin kaupunginmuseo avautui kävijäryntäyksellä ??Helsingin kaupunginmuseo vietti 13.-14.5. 24 tunnin avajaisia, jotka kestivät perjantai-illasta lauantai-iltaan. Uuteen museoon tutustui ensimmäisen viikonlopun aikana yli 11 000 kävijää. Helsingin kaupunginmuseo halusi viettää odotettuja avajaisiaan kunnolla. Vapaan pääsyn museota juhlittiin tavallistakin vapaammalla pääsyllä eli 24 tunnin aukiololla, jolloin museossa saattoi vierailla vaikka keskellä yötä. Museon avajaisnäyttelyt Helsingin valitut palat, Museum of Broken Relationships, Lasten kaupunki ja Aikakone kiinnostivat yleisöä. Kävijöitä houkutti myös ohjelma, jossa oli mukana niin musiikkia, retrojumppaa, historiallisia helsinkiläisiä kuin opastuksiakin ? myös keskellä yötä. Museo avautui perjantaina 13.5.2016 klo 17. Illan mittaan väkeä oli hetkittäin tungokseen asti. Vielä kahden kolmen aikaan oli vilkasta etenkin Museum of Broken Relationships -näyttelyssä. Yön hiljaisimpina hetkinä kolmen ja kuuden välillä museossa oli koko ajan muutamia seurueita, ja tiettävästi ainakin yksi kävijä otti museo- Museojono Helsingin kaupunginmuseon edustalla kutsuvierasavajaisten yhteydessä. Kuva: Marja Väänänen. torkut. Myös lauantaipäivä veti paljon väkeä, etenkin lapsiperheitä. 24 tunnin avajaistapahtuman kävijämäärä nousi 8 350:een. Kun mukaan lasketaan sunnuntain 2 870 kävijää, viikonloppuna uudessa museossa kävi yli 11 Museon aula tarjoaa oleskelu- ja tekemistilaa kaupunkilaisille. Jasmin Anoschkinin citypupu viihtyy joukossa. Kuva: Maija Astikainen. Museoratikkaliikenne alkaa jälleen ? 107-vuotias vaunu vie ajelulle Helsingissä ? ? HKL ja Oy Stadin Ratikat Ab järjestävät Helsingin keskustassa museoraitiovaunuajeluita yli satavuotiaalla vaunuvanhuksella. Museoliikennettä ajetaan entisöidyllä, 107 vuotta vanhalla puisella raitiovaunulla kesän kaikkina viikonloppuina lauantaisin ja sunnuntaisin. Liikenne alkaa lauantaina 14.5. ja päättyy elokuun lopussa. Kierroksille lähdetään Kauppatorilta Havis Amandan patsaan luota kello 10?17. Vaunut lähtevät tasalta ja puolelta, mutta jos pysäkillä on jonoa, vaunut lähtevät täytyttyään. Kierroksen hinta on 5 euroa. HSL:n liput eivät käy erikoislinjalla eikä museora- 000 ihmistä. ? Olemme kaikki aivan otettuja upeasta vastaanotosta, sanoo kaupunginmuseon markkinoinnista ja viestinnästä vastaava Tove Vesterbacka. ? Odotukset olivat korkealla, mutta avajaisviikon- tikkamatkaa voi maksaa matkakortilla. Kierroksen kesto on reilu 15 minuuttia ja reitti kulkee Aleksanterinkadun, Rautatieaseman, Kaisaniemen ja Kruununhaan kautta takaisin Kauppatorille. ? Sellainen ratikka, kaunis kuin karamelli, jossa oli sisällä vaan kaksi pitkittäistä puupenkkiä, ja takaa se oli avoin niin, että Porthaninkadun ylämäessä rohkeimmat pojat juoksi sen kiinni ja hyppäsi vauhdissa kyytiin. Ja rahastaja huusi vihaisesti murteellisella suomella, että ei saa hoppa sillä lailla! Näin muisteli eräs vanhempi helsinkiläisrouva alkuperäiskuntoon entisöityä raitiovaunua numero 50 vuodelta 1909. Kaikkein suosituin on silti ollut avoin kesävaunu, jossa ei ole sivuseiniä lainkaan! Avoperävaunut palvelivat kaupunkilaisia vuoteen 1952 asti ja avovaunun kyytiin pääsee jälleen museolinjalla. Museoraitiovaunut palvelivat aikanaan arkiliikenteessä kaupunkilaisia sellaisissakin kaupunginosissa, joihin ei enää raitiovaunulla pääse: KB-linjalla mentiin Kulosaareen ja H-linjalla Haagaan. Linja 10 puolestaan oli vanhan Puu-Pasilan ikioma raitiolinja. Yli satavuotias vaunuvanhus nro 50 ja avoperävaunu nro 233 vuodelta 1919. loppu ylitti ne monikertaisesti. Talo oli täynnä innostuneita, liikuttuneita ja hyväntuulisia ihmisiä. Tavoitteenamme oli että kaupunkilaiset ottavat museon omakseen ? ja siltä ensimmäisten päivien perusteella todellakin vaikuttaa. Tästä on hyvä jatkaa! Helsingin kaupunginmuseo Aleksanterinkatu 16 Avoinna ma?pe 11?19 la?su 11?17 Vapaa pääsy Lasten kaupungin kansakoululuokassa voi opiskella vanhan ajan malliin. Kuva: Maija Astikainen.
• Viikot 21-22 ? Nro 10 11 Risto Kolanen Baltzar, Synti ja nuoret kulttuurissa ??On aina hyvä löytää tapoja, joilla nuoret kasvavat kulttuurin tekijöiksi ja ymmärtäjiksi. Integraatioteatteri Baltzarin, aiemman Drom-teatterin näytelmä Synti elää 1950-luvun suomalaisessa kaupunkimiljöössä. Elämä oli rauhallisempaa ja yksinkertaisempaa kuin nyt. Elettiin nousuaikaa, syntyi nuorisokulttuuri, suomalainen iskelmä kukoisti, rock`n roll, leveät mekot ja farkut tulivat. Monet asiat symboloivat nuorten esiinmarssia, va- pautumista. Halutaan erottua pukeutumistyylillä ja musiikilla, kuten yhä edelleen. Nuoret naiset olivat tietoisia itsestään ja eroottisuudestaan. Veijo Baltzarin runon ?Oodi mustalaistytölle? ote koskettaa useimpia naisia: ? Rakastan sinua tumma tyttö, / rakastan hiustesi purjetta, / korvissasi välkkyvää kyyneltä, / huuliasi silkistä tuuleen, / rakastan lämpöäsi kylmään yöhön. ? Sain sormuksen Tcikolta, nainen innostuu kehu- Etualalla (vas) Lia Goresh, tärkeän sivuosan esittäjä Aino Sederholm, Veijo Baltzar ja Lilian Luo. Ilkka Kanerva kiitti sitä, että naisellisuus sai olla esillä ja sitä ei piiloteta. maan kilpailijalleen, joka vastaa: ? Minulla on niitä kaksi. Kirjailijalla itsellään on pääosa mustalaismieshahmona läpi näytelmän. Tekstissä ja tosi elämässäkin viettelijämiehellä on aina mahdollisuutensa naisten hurmaajana. Paita on auki, sänkykamarikatseella lavalla liikkuva kiinnostuksen kohde hurmaa kaikki. Tciko antaa sormuksia usealle naiselle, mustasukkaisuusdraama lättähatusta ja pärinäpojasta on valmis. Carmen, jota Lilian Luo esittää, voittaa miehen itselleen näytelmän lopussa Lia Goreshin esit- Espan lavan musiikkikattaus jatkuu elokuun loppuun saakka ??Monipuolinen musiikkikattaus jatkuu Espan lavalla koko kesän elokuun loppuun asti. Konsertteja kuullaan pääsääntöisesti tiistaista perjantaihin klo 12.00, 16.30 ja 19.00 sekä lauantaisin klo 12.00 ja 15.00. Helsinki-päivänä 12.6. sekä Taiteiden yönä 25.8. lavalla kuhisee koko päivän. Rakastettu sotilassoittokuntien MIL-Espa on jälleen ohjelmassa perjantai- sin. Heinäkuun viimeiseltä viikolta alkaa Jazz-Espa, yksi Helsingin kesän merkkipaaluista. Loppukesää maustaa myös Etno-Espa 8.8. alkaen. Alkukesässä soivat uutena kuorokeskiviikot, ja ohjelmistoa uusintavat myös kesän fiftari- ja rap-teemalauantait. Toukokuun tähtivieraana lavalla nähdään Helsingin kansainvälisen balettikilpailun osallistu- jia 30.5. Historiallinen Espan lava on kesäestradi Esplanadin puistossa, Helsingin sydämessä. Lavan ilmaiset konsertit ovat houkutelleet niin turisteja kuin paikallisia nauttimaan jazzista, maailmanmusiikista ja klassisesta. Espan lavan ohjelmatoiminnasta vastaa Helsingin kulttuurikeskuksen Savoyteatterin yksikkö. tämältä kilpailijalta, eri vaiheiden, monien laulujen ja hienon orkesterin siivittämänä. Mutta kuka oikeasti voittaa? Nuorten opetusteatteri Näytelmää harjoiteltiin kuusi kuukautta, kolme-neljää kertaa viikossa. Nuorten tyttöjen ja naisten ikähaarukka on 14-28 -vuotta minulle sanottiin. Pääosanaiset ovat lukiolaisia Resssusta ja Kalliosta. Syntiin oli avoin haku, 400 pyrki. Pari poikaa tuli aluksi mukaan, mutta he katosivat. Lavalla ei ollut Baltzarin lisäksi muita miehiä kuin kolme muusikkoa. Ensi-illassa mikrofonitekniikka ei ollut kaikilla vielä hallussa. Laulu- ja tanssitaidot vaihtelivat. Mutta on löydetty askeleet monikulttuurisuuteen, tanssiin, kohtaamisiin ja kokemuksiin. Taidot, ihmissuhteet ja vuorovaikutus kehittyvät. Nina Castén mustalaistyttönä vihreässä mekossa erottui joukosta erinomaisena laulajana ja kantoi esitystä hienosti osaamisellaan. Hän lauloi kaksi laulua ?Mustalaisen uni? ja ?Dimitri?, joihin Baltzar on tehnyt sanat ja jälkimmäisessä lau- loi mukana. Mustalaisen uni on paikoin itseironinen: ? Eilen vielä olin sielultani kuin nuoren unelma / Tänään on mieleni kuohuva kuin meri / veljien mukana karkasi ilo vaarojen teitä. Synti on käyttänyt vaihtoehtoista tuotantorakennetta onnistuneesti. Nuoret saavat olla mukana kulttuurin tekijöinä. Kulttuurineuvos Veijo Baltzar on halunnut sitoa nuorten naisten uteliaisuuden ja taitojen kehittämisen musiikkikabareeseen. Aiemmissa Baltzarin töissä on ollut vahvempi yhteiskunnallinen sisältö. Tässä kaikuvat 50-ja 60-lukujen iskelmien sanat. Kirjailija, joka on radikaali politiikassa ja yhteiskuntakeskustelussa, on nyt leimallisen mustalaisromanttinen tarinassa. Kohtalokaverin kiitos Kansanedustaja Ilkka Kanerva piti tunteikkaan kiitospuheen ensi-illan jatkoilla Aleksanterin teatterin ylälämpiössä. Hän kutsui itseään kohtalokaveriksi Veijo Baltzarin kanssa, mitä sillä nyt sitten tarkoittikin, ehkä suhdetta naisiin. ? Jos jokainen kasvaisi puolessa vuodessa niin paljon kuin nämä näytteli- jät ovat kasvaneet, olisimme melkoisia elämämme sankareita jokainen. Mutta tämä on hyvä, kannustava esimerkki siitä, millä tavoin kasvuprojektia voidaan toteuttaa sillä metodilla jota tunneäly tässä laulunäytelmässä edustaa. On selvää, että aito monikulttuurisuus voi toteutua, jos kaikki kävelevät toinen toistaan tukien, mutta myös oman itsensä tietäen. ? Tunneäly on hyvä metodi viedä tätä sanomaa, tätä liekkiä eteenpäin, ja sitä soihtua poltettiin tänä iltana upealla tavalla. Luovan kulttuurin yhdistys Dromilla on pyrkimyksenä saada aikaan, ja nimenomaan Aleksanterin teatterin tiloissa, pysyväluontoinen, vakiintunut monikulttuurinen teatteri Baltzar. Kyse ei ole mustalaisteatterista, kuten oli Dromteatterissa, vaan teatterista, joka tuo yhteen eri kulttuureista tulevia helsinkiläisiä ja pääkaupunkiseutulaisia. Kukoistaako monikulttuurinen taide vain pienissä lähiöprojekteissa ja marginaalisilla etno- ja ruokafestareilla vai kehitetäänkö sitä myös korkeakulttuurina, tekijät kysyvät. Opiskelija, hae kesäopintotuki nyt ??Kesällä päätoimisesti opiskelevien kannattaa hakea opintotukea nyt, jotta tuki ehditään myöntää ennen kuin kesäopinnot alkavat. Opintotukea kesäajalle voi hakea helposti verkossa. Opiskelija voi saada opintotukea myös kesäajalle, jos hän suorittaa tutkintoonsa kuuluvia opintoja päätoimisesti. Myös kesäopintotukeen kuuluvat opintoraha, asumislisä ja lainatakaus. Kesäajaksi lasketaan yleensä kesä-, heinäja elokuu, jos kesäkuukaudet eivät kuulu lukuvuoden normaaliin opiskeluaikaan. Tukea voi saada esimerkiksi luentokursseihin, kirjatentteihin, työharjoitteluun tai opinnäytetyön tekemiseen. Lukio-opiskelijoille ei yleensä voida myöntää opintotukea kesäksi. Saadakseen kesäopintotukea opiskelijan tulee opiskella päätoimisesti, eli hänellä on oltava riittävästi opintoja. Ammatillisessa koulutuksessa opintoja pitää olla kuukaudessa vähintään 18 päivän ajan ja keskimäärin vähintään 3 opintoviikkoa tai 4,5 osaamispistettä tukikuukautta kohti. Kunkin korkeakoulun opintotukilautakunta määrittelee, mikä on riittävä korkeakouluopintojen määrä kesätuen saamiseksi. Yleensä se on keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohti. Kesäajan opintovaatimukset ovat keskimääräisiä. Jokaiselta tuettavalta kuukaudelta ei tarvitse kertyä määrättyä määrää suorituksia, vaan niitä voi kertyä yhdeltä kuulta enemmän kuin toisilta. Pääasia on, että opintoja on jokaisena tuettavana kuukautena ja että opintosuoritusten yhteismäärä on riittävä. Opiskelija voi hakea kesätukea joko verkossa Kelan asiointipalvelussa www. kela.fi/asiointi tai opintotuen muutosilmoituksella (lomake OT 15). Asiointipalvelun etusivulta näkee yhdellä vilkaisulla, onko hakemus ratkaistu ja milloin tuki maksetaan. Palvelu myös kertoo, jos verkkohakemus on jäänyt lähettämättä tai siitä puuttuu liitteitä. Palveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Muut kuin korkeakouluopiskelijat tarvitsevat kesätukihakemuksensa liitteeksi oppilaitoksesta todistuksen kesäopinnoista. Myös tarvittavat liitteet voi lähettää verkossa. Nina Castén ja Veijo Baltzar laulavat kaunista venäläistä ?Dimitriä?. Teksti: Risto Kolanen Kuvat: Raimo Granberg
• Nro 10 ? Viikot 21-22 12 Sloboa Stadissa ? Historiallinen, mielenkiintoinen tutkimusmatka menneen ajan Helsinkiin ??Professori Heikki Paunosen uutuuskirjan välityksellä Sloboa Stadissa välityksellä voi lähteä historialliselle tutkimusmatkalle menneen ajan Helsinkiin - myös sen sotilaalliseen puoleen. Matkalle lähdetään murre- ja slangisanojen kautta, joita Paunonen taustoittaa laajasti ja kiinnostavalla tavalla. Jo kirjan nimessä esiintyvä slobo herättää mielenkiintoa. Mikä ihmeen slobo? Suurimmalle osalle helsinkiläisiä slobo sanana onkin tuttu, mutta entäs muualla? Stadin slangissa sloboa käytettiin jo 1800-luvulta lähtien venäläisestä, varsinkin jos haluttiin osoittaa omaa tai muiden suomalaisten paremmuutta venäläisten rinnalla. ?Sloboja sai olla iso porukka, ja kun yks ainoo kundi siinä oli ja se hihkas ja tempas hoidon, ni ne lähti kaikki karkuun. Ei tarvinnu muuta kun kiros vaan, hyppäs ja veti hoidon tuolta, niin sillon slobot painu!? Mutta tietänevätkö nykystadilaiset, että slobo-sanaa on käytetty myös venäläisistä sotilaista sekä heidän kielestään, venäläisestä sotilasslangista? Iivana Slobosta onkin hyvä siirtyä iivanaan. Iivanaa on käytetty sotilasslangissa kaikilla rintamaosastoilla venäläisestä sotilaasta. Sen juuret ulottuvat jo kuitenkin hieman kauemmaksi kuin talvi- ja jatkosodan aikoihin, sillä sana esiintyy Simo Hämäläisen mukaan jo jääkärien muistelmissa vuoden 1918 tapahtumista. Vöyrin kaarti -nimisen marssilaulun toisessa säkeessä lauletaan: ?Ylistaroon Vöyrin kaarti ensimmäiseks kulki, hakemahan iivanoilta kuularuiskut julki.? Iivana on tavallinen toista maailmansotaa käsittelevissä historiikeissa ja sotaromaaneissa. Esimerkiksi stadilaisen Ässä-rykmentin vaiheista kerrotaan: ?Enso eldas, slobot smiitas Suokumaasta viivana. Kavantsaarel? katsastettiin, missä piilee iivana.? Ryssä Mutta entäs sana ryssä? Mitä eroa sillä on iivanaan ja sloboon ja uskaltaako sanaa nostaa esillekään? Toki uskaltaa, jos professori Paunosta on uskominen, sillä alkujaan hänen mukaansa ryssäsanalla ei ollut kielteistä kaikua, vaan se oli pitkään sävyltään neutraali. Kun Aleksanteri I Porvoon valtiopäivillä 1809 lupasi, että Suomi saa säilyttää Ruotsin vallan aikaset lait, lupaus kirjattiin ihan paperille, kehystettiin ja ripustettiin kaikkiin Suomen kirkkoihin. Lupauksessa oli tämä ryssä-sana suunnilleen näin ?Aleksanteri I Ryssänmaan keisari ja itsevaltias?. Eli ryssä-sana oli ihan virallinen käännös Venäjästä, jota Venäjän keisarikin käytti, Paunonen toteaa. Vihannesryssät, Ryssän kirkko, ?ryssänsauna? 1800-luvulla puhuttiin myös niin kaali-, kurkku-, omena- ja sipuliryssistä kuin katuryssistä ja maroo?iryssistä. Jälkimmäiset olivat jäätelökauppiaita. Puhuttiin yleisesti Ryssän kirkosta ja ryssänlimpusta, ne kuuluivat normaaliin arkikieleen. Ryssän kaalimaa ja ryssännit?ku olivat puolestaan yleisnimityksiä venäläisten puutarhaviljelijöiden viljelmille. Ennen vanhaan oli yleisiä saunoja. Vaikka suomalaiset omivat mielellään kaikki saunat ja saunaperinteen, niin vanhan Fredikan kundin Viljo Pälviön mukaan Pasilan vanhin sauna oli kuitenkin ns. ?ryssänsauna? , joka sijaitsi Kyllikinkadun ja Böhlenkadun kulmassa olleessa talossa. ?Sen omisti harmaahapsinen venäläinen, joka ei osannut suomea. Rahastuksen hoiti hänen tyttärensä, hyvin kielitaitoinen, istuen miesten puolella penkin päässä kaljatynnörin vieressä. Pukuhuone oli jaettu kahteen osaan lautaseinällä, peräosa kuului naisille. Saunahuone oli jaettu myös kahtia, mutta harvalla lautaseinällä. Kummallakin puolella paloi öljytuikku. Väliaidan läpi näki mainiosti toiselle puolelle. Myöhemmin aita poistettiin ja miehet ja naiset saivat eri päivänsä. Venäläisiä sotilaita ristit kaulassa alkoi myös käydä saunassa ja tungos oli valtava.? Ryssä-sana alkoi saada kielteistä kaikua 1800-luvun loppupuolella venäläistämistoimenpiteiden myötä varsinkin sivistyneistön keskuudessa. Kuitenkaan Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolella samanlaista vastakkainasettelua ei syntynyt ja siellä se ryssä säilyi huomattavasti neutraalimpana, Paunonen kertoo. Safka, shagga ?Pitkänsillan siellä toisella puolella? Paunonen tarkoittaa Kalliota, Sörnäisiä ja Vallilaa elikkä Pitkänsillan pohjoispuolisia työläiskaupunginosia. Näiden työläisosien ?Stadin kundit? olivat yhteyksissä vuosikymmenet venäläisten sotilaiden kanssa aina siihen saakka, että venäläiset sotilaat lähti Suomesta. Kundit kävivät venäläisten sotilaiden kasarmeilla jo aina 1800-luvulta lähtien, missä sotilaat tarjosivat heille omaa ruokaansa. Vielä vuosina 1917-18, kun Helsingissä oli ruokapula, monet työläisperheiden äidit lähettivät poikiaan hakemaan kasarmeilta venäläisiltä sotilailta ruokaa. Tästä tavasta on muistumana vielä sanat safka ja shagga, Paunonen kertoo ja jatkaa: Safka-sanaa käytetään edelleenkin: ?Millon sulla on safkis?? eli ruokatunti. Shaggaa ei puolestaan ei enää juuri käytetä suomenkielisellä puolella, mutta ruotsinkielisellä kyllä: ?När ska vi shagga?? eli milloin syödään. T?aiju, tsaiju, saiju, tee Safkan päälle olikin hyvä hörppiä teetä. 1800-luvun Helsingissä juotiin alkuun teetä ruotsalaiseen tapaan ja sanana tee on tullut meille Ruotsista ja tee sanan alkuperä ulottuu aina EteläKiinaan. Etelä-Kiinasta se levisi hollantilaisten teekauppiaiden mukana Eurooppaan. Teetä käytettiin aluksi lääkkeenä 1500- luvulta ja nautintoaineena se yleistyi 1600-luvulta, Paunonen kertoo. Puolestaan Pohjois-Kiinan kirjakielessä käytettiin teestä nimitystä, joka turkkilaisten ja mongolien välityksellä kulkeutui venäläisille. Ja heiltä puolestaan Vanhaan Suomeen, Venäjään liitetyn Viipurin läänin alueelle, ja kun koko Suomi liitettiin Venäjään, alkoi venäläinen teenjuontikulttuuri levitä voimakkaasti Suomessa viimeistään 1820-30-luvuilla. Tämän myötä teestä Suomeen levisi nimitykset t?aiju, tsaiju ja saiju Stadin slangiin ja Helsingin puhekieleen sekä myös laajasti Suomen eri murteisiin. Mä menin sinne iltat?aikalle, ku mä olin esiintyny sitte ja tää oli, tää Kulma oli vielä auki. Mä menin sitten sittaan pöytään, ja divasin vaan tavallista t?aikkaa ja vinaria skruutasin siinä sitte sen t?aikan kanssa, ja. Yhtäkkiä tarjoilija juoksee että: ?Divatkaa äkkiä ne t?aikat vek, että jepari on tuol eteisessä!? Mull oli kyl t?aikkaa mut niill oli kaikilla sit oli, sitä pirtua siinä, kovat glasarit. / Glasari kuumaa vodaa, snadisti t?aikkaa ja buli loraus spittaa. Siit saa ?kovan glasarin?. / Faija dokas pilsuu ja mutsi tsaikkaa. Teenkeittokulttuurin myötä suomalaiskodeissa ryhdyttiin näkemään samovaareja. Paunosen kertoo, että samovaari sanana tarkoittaa itsekeittäjää. Helsingissä oli monta teehen ja samovaareihin eli ?teekeittiöihin? erikoistunutta kauppaa, esimerkiksi Duldinin teeliike Unioninkadun varrella ja Baranoffin veljesten samovaarikauppa Senaatintorin lai- Professori Heikki Paunonen dassa, ja samovaareja myytiin myös kulkukauppiaiden tiskeillä. Samovaari alkoi yleistyä niin ripeästi, että saamani tiedon mukaan 1830-luvulta lähes kaikissa talouksissa oli samovaari. Luulen kuitenkin, että tämä koskee enemmän säätyläisiä tai sivistyneistön koteja, Paunonen toteaa. Kun tee on tullut Kiinasta, on kahvi puolestaan arabilaista perua. Alun perin kahvi sanana tarkoitti viiniä, mutta sitten kun Muhammed kielsi viinin juonnin, nimi siirtyi kahville. Suomeen kirjakielen kahvi on tullut 1700-luvulla eli kahvia on nautittu jo silloin. Tee-sanana on puolestaan mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1747, eli nämä kahvi ja tee ovat aika lailla samoihin aikoihin tulleet Suomeen, Paunonen kertoo. Suomessa ja Helsingissä kohtasi kaksi teenjuontikulttuuria: läntinen ja itäinen, jotka erotti jo teestä käytetty erilainen nimitys. Se on eurooppalaisittainkin harvinaista. Huligaani, apassi ?Sanaa on käytetty Helsingin puhekielessä ja yleisemminkin 1900-luvun alkuvuosista lähtien kadulla vetelehtivästä, huonosti käyttäytyvästä, raa?asti puhuvasta ja työtä vieroksuvasta, usein väkivaltaisesta nuoresta miehestä, myös tappelupukarista.? Voisi äkkiseltään luulla, että sana on Neuvostoliiton peruja, mutta ensimmäinen tieto huligaani-sanasta on kuitenkin vuodelta 1898 Lontoosta, missä poliisi oli ottanut kaupungin väkivaltaisia nuoria kiinni. Samaan aikaan Lontoossa ollut venäläinen kirjeenvaihtaja kirjoitti heti asiasta venäläisiin sanomalehtiin ja tätä kautta huligaani-sanaa ryhdyttiin käyttämään myös Venäjällä. Meille sana kotiutui nimenomaan Pietarin kautta, Paunonen toteaa. Sanan käyttö juontaa juurensa 1900-luvun alun yleiseurooppalaiseen ilmiöön, jolloin eri tahoilta nousi väkivaltaisia nuorisoryhmiä. Pariisissa heitä ryhdyttiin kutsumaan apasseiksi. Apassi-nimitys levisi meillekin, niin että Helsingissäkin oli Sörkän apassit 1900-luvun alkupuolella. Tähän nimitykseen liittyy myös ns. vauhdikas pistotanssi, jossa pojat tanssii puukko hampaissa. Se liittyy varsinkin tähän pariisilaiseen apassi-kulttuuriin. ?1900-luvun alkuvuosina useissa Euroopan suurkaupungeissa liikkui väkivaltaisia nuorisojoukkoja, joita Lontoossa kutsuttiin huligaaneiksi ja Pariisissa apasseiksi (ranskaksi apache). Sana yleistyi Stadissakin, missä sakilaiset ottivat mallia Pariisin apasseista niin pukeutumisessa kuin tanssimalla pistoakin. Fyren-lehti julkaisi 1915 heistä kuviakin: ?Helsingfors-apacher med ?bönor? och yngel.? Stadin slangissa apassi lyheni asuun apa: ?Herulin humut ja Sörkan apat flaiskas Surkiksen bärtsillä?, kertoi Lauri Valo (s. 1904).? Tshubu, tsuikka Helsingissä käytetyt murre- ja slangisanat eivät ole pelkästään helsinkiläisten etuoikeus, vaan osa niistä on levinnyt koko maahan, Safka ja shagga ovat puhtaasti helsinkiläisiä slangisanoja, ei muualta juontuvia tai perittyjä. Tshubu, päähinettä tarkoittava sana on myös helsinkiläinen. Sana tshub tarkoittaa venäjäksi otsakiehkuraa. Kun katsoo vanhoja kasakoiden kuvia, niillä on lakki vinossa ja otsalla iso näkyvä otsakiehkura. Stadin kundit on käsittäneet, että se tshubu tarkoittaa sitä lakkia, mutta se tarkoittaakin otsakiehkuraa. Eli tässä venäläisen sanan merkitys onmuuttunut, kun se on lainattu. Selvennyksenä tshubuista voi katsella myös Leningrad Cowboys -rockyhtyeen kavereita. Heillä kun on tshubut - uutena versiona tosin. Toinen lakkia tarkoittavat sana, ehkä tutumpi, on tshuikka, suikka. Tämä sana tulee sekä Stadin slangista että Viipurin puhekielestä. Sotilasslangissahan suikka-sana on yleinen. Suomen armeijassa sana tuli käyttöön vuonna 1922 kenttälakkimallista 22. Lakkia ryhdyttiin kutsumaan suikaksi. Se on lipaton venelakki, Paunonen mainitsee ja lisää, että tshuikkakaan ei tarkoita venäjässä lakkia vaan päällystakkia, eli tämänkin sanan merkitys on lainattaessa muuttunut. Mannerheimin karvatshuikka Suikka sanana on levinnyt ympäri suomea sotilasslangin mukana. Tshuikalla on kuitenkin pidemmät juuret, kuin tähän asti on ajateltu. Mannerheimin pidettyä paraatin Helsingissä 16.5.1918 todettiin, että ?Mannerheim johti paraatia valkoinen karvatshuikka päässä?. Voitonparaati pidettiin sen kunni- aksi, että Helsinki oli saatu punaisilta saksalaisten toimesta. Heillä oli siihen tiettyjä poliittisia intressejä. Tähän liittyy saksalaisen prinssin valitseminen hetkeksi Suomen kuninkaaksi. Helsinkiä vallatessa punaisilta saksalaiset etenivät nykyistä Mannerheimintietä eli silloista Turuntietä Helsinkiin. Ensimmäiset kovat taistelut käytiin Turun kasarmissa, joka oli Lasipalatsin paikalla. Kun saksalaiset ei saaneet punaisia antautumaan, saksalaiset sytyttivät Turun kasarmin palamaan ja rauniot lepäsivät paikalla vielä 30-luvun taitteessa ennen kuin Lasipalatsi rakennettiin. Sanat elävät uudella tavalla Heikki Paunosen kirjan välityksellä monien sotiimme ja sekä poliittisiin käänteisiin liittyvien sanojen taustat alkavat elää uudella tavalla. Huumoripuolelta mainittakoon desantti, joka tarkoittaa sotilasslangissa ludetta, joka pudottautuu katosta pahaa aavistamattoman nukkujan niskaan kuin desantti. Onkin taito tehdä lukemiseen houkuttava monipuolinen ja elävä, lukemiseen innostava murreja slangi-sanakirja. Kirjasta löytyy yhä uudelleen ja uudelleen mielenkiintoisia sanoja ja niiden historiaa, joiden parissa lukija saa kokea monia ahaa-elämyksiä. Suositeltava kirja kaikille ja kaikenikäisille yli Helsingin rajojen. Kirjan tekijästä Heikki Paunonen (s. 1946 Helsingissä) on Tampereen yliopiston suomen kielen emeritusprofessori. Hän on tutkinut 1970-luvulta lähtien Helsingin puhekieltä ja slangia. Hän on myös vuosikymmenien ajan tallentanut eri-ikäisten stadilaisten slangia. Hän julkaisi vuonna 2000 yhdessä vaimonsa Marjatta Paunosen kanssa lähes 1400-sivuisen Stadin slangin suursanakirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii, josta he saivat Tieto-Finlandia-palkinnon seuraavana vuonna. ?Slangiprofessori? Paunonen on kirjoittanut myös Helsingin nimistöstä kaksiosaisen teoksen Stadin mestat: Ikkunoita Helsingin ja sen asukkaiden historiaan ja nykyisyyteen (2010). Hän on Stadin Slangi ry:n perustajajäsen. Yhdistys valitsi hänet Stadin Kundiksi vuonna 2013.
• Viikot 21-22 ? Nro 10 13 Postimuseo 90 vuotta ??Postimuseo täyttää tänä vuonna pyöreät 90 vuotta. Museo julkaisee yhdessä Postimuseon Ystävät yhdistyksen kanssa Tabellariuskirjan, joka kertoo Postimuseon historiasta kokoelmien ja toiminnan muutosten kautta. Juhlaan on ahetta myös siksi, että tänä vuonna tulee kuluneeksi 160 vuotta ensimmäisten suomalaisten postimerkkien julkaisemisesta. Postimuseo on tuottanut pelifirma Meanfish Oy:n kanssa postimerkkiaiheisen Catch a stamp -pelin. Tabellarius-kirja kertoo museotyön arjen muutoksista ja kiinnostavista kokoelmista, kuten asekokoelmista ja niitä sivuavista postiryöstöistä. Kirjassa esittäytyvät niin keräilijät kuin mesenaatitkin, jotka ovat toimineet Postimuseon tukena. Lisäväriä tuovat graafikko Lasse Hietalan ainutlaatuiset Postin mainosjulisteet ja -kortit sekä B.A. Lindemanin kartat ja matkaoppaat. Kirja luo katsauksen 160-vuotiaaseen suomalaiseen postimerkkiin sekä samanikäiseen Saimaan kanavaan, jota on esitelty lukuisissa postikorteissa. Postimerkkejä kuva-aiheittain esittelevässä Catch a stamp -pelissä postimerkkisateesta napataan tietyn aiheisia merkkejä, esimerkiksi koiria, musiikkia tai presidenttejä. Aiheet vaikuttavat siihen, kuinka peli vaikeutuu ja etenee. Pelin voi ladata ilmaiseksi An- droid- ja iOS -käyttöjärjestelmän mobiililaitteisiin. Kineettisessä versiossa pelaaja hyödyntää fysiikkaansa postimerkkien nappailussa. Versiota voi pelata yksin tai yhdessä. Postimuseo hyödyntää peliä monipuolisesti näyttelyissä ja tapahtumissa. Postimuseo 90 vuotta Postimuseo on toiminut pitkän historiansa aikana useammassa paikassa. Ensimmäisen tilansa, neljä huonetta, Yrjönkadulta Helsingistä museo sai 1.9.1926. Sodan vuoksi museo joutui kodittomaksi vuonna 1941 ja oli varastoituna jonkin aikaa. Uudet väliaikaiset ti- Postimuseon kokoelmiin kuuluu miekkoja ja aseita. Postimuseon kokoelmissa on noin 9000 esinettä. lat löytyivät Vaasasta 1954, jossa toiminta jatkui neljä vuotta. Vuonna 1962 museo avattiin Posti- ja lennätinmuseona Helsingissä Tehtaankadulla, jossa museo toimi 1990-luvun alkupuolelle saakka. Vuodesta 1995 vuoteen 2012 Postimuseon tilat sijaitsivat Helsingin pääpostitalossa. Syksyllä 2014 Postimuseo avautui täysin uudistuneena museokeskus Vapriikissa Tampereella. Tampereella Postimuseo on kolminkertaistanut kävijämääränsä. Viime vuonna museossa vieraili yli 100 000 asiakasta. Postimuseo juhlii yhdessä 20 vuotta täyttävän museokeskus Vapriikin kanssa lokakuussa järjestämällä yleisölle tapahtumapäivän, jossa on tarjolla runsaasti erilaista ohjelmaa ja karnevaalitunnelmaa. Postimuseo avattiin yleisölle 1927 Yrjönkadulla Helsingissä, missä sillä oli aluksi käytössään neljä huonetta. Linnanmäellä lauletaan Autiotaloa, Jäätelökesää ja muita klassikoita ??Linnanmäen Huvipuisto tarjoaa koko kesäkauden ajan keskiviikkoisin iloisia yhteislauluiltoja nimekkäiden artistien johdolla. Laulaja-muusikko Mikael Konttinen on kesän yksi laulattajista, jonka johdolla huvipuistossa lauletaan kaikkien tuntemia ikivihreitä. Erilaiset kaupunkikulttuuritapahtumat ovat löytäneet tiensä helsinkiläisten sydämiin. Suomessa yhteislauluilla on pienemmät perinteet kuin naapurimaassa Ruotsissa, mutta innokkaita laulajia riittää täälläkin jokaiseen yhteislaulutilaisuuteen. Linnanmäellä jo viime kesänä yhteislauluja vetänyt Mikael Konttinen nauttii suuresti työstään. ? Yhteislaulut Linnanmäellä ovat kesän parasta hommaa, sillä niissä yhdistyy musiikki, riemukas mil- jöö ja yhdessä tekemisen meininki. Ihmiset ovat iloisia, aktiivisia ja reilu tunti laulua menee kuin siivillä. Laulaja-muusikon kesätraditioihin on aina kuulunut käynti Linnanmäellä. Nykyisin Mikael Konttinen vierailee huvipuistossa omien lastensa kanssa vähintään muutaman kerran kesässä. ? Vuoristorata on ehdoton suosikki, mutta kaikki laitteet, joissa mennään kovaa tai korkealla sopivat kaltaiselleni lentäjä-muusikolle parhaiten, Mikael Konttinen kertoo. Linnanmäen yhteislaulut on toteutettu yhteistyössä Eckerö Linen kanssa. ? Laadukas viihde yhdistää tiiviisti Linnanmäkeä ja Eckerö Lineä. M/s Finlandiallakotimainen viihde on erittäin tärkeässä roolissa. Linnamäki on kiinnostava kohde myös virolaisille tu- Mikael Konttinen Linnanmäen Estradilla. risteille, Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen kommentoi yhteistyötä. Mikael Konttinen, Janne Tulkki, Kari Vepsä ja muut laulattajat laulavat yhdessä yleisön kanssa Linnanmäellä keskiviikkoisin, torstaisin Estradilla järjestetään lavatanssit. Linnanmäen ohjelmat ja sisäänpääsy huvipuiston alueelle ovat maksuttomia. Linnanmäen yhteislaulut 2016 ke 25.5. klo 18 Janne Tulkki ke 1.6. klo 18 Kari Vepsä ke 8.6. klo 18 Mikael Konttinen ke 15.6. klo 18 Johanna Debreczeni & Jouni Keronen ke 22.6. klo 18 Teemu Harjukari ke 29.6. klo 18 Kari Vepsä ke 6.7. klo 18 Mikael Konttinen ke 13.7. klo 18 Johanna Debreczeni & Jouni Keronen ke 20.7. klo 18 Kari Vepsä ke 27.7. klo 18 Mikael Konttinen ke 3.8. klo 18 Janne Tulkki ke 10.8. klo 18 Teemu Harjukari ke 17.8. klo 18 Johanna Debreczeni & Jouni Keronen ke 24.8. klo 18 Mikael Konttinen ke 31.8. klo 18 Janne Tulkki Yhteislaulut Linnanmäellä Mikael Konttisen johdolla. Helsingin tuottamat kartta-aineistot avautuvat julkiseen käyttöön ??Helsingin kaupunki on avannut uusia, maksuttomia avoimen datan karttaaineistoja. Hiljattain on julkaistu avoimesti hyödynnettäviksi kaupungin tarkimman kartta-aineiston maastotiedot, pääkaupunkiseudun ja Helsingin opaskartat, ilmakuva koko kaupungin alueelta sekä asemakaavahakemisto. Jo aiemmin on julkaistu avoimen datan kartta-aineistoina esimerkiksi Helsingin osoitteet, ajantasa-asemakaava, aluejakoaineistoja ja rakennukset. Avoimen datan paikkatietoaineistot ovat kuntalaisten ja yritysten käy- tössä maksutta. Aineistot voi ladata vapaasti omaan käyttöön ja niitä voi hyödyntää esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, päätöksenteossa, visualisoinnissa, sovellusten kehittämisessä tai datajournalismissa. ? Etenkin kaupungin tarkimman kartta-aineiston eli kantakartan maastotietojen avaus on merkityksellinen askel Helsingin kartastoja paikkatietokehityksessä. Aineisto mahdollistaa esimerkiksi vaihtoehtoissuunnitelmien tekemisen, sillä kaupunki käyttää samaa aineistoa omassa suunnittelussaan, kertoo toimisto- päällikkö Timo Tolkki Helsingin kiinteistövirastosta. Esimerkiksi asemakaavojen pohjakartat laaditaan kantakartan pohjalta, ja se soveltuukin tarkan mittakaavan työskentelyyn (1:500). Kantakarttaa ylläpidetään päivittäin, ja avoimen datan rajapintojen kautta ladattavat aineistot ovat jatkuvasti ajantasaisia. Ortoilmakuva kuvaa maanpintaa kohtisuoraan ilmasta katsottuna. Koko Helsingin alue kuvataan ilmasta 1-2 vuoden välein. Nyt julkaistu ortoilmakuvaaineisto on kuvattu kevään 2014 aikana.
• Nro 10 ? Viikot 21-22 14 Yökerhona tunnettu kirkko avasi jälleen ovensa ??Helsingin Luther-kirkon yli 120-vuotias kirkkotila siunattiin alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa sunnuntaina 15.5. Yökerhona yli kaksi vuosikymmentä toiminut kirkko keräsi avajaispäivänä arviota 900 ihmistä. Helsingin Kampissa sijaitsevaa Luther-kirkkoa palasi hallinnoimaan Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley). Kirkkotilaa remontoitiin yli seitsemän kuukautta noin kolmella miljoonalla eurolla. Fredrikinkatu neljään Sley rakensi rukoushuoneensa jo vuonna 1894. Rukoushuone kävi nopeasti pieneksi ja tilaa laajennettiin useaan kertaa. Vuonna 1931 rukoushuone vihittiin Luther-kirkoksi. Toiminnan hiipuminen 1980-luvulla ajoi Sleyn ahtaalle pääkaupunkiseudulla, ja Luther-kirkko jäi lähes tyhjilleen. Se joutui jopa purku-uhan alle vuonna 1986, minkä talonvaltaajat saivat estettyä ja rakennus suojel- Helsingin Luther-kirkon avajaispäivä. tiin. Sley myi kiinteistön ja vuonna 1994 kirkossa alkoi eri yrittäjien toimesta yökerho- ja ravintolatoiminta. Nyt kirkko on jälleen kirkko. Piispa emeritus Eero Huovinen iloitsi puheessaan lapsuutensa kotikirkon paluusta. ? On hyvä olla täällä. Tänään tässä kirkossa alkaa uudelleen toiminta, joka alkoi jo vuonna 1894. Voisi tietysti sanoa, että ravintolatoiminta jatkuu. Ravinto vain on erilaista, kuin mitä täältä viimeiset kaksi vuosikymmentä sai, sillä nyt täällä tarjotaan elämän leipää eli sanomaa Kristuksesta, piispa emeritus Eero Huovinen sanoo. Kirkossa on istumapaikat 616:lle hengelle. Tänään väkimäärä oli niin suuri, että osa seurasi avajaismessua valkokankaalta Luther-kirkon naapurissa olevan Saksalaisen koulun liikuntasalissa. ? Iloitsemme tänään siitä, että kirkko on palannut alkuperäiseen ja sille kuuluvaan tarkoitukseensa. Oli hieno nähdä hyvin valmisteltuna avajaispäivänä lähes tuhatpäinen joukko, jota kirkko ja sen sanoma kiinnostavat. Jo avajaispäivä viestii siitä, että tämä oli yhdistyksellemme merkittävä ja onnistunut satsaus, Sleyn kotimaantyön johtaja Juhana Tarvainen kertoo. ? Parempaa starttia Luther-kirkolle ei olisi voinut edes toivoa. Kirkko palvelee varmasti helsinkiläisiä tästä eteenpäin, Tarvainen iloitsee. Sley on evankelisen herätysliikkeen vuonna 1873 perustettu keskusjärjestö ja kirkon virallinen lähetysjärjestö. Sley toimii valtakunnallisesti ja tekee lähetystyötä yhdeksässä eri maassa. Emerituspiispa Eero Huovinen. Kuvat: Ville Huuri HKL:n kesän raitioratatyöt ovat peruskunnostusta ??HKL kunnostaa raitioratoja Helsingissä huhtikuusta marraskuuhun. Tulevan kesän ratatyöt ovat perushuoltoa ja kunnostusta, suuria ratatyömaita ei ole. Ratatöitä tehdään kaikkiaan noin 20 ratatyömaalla. Kesän ratatyöt eivät pääsääntöisesti aiheuta liikenteelle poikkeusjärjestelyitä. Ratatöitä tehdään myös kaupungin keskeisillä paikoilla: Stockmannin pääsisäänkäynnin edustalla vaihdetaan kaarteet heinäkuussa ja Ruotsalaisen teatterin edustalla työskennellään elo-syyskuun vaihteessa. Valtaosa HKL:n ratatyöurakoista on ratakiskojen ja vaihteiden vaihtoa. Ratakiskojen käyttöikä riippuu siitä, millaisella rataosuudella kiskot ovat. Suoralla radalla kiskot voivat kestää 30 vuotta, kaarteessa huomattavasti vähemmän aikaa; maksimissaan 15 vuotta. Vaihteiden käyttöikään vaikuttaa muun muassa liikennemäärä: tiheästi liikennöidyillä rataosuuksilla vaihteet kuluvat eniten ja niitä vaihdetaan muutaman vuoden välein. Harvemmin liikennöidyillä osuuksilla vaihteet kestävät jopa 25 vuotta. HKL suunnittelee ratatyöt siten, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän häi- riötä raitiovaunu- ja ajoneuvoliikenteelle. Ratatöitä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös öisin tietyin rajoituksin. Helsingin yleiset säädökset rajoittavat melua aiheuttavan yötyön maksimiajaksi kaksi yötä viikossa. Ratatyöhankkeet pyritään ajoittamaan niin, että ne voidaan toteuttaa samanaikaisesti muiden kuntateknisten hankkeiden kuten vesijohto-, viemäri- ja kaukolämpötöiden kanssa. Kuluvan kesän työt ovat pääasiassa perushuoltoa ja kunnostustöitä. MOOTTORIPYÖRÄKURSSI A TAI A2 englanniksi 2.6. klo 16 B-KURSSI 30.5. klo 17.00 (kurssi alkaa joka toinen maanantai) AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Hämeentie 14, 00530 HKI www.autokouluhakaniemi.fi Aito stadilainen pienyritys KATSO KURSSIEMME ALKAMISAJAT www.autokouluhakaniemi.fi
• Viikot 21-22 ? Nro 10 15 Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Kesäyliopisto Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Autokorjaamoja Palveluja Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja palveluhakemistossa! LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! v. 1932 LÄMPÖ- JA WESIJOHTOLIIKE Työsuorituksia Sekalaisia Eläkeläisinsinööri laatii: ? rakennuspiirustuksia, ? LVI piirustuksia, ? perustamisselvityksiä. 0400-847 262. LVI Lämpö- ja vesijohtoliike ? vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi RööperinLehti 12. vuosikerta 2016 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen p. 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineisto- ja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 ? Takasivu 1,19 ? Teksti 1,09 ? Erikoisliikepalsta 0,96 ? Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelunvalvonta: p. 561 56 436 tai 886 61 055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2016 LAHJOITA HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN Otamme vastaan hyväkuntoista tavaraa: huonekaluja, vaatteita, koruja ja kuolinpesiä! Kirpputori Hämeentie 75, H:ki 050 493 6411 (myymälä) 050 432 8047 (auto) P. JUUTILAINEN MUSEOKATU 34 P. 495 106 ? 498 417 Fax 498 845 www.pj.fi? toimisto@pj.fi tai lähetä sähköpostia kristiina.estamasaarinen@karprint.fi Hammaslääkärit PÄIVYSTYS: 24H 0400-249 920 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Työsuorituksia Ostetaan Maalaus, tapetointi ja laminaatin asennus. Ilm. arvio. p. 045-235 1717 Keräilijä (evp upseeri) ostaa taidelasia. Mm Gunnel Nyman, Kaj Franck, Oiva Toikka, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Nanny Still, Aimo Okkolin ja Saara Hopea. Keramiikka; Kaipiainen, Muona ja Bryk. Ystävälliset yhteydenotot 0405045848/jarkki@esrc.fi. Nouto ja käteismaksu Soita 09-41397332 KORJAUS ASENNUS - HUOLTO Vastuunkantajat ry www.vastuukirppis.fi Ostan 80-luvun videovuokraamojen vhs-vuokrakasetteja. Mieluiten isoja eriä. Ei myyntikasetteja. Puh 050-3067835 ILMOITA Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso Terveyspalveluja HOITOA ALKOHOLISMIIN Minnesota-mallista hoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Avohoito sopii hyvin myös työelämässä oleville. juhlii 50-vuotista taipalettaan ??Pääkaupunkiseutulaisten oma kesäyliopisto täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Vaikka kesäyliopisto juhlii mennyttä 50 vuotta, on juhlien katse tulevaisuuteen: juhlapuhujana on tulevaisuudentutkija Juha Kaskinen Turun yliopistosta aiheenaan Kansanvalistuksesta ubiikkiin oppimiseen ? Kesäyliopisto kaikkialla? 50-vuotista taipaletta juhlitaan pitkin vuotta: juhlavuosi on tuonut tullessaan paitsi entistä laajemman ohjelman myös erilaisia tapahtumia ja uusia tuulia kesäyliopiston toimintaan. Kuten aina kesäyliopiston tarjonta on avointa kaikille ja juhlavuoden tapahtumista iso osa on myös maksuttomia. Tapahtumia on järjestetty ympäri pääkaupunkiseutua yhteistyössä mm. kirjastojen kanssa. Kirjastoissa on erilaisia kaikille avoimia työpajoja. Keväistä Helsinkiä on ihasteltu arkkitehtuuriratikasta. Arkkitehtuuriratikka kiertää Helsinkiä myös kesäkuussa. Alkuvuodesta aloitettiin vapaan sivistystyön ja elinikäisen oppimisen teeman alla julkaistava blogi, jossa yhteiskunnalliset vaikuttajat kirjoittavat omasta näkökulmastaan kaikille avoimuuden, oppimisen, tiedon, sivistyksen ja henkisen hyvinvoinnin merkityksellisyydestä yhteiskunnassa nyt ja tulevaisuudessa. Kirjoittajina ovat olleet tähän mennessä mm. aivotutkija Minna Huotilainen, kansanedustaja Jani Toivola sekä emeritusprofessori Kari Uusikylä. Sana on vapaa: halukkaat voivat osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun omalla kirjoituksellaan tai kommentoimalla. Juhlavuoden ohjelman toteutuksessa kesäyliopisto on halunnut tuoda esiin nuoria lahjakkaita tekijöitä ja mm. teettänyt kaksi juhlavideota, jotka kuvastavat kesäyliopiston avoimuutta, monipuolisuutta ja oppimisen iloa. Videot ovat näkyvillä kesäyliopiston sivuilla. Helsingin seudun kesäyliopisto on perustettu 1966. Tuolloin toiminnan aloittamista pidettiin merkittävänä, sillä kesäyliopiston nähtiin tarjoavan sekä täydennyskoulutusta työssäkäyville että kolmannen lukukauden yliopisto-opiskelijoille. Samaa tehtävää kesäyliopisto toteuttaa edelleen: tarkoituksena on edistää koulutuksellista tasa-arvoa, elinikäistä oppimista ja henkistä kasvua. Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet nyt myös äänikirjana. K-Market Albertin Herkku eli Rööperin kyläkauppa uudistuu ??K-Market Albertin Herkussa toteutettiin mittava uudistus, joka helpottaa asiointia. Uudistuksen yhteydessä K-Market Albertin Herkkuun päivitettiin myös ensimmäisten kauppojen joukossa K-Marketin uusi ilme. ? Kaupassamme on uudistettu myymälän kiertoa. Esimerkiksi sisääntulo on nyt paljon avarampi ja tuotteet kaupan etuosassa saatiin uusien kalusteiden avulla selkeämmin esille. Matalammat hyllyt tuovat tilan tunnetta ja samalla hyllyt myös käännettiin. Asiakkaiden on nyt entistä helpompi tulla kauppaan ostoksille, kertoo kauppias Oskari Lintula. Jatkossa jokainen K-Market on erilainen ? ja lähialueensa asiakkaiden näköinen. Jokaisen K-Marketin kauppias luo valikoiman ja palvelut oman kaupan asiakastietoon pohjautuen ja asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Helsinkiläisten ostoskoreissa hedelmät ja marjat ovat K-Marketeissa ostetuimpia tuotteita. Tämä näkyy myös Albertin Herkussa, jossa yksi ostetuim- mista tuotteista ovat mustikat. Myös muita marjoja myydään hyvin. Muita asiakkaiden suosikkeja ovat esimerkiksi paikalliset leipomotuotteet, oman grillin kanankoivet, luomumunat ja mozzarella-juusto. Myös kasvissyöjät ja vegaanit ovat löytäneet kaupan hyvän valikoiman. ? Meidän kauppamme on Rööperin oma kyläkauppa. Tunnemme vakiasiakkaamme hyvin, täältä saa kaiken mitä tarvitsee, helposti ja läheltä. Jos ei löydy, kannattaa nykäistä hihasta. Kantakaupungissa K-Market Albertin Herkun kauppias Oskari Lintula. on nykyään kasvava määrä lapsiperheitä, huomioimme myös tämän kohderyhmän entistä paremmin, kertoo kauppias. K-Market Albertin Herkku on yksi ensimmäisistä K-Marketeista, joka on toteutettu K-Market-ketjun uuden ilmeen mukaisesti. Uusi ilme on rento ja helposti lähestyttävä. Oranssia ja punaista värimaailmaa hyödyntävä ilme erottaa KMarketit suomalaisessa katukuvassa. Kaupan opastetekstit on toteutettu K-Marketille erikseen suunnitellulla fontilla. K-Market Albertin Herkun avajaisia asiakkaille vietttiin torstaina. Kaupassa työskentelee kauppiaan lisäksi kymmenen työntekijää.
• Nro 10 ? Viikot 21-22 16 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU Ilmalankuja 2, HKI